Page 1

Maito ja Me

1/2016

Teemana rehuntuotanto ja talous SIVUT 16–39

Syönti-indeksi heijastuu maidon määrään SIVUT 22–23

Mitä utare­ tulehdus maksaa? SIVUT 38–39

Valitse oikea

SÄILÖNTÄAINE SIVUT 16–19


Tuotteet jokaiselle tilalle www.nhk-verkkokauppa.fi


REHUNTUOTANTO

MAATILAN TALOUS

Säilöntäaineen valinta vaatii tarkkuutta........... 16 Sopivaa rehua umpilehmille ja hiehoille.......................................................................20 Hyvä syönti-indeksi: parempi kuiva-aineen syönti ja enemmän maitoa....................................22 Automaattilypsytilan menestyksen avain onnistunut säilörehu................................................. 24

Maitotila pankin asiakkaana.................................. 26 Budjetointia ruutupaperilla.................................... 28 Tehoa maatilojen tuotantoon valmennuksista............................................................ 29 Lean-johtamisfilosofia maitotilalla....................30 Pidä maatilan lakiasiat ajan tasalla....................... 34 Utaretulehduksen kustannukset........................ 38

HYVINVOINTI

KUVA: MARKKU PULKKINEN

Utaretulehdusmikrobit esittelyssä....................40 Nasevasti terveydenhuollosta.............................. 41 Varmista pikkuvasikan hyvinvointi......................44 Seleenin saanti kuntoon..........................................46

KANNESSA

VALIOLTA

Petri Kurvinen (oik.) ja Jari Korva arvioivat säilörehun laatua Hovin tilalla.

Tietojärjestelmät uudistuvat................................50 Valion työ kantaa.......................................................... 51 Investoinnit kiinnostavat taas................................52 Valio koekeittiö............................................................. 54 Rahkan keveys valtasi rasvahyllyn.......................57 Uutta Valiolta................................................................. 58 Valiokasvona Peter Fabritius................................. 62

[16]

Maito ja Me

[30] [44]

KUVA: ANN-HELENA HOKKANEN

KUVA: MARKKU PULKKINEN

[16]

KUVA: JUKKA MÄÄTTÄ

1 /2016

PALSTAT Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 13 Me maitotilayrittäjät 15 Eläinlääkäri 42 Kysy asiantuntijalta 43 Koneklinikka 49 Työ kevyeksi 53 Riitan aamulypsy 61

Maito ja Me -ammattilaissivusto: maitojame.fi

28. vuosikerta Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 039 Valio Toimitus Päätoi­mit­taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Kari Aakula, Anu Fräntilä-Riihonen, Heidi Huttunen, Jaana Kiljunen, Riikka Peltola Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 11. 5. 2016.

Maito ja Me 1/2016

3


PÄÄKIRJOITUS

Investoiva Valio

V

alio oli viime vuonna Suomen suurin elintarvikesektorin investoija – se kertoo yrityksen taloudellisesta merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2015 yrityksen investoinnit olivat 118 miljoonaa euroa, ja valiolaisten maitotilayrittäjien arvioidaan investoivan lisäksi 150–200 miljoonaa euroa vuosittain. Yli 95 prosenttia yrityksen investoinneista suuntautui kotimaahan. Maitotalous on maataloustuotantomme selkäranka – maito tuo yli 40 prosenttia maatalouden tuloista. Valiossa kulukuri on tiukka, mutta sellaisiin kohteisiin on investoitava, jotka turvaavat tulevaisuudessa yrityksen kilpailukyvyn ja menestyksen. USEILLA yhteiskunnan sektoreilla on tiukka taloudellinen tilanne. Maataloudessa ja maitotiloilla se näkyy tarpeena löytää keinoja, miten saada rahat riittämään. Suunnitelmallinen, tarkka rahaliikenteen hoito ja tilan kuukausittaisen budjetin kirjaaminen paperille auttavat hahmottamaan ja sovittamaan tilan tuloja ja menoja. Eläinterveydessä paras keino kannattavuuden lisäämiseen on ennaltaehkäisevä terveydenhuoltotyö: esimerkkinä utaretulehduksen moninaisista kustannuksista kirjoittaa sivuilla 38–39 professori Päivi Rajala-Schultz. Tässä teemanumerossa aiheita on käsitelty taloudellinen näkökulma huomioiden. SÄILÖREHUN laatu ja määrä vaikuttavat merkittävästi maitotilan kannattavuuteen. Rehuarvoiltaan huono rehuraaka-aine, heikosti säilynyt rehu tai vähäinen säilörehusadon määrä heikentävät tilan taloutta. Säilörehun teko kannattaakin nyt hoitaa erityisellä huolella ja satsata rehun laatuun. Vuoden alkupuolella järjestetyissä Nurmi2020-tilaisuuksissa paneuduttiin nurmentuotannon talouteen ja saatiin hyviä neuvoja ensi kasvukauden viljelyyn. Lue lisää Nurmi2020-tilaisuuksista Maito ja Me -ammattilaissivustolta osoitteesta maitojame.fi

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

Menestyksekästä kasvun vuotta nurmentuotantoon, 24. helmikuuta 2016 Anu Artjoki Päätoimittaja Twitterissä @anuartjoki

4

Maito ja Me 1/2016


AJANKOHTAISTA

Kasvun vuonna tarkkaa taloudenpitoa paremman pohjan säästöjen pohdinnalle ja toisaalta tuottavuuden parantamiselle. Tarjolla olevia talousneuvonnan ja tili­ toimistojen palveluja kannattaa hyö­dyn­ tää johtamisen apuna. Maitotilan päivittäisessä ja kuukausittaisessa johtamisessa maitolitran tuottamisen yksikkökustannus on liian kankea työväline. Yksinkertainen maitotuoton ja rehukustannusten erotus on jo helpompi laskea ja varsin käypä apuväline. Vielä yksinkertaisempi mittari on esimerkiksi ostorehukustannus meijeriin toimitettua maitolitraa kohden. Nämä molemmat mittarit saa helposti ruokintaneuvonnan päivälaskelmasta, ellei itse halua niitä laskea.

V

alio ja Valioryhmän osuuskunnat tekevät yhteistyötä muun muassa Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Yhteistyö antaa valiolaisille maitotilayrittäjille yhden väylän koulut­ tautumiseen oman tilan johtamisessa ja taloudenpidossa. Uusia koulutusryhmiä muodostetaan kysynnän mukaan ja ilmoittautua voi oman osuuskunnan Valio Kehitys -tiimin neuvojalle. KUVA: NINA DODD

S

ekä meijeriteollisuuden että maitotilojen taloudellinen toiminta­ympäristö on tällä hetkellä toisaalta haastava ja toisaalta positiivisia odotuksia antava. Haasteen muodostavat maitomarkkinoilla vallitseva ylitarjonta ja huonon taloustilanteen myötä hiipuva kuluttajien ostovoima. Positiivista odotusarvoa luo Valioryhmässä tuotekehityksen tulokset, kuluttajille lisäarvoa tuovat aidot uutuudet. Vain lisäarvoa tuottavilla uutuuksilla myyntituloa voidaan ylläpitää ja kasvattaa. Vahvasta uudistumisesta huolimatta tarkkaa taloudenpitoa ei voida unohtaa. Valiossa eletäänkin jatkuvaa säästöohjelmaa jo toista vuotta. Vanhaa sanontaa käyttäen: säästetty euro on yhtä arvokas kuin tienattu euro. Säästöjen kohdentamisessa on toki muistettava se, että ydintoiminnan laatu ja määrä eivät saa vaarantua. Parhaat säästökohteet ovatkin rakenteellisia, sellaisia, jotka tuovat pysyvää kustannushyötyä. Tätähän tavoitellaan koko kansantalouden näkökulmasta paljon puhutuilla rakenteellisilla uudistuksilla. Yllä kuvattu pätee yhtä hyvin myös yksittäisen maitotilayrityksen näkökulmasta. Keväällä 2015 TNS Gallupin maitotilojen tulevaisuuden aietutkimuksessa kysyttiin maitotilayrittäjiltä tärkeimpiä kilpailukyvyn kehittämisen esteitä. Suurin este tulosten mukaan oli maatalouspolitiikan epävarmuus (63 %), mutta lähes yhtä usein mainittiin heikko kannattavuus (57 %).

M

istä kustannusjahti maitotilalla pitäisi aloittaa? Kysymys on tilan johtamisesta talouden tunnusluvuilla, joka tarkoittaa sitä, että pitää selvittää mitkä ovat todelliset tuotantokustannukset maitolitraa kohden. Kyselytutkimusten tulosten perusteella aika harva maitotilayrittäjä tietää tarkemmin oman tilansa maitolitran tuotantokustannuksen ja sen rakenteen. Karkealla tasolla kustannuslaskennan voi tehdä jo verotuksen tiedoilla, mutta toki tarkempi yksikkökustannuslaskenta antaa

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 1/2016

5


HELMIKUUN SYNTTÄRITARJOUS RITILÄPALKIT 40 EUR/M2* USUUTUaLuj i tankk

7tn murtoyys kestäv

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT (170 MM) JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA! LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN MAATILARAKENTAMISEN TARPEISIIN! - UUTUUS Luja-tankki - kysy lisää myyjiltämme! - betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja - navetat - lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit * TILAA RITILÄPALKIT PROJEKTEIHIN NYT saat ne uskomattomaan hintaan 40 EUR/m2+alv + rahti. Toimitukset kuten haluat, vaikka syksyllä. Tarjous voimassa helmikuun loppuun. Ei jälleenmyyjille, ei urakoitsijoille! Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI

044 585 2320 044 585 2027

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

www.lujabetoni.fi


TOIMITUSJOHTAJALTA

Haasteita ja mahdollisuuksia KUVA: NINA DODD

V

alion liikevaihto oli viime vuonna noin 1 700 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski reilulla kymmenyksellä ja maidosta saatu tuotto 15 prosentilla. Luvut ovat tietenkin pettymys, mutta kotimaisten maitomarkkinoiden haasteet huomioiden – pakotteet, eurooppalaisen maidon ylituotanto ja talouden taantuma – tulos on tyydyttävä. Olemme Valiossa keskittyneet kustannussäästöihin ja uudistumiseen: niihin asioihin, joihin itse voimme vaikuttaa. Hyvä tekemisen meininki ja henkilökunnan venyminen ovat pehmentäneet osaltaan pudotusta. Valion edellytykset toimia sekä koti- että kansainvälisillä markkinoilla ovat hyvät. Luotamme omistajayrittäjiemme tuottaman laadukkaan raaka-aineen lisäksi siihen innovatiiviseen osaamiseen, mikä yrityksen monissa eri toiminnoissa on huippuluokkaa. Uudistumisen ja lisäarvon tuottamisen merkitys on Valion tuloksen kannalta kiistaton. Rabopankin tuore ennuste arvioi maidon ylituotannon pitävän maailmanmarkkinahintoja alhaalla vielä tovin: markkinat tulevat tasapainottumaan, mutteivät hallinnollisin keinoin. Uusia kansainvälisiä avauksia silmällä pitäen Valiossa työskennellään määrätietoisesti, työssä vaaditaan muun muassa nokkeluutta, joustavuutta ja luotettavuutta. Kuluttajamarkkinoiden rakentaminen uusiin maihin on kuitenkin vuosien työ. Valio vastaanotti viime vuonna 1 899 miljoonaa litraa maitoa. Vastaanotettu maitomäärä laski edellisestä vuodesta 1,5 prosentilla. Suomen ja EU:n maitomarkkinalla tapahtuneet muutokset ovat olleet niin suuria, että yrityskauppaehto koskien 185 miljoonan litran kiintiömaidon myyntiä kilpailijoille, tulee tarkastella uudestaan. Tätä koskien Valio jätti ehtomuutoshakemuksen syksyllä 2015 ja ratkaisua odotetaan keväälle. Myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös saalistushinnoittelusta saataneen ensi kesään mennessä. Olivatpa päätökset millaisia tahansa, tekeminen Valiossa jatkuu intensiivisenä. Jalostettavaa maitoa tarvitaan, jotta tuotantolaitostemme käyttöaste pysyy korkeana. Uudet investoinnit – esimerkiksi vuoden päästä valmistuva Riihimäen välipalatehdas – varmistaa tulevaisuuden iskukykyämme. Valio onkin merkittävimpiä investoijia Suomen elintarvikesektorilla. Yritys vastasi viime vuonna lähes neljänneksestä sektorin investoinneista, tähän lisäksi Valioryhmän omistajayrittäjien 150– 200 miljoonan euron vuosi-investoinnit. Valion kilpailukykyä turvaa uudistuminen ja koko ketjun tehokas toiminta. Peruskivenä on maailman parhaimpiin kuuluva raaka-aine. Jatkamme kasvun vuotta tarmokkaasti eteenpäin – menestymisen tahtotila on Valioryhmässä erityisen vahva.

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Uudistumisen ja lisäarvon tuottamisen merkitys on Valion tuloksen kannalta kiistaton.

Maito ja Me 1/2016

7


UUTISET

Uudet yrittäjät tutustuivat Valioon Tietoa Valioryhmästä, maitomarkkinoista, Valion liiketoiminnasta ja uusista tuotteista – lisäksi kaksipäiväisen tilaisuuden aikana verkostoiduttiin yli osuuskuntarajojen. VALIORYHMÄN uusien maitotilayrittäjien perehdyttämistilaisuus järjestettiin seitsemättä kertaa Helsingissä 19.–20. tammikuuta. Osallistujia oli noin 200 viidestä osuuskunnasta. Runsaan osallistujamäärän vuoksi tilaisuus oli kaksipäiväinen: ensimmäisenä päivänä Valiolla vierailivat Osuuskunta ItäMaidon ja Pohjolan Maidon yrittäjät, toisena päivän Osuuskunta Tuottajain Maidon, Maitosuomen ja Länsi-Maidon yrittäjät. Toisen päivän yrittäjät viettivät perehtyen osuuskuntien asioihin Hotelli Presidentissä. Lisäksi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila puhui maitopolitiikasta.

ǏǏHanna Yli-Kohtamäki ja Juho Nivala isän-

nöivät Kukkulan tilaa Sievissä. He merkitsivät uusien yrittäjien päivillä karttaan tilansa sijainnin. Kukkulan tila tuottaa maitoa Osuuskunta Pohjolan Maidolle.

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen toivotti yrittäjät tervetulleiksi Valiolle. Hän kertoi, että yritys toimii osuuskuntapohjaisesti, ja Valioryhmään kuuluu kahdeksan hankintaosuuskuntaa. Nousiainen totesi maitotilayrittäji-

LYSTIKKI

Mielensä ammun tekevi / runolle nyt lystikkäälle / ammumahan isoon ääneen / soutamahan sorkkaa sorjaa. Iloista Kalevalan päivää!

8

Maito ja Me 1/2016

en omistavan Valion osuuskuntiensa kautta. Hän kertoi myös Valion omistajayrittäjille veloituksetta tarjottavista alkutuotannon palveluista. Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto läpikävi globaaleja maitomarkkinoita ja selvensi Valion omistajuutta, omistajastrategiaa ja hallintorakenteita maitotilayrittäjille. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme pureutui esityksessään Valion liiketoimintaan. Hurme kertasi vuosien 2014– 2015 haasteita, joiden seurauksena yrityksen kannattavuutta kuvaavat luvut, maitotuotto ja -kate, ovat laskeneet. Hurme puhui lisäksi muun muassa Valion kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksista, tarpeesta kasvattaa kotimaisen ruoan arvostusta ja markkinoinnin sekä bisneksen trendeistä.

#Valiomaitoa lisää avoimuutta Valioryhmän nuoret omistajayrittäjät Hanna Yli-Kohtamäki ja Juho Nivala olivat saapuneet tilaisuuteen Sievistä, jossa he hoitavat Juhon kotitilaa. Kukkulan tilalla on 140 lypsävää ja 100 päätä nuorkarjaa. Hanna Yli-Kohtamäki toimii tällä hetkellä tilalla karjanhoitajana. ”Olen lähtöisin lypsykarjatilalta ja Valioryhmän toiminta on minulle entuudestaan tuttua”, Hanna Yli-Kohtamäki kertoi. Juho Nivala on jäsenenä Osuuskunta Pohjolan Maidon edustajistossa, joten myös hänellä oli erinomaiset etukäteistiedot Valioryhmästä. Pariskunta toivoi saavansa uusien yrittäjien päivien aikana nimenomaan viimeisintä tietoa maitomarkkinoista ja Valion toiminnasta. ”Perehdyttämistilaisuus on ensiarvoisen tärkeä varsinkin niille, jotka eivät tunne yrityksen toimintaa”, he totesivat. Nuori yrittäjäpari kertoi, ettei ole vielä osallistunut #Valiomaitoa-hankkeeseen, jossa valiolaisten omistajayrittäjien somepäivityksiä kerätään Valiomaitoa-sivulle. Uusien yrittäjien päivillä he kuitenkin päättivät perustaa tilalleen Instagram-profiilin. ”#Valiomaitoa on loistava tapa tuoda maidontuotantoa lähemmäksi kuluttajaa. Tilallamme järjestettiin viime keväänä Päivä Maalla -tapahtuma, johon osallistui 500 maidontuotannosta kiinnostunutta kuluttajaa.” ”Meidän maitotilayrittäjien on toimittava avoimesti, jotta kuluttajille ei muodostu


#Valiomaitoa Kurkista valiolaisten maitotilayrittäjien arkeen.

@Puavo_ #karvalakki #finnishboy #selfie #winter #cold #newholland #agriculture #valiomaitoa #nofarmsnofood #tuottajallekiitos #sisullajasydämellä

ǏǏTilaisuudessa järjestetyillä

minimessuilla Outi ja Jarkko Kalevalle Valio KiehuTM maitojuoman ominaisuuksista ja käyttökohteista kertoi markkinointiassistentti Johanna Nuutila. Kalevat maistelivat myös minimessuilla esitellyt uutuudet läpi.

@marilaukkanen_reinikkalantila #pakkasaamu #valiomaitoa #cow #lehmä #aamu #elämäonihanaa

ǍǍValion terveyden­huolto­

eläinlääkäri Laura Kulkas esitteli Valion pääkonttorin aulatilassa olevaa A. I. Virtasen työhuonetta Osuuskunta Pohjolan Maidon maitotilayrittäjille.

mielikuvaa maataloustuotannosta vain esimerkiksi eläinaktivistien salakuvausvideoiden perusteella”, nuoripari sanoi.

Valio luotettava toimija Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittäjien Outi ja Jarkko Kalevan mielestä uusien yrittäjien tilaisuus on erinomainen paikka tutustua osuuskuntien henkilökuntaan ja Valioryhmän yrittäjiin yli osuuskuntarajojen. Kalevat arvostavat Valiota luotettavana toimijana. ”Yritys on myös jatkossa meidän asiallamme”, Jarkko Kaleva totesi. ”Koska oma toimintamme maitotilalla vaatii pitkäaikaisia investointeja, on 100-prosenttinen luottamus maitoa vastaanottavaan tahoon tärkeä asia.”

Kalevat hoitavat kahden lypsyrobotin karjaa Teuvalla maatalousyhtymänä Jarkon vanhempien, Paula ja Seppo Kalevan, kanssa. Lypsäviä on noin sata, lisäksi ummessa olevat. Kalevat pitivät päivien antia hyvänä. He odottivat eniten toimitusjohtaja Annikka Hurmeen tapaamista ja puheenvuoroa. ”Oli hyvä nähdä ja kuulla, miten kovasti Valiolla ponnistellaan suomalaisen maidontuotannon eteen. Yrityksessä haetaan ihailtavan aktiivisesti uusia markkinoita. Innovaatiot sekä patenttihakemukset mahdollistavat Valion lisäarvoa tuottavan tuotekehityksen”, he sanoivat.

@Kukkismaa Väläys #itäsuomenkarja#luomu #valiomaitoa #koskelanluomu­maitotila

@Tuulenkujan_ayrshire Tuulenkujan Indica #snowing#winter #cow#dairycattle#lumisade#talvi #ulkoilu#maidontuotanto

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

Lue lisää uusien yrittäjien vierailusta Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi

Some-päivityksiä maitotiloilta 0 valio.fi/valiomaitoa Maito ja Me 1/2016

9


UUTISET

Valion hallitus vuonna 2016

VALIO- KONSERNIN HALLITUS 2016: Jarmo Juutinen maanviljelijä, Vieremä Vesa Kaunisto maanviljelijä, Veteli Sauli Lähteenmäki maanviljelijä, Rusko Pentti Suokannas maanviljelijä, Askola

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

VALION hallintoneuvosto vahvisti kokouksessaan 8. 12. 2015 Valion hallituksen jäsenten lukumäärän ja valitsi hallituksen puheenjohtajan vuodelle 2016. Valion hallituksessa on vuonna 2016 neljä maitotilayrittäjäjäsentä. Valion hallintoneuvosto valitsi Valion hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2016 maanviljelijä Vesa Kauniston Vetelistä.

ǏǏValion hallituksen jäsenet: Sauli Lähteenmäki (vas.), Pentti Suokannas, Jarmo Juutinen ja Vesa Kaunisto.

Pelma Bolukset

: Kalsium, Biotiini, Prepavel, Magnesium, Ferti, Long Active, Fosfori

10

Maito ja Me 1/2016


Surffaa Maito ja Me -ammattilaissivustolle Kesätöihin Valiolle TULEVANA KESÄNÄ Valio tarjoaa nuorille mahdollisuuden päästä oppimaan työelämän taitoja. Yhtiön eri toimipaikkoihin haetaan kausi- ja kesätyöntekijöitä pääasiassa tuotannon ja logistiikan tehtäviin sekä yksittäisiä tekijöitä pääkonttoritoimintoihin Helsinkiin. Kaikissa tehtävissä edellytetään vähintään 18 vuoden ikää. Perinteisesti Valio on työllistänyt noin 300 nuorta. Kesän 2016 haussa huomioidaan myös uudelleensijoituksen ja takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat. Valio on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Kesätyöhaku on auki 1.2.–11.3.2016.

VALIORYHMÄN maitotilayrittäjien oma ammattilehti Maito ja Me laajeni syksyllä nettiin Maito ja Me -ammattilaissivustolle. Palvelussa julkaistaan lehteä laajemmin ja monipuolisemmin Valioryhmän omistajayrittäjien työtä tukevaa ja yrittäjiä sekä sidosryhmiä kiinnostavaa materiaalia. Artikkeleita päivittyy sivustolle muulloinkin kuin neljä kertaa vuodessa lehden ilmestyessä. Ammattilaissivusto on löytänyt lukijoita kiitettävästi. Helppokäyttöinen ja visuaalinen palvelu tarjoaa mukavan lukukokemuksen päätelaiteesta riippumatta: artikkelit skaalautuvat myös tabletille tai älypuhelimelle. Sivustolta löytyy myös ruotsinkielistä luettavaa. Voit lähettää juttu- ja kehitysideoita ammattilaissivuton alalaidan linkistä: Ota yhteyttä toimitukseen tai Valiomaidon tekijät -Facebookryhmän kautta.

Hakemuksen voi jättää osoitteessa 0 valio.fi/kesatyo

Maito ja Me -ammattilaissivusto osoitteessa 0 maitojame.fi

Urban vasikanjuottoautomaatit PAULA ja ALMA - Enemmän kuin vain juottoautomaatti - Ainutlaatuista osaamista - E-merkkitunnistus

Vasikka: 0001 /01 Terveys Oleskelun pituus 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Poikkeama: -01:14 min:sek Viim. käynti: 07:55 min:sek * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (01/03)

Vasikka: 0001 /01 Terveys Käynnit asemalla 7 pvän keskiarvo: 015 Eilen: 013 Poikkeama: -002 Vasikka: 0001 /01 Terveys Tänään: 010 Oleskelun pituus * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Vasikka: 0001 /01 -01:14 min:sek Poikkeama: Terveys Oleskelun pituus Viim. käynti: 07:55 min:sek * min:sek 7 pvän keskiarvo: Vasikka: 0001 /01 Terveys Asetukset Ryhmä- 08:25 Ryhmä+ (01/03) Eilen: 07:11 min:sek Juomisnopeus Poikkeama: -01:14 min:sek 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Viim. käynti: 07:55 min:sek Eilen: 0310 g/min * AsetuksetVasikka: Ryhmä(01/03) Poikkeama: -0210 g/min 0001Ryhmä+ /01 Terveys Viim. käynti: 0220 g/min Käynnit asemalla * (03/03) 7 pvän keskiarvo: 015 Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ Eilen: 013 Vasikka: 0001 /01 -002 Poikkeama:Terveys Käynnit asemalla Tänään: 010 * 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- 015 Ryhmä+ (02/03) Eilen: 013 Poikkeama: -002 Tänään: 010 * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) Vasikka: 0001 /01 Terveys Juomisnopeus 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Eilen: 0310 g/min Vasikka: 0001 /01 -0210 g/min Poikkeama:Terveys Juomisnopeus Viim. käynti: 0220 g/min * 0520 g/min 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03) 0310 g/min Eilen: Poikkeama: -0210 g/min Viim. käynti: 0220 g/min * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03)

Automaattinen pesuohjelma

• •

Kaksi pesuainetta ( hapan ja emäksinen ) Kiertopesu – Letkuliitoksia ei tarvitse muuttaa pesun ajaksi

Dynamic monitoring vasikoiden terveysseuranta

Tuttiautomatiikka

• •

Integroitu PAULA -juottolaitteeseen

Parantaa juoma-automaatin tehoa (jopa 25 vasikkaa)

Nopeuttaa vasikoiden juomakäyttäytymistä asemalla

• • • •

Juoma-asemalla käytetty aika Vierailujen lukumäärä Juontinopeus

Dynamic monitoring aikaistaa ja nopeuttaa vasikoiden mahdollisten terveysongelmien havaitsemista

Parallel ruokinta CalfMom Alma

• • •

Juottaa neljä vasikkaa samanaikaisesti Juottolaitteen teho lisääntyy Vasikoiden opettaminen automaatille helppoa

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com


HYVINVOINNIN JUHLAA! Suomen maittavin Melli-kivennäisperhe on rakennettu kolmen vuosikymmenen aikana lehmien hyvinvoinnin, terveyden ja hedelmällisyyden tueksi. Melli-sarjasta on helppo valita sopiva vaihtoehto lehmän jokaiseen tarpeeseen tuotosvaiheesta tai ruokintatekniikasta riippumatta – nyt voidaan viettää hyvinvoinnin juhlaa.

RAISIOAGRO.COM


HALLITUKSEN PUHEENVUORO

Pentti Suokannas

Valion hallituksen varapuheenjohtaja

Maailman maitomarkkinat eivät vahvistu vielä tänä vuonna

K

ansainvälisiltä maitomarkkinoilta ei vielä­ kään kuulu hyviä uutisia. Maataloutta rahoit­tava kansainvälinen Rabobank ennusti ensin, että markkinat elpyvät tämän vuoden alkupuoliskolla. Sitten ennustetta siirrettiin toiselle vuosipuoliskolle. Nyt heidän mielestään näyttää siltä, että markkinat vahvistuvat vasta ensi vuoden puolella. Kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Maidon­ tuotanto kasvaa nimenomaan Euroopassa, vaikka maidon hinta on alhaalla. Maitotilayrittäjät varautuivat hyvänä aikana maitokiintiöiden poistumiseen ja tulokset näkyvät nyt. Esimerkiksi marraskuussa maidontuotanto nousi EU:ssa yli 5 prosenttia. Äärimmäisiä esimerkkejä ovat Hollanti 6 prosentin ja Irlanti 13 prosentin kasvuvauhdilla edellisvuoden marraskuuhun verrattuna.

Tilanne on johtanut sellaisiinkin sopeutustoimiin maailmalla, joita maitotila­ yrittäjien omistamassa Valiossa ei tehtäisi.

K

iinasta ja Venäjästä ei nyt saada vetoapua, ja alhainen öljyn hinta on ajanut myös merkittävät maitovalmisteiden tuojamaat Algerian ja Nigerian vaikeuksiin. Tilanne on johtanut sellaisiinkin sopeutustoimiin maailmalla, joita maitotilayrittäjien omistamassa Valiossa ei tehtäisi. Muun muassa hollantilainen FrieslandCampina tarjosi tuottajilleen määräaikaista palkkiota, jotta tuotantoa rajoitettaisiin, kun yhtiön maidonjalostuskapasiteetti uhkasi ylittyä. Noin puolet tuottajista tarttui tarjoukseen, mutta osa vaihtoi meijeriä. Monikansallinen

Arla Foods on sanonut sopimustuottajiensa sopimuksia irti ja laski naapurimaissa noin sentillä maidon tilityshintaa jälleen helmikuun alusta. Arla on ilmoittanut myös noin 500 henkilön vähennyksestä konsernin 7 000 toimistotyöntekijään. Muuallakin EU:ssa ennakoidaan maidon hinnan edelleen hieman laskevan.

V

aliossa tilityshinnan laskulle ei ole painetta, vaikka nostovaraakaan ei vielä ole. Valion toimintaa on aktiivisesti suunnattu kasvuuralle ja kustannuskurista on pidetty kiinni. Maatalouskomissaari Phil Hogan myöntää, että maitomarkkinoiden aallonpohja Euroopassa on syvempi ja pidempi kuin osattiin ennakoida. Hän ei kuitenkaan aio puuttua markkinoihin pönkittääkseen hintoja, vaan sopeutumisen tulee tapahtua ilman väliintuloa. Hän on kyllä halukas katsomaan, voidaanko lainsäädännöllä vaikuttaa tuottajien, meijerien ja vähittäiskaupan välisiin suhteisiin. On hyvä, että komissaari Hogan vastustaa voin ja rasvattoman jauheen interventiohintojen nostoa, sillä se olisi omiaan pitämään tuotannon kasvuvauhtia yllä sellaisilla tuotantoalueilla, missä tuotantokustannukset ovat alhaiset. Voin ja maitojauheen kerääminen varastoihin vain pitkittäisi kriisiä. Maitokiintiöiden lopettamispäätös taisi sittenkin olla hallitsematon päätös. Valion omistajayrittäjinä voimme olla tyytyväisiä siihen, että Valio ei kilpaile määrällä vaan EU:n parhaalla maitoraaka-aineella ja kekseliäillä tuotteilla. Pentti Suokannas

Maito ja Me 1/2016

13


Seosrehuruokintaan UUSI

Rindavit Top Super ATG Plus Enemmän irti säilörehun valkuaisesta Tehosta säilörehusi hyväksikäyttöä ja pienennä ruokintakustannuksia Rindavitilla. Se sisältää mm. • orgaanista magnesiumia • Schaumannin patentoimat orgaaniset Aminotrace-hivenaineet • Bovin S- komplexin, Schaumannin patentoiman yhdisteen, joka tehostaa pötsimikrobien toimintaa ja lisää kuivaaineen syöntiä • käyttö: noin 100 g/ lehmä/ päivä Pakkaus: 30 kg säkki

Valmistaja:

Schaumann on Euroopan johtava probioottien, erikoisrehujen ja biologisten säilöntäaineiden valmistaja, jolla on toimintaa yli 40 maassa.

Uusi Schaumannin patentoima entsyymivalmiste, joka parantaa säilörehun sulavuutta pötsissä. • käyttö: noin 100 g/ lehmä/ päivä • pakkaus: 30 kg säkki Lue lisää osoitteessa www.eurotrading.fi/rumivital

Tutustu ruokintaratkaisuihimme ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus: www.eurotrading.fi/seosrehuruokinta Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


ME MAITOTILAYRITTÄJÄT

Valioryhmässä on 6 518 maitotilayrittäjää. Hietakorven luomu­ maitotilalliset ovat Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittäjiä.

Luomuun siirtyminen kannatti PERHE Hietakorven luomumaitotilaa Vimpelin Sääksjärvellä isännöivät Maija Kyrönlahti (41) ja Tuomo Latvala (44). Viisivuotias Manna hoitaa innokkaasti perheen koiria. Tuomon poika, Atte (20), asuu silloin tällöin tilalla ja auttaa peltotöissä. Tuomolle tila siirtyi vuonna 1998, Maija tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin. TILA JA VILJELY Omaa peltoa on 80 hehtaaria ja siitä 60 näkyy lähes yhdellä silmäyk­sellä tilakeskuksesta. Lisäksi on 160 hehtaaria vuokramaita. Noin 150 hehtaarilla kasvaa nurmea ja vajaalla sadalla seosviljaa. Laidunalaa on kymmenisen hehtaaria. Kaksi kertaa kesässä noukintavaunulla korjattava ja hapolla laakasiiloon säilöttävä rehunurmi koostuu timoteista, nurmija ruokonadasta, englanninraiheinästä sekä apiloista. Sinimailasta kokeillaan parhailla lohkoilla. Ohraa, kauraa ja vehnää ryyditetään herneellä, härkäpavulla ja rehuvirnalla. Suurin osa seosviljasta korjataan kokoviljasäilörehuksi, pieni osa puidaan ja säilötään tuoreena. NAVETTA Vuonna 2010 valmistuneeseen navettaan tuli aluksi kaksi robottia, viime vuonna kolmas. 200 makuupartta ovat kuudessa rivissä. Eläimet ruokitaan seosrehulla molemmilla sivuilla oleville visiiripöydille. Siipirakennuksessa sijaitsevat sosiaali- ja tekniset tilat sekä 24-paikkainen vasikkala. Nuorkarja majailee pihatossa. Lehmämäärä on tarkoitus nostaa kuluvana vuonna 140:stä 160–170:een. Karjasta hieman yli puolet on ayrshirejä, loput holsteineja. Maija kokeilee mielellään eri rotuja ja hänen ”lemmikkiosastostaan” löytyy muun muassa suomenkarjaa sekä risteytyksinä pari jerseytä ja brown swissiä. LUOMU ”Siirsimme pellot luomuun 2012 ja eläimet 2014. Päätöksellä on ollut maidon hinnan laskiessa melkoinen taloudellinen merkitys, varsinkin, kun keskituotos on pysynyt 9 700 kilon paremmalla puolella”, Tuomo Latvala iloitsee. Luomusta he eivät löydä muuta huonoa kuin valtavan dokumentoinnin määrän. He ovat ulkoistaneet rutiinitehtäviä, kuten varastokirjanpidon, ProAgrialle. RUOKINTA Molemmat ovat tyytyväisiä päätökseen siirtyä uuden pihaton myötä erillisruokinnasta seosrehuun. ”Kokoviljasäilörehuun olen erityisen tyytyväinen. Se lisää selvästi syöntiä. Luomu-

tuotanto vaatii nurmirehulta todella paljon, sen pitää olla sulavaa ja energiarikasta”, Tuomo Latvala toteaa. ”Yritämme nyt parantaa ruokinnalla rasva- ja valkuaispitoisuuksia, sillä ne ovat hieman alakantissa: keskirasva on 4,2 ja -val-

Motto: Kaikkea pitää kokeilla – ainakin kerran. kuainen 3,2 prosenttia. Luomutuotannossa väkirehua saa olla korkeintaan 40 prosenttia, mikä aiheuttaa omat haasteensa ruokintaan.” TULEVAISUUS Viime vuonna tila aloitti yhteistyön luomusonnikasvattajan kanssa. Ennen ternivasikoina lähteneet sonnit pidetään nyt 10–14 viikon ikään.

Ensi kesän projektina on vanhan laakasiilon muuttaminen kylmäpihatoksi tiineille hiehoille. Näin saadaan lypsylehmille lisää parsipaikkoja. Tuomo aikoo panostaa aikaisempaa enemmän peltojen kunnostamiseen muun muassa salaojituksin ja levittämällä biotiittiä kaliköyhille maille. TYÖN ILO JA VAPAA - AIKA Työn iloa viime vuoden vimpeliläisinä maatalousyrittäjinä palkittu pariskunta löytää siitä, että heillä on ollut rohkeutta katsoa eteenpäin ja tehdä isojakin ratkaisuja. He ovat tyytyväisiä myös hyviin työntekijöihin, joille voi jakaa reilusti vastuuta. ”Ai mikä vapaa-aika?” kumpikin naurahtaa. Manna harrastaa vanhempien puolesta, sillä hän käy kuviskerhossa, muskarissa ja jumpassa. ”Ainakin kerran vuodessa passitamme Mannan ja koirat isovanhempien hoiviin ja lähdemme niin kauas, ettei kukaan soita perään. Maatalousmatkoilla on kierrelty useassa maassa”, Maija Kyrönlahti kertoo. Teksti ja kuva

Markku Pulkkinen

ǏǏManna (5 v.)

ja perheen kaksi koiraa pitävät Maija Kyrönlahden ja Tuomo Latvalan mukavasti liikkeellä vapaa-aikanakin. Maito ja Me 1/2016

15


HOVIN TILA � Veneheitto, Vaala

� Petri Kurvinen (34), Sini Simola

(33), Teemu (10 kk) ja neljä koiraa 65 lehmää (holstein) � Peltoa 144 ha, josta 112 ha omaa � 70 ha säilörehunurmea, 10 ha laidunta ja loppu seosviljaa ja ohraa � Keskituotos 12 300 kg/lehmä/v. (EKM) � Rasvaa 4,0 %, valkuaista 3,5 % � Siemennyksiä/poikiminen 1,5 � Aperuokinta mattoruokkijalla � Rehukustannus 14–15,5 snt/ maitolitra � 1 robotin pihatto, kaikki eläimet samassa rakennuksessa.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Kurvisen maitotilalla Vaalassa elettiin viime syksynä jännittäviä hetkiä: toinen rehusato jäi pieneksi ja säilöntäkin tuotti ikävän yllätyksen.

SÄILÖNTÄAINEEN vaatii tarkkuutta

16

Maito ja Me 1/2016


TEEMA : REHUNTUOTANTO

V

� Hyvässä säilörehussa pitää

olla riittävästi kuitua, jotta siihen on helppo lisätä viljaa ja muita väkirehuja, Petri Kurvinen (vas.) ja Jari Korva tietävät.

VALINTA

iime kasvukausi oli Pohjois-Pohjanmaalla erittäin märkä. Ensimmäinen säilörehusato oli kuitenkin määrältään suuri, Kurvisen tilalla peräti 6 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Toinen sato jäi kahteen tuhanteen kuiva-ainekiloon ja kolmatta ei Oulun korkeudella korjatakaan. Nurmirehu oli korjattaessa melko kosteaa. ”Olen käyttänyt rehun säilönnässä useiden vuosien ajan biologisia säilöntäaineita happojen sijaan. Ne ovat edullisempia ja toimineet meillä hyvin. Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus”, yrittäjä Petri Kurvinen kertoo. Normaalia kosteamman säilörehun pH-arvo olisi pitänyt saada pudotettua mahdollisimman nopeasti alas, jotta laatu olisi pysynyt hyvänä. Biologisia aineita käytettäessä säilöntäprosessi on kuitenkin happoja hitaampi. Kun rehu vielä pakkautui laakasiilossa erittäin tiiviiksi, ei biologinen säilöntäaine päässyt kunnolla vaikuttamaan koko rehumäärään. Ajosilppurin kuljettaja oli ehdottanut happosäilöntää, mutta Kurvinen luotti omiin hyviin kokemuksiinsa. ”Rehu ei mennyt kuitenkaan kokonaan pilalle, vaikka säilöntä osittain epäonnistuikin. D-arvo jäi kuitenkin melko matalaksi ja on noin 640 g/kg ka. Näillä rehuilla pärjäämme silti ensi kesään saakka ja vähän jää ylikin”, Kurvinen huokaa helpotuksesta. Viime kesän säilörehu ei ole ollut niin maittavaa kuin aikaisempien vuosien säilörehut. Kurvisen lehmät syövät tällä hetkellä 25,5 kuiva-ainekiloa rehua päivässä, kun sitä edellisenä talvena kului 28 kiloa päivässä. Ostorehujen koostumus on pitänyt miettiä erittäin tarkasti. Kurvinen tietää, että biologisia säilöntäaineita markkinoidaan aktiivisesti. Myyjien pitää hänen mielestään myös kertoa, että märälle säilörehulle se ei välttämättä ole paras valinta. Ensi kesänä Kurvisen tilalla tehdään kokeita, joissa puolet rehusta säilötään hapolla ja puolet biologisella säilöntäaineella. Valio suunnittelee koejärjestelyt useammalle tilalle. Tarkoitus on keskittyä siihen, kuinka eri säilöntäaineet vaikuttavat lehmien syöntiin, tuotokseen ja maidon pitoisuuksiin.

Säilörehuun panostetaan tosissaan Kurvisen 65 holstein-lehmää ovat rehuongelmista huolimatta heruneet huippulukemiin. 12 kuukauden keskituotos on 12 300 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti. Rasvapitoisuus on ollut 4,0 ja valkuaispitoisuus 3,5 prosenttia. Tilalla on AMS-lypsy. Hyvän tuotoksen takana on tarkasti räätälöity ape­ rehu, jonka automaattinen mattoruokkija tarjoilee navetan puolelle yhdeksän kertaa päivässä. ”Selvitämme säilörehun laadun Valio Artturi® -palvelussa neljä viikkoa korjuun jälkeen ja ruokintakauden aikana kuukauden tai kahden välein. Kesän säilörehunäytteet otan pitkällä kairalla laakasiilosta. Rehutehtaalta tuleva vilja- ja valkuaisrehu valmistetaan säilörehun arvojen mukaan räätälöitynä meille”, Kurvinen selventää. ”Etenkin märkänä kesänä rehun fosforipitoisuus 1 saattaa jäädä alhaiseksi. Kahdella lehmällä on ollut Maito ja Me 1/2016

17


TEEMA : REHUNTUOTANTO

ǏǏVajaan vuoden ikäinen Teemu saa Petri ja Sini Kurvisen ajatukset irti arkiaskareista. Vuorotyö navetassa antaa molemmille aikaa olla esikoisen kanssa.

selvästi fosforin puutteeseen viittaavia halvausoireita. Hivenaine- ja kivennäislisäyksiin pitääkin kiinnittää nyt erityistä huomiota”, Kurvinen painottaa. Tilan 144 hehtaarin viljelyalasta puolet on säilörehuntuotannossa. Kasvilajina on lähes yksinomaan timotei, sillä apiloita ei ole oikein saatu menestymään. Timoteistä on helppo torjua rikkakasvitkin, kun joukossa ei ole apilaa. Herne-kauraa ja vehnä-kauraa on viljelty kokoviljasäilörehuksi. Tilalla viljellään myös puitavaa ohraa, mutta se myydään jo ennen kylvöä pystyviljana muille tiloille. Kaikki väkirehu ostetaan valmiina seoksena rehutehtaalta. Heti, kun säilörehun laatu tiedetään, rehutehtaat kilpailutetaan. Ruokintasuunnitelmat pohjautuvat rehufirmojen ehdotuksiin. Niistä valitaan kustannustehokkaimmat. ”Keskityn itse erityisesti hyvän säilörehun tuottamiseen ja tarkkaan ruokintaan. Säilörehun satotavoitteena on 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Rehuviljan tuottaminen omalla tilalla vaatisi investointeja varastointitilaan ja olen laskenut, että se ei kannata”, Kurvinen sanoo. Tilan rehukustannus on viime vuosina ollut 14–15,5 senttiä tuotettua maitolitraa kohden.

Vuorovedolla navetassa

ǏǏVasikoille aletaan rakentaa ensi kesänä uutta rakennusta, jotta pihattoon

mahtuu toinen robotti ja lisää lehmiä. Tuleva laajennus täytetään pelkästään omilla hiehoilla. Karjan keskituotos on 12 300 kiloa.

Petrin avovaimo Sini Simola on ollut mukana tilanpidossa vuodesta 2014 lähtien. Perhettä ilahduttaa 10 kuukauden ikäinen Teemu-poika. Sini on työskennellyt aikaisemmin maatalouslomittajana ja hänen mielenkiintonsa kohteena on erityisesti karjan jalostaminen. Hän kokeilee parhaillaan muun muassa holsteinin ja jerseyn risteytyksiä. Seuraava navetan laajennus täytetään omilla hiehoilla, sillä ostohiehoista on osittain huonoja kokemuksia robottinavetan valmistumisen ajalta. Hymyilevä pariskunta kertoo työssäjaksamisen perustaksi selkeän työnjaon: toinen tekee navetassa aamuvuorot ja toinen iltavuorot. ”Kummallekin jää vapaa-aikaa eikä tule turhaan sanailtua toiselle navetassa”, Sini nauraa. Yrittäjäperhe tekee silloin tällöin maatalousaiheisia opintomatkoja ja lyhyitä kylpylä- ja sukulaisreissuja. Sini käy lisäksi koiranäyttelyissä kehäsihteerinä. ”Meillä on myös kullanarvoinen lomittaja, joten lomalle voi aina lähteä huoletta”, Sini Simola kiittelee.

Laajennus tulossa

ǏǏKurvisen tilan vuonna 2010 valmistuneessa navetassa ahertaa yksi robotti, parin vuoden päästä toinenkin.

Pitää mitata ja seurata asioita, jotta voi kehittää toimintaansa. 18

Maito ja Me 1/2016

Kurvisten yhden robotin navetta valmistui 2010. Seuraava askel on jo aikataulutettu. Ensi kesänä alkaa nousta uusi vasikkala. Kun se on valmis, jatketaan navettaa 30 metrillä ja sisään tuodaan toinen robotti. Kurviset haluavat kehittää toimintaansa koko ajan. He käyvät mahdollisimman usein koulutuksissa. Kollegojen tapaaminen ja kokemusten vaihto on myös tärkeää. ”Periaatteemme on, että miksi tehdä mitään, jos sitä ei tee kunnolla. Pitää myös mitata ja seurata asioita, jotta voi kehittää toimintaansa”, Petri Kurvinen tiivistää. �


KOTIMAISET

ilan M aitot-tuotteet Kysy meijeriltäsi tai suoraan meiltä!

Propyleeni ǏǏOsuuskunta Pohjolan Maidon Valio Artturi® -neuvoja Jari Kor-

va muistuttaa, että säilöttävän rehun kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa säilöntäaineen valintaan.

Säilöntäaine rehun kuiva-aineen mukaan TUOTANTONEUVOJA Jari Korva Osuuskunta Pohjolan Maidosta kehottaa huomioimaan säilörehun kuiva-ainepitoisuuden säilöntäainetta valittaessa. Jos haluaa käyttää biologista säilöntäainetta, tulee kuiva-ainepitoisuuden olla yli 35 prosenttia. Kosteampiin oloihin happosäilöntä on selkeästi varmempi vaihtoehto. ”Happosäilöntä pysäyttää bakteeritoiminnan rehussa, kun pH eli happamuus laskee nopeasti neljän pintaan. Biologisen säilöntäaineen sisältämät maitohappobakteerit ja hiivat tehostavat rehun luontaista maitohappokäymistä ja sen vaikutus on hitaampi.” Biologisesti säilötyt rehut ovat usein niin sanottuja pitkälle käyneitä rehuja, hapolla säilötyt yleensä rajoittuneesti käyneitä. Molemmilla säilöntäaineilla voi tehdä hyvälaatuista rehua, kunhan korjuuolosuhteet ja korjuutekniikka ovat kohdallaan. ”Jos rehu on märkää, niin luontainen käyminen ei ole kovin tehokasta. Alle 30 prosenttia kuiva-ainetta sisältävän, kostean rehun säilöntä on aina haastavaa, koska korjuuhygienia vaihtelee. Virhekäymisen riski kasvaa. Tällöin nopea käymisten pysäyttäminen turvaa rehun laatua”, Korva kertoo. Biologisten säilöntäaineiden käyttö on lisääntynyt vauhdilla, sillä niiden käyttökustannus on noin viidenneksen happoja pienempi. Biologisen aineen hyötyinä pidetään myös parempaa työturvallisuutta ja vähäisempää korjuukoneita kuluttavaa vaikutusta.

Hyödynnä Valio Artturi -palvelua ®

Säilöipä rehun kummalla tavalla tahansa, suosittelee Jari Korva käyttämään Valion Artturi® -analyysipalveluita. ”Säilörehunäytteen voi lähettää analysoitavaksi helposti maitoauton mukana. Tuloksen saa parissa päivässä Valman sivuilleen. Palvelu on omistajayrittäjillemme täysin ilmaista. Ruokintakauden aikana näyte kannattaa ottaa aina siilon vaihtuessa ja muutenkin vähintään kahden kuukauden välein”, Korva suosittelee. Osuuskuntien Valio Artturi® -neuvojat vastaavat mielellään rehun laatua koskeviin kysymyksiin ja käyvät tarvittaessa tilalla katsomassa tilannetta. Neuvontapalvelukin on maksutonta. Nurmirehun korjuuaikapalvelua hyödynnetään myös aktiivisesti.

Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa. Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia. Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi. Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden. Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä. Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Kotimaista laatutyötä Puh. 09 2252560 biofarm@biofarm.fi Maito ja Me 1/2016 19 www.biofarm.fi


TEEMA : REHUNTUOTANTO

Sari Perälä

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Maitosuomi Valio Artturi® -palvelut sari.perala@valio.fi

SOPIVAA REHUA

umpilehmille ja hiehoille Hiehojen ja umpilehmien ruokinta on määritettävä ja tarkasteltava tilakohtaisesti – yleispätevää rehujen käytön ohjetta ei ole. Karkearehu muodostaa molempien eläinryhmien ruokinnan perustan.

R

uokinnan säätämiseksi kohdalleen tarvitaan karkearehuista rehuanalyysit kivennäistietoineen. Umpilehmien ja hiehojen ruokinta on onnistunut, kun poikiminen on sujuvaa sopivassa 3–3,5 kuntoluokassa, lehmä syö hyvin ja maidontuotanto lisääntyy poikimisen jälkeen tavoitteen mukaisesti. Ketoosia tai poikimahalvausta ei myöskään esiinny ja jälkeisten jääminen sekä hedelmällisyyshoitojen tarve on satunnaista. Jos edellä mainittuja ongelmia ilmenee, on syytä tarkastella umpilehmien ja tiineiden hiehojen ruokintaa.

Säilörehujen kivennäispitoisuuksia rehulajeittain 1.8.–8.11.2015 Nurmisäilörehu

Apilapitoinen

3 422

2 396

112

56

65

34

Kalsium, g/kg ka

4,2

6,5

7

4,6

6,5

4,1

Fosfori, g/kg ka

2,6

2,5

2,9

2,4

2,6

2,7

Kalium, g/kg ka

20,2

21,4

25,9

17,3

18,9

19,1

1 350

386

29

18

23

11

1,5

1,7

1,6

1,5

1,8

1,6

Natrium, g/kg ka

0,14

0,16

0,12

0,34

0,39

0,62

Rauta, mg/kg ka

201

192

215

193

322

268

Karkearehut suunnitellusti

Kupari, mg/kg ka

3,9

4,3

4,5

3,8

4,5

3,4

Lypsävien lehmien säilörehu soveltuu ainoaksi karkearehuksi vain nuorille hiehoille. Noin yhdeksän kuukauden iästä alkaen hiehon ruokintaa muutetaan yleensä karkearehuvaltaisemmaksi ja energiaköyhemmäksi. Usein karkearehun energian säätämiseen pyrkivät keinot vähentävät myös valkuaispitoisuutta. Kun karkearehun valkuaispitoisuus on alle 12 prosenttia, on ruokintaan lisättävä hieman rypsiä. Karkearehujen tulee olla säilönnälliseltä laadultaan moitteettomia. Umpilehmille ja tiineille hiehoille tehdään usein pääsatoa myöhemmin korjattua karkearehua, jonka sulavuus on heikompaa. Energiapitoista, nuorena korjattua säi-

Sinkki, mg/kg ka

25

28

26

24

28

28

Mangaani, mg/kg ka

50

46

32

54

59

78

SELEENI, kpl

260

100

10

3

3

2

Seleeni, mg/kg ka

0,2

0,16

0,09

0,03

0,04

0,17

20

Maito ja Me 1/2016

Analyysi CA,P,K, kpl

HIVEN, kpl Magnesium, g/kg ka

Sinimailaspitoinen

Kokovilja

Palkokasvi- Vihantakokovilja vilja

Näytteitä yht. 6 085

1 817

378

ǏǏEri rehujen kivennäispitoisuudet ja kivennäisten keskinäiset suhteet vaihtelevat paljon. Kivennäiset kannattaa analysoida, jotta ruokinta saadaan tarkennettua kohdalleen ja mahdollisilta ongelmilta vältytään.

Analyysit: Valion aluelaboratorio

Umpilehmien kivennäis- ja hivenaineiden saantisuositus Ca g/pv

P g/pv

K g/pv

Mg g/pv

Na g/pv

40

21

68

18

12

Fe Cu Zn Mn Se mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka 100

10

50

40

0,1

Lähde: Luke nautojen ruokintasuositukset


lörehua on laimennettava hyvälaatuisella ja homeettomalla oljella. Olki silputaan kunnolla enintään 4–5 sentin pituuteen, sillä lehmät ja hiehot erottelevat ja hylkivät yli viiden sentin pituisia korsirehuja. Kokoviljasäilörehu käy ainoana rehuna nuorkarjalle ja umpilehmille. Sen sato koostuu heikosti sulavista korsista ja hyvin sulavista jyvistä, joten sen koostumus ja rehuarvo vaihtelevat. Rehunäytteenotossa on varottava jyvien lajittumista, sillä se vaikuttaa sulavuuteen. Paras sulavuus on ohralla ja vehnällä. Kauran sulavuus on huonompi, joten se soveltuu paremmin hiehojen ja umpilehmien ruokintaan. Kokoviljasäilörehun kalsium- ja kaliumpitoisuudet ovat pienempiä verrattuna nurmisäilörehuun.

Eläinten ryhmittely ruokintatarpeet huomioiden Jotta ummessaolokauden ruokinta onnistuisi, erotetaan umpilehmät pihatossa omaan osastoonsa ja parsinavetassa esimerkiksi parsirivin päähän. Lähiaikoina poikivat ensikot pidetään omassa ruokintaryhmässään, sillä niiden kivennäistarve poikkeaa ummessa olevista. Riittävä ruokintapöytätila kaikissa osastoissa varmistaa tasapuolisen rehun saannin. Tämä on erittäin tärkeää, jos rehua annetaan rajoitetusti tai seoksessa käytetään olkea.

Kivennäisruokinta rehuanalyysin perusteella Karkearehujen kivennäis- ja hivenainepitoisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, muun muassa maaperä, lannoitus, kalkitus, sääolot, viljeltävän kasvin ominaisuudet ja korjuutapa. Siihen, mikä kivennäinen valitaan, vaikuttaa karjan rehujen kivennäispitoisuudet. Yksi ainoa kivennäisseos ei välttämättä vastaa tarvesuosituksiin.

Ummessaoleville oma kivennäinen Umpilehmä tarvitsee aina oman kivennäisen, sillä sen kivennäisten tarve poikkeaa merkittävästi lypsykauden ja kasvavien hiehojen tarpeesta. Runsas kalsiumin, fosforin ja kaliumin saanti umpikaudella lisää poikimahalvausriskiä. Kalsiumin saannin rajoittamisella valmennetaan lehmän elimistöä säätämään kalsiumin määrää poikimisen jälkeen. Apilarehuissa on paljon enemmän kalsiumia kuin nurmiheinissä, joten niiden syöttöä tulisi välttää ummessa oleville –

vähintään niiden kanssa tulisi käyttää kalsiumitonta kivennäistä.

Magnesiumia tarvitaan jatkuvasti Magnesium on mukana lehmän kalsiumaineenvaihdunnan toiminnoissa ja sillä on tärkeä rooli eläimen energia-aineenvaihdunnassa. Magnesiumia on saatava jatkuvasti rehusta. Kalium häiritsee eniten magnesiumin imeytymistä. Umpilehmille sopii parhaiten karkearehu, jonka kaliumpitoisuus on alle 20 g/kg ka. Runsaalla karjanlannalla lannoitetut nurmet ja monet rikkakasvit sisältävät paljon kaliumia. Voimakas kaliumin rajoittaminen viljelyteknisin keinoin ei välttämättä ole järkevää, sillä se vähentää satoa ja saattaa vaarantaa nurmen talvehtimista.

Seleeniä kasvaville ja tiineille eläimille Suomen maaperä on seleeniköyhää. Happamassa maaperässä seleeni pidättyy kasvien saavuttamattomiin jo yhdessä kasvukaudessa, minkä vuoksi seleeniä pitäisi saada jokaisen kasvukauden aikana. Keväällä korjatuissa nurmirehuissa on korkea 30–50 prosentin lannoiteseleenin käytön tehokkuus, muissa sadoissa se on selvästi matalampi. Luomutiloilla lannoiteseleeniä ei voida käyttää, joten luomurehut sisältävät hyvin niukasti seleeniä. Apilan ja muiden palkokasvien seleenipitoisuus on yleensä pienempi kuin nurmikasvien, ja lisäksi niiden korkea kalsiumpitoisuus heikentää seleenin hyväksikäyttöä. Seleeni toimii yhdessä E-vitamiinin kanssa. Lehmien seleenitason voi tutkia maidosta. Ohjeet näytteenottoon ja tulkintaan löytyvät Valmasta. �

Miten se tehdään meidän tilalla? ALA - FOSSIN TILA, ILMAJOKI l  Hiehoille ja umpilehmille

korjataan olkista nurmea. Nurmet perustetaan ohran kanssa, joka puidaan murskeviljaksi korkeaan sänkeen. Oljet jätetään karholle ja kasvuston annetaan kasvaa vielä 1–2 viikkoa. l  Oljet korjataan yhdessä nurmen kanssa. Kasvusto niitetään 8–10 cm:n korkeuteen. l  Korjuu ajosilppurilla pyritään tekemään aamusta, jotta rehussa olisi vielä riittävästi kosteutta. Tavoitteena on noin 30 prosentin kuiva-ainepitoisuus. l  Säilöntäaineena on AIV 2. Rehumassan tiivistäminen on säilönnän onnistumisessa olennaista. KARTANON TILA, JYVÄSKYLÄ l  Umpilehmät ruokitaan hyvällä,

lehtevällä kuivalla heinällä. Umpikivennäisbolus laitetaan samalla, kun ne viedään umpiosastolle. l  Heinä kuivatetaan 4–5 päivää karholla ja paalataan suurpaaleihin ilman muovia. Tilalla on onnistuttu saamaan hyvää rehua joka vuosi. l Tunnutus tehdään kolme viikkoa ennen poikimista, jolloin umpilehmät siirretään pihattoon säilörehuruokinnalle. Lisäksi ne saavat kilon puolitiivistettä ja ½ kiloa ohraa.

Lue lisää seleenistä sivuilta 46–47.

Käytetyt lypsyrobotit ja karjatalouskoneet

www.staldmaeglerne.dk Yhteyshenkilö Suomessa: Jouko Pasi p.(040) 723 6010 www.joukopasi.fi


RUOKINNAN ESTEET / OSA 1

Eija Järvinen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito Valio Artturi® -palvelut eija.jarvinen@valio.fi

HYVÄ SYÖNTI-INDEKSI - parempi kuiva-aineen syönti ja enemmän maitoa

Säilörehun määrä ja laatu ruokintapöydällä ratkaisevat pitkälti sen, mitä lehmät lypsävät. Säilörehun syöntiindeksi kertoo, miten paljon rehua lehmät pystyvät syömään.

vaikea saavuttaa. Korjuuaikanäytteet ja päivittäinen nurmilohkojen arviointi auttavat oikean korjuuajankohdan määrittämistä. Lajikevalinnoilla voidaan vaikuttaa rehun D-arvoon. Osa timoteilajikkeista säilyttää hyvän D-arvon pitempään. Vuoden 2015 kevätsato vanheni viileiden säiden takia hitaasti ja D-arvot olivat monella tilalla reilusti yli 700 g/kg ka.

ehmät lypsävät sitä enemmän, mitä runsaammin ne syövät kuiva-ainetta. Jotta hyvä syönti toteutuisi, on rehua oltava lehmien ulottuvilla koko ajan. Mitä korkeampi säilörehun syöntiä kuvaava syönti-indeksi on, sitä enemmän lehmät pystyvät rehua syömään. Syöntiindeksiin vaikuttavat rehun D-arvo, kuivaainepitoisuus, NDF-kuidun määrä, käymislaatu, onko rehu ensimmäistä satoa vai jälkisatoa sekä sisältääkö rehu apilaa, sinimailasta tai kokoviljasäilörehua.

Jos kasvustossa on apilaa, sinimailasta tai tehdään kokoviljasäilörehua, D-arvo on yleensä nurmea matalampi, mutta syönti-

L

D-arvon vaikutus indeksiin Rehun sulavuutta kuvaavan D-arvon tavoite on lypsylehmien säilörehussa 680–700 g/kg ka. Korkeammallakin D-arvolla tulee toimeen, kun vähentää väkirehun määrää, jolloin vältetään pötsin happamoituminen ja sorkkakuume. D-arvon noustessa 10:llä syönti-indeksi nousee 1,8 pisteellä. Lämpiminä keväinä ensimmäinen sato vanhenee nopeasti ja hyvää sulavuutta on

22

Maito ja Me 1/2016

Palkokasvit nostavat indeksiä

indeksi vastaavalla D-arvolla selvästi korkeampi. Kun apilapitoisuus nousee nollasta 30 prosenttiin, syönti-indeksi nousee noin 10 pisteellä.

Rehun esikuivaaminen ja NDF-kuitu vaikuttavat syöntiin Säilörehun syönnin maksimi saavutetaan, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on 420 g/ka ka. Tällöin syönti-indeksin ero märempään, kuiva-ainepitoisuudeltaan 250 g/kg ka olevaan rehuun on noin 7 pistettä. Seosrehutiloilla kuiva-aineen määrityksen pitäisi olla arkipäivää. Kun rehu vanhe-

Eri tekijöiden vaikutus syönti-indeksiin

Lähde: Valio Artturi® -säilörehuanalyysitulokset

Säilörehunäytteen arvot

Perustaso

Kuiva-aine, g/kg ka

350

250

5,62

5,62

5,62

5,62

D-arvo, g/kg ka

690

680

1,8

1,8

1,8

1,8

NDF, g/kg ka

570

550

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

Käymishapot, g/kg ka (MH+MH+VFA)

60

80

4,5

4,5

4,5

4,5

VFA

15

40

0

0

0

0

Sato

0

0

-4,4

0

0

Palkokasvipitoisuus, 30 %

0

0

0

10,07

0

Kokoviljapitoisuus, 50 % Syönti-indeksi, 100 +

1. sadon 2. sadon 1. sadon nurmisäilö- nurmisäilö- apilasäilörehu rehu rehu

1. kokoviljasäilörehu

0

0

0

0

14,5

100

111

107

121

126

ǏǏSamalla analyysituloksella voidaan saada rehulle erilaisia syönti-indeksejä riippuen raakaaineesta ja siitä, mitä satoa rehu on. Näytesaate kannattaa täyttää aina huolellisesti!


Ruokinnan esteet -sarjassa käsitellään lehmien syöntiin ja maidontuotannon kannattavuuteen liittyviä aiheita.

� ”Tyytyväisiä ollaan,

kun pötsien täyteys on tämä”, Heli Loukomies ja Marko Piispanen kertovat.

Maidon hinnanlaskua kompensoi hyvä säilörehu MARKO PIISPASEN kotitilalla on tuotettu vuosikymmeniä valiolaista maitoa. Parsinavetta korjattiin ja laajennettiin 26 lehmälle 10 vuotta sitten. Marko ja puoliso Heli Loukomies tekevät töitä myös tilan ulkopuolella. Tilan rutiinien lisäksi Marko avustaa sorkkahoidoissa ja Heli urakoi siemennykset. Edellisinä vuosina säilörehun korjuussa on oltu liikkeellä hieman myöhässä, varsinkin kevätsadon osalta. Laatukaan ei ole aina tyydyttänyt. Viime keväänä tila aloitti Valio Artturi® -korjuuaikapalvelun tilana

Mikkelissä ja yhteistyö tuotti hyvät säilörehut. Kaikki säilörehuerät tutkittiin. Näytteitä otettiin mahdollisimman monesta paalista/ erä, jotta saatiin edustavat näytteet. Korjuuaikanäytteiden tulokset olivat linjassa valmiiden säilörehujen tulosten kanssa. Viime kesän rehut ovat D-arvoltaan korkeita ja myös säilönnällinen laatu on hyvä. Syönti-indeksit ovat keskimäärin 112. Valkuaista rehuissa on keskimäärin 146 g/kg ka. Myös kivennäispitoisuudet ovat hyvät ja seleeniäkin rehuissa runsaasti.

nee, NDF-kuidun osuus kasvaa: lisääntynyt kuitu vähentää syöntiä ja pienentää syöntiindeksiä. Palkokasvien kuitupitoisuus on luonnostaan pienempi kuin heinäkasveilla.

akkiluku (=NH3-N) on korkea (yli 60), jolloin valkuainen on hajonnut ja sen hyväksikäyttö huonontunut. Voimakkaasti käynyt rehu maittaa huonosti lehmille ja näkyy robottinavettojen lehmäliikenteessä. Käynyt rehu on riski maidon laadulle ja maitoon voi tulla makuvirhe. Jos rehun säilönnässä epäonnistutaan, korkean D-arvon syöntiä lisäävä vaikutus menetetään! Säilörehun lämpeneminen heikentää syöntiä: lämmennyttä rehua syödään vähemmän ja syödystä rehusta saadaan vähemmän energiaa, koska rehun lämmetessä tulee energiatappioita. Syönti-indeksi ei ennusta syönnin toteutumista siinä tapauksessa, jos rehu jälkikäy tai lämpenee. Säi-

Korkea käymishappojen määrä pudottaa syöntiä Rehun käymistä kuvaa kokonaishappojen määrä. Ne muodostuvat maito- ja muurahaishaposta ja vapaista rasvahapoista (=VFA). Parhaissa rehuissa käyminen on rajoittunutta ja kokonaishapot ovat alle 40 g/kg ka. Huonoissa rehuissa käyminen on voimakasta ja tapahtuu virhekäymistä. Tällöin happojen määrä nousee jopa yli 100 g/ kg ka. Huonoissa rehuissa myös ammoni-

Marko Piispanen on säilörehun teossa tilan tärkein lenkki. Hän niittää ja paalaa rehut itse ja tekee urakointia myös toisilla tiloilla. Säilörehun tuotantokustannusta tilalla ei ole laskettu, mutta konekustannus ei päätä huimaa, sillä koneet ovat toimivia, mutteivät uusia. Biologista säilöntäainetta kokeiltiin tuttujen suosituksesta ja onnistuneen koe-erän jälkeen sillä on säilötty rehut. ”Biologiset aineet ovat turvallisia käsitellä ja päänsärky ei vaivaa paalinteossa”, Piispanen tuumii. ”Biologinen säilöntäaine vaatii onnistuakseen kuivahkon rehun. Meillä rehujen kuiva-ainepitoisuus oli 30 prosenttia ja ylikin.” Yrittäjän ohjenuorana paalien teossa ja säilytyksessä ovat: alhainen ajonopeus takaa paalien tiukkuuden, noukkija sopivalla korkeudella varmistaa rehun puhtauden ja riittävä muovin käyttö rehun säilymisen. Paalit tulee varastoida pystyyn. Viime vuonna nurmien lannoitusta tarkennettiin ja panostettiin myös jälkisatoihin. ”Tavoitteena on satomäärän nosto ja tasalaatuisen, hyvän säilörehun saaminen”, Heli Loukomies kertoo. ”Hyvällä rehulla ylläpidämme lehmien terveyttä ja nostamme tuotostasoa.” Säilörehua pyritään pitämään lehmien ulottuvilla koko ajan. Ruokintasuunnitelmat pyydetään sekä ProAgrialta että rehufirmalta. Hyvälaatuisen säilörehun ansiosta väkirehukustannuksissa on säästetty useita tuhansia euroja. Valkuaisrehun kulutus on pudonnut 280 kilosta 40 kiloon viikossa. Lue koko haastattelu osoitteessa 0 maitojame.fi/sections/ruokinta-ja-rehu

lörehu on lämmennyt, kun lämpötila on yli 15–20 astetta.

Väkirehun tarve vähenee Syönti-indeksin pudotessa 10 pistettä, on väkirehumäärää lisättävä kahdella kilolla, jotta päästään samaan kuiva-aineen syöntiin. Huonoa D-arvoa voidaan kompensoida lisäämällä väkirehun määrää, mutta käymislaadultaan heikkoa säilörehua ei voi täysin korvata väkirehulla. Syönti-indeksin noustessa voidaan väkirehumäärää pudottaa. On tiloja, joilla päästään 60 kilon päivätuotoksiin jopa reilusti alle 15 kilon väkirehumäärillä, kun käytössä on täysin vapaasti säilörehua, jonka D-arvo ja syönti-indeksi ovat korkeita. � Maito ja Me 1/2016

23


TEEMA : REHUNTUOTANTO

Sari Perälä

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Maitosuomi Valio Artturi® -palvelut sari.perala@valio.fi

Automaattilypsytilan menestyksen avain on

ONNISTUNUT SÄILÖREHU Sujuva lehmäliikenne on automaattilypsytilan toiminnan perusta. Onnistunut ruokinta ja eläinten hyvä terveys parantavat merkitsevästi eläinten liikkumista ja maitotuotosta. Säilörehulla on keskeinen merkitys tavoitteiden toteutumisessa – noin puolet lehmän syömästä rehusta on nurmisäilörehua.

S

äilörehun laadun vaihtelu on suurta, minkä vuoksi sen analysointi on välttämätöntä. Valio Artturi® -säilörehuanalyysi kertoo keskeiset asiat sekä säilönnällisestä että ruokinnallisesta rehun laadusta. Maidontuotannon kannalta on olennaista saada lehmä syömään runsaasti. Lehmien kuiva-aineen syönnin ja energiakorjatun maitotuotoksen välillä on vahva yhteys, sillä kuiva-aineen syönti selittää noin 95 prosenttia tuotosvaihtelusta. Syönti-indeksi yhdistää rehun sulavuuden ja käymislaadun. Syönti-indeksiin vaikuttavat eniten rehun D-arvo eli sulavuus ja käymisessä syntyneiden happojen pitoisuus (maitohappo ja haihtuvat rasvahapot). Lisäksi indeksiin vaikuttavat kuiva-aine, kuidun määrä, sato (ensimmäinen sato tai jälkikasvu) sekä palkokasvien ja kokoviljasäilörehun osuus. Syönti-indeksiä vertaamalla eri rehujen tuotantovaikutusta on helpompi arvioida. Kun säilörehua on vapaasti tarjolla, yksi piste tarkoittaa 0,1 säilörehun kuiva-ainekilon syönnin muutosta.

Hyvä säilöntälaatu vaikuttaa eläinliikenteeseen Huolellisella rehunkorjuulla ja säilönnällä sekä olosuhteisiin nähden sopivan säilön-

24

Maito ja Me 1/2016

oli heikko. Myös haettavien lehmien määrä tuplaantui. Virhekäyneessä säilörehussa on korkea pH suhteessa kuiva-aineeseen, runsaasti haihtuvia rasvahappoja sekä paljon ammoniakkityppeä, jolloin valkuainen on hajonnut. Virhekäyneen säilörehun syönti vähenee, sulavuus huononee ja se on myös riski maidon laadulle.

Vain hyviä rehuja lehmille ǏǏKuiva-ainelaboratorio navetassa. Hyötykasvikuivurilla määritetään säilörehun kuiva-aine.

täaineen käytöllä varmistetaan mahdollisimman laadukas rehu pellolta ruokintapöytään. Työtehoseuran (TTS) Automaattilypsyhankkeessa Etelä-Pohjanmaalla todettiin, että hyvä säilörehun käymislaatu varmisti lehmien lypsyllä kulkua. Hyvälaatuisen rehunsäilönnän onnistumisen tavoitearvot ovat: ammoniakkityppi enintään 40 g/kg N, haihtuvat rasvahapot enintään 10 g/kg ka ja maito- ja muurahaishappo 35–60 g/kg ka. Mitä parempaa säilörehu on käymislaadultaan, sitä vähemmän lehmät valikoivat karkearehua ja lajittelevat siitä tehtyä seosrehua. Hankkeessa mukana olleilla tiloilla lypsykäynnit vähenivät 0,5 lypsyä/lehmä/ vrk, kun säilörehun säilönnällinen laatu

Kesän rehunsäilönnän onnistuminen paljastuu viimeistään rehun käyttöönotossa. Tuoksuuko rehu miellyttävältä vai pahalta? Rehun lämpeneminen selviää käsin tutkimalla. NurmiArtturi-hankkeessa todettiin säilörehun 15–20 asteen lämpenemisen vähentävän lehmien päivittäistä syöntiä 1,5 kilolla kuiva-ainetta syönti-indeksin antamaan ennusteeseen verrattuna, jolloin myös maitotuotos oli 1,5 kg/lehmä/päivä pienempi. Siilojen korkeuden ja leveyden on oltava sellaisia, että rehua kuluu vähintään 15 cm päivässä ja viikossa metrin pituudelta. Tällöin rehu ei pääse lämpenemään. Pilaantunut rehu poistetaan aina, samoin irtorippeet siilon pohjalta. Automaattiruokintaa käytettäessä on erittäin tärkeää estää rehun lämpeneminen välivarastossa/täyttöpöydällä. Epäpuhtaudet perusrehuissa heikentävät seok-


HYVÄ SÄILÖREHU LÄHTEE PERUSASIOISTA l  Hyvä sato edellyttää panos-

tamista viljelyyn ja sen suunnitteluun. Ratkaisevaa tuloksen tekemisessä on systemaattinen toiminta. l  Hyvät sadot perustuvat pitkälti perusasioista huolehtimiseen. Maan kasvukunnon ja pellon pH:n pitää olla kunnossa jo nurmen perustamisvaiheessa. Nurmilaji- ja lajikevalinnoilla varmistetaan nurmen viihtyminen peltojen vaihtelevissa oloissa. l  Rikkojen torjunta, tasapainoinen lannoitus ja täydennyskylvöt varmistavat hyvää satoa. Myös korjuun laadukas toteutus on edellytys hyvälle lopputulokselle.

ǏǏKorjuuaikanäytteiden avulla päätetään rehunkorjuun aloitus. Automaattilypsyhankkeen tiloilla säilörehun D-arvo vaihteli 650–720 g/kg ka. Korkea sulavuus yhdessä hyvän käymislaadun kanssa piti lehmät aktiivisina. Valio Artturi® -säilörehuanalyysit ovat maksuttomia kaikille valiolaisille maitotilayrittäjille.

vuorokauden. Automaattilypsyhankkeessa todettiin vähäisen karkearehu-/seosrehumäärän ruokintapöydällä lisäävän lehmien hermostuneisuutta ja kuormittavan erityisesti lypsyrobotin edustaa. Jos rehua ei ole ruokintapöydällä, lehmät hakevat sitä silloin muualta eli robotilta. Ruokintapöydän kouru tai visiiripöytä pitää rehun lehmän ulottuvilla, muissa ruokintapöytäratkaisuissa rehua joudutaan siirtämään päivän mittaan lehmien saataville. Parhaimmillaan lehmä saa jokaisella syöntikerralla kaikki rehukomponentit oikeassa suhteessa. Onnistunut ruokinta edistää hyvää terveyttä, joka näkyy muun muassa jalkaterveytenä ja lehmien parempana liikkumisena.

Tarkkuutta ruokintaan

ǏǏSäilörehun laatu vaikuttaa lannan koostumukseen ja eläinten takapään ja jalkojen puhtaana pysymiseen ja sitä kautta lypsyjen onnistumiseen

sen hygieenistä laatua ja säilyvyyttä. Käymislaadultaan epävakaa säilörehu on riski seoksen säilymiselle, lehmien syönnille ja terveydelle. Hiivat, homeet ja bakteerit lisääntyvät päästessään tekemisiin hapen kanssa. Lämpeneminen on sitä nopeampaa, mitä enem-

män rehuissa on hometta ja säilörehun käymislaadussa puutteita.

Säilö- tai seosrehun saatavuus näkyy lypsyissä Lehmät pysyvät aktiivisina, kun hyvälaatuista säilö- tai seosrehua on saatavilla koko

Lehmät lajittelevat rehuja syödessään. Erityisesti seosrehuruokinnassa tapahtuu lajittelua, jos silpun pituus on yli viisi senttimetriä. Seoksen lajittuminen näkyy eri lehmien lantakasojen vetisyyden eroina. Myös väkirehujen määrä suhteessa karkearehuun on merkittävä pötsin happamuuteen vaikuttava tekijä. Sekä erillis- että seosrehuruokinnassa olisi pystyttävä arvioimaan lehmien syömän karkearehun määrä. Tämä edellyttää säilörehun kuiva-ainepitoisuuden määritystä. Kuiva-aineen avulla rehujen suhteet ruokinnassa voidaan tarkentaa. � Maito ja Me 1/2016

25


TEEMA : TALOUS

Kukka Backman

Myyntipäällikkö OP Maa -ja Metsätalousasiakkuudet kukka.backman@op.fi

MAITOTILA

pankin asiakkaana Maataloudessa eletään hyvin haasteellisia aikoja. Suomalaisella maitotilalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet selviytyä uskomalla tulevaan, työskentelemällä oikeiden asioiden parissa sekä tekemällä oikeita valintoja ja ratkaisuja. Pankki haluaa olla mukana ja tukena tilojen arjessa.

M

aatalouden investointikohteita voidaan rahoittaa pankkilainalla sekä osamaksu- ja leasingrahoituksella. Isoissa investoinneissa, kuten esimerkiksi navetan rakentamisessa, investointiavustus ja korkotukilaina ovat ratkaisevassa asemassa. Karjatilan koneinvestoinneissa osamaksu- tai leasingrahoitus on usein varteenotettava vaihtoehto. Esimerkiksi lypsyrobotti, ruokintalaitteet ja työkoneet sopivat hankittavaksi osamaksu- tai leasingrahoituksella. Ostettava laite tai kone toimii silloin oman rahoituksensa vakuutena, jolloin tilan vakuudet säästyvät muihin rahoitustarpeisiin. Nämä rahoitusmuodot mahdollistavat sen, että takaisinmaksuaika voidaan määritellä kohdekohtaisesti teknisen elinkaaren perusteella. Tällöin edellinen laite on jo kuoletettu, kun uuden laitteen osto on edessä. Leasingrahoitettujen kohteiden verotus poikkeaa perinteisesti rahoitettujen kohteiden verotuksesta. Leasingkulut voidaan vähentää kokonaan verotuksessa, eli ne eivät ole poistomenettelyssä. Leasingrahoitus muuttaa taserakennetta ja mahdollistaa monipuolisemman verosuunnittelun. Se tasoittaa myös arvonlisäveroja, koska arvonlisävero sisältyy kuhunkin maksu-

26

Maito ja Me 1/2016

erään. Erityisesti tästä on apua kuukausimenettelyssä oleville tiloille.

Uusi navetta iso investointi Lypsykarjatilan suurin investointi on yhä navetan rakentaminen. Vaikka taloustilanne tällä hetkellä ei näytä valoisalta, voidaan uuden navetan rakentamista suositella, jos perusedellytykset investoinnille täyttyvät. Ensimmäinen lähtökohta on se, että tilan talous on kunnossa. Ylivelkaisen tilan ei kannata ryhtyä näin suureen investointiin. Uuden navetan rakennuskustannusten on pysyttävä lehmäpaikkaa kohden sellaisena, että investointi laskelmissa kannattaa. Tilan peltopinta-alaa tulee olla riittävästi, eli vähintään yksi hehtaari lehmäpaikkaa kohden. Jos peltopinta-ala koostuu pitkälti vuokramaista, vuokrasopimusten pitää olla pitkäaikaisia. Yksi tärkeimmistä perusteista on, että tilalla on ammattitaitoa, ja lehmien keskituotokset ovat vähintäänkin 9 000 litraa meijerimaitoa. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että navettainvestoinnin tekijä on täydestä sydämestä lehmäihminen. Tällä hetkellä tilalla, jolla kaikki kriteerit ovat kohdallaan ja jolla on tarve navettainvestointiin, on mahdollisuus saada pankki rahoittamaan hanketta. Koska yleinen rakentaminen on vähentynyt markkinatilanteen vuoksi, on aikaisempaa parem-

mat edellytykset saada edullisemmin niin hyviä rakentajia kuin tarjouksia rakennusmateriaaleista. Uuden navetan investointiavustus on 40 prosenttia AB-alueella ja 35 prosenttia C-alueella. Nuoret viljelijät voivat saada 10 prosenttia korkeampaa avustusta. Näihin investointeihin voidaan myöntää lisäksi korkotukilainaa 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Ongelmatilanteita ja riskien hallintaa Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa viljelijän ei pidä pelätä ottaa yhteyttä pankkiin. On parempi, että tulee ajoissa keskustelemaan rahahuolista kuin se, että tilan tilanne pääsee siihen pisteeseen, että lainat ovat hoitamatta ja kassakriisi uhkaamassa. Pankit suhtautuvat periaatteessa myönteisesti lainajärjestelyihin, joskin jokaisen päätöksen on perustuttava luotonhoitokykyyn. Pankit voivat tehdä muutoksia lainojen lyhennysohjelmiin tai myöntää lainaa


KUVA: © IAN ALLENDEN | DREAMSTIME.COM

Tilan oma suunnitelmallinen rahaliikenteen hoito on tärkein apu maatilan maksuvalmiuden hoitamisessa. ylimenokauden ajaksi, esimerkiksi yritystilin luottolimiitin muodossa. Toisiin ongelmatilanteisiin voidaan myös varautua. Tilan vakuutusten tulee olla kunnossa. Vakuutusten tulee kattaa tuotantoseisokit sekä tuotanto-omaisuudelle sattuvat vahingot. Viljelijän olisi hyvä teettää esimerkiksi sähkökartoitus, jonka avulla pystytään löytämään tilalla olevia riskikohteita. Yrittäjän terveys on arvokas asia. Jos jotain sattuu, on hyvä olla olemassa kattava sairaskulu- ja tapaturmavakuutus. Nopea hoitoon pääsy ja kuntoutus mahdollistavat yrittäjän palaamisen nopeasti työnsä pariin. Riittävä henkivakuutus ja lainaa varten myönnetty takaisinmaksuturva auttavat selviytymisessä vaikeammissa tilanteissa. Myös tilan perusdokumenttien tulisi olla ajan tasalla: avioehtosopimuksen, testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen. Vaikka lainojen markkinakorot ovat juuri nyt alhaalla, näin ei ehkä jatku ikuisuuk-

sia. Tämän vuoksi ajoissa hoidettu korkojen suojaus on hyvä keino välttää korkokustannuksien äkilliset nousut.

Maatilan päivittäinen rahaliikenne ja kassanhallinta Tilan oma suunnitelmallinen rahaliikenteen hoito on tärkein apu maatilan maksuvalmiuden hoitamisessa. Tarkka kirjanpito ja sen seuranta sekä kuukausittainen ennakkoon tehty budjetointi ovat tärkeitä apuvälineitä maksuvalmiuden suunnittelussa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on helpompi kääntyä pankin puoleen lainaa hakiessa tai kassavajeen uhatessa. Jokaisella maatilalla tulisi olla suunnitelma yllättävien menojen varalle. Parasta tietenkin olisi, että tilalta löytyisi oma vararahasto. Usein näin ei kuitenkaan ole. Tällöin pankki pystyy tarjoamaan vaihtoehdon kätevästä vararahastosta, joka on kytketty maatilan yritystiliin. Tilin luottolimiitillä voidaan hoitaa tilapäisiä rahoitustarpeita,

esimerkiksi rehujen ja lannoitteiden ostoja, silloin kun niistä on parhaimmat tarjoukset. Tililimiittiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pysyvän maksuvalmiusvajeen hoitamiseen. Tilan rahaliikenteen hallinnassa auttaa, kun yksityistalouden ja maatilan tilit ovat erillisiä. Tällöin on helpompi seurata maksuliikennettä ja arvioida myös yksityistalouden menoja. Tilan verotuskirjanpitokin helpottuu, kun maatilan tilillä on vain maatalouden tilitapahtumia. Isäntäväki voi esimerkiksi maksaa tilan tililtä yksityistilille itselleen ”kuukausipalkkaa”, jolla yksityismenot hoidetaan. Vaikka maatalouden tilanne ei tällä hetkellä näytä kaikilta osin valoisalta, pitäisi investoida, korjata vanhaa ja ostaa peltoakin. Maailma menee vääjäämättä eteenpäin. Maatalouden rakennekehitys ei jää polkemaan paikoilleen: sukupolvet vaihtuvat ja uudet yrittäjät kehittävät tiloja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Maitotilat ovat tärkeänä osana tätä kehitystä. � Maito ja Me 1/2016

27


TEEMA : TALOUS

KOTIMAISTA TAKUULAATUA! Puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo. Mitat 50 cm x 1800 m

Väri Valkoinen

RaniWrap

75 cm x 1500 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

25 cm x 1800 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

50 cm x 1800 m

Vaal. vihreä

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

UV-suojaus 125 Kly

Takuu 3 vuotta

RaniWrap

75 cm x 1500 m

Vaal. vihreä

125 Kly

3 vuotta

AgriWrap Eco

75 cm x 1500 m

Valkoinen

125 Kly

2 vuotta

RaniWrap Xtra

75 cm x 1700 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

699,-

Rani -aumakalvot

Aumarullateline

Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraakaaineista.

Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kokonaisleveys 2385 mm, korkeus 1040 mm. Kuumasinkitty.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

Säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen. Rapsirouheen irtotoimitukset Kalajoelta.

-pyöröpaaliverkot

KYSY TARJOUS! Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa.

Tehokkaat maitohappobakteerit pH:n nopeaan alentamiseen (classic ja grass) sekä jälkilämpenemisen ehkäisyyn (combi ja ferm).

Josilac® classic, 150 g

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään, kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 25 - 40 %. Sisältää entsyymejä. 501069065

UUTUUS! Josilac® grass, 150 g

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 25 – 40 %. 501490568

Josilac® combi, 150 g

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 30 - 45 %. 500971460

UUTUUS! Josilac® ferm, 150 g

Soveltuu etenkin säilöheinälle ja murskeviljalle. Sen sisältämän l.buchnerin käymistuotteet estävät hiivojen ja homeiden kasvua. 501490569

Maaliskuussa Rosterijuomakuppi Suevia 1200

Huippukuppi rosteria. 20 l/min.

8290 /kpl

500734535

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa maaliskuun 2016 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Anu Fräntilä-Riihonen

Maitotilayrittäjä Osuuskunta Maito­suomen hallituksen vpj. Valion hallinto­­neuvoston jäsen anu.frantila-riihonen@valio.fi

ǏǏTilan budjetointia voi tehdä

yksinkertaisuudessaan ruutuvihkoon kirjaamalla ylös kuukauden tulot ja menot. Silloin näkee, mihin eurot kuluvat.

Budjetointia ruutupaperilla Sen voi tehdä yksinkertaisesti, vaikka aamukahvia juodessa sanomalehden kulmaan. Helpointa budjetoinnin opettelu on kuukausibudjetilla. BUDJETOINNIN ei tarvitse olla haudanvakava asia. Sen laadinnan ”auettua” voi siirtyä pidemmän aikavälin budjetteihin. Samalla huomaa mihin eurot menevät ja oppii jaksottamaan hankintojaan. Monella tilalla on käsitys siitä, paljonko tilalle tulee rahaa kuukaudessa. Tuloja tulee maidosta, tuista ja mahdollisesti myytävistä eläimistä. Monella tilalla on myös satunnaisia tuloja. Itselläni on olemassa monen vuoden ajalta ruutuvihko, johon on kerätty muistiinpanoja ja josta voi hakea ajatusta siihen, mitä laskuja milloinkin erääntyy. Samalla pystyy seuraamaan esimerkiksi sähkön ja rehun kulutusta jne. Tuloista vähennetään menot, jolloin saadaan kuukausibudjetti. Tämän jälkeen voi miettiä, ovatko tulot menoihin nähden oikeassa suhteessa. Mikäli menoja on odotettavissa tiettynä ajanjaksona enemmän, on syytä miettiä jatkotoimenpiteitä. Kun hoitaa meijerin laskutuksen kautta esimerkiksi rehut, polttoaineet, lannoitteet jne., voi sieltä kysyä laskujen jakamista useammalle kuukaudelle pientä korkoa vastaan. Monesti näin saa menot tasattua usealle kuukaudelle, eivätkä yhden kuukauden menot nouse kohtuuttomiksi. Rohkeasti budjetointia kokeilemaan! LISTAA SEURAAVAT ASIAT: � Tulot

- maitotili - lihatili - EU-tuet - muut tulot.

� Menot

- lainanhoito - rehulaskut - sähkö- ja puhelin - mahdolliset ulkopuolisten palkat - eläkemaksut

- verot - vakuutukset - muut menot summana: huoltokulut, lannoitteet, vuokrat, polttoaineet, lehtimaksut.


Jorma Kukkeenmäki

Kehittämisjohtaja Suomen Yrittäjäopisto jorma.kukkeenmaki@syo.fi

Tehoa maatilojen tuotantoon valmennuksista Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut maitotiloja yritys­toiminnan kehittämisessä kahden vuosikymmenen ajan. Toimiva kumppanuus ja yhteistyö on vakiintunut esimerkiksi Valioryhmän kanssa.

M

aatalouden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Tilakoon kasvu ja suuret investoinnit tuovat mukanaan haasteita ja vaativat maatalousyrittäjiltä uudenlaista osaamista. Kannattava toiminta vaatii suunnitelmallisuutta ja tilan kokonaisvaltaista johtamista, sillä maitotilojen kannattavuudessa on suuria tilakohtaisia eroja. Suomen Yrittäjäopiston valmennuksissa maitotilan toimintaan haetaan tehokkuutta toiminnan jatkuvan parantamisen avulla. Tämä Lean-johtamismalli antaa oikein sovellettuna hyvän ja kestävän perustan maitotilan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Mallin soveltamisesta saimme viime vuonna arvokkaita kokemuksia Valioryhmän yhteisestä pilottivalmennuksesta.

Haluatko kehittää tilaasi tavoitteellisesti? Kolmivaiheinen valmennusmallimme antaa maatilayrittäjälle mahdollisuuden jopa 4–5 vuoden tavoitteelliseen tilansa kehittämisjaksoon. Valmennukset toteutetaan joustavas-

ti viljelykauden ulkopuolella. Monimuotoisesti toteuttaviin valmennuksiin sisältyy lähipäivien lisäksi tilakohtaista sparrausta, vierailuja ja jatkossa myös verkko-opintoja. Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksessa keskitytään tilojen toiminnan ja kannattavuuden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Sen aikana työstetään oman tilan liiketoimintasuunnitelma ja opitaan hallitsemaan tilan taloutta. Toisen vaiheen maatilan johtamisvalmennus painottuu maatilayrittäjän tilan kokonaisvaltaisen talous- ja johtamisosaamisen parantamiseen. Keskeisessä roolissa on valita ja toteuttaa käytännön kehittämisprojekti omalla tilalla. Syventävissä valmennuksissa on mahdollisuus jatkaa tavoitteellista ja ohjattua kehittämistyöskentelyä. Valmennusten aikana suoritetaan yrittäjän ammattitutkinto tai yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Nämä tutkinnot ovat yrittäjälle sertifikaatti omasta osaamisestaan. Oleellista on, että kaikki työskentely tehdään oman tilan tiedoilla, joten hyöty saadaan heti vietyä käytäntöön.

Neuvontatyötä tekeville toimihenkilöille tarjotaan omaa valmennusta, jossa suoritetaan yritysneuvojan erikoisammattitutkinto. Valmennuksessa pääsee uudistamaan omaa osaamistaan sekä kehittämään neuvontatyötänsä. Maatilojen parissa työskentelevistä toimijoista koostuvat ryhmät antavat myös loistavan mahdollisuu-

den jakaa osaamista ja laajentaa verkostoja. Toiminnan jatkuva parantaminen vaatii näkemystä, lujaa tahtoa ja osaamista. Aloitetaan kehittämistyö jo tänään! Katso vuonna 2016 käynnistyvät SYOagri-ryhmät ja lue laajempi artikkeli 0 maitojame.fi/sections/ tilan-kehittaminen

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Karjan Propyleeni Plus sisältää propyleeniglykolin lisäksi mm. betaiinia ja niasiinia, jotka tehostavat maksan toimintaa. Sopii jatkuvaan käyttöön. Maittava Tehomelassiglykoli Plus sisältää propyleeniglykolia, glyserolia, seosmelassia, poliolia ja koliinia. Tuote soveltuu houkutusrehuksi lypsyrobotille ja jatkuvaan käyttöön. Hivelic Proppi 100 % sisältää propyleeniglykolia ja koliinia. Energiaarvo on erittäin korkea 20 MJ/kg. Erikoistuote syömättömyys- ja ketoosieli asetonitautitapauksiin.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


LEAN - JOHTAMISFILOSOFIA / OSA 1

Pekka Petäjäsuvanto

Tuotannon asiantuntija Osuuskunta Pohjolan Maito Valio Kehitys -palvelut pekka.petajasuvanto@valio.fi

"Lehmä ei ole Toyota"

LEAN maitotilalla Valioryhmä järjesti yhdessä Suomen Yrittäjäopisto kanssa vuoden kestäneessä Lean-johtamiskurssin, jolle osallistui yhdeksän maitotilayrittäjää ympäri Suomen.

L

ean on Japanissa Toyotan tehtaalla kehitetty jatkuvan parantamisen johtamisfilosofia, joka sopii hyvin myös maitotilan johtamisjärjestelmäksi – otsikon lausahduksesta huolimatta. Lean-ideologian hyödyntäminen maidontuotannossa on lähtenyt elävän elämän tarpeista. Tilakoon kasvaessa vaatimukset yrityksen johtamiselle muuttuvat. Karjanhoidossa on siirrytty yhden lehmän käsittelemisestä eläinryhmien käsittelemiseen. Maitotilan arjen pyörittämisen vaatimukset kasvavat ja managementin on pysyttävä tuotannon kehittymisen mukana. Maitotilan on oltava kokonaisuus. Tekemisen laadun kustannuksella ei voi viedä yhtä osa-aluetta eteenpäin, vaan tilan talouden, peltojen ja karjan sekä yrittäjien jaksamisen on pysyttävä kehityksessä mukana. Maitotilojen johtamiskoulutuksen taustalla on tarve vastata yrittäjien aikapulaan. Töitä on paljon, mutta miten priorisoida tekemiset? Oma työpanos on tärkeää kohdentaa oikeaan tekemiseen – kuka tekee, milloin, mitä ja missä? Leanin perimmäisenä ajatuksena ei ole tehdä töitä entistä nopeammin ja huonosti, vaan välttää turhan työn tekeminen ja keskittyä lisäarvoa tuottavaan työhön. Lean tuo maitotilalle maalaisjärkeä, joka näkyy parempana tuottavuutena, korkeampana

30

Maito ja Me 1/2016

keskituotoksena ja taloudellisena tuloksena. Monilla tiloilla työntekijät ja urakoitsijat ovat mukana kuvioissa. Maitotilayrittäjän rooli on muuttumassa: yrittäjän työ keskittyy entistä enemmän johtamiseen. Haasteeksi muodostuu tiedon siirtäminen työntekijälle siten, että oikeat asiat tulee tehdyksi oikeaan aikaan ja tehokkaasti. Leanin ajatuksena on motivoida työntekijöitä omatoimiseen ongelmanratkaisuun ja vastuunottamiseen. Yllättävää kyllä, suurin hyödyn saaja saattaa olla maitotilayritys, jossa tilan oma väki työskentelee. On hyvä pureutua navetan työvaiheisiin välillä kriittisesti ja pyrkiä lisätyön vähentämiseen.

Mikä on maitotilayrityksen Pohjantähti? Lean-pilottiryhmän kurssilaisilla oli vuoden kestäneen kurssin aikana lähiopiskelupäiviä ja lisäksi he kävivät opintomatkalla Tanskassa. Lähiopiskelupäivillä käytiin pienryhmänä kehittämiskeskusteluja avoimesti tilojen asioista. Kurssin aikana pun-

taroitiin oman tilan tavoitteita, niin kutsuttua maitotilayrityksen Pohjantähteä, ensin jopa 5–10 vuodenkin päähän. Oman Pohjantähden tunnistaminen määrittää tilan kehittämisen raamit ja on kaiken suunnittelun lähtökohta. Pilottiryhmän Pohjantähdet liittyivät tulevaisuuteen, kehittämiseen, omaan työmäärään, talouteen tai yrityksen asemaan lähellä olevassa yhteiskunnassa. Pohjantähden muodostamisen jälkeen pilottiryhmä lähti kehittämään tilan johtamista. Pohdittiin tarkemmin yrityksen arvoa tuottavat työt. Lopulta mentiin tilojen päivittäisiin prosesseihin, kuten seosrehun valmistuksen vakiointiin, lypsyasemantyöskentelyn ohjeisiin, lypsyrobotin tarkastusten säännölliseen tekemiseen, umpeen laittoon, vasikoiden juottoon jne. Osasta työvaiheita tehtiin tiloille työohjeet. Leanin tavoitteena on vaihtelun vähentäminen sekä työtapojen ja -menetelmien vakiinnuttaminen. Se tuo maitotilalle tulosta. Vain mitattavaa asiaa voi parantaa tehokkaasti eikä kehitystavoitteita voi asettaa ilman mittareita. Sen vuoksi pilottiryhmäläiset asettivat omille yrityksilleen yksinkertaiset ja selkeät mittarit, jotka keskittyvät oleellisiin maitotilan päivittäisiin asioihin. �

Oman Pohjantähden tunnistaminen määrittää tilan kehittämisen raamit ja on kaiken suunnittelun lähtökohta.


Sarjassa käsitellään Lean-pilottiryhmän ajatuksia ja tapoja toteuttaa Lean-ideologiaa maitotilalla.

LEAN-AJATTELU � Johtamisfilosofia,

jossa tavoitellaan tuottamattomien toimintojen poistamista. Samalla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja tuotannon läpimenoaikaa. � Leanin neljä periaatetta: 1. Tiimityö Maitotilayrittäjät, jotka pystyvät yhteistyöhön, ovat menestyjiä 2. Viestintä Kaikki tilalla työsken­ televät osallistuvat tuotannon kehittämiseen ja viestivät keskenään 3. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja hukan poistaminen 4. Jatkuva parantaminen.

Leanin soveltaminen maitotilalla MAITOTILAYRITTÄJIEN Minna ja Jukka Määtän Arvolan Karjapiha Oy Vaalasta haluaa olla dynaaminen maitotila myös tulevaisuudessa. Vajaa viisikymppisten yrittäjien visio on, että yritykseen saadaan jatkajat perheestä tai tilan ulkopuolelta. Yrittäjien arvoihin kuuluvat omasta jaksamisesta huolehtiminen, laadukkaan toiminnan ylläpitäminen ja olemassa olevien resurssien tehokas hyödyntäminen. Lean-pilotissa mukana olleessa yrityksessä lähdettiin ensimmäiseksi parantamaan lehmien olosuhteita ennen ja jälkeen poikimisen. Vuonna 2014 ummikoille rakennettiin ulos 120 neliön pressuhalli 600 neliön jaloittelutarhan yhtey­ teen. Umpilehmät makaavat pressuhallissa, mutta ruokailevat ja liikkuvat jaloittelutarhassa. Viime vuonna vasikoille saneerattiin tilat vanhaan navettaan. Matkaa navetalle on 500 metriä. Saneerauksessa tehtiin 12 kappaletta 1,7 neliön yksilökarsinaa ja 80 neliön olkipohja-alue. Yksilökarsinoissa vasikat ovat maitojuotolla ja ryhmäkarsinassa hapanjuomalla. Samalla hiehoille tuli 20-paikkainen makuuparsiosasto. Pihatossa entisen vasikkalan paikalle tehtiin

poikimista odottaville lehmille kuusi partta, leveydeltään 130 senttiä. Lisäksi vasikkalan tilalle tuli 160 neliön olkipohjainen poikimaosasto. Pihatosta vapautuneille hiehojen ja umpilehmien paikoille uusittiin parret ja pedit sekä asennettiin käytävämatot: saatiin 25 uutta makuupaikkaa lypsykierrossa oleville lehmille. Tämä lisää jo yksistään maitomäärää. Umpi- ja poikimaolosuhteiden parantuminen nostaa keskipoikimakertaa. Panostus vasikoihin tuottaa kestäviä lehmiä ja parempi alkukasvu nostaa lypsykauden tuotosta. Seuraavat vuodet panostetaan työvaiheiden prosessien kehittämiseen ja työtapojen vakiinnuttamiseen. Mitä vähemmän vaihtelua, sen tehokkaampaa työ on. Näin tilan tuotos paranee ja työajan käyttö tehostuu. Ensimmäisenä Arvolan Karjapihassa on prosessoitu lypsylehmien umpeenlaitto. Jokaiselle lehmälle tehdään sorkkahoito, jonka yhteydessä laitetaan tarvittavat umpituubit ym. Sitten lehmä pääsee ulkohalliin kesä- tai talvilomalle. Katso kuvia Arvolan Karjapihasta 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen

FabaRANE-palvelu nopeuttaa edistymistä yhdessä FabaRakenneVG -sonnien kanssa. Tutustu uudistuneeseen, edulliseen hinnoitteluun!

Rakenteeltaan parhaat Kuva: Alex Arkink

Kestävää kauneutta! FabaRakenneVG-sonnit periyttävät sopusuhtaista kokoa, optimaalista rakennetta, liikkuvuutta ja syöntikykyä. Eli kestävää ja toimivaa kauneutta!

Maito ja Me 1/2016 31 Faban kumppani


TEEMA : TALOUS

Risto Airikkala

Päälakimies MTK risto.airikkala@mtk.fi

PIDÄ MAATILAN LAKIASIAT AJAN TASALLA Maatilan muodostaessa perheelle olennaisen tärkeän elämänpiirin on syytä myös varautua tilanteisiin, joissa tämän piirin jatkumista uhkaa yllättävä kuolemantapaus tai avioero.

M

aatilan pyörittäminen puolison kuoltua tai muussa kriisitilanteessa on tuskaista – etenkin, jos perillisten kesken ei vallitse sopua. Perheviljelmälle ominaista on koko elämän sijoittuminen samaan paikkaan: työ, asunto, ihmissuhteet, lasten koulut ja ystävät. Olosuhteiden muutos ravistelee tällaista perhettä tavallista enemmän. Tilan elinkelpoisuuden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kuolema- tai avioerotapauksissa yksi keino on tehdä avioehtosopimus. Aviopuolisoiden omaisuus on lähtökohtaisesti erillistä, mutta heidän välillään tulee toimitettavaksi ositus avioeron tai kuoleman tapauksissa. Ellei avioehdolla ole toisin määrätty, kummankin omaisuudesta vähennetään omat yksityiset velat ja netto-omaisuus jaetaan kahteen osaan. Varakkaampi joutuu näin luovuttamaan omaisuuttaan vähemmän omistavalle – tätä kutsutaan tasingonmaksuvelvollisuudeksi, mihin avio-oikeus oikeuttaa. Avioehdolla ei siten ole merkitystä tilanteissa, joissa avioliitto jatkuu. Ositusta ei voi tehdä avioliiton jatkuessa. Tosin avioliiton kestäessä voidaan kuitenkin tehdä sopimus avioeron varalta, mutta tällaisellakin sopimuksella on vaikutusta vasta avioeron tullessa voimaan. Ositussopimuksessa voidaan sopia myös muustakin kuin 50/50 jakosuhteesta, kunhan velkojien oikeutta ei loukata. Leski voi lisäksi osituksessa päättää siitä, mitä hän haluaa osituksessa itsellään pitää siinäkin tapauksessa, että maatilan lainhuuto olisi ollut vainajalla (Perintökaari, PK 25:9) edellyttäen, että hän on sovelias tilanpidon jatkaja. Leski voi myös yksin hallita omaisuutta avioliitto-

34

Maito ja Me 1/2016

lain 86 pykälän perusteella siihen asti kunnes ositus toimitetaan. Vaikka pääsääntönä on, että se, joka joutuu toiselle jotain omastaan luovuttamaan, saa päättää siitä, mitä luovuttaa (AL 103), niin leskellä on kuitenkin etuoikeus saada sellaista omaisuutta, mitä tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseksi kuten työvälineitä ja muuta irtainta (traktori tms.). Edellä kerrotun osituksesta seuraavan tasingonmaksuvelvollisuuden välttämiseksi puolisot voivat tehdä avioehtosopimuksen, jolla suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle osa, kaikki tai vain erikseen nimetty omaisuus. Sopimus voi olla myös yksipuolinen, vain toisen puolison omaisuuteen ja oikeuteen liittyvä. Avio-oikeuden ulkopuolelle voidaan määrätä omaisuutta myös lahjakirjassa ja testamentissa. Tätä keinoa on usein käytetty tilanteissa, joissa vuosisatainen sukutila on haluttu säilyttää suvussa.

Hallintaoikeustestamentti lesken avuksi tilanpidon jatkamiseksi Jos testamenttia ei ole, puoliso ei lain mukaan peri mitään, vaan koko vainajan omaisuus osituksen jälkeen menee lapsille. Lasten ollessa alaikäisiä heitä edustamaan määrätään intressiristiriitatapauksissa virkaholhooja/ asian­ajaja, jos muuta ei tarjota. Byrokratia ja kustannukset kasvavat ja toiminnan jatkaminen vaikeutuu. Mikä avuksi? Miten ala-ikäisten lasten vanhemmaltaan perimää omaisuutta tulisi hoitaa? Mihin sitä saa käyttää? Ensiksi puolisoiden olisi syytä tehdä keskinäinen hal-


Kuolemantapaus saattaa tulla kesken kylvö- tai sadonkorjuukiireiden. Miten seuraava satokausi hoidetaan? vähennetään perintöverotettavan omaisuuden arvosta. Perukirjassa on syytä myös esittää vaatimus perintöveron huojentamisesta sekä sen maksuajan pidentämistä tilanpidon jatkamisen vuoksi (Perintöverolaki, PVL, 55–56 §). Hakemus on tehtävä ennen veron määräämistä. Jos kuitenkin on tehty keskinäinen omistusoikeustestamentti, ei sitä ole aina verotuksellisista syistä syytä liittää perukirjaan, koska testamenttiin ei ole velvollisuutta vedota. Yllättävän sairastumisen varalta olisi puolisoiden syytä laatia keskinäinen edunvalvontavaltakirja, missä toinen valtuutetaan hoitamaan kaikkia valtuutetun taloudellisia asioita tilanteissa, joissa puoliso on oikeustoimikyvytön sairauden tai esimerkiksi vanhuuden vuoksi. Näin juoksevien asioiden hoitamisessa ei tule ongelmia.

KUVITUS: PÄIVI LIIKAMAA

Maatalousyhtymä kuolinpesässä, tarvitaanko aina yksimielisyyttä?

lintaoikeustestamentti. Tällöin vainajan omaisuuden omistusoikeus siirtyy lapsille perintöverovelvollisuuksineen, mutta hallintaoikeus jää leskelle. Tällaisen testamentin turvin puoliso voi jatkaa tilanpitoa entiseen tapaan, ellei lakiosavaatimuksia esitetä. Lakiosavaatimuksen voisi esittää lapsille määrätty edunvalvoja, mutta tällaiseksi olisi syytä esittää jotain sukulaista, joka ymmärtää perheen tilanteen paremmin kuin virkaholhooja. Leskellä on perintökaaren 25:9 mukaan oikeus pitää maatila osuutenaan osituksessa siinäkin tapauk­sessa, että lainhuuto olisi ollut vainajalla. Lasten lakiosa, mikä on 50 prosenttia perintöosasta, voidaan aina maksaa rahana, mikä myös helpottaa tilan säilyttämistä elinkelpoisena. Usein luullaan, että lasten näin lakiosana saama perintöosuus tulee säilyttää koskemattomana turvaavasti sijoitettuna ja korkoa kasvamassa siihen asti kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Yksinhuoltajaksi jääminen ei kuitenkaan saisi lisätä lesken huoltovastuuta, vaan lapsen erityisiin tarpeisiin voidaan käyttää myös niitä varoja, mitähän on perinyt vanhemmaltaan. Leskellä on toki velvollisuus pitää kirjaa näistä kuluista niihin itse myös osallistuen, mutta koskemattomana lapsen omaisuutta ei tarvitse säilyttää. Näin menetellen tilanpidon jatkaminen voi hiukan helpottua. Hallintaoikeustestamentti pienentää myös perintöverojen määrää, koska hallintaoikeuden pääomitettu arvo

Jos mitään ei ole sovittu, maatilan kuuluminen kuolinpesään aiheuttaa usein ongelmia, joista selviytyminen on erityisen vaikeata myös siksi, että lainsäädäntö asiassa on puutteellista ja oikeudelliset neuvot usein ristiriitaisia. Kuolemantapaus saattaa tulla kesken kylvö- tai sadonkorjuukiireiden, eikä tilapäistyövoimaa ole saatavissa. Miten seuraava satokausi hoidetaan? Leski ei halua tai pysty peltoja hoitamaan, mutta naapuri vuokraisi pellot, jos osakkaat vain suostuisivat vuokraamaan. Voiko yksi osakas estää peltojen vuokraamisen? Tällaiset tilanteet ovat yleistyneet ja riitauttavat sukulaisten välit tarpeettomasti. Jako voi kestää valituksineen vuosia ja sillä aikaa olisi elettävä ja hoidettava tilaa tuloa tuottavasti ja enempiä vahinkoja välttäen. Ja entä tämän jälkeen? Leski ja osa perillisistä haluavat tilan jatkavan, osa perillisistä haluaa perintöosansa rahana. Kun sopimusta yhteishallinnosta perintökaaren 24 luvun mukaisesti ei saada aikaan, miten hoidetaan juoksevat kiireelliset asiat? 1

TÄRKEÄT ASIAKIRJAT � Keskinäinen hallintaoikeustestamentti � Avioehtosopimus

� Edunvalvontavaltakirja

� Testamenttiin tai lahjakirjaan avio-

oikeuden poissulkeva määräys

Saat apua asiakirjojen laadintaan: � MTK:n asianajajarengas (Maanomistajien Arviointikeskus Oy) � Pankkien juristit

Maito ja Me 1/2016

35


ideaalia

TEEMA : TALOUS Ei ole harvinaista, että yksi osakas vastustaa kaikkia toimia painostaakseen ja saa tukea asianajajaltaan. Asian­ ajaja ilmoittaa, että kaikkiin oikeustoimiin vaaditaan kaikkien osakkaiden yksimielinen päätös, ja että mikäli yksikin osakas vastustaa, ei suurenkaan enemmistön tekemällä sopimuksella kolmannen kanssa ole pätevyyttä. Tähän suurin osa osakkaista tyytyy, vaan onko pakko?

Leskellä määräämisvaltaa

Haluaisitko laskun meijerin kautta? Kysy lisää rehutilausta tehdessäsi!

Lisää seleeniä! A-Rehun maitotilan rehuissa on nyt entistä enemmän seleeniä ja jopa puolet siitä on erittäin hyvin imeytyvää orgaanista seleeniä.

TuhtiTäysrehu TuhtiTäysrehu suunniteltiin tuottajien toiveiden mukaan: runsaasti energiaa sisältävä rehu tuottaa entistä enemmän maitoa ja täydentää lehmien ruokintaa haasteellisen rehukesän jälkeen.

li

36

aho it u ks el

Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 1,85 %.

aa

-R

la

A

Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

ä m ik aksua

A-Maito Rehut ja ruokintaratkaisut

Maito ja Me 1/2016

Perintökaaren 1a pykälän 1. momentin mukaan ”Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän testamentista muuta johdu.” Säännös vaikuttaa olevan ristiriidassa yksimielisyyttä vaativan säädöksen kanssa. Syrjäyttääkö lesken hallintaoikeus perillisten ja pesän muiden osakkaiden oikeuden hallita yhdessä tilaa? Onko leskellä oikeus tilanpidon jatkamiseen perillisten vastustuksesta huolimatta? Mitkä ovat perillisten oikeussuojakeinot tällaisessa tilanteessa? Lesken toimivalta näyttäisi jo perintökaaren 1a pykälän ja aviolittolain 86 pykälän mukaan riittävän ainakin kaikkien sellaisten sopimusten tekemiseen, jotka eivät sisällä yrittäjäriskiä, mutta ovat välttämättömiä omaisuuden arvon säilyttämisen kannalta. Leski voisi näin ollen joko itse viljellä omaan lukuunsa tai antaa pellot vuokralle omaisuuden ositukseen ja jakoon saakka (pitkäaikaisiin sopimuksiin toimivalta ei riittäne). Luonnollisesti myös keskeneräisten rakennushankkeiden loppuunsaattaminen on yleensä tilan kokonaisedun mukaista, jolloin niihinkin lesken oikeus näyttäisi riittävän muun muassa kauppakaaren 18:3 pykälän ja myös asemavaltuutta koskevien säännösten turvin. Perillisten vaatimukset toimivallan ylittämisestä voivat synnyttää vain vahingonkorvausvastuun, mutta mikäli toiminnasta ei ole vahinkoa syntynyt, ei ole syytä pelätä korvausvaatimuksia tai moitteita toimivallan ylityksestä. Pikemminkin voidaan katsoa, että osakkkasta, joka vastustuksellaan estää esimerkiksi metsän myymisen ajallaan, voisi tulla vahingonkorvausvelvollinen vahingosta, mikä metsälle aiheutuu yli-ikäisyyden ja lahoamisen tai sen arvolle suhdannemuutoksen johdosta.

Yksimielisyys ei aina välttämätöntä Toimivaltasäännöksiä tulisi soveltaa ja tulkita siten, että järkevälle talonpoikaiselle toiminnalle luodaan oikeutus. Tulkinnassa on syytä muistaa ikivanha kauppakaaren säännös, jonka mukaan hyödyksi tullut sopimus sitoo sitä, jonka lukuun se on tehty, vaikka se tapahtuisikin ilman tämän valtuutusta. Tai asemavaltuutta koskeva säännös, minkä mukaan: ”..milloin jollakin toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kelpoisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia.” Tulee myös muistaa perintökaaren 12 luvun pykälien 4 ja 5 säännökset, joiden mukaan hallintaoikeus yrityksen osalta oikeuttaa ”säännölliseen tavaran vaihtoon ym. järkiperäiseen taloudenhoidon vaatimusten mukaiseen toimintaan hallintaoikeuden kestäessä.”


JOKO SINUNKIN KARJASI SYÖ Siemenviljaa, lannoitteita ja rehuja leski voi hankkia pesän varoilla ja vaihtaa vaikka traktorin, jos se on järkevää. Pykälässä 5 on erikseen mainittu maanviljelys, missä elinkeinossa saatuja tuloja saadaan sijoittaa ja uudelleen käyttää samaan tarkoitukseen ja uuden irtaimen omaisuuden hankintaan. Siten muun muassa siemenviljaa, lannoitteita ja rehuja leski voi hankkia pesän varoilla ja vaihtaa vaikka traktorin, jos se on välttämätöntä, järkevää ja oikeassa suhteessa tilan toimintaan. Vaikka kaikkien suostumusta eri toimiin tulisikin tiedustella, voidaan toimenpide, joka ei siedä viivytystä, suorittaa (PK 18:2 mukaan), vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi. Esimerkiksi pellon vuokraaminen on tällainen toimi, koska viljely on sidottu määrä-aikoihin, joiden laiminlyönti olisi pesälle vahingoksi. Myös laissa eräistä yhteisomistussuhteista (180/58) annetaan osakkaalle valta käyttää koko yhteistä omaisuutta, mikäli se ei loukkaa toisten osakkaiden vastaavaa oikeutta (3§). Lisäksi: ”…milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä” (4§). Eli käytännössä, jos kukaan osakas ei halua peltoja viljellä, voidaan vahingon välttämiseksi pellot vuokrata eniten tarjoavalle siitäkin huolimatta, että kaikki osakkaat eivät nimeään vuokrasopimukseen panisi. Poliisi tuskin antaisi virka-apua hallinnan palautukseen puhtaasti siviilioikeudellisessa riidassa, vaan edellyttäisi käräjäoikeuden päätöstä. Palstojen hallinnan oikeusperusteen eli vuokrasopimusten laillisuuden tutkiminen ei myöskään kuulu tukihakemuksia käsittelevän maataloushallinnon tehtäviin, vaan tuet on myönnettävä sille, joka tosiasiallisesti peltoja viljelee ja jonka yrittäjäriskillä toimintaa harjoitetaan. Edellä mainittuihin normeihin tukeutuen sallisin maatilakuolinpesissä leskelle tai osakkaiden enemmistölle sellaisen toimintavallan, jolla tilan vakiintunutta toimintaa jatketaan järkevillä liiketaloudellisilla periaatteilla, vaikka kaikkien osakkaiden suostumusta ei kaikille toimille saataisikaan. Yrittäjäriskiä osakkaalle ei vastentahtoisesti kuitenkaan saa ulottaa (ks. KKO:1995:155) eli avoimena yhtiönä kuolinpesää ei voida pitää. Perillisten oikeus näillä periaatteilla näyttäisi rajoittuvan vain jaon vireillepano-oikeuteen, mutta siihen asti kunnes ositusta, jakoa tai pesänselvitystä on haettu, pesässä täytyy voida toimia järkevästi, vastuullisesti ja enempää vahinkoa välttäen (ks. AL 86§).

KOFASIL-SÄILÖTTYÄ REHUA?

KOFASIL

®

BIOLOGISET SÄILÖNTÄAINEET

LAC ja DUO

- Tehokkaat bakteerikannat - Myös luomutuotantoon

KOMBI

TEHOKAS YHDISTELMÄTUOTE - Maitohappobakteerit ja natriumbentsoaatti + kaliumsorbaattiseos - Tehokas jälkilämpenemisen, hiivojen ja homeiden estoon

KÄYTTÖVALMIIT SÄILÖNTÄLIUOKSET

LP ja Ultra K

- Syövyttämätön, käyttäjä- ja koneystävällinen - Tehostaa luontaista käymistä - Estää haitallisia bakteereita

TURVALLISIA, MONIPUOLISIA, TEHOKKAITA

OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA NURMIJÄRVI

ISOKYRÖ

PASI PULKKANEN

PÄIVI KOIVUSALO

040 579 2645

0500 158 427

Katso mallit avioehtosopimuksesta, hallintaoikeustestamentista ja testamentista osoitteesta 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen 02037 791 4040 Maito ja Me 1/2016


TEEMA : TALOUS

Päivi Rajala-Schultz

Professori, ELT Helsingin yliopisto Eläinlääketieteelinen tdk, maitohygienia ja nautojen terveys paivi.rajala-schultz@helsinki.fi

Utaretulehduksen kustannukset Utaretulehdus on jokaisen lypsykarjatilan tuttu päänsärky – se on maailmanlaajuisesti lypsylehmien yleisin ja kallein sairaus.

vin oirein tai se voi jäädä piilottelemaan utareeseen ilman näkyviä oireita piilevänä tulehduksena. Piilevissä tulehduksissa maidon kohonnut soluluku onkin se tyypillisin merkki siitä, että jotain on vialla.

taretulehdusten arvioitu hinta vaihtelee suuresti riippuen siitä, mitä tekijöitä otetaan huomioon kustannuksia laskettaessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa oireilevan utaretulehduksen keskimääräiseksi hinnaksi on arvioitu 210 euroa tapausta kohti, vaihdellen 164–235 euron välillä riippuen, esiintyykö sairaus loppulypsykaudella vai pian poikimisen jälkeen. Utaretulehduksen keskimääräinen hinta-arvio karjassa lehmää kohden vuodessa vaihtelee 61–97 euron välillä. Eri karjoissa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen ja kustannukset voivat vaihdella karjakohtaisesti edellä esitettyä huomattavasti enemmän.

Utaretulehdus voi siis ilmetä helposti havaittavina, oireilevina hoitoa vaativina kliinisinä tapauksina, mutta myös piilevinä, lähinnä maidon solulukua kohottavina tulehduksina. Monilla tiloilla piilevä utaretulehdus on taloudellisesti kaikkein merkityksellisin ja eniten tappioita aiheuttava sairauden muoto. Piilevät tulehdukset syövät yrittäjän kukkaroa salakavalas-

U

Piilevän tulehduksen kustannukset

Piilevän utaretulehduksen vaikutus maidontuotantoon MAIDONMENETYS, KG/PV Soluluku/ml

1. lypsykausi

>2 lypsykausi

200 000

0,31

0,58

Mikä on utaretulehdus?

300 000

0,40

0,75

Utaretulehdus on nimensä mukaisesti maitoa tuottavan kudoksen tulehdus, joka melkeinpä aina johtuu utareeseen päässeiden bakteerien aiheuttamasta tartunnasta. Lehmän oma puolustusjärjestelmä yrittää päästä eroon utareeseen tunkeutuneista bakteereista lähettämällä utareeseen veren valkosoluja, kehon oman armeijan, taistelemaan näitä hyökkääjiä vastaan. Jos taistelu bakteereja vastaan epäonnistuu osittain tai kokonaan, sairaus voi ilmentyä joko kliinisenä eli ulospäin näky-

400 000

0,46

0,86

500 000

0,51

0,96

600 000

0,55

1,03

38

Maito ja Me 1/2016

ǏǏPiilevästä utaretulehduksesta (maidon

kohonneesta solumäärästä) aiheutuva maidontuotannon väheneminen (kg/pv) lehmän poikimakerrasta ja maidon soluluvusta riippuen. Lehmällä katsottiin olevan piilevä utaretulehdus, jos sen soluluku nousi < 50 000 solusta/ml yli 100 000 soluun/ml testipäivästä seuraavaan. Hollantilainen tutkimus, 2011, yli 4 300 lehmän tiedot.

ti aiheuttamalla maitoa tuottavien solujen tuhoa ja johtaen vähentyneeseen maidontuotantoon. Terveen lehmän maidon soluluku on tyypillisesti alle 100–150 000 solua/ml, ja jos soluluku kohoaa yli 200 000/ml, on se merkki utaretulehduksesta. Tulehdus ja maidon korkea soluluku vähentävät maidon ja maitotuotteiden säilyvyyttä ja johtavat maidon valkuaisaineiden määrän ja laadun heikkenemiseen. Tästä syystä meijerit maksavat laatulisää maidosta, jossa soluluku on alhainen. Yrittäjille laatulisän menettäminen voi olla yksi utaretulehduksen näkyvimmistä kustannuksista. Piilevien tulehdusten vähentäminen ja niistä johtuvan korkean soluluvun laskeminen antavat mahdollisuuden maidosta saatavan hinnan maksimointiin.

Äkillisessä tulehduksessa suoria ja epäsuoria kuluja Äkillisten, kuumeisten utaretulehdusten suorat kustannukset on helppo huomata: maidon väri ja ulkomuoto muuttuvat niin paljon, ettei maitoa voi lypsää tankkiin, eläimen tuotos putoaa, on kutsuttava eläinlääkäri ja lääkityn eläimen maito täytyy antibioottien takia kaataa viemäriin useiden päivien ajan. Suorat ja näkyvät sairauden seuraukset ovat kuitenkin yleensä vain pieni osa tulehduksen aiheuttamista kokonaistappioista. Epäsuoria kustannuksia aiheuttavat heikentyvä maidon laatu, lehmien noussut teurastusriski, karjan kohonneet uudistuskustannukset ja sairaiden lehmien hoidon vaatima lisätyö. Lehmien ennenaikainen poisto on vähentyneen maitotuotoksen


ohella utaretulehduksen suurimpia kustannuksia. Suomalaistutkimusten mukaan lehmät poistetaan usein ennenaikaisesti. Useimmiten lehmiä olisi taloudellisesti kannattavaa pitää viidenteen lypsykauteen saakka riippumatta siitä, onko lehmällä utaretulehdusta vai ei. Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että utaretulehdus heikentää myös lehmien tiinehtyvyyttä ja nostaa muiden sairauksien riskiä. Suomalaistutkimus on osoittanut, että lehmien maidontuotanto alkaa pudota jopa viikkoja ennen kuin utaretulehdus havaitaan. Sama tutkimus osoitti, että kliinisen utaretulehduksen jälkeen lehmä ei enää saavuta tuotantopotentiaaliaan kyseisen lypsykauden aikana. Vähentynyt maidontuotanto onkin utaretulehduksen suurimpia negatiivisia seuraamuksia. Myös piilevät tulehdukset aiheuttavat huomattavia tappioita, jotka kertyvät pääasiallisesti vähentyneestä maidontuotannosta ja heikentyneestä maidon laadusta. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan vanhemmilla lehmillä, joilla on piilevä utaretu-

Lehmien ennenaikainen poisto on vähentyneen maitotuotoksen ohella utaretulehduksen suurimpia kustannuksia. lehdus ja soluluku 500 000 solua/ml tai yli, maidontuotanto vähenee jopa 1 kg/pv, mutta jo soluluvun kohoaminen 200 000 soluun/ ml vähentää maidontuotosta noin o,5 kg/pv verrattuna lehmään, jonka soluluku on alle 100 000. Ensimmäisen lypsykauden eläimillä menetys ei ole aivan yhtä suuri.

Monet kustannukset vaikeasti havaittavia Hollantilaistutkimuksen mukaan maitotilalliset usein aliarvioivat utaretulehduksen kokonaishinnan, joka suureksi osaksi koostuu pitkälle aikajaksolle jakautuvista epäsuorista ja vaikeasti havaittavista kustannuksista. Hollantilaisista maitotilallisista 72 prosenttia aliarvioi utaretulehduksen hinnan karjassaan ja suuri osa heistä ei katsonut maidon kohonneesta soluluvusta aiheutuvien tappioiden koskevan heidän omaa kar-

jaansa. Tämä antaa viitteitä siitä, että karjan taloudellista tilannetta on mahdollista parantaa selvittämällä utareterveys­tilanne kussakin karjassa ja arvioimalla esimerkiksi piilevien tulehdusten esiintyminen ja pyrkimällä niiden vähentämiseen. Niin kauan kuin lehmiä pidetään ja lypsetään, utaretulehdusta tulee esiintymään, mutta sairauden esiintyvyyttä ja kustannuksia voidaan minimoida. Sairauden en­naltaehkäisy on paras keino; kannattaa miettiä, kuinka paljon ehkäisykeinoihin sijoittaa utareterveyden parantamiseksi. Tärkein keino on huolehtia, että lehmien oma vastustuskyky on huipussaan. Perusedellytyksinä on, että lehmillä on riittävästi monipuolista ja niiden tarpeita vastaavaa rehua tarjolla, navetassa on mahdollisimman stressitön elinympäristö sekä kuiva ja puhdas alusta mennä makuulle, ja että eläimet pysyvät puhtaina. �

Maito ja Me 1/2016

39


UTARETULEHDUSMIKROBEJA

Laura Kulkas

Koagulaasi-negatiiviset stafylokokit (KNS)

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

KNS on yleisin utaretulehdusten aiheuttaja Suomessa. 40 eri stafylokokin alalajista yleisimmät ovat S. chromogenes (hiehoilla/ensikoilla) ja S. simulans (vanhemmilla lehmillä). Vuonna 2013 Valion aluelaboratorion näytteistä 46,6 prosentista löytyi KNS (alalajeja ei tyypitetä rutiinidiagnostiikassa). OIREET JA HOITO Koagulaasi-negatiiviset stafylokokit aiheuttavat yleensä lievän utaretulehduksen. Kotimaisessa tutkimuksessa 46 prosenttia neljänneksistä, joita ei hoidettu antibiooteilla, parani itsestään. Penisilliinille herkkien KNS-tulehdusten paranemisprosentti oli penisilliinihoidolla runsaat 80. Resistenttien kantojen paranemisprosentti oli kloksasilliinihoidolla 67 prosenttia. Merkittävä osa KNStulehduksista paranee umpikaudella.

40

Maito ja Me 1/2016

[ 2]

ESIINTYMINEN Yleisimmät utaretulehdusta aiheuttavat KNS-lajit ovat S. chromogenes (53 % poikimisen yht. todetuista, 28 % lypsykaudella) ja S. simulans (23 % poikimisten yht. todetuista, 36 % lypsykaudella). Seuraavaksi yleisimmät ovat S. haemolyticus ja S. cohnii poikimisten yhteydessä sekä S. epidermidis ja S. haemolyticus lypsykaudella. Utaretulehduksia aiheuttavia KNS-lajeja ei yleensä löydy iholta. S. chromogenesia on kuitenkin löytynyt eläinten iholta, josta se kulkeutuu hiehoilla helposti vedinkanavasta sisään. Jo 10 kuukauden ikäisiltä hiehoilta on löytynyt mikrobia. S. simulansia löytyy iholta hieman, mikä viittaa sen olevan pääosin utarepatogeeni. Molempien bakteerikantojen aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, mutta jälkimmäinen aiheuttaa useammin näkyviä oireita. KNS:a löytyy usein parsien pinnoilta, mikä johtuu sekä maidon valutuksesta parsiin että ihokosketuksesta. Lehmiltä ja lypsäjien käsistä löytyy samoja kantoja. Altistusta lisäävät ahtaus (ylitäyttö!) ja kosteus. Hyvät laidunolosuhteet sen sijaan vähentävät tartuntapainetta. Umpilehmien yhteisryhmä (tuntuvat hiehot lypsylehmien joukossa) ja parsien maitokontaminaatio ovat yhteydessä KNS:en esiintymiseen. Karjan intensiivinen ruokinta / korkea tuotos altistavat tulehduksille, koska reilu väkirehujen tunnutustaso voi nopeuttaa maidon muodostumista ja lisätä maidon valutusta. Myös utarepöhö sekä vedinkanavien väljyys ja huono sulkeutuminen lypsyjen välillä tai ummessa ollessa altistavat.

[3]

ENNALTAEHKÄISY KNS:en ennaltaehkäisy ei ole yksiselitteistä, koska alalajeja on paljon: toiset ovat enemmän tartunnallisia ja toiset ympäristöperäisiä. Eläinten immuunipuolustuksen ylläpito poikimisen lähellä optimoimalla ympäristöolosuhteet (väljää, kuivaa) ja ruokinta ennaltaehkäisevät tulehduksia. Ummessa olevien ja pian poikivien eläinten pito eri ryhmissä vähentää hiehojen infektiopainetta ja mahdollistaa ryhmäkohtaisen ruokinnan (eri kivennäiset). Kaikkien poikivien pito erillään lypsävistä on minimitavoite pihatoissa. Tunnutusruokinta kannattaa pitää matalana. Etenkin parsien ja makuualueiden hyvä hygienia ja lypsyhygienia ovat oleellisia. Monissa navetoissa olisi syytä kehittää ilmanvaihtoa liian kosteuden poistamiseksi.

KUVITUS: OSSI HIEKKALA

[1]


NASEVASTI TERVEYDENHUOLLOSTA

Naseva kouluttaa eläinlääkäreitä ja yrittäjiä NAUTASEKTORILLE on saatu toimijoiden yhteistyönä uudet kansalliset pelisäännöt, jotka edistävät turvallista ja vastuullista eläinliikenteen hallintaa. Toimijoiden avuksi Nasevaan on rakennettu raportti karjan terveydentilasta. Lisäksi työn alla on sähköinen versio ETU nautakarjan terveystodistuksesta. Turvallisemmasta nautaeläinliikenteestä ja uuden Nasevan käytöstä järjestetään vuoden 2016 aikana koulutuksia eläinlääkäreille ja syksyllä myös yrittäjille. Eläinlääkäreille suunnatulla kiertueella käydään kahdeksalla paikkakunnalla ja se sisältää myös kattavan paketin tietoa tarttuvista sorkkasairauksista. Tarve luoda työkaluja eläinliikenteen ohjaukseen on selvästi olemassa. Enää ei eläinkaupassa riitä, että keskitytään vain ostettavan eläimen terveydentilaan, vaan on syytä selvittää koko lähtökarjan tilanne. Nasevaan kerättävällä tiedolla saadaan selkeä kuva pitopaikan terveystilanteesta, millä ostaja voidaan vakuuttaa valitsemaan riskittömämpiä vaihtoehtoja esimerkiksi laajennusten yhteydessä. Eläinaineksen hankinta korostuu tämän päivän tautitilanteessa esimerkiksi Mykoplasma boviksen osalta. Tartunta on jo 61 tilalla, joista 25 on lypsykarjoja. Myös Str. agalactiae on yksi hankalista vastustettavista, vaikka lypsykarjoistamme vasta kaksi prosenttia on todettu positiivisiksi. Tarttuvia sorkkasairauksia esiintyy yhä useammin ja niiden pitäminen poissa tilalta onnistuu paremmin, kun tiedetään mitä ostetaan. Lääkitsemislainsäädännön vaatima kirjausvelvoite Nasevaan ja Sikavaan on puhuttanut paljon, mutta on tuottanut kansallisesti vakuuttavaa tietoa lääkkeiden käytöstä. Voimme saada jatkossa kattavampaa tilastoa antibioottien käytöstä ja niiden tehosta alkutuotannossa esimerkiksi maataloustuotteiden viennin tueksi. Puhtaat, suomalaiset elintarvikkeet ovat vientivaltti.

TESTATTU JA TURVALLINEN 5800 L KEmIKAALISäILIö AIV–LIUOKSEN VARASTOINTIIN JA KäSITTELYYN Finncont® AIV 6000

Käyttösäiliön helppo ja nopea täyttö kemikaalipumpulla (100 l/min)

Työkaluja terveydenhuoltoon Nasevan vuoden 2016 tavoitteena on parempien työkalujen kehittäminen terveydenhuoltoon. Lyhyempi terveydenhuoltokäyntilomake helpottaa tilakäyntien tekemistä ja paperityötä. Näin saadaan kerättyä tarvittavaa tietoa helpommin tinkimättä esimerkiksi lääkitsemislain velvoitteista tai eläinkaupan yhteydessä ajankohtaisesta terveystilanneraportin tiedosta. Tuotosseurannan verkkopalveluiden raporttien avaaminen Nasevasta helpottaa jatkossa terveydenhuoltokäyntiä tekevää eläinlääkäriä: lisätietoa saadaan utareterveydestä, sorkkaterveydestä ja hedelmällisyydestä Pro Terveys -raportin tietojen rinnalle. Vaikka eläinten hyvinvoinnin korvaus ei velvoita terveydenhuoltojärjestelmään kuulumista, Nasevasta ei kannata erota. Esimerkiksi salmonellan yllättäessä saattaa joutua maksumieheksi, jos vakuutuksen suojeluehdoissa oleva terveydenhuoltoehto ei täyty. Lisäksi turvallisen eläinliikenteen pelisääntöjen noudattamista vaativat Nasevan jäsenet katsovat järjestelmään kuuluvan tilan olevan riskinhallinnaltaan luotettavampi kuin Nasevaan kuulumaton. Suunnitelmissa oleva tiedonsiirto Nasevan järjestelmästä esimerkiksi teurastamoiden järjestelmiin helpottaa eläinliikenteen suunnittelua ja tautiturvallisuuden hallintaa. Erja Tuunainen, asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry Naseva osoitteessa 0 naseva.fi Lisää koulutuksista 0 ett.fi 0 naseva.fi

LISäETU:

AIV 6000 säiliön ostajalle 400 litraa AIV–irtoliuosta kaupan päälle! Etu voimassa 1.1. – 31.3.2016

mYYNTI:

Evijärven Osuusmeijeri, Härmän Seudun Osuusmeijeri, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Länsimaito, Osuuskunta maitosuomi, Osuuskunta Pohjolan maito, Osuuskunta Tuottajain maito

Lisätiedot tuotteesta: puh. 044 743 0440 ari.koivisto@finncont.com www.finncont.com

KAtso VIdeo:


ELÄINLÄÄKÄRI Mikä on sopiva seleenitulos maidosta – onko 70 liikaa? SELEENITULOS 70 on suomalaisella rehustuksella poikkeuksellisen korkea. Viime vuoden aikana valiolaisten tilojen maitonäytteistä neljässä prosentissa seleenipitoisuus ylitti arvon 40 μg/l ja vain yhdessä prosentissa arvon 50 μg/l. Jos seleenitulos on korkea, se kannattaa ensimmäiseksi tarkastaa lähettämällä uusi näyte tutkittavaksi. Tällä suljetaan pois mahdolliset virheet näytteenotossa tai analysoinnissa. Toinen mahdollinen selitys on, että seleeniä syötetään tilalla suositeltua enemmän. Maidon suuri proteiinipitoisuus voi myös vetää

seleeniä mukanaan pitoisuutta nostaen. Seleenin päiväsaanniksi suositellaan noin 0,3 mg kuiva-ainekiloa kohti, mikä tarkoittaa käytännössä keskimäärin 5–7 mg päiväannosta lypsäville (600–700 kiloa painava lehmä, joka syö noin 18–21 kg ka). Journal of Dairy Science -lehdessä julkaistussa australialaistutkimuksessa (Walker ym., 2010) syötetystä seleenistä erittyi maitoon keskimäärin 17 prosenttia. Tämä tarkoittaisi seitsemän milligramman päiväannoksella ja 30 kilon maitotuotoksella noin 40 μg/l pitoisuutta maidossa.

Hiukan keskimääräistä kor­ keampi seleenimäärä maidossa on tuskin vaarallista. Edellä mainitussa tutkimuksessa lehmille syötettiin seleeniä jopa 42 mg päiväannoksella, jolloin maidon seleenipitoisuus nousi noin 300 μg litrassa. Tuokin päiväannos oli kuitenkin vasta noin puolet krooniseen seleenimyrkytykseen johtavasta määrästä. Turhan runsaasta seleenin syötöstä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, joten tankkimaidon seleenipitoisuus on yleensä taloudellisesti järkevällä tasolla, kun se liikkuu noin välillä 20–60 μg/l.

Seleenin päiväsaanniksi suositellaan noin 0,3 mg kuiva-ainekiloa kohti, mikä tarkoittaa keskimäärin 5–7 mg päiväannosta lypsäville.

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuolto­eläinlääkäri Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti +

Integroitu maitotilan tuotannonohjaus järjestelmä

+

+

+ Automatisoitu ruokinta

Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

Ainutlaatuinen solulaskuri, joka laskee solut

+

+ UUTUUS! Kuntoluokkakamera (BCS)

Palveleva huolto lähellä sinua

+ Tarkka maidon laadunseuranta

+ Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+

www.delaval.fi/enemmankuinrobotti

Maito ja Me 2.2016 VMS+ BCS.indd 1

25.1.2016 12:32:06


KYSY ASIANTUNTIJALTA Mikä on maidon sopiva ureapitoisuus? MAIDON UREAPITOISUUS riippuu pääosin lehmien rehuannoksen raakavalkuaispitoisuudesta. Myös analyysimenetelmä vaikuttaa vaihteluun ja yksilöiden välilläkin on pieniä eroja. Maidon urea on peräisin verenkierron ureasta, joka muodostuu maksassa pääosin pötsistä imeytyneestä ylimääräisestä ammoniakista. Ammoniakki syntyy rehuvalkuaisen hajotessa. Veren ureapitoisuus vaihtelee sen mukaan, miten lehmä on syönyt ja kuinka paljon rehuvalkuaista hajoaa pötsissä. Pötsin ammoniakkipitoisuus on korkeimmillaan 2–4 tuntia väkirehuruokinnasta, ja maidon ureapiikki on tästä 1–2 tuntia myöhemmin. Urea pystyy kulkemaan sekä veren­kier­ rosta maitorakkuloihin että päinvastoin. Maidon urea voi siis vaihdella paljonkin ruokintojen välissä. Rehun raakavalkuaispitoisuus vaikuttaa eniten maidon keskimääräiseen ureapitoisuuteen. Maidon

ureapitoisuus kuvaa siten melko tarkasti rehuannoksen raakavalkuaispitoisuutta: maidon urea onkin hyvä valkuaisruokinnan mittari. Pötsin mikrobisynteesin kannalta maidon ureapitoisuuden minimi on 16–18 mg/dl, jolloin rehun raakavalkuaispitoisuus on noin 13–14 prosenttia kuiva-aineessa. Maksimaalisen kuidun sulavuuden kannalta maidon ureapitoisuuden pitää olla hieman korkeampi. Maitotuotos lisääntyy melko tasaisesti ureatasolle 30–35 mg/dl edellyttäen, että valkuaisrehuna käytetään esimerkiksi rypsirouhetta. Samalla typen hyväksikäyttö heikkenee. Maidon urean sopiva tavoitetaso riippuu mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Hyvä kompromissi on 25 mg/dl, mutta mikäli karkearehussa on korkea raakavalkuaispitoisuus, voi hyvin korkean tuotoksen saavuttaminen tällä ureatasolla olla hankalaa.

Toisaalta, jos karkearehu on sulavaa ja sisältää kohtuullisesti raakavalkuaista, on korkeakin tuotos mahdollinen suhteellisen matalalla maidon ureapitoisuudella (20–25 mg/dl). Ruokinnan onnistumisen ja talouden kannalta maidon urea on vain yksi tekijä. Muita tärkeitä seurattavia mittareita ovat mm. lannan koostumus, maitotuotos ja maidon pitoisuudet, lehmien lihavuus sekä valkuaisruokinnan kohdalla tiinehtyminen. Ruokinnan muutokset on hyvä tehdä vasta pitemmän seurannan perusteella, esimerkiksi laskemalla viimeisen kolmen tankkinäytteen tuloksista liukuvan keskiarvon. Lehmäkohtaiset tulokset ovat epätarkkoja. Lehmäkohtaisista tuloksista voi laskea maitomäärällä painotetun keskiarvon koko karjalle tai lehmäryhmälle: keskiarvomittarit tankkimaidosta tai tuse-näytteistä antavat luotettavan pohjan ruokinnan seurannalle.

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankinta­johtaja Valio Oy juha.nousiainen@valio.fi

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimi­ tukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

www.peltosiemen.fi

Jalostaja:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ....................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 9/2015 Valio......................................................37 snt / litra Ohran hinta, vko 37/2015, Altia Oyj ......................................................0,155 eur / kg Täysrehun hinta, Raisioagro 9/2015 verkkokauppa .......................0,288 eur / kg Rypsirouheen hinta , Raisioagro 9/2015 verkkokauppa ................0,307 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.......................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR ............................................................................................................67,4 Muu lajike .........................................................................................................65,7

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 10 379 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,7%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 104 euroa / lehmä .......12 484 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 135 euroa / lehmä .......16 157 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.


HYVINVOINTI

Ann-Helena Hokkanen

Maatalousyrittäjä, ELT Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus ann-helena.hokkanen@helsinki.fi

Varmista pikkuvasikan hyvinvointi

HYVÄ ALKU ELÄMÄLLE Vasikoissa on maitotilan tulevaisuus. Siksi niille kannattaa tarjota kaikki mahdollisuudet hyvään elämään, kasvuun ja kehitykseen.

P

ikkuvasikoille erityisen tärkeitä asioita ovat ternimaito, riittävä ravinto, imeminen, lämpö, uni, turvallisuus, puhtaus, leikki sekä lajitoverien seura. Siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan vasikan elämää tarkemmin varsinkin, jos omalla tilallaan ei ole aivan tyytyväinen vasikoiden vointiin. Jo hyvin pienillä asioilla ja satsauksilla voidaan muuttaa paljon vasikoiden hyväksi, aina ei tarvita suuria investointeja.

Valvo poikimiset Pikkuvasikan hyvinvoinnin turvaaminen alkaa emän hyvinvoinnista huolehtimisella. Mitä terveempi emä on poikiessaan, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selvitä kunnialla urakastaan ja tulevasta lypsykaudesta, saada terve vasikka ja tuottaa sille laadukasta ternimaitoa. Emän sairaus tai sen kokema stressi poikimisen aikoihin hidastaa poikimista ja altistaa vasikan vaaralliselle hapenpuutteelle. Poikimisten valvonta ja avustaminen tarvittaessa on tärkeää sekä emän että vasikan terveydelle ja hyvinvoinnille. Näin voidaan antaa tarvittaessa vetoapua ja puuttua ajoissa poikimahalvauksiin. Lisäksi vasikalle saadaan juotettua ternimaito valvotusti heti syntymän jälkeen ja varmistutaan siitä, että emä hoitaa vasikkansa. Jos emä ei tätä voi tai halua, ihmisen on tehtävä työ.

44

Maito ja Me 1/2016

ǏǏVastasyntynyt vasikka on kuivattava, jotta

se ei menetä turhaan lämpöä ja joudu käyttämään vähäisiä energiavarastojaan lämpimänä pysymiseen. Olki on paras kuivike vastasyntyneelle.

Varmista ternimaidon saanti Ternimaito on tarkoitettu vasikan ensimmäiseksi ateriaksi ja se on tärkein yksitäinen tekijä vasikan vastustuskyvyn muodostumiselle. Jos vasikkasi sairastavat, tarkasta ensimmäiseksi poikimisten valvonta ja ternimaidon juotto tilallasi. Ternimaito on oikea tehoaine: se sisältää paljon taudinaiheuttajilta suojaavia vasta-aineita, muita proteiineja, sokeria, rasvaa, kivennäisaineita, vitamiineja sekä kasvutekijöitä ja emän valkosoluja. Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita, eli ne eivät

pääse kulkeutumaan emän verestä vasikan vereen. Siksi vasta-aineet täytyy saada ternimaidosta. Vastasyntynyt vasikka saa ternimaidosta myös paljon energiaa, vitamiineja ja muita vasikan kasvulle ja terveydelle tärkeitä aineita. Jos ternimaidossa on matala vasta-ainepitoisuus, vasikka on saanut liian vähän ternimaitoa tai se on saanut ternimaitoa liian myöhään, jolloin suolisto ei enää läpäise suurikokoisia vasta-ainemolekyylejä, jää vasikan passiivinen vastustuskyky heikoksi. Tämä on haitallista ja heikentää vasikan terveyttä ja kasvua sekä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta.

Mahdollista riittävä lämpö, ruoka, lepo ja uni Vastasyntyneen vasikan on pysyttävä lämpimänä, koska sillä on vähän elopainoa suhteessa kehon lämpöä haihduttavaan pinta-alaan. Kuivaus ja ternimaidon sisältämä energia tulevat kipeään tarpeeseen heti syntymän jälkeen. Märkyys moninkertaistaa vasikan kehosta haihtuvan lämmön määrän. Tilanne pahenee entisestään, jos on kylmää tai vetoista. Jos vasikka kuivattaa itse itsensä, se joutuu käyttämään kehon vähäisiä, elämän alkuun tarkoitettuja voimavaroja ja energiavarastoja ”turhaan”. Siksi vasikka on kuivattava syntymän jälkeen.


� Kuivikkeen

lisääminen villitsee vasikat leikkiin. Porukalla on mukava juosta ja peuhata.

Riittävä ruoka on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, mutta myös vasikan lämpötalouden kannalta. Maito on ensimmäisinä päivinä vasikalle ainoaa oikeaa ravintoa, ja se tulee tarjoilla lämpimänä ja tutista, jolloin maito juoksettuu hyvin ja voimakas imemisen tarve tyydyttyy. Kylmä juoma altistaa ripuleille ja ongelmille ravinnon imeytymisessä. Jos vasikka ei saa imeä, siitä aiheutuu stressiä, joka altistaa sairauksille. Lisäksi ”väärien” kohteiden, kuten kaverin navan imeminen lisääntyy, johtaen herkästi napatulehduksiin ja hankaliin käytösongelmiin. Vasikan täytyy saada levätä ja nukkua paljon, varsinkin vastasyntyneille tärkeää REM-unta. Vasikka kasvaa, kun se lepää. Siksi erityisen tärkeää on lämmin ja kuiva makuualusta. Myös riittävä ravinto ja imeminen parantavat vasikan unta ja lepoa. REM-unen nukkuminen onnistuu vain, jos ei ole kylmä, sillä tässä unessa vasikan lämmönsäätely ei toimi. Jos vasikka ei saa nukkua tarpeeksi REM-unta, se on altis sairastumaan. Muutenkin kylmä häiritsee vasikan lepoa ja kasvua. On myös muistettava, että kylmässä energian tarve kasvaa ja tarvitaan enemmän ruokaa. Vasikan kokema lämpötila ei ole sama kuin ympäristön lämpötila, vaan kylmässäkin pärjää, jos saa tarpeeksi ruokaa, on paljon kuiviketta ja palava kestokuivikepohja

(mieluiten olkea, joka eristää hyvin kehosta haihtuvaa lämpöä, ja johon jalat ja turvan saa lämpimään) sekä lisälämpöä ja/tai lajitoverit lisälämpöä tuomassa. Kaikkein paras patteri vasikalle on oma emo.

Tarjoa turvalliset ja puhtaat olosuhteet Vastasyntyneen vasikan täytyy kokea olonsa turvalliseksi. Stressi altistaa sairauksille, sillä se heikentää elimistön puolustusta. Stressi, pelko ja hoitamaton kipu häiritsevät eläimen unta. Lajitoverit, hyvä suh-

Leikkivällä vasikalla on asiat mallillaan. de hoitajaan, kivuliaiden toimenpiteiden ja stressaavien asioiden välttäminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Koska vasikka syntyy maailmaan ilman vasta-aineita, poikimaympäristön puhtau­ teen tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota, samoin vasikoiden olosuhteisiin myöhemmin. Nuoret eläimet ovat aina alttiimpia sairastumaan kuin aikuiset. Maito ja juomarehut ovat hyviä kasvualustoja bakteereille, joten vasikoiden juottoas-

tioiden ja laitteiden puhtaus on tärkeää, jotta taudinaiheuttajat eivät pääsisi niissä lisääntymään.

Anna lapsen leikkiä Leikkiminen on vasikalle tärkeää ja sen tiedetään kehittävän elimistöä monella tavalla. Leikkivällä vasikalla on asiat mallillaan. Leikin tiedetään estyvän silloin, kun vasikka kokee olonsa uhatuksi, se on sairas tai kärsii kivusta. Myös nälkä, vieroitus, lajitoverien puute, liian suuret kokoerot ryhmässä, liukas lattia tai virikkeiden puute voivat vähentää tai estää kokonaan leikkimisen. Vasikoiden leikkiä kannattaa seurata. Jos kuivikkeiden lisäämisen jälkeen ryhmän kaikki muut vasikat leikkivät ja yksi kyyhöttää nurkassa, kyseisen vasikan vointi on tarkistettava. Suurella todennäköisyydellä se on loukkaantunut tai sairas. Naudan lapsuus on lyhyt. Siksi arjen kiireessä, mutta varsinkin uusia toimintatapoja ja navetoita suunniteltaessa, on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, miten tästä lyhyestä ajasta saa kaiken irti. Loppujen lopuksi vasikka ei vaadi paljon: oikeastaan vain mahdollisuuden olla hetken lapsi. Lue lisää poikimaympäristön vaikutuksesta vasikkaan 0 maitojame.fi/sections/terveysja-hyvinvointi Maito ja Me 1/2016

45


HYVINVOINTI

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

SELEENIN SAANTI KUNTOON Seleeni vaikuttaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, maidon ravitsemukselliseen laatuun ja tuotannon kannattavuuteen. Se on välttämätön hivenaine kaikille eläimille.

S

eleeni toimii glutationiperoksidaasi-entsyymin, kilpirauhashormonin ja useiden muiden proteiinien biokemiallisena osana. Se suojaa soluja yhdessä E-vitamiinin kanssa ja vaikuttaa elimistön vastustuskykyyn. Vakava seleenin puute saa aikaan solutuhoa ja lihasrappeumaa. Puutteen seurauksena myös elimistön vasta-ainetuotanto vähenee ja veren valkosolujen kyky tappaa taudinaiheuttajia heikkenee. Tällöin alttius sairastua bakteerien ja virusten aiheuttamiin sairauksiin lisääntyy.

Seleenin puutoksen oireet vaihtelevia Pahimmillaan seleenin puute johtaa eläinten vakaviin sairastumisiin ja kuolemiin. Lievemmät puutostilat aiheuttavat piileviä sairauksia, hedelmällisyyshäiriöitä ja siten tuotantotappioita. Voimakkaan seleenin puutoksen oireina ovat heikkoina tai kuolleina syntyneet vasikat sekä lihasrappeuman puhkeaminen yleensä alle puolivuotiaalle eläimelle. Lihasrappeuma voi ilmetä heikkoutena missä tahansa lihaksessa: kielessä, kurkun-

46

Maito ja Me 1/2016

päässä, nielussa, niskassa, palleassa, sydämessä tai raajoissa. Vasikka voi olla kykenemätön imemään ja nielemään tai sillä voi olla vaikeuksia pysyä pystyssä tai kävellä. Lehmillä liian vähäinen seleenin saanti voi näkyä lisääntyneinä utaretulehduksina, jälkeisten jäämisenä, kohtutulehduksina, kiimattomuutena, rakkuloina, alkiokuolemina ja luomisina.

Seleenin imeytyminen ja erittyminen vaihtelee Nautojen syömästä seleenistä imeytyy noin 50–90 prosenttia, pääosin ohutsuolessa. Osa seleenistä käytetään pötsissä mikrobivalkuaisen muodostamiseen. Seleeniä erittyy maitoon, virtsaan, ulosteisiin ja hikeen. Orgaanisen seleenin käytettävyys on epäorgaanista parempi. Ulkomaisissa ruokintakokeissa syötetyn ja maitoon erittyvän seleenin suhde on hyvin suora. Syötetystä seleenistä erittyy maitoon noin 17 prosenttia (± 1,3). Periaatteessa seleenin lisäys pitäisi näkyä maidon seleenipitoisuuden nousuna jo viisi päivää ruokinnan muutokses-

KESKITY VERINÄYTTEIDEN OTOSSA RISKIRYHMIIN: � Umpikauden lopulla olevat lehmät

ja hiehot, joilla poikimiseen aikaa 3 viikosta 3 päivään � Vastapoikineet, joilla poikimisesta aikaa 3–30 päivää � Siemennettävät lehmät 50–90 päivää poikimisesta ja siemennysikäiset hiehot � Pikkuvasikat.

ta, mutta tämä pätee vain tietyissä ruokintakoeolosuhteissa. Käytännössä seleenin imeytyminen ja erittyminen eivät ole vakioita, vaan ne riippuvat muun muassa lehmän lypsykauden vaiheesta ja tuotostasosta, syötetyn seleenin muodosta ja perusrehujen laadusta. Tämä on todettu useissa tutkimuksissa, joissa on huomattu selvä vaihtelu eri rehuja sisältävien dieettien ja eri maanosissa tehtyjen tutkimusten välillä. Rehun korkeat vapaiden rasvahappojen, kalsiumin (Ca) ja rikin (S) pitoisuudet heikentävät seleenin imeytymistä. Seleeni voi sitoutua proteiineihin rikin tilalle vaikuttaen maitoon erittyvän seleenin määrään. Koska maidon proteiinien metioniinipitoisuus on kaksi kertaa suurempi kuin veren proteiinien, on kaksi kertaa todennäköisempää, että selenometioniini sitoutuu maidon kuin veren proteiineihin. On siis mahdollista, että lehmän veren seleenipitoisuus on matala, vaikka sen maidon seleenimäärä olisikin normaalistasolla.

Seleeniruokinta perustuu analyyseihin ja laskelmiin Hyvä säilörehu ja siitä tehty rehuanalyysi on onnistuneen seleeniruokinnan perusta. Rehun hivenainekoostumustakin tärkeämpää on onnistunut säilöntä. Rehun säilönnällinen laatu vaikuttaa paitsi rehun syöntiin, myös pötsin ja suoliston toimintaan. Kun perusrehut ovat kunnossa ja analysoitu, lasketaan täydennysrehujen tarve. Loppu onkin sitten ”toteutusta vaille valmis” eli ammattilaisen suunnitteleman ruokinnan noudattamista. Seleeniä suositellaan olevan dieetissä 0,3 mg syötyä kuiva-ainekiloa kohden lehmän


Seleenipitoisuus tilojen lähettämissä maitonäytteissä 2015 μg/l

120 100 80 60 40 20 0

Vuosi 2015

ǏǏMaidon seleenipitoisuus vaihteli suurimmalla osalla valiolaisista tiloista 15 ja 30 µg/l välillä. jokaisessa lypsykauden vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa lypsävällä lehmällä noin 4–8 gramman päiväsaantia tuotoksesta riippuen. Erityisen tärkeä ajankohta on umpikausi, joka on lehmän onnistuneen lypsykauden ja syntyvän vasikan elämän alku. Syötetystä seleenistä vähintään puolet suositellaan olevan orgaanista seleeniä. Seleenillä on kapea turvamarginaali, mikä tarkoittaa, että suhteellisen vähäinen ylimäärä johtaa myrkytykseen. Näppituntumalla seleeniruokintaa ei kannata hoitaa, sillä se voi tulla kalliiksi joko puutoksen tai liikasyötön seurauksena. Seleenimyrkytyksen oireet riippuvat yliannostelun suuruudesta. Vakavan myrkytyksen oireita voivat olla tumma vetinen ripuli, kohonnut ruumiinlämpö, vaikeutunut hengitys, puhaltuminen ja kuolema. Kroonisen myrkytyksen oireita voivat olla esimerkiksi näkökyvyn heikkeneminen, rakenteisiin törmäily, lihasheikkous tai nielemisvaikeudet. Suunnitellulla ruokinnalla seleenimyrkytys on meidän oloissamme varsin epätodennäköinen. Kroonisen seleenimyrkytyksen saa aikaan syöttämällä seleeniä noin 15 kertaa suositustasoon nähden. Äkillisen myrkytyksen aiheuttaa hyvin suuri seleeniannos: noin 2 mg seleeniä eläimen elopainokiloa kohden, esimerkiksi 600 kilon painoisella lehmällä 1 200 mg. Pikkuvasikalla myrkytys voi aiheutua seleenipistoksista, joko liian suurilla kerta-annoksilla tai liian tiheillä uusintapistoksilla.

mistaa, että se toimii käytännössä. Ensimmäinen askel on kaikkien tilan eläinryhmien terveyden seuranta. Seleenin puutos on epätodennäköistä, jos vasikat syntyvät virkeinä, juovat ja kasvavat hyvin sekä säilyvät terveinä, ja jos lehmien ja hiehojen tiinehtyvyys on hyvä eikä jälkeisiä jää usein. Mikäli selviä puutosoireita esiintyy, kannattaa eläinlääkäriä pyytää ottamaan verinäytteet sairastuneista eläimistä. Jos selviä seleenin puutosoireita ei esiinny, kannattaa silti tutkituttaa vähintään tankkimaitonäyte. Lisäksi voi lähettää maitonäytteitä eri tuotosvaiheessa olevista lehmistä. Jos tämän lisäksi haluaa varmistaa, että seleeniruokinta on optimaalisella tasolla, voi otattaa verinäytteitä analysoitavaksi. �

Hyvä säilörehu ja siitä tehty rehuanalyysi on onnistuneen seleeniruokinnan perusta.

Näytteenotto ja seuranta varmistavat onnistumisen Kun rehut on analysoitu ja seleeniruokinta on laskennallisesti kunnossa, on hyvä varMaito ja Me 1/2016

47


Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Uhkaako kallis poikimahalvaus? Ota avuksi Correct-Calcium Pro Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin. 2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria. Sisältää magnesiumia. Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi. Correct Pötsi-Potku

Correct Magnesium

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/startti


KONEKLINIKKA

Lypsykoneen huolto

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@valio.fi

on osa maidon laatuketjua ja eläinten hyvinvointia Maitotiloilla käytössä olevien lypsykoneiden mitoitus, toiminta ja asennukset ovat nykyään paremmat kuin koskaan aikaisemmin.

Lypsyrobotin ja perinteisen koneen huollossa eroja Häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi lypsyrobotit ovat säännöllisen ja suunnitelmallisen huollon piirissä. Häiriö automaattisessa lypsyjärjestelmässä näkyisi hyvin nopeasti sekä maitomäärissä että eläinten utareterveydessä – sitä rankempana, mitä tiukemmalle lypsyrobotin kapasi-

Peruslypsykoneen utareterveyden ja maidon laadun kannalta herkkiä paikkoja: l  Tyhjöventtiili, jonka puhdistustoimet on hyvä opetella, jotta puhdistaminen huoltojen välillä onnistuu l  Nännikumit, jotka pitää vaihtaa jo muutenkin huoltojen välillä l  Lypsimen yhdyskappaleen ilmanotto, tiivisteet ja sulkimen toiminta. Käsin käytettävässä sulkimessa

Tykytysletku ahdistaa kPa

CH1 TYK 32, 7/00, 0/50,2

CH2 LyA 29, 7/00, 3/48,1 GRAFIIKKA: VADIA BY BIOCONTROL

L

ypsykoneiden komponenttien toimintavarmuus on parantunut, esimerkkeinä vaikkapa sähkötykyttimet ja servo-ohjatut alipaineventtiilit. Alipainepumppujen ja tyhjö- ja maitoputkistojen mitoitukset vastaavat nyt paremmin karjan ja lypsäjien asettamia mitoitusvaatimuksia. Lypsykoneen perusrakenne on siis yleensä hyvällä mallilla. Toisaalta nykyaikaisessa lypsykoneessa on enemmän automatiikkaa, ääriesimerkkinä lypsyrobotti. Olipa kyseessä lypsyrobotti tai perinteinen lypsykone, on koneen perustoimintojen oltava aina kunnossa. Kun lypsykoneen asetukset ja toiminnot pidetään kohdallaan, on tehty merkittävä ennaltaehkäisevä työ utareterveyden ja maidon laadun ylläpidossa. Silloin myös lypsyyn käytetty työaika on tehokasta.

50 40 30 20 10 0

Aika 16:59:20 16:59:21 16:59:22 16:59:23

ǏǏVanhuuttaan litistynyt kaksoistykytysletku estää nännikumin liikkeen, mikä paljastuu vain

tykytystestauksessa: sininen käyrä ei nouse riittävän korkealle, jotta nännikumi avautuisi kunnolla ja lisäksi vetimen hierontaa ei ole juuri lainkaan, koska sininen käyrä ei ole riittävän kauan alhaalla. Vaikutus kohdistuu kahteen nännikuppiin, jolloin toinen puoli utareesta ei tyhjene eikä vetimiä hierota kunnolla.

teetti on ajettu. Ennakoivan huollon merkitystä hyvin harva maitotilayrittäjä kyseenalaistaa. Perinteisen lypsykoneen huollossa syntyy ehkä helpommin houkutus säästää. Ilman automatiikkaa oleva peruslypsykone onkin varsin yksinkertainen ja toimintavarma, etenkin jos siinä on sähkötykyt-

on vikaa, jos lypsin ei irtoa utareesta helposti. Liian suuri tai liian pieni ilmanotto on riski utareterveydelle ja maidon laadulle. Ilmaa saa mennä lypsimeen vain siitä pienestä ilmanottoreiästä, jonka halkaisija on alle 1 mm. Poreita ja halkeamia ei yhdyskappaleessa saa olla. Kun lypsykoneessa on automaattiset irrottimet ja maitomittarit: l  Irrottimen pitää sulkea

timet. Säännöllisesti tykyttävä sähkötykytin voi kuitenkin antaa väärän kuvan lypsyn toiminnasta. Esimerkiksi litistyneet tykytysletkut tai tukkeutuneet tykyttimen suodattimet voivat estää tai hidastaa nännikumin liikettä. Katso vinkit lypsykoneen pesuun 0 maitojame.fi/sections/maidon-laatu

alipaine lypsimestä niin, että irrotin ei vedä lypsintä irti alipainetta vastaan. Alipaineen sukuventtiileiden ja -kumien kunto ja toiminta pitää tarkastaa. l  Maidonvirtauksen seuranta voi häiriintyä esim. seuraavista vioista: yhdyskappaleen ilmanotto on väärä tai virtaus­anturit ovat likaiset. Tällöin irrotin joko irrottaa liian myöhään tai liian aikaisin. l  Maitomittarin rakenteesta ja toimintaperiaatteesta

riippuen huollettavia kohtia ovat tiivisteet ja anturit. Virhe maitomäärän mittaamisessa voi vaikuttaa myös irrotushetken määräytymiseen. Mahdollisia vikakohteita on toki muitakin. On tärkeää on seurata lypsykoneen toimintaa säännöllisesti ja korjata havaitut puutteet välittömästi. Säännöllinen huolto testauksineen antaa varmuutta lypsykoneen toiminnasta.

Maito ja Me 1/2016

49


VALIORYHMÄ

Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Tietojärjestelmät uudistuvat – myös Valma Valiolaisten maidon ostoon ja maitotilayrittäjien palveluihin liittyvät tietojärjestelmät ovat uudistuneet tai uudistumassa. Nyt työn alla ovat maidontilitysjärjestelmä (MOT) ja omistajayrittäjien verkkopalvelu Valma.

V

uonna 2014 otettiin käyttöön uusi maidon keräilyjärjestelmä KAMU ja seuraavana vuonna Seinäjoen aluelaboratorion LATO- järjestelmä automaatioineen. Uudistuksissa on hyödynnetty olemassa olevia järjestelmiä mahdollisimman paljon niiltä osin, kuin se on ollut järkevää ja mahdollista. Vanhan hyödyntäminen on tarkoittanut MOT:n ja LATO:n osalta järjestelmien modernisointia sekä tiettyjen uusien piirteiden lisäämistä. Valma-verkkopalvelu uudistuu täysin. Uudistukset tehdään yhdessä tutun toimittajan eli Fujitsun kanssa.

Uusi MOT MOT (= Maidon Osto Tiloilta) on valiolaisten osuuskuntien omistama tietojärjestelmä, jossa on keskitetysti kaikki maidon tilityksiin ja laatuun liittyvät tiedot. Lisäksi järjestelmällä hallitaan osuuskuntien jäsenasioita. MOT:n avulla muodostetaan tililaskelmat, joiden perusteella maitotilayrittäjät saavat maksut tuottamastaan maidosta. Nykyinen MOT- järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1998 eli yli 15 vuotta. Järjestelmää ei enää pysytä ylläpitämään vanhentuneella tekniikalla: se on aika päivittää vastaamaan tämän päivän ja lähivuosien tarpeita. MOT:n uudistus on kaksivaiheinen, joista ensimmäinen eli modernisointi on jo

50

Maito ja Me 1/2016

Uusi Valma (edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi) l  Laajemmat perustiedot

tehty. Toisessa vaiheessa modernisoituun versioon lisätään tarvittavat uudet ominaisuudet ja poistetaan tarpeettomat. Tämä vaihe valmistuu vuoden 2016 aikana.

Verkkopalvelu Valma Valiolaisten maitotilojen verkkopalvelu Valma on ollut käytössä kesästä 2001 ja palvelun tekniikka on vanhentunut. Verkkopalvelun tarpeet ovat myös kasvaneet: Valmaan halutaan parempaa toiminnallisuutta ja visuaalisuutta. Osuuskuntien neuvojat käyttävät Valmaa tilakontaktien tukena ja tarvitsevat entistä enemmän asiakkuuden hallintaa laadun- ja tuotannonohjaukseen. Täysin uusi verkkopalvelu perustuu Fujitsun NetCommunity -tuotteeseen, joka on joustava ja myös mobiilikäyttöön sopiva ratkaisu. Responsiivisuuden ansiosta uutta Valmaa voi käyttää nykyistä sujuvammin älypuhelimella ja tabletilla.

Mitä uusi verkkopalvelu pitää sisällään? Uudessa Valmassa säilyvät nykyiset, hyväksi todetut ominaisuudet. Palvelussa voi selata omaa tuotantoaan koskevia tietoja, kuten maidon määrää, laatua, hintaa ja tilityksiä sekä lukea ohjeita ja tiedotteita. Lisäksi palveluun toteutetaan uusia toiminnallisuuksia, joita on määritelty yhdessä Valioryhmän maitotilayrittäjien ja neuvojien eli Valma-ryhmän kanssa. �

tilatietojen ja ruokinnan osalta, joiden ylläpito tehdään osittain maitotilayrittäjän toimesta. l  Monipuolisemmat tilastot, erityisesti uutena maitobudjetti ja havainnolliset rehuanalyysien tulkinnat. l  Ostojen tilanne päivittyy päivittäin ja palveluun tuodaan myös muut kuin maitotilin yhteydessä laskutettavat ostot. l  Laatukäsikirja muuttuu hyvän tuotantotavan ohjeistoksi ja sen käytettävyys paranee. l  Tila voi jatkossa tehdä itsearvioinnin Valmassa; arvioinneista saadaan myös nykyistä paremmat yhteenvedot osuuskunta- ja Valiotasolla. l  Käyttäjähallinta uudistuu täysin. Rinnakkaistunnusten sijaan jokaisella käyttäjällä on jatkossa henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite, mihin on hyvä varautua jo ennakolta. Maitotilayrittäjä päättää, millaiset oikeudet kenellekin yhteistyötaholle antaa.


Ilpo Lukkarinen

Toimitusjohtaja Osuuskunta ItäMaito ilpo.lukkarinen@valio.fi

VALION TYÖ KANTAA Valioryhmässä tulevaisuuden näkymiin liittyy tällä hetkellä useita positiivisia asioita. Viime vuotta parempaan on toki tulevaisuudessa pyrittäväkin.

M

aitomarkkinoilta ja meijereistä Euroopasta sekä maailmalta kuuluu huonompia uutisia. Maitomarkkinoiden maailmanlaajuinen matalasuhdanne ja maitotilayrittäjien vaikea tilanne ei ole päättynyt. Maitoa ja perusmaitotuotteita on markkinoilla kysyntää enemmän. Tilanne painaa maidon tilityshintaa alaspäin. Alkuvuodesta on kantautunut tietoja meijerien tuottajahintojen laskusta. Euroopan keskimääräinen maidon tilityshinta on painumassa pienen nousun jälkeen alle 30 senttiin litralta. Kansainväliset tutkimuslaitokset ennustavat maitoalan maailmanmarkkinoiden elpymisen tapahtuvan aikaisintaan vuoden 2016 lopulla tai siirtyvän jopa vuoteen 2017.

Lisäarvoa ja uutuuksia Kaikkien yritysten ei tarvitse mennä edellä kuvatun yleisen kehityksen mukana. Valiolla pyritään keskimääräistä paljon parempaan. Valioryhmän osuuskuntien maksama kokonaistilityshinta vuodelta 2015 oli keskipitoiselle maidolle laskettuna noin 38 senttiä litra. Maidon tilityshinnan ero Euroopassa keskimääräisesti maksettuun hintaan on viime kuukausina hiukan kasvanut ja on yli 7 senttiä. Valiolta on tullut ja on tulossa kuluttajille aitoa lisäarvoa tuottavia tuoteuutuuksia. Valion pitkät perinteet, osaaminen ja satsaukset tuotekehitykseen ovat huonoinakin maitomarkkinoiden aikoina omistajia hyödyttävä asia. Tuoteuutuudet ovat hyödyllinen asia myös kaikille elintarvikeketjun osapuolille. Bulkkituotteet ja halvat tuontielintarvikkeet eivät tee lisäarvoa siinä määrin kuin kuluttajien haluamat uutuudet. Valio on Suomessa maitotuotteiden osalta käytännössä ainoa yritys, joka tuo koko ajan uutuuksia markkinoille ja vie elintarvikealaa eteenpäin. Valion positiivinen kierre on mahdollista myös jatkossa. Toivottavasti

maitomarkkinat eivät enää kuitenkaan heikkenisi, vaan suhdanne kääntyisi parempaan.

Maidontuotantoa kehitettävä Maidontuotantoa kannattaa jatkuvasti kehittää eteenpäin maitoketjun kaikissa eri vaiheissa. Esimerkiksi Valio, Valioryhmän hankintaosuuskunnat ja Yara Suomi ovat järjestäneet nurmi- ja säilörehuasioihin keskittyviä Maito2020-seminaareja. Päivien aikana on paneuduttu syvällisesti muun muassa pellon kasvukuntoon, nurmen perustamiseen, hoitoon ja lannoitukseen, säilörehun korjuuseen ja varastointiin sekä ruokintaan.

Säilörehuketju pellolta maidoksi on yksi maitotilan kannattavuuden kulmakiviä. Säilörehuketju pellolta maidoksi on yksi keskeisimpiä maitotilan menestymisen, taloudellisuuden ja kannattavuuden kulmakiviä. Suomessa nurmet tuottavat satoa keskimäärin 4 500 kg ka hehtaarilta. Tutkimusten mukaan satopotentiaali nykyisillä lannoitusmahdollisuuksilla voisi olla yli 9 000 kg ka/ha. Satotason nostaminen nurmentuotantoketjua kehittämällä 2 000 kg ka hehtaarilta vähentää maidon tuotantokustannusta 4 senttiä litralta. Nurmen ja säilörehun kehittämistoimiin tilatasolla sisältyy suuret mahdollisuudet. Kokonaisvaltainen nurmi- ja säilörehukokonaisuuden suunnittelu ja satsaus kannattaa. Positiivisin mielin ja tekemiseen keskittyen kohti kevättä! � Maito ja Me 1/2016

51


TAPAHTUMAT suosituksia esitellään tarkemmin kevään kuluessa Valion Maito ja Me -ammattilaissivustolla.

Eläinten käsittelytilat kuntoon

ǏǏ Valion Navettaseminaari keräsi tänä vuonna ennätysmäisen osanoton. Paikalla oli lähes 180 tiedonjanoista, joista viidennes investointia suunnittelevia maitotilayrittäjiä.

Investoinnit kiinnostavat taas Helmikuussa Vantaalla pidetyssä Valion Navetta­ seminaarissa oli kehittämisen meininki. Monilla yrittäjillä mielessä on uusinvestointi. SEMINAARIN avannut Osuuskunta LänsiMaidon toimitusjohtaja Kari Aakula totesi maitotilojen lopettamistahdin olevan niin kiivas, että omavaraisuuden säilyttäminen edellyttää uusia investointeja. ”Viljelijäkyselyn perusteella viiden vuoden päästä on jäljellä 4 500 maitotilaa, joilla on keskimäärin 57 lehmää. Vaikka maitotilayrittäjät tavoittelevat kymmenyksen nousua keskituotokseen, tarvetta rakentamiseen on. Maidon kysyntä koko maailmassa jatkaa myös kasvuaan”, Aakula tiivisti. Maidon hintaa painaa Venäjän tuontikiellon lisäksi juuston, etenkin halvan edamin, tuonti Suomeen.

Syvä peti hoivaa jalkoja Koulutuspäivien pääpuhuja, professori Nigel Cook Wisconsinin yliopistosta, kertoi Amerikassa tehdyistä lehmien hyvinvointia edistävistä tutkimuksista. Hän on itse tutkinut erityisesti syvän hiekkaparsipedin vaikutuksia jalkaterveyteen. Tutki-

52

Maito ja Me 1/2016

ǏǏNigel Cook kertoi esimerkein, kuinka

eläinten hyvinvointia voidaan parantaa navetan pienillä mitoitusmuutoksilla.

mukset osoittavat, että hiekkapedillä lehmät makaavat vuorokaudessa noin tunnin pidempään kuin kovemmalla alustalla, esimerkiksi geelipatjalla. ”Hiekkapedin paras puoli on, että lehmien on helppo nousta siitä ylös. Sorkkien kärjet uppoavat tukevasti hiekkaan, jolloin nouseminen ei rasita sorkkia eikä jalkoja.” Syvän parsipedin muita mahdollisia materiaaleja ovat hänen mukaansa turve, kutterilastu, olki ja kuitutuotteet. Hiekkapedin pitäminen puhtaana vaatii enemmän työtä, mutta kasvanut tuotos maksaa vaivan. Cook esitteli myös monin hyvin esimerkein parsien, parrenerottimien ja niskaputkien oikeaa mitoitusta. Tutkimustuloksia ja

Arkkitehti Jouni Pitkäranta jatkoi hyvinvointiteemaa painottamalla eläinten käsittelytilojen toimivuutta. Asialliset käsittelytilat voi helposti suunnitella eläinten normaaleille kulkureiteille, jolloin ne eivät juuri vaadi lisäneliöitä. ”Läpikuljettava, lehmän kaulastaan lu­ kit­seva automaattiportti pitää eläimen hyvin paikallaan esimerkiksi sorkkien tarkastuksen ajan. Lukkoaita koko ruokintapöydän matkalle on myös edullinen tapa helpottaa eläinten käsittelyä. Se sopii myös vasikoille ja hiehoille”, Pitkäranta opasti. Hän suosittelee myös järjestämään riittävästi pujahtamisaukkoja ihmisiä varten. ”Eläintiloihin pitää päästä kulkemaan avaamatta yhtäkään porttia. Sitä paitsi pujahtamisaukot kannustavat hoitajaa pysymään hoikkana”, Pitkäranta hauskutti.

Jatkuvaa parantamista Yrittäjä Jukka Määttä Arvolan Karjapiha Oy:stä Vaalasta kertoi käytännönläheisesti, mitä parannuksia LEAN-tuotannonohjausjärjestelmä on tuonut heidän tilalleen. ”Valion ja Suomen Yrittäjäopiston vetämän LEAN-pilottiryhmän avulla olemme saaneet tehostettua tuotantoketjua järkevin kustannuksin. Rakensimme uudet tilat umpilehmille, hiehoille ja vasikoille, minkä ansiosta meijeriin toimitetun maidon määrä kasvoi viime vuonna 210 0000 litralla”, Määttä valotti. ”Nykyään iso osa työtäni on arvioida, laskea ja suunnitella. Työvaiheet kannattaa selkeyttää ja prosessoida itselleen. Yksinkertainen ja suoraviivainen toiminta on aina parempi kuin kompromissit. Tee hyvin se mitä osaat, äläkä aina haali lisää töitä.” Määttä kehotti rationaalisen ajattelun ja tehokkuuden tavoittelun lisäksi kuuntelemaan myös omia tunteita. ”Niistä saamme voimaa itsellemme. Komppi tulee konehuoneesta, kuten Remu asian ilmaisee”, Määttä hymyili. Navettaseminaarin toisena päivänä keskityttiin käytännönläheisesti navettainvestoinnin suunnitteluun, rahoitukseen ja toteutukseen. Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Lue lisää Leanin hyödyntämisestä Arvolan Karja­ piha Oy:ssä sivuilta 30–31. Tutustu Navettaseminaarin esityksiin 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen


TYÖ KEVYEKSI

Kenen elämää elät, kenen ajatuksia kuuntelet? OLETKO KOSKAAN pysähtynyt kuuntelemaan ääniä päässäsi? Oletko itse asiassa kiinnittänyt edes huomiota, että päässäsi jutustelee – lähes taukoamatta – kummallinen pieni ääni? Suosittelen, että pysähdyt joskus oikein ajatuksen kanssa kuuntelemaan, mitä ääni sinulle puhelee. Nimittäin tällä äänellä, toisin sanoen omalla sisäisellä puheellamme, on aivan valtava vaikutus meidän elämäämme. Jos koet epäonnistuneesi jossakin asiassa, soimaako tämä ääni sinua sanoen: ”No niin, pitihän se taas nähdä, ei sinusta ole tähänkään. Miksi edes yritit!”. Vai puhuuko lempeämmin: ”No, tällä kertaa tuli turpaan, mutta virheistä oppii. Tehdään ensi kerralla paremmin”? Tai jos naapurin emäntä käyttäytyy kummallisesti, niin sanooko ääni sinulle: ”No niin, minä olen nyt varmasti tehnyt jotain sellaista, että

naapuri on pahoittanut mielen, tämä on minun syytäni”? Vai sanooko se kenties: ”Voi voi, naapurilla on varmasti jotain huolia, minäpä yritän auttaa häntä”? Mela järjesti yhteistyössä tuottajaliittojen kanssa syksyllä hyvinvointipäiviä, joissa käsiteltiin muun muassa henkisen kuormituksen ja stressin hallintaa. Näissä hyvinvointipäivissä tuli esiin, että elämässä kuormittavat usein eniten työ ja vastuu, muutokset sekä omat ajatukset eli juuri tämä sisäinen puheemme. Tämä puhe voi olla varsin ankaraa itseä kohtaan ja soimata sinua jatkuvasti. Mutta se voi olla myös lempeä ja kannustava. Sanomattakin lienee selvää, että omaa työhyvinvointia tukee jälkimmäinen eli lempeä sisäinen puhe. Koska sisäinen puhe muodostuu omista ajatuksistamme, on meillä onneksi mahdollisuus muuttaa tuon puheen laatua. Se vaan edellyttää,

että siihen kiinnittää huomiota. Yksi iso ongelma sisäisen puheen suhteen voi olla se, että se ei välttämättä ole omien arvojemme mukaista puhetta, vaan se muodostuu ulkopuolelta annettujen normien ja käyttäytymismallien mukaan. Puhetta säätelee usein se, miten on aina tehty; miten kuuluisi toimia, elää, olla. Monestiko jätät tekemättä itseäsi miellyttäviä asioita sen takia, että se pienen pieni ääni päässäsi soimaa: ”mitä ne ihmisetkin sanoisivat”? Uuden vuoden alkumetreillä toivoisinkin, että tänä vuonna meillä kaikilla olisi hitusen enemmän rohkeutta kuunnella omaa itseämme ja keskittyä itselle tärkeisiin päämääriin. Ja ennen kaikkea, että meillä olisi rohkeutta olla itseämme kohtaan riittävän lempeitä. Tämä luo erinomaista pohjaa alkavan vuoden työhyvinvoinnille!

Pirjo Saari

Työhyvin­vointi­asioiden tiiminvetäjä Mela

Melan asian­ tuntijat kirjoitta­ vat maatalouden työturvallisuu­ desta ja -hyvin­ voinnista.

www.valio.fi/Startti

Vasikan suoliston turvaksi Startti Vital ternimaitotehosteella

Startti ProPlus maitohappobakteeri

Startti Diaproof-K vasikkasuola

• vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen • elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Suojaa suolistoa: • vieroituksen yhteydessä • otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle • ruokinnan muutosten yhteydessä

• kuuluisa vasikkaripulin pysäyttäjä • ripulikausi lyhenee 2-3 päivällä


VALIO KOEKEITTIÖ Vahvoja makuja ja keveitä uutuuksia arjen avuksi: Valio Viola® tuorejuustojen uutuusmaut, Valio Eila® paksumpi ruokakermaa, Valio Koskenlaskija® Ruokaa chili ja Valio Better™ rahkariini ihastuttavat helppoudellaan.

TALVEN HELPOT HERKUT V IN K K I erkullisia Etsi lisää h eptejä uutuusres /reseptit 0 valio.fi

Paprikapiirakka 8 annosta

POHJA 2 ½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ¾ dl Valio Oivariini® juoksevaa 1 ½ rkl vettä 1 ½ rkl tomaattipyreetä TÄYTE 3 (n.600 g) punaista paprikaa 200 g punasipulia 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 1 tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria 2 rkl hunajaa 1 ½ rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa 1 prk (250 g) Valio Koskenlaskija® Ruokaa chili

54

Maito ja Me 1/2016

POHJA zz Sekoita jauhot ja leivinjauhe kulhossa. Lisää Oivariini, vesi ja tomaattipyree. Vaivaa tasaiseksi. zz Taputtele taikina piirakkavuoan (Ø n. 26 cm) pohjalle ja reunoille. zz Esipaista piirakkapohjaa uunin alatasolla 200 asteessa 10 min. Valmista sillä aikaa täyte. TÄYTE zz Leikkaa paprikat n. 3 cm:n pituisiksi suikaleiksi. Viipaloi halkaistut sipulit. zz Kuumenna Oivariini isolla

paistinpannulla. Lisää paprika ja sipulit. Kuullota, kunnes kasvikset ovat hieman pehmenneet. Mausta suolalla ja pippurilla. zz Lisää hunaja ja etikka. Anna kiehua hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes neste on haihtunut. Älä ruskista. Nosta pannu liedeltä. zz Levitä Koskenlaskija esipaistetulle piirakkapohjalle. Lisää paprika-sipuliseos. zz Jatka kypsentämistä vielä 15–20 min. zz Tarjoa piirakka jäähtyneenä.


Rapeat kalapyörykät 24 pyörykkää

150 g hapankorppuja ½ prk (á 2,5 dl) Valio ruokakermaa sitruuna & pippuri 400 g kirjolohta 400 g pakastekalaa, esim. turskaa tai seitiä ½ tl suolaa PAISTAMISEEN Valio Oivariini® juoksevaa zz Hienonna

hapankorput karkeasti monitoimikoneessa. Kaada 2⁄₃ murusta laakealle lautaselle. zz Lisää lopun hapankorppumurun joukkoon monitoimikoneen kulhoon ruokakerma, isoiksi paloiksi leikatut kalat ja suola. Käytä konetta pulssitoiminnolla, kunnes massa on tasaista. zz Pyörittele massasta n. 24 pyörykkää. Kieritä ne hapankorppumurussa. zz Paista pyörykät pannulla keskilämmöllä Oivariini rasvassa kypsiksi tai kypsennä uunin keskiosassa 200 asteessa n. 20 min. Sitruuna-tillikastikkeen ohje 0 valio.fi/reseptit

Helppo kanaviillokki 4 annosta

300 g kypsää broileria 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 1–2 tl currya 2 dl kanalientä 1 prk (2 dl) Valio Eila® paksumpi ruokakermaa

zz Revi kypsä broileri suikaleiksi. zz Kuumenna Oivariini pannulla.

Lisää curry ja kuullota hetki. zz Lisää broileri, kanaliemi ja ruokakerma. Kuumenna kiehuvaksi. zz Tarjoa keitetyn riisin ja mustaherukka­hillon kanssa.

Parempi lohi-avokadoleipä 4 annosta

4 viipaletta täysjyvä­ ruisleipää 4 tl Valio Better™ rahkariini levitettä 4 salaatinlehteä, esim. tammenlehtisalaattia 100 g kylmäsavulohi­ viipaleita 1 avokado sitruunamehua tilliä

zz Voitele leipä levitteellä.

Asettele salaatinlehdet ja kylmäsavulohiviipaleet leivälle. zz Puolita avokado ja poista kivi. Lusikoi avokadon hedelmälihaa paloiksi leivän päälle. zz Viimeistele sitruuna­ mehulla ja tilillä. Nauti heti.

Chia-vanukas 6 annosta

1 rasia (200 g) Valio Viola® mustaherukka tuorejuustoa 2 ½ dl kookosmaitoa tai 2 dl Valio täysmaitoa 1 rkl sokeria ¾ dl chia-siemeniä (mustaherukoita)

zz Vatkaa tuorejuusto, kookos-

tai täysmaito ja sokeri tasaiseksi. Lisää joukkoon chia-siemenet. zz Peitä astia kannella tai tuorekelmulla. Nosta jääkaappiin vähintään 10 tunniksi. zz Nostele annoskulhoihin ja koristele halutessasi marjoilla.

Irish coffee -juustokakku 12 annosta

POHJA 75 g Valio Eila® voita 175 g keksejä TÄYTE 5 liivatelehteä 2 rasiaa (á 200 g) Valio Viola® suklaa tuorejuustoa 1 ½ dl kylmää, vahvaa kahvia ¾ dl sokeria 1 prk (2 dl) Valio Eila® vispikermaa ¾ dl viskiä PINNALLE 1 prk (2 dl) Valio Eila® vispikermaa 50 g tummaa suklaata

zz Pingota leivinpaperi (Ø 23

cm) irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin. zz Sekoita sulatettu voi ja murennetut keksit. Taputtele seos kevyesti vuoan pohjalle. zz Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen. zz Sekoita tuorejuusto, kahvi ja sokeri kulhossa. Vaahdota kerma. zz Kuumenna viski kiehuvaksi esim. kahvikupissa mikrossa. Valuta liivatteista vesi ja sulata ne kuumaan viskiin. Sekoita seos ohuena nauhana

tuorejuuston joukkoon. zz Nostele lopuksi joukkoon kerma­vaahto. zz Levitä täyte vuokaan. Tasoita pinta. Nosta vuoka peitettynä jääkaappiin hyytymään vähintään 4 tunniksi. zz Levitä löysähköksi vaahdoksi vatkattu kerma kakun pinnalle. Irrota kakku vuosta. Käytä apuna kuumalla vedellä kastettua veistä. zz Vuole tummasta suklaata lastuja esim. kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Ripottele kakun pinnalle. Maito ja Me 1/2016

55


S U T I O L A A V H VA N E E T O U V U K AL i kertaa s k a k a aitojuom m a m teiinia, i o o r v p ® i l t e s e a f a Valio PRO raproteiinia. Runs ä magnesiumia ltä n he enemmä D-vitaminoitu, sisä n, laktoosito

N Ä Ä M Ä Ä LEP A V H O SI. A T S JÄTÄ S E L PUO


KUVA: VALIO OY

UUTTA VALIOLTA njnjRahkariinista voi tuunata

erilaisia leivänpäällisiä: avokadolevitteen, hummuksen ja perinteisen munavoin uudella twistillä.

Rahkan keveys valtasi rasvahyllyn Valion tuotekehittäjät tarttuivat haasteeseen luoda kevyt hyvinvointilevite, joka myös maistuu. Valio Better™ rahkariinissa yhdistyvät rahkan keveys, rypsiöljyn pehmeys ja voin maukkaus.

S

uomalaiset satsaavat hyvinvointiinsa ja haluavat tehdä fiksuja valintoja arjessa. Säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset välipalat vilahtavat puheissa yhdellä jos toisella. Hyvinvoinnin merkitys näkyy myös kiinnostuksena sellaisia tuotteita kohtaan, joiden koetaan edistävän hyvinvointia. Esimerkiksi rahkan suosio on vankkumaton. Valio Better™ sisältää 37 prosenttia rahkaa. Luontaisesti kevyt rahka vähentää levitteen rasvapitoisuutta, raikastaa sen makua ja kuohkeuttaa rakennetta. Kotimainen rypsiöljy tuo rahkariiniin runsaasti elimistölle välttämätöntä alfalinoleenihappoa eli omega-3:sta, joka päivittäin nautittuna (2 g/vrk) auttaa ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Valiovoi kruunaa levitteen herkullisen maun. Uutuuslevitteellä on Sydänmerkki. Sydänmerkki-tuote on parempi valinta

omassa tuoteryhmässään rasvan laadun ja suolan määrän suhteen. Valio Better™ levitteessä on rasvaa 40 prosenttia, josta 27 prosenttia on kasvirasvaa ja 13 prosenttia maitorasvaa. Suolaa tuotteessa on yksi gramma sataa grammaa kohden.

Rohkeasta ideasta syntyi ainutlaatuinen Valio Better™ Valion tuotekehittäjät saivat kolme vuotta sitten haastavan tehtävän. Rasvahyllyyn tulisi luoda jotakin aivan uutta. Tavoitteena oli kehittää levite, joka vastaisi hyvinvointia arvostavien kuluttajien tarpeisiin ja joka täyttäisi Sydänmerkki-tuotteen vaatimukset rasvanlaadun ja suolamäärän osalta. Tällaista tuotetta Valiolla ei vielä ollut levitevalikoimassaan. ”Halusimme luoda uudenlaisen kevytlevitteen, joka myös maistuu hyvältä”, tuotekehittäjä Annamari Jukkola tiivistää. Levitteen valmistusta täytyi katsoa kokonaan uudelta kantilta, ja siksi uutuuden kehittämiseen varattiin useampi vuosi aikaa. ”Uusi katsontakanta sai meidät luomaan jotakin ainutlaatuista. Keksimme, että yhdistämällä voin, rypsiöljyn ja rahkan pääsemme tavoitteeseen. Levitteen rakenteen kehittäminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista, kun sen rasvapitoisuus haluttiin pitää tietyllä tasolla. Koeajoja tehtiin paljon sekä laboratorio- että meijeriympäristössä,

jotta haluttu lopputulos saavutettiin”, Jukkola kertoo. ”Nyt levitteen maku on täyteläinen mutta raikas, ja sen rakenne on pehmeä. Rahkan käyttö reseptissä osoittautui nappivalinnaksi.” Valio Better™ levittyy leivälle pehmeästi. Rahkariinin raikkaasta mausta voi nauttia kevyin mielin joka päivä. Levitteestä voi tuunata myös erilaisia leivänpäällisiä, kuten avokadolevitteen, hummuksen ja perinteisen munavoin. Valio Better™ sopii myös leivontaan, kuten piiraspohjiin ja voi siitä taikoa jälkiruoaksi vaikkapa marjapiirakan. Tuote ei kuitenkaan sovellu pannulla paistamiseen. Valion kuluttajatutkimukseen osallistuneista (1/2015, n=120) lähes 80 prosenttia piti uutuuslevitettä parempana kuin nykyisin käyttämäänsä levitettä. Kuluttajia kiinnosti erityisesti Valio Better™ levitteen terveellisyys. Leviteuutuus valmistetaan Valion Seinäjoen tuotantolaitoksessa.. Lisätietoja osoitteessa 0 valio.fi/better

Maito ja Me 1/2016

57


UUTTA VALIOLTA Kotikokin uudet, kätevät kermat Laktoosittomat Valio Eila® ruokakermat täydentyivät paksummalla ruokakermalla, jonka myötä pastan ja muiden ruokien valmistus on entistä kätevämpää. Valio Eila® paksumpi ruokakerma tarttuu pastaan hyvin ja saostaa kastikkeet sekä keitot ilman suurustamista tai kokoon keittämistä. Tuotteessa on rasvaa 15 % ja se on laktoositon. Pakkauskoko 2 dl. Uusi Valio ruokakerma sitruuna &  pippuri tuo raikkaan keväisen maun vaikkapa pastoihin ja kalojen kastikkeisiin. Mausteina on käytetty muun muassa mustapippuria, muskottia ja korianteria. Tuote on laktoositon ja siinä on rasvaa 10 %. Pakkauskoko 2,5 dl. Valmistaja: Valio Turenki

Rahkan keveys valtaa levitehyllyn Rahkan suosio Suomessa on vankkumaton: sen keveys maistuu nyt myös leivän päällä. Valio Better™ rahkariini on uudenlainen, hyvänmakuinen kevytlevite, joka sisältää runsaasti rahkaa. Sydänmerkin saaneessa uutuuslevitteessä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla rahka, kotimainen rypsiöljy ja voi. Tuotteessa on Valio maitorahkaa 37 %, suomalaista rypsiöljyä 25 % ja Valio voita 16 %. Tuote on vähälaktoosinen HYLA® tuote. Pakkauskoko 350 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Uusia makuja ja juotavia jogurtteja

Vähärasvainen ja runsasproteiininen raejuusto on monen keventäjän ja aktiiviliikkujan valinta. Nyt tarjolla on uusi raejuusto, joka levittyy vaivattomasti leivän päälle. Valittavana on maustamaton ja ruohosipulilla maustettu versio Valio raejuustosta leivän päälle. Maustamattomassa vaihtoehdossa on rasvaa 2,5 % ja proteiinia 12 g / 100 g. Ruohosipulinmakuinen raejuusto sisältää rasvaa 2,2 % ja proteiinia 11 g / 100 g. Pakkauskoko 220 g. Tuote on laktoositon.

Aikuiseen makuun sopivat uudet Valio A+ kreikkalaiset kerrosjogurtit, joissa on 45 % vähemmän sokeria. Vähärasvaiset uutuusjogurtit sopivat päivittäiseen käyttöön – niissä on rasvaa vain 2 %. Proteiinia on 6,8 %. Jogurtit sisältävät asidofilus- ja bifidobakteereita. Makuina ovat vadelma ja keltainen luumu. Pakkauskoko 150 g. Valio Eila® kreikkalainen juotava jogurtti on samettisen pehmeä uutuus, jonka raikkaat ja täyteläiset maut ovat vadelma-granaattiomena ja mango-passion. Jogurteissa on rasvaa vain 2 % ja ne ovat D-vitaminoituja. Jogurtit ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 2,5 dl.

Valmistaja: Valio Seinäjoki

Valmistaja: Valio Seinäjoki

Raejuusto, joka levittyy leivälle

Heraproteiinia Valio PROfeel® uutuuksista Tammikuussa kauppoihin tullut laktoositon ja rasvaton Valio PROfeel® rasvaton voimamaitojuoma laktoositon sisältää tavalliseen maitoon verrattuna kaksi kertaa enemmän tuoretta heraproteiinia. Uutuusmaito on hyvä valinta esimerkiksi

58

Maito ja Me 1/2016

palautusjuomaksi treenin jälkeen. Pakkauskoko 1 l. Tavallista enemmän heraproteiinia on myös Valio PROfeel® proteiinijuomissa. Niissä on proteiinia 20 g per annos, josta puolet heraproteiinia. Uutuuksia ovat sokeroimattomat Valio

PROfeel® proteiinijuomat, joiden makuina ovat suklainen ja mansikkainen. Proteiinijuomat eivät vaadi kylmäsäilytystä, joten ne kulkevat kätevästi mukana vaikkapa salille. Juomat ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 2,5 dl. Valmistaja: Valio Jyväskylä


Tutustu kaikkiin Valion uutuuksiin 0 valio.fi/tuotteet/

Vähemmän sokeria lasten välipaloihin Uudet Valio Play® jogurtit ja jogurttivanukkaat ovat vähempisokerinen vaihtoehto lapsille ja nuorille. Valio Play® jogurttivanukkaissa on 30 % vähemmän lisättyä sokeria tavanomaisiin vanukkaisiin verrattuna. Sarjan jogurteissa lisättyä sokeria on vähennetty 40 % – mausta tinkimättä. Valio Play® jogurttivanukkaiden makuina ovat mansikka, päärynä ja banaani. Pakkauskoko 120 g. Vanukkaat ovat laktoosittomia, D-vitaminoituja ja niissä on rasvaa 2,9 %.

leen pakkauksissa. Valmistaja: Valio Riihimäki Valio Play® sarja saa juotavan jogurtin, jonka makuna on mansikka. Pakkauskoko on 100 ml ja tuote myydään 4 kap­­paleen pakkauksissa. Jogurtti on vähälaktoosinen. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Valmistaja: Valio Oulu

Valio Play® jogurttien makuina ovat vadelma, banaani ja päärynä. Pakkauskoko 125 g. Jogurtit ovat laktoosittomia, D-vitaminoituja ja niissä on rasvaa 2,5 %. Jogurtit myydään 4 tai 8 kappa-

Goudajuustojen uutuus Valio Salaneuvos Arvoisa on täyteläinen juustouutuus, joka maistuu puhtaan hienostuneelta. Se on rakenteeltaan pehmeä ja juustossa on rasvaa 28 %. Pakkauskoko 625 g. Samalla tuttu ja maukas Valio Salaneuvos® sai suuremman palapakkauskoon, 625 g. Valio Salaneuvos® goudajuustot ovat leivän päällisten lisäksi erinomaisia myös ruoanlaitossa, kuorrutuksissa ja juustoisissa salaateissa. Ne ovat laktoosittomia ja säilöntäaineettomia. ®

Valmistaja: Valio Joensuu

Kakuista kaunein syntyy tuorejuustosta Samettisen pehmeä Valio Viola® tuorejuusto on luottokumppani juhlaleivontaan. Uutuusmauista, suklaasta ja mustaherukasta, syntyy kakku joka makuun. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot ovat laktoosittomia, mikä tekee juhlatarjoilujen valmistamisesta asteen helpompaa. Tuotteilla on Hyvää Suomesta -merkki ja ne ovat säilöntäaineettomia. Pakkauskoko 200 g. Valmistaja: Valio Joensuu

Helppoutta keittiöön juustouutuuksilla Juustoraaste on kätevä ja maukas apu keittiössä. Uusi Valio Juustomestarin cheddar juustoraaste lisää ruokiin ja leivonnaisiin cheddarille ominaista raikkaan hapahkoa makua kauniista paistopinnasta puhumattakaan. Siitä syntyy pikaisesti vaikkapa mac & cheese mikrossa tai maukas lihapulla-pastavuoka. Valio Juustomestarin vahvempi gouda juustoraasteessa on harkittu yhdistelmä vahvempia goudajuustoja. Kermainen ja vahva maku sopii esimerkiksi makkara-olutrisottoon tai juustopiirakkaan. Molempien juustoraasteiden pakkauskoko 150 g. Nuorekas chili ja taatusti herkullinen Valio Koskenlaskija® kohtaavat uudessa chilinma-

kuisessa Valio Koskenlaskija® Ruoka chili sulatejuustossa. Juokseva uutuus tuo tujauksen chiliä esimerkiksi texmex-ruokiin tai chilisuklaakakkuun. Pakkauskoko 250 g. Kaikki juustot ovat laktoosittomia. Valmistaja: Valio Vantaa

VALIO PROFEEL® PROTEIINI­R AHKOIHIN UUSI MAKU Sokeroimattomat proteiinirahkat saavat uuden maun: Valio PROfeel® proteiinirahka sokeroimaton 175 g omenapiirakka laktoositon tuo mukavaa vaihtelua proteiinivälipalojen makutarjontaan. Se on maistuva välipala turhia kaloreita vältteleville. Rahka sisältää proteiinia 11 g ja hiilihydraatteja vain 5,3 g / 100 g. Tuote on rasvaton ja laktoositon. Se on makeutettu asesulfaami K:lla ja sukraloosilla. Pakkauskoko 175 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

VAIHTELUA VÄHEMPISOKERISIIN PROTEIINIRAHKOIHIN Valio pehmeä rahka saa kaksi uutuusmakua. Helppokäyttöiset, sokeroimattomat vaniljan ja mansikan makuiset välipalarahkat sisältävät proteiinia 9,2 g / 100 g ja vähän hiilihydraatteja. Rasvaa on vain 0,3 %. Rahkoissa ei ole lisättyä sokeria, joten kokonaisenergian määrä on pienempi kuin sokerilla makeutetuissa proteiinirahkoissa. Tuotteet on makeutettu asesulfaami K:lla ja sukraloosilla. Pakkauskoko 150 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki Maito ja Me 1/2016

59


valio.fi/better #ValioBetter

USKALLA KOKEILLA UUTTA

Valio Better™ rahkariini on uudenlainen levite, jossa yhdistyvät RAHKAN KEVEYS, VOIN MAUKKAUS JA RYPSIÖLJYN OMEGA-3 RASVAHAPOT.

Sydänmerkki kertoo sen on parempi valinta omassa tuoteryhmässään rasvan laadun ja suolan määrän suhteen.

Sopii levitteeksi leivälle ja helppoon leivontaan, kuten piiraspohjiin ja muffinitaikinoihin. Tutustu keveisiin resepteihin

valio.fi/better


RIITAN AAMULYPSY

Riitta Brandt

Edunvalvonta­ johtaja Valio Oy

Suomessa tarvitaan tuotantoon sidottua tukea

M

aitomarkkinoiden alakulo on jatkunut tavallista pitempään. Kiina ostaa vähemmän, Venäjä rajat ovat Euroopalle kiinni ja alhainen öljyn hinta heikentää öljynviejämaiden talouksia ja ostokykyä. Eurooppa elää ilman maitokiintiöitä. Euroopan työkalupakissa on hyvin vähän todellisia keinoja, joilla tilannetta voitaisiin parantaa. Euroopan komissio on nykyisen maitokriisin aikana aktivoinut osan markkinatuistaan. Yksityisen varastoinnin tukiohjelmat on avattu maitojauheelle, voille ja juustoille. Voin ja maitojauheen interventio-ostot ovat mahdollisia muutoinkin, mutta kiinnostus myydä rasvatonta maitojauhetta interventiovarastoon on herännyt, koska markkinahinta on laskenut interventiohinnan alapuolelle. Sen sijaan voin markkinahinta on pysynyt selvästi interventiohinnan yläpuolella eikä myyntejä ole tapahtunut. Valio myi viime syksynä jonkin verran rasvatonta maitojauhetta interventiovarastoon heikon markkinahinnan vuoksi. Meillä on ollut mahdollisuus hyödyntää pienissä määrin myös juuston yksityisen varastoinnin tukea. Näillä tukimuodoilla ei juuri ole rahallista merkitystä Valiolle, mutta niiden hyödyntäminen Euroopassa saattaa hieman rauhoittaa markkinatilannetta. Sen sijaan joidenkin ylituotantomaiden vaatimus nostaa interventiohintoja ei ole kannatettava ajatus, sillä se houkuttelisi alhaisten tuotantokustannusten maita lisäämään tuotantoaan ja pahentamaan markkinoiden epätasapainoa. Työkalupakkiin on tähän saakka kuulunut myös vientituki, mutta maitovalmisteilta se poistettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Vientituki palautettiin edellisen maitokriisin aikana 2009 noin vuoden mittaiseksi ajaksi. Sen jälkeen, vuoden 2010 alusta eli kuuteen vuoteen, ei maitotuotteille ole enää maksettu vientitukea. Nairobissa joulukuussa 2015 saavutettu WTO:n neuvottelutulos, missä sitoudutaan vientitukien poistamiseen, ei siten käytännössä vaikuta eurooppalaisten meijerien vientitoimintaan.

V

ientitukien poistumisen jälkeen EU on halunnut entistä enemmän panostaa viennin ja kulutuksen edistämiseen promootiotuella. Yksittäinen yritys ei kuitenkaan voi sitä suoraan hakea, vaan varat ohjataan yhdistysten kautta. Promootiorahojen hyödyntäminen edellyttää aina yhteistyötä joko maan sisällä tai ulkomaisten yhteiskumppaneiden kanssa. Koska pääasiallisen viestin on

oltava EU:n tasolta ja brändien näkyvyys toimenpiteissä on rajallista, on tällaisten tukien hyödyntäminen haastavaa. EU:n maksama koulumaitotuki tulee jatkumaan koulumaito- ja hedelmäohjelmassa. Koulumaitotuki ei ole tukea Valiolle tai muille meijereille, vaan maidon loppukäyttäjälle. Suomessa koulumaitotuesta hyötyvät kunnat ja valtio, koska ne voivat ostaa päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin maitoa halvemmalla.

K

un maitomarkkinoilla on kriisi, eivät edellisen kaltaiset tukitoimenpiteet ole riittäviä. Silloin joudutaan turvautumaan kriisipaketteihin, joissa tukea ohjataan suoraan maitotilayrittäjille. EU:ssa etsitään myös muita ratkaisuja. EU:n työryhmissä pohditaan sopimuskäytäntöjä, rahoitusinstrumentteja, ruuan tarjontaketjun toimivuutta, futuurimarkkinoita ja markkinoiden läpinäkyvyyttä. Konkreettisina asioina maitosektorille voidaan mainita esimerkiksi tuottajaorganisaatiot sekä tuottajan ja meijerin väliset sopimukset, mitkä eivät tuo lisäarvoa osuustoiminnalliseen meijeritoimintaan. Tarjontaketjun toimivuudessa puhutaan sopimuskäytännöistä, tuottajien neuvotteluvoiman lisäämisestä sekä tulonjaosta ketjusta, joista kahta viimeistä lienee hyvin hankala ohjata lainsäädännöllä.

Keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä maatalous­ politiikasta on jo alkanut. Perusongelma maitomarkkinoilla on kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino. Olemassa olevat tukitoimenpiteet tai keskustelussa olevat keinot eivät ole riittäviä poistamaan perussyyn aiheuttamaa hinnanvaihtelua. Niillä voi korkeintaan olla vaikutusta syvimpien kuoppien jonkinlaiseen tasoittumiseen. Valio ja valiolaiset maitotilayrittäjät ovat kyllä kilpailukykyisiä, mutta se mitä jatkossakin tarvitsemme, ovat luonnonoloista johtuvien olosuhteiden tasoittamista eurooppalaisiin kilpakumppaneihimme nähden. Keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä maatalouspolitiikasta on jo alkanut. Suomalaiset maitotilayrittäjät tarvitsevat jatkossakin tuotantoon sidottua tukea. Maito ja Me 1/2016

61


TAVATAAN VALIOLLA

njnjEnergiapäällikkö

Peter Fabritius hankkii Valiolle energian ja sähkön.

Kohti kotimaista energiaa KASVO Peter Fabritius (50), energiapäällikkö, Valion tekniset palvelut TYÖNI VALIOLLA Toimin Valiolla energia-asiantuntijana ja työtehtäviini kuuluu lämmön ja sähkön hankinta. Vastaan yrityksen energiatehokkuustoiminnasta, lämmöntoimitussopimuksista, energiakumppaneiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä päästökaupasta. Osallistun myös kylmäntuotannon sopimusneuvotteluihin. VALION ENERGIAN KULUTUS Valiossa käytetään lämpöenergiaa noin kaksi kertaa enemmän kuin sähköenergiaa. Vuodessa sähkön ja lämmön kokonaiskulutus on noin 800 000 000 kWh. LÄMPÖENERGIAN LÄHTEET Polttoaineista käytämme biopolttoaineita (haketta, kuorta ja sahanpurua), turvetta, maakaasua, polttoöljyä sekä propaania. Pyrimme kasvattamaan kotimaisten polttoaineiden ja varsinkin bioenergian osuutta. Sen hyötyjä ovat muun muassa pienemmät ympäristöpäästöt ja hiilijalanjälki sekä työllistävä vaikutus kotimaassa. Lämpöenergia tuotetaan aina paikallisesti ja Valiolla on 15 lämmön toimitussopimusta. Vuonna 2014 käytetystä lämpöenergiasta 67 prosenttia saatiin kotimaisista polttoaineista. MISTÄ VALIO HANKKII SÄHKÖN Yrityksessä käytettävä sähköenergia hankitaan pohjoismaisesta sähköpörssistä. Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista ulkomailta, joten sähkön riittävyys huolestuttaa. Esimerkiksi 7.1.2016 alkuillasta Suomen yhteenlaskettu sähkönkulutus oli yli 15 200 MW. Tämän kulutuksen kattamiseksi ulkomailta tuotiin yhteensä noin 4 300 MW. Suomen sähköntuotantovajeesta johtuen olemme olleet mukana Fennovoima-hankkeessa, joka toteutuessaan parantaisi Suomen tehotasetta. Hankkeesta on kuitenkin päätetty irtaantua myymällä osuutemme. Osakkeille ei ole vielä löytynyt ostajaa. MITEN LISÄTÄÄN KUSTANNUSTEHOKKUUTTA Energiakustannukset ovat noin viisi prosenttia koko toimintamme kustannuksista. Ilman lämpöä ja sähköä tuotantokoneistomme pysähtyy ja seuraamukset muodostuvat jo muutamassa tunnissa kriittisiksi. Valion viimeisin investointi lämmöntuotantoon on Oulun tuotantolaitokselle rakennettava kiinteän polttoaineen kattilalaitos. Se pienentää valmistuessaan tehtaan hiilijalanjälkeä, kun raskaan polttoöljyn käytöstä siirrytään biopolttoaineiden ja turpeen käyttöön. Mikäli Jyväskylän tuotantolaitokselle saadaan samantyyppinen ratkaisu, on Valion tehtailla

62

Maito ja Me 1/2016


käytössä lämmöntuotannon pääpolttoaineina ainoastaan kotimaisia polttoaineita tai kaasua. Kulutuspuolen energiatehokkuus on myös tärkeässä roolissa. Valio on ollut mukana elintarviketeollisuuden energiantehokkuuden toimenpideohjelmassa vuodesta 2008 ja olemme sitoutuneet tekemään energiatehokkuustoimenpiteitä. MITEN TEEMME PARASTA Omaa alaa on seurattava aktiivisesti ja hallittava ajankäyttöä: Asioita ja tekemistä on vaikka kuinka paljon, mutta avainsanat – tuotantovarmuus, kustannustehokkuus ja kestävä kehitys – auttavat meitä tekemään parasta. Energiatehokkuusanalyysien kautta parannettavaa löytyy aina, mutta myös energian tuotantotavalla on iso merkitys. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Erityinen huolenaihe on energian huoltovarmuus. Sähköntuotanto on vahvassa muutoksessa ja uudet tuotantomuodot, tuuli- ja aurinkosähkö, muuttavat pelikenttää. Sähkön hinnat tulevat vaihtelemaan yhä enemmän. Meidän tulee oppia uusista tuotantomuodoista ja rakentaa tehonsäätöä siinä, missä se on mahdollista. Tuotantolaitoksissa, jotka ovat riippuvaisia maakaasusta, on varauduttu toimituskatkoihin kevyellä polttoöljyllä. Tähän voisi kehittää jotakin parempaa – esimerkiksi kotimainen biokaasu maakaasun sijaan. Myös lämpöpumppuratkaisut ovat muuttuneet yhä kannattavammiksi. Jos voisimme tulevaisuudessa tuottaa riittävän kuumaa vettä tai jopa höyryä lämpöpumpuilla hyödyntäen tuotantolaitosten lämpimiä jätevesivirtoja, olisi tällä iso positiivinen vaikutus sekä ympäristöön että kustannuksiin. TYÖURANI Aloitin työt Valiolla kolme vuotta sitten. Olen koulutukseltani diplomi-insinööri. Työskentelin pitkään Pöyryn energiapuolella ja muutamia vuosia Vattenfallin lämpöliiketoiminnan kehityksessä. Pöyryltä siirryin Valiolle vuonna 2013, kun edeltäjäni eläköityi. PARASTA TYÖSSÄNI Työni on monipuolista ja työtehtävät vaihtelevia. Saatan pohtia esimerkiksi lämpölaitoksen venttiiliratkaisua, mutta toisaalta mietin energian maailmanmarkkinahintoja. Pystyn hyödyntämään hyvin työssäni aikaisemmin karttunutta osaamistani. PERHE JA VAPAA - AIKA Uusioperheemme kokoonpano vaihtelee 2–6 henkilön välillä. Asumme pääkaupunkiseudulla vuonna 1945 rakennetussa rintamamiestalossa. Kesällä vapaa-aikani kuluu puutarhan hoidossa, talvisin muissa kodin ylläpitopuuhissa. Oman asunnon lämmönlähteinä ovat sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Myös varaava takka on ahkerassa käytössä. VALION SUOSIKKITUOTTEET Suosikkituotteeni ovat Valio Hienoin Mustaleima™ ja Valio Eila kermavanukas®.

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

Palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

TULOSSA Valio PROfeel® voimamaitojuoma – tuoretta heraproteiinia VALIO ON KEHITTÄNYT ainutlaatuisen valmistusmenetelmän, jolla maidosta voidaan erottaa tuoretta heraproteiinia niin, että kaikki heran hyödylliset ominaisuudet säilyvät. Suodattamalla erotettua heraproteiinia voidaan lisätä valittuihin tuotteisiin. Maidon heraproteiini sisältää runsaasti elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. Tammikuussa kauppoihin tullut laktoositon ja rasvaton Valio PROfeel® rasvaton voimamaitojuoma laktoositon sisältää tavalliseen maitoon verrattuna kaksi kertaa enemmän tuoretta heraproteiinia. Heraproteiinii auttaa lihaksia kasvamaan, joten uutuusmaito on hyvä valinta esimerkiksi palautusjuomaksi treenin jälkeen.

Kokeile ilmaista Treeniapuria

Valio PROfeel® Treeniapuri tekee liikunnan aloittamisesta helpompaa. Ilmainen mobiili- ja verkkopalvelu tarjoaa kaksi erilaista tapaa treenata: nopea sokkotreeni tai pitkäkestoinen treeniohjelma. Palvelu sopii kaikentasoisille liikkujille eikä treeneissä tarvita erikoisvälineitä. Sokkotreenin alussa käyttäjä määrittää käytettävissä olevan ajan ja sen, minkälaisen harjoituksen haluaa tehdä. Tämän jälkeen Treeniapuri koostaa sopivan treenin. Ominaisuus erottaa Treeniapurin monista muista treenisovelluksista. Jos haluaa sitoutua pidempään treeniohjelmaan, voi valita ennalta määritellyn ohjelman 12 erilaisesta vaihtoehdosta. Pitempikestoinen treeniohjelma sisältää 10–14 treenikertaa. Palvelu sisältää yli 150 erilaista, personal trainer Samuli Mäenpään suunnittelemaa liikettä. Kaikista liikkeistä löytyvät havainnollistavat videot ja ohjeet. Valio PROfeel® Treeniapuri -sovelluksen voi ladata iOS- ja Android-puhelimille tai kokeilla selainversiota. Lue lisää heraproteiinin hyödyistä 0 valio.fi/heraproteiini Lataa ja kokeile Treeniapuria 0 valio.fi/profeel

Maito ja Me 1/2016

63


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC®-KARJAHALLI

UUTUUS !

Tukeva halli esim hiehoille, vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym. • • • • • • •

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Tukeva runko Vahvistetut kaksoiskaaret Peite 610 g/m2 Mitat 6000 x 6000 x 3700 Aitaosan korkeus 1550 Portin leveys 2700 Vapaa korkeus 3400

Toimitus metallilaatikossa, 1035 kg

Hinta

3900,­

Ennakko­ tilaajan alennus –10%

COLOSTRUM-TERNIMAIDONHALLINTA

MEDRIA HEATPHONE – kiiman tarkkailuun

Vaihe 1: Lypsä ternimaito lypsykärryllä tai kannukoneella Vaihe 2: Mittaa ternimaidon vasta-ainepitoisuus LAC-Brix-mittarilla Vaihe 3: Hyvänlaatuinen ternimaito pussitetaan ternimaitopussiin Vaihe 4: Pakasta ternimaitopussit. ÄLÄ pinoa pusseja päällekkäin! Vaihe 5: Sulata ternimaito LAC-Colostrum-laitteessa Vaihe 6: Juota ternimaitoa joko tutilla tai ongelmavasikoille juottoletkulla

• Auttaa löytämään kiimat varhaisessa vaiheessa • Oikea-aikainen siemennys • Lyhentää poikimavälejä • Optimoi lehmän luontaisen hedelmällisyyden Eläimiä voi seurata, lisätä ja poistaa selainpohjaisella DWS-sovelluksella. Se toimii tabletilla, kännykällä ja tietokoneella – missä ja milloin vain.

LAC®-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA • Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT

1­4 kpl

450,­ /kpl

5+ kpl

430,­ /kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat voimassa 18.3.2016 mennessä tehdyille tilauksille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

Maito ja Me 1 2016  

Maitotilayrittäjän ammattilehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you