Page 1

Maito ja Me 2 /2013

Lisää maitoeuroja ruokinnan Hyödynnä ohjauksella hiehojen kasvupotentiaali Rehu­ hävikit kuriin

Pitkäjänteinen laatutyö palkittiin


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon REHUJEN SUOJAKSI ALKUPERÄISET, KESTÄVIKSI TODETUT ZILL-TUOTTEET – investointi, joka varmasti kannattaa

ZILL NANO -TUPLAMUOVI Zill-vakuumikalvo ja aumamuovi ovat nyt samassa rullassa

Siilon peittäminen: Sadoilla suomalaisilla tiloilla on todettu ZILL­järjestelmän parantavan rehun säilyvyyttä ja helpottavan työtä.

Aumapeite ZillTec Aumamuovi

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

HDPE reunapainopussit

Vakuumimuovi

• Avautuu keskeltä  nopeuttaa ja helpottaa muovien levittämistä merkittävästi. • Vähentää pintapilaantumista. • Pituus 25 metriä. • Leveydet 8, 10 ja 12 metriä • Kerrostaminen suojaa ohutta vakuumimuovia reikiintymiseltä.

Rehu

Vakuumimuovi 0,04 mm Koko: 10mx50mx0,04mm • Alkuperäinen Vakuumimuovi, joka on käytännössä osoittanut toimivuutensa • Vähentää hapen läpäisyä • Tiiviisti rehua vasten, ilmatilaa ei jää

KIVENNÄISRENKI – sarvipäille Huom: uutuus zill Nano

Auma-/siilopeite Zilltec 240 Koko: 10x15 m ja 8x12 m • Helpompi peittäminen ja rehun käyttö • Suojaa rehua ja muoveja auringonvalolta, eläimiltä • Tuuli ei pääse muovien alle • Pingotetaan HDPE-Reunapainopusseilla tiukasti päällimmäiseksi • Muuta painotusta ei tarvita

• Irtokivennäisille • Paikat myös nuolukiville • Suojaan sateelta laitumella • 3-osainen, jokaiseen 17 litraa • korkeus 34 cm, halkaisija 80 cm • Helppo puhdistaa • Suojaa linnuilta ja muilta haittaeläimiltä • Hiehoille, emoille, lampaille • paino 18 kg

Käytännöllinen ratkaisu

KIVENNÄISPIIKA NUPOILLE – kivennäisten tarjoiluun

Kudotut HDPE-Reunapainopussit

Tilavuus 50 kg

Vapaaseen kivennäisten jakoon laitumelle, kokoomatilaan ja käytäville.

Koko 27x120 cm • Kestävät vuosia • Oikein täytettynä ne läpäisevät veden eivätkä jäädy • Täyttö esim. 4-8 mm sepelillä, 2/3 pussiosasta.

KivennäisPiian avulla karja saa riittävän määrän oikeita mineraaleja nuolukiviin verrattuna.

Olkipaalipeite PolyTex Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen. PolyTex materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise sadetta. Koko: 9,8x25 m Materiaali: päättymätön PP-kuitu Soveltuu myös murskeviljan peittämiseen laakasiilossa. Kaikilla peitteillä vahva UV-suojaus. Käyttäjillä hyvät kokemukset.

• Oivallisen pohjarakenteen ansiosta KivennäisPiika palaa aina pystyasentoon • Muotoilu suojaa kivennäisen sateelta • Voidaan ankkuroida ketjulla • 1 kpl n. 50 eläintä kohti • Valmistettu HDPE-muovista • Paino 39 kg

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT


2 /2013 Kuva : Aino Murtomaa-Niskala

s.9 Kuva : Johanna Sorila

Palstat Pääkirjoitus.................................................................................. 4 Ajankohtaista..............................................................................5 Uutiset..................................................................................... 6–9 Me maidontuottajat............................................................ 10 Työ kevyeksi............................................................................. 11 Eläinlääkäri............................................................................... 12 Kysy asiantuntijalta.............................................................. 13 Nasevasti terveydenhuollosta....................................... 47 Koneklinikka............................................................................. 53 Valion koekeittiöstä............................................................. 62 Brysselistä................................................................................ 65 Uutta Valiolta........................................................................... 67 Riitan aamulypsy................................................................... 69 Hallituksen puheenvuoro................................................. 70 Teema: Rehuntuotanto Varmista hyvä säilörehusato.......................................... 16 Hallitse hävikki – älä ruoki hukkaa................................. 20 Neuvontapalvelujen avulla täysi hyöty rehuista.... 22 Ruokinnan ohjaus -palveluilla lisää maitoeuroja nyt koko maassa........................................ 24 Tarkenna seosrehuruokintaa rehu- ja maitonäytteillä.................................................... 26 Varmista tuotostaso laidunkaudella........................... 28 Laidunlohkon vaihto torjuu loisongelmaa................ 31 Hiehojen kasvupotentiaalin hyödyntämisellä enemmän maitoa................................................................ 34 Seosrehuruokinnan hygienia-ja tautiriskit hallintaan................................................................................... 38 Seleeniä lannoituksella rehuun...................................... 40 Seleenin saannin turvaaminen rehuilla..................... 43 Muut aiheet Eläinten hyvä kohtelu on laadun lähtökohta........... 14 Ruokinta ja lehmien terveys: ravinteet...................... 44 Navettarakentamisen käyttöohje................................ 48 Ovatko ”kimppanavetat” tulossa?............................... 51 Vasikka on investointi maidontuotantoon............... 56 Laitumelle lasku -tapahtumat toukokuussa.......... 58 Tervetuloa Farmariin Seinäjoelle.................................. 60

s.62 Maito ja Me

s.60

Kansi Jouni ja Nea Auvinen sekä Joe tuottavat kultamitalimaitoa Lohjalla. Kuva: Paavo Tuovinen

www.valio.fi/maitojame

25. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, faksi 010 381 2069, maitojame@ valio.fi Päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, puh. 010 381 2045, aino.murtomaa-niskala@valio.fi Assistentti Aija Meriläinen, puh. 010 381 2044, aija.meriläinen@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteen� muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 2.10.2013.


Pääkirjoitus

Teemme parasta

V

alio teki hyvän tuloksen vuonna 2012. Maitomäärän laskusta huolimatta liikevaihto nousi ennätyslukemiin samoin maitokate, josta maksetaan investoinnit ja raaka-aine eli tuottajamaidon hinta. Valiolaiset osuuskunnat maksoivat ennätyskorkeaa tuottajahintaa, joka osaltaan auttoi tiloja kompensoimaan korkeita tuotantokustannuksia. Helpolla tulos ei syntynyt. Valio menetti perusmaitojen myyntiä kotimaassa. Maitovalmisteiden tuonti Suomeen kasvaa koko ajan. Korvaavaa markkinaa maidolle joudutaan hakemaan ulkomailta. Venäjän ja Ruotsin merkitys Valion toiminnassa kasvaa. Valio on sitoutunut ottamaan vastaan, jalostamaan ja markkinoimaan kaiken omistajiensa tuottaman maidon. Oleellista maitokatteen kertymiselle on löytää koko maitomäärälle tuottava käyttökohde. Valion tuotteistoon on jatkuvasti kehitettävä uusia, menestyviä lisäarvotuotteita kuten Valio PROfeel® proteiinituotteet ja Valio Plus™ maito.

*** Valtioneuvoston juhlahuoneistossa vietettiin juhlahetkeä, kun maidontuottajia palkittiin kultamitaleilla hyvän maidon tuottamisesta. He ovat tunnustuksensa ansainneet neljännesvuosisadan tinkimättömästä työstä. Kiitoksen laadukkaasta maidosta voi kohdistaa myös paljon suuremmalle joukolle. Valiolaisesta tuottajamaidosta 95 prosenttia on parasta E-luokkaa. Omistajahallinto on määritellyt Valion arvoksi: Teemme parasta. Tätä vaalitaan koko arvoketjussa alkaen maitotiloilta aina valmiiksi Valio tuotteiksi kaupan hyllylle asti.

*** Tämän sivun taustakuvana on vieremäläisen Sanna Vaaralan kuvaamat Purolan Helmiina, Heaven ET, Hyvätuuli ja Hahtuva kesätuulia haistelemassa. Kuva on viime vuoden laidunkuvakilpailun satoa. Lumet sulavat kovaa vauhtia ja joka keväinen odotus pellolle pääsystä tiivistyy. Purolan komean katraan kanssa toivotamme hyvää kevättä ja suotuisaa kasvukautta. 24. huhtikuuta 2013

4

Maito ja Me 2 / 2013

Aino Murtomaa-Niskala Päätoimittaja


Ajankohtaista

Keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista vääristynyttä

V

iime aikojen megatrendi ja kestopuheenaihe mediassa on ilmastonmuutos. Erityisen vaikea asia kuluttajalle on oman päivittäisen syömisen ympäristövaikutukset. Yleisesti esitetään totuutena, että lihan ja maitotuotteiden kulutus pilaa ilmastoa kasvisruokavaliota enemmän. Väitettä perustellaan inventaariotyyppisillä laskelmilla, joiden tuloksena saadaan kunkin elintarvikkeen ilmastonmuutospotentiaali hiilidioksidiksi muutettuna tuotekiloa kohden. Näitä merkintöjä on jopa ehdotettu vapaaehtoisina elintarvikepakkauksiin. Kilopohjaisia ilmastomerkkejä vaativat unohtavat, että elääksemme meidän on saatava ruoasta energiaa ja valkuaista sekä vitamiineja ja kivennäisaineita tasapainoisesti. Kilot eivät elätä.

E

rilaisten ravintokokonaisuuksien todellinen ympäristövaikutus voi olla hyvin erilainen kuin useat tutkimustulokset antavat ymmärtää. Tästä esimerkkinä on taannoin julkaistu ruotsalaistutkimus, jonka mukaan ympäristöystävällisin ruokajuoma onkin maito. Ottamatta kantaa tulosten tieteelliseen pätevyyteen voisi olettaa, että tämä tutkimustulos herättelisi katsomaan ruoan ilmastovaikutuksia kokonaisvaltaisemmin. Ruoan ympäristövaikutukset pitää maalaisjärjen mukaan laskea kulutettua ravintoainemäärää taikka terveellistä ruokavaliota kohden. Ympäristötutkimuksen tulisi myös päästä irti pelkästään kiinteistä inventaariolaskelmista. Pahimmillaan niillä jopa betonoidaan vallitseva tietämättömyyden tila. Tutkimuksen tulisi ennemminkin keskittyä siihen, millä toimenpiteillä voimme vastuullisesti ja tehokkaasti vähentää ruokaketjujen ympäristökuormaa.

V

alio on osaltaan ollut rahoittamassa väitöskirjatutkimusta nautojen tuottamasta metaanista. Metaanista esitetään yleisesti, että se on yksi pahimmista eläinperäisten elintarvikkeiden ympäristöä uhkaavista ongelmista. Tutkimuksessa ei laskettu metaanintuotantoa perinteisillä inventaarioanalyyseilla, vaan pyrkimys oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Toisin sanoen haettiin uutta osaamista. Tulokset sinänsä eivät olleet tutkijoille yllätys, mutta ne kyseenalaistivat monta vanhaa totuutta. Näyttää siltä, että metaanintuotannon määrä on varsin vakio, kun se suhteutetaan lehmien syömään rehumäärään ja maidontuotantoon. Jos ruokinnalla haluttaisiin vähentää metaanin määrää, niin se tulisi varsin kalliiksi, johtaisi lehmille sopimattomiin ruokintoihin ja jäisi vaikutuksiltaan vä-

Tehokkain tapa vähentää maidontuotannon ilmastovaikutuksia näyttäisi olevan rehun hyväksikäytön parantaminen. häiseksi. Luultavasti tehokkain tapa vähentää metaanin määrää tuotettua maitolitraa kohden on lehmien eliniän pidentäminen.

O

n selvää, että koko Valioryhmän on jatkossa tehtävä vastuullisia tekoja kestävän ruoantuotannon ja -kulutuksen puolesta. Alkutuotannossa metaanista ei siis löydy suoraa ratkaisua. Hyvin vahvasti näyttää siltä, että tehokkain tapa vähentää epäsuorasti maidontuotannon ilmastovaikutuksia on parantaa lehmien rehun hyväksikäyttöä. Olemme investoimassa tähän tutkimukseen. Tehtävä ei ole helppo, koska pelkästään hyväksikäytön mittaaminen luotettavasti suurelta määrältä lehmiä on jo haastavaa. Edes siitä, millä tavalla hyväksikäyttö tulisi määritellä, ei ole vielä yksimielisyyttä. Uskomme kuitenkin että määrätietoisella yhteistyöllä pääsemme eteenpäin, ja jo 5–10 vuoden kuluessa saamme nauttia työn tuloksista tehokkaammin rehuja hyödyntävän eläinaineksen muodossa. Jo hyvin pieni rehun hyväksikäytön paranema johtaa kerrannaisvaikutuksineen merkittävään ja pysyvään ympäristötehokkuuden lisääntymiseen. Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 2 / 2013

5


Uutiset

Valiokokoukset koolla Helsingissä Kuva: Markku Ojala

Valiokokous sekä Valio Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 9. huhtikuuta 2013. l  Valiokokous on Valioryhmän hankinta-

osuuskuntien ja Valion hallinnon ja johdon informaatio ja keskustelutilaisuus. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala avasi kokouksen todeten Suomen markkinan houkuttavan kilpailijoita. Maitovalmisteiden tuonti kasvaa ja kilpailu lisääntyy. Viranomaispäätökset perusmaitojen hinnoittelusta ovat johtamassa lisämenetyksiin Valion perusmaitojen myynnissä. Pienellä maitomäärällä pilataan markkina, jota on vaikea suurellakaan määrällä korjata, Santala totesi. Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen totesi katsauksessaan työtapaturmien määrän laskeneen, mikä on tärkeä kehityssuunta. Valion liikevaihto nousi ennätyslukemiin samoin maitokate ja maitotuotto. Ero Euroopan tuottajamaidon keskihintaan kasvoi 11,9 senttiin litralta. Euroopan hinnoissa näkyy lievää nousua, mikä voisi hillitä halpatuontia Suomeen. Tuoreruokaliiketoiminta, kärjessä rahkat ja raejuustot, on kasvanut parhaiten. Hyvää kehitys on ollut myös demineralisoitujen herajauheiden, Demin hinnoissa.

Valiolla on lähivuosina edessään suuret investoinnit. Valion Lapinlahden tehtaalle rakennettava uusi jauhetehdas mahdollistaa valmistuttuaan entistä korkeamman jalostusasteen Demi-jauheet. Laaksonen totesi Valiolla olevan lähivuosina edessä suuret investoinnit vanhentuneiden tuotantolaitosten uusimiseksi.

Kasvu pysähtynyt Laaksosen mukaan myynnin kasvu pysähtyi alkuvuonna 2013. Kotimaassa kuluttajien ostovoima heikkenee ja kauppa tuo hal-

6

Maito ja Me 2 / 2013

p  Hallintoneuvostoon valittu Jukka Hakkarainen saa onnittelut Mauri Penttilältä. Hakkaraisen

vieressä Arto Heikkinen, joka tuli myös valituksi hallintoneuvostoon.

vempia tuotteita omilla merkeillä. Tuonnin kasvaessa Valion on löydettävä kannattavaa vientiä omalle maidolleen. Etumatkaa muihin toimijoihin Valio kasvattaa tekemällä parhaat merkkituotteet ja markkinoimalla ne parhaalla tavalla. Tässä tutkimus ja tuotekehitys ovat avainasemassa. ”Parannetaan tuottavuutta ja luodaan uutta”, Laaksonen kiteytti. Juustot, Rasvat ja Jauheet -liiketoiminnon johtaja Annikka Hurme kertoi kotimaan myynnin näkymistä ja tulevista tuoteuutuuksista, joilla Valio vastaa kuluttajien kysyntään. Hän tähdensi myös vastuullisuuden korostuvaa merkitystä koko tuotantoketjussa eläimistä ja ympäristöstä sosiaaliseen vastuuseen ja tuoteturvallisuuteen.

Uusia jäseniä hallintoneuvostoon Valio Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa oli edustettuna 16 osakasta Valio Oy:n 18 osakkaasta. Puheenjohtajana toimi Tuula Ojanen Ruovedeltä. Yhtiökokous vahvisti Valio Oy:n tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen se-

kä myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Valio Oy maksaa 31.12.2012 rekisteröidylle osakepääomalle 4,0 prosenttia osinkoa eli 136 euroa osakkeelta. Hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi kokous vahvisti entisen määrän eli 23 maidontuottajien edustajaa. Osuuskunta ItäMaidolla on hallintoneuvostossa 6 paikkaa, Länsi-Maidolla 3, Normilkilla 8 ja Tuottajain Maidolla 6 paikkaa. Lisäksi hallintoneuvostossa on 4 henkilöstön edustajaa. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin maanviljelijä Jukka Hakkarainen Valtimosta ja maanviljelijä Arto Heikkinen Pyhännältä. Henkilöstön uusi edustaja on tuotepakkaaja Tapio Lehto Seinäjoelta.

Santala jatkaa puheenjohtajana Hallintoneuvosto järjestäytyi yhtiökokouksen jälkeen. Puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta.


Uutiset Valio Oy:n hallinto­ neuvosto 2013 Pentti Santala, puheenjohtaja, Maanviljelijä, Kauhajoki Jaakko Rouhiainen, varapj Maanviljelijä, Juva, Kyösti Anttila Maanviljelijä, Jalasjärvi Jan de la Chapelle Maanviljelijä, Raasepori Anu Fräntilä-Riihonen Emäntä, Keuruu Jukka Hakkarainen Maanviljelijä, Valtimo Arto Heikkinen Maanviljelijä, Pyhäntä Jari Hekkala Maanviljelijä, Kalajoki Hannu Kainu Maanviljelijä, Kyyjärvi Raimo Kielenniva Maanviljelijä, Kärsämäki Esa Kotala Maanviljelijä, Lapua Jarno Kämäräinen Maanviljelijä, Kiuruvesi Katariina Lampela Maanviljelijä, Tervola Hannu Latomäki* Materiaalivastaava, Seinäjoki Marketta Laukkanen Maanviljelijä, Tohmajärvi Tapio Lehto* Tuotepakkaaja, Seinäjoki Pekka Lestinen Maanviljelijä, Sysmä Pirjo Louhevirta* Myyntiedustaja, Sauvo Veikko Matikainen Maanviljelijä, Kouvola Timo Neuvonen Maanviljelijä, Parikkala Anne Nykänen Maanviljelijä, Mikkeli Mauri Penttilä Maanviljelijä, Vesilahti Päivi Saarentola* Markkinointipäällikkö, Helsinki Anneli Santa-aho Emäntä, Lempäälä Risto Sonninen Maanviljelijä, Maaninka Pentti Suokannas Maanviljelijä, Askola Päivi Ylä-Outinen Maanviljelijä, Lappeenranta * Henkilöstön edustaja

Valion tulos 2012 on hyvä kaikilla mittareilla Valio-konsernin liikevaihto nousi kahteen miljardiin euroon vuonna 2012. l  Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodes-

ta 3,7 prosenttia. Maitotuotto* nousi ennätyslukemiin, 46,6 senttiin litralta. Maksettu tilityshinta jälkitileineen oli 46,7 senttiä maitolitralta, mikä oli 2,6 senttiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Jälkitilin osuus on 2,5 senttiä litralta. Kaikki Valion markkinoilta saama tuotto tilitetään osuuskuntien kautta valiolaisille maidontuottajille. Vuonna 2012 Valio maksoi maidontuottajille 883 miljoonaa euroa eli 44 prosenttia liikevaihdosta. Noin 36 prosenttia Valion liikevaihdosta syntyi viennistä ja tytäryhtiöissä. Valio vei suomalaisesta raaka-aineesta jalostettuja ja Suomessa valmistettuja tuotteita yli 700 miljoonan euron arvosta. Venäjä on Valion suurin vientimarkkina. Valio Venäjän liikevaihto kasvoi noin 10 prosenttia eli 341 miljoonaan euroon vuonna 2012.

Valion liikevaihto vuonna 2012 oli 2 000 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi ulkomailla 4,7 prosenttia ja kotimaassa 3,1 prosenttia. Konsernin maitokate** oli 991 miljoonaa euroa (961 milj. euroa 2011). Konsernin maitotuotto oli 46,6 senttiä litralta (44,9 s/l). Valion kirjanpidollinen voitto verojen jälkeen vuonna 2012 oli 43 miljoonaa euroa (54 miljoonaa euroa). Valion omavaraisuusaste oli 47 prosenttia (48 %). Investoinnit olivat 105 miljoonaa euroa (85 milj. euroa), josta yli 93 prosenttia kohdistui Suomeen. Valion omistajiltaan vastaanottama maitomäärä oli 1 865 miljoonaa litraa (1 870 milj. litraa). Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 on luettavissa Valion internetsivuilla. * Maitotuotto = Maitokate - käyttöomaisuuden poistotarve eli investointien rahoitustarve / omistajien toimittama maitomäärä. ** Maitokate = liikevaihto - muut kulut paitsi poistot ja omistajille maksettu maidon tuottajahinta ja osakaslainan korko.

Lystikki

Meikäläisten suut makeaksi Suomessakin eikä vain Amerikassa, vappuna edes. Lystikästä vappua kaikille!

Maito ja Me 2 / 2013

7


Uutiset

Kuva : Aino Murtomaa-NIskala

p  Kultamitalistit juhlivat valtioneuvoston kristallikruunujen alla.

Kultamitalijuhlaa vietettiin Helsingissä Walter Ehrströmin säätiön kultamitalit jaettiin 12. huhtikuuta 2013 valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä kaikkiaan 52 maidontuottajalle. l  Mitalit luovuttivat maa- ja met-

sätalousministeri Jari Koskinen ja Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Hannu Saloniemi. Koskinen sanoi puheessaan mitalien jaon kuuluvan ministerityön juhlahetkiin. Hän totesi Suomen tulevaisuuden rakentuvan tuottavan ja merkityksellisen työn varaan. Kultamitalilla palkittavat maidontuottajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Koskinen totesi tuottajamaidon laadun olevan ratkaiseva valmistettiinpa maidosta mitä tuotetta tahansa. Suomessa tuottajamaidon hinta on korkealla tasolla, koska meijeriteollisuus on onnistunut kehittämään menestyviä lisäarvotuotteita, joita

8

Maito ja Me 2 / 2013

taas ei synny ilman hyvää raakamaitoa. Hän arvioi laadun merkityksen korostuvan entisestään maitokiintiöiden poistuessa 2015 ja sitä seuraavassa kilpailutilanteessa. Mitalistien puolesta kiitti Ari Lajunen Tohmajärveltä. Hän totesi laatuun sitoutumisen kuuluvan tilanväen arvomaailmaan ja koskee myös työntekijöitä ja lomittajia. Hänen mukaansa laadun tuottamisesta on etua myös taloudellisesti. Vaikka työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta, se on palkitsevaa. Arkisessa työssä tulee monia onnistumisen hetkiä ja maidosta saa myös kohtuullisen toimeentulon. ”Pidetään tilat ja tuotanto kunnossa, maitoa tarvitaan tulevaisuudessakin”, hän kannusti tuottajakollegoita.

Walter Ehrströmin säätiön kultamitali edellyttää parhaan laatuluokan maidon tuottamista yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan. Ensimmäiset kultamitalit jaettiin vuonna 1973 ja neljänkymmenen vuoden aikana mitali on luovutettu lähes 800 maidontuottajalle.

p  Hannu ja

Heikki Ylinen jututtivat Jari Koskista. Yliset tuottavat luomu­maitoa Seinäjoen Nurmossa.


Uutiset

Walter Ehrströmin säätiön kultamitalin saajat 2013 Walter Ehrströmin säätiön kultainen mitali parhaan laatuluokan maidon tuottamisesta yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan myönnettiin kaikkiaan 52 maitotilalle. Näistä 45 maidontuottajaa ovat Valioryhmän osuuskuntien tuottajia. Mejeriandelslaget Milka

Leif och Nanna Österlund, Pedersöre

Seppo ja Sirpa Partanen, Sotkamo Tuija ja Markku Pulkkinen, Kuhmo

Osuuskunta ItäMaito

Osuuskunta Länsi-Maito

Juha ja Irmeli Puranen, Juva Kiinteistöyhtymä Mika Karvonen ja Riitta Vilpponen, Leppävirta Ari Lajunen, Tohmajärvi Kirsi ja Timo Makkonen, Rääkkylä Tenho ja Aulis Voutilainen, Tohmajärvi Petri Vartiainen, Lieksa Armi ja Timo Kröger, Siilinjärvi Irja ja Teuvo Heikkilä, Lapinlahti Leena ja Juha Hakkarainen, Juankoski Minna ja Heikki Kekäläinen, Juankoski Riitta ja Pertti Niiranen, Maaninka Pia ja Raimo Hakkarainen, Siilinjärvi Savon Koulutuskuntayhtymä, Juankoski Aila ja Lauri Ritvanen, Vesanto Antti Pursiainen, Juankoski Jari ja Ensio Toivanen, Kuopio Maatalousyhtymä Antti, Liisa, Tanja ja Tuomas Remes, Pielavesi Matti ja Seija Pietarinen, Liperi Anssi, Riitta ja Reino Sirviö, Sotkamo

Jouni Auvinen, Lohja Mirjami, Tuire ja Risto Hämylä, Hämeenkyrö Maatalousyhtymä Terttu, Sari ja Antti Jokela, Mänttä-Vilppula Hilkka ja Markku Kuisma, Lempäälä Anna-Liisa Pekki ja Pekka Salmela, Ruovesi Erkki Siukola, Ylöjärvi Heini ja Eero Vesa, Ylöjärvi Anneli, Ahti ja Timo Vuojola, Kangasala Jorma Laakso, Nummi-Pusula

Osuuskunta Pohjolan Maito

Tapani Aho, Siikalatva Maatalousyhtymä Märsy, Oulu Jouko Pekonen ja Tarja Tammela-Pekonen, Haapajärvi Auli ja Aki Pöyhönen, Veteli Paula ja Tapani Salmela, Veteli Pertti Salmi, Rovaniemi Janne Tastula, Kaustinen

Osuuskunta Maitosuomi

Erkki ja Marja Kalmari, Laukaa Teuvo, Pirkko ja Janne Kari, Seinäjoki Vieno ja Jorma Laitamäki, Kurikka Maatalousyhtymä Ylinen & Pojat: Aila, Jouko, Heikki ja Hannu Ylinen, Seinäjoki Olli ja Kari Mäki, Lappajärvi Jorma ja Anja Norja, Alavus Arto ja Tiina Runnakko, Alavus

p  Mitalin teksti Lac

salus populi on latinaa ja tarkoittaa Maito kansanterveyden lähde.

Walter Ehrström oli maitohygienian uranuurtaja zz Eläinlääketieteen tohtori Walter Ehr­

ström (1890–1966) teki merkittävän uran maitohygienian kehittäjänä toimiessaan Helsingin kaupungineläinlääkärinä 1918–1954. Hänen nimeään kantava säätiö perustettiin vuonna 1958 kunnioittamaan hänen elämäntyötään. Walter Ehrström on ensimmäinen suomalainen, joka on väitellyt maitohygienian alalta tohtoriksi. 1920-luvulla hän loi Helsinkiin maidontarkastusjärjestelmän. Se sisälsi säännönmukaisen näytteenoton tuotantoketjun eri vaiheista tuottajalta kuluttajalle sekä tuottajatiloilla suoritetun hygieenisen valvonnan sekä siihen liittyvän valistus- ja neuvontatyön. Hän toi käytäntöön jo 1920-luvulla palkitsemis- ja kilpailutoiminnan. Helsingissä otettiin käyttöön vuonna 1932 laatumaksutapa

maidon hinnoitteluun. Näiden toimenpiteiden johdosta maidon laatu parani tuntuvasti. Helsingin maidontarkastusjärjestelmä otettiin käyttöön muissakin kaupungeissa. Se oli mallina 1946 säädetyssä maidontarkastuslaissa, jonka valmistelussa Walter Ehrström oli keskeisesti mukana. Myös nykyinen EUlainsäädäntö rakentuu samoille periaatteille. Walter Ehrström vaikutti kansainvälisten kontaktiensa ansiosta merkittävästi siihen, että UNICEF lahjoitti 1950-luvulla meijerikoneita Suomen valtiolle, joka myi ne meijereille. Valuuttapulan takia meijerit eivät sodan jälkeen muutoin pystyneet hankkimaan koneita. Ehrströmin aloitteesta perustettiin

lukuisia terveydenhuoltotyötä tekeviä yhdistyksiä. Näistä ovat vieläkin toiminnassa mm. Maitohygienialiitto ja Maito ja Terveys ry.

Säätiö tukee tutkimusta Walter Ehrströmin säätiön tarkoituksena on elintarvikehygienian ja erityisesti maitohygienian edistäminen. Säätiö tukee apurahoin tieteellistä tutkimusta ja jakaa vuosittain mitaleita laadukkaan maidon tuottajille ja maitohygienian edistäjille. Säätiö on lahjoittanut Helsingin yliopistolle maidon teollisen hygienian ja maitohygienian professuurit sekä osallistunut ruotsinkielisen kotieläinten hyvinvoinnin professuurin perustamiseen. Lähde: www.maitohygienialiitto.fi.

Maito ja Me 2 / 2013

9


Me maidontuottajat Valioryhmässä on 7 807 maidontuottajaa. Jouni ja Nea Auvinen ovat Osuuskunta LänsiMaidon tuottajia.

Jouni ja Nea Auvinen PERHE Jouni (42) ja Nea (40)Auvisen perheeseen kuuluu kolme lasta: Iia 12 v, Joa 10 v ja Joe 9 v. Lapset käyvät Jalavan erityiskoulua Lohjalla. Nea toimii lasten omaishoitajana. Jouni on koulutukseltaan teollisuussähköasentaja. Maatalouskoulutus hänellä on maatalousoppilaitoksen kursseilta Järvenpäästä. Nea ja Jouni muuttivat yhteen Osuniemeen Lohjalle vuonna 1992. Sukupolvenvaihdos toteutui vuoden 1996 alussa. Mentyään naimisiin 2001 he muuttivat Kokka-Ahon tilalle Jounin vanhempien rakentaessa itselleen uuden asuintalon. Jounin isä Lauri Auvinen on nyt 75-vuotias. ”Isä on tehnyt täällä töitä 15 vuotta pyyteettömästi kahdeksan tuntia päivässä. Aina tulee vieläkin, jos pyytää apua.” TILALLA oli 90-luvun alkupuolella peltoa 36 hehtaaria ja sodan jälkeen rakennettu parsinavetta, johon lehmiä mahtui alle tusina. Sisäremonttien avulla parsipaikkoja lisättiin 22:een. Nuorkarja oli pakko siirtää muualle. Vuonna 2001 tehdyn navetan laajennuksen jälkeen sisään mahtui 40 lypsylehmää. Samalla nuorkarja pääsi palaamaan kotiin. KARJA Navetassa on nyt 40 lypsävää, rotuina holstein, ayrshire ja niiden risteytykset. Meijeriin menee maitoa noin

10

Maito ja Me 2 / 2013

8 600 litraa/lehmä. Tila ei ole mukana karjantarkkailussa. Jouni sanoo luottavansa omaan tarkkailuunsa ja tavoittelevansa pikemmin tuotannon taloudellisuutta kuin suuria tuotoksia. Mielestään hän on onnistunut tavoitteessaan hyvin. Maito on ollut yhtäjaksoisesti parhaassa E-luokassa 29 vuotta. Walter Ehrströmin säätiön kultamitalin Auviset saavat tänä keväänä. Jouni Auvinen sanoo antavansa palkinnolle suuren arvon: ”Se on julkinen tunnustus siitä, että on jaksanut tehdä työnsä hyvin ja tunnollisesti pitkän aikaa. Toki osa näistä vuosista on tullut jo äidin aikana.” Kesäisin koko karja juottovasikoita lukuun ottamatta on laitumella. Yöksi lehmät jäävät sisälle. Talviulkoilua ei ole. ROBOTTI ”Jos kaikki menee kuin elokuvissa, niin vuoden päästä syksyllä robotti hoitaa lypsyn”, Jouni Auvinen sanoo. Lehmien määrä kasvaa samalla noin 65:een. Nyt lehmät lypsetään seitsemällä irrottavalla lypsy-yksiköllä. Lypsyyn kuluu noin 1,5 tuntia sekä hieman pesuaikaa. Ympäristölupa uudelle navetalle on lähdössä hakuun, piirustukset ovat vielä mietittävänä. Korsirehu korjataan paaleissa. Säilörehupaaleja kertyy vuosittain noin 800.

pJouni Auvinen tutussa työssä navetan keski­ käytävää puhdistamassa.

Sähköinen paalisilppuri syöttää rehun mattoruokkijalle. Väkirehu annostellaan automaatilla kiskoa pitkin. Väkirehuseos sisältää ohraa, hernettä ja kauraa. Lisäksi tulevat vielä rypsirouhe ja kivennäinen. Lanta poistetaan kuivana avokouruista raapoilla. PELLOT ovat nykyisin luomussa, karja ei. Peltoja on vuokramaineen 68 hehtaaria. Peltotyöt Jouni Auvinen hoitaa pääosin itse, osan on tehnyt Jari-veli urakointina. Nuorkarjan korsirehun Jouni ostaa kokonaan veljeltään. VAPAA-AIKA Lasten ja kodin hoito ovat lähes täysin Nean vastuulla. Tosin Jouni menee iltalypsylle vähän tavanomaista myöhemmin, jotta hän ehtisi viettää hiukan aikaa lasten kanssa. Lomaa on sen verran kuin kunnan lomituksia saa. ”Lasten kanssa käydään silloin uimassa tai harrastamassa jotain muuta”, Jouni kertoo. Oma harrastus on musiikin kuuntelu, joka sujuu työn ohessa langattomilla kuulokkeilla. ”Olen kaikkiruokainen. Kaikki, mikä on hyvin tehtyä, kiinnostaa. Mieli tekisi myös kalaan, ongelle tai pilkille, mutta siihen aika ei tahdo riittää.” Teksti ja kuva Paavo Tuovinen


Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Varhainen välittäminen zz Maitotilayrittäjän paineet ovat nykyisin

kovat. Isot investoinnit ovat kasvattaneet riskejä ja erikoistuminen sekä erilaiset paperityöt ja tarkastukset ovat lisänneet työmäärää. Myös ihmissuhteisiin voi liittyä monenlaisia ongelmia. Koska yrittäjällä ei ole palkansaajien tavoin työyhteisöä tukenaan, hän voi helposti jäädä ongelmineen yksin. Muistamme historiastamme lauseen: Kaveria ei jätetä. Sama perusidea on varhaisessa välittämisessä. Jos läheiselläsi, ystävälläsi tai naapurillasi kuorma näyttää käyvän liian raskaaksi, ota asia puheeksi. Keskustelun voit aloittaa aina puhumalla omista havainnoistasi. ”Minusta tuntuu, että sinulla ei ole kaikki hyvin”. Asioihin puuttuminen ei välttämättä tunnu mukavalta. Epäilyn sijaan kannattaakin korostaa auttamisen halua. Varhainen välittäminen on tuottanut tulosta, kun kevennystä kuormaan on saa-

tu aikaiseksi. Tärkeää on jatkossa varmistaa, ettei ongelmatilanne pääse heti toistumaan. Ihminen viihtyy työssään, jos voimavarat ja työhön liittyvät vaatimukset ovat tasapainossa. Uupunut tai masentunut ei välttämättä jaksa hakea apua. Silloin ajan varaaminen lääkärille toisen puolesta voi ratkaista paljon. Kenenkään selän takana ei saa toimia, vaan ongelmia ratkaistaan aina yhteistyössä. Jokainen on väsynyt ajoittain ja myös kiireinen, mutta jatkuessaan työstressi nakertaa itsetuntoa ja heijastuu myös vapaaaikaan. On tärkeää kuunnella omia tuntemuksiaan ja tarpeitaan. Jokaisen yrittäjän olisi hyvä myös pohtia etukäteen, miten toivoo itseään kohdeltavan esimerkiksi sairaustapauksissa, jos itse ei pysty hakemaan apua. Apua erilaisiin ongelmatilanteisiin on saa-

tavilla. Kriisitilanteessa voi soittaa mihin tahansa kriisipuhelimeen. Puhelimesta ohjataan oikeaan osoitteeseen. Jos tuntuu, että eläinten hoito kärsii, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin tai hakea tarvittavaa apua. Maaseudun Tukihenkilöverkko tarjoaa keskusteluapua ja vertaistukea. Mela jatkaa maatalousyrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kouluttamista varhaisesta välittämisen mallista. Lisäksi aiheesta on julkaistu esite. Varhainen välittäminen on auttamista ja toisista huolehtimista. Lisätietoa: www.mela.fi, auttajatahoja löytyy internetistä osoitteesta www.tukinet.net.

Sirpa Havu Palvelupäällikkö Mela

Melan sähköiset asiointipalvelut käytössäsi 24H

Maito ja Me 2 / 2013

11


Eläinlääkäri Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio.fi tai Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2045.

Suolen esiinluiskahdus zz Kysyisin lehmien suolen esiinluiskah-

duksesta. Useita kertoja poikinut lehmämme työnsi ensin ulos kohtunsa. Kohtu saatiin sisään, mutta pian tämän jälkeen lehmä alkoi työntää ulos suoltansa. Suolta tuli ulos reilusti. Vieruskaveri ehti talloa suolta ennen avun saapumista. Eläinlääkärimme suosituksesta lehmä lopetettiin. Onko peräsuoltansa ulos työntäville mitään tehtävissä, jos sellaisia tulee jatkossakin vastaan?

zz Lehmillä esiintyy peräsuolen esiinluis-

kahdusta eli prolapsia satunnaisesti. Peräsuoliprolapsin tunnistaa peräaukosta ulos työntyvästä punaisesta massasta, joka tulee erottaa emätinprolapsista. Peräsuoliprolapsille voi altistaa esimerkiksi ripuli tai virtsavaivat, synnytysvaikeudet ja emättimen tai kohdun esiinluiskahdus. Ongelman vakavuus on kiinni ulos tulleen suolen määrästä ja suolen kunnosta. Suolen pinta voi alkaa nopeasti turvota verenkiertohäiriöiden seurauksena. Joskus kääntynyt suoli voi tuoda mukanaan ulos muita elimiä. Lisäksi suoleen voi tulla ulkoisia vammoja. Lehmä voi työntää peräpäätään parrenerottajiin, seiniin tai muihin rakenteisiin. Myös muut lehmät voivat aiheuttaa vammoja, kuten tässä tapauksessa oli käynyt. Ensiapuna ennen eläinlääkärin saapumista paikalle on tärkeää yrittää pitää ulos luiskahtanut suolen osa mahdollisimman puhtaana ja vahingoittumattomana. Jos lehmä tuntuu työntävän lisää suolta ulos, voi esimerkiksi puhtaan pyyhkeen avulla painaa varovasti vastaan, ettei tilanne pahenisi. Kylmä vesi voi myös vähentää turvotusta. Helpoimmissa tapauksissa riittää suolen varovainen työntäminen takaisin pai-

Helpoissakin tapauksissa voi peräsuoliprolapsi kuitenkin uusia. kalleen ja ompeleiden asettaminen peräaukon ympärille tukemaan suolen sisällä pysymistä. Jos lehmä työntää kovasti, voidaan tätä estää lyhytaikaisesti epiduraalipuudutuksella. Helpoissakin tapauksissa voi peräsuoliprolapsi kuitenkin uusia. Ennuste heikkenee vakavissa tapauksissa. Tällöin voi myös komplikaatioita, kuten ulostusvaikeuksia, paiseita, peräsuolen ahtautumista ja vatsakalvontulehdusta esiintyä todennäköisemmin. Joskus suolta ei saada sisään esimerkiksi voimakkaan turvotuksen takia, tai suoli on vaurioitunut. Tällöin voidaan päätyä suolen amputaatioon. Kohdallenne kuulosti osuneen harmittavasti vakava-asteinen prolapsi, jota vierustoveri vielä pahensi tallomisella. Oman eläinlääkärinne suositus lopetuksesta kuulostaa aiheelliselta. Onneksi suuressa osassa prolapsitapauksista ennuste ei ole lainkaan näin synkkä.

Parasta rehunsäilöntään Uutuus!

Bonsilage Alfa

– nurmipalkokasvien säilöntään

Bonsilage on Euroopan eniten käytetty säilöntäaine. Viime vuonna Bonsilagella tehtiin säilörehua yli 20 miljoonaa tonnia yli 40 maassa.

Ota kotoinen valkuainen tehokkaasti talteen. Bonsilage Alfan ainutlaatuinen maitohappobakteerien yhdistelmä estää tehokkaasti valkuaisen hajoamista säilörehussa.

Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan. • p. 010 321 1950 • www.eurotrading.fi


Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2045. Tällä kertaa kysymykseen vastaa Valion vasikanrehujen myyntipäällikkö Tuomo Linnakallio.

Paljonko juomaa vasikalle? zz Vasikka huutaa karsinassa ja syö sor-

mia ja vaatteita. Tuntuu, että sillä on aina nälkä. Miten usein ja kuinka paljon vasikkaa oikeastaan pitäisi ruokkia? Kokemuksia kysellessä jotkut sanovat antavansa juomaa 2 x  2 litraa päivässä, toiset taas juottavansa vapaasti.

zz Kiitokset nuorelle isännälle hyvästä ky-

symyksestä. Kun vasikka huutaa karsinassaan ja imeä lutuuttaa karsinan aitoja tai lajitovereitaan, niin se on viesti hoitajalle, että vasikalla on aikamoinen nälkä. Vasikan kasvun edellytykset sekä menestyksen eväät rakennetaan heti ensimmäisistä elinpäivistä alkaen. Juotto aloitetaan ternimaidolla välittömästi sen jälkeen, kun emä on nuollut vasikan. Ternimaidon juottaminen heti syntymän jälkeen on äärimmäisen tärkeää, jotta vasikan ruoansulatus käynnistyy ja energian saanti turvataan mahdollisimman nopeasti. Vailla vastustuskykyä syntyvä vasikka tarvitsee myös vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan ja ne on ladattu emän ternimaitoon. Lämmintä, vähintään 38-asteista ternimaitoa juotetaan vasikalle niin paljon kuin se jaksaa juoda, normaalisti 3–4 litraa kerrallaan. Vasikka tulee juottaa puolen tunnin kuluessa poikimisesta, näin varmistetaan vasta-aineiden imeytyminen. Ensimmäinen ternimaito kannattaa lypsää ja juottaa tuttipullosta tai -ämpäristä mieluummin kuin antaa vasikan imeä itse, näin varmistetaan ternimaidon riittävä saanti. Jos vasikka ei jaksa imeä itse, on ternimaito juotettava letkulla varustetulla juottolaitteella. Maitojuottoa jatketaan vähintään viikon ajan 3–4 kertaan päivässä. Maito voidaan korvata maitopohjaisella juomarehulla esimerkiksi Startti Maito Instantilla aikaisintaan viikon, mutta mieluummin kahden viikon iässä. Siirto maitojuotosta juomarehulle tehdään asteittain korvaamalla

maitoa juomarehulla esim. puoli litraa kerrallaan. Siirtoruokintaan juomarehulle on hyvä käyttää kolme päivää. Ensimmäisen elinkuukauden aikana juomamäärää ei tule rajoittaa, vaan vasikan voi antaa juoda vapaasti niin paljon kuin se haluaa juoda. Vapaasti ruokkimalla vasikka kasvaa luonnollisen kasvutaipumuksensa mukaisesti ja ravinnon saanti ei rajoita sen kasvua. Helpoiten vapaa juottoruokinta onnistuu vaikkapa tarjoilemalla hapanjuomaa vasikkabaarista. Tuttiämpärijuotossa sopivat kerta-annokset vasikalle ovat vasikan koosta riippuen 2,5–4 litraa. Juomamäärää voi alkaa rajoittaa asteittain noin kuuden viikon iästä alkaen, silloinkin vasikalle tulisi kuitenkin antaa päivittäin 7–8 litraa juomarehua. Ennen juomarehun rajoittamista vasikan märehtijäksi harjoittelu tulee olla jo hyvässä vauhdissa. Vasikan märehtijävalmennus alkaa totuttamalla se mahdollisimman aikaisessa vaiheessa korsi- ja väkirehuihin. Vasikoille tarkoitetuissa väkirehuissa on runsaasti valkuaista ja energiaa. Paras valinta on myslivalmiste esim. Startti Vasikkamysli, jossa raaka-aineet ovat kypsytetty lämpökäsittelyllä. Läm-

Juottovaiheessa on syytä tavoitella kilon päiväkasvua. pökäsittelyllä saadaan lisättyä ravinteiden imeytymistä ja maittavuutta. Myslin rakenne on myös sopivan karkea, mikä edistää vasikan märehtimistä. Vasikan väkirehu kannattaa tarjoilla vapaasti ja vapaaruokinta onnistuu helpoiten väkirehuruokkijasta. Tutkimusten mukaan vasikoiden ensimmäisen 40 elinpäivän tehokas ruokinta vaikuttaa positiivisesti ensikoiden tuotoksiin. Juottovaiheessa on syytä tavoitella kilon päiväkasvua, käytännössä vasikan painon tulisi kaksinkertaistua 80–100 kiloon ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Hyvin kasvaneista ja kasvatetuista vasikoista saadaan 22–24 kuukauden iässä tuottavia lypsylehmiä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää alusta alkaen vasikoiden hyvää päiväkasvua, jotta hiehot olisivat 13–15-kuisina siemennysvalmiita. Vasikka-ajan ruokinta on siis ratkaiseva.

HYGIENIASILTA ROBOTTINAVETTAAN

Lue lisää kotisivuiltamme www.ransuco.fi!

NESTEKALKKI LIETTEESEEN TAI SUORAAN SÄNGELLE Säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää lannoitekuluja! Huom. lietteen Ca on n. 2,2 ja pH n. 5,5,-6 keskimäärin. Arvot korjaantuvat helposti NESTEKALKILLA, hienous 0,1 mm. Ca nousee jopa 27, pH 10-12 pienellä kalkkimäärällä. Nopeavaikutteisuus on 99,2%,

neutralointikyky 48,5% Ca. Arvot ja tulokset ovat siitä tuotteesta joka toimitetaan. Myös tärkeitä ravinteita on mukana: Fosfori (P) (NAS) liukoinen, Kaliumia (K) ja Magnesium (Mg). Huom! VAIN Nopeavaikutteisuus mittaa kalkin hyötylaadun.

TILAUKSET-tiedustelut: 0400-207 088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi - www.kalkkitukku.fi

HKT-Yhtiö Hämeen kalkkitukku Oy, Riihimäki (35v. kalkilla)


Sotkamolaisten Riitta, Reino ja Anssi Sirviön mukaan eläinten hyvä kohtelu vaikuttaa oleellisesti maidon laatuun. Sirviöt palkittiin Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla laatumaidon tuottamisesta. Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

p  Kultamitalijoukkue Reino, Riitta ja Anssi Sirviö sekä pienet apulaiset Melis-

sa ja Mimosa.

Eläinten hyvä kohtelu on laadun lähtökohta

P

arhaan laatuluokan maitoa on tilalla tuotettu ainakin vuodesta 1973, jolloin Reino Sirviö aloitti isäntänä. Asian virallisesti todistavat paperit tuhoutuivat aikanaan Sotkamon Osuusmeijerin tulipalossa, jota ilman Sirviöt olisivat käyneet hakemassa kultamitalin Helsingistä aikoja sitten. Kultamitalivuosista 24 menee Reino ja Riitta Sirviön piikkiin. Nykyinen isäntä, Anssi Sirviö, jatkaa laadun tuottamisen perinnettä.

Hinta kannustaa ”Laatumaidosta maksettava hinta on tärkeä kannustin”, Sirviöt toteavat. Kaikki eurot ja sentit ovat tarpeellisia. Itsestään selvää laadun pysyminen parhaassa luokassa päivästä ja vuodesta toiseen ei ole. ”Tarkka ja huolellinen pitää olla”, Riitta Sirviö sanoo. Laadun tuottaminen ei hänen mukaansa lisää työmäärää oleellisesti, koska järjestelmällinen toiminta pitää paikat ja asiat kunnossa ja järjestyksessä. Tärkeimmäksi laadun tekijäksi Sirviöt nimeävät eläinten hyvän kohtelun. Kun lehmät luottavat hoitajiinsa ja niillä on hyvä olla, ne eivät stressaannu ja pysyvät terveinä. Navetassa on kahdeksan kertaa poikinut Sussu, joka ei ole kertaakaan tarvinnut eläinlääkäriä. Riitta Sirviön kokenut katse havainnoi eläimiä tarkasti aina navetassa ollessa. ”Lehmän voinnin näkee silmistä”, hän

14

Maito ja Me 2 / 2013

sanoo. ”Eläin näyttää apealta ja masentuneelta jo ennen kuin mahdollinen vaiva itsessään on havaittavissa.” ItäMaidon tuotantoneuvoja Timo Mikkola vahvistaa tilan maidon olevan sekä solu- että bakteerilaadultaan aivan huippuluokkaa. Lisäksi lähes kaikki maito lähtee meijeriin. ”Sivuun ei juurikaan tarvitse lypsää, millä on taloudellisesti merkitystä”, Riitta Sirviö toteaa. Hän kiittelee osuuskunnan laatukoulutuksia ja toteaa Mikkolan Timolta saatavan aina tarvittaessa hyvät neuvot.

Soluseuranta tankkimaidosta ”Laadun tarkkailu koostuu monista pienistä asioista kuten alkusuihkeiden ja siiviläsukan havainnoinnista”, Reino Sirviö sa-

”Sivuun ei tarvitse juuri lypsää, millä on taloudellisesti merkitystä.” noo. Soluja seurataan hinnoittelunäytteistä, tuotostarkkailutuloksista ja joka toinen viikko lettupannutestillä tankkimaidosta. Lisäksi epäilyttävät tapaukset tarkistetaan solutestillä.

Pesuja, jäähdytystä ja lypsykoneen toimintaa on tarkkailtava jatkuvasti. Lypsykoneen perushuollon tekee ammattilainen, mutta isäntäväeltä sujuvat pienemmät huollot ja korjaukset. Lähes kaikilla lehmillä käytetään sanomalehdillä vuorattuja utareliivejä. Ilman niitä vetimet olisivat pieniksi käyneissä parsissa kovilla, Sirviöt sanovat. Vetimet pysyvät liiveissä myös puhtaina. Vedinkaston käyttö on koettu hyväksi. Lehmän uraa pohjustetaan jo vasikkakaudella. ”Vasikat saavat vähintään 3 x 3 litraa juomaa päivässä”, Anssi Sirviö sanoo. Tavoitteena on nuorkarjan hyvällä kasvulla päästä aikaistamaan ensikoiden nyt 25 kuukauden poikimaikää ja varmistaa ensimmäisen kauden hyvä maitotuotos.

Jalostuksessa utarerakenne Parsinavetta on alkujaan vuodelta 1963. Navettaa on remontoitu ja laajennettu useaan otteeseen. Reino ja Riitta Sirviön aloittaessa tilanpitoa lehmiä oli viisi ja peltoa alle 10 hehtaaria. Nyt lehmiä on 37 ja viljeltyä vuokramaineen 78 hehtaaria. Vuokralla on peltoa kaikkiaan 11 eri omistajalta. 1990-luvulla navettaan tulivat ruokintarobotti, lypsykiskot ja MilkMaster-lypsimet irrottimineen. Parsissa on parsimatot. Kuivikkeena on turve ja kutteri. Kesällä eläimet laiduntavat. Keskituotos on 10 200 kiloa. Jalostuksessa on jo vuosia keskitytty utarerakenteen


p  Uutta navettaa varten on hiehoja kasvamassa rehusiiloon varustetussa kylmäpihatossa. Hiehoja ei maaliskuinen lumituisku pelota, vaan ne tule-

vat uteliaina tervehtimään kävijöitä. Vasemmalta Anssi ja Mimosa Sirviö, Timo Mikkola, Riitta, Melissa ja Reino Sirviö.

vahvistamiseen. ”Myös lehmän luonne on tärkeä”, Reino Sirviö sanoo.

Rehunäyte mittalypsyn yhteydessä

p  Useaan otteeseen jatketussa vanhassa

navetassa on säilynyt mukavasti yhtenäinen ilme. ”Laajennukset ovat saman mestarin käsialaa”, naurahtaa Reino Sirviö. Lapinkoira Nestori nauttii lumisesta talvesta.

Säilörehussa tavoitteena 700 ylittävä D-arvo. ”Viime kesänä siihen ei sääoloista johtuen aivan päästy”, Anssi Sirviö toteaa. Rehunäytteen hän lähettää analysoitavaksi jokaisen mittalypsyn yhteydessä. ”Väkirehu on kallista, siksi säilörehun potentiaali kannattaa hyödyntää tarkasti”, hän perustelee. Maitotilaneuvoja laskee maito- ja rehuanalyysien perusteella ruokintasuunnitelman säädöt. Tuotostarkkailun hyödyistä kysyttäessä Anssi Sirviön kommentti on, miten ilman tuotostarkkailua voi pärjätä. Tila käyttää ruokinnanohjauksen Tuotto-pakettipalvelua, joka on räätälöity navetasta tehokkaasti tuottoa hakeville. Viljelysuunnitelmat tekee isäntä. Timotei-, nurminata-, ruokonata-nurmeen Anssi Sirviö kylvää lisäksi valko-, puna- ja alsikeapilaa. Lisäksi viljellään herne-ohra-kokoviljasäilörehua. Täysrehuna on Raision

Benemilk Black. Säilörehu teetetään urakoitsijalla. Isäntäväki osallistuu rehun kuljetuksiin ja polkemiseen.

Suunnitelmissa pihatto Sukupolvenvaihdos tehtiin 2011. Riitta Sirviö jatkaa työntekijänä ja Reino Sirviö on eläkeläisenä muuten mukana talon töissä. Anssi Sirviön puoliso Mirka Vepsäläinen pitää Lumililja sisustusliikettä Sotkamossa. 6-vuotias Melissa on esikoululainen ja kaksi vuotta nuorempi Mimosa käy neljänä päivänä viikossa päivähoidossa. Anssi Sirviön suunnitelmissa on pihattonavetan rakentaminen. Ympäristölupa on haettu sataa eläintä varten. ”Tavoitteena on päästä rakentamaan ensi vuonna”, hän toteaa. Nuoria eläimiä on laajennusta silmälläpitäen varttumassa rehusiiloihin tehdyssä kylmäpihatossa. Uudessa navetassa tekniikka tarjoaa työvälineitä laadun seurantaan, mutta kannattavan ja laadukkaan maidontuotannon kehittäminen tulee Anssi Sirviön mukaan jatkossakin nojaamaan tuotostarkkailupalveluihin. Maito ja Me 2 / 2013

15


Teema s. 16–43

Varmista hyvä

säilörehusato Joka keväinen odotus pellolle pääsystä tiivistyy. Nyt tehdään tarvittavat valmistelut ja havainnot, jotta kesän nurmisadosta saadaan laadullisesti ja määrällisesti onnistunut. Valioryhmän neuvonnan Tuotantotiimin asiantuntijat kirjasivat nurmirehun tuotannon perusasioita avuksi ja muistilistaksi uuteen satokauteen valmistauduttaessa.

p  Laadultaan ja määräl­

tään hyvä sato alentaa säilörehun ja sitä kautta myös maidon tuotantokustannuksia.

Aila Loikkanen, Rikard Westerlund, Mikko Korhonen, Eija Järvinen

E

läinten ja peltomäärän suhde on yksi maidontuotannon tehokkuuteen vaikuttava tekijä. Kun eläinmäärä kasvaa suhteessa peltoalaan, tarvitaan olemassa olevalta pellolta lisää tuottoa. Satotason nostaminen on hyvä vaihtoehto lisäpeltoalan hankkimiselle. Sato vaikuttaa keskeisesti säilörehun tuotantokus-

16

Maito ja Me 2 / 2013

tannuksiin ja sitä kautta myös maidon tuotantokustannuksiin. Toimenpiteet ovat useimmiten sellaisia, joihin jokainen voi itse omalla työllä ja osaamisella vaikuttaa. Kesän säilörehuntekoon valmistautuminen alkaa viljelysuunnittelulla, jota tarkennetaan kevään lohkohavaintojen perusteella tehdyillä korjaustoimenpiteillä kuten täydennyskylvöillä ja rikkojen torjunnalla.

Myös korjuu- ja raaka-ainenäytteet, koneiden ja säilöntäainepumppujen säädöt, siilojen valmistelu sekä sadon määritys jo tekovaiheessa ovat toimenpiteitä, jotka tukevat riittävän sadon ja laadultaan hyvän säilörehun tekemistä. Varautumisella, osaamisella ja perusasiat huomioon ottamalla voi välttää riskejä haastavissakin olosuhteissa.


p  Rikkaruohot valtaavat hyvin

p  Aukoista ei rehukiloja kerry.

Lohkohavainnot keväällä Lumien sulettua on aika mennä tarkastamaan nurmilohkot. Havaintojen perusteella voi vaikuttaa tulevan kesän nurmen kasvuun tekemällä oikeita kunnostus ja viljelytoimenpiteitä. Vesitalous on keskeinen pellon tuottokykyyn vaikuttava tekijä. Lumien sulaessa näkee, mitä vedelle tapahtuu. Pinnanmuotoilut tulisi olla sellaisia, että vesi löytää tiensä ojiin, joihin se kuuluu. Jos lätäkköjä jää runsaasti, kannattaa pinnanmuotoilua tarkistaa seuraavan uusinnan yhteydessä.

Täydennyskylvöllä voidaan pidentää säilörehunurmien ikää varsinkin, jos nurmialasta on niukkuutta. Sillä parannetaan sekä nurmen satotasoa että sadon laatua. Täydennyskylvö on parasta tehdä niin varhain keväällä kuin pellolle suinkin vain pääsee. Seokseen valitaan alkukehitykseltään nopeakasvuisia lajikkeita ja varmin tulos saadaan suorakylvämällä nurmensiemen 1–2 senttimetrin syvyyteen. Myös pintakylvö onnistuu, jos kevätkosteutta on riittävästi. Täydennyskylvön kustannus on 8–10 kg / ha siemenmäärällä 25–50 €/ha + työkustannus.

Ovatko ojat auki?

Onko rikkakasveja?

Vesien valuminen ojiin ei riitä, jos ne täyttyvät tai ovat tukossa. Salaojien laskupäiden, pelto-ojien ja rumpujen avoimuus kuuluvat myös kevään katselmukseen.

Jos pellossa on rikkoja, torjunta on tehtävä varhaisessa vaiheessa, jotta niiden torjunnassa onnistutaan. Vanhoissa nurmissa torjunta-ajankohdan määrää vallitseva

Jääkö lätäkköjä?

nopeasti aukkopaikat ja heiken­ tävät säilörehusadon määrää ja laatua. Täydennyskylvö voi olla tarpeellinen jo toisena satovuo­ tena, jos nurmessa on aukkoja.

rikkakasvi, joista tyypillisimpiä ovat voikukka ja peltokanankaali.

Milloin lannoitan? Jotta nurmen nopea kasvurytmi saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti, nurmet kannattaa lannoittaa mahdollisimman aikaisin eli käytännössä silloin, kun pelto traktorin kantaa ja nurmi on alle kymmensenttistä. Jos nurmi on pystyssä olevan kakkosnelosen korkuista, ollaan lannoituksen kanssa jo myöhässä.

Viljelymuistiinpanot Havaintoihin ja niiden kirjaamiseen viljelymuistiinpanoihin myöhempää hyödyntämistä varten kannattaa käyttää aikaa. Käytetylle työajalle saa palkan pellon paremman satotason kautta, kun voidaan tehdä oikeita viljelytoimenpiteitä.

Kuloheinä ja urat Viime syksyn jäljiltä voi nurmikasvustoissa olla runsaasti kuloheinää, minkä vuoksi esimerkiksi nurmen haraus voi olla paikallaan vauhdittamaan kasvuun lähtöä. Märän kesän jälkeen lohkoilta kannattaa havainnoida myös painaumat ja mahdolliset urat, jotka voivat haitata rehunkorjuuta.

Talvehtiminen ja aukkopaikat Jos nurmessa on kämmenen kokoisia aukkoja ja myös riviväleissä on aukkoja, silloin täydennyskylvö on tarpeen ehkä jo toisena nurmen satovuotena. Rikkaruohot valtaavat hyvin nopeasti aukkopaikat ja näin säilörehusadon määrä ja laatu heikkenee. Täydennyskylvö on paikallaan myös silloin, jos kasvustoon tulleet aukot johtuvat nurmen kasvun taantumisesta tai kasvilajikoostumuksen muuttumisesta. Täydennyskylvö sopii hyvin myös laidunlohkoille.

p  Jos nurmikasvustoissa on runsaasti kuloheinää, voi esimerkiksi nurmen haraus olla paikal­

laan vauhdittamaan kasvuun lähtöä. Märän kesän jälkeen lohkoilta kannattaa havainnoida myös painaumat ja mahdolliset urat, jotka voivat haitata rehunkorjuuta.

Maito ja Me 2 / 2013

uu

17


Rehu säilyy kolmen H:n periaatteella Takana on paikoin märkä kesä eikä säille kukaan voi tulevanakaan kesänä mitään. Erilaisissa olosuhteissa voi kuitenkin tehdä hyvää rehua, kunhan muistaa säilönnän perusperiaatteet ja mitä ne vaativat käytännön rehunteolta sekä varautuu ennalta riskeihin. Riskinotto kuuluu maatalousyrittämiseen, mutta sitä ei kannata kokeilla säilörehunteossa. Onhan säilörehu lehmien tärkein rehu.

Kolmen H:n periaate Säilönnän onnistuminen ei ole menetelmistä kiinni, kunhan huolehditaan perusasioista, jotka ovat edelleen samat huolimatta suuremmista korjuualoista, tehokkaammista koneketjuista ja esikuivauksesta. Säilöntä perustuu kolmen H:n periaatteeseen, Hygieenisyyteen, Hapettomuuteen ja Happamuuteen. Jos jokin näistä pettää, tavoitteenmukaista hyvää säilöntälaatua ei saavuteta. Hygieenisyys tarkoittaa, että korjattava rehumassa saadaan siiloon ja ruokinta-

pöydälle puhtaana. Hapettomuus tarkoittaa, että rehumassasta saadaan ilma pois. Happamuus tarkoittaa, että rehumassan pH saadaan mahdollisimman nopeasti laskettua lähelle 4:ää.

Koneiden säädöt kohdalleen Epäpuhtauksista yleisin on rehun sekaan niitto-, karhotus- tai korjuuvaiheessa joutunut maa-aines. Maakontaminaatio aiheuttaa välittömän virhekäymis- ja homehtumisriskin. Niitossa tulisi huomioida riittävä sängen pituus. Jos sänki on suunnilleen pellon pinnalle pystyyn laitetun kakkosneloslankun pituista, ollaan oikealla tasolla. Pidempi sänki jättää myös karhon irti maan pinnasta, mikä helpottaa kuivumista, karhotusta ja korjuuta. Näissä vaiheissa noukin tai haravat eivät saa osua maan pintaan. On säädön paikka, jos alkaa maa pöllytä. Märän viime kesän jälkeen on hyvä keväällä lohkokierroksella tarkistaa myös mahdolliset urat pellossa.

Puhdas siilo ja ympäristö

Satotason nostaminen on hyvä vaihtoehto lisäpellon hankkimiselle.

Maata ja muuta likaa voi tulla rehun sekaan, jos siilon tai auman ympäristö on tekovaiheessa kurainen. Ajoalueet kannattaa tarkistaa ja kuivittaa kantaviksi esimerkiksi soralla. Siilot puhdistetaan ennen uuden rehuerän tekemistä.

Riittävästi oikeaa säilöntäainetta Olipa säilöntäaine biologinen tai happo,

ne toimivat tavoitteen mukaisesti vain, jos käyttömäärä on riittävä. Happoa voi käyttää kaikissa olosuhteissa eikä sen toimivuus ole riippuvainen raaka-aineen laadusta. Koska märkää rehua ei tule tehdä biologisilla aineilla, hyvä laaturiskiin varautumistapa on pitää happoja varastossa huonojen olosuhteiden varalta.

Kunnollinen tiivistäminen ja muovitus Ilma saadaan pois rehusta, eli päästään hapettomaan tilanteeseen vain huolellisella, riittävällä rehumassan tiivistämisellä, siilon peittämisellä ja painatuksella. Mikään säilöntäaine ei pelasta huonosti tiivistetyn rehumassan säilyvyyttä. Reunamuovien käyttö ja niiden taittaminen massan päälle estävät myös tehokkaasti mahdollisen sadeveden pääsyn rehumassaan.

Puristenesteet pois rehumassasta Suurin osa rehusta tehdään esikuivattuna, jolloin puristenestettä ei juurikaan erity. Rehuntekoa valmisteltaessa mahdolliseen rehun märkyyteen kannattaa kuitenkin varautua. Yksinkertaisimmillaan se on siilo-, torni- ja aumarehujen osalta sitä, että huolehditaan puristenesteen poispääsystä rehumassasta. Salaojaputket, avoinna olevat viemärikaivot, laudasta tehdyt ”juoksut” pohjalla ja pohjan muotoilu mahdollistavat sen, että puristeneste ei jää pilaamaan rehumassaa.

Artturi-analyysit avuksi rehuntekovaiheessa Olipa sulavuustavoite mikä tahansa, sulavuuden ratkaisee korjuuhetki. Oman kokemuksen ja Artturi-korjuuaikapalvelun lisäksi kasvustoja tulee käydä havainnoimassa oikean korjuuajan ja järjestyksen löytymiseksi. Käyntien yhteydessä kannattaa ottaa korjuuaikanäytteitä. Niiden avulla saa määritettyä sen hetkisen sulavuuden. Eri lohkoilta otettujen näytteiden avulla voidaan määrittää rehunteon järjestys lohkoittain. Koska D-arvon lasku on kevätsadossa melko vakio, 5 g/kg ka/pv lähtötilanteen sulavuuden tietäminen korjuuaikanäytteiden avulla helpottaa oikean korjuuajan valintaa. Kesä- ja syyssadon sulavuuden lasku on vaihtelevampaa ja apilarehulla se on noin puolet nurmirehuun verrattuna.

18

Maito ja Me 2 / 2013

Korjuuaikanäyte

Raaka-ainenäytteet

Kerää halutuilta lohkoilta korjuuaikanäytteet useasta kohdasta leikkaamalla nurmi 8–10 sentin sänkeen. Sama sängenpituus tulisi olla tavoitteena myös varsinaisessa korjuussa. Kämmenen leveys on hyvä muistisääntö. Pakkaa nurminäytteet muovipussiin ja merkitse Artturi-saatekorttiin näytteeksi nurmianalyysi ja ruksaa kohta korjuuaika. Laita näytteet Artturi-pussissa maitoauton mukana rehulaboratorioon reilusti ennen rehuntekoa ja mieluiten alkuviikosta, koska näytteen tulokset ovat valmiina laboratorioon saapumisen jälkeisenä päivänä. Vastaukseksi saat tiedot D-arvosta, valkuaispitoisuudesta, kuidun määrästä, kuiva-ainepitoisuudesta ja rehuarvoista. Näytteen hinta on 11 €, alv 0.

Raaka-ainenäytteet kertovat korjatun rehun kuitupitoisuuden (NDF), D-arvon, raakavalkuaisen ja kuiva-aineen, rehuarvot sekä kivennäiset ja hivenet. Ne auttavat tekemään päätöksiä mm. korjuuajasta ja viljelytoimenpiteistä vielä saman kesän myöhempien satojen suhteen sekä ruokinnan aloittamisesta ja täydennysrehujen hankinnasta. Näytteet voi ottaa lohkoittain esimerkiksi karholta. Edustavan näytteen saa myös siilotyöskentelyn yhteydessä ottamalla kuormista näytteet pussiin tai laatikkoon ja ottamalla niistä siilo- tai aumakohtainen näyte sekoituksen jälkeen. Näyte merkataan Artturi-saatteeseen nurmianalyysiksi ja ruksataan kohta säilörehun raaka-aine. Näytteen hinta on 11 €, alv 0. Lisätiedot: www.artturi.fi


Rehuntuotanto

t  Yksinkertainen tapa sa­

totason arviointiin on kas­ vuston korkeuden mittaa­ minen ja tiheyden arvioin­ ti. Niiden perusteella sadon määrä tulkitaan www.karpe. fi-sivustolta löytyvästä ku­ vaajasta.

Kuinka paljon rehua saatiin? Oman tilan nurmien satotasojen tietämisestä on hyötyä monessa tilanteessa kuten ruokintaa suunniteltaessa ja nurmiviljelyn kehittämisessä. Nurmen satotason laskennassa määritetään kuiva-ainesato per hehtaari, joka on oikea tapa vertailla eri lohkojen ja eri tilojen välisiä eroja.

Kasvuston korkeus ja tiheyden arviointi Yksinkertainen tapa satotason arviointiin on kasvuston korkeuden mittaaminen ja tiheyden arviointi. Kasvuston korkeus mitataan ottamalla kiinni kasvuston yläosasta ja suoristamalla kasvusto pystyyn. Kasvuston korkeus mitataan maasta (mittanauhalla tai kepillä, johon on kirjattu sentit) ylimpien suoristettujen lehtien kärkeen. Mittaus suoritetaan useammasta kohdasta ja tulokset merkitään ylös. Samalla arvioidaan kasvuston tiheys, sillä se vaikuttaa satotuloksen tulkintaan. Kun kasvuston korkeudet ja tiheydet ovat kirjattu ylös, tulkitaan tulos kuvaajasta, joka löytyy www.karpe.fi-sivustolta kohdasta sadon määritys.

Korjuuaikanäyte kehikolla Ensimmäinen arvio sadosta saadaan korjuuaikanäytteillä. Tätä varten on hyvä olla puusta tai metallista tehty kehikko. Kehikko voi olla joko 50 x 50 senttimetriä tai 25 x 100 senttiä, jolloin sen sisälle jäävä pinta-ala on 0,25 neliötä. Näyte otetaan yhden neliömetrin alalta kultakin lohkolta eli yhteensä neljästä kohdasta. Lohkolta etsitään kasvultaan keskimääräinen paikka ja ohjataan kehikko nurmen sisään ja lopuksi painetaan tiiviisti maata vasten.

Leikataan nurmi 8–10 sentin pituiseen sänkeen eli samaan korkeuteen kuin rehua tehtäessä. Koko leikattu nurmimassa punnitaan ja paino kirjataan ylös, jolloin saadaan sato neliötä kohden. Tuoremassa hehtaaria kohden saadaan kertomalla leikatun nurmen massa 10 000:lla. Kuiva-ainesadon saa helpoiten selville lähettämällä näytteen Artturi-pussissa korjuuaikanäytteenä analysoitavaksi. Esimerkki: kehikolla korjattu kokonaismassa 1,5 kiloa, kuiva-aine 20 prosenttia, 1,5 x 0,2 x 10 000 = 3 000 kg ka/ha.

Kuormien ja paalien määrä Nurmen korjuun aikana saadaan varastoon korjattu sato laskemalla paalien ja kuormien määrä. Kuormien määrän lisäksi täytyy tietää kuormien tilavuus, jonka saa selville mittaamalla käytettyjen perävaunujen tilavuudet, eli pituus x leveys x korkeus. Kuormien painot saadaan aika hyvin selville kertomalla kuorman rehukuutiomäärä rehun kuutiopainolla. Kuutiopainokäyrät kuiva-aineen mukaan eri korjuumenetelmillä ja esimerkkejä laskennasta löytyy TilaArtturi-aineistosta www.artturi.fi-sivustolta. Esimerkkinä voidaan ottaa tarkkuussilppurilla korjattu rehu, jonka kuiva-aine on 30 prosenttia, jolloin kuutiopaino on 220 kiloa, ja kuutioita kuormassa on 25 ja kuormia pellosta tulee kolme per hehtaari. Tuoresato tästä lohkosta on 3 x 25 x 220 = 16 500 kg/ha.

Punnitseminen ja siilojen arviointi Tarkimmin sadon saa määritettyä punnitsemalla korjattu sato lohkoittain. Investoimista yliajettavaan vaakaan kannattaa har-

Onko sopimukset tehty? zz Jos rehu teetetään urakoitsi-

jalla, kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi kummankin osapuolen vastuut. Sopimuksessa on hyvä mainita sängen pituus, silpun pituus, rehun säilöntäaineet ja niiden hankinta ja käyttömäärä. Jos rehu paalataan, on sopimuksesta löydyttävä myös tarvikkeiden hankinta koskien paalauslankoja ja muoveja. Lisäksi on syytä todeta paalauksessa käytettävien muovien kierrosmäärä, käärinnän tiukkuus, esikuivausprosentti ja paalien siirto. Sopimukseen kirjataan sovittu taksa ja maksuaika. Viljelijä, joka teettää rehunsa urakoitsijalla, varmistaa ennen rehunteon alkua, että tiestö on liikennöitävässä kunnossa.

kita, jos sillä on muutakin käyttöä, jolloin noin 5 000 euron investointi maksaa itsensä takaisin. Siilojen rehumäärät saadaan selvitettyä siilojen tilavuuden, rehun kuutiopainon ja kuiva-aineen avulla.

Kirjoittajista Korhonen on kehityspäällikkö Valion Alkutuotannossa ja Loikkanen, Westerlund ja Järvinen Valioryhmän osuuskuntien tuotantoneuvojia. Maito ja Me 2 / 2013

19


Hallitse hävikki – älä ruoki hukkaa Jos 30 hehtaarin alalta korjattavalle säilörehusadolle hyväksytään 10 prosentin hävikki, se tarkoittaa rahassa 2 900–3 800 euron kustannuksia ilman tulosta. Virva Hallivuori

H

ävikki on rehun ravinto-aineiden tai kuiva-aineen menettämistä pellolta siiloon sekä eläinten ruoaksi. Hävikkiä voidaan vähentää hyvällä toiminnalla rehun varastoinnissa kuin ruokinnassakin. Keskivertotilalla korjataan säilörehua noin 30 hehtaarin alalta hyväksyen 10 prosentin hävikki ennen ruokintaa. Tuosta alasta siis kolme hehtaaria lannoitetaan, torjutaan rikkakasvit, niitetään, karhotetaan, korjataan säilöntäaineen kera sekä ajetaan varastoon turhaan, koska se hukataan hävikkinä. Tuotantokustannukset kolmen hehtaarin hävikkirehulle ovat satotasosta riippuen 2 900–3 800 euroa. Osa hävikistä tapahtuu heti niiton jälkeen kasvien hengityksen jatkumisen seurauksena ja osa on seurausta rehun käymisprosessissa tapahtuvista energia-, valkuaisaine- ja kuiva-ainehävikeistä, jotka ovat voitettavissa huolellisella rehun korjuulla ja säilönnällä.

Hävikki pellolla Mekaanisia tappioita syntyy niiton, karhotuksen, pöyhinnän sekä korjuun yhteydessä. Niittokorkeus on hyvä pitää 8–10 sentissä, sillä liian lyhyt sänki voi lisätä myöhempiä tappioita. Karhottamisen tarpeellisuus mietintään ja säädöt kohdalleen, jottei pöllytetä maata rehun joukkoon. Mullan mukana tulevien mikrobien toiminta aiheuttaa rehuun virhekäymistä ja riski jälkilämpiämiseen kasvaa. Nopea kuivaaminen tuulisessa säässä vähentää hengitystappioita, joten rehun korjuu ajoitetaan poutaisimpaan jaksoon.Apilapitoisilla nurmilohkoilla tulee niittomurskain säätää lähemmäs lievää murskausta. Pöyhintä lisää lehtiosien varisemista peltoon. Mitä kuivempaa rehuraaka-aine on, sitä enemmän peltohävikkiä syntyy varisemisen seurauksena. Sade lisää peltohävikin määrää. Nurmikasvit voivat sitoa sateen aikana

Tiesitkö: Niittokorkeudella on merkitystä myös jälkisadon versontaan. Lyhyempi sänki antaa etua timoteille ja pidempi sänki nurminadalle. 20

Maito ja Me 2 / 2013

Pintahävikkitapauksia kuvina Ongelma

Todennäköinen syy

Ratkaisu

Pääliosa pilaantunut. Hävikki on suurempi kuin mitä näkyvissä.

Huono peittely. Tiivistäminen epäonnistunut tai rehun kuivaainepitoisuus on liian korkea.

Kunnollinen tiivistäminen. Varmista peittely ja riittävä painotus. Käytä muovia seinän ja rehun välissä.

Sivut pilaantuneet.

Seinämät päästävt ilmaa läpi. Huono sivupeittely. Huono tiivistys reunoilta.

Päällystä seinämät tai käytä muovia seinämien päällä. Varmista tiivistämisen laatu.

Kainalot pilaantuneet.

Tiivistämisen puute tai huono peittely reunoilta.

Paranna tiivistämistä ja peittelytekniikkaa. Varmista, että muovi on käännetty kulman yli. Varmista, että tiivistäminen on kunnossa myös reunoilta.

Pääliosa pilaantunut. Homeisia taskuja säilössä.

Huono tiivistäminen liian kuivan tai myöhäisen kasvuasteen raaka-aineelle. Tuloksena ilman jääminen ”loukkuun” taskuihin.

Paranna tiivistämistä. Peittele heti täytön jälkeen ja painota heti peittelyn jälkeen. Vältä kuivaamasta rehua liian kuivaksi.

Kerroksia huonolaatuista tummanruskeaa, eisyötäväksi kelpaavaa säilörehua ja mädäntyneitä taskuja.

Useat rehunteon pysäytykset, joiden aikana rehua ei ole tiivistetty. Säilörehu liian märkää. Maa-ainesta joutunut rehuun.

Esikuivaa kauemmin. Jos rehuntekoon tulee pitkä tauko, peittele rehu erilliseksi eräksi. Vältä maa-aneksen joutumista rehuun (huom. sängen pituus).

Voihappo ja mädänhajuinen pohjaosa.

Rehu on märkää, ja puristeneste ei ole poistunut riittävästi rehusta.

Esikuivaa kauemmin ja paranna puristenesteen keräyskanavan toimintaa.

Hometta laikuittain paalin päällä. Määrä lisääntyy parin viikon päästä.

Ilma päässyt reiästä sisään. Vaikutus on suuremmalla alueella kuin miltä näyttää. Reikiä ei ole nähty tai korjattu tai korjausteippi on ollut huonolaatuista tai sitä ei ole osattu käyttää.

Peittele reiät heti niiden ilmaannuttua. Tarkasta paalit useammin ja huolellisemmin.

Lähde: Kaiser 2004

huomattavia määriä vettä. Mitä kuivemmaksi rehu on sateen hetkellä päässyt, sitä enemmän huuhtoutumistappioita syntyy. Niittomurskaus lisää huuhtoutumistappioita noin neljänneksellä nurmen niittoon verrattuna.

Varastohävikki kuriin Varastohävikki voidaan jaotella puristeneste-, pinta- ja näkymättömään hävikkiin. Näkymätön hävikki on seurausta käymistappioista sekä anaerobisesta tappiosta säilönnän aikana. Eräiden tutkimusten perusteella varastohävikki kuiva-aineesta voi olla 4–14 prosenttia varastoidusta rehusta. Puristenestehävikkiä esiintyy rehuilla, joiden kuiva-ainepitoisuus on alle 300 g/kg. Korjuu-

Hyvä säilörehu tuo kannattavuutta maidontuotantoon zz Suurin syöntiin ja maito­

tuotokseen vaikuttava tekijä

zz Ei ylimääräisiä tappioita, kaikki

tuotettu rehu käytettävissä ruokintaan zz Hyvä säilörehun syönti zz Pienempi täydennysrehun tarve zz Hyvä maidon laatu ja koostumus zz Alhaisempi rehun ja maidon tuotantokustannus


Rehuntuotanto tavalla tai silpun pituudella ei ole todettu olevan merkitystä puristenestehävikkiin. Puristenestehävikki on keskimäärin 0–7 prosenttia rehun kuiva-aineesta. Puristeneste on myös kivennäistappioiden aiheuttaja.

Tiesitkö: Rehun puristeneste on varastoitava tiiviiseen säilöön ja käytettävä lantaa koskevien säännösten mukaisesti. Tämä täydentävien ehtojen määräys koskee myös peltoaumoja. Hengitystappioita syntyy ennen säilöntää, mutta myös säilönnän aikana, jos varastoon (siiloon, paaliin) pääsee ilmaa varastoinnin aikana. Huolellinen sekä riittävä tiivistäminen poistaa rehusta ilmataskut, jolloin kasvien hengittäminen siilossa loppuu hapen loppumisen seurauksena nopeasti. Kohtuullinen esikuivaus säilörehulle tehdään siten, että rehun tiivistäminen varastossa onnistuu. Hapen loppumisen seurauksena kasvien solunseinämät rikkoutuvat ja maitohappobakteerien energian saanti paranee. Nurmen pH on säilönnän alussa reilu 6. Happosäilönnässä pH laskee nopeasti, joka on edellytys onnistuneelle rehun säilönnälle. Nopea ja riittävän alhainen pH pienentää virhekäymisen seurauksena tapahtuvia energia- ja valkuaisainetappioita. Biologisilla säilöntäaineilla pH:n lasku tapahtuu maitohappobakteerien tuottaman maitohapon seurauksena, johon tarvitaan energiaksi rehuraaka-aineen sokereita. Märissä rehuissa sokerit eivät riitä biologisilla säilöntäaineilla rehun säilöntään. Rehun pH:n raja-arvot riippuvat rehun kuiva-ainepitoisuudesta. Maitohappokäymisen lisäksi rehussa voi tapahtua mm. voihappobakteerien, enterobakteerien tai hiivojen aiheuttamaa virhekäymistä. Tämä virhekäyminen tuottaa huomattavasti enemmän sekä kuiva-

Tiesitkö: Rehun tiivistämisaika­ laskuri auttaa arvioimaan riittävää rehun tiivistämisaikaa sekä valitsemaan sopivan painoisen koneen. Katso www. artturi.fi • laskurit•Säilörehun tiivistämisaikalaskuri.

Tavanomaista kuiva-aineen ja maidontuotannon nettoenergia (NEl ) -hävikkiä säilörehunurmella

Peltohävikki

Varastohävikki

Kuiva-aine hävikki (%)

NEL-hävikki

Riski ylimääräiseen hävikkiin1

Niittäminen

1,2–2,0

1,2–2,0

I

Pöyhintä

2,4–6,4

2,4–6,4

II

Karhotus ja korjuu

1,7–3,4

1,7–3,4

I II

Hengitys ja huuhtoutuminen

0,0–7,0

0,0–9,8

Yhteensä

5,3–18,8

5,3–18,8

Kaasumaiset tappiot

3,0–10,0

4,9–17,2

III

Puristeneste

0,0–2,0

0,0–3,0

II III

Pintatappiot

Ruokintahävikki

1,2–2,4

2,4–4,7

Yhteensä

4,2–14,4

7,3–24,9

Erottelu, ylijäämä

3,0–7,0

3,0–7,0

IIII IIII

Aerobinen pilaantuminen

0,0–6,5

0,0–8,8

Yhteensä

3,0–13,5

3,0–15,8

Lähde: Van Schooten ja Philipsen 2012. Prosenttiosuudet säilötystä rehusta (Van Schooten 2012).

1) I = matala riski, IIII = korkea riski

Hävikin aiheuttama kuiva-ainetappio Kuvassa rehun kuiva-aineen merkitys hävikkiin pelto, hengitys- ja käymis- sekä puristenestehävikin seurauksena syntyvään kuiva-ainetappioon. Kuiva-ainetappio, %

25

20

15

Peltotappio 10

Hengitys ja käyminen 5

Puristeneste 0

150 200 250 300 350 400 450 Kuiva-aine, g/kg

aine- että energiahävikkiä verrattuna maitohappokäymiseen. Maitohappokäymisen onnistuminen ja pH:n lasku vähentää virhekäymistä aiheuttavien bakteerien sekä hiivojen elinmahdollisuuksia. Pintahävikillä tarkoitetaan rehun pilaantuneita osia ja se on usein seurausta hapen pääsystä rehuun. Pintahävikki on usein rehun pintapilaantunutta osaa, jota paalirehussa on suhteessa enemmän, sillä niillä pinnan osuus on suurempi koko rehumassaan nähden. Rehun peittelyn huolellisuus vähentää pintahävikkiä. Paalisäilönnässä 6–8 kerrosta ensiluokkaista käärintäkalvoa ja siilossa vakuumikalvo sekä

riittävän leveät siilomuovit, reunamuovien käyttö, siilopeitteet sekä reunapainopussit ehkäisevät tehokkaasti ilman pääsyn rehun pintakerroksiin. Kirjoittaja on säilörehuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Tiesitkö: Pintahävikin erotteleminen lisää ruokintatyön kuormittavuutta sekä kustannuksia. Hävikkirehu on kallista kompostia. Maito ja Me 2 / 2013

21


Neuvontapalvelujen avulla

täysi hyöty rehuista Merja ja Jussi Himangan mukaan säilörehu on tilan tuloksen kannalta tärkein rehu. Säilörehun koko potentiaalin hyödyntämisessä he käyttävät tehokkaasti hyväkseen neuvonnan apuvälineitä. Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

N

euvontapalvelujen avulla voi Merja ja Jussi Himangan mukaan vähentää monta huolehdittavaa asiaa. Hyvät suunnitelmat helpottavat tekemistä ja tuotannon ja talouden säännöllinen seuranta ohjaa toimintaa ja kannattavuutta. ProAgria Keski-Pohjanmaan maitotilaneuvoja Taina Kulla on tehnyt yhteistyötä tilan kanssa jo edellisen isäntäväen Heimo, Tuula ja Matti Himangan aikana. Neuvontapalveluja Kalajoen Himangalla sijaitsevalla Himangan tilalla on käytetty kohta 80 vuotta. Ensimmäiset tulokset karjantarkkailusta ovat vuodelta 1934.

Päivälaskelma käytännön apuna Ruokinnan neuvontapalvelujen vaihtoehdoista Himangat ovat valinneet Tuotto-paketin. Tuotostarkkailu- ja rehunäytteet Himangat ottavat itse. Tieto käytössä olevista rehuista ja säilörehuanalyysin valmistumisesta sekä päivälaskelmaan tarvittavat tiedot kulkevat sähköpostilla. Varsinaiset analyysitulokset ja tuotostiedot löytyvät ProAgrian verkkopalveluista. Ruokintasuunnitelmat tulevat paluupostissa. Neuvoja käy tilalla 4–5 kertaa vuodessa. ”Eniten käytännön hyötyä on päivälaskelmasta”, Merja Himanka sanoo. Päivälaskelmassa yhden päivän lypsettyjä maitolitroja ja maidon pitoisuuksia verrataan syötettyyn rehumäärään. Laskelma näyttää, mitä lehmien pitäisi niille annetuilla rehumäärillä lypsää. ”Jos maitomäärä jää odotettua pienemmäksi, lähdetään tutkimaan syytä”, Taina Kulla sanoo. ”Ruokitaanko lehmiä turhaan liikaa tai onko esimerkiksi olosuhteissa joku tuotantoa vähentävä haittatekijä. Vika voi olla säilörehussa, jota lehmät eivät syö, vaikka sitä olisi tarjolla vapaasti.” Päivälaskelma tehdään neljä kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin, jos esimerkiksi rehut muuttuvat tai tuotannossa ilmenee jotakin poikkeavaa. Himangan karjassa maitomäärät ovat vastanneet päivälaskelman odotusarvoja. Keskituotos on noin 9 400 kiloa.

22

Maito ja Me 2 / 2013

p  Nykyinen pihatto jää nuorkarjan käyt­

töön, kun lehmät siirtyvät robottipihat­ toon. Utelias Hipsu-lehmä on heti paikal­ la, kun väkeä ilmaantuu navettaan.

Pitkällä aikavälillä ruokinnan ja hoidon onnistumista sekä olosuhteiden vaikutusta katsotaan Maitoisa-ohjelmasta. Taina Kullan mukaan Maitoisasta voi nähdä usein jopa emännän äitiys- tai sairaslomajaksot.

Hyväksi koettu ruokintamalli

p  Vilja tuoresäilöttiin ensimmäistä kertaa

hapolla tuubiin. Se maittaa eläimille kui­ vattua viljaa paremmin, mutta on hieman raskaampi ja työläämpi jakaa.

1999 rakennetussa pihatossa on 54 lehmäpaikkaa. Säilörehua on tarjolla vapaasti, ja se jaetaan ajettavalla rehuvaunulla. Säilörehun päälle Himangat jakavat kottikärryillä pienen ohra-kaura-rypsi-annoksen kolme kertaa päivässä, kummallakin lypsyllä ja päiväkäynnillä. Jokaiselle lehmälle on ruokintapaikka. Viljalisä parantaa säilörehun maittavuutta. Lehmät menevät lypsyltä halukkaasti ruokintapöydän ääreen, samoin päivällä, jolloin tyhjät parret on helppo puhdistaa. Täysrehua lypsävät saavat kioskis-


Rehuntuotanto

ta. Viljalisän ansiosta kaksi kioskia riittää. Suurimmat kioskista saatavat annokset ovat noin 10 kiloa. Himangat ovat soveltaneet ruokintatapaa hyvällä menestyksellä kahdeksan vuotta. Taina Kullan mukaan pieni viljamäärä tuo myös taloudellisuutta ruokintaan. Nykyisen pihaton jatkoksi on suunnitteilla 80 lypsävän robottipihatto. Nuorkarja ja hoitokarsinat jäävät vanhaan pihattoon. Lypsyasema säilytetään varakapasiteettina. Ruokintamalliksi tulee vapaa säilörehu, väkirehu kioskista ja robotilta.

Raaka-ainenäytteet ”Säilörehu on tilan tuloksen kannalta tärkein rehu”, sanoo Jussi Himanka. Siksi säilörehun tuotanto ja käyttö suunnitellaan tarkasti. Rehunäytteitä otetaan sekä raakaaineesta että valmiista rehusta. Useimmat peltotyöt kuten kylvöt, kasvinsuojelu ja lietteenlevitys, on ulkoistettu, mutta rehun Himangat korjaavat omalla tarkkuussilppuavalla JF-noukinvaunulla. Jussi Himanka korjaa myös naapuritilan rehun. Säilöntään käytetään AIV 2 Plussaa. Korjuun yhteydessä otetaan raaka-ainenäytteet jokaisesta siilosta. ”Analyysi antaa tietoa siitä, minkälaista rehua on saatu talteen”, Jussi Himanka kertoo. Raaka-ainenäytteen perusteella voidaan myös tarkentaa myöhempien satojen korjuuaikaa. Jos ensimmäisen sadon sulavuus on hyvin korkea, toista satoa voidaan hieman viivyttää. Näytettä varten rehua kerätään päivän aikana tulevista kuormista siilojen vieressä olevaan astiaan. ”Pienellä vaivalla saa suuren hyödyn”, Merja Himanka toteaa. Tarkentavat rehunäytteet ruokintasuunnitelmaa varten otetaan siiloja avattaessa. Rehu tehdään neljään laakasiiloon, joiden syöttöjärjestystä suunnitellaan rehuanalyysien perusteella. Usein syötetään kahdesta siilosta sulavuuden ja laadun tasaamiseksi.

Kolme satoa ”Tavoitteena olisi kolme, sulavuudeltaan melko yhdenvertaista satoa”, Jussi Himanka sanoo. Aiempien vuosien analyysit näyttävät, että toisen sadon niittoa kannattaisi aikaistaa. Kolmen niiton tavoite vaikuttaa nurmea perustettaessa lajikevalintoihin, samoin maalajit, jotka vaihtelevat turpeesta hietaan ja kivennäismaahan. Korjuussa on myös apilanurmea ja kokoviljasäilörehua. Hehtaarisatoja ei ole punnittu, mutta ne ovat hyvällä tasolla, koska rehunkäytön seurannasta ilmenee puolen hehtaarin sadon riittävän yhdelle lehmälle. ”Tulevana kesänä on tarkoitus punnita rehukuorma

p  Maitotilaneuvoja Taina Kulla (oik.) on tehnyt yhteistyötä Himangan tilan kanssa jo vuosien

ajan. Merja ja Jussi Himanka viljelevät tilaa yhdessä vuodesta 2009. Perheen pienimmät ovat Vilma, 5 v. ja Ronja, 4 kk.

ja pitää kuormakirjanpitoa siilolla”, Jussi Himanka sanoo. Urakoitsijalla teetetään 100–150 paalia, ettei siiloa tarvitse avata kesän lämpimillä. Kaikki eläimet laiduntavat, lypsyssä olevat lehmät vain päivällä. Ne ruokitaan säilörehulla navetassa. Säilörehunurmea on 30 hehtaaria, laitumia 10 hehtaaria. Karjamäärän kasvaessa nurmiala lisääntyy viljan kustannuksella. Kaikkiaan viljeltyä on 75 hehtaaria. Viime syksynä vilja säilöttiin ensimmäistä kertaa hapolla muovituubiin. Tuoresäilötty vilja maistuu eläimille hyvin ja kustannukset ovat normaalisti noin puolet kuivauskustannuksista. Märkä syksy teki tuoresäilönnästä tätäkin edullisempaa.

Suunnitelmien kanssa kauppaan Taina Kulla tekee tilalle viljelysuunnitelman ja tukihakemukset. Kasvinsuojelusuunnitelman tekee ProAgrian kasvinsuojeluasioihin erikoistunut neuvoja. ”Suunnitelma on valmis ostoslista, jonka mukaan tilataan lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja siemenet”, Himangat sanovat. Viljelysuunnitelmaa pidetään peltotöitä tekevässä traktorissa. Siitä näkee suoraan kunkin lohkon lannoitetasot, kylvöt ja muut toimenpiteet. Kasvinsuojelusuunnitelman saa urakoitsija, joka hoitaa ruiskutukset ja merkitsee suunnitelmaan tehdyt ja suunnitelmasta poikkeavat toimenpiteet päivämäärineen. Se on valmis dokumentti toimenpiteistä. ”Helppoa”, sanoo Jussi Himanka. Asianmukainen viljelysuunnitelma varmistaa myös ympäristötukiehtojen täyttymisen.

Kannattavuus seurannassa Taloutta Himangat seuraavat kannattavuuskirjanpidosta. Farmi 2020 -hankkeen puitteissa tehtiin myös tulosanalyysi. Tuotosseurannasta seurataan monia tuotannon kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja kuten poikimaväliä, hiehojen poikimaikää, keskituotosta ja lehmäkohtaisia maitomääriä sekä maidon solupitoisuuksia. Jaksolaskelma näyttää lypsylehmien ostorehukustannukseksi noin yhdeksän senttiä maitolitraa kohti, mikä on erityisesti täysrehua käytettäessä hyvä tulos. Maitotuotto vähennettynä rehukustannuksella on noin 34,30 senttiä litralta. Neuvontapalveluille kertyy hintaa kaikkiaan noin 3 000 euroa vuodessa eli noin 0,7 senttiä meijeriin myytyä maitolitraa kohti. Merja ja Jussi Himangan mukaan rahalle saa hyvän vastineen. ”Jalostuksella ei ole pohjaa, jos ei kuulu tarkkailuun”, he sanovat. ”Myös tilan tulosta ja erilaisia mittareita tulee tuotosseurannan ansiosta seurattua säännöllisesti. Tuloksista näkee, missä on onnistunut ja missä on petraamista. Omia tuloksia voi verrata muihin tai asettaa tavoitteita. Muutamalta paperilta näkee helposti tilan kokonaisvaltaisen tilanteen tai yksittäisen eläimen tulokset.” Merja Himanka sanoo tarkkailunäytteiden merkityksen korostuvan entisestään äitiyslomansa aikana, jolloin lomittaja lypsää, mutta emäntä päättää esimerkiksi umpituubeista. Tuotannon suunnittelupalvelujen edut Jussi Himanka kiteyttää: ”Ei tarvitse miettiä, vaan voidaan tehdä, kun on tekemisen aika.” Maito ja Me 2 / 2013

23


Rehuntuotanto

Ruokinnan ohjaus -palveluilla lisää maitoeuroja nyt koko maassa Vuoden kokemukset paketoiduista ruokinnan neuvontapalveluista rohkaisivat laajentamaan uuden toimintatavan koko maahan. Säännöl­ linen ruokinnan seuranta ja nopea muutok­ siin reagointi tuo taloudellista hyötyä. Tuija Huhtamäki

R

uokinnan ohjaus -palvelut yhdistävät ruokinnan seurannan ja suunnittelun kokonaisuudeksi, jossa ProAgrian asiantuntija ja yrittäjä etsivät tiiviissä yhteistyössä tilan kokonaisuuden kannalta kannattavimman ruokintaratkaisun. Maitotilaneuvonnan palvelut koottiin erisuuruisiksi paketeiksi, joista tilojen on helppo valita omien tavoitteidensa mukainen kokonaisuus. Uudistetut ruokintaneuvonnan palvelupaketit otettiin käyttöön koko Suomessa tämän vuoden alusta alkaen.

Paketti tilan kehityshalukkuuden mukaan Palvelupaketin myötä tila saa asiantuntijan tarjoamat ruokinnan onnistumista seuraavat laskelmat ja suunnitelmat sekä vertailutietoa ja tulosten analysointia, hyviä käytäntöjä ja ulkopuolisen havainnoijan karjaan sovitussa laajuudessa. Kasvu-paketin myötä tapaamisia asiantuntijan tai usein asiantuntijaverkoston kanssa on useammin, kun taas Tuotto- ja Toiminta-paketeissa tapaamisia ja ruokinnan onnistumisen tsekkausajankohtia on harvemmin. Ruokinnan ohjaus -palveluissa hyödynnetään tutkimuksen kanssa yhteistyössä kehitettyä KarjaKompassi-ohjelmaa, joka tuntee niin tilalta kerätyt tuotos- ja terveystiedot kuin rehujen analyysitkin. Kun tähän yhdistetään tällä hetkellä karjan saamat rehumäärät, laskelmat ja suunnitelmat voidaan tehdä jo ennen tapaamista ja siten tilalla ollessa voidaan keskittyä analysointiin, lehmiin ja käytännön toimenpiteisiin. Asiakkaat ovat ottaneet ilolla uuden toimintatavan vastaan. ”KarjaKompassin avulla olemme saaneet tarkkuutta ruokintaan ja maitomäärät pysymään korkealla” oli yksi asiakkaillemme tehdyn kyselyn vastauksista.

24

Maito ja Me 2 / 2013

p  ProAgrian ruokinnan neu­

vontapalvelut on suunniteltu tilan kehityshalukkuuden mu­ kaan. Kasvu-, Tuotto- ja Toi­ minta-pakettien lisäksi on saa­ tavilla kertaluonteisesti tehtä­ viä laskelmia ja suunnitelmia.

Kokemukset innostivat jatkamaan Uudenlaisista palveluista saatiin kokemuksia ja kehitysideoita varsin laajasti jo viime vuonna, jolloin noin puolessa ProAgria keskuksista sekä ruokinta- että tuotosseurantapalvelut tuotettiin uudella tavalla. Vuoden kokemukset ovat rohkaisevia, sillä monessa keskuksessa asiakkaat halusivat jatkaa samalla tai hieman laajemmalla palvelupaketilla myös tänä vuonna.

Koko maassa lähes kolme neljästä tuotosseurantaan kuuluvasta tilasta eli 75 prosenttia halusi jonkinlaista ruokintaneuvontaa, joko Kasvu-, Tuotto- tai Toimintapaketin tai yksittäisinä myytäviä niin sanottuja Kerta-ruokintaneuvontapalveluja. Kiinnostus ruokintaan oli suurinta Oulussa ja Keski-Pohjanmaalla, jossa yli 80 prosenttia asiakastiloista osti tuotosseurantapalvelujen lisäksi myös ruokinnan neuvontaa. Eri paketeista suosituin oli Ruokinnan ohjaus Toiminta, jonka valitsi noin puolet ruokintaneuvontaa ostaneista. Kolmannes haluaa lisää tuottoa navetasta Tuotto-palvelupaketin avulla ja noin viisi prosenttia valitsi järeimmän eli Kasvu-paketin. Noin 15 prosenttia halusi edetä varovasti ja teki sopimuksen kerta-periaatteella tehtävistä ruokintasuunnitelmasta tai -seurantalaskelmasta. Ruokinnan ohjaus -palvelussa keskitytään karjan ruokintaan ja sitä kautta saataviin hyötyihin. Optimointi auttaa löytämään kannattavimman ja hyvän tuotoksen varmistavan ruokintavaihtoehdon, jossa kotoiset rehut käytetään täysimääräisesti hyväksi. Kun asiantuntijan ja tuottajan tapaamisissa keskitytään kerrallaan vain yhteen asiaan, kohtaamiset ovat napakoita ja tehokkaita. Aktiivinen seuranta ja yhteydenpito kohtaamisten välillä on kuitenkin välttämätöntä, jotta muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Kirjoittaja on kehityspäällikkö ProAgria Keskusten Liitossa.

Artturi teki ennätyksen Vuosi 2012 oli ennätyksellinen Artturi-rehunäytteiden määrissä. Valiolaiset maitotilat kunnostautuivat lähettämään rehunäytteitä niin, että edellisen vuoden ennätykset rikkoutuivat kirkkaasti jo loppusyksystä. zz Artturi-rehunäytteitä analysoitiin vuonna 2012 kaikkiaan yli 38 000 kpl. zz Tilakohtaisesti rehunäytteitä analysoitiin enemmän kuin koskaan, ja rajapyykki, kolme /valiolainen maitotila, rikkoutui ensimmäisen kerran. zz Säilörehu-, nurmi- ja heinänäytteitä analysoitiin 3,2 kpl/tila, joista säilörehuja 2,6 kpl/tila. zz Valiolaisista maidontuottajista 68 prosenttia on lähettänyt rehunäytteitä Artturi-rehuanalyysiin vuoden 2012 aikana. Virva Hallivuori


Tilaa laidunkauden kivennäiset nyt!

Tilaa nyt – hint a on edulli simm illaan!

Kesä Naminon korkea magnesiumpitoisuus pienentää laidunhalvausriskiä. Riittävä natriumin saanti edistää magnesiumin imeytymistä ja ylläpitää kuiva-aineen syöntiä. Kesä Namino on takuuvarma valinta laidunkaudelle! Muut kampanjatuotteet: Viher Hertta Muro ja Farmarin Lypsykivennäinen. Lisätietoa myyjältäsi Agrimarketista!

www.agrimarket.fi www.suomenrehu.fi

Kesä Namino

265 € /lava 600 kg tai ssk

Hinta voimassa ajalla 11.3.–16.5.2013, koskee suoria tilatoimituksia. Hintaan lisätään alv 14 % sekä rahti.


Rehuntuotanto

Tarkenna seosrehuruokintaa rehu- ja maitonäytteillä

Mitä seosrehuvaunun vaaka näyttää? Laitanko paalin vai kevät-, kesä- tai syyssadon rehua? Ottaisinko isosta siilosta, pienemmästä vai molemmista? Onko maitomäärää mahdollisuus lisätä ja tuottoa parantaa?

Säilörehun kuiva-aineen vaikutus seosrehun koostumukseen Säilörehun kuivaaine g/kg ka

Väkirehun kuivaaine g/kg ka

Väkirehu-%

Väkirehun kuivaaine g/kg ka

Väkirehu-%

200

880

59

700

53

220

880

57

700

51

240

880

54

700

49

260

880

52

700

47

280

880

51

700

45

300

880

49

700

43

320

880

47

700

42

Virva Hallivuori

P

aljon kysymyksiä, mutta Artturi-rehunäytteillä, maitonäytteillä sekä ruokinnan seurannalla ja suunnittelulla vastaukset löytyvät. Säännöllinen viikoittain tapahtuva säilörehunäytteiden otto sekä tulosten hyödyntäminen takaavat seosrehuruokinnan onnistumisen. Säilörehun kuiva-ainepitoisuuden muutos vaikuttaa seoksen väkirehuprosenttiin, jos seossuhteita ei muuteta. Seosrehuruokinnassa komponenttien määrä nähdään usein vaunussa olevasta vaa’asta. Ruokintaa suunniteltaessa säilörehun kuiva-ainepitoisuus on ollut 400 grammaa kiloa kohden ja optimaalinen väkirehuprosentti 42 prosenttia. Kun säilörehun kuivaainepitoisuus muuttuu 360 g/kg, muuttuu väkirehuprosentiksi 46, mikäli säilörehua ei punnita seosrehuvaunuun enemmän. Märemmässä rehussa on mukana vettä, joka ei sisällä ravinto-aineita, mutta painoa rehussa on enemmän. Koska väkirehuprosentti kasvaa muuttuvat myös seoksen valkuais- ja kuitupitoisuudet. Maidontuotannossa olevat lehmät nauttivat optimaalisesta, terveellisesti täydennetystä, hyvälaatuisesta seosrehusta, eivätkä kärsi rehustuksen muutoksista, kun säädät seosrehun koostumuksen kohdalleen säilörehunäytteiden avulla. Säilörehunäytteisiin käytetty aika sekä kustannus tulevat monin verroin takaisin säästyneissä ruokintakustannuksissa. Karjasi tuottaa tasaisesti maitoa, maidon pitoisuudet

26

Maito ja Me 2 / 2013

340

880

46

700

40

360

880

44

700

39

380

880

43

700

37

400

880

42

700

36

Säilörehun kuiva-ainepitoisuuden muutos vaikuttaa seoksen koostumukseen, jos seossuhteita ei muuteta.

Säilörehun kuiva-aine ja syönti-indeksipisteet Syönti-indeksipisteet 8 6 4 2 0 -2

0 100 200 300 400 500 600

-4 -6 -8 -10

Kuiva-aine g/kg ka

ovat kohdallaan ja eläinten ruokintaperäiset sairaudet vähenevät.

Maidon pitoisuudet kertovat ruokinnan onnistumisesta Viikoittainen tankkimaidon seuranta kertoo, miten karjan ruokinnassa onnistutaan. Maidon pitoisuuksien heilahtelu kuvaa ruokinnan muutoksia tai karjassa tapahtuneita muutoksia.

Tiesitkö: Säilörehun kuivaaine vaikuttaa rehun syönti-indeksipisteisiin. Yhden syönti-indeksi­ pisteen vaikutus rehun vapaaehtoiseen syöntiin on 100 g/kg ka/pv/lehmä. Parhaimmat kuiva-aineen perusteella annettavat syönti-indeksi pisteet saavutetaan säilörehun kuiva-aineen ollessa lähellä 400 g/kg ka.

Odotettua heikompi tuotos tai ureaja valkuaispitoisuuden lasku yhdistettynä maidon rasvapitoisuuden nousuun on merkki ruokinnan riittämättömyydestä tai virheellisyydestä ottaen huomioon ruokittavan karjan tuotannon vaiheiden, tuotostason ja kuntoluokkien vaatimukset. Karjan ruokintaa ei ole täydennetty riittävällä energiapitoisella rehulla, säilörehun D-arvo on alentunut, rehunsyöntiä


Ajankohtaiset tarvikkeet laskee rehun virhekäyminen tai kenties riittämätön veden saanti. Riittävä veden saanti (kuppeja tai juoma-altaita riittävästi, vesi puhdasta ja virtaus riittävää) turvaa rehun riittävän kuiva-aineen syönnin. Karjaa havainnoimalla tunnistetaan riskilehmät, jolloin päästään korjaamaan niiden ruokintaa ennakolta esimerkiksi energiapitoisemmalla rehustuksella, jolloin varsinaiseen lääkintään ei tarvitse turvautua. Jopa 90 prosenttia maitotuotoksen vaihteluista on selvitettävissä lehmien rehunsyöntimäärillä. Jos maitomäärät tankissa vaihtelevat runsaasti (+/- 2 %) on tarkasteltava ja korjattava ruokintaa, rehujen täydentämistä, rehun laatua ja säilörehun vapaata syöntiä, ruokinnan esteettömyyttä ja jakokertoja, ruokintahygieniaa, veden määrää ja laatua. Mitä isommasta karjasta on kysymys, sitä pienempään vaihteluprosenttiin on päästävä. Ulkomailla isoilla tiloilla pidetään hyväksyttävänä vaihteluna 0,75 prosenttia tankkimaidon määrästä.

Tiesitkö: Rehuperäinen asetonitauti on seurausta säilörehun runsaasta voihaposta, rehun pilaantumisesta tai huonomman maittavuuden seurauksena vähentyneestä säilörehun syönnistä.

Kotimaista takuulaatua!

-kiristekalvot • Tehostettu UV-suoja ja liimautuvuus • Takuu 3 vuotta ostopäivästä • Tehostettu laadunvalvonta tuotannossa, laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa

Rani -aumakalvot

Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeni raaka-aineista. Kirjoittaja on säilörehu­ asiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Miten toimin, että saan viikoittaisen maitonäytteen ja mitä se maksaa?

Kaikki aumakalvot saatavana myös 300 metrin Jumbo-rullina.

m/rll 25 25 25 m/rll 30 25 25 25 35 35 m/rll 100 100 100 50 50

-pyöröpaaliverkot

zz Käy tilaamassa viikoittainen maitonäyte seuraavasti:

1. Kirjaudu Valmaan valma.valio.fi tunnuksillasi. • Jos et ole koskaan kirjautunut Valmaan käyttäjätunnus on tuottajanumerosi. • Salasanasi on viimeisen maitotilin summa mukaan luettuna sentit. Salasanan pituus on 8 merkkiä, joten joudut ehkä laittamaan 0 (nollia) tilisumman eteen. Esim. jos viimeisen maitotilin tilityssumma on 7550,16 on salasanasi 00755016. 2. Klikkaa vasemmasta sivupalkista Omat tiedot ja keskiosasta Näytetilaus. • Valitse maitonäyte. • Laita haluamasi aloituspäivämäärä. Aikaisintaan näytteen voi tilata ylihuomiseksi ja tilan keräilypäivät on huomioitava. • Valitse jatkuva. • Tallenna tilaus painamalla Lähetä-painiketta. • Lue tarkennukset poikkeamista näytteenotossa sivun alareunasta. Jos muutoksia tulee esim. maidon keruureitteihin, niin käy päivittämässä näytetilaus uudelleen. 3. Klikkaa vasemmasta palkista Omat tiedot ja valitse hälytys omat maitonäytteet. Suosittelemme valitsemaan hälytykset sähköpostiin tai kännykkään. Tarkistathan omien yhteystietojesi oikeellisuuden ja korjaat tarvittaessa. Muista tallentaa muutokset sivun alareunan Tallenna-painikkeella. zz Maitonäyte, josta määritetään koostumus (rasva, valkuai­nen, bakteeripesäkkeiden määrä sekä solupitoisuus) maksaa 3,16 € + alv.

Valkoinen (mm) 1000/8000 x 0,15 1250/10000 x 0,15 1500/12000 x 0,15 Valkoinen/musta (mm) 1500/6000 x 0,15 1000/8000 x 0,15 1250/10000 x 0,15 1500/12000 x 0,15 1750/14000 x 0,15 2000/16000 x 0,15 Alusmuovi väritön (mm) 1000/8000 x 0,04 1250/10000 x 0,04 1500/12000 x 0,04 1750/14000 x 0,04 2000/16000 x 0,04

Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä. Hyvä leviäminen paalin reunasta reunaan. Verkon loppumisesta ilmoittava 30 m juova rullan lopussa. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa. Tuplaraidoitus verkon toisessa reunassa helpottaa rullan asennusta. Valmistaja RKW, Michelstadt Saksa. Tehdas on kehittänyt alkuperäisen verkkosidontamenetelmän yhdessä Claasin kanssa.

-paalauslangat

Sisal -lanka 2 x 9 kg (200 m/kg)

Ympäristöystävällinen. Kaikkiin koneisiin, myös risupaalaus.

Muovilanka 2 x 5 kg

Muovilanka 2 x 5 kg

Kovapaalaukseen. Oranssi.

Pyöröpaalaukseen. Valkoinen.

(400 m/kg)

www.k-maatalous.fi

(600 m/kg)

K-MAATALOUS


Rehuntuotanto

Varmista tuotostaso laidunkaudella Kuva: Eero Veijonen

Tankkimaidon pinnan haluttu taso varmistetaan hyvällä laitumella, maittavalla väkirehulla ja puhtaalla juomavedellä.

L

Asko Laapas, Sari Jussila, Marja Jalo-Ryynänen

aita lehmät laitumelle ajoissa. Laidun kasvaa nopeasti ja lehmät joutuvat helposti heti laitumelle päästyään kahlaamaan liian pitkään laitumeen. Myöhästymisen seurauksena lehmät tallaavat enemmän kuin syövät ja täydennysruokinta on hyvin haastavaa. Lehmät eivät syö tehokkaasti ylipitkäksi päässyttä laidunta, jolloin väkirehun tarvetta navetassa on vaikea arvioida. Toiveista huolimatta tuotokset laskevat. Alkukesästä kannattaa kävellä laitumella päivittäin ja varmistaa, että nurmikasvuston korkeus on alle 20 senttimetriä, kun lehmät lasketaan laitumelle. Silmämääräinen arvio ei ole luotettava. Aikaisella aloituksella saadaan laidunkiertoon oikeaa porrastusta. Laidunrehun vanheneminen hidastuu ja nurmen tallaantuminen vähenee. Näin ruokinnallinen vaikutus pysyy parempana pidempään.

Väkirehun taso laidunkaudella Väkirehun määrä laidunkaudella aiheuttaa monesti pohdintaa. Alle 40 kiloa lypsävä lehmä ei hyödy yli 10 kilon väkirehutasosta, koska väkirehun syönti korvaa jo laitumen syöntiä. Kilon väkirehun lisäys päivässä vähentää 0,5 kg ka laidunrehun syöntiä. Yli 10 kiloa väkirehutasoja tarvitaan, kun lehmä lypsää yli 40 kiloa tai laidun on jo päässyt liian pitkäksi ja on huonosti maittavaa tai laidunta on rajoitetusti. On täysin tilakohtainen ratkaisu vaihdetaanko kesäksi eri väkirehu kuin talveksi. Mikäli tilalla on omaa rehuviljaa, jota halutaan käyttää, toimii puolitiiviste/tiiviste ja viljaruokinta kesällä samoin kuin täysrehukin. Tärkeintä on, että väkirehu maittaa lehmille. Etenkin loppukesällä poiki-

28

Maito ja Me 2 / 2013

p  Laiduntaminen aloitetaan nurmen ollessa noin 10-senttistä. Tuotosta ja syöntiä seurataan

jatkuvasti. Lisärehun antamisella ehkäistään tuotoksen notkahdus.

vien täydennysruokinnassa on varmistettava, että herumishuippu saavutetaan ja lehmällä riittää energia. Kesäksi valmiiseen täysrehuun vaihtamalla voi ostaa itselle työaikaa. Täysrehu puoltaa paikkaansa, jos tilalla ollaan ostoviljassa. Ajansäästöllä ei tätäkään voida suoraan perustella, jos ruokinta on koneellistettu, mutta on yksi pohtimisen arvoinen asia. Hyvin sulavan laidunrehun aikaan pötsin pH laskee ja liian suuret väkirehuannokset aiheuttavat happopiikin. Väkirehun määrä suositellaankin laskettavaksi laidunkauden alussa. Tuotosta ja syöntiä on seurattava jatkuvasti, sillä laidun on parhaimmillaan vain ensimmäisen laidunnuskuukauden. Sen jälkeen ruokintaa päivitetään nostamalla väkirehutasoja laitumen heikkenemisen mukaan. Väkirehuntason nosto täytyy aloittaa ajoissa, koska päivittäistä annosta ei voi kerralla nostaa paljon. Jos väkirehutaso ei ole ollut kohtuullinen, niin väkirehutason nostolla ei välttämättä saada toivottua tuotosvaikutusta näkyviin. Vanhenevalle laitumelle kannattaa varata myös säilörehua lisärehuna tarjottavaksi.

Puhdasta vettä lähellä Tärkeämpää kuin määrittää väkirehuannos tarkasti esimerkiksi 7 ja 7,5 kilon välillä, on huolehtia vedensaannista laitumella. Puhdasta vettä ja juomapisteitä on oltava riittävän lähellä. Lehmä on laiska liikkumaan veden perässä ja vedenjuonnin niukkuus näkyy heti tankkimaitomäärissä. Vesi onkin todennäköisesti halvin rehu, mitä tiloilla tarjotaan lehmille. Juomapisteet on muistettava huoltaa ja puhdistaa maidon laadun ja lehmien terveyden varmistamiseksi. Lehmien viihtyvyyttä voi laidunkaudella lisätä järjestämällä mahdollisuuden oleskella varjossa.

Riittävästi kivennäisiä Kivennäistä pitää kulua laidunkaudella, ei riitä että sitä on pelkästään tarjolla. Magnesiumin imeytymistä heikentää laidunrehun matala sokeri, korkea raakavalkuainen ja kaliumpitoisuudet. Voikukkien valtaamassa, huonossa laitumessa lehmät saavat liian paljon kaliumia. Myös sisäruokintakaudella ennen laidunkauden alkua on huolehdittava kivennäisten saannista, koska piilevä magne-


siumin puute voi tulla esiin laidunnusta aloitettaessa.

Kasvilajit ja viljely Laitumen viljelytekniikka on pääosaltaan samanlainen kuin muidenkin nurmien. Suurimmat erot ovat kasvilajivalinnassa, lannoituksessa ja kasvinsuojelussa sekä tietysti laitumen hoidossa kasvukauden aikana. Laitumen sadonmittaus on haastavaa, koska sadonkorjuuta ei tehdä siten, että päästäisiin näkemään suoraan tuoresato tonnia/hehtaari ja sitä kautta määrittämään hehtaarikohtainen kuiva-aine sato. Tästä huolimatta kunnolla viljelty laidun on ainut mahdollinen perusta onnistuneelle laiduntamiselle ja sitä kautta hyvälle maitotuotokselle. Hyvin ja laadukkaasti viljellyt laitumet ovat tiheitä, niiden kasvusto koostuu kylvetyistä lajeista ja talvehtimisriskit pysyvät hallinnassa. Monivuotisen laitumen kasvilajivalikoimaan kuuluvat tutut nurmikasvilajit kuten timotei, nurminata, koiranheinä, puna- ja alsikeapila. Lisäksi laidunseoksissa käytetään myös jonkin verran ruokonataa, englanninraiheinää, valkoapilaa ja niittynurmikkaa, rainataa ja sini- ja rehumailasta.

Laidunnurmiseoksen kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat maittavuus ja tallauksensietokyky ja siten satovarmuus. Lisäksi on muistettava valita sellaisia kasvilajeja ja lajikkeita laidunseokseen, jotka menestyvät ja ennen muuta talvehtivat kunnolla omalla viljelyalueella. Laidunnurmen perustaminen on syytä tehdä huolella, sillä perustamisvaiheen vaikutukset säilyvät 3–5 vuotta riippuen nurmikierron pituudesta. Perustamisvaiheen virheiden korjaaminen satovuosina on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Lohkojen muotoilu, ojituksen kunnostus, kestorikkakasvien torjunta, kalkitus ja pellon pinnan tasaus ovat toimenpiteitä, joista tulee aina huolehtia perustamisen yhteydessä.

Kasvustot kunnossa Kasvusto kertoo aina jotain lohkon kasvukunnosta ja laitumen hoidon tasosta. Tiettyjen rikkakasvien kuten esim. leinikkien, kortteiden ja ohdakkeiden esiintyminen on merkki heikosti toimivasta ojituksesta. Suolaheinien, orvokkien, röllien ja kortteiden esiintyminen puolestaan kertoo lohkon alhaisesta pH:sta tai alhaisesta ravinteikkuudesta. Oikea eläintiheys ja sopivan ns. laidunpaineen ylläpito suhteessa

syötössä olevan lohkon kokoon ovat tärkeitä asioita ajatellen tehokasta ja taloudellista laidunnusta. Nurmien satomäärän alentumista on hankalampi huomata kuin muiden viljelykasvien. Korjuukertoja syöttöjen muodossa kertyy laidunlohkolle keskimäärin 4–8. Tällä on vaikutuksensa siihen, että timotei ja nurminata jäävät helposti laitumella lyhytikäisemmiksi kuin säilörehunurmissa, mikä puolestaan johtaa helposti kylänurmikan, lauhan ja muiden satoa alentavien kasvien suhteelliseen lisääntymiseen. Karjan tuotoksen kannalta on tärkeää, että kaikki syötettävät nurmirehut ovat maittavia. Monet rikkakasvit ovat haitallisia, huonosti maittavia tai jopa myrkyllisiä. Lisäksi rikkakasvit vievät kasvutilaa ja ravinteita viljellyiltä nurmikasveilta. Vanhoiksi päässeisiin kasvustoihin tulee helposti hevonhierakkaa, voikukkaa ja mätästävää nurmilauhaa. Nurmien kasvinsuojelu on käytännössä siis rikkakasvien havainnointia ja hallintaa joko puhdistusniitoin tai kasvinsuojelutoimenpiteiden avulla. Kirjoittajista Laapas on nurmentuotannon osaamisvastaava, Jussila ruokinnan osaamisvastaava ja Jalo-Ryynänen maitotilaneuvoja. He työskentelevät ProAgria Etelä-Suomessa.

Maito ja Me 2 / 2013

29


*

*Kaikki liittyy lehmään Aina kun BouMatic-lypsin kiinnitetään lehmään, turvaudutaan kaikkein korkeimman tason kokemukseen, tietoon ja asiantuntemukseen, mitä maidontuotantoalalla on tarjolla.

• SmartDairy®-hallintajärjestelmät • Lehmäliikenne- ja lypsyasemajärjestelmät • Jäähdytysjärjestelmät • Lypsyhygieniakemikaalit • Maidonkeräyslaitteisto

BouMaticissa kaikki todellakin liittyy lehmään. Jokaisen kehittämämme järjestelmän, ohjelman ja tuotteen suunnittelussa lehmäsi mukavuus, terveys ja tuotanto-ominaisuudet ovat keskeisellä sijalla. Hellävarainen, nopeasti ja täydellisesti tapahtuva lypsy on BouMaticin velvollisuus lehmiänne kohtaan. Karjasi tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen on BouMaticin velvollisuus Sinua kohtaan. Tutustu miten lehmäsi ja BouMatic voivat parantaa maidontuotannon kannattavuutta.

• Alkuperäisvalmistajien osat ja tarvikkeet • Automatiikka ja hallintalaitteisto

Lisätietoja saat osoitteesta

BouMatic.com

Jälleenmyyjä: Pellon Group Oy Yrittäjäntie 10 FI - 62375 Ylihärmä T: + 358 6 4837 555 F: + 358 6 4837 777 www.pellon.com

© 2010 BouMatic. All Rights Reserved.

It’s all about the cow


Rehuntuotanto

Laidunlohkon vaihto torjuu loisongelmaa

Kylmä ilmasto ja lyhyt laidunkausi säästävät suomalaiset karjat monilta maailmalla yleisiltä sisäloisongelmilta. Muutamat sisäloiset aiheuttavat Suomessakin sairastumista ja jopa kuolemia, yleensä ensimmäistä kauttaan laiduntaville naudoille. Vesa Rainio, Antti Oksanen

N

Kuva : Pauliina Pietilä

iissä maissa, joissa naudat laiduntavat pysyväisluontoisilla laitumilla, loiset ovat vakava ongelma. Eläimet saatetaan loislääkitä jopa kuukausittain, mikä seuloo loismadoista esiin resistenttejä, lääkettä sietäviä, kantoja.

jautuminen vie pitkään, vaikka eläin lääkitään välittömästi.

Keuhkomato Keuhkomato elää naudan keuhkoputkissa. Sitä tavataan Suomessa lähinnä osassa emolehmäkarjoja – tämä on eräs syistä, joiden vuoksi lypsykarjoihin ei pitäisi ottaa eläimiä emolehmäkarjoista. Keuhkomadon sairastuttamaa eläintä hoidetaan kuin juoksutusmahamadon vaivaamaakin. Myös karjan nuorten eläinten sairastumisen ehkäisyyn sopivat samat periaatteet. Mutta keuhkomadon paras ehkäisy on, ettei hanki tilalle loista kantavia eläimiä.

Juoksutusmahamato Juoksutusmahamato on merkittävin naudan loismato Suomessa. Nuoren eläimen laidunruohon mukana saama tartunta on yleisimmin peräisin edellisenä kesänä lohkolla laiduntaneista eläimistä. Jos lohkolta korjataan säilörehusato alkukesästä ja laidunnetaan vasta heinäkuulta alkaen, lähes kaikki talven yli säilyneet toukat ehtivät kuolla ja laidun on turvallinen. Talven yli laitumessa ei yleensä säily niin voimakasta tartuntaa, että eläimet sairastuisivat heti laitumelle päästyään. Kun nauta on saanut tartunnan laidunkauden alussa, toukan kehittyminen munivaksi madoksi vie kolmisen viikkoa ja erittyvien munien kypsyminen laitumessa tartuntakykyisiksi toukiksi pari viikkoa. Lämpimässä ja kosteassa kehitys on nopeampaakin, mutta epäedullisissa olosuhteissa vastaavasti hitaampi. Noin kuusi viikkoa laitumellelaskun jälkeen toukkamäärät alkavat olla suuria – etenkin, kun tässä vaiheessa laidun usein on loppuunkaluttu ja eläin joutuu syömään lyhyttä ruohoa läheltä ulostekasoja. Tyypillinen heinäkuisen sairastumisen uhri on ensimmäistä kesäänsä laiduntava nuori eläin. Oireet ovat: laihtuminen, takkukarvaisuus, ripuli, heikkous ja jopa kuolema. Sairastuneen lauman kaikki eläimet on syytä lääkitä pikaisesti. Sairastuminen on ehkäistävissä laiduntamalla nuoria, vastustuskyvyttömiä eläimiä nurmilla, jotka eivät edellisenä kesänä olleet laidunkäytössä.

Kokkidioosi Kokkidioosi on alkueläimiin kuuluvien taudinaiheuttajien aiheuttama vakavakin

Perinnelaitumet

p  Nuoret eläimet ovat alttiita loistartun­

noille. Ne kannattaa laittaa edellisenä kesä­ nä laiduntamattomille lohkoille.

ripulisairaus. Taudinaiheuttajat ovat karjoissamme yleisiä. Sairautta esiintyy sekä navettaoloissa että laitumella. Laitumella kokkidioosi aiheuttaa ripulin usein 1–2 viikkoa laitumellelaskun jälkeen. Tartunnanlähteenä ovat edellisenä kesänä laiduntaneiden eläinten ulosteissa erittyneet loisen kestomuodot, ns. ookystat. Myös kokkidioosin ehkäisyssä on tärkeää laittaa nuoret eläimet edellisenä kesänä laiduntamattomille lohkoille. Kosteassa laitumessa kokkidit säilyvät pitkään, sen sijaan kuivalla kesäkelillä niiden määrä oleellisesti vähenee. Uudellakin laitumella pitää välttää ylilaidunnusta, sillä ruohon tyvellä ja lähellä ulostekasoja kokkidien määrä on korkein. Erityisesti on syytä estää eläimiä juomasta laitumen lammikoiden vettä. Kokkidioosin ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Ripulin puhjetessa suolistossa on jo tapahtunut vaurioita, joiden kor-

Luonnonlaitumet ovat yleensä laajoja, harvakseltaan ruohoa kasvavia alueita eikä niillä sen vuoksi pidetä kovin montaa eläintä hehtaarilla. Pieni eläintiheys vähentää laitumen loissaastumisastetta. Joitain loissairauksia kuitenkin esiintyy lähes yksinomaan luonnonlaitumilla. Perinnebiotooppilaidunnuksessa tavataan toisinaan isoa maksamatoa, joka huomataan vasta teuraslöydöksenä. Maksamadon elämänkiertoon kuuluu rantaveden kotilossa vietetty kehitysvaihe, minkä vuoksi tartunta on mahdollinen vain laitumilla, joissa on rantaa tai vaikkapa veden täyttämä oja. Rantakaistaleet on saastuneilla alueilla syytä aidata laitumesta erilleen. Joillain alueilla esiintyy puutiaisen (punkin) levittämän alkueläimen aiheuttamaa punatautia. Tämä loissairaus on hengenvaarallinen aikuisille eläimille, mutta jokseenkin harmiton alle vuoden vanhoille, jotka kerran tartunnan saatuaan ovat taudille immuuneja. Jos perinnelaidunnusta käytetään pääosin nuorkarjalle, vaaraa voitaneen pitää vähäisenä. Kirjoittajista ELT Rainio työskentelee Leppävirran kunnaneläinlääkärinä ja professori Oksanen Evirassa. Maito ja Me 2 / 2013

31


Hiehojen kasvupotentiaalin

hyödyntämisellä enemmän maitoa Maidontuotantoa on mah­dollista lisätä alen­ta­ malla hiehojen keski­mää­ räistä poikimaikää. Minna Norismaa

M

aidontuotannon kehittäminen painottuu usein lypsylehmiin ja rakennusinvestointeihin. Hiehojen kasvupotentiaalin hyödyntäminen on jäänyt vähälle huomiolle, sillä poikimaiän ja ensikkokauden tuotokset näkyvät huomaamattomasti tilan tuloksissa. Valtakunnan tasolla maidontuotanto lisääntyisi merkittävästi, mikäli hiehojen poikimaikä alenisi esimerkiksi pari kuukautta ensikkokauden tuotoksen pysyessä nykyisellä tasolla. Ensikoiden tuotospotentiaali jää hyödyntämättä hiehokauden alhaisen kasvun vuoksi. Tästä johtuen ensikot käyttävät ensimmäisellä tuotantokaudella energiaa omaan kasvuunsa eikä energia suuntaudu maidon- ja maitovalkuaisen tuottamiseen. Ensikoiden tuotokset jäävät geneettistä tasoa pienemmiksi ja ensikoiden tiinehtyminen viivästyy. Huono hedelmällisyys on ollut ensikoiden merkittävin poiston syy. Hedelmällisyysongelmat syntyvät pääosin hiehokauden ruokinnan puutteista sekä olosuhteista.

p  Jalostuksen ja ruokinnan yhteistulos, hyvä rungon syvyys. Karjan ensikot tuottavat erin­

omaisesti.

Hiehon poikimaikä ja lehmien kestävyys Hiehojen keskipoikimaikä on Suomessa melko korkea. Viimeisen viiden vuoden aikana poikimaikään ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Parhaat maidontuottajat ympäri maailmaa pitävät hiehojen parhaana poikimaikänä 23–24 kuukautta. Suomessa tilakohtaiset erot ovat todella suuria vaihdellen Tuotosseuranta-tiloilla välillä 22– 37 kuukautta. Hiehojen tiinehtyminen on ollut myös heikohkoa, sillä yhtä tiineyttä kohden on tarvittu lähes 1,7 siemennystä, jolloin poikimiset viivästyvät entisestään. Hiehoilla ei ole tuotantorasitusta takana, joten niillä on täydet mahdollisuudet tiinehtyä ensimmäiseen siemennykseen, mikäli kasvu on ollut riittävää ja olosuhteet ovat kunnossa. Paras kymmenys tuo-

34

Maito ja Me 2 / 2013

Hiehon kuntoluokka 3,5.

Hiehon kuntoluokka 3.

Kuntoluokka vaikuttaa hiehojen tiinehtyvyyteen, kuvassa holstein–hieholla on sopiva kunto­ luokka siemennysikäiselle hieholle.

tosseurantatiloista saa hiehot tiineiksi ensimmäiseen siemennykseen. Parhailla maitotiloilla myös ensikoiden vuosituotokset ovat merkittävästi keskimääräistä parempia. Mitä parhaat maidontuottajat tekevät toisin saadakseen erinomaisia tuloksia? ProTuotos-tulosten perusteella 24 kuukauden iässä poikineiden lehmien elinikäistuo-

tokset ovat parempia kuin myöhempään poikineilla hiehoilla. Samoin ensikkokauden vuosituotokset ovat olleet muita parempia 24 kuukauden iässä poikineilla.Tulosten valossa mikään ei vahvista näkemystä, että hiehojen poikimaikää kannattaa myöhästyttää optimaalisesta 24 kuukauden iästä. Vasikoiden ja hiehojen riittävän kasvun on oltava tavoitteiden mukainen.


Rehuntuotanto Ensikkokauden tuotos alkaa vasikan juottokaudesta Useiden tutkimusten mukaan ensikkokauden tuotoserot syntyvät jo vasikan viiden ensimmäisen elinviikon aikana. Vasikan kasvulla on suuri merkitys siihen, kuinka hyvin eläimen perimän mukainen tuotos toteutuu ensikkokaudella ja vaikutus näkyy jopa kolmanteen laktaatiokauteen saakka. Vasikan päiväkasvun tulee olla vähintään 1 000 grammaa päivässä, ja juottokauden jälkeen kasvu rajoittuu rodusta riippuen noin 750–900 grammaa päivää kohden. Parhailla maitotiloilla vasikoiden kasvutulokset ovat olleet jopa 1 500 grammaa päivä, mutta yleisesti päiväkasvut jäävät merkittävästi alle 1 000 gramman. Riittävään kasvuun tarvitaan paljon maitoa ja sulavaa, hyvää vasikan täysrehua. Tutkimusten mukaan neljännes ensimmäisen lypsykauden tuotoksen vaihtelusta selittyy vasikan kasvulla ennen 42/49 päivän ikää (Faber 2005) ja ensimmäisen ternimaitoannoksen määrän nosto kahdesta litrasta neljään litraan on antanut 1 000 kg /vuosi paremman tuotoksen ensimmäisenä ja toisena tuotosvuotena. Ternimaito annettiin tutkimuksen vasikoille tunnin sisällä syntymästä ja muu ruokinta pysyi koko kasvatuskauden samanlaisena.

Hiehokauden neljä kriittisintä ruokintajaksoa Hiehokausi alkaa, kun vasikka vieroitetaan juotolta ja päättyy ensimmäiseen poikimiseen. Hiehokauteen sisältyy neljä kriittistä kasvuvaihetta, joilla on suuri merkitys ensikkokauden tuotoksiin. Ruokinta suunnitellaan tavoitellun poikimaiän ja karjan ensikoiden sekä vanhempien lehmien elopainon perusteella. Ensimmäinen maitorauhaskudoksen nopean kasvun vaihe ajoittuu noin kolmen kuukauden iästä siihen saakka kunnes elopainoa on noin 300 kiloa. Vaiheen päättymisikä on siten eläin- ja karjakohtaista, joka selviää elopainomittauksilla. Tässä vaiheessa ruokinnan tulee olla kasvutavoitteiden mukaista, karkearehuja ei tulisi missään vaiheessa rajoittaa. Karkearehujen laatu analysoidaan ja ruokintaa täsmennetään niiden pohjalta. Yli puolivuotiaiden hiehojen karkearehuista osa voi olla vähäenergistä, myöhään korjattua nurmea. Seuraava merkittävä kasvuvaihe on 12– 15 kuukauden iässä eli tiineyttämisen aikaan, jolloin energian saantia voidaan hieman lisätä tiinehtymisen varmistamiseksi. Seuraavat kaksi kasvuvaihetta jaetaan

tiineyden alkukuukausiin ja viimeisiin tiineyskuukausiin. Kaikkien kasvuvaiheiden tarpeet ja tavoitteet huomioidaan KarjaKompassi-ruokinnan optimoinnissa. Riittävästä valkuaistäydennyksestä huolehditaan koko kasvatuskauden ajan. Parhaiten tiinehtyvät hiehot, joiden kuntoluokat ovat 2,5–3. Vasikoiden ja hiehojen elopainojen mittaukset voi ajoittaa seuraaviin ikävaiheisiin: juotolta vieroitus, 3 kuukautta, 6–9 kuukautta ja 12–14 kuukautta. Nämä kasvuvaiheet antavat paljon tietoa, miten ruokinta on onnistunut ja onko tarpeen tehdä muutoksia. Hiehot voi siementää, kun painoa ay-ro-

dulla on tullut vähintään 320 kiloa (13 kk) ja holstein-rodulla 370 kg (13 kk). Useimmiten hiehot saavuttavat nämä painot ennen 14– 15 kuukauden ikää, edellyttäen että ruokinta on tasapainoista. Kuntoluokkaa ei pidä sekoittaa hyvään kasvuun. Useimmat hiehot ovat turhan tuhdissa kunnossa, mikä heikentää tiinehtyvyyttä sekä poikimisen jälkeistä syöntikykyä. Hiehojen ruokinnasta ja kasvutavoitteista on aineistoa mm. ProAgria Oulun Maitomanagement 2020 -hankkeen nettisivuilla. Kirjoittaja on ProAgria huippuosaaja – lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi ja työskentelee ProAgria Pohjois-Karjalassa.

Ensikoiden poikimaiän vaikutus maitomäärään ja -tuloihin tukialueittain 2012 Tukialue, ensikoiden lukumäärä

A+B 19 449 kpl

C1 18 600 kpl

C2 44 934

C3 5 661 kpl

C4 688 kpl

27,1

26,8

26,7

26,5

27,1

Ensikkokauden tuotos, kg

7 539

7 650

7 758

7 957

8 253

Maitomäärän lisäys, jos poikimaikä 24 kk, milj. litraa

14,2

13,6

33,8

4,6

0,6

Maitotulojen lisäys, milj. euroa

6,4

6,3

15,6

2,1

0,3

Poikimaikä, kk

Hiehojen poikimaiän vaikutus tilan maitotuloihin Vuosi 2011 Taloudellinen vaikutus vuoden 2011 tuotoksella jos ensikot poikisivat 24 kk:n ikäisinä Optimaalinen poikimaikä,kk Toteutunut poikimaikä, kk Ensikoiden lukumäärä, kpl

24 26,5 13

Maidontuotannon lisäys kun hiehot poikivat 24 kk:n iässä

Ensikoiden keskituotos, kg Toteutunut maidon hinta, senttiä/l, sis. pohj.tuen

8 138 0,467

922 euroa/ensikko 11 981 euroa/ensikkoryhmä

Vuosi 2012 Taloudellinen vaikutus vuoden 2012 tuotoksella jos ensikot poikisivat 24 kk:n ikäisinä Optimaalinen poikimaikä,kk Toteutunut poikimaikä,kk Ensikoiden lukumäärä, kpl

24 25,6 12,8

Maidontuotannon lisäys kun hiehot poikivat 24 kk:n iässä

Ensikoiden keskituotos, kg Toteutunut maidon hinta, senttiä/l, sis. pohj.tuen

9428 0,467

683 euroa/ensikko 8 747 euroa/ensikkoryhmä

Esimerkkinä kaaviossa on Mikko Lihavaisen ja Titta Pehkosen tilan kehittämistulokset. Useimmilla tiloilla on mahdollisuudet parantaa maidontuotannon taloudellista tulosta panostamalla hiehojen ruokintaan sekä olosuhteisiin. Onnistumiset lisäävät motivaatiota ja tuottavat onnistumisen iloa. Maito ja Me 2 / 2013

35


Rehuntuotanto

Maidontuotannon kehittämistä käytännössä zz Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen Li-

peristä ovat saavuttaneet erinomaisia tuloksia panostamalla vasikoiden ja hiehojen ruokintaan. Hiehojen poikimisen aikaistaminen on tuonut lisää maitotuloja litroina ja euroina. Titta Pehkonen aloitti mittamaan hiehojen elopainoja siemennysvaiheessa vuonna 2011. Vasikoiden ja hiehojen elopainoja on mitattu säännöllisesti maitotilaneuvonnan Ruokinnan Ohjaus -käyntien yhteydessä. Mittausten yhteydessä eläinten kuntoluokat tarkastellaan kaikista ikä- ja eläinryhmistä. Havaintojen perusteella ruokintaa säädetään ja tehdään tarvittavia muutoksia. Viime vuosien aikana muutoksia on tehty mm. vasikoiden juottoon, väkirehuruokintaan ja hiehoappeen koostumukseen. Merkittävä muutos oli hiehojen olosuhteiden parantamisessa. Hiehoille valmistui vanhaan rehuvarastoon vinokuivikepohjalla kylmäpihatto. Lihavaisen tilan hiehojen kasvut kirjataan hiehojen kasvukäyrälle, josta ne ovat helposti havaittavissa. Hiehoprosessiin panostaminen on tuonut erinomaisia tuloksia. Tulokset näkyvät tilatasolla meijeriin tuotetussa maitomäärässä ja maitotilissä. ”Muistan joka kerta tankkimaitomääriä laskiessani syksyn 2011, sen millaisista litramääristä per lehmä lähdettiin liikkeelle. Jälkeenpäin voi ihmetellä, miten sillä on tultu toimeen”, muistelee Titta Pehkonen. Aktiivinen kehittäminen jatkuu edelleen ja nuoret yrittäjät hakevat tietoa useista eri lähteistä. Sivulla 35 olevassa Hieholaskurissa on havaittavissa, kuinka merkittävästi maitotulot lisääntyvät ensikkoryhmän poikimaiän alentuessa. Onnistunut vasikka- ja hiehokauden ruokinta on lisännyt ensikoiden tuotosta, parantanut maidon valkuaista ja alentanut poikimaikää. Ennuste hiehojen poikimaiälle on vuonna 2013 laskemassa lähelle optimia, ollen nyt 24,7 kuukautta. Kahden vuoden aikana poikimaikä on laskenut kahdella kuukaudella, tuotoksen noustessa samaan aikaan noin 1 300 kiloa ensikkoa kohden kuten vuosivertailusta on havaittavissa. Vuosittainen tuotoksen nousu tekee tilan maitotuloissa noin 8 000 euroa vuodessa ja poikimaiän alentuminen noin 5 000 euroa per vuosi. Merkittävä lisä maitotuloihin. Tilakohtaisesti hiehojen poikimaiän ja ensikoiden tuotosvaikutuksia voi laskea maitotilaneuvojien kanssa.

36

Maito ja Me 2 / 2013

Lihavaisen ja Pehkosen tilan ensikkotuloksia 2011

2012

Hiehojen poikimaikä, kk

26,5

25,6

Ensikoiden tuotos, kg

8138

9428

Ensikoiden määrä, kpl

15,4

12,8

Ensikoiden maidon valkuainen, %

3,61

3,65

p  Justiina, 6 kk, on

erittäin hyvin kehitty­ nyt ja kasvanut nuori hieho. Lihavaisen hie­ hot kasvavat kylmäpi­ hatossa vinokuivike­ pohjalla.

Kasvukäyrä Säkäkorkeus, cm

Siemennyskausi

Elopaino, kg

150

700

140

600

130

500

120

400

110

300

100

200

90

100

80

0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Ikä, kk

Lihavaisen vasikoiden ja hiehojen ruokinta on ollut onnistunutta kuten kasvukäyrältä voidaan havaita. Punainen viiva = päiväkasvutavoite, sininen viiva = säkäkorkeustavoite.


Enemmän aikaa elämiseen!

Lely Astronaut A4 Luonnollinen tapa lypsää! Kuten kaikissa lypsyjärjestelmissämme, on Lely Astronaut A4 -lypsyrobotin kehityksessäkin tärkeimpänä lähtökohtana ollut lehmä. Lypsyrobotti takaa ensiluokkaisen maidon laadun, samalla kun sen ainutlaatuiset hallintalaitteet varmistavat, että karjasi on täydellisesti Sinun valvonnassasi.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää! OTA YHTEYTTÄ ASIANTUNTIJOIHIMME: • HÄMEENLINNA: Jussi Savander 03 628 6634, Tapani Komonen 03 628 6627 • SEINÄJOKI: Jorma Rantala 03 628 6646 • KOKKOLA: Joakim Vidjeskog 03 628 6647 • IISALMI: Simo Jokinen 03 628 6629 • JOENSUU: Arto Toivanen 03 628 6628 • YLIVIESKA: Mikko Holmström 03 628 6636 • TERVOLA: Janne Jurva 03 628 6637 • SATAKUNTA: Juha Vähäkallio 043 211 3941 • JYVÄSKYLÄ: Jussi Paasikannas 043 211 3940

www.lely.com

www.nhk.fi


Rehuntuotanto

Seosrehun hygieeninen valmistus ja rehukomponenttien puhtaus luo edellytykset eläinten terveydelle ja tuotannon kannattavuudelle sekä vähentää tautiriskejä. Olli Ruoho

Seosrehuruokinnan

p  Rehujakeiden varas­

hygienia- ja tautiriskit hallintaan

S

eosrehulla ruokkivat nautatilat ovat yleensä keskimääräistä suurempia, ja niillä varastoidaan ja käsitellään paljon sekä valmista rehua että erilaisia rehussa käytettäviä komponentteja. Rehuketjun pellolta eläinten ruokintapöydälle tulee toimia tehokkaasti. Lisäksi on huolehdittava hyvästä ruokinta- ja rehuhygieniasta, sillä se luo osaltaan perustan eläinten terveydelle ja tuotannon kannattavuudelle.

Ei maata ja likaa rehuun Seosrehun perusta on aina hyvälaatuinen säilörehu. Rehun säilönnässä huolehditaan, ettei maata tai likaa päädy rehuun. Säilörehun ja rehukomponenttien varastointialueen, seosrehun valmistus- ja käsittelyalueen sekä rehun kuljetusreittien tulee olla kovapohjaisia ja pysyä kaikilla säillä mahdollisimman puhtaina ja kuivina. Maa-aineksen mukana rehun sekaan joutuneet klostridi-itiöt ja listeriabakteerit saattavat vaikuttaa haitallisesti maidon laatuun ja aiheuttaa ongelmia esimerkiksi juuston valmistuksessa. Rehun kuljetusreitit järjestetään erilleen lannan kuljetus- ja eläinten kulkureiteistä. Mikäli risteämisiä ei voida kokonaan välttää, tulee lannan kulkeutuminen rehun

38

Maito ja Me 2 / 2013

sekaan estää puhdistamalla risteämäkohdat aina ennen rehun kuljetusta tai rakentamalla kulkureitit eri tasoon esimerkiksi nostosillan avulla. Tämä on tärkeää erityisesti ulosteen mukana leviävien bakteeritartuntojen, kuten salmonellan ja EHEC:n ennaltaehkäisyä ajatellen.

Huono rehu pilaa seoksen Seosrehuruokinnassa voidaan hyödyntää erilaisia teollisuuden sivutuotteita, joiden käyttö ei muutoin tulisi kysymykseen esimerkiksi huonon maittavuuden tai sopimattoman koostumuksen takia. Seosrehun kokonaislaatu määräytyy kuitenkin heikkolaatuisimman komponentin mukaan. Esimerkiksi säilörehuauman kateaineena käytetty, virhekäynyt perunarehu voi sisältää runsaasti klostridi-itiöitä. Pilaantunut rehu saattaa sisältää myös hometoksiineja, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti eläinten terveydentilaan ja aiheuttaa positiivisia tuloksia maidon mikrobilääkejäämätestauksessa.

Suojaa rehu tuhoeläimiltä Suomessa todetaan vuosittain salmonellatartuntoja 10–15 nautatilalla. Valtaosassa tapauksista todennäköisin tartuntalähde on lintujen ja jyrsijöiden salmonellapitoisilla ulosteillaan saastuttama väkire-

tointi-, valmistus- ja käsit­ telyalueen sekä rehun kul­ jetusreittien on hyvä olla kovapohjaisia puhtaanpi­ don helpottamiseksi.

huvarasto ja ruokintalaitteet. Säilörehupaalien päältä rehun sekaan kulkeutunut lintujen uloste on sekin joskus aiheuttanut tartunnan. Seosrehukomponenttien varastoinnissa käytettävät laakasiilot on suositeltavaa suojata esimerkiksi kevytrakenteisilla nosto-ovilla. Tartuntariskiä voidaan pienentää rakentamalla rehuvarastojen katot siten, että linnuille ei ole istumapaikkoja rehun yläpuolella. Sama pätee ruokintalaitteisiin ja esimerkiksi apevaunun säilytyspaikkaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi asentamalla kattotuolien alapaarteisiin rakennuksen aluskate tai tiheäsilmäinen verkko. Aluskatetta käytettäessä on kuitenkin syytä jättää riittävästi tuuletusrakoja, jotta kondenssivesi ei pääse aiheuttamaan ongelmia. Rehuvarastoissa ja tuotantotiloissa on syytä huolehtia säännöllisestä rottien ja hiirien torjunnasta. Suojaamattomat rehut ovat jyrsijöille ja linnuille houkutteleva ruokapaikka. Rehuvarastojen suojaamatta jättämisellä tila ottaa tietoisen riskin ainakin salmonellatartuntojen suhteen. Rehuvarastojen suojaus käydään läpi Naseva-terveydenhuoltokäynnillä ja se on mainittu myös nautatilojen salmonellaryhmävakuutusten suojeluehdoissa.


Yhteiskoneissa myös riskinsä Seosrehuvaunu on yksittäiselle tilalle suuri investointi. Tilat ovat kustannusten säästämiseksi alkaneet pohtia seosrehuvaunun yhteiskäyttöä tai rehu-urakointia. Toimintamalliin sisältyy kuitenkin riski tarttuvien eläintautien leviämisestä, kun vaunulla ajetaan päivittäin rehuvarastoissa ja eläinten ruokintapöydillä eri tiloilla sekä yleisillä teillä. Tautiriskiä ei voida täysin poistaa, mutta sitä voidaan tietyillä toimenpiteillä vähentää. Ulosteperäiset bakteeritartunnat leviävät, kun lantaa kulkeutuu rehun sekaan ja edelleen eläinten suuhun. Tämä riski pienenee, jos tilalla on esimerkiksi visiiripöytä, rehu jaetaan eläimille täyttöpöydän ja mattokuljettimen avulla tai rehuvarastoon puretusta kasasta pienkuormaajalla. Tällöin seosrehuvaunulla ei ajeta sisälle varsinaiseen eläintilaan. Jokaisella tilalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa pestä ja desinfioida seosrehuvaunun ja traktorin pyörät. Turvallisin tapa tehdä rehuyhteistyötä on suljettu tilarengas, jonka tautitilanne on yhtenäinen. Kuitenkin on syytä muistaa, että jollekin tilalle tullut tarttuva eläintauti saattaa levitä kaikille toiminnassa mukana oleville tiloille, ennen kuin se edes huomataan. Lian tai lannan mukana leviävät paitsi salmonella ja EHEC myös esimerkiksi virusripuli- ja loistartunnat. Hengitystietu-

lehduksia aiheuttavien virusten ja bakteerien sekä pälvisilsan kulkeutuminen seosrehuvaunun kyydissä on myös mahdollista etenkin silloin, jos eläimet pääsevät kosketuksiin sen kanssa.

Pelisäännöt sovittava etukäteen Rehu- ja ruokintayhteistyössä kannattaa etukäteen sopia pelisäännöistä ja toimintatavoista paitsi varsinaisen eläinten ruokinnan myös tarttuvista eläintaudeista ilmoittamisen ja niiden aiheuttamien toimenpiteiden suhteen. Rehulaki ei ulotu tilojen väliseen yhteistyöhön. Seosrehu-urakoinnin kohdalla tilanne on hieman toinen; rehulainsäädännön mukaan rehualan toimijalla on ankara vastuu esimerkiksi tarttuvien eläintautien kuten salmonellan leviämisestä rehun välityksellä tai kaluston mukana. Rehulainsäädäntö ei tällä hetkellä kuitenkaan tunne seosrehu-urakointia, mutta toimijan voidaan katsoa olevan rinnastettavissa lähinnä rahtisekoittajaan, jonka on rekisteröidyttävä Eviraan rehualan toimijaksi. Tilojen salmonellavakuutukset edellyttävät, että niiden kanssa yhteistyötä tekevät rehualan toimijat ovat ETT:n positiivilistalla. Listalla ei toistaiseksi ole seosrehu-urakoitsijoita, mutta tällainen toimija voidaan periaatteessa hyväksyä listalle, mikäli tämä on rekisteröitynyt Eviraan rehualan toimijaksi. Urakoinnissa tulee pelisäännöistä ja toi-

Urakoitsijat puhtailla koneilla tilalle zz Kotieläintiloilla toimivien kone-

urakoitsijoiden on syytä tilalta poistuessaan puhdistaa koneet siten, ettei lantaa ja likaa kulkeudu niiden mukana yleisille teille tai seuraavan asiakastilan pihaan. Sama pätee tilojen yhteiskäytössä oleviin koneisiin. Salmonella- ym. tartuntojen riskitekijä on tuotantorakennuksen läheisyyteen putoillut lanta, joka voi ihmisten jaloissa ja koneiden pyörissä kulkeutua eläinten ulottuville. Lietevaunun mukana peltoon kulkeutunut edellisen tilan lanta on huomattavasti pienempi riski. Tiloilla on oikeus edellyttää urakoitsijoilta koneiden puhtautta tilalle tultaessa ja vastaavasti velvollisuus tarjota mahdollisuus niiden puhdistukseen tilalta poistuttaessa.

mintatavoista sopia kirjallisesti etukäteen, ja urakoitsijan on syytä hankkia vastuuvakuutus. Tautiriskien hallinta edellyttää vastuullista toimintaa sekä tiloilta että urakoitsijalta. Kirjoittaja on terveydenhuoltoeläinlääkäri ETT ry:ssä.


Rehuntuotanto

Seleeniä lannoituksella rehuun Seleeni on karjalle tärkeä hivenaine, joka turvaa lypsylehmien ja vasikoiden terveyttä. Karjatilallisen kannattaa käyttää aina seleenipitoisia lannoitteita.

Kuva : Jaakko Martikainen

Orgaaninen seleeni tehokasta

S

Seija Luomanperä, Anu Artjoki

eleenilannoituksella nurmi- ja viljasato sisältää orgaanista seleeniä, jonka eläimet käyttävät parhaiten hyödykseen. Seleenin lisääminen rehuun lannoituksella on tehokasta ja edullista. Lannoitteissa on valittavana seleenipitoisia sekä seleenittömiä lannoitteita. Kaikki karjankasvattajat eivät ole lannoitetta valitessaan osanneet kiinnittää tähän asiaan tarpeeksi huomiota. Ongelmia on alkanut ilmetä karjatiloilla pikku hiljaa ja saattaa kestää monta vuotta, ennen kuin selviää, mistä ongelmat johtuvat. Seleenilannoitus aloitettiin Suomessa lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Sitä ennen seleenipiikitykset olivat eläinlääkärien vakiotoimenpiteitä, kun karja kärsi seleeninpuutosoireista: poikimisongelmista, jälkeisten jäämisestä ja heikoista vasikoista. Kun lannoitus nosti rehujen seleenipitoisuuden hyvälle tasolle, piikitysten tarve väheni.

Seleenilannoitus jokaiselle sadolle Riikka Keskisen tohtorinväitöstyön mukaan seleenilannoitusta tarvitaan, koska Suomen maaperässä on melko vähän seleeniä ja se on niukkaliukoisessa muodossa. Maan luontaisen seleenin varassa kasvien seleenipitoisuus on hyvin pieni, tyypillisesti noin 0,01 milligrammaa kilossa kuiva-ainetta. Ihmisten ja kotieläinten seleenitarpeen tyydyttämiseksi seleenipitoisuuden tulisi olla noin kymmenkertainen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää seleenilannoitusta. Lannoitteissa seleeni lisätään maahan helppoliukoisimmassa muodossaan natriumselenaattina, jolloin sadon seleenipitoisuus saadaan nousemaan pienimmällä mahdollisella lisäysmäärällä. Selenaatti ei kuitenkaan pysy maassa kasveille käyttö-

40

Maito ja Me 2 / 2013

man, joka johtaa äkilliseen kuolemaan ilman edeltäviä, selkeitä oireita.

p  Eläinlääkäri Sanni Värränkivi suosittelee

seleenipitoisten lannoitteiden käyttöä kar­ jatilallisille.

kelpoisessa muodossa, minkä vuoksi lannoituksen jälkivaikutus jää vaatimattomaksi. Jotta sadossa on riittävästi seleeniä, seleenilannoitusta on annettava joka sadolle.

Seleeni tärkeä tiineille ja nuorkarjalle ”Erityisen tärkeää seleeninsaanti on nuorella karjalla sekä tiineillä eläimillä, joilla se siirtyy istukan kautta jälkeläiseen viimeisen tiineyskolmanneksen aikana. Lopputiineillä seleeniä tulisi olla rehussa 0,3 mg/kg ka, joka vastaa 2–6 grammaa päivässä kertoo Sanni Värränkivi Emovet Oy:stä. Kun tiine eläin saa riittävästi seleeniä, vasikka saa riittävän seleenivaraston kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen eläimen pitää saada seleenitäydennystä rehuista. ”Riskiryhmään kuuluvat 2–4 kuukautta vanhat, nopeasti kasvavat eläimet, joiden seleenintarve kasvaa liikunnan lisääntyessä. Tällöin ne voivat sairastua lihasrappeumaan, jonka oireina ovat makoilu, jalkojen jäykkyys ja lihasvärinä.” ”Akuutti seleeninpuute hoidetaan injektiolla. Epäorgaanista seleeniä sisältävät injektiot turvaavat eläimen seleeninsaannin vain lyhyeksi ajaksi, esimerkiksi vasikalla kuukaudeksi. Tärkeää on korjata ruokinta niin, että rehuissa on riittävästi seleeniä”, kertoo Värränkivi. Seleeninpuute voi aiheuttaa vasikoille myös sydänlihasrappeu-

Värränkivi on tutkinut emolehmien ja vasikoiden seleeninsaantia ja aineenvaihduntaa erikoistumistyössään. Hän katsoo, että taloudellisesti järkevin ja työteknisesti helpoin ja varmin tapa on antaa seleeni pellon kautta. ”Lannoitteen natriumselenaatti muuttuu kasveissa orgaaniseen muotoon, joka on eläimille paras mahdollinen hyväksikäytön ja varastoitumisenkin kannalta.” Aina ei ole täydellistä varmuutta, saavatko eläimet riittävästi seleeniä kivennäisseoksista, koska esimerkiksi seosrehussa komponentit voivat sekoittua epätasaisesti. Myös kivennäisissä käytetty epäorgaaninen muoto ei ole eläimille niin hyvin käyttökelpoista kuin orgaaninen, jonka käyttöä kivennäisseoksissa rajoittaa hinta. ”Orgaaninen seleeni eli selenometioniini ja selenokysteiini tunnistetaan elimistössä aminohappona. Se imeytyy epäorgaaniseen verrattuna viisi kertaa tehokkaammin, varastoituu elimistöön ja nostaa maidon seleenipitoisuuden 2,3 kertaa korkeammaksi. Maidon seleenipitoisuus pysyy myös pidempään korkeana.”

Lannoiteseleeni on edullista Tutkimusten mukaan vasikoiden, hiehojen ja lihasonnien riittävä seleeninsaanti on turvattu, kun lannoitukseen käytetään seleenipitoisia lannoitteita. Jokainen sato pitää kuitenkin lannoittaa: seleeni ei säily kasveille käyttökelpoisessa muodossa kasvukausien yli. Seleenipitoista lannoitetta on käytettävä vähintään 200 kg/ha/sato, jotta nurmirehun seleenimäärä nousee tavoitearvoon eli yli 0,2 mg/kg ka. Kehityspäällikkö Minna Toivakka Yara Suomesta kertoo, että Yarassa kehitetään jatkuvasti seleenipitoisia lannoitteita vastaamaan karjatilan tarpeita. Hyviä seleenipitoisia lannoitteita karjatilalle ovat esimerkiksi YaraMila Nurmen Y 1 ja YaraMila NK 1 ja 2 sekä Yara Bela Suomensalpietari Se+. Seleenin kustannukseksi lehmää kohti tulee lannoiteseleenistä noin 10 euroa. Kivennäisvalmisteissa annettuna seleenin hinta on vähintään viisinkertainen. Lisätietoa seleenistä www.seleeni.fi. Kirjoittajista Luomanperä on Yara Suomen viestintäpäällikkö ja Artjoki Farmit Websiten toimittaja.


RDS Futureline MAX Todellinen robottilypsyjärjestelmä

Markkinoiden toimintavarmin lypsyrobotti

- uutuus TIM - maitotilan

elmä tuotannonohjausjärjest

BouMatic

Uuden sukupolven BouMatic lypsyasemat ja -järjestelmät - kun vain paras on riittävän hyvä

Gently - Quickly - Completely

Uudet SAC lypsyasemat toimivat ratkaisut maidontuotannon tarpeisiin

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com


Rehuntuotanto

Seleenin saannin turvaaminen rehuilla Onko karjasi riskiryhmässä seleenin saannin suhteen? Seleenin puute voi yllättää, jos tilan tuotantotavassa tai lannoituksessa tapahtuu muutoksia. Onneksi asia voidaan korjata ruokinnallisin keinoin. Pirjo Hissa

S

eleeni on välttämätön hivenaine, jota lehmien on saatava rehusta. Seleenin puutos voi aiheuttaa monenlaisia oireita kuten vasikoiden lihasrappeumaa, utaretulehdusriskin lisääntymistä, jälkeisten jäämistä ja pitkittyneitä poikimisia. Lihasrappeumasta kärsivä vasikka liikkuu jäykästi ja imee huonosti. Sydänlihaksen rappeuma saattaa aiheuttaa vasikan kuoleman muutaman päivän iässä. Seleenin tärkein tehtävä elimistössä on toimia osana glutationiperoksidaasi-entsyymiä, joka suojaa solukalvoja hapettumiselta. Seleeni ja E-vitamiini vahvistavat toistensa vaikutusta ja ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää. Niiden tarve lisääntyy stressitilanteissa, kuten poikimisen jälkeen.

Suomi on riskialuetta Suomen maaperä on seleeniköyhää; rehukasvien seleenipitoisuus on luontaisesti matala. Teollisiin rehuihin alettiin lisätä seleeniä jo vuonna 1969 ja seleenilisäys lannoitteisiin sallittiin 1984. Lannoitus nostaa nurmen ja viljan seleenipitoisuutta.

Lihasrappeuman esiintyminen naudoilla on näiden toimien ansiosta vähentynyt merkittävästi. Karjan riittävästä seleenin saannista on hyötyä myös ihmisille, sillä suomalaisten tärkeimpiä seleenin lähteitä ovat maito- ja lihatuotteet. Huolehtimalla lehmistä huolehdimme myös kansanterveydestä. EU:n rehuasetukset määrittelevät seleenin enimmäispitoisuudeksi ruokinnassa noin 0,56 g/kg ka, sillä yliannosteltuna seleeni on myrkyllistä. Rajoitus huomioidaan rehujen käyttöohjeissa. Vaikka Suomessa seleenin puute on todennäköisempää kuin yliannostus, Euroopassa on myös alueita, joilla maaperän ja perusrehujen seleenipitoisuus on korkea.

Seleenin saanti rehuista Seleeni voi esiintyä rehuissa eri muodoissa. Säilörehussa, viljassa ja muissa rehuaineissa seleeni on orgaanisessa muodossa selenometioniinina. Rehuvalmisteisiin lisätty seleeni on yleensä kivennäismuodossa natriumseleniittinä. Myös orgaanista seleenihiivaa voidaan lisätä rehuihin. Lehmät saavat riittävästi seleeniä tavallisesta kivennäisrehusta tai täysrehusta silloin, jos tila on tavanomaisessa viljelyssä ja käyttää seleenipitoisia lannoitteita. Tällaisessa ruokinnassa perusrehuista tulevan orgaanisen seleenin ja ostorehujen kivennäisseleenin osuudet seleenin kokonaissaannista ovat suunnilleen yhtä suuret. Jos pellot ovat luomussa tai käytetään seleenittömiä lannoitteita tai runsaasti karjanlantaa, orgaanista seleeniä ei muodostu kotoisiin rehuihin. Näillä tiloilla tavallinen kivennäisrehu ei käytännössä riitä, vaan eläimillä on usein seleeninpuutos­ oireita. Silloin kannattaa valita rehutuote,

Nurmirehun seleenipitoisuuden saa selville lähettämällä rehunäyte Artturi-analyysiin ja rastittamalla Viljavuuspalvelun saatelomakkeeseen seleenianalyysi.

johon on lisätty myös orgaanista seleeniä, esimerkiksi Farmarin Seleenikivennäinen.

Orgaanista seleeniä erityistarpeisiin Orgaanista seleeniä voidaan lisätä rehuihin seleenihiivana. Seleenihiivassa pääosa seleenistä on selenometioniinin muodossa, eli osa metioniini-aminohapon rikistä on korvattu seleenillä. Selenometioniini imeytyy aktiivisesti aminohappojen tavoin ja varastoituu lihaksiin. Ennen käyttöä se muunnetaan elimistössä selenokystiiniksi. Sen sijaan natriumseleniitti imeytyy passiivisesti, kivennäisten tavoin, ja sen varastoituminen elimistöön on vähäisempää. Orgaanisen seleenin hinta on moninkertainen ja seleenipitoisuus alempi, mutta hyväksikäyttö parempi (noin 1,4–2-kertainen) verrattuna natriumseleniittiin. Hyväksikäyttökerroin vaihtelee riippuen siitä, mitataanko glutationiperoksidaasientsyymin aktiivisuutta vai veren, vasikan tai maidon seleenitasoa. Vaihtelut entsyymiaktiivisuudessa ja veren seleenipitoisuudessa ovat melko hitaita, mutta maidon seleenitaso muuttuu nopeammin ruokinnan muuttuessa. Seleenityöryhmän vuoden 2011 raportin mukaan tavanomaisen maidon seleenipitoisuus on viime vuosina ollut 0,2–0,3 mg/ kg ka ja luomumaidon 0,1–0,15 mg/kg ka. Jos luomutilan ruokintaan lisätään orgaanista seleeniä, maidon seleenipitoisuus voi nousta samalle tasolle kuin tavanomaisen maidon. Pelkällä kivennäisseleenilläkin maidon seleenitaso nousee jonkin verran. Orgaanisella seleenillä maidon seleenipitoisuus voidaan lähes kaksinkertaistaa, mutta lähes samaan tasoon päästään jo silloin, kun seleenistä puolet on kivennäisseleeniä ja puolet orgaanista seleenivalmistetta (Kuusela ja Okker 2008 ja 2009).

Analysoi, niin tiedät Nurmen ja säilörehun seleenipitoisuus voidaan määrittää lisäpalveluna samasta säilörehunäytteestä, joka lähetetään Artturianalyysiin. Seleenianalyysipyyntö rastitetaan Viljavuuspalvelun lomakkeelle. Tieto säilörehun seleenipitoisuudesta auttaa arvioimaan, onko lehmien seleenin saanti riittävää. Kirjoittaja on nautarehujen kehityspäällikkö Hankkija-Maatalous Oy:ssä. Maito ja Me 2 / 2013

43


Ruokinta ja lehmien terveys: ravinteet Ruokinta vaikuttaa monin tavoin lehmien terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä ruokintaa ja terveyttä käsittelevän kirjoitussarjan toinen osa käsittelee erityisesti ravinteiden liiallisesta tai liian vähäisestä saannista johtuvia sairauksia. Laura Kulkas

Energia Energiaruokinnan ongelmat ovat lypsykarjoilla suhteellisen yleisiä. Ongelmana on usein liian vähän energiaa alkulypsykaudella tai liikaa energiaa loppulypsykaudella ja ummessa ollessa. Tankkimaidon valkuaispitoisuuden olleessa yli 3,4 prosenttia on energiaruokinta karjatasolla kunnossa. Joillakin yksilöillä voi silti olla vakavakin energiavaje tai yliruokinta. Liian vähän energiaa alkulypsykaudella johtaa piilevään tai näkyvään asetonitautiin. Seurauksina ovat heikentynyt hedelmällisyys ja/tai vastustuskyvyn heikentyminen. Viimeksi mainitusta voi seurata esimerkiksi lisääntynyt alttius utaretulehdukselle. Riittämättömän ruokinnan syynä monilla tiloilla on se, että ei jakseta jakaa tarpeeksi säilörehua eikä väkirehuja (6–8 krt/ pv) lehmien eteen. Monissa vanhemmissa navetoissa ei edelleenkään ole mitään teknisiä apuvälineitä rehunjakoon. On tiloja, joilla ei tiedosteta energian aliruokintaa, eikä siten ymmärretä jakaa tarpeeksi rehuja. Säilörehua pitäisi aina olla ruokintapöydällä. Liikaa energiaa tarpeeseen nähden annetaan helposti loppulypsykaudella ja ummessa ollessa, ja lehmät lihovat. Liikalihavuus johtaa eläimen maksan rasvoittumiseen ja sitä myöten maksan toimintahäiriöihin ja monenlaisiin ongelmiin poikimisen aikaan ja alkulypsykaudella. Maksa on aineenvaihdunnan keskeisin elin ja sen toimintahäiriö voi pahimmassa

Minkä tahansa akuutin sairauden nopea hoito on erittäin tärkeää. tapauksessa johtaa kuolemaan alle viikossa. Tällöin yleensä jokin akuutti sairastuminen ja ruokahaluttomuus laukaisee varastorasvojen liikkeelle lähdön ja massii-

44

Maito ja Me 2 / 2013

p  Riittävä ruokinta edellyttää, että hyvää säilörehua on aina tarjolla ruokintapöydällä.

visen maksan rasvoittumisen. Minkä tahansa akuutin sairauden nopea hoito, erityisesti poikimisen läheisyydessä, onkin erittäin tärkeää, jotta saadaan lehmän ruokahalu nopeasti takaisin. Lievemmät maksan rasvoittumisongelmat tulevat esiin heikentyneenä hedelmällisyytenä, mahdollisesti insuliiniresistenssinä ja varmasti vastustuskyvyn heikkenemisenä (utaretulehdusalttius lisääntyy). Taustalla voi olla esimerkiksi pitkä poikimaväli tai naapurilta varastelu parsinavetoissa ja pihatoissa ryhmittelyn puute sekä joskus liian väkevän appeen syöttö.

Valkuainen Valkuaisruokinnan sopivuutta voi helposti seurata tankkimaidon urea-arvosta. Sopiva urea-arvo on 25–35 milligramaa 100 millilitraa kohti. Alle 15 mg/100 ml viittaa erittäin niukkaan ruokintaan ja yli 40 mg/100 ml liian suureen valkuaisen saantiin tai joskus myös pötsimikrobien energiavajeeseen, jolloin typpiyhdisteitä jää käyttämättä mikrobien monistumiseen.

Valkuaisen aliruokinta on suhteellisen harvinaista. Kehotan kuitenkin kaikkia, joiden tankkimaidon urea-arvo heiluu 15 mg/100 ml tuntumassa lisäämään karjansa ruokintaa ja erityisesti valkuaisen ruokintaa. Valkuaisen puutteesta voi juontua hedelmällisyysongelmia. Vieroitetuilla vasikoilla valkuaisen puute on melko yleistä, jolloin ne kasvavat huonosti. Valkuaislisä on vasikoille välttämätön kasvun ja kehityksen kannalta. Ellei muuta ole, voi antaa vaikka lehmien valkuaistiivistettä. Valkuaisen yliruokinta on nykyään melko harvinaista, mikä todennäköisesti johtuu peltojen vähentyneestä typpilannoituksesta ja säilörehujen vähentyneestä raakavalkuaispitoisuudesta. 50 mg/100 ml urea-lukuja ei tule enää vastaan. Tällaisilla tiloilla oli ongelmia puhaltumisten ja hedelmällisyyden kanssa.

Kivennäiset Karjojen kivennäisruokinta on useimmiten aika lailla kohdallaan, kun ruokitaan hyviä


kaupallisia kivennäisiä. Mikä kivennäinen valitaan, riippuu karjan rehujen kivennäispitoisuuksista (eli jokaisen eläimen kokonaissaannista) ja on täten arvioitava karjakohtaisesti. Poikimahalvauksien ennaltaehkäisyyn tulee aina panostaa erikseen.

Poikimahalvausten ennaltaehkäisy Poikimahalvaus johtuu kalsiumtason nopeasta laskusta veressä poikimisen yhtey­ dessä, koska maitoon menee paljon kalsiumia. Säätelymekanismit eivät ehdi mukaan vanhemmilla lehmillä, jotka heruvat nopeasti. Halvaantuminen johtuu kalsium­ionien puutteesta soluseinämän sähköisen varauksen rakentajana. Sähköistä varausta tarvitaan esimerkiksi lihassolujen ja hermosolujen toimintaan. l  Poikivat lehmät eivät saa olla lihavia ja tunnutus minimoidaan. l  Huolehditaan niukasta kaliumin saannista (säilörehussa alle 25 g/kg ka) ja runsaasta magnesiumin saannista. l  Valitaan joko - Niukasti kalsiumia ennen poikimista (trimmataan kalsiumin imeytymisprosessit tehokkaiksi) ja runsaasti kalsiumia poikimisen yhteydessä ja heti sen jälkeen tai - Kationi/anioni-dieetti eli hapatetaan lehmän elimistö, jolloin sekä kalsiumin imeytyminen ravinnosta että luista paranee. Kannattaa käyttää kaupallisia valmisteita, koska aineet ovat niin pahanmakuisia, ette­ivät lehmät syö niitä paljaaltaan. Moniin kaupallisiin ummessaolo- ja tunnutuskivennäisiin on lisätty magnesiumia merkittävästi, mikä ainakin osittain selittää niiden parantuneen ennaltaehkäisytehon.

Tuotantohalvausten ennaltaehkäisy Tuotantohalvaus johtuu kalsiumin puutteesta muina aikoina kuin poikimisen läheisyydessä. Ongelma korjataan vaihtamalla kalsiumrikkaampaan kivennäiseen.

Laidunhalvausten ennaltaehkäisy Laidunhalvaus johtuu magnesiumin puutteesta. Syynä voi olla se, että, että ravinnossa on liian vähän magnesiumia tai että magnesiumi ei imeydy elimistöön. Aiemmin, kun peltoja lannoitettiin runsaasti typellä, olivat nuoren, alkukesän ruohon raakavalkuaispitoisuudet erittäin korkeita, mikä aiheutti laidunhalvauksia. Typpiyhdisteistä tulevat ammoniummolekyylit estävät magnesiumin imeytymistä. Kun typpilannoitusta on vähennetty, myös laidunhalvauksia tapahtuu harvemmin. Nykyään laidunhalvauksia esiintyy jon-

kin verran sekä sisä- että ulkoruokintakaudella. Osittain taustalla on varmasti liian vähäinen magnesiumin saanti tai liian runsas valkuaisruokinta. Ravintoannoksen korkea kaliumpitoisuus lisää laidunhalvausriskiä. Hyvä kalsiumtaso auttaa magnesiumtason säilyttämisessä. Natriumin puute heikentää magnesiumin imeytymistä pötsin seinämän läpi, joten karjatason ongelmissa kannattaa ravintoon heti lisätä suolaa, mutta toki myös tarkistaa valkuais- ja magnesiumruokinta.

Fosforin puute Fosforin puutteesta johtuvia lieviä halvauksia tai ”jalattomuuksia” on alkanut ilmetä lehmillä, mikä ilmeisesti johtuu peltojen fosforilannoituksen vähenemisestä ja viljelysuunnitelmien tekijöiden tavoitteesta vähentää peltojen (vesistöjen) fosforikuormitusta karjanlannan kautta. Mikäli erikoisia – esimerkiksi myöhään lypsykaudella tapahtuvia – halvauksia esiintyy, kannattaa ottaa verinäyte ja analysoida kivennäisaineet (www.vetlab.fi,

Ylliannostettuina monet hivenaineet ovat myrkyllisiä. www.movet.fi), jolloin pääsee nopeimmin selvyyteen puutteen laadusta. Puute korjataan valitsemalla sopiva tuote monista kaupan olevista kivennäisistä.

Hivenaineet Hivenaineiden (Co, Cu, Fe, J, Mn, Se, Zn) puute voi olla yhteydessä maaperän hivenainepuutokseen (esim. seleeni, kupari) tai kivennäisruokintavirheeseen tai pitempiaikaisen pötsihäiriön seurauksena huonoon ravinnon sulamiseen ja imeytymiseen. Oireet ovat useimmiten epämääräisiä liittyen puolustustoimintoihin (esim. utaretulehdusalttius) ja heikkoon hedelmällisyyteen. Yliannosteltuna monet hivenaineet ovat erittäin myrkyllisiä, joten yliannostelua tulee varoa. Karjaongelmana esiintyy erityisesti seleenin puutosta (utaretulehduksia, jälkeisten jäämistä, vasikoiden lihaskunnon heikkoutta) myös tavanomaisesti viljellyillä tiloilla. Taustalla on usein karjamäärän kasvu, jolloin lanta riittää lannoitteeksi, eikä seleenipitoisia lannoitteita tarvitse juurikaan käyttää. Toisena syynä voi olla ulkomaisten lannoitteiden käyttö, joissa ei ole seleenilisää.

Ruokinta ja terveys

Säilörehunäytteistä voi seleenin analysoida (seleenitasot ovat aina lähellä nollaa luomutiloilla), mutta se ei näytä koko rehuannoksen pitoisuuksia. Monet tilat, erityisesti luomutilat, antavat lisäravinteena seleeni- ja E-vitamiini -valmistetta, joten seleenin analysointi verinäytteestä antaa todenmukaisimman kuvan. Kuparin, sinkin ja jodin puutetta on todettu myös silloin tällöin. Näidenkin analysointiin kannattaa käyttää verinäytteitä.

Vitamiinit A-,B-,C-,D-,E-,K-vitamiinien puutoksia ei esiinny normaaliruokinnalla (sisältäen tavanomaisen kaupallisen kivennäisen), jos pötsit toimivat normaalisti ja säilörehu on hyvälaatuista, eikä se ole ylivuotista. A- ja E-vitamiinia lehmä saa riittävästi muutamasta kilosta hyvää säilörehua. D-vitamiinia muodostuu heinäkasveihin, kun niitä kuivatetaan auringossa ja ihossa auringonvalon vaikutuksesta. D-vitamiinia on yleensä eniten kaupallisissa kivennäisissä, joten pulaa tuskin tulee. B- ja K-vitamiineja tuottavat pötsi- ja suolistomikrobit, kunhan ruoansulatuskanava toimii normaalisti. C-vitamiinia muodostuu lehmän elimistössä. Vitamiinihävikki on rehuissa noin kahdeksan prosenttia per kuukausi, joten ylivuotinen säilörehu tuskin riittää vitamiinitarpeen tyydyttämiseen. Lähes kaikissa kaupallisissa kivennäisissä on vitamiinilisät, joten niitä käyttäen tuskin mitään ongelmia tulee. Jos lehmille haluaa antaa vitamiineja, ne annetaan suun kautta. Vasikoilla tunnetaan akuuttina sairautena B1-vitamiinin puute eli kerebrokortikaalinen nekroosi, jolloin vasikka makaa kyljellään ja kouristelee päätään taaksepäin. Taustalla lienee ruoansulatuskanavan mikrobien entsyymituotanto, joka pilkkoo B1-vitamiinia. Ennuste on usein aika huono vaikka annettaisiinkin massiivisia B1vitamiini-injektioita.

Ennaltaehkäisy kannattaa Energiaruokinnan ongelmat ovat lähes kaikissa navetoissa läsnä ainakin jossakin määrin. Halvausten ennaltaehkäisyä kannattaa harjoittaa joka tilalla. Samoin kannattaa laittaa kuntoon hivenainetaseet. Ne ovat aika halpoja toimenpiteitä ja varmistavat, ettei ainakaan sillä puolella ole sairauksille altistavia tekijöitä. Kirjoittaja on eläinlääkäri Valion Alkutuotannossa. Maito ja Me 2 / 2013

45


ideaalia

Hanki kesän korvalla viljan korvaajat! A-Rehu Viljaseos on rakeis-

tettua käyttövalmista, hyvälaatuista viljaa. Se sisältää noin 50 % ohraa, 40 % kauraa, 5 % vehnää ja 5 % maittavuutta parantavaa melassia/rankkia. Tuote soveltuu tiloille, joilta oma vilja on lopussa, tai jos käytössä oleva vilja vaatii parempaa viljaa täydennykseksi. Viljaseos sopii käytettäväksi seosrehuruokinnassa ja erillisruokinnassa.

Tarvitsetko maksuaikaa?

li

a h o i t u ks el

aa

-R

la

A

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,08 %.

ä m ik aksua

A-Rehu ViljaLeikeseosta voidaan käyttää Viljaseoksen tapaan, mutta se sisältää viljan lisäksi leikkeen ja ohrarehun sulavaa kuitua, joka tasapainottaa pötsin toimintaa. Rehuarvot: energia 12,5 MJ/kg ka, OIV 99 g/kg ka. Viljaseosta ja ViljaLeikeseosta on saatavilla Koskenkorvan ja Varkauden tehtailta tilaustuotteena.

”Päiväkohtainen keskimaitomäärä noussut muutamilla litroilla ja tankissa useita satoja litroja.”

KesäTäysrehullaEH saat

helpotusta laidunkauteen. Toukokuusta alkaen saatavana irtotavarana taas laidunkauden vaivattominta väkirehua! KesäTäysrehuEH on monipuolinen, maittava ja lypsättävä laidunkauden täysrehu, jonka rehuarvot ovat perinteisiä kesärehuja korkeammat. Energia 12,3 MJ/kg ka, OIV 112 g/kg ka, korotettu magnesiumtaso.

”Nyt olemme löytäneet oikean rehun. Lehmät syö hyvin ja sopii tilan säilikseen.”

Kolme eläköön-huutoa hiivalle. Myynninkehitys ja tuottajakommentit kertovat tuloksiin tyytyväisistä täysväkirehun käyttäjistä. Liity tyytyväisten käyttäjien joukkoon ja tee heti tuottava rehutilaus!

Lisätietoja: www.a-rehu.fi tai 020 472 7060


Nasevasti terveydenhuollosta

Terveydenhuolto työkaluna torjuntataistelussa l  Mycoplasma bovis- ja Schmallen-

berg-virukset ovat koetelleet nautapuolen resursseja ja kykyä hallita poikkeustilanteita. Onneksi meillä on työkaluja taudin seurantaan ja kontaktien jäljittämiseen. Tällä hetkellä tiloista 55 prosenttia ja tuotannosta noin 75 prosenttia on mukana Nasevassa. Viime vuonna tehtiin noin 6 000 tilakäyntiä, ja kuluvan kevään aikana on tehty jo toista tuhatta terveydenhuoltokäyntiä. Käynneiltä kerättävä tieto tarttuvista taudeista, sekä utarepatogeenitiedot Nasevassa auttavat hahmottamaan M.boviksen levinneisyyttä ja ohjaamaan tutkimusresursseja oikeaan suuntaan. Tarttuvia tauteja vastaan taisteltaessa on äärimmäisen tärkeää, että tilat ovat terveydenhuollossa mukana ja kaikki tutkimustulokset saadaan nopeasti ja kattavasti Nasevaan. Näillä tiedoilla mahdollistetaan mm. turvallisen eläinkaupan toteutuminen

Terveydenhuollon merkitys kasvaa Uusi eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntia huolehtimaan eläinlääkäriresurssien riittävyydestä myös tervey­denhuollossa. Terveydenhuollon toteutumisesta on tehty viranomaisten kanssa resurssiselvityksiä kuntatasol-

Nasevakoulutuksen on käynyt 513 eläinlääkäriä. le asti. Muutamia ongelmakuntia on, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Nasevakoulutuksissa on käynyt kaikkiaan 513 eläinlääkäriä. Terveydenhuollon merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan, paitsi tilakoon suurenemisen takia, myös uudistuvan lainsäädännön myötä. Mm. uusi eläintautilaki tulee vierittämään vastuuta ja uusia

Kuva : Kimmo Haimi

p Nasevaan kuuluvilla tiloilla monet lainsäädännön velvoitteet ovat automaattisesti hoidossa.

velvoitteita toimijoille. Tilalla on esimerkiksi oltava suunnitelma tautien ennalta ehkäisemiseksi. Nasevassa mukana olevilla tiloilla tämä on automaattisesti hoidossa, mikäli terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelma ovat ajan tasalla.

Naseva uusiin puihin Nasevan rakentaminen aloitettiin vuonna 2006. Tietokantaan on tehty uudistuksia tarpeiden mukaan. Viimeisimpänä valmistui terveydenhuoltokäynnin uudistus 2012 keväällä. Nyt Nasevan tietojärjestelmä on tullut elinkaarensa päähän ja vaatii kokonaisvaltaista remonttia. Tietojärjestelmän alustan vaihto ja uudistustyö tehdään tämän ja tulevan vuoden aikana yhteistyössä Maatalouden Laskentakeskus Oy:n kanssa. Tarkoitus on samalla parantaa Nasevan raportointia ja tehdä järjestelmästä mahdollisimman helppokäyttöinen ja käyttäjiään palveleva kompakti terveydenhuollon työkalu. Hyvää ja tauditonta kevättä toivottaen.

Pirjo Kortesniemi ja Erja Tuunainen

Kirjoittajat toimivat Eläintautien torjuntayhdistys ETT:ssä.


Kuva : Aino Murtomaa-Niskala

Navettarakentamisen käyttöohje Toiminnan ihminen ei tunnetusti lue käyttöohjeita etukäteen, vaan etenee mieluummin yrityksen ja erehdyksen kautta. Uuden navetan rakentaminen on maitotilalle kuitenkin niin suuri projekti, että sen rakentamisessa ei saa epäonnistua. Seuraavassa navetan rakentamisen käyttöohje – lyhyt oppimäärä. Jarmo Keskinen

Valmistautuminen: Kun maitotilan ”hallituksen kokouksessa” tuvan sohvalla iltauutisten jälkeen on ensimmäisen kerran lausuttu ääneen ajatus uuden navetan rakentamisesta, tulee ajatuksen realistisuus pikimmiten testata. Aluksi selvitetään yrittäjäperheen jäsenten aito innostus asiaan. Seuraavaksi laaditaan alustavat talouslaskelmat navetan rakentamisen edellytyksistä omalla tilalla: paljonko velkaa meidän tila sietää, kuinka suurella työvoimalla uusi tuotanto pyörii, ja millä maidonhinnalla rakentaminen vielä on mahdollista? Idean testaamisesta navetan valmistumiseen tulisi varata aikaa noin kolme vuotta. Tässä vaiheessa on paikallaan kiertää tutustumassa mahdollisimman moneen navettaan. Avajaispäivien lisäksi on syytä käydä jo käyttöönotetuissa navetoissa, joissa on mahdollista nähdä myös nave-

48

Maito ja Me 2 / 2013

toiden toiminnallista puolta; joskus korjaustarpeitakin. Alustavien talouslaskelmien kanssa kannattaa käydä omassa rahoittajapankissa esittelemässä suunnitelmat. Samoin kannattaa heti alkuvaiheessa olla yhteydessä omaan meijeriin.

Suunnitteluvaihe Kaksi vuotta ennen navetan käyttöönottoa tulisi sille olla valittuna kaksi tärkeää tekijää: tontti ja rakennussuunnittelija. Suunnittelija laatii luonnospiirustukset ympäristöluvan hakemista varten. Seuraavaksi tehdään hakemus ympäristöluvasta, pienemmissä hankkeissa omaan kotikuntaan ja suuremmissa ely-keskukseen. Myös uuden navetan vaatima lypsylehmien lisäys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Käytännössä toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut, että ostaa tarvittavan määrän lehmävasikoita kaksi vuotta ennen

navetan valmistumista. Navetan valmistuessa ne ovat sopivasti poikimaiässä ja navetta saadaan nopeasti täyteen tuotantoon. Eläinten osto vasikoina on edullisempaa kuin poikivina hiehoina. Eläimet myös ehtivät paremmin sopeutumaan uuteen kotiinsa ennen maidontuotannon alkamista. Jos nuorkarjan kasvatustiloista on pulaa, voi esimerkiksi uuden navetan vaatiman

Pätevimmillä navettarakentajilla on yleensä kaksi kesää sovittu täyteen.


t  Ennen varsinaisen suunnittelun käynnistä-

mistä kannattaa käydä tutustumassa mahdollisimman moneen navettaan. Avajaispäivien lisäksi on syytä käydä kuulostelemassa kokemuksia jo käyttöönotetuissa navetoissa. Myös omaan osuuskuntaan kannattaa ottaa yhteyttä heti alkuvaiheessa.

katetun säilörehuvaraston tai lantalan rakentaa jo pari vuotta etuajassa ja ottaa sen väliaikaiseksi nuorkarjan kasvattamoksi. Ensimmäiset yhteydenotot rakennusliikkeisiin kannattaa ottaa jo pari vuotta ennen rakentamista. Kokeneimmilla ja pätevimmillä navettarakentajilla on yleensä kaksi kesää sovittu täyteen. Suuremmissa projekteissa kannattaa käyttää ainoastaan vastuullisia rakennusliikkeitä, koska silloin vastuu rakentamisvirheistä on rakennusliikkeellä. Jos työmaalla käytetään ns. verokirjatimpureita, tulee muistaa, että vastuu rakentamisesta on silloin rakennuttajalla, eli käytännössä viljelijällä itsellään.

Projekti lähtee liikkeelle Vuosi ennen rakentamisen aloittamista tulee navetasta olla lopulliset pääpiirustukset valmiina, kustannusarvio laadittuna, perusteelliset talouslaskelmat laskettuna ja koko hankkeen rahoitus pankin kanssa sovittuna. Elinkeinosuunnitelma tulee laatia viimeistään tässä vaiheessa. Laskelmissa tulee olla erilaisia riskiversioita ja vaihtoehtoisia navetan hintatasoja huomioituna, ja johtopäätöksiä eri vaihtoehtojen vaikutuksista talouteen Myös ympäristöluvasta ja rakennusluvasta tulee olla päätös jo ennen kuin investointiavustuksesta jätetään hakemus ely-keskukseen. Lupien tulee olla kunnossa viimeistään silloin, kun investointiavustuksesta tehdään päätöksiä. Rakentamista ei saa aloittaa, eikä sitovia sopimuksia laatia ennen kuin investointiavustuksista on saatu myönteinen päätös. Jos uuden navetan lantalan, tai säilörehuvaraston rakentaa jo edellisenä kesänä, tulee niihin hakea erilliset investointiavustukset etukäteen Maatilan alv-verotuksen siirtäminen kuukausi-ilmoitusmenettelyyn tulee tehdä edellisen vuoden syyskuun loppuun mennessä. Uuden navetan ympärille tulevat pihatiet ja tontin tasaus kannattaa rakentaa valmiiksi jo edellisenä kesänä. Jos niissä löytyy yllätyksiä, ehditään ne saada kuntoon ennen varsinaista navettarakentamista. Tontin tasaukset ja pihateiden rakentamiset eivät kuulu investointitukien piiriin, joten niitä saa tehdä, vaikka tukipäätöstä ei vielä olisi saatukaan.

Kilpailutusvaihe Puoli vuotta ennen rakentamisen aloitta-

mista kaikki tarvittavat viranomaisluvat tulee olla myönnettynä ja investointiavustuksesta myönteinen päätös. Pankin kanssa tulee olla neuvoteltuna sopimus lyhytkestoisesta rakentamisajan rahoituksesta. Tarjouspyynnöt rakentamisesta ja tärkeimpien tarvikkeiden hankinnasta tulee jättää viimeistään kuusi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista, jotta kilpailutukseen jää riittävästi aikaa. Pitää muistaa, että kilpailutuksen ratkettua on hankinnoissa useimmiten yhden kuukauden valitusaika, joka vielä siirtää hankintojen lopullista ostohetkeä.

Tekemistä vaille valmis Rakentaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin keväällä, ja syksyllä sen tulisi valmistua ennen pysyviä pakkasia. Rakentamisen aikainen työvoiman tarve kannattaa mitoittaa niin, että periaatteessa yrittäjäperhe ei osallistu itse rakentamiseen, vaan he saavat keskittyä maidontuotannon ylläpitämiseen. Käytännössä kannattaa kuitenkin aamuisin pitää työmaapalaveri, jossa käydään läpi työmaan ajankohtaiset asiat. Jos hankkeeseen palkataan rakennuttajakonsultti, vastaa hän työmaasta. Vaikka varsinaista rakennuttajakonsulttia ei olisikaan, kannattaa työmaalle palkata oma tuttu ”luottomies”, joka on päivittäin mu-

kana työmaalla ja edustaa siellä rakennuttaja-viljelijää Normaalisti tuetun navettainvestoinnin rakentamiseen on aikaa kaksi vuotta investointiavustuksen myönteisestä päätöksestä. Sen jälkeen voi vielä hakea kaksi kertaa lisäaikaa vuoden kerrallaan. Vuoden 2013 aikana saaduissa tukipäätöksissä on kuitenkin poikkeuksellinen rakentamisaika, koska rahoitustukien hankekausi on päättymässä. Navettarakennuksien työn viimeinen toteutuspäivä on 28.2.2015. Siihen mennessä rakennus on saatava valmiiksi. Viimeinen maksatushakemus on jätettävä viimeistään 30.4.2015

Tuotannon vakiinnuttaminen Maidontuotanto tulisi saada täyteen vauhtiin mahdollisimman pian navetan valmistuttua. Keskimäärin uuden navetan tuotanto on täysimääräistä vasta kolmantena vuotena valmistumisesta, mutta parhaimmillaan siihen on päästy 12 kuukauden kuluessa navetan valmistumisesta. Lypsylehmien lisäystarve yllättää lähes aina. Kaikki vanhat lehmät eivät sopeudu uuteen navettaan, ja ostetuista eläimistä helposti 10 prosenttia joudutaan poistamaan jo ensimmäisen vuoden aikana. Kirjoittaja on talousasiantuntija navetanrakentajan kumppanuuspalvelussa ProAgria Etelä-Suomessa.

Tehokas kaksikko Nännipesu Vedinten pesuaine, joka pesee vetimet puhtaiksi ja auttaa pitämään vedinihon kunnossa. Nännipesua on turvallista käyttää, sillä se ei sisällä hajusteita. Nännipesun käyttö on edullista. Sopii myös koko eläimen pesuun.

Tehotippi Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia, minkä ansiosta desinfioimisvaikutus on pitkäkestoinen. Laimentamattomana sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen.

Muista solujen seurantaan Solu-Test vihreä ja Solu-Test sininen. Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai alue-edustajaltasi  www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. 010 402 7700

Maito ja Me 2 / 2013

49


Anna paras syntymälahja vasikalle: Startti Vitalia viitenä päivänä Startti Vital ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa Sekoita Startti Vital -tehostetta ternimaitoon ja juota vasikka mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

Edullinen – sisältää 20 kertaannosta

Uudella Startti Vital ternimaitotehosteella voi tehostaa vasikan immuniteettisuojaa, ehkäistä ruuansulatushäiriöitä ja lisätä vastustuskykyä.

Vaivaton annostelu maitoon sekoitettuna

Sisältää immunoglobuliineja

• sisältää erityisiä suoja-aineita E-coli kantoja, rota- ja corona-viruksia sekä cryptosporidium-alkueläintä vastaan • erittäin tehokas probiootti (Provita LE) vakauttaa vasikan suolistoflooraa • seleeni ja vitamiinit A, D, E ja C vahvistavat vasikan immuunijärjestelmää

Hyvin kasvaneista vasikoista saadaan hyviä lypsylehmiä.

Uutuus!

Tuotetta annetaan vasikalle viiden ensimmäisen elinpäivän ajan. 1 kg purkki riittää neljälle vasikalle. Startti Vitalin saat omasta meijeristäsi.

www.valio.fi/Startti


Ovatko ”kimppanavetat” tulossa? Kuva : Olavi Koskimäki

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö asettaa uusia vaatimuksia maitotilalle. Tilat pärjäävät parhaiten ennakoimalla muutoksia ja reagoimalla niihin kehittämällä yrityksen toimintaa.

S

uomalainen maidon hinta antaa hyvän lähtökohdan maidontuotannon kehittämiselle. Hyvän tilityshinnan lisäksi on välttämätöntä, että tilan kehittämisessä tehdään oikeita päätöksiä ja valintoja. Tulevaisuudessa tuotannollinen osaaminen ei yksistään riitä, vaan maitotilan johtamiseen tarvitaan strategista osaamista ja suunnittelua. Strategisen suunnittelun osaaminen nousi tärkeimmäksi keinoksi maidontuotannon kehittämisessä tilatasolla kun asiaa tutkittiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa. Tutkimukseen osallistui merkittävä joukko Maitosuomen tuottajia Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Tutkimusraportin voi lukea internetistä kirjoittamalla hakupalveluun ”Yhteistyö ja resurssit maitotilalla”. Suosittelen raportin lukemista kaikille maidontuotannon kehittämisestä kiinnostuneille. Kimppanavetta sanana kuvaa hyvin kahden tai useamman maitotilan yhteistyön muotoa, josta viime vuosina on jonkin verran keskusteltu. Kimppanavetta on yksi yhteistoiminnan muoto ja aste, joka voi sopia osalle maidontuottajista. Eriasteista yhteistoimintaa on käytössä suurella osalla maitotiloista. Yhteistoiminnasta keskusteltaessa, sen tavoitteiksi useimmiten mainitaan parempi taloudellinen menestyminen, työmäärän parempi hallinta ja vapaa-ajan lisääntyminen. Yhteistoiminta tuo mukanaan yleensä lisää osaamista päätöksentekoon ja laatua tekemiseen. Yhteistoiminnassa osaaminen kasvaa kun voidaan vastuunjaon ja jopa vähentyneen kiireen seurauksena perehtyä asioihin paremmin. Yhteistyötä maitotilojen kesken on eriasteista ja ainutta oikeaa tapaa ei ole. Yhteistyö usein muotoutuu vuosien myötä ja siihen vaikuttavat paljon eri osapuolten arvot ja asenteet sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Suomessa ja maidontuotantomaissa eri

p  Pasi ja Pirkko Patana vierailivat Valioryhmän osastolla Seinäjoella pidetyillä Sarka-messuil-

la kertomassa yli kymmenen vuoden kokemuksiaan kimppanavetasta. Patanoita jututti Länsi-Maidon kenttäpäällikkö Petri Uusitalo.

Vapaat järjestyvät sujuvasti zz Halsualainen Maatalousyhtymä Pasianssi on yksi tilayhteistyön

uranuurtajista. Pasi ja Pirkko Patana sekä Anssi ja Mirja Mastokangas rakensivat yhteisen navetan ja yhdistivät peltoviljelyn avoimeksi yhtiöksi toistakymmentä vuotta sitten. Mastokankaat ovat sittemmin tehneet sukupolvenvaihdoksen ja osakkaana on nyt Jyrki Mastokangas. Yhteistyön muoto on vaihtunut maatalousyhtymäksi. Yhtymällä on yksi palkattu työntekijä. ”Yhteisyrityksen selkeitä etuja on vapaiden ja lomitusten sujuva järjestyminen”, kiteyttää Pasi Patana. ”Menemisiä pystyy järjestelemään, kun on useita ihmisiä työtä jakamassa. Samalla on päästy kustannustehokkaaseen toimintaan ja aivan kelpo tuloksiin.” Navetassa kaikki tekevät kaikkea, mutta osakkaille on vuosien aikana muotoutunut myös omia vastuualueita. Pasi Patana esimerkiksi tekee yhtymän kirjanpidon. ”Karjanhoitoa helpottaa, että navetassa on useampi työntekijä yhdessä ja se lisää myös työturvallisuutta.” ”Tärkeää yhteistyön sujumisessa on toisten työn arvostaminen”, Pasi Patana sanoo. ”Kukin tekee asioita omalla tavallaan eikä pieniin asioihin kannata takertua.” Hän kehottaa yhteisyritystä suunnittelevien käymään sopimusta tehdessä huolellisesti läpi erilaisia vaihtoehtoja. Oleellista on turvata yrityksen toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Yhtymässä on paljon rahaa kiinni ja koskaan ei tiedä, mitä elämässä sattuu. Yritysmuodon vaihtoehtoja kannattaa vertailla esimerkiksi lomituspalvelujen kannalta. Myös sukupolvenvaihdos voi aiheuttaa kiemuroita, kun kyse ei ole perheen sisäisestä yhtymästä. Näitä asioita kannattaa selvittää etukäteen, Pasi Patana toteaa.

puolilla maailmaa on maitotiloilla pulaa jatkajista, työvoimasta, pellosta, rahasta ja yrittäjän ajasta. Maidontuottajien keskinäisellä ja maitotilojen ja muiden tuotantosuuntien tuottajien välisellä yhteistoiminnalla voidaan em. ongelmia ratkoa. Kimppanavetoita kokeiltiin Suomessa jo 1970-luvulla, mutta ne eivät juuri ole

yleistyneet. Joitakin huonojakin kokemuksia on ollut. Muutamia kimppanavetoita rakennettiin 1990 ja 2000 -luvuilla, ja kokemukset niistä ovat oilleet rohkaisevan myönteisiä. Olavi Koskimäki

Kirjoittaja on Osuuskunta Maitosuomen kenttäpäällikkö. Maito ja Me 2 / 2013

51


R

Parsaka ali-parm ankinkkupa sta 4 -5 A N N O STA

80 g 1 dl 1 (200 g) n. 8 dl (300 g) 1/2 pussia (à 150 g) 1/2 rasiaa (à 250 g)

Vahva vaikutus ruokaan valio.fi/koskenlaskija

ilmakuivattua kuorellisia mankinkkua teleita parsakaali pennepastaa Valio Koskenlas kija® murua kirsikkatomaa tteja

Levitä kinkkuv uunipellille. Paiipaleet ja mantelit leivinpap asteessa n. 8 ahda uunin keski-/yläosassaerille Pese parsakaamin tai kunnes kinkut ovat ra 225 Keitä pasta pa li, irrottele kukinnot ja viipa peita. kypsennyksen kkausohjeen mukaan, lisää loi varsi. parsakaali Jatka keittäm puolivälissä. istä kunnes pa Kaada keitinves sta on kypsää Sekoita pastaa i pastasta, ota sitä n. 1 dl "al dente". kinkut, kokona n Koskenlaskija muru, murtalteen. kirsikkatomaa iset kuorelliset mantelit ja ustellut Tarjoa heti. tit. Mehevöitä keitinvedellä.puolitetut


Koneklinikka

Pidä maitohuone maitohuoneena Ilmanvaihto kuntoon

l  Maitohuone on maidon jääh-

dytys- ja säilytystila. Tilasäiliön aukot (miesluukku/kansi, huohotin, hana) avautuvat maitohuoneeseen, joten maitohuoneen olosuhteet vaikuttavat maidon laatuun. Raikas ilma ja puhtaat pinnat ovat ehdottomia edellytyksiä elintarvikkeen säilytystilassa.

Maitoon siirtyy herkästi vieraita hajuja ja makuja. Hyvä ilmanvaihto ja puhtaat pinnat maitohuoneessa vähentävät maku- ja hajuvirheiden riskiä. Hyvin toimiva ilmanvaihto on myös välttämätön maidon jäähdyttämiseksi tehokkaasti.

Pois turha tavara

Hankalasti tehtävät asiat jäävät helposti tekemättä. Tämä pätee myös maidon laadun ja säilytysolosuhteiden valvontaan. Jokainen tilalta lähtevä maitoerä vaikuttaa meijeriin tulevan maitoraaka-aineen ja lopputuotteen laatuun. Järjestä siis valvonta helpoksi, niin se tulee tehtyä ja tilasäiliössä on aina laadultaan moitteetonta maitoa.

Tee valvonta helpoksi

Maitohuonetta saa käyttää vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn liittyvään toimintaan. Maitohuoneeseen kertyy helposti sinne kuulumatonta tavaraa, joka hankaloittaa puhtaanapitoa ja työntekoa. Tavaroiden kiertely ja siirtely vaikeuttaa lattian ja muiden pintojen puhdistamista. Maitohuoneen lattialla ei oikeastaan tulisi olla muuta kuin tilasäiliön, työtasojen ja säilytyskaappien jalat.

p  Maitohuoneeseen

kuuluvat vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn liittyvät tarvikkeet.

t  Puhtaanapitoa hel-

pottaa, kun lattialla on mahdollisimman vähän tavaraa.

Teksti ja kuvat Kaj Nyman

Kirjoittaja on laatuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

Maito ja Me 2 / 2013

53


Correct Magnesium

– nopea ensiapu laidunhalvauksen uhatessa

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Ne saat maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Pötsin käynnistykseen

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

4x325 g

Emon turvaksi

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct Calcium Pro

Laidunhalvaus on vakava ja helposti lehmän kuolemaan johtava sairaus. Riski on suurin, kun lehmät saavat keväällä ja alkukesällä nuorta laidunruohoa. Magnesiumin puutosoireita voi ilmetä myös sisäruokinnassa käytettäessä magnesiumköyhää säilörehua. Correct Magnesium on nopeasti vaikuttava tehokas ensiapu, joka on tarkoitettu annettavaksi lehmälle heti, kun sillä havaitaan laidunhalvauksen oireita. Correct Magnesium putkilon voi helposti tyhjentää lehmän nieluun tavallisen silikonipistoolin avulla. Laidunhalvaustapauksissa ota aina yhteyttä myös eläinlääkäriin.

Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

4x340 g

Yllättävän ripulin iskiessä

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

4x340 g

Pakkaus 4x345 g. ”Kun ei maistu mikään”

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

4x300 g

www.valio.fi/Startti


t    Tehtaanjohtaja

Tommy Kjellberg esittelee pakkauksia Imatran tehtaalla.

Valio maito on pakkausta myöten suomalaista työtä l  Valion maidot ja piimät pakataan Tet-

ra Pakin Imatran tehtaan valmistamiin purkkeihin. Pakkausten nestekartonki tulee Stora Enson Kaukopään tehtaalta. Tehtaan kaksi tuotantolinjaa muotoilee suuresta kartonkirullasta 100 000 nestepakkausaihiota tunnissa. Vuosikapasiteetti on noin 500 miljoonaa pakkausta.

Kartongille painetaan aluksi pakkauksen tekstit ja kuvat, ja sen jälkeen se leikataan pakkausaihioksi. Imatran tehdas käyttää offset-tekniikkaa, joka tuottaa erittäin laadukkaan painojäljen, tehtaanjohtaja Tommy Kjellberg kertoo. Moderni tekniikka mahdollistaa joustavat muutokset pakkausten ulkoasuun.

Tehdas valmistaa kolmenlaisia pakkauksia: tavallisia litran purkkeja, litran purkkeja, joihin on mahdollista laittaa muovikorkki sekä 1,5 litran purkkeja. Pakkaukset lähtevät litteinä aihioina Valion Riihimäen, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun tuotantolaitoksiin. Reilun vuoden toiminut pakkaustehdas työllistää 50 henkilöä. Suomessa harjakattoiset nestepakkaukset, joita Imatran tehdas valmistaa, ovat vallitsevia, mutta maailmalla tiiliskiven mallinen Tetra Brik -pakkaus on yleisin, kertoo viestintäpäällikkö Sari Hassi. Tetra Pakin pakkausmallistoon kuuluu toista kymmentä erimuotoista nestepakkausmallia, joista kaikista on lukuisia eri kokoja ja muunnelmia. Tetra Pakilla on toimintaa 170 maassa ja tehtaita 42, joista Imatran tehdas on uusin. Tuotekehitys tehdään pääasiassa yrityksen kotimaassa Ruotsissa. Kehitystyössä korostuvat ympäristöystävällisyys, kierrätettävyys ja helppokäyttöisyys. Myös annospakkausten kysyntä on kasvanut viime vuosina, Sari Hassi kertoo. Nestekartonkipakkaukset ovat muovikorkit mukaan lukien kierrätettäviä. Hassin mukaan Suomessa keräyskartonkipisteisiin palautuu noin kolmannes kierrätyskelpoisista maito- ja mehupakkauksista.

Artturi-koulutus antaa varmuutta säilörehu-urakointiin zz Artturi-urakoitsijapassikoulutukseen

osallistui kolmisenkymmentä säilörehuurakointia tekevää yrittäjää ja heidän työntekijöitään. Kaksipäiväinen koulutus pidettiin Ylivieskassa 29.–30.1.2013. Koulutuksessa paneuduttiin säilörehun laadun merkitykseen, laadun määrittämiseen ja Artturi-säilörehuanalyysiin ja sen tulosten tulkintaan sekä urakoitsijan työhön ja urakoinnin edellytyksiin liittyviin asioihin kuten urakointisopimuksiin sekä varautumiseen erilaisiin riskeihin. Myös koneketjuja, niiden eri osa-alueita ja tehokkuuksia käytiin läpi. Lopuksi osallistujat suorittivat Artturi-urakoitsijapassitentin, jonka kaikki läpäisivät. Antoisaa oli myös kokemusten vaihto muiden urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden kanssa ja urakoitsijoiden puheenvuorot omasta työstään. Urakoitsija Markku Ylitalo Evijärveltä kertoi omasta toiminnastaan ja erityisesti

p  Artturi-urakoitsijapassikoulutuksen osallistujia.

siitä, miten tehdyn työn laatua voi varmistaa. Uutena palveluna asiakkailleen Ylitalo on ottanut Artturi-rehuanalyysipalveluiden hyödyntämisen. Hän maksaa asiakkailleen korjuuvaiheen raaka-ainenäytteen ja säilörehuanalyysin valmiista rehusta. Ylitalon mukaan näin hän varmistaa teke-

mänsä työn laatua ja toisaalta auttaa tiloja viljelyn ja ruokinnan onnistumisessa. Tulokset mahdollistavat luonnollisesti myös palautekeskustelun käynnin asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat olleet toimintamalliin tyytyväisiä. Teksti ja kuva Mikko Korhonen Maito ja Me 2 / 2013

55


t  Vasikan kasvun

ja menestyksen eväät rakennetaan heti ensimmäisistä elinpäivistä alkaen. Riittävä määrä ternimaitoa heti syntymän jälkeen antaa vasikalle vastustuskykyä.

Vasikka on investointi maidontuotantoon

Ternimaito ja puhdas karsina auttavat vasikkaa vastustamaan taudinaiheuttajia.

Tuomo Linnakallio

V

astasyntyneet vasikat ovat erityisen alttiita sairastumaan. Syyt sairastumiseen ovat moninaisia eikä sairastumisen aiheuttaja usein ole heti havaittavissa. Syntyminen puhtaaseen poikimakarsinaan ja riittävä ternimaitojuotto välittömästi syntymän jälkeen luo hyvät edellytykset terveelle kehitykselle. Syntyessään vasikalla ei ole lainkaan vastustuskykyä, koska lehmän istukka ei läpäise immunoglobuliineja emän verestä sikiöön, vaan lehmä siirtää vasta-aineet vasikkaan ternimaidon kautta. Vasikka saa emänsä ternimaidosta passiivisen immuniteetin. Sen oma vastustuskyky alkaa kehittyä vasta noin kolmeviikkoisena. Ternimaidon sisältämät vasta-aineet imeytyvät vasikan suolistosta vain ensimmäisten elintuntien ajan. Ternimaitojuotossa pätee sääntö mitä pikemmin sen parempi, sillä jo puolen tunnin kuluttua syntymästä vasikan suolessa alkaa muutosprosessi, joka estää vasta-aineiden imeytymistä. Vasikalle tuleekin antaa ternimaito heti, kun emä on nuollut sen. Ternimaitoa juotetaan niin paljon kuin vasikka haluaa juoda. Jos vasikka on väsynyt eikä jaksa imeä itse, on käytettävä juottolaitetta.

56

Maito ja Me 2 / 2013

Ternimaidon laadussa puutteita Vasta-aineiden määrä ternimaidossa riippuu monesta tekijästä, kuten lehmän rodusta, lypsykaudesta, ternimaidon määrästä, ummessaoloajan pituudesta ja lehmän terveydestä. Ratkaiseva ajanjakso on noin kuusi viikkoa ennen poikimista, jolloin on huolehdittava lehmän E-vitamiinin ja seleenin saannista. Ternimaidon laatu kannattaa mitata. Tilatason mittalaitteita ovat kolostrometri ja refraktiometri. Mittauksella voidaan varmistaa, että ilman vastustuskykyä syntynyt vasikka saa ternimaidosta riittävän latauksen vasta-aineita. Tiloilla tehtyjen mittausten mukaan ternimaidon laadussa on puutteita. Hyvin usein vasta-aineiden taso on alle suositusten. Alhainen vasta-ainetaso altistaa vasikan herkemmin taudeille kuten esim. ripuleille. Hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa pakastaa sopivina kerta-annoksina. Pakastettu ternimaito säilyy hyvälaatuisena noin vuoden ajan. Pakastettua ternimaitoa sulatettaessa on huomioitava, ettei lämpötila nouse yli 50 asteen, jotta vasta-aineet eivät pääse tuhoutumaan. Jos ternimaitoa ei ole käytettävissä tai

sen laatu ei ole riittävä, on syytä käyttää ternimaitotehostetta. Vasikan immuniteettisuojaa voi tehostaa Startti Vital ternimaitotehosteella. Startti Vital ternimaitotehoste sisältää vasikalle luontaisia vasta-aineita, immunoglobuliineja.

Puhtaus on puoliruokaa myös vasikalle Vasikka kohtaa taudinaiheuttajia navettaympäristössä heti synnyttyään. Jokaisessa navetassa on aina bakteereja, viruksia ja loisia, jotka voivat sairastuttaa vasikan. Tautipaineen kurissa pitäminen vasikan syntymähetkellä on tärkeää. Syntyminen puhtaaseen poikimakarsinaan ja muutoinkin hyvä hygienia on suotavaa. Vasikka kannattaa sijoittaa aluksi hyvin puhdistettuun ja kuivitettuun yksilökarsinaan, jolloin ulkoinen tautipaine saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä. Vasikat tarvitsevat kuivan ja pehmeän makuualustan, jossa ne saavat hyvin nukuttua eikä niitä palele. Ilmanvaihtoon on syytä myös kiinnittää huomiota, karsinan tulee olla vedoton ja vasikan tulee saada riittävästi raitista ja kuivaa hengitysilmaa. Kirjoittaja on Valion vasikanrehujen myyntipäällikkö.


Uutuustuote vasikoille Startti Vital Ternimaitotehoste tasapainottaa vasikan suolistoflooraa ja edistää vasikan terveyttä. zz Valio on tuonut markkinoille uutuustuotteen Startti Vital ter-

nimaitotehosteen. Tuote täydentää jo entuudestaan varsin kattavaa vasikoiden alkukasvatukseen tarkoitettua Startti tuotesarjaa. Startti Vital ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan vastustuskykyä. Startti Vitalin kuten muutkin Startti-tuotteet voit hankkia kätevästi oman osuuskuntasi tuottajamyymälästä maitoautolla suoraan tilallesi toimitettuna. Startti Vital ternimaitotehoste otettiin maaliskuussa mukaan Valion tuotevalikoimaan maidontuottajilta saatujen yhteydenottojen perusteella. Useilta tiloilta tuli palautetta siitä, että kolostrometrillä tehdyt mittaukset osoittivat ternimaidon vastaaineiden määrän olevan liian alhainen. Alhainen vasta-ainetaso altistaa vasikan herkemmin taudinaiheuttajille kuten esim. ripuleille. Vasikan immuniteettisuojaa voi tehostaa Startti Vital ternimaitotehosteella. Startti Vital ternimaitotehoste sisältää vasikalle luontaisia vasta-aineita, immunoglobuliineja. Tuotteen sisältämät A-, D-, E- ja C-vitamiinit sekä seleeni vahvistavat vasikan omaa immuunijärjestelmää ja elinvoimaa. Startti Vital sisältää myös erittäin tehokasta probioottia (Provita LE), joka vakauttaa vasikan suolistoflooraa. Yleisimpiä vasikkaripulin aiheuttajia ovat rota- ja coronavirukset, joita on yleisesti navettaympäristössä. Startti Vital ternimaitotehosteessa on erityisiä suoja-aineita E-coli kantoja, rota- ja corona viruksia sekä cryptosporidium alkueläintä vastaan.

Helppo annostelu Startti Vital ternimaitotehoste myydään kierrekorkilla varustetussa hygieenisessä muoviastiassa, pakkauksen koko on yksi kilo. Startti Vital ternimaitotehostetta annetaan vasikalle viitenä ensimmäisenä elinpäivänä 50 grammaa päivässä. Astian koko on mitoitettu niin, että se riittää neljälle vasikalle. Tuote on jauhemainen ja se liukenee helposti maitoon. Startti Vital annostellaan pakkauksen mukana tulevalla mittalusikalla suoraan maidon joukkoon, sekoitetaan vispilällä ja juotetaan tuttiämpäristä vasikoille – helppoa ja vaivatonta! Maitojuoton yhteydessä annettu ternimaitotehoste on vasikan kannalta huomaamaton toimenpide, verrattuna esimerkiksi annosruiskulla annosteltaviin tahnoihin. Vasikka juo Startti Vitalilla tehostetun maitojuoman itse vapaaehtoisesti ja eläimelle ei näin aiheuteta tarpeetonta stressiä. Startti Vital ternimaitotehostetta voidaan käyttää myös sairaan vasikan tukihoitoon esim. ripulin jälkeen. Vasikkakasvattamoissa vasikan altistuessa stressille (esim. kuljetus, ympäristönvaihto) Startti Vitalia annostellaan viitenä päivänä maitojuomaan. Maitojuoman määrä puolitetaan ensimmäisenä päivänä, lisäksi tarjotaan vettä. Startti Vitalia on suositeltavaa käyttää aina ohjeen mukainen määrä viiden päivän ajan. Voidaan käyttää vasikoille 4 kk ikään asti. Säilyvyys: Säilytä pakkaus kansi suljettuna kuivassa ja viileässä paikassa. Säilyvyys 9 kk valmistuspäivästä. Myynti: Meijereiden tuottajapalvelupisteet ja maatalouskaupat.

Ensirehu vasikoille Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä. Lisätietoja: www.valio.fi/Startti, puh. 010 381 2639 Maito ja Me 2 / 2013 57


Laitumellelasku -tapahtumat kutsuvat tiloille toukokuussa

p  Runsaslukuinen

yleisö seurasi Tuomisen karjan laitumelle lähtöä Liedossa.

Valio ja valiolaiset osuuskunnat järjestävät yhteensä 21 Laitumellelasku-tilaisuutta valiolaisilla maitotiloilla toukokuussa 2013. Tavoitteena on tuoda esiin Valiomaidon suomalaisuutta ja viestiä kuluttajille valiolaisen maidontuotannon arvoja. l  Laitumellelasku-tapahtumien päätähtiä

ovat laitumille kirmaavat lehmät. Monelle kuluttajalle maitotilan arki ja lehmät eivät välttämättä ole lainkaan tuttuja. Tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden tutustua maidontuotantoon maitotiloilla. Tavoitteena on lisätä keväisessä tilaisuudessa tietoa ja läpinäkyvyyttä suomalaisesta lypsykarjanhoidosta ja maidontuotannosta sekä perustietoa Valiosta. Valio maito tuotetaan lähellä ja Valioryhmä työllistää Suomessa noin 30 000 ihmistä. Lapsille on laadittu tehtävärata, jonka rasteilla opitaan asioita vaikkapa lehmän elämästä. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea. Valion, ItäMaidon, Länsi-Maidon, Maitosuomen, Milkan, Pohjolan Maidon ja Tuottajain Maidon yhteistyökumppa-

58

Maito ja Me 2 / 2013

neina järjestelyissä ovat muun muassa ProAgria ja MTK sekä paikallisia yhdistyksiä ja hankkeita.

Tule mukaan Viime vuonna lehmien laitumelle lähtöjä seurasi yhteensä noin 5 000 kävijää ja tänä vuonna tulijoita odotetaan vähintään yhtä paljon. Laitumellelasku-tilaisuuksista kerrotaan lehdistötiedotteilla, valio.fi-sivuilla, toukokuussa avattavalla tapahtuman omalla internetsivulla, Valion sisäisissä viestintäkanavissa, maitopurkeissa, Facebookissa ja Twitterissä. Lehmien riemu on tarttuvaa, tule katsomaan! p  Vakkilaisen karja Nurmijärvellä innos-

tui katsojien riemuksi ottamaan lehmästä mittaa.

Sari Tulkki

Katso tarkemmat tiedot tilaisuuksista www.valio.fi/ laitumelle toukokuun alussa.


Lyhyesti Lehmät laitumelle – tule katsomaan! Lauantai 11.5.2013

10–14 Ede Landbruk Dalkärrvägen160, Överpurmo, Milka 10.30–14 Mara Camilla ja Bjarne Kvarnbacksvägen 45, Vikby, Milka 11–14 Wasström Johan Bryggarsvägen 26, Svartå, Länsi-Maito 11–14 Määttänen Riikka ja Kimmo Kerkolankaari 3, Paimio, Länsi-Maito 11–14 Änkö Sari Kolmostie 673, Ikaalinen , Länsi-Maito

Lauantai 18.5.2013 10–12 11–14 11–14 11–14 11–14 11–14

Ahlmanin koulutila Hallilantie 24, Tampere, Länsi-Maito Mäkelä Erja ja Pertti Hyvikkäläntie 847, Janakkala, Tuottajain Maito Laamanen Heli ja Pekka Lahdenkyläntie 369, Kulennoinen, Tuottajain Maito Heikkinen Tuija ja Urpo Voidekuja12, Kempele, Pohjolan Maito Korkatti Sari ja Reijo Viitakoskentie 16, Arpela, Pohjolan Maito Kippo Tuula ja Esa Kälviäntie 328, Kälviä, Pohjolan Maito

Kuva : Tuula Väänänen

p  Ennätyslehmä Jella ja Jouni Laukkanen

Jauhialan Jellasta 200-tonnari zz Jauhialan maatalousyhtymän Jella-lehmä on lypsänyt huimat 200 000

maitolitraa. Jellaa juhlittiin Pielavedellä helmikuussa. 15 kertaa poikinut Jella on Suomen ensimmäinen ja maailman yhdeksäs 200-tonnari. Jauhialan maatalousyhtymän muodostavat Heikki, Marja Ja Jouni Laukkanen sekä Anna Jäppinen. Jauhialan mty on ItäMaidon tuottajatila. Osuuskunnan edustajat olivat mukana onnittelemassa Jellaa ja isäntäväkeä.

Tiistai 21.5.2013

12–15 MTY Ylinen ja Pojat Hevoskorventie 10, Nurmo, Maitosuomi

Perjantai 24.5.2013 11–14

Sorvo Arto ja Marjo ja Sami MTY Kissamäentie 89, Elimäki, Tuottajain Maito

Lauantai 25.5.2013

10.30–14 Maatalousyhtymä Naukkarinen Koivuniementie 76 Lahnalahti, ItäMaito 10–14 Hirvonen Urpo Säteläntie 42, Joensuu, ItäMaito 10–14 Riekkinen Hanne ja Markkanen Timo Kalliotie 5, Siilinjärvi, ItäMaito 10–14 Ylä-Savon ammattiopisto/ Peltosalmi Kotikyläntie 254, Iisalmi, ItäMaito 10–14 Kainuun Ammattiopisto/ Seppälä Kirkkoahontie 155, Kajaani, ItäMaito 11–14 Kaila Elli ja Tapani Sorolantie 223, Laitila, Länsi-Maito

Sunnuntai 26.5.2013 11–14

Otavan koulutila Koulutilantie 12, Otava, Tuottajain Maito

Maanantai 27.5.2013

11–14 Aune ja Ari Soikkeli Niinilahdentie 32, Parantala, Maitosuomi

Kuva : Johanna kaskela

Kevätterveiset Vaalan Veneheitosta zz Aurinkoisena aamuna elämä maistui makialle kylänraitilla, kun maitoauto

tuli noutamaan kuormaa hevoset etujoukoissaan. Ystävällinen maitoautonkuljettaja osasi ottaa hienosti huomioon hevoset ja antoi tilaa tälle iloiselle seurueelle, kiittelee Hovin tilan väki.

Nurmi 2013 Ylivieskassa zz Ravikeskus Keskisen ympäristössä Ylivies­

kassa niitetään, silputaan, karhotaan ja paalataan nurmea oikein urakalla 8. elokuuta 2013. Nurmi 2013 -tapahtuman aiheina ovat mm. tehokas nurmentuotanto ja säilörehun ruokinnallinen laatu. Nurmenkorjuun työnäytöksissä käytetään uusimpia koneita, ja näytösala on entisestään suurentunut. Esillä ovat myös kasvinviljelyratkaisut ja rehuviljanviljely. Tapahtuman järjestää Yara Suomi ja yhteistyökumppanit. Valio on mukana tapahtumassa.

Lisätietoa www.nurmi2013.com Maito ja Me 2 / 2013

59


u  Kiira Korpi vierailee

Valioryhmän Farmari -osastolla Valio Plus™ kampanjan merkeissä.

Farmari-maatalousnäyttely järjestetään 3.–6.7.2013 Seinäjoella. Valio on mukana näyttelyn pääyhteistyökumppanina teemalla ”Rakkaudesta suomalaiseen maitoon”. Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa Farmariin Seinäjoelle

F

armari kokoaa maatalouden- ja maidontuotannon ammattilaiset sekä kuluttajat kokemaan elämyksiä ja kuulemaan ajankohtaista asiaa maataloudesta. Etelä-Pohjanmaa on tärkeä maidontuotantoalue ja Valio haluaa Farmari-näyttelyssä korostaa rooliaan suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä ja kotimaisen maidontuotannon jatkuvuuden turvaajana. ”Kumppanuus Farmarin kanssa vahvistaa Valio brändiä ja tuo vahvaa ja positiivista näkyvyyttä koko suomalaiselle maitoketjulle”, kertoo kehityspäällikkö Jaana Kiljunen Valio Alkutuotannosta. Valio esittelee maitoketjun vastuullista toimintaa ruokinnan teemavuoden merkeissä. Vasikkaosastolla perehdytään Startti rehujen valikoimaan.

Valio Plus™ kampanja ja Kiira Korpi Maaliskuussa 2013 alkanut Valio Plus™ kampanja näkyy myös Farmarissa. Kampanja esittelee Valio Plus™ maitoa sekä maidon, maitoproteiinien, kalsiumin ja D-vitamiinin tärkeää merkitystä ravitsemuksessa. Maisteltavaksi on tarjolla uutta Valio Plus™ kevytmaitoa.

u  PROfeel® proteiinirahka­

rakeen uutuusmaku ananas on maisteltavana Valion osastolla Farmarissa.

60

Maito ja Me 2 / 2013

Yhtenä Valio Plus™ kampanjan tähtenä esiintyvä taitoluistelija Kiira Korpi vierailee Farmarissa Valion osastolla. Kiiran vierailupäivästä ja aikataulusta kerrotaan Valmassa ja Valion verkko- ja facebook-sivuilla lähempänä näyttelyn ajankohtaa. Valion osastolla voi myös maistaa menestyneen Valio PROfeel® tuoteperheen uutta ananaksella maustettua proteiinirahkaraetta. Lisäksi Farmarissa juhlitaan 80-vuotiasta Valio Koskenlaskija® juustoa. Lapsivieraita viihdyttää Valio Onni® koti ja siihen kuuluva traktorirata. Radalla ajamassa käyvät saavat Valio Onni® ajokortin. Uudistuneita Valio Grandi® mehuja saa Grandi® kaivosta sekä onnenpyörän palkintoina.

Maitojuhlassa uusia Valio Maitotila -opasteita

tetaan Valio Maitotila -opasteet uusille tiloille, jotka täyttävät Valioryhmän yhteiset opasteperusteet. Vaatimukset korostavat erityisesti järjestelmällisen laadun, eläinten hoidon ja ympäristön huomioon ottamista. Opasteen saanti edellyttää tuottajalta tavoitteellista ja pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Tilaisuudessa palkitaan myös vuoden 2012 Artturi-säilörehukilpailun parhaat säilörehuntekijät. Maitojuhlassa puhuu Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Valion osastolla on tavattavissa Valion ja valiolaisten osuuskuntien hallinto- ja toimihenkilöitä. Valiolaisten osuuskuntien maidontuottajat saavat Farmarissa Valion tuottajalahjan. Tervetuloa tapaamaan Valioryhmän väkeä ja vaihtamaan kuulumisia!

Farmarin yhteydessä järjestetään torstaina 4.7. klo 13.00 Maitojuhla, jossa luovu-

Sari Tulkki Valio Alkutuotanto

Farmarin retkitilat

zz Farmari-maatalousnäyttelyn retkitiloissa on edustettuna maa-

kunnan eri tuotantosuunnat kuten lypsykarja-, lihakarja-, sika-, viljantuotanto- ja marjatilat. MTT Ylistaron ja Perunantutkimuslaitoksen yhteinen tutkimusasema on yleisölle avoinna näyttelyn aikana. Maitotilakohteita on kolme. Lypsyjärjestelminä kahdella on robotti ja yhdellä lypsyasema. Kohteissa pääsee tutustumaan eri rakennussuunnittelijoiden suunnittelemiin navetoihin. Retkitilat aukioloaikoineen löytyvät Farmarin kotisivuilla osoitteessa www.farmari.net.


Kuva : Johanna Sorila

Farmarissa näyttävä eläinosasto l  Eläinosasto on maatalousnäyttelyi-

den suosituimpia käyntikohteita ja suosio vain kasvaa, koska monet lapset eivät muualla tuotantoeläimiä näe. Seinäjoella 3.–6.7.2013 järjestettävässä Farmarissa on kotieläinosastolla runsaasti nähtävää ja koettavaa. Haasteena lypsykarjanäyttelylle on Mycoplasma boviksen vaatima tautiseuranta. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä ETT:n ja elinkeinon kanssa ja järjestävät uskovat, että Farmarissa toteutuu laaja lypsy- ja lihakarjanäyttely. Avajaispäivänä kehään marssivat suomenkarja ja nuorten kasvattajien kilpailu, torstaina on vuorossa ayrshire-karja. Perjantaina seurataan Junior Handler -kisaa sekä Showmanshipiä ja hiehoagilityä. Viimeisenä näyttelypäivänä on holstein-karjan vuosinäyttely. Valion vasikanrehut ja alkutuotanto, ProAgria ja laitevalmistajat pystyttävät kotieläinosastolle vasikkabaarin, jossa paneudutaan vasikoiden ruokintaan, hoitoon ja hyvinvointiin. Viking Genetics tuo näyttelyyn upeita, suuria keinosiemennyssonneja. Farmarin lihakarjaosastolle pyritään saamaan ainakin highland- ja aberdeen angus -rotujen vuosinäyttely. Rantalaitumella käyskentelevät perinteiset suomalaiset lypsykarjarodut: länsisuomenkarjaa, pohjoissuomenkarjaa ja itäsuomalaisia kyyttöjä. Hevoset näkyvät Farmarissa monipuolisina harrastuseläiminä. Tuotantoeläimistä mukana ovat myös siat, lampaat, vuohet ja kanat. Rehustukseen, rehun säilöntään, käsittelyyn ja jakeluun sekä karjanlannan käsittelyyn liittyvää tekniikkaa esittelevät osastot tulevat kotieläinkentän viereen. Kaisa Viitala Farmari-viestintäpäällikkö

p  Kotieläimet ovat Farmari-yleisön suosikkeja. Vasikkabaarissa esitellään Startti vasikanrehuja.

Startti-juoma maistuu baarin asukkaille.

Karjaa arvosteltiin jo 150 vuotta sitten zz Vaasan läänin maanviljelysseura pe-

rustettiin elokuussa 1863, ja jo samana syksynä se järjesti kolme näyttelyä. Farmari 2013 on siis 150-vuotisjuhlanäyttely. Ensimmäisestä, Isossakyrössä pidetystä tilaisuudesta on säilynyt suomenkielinen selostus. Tosin seuran sihteeri Nils Gustaf Stolpe ei mairittele eteläpohjalaista karjaa: hänestä sitä oli ”koolla ylen paljo, mutta suurimmaksi osaksi kyllä kehnoa laija”. Stolpe totesikin, ”ett’ei karjanhoito tienoilla vielä ole kiitettävällä kannalla, ehkä [= joskin] näytettyjen seassa löytyi usiampia erittäinkin sonnia, jotka antoivat syytä toivoa paremmuutta tässä kohdassa.”

Silti Stolpe näki näyttelytoiminnan tärkeänä. Laaja, kiinnostunut yleisö ”todistaa, että kansa yleisesti ilolla suosittelee tämänkaltaisia niin sanoakseni kansan juhlia, jotka varmaan puolestaan voivat maaviljelystä ja sen sivu-toimia vähitellen edistyttää”. Maanviljelysseura jatkoikin näyttelytoimintaansa säännöllisesti sekä kesäkokoustensa yhteydessä että erillisinä karjanäyttelyinä. Näyttelyiden ja kesäkokouskeskusteluiden myötä uudet ajatukset levisivät jo silloin, kun varsinainen neuvontatoimi oli vielä vaatimatonta. Kesäkokousperinne päättyi 1800–1900-lukujen taitteessa, jolloin syntyivät nykyisen kaltaiset maatalousnäyttelyt.

Maito ja Me 2 / 2013

61


Uutta Valio Valiolta Koekeittiö

Kevään juhlissa kahvipöytään katetaan sekä suolaista että makeaa tarjottavaa. Juhlapöydän kruunaa näyttävä ja mehevä täytekakku. Lisää Valio Koekeittiön ruokaohjeita ja tarjoiluehdotuksia löydät Valion verkkosivuilta www.valio.fi.

VINKKI

Kakun päälle tulevat tuoreet kirsikat voi korvata esim. pensasmustikoilla tai kotimaisilla vadelmilla. Voit korvata halutessasi täytteen hapankirsikat osin/täysin tuoreilla kirsikoilla. Valuta kirsikoiden päälle valkosuklaasulaa koristeeksi.

Täytekakku kruunaa juhlapöydän Kahden suklaan kirsikkakakku 16–18 annosta

Pohja

1 dl hapankirsikoita (säilyke) 200 g Valio voita 200 g taloussuklaata 4 munaa 2 dl sokeria 2 ½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Vuokaan

1 rkl Valio voita n. 1 rkl korppujauhoja Täyte ja kostutus

1 dl kirsikkahilloa tai marjahilloa 3 dl hapankirsikoita (säilyke) 1 prk (200 g) Valio smetanaa 23% ½ dl rommia tai säilykekirsikoiden lientä Kuorrutus

1 tlk (3,3 dl) Valio kuohukermaa 150 g valkosuklaata ½ l kirsikoita

62

Maito ja Me 2 / 2013

zz Laita kaikki säilykekirsikat valumaan

lävikköön. Säästä halutessasi lientä kostutukseen. Mittaa 1 dl kirsikoita, leikkaa pieniksi paloiksi. Sulata voi ja suklaa kattilassa alhaisella lämmöllä. Anna jäähtyä. zz Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää hapankirsikkapalat ja voisuklaasula. Sekoita kevyesti. Lisää lopuksi jauho-leivinjauheseos nuolijalla varovasti nostellen. zz Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun 3 litran tasapohjaiseen kakkuvuokaan. Paista kakkua uunin alimmalla tasolla 175 asteessa 50 min tai kunnes se on kypsä. Jos pinta alkaa tummua, peitä vuoka leivinpaperilla. Kumoa pohja hiukan jäähtyneenä. Halkaise se täysin jäähtyneenä kahteen osaan. zz Vaahdota smetana sähkövatkaimella

kannumaisessa astiassa (n. 4 min) Puolita loput hapankirsikat (3 dl). Yhdistä ne ja kirsikkahillo smetanaan. Kostuta pohja halutessasi. Levitä päälle täyte. Nosta kansi päälle, kostuta tarvittaessa. zz Peitä kakku kuvulla, laita jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi, mielellään seuraavaan päivään. Säilytys tasaa makuja ja kosteutta. zz Valmista kuorrutus vaahdottamista vaille valmiiksi. Kuorrutus zz Kuumenna kuohukerma ja suklaa

miedolla lämmöllä kattilassa samalla sekoittaen, kunnes suklaa on sulanut. Jäähdytä seos hyvin jääkaapissa (useita tunteja tai seuraavaan päivään). Vaahdota sähkövatkaimella. Levitä kuorrutus kakun päälle. Koristele tuoreilla kirsikoilla.


Välimeren kasvispiirakka

Kylmäsavu­lohinapit 25 kpl

12– 20 palaa

1 rasia (200 g) Valio Viola® tilli tuorejuustoa 2 tl sitruunamehua 100 g kylmäsavulohta 1 pieni (n. 50 g) punasipuli 25 kpl (60 g) ruissipsiä (Linkosuo)

Pohja

200 g Valio voita 5 dl vehnäjauhoja ½ dl kylmää vettä Täyte

zz Yhdistä tuorejuusto

ja sitruunamehu. zz Lisää joukkoon hienonnetut

kylmäsavulohi ja sipuli. Sekoita. zz Pursota tai lusikoi tahna ruissipseille vähän ennen tarjoilua. zz Tarjoa buffet-pöydässä tai pikkusuolaisena.

Jauheliha­kierteet

VINKKI

Koristele halutessasi tuoreella tillillä ja hienonnetulla punasipulilla. Ruissipsien tilalla voit käyttää pieniä ruisleipä­paloja.

1 prk (250 g) Valio maitorahkaa 250 g Valio voita 4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte

200 g paistijauhelihaa 100 g purjoa 2 kpl (300 g) paprikaa 2–3 valkosipulin kynttä 1 tl mustapippuria 1 tl suolaa 1 ½ rkl oreganoa 3 rkl tomaattisosetta Voiteluun munaa

zz Sekoita pehmeä voi ja rahka.

Lisää jauho-leivinjauheseos. Sekoita tasaiseksi. Muotoile suorakaiteen muotoiseksi, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin. zz Paahda jauheliha pinnoitetulla pannulla. Lisää joukkoon hienonnettu purjo, pieniksi kuutioiksi leikatut paprikat sekä hienonnetut valkosipulin kynnet. Mausta seos ja hauduta hetken kannen alla. zz Kauli taikina 50 x 35 cm kokoiseksi levyksi. Levitä jäähtynyt täyte levylle. Rullaa kuten kääretorttu. Leikkaa 2 ½

cm:n paloiksi. Voitele munalla. Paista palat uunin keskiosassa 225 asteessa 12–15 min tai kunnes kypsiä. zz Tarjoa kahvipöydän tai illanistujaisten pikkusuolaisena.

Bebet 20 kpl

Leivospohjat

200 g Valio voita 1 ½ dl sokeria 1 muna 4 ½ dl vehnäjauhoja Täyte

2 rkl sokeria 2 tl perunajauhoja 2 keltuaista 1 dl Valio kuohukermaa 100 g Valio voita 1 tl vaniljasokeria Sokerikuorrutus

2 rkl kuumaa vettä 3 dl tomusokeria punaista elintarvikeväriä Koristeluun

Nonparelleja

Pinnalle

1 rasia (250 g) kirsikkatomaatteja rucolaa

20 kpl

Taikina

1 ruukku rucolaa, kotimaista 1 prk (180 g) Valio Viola® Välimeren salaattijuustoa 1 prk (180/280 g) latva-artisokkaa öljyssä ½ dl aurinkokuivattuja tomaatteja ½ pussia (à 150 g) Valio pizzajuusto raastetta 1 prk (200 g) Valio smetanaa 23 % 3 munaa ½ dl pinjansiemeniä

zz Sekoita pehmeään voihin

Lusikoi täytettä leivospohjiin.

sokeri, muna ja vehnäjauhot. Painele taikinaa ohuesti pieniin, voideltuihin leivosvuokiin. Paista pohjia 175 asteessa 15–20 min. Anna niiden jäähtyä vuoissaan ja kumoa sitten varovasti. zz Mittaa sokeri, perunajauhot, keltuaiset ja kerma kattilaan. Kuumenna seosta samalla sekoittaen, kunnes se sakenee. Seos ei saa kiehua. Vatkaa kiisseli kylmäksi ja lisää vaahdotettu voi vähin erin. Mausta täyte lopuksi vaniljasokerilla.

zz Valmista kuorrutus. Sekoita

tomusokeri nesteeseen. Lisää tippa kerrallaan väriainetta kuorrutukseen. Lisää sitä sen verran, että saat mieleisesi värin. Levitä kuorrutus leivosten päälle. Koristele nonparelleilla.

zz Nypi pehmeä voi vehnäjauho­

jen joukkoon. Lisää vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Taputtele taikina uunipellille leivinpaperin päälle n. 30 x 35 cm:n kokoon. Tee n. 1,5 sentin korkuiset reunat pohjaan, että täyte pysyy paremmin piirakan päällä. zz Huuhdo ja kuivaa rucola. Ota ¼ sivuun koristeeksi pinnalle (valitse kauniita lehtien päitä). Hienonna loput ja ripota taikinapohjalle. zz Huuhdo salaattijuusto kylmällä vedellä siivilässä. Valuta. Hienonna juusto haarukalla ja murustele poh­­jalle. Valuta latva-artisokat ja aurin­ kokuivatut tomaatit. Leikkaa arti­sokat 4–6 osaan. Hienonna aurinko­kuivatut tomaatit. Levitä tai­kina­pohjalle. Ripota päälle juustoraaste. zz Sekoita smetana ja munat. Kaada seos täytteen päälle. Ripota pinnal­le pinjansiemenet. Paista 200 astees­sa uunin ala- / keskiosassa n. 30 min. zz Ennen tarjoilua: Leikkaa piirakka 3 x 4 -> 12 osaan tai 4 x 5 -> 20 osaan. Lisää pinnalle rucolaa ja pie­ nik­si lohkoiksi leikattuja kirsikka­ tomaatteja. VINKKI zz Käytä itse tehdyn pohjan tilalla

valmista, isoa voitaikinalevyä (n. 400 g). Sulata se pakkauksen ohjeen mukaan. Kaulitse se ohuem­ maksi, n. 35 x 40 cm kokoiseksi suorakaiteeksi. Siirrä taikina uuni­ pellille leivinpaperin päälle. Sivele ulkoreunat vedellä n. 4 cm:n leveydeltä. Nosta reunat 2–3 cm:n leveydeltä kaksinkerroin, että täyte pysyy paremmin piirakan päällä. Kasvispiirakan kuva sivulla 3. Maito ja Me 2 / 2013

63


Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Power Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.


Brysselistä Kotieläinasiamies Marjukka Manninen toimii maitoja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

Kolmikanta pui CAP-pakettia

M

aaliskuussa sekä parlamentti että neuvosto saivat muodostettua kantansa eli neuvottelumandaattinsa koskien tulevaa CAP:a. Nyt vuorossa ovat neuvoston, parlamentin ja komission väliset viralliset kolmikantaneuvottelut. Aikaisemmissa reformeissa kolmikantavaihetta ei ole ollut, sillä aiemmin parlamentti toimi vain lausunnon antajana, ei täysimääräisenä neuvottelukumppanina päätöksenteossa niin kuin nyt. Huhtikuussa käynnistyvät viralliset CAP:n kolmikantaneuvottelut ovat astumista uudelle maaperälle, vaikka muun muassa maitopakettia laadittaessa sitä harjoiteltiin. Aikataulu on nyt kuitenkin hyvin tiukka, sillä kolmikantaneuvotteluille on aikaa vain reilut kaksi kuukautta ja CAP-paketissa riittää neuvoteltavaa. Kolmikantaneuvotteluissa sovitellaan yhteen parlamentin, neuvoston ja komission CAP-kannat. Komission kantaan nähden parlamentin ja neuvoston kannat ovat monelta osin tuottajaystävällisempiä. Kumpikaan – parlamentti ja neuvosto – ei sisällyttänyt komission ehdottamaa hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kieltoa kantoihinsa. Neuvosto nosti tuotantoon sidotun tuen ylimmän luokan maksumahdollisuuden alkavaksi 12 prosentista, kun komission ehdotus

Osa tuottajista odottaa kiintiöiden poistumista lehmäpaikat valmiina. oli 10 prosenttia. Parlamentti taas asetti tuotantoon sidotun tuen katoksi 15 prosenttia suorista tuista, mutta laajensi tuen maksumahdollisuuden kaikille maataloustuotteille. Jäsenmaiden päämiehet linjasivat helmikuisessa huippukokouksessa, että luonnonhoitoala ei saa edellyttää maan poistamista tuotannosta eikä johtaa perusteettomiin tulonmenetyksiin viljelijöille. Luonnonhoitoalan prosentin osalta instituutioiden kannat vaihtelevat 3 –7 prosenttiin tukikelpoisesta alasta. Neuvoston kantaan tuli vielä poikkeus koskien metsäisiä kuntia. Mikäli yli puolet kunnan alasta on metsää ja metsän ja pellon suhde on 3:1, alue vapautuisi luonnonhoitoalan vaatimuksesta.

Parlamentti, neuvosto ja luultavasti komissiokin ovat viljelyn monipuolistamiseen ehdotetun poikkeuksen suhteen samoilla linjoilla eli 62. leveyspiirin pohjoispuolella oleville tiloille annettaisiin poikkeus koskien kolmen kasvin vaatimusta. Parlamentin, neuvoston ja komission poliittisen päätöksen odotetaan valmistuvan kesäkuussa. Lopullisten tekstien hyväksyntä jäänee kuitenkin Liettuan puheenjohtajuuskaudelle alkusyksyyn.

Huomiota epäsuotuisten alueiden maidon tuotantoon Osa eurooppalaisista maidontuottajista odottaa kiintiöiden poistumista kuin kuuta nousevaa tyhjät lehmäpaikat valmiina. Viimeisen vuoden aikana tilanne tuotantoa kasvattavissa maissa on kuitenkin hieman rauhoittunut, mutta ainakin osin vain sääsyistä. Irlannissa tuotanto laski hyvin sateisesta kesästä ja syksystä johtuen. Hollannissa ja Saksassa tuotannon kasvu on hieman tasaantunut, ja Tanskassa on vaivannut heikompi markkinatilanne. EU-tason keskustelua kiintiöjärjestelmän päättymisestä, sen seurauksista ja mahdollisista toimenpiteistä ei ole ainakaan vielä kovin paljoa käyty. Merkkejä keskustelun alkamisesta on kuitenkin havaittavissa. Ranskalainen europarlamentaarikko Michel Dantin ehdotti CAP:n markkinajärjestelyä koskevassa mietinnössään uutta maidontuotannon hallintavälinettä maitomarkkinoiden kriisitilanteisiin. Ehdotusta kannatti myös parlamentin täysistunto, mutta nähtäväksi jää, saako se kannatusta kolmikantaneuvotteluissa. Täysistuntovaiheessa espanjalaisten europarlamentaarikkojen aloitteesta ehdotettiin myös kiintiöjärjestelmän jatkamista, mutta tämä ehdotus ei saanut kannatusta. Vastapainona tuotannon kasvatushuumalle näytetään kantavan huolta myös epäsuotuisien alueiden maidontuotannosta. Parlamentista on odotettavissa oma-aloitemietintö syrjäisten alueiden maidontuotannon tulevaisuudesta. Myös komissiolta odotetaan kertomusta vuonna 2014 koskien maitomarkkinoita ja maitopaketin toimenpiteiden toimeenpanoa ja etenkin toimenpiteiden vaikutuksia epäsuotuisten alueiden maidon tuotantoon. Marjukka Manninen

Maito ja Me 2 / 2013

65


Aito ja alkuperäinen

jälleen myynnissä

Se on parempaa, se on Valio Plus™ Valio ryhtyy tukemaan lasten ja nuorten urheilua yhdessä neljän huippu-urheilijan, Valiojoukon, kanssa. Yhteistyö on näkynyt maaliskuusta lähtien Valio Plus™ maito -kampanjassa. Nuorisourheilun kummeina toimivat jääkiekkoilija Teemu Selänne, jalkapallovalmentaja Sami Hyypiä, taitoluistelija Kiira Korpi ja jalkapalloilija Joel Pohjanpalo. Urheilijat antavat kasvonsa uuden sukupolven Valio Plus™ maidolle, sillä maidonjuonti on tärkeä osa lasten ja nuorten terveellistä elämäntapaa. ”Haluamme Valiolla tehdä yhteistyötä urheilijoiden kanssa, jotka jakavat yhtiön kanssa saman arvomaailman ja jotka toimivat esikuvina lapsille ja nuorille, Valion markkinointijohtaja Susanna Takkunen perustelee. Tavoitteemme on kertoa kuluttajille entistä paremmasta Valio Plus™ maidosta. ”Valio on ollut minulle erityinen yhteistyökumppani. Meillä on kotona aina maitoa pöydässä, ja voin rehellisesti sanoa, että olen kasvanut maidon kanssa. Haluan tehdä yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka jakavat arvomaailmani ja ovat aidosti mukana siinä, mitä tekevät”, Teemu Selänne kertoo. 

Tukea nuorisourheilulle

Pysäytä ripuli, suojaa suolisto

Valio on tehnyt työtä nuorisourheilun parissa noin kahden­ kymmenen vuoden ajan. Nyt urheilijayhteistyön kautta työtä aletaan tehdä entistä järjestelmällisemmin. ”Nuorisourheilu tarvitsee resursseja, ja Valio haluaa vastuullisena toimijana osallistua tähän työhön, minkä vuoksi keskitymme sponsoroinnissamme entistä selkeämmin lasten ja nuorten urheilun tukemiseen. Valiojoukkoon kuuluvat huippu-urheilijat toimivat Valio Plus™ maidon puolestapuhujina ja nuorisourheilun kummeina”, Susanna Takkunen valottaa. Valio Plus™ kampanja starttasi näyttävästi 15. maaliskuuta 2013, jolloin Valiojoukon tähdittämä lyhytelokuva unelmista ja esikuvista esitettiin televisiossa. Filmin voi katsoa verkkosivulla, jossa myös lähiviikkoina kerrotaan lisää nuorisourheilun tukemistavoista. Käy jättämässä yhteystietosi osoitteessa www.valio.fi/plus, niin saat tiedon ensimmäisten joukossa.

u  Teemu Selänne:

Startti Vasikkasuolan saat kaikista Suomen meijereistä. 66 Maito ja Me 2 / 2013 www.valio.fi/Startti

”Ei kai se sattumaa ole, että nelikymppinen pelaa yhä tällä tasolla.”


Uutta Valiolta

Entistä parempaa kevytmaitoa zz Valio Plus™ kevytmaito on täyteläisen makuinen

kevytmaito, johon on lisätty proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita. Sitä on täydennetty mm. D-vitamiinilla ja B-ryhmän vitamiineihin kuuluvalla foolihapolla, joita suomalaiset saavat ruokavaliostaan niukasti. Valio Plus™ kevytmaito sisältää 50 % enemmän hyvälaatuista maitoproteiinia ja kalsiumia sekä 100 % enemmän D-vitamiinia kuin tavallinen kevytmaito. Valio Plus™ maidot valmistaa Valio Oy Jyväskylä.

Valio OLO™ viili

Valio Gefilus® tehojuomauutuudet

zz Täyteläiset Valio OLO™ Ruoan-

sulatusviilit ovat runsaskuituisia ja vähälaktoosisia HYLA. Pikarillisesta herkullista viiliä saa kuitua neljänneksen päivän saantisuosituksesta. Maustamattoman Valio OLO™ Ruoansulatusviilin lisäksi makuina on metsämansikka ja aprikoosi. Valmistaja on Valio Oy Oulu.

zz Valio Gefilus® smoothie tehojuo-

mat ovat sakeita ja täyteläisiä. Makuina ovat mansikka-banaani ja mango. Valmistaja Valio Oy Helsinki.

Lakritsin makuinen proteiinijuoma Valiojogurtti® sileä zz Samettisen pehmeä Valiojogurtti® sileä

maistuu mansikalta, vadelmalta tai persikalta. Täyteläinen ja herkullinen jogurtti on 150 gramman pikarissa. Vähälaktoosinen HYLA. Valmistaja on Valio Oy Oulu.

Kevyt ja raikas smetana

zz Valio PROfeel® proteiinijuoman uusi

maku on lakritsi. 2,5 dl:n pakkaus PROfeel® juomaa sisältää 20 grammaa maidon proteiinia, joista puolet on erityisesti urheilijoiden arvostamaa heraproteiinia. Juoma on laktoositon ja säilyy avaamattomassa pakkauksessa huoneenlämmössä. Proteiinijuoman valmistaa Valio Oy Turenki.

Valio Viilis® toffee ja cola zz Valio Viilis® on maustettu vii-

li, jossa uusina makuina on lasten toivomuksesta toffee ja cola. Valmistaja on Valio Oy Oulu.

zz Valio smetana 23 % on tavallista smeta-

naa kevyempi ja parhaimmillaan kylmässä ruoanvalmistuksessa, mutta voidaan lisätä myös lämpimiin ruokiin ja leivontaan. Valmistaja Valio Oy Oulu.

Proteiinirahkarakeessa uusi maku ananas zz Valio PROfeel® proteiinirahkarakeen uusi

maku on ananas. Proteiinirahkarae sisältää runsaasti (11 g/100 g) proteiinia. Yhdessä 150 gramman pikarissa on yli 16 grammaa proteiinia. Kevyesti sokerilla makeutettu proteiinirahkarae on vähälaktoosinen HYLA, ja siinä on vähemmän hiilihydraatteja kuin tavallisissa maustetuissa välipalarahkoissa. Valmistaja on Valio Oy Seinäjoki.

Valio Grandi® uudistuu zz Valio Grandi® FRESH juomissa makuina on

appelsiini-mango, karpalo-granaattiomena ja pehmeä sitrus. Maku tulee hedelmä- ja marjamehuista ja lisätyn sokerin määrää on vähennetty. Juomat ovat 2,5 dl tai 1 litran pakkauksissa ja säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä. Valio Grandi® mansikan, vadelman ja päärynän makuisissa juomissa lisättyä sokeria on vähennetty ja juomaa makeuttaa luonnossa kasvavasta steviakasvista saatava makeutusaine, stevioli­ glykosidi. Valio Grandi® appelsiini ja appelsiinicola makeutetaan sokerilla. Valio Grandi® juomat valmistaa Valio Oy Helsinki.

Maito ja Me 2 / 2013

67


Se on parempaa, se on Valio Plus™.

Se menee jalkoihin. Teemu Selänne

Voittajat tehdään proteiinista, kalsiumista ja D-vitamiinista. Valio Plus™ maito sisältää runsaasti kalsiumia ja D-vitamiinia, jotka ylläpitävät luuston kuntoa sekä runsaasti proteiinia, joka vahvistaa lihaksia. valio.fi/plus

68

Maito ja Me 2 / 2013

Nauti Valio Plus™ maitoa tai piimää osana monipuolista ruokavaliota ja liikunnallista elämäntapaa.


Riitan aamulypsy Tällä palstalla Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt kertoo ajankohtaisista maitoalan asioista.

Suomalainen ruoka on lähiruokaa

S

uomessa valmisteilla olevassa lähiruokaohjelmassa lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria ja on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omalla alueella tarkoitetaan maakuntaa tai sitä vastaavaa tai sitä pienempää aluetasoa. Lisäksi todetaan, että lähiruoka ja ruoan paikallisuus liittyvät erityisesti lyhyisiin jakeluketjuihin. Lyhyitä jakeluketjuja määrittää taloudellisten toimijoiden määrän väheneminen ketjussa, toimijoiden yhteistyö, paikallinen talouskasvu sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet.

V

aliolainen maitoketju täyttää melkein kaikki lähiruualle määritellyt vaatimukset. Pääraakaaine on Suomessa tuotettu raakamaito, joka kerätään tiloilta joka toinen päivä. Keskimääräinen matka, jonka raakamaito matkustaa valiolaisilta tiloilta ennen kuin se saavuttaa meijerin on vain 74 kilometriä eli maito jalostetaan kotimaassa valmistettuun maitopurkkiin hyvin lähellä tuotantopaikkaansa. Valiolle strategisesti tärkeä suorajakelu neljän maitoa pakkaavan nestemeijerin yhteydessä olevan jakelukeskuksen kautta tavoittaa kaikki suomalaiskuluttajat kattavalla 24 tunnin toimitusrytmillä. Jakelussa keskietäisyys on vajaat 85 kilometriä. Nämä kaksi edellä mainittua lukua yhteen laskemalla tiedämme, että maito matkaa keskimäärin 160 kilometriä ennen kuin se on suomalaisen kuluttajan ostoskärryissä. Lisäksi toimitusketju navetasta kaupan kylmäkaappiin tai koulun keittiöön on maidontuottajien käsissä, koska heidän muodostamansa osuuskunnat omistavat Valio Oy:n. Tällä toimintatavalla on pystytty luomaan nopea ja lyhyt toimintaketju, jossa ei ole useita taloudellisia toimijoita. Osuustoiminnassa toteutuu parhaimmillaan pienten toimijoiden yhteistyö.

M

aidontuotanto edistää merkittävästi paikallis­ taloutta eri puolilla Suomea. Maidon osuus maatalouden myyntituloista on Keski- ja Itä-Suomessa 60–70 prosentin välillä ja Kainuussa ja

Lapissa vielä korkeampi. Lisäksi maidontuotannossa käytetään oman alueen raaka-aineita, kun rehut hankitaan pääasiassa tilan omilta pelloilta. Koska myös iso yritys voi täyttää lähiruoan määri­ telmät, tulee lähiruokaohjelman toteutuksen olla sel­lai­nen, ettei se syrji isoja toimijoita vain niiden koon vuoksi. Tasa-arvoisiin lähtökohtiin on kiinnitettävä huomioita erityisesti hankintalakia uudistettaessa. Lähiruokaohjelman tavoitetilassa määritellään, että lähiruoan saatavuus on parantunut ja se on luonnollinen osa julkisia ruokapalveluja. Lähiruoka on huomioitu kuntien hankintastrategioissa ja sitä käytetään ja arvostetaan kaikissa Suomen kunnissa. Toimenpiteinä mainitaan mm. kansallisen hankintalainsäädännön kehittäminen edelleen ja hankintahenkilöiden ohjeistus ja neuvonta. Lainsäädännön ja ohjeiden tulee olla sellaisia, että lähiruoan suosimiselle luodut kriteerit ovat sovellettavissa myös isomman kotimaisen toimijan tuotteille. Koko ei saa olla ratkaiseva tekijä.

”Isokin yritys voi tuottaa lähiruokaa.”

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 2 / 2013

69


Hallituksen puheenvuoro Jarmo Juutinen on Valion hallituksen jäsen.

Maidon tuotanto on kestävyyslaji

P

itkä talvi painaa vielä lumisena ja kylmänä huhtikuun alussa. Ajatukset ovat jo alkavan kasvukauden ja kesän suunnitelmissa. Millaisen varjon viime kesän paikoin jopa tolkuton märkyys heijastaa tulevaan kasvukauteen, laitumien ja nurmien kuntoon? Mikä on näiden vaikutus eläinten perusrehustukseen, kuinka pystymme varmistamaan tulevan talven laadukkaat rehut? Onnistuminen ei ole enää pelkästään kiinni kasvukauden säästä meillä Suomessa, vaan suurelta osin myös siitä, mitä maailmalla tapahtuu niin sadon, hinnan kuin kuluttajahintojenkin osalta. Valion ja osuuskuntien tulokset ovat selvillä ja tuottajakokouksissa niistä on kerrottu. Maitomäärän alentumisesta huolimatta liikevaihdossa Valio saavutti kahden miljardin rajan. Meille tuottajille merkittävin menestyksen mittari on maitotuotto, joka oli 46,6 senttiä litraa kohden. Valiolaisen tuottajahinnan ero Euroopan keskihintaan oli 11,9 senttiä litralta vuonna 2012. Onnistumisen arvoa kasvattaa entisestään kovempi hintakilpailu kasvavasta maitojalosteiden tuonnista johtuen. Parasta on tehtävä, jotta kilpailussa menestymme niin kotimarkkinoilla kuin viennissä.

S

itten tulee hyviä ja ja huonoja uutisia. Ensiksi hyvät. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan viljojen ja valkuaiskasvien hinnat olisivat maailmanmarkkinoilla kääntymässä laskuun, ja myös muiden panoshintojen nousu olisi taittumassa. Euroopan tuottajahinnat ovat loivassa kasvussa ja osaltaan tuomassa pientä helpotusta Suomeen kohdistuvaan tuontipaineeseen. Maito ja maitotuotteet ovat yhä tärkeämpi ja arvostetumpi ruokaryhmä sekä proteiiniin ja kalsiumin lähde Aasian ja Itä-Euroopan kehittyvissä maissa. Niin, ne huonot uutiset. Kotimaassa ja Euroopassa kuluttajien ostovoima laantuu erilaisten verojen ja maksujen myötä. Talouden epävarmuus ohjaa kuluttajia säästäväisemmiksi myös maitotuotteissa. Kuluttajien valinnoissa edullisten elintarvikkeiden tai huippu­brändien valintaperusteet muuttuvat. Silloin

70

Maito ja Me 2 / 2013

kun kuluttaja etsii itselleen sopivan hintaista tuotetta, alkuperä, tuotantotapa tai kotimaisuus voi valinnassa syrjäytyä.

S

itten on vielä tämä kilpailuviranomainen, jonka ajatusmaailmassa on sangen vähän ymmärrystä Valion osuustoiminnallisille periaatteille ja alkutuotannolle. Voisiko Valio kieltäytyä vastaanottamasta kaikkea tuottajien maitoa tai voisiko tuottaja säädellä maidon määrää tai maidon rasvan ja valkuaisen suhdetta tarpeen mukaan? Nämä asiat koskevat meitä tuottajia välittömästi ja ovat meille itsestään selviä, mutta viranomaiselle näköjään vaikeasti käsitettäviä asioita. Minkähänlainen olisi se lehmä, jonka maitomääriä tai rasvan ja valkuaisen suhdetta voisimme päivittäin säädellä tarpeen mukaan? Markkinaoikeudella on haastava ja aikaa vievä tehtävä etsiä oikeudenmukainen ratkaisu näihinkin kysymyksiin. Maidon tuotannossa, jalostuksessa, tuotekehityksessä ja markkinoilla tuloksiin pääseminen on vuosien pitkäjänteisen työn tulos. Pikavoittojen perässä spurttailu kuluttaa huomisen voimia ja vie maitohapoille. Pitkäjänteinen, nousujohteinen ja Euroopan korkeimpiin kuuluva tilityshinta vaatii vuodesta toiseen kestävyyttä, se ei tule sattumalta. Vähintäänkin kohtuullista kasvukautta toivoen!

Jarmo Juutinen

”Minkähänlainen olisi se lehmä, jonka maitomäärää voisimme päivittäin säädellä tarpeen mukaan?”


UUDET N-SARJAN MALLIT N93H • N103H • N103H5 • UUSI 3 SYLINTERINEN CR-MOOTTORI - ENEMMÄN VOIMAA, VÄHEMMÄN KULUTUSTA • PAREMPI NÄKYVYYS VIISTON KONEPEITON ANSIOISTA • N103 VARUSTETTAVISSA UUDELLA HITECH 5 -VAIHTEISTOLLA

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

LUPAUKSEMME

2013

ARVOMME maalis-huhti-

kuussa uudesta Valtra-traktorista tai Sampo Rosenlew -puimurista tarjouksen pyytäneiden kesken 3x1000 litraa polttoainetta.

TERVETULOA LÄHIMPÄÄN VALTRA-PISTEESEEN PYYTÄMÄÄN TARJOUSTA!


l e d

e

o Nr

h 1.

in k rk

Ma

n

e d i o a

p o J

vm

sa v mSupr

s+ a v mSupr

s Nyt voit valita VMS™ -lypsyrobotin varustetasolla, joilla voit hyödyntää karjasi potentiaalin. VMS™, VMS™ Supra ja VMS™ Supra+ :n ominaisuudet tarjoavat Sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkkailla karjan terveyttä, lisääntymistä ja varmistaa mahdollisimman hyvä kannattavuus tuotannollesi. Koska tilasi kasvaa, voit lisätä robottiisi ominaisuuksia, kun se Sinulle parhaiten sopii. VMS™:llä se onnistuu.

0

0 30

Hedelmällisyys, utareterveys ja ruokinnan onnistuminen ovat maidontuotannon kannattavuuden menestystekijät. Siksi haluamme tarjota Sinulle parhaat työkalut niiden kehittämiseen.

litraa maitoa päivässä

mällisyyden hallinnassa

tarkin utareterveyden tarkkailu

Kolme tasoa kannattavuuden parantamiseen - vain VMS™ -lypsyssä.

Maito ja Me 2/2013  

Teemana rehuntuotanto.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you