Page 1

Maito ja Me 4 /2014

Uusi toimitusjohtaja haastattelussa SIVUT 6–7

Ternimaidon laatu vaihtelee SIVUT 14–17

Eläinlääkäri Kristiina Sarjokari kehittää valiolaista terveydenhuoltoa

Teemana maidon laatu ja terveydenhuolto

SIVUT 36–37

SIVUT 14–43


NHK:lta räätälöidyt ruokintaratkaisut niin pienille kuin suurillekin tiloille.

Lely Vector

KUHN Euromix

Lely Vector järjestelmä sopii erityisesti tiloille, jotka haluavat jakaa huippulaadukasta, monipuolista apetta lehmien syöntimäärän (ei kellon) mukaan ruokintaryhmittäin. Vector vaurioitaa rakennekuitua minimaalisesti.

Kuhn seosrehuvaunuruokinta on suomalaisen apetilan perusruokintaratkaisu. Se sopii erityisesti tiloille, joilla on useita ruokintapöytiä. Joustavassa järjestelmässä on helppo lisätä ja muunnella komponentteja.

NHK Robofeed

Lely Cosmix

NHK Robofeed apejärjestelmä sopii erityisesti suurille tilakokonaisuuksille, joilla lajittumatonta apetta jaetaan edullisesti kapealle ruokintapöydälle.

Lely Cosmix väkirehukioski on hyvä ruokintaratkaisu silloin, kun saatavilla ei ole riittävän laadukkaita ja edullisia apeen komponetteja. Kioskiruokinta on helppo tapa tasata karjan suuret tuotoserot eikä se vaadi ruokintaryhmien muodostamista.

TKS CombiCutter TKS paalirehuruokintajärjestelmä sopii erityisesti pyöröpaaleja käyttäville tiloille, joissa yksinkertainen ja edullinen järjestelmä saadaan räätälöityä tilakohtaisesti. TKS CombiCutter repii myös jäätyneet paalit.

Ota yhteyttä ja kysy lisää NHK:n ruokintaratkaisuista Aaretti Sipilä 043 211 3622 aaretti.sipila@nhk.fi


4 /2014

Kuva : Suvi-Tuuli Kankaanpää

Palstat Pääkirjoitus.....................................................................................................4 Ajankohtaista................................................................................................5 Uutiset..............................................................................................................9 Me maidontuottajat............................................................................... 10 Työ kevyeksi............................................................................................... 11 Eläinlääkäri /Kysy asiantuntijalta...........................................12–13 Brysselistä................................................................................................... 57 Lyhyesti......................................................................................................... 59 Riitan aamulypsy..............................................................................61 Hallituksen puheenvuoro..............................................................62

s.14

Maidon laatu Ternimaidon laatu vaihtelee – mittaus tarpeellista ...........14 Maidon laatu edellisvuotta parempi..........................................18 Valman näytesaatteet uudistuvat..............................................21 Laatu määrää tärkeämpi................................................................22 Mitä näet seuratessasi lypsyä?....................................................24 Koostumushinnoittelu muuttuu ..............................................26 Valiomaidon tuotantotapaohjeet ohjaavat vastuullisuuteen ............................................................27 Umpilehmät tarkassa seurannassa...........................................28 Tuotosseurannasta tsemppiä maitoyrityksen johtamiseen........................................................30 Delvotest antibioottijäämätestaus............................................31 Juhlajuusto Valio Salaneuvos® Todellinen ..............................32 Koneklinikka........................................................................................35

en

Terveydenhuolto Terveydenhuoltoeläinlääkäri esittäytyy ..................................36 Utaretulehdusongelman ratkomisprosessi............................38 Valiolaisen lypsykarjatilan terveydenhuolto ..........................40 Nasevasti terveydenhuollosta......................................................... 43

s.22

lk

kin

Nuorkarja Hallitse hiehonkasvatuksen tautiriskit......................................44

Kuva

: Mar

kk

u uP

Maatilan talous Hallitulla rakennemuutoksella lisää kilpailukykyä.................46 Kassabudjetoinnilla vakautta talouden hallintaan...............49

Maito ja Me

s.53

Kuva: Anu Artjoki

s.32

Kuva : Risto Kuittinen

Tapahtumat Opintomatka tuo uusia näkemyksiä..........................................52 Luomutuottajat vierailivat Valiolla.............................................53 Valiolta Uuden toimitusjohtajan haastattelu......................................6–7 Valion Koekeittiöstä............................................................................... 54 Kansi Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari mittaa ternimaidon laatua refraktometrillä. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

www.valio.fi/maitojame

26. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Assistentti Heidi Kuivajärvi, puh. 010 381 2591, heidi.kuivajarvi@ valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/ Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 25.2.2015.


Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpaa

Pääkirjoitus

Tulevaisuuden Valio

V

alion uusi toimitusjohtaja nimitettiin 6. lokakuuta. Yli 25 vuotta Valiolla työskennellyt toimitusjohtaja Annikka Hurme tuntee Valion erinomaisesti. Ensimmäinen nainen konsernin johdossa on lämmin ja kyvykäs persoona, joka on tuttu henkilö uskoakseni myös maidontuottajille. Uusi toimitusjohtaja ei aloittanut työtään helpossa markkinatilanteessa. Haasteet tiukan ta­lou­del­lisen tilanteen jatkuessa vaativat voimakkaita ponnisteluita ja venymistä kaikilta työntekijöiltä. Annikka Hurme kertoo ajatuksiaan Valion tulevaisuuden linjoista ja myös itsestään sivuilla 6–7.

*** Valio on avoin vuorovaikutussuhteessaan ihmisiin ja yhteisöihin. Valion velvollisuus on toimia vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan: valiolaisia maidontuottajia, kuluttajia, asiakasyrityksiä, tavaroiden ja palveluiden toimittajia, henkilöstöä sekä kansantalouksia, joiden piirissä yritys toimii. Valio pyrkii lisäämään sidosryhmiensä hyvinvointia, tiedostaen niiden erilaiset odotukset. Vastuullinen toimintatapa on useissa kansainvälisissä yrityksissä kilpailuvaltti. Valiomaidon laatujärjestelmäkokonaisuuden päivitystyö on meneillään, ja tulevassa Hyvän valiolaisen tuotantotavan ohjeistuksessa maidontuotannon vastuullisuuskysymykset huomioidaan aiempaa kattavammin.

*** Venäjän pakotteet ovat aiheuttaneet tappiota niin maidontuottajille, Valiolle kuin hankintaosuuskunnillekin. Ensi vuosi tulee olemaan edelleen vaikea, jos talouden alavire jatkuu ja Venäjän raja pysyy suljettuna. EU:n maksamasta tuesta maidontuottajille ei ole vielä varmuutta, kertoo Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt sivulla 61. Tiukoista ajoista huolimatta on hyvä muistaa, että tilanne kääntyy jossakin vaiheessa positiiviseen suuntaan. Maitotilojen tarkka taloudenpito ja hyvä maksuvalmiuden hallinta nousevat yhä tärkeämmiksi seikoiksi tulevaisuudessa. Talousasiantuntijoiden ajatukset ja neuvot sivuilla 46–51. Rauhallista Joulua Maito ja Me -lehden lukijoille! 3. joukukuuta 2014

4

Maito ja Me 4/2014

Anu Artjoki Päätoimittaja


Ajankohtaista

Valiomaitoa laadukkaasti ja vastuullisesti

V

aliomaidon laatujärjestelmä luotiin 1990-luvun alkupuolella ja sitä on noudatettu maitotiloilla ja osuuskunnissa jo parikymmentä vuotta. Järjestelmän ulkoisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa maidon laatukäsikirja, laatuhinnoittelu ja laatukyltit. Järjestelmän toimivuutta ja kehittymistä varmistetaan tila-arvioinneilla. Lisäksi asiakkaamme, etenkin suuret vientiasiakkaat, haluavat myös itse tulla arvioimaan sitä miten tiloilla, maidonkeräilyssä ja tuotantolaitoksissa toimitaan. Yleensä saamme aina asiakasar­ vioinneissa puhtaat paperit, mikä on merkki toimivasta laatuketjusta. Asiakkaidemme odotukset toimintaamme nähden kuitenkin muuttuvat jatkuvasti. Enää ei välttämättä riitä se, että tuotteet ovat laadukkaita ja turvallisia. Meidän on kyettävä jatkossa näiden lisäksi osoittamaan että toimimme kaikin puolin vastuullisesti muun muassa eläinten hyvinvointia kehittäen ja ympäristöpäästöjä systemaattisesti vähentäen. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä heti, vaan systemaattisen ja tavoitteellisen toiminnan osoittaminen riittää. Ja sitä varten tarvitsemme uudistetun laatujärjestelmän työkaluksi. Valio ja valiolaiset hankintaosuuskunnat ovatkin päättäneet uudistaa Valiomaidon laatujärjestelmän ajan hengen mukaiseksi. Koko järjestelmä, alkaen hyvän tuotantotavan ohjeista ja päätyen laatusopimuksiin ja -hinnoitteluun, arvioidaan ja kirjoitetaan uudelleen. Myös valiolaiset maidontuot-

Kuva : Tuukka koski

M

aitomarkkinat ovat juuri nyt kovassa myllerryksessä. Suuren maitotuotteiden tuojamaan Venäjän tuontikielto ja suurimman tuotantoalueen EU:n kiintiöjärjestelmän loppuminen ovat muuttaneet meijerituotteiden tarjonnan ja kysynnän päälaelleen. Samanaikainen sitkeästi jatkuva talouden alavire muuttaa kuluttajien ostokäyttäytymistä. Seuraukset näkyvät meijereiden tuloksissa ja valitettavasti myös maidon tuottajahinnassa. Valioryhmässä uskotaan haasteista huolimatta vahvasti tulevaisuuteen. Mutta ilman työtä ei kuitenkaan tule tulosta. Tuotekehityksen on luotava koko ajan uutta kuluttajien todellisiin tarpeisiin. Samalla on vahvistettava asiakkaiden ja kuluttajien luottamusta Valio tuotteiden laatuun, turvallisuuteen ja vastuulliseen tuotantotapaan. Nämä yhdessä luovat lisäarvoa Valio brändille ja takaavat tuotteidemme jatkuvan ostohalukkuuden.

Myös Valiolaiset maidontuottajat otetaan ehdottomasti työhön mukaan, koska peruslaatu tehdään nimenomaan maitotiloilla. tajat otetaan ehdottomasti työhön mukaan, koska peruslaatu tehdään nimenomaan maitotiloilla. Laatujärjestelmäkokonaisuuden pitäisi olla valmis vuoden 2016 aikana, joten lähimmän vuoden ajan työtä on yllin kyllin.

L

aatujärjestelmän uudistushanke ei tarkoita sitä, että tähän saakka tiloilla ja tuotantolaitoksissa olisi tehty huonoa työtä. Päinvastoin, valiolaiseen laatuun ja tekemisen tapaan luotetaan. Mutta jotta pysymme tulevaisuudessakin säilyttämään asiakkaidemme luottamuksen ja luomaan tuotteillemme pysyvää lisäarvoa, on meidän pystyttävä uusiutumaan. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulunaikaa ja Menestystä Vuodelle 2015. Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 4/2014

5


Uutiset

Toimitusjohtaja Annikka Hurme:

Haasteet voitetaan tinkimättömällä työllä Kuva: Johanna Tirronen

Valiolla on kyky tehdä maidosta sellaista, jota muut eivät osaa: suosittuja, laadultaan ensiluokkaisia ja kuluttajille maistuvia tuotteita, Valion uusi toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoo.

Kuluttajat ja asiakkaat tärkeitä

l  Tulevaisuuden menestys vaatii rohkeutta

uskoa koko valiolaisen ketjun vahvuuksiin. ”Valion vahvat brändit, innovatiivisuus ja yrityksen toiminnan vankat peruspilarit, taitavat ja sitoutuneet maidontuottajat sekä osaava ja kykenevä henkilöstö, ovat avaimet tulevaisuuden menestykseen”, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme linjaa. Tällä hetkellä maitomarkkinoiden tilanne on haastava. ”Niin haastava, että koko Valion kustannusrakenne on käytävä läpi ja löydettävä lisää tehokkuutta sekä etsittävä uusia toimintatapoja. Investointeja tarvitaan tulevaisuuden toimintakyvyn turvaamiseksi.” ”Venäjän tuontipakotteet yhdistettynä maitojauheen ja rasvan maailmanmarkkinahintojen laskuun aiheuttivat markkinahäiriön, jonka vaikutukset näkyvät suoraan Valion tuloksessa. Koska Valiolla on takana valtavan hyvät vuodet, on pudotus tuntunut erityisen kovalta”, Hurme jatkaa. Markkinahäiriön seurauksena tuottajahintaa jouduttiin syyskuun alussa laskemaan. Valiolla tehostamisen tarve on johtanut henkilöstön sopeutustoimenpiteisiin, niin tuotantolaitoksissa kuin muissa toiminnoissa. ”Olimme kuitenkin varautuneet tämän kaltaisiin tilanteisiin, eikä yhtään maitolitraa ole mennyt kriisin aikana hukkaan: kaikki maito on pystytty jalostamaan. Teollisuusmyynti on löytänyt taitavasti uusi asiakkaita ja elvyttänyt vanhoja asiakassuhteitamme”, toimitusjohtaja kiittää. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsittelyssä Valion valitus markkinaoikeuden päätöksestä ja seuraamusmaksusta, jotka markkinaoikeus antoi perusmaitojen hinnoittelun vuoksi. Kilpailijoiden vahingonkorvausvaatimusten käsittelyn kanssa ne tulevat viemään useita vuosia.

6

Maito ja Me 4/2014

tavien jogurttien lisäksi UHT-maitoja ja pian myös UHT-kermoja. ”Keski-Euroopassa olisi kysyntää Valion juustoille, mutta viennillä Eurooppaan saavutetaan maitolitralle vain 20 sentin maitotuotto, joten se ei ole järkevä vaihtoehto”, Annikka Hurme sanoo.

ǏǏAnnikka Hurme nimitettiin Valion toimitusjohtajaksi 6.10.2014. ”Jos Valio todettaisiin syylliseksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vahingonkorvausasian käsittely alkaisi Helsingin käräjäoikeudessa ja etenisi hovioi­keu­den kautta mahdollisesti korkeimpaan oikeuteen. Mahdolliset vahingonkorvaukset menisivät maksuun vasta, kun korvausasia on lopullisesti ratkaistu oikeuden lainvoimaisella päätöksellä. Tästä selviäisimme rahoituksellisin toimin”, Hurme sanoo.

Uusia markkinakanavia Viime kuukaudet ovat olleet Valion kotimaan liikevaihdossa hienoisesti plussalla. Ruotsissa takana on kaksi ennätysmyyntikuukautta, ja Tanskassa on aloitettu laktoosittomien Valio Eila® tuotteiden myynti. ”Globaalisti maitotuotteiden kokonaiskulutus on kasvussa, joten toimimme oikealla alalla. Meidän on vain löydettävä uusia markkinakanavia tuotteillemme”, Annikka Hurme sanoo. ”Kuluttajatuotemarkkinoita ei kuitenkaan rakenneta hetkessä, eikä tuotteita voi viedä kauas. Lyhyellä aikajänteellä teollisuusmyynti on kantava tekijä.” Venäjän markkinoilta Valio on saanut paljon hyvää, jota tuskin kukaan haluaisi antaa pois. Epäselvyydet viennin uudelleen käynnistymisessä Venäjälle kuitenkin jatkuvat. Venäjällä on ylläpidettävä Valion vahvaa brändiasemaa ja pysyttävä näkyvillä kauppojen hyllyillä. Valio Viola® sulatejuuston valmistusmäärää Odintsovossa kasvatetaan. Yhteistyömeijeri Galaktika Pietarin lähellä valmistaa kefiirien ja juo-

Valion toiminnan ytimessä on laaja tuotevalikoima. Innovaatioista on pystyttävä erottamaan kaupallisesti parhaimmat ja valmistamaan tuotteet tehokkaasti. ”Taitavalla uutuustuotepelillä varmistamme, että Valion tuotteet eivät syö kaupoissa toistensa hyllytilaa. On pidettävä huoli siitä, että uutuudet saavat todellisen mahdollisuuden menestyä”, toimitusjohtaja painottaa. Tulevaisuudessa Valio keskittyy edelleen asiakas- ja kuluttajasuhteiden huolelliseen hoitamiseen; kuluttajien lisäksi tärkeitä ovat kauppa-, teollisuus- ja Food Service -asiakkaat. Valion tehtävä on auttaa myös omia asiakkaitaan menestymään. ”Tuotteidemme liikkuvuus on varmistettava, ja kaupan on saatava mahdollisimman pitkä myyntiaika tuotteille.”

Kotimainen edelläkävijä Annikka Hurme on ylpeä siitä, että Valio on ollut yritysten edelläkävijänä sosiaalisessa mediassa ja sähköisessä viestinnässä. ”Tänä päivänä dialogia kuluttajien kanssa käydään verkossa. Haasteemme on pysyä kehityksen etulinjassa, asiantuntijuutemme ja luotettavuutemme säilyttäen.” Toimistusjohtajan resepti Valion me­­ nestykseen on selvä: ”Tilanteita on katsottava avoimin silmin. Meidän tulee olla kaikessa tekemisessä erinomaisen hyviä ja tehostaa toimintaamme nokkelasti. Jokaisen työntekijän on tehtävä työssään vain parasta. Tällöin Valio menestyy.” Hurme kertoo ottavansa nöyränä, mutta valtavan hyvin mielin suuret haasteet vastaan. ”Tiedän, miten hyvät mahdollisuudet meillä on jatkaa innovatiivisuuden, laadun ja vahvan brändin voimin. Nyt keskitytään omaan tekemiseen, ja olen varma, että saamme tuloksen taas kasvuun.” Teksti Anu Artjoki


Uutiset

Annikka Hurme tuntee Valion läpikotaisin zz Annikka Hurme on ensim-

mäinen nainen Valion toimitusjohtajana. Hän antaa arvoa sille, että Valiossa on annettu mahdollisuus työskentelyyn hyvin erityyppisissä tehtävissä. Hurme aloitti työnsä Valiolla elokuussa vuonna 1989 Välipalat-ryhmän markkinointiassistenttina. Hän kuvaa työuransa kannalta merkittäviksi vuosiksi aikaa tuoteryhmäpäällikkönä. ”Lähes kymmenen vuotta tuotepäällikkönä opetti hahmottamaan perusteellisesti Valion toiminnan eri osa-alueet ja koko ketjun toiminnan tuotannon, markkinoinnin ja myynnin kannalta.” Valion johtotehtävissä Hurme on toiminut vuodesta 2000 ja kuulunut yrityksen johtoryhmään vuodesta 2004 lähtien. Vuorollaan hän on vastannut lähes kaikista Valion liike- ja konsernitoiminnoista vuosien 2007–2014 aikana. Annikka Hurme on 50-vuotias ja koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri. Hän on Altia Oyj:n hallituksen jäsen ja Huoltovarmuuskeskuksen Elintarvikehuoltosektorin puheenjohtaja. Harrastuksikseen syntyjään helsinkiläinen toimitusjohtaja kertoo suunnistuksen ja ladykoripallon. Hän rentoutuu lukemalla ruotsinkielisiä dekkareita. Hurme on kahden nuoren miehen äiti ja hänen puolisonsa työskentelee puolustusvoimissa. Valion tuotteista Annikka Hurmeen makuun yksi on ylitse muiden, Valiojogurtti® Hedelmäpommi. Muut suosikkituotteet ovat perusrasvainen Valio Oltermanni®, Valio Oivariini® juokseva, Valio Aura® ja Valio Plus™ maidot. ”Nämä tuotteet löytyvät aina perheemme jääkaapista.”

Valion uusi johtoryhmä l  Toimitusjohtaja Annikka Hurme nimit-

ti Valion uuden johtoryhmän 10.10.2014. Johtoryhmä on muodostettu turvaamaan perustekemisen tehokkuus: Maito on saatava virtaamaan tilalta asiakkaille ja kuluttajille mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti. Samalla on huolehdittu tulevaisuuden menestystä tukevien projektien jatkuvuudesta. Tuoteryhmät ja markkinointi -vastuualueen johtaja on Tuomas Salusjärvi. Hän vastaa kaikista tuoteryhmistä (paitsi jauheet), markkinoinnista, markkinointiviestinnästä sekä Valio brändistä. Myynti -vastuualueen johtaja on Iiro Wester. Hän vastaa vähittäiskauppa- ja Food Service -myynnistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä kuluttajatuotteiden viennistä ja teollisuusmyynnistä. Lisäksi hän vastaa Kiinan tytäryhtiöstä. Tuotanto ja logistiikka -vastuualueen johtaja on Mika Koskinen. Hän vastaa maidon keräilyn, tuotannon ja jakelun lisäksi Jauheet-tuoteryhmästä, Ostoista ja Valion Venäjän tytäryhtiöstä. Vastuualueeseen

kuuluu myös investointihankkeita suunnitteleva Valio Engineering -toiminto. Valion T&K ja Lastenruoka -vastuualueen johtaja on Tiina Mattila-Sandholm. Hänen vastuulleen kuuluvat Tutkimus- ja tuotekehitys -yksikkö, Lastenruoka-tuoteryhmä siihen liittyvine kehitysprojekteineen, teknologiamyynti sekä pakkauskehitys. Taloushallinto-vastuualueen johtaja on Jyri-Pekka Kinnunen. Hänen vastuulleen kuuluvat Talous-yksikkö, tietohallinto ja investoinnit sekä Valio Baltia. Hän toimii myös varatoimitusjohtajana. Strategia ja HR -vastuualueen johtaja on Rauno Hiltunen. Hän vastaa henkilöstöhallinnosta, konserni- ja omistajaviestinnästä sekä edunvalvonnasta. Konsernihallinnon johtaja on Heikki Halkilahti. Hänen vastuualueeseensa kuuluu Lakiasiat-yksikkö. Johtaja Arto Tikkanen jatkaa Valion USA:n tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana vastaten sen kehittämisestä sekä strategisista projekteista. Hän siirtyy omasta tahdostaan pois johtoryhmästä.

Lystikki

Lehmä luottaa sarviinsa. Nyt myös liikenteessä pimeällä.

Maito ja Me 4/2014

7


Seosrehuruokintaan Rindavit Top Super ATG Oma säilörehu lypsämään!

Sisältää orgaaniset hivenaineet

• sisältää kaikki korkeatuottoisen lehmän tarvitsemat vitamiinit ja orgaaniset Aminotrace- hivenaineet • suuri määrä elävää hiivaa ja Bovin S- yhdiste tehostavat pötsin mikrobien toimintaa ja rehun hyväksikäyttöä Pakkaus: 30 kg säkki

Schaumasil TMR G -appeenparantaja Estää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä

Aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla menetelmällä valmistettuja uuden sukupolven orgaanisia hivenaineita. Aminotrace-hivenaineet ovat glysiinikelaattiyhdisteitä, joiden imeytyminen on huomattavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäorgaanisiin hivenaineisiin verrattuna.

Valmistaja:

• pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä • tuo säästöä työkustannuksissa, voit tehdä suuremman määrään apetta yhdellä kertaa • turvallinen tapa nostaa seoksen energiatasoa, ei sisällä tärkkelystä eikä rasvaa Ravintosisältö: raakavalkuainen 205 g/kg ka, energia 22,2 MJ/ kg ka. Pakkaus: 210 kg tynnyri ja 1000 kg kontti

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


Uutiset

l  Hallintoneuvoston puheenjohta-

ja Pentti Santala avasi Valiokokouksen Helsingissä 7. lokakuuta toivottaen tervetulleiksi läsnäolijat sekä Valio Oy:n uuden toimitusjohtajan Annikka Hurmeen. Hurme oli nimitetty tehtäväänsä edellisenä päivänä. Valiokokous on Valioryhmän hankintaosuuskuntien ja Valion hallinnon ja toimivan johdon yhteinen vuosittain järjestettävä informaatio- ja keskustelutilaisuus. Pentti Santala totesi menneen kesän olleen Valiolle erityisen haastava. Ennen Venäjän pakotteita vienti oli ennätysvauhdissa, ja Suomi oli Euroopan suurin meijerituotteiden viejä Venäjälle. Nyt maitotuotteiden vienti Venäjälle on pysähdyksissä ja uutta tasapainotilaa haetaan. EU:ssa maidontuotanto on tasaisessa kasvuvauhdissa. Santalan mukaan EU:ssa ja Suomessa on nyt huolehdittava siitä, että maitotilat selviävät meneillään olevan vaikean ajan yli. Annikka Hurme kiitti puheenvuorossaan saamastaan luottamuksesta. Hän totesi tilaus-toimitusketjun toimineen Venäjän pakotekriisin aikana niin, että yhtään maitolitraa ei ole jäänyt jalostamatta. Syksyn tavoitteeksi hän asetti tuottajahinnan laskun pysäyttämisen, vaikka tilanne onkin hyvin haastava.

Hurme sanoi, että Valiolla on tarve tehostaa toimintaa kaikilla osa-alueilla: Asiakkaiden ja kuluttajien välittömästi kokeman suorituskyvyn parantaminen, tuotantokoneiston ja tuotteiston kilpailukyvyn turvaaminen pitkällä tähtäimellä ja Valion sisäisen kehitystyön priorisointi olivat muun muassa asioita, jotka toimitusjohtaja nosti esiin. Hurmeen mukaan fokuksen, nopeuden ja asiayhteyksien hallinnan on oltava Valiossa hyvin hallinnassa. Valion Tuotanto ja logistiikka -vastuualueen johtaja Mika Koskinen totesi, että Venäjällä pyritään säilyttämään markkina-asema ja ylläpitämään Valion vahvaa brändiä varmistamalla tuotteiden näkyvyys kauppojen hyllyillä. Näiden tavoitteiden eteen tehdään kiivaasti töitä. Valion T&K ja Lastenruoka -vastuualueen johtaja Tiina Mattila-Sandholm herätteli Valiokokouksen puheenvuorossaan kuulijoita erottamaan toisistaan hyvän ja huippusuorituksen. Osaamispääoman merkitys nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi, ja kansainvälisestikin korkea laatutaso tulee säilyttää. Tavoitteena on uusiutuva ja kestävä Valio, jonka liikevaihto ja maitotuotto kasvavat jatkuvasti.

Luomutilojen tankkimaidon seleenipitoisuus tutkittiin zz Karjanomistajat esittivät huolensa eläinten seleenin saannin riittävyy­

destä Valiolla Pitäjänmäessä pidetyssä Luomumaitopäivässä. Tuottajien mielestä epäorgaanisen seleenin käyttö seleenin lähteenä ei takaa tarpeeksi hyvää eläinten seleenistatusta. Nykyinen luomulainsäädäntö ei salli orgaanisen seleenin käyttöä ruokinnassa, eikä seleeniä siirry kasveihin käytettäessä karjanlantaa peltojen lannoitteena. Tuottajien huoleen reagoitiin nopeasti ja Valio tarjosi maksuttoman tankkimaidon seleenimäärityksen jo seuraavalla viikolla. Näytteenotto toteutui uskomattoman laajalla rintamalla: 122 karjanomistajan voimin. Tulokset osoittivat, että pitoisuudet olivat tavoiteltua alhaisemmat. Koska seleenin saanti on tärkeää eläinten ja ihmisten terveydelle, tieto viestittiin välittömästi karjanomistajille, tuotantoneuvojille ja eläinlääkäreille. Tiloille annettiin myös toimintaohjeita. Eviralle ja ministeriölle kerrottiin selkeä viesti: hiivaseleeni täytyy sallia luomukarjojen ruokinnassa, ja tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi.

Pakkauksiin juhlavuoden Valio 110 vuotta -logo zz Vuonna 2015 tulee täyteen 110 vuotta

Voinvienti-osuusliike Valion perustamisesta. Valio merkin näkyvyyttä tullaan vahvistamaan pakkauksissa, jotta kuluttajat löytävät etsimänsä Valio tuotteet entistä helpommin. Valio merkki on tärkeä tae kuluttajille siitä, että Suomessa myytävät maitotuotteet on valmistettu suomalaisella työllä suomalaisesta maidosta. Kotimaisuus on edelleen merkittävä valintakriteeri ostopäätöstä tehtäessä. Valio pakkausten uusi ilme alkaa näkyä liukuvasti loppuvuodesta 2014 alkaen. Uudistus koskee Valio maitoja, piimiä, viilejä, ruoanvalmistustuotteita, kermoja, edamjuustoja, voita ja maitojauǏǏJuhlavuoden heita. 2015 juusto on Lue juhlavuoden juus- Valio Salaneuvos® tosta lisää s. 32–34. Todellinen.

Kultainen Juustohöylä-palkinto maidontuottajalle Valiolainen maidontuottaja Minna zz Kurtelius-Luttinen palkittiin Juustopöytä ry:n Kultainen Juustohöylä -palkinnolla Helsingissä 23.10.2014. Viidennen kerran jaetun palkinnon saanut Hukkalan tilan emäntä on nostanut ansiokkaasti esiin suomalaisesta laatumaidosta valmistettuja maitotuotteita muun muassa kirjoituksissaan valiolaisten maidontuottajien Maitoa maalta -blogissa. ”Olkoon tämä palkinto kunniaksi kaikille valiolaisille ensiluokkaisen maidon tuottajille”, Minna Kurtelius-Luttinen iloitsee. Hukkalan tilan kotisivut www.hukkala.fi. Juustopöytä ry:n nettisivut www. juustopoyta.fi.

Maito ja Me 4/2014

9

Kuva: Taina Lampela-Helin

Valiokokouksen viesti – tehokkuutta parannettava


Me maidontuottajat

Kuva: Markku Yppärilä

Valioryhmässä on 7 209 maidontuottajaa. Eskolat ovat Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajia.

njnjIrma ja Tapani Eskola panostavat nuorkarjan hyvinvointiin.

Irma ja Tapani Eskola TILA JA YRITTÄJÄT Eskolan maitotila sijaitsee Kannuksessa Eskolan taajaman läheisyydessä. Tilan omistavat Irma (50v.) ja Tapani Eskola (51 v.). Tila on Tapanin kotitila, ja nykyisen isäntäparin omistukseen se siirtyi vuonna 1982. Perheessä on kolme aikuista lasta, jotka asuvat jo omillaan. Samuli (28 v.), Tanja (26 v.) ja Aleksi (23 v.) kuitenkin osallistuvat jatkuvasti tilan töihin. Irma ja Tapani Eskola ovat ylpeitä myös isovanhemmuudestaan. KARJA Vuonna 2002 valmistuneessa parsinavetassa on 40 lypsävää. Rodultaan karja on pääosin holstein-friisiläinen, lukuun ottamatta muutamaa ayrshireä. Tilan keskituotos on 11 000 kiloa. Navetassa on tällä hetkellä kaksi satatonnaria. Aikaisemmin lypsykarjanavettana toiminut vuonna 1989 valmistunut navetan vanhaosa toimii nyt nuorkarjan kasvattamona, jonne mahtuu noin 40 eläintä. Lehmävasikat kasvatetaan tilalla ja sonnivasikat lähtevät välitykseen. RUOKINTA Eläimet ruokitaan puolitiivisteellä ja omalla viljalla. Väkirehut jakaa navetassa robotti. Isäntä hoitaa navetassa ruokinnan, emäntä lypsyn. Nurmisäilörehu säilötään hapolla. Suurin osa säilörehusta tehdään siiloihin ja siilorehun tekee urakoitsija. Kesällä eläimet ruokitaan paalirehulla. Paalirehu tehdään omalla kalustolla, jolla myös urakoidaan

10

Maito ja Me 4/2014

toisille viljelijöille. Heinä korjataan pyöröpaaleihin sääolot huomioiden ja kääritään muoviin. Nurmirehu jaetaan navetassa pienkuormaajalla. VILJELY Tilan peltopinta-ala on 115 hehtaaria, josta noin puolet on omaa. Pelloista 50 hehtaaria on tilan ympärillä, ja kaukaisimmalle lohkolle on matkaa viisi kilometriä. Viljelyssä on viljaa, heinää ja nurmea. Eskolat tekevät monipuolista yhteistyötä toisten tilojen kanssa ja heillä on koneita ja laitteita moneen lähtöön. ”Säilörehun teko on niin vaativa urakka, että siinä tarvitsemme urakoitsijan apua”, Tapani Eskola sanoo. Vastavuoroisesti hän ehtii tekemään kylvöurakointia naapureille. Tilalla on myös valmiudet muunlaiseen urakointiin: kaivinkoneelle riittää töitä, samoin pellonmuokkauskalustolle ja metsäkoneelle energiapuun hankintatyössä. Kannolta piippuun -ketju kertoo toiminnan laajuudesta. HYVINVOINTI Tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää huolehtia karjan terveydestä. Tilalla onkin tulevaisuudessa tarkoitus kasvattaa nuorkarja, tulevat maidontuottajat, kylmäpihatossa. Siellä eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan. Kun tarjolla on lisäksi riittäväsi hyvälaatuista säilörehua ja muutkin olosuhteet ovat kunnossa, tietää emäntä näin kasvattavansa terveempiä lehmiä. Ajatuksena on

parantaa myös lehmien hedelmällisyyttä entisestään. TULEVAISUUS Irma ja Tapani Eskola ovat kehittäneet tilaansa jatkuvasti. Kehittämisen kannalta on tärkeää hankkia uutta tietoa, ja Irman intohimo onkin osallistua erilaisiin tilan toimintaa tukeviin koulutuksiin. Tapanin harrastuksiin kuuluu palokuntatoiminta. Siksi Eskolassa tuotantotiloihin on asennettu ajanmukaiset paloilmaisimet ja tilan sähkölaitteille suoritetaan määräajoin kuormitusmittaukset. Ennakointi on tässäkin asiassa hyväksi. Tilan kehittämiseksi tehty työ ei ole ollut turhaa, koska vanhin lapsista on kiinnostunut tulevaisuudessa jatkamaan tilanhoitoa. VAPAA - AIKA Tuottajapariskunnan yhteinen intohimo on vaellus. Useasti he ovat vuosien aikana suunnanneet Lappiin tai muihin paikkoihin, missä on tarjolla sopivia vaellusmaastoja. Viimeisin reissu tehtiin Norjaan. Vaeltaminen riittävän etäällä kotitilalta suo sen rauhan ja tunteen, mitä reissusta lähdetään hakemaan. Työasiat voi hyvinkin unohtaa taka-alalle ja keskittyä erämaan tarjoamaan hiljaisuuteen ja äärettömyyteen. Tilalta on helppo olla tovi pois, kun lomittaja ja lapset pitävät huolen karjanhoidosta ja tilan töistä. Teksti Hannu Ainasoja


Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Älä liukastu! zz ”Järjetön tunne, jalat vain menivät alta.

Ilmalennon aikana ehdin hyvin miettiä, kuinka pahasti tässä käy!” Onni liukastui pihallaan matkalla aamulypsylle. Yöllä oli satanut ohuen ohut lumipeite jäisen maan peitoksi. Ilmalentoa seurasi iskeytyminen maahan oikean käden päälle, värttinäluun murtuma, sairaalareissu ja kuuden viikon työkyvyttömyys. Pitkään työhön paluun jälkeenkin Onnin on täytynyt muistaa jumpata kättä fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Onnin tarina on liian tavallinen. Jokainen meistä on liukastunut ja kaatunut joskus. Aina ei tarvita lääkäriä ja sairaalaa. Maatalousyrittäjille sattuneista työtapaturmista kolmasosa johtuu liukastumisesta tai kaatumisesta. Kaatuessa katkeaa, nyrjähtää tai venähtää jalka tai käsi. Hoitoa tarvitaan, eikä toipuminen käy hetkessä. Onnille olisi voinut käydä huonomminkin. Vakavat pään vammatkaan eivät ole tavat-

tomia, Suomessa menehtyy ihmisiä liukastuttuaan ja kaaduttuaan. Onnilla oli onnea myös siinä, että luutuminen leikkauksen jälkeen alkoi toivotulla tavalla. Puolentoista kuukauden kuluttua liukastumisesta hän oli jälleen valmis täysipainoiseen työhön. Talvikuukaudet ovat liukastumisten sesonkia, mutta maatalousyrittäjät liukastuvat työssään tasaisesti ympäri vuoden, sekä ulkona että sisällä tuotantorakennuksissa. Yllättäen iällä ei ole merkitystä maatalousyrittäjien liukastumisiin ja kaatumisiin. Niin nuoret kuin vanhemmatkin liukastelevat. Hyvä fyysinen kunto, tasapaino ja notkeus kuitenkin vähentävät kaatumisriskiä ja pienentävät kaatumisen aiheuttamia vammoja. Myös toipuminen on hyväkuntoisella nopeampaa. Liukastumista voi välttää. Pihan ja kulkuteiden hiekoittaminen on tärkeää. Sopivat jalkineet auttavat pysymään pystyssä.

Hyvin suunniteltu valaistus niin ulkona kuin sisällä vähentää vahinkoja. Siisteys ja järjestys auttavat kompuroinnin taltuttamisessa. Ylimääräisen kiireen suitsiminen pienentää riskiä liukastua tai kaatua. Lisätietoa liukastumisten ehkäisemisestä saat vasta julkaistusta Älä kaadu! -tietokortista, jonka voit tilata verkkosivuilta www. mela.fi.

Anna-Riikka Pukari Asiantuntija Mela

-R

aho it u ks el

la

A

Tosi-, Tempo- ja VahvaTäysrehut - nimet rehua myöten ja hinnatkin kohdillaan.

li

aa

Tarvitsetko maksuaikaa?

ä m ik aksua

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 1,932 %.

atrianauta.fi

TosiTäysrehu

TempoTäysrehu

VahvaTäysrehu

Uusi TosiTäysrehu sisältää runsaasti lypsättävää valkuaista. Valkuaisella on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste.

TempoTäysrehu on runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella.

VahvaTäysrehu on energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeisiin tuotoksiin ja myös heikommin sulavan täysrehun täydentämiseen.

Energia 12,3 MJ/kg ka OIV 117 g/kg ka

Energia 12,5 MJ/kg ka OIV 116 g/kg ka

Energia 12,7 MJ/kg ka OIV 120 g/kg ka

Sisältää Org. Se

Sisältää Org. Se

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Ohrarehu

Ohrarehu

10 vuotta

Mutkattoman edelläkävijän matka jatkuu…

020 472 7060 Maito ja Me 4/2014

11


Eläinlääkäri Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Miten hoitaa rotaviruksen sairastuttamaa vasikkaa? zz Muutama pikkuvasikkamme ripuloi,

meni juomattomaksi ja aivan veltoksi. Syyksi todettiin rotavirus. Kuinka yleinen rotavirus on vasikoilla ja voiko sitä ennaltaehkäistä? Mistä virus tulee, miten pitkään se säilyy vasikkatiloissa vai saako sen jotenkin hävitettyä? Mitkä ovat tyypilliset tartunnan oireet ja miten rotavirukseen sairastunutta pikkuvasikkaa tulisi hoitaa?

zz Rotavirukseen sairastuneet vasikat tar-

vitsevat nopeasti hoitoa. On erittäin tärkeää siirtää vasikat sairaskarsinaan heti, kun ripuli on huomattu. Eristäminen muista ennaltaehkäisee tartunnan leviämistä ja mahdollistaa sairaan vasikan paremman tarkkailun. Sairaskarsina on kuivitettava mahdollisimman hyvin ja pidettävä puhtaana. Vasikoiden lämpimänä pysymisestä huolehditaan joko lämmittimellä tai liivin avulla. Nesteytys on kaikista tärkein osa hoitoa. Vettä tulee olla koko ajan tarjolla ja riittävästä juomisesta on huolehdittava. Jos vasikka on hyväkuntoinen ja pystyy itse imemään, voidaan nestehoito toteuttaa suun kautta. Maitojuottoa jatketaan ja lisäksi juotetaan glukoosia sisältävää elektrolyyttiliuosta. Lievästi kuivuneen, 50 kilon painoisen vasikan nestetarve päivässä on noin 8 litraa. Annos tulee jakaa usealle juottokerralle, esimerkiksi viisi kertaa päivässä noin 1,5–2 litraa kerralla. Maitohappobakteereja voidaan käyttää tukihoitona. Jos vasikka ei juo itse, se on todennäköisesti niin kuivunut, että tarvitaan eläinlääkärin antamaa suonensisäistä nesteytystä. Eläinlääkäri kannattaa kutsua paikalle tilanteissa, jolloin vasikka on niin heikko,

ettei pääse itse ylös, ripuli on veristä, vasikalla on muita sairauden oireita kuten kuumetta, sairastuneita on useita tai ripuli on pitkäkestoista.

Ternimaidon riittävä saanti tärkeintä Rotaviruksen ennaltaehkäisyssä ternimaidon saannin varmistaminen on tärkeässä roolissa. Ternimaidon tulee sisältää riittävästi vasta-aineita. Vasikan tulee juoda kaksi litraa ternimaitoa mahdollisimman pian syntymänsä jälkeen. Ensimmäisen elinvuorokauden aikana vasikan tulee juoda ternimaitoa noin 10–15 prosenttia omasta elopainostaan. Rotaviruksen aiheuttaessa ongelmia, voi pidennetystä ternimaidon juottamisesta olla apua. Toinen oleellinen osa ennaltaehkäisyä on tartuntapaineen vähentäminen ja tartuntareitin katkaiseminen. Sairaat on eristettävä oireettomista mahdollisimman nopeasti. Koska virukset säilyvät tartuttamiskykyisinä ympäristössä pitkiä aikoja, on vasikkatilojen ja poikimiskarsinan hygieniasta huolehdittava hyvin. Erityisesti sairaskarsinat tulee puhdistaa hyvin ja desinfioida ennen seuraavaa käyttöä. Juotto- ja ruokinta-astioiden saastuminen ulosteella on estettävä. Rotavirukseen on olemassa lehmille annettava rokote, joka nostaa rotaviruksen vasta-aineita ternimaidossa. Mikäli rokotteen käyttöön päädytään, on ternimaidon saanti edelleen oleellisessa roolissa.

Miten rotavirus toimii elimistössä?

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Nännipesu – Vedinten pesuaine, joka pesee vetimet puhtaiksi ja auttaa pitämään vedinihon kunnossa. Käyttö on edullista ja sopii myös koko eläimen pesuun. Hajusteeton. Tehotippi – Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen. Tehotippi Soft – Tehokas jodipitoinen käyttövalmis vedinkastoaine. Sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia: desinfioimisvaikutus on pitkäkestoinen. Sisältää myös ihoa hoitavaa glyserolia ja suojaa vedinkanavaa. Soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi lypsyroboteissa.

Tiedustele tuotteita edustajilta ja meijeristä. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

12

Maito ja Me 3/2014

Rotavirus on maailmanlaajuisesti yleinen tartunnallisen ripulin aiheuttaja vasikoilla. Myös Suomessa rotavirus on yleinen taudinaiheuttaja pikkuvasikoilla ja se voi aiheuttaa tiloilla merkittäviä taudinpurkauksia. Vasikka saa tartunnan suun kautta esimerkiksi ulosteesta saastuneen rehun välityksellä. Oireet alkavat nopeasti tartunnan saamisen jälkeen. Virus tunkeutuu suoliston soluihin ja estää niiden normaalin toiminnan. Imeytyminen suolesta estyy ja imeytymätön ravinto tulee runsaana ripulina ulos. Ripuli on tyypillisesti vetistä ja limaista. Ripulin mukana erittyy viruspartikkeleita. Sairastuneet vasikat erittävät huomattavia määriä viruksia ympäristöönsä ja ne säilyvät tartuntalähteinä jopa viikkoja. Vasikka alkaa kuivua nopeasti oireiden alettua ja sen imemisrefleksi voi heikentyä. Rotaviruksen aiheuttamien oireiden vakavuus voi vaihdella tilojen välillä. Joskus rotavirus voi aiheuttaa jopa korkeaa kuolleisuutta.


Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904. Kysymykseen vastaa tällä kertaa vanhempi tutkija ETT Maarit Mäki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:sta.

Itiöiden pääsyä maitoon voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla navetan siisteydestä ja hyvästä lypsyhygieniasta. Rehuun ja olkeen itiöt pääsevät, jos niihin on sekoittunut maata. Riskitekijöitä ovat lisäksi korkea ulkolämpötila, parsien huono kunto ja vedinten likaisuus. Rehun hyvä laatu ja ruokintapöydän puhdistus rehujätteistä vähentävät riskiä. Käytävät, lehmien jalat ja parret on puhdistettava säännöllisesti ja kuiviketta lisättävä riittävästi. Vetimet, myös vedinten päät, on puhdistettava huolella ja kuivattava ennen lypsyä. Puhtaalta näyttävien vedinten pinnalla olevassa pölyssäkin voi olla itiöitä. Lypsimen huolellinen käsittely estää lian ja itiöiden imuroinnin lypsy-ympäristöstä. Lypsyrobotin ja sen lähiympäristön puhtaudesta on huolehdittava, samoin vedinpesujärjestelmän puhtaudesta vaihtamalla harjat toisiin pestyihin tarvittaessa jopa päivittäin. Myös näytteenottolaitteiden puhdistuminen on varmistettava.

Ohjeet Bacillus cereus -bakteerin torjuntaan zz Bacillus cereus -ryhmään kuuluu maa-

perässä, vesistöissä, kasveissa, ilmassa ja pölyssä yleisiä itiöllisiä bakteereja, jotka sietävät hyvin kuumuutta, kuivuutta, UVvaloa ja säteilyä. Pastörointi ei tuhoa itiöllisiä bakteereja, vaan itiöt aktivoituvat kasvukykyisiksi soluiksi. B.cereus -bakteerit kasvavat sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa, jopa jääkaappilämpötilassa 4–7 asteessa. Ne voivat aiheuttaa maitoon saostumista tai makuvirheitä ja korkeina pitoisuuksina joskus myös ruokamyrkytyksiä. Tilamaidossa bakteeria esiintyy yleensä vähän, alle 10 pmy/ml, mutta vaihtelevasti samankin tuottajan maidossa.

Pese huolella ja säilytä maito kylmässä Maidonkäsittelylaitteiston oikea mitoitus ja säännöllinen huolto on tärkeää. Esimerkiksi huonokuntoiset kumiosat puh-

Biomin BioStabil ®

Säilöö säilörehun energian! Biologinen säilöntäaine Homo- ja heterofermentatiivisten bakteerien seos • Parempi maitohappokäyminen • Pitempi aerobinen stabiilisuus

• Vähemmän kuiva-aine- ja energiahävikkiä • Korkeampi tuotanto ja kannattavuus

biostabil.biomin.net Naturally ahead

www.vetagro.fi

distuvat huonosti. Lypsylaitteistoon ei saa jäädä vettä pesun jälkeen. Jos käytetään tyhjennystulppia, niiden on oltava puhtaat ja kuivat. Lypsylaitteistossa ja tilasäiliössä Bacillus cereus -itiöt voivat tarttua pintoihin ja lisääntyä eli muodostaa biofilmiä. Huono pesutulos edistää biofilmin muodostumista. Pesuaineiden käyttöohjeita on noudatettava (väkevyys, lämpötila, pesuaika) ja huolehdittava lämpimän veden riittävyydestä sekä varmistettava, että pesuliuos kulkee tehokkaasti laitteistossa (mekaaninen vaikutus). Jos maidon bakteeriongelmia ilmenee, tehopesu neuvojien opastuksella voi korjata tilanteen. Riittävän usein tehty hapanpesu ja peräkkäinen hapan- ja emäspesu ovat osoittautuneet tehokkaiksi biofilmin poistajiksi. Vähäiset itiöpitoisuudet varmistetaan maidon nopealla jäähdytyksellä ja kylmäsäilytyksellä. Teksti perustuu kirjallisuuteen sekä valiolaisten maidon hankintaosuuskuntien tuotantoneuvojilta saatuihin tietoihin.


Maidon laatu

� Ruokolahtelainen maidontuottaja Riku Tella juottaa kolmannen kerran poikineen Hillan tunti sitten syntyneelle sonnivasikalle emän ternimaitoa, jonka vastaainepitoisuus on todettu hyväksi refraktometrillä.

Ternimaidon laatu va – mittaus tarpeellista Vasikan riittävä vasta-aineiden saanti ternimaidosta vaikuttaa eläimen elämässä pitkään. Kestävä karjatalous -hanke osoitti ternimaidon laadun vaihtelevan, joten vastaaineiden määrää on perusteltua mitata tilalla refraktometrillä tai kolostrometrillä. Teksti Ann-Helena Hokkanen ja Suvi Taponen Kuvat Suvi-Tuuli Kankaanpää

14

Maito ja Me 4/2014

N

audan ternimaidolla tarkoitetaan poikimisen jälkeen utareesta erittyvää ensimmäistä maitoa. Ternimaito sisältää vasta-aineita, muita proteiineja, laktoosia, rasvaa, kivennäisaineita, vitamiineja sekä kasvutekijöitä ja emän valkosoluja. Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita, eivätkä ne pääse kulkeutumaan emän verestä vasikan verenkiertoon. Siksi syntyvällä vasikalla ei ole vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasikka saa tarvitsemansa vasta-aineet ternimaidosta. Ne suojaavat vastasyn-


Hiehojen ternimaidossa vähän vasta-aineita zz Maidontuottaja-eläinlääkäri Kirsti Laamanen Punkaharjulta aloitti viime hei-

näkuussa ternimaidon laadun mittaamisen tilan 35 lypsävältä. Yllätyksenä Laamaselle tuli, miten laihaa ternimaito todellisuudessa oli ja miten paljon vasta-aineiden määrä voi vaihdella eläinten välillä. ”Suurin osa eläimistä, joilta olen tutkinut ternimaidon laadun, on ollut kerran tai kaksi poikineita. Hämmästyttävää on ollut huomata, miten paljon laatu voi vaihdella Mittareita on eläinyksilöiden välillä”, Kirsti Laamanen sanoo. ”Tähän myynnissä meijereiden mennessä tilalla on mitattu noin kymmenen eläimen myymälöissä. Refrakto­ ternimaidon vasta-ainepitoisuus.” metrin hinta 48 e Laamanen on mitannut vasta-aineiden määrää lasi(sis.alv). sella kolostrometrillä, joka mittaa ternimaidon ominaispainoa. Hän on kaatanut ternimaidon kirkkaaseen pulloon, jonka sisään kolostrometri asetetaan kellumaan. Maidon lämpötilan tulee olla mittaushetkellä tasan 22 °C, joten lämpömittarin käytön on oltava tilalla tuttua. ”Lasisen kolostrometrin rikkoutumista joutuu mittauksen aikana varomaan”, Laamanen sanoo. ”Uudempi mittausväline, refraktometri, on tässä suhteessa varmasti kätevämpi.” Kolostrometrillä mitatessa arvot, jotka ovat suurempia kuin 50, tarkoittavat hyvälaatuista ternimaitoa: silloin IgG-pitoisuus on yli 50 grammaa litrassa. Refraktometrin arvo 22 vastaa samaa vasta-aineiden määrää. ”Korkein arvo, jonka olen meillä mitannut, on ollut 60. Pienimmät kolostrometrin lukemat ovat olleet 10–20, mikä tarkoittaa auttamatta liian vähäistä vastaaineiden määrää. Tällöin lehmät ovat tosin valuttaneet maitoa tai vasikka on ehtinyt jo imeä maitoa utareesta”, Laamanen sanoo. Aiemmin Kirsti Laamanen on ajatellut, että hyvälaatuisen ternimaidon pakastaminen varastoon ja sen juottaminen systemaattisesti kaikille ensikoiden vasikoille on hätävarjelun liioittelua. ǏǏEdessä näkyvä kolostro”Jos haluaa olla varma hiehojen vasikoiden metri on lasinen, joten rikriittävästä vasta-aineiden saannista, näin on koutumista joutuu varomaan kuitenkin toimittava”, hän toteaa. ”Mikäli tilan laitetta käyttäessä. Lisäkvasikoilla esiintyy ripulia ja yskää, mitkä joiltakin si ternimaidon tulee olla mittaushetkellä tasan 22-asteisosin ovat virusperäisiä sairauksia, ainoa keino ta. Laatikossa oleva refraktoauttaa vasikkaa itse selviytymään niistä on tarmetri on helppokäyttöisempi, jota vahvaa ternimaitoa heti syntymän jälkeen. eikä maidon lämpötilaa mit-

ihtelee

taushetkellä ole määrätty näin tiukasti.

Teksti Anu Artjoki

Ternimaidon koostumuksen muutos tynyttä vasikkaa taudinaiheuttajilta sen ensimmäisten elinviikkojen ajan. Vasikan oma vasta-ainetuotanto käynnistyy pikkuhiljaa ja vasta noin kuuden viikon ikäisellä vasikalla on riittävästi omaa vastaainetuotantoa suojaamaan sitä taudinaiheuttajilta. Vastasyntynyt vasikka saa ternimaidosta myös paljon energiaa, vitamiineja sekä muita eläimen kasvulle ja terveydelle tärkeitä aineita. Jos vasikka ei saa ternimaidosta tarpeeksi vasta-aineita elimistöönsä, eläimen passiivinen vastustuskyky jää heikoksi.

Lypsyn järjestysnumero poikimisen jälkeen

Komponentti

1

2

Ternimaito

uu

3

4

5

Välimaito

11 Täysmaito

Kiintoaine, %

23,9

17,9

14,1

13,9

13,6

12,5

Rasva, %

6,7

5,4

3,9

3,7

3,5

3,2

Proteiini, %

14,0

8,4

5,1

4,2

4,1

3,2

Immuniglobuliini, %

6,0

4,2

2,4

0,2

0,1

0,09

Laktoosi, %

2,7

3,9

4,4

4,6

4,7

4,9

Mineraalit, %

1,11

0,95

0,87

0,82

0,81

0,74

Vitamiini A, ug/dl

295,0

-

113,0

-

74,0

34,0

Lähde: Tohtori Amy Stantonin ProAgria Maito -valmennuksen 5.9.2014 esitysmateriaali. Stanton toimii Wisconsin-Madisonin yliopistossa lypsykarjan hyvinvoinnin apulaisprofessorina. Maito ja Me 4/2014

15


Maidon laatu

Näin voi käydä, jos ternimaidossa on vähän vasta-aineita, vasikka on saanut liian vähän ternimaitoa tai se on saanut ternimaitoa liian myöhään, jolloin suolisto ei enää lä­päi­se suurikokoisia vasta-ainemole­ kyylejä. Hyvä passiivinen vastustuskyky edistää vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta.

IgG-pitoisuus selville refrakto­ metrillä tai kolostrometrillä Ternimaidon sisältämät vasta-aineet ovat vasikalle elintärkeitä, joten vasikalle juotetun ternimaidon laatu on tunnettava. Ternimaidon laatua arvioidaan yleensä mittaamalla sen immunoglobuliini G-pitoisuutta (IgG), sillä IgG muodostaa naudan ternimaidon vasta-aineista yli 85 prosenttia. Hyvälaatuisen ternimaidon IgG-pitoisuus on yli 50 grammaa litrassa. Ternimaidon IgG-pitoisuus voidaan määrittää laboratoriossa, mutta mittaaminen on mahdollista myös tilalla kolostrometrillä tai refraktometrillä. Asteikolla 0–32 prosenttia varustettu optinen refraktometri soveltuu hyvin sekä tuoreen että pakastetun ternimaidon laadun mittaamiseen. Refraktometrin tulos 22 prosenttia vastaa IgG-pitoisuutta 50 grammaa litrassa, huonolaatuisen ternimaidon refraktometritulos on sen sijaan alle 20 prosenttia. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on todettu ternimaidon laadun vaihtelevan suuresti eri yksilöiden välillä. Ternimaidon laatuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät kuten poikimakerta, rotu, poikimakuukausi, maidon soluluku, tuotetun ternimaidon määrä, aika poikimisesta ensimmäiseen lypsyyn, emän rokottaminen ennen poikimista tai se, onko lehmä ollut ummessa ennen poikimista.

ǏǏVasikan on saatava välittömästi syntymänsä jälkeen ternimaitoa, jossa on riittävästi vasta-aineita. Hyvälaatuisen ternimaidon IgG-pitoisuus on yli 50 g/l. Tällaisesta ternimaidosta vasikka saa todennäköisesti riittävästi vastaaineita, jos se saa maitoa vähintään kaksi litraa ensimmäisten elintuntien aikana.

Yksilöerot suuria

ǏǏ Ternimaidon laatu on helppo mitata refraktometrillä. Laitteen valolevyn alle sivellään maitoa ja käännetään valolevy takaisin maitoa vasten. 30 sekunnin kuluttua refraktometrin silmäosan läpi voidaan lukea valoa vasten luku, joka kertoo ternimaidon IgG-pitoisuuden. Hyvälaatuisen ternimaidon refraktometritulos on yli 22.

Ternimaitonäytteitä tutkittiin yli tuhat Ternimaidon laadun mittaaminen ei ole lypsykarjatiloilla Suomessa kovin yleistä eikä laajaa suomalaista kartoitusta ternimaidon laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ole aiemmin tehty. Kestävä karjatalous -hankkeen ternimaitotutkimuksessa kartoitettiin noin tuhannen itäsuomalaisen lehmän ja hiehon poikimisen jälkeisen ensimmäisen lypsyn ternimaidon laatu. Lisäksi tutkittiin terni-

16

Maito ja Me 4/2014

maidon laatuun mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Syyskuun 2013 ja toukokuun 2014 välisenä aikana koottiin 1 206 ternimaitonäytettä sadalta lypsykarjatilalta. Näytteistä 36 prosenttia oli ensikoilta, 27 toisen ja 38 prosenttia kolmannen tai useamman kerran poikineilta lehmiltä. Holstein-rotuisia eläimiä oli 45 prosenttia, ayrshirejä 50 ja muita rotuja yhteensä viisi prosenttia. Näytteet tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoululla refraktometrillä (Euromex. 5532, Hollanti). Näytteitä saatiin keskimäärin 12 kappaletta tilaa kohden, mutta näytemäärä vaihteli 1–71 näytteen välillä tiloittain. Tutkimukseen osallistuneista tiloista 57 sijaitsi Pohjois-Savossa, 39 Etelä-Savossa, yksi Keski-Suomessa, kaksi Kainuussa ja yksi tila Etelä-Pohjanmaalla. Tilat täyttivät taustatietolomakkeen, jossa kysyttiin ternimaidon laatuun mahdollisesti vaikuttaneita asioita.

ǏǏKun mittaa ternimaidon vasta-ainepitoisuutta kolostrometrillä, kannattaa maito kaataa läpinäkyvään pulloon. Maidon lämpötilan tulee olla 22 °C. Kolostrometri mittaa maidon ominaispainoa, joten laite kelluu maidossa. Ternimaidossa on riittävästi vasta-aineita (yli 50 g/l), kun mittarin vihreä osa jää maidon pinnan tasolle. Mitä ylemmäs mittari nousee, sitä enemmän maidossa on vasta-aineita.

Näytteiden refraktometritulosten keskiarvo oli 21,3 prosenttia. Kolmannen tai useamman kerran poikineilla eläimillä keskiarvo oli korkeampi (22,4 %) kuin toisen kerran poikineilla (20,7 %) tai ensikoilla (20,7 %). Tulos on yhteneväinen ulkomaisten tutkimustulosten kanssa, joissa on myös todettu nuorempien eläinten ternimaidon vasta-ainepitoisuuden olevan keskimäärin pienempi kuin vanhempien eläinten. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vanhemmat eläimet ovat ehtineet altistua taudinaiheuttajille nuorempia eläimiä enemmän. Holstein-rotuisten eläinten refraktometrikeskiarvo (22 %) oli hieman korkeampi kuin ayrshire-rotuisten (20,9 %) tai muiden rotujen (20,4 %). Tunnutusruokittujen eläinten refraktometrikeskiarvo oli hieman matalampi (20,9 %) kuin tunnuttamattomien (22,4 %). Maitoa ennen poikimista vuotaneilla eläimillä oli pienempi refraktometriarvo (19,8 %) verrattuna niihin, jotka eivät olleet vuotaneet (21,6 %). Poikimakerran, rodun ja muiden tekijöiden vaikutus keskiarvoon oli kuitenkin varsin pieni verrattuna yksilöiden väliseen suureen vaihteluun. Kaikilla enemmän näytteitä lähettäneillä tiloilla havaittiin varsin suurta vaihtelua ternimaidon laadussa: useita ternimaitonäytteitä lähettäneen tilan samanrotuisten ja samanikäisten eläinten refraktometritulos saattoi vaihdella jopa 8–32 prosenttia. Toistaiseksi ei ole selvillä, miksi saman karjan toisilla yksilöillä on ternimaidossa paljon vasta-aineita ja toisilla vähän.


Ternimaidon IgG-pitoisuus voidaan määrittää laboratoriossa, mutta mittaaminen on mahdollista myös tilalla kolostrometrillä tai refraktometrillä. Juota ternimaitoa niin paljon kuin vasikka juo Vasikan saama vasta-ainemäärä riippuu siitä, kuinka paljon vasta-aineita ternimaito sisältää ja miten nopeasti ja paljon ternimaitoa vasikalle juotetaan. Ternimaidon vasta-aineiden imeytyminen heikkenee nopeasti syntymän jälkeen. Riittävän hyvän passiivisen immuniteetin raja-arvona pidetään yleisesti vasikan veren seerumin IgG-pitoisuutta 10 grammaa litrassa. Tähän arvoon päästään, kun vasikka saa ensimmäisellä juottokerralla elimistöönsä vähintään 100 grammaa vasta-aineita. Suurempi vasta-ainemäärä saattaa antaa vasikalle vielä paremman suojan taudinaiheuttajia vastaan. Kun ternimaidon refraktometritulos 22 priosenttia vastaa ternimaidon IgG-pitoisuutta 50 grammaa litrassa ja oletetaan, että kaikki vasta-aineet imeytyvät, vasikka tarvitsee tällaista ternimaitoa vähintään kaksi litraa ensimmäisten tuntien aikana syntymän jälkeen.

Mitä heikompaa ternimaito on ja mitä myöhemmin syntymän jälkeen vasikka juotetaan, sitä enemmän ternimaitoa on juotettava. Vasikan terveydelle on eduksi mitä enemmän ternimaitoa ja vasta-aineita se saa, joten käytännössä vasikalle kannattaa juottaa ternimaitoa mahdollisimman pian syntymän jälkeen niin paljon kuin se haluaa juoda.

Tutkimusryhmä esittää lämpimät kiitokset kaikille ternimaitonäytteitä ottaneille, tutkimukseen osallistuneille tuottajille. Kirjoittajista ELL Ann-Helena Hokkanen toimii eläinlääkärinä Kestävä karjatalous -hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulussa ja ELT Suvi Taponen tutkijana Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Varastoi hyvälaatuista ternimaitoa pakastamalla Koska karjan eri yksilöiden ternimaidon vasta-ainepitoisuus saattaa olla hyvinkin erilainen, kannattaa ternimaidon laatua todellakin mitata. Refraktometri on hyvä ja helppokäyttöinen väline ternimaidon vasta-ainepitoisuuden mittaamiseen. Vain hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa pakastaa varastoon. Pakastettua ternimaitoa on hyvä antaa vasikalle silloin, kun oman emän ternimaitoa ei jostain syystä ole saatavilla tai kun oman emän ternimaidon vasta-ainepitoisuus on pieni.

Kestävä karjatalous -hankkeen tutkimusryhmä Ann-Helena Hokkanen1,2, Marja Viitala1, Elina Kananen1, Arja Korhonen1 ja Suvi Taponen2 Savonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

1)

2)


Maidon laatu

Maidon laatu

edellisvuotta parempi Erinomainen ja jatkuva laatutyö sekä maidon runsaampi analysointi ovat parantaneet maidon laatua entisestään. Bakteerien, itiöiden ja lämpötilan osalta tilanne on hyvin hallinnassa, mutta erityisesti automaattilypsytiloilla huomiota on kiinnitettävä enemmän maidon antibioottijäämien ehkäisyyn. Teksti Hanna Laitinen

T

E-luokan osuus lähestyy 96 %:a E-luokkaisen tuottajamaidon osuus oli kuluvana vuonna tammi-syyskuussa 95,63 prosenttia. Vuonna 2013 osuus oli alle 95 prosenttia. E-luokan maitoa oli eniten tammi-toukokuussa, lähes 97 prosenttia maidosta, ja vähiten elokuussa, noin 93 prosenttia maidosta. I-luokan maitoa oli tammi–syyskuussa 4,35 prosenttia. Eniten eli vajaat seitsemän prosenttia sitä oli elokuussa, vuonna 2013 vastaavasti vajaat kahdeksan prosenttia. I-luokan maidon osuus on vähentynyt vii-

18

Maito ja Me 4/2014

Maitokuormien laatu

ǏǏKuljettajaliikennöitsijä Olli-Pekka Jalonen maidonkeruussa.

Kuva : Tuukka Degerman

ilan raakamaito on ollut tänä vuonna erinomaista bakteerija solulaadun osalta. E-luokkaisen maidon osuus oli tammi–syyskuussa yli 95,6 prosenttia. Siitä jälleen iso kiitos maidontuottajillemme! Maitokuormien bakteeripoikkeamat ovat olleet melko hyvin hallinnassa, sillä huhti- ja heinäkuuta lukuun ottamatta poikkeamien määrä on ollut vähäinen. Edellisvuoden maidon korkeat voihappobakteeri-itiöpitoisuudet on saatu kuluneena vuonna hallintaan ja itiöiden osalta poikkeavien kuormien määrä on puolittunut. Antibioottitapaukset ovat aiheuttaneet jälleen ylimääräistä harmia ja kustannuksia. Maitoa on mennyt piloille paljon, kun antibioottijäämiä sisältävää maitoa on päätynyt useita kertoja siiloon.

me vuosina. Laatuero talven ja kesän välillä on kaventunut eli maidon laatu on parantunut erityisesti kesäkuukausina.

Solut syynä luokan pudotukseen Maidon luokittelu I-luokkaan tai II-luokkaan johtuu lähes aina soluista. Bakteerien vuoksi I- luokkaan meni alle 0,15 prosenttia maidosta, II-luokkaan nolla prosenttia. Tilojen bakteeriongelmat näkyvät nopeasti maitokuorman laadussa, joten niihin pitääkin puuttua heti.

Tuotantolaitoksiin tulevan raakamaidon laatua seurataan tarkasti ja eri analyysejä tehdään tiheämmin kuormista kuin tilamaidoista. Jokaisesta kuorman erästä (nuppi/perävaunu) tehdään antibioottijäämätestit: Delvotest BLF -pikatesti ennen purkua ja Delvotest SP-NT ennen prosessiin menoa. Lisäksi mitataan maidon lämpötila purkuhetkellä. Joka reitin maidosta tehdään kokonaisbakteeri-, solu- ja koostumusmääritykset vähintään 1–2 kertaa viikossa. Juustoloiden maidosta tehdään voihappobakteeri-itiömääritykset kerran viikossa. Kaikista tuotantolaitoksiin vastaanotetuista maitoeristä oli lämpötilaltaan poikkeavia, purkuhetkellä yli kuusiasteisia, 0,26 prosenttia (187 kpl / 70 884 erää) tammi–syyskuussa 2014. Vastaanotettujen erien lämpötilakeskiarvo oli 4,15 astetta. Vastaavat luvut vuodelta 2013 olivat 0,15 prosenttia ja 4,1 astetta. Lämpötilapoikkeamista lähes 90 prosenttia todettiin kesä–elokuussa. Tämä johtuu siitä, että tilamaitojen lämpötilat ovat vastaanottohetkellä hiukan korkeammat kesällä. Toisaalta maito lämpenee auton säiliössä kuumalla säällä helpommin, varsinkin jos säiliöiden eristeet eivät ole täysin kunnossa. Bakteeripoikkeamissa (määrä yli 100 000 pmy/ml) havaitaan vastaava nousu kesäkuukausina. Poikkeamat johtuvat useimmiten yksittäisten tilojen baktee- uu


Tuottajamaidon jakautuminen laatuluokkiin vuosina 2008–2014

E-luokan maidon osuus Bakteerit

Solut

Yhteensä

2010

99,75

94,37

94,09

2011

99,72

93,93

93,69

2012

99,85

95,23

95,05

2013

99,86

95,12

94,96

2014

99,87

95,82

95,63

% maidosta

100 95,2 94,7 94,1 93,7 95,1 95,0 95,6 90

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

80 70 60 50 40 30 20 10 0

4,6 5,3 5,8 6,2 4,9 5,0 4,4

E-lk

ǏǏ E-luokan maidon %-osuus bakteeri- ja solutulosten perusteella vuosina 2010–2014. Tänä vuonna tammi-syyskuun välisenä aikana E-luokkaisen maidon osuus on 95,63 %. I-luokan maidon osuus

0,08 0,06 0,07 0,07 0,03 0,03 0,02

I-lk

II-lk

Bakteerit

Solut

Yhteensä

ǏǏ E-luokkaisen tuottajamaidon osuus on ollut tänä vuonna tammi– syyskuussa 95,63 %.

2010

0,24

5,57

5,84

2011

0,26

6,01

6,24

2012

0,14

4,74

4,92

I-luokan maidon osuus vuosina 2010–2014

2013

0,14

4,86

5,01

% maidosta

2014

0,13

4,16

4,35

ǏǏ I-luokan maidon %-osuus bakteeri- ja solutulosten perusteella vuosina 2010–2014. Tänä vuonna tammi–syyskuun välisenä aikana I-luokkaisen maidon osuus on 4,35 %.

10 2010 2011 2012 2013 2014

8 6

II-luokan maidon osuus

4 2 0

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yht.

Bakteerit

Solut

Yhteensä

2010

0,01

0,06

0,07

2011

0,02

0,05

0,07

2012

0,01

0,02

0,03

2013

0,00

0,03

0,03

2014

0,00

0,02

0,02

ǏǏ I-luokan maidon kuukausittainen %-osuus vuosina 2010–2014. Tänä vuonna tammi–syyskuun välisenä aikana I-luokkaisen maidon %-osuus on ollut keskimäärin edellisiä vuosia pienempi.

ǏǏII-luokan maidon %-osuus bakteeri- ja solutulosten perusteella vuosina 2010–2014. Tänä vuonna tammi-syyskuun välisenä aikana Iluokkaisen maidon osuus on 0,02 %.

Bakteeripoikkeamat

Voihappobakteeri-itiöpoikkeamat

% analysoiduista eristä

% analysoiduista eristä

1,6

12

1,4

10

1,2 8

1,0

6

0,8 0,6

4

0,4 2

0,2 0

I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VI IX

2010

2011 

2012

2013

2014

ǏǏ Maitokuormien bakteeripoikkeamat (> 100 000 pm/ml) % analysoiduista eristä vuosina 2010–2013.

0

I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII X XI I III V VI IX

2010

2011 

2012

2013

2014

ǏǏMaitokuormien VHBI-poikkeamat (> 3500 pm/ml) % analysoiduista eristä vuosina 2010–2014.

E-luokkaisen tuottajamaidon osuus oli kuluvana vuonna tammi–syyskuussa 95,63 %. Maito ja Me 4/2014

19


Maidon laatu Laatuhaasteina sekä  tiloille  että neuvonnalle ovat  edelleen antibioottijäämät.

pitoisuus on ≥ 3 500 mpn litrassa. Vuonna 2014 itiöpoikkeamien määrä on puolittunut edellisvuodesta, mikä kertoo hyvästä rehun laadusta ja lypsyhygieniasta.

Antibioottijäämät aiheut­taneet paljon kustannuksia

riongelmista. Samalla reitillä saattaa olla useita poikkeamia peräkkäin, jos ongelmatilaa ei saada heti selville eikä tilannetta korjattua. Vuodesta 2012 alkaen bakteeripoikkeamien määrä on ollut varsin hyvin hallinnassa ja poikkeamien määrissä on kokonaisuudessaan ollut laskeva trendi. Kesällä 2014 ”bakteeripiikki” oli heinäkuussa, mutta tilanne korjautui nopeasti syksyllä. Voihappobakteeri-itiöiden (VHBI) määrä on perinteisesti ollut kesällä pienempi kuin talvella, sillä itiöt tulevat maitoon huonolaatuisesta säilörehusta. Ero talven ja kesän välillä on kuitenkin kaventumassa, kun lehmille syötetään säilörehua myös kesällä. Kesän rehunsäilöntäolosuhteet vaikuttavat siten olennaisesti poikkeavien erien määrään. Poikkeavassa maidossa itiö-

Valioryhmässä todetaan vuosittain 25–30 antibioottitapausta, 0–6 tapausta kuukausittain. Kuluvana vuonna on tapauksia ollut lokakuun puoliväliin mennessä 28 kappaletta. Antibioottijäämien takia pilalle mennyttä maitoa on jouduttu hävittämään jo yli 1 000 000 litraa, koska maitoa on edennyt siiloon saakka lähes joka kuukausi. Näissä tapauksissa jäämät on todettu vasta kolmen tunnin Delvotestillä eli pikatesti on näyttänyt negatiivista tulosta. Antibioottitapauksista yli kolmasosa eli 10 kappaletta on tullut automaattilypsytiloilta. Pääsääntöisesti syinä ovat olleet kirjausvirheet tai muut käyttäjän tekemät virheet robotilla, mutta myös muutama laitteen tekniseen toimintaan liittyvä tapaus on todettu. Muiden tapausten syissä korostuvat tiedonkulun katkokset eri lypsäjien välillä, mutta myös kuivaustulpat löytyvät jälleen

kerran syylistalta (= samoja tulppia käytetty myös puhtaalle maidolle).

Laatutyöllä tuloksiin Kuluneena vuonna tilan raakamaidon laatu on parantunut entisestään. Hyvän tilanteen taustalla on erinomainen, jatkuva laatutyö. Tiloilla on ollut myös käytettävissään entistä enemmän maidon analyysituloksia, kun näytteenottoa tilasäiliömaidosta lisättiin keväällä 2014. Maaliskuusta alkaen on pyritty ottamaan kaikilta tiloilta näyte joka viikko eli neljä näytettä kuukaudessa, joista kolme vaikuttaa hinnoitteluun. Maitokuormien laatu on myös hyvin hallinnassa bakteerien, itiöiden ja lämpötilojen osalta. Laatuhaasteina sekä tiloille että neuvonnalle ovat edelleen anti­bioottijäämät, joiden aiheuttamat kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huolestuttavasti. Hävitettäväksi ohjatun maidon määrää pitää pystyä alentamaan. Erityishuomio on kohdistettava automaattilypsytilojen antibioottimaidon lypsykäytäntöihin sekä kaikkien tilojen osalta lypsäjien välisen tiedonkulun parantamiseen. Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Valio Alkutuotannossa.

Manure Master - älykäs lannanpoistojärjestelmä

• Puhtaus parantaa maitohygieniaa • Herkkyyden säädöllä turvallisuutta • Terveet sorkat • Energian säästö • Helppokäyttöinen • Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin Kysy lisää aluemyyjiltämme! Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

20

Maito ja Me 4/2014


Valman näytesaatteet uudistuvat Valmaan vuoden lopulla tehtävän päivityksen yhteydessä aluelaboratorion näytesaatteiden ulkoasu ja täyttötapa muuttuvat.

Kun kaikki näytteet on kirjattu, saatelomake muodostetaan valitsemalla ”luo saatetuloste”. Näytekirjauksista luodaan pdf-muotoinen näytesaate, mikä tulostetaan näytteen mukaan. Jos tilalta lähetetään useampi näyte samalla näytesaatteella, merkitään näytteisiin sama näytetunniste (tai korvanumero), joka on kirjattu saatteelle. Laboratoriossa näyte kirjataan raportointiohjelmaan lukemalla saatteen viivakoodi. Kun kaikki näytteeseen liittyvä taustatieto on viivakoodilla, nopeutuu näytteiden kirjaus laboratoriossa oleellisesti.

Timo Latomäki l  Aluelaboratorion tulosten raportointi-

ohjelma uusittiin viime keväänä ja nyt on vuorossa Valman näytesaatteiden uusinta. Tavoitteena on helpottaa näytetietojen kirjaamista niin tilalla kuin laboratoriossakin. Huolellisesti täytetty näytesaate varmistaa näytteelle oikeat analyysit myös uudistuksen jälkeen.

Mikä muuttuu Suurin muutos on se, että tuottajan perustiedot ovat näytesaatteessa valmiina. Enää ei tarvitse kirjoittaa omaa nimeä, osoitetta tai tuottajanumeroa saatteen täytön yhteydessä. Muut näytteen analysoinnissa tarvittavat taustatiedot valitaan alasvetovalikoista tai kirjataan niille varattuun kohtaan. Osa taustatiedoista on pakollisia. Uutta on myös se, että kaikki näytesaatteelle kirjatut tiedot tallentuvat saatteelle viivakoodin muodossa.

Mistä saatteet löytyvät Uudet näytesaatteet löytyvät Valman analyysi-välilehdeltä, samasta paikasta kuin analyysituloksetkin. Vanhat näytesaatteetkin löytyvät edelleen Valmasta. Laboratorio toivoo, että mahdollisimman moni tuottaja ottaisi heti uudet saatteet käyttöön.

ǏǏNäytesaatteet löytyvät Valman analyysivälilehdeltä.

Älä kopioi toiselle näytteelle tulostettua saatetta.

ǏǏUtaretulehdusnäytteen näytesaatteen kirjausnäyttö.

Älä kopioi

Siirtymäajan jälkeen laboratorion tekemistä näytetarvikepaketeista (esim. rehut ja progesteronihormoni) näytesaatteet jäävät pois. Näytesaatteita saa kuitenkin jatkossakin maitoautoista.

Jokaiselle näytteelle pitää tulostaa oma näytesaate. Älä kopioi toiselle näytteelle tulostettua saatetta, koska viivakoodissa on silloin väärän näytteen taustatiedot.

Saatteen täyttäminen Ensimmäiseksi valitaan näytetyyppi. Sen jälkeen kirjataan näytteeseen liittyvät tiedot. Jos saatteelta puuttuu pakollisia tietoja, siitä tulee huomautus ennen tulostamista. Samalla kertaa voi kirjata useita saman näytetyypin näytteitä valitsemalla ”lisää saate”.

ǏǏTulostettava näytesaate valmiina Valmassa. Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa.

SEOSREHUVAUNUJEN KULUTUSOSAT ME LKE IN KA IKK IIN ME RK KE IHI N

VAA’AT MONEEN MERKKIIN M��� �����������, -������� �� �����-�������� ���� ������ ������ VARAOSA/HUOLTOPALVELU

0424 720 300

Tilaa verkkokaupastamme www.kjellman.fi Maito ja Me 4/2014

21


Maidon laatu

Laatu määrää tärkeämpi Hirvisen tilalla ei haikailla laajennusten ja lypsyrobottien perään, koska 43 lehmää täyttää sopivasti yrittäjäpariskunnan päivät. Juha ja Tarja Hirvinen ovat tyytyväisiä nykyiseen tuotantoonsa ja panostavat mieluummin lehmien laatuun kuin määrään. Todisteena ovat tilan kymmenen satatonnaria. Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

22

Maito ja Me 4/2014

H

irvisten panostus eläimiin näkyy lehmien kestävyydessä ja tuotosmäärissä. Tilan kymmenes satatonnari palkittiin Lypsikit Livenä -tapahtumassa Kannuksessa elokuussa. Ayrshire-karjan keskituotos on 11 500 kiloa lehmää kohti vuodessa. Energiakorjattu tuotos, jossa huomioidaan rasvan ja valkuaisen määrä, oli peräti 12 600 kiloa. ”Haluamme keskittyä karjan jalostamiseen. Siinä tärkeimmät tavoitteemme ovat maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien parantaminen sekä lehmien hyvä rakenne. Keskituotoksen nostamiseen emme enää erityisesti panosta. 11 000 kiloa riittää hyvin”, Tarja ja Juha Hirvinen Toholammin Sykäräisten kylästä kertovat. Tilan Hymy-lehmä oli Keski-Pohjanmaan ensimmäinen satatonnari vuonna 1977. Lähes kaikki nykyiset lehmät polveutuvat jostain satatonnarista. Tilalta löytyy myös valkuaiskilojen Suomen ennätys -lehmä Fiikus. Poistettujen lehmien elinikäistuotos on keskimäärin 30 600 kiloa.

Tilan työnjaossa Tarja keskittyy nimenomaan eläinten jalostukseen, Juha ruokintaan. Maidon rasvapitoisuus on noussut Hirvisten 17 vuoden isännyyden aikana 4,3 prosentista 4,7 prosenttiin ja valkuaispitoisuus 3,4 prosentista 3,7 prosenttiin. Meijeriin toimitetun maidon keskimääräinen soluluku oli viime vuonna 213 tuhatta kappaletta. Rakennejalostuksessa parhaat tulokset on saavutettu utareiden osalta. JASU-utarerakenneindeksi on noussut kymmenessä vuodessa 86:sta 103:een. NTM-kokonaisjalostusarvo tilan karjassa on 8,5 eli hyvä.

Genomitestaus nopeuttaa jalostamista Hirviset käyttävät aktiivisesti Faban palveluita. Seminologi hoitaa kaikki siemennykset FabaJASU-suunnitelman pohjalta. Käytössä on myös rakennearvostelua helpottava FabaRANE-ohjelma. Tilan kaikki eläimet on genomitestattu, mikä nopeuttaa jalostustavoitteiden saavuttamista. Kaikki sonnivasikat lähtevät tilalta väli-


Hirvisen tila � Sykäräinen, Toholampi

� Juha (48 v.) ja Tarja (46 v.)

Hirvinen

� 35 ha omaa ja 35 ha vuokrattua

peltoa

� 43 lehmää

� Combipihatto lypsyasemalla � 98 % karjasta ayrshireä

� Keskituotos 11 500 kg/v.

� Elinikäistuotos 30 600 kg

� Rasvaa 4,7 % ja valkuaista 3,7 %,

soluja 213

� 10 satatonnaria

� Poikimiskertoja 2,7

� NTM-kokonaisjalostusarvo 8,5 � ”Työhyvinvointi on meille

ǏǏCombipihatossa on normaalit parret, mutta lypsy tapahtuu lypsyase-

tärkeä juttu!”

malla. Lehmät pääsevät ulkoilemaan myös talvella.

• ”Työmäärä on meille sopiva, joten tällä viisiin mennään jatkossakin. Oma ja eläinten hyvinvointi ovat ykkösasioita”, Tarja ja Juha Hirvinen linjaavat tulevaisuutta.

Keskituotoksen nostamiseen emme enää erityisesti panosta. 11 000 kiloa riittää hyvin. ǏǏ Lehmät lypsetään 2 x 3 -paikkaisella lypsyasemalla ja lypsy vie 1,5 tuntia.

tykseen. Joitain sonneja on myyty keinosiemennykseenkin. Tilan kuuluisin sonni on ollut Riihelän Irwin. Uudet lehmät kasvatetaan omasta karjasta, mutta jonkin verran hiehoja jää myytäväksi muillekin tiloille. Lehmien poikimisväli on alle kaksi vuotta. Poikimiskertoja lehmää kohden kertyy 2,7. Eläimillä on elektroniset korvamerkit, jotka helpottavat kirjanpitoa ja eläinten siirtelyä.

Eläimet voivat hyvin… Tuotoksesta ja maidon laadusta on nähtävissä, että eläinten terveys on hyvällä mallilla. Hoitoprosentit ja vasikkakuolleisuus ovat pieniä. Vuonna 2013 kuoli vain yksi vasikka ja vasikkakuolleisuus 3,6 prosenttia. Eläinlääkäri kävi vuoden mittaan tilalla seitsemän kertaa. Käynneistä valtaosa oli nupoutuksia. Tilalla on combipihatto, mikä on nykyään melko harvinainen. 22 lehmän parsinavetta laajennettiin 40-paikkaiseksi combipihatoksi vuonna 2000. Navettaan on tehty tarpeelliset korjaukset vuosien varrella. Combi-ratkaisun hyväksi puoleksi Hirviset

mainitsevat eläinten yksilöllisen hoidon. Lypsyasema on kuusipaikkainen ja lypsäminen vie 1,5 tuntia lypsykertaa kohden. Lehmät laiduntavat kesäisin ja myös talvella ne pääsevät halutessaan ulos. Laidunalaa on kymmenen hehtaaria. Tilalla on omaa peltoa 35 hehtaaria ja saman verran vuokramaata. Kaikki pellot sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Säilörehua tuotetaan 40 hehtaarin alalla ja ohraa 20 hehtaarilla. Säilörehun korjuu hoidetaan yhdessä Juhan serkun kanssa. Timotei-nurminatasäilörehu tehdään laakasiiloihin. Puinti, ruiskutukset ja kylvöt on ulkoistettu. Ruokinnassa käytetään oman viljan lisäksi puolitiivistettä. Säilörehu jaetaan pienkuormaajalla. Muun rehun jakaa seitsemän kertaa päivässä kulkeva sukkularuokkija. Vasikat juotetaan ja ruokitaan yksilöllisesti kahden kuukauden ikäisiksi saakka ja vasikoiden päiväkasvu on parhaimmillaan 800 grammaa.

…samoin ihmiset Hirvisen yrittäjäpariskunnan levollista ja

tasapainoista jutustelua ja olemista on ilo seurata. He ilmiselvästi tykkäävät työstään – ja toisistaan. Hieman alle viisikymppiset yrittäjät pitävät eläinten lisäksi hyvää huolta itsestään. ”Meillä on hyvä vakituinen työntekijä ympäri vuoden. Hän tekee pääasiassa peltotöitä ja me voimme keskittyä navettaan”, Juha Hirvinen juttelee. Perheen lukioikäinen Heini-tytär on myös silloin tällöin mukana maataloustöissä. Heinin tulevaisuudensuunnitelmat ovat luonnollisesti vielä avoinna ja vanhempien eläkeikäänkin on matkaa parikymmentä vuotta. Vuodesta 1996 viime vuoteen saakka tilan yhtenä omistajana oli myös Juhan veli. Kuluvan vuoden alussa tila siirtyi kokonaisuudessaan Juha ja Tarja Hirvisen omistukseen. ”Työhyvinvointi on meille tärkeä juttu. Talvella pidämme kaksi vapaapäivää viikossa. Lisäksi joka talvi käymme kahden viikon etelänlomalla ja kesällä vietämme viikon mökillä”, Juha hymyilee ja kaappaa Tarjan kainaloonsa. Maito ja Me 4/2014

23


Maidon laatu

Mitä näet seuratessasi lypsyä? Kolme osatekijää vaikuttavat lypsyyn: lehmä, ihminen ja kone. Lypsyn havainnointi ei ole helppoa, ja maidon laatuun sekä maidontuotantoon vaikuttavien asioiden havainnointi vaatii harjoittelua. Artikkelin tärppikysymykset helpottavat oman tilan lypsytyön onnistumisen arviointia.

L

Teksti Kaj Nyman Kuvat Esa Manninen

ypsytapahtuma vaikuttaa oleellisesti lehmän utareterveyteen, maidon laatuun ja maitotilan työnkäyttöön. Kohtuullisen pieni lypsyyn liittyvä ongelma voi pitkän päälle aiheuttaa suuria ongelmia edellä mainittuihin asioihin. Omalla tilalla lypsytapahtuman vaiheiden todellista havainnointia vaikeuttaa usein toistuvan tapahtuman aiheuttama tahaton tilasokeus: usein toistuviin asioihin sokeutuu ja hyvin helposti käy niin, että epänormaalista tulee normaalia. Lypsy on kolmen osatekijän summa: lehmän, ihmisen ja koneen. Myös havainnoinnin voi jakaa näihin kolmeen osaalueeseen. Lypsyä pitäisi havainnoida säännöllisesti, mutta usein ongelmana on, ettei havainnoinnille tahdo löytyä aikaa. Usein tuntuu siltä, että lypsytilanteessa on meneillään paljon kiireellisimpiäkin asioita kuin ottaa pari askelta taaksepäin ja havainnoida lypsyä. Tällä aukeamalla olevien yksikertaisten tärppikysymysten avulla havainnointi on helpompaa istuttaa osaksi jokapäiväistä työtä. Oman tekemisen näkeminen ja havainnointi ei ole aina helppoa. Jos tarvitset sparrauspartneria näihin asioihin, ole yhteydessä oman osuuskunnan neuvontaan. Jos ongelmiin viittaavia signaaleja löytyy, asiaa kannatta penkoa tarkemmin. Jo pienillä ja halvoilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia lypsyn sujuvuuteen, lehmän utareterveyteen ja maidon laatuun. Teksti perustuu tohtori David Reidin kirjoitukseen NMC:n (National Mastitis Council) uutiskirjeessä. Kirjoittaja toimii maidonkäsittelylaitteiden laatuasiantuntijana Valio Alkutuotannossa.

24

Maito ja Me 4/2014

ǏǏLypsyn aikana rauhallisesti käyttäytyvä lehmä on signaali hyvin toimivasta lypsystä. Lehmä Poikkeavat asiat lehmän käytöksessä tai olemuksessa ovat usein signaaleja ongelmista. Niihin on reagoitava hakemalla ongelmien syitä. Lypsyn aikana lehmistä voi tehdä seuraavia havaintoja ja kysymyksiä: • Miten lehmät tulevat asemalle/robotille? – Hidas, vastahakoinen kulkeminen ei ole normaalia. • Miten lehmät seisovat asemalla/robotilla/parressa lypsyn eri vaiheiden aikana (esikäsittely, lypsimen kiinnitys, lypsyn loppuvaihe, irrotus)? – Rauhattomuus ei ole normaalia. • Miltä lehmän vetimet näyttävät heti irrotuksen jälkeen? Näkyykö vetimen tyvessä rengas? Onko vetimen päässä hyperkeratoosia? – Muutokset yli 20 % vetimissä ei ole normaalia. • Kuinka monessa vetimessä on värimuutoksia heti irrotuksen jälkeen (punainen, sininen, violetti)? – Värimuutokset eivät ole normaaleja. • Kuinka paljon jälkimaitoa neljänneksissä on irrotuksen jälkeen? – Mieluummin 20 suihketta kuin 5. • Miten lehmät poistuvat asemalta/robotista lypsyn päätyttyä? • Miten paljon lehmät sontivat lypsyasemalla/robotilla/parressa lypsyn aikana? – Jos yli 5–10 % lehmistä sontii asemalla, se kertoo eläinten pelosta tai hermostuneisuudesta.


Kuva : Ella Karttamo

ǏǏHyvä lypsyrutiini tuo lehmille turvallisuutta, jolloin harvemminkaan toistuvat asiat eivät aiheuta levottomuutta. Kuvassa tuotosseurannan asiantuntija Kirsi Leppikorpi ProAgria Keski-Pohjanmaasta.

Ihminen Kun havainnoi lypsyä, on pidettävä mielessä ainakin kaksi asiaa: lehmän biologia eli maidonantirefleksin toiminta ja lehmien säännöllisten rutiinien rakkaus. Yksittäisen lehmän lypsyrutiini ja koko karjan lypsytapahtuman lypsyrutiini tulee toteuttaa nämä seikat huomioiden. Kaikki normaalista poikkeava pelottaa lehmää ja aiheuttaa ongelmia. Kun nämä asiat otetaan huomioon, saadaan tehokas ja nopeasti sujuva lypsy. Lypsyhygienia ja utaretulehdusbakteerien tartuntamahdollisuuksien eliminointi on myös varmistettava. Lypsäjän toimintaan liittyviä kysymyksiä: • Kuinka kauan ensimmäisen lehmän siirtyminen aseman sisäänkäyntiportilta ensimmäiselle lypsypaikalle kestää? • Kuinka kauan ensimmäisen lypsypaikan lehmä seisoo paikallaan ennen kuin esikäsittely aloitetaan? • Jos lypsäjiä on useampia, käyttävätkö he kaikki samaa lypsyrutiinia? – Jos lypsäjiä on useampia, lypsyrutiini tulee dokumentoida. • Onko lypsyrutiini sellainen, että lehmän tarpeet toteutuvat? • Onko vedinkaston/-suihkeen peitto tarpeeksi hyvä? – Vähintään 90 % vetimissä tulee vähintään 2/3 vetimen ihon pinnasta olla vedinkaston peitossa. • Ovatko vetimet puhtaita ja kuivia lypsintä kiinnitettäessä? • Ajatteleeko lypsäjä hygieenisesti? – Käytetäänkö lypsykäsineitä? – Puhdistetaanko lypsimet tarvittaessa myös lypsyn aikana? – Ovatko lypsypyyhetaskut ja lypsyvaatteet puhtaita? – Ovatko lypsytarvikkeet puhtaita, löytyykö niiden puhtaanapidolle tarvittavat pesumahdollisuudet ja löytyykö niille asianmukaiset säilytystilat? – Löytyykö lypsypaikalta paikan puhtaanapitoon tarvittavat välineet? –Löytyykö tarvittava määrä vesipisteitä ja ovatko nämä kunnossa? • Lypsyrobotin toiminnasta voi kysyä samat kysymykset.

ǏǏVetimen värimuutos heti nännikupin irrotuksen jälkeen on selvä signaali ongelmasta, jonka syy tulee selvittää. Usein syy löytyy vetimelle sopimattomasta nännikumimallista.

Lypsykone Maitotilan ei missään nimessä kannata ottaa huonosti toimivan lypsykoneen utareterveydelle ja maidon laadulle mukanaan tuomaa riskiä. Tärkeimpiä lypsylaitteistoon liittyviä kysymyksiä ovat: • Huolletaanko lypsylaitteisto säännöllisesti ja käyttötunteihin suhteutettuna riittävän usein? • Ovatko lypsykoneen asetukset kohdallaan? – Alipainetaso, irrotusvirtaus, tykytys jne.? • Käytetäänkö karjalle sopivaa nännikumia? – Rauhattomuus lypsyn aikana, lypsyrasituksen merkit ja värimuutokset vetimissä kertovat usein sopimattomasta nännikumista. • Mikä on nännikumien ja muiden kumiosien vaihtoväli? • Toimiiko laitteistopesu? – Lämpötilat, pesuaineen kulutus ja pesutulos? • Toimiiko maidonjäähdytys riittävän tehokkaasti? – Nyrkkisääntö: neljännen lypsyn maidon tulee jäähtyä yksi aste / 20 minuuttia. Tämä koskee täyttä säiliötä ympäristön lämpötilassa 25 astetta. Maito ja Me 4/2014

25


Maidon laatu

Koostumushinnoittelu muuttuu Valioryhmän maidon hinnoittelu­perusteisiin vuodenvaihteessa tuleva muutos nostaa hieman rasvan ja valkuaisen merkitystä.

K

un kymmenyksien hinnoittelumuutoksen tai uuden kymmenyksen hinnan vaikutus lasketaan litrakohtaisesti, puhutaan eurosentin kymmenysosista. 30 kilon päivätuotoksella laskettuna päästään lehmä- ja päiväkohtaisesti euron kymmenysosiin (valkuainen 0,21 €/ pv ja rasva 0,075 €/pv). Näin ollen valkuaiskymmenyksen muutoksella on päivätasolla maitomääränä suunnilleen puolen litran ja rasvakymmenyksen muutoksella lasillisen tuotosmuutoksen vaikutus. Vuosi- ja lehmäkohtaisesti (9 000 kg/ lehmä/v) ero on kymmeniä euroja, valkuaiskymmenys 63 euroa vuodessa ja rasvakymmenys 22,5 euroa. Karjakohtaisesti vuositason vaikutus on tuhansia euroja (50 lehmää, rasvakymmenys reilut 1 000 €/v ja valkuaiskymmenys reilut 3 000 €/v). Pitoisuuden ja maitomäärän muutosten vaikutuksia talouteen kannattaa tilatasolla laskea esimerkiksi hyödyntämällä ruokinnan optimointipalvelut.

Hyvä säilörehun sulavuus ja käymislaatu Säilörehun käymishapot ovat melkeinpä ainoa tekijä, joka vaikuttaa enimmäkseen suoraan maidon pitoisuuksiin. Kun käymishappojen määrä lisääntyy, esimerkiksi biologinen vs. happosäilöntä, syönti, energian ja OIV:n saanti vähenevät, jolloin sekä maidon rasva- että valkuaispitoisuudet pienenevät. Korkeimmat pitoisuudet saadaan rajoittuneesti käyneellä hyvälaatuisella happorehulla. Säilörehun sulavuuden paraneminen lisää sekä valkuais- että rasvapitoisuuksia. Kolmas vaikuttava tekijä on sato. Kevätsadolla valkuaispitoisuudet ovat yleensä parempia. Lehmien rehuiksi kannattaa-

26

Maito ja Me 4/2014

Kuva: Anu Artjoki

Teksti Mikko Korhonen

ǏǏMaidon pitoisuuksiin voi vaikuttaa ruokinnallisista tekijöistä muun muassa säilörehun laadulla. Käymishappojen määrän lisääntyminen säilörehussa vähentää syöntiä sekä energian ja OIV:n saantia, jolloin maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät.

kin valita mahdollisuuksien mukaan parhaat säilörehut. Säilörehua tai apetta tulisi myös olla aina vapaasti saatavilla. Laadun lisäksi selkeä vaikutus on kasvilajilla, sillä palkokasvisäilörehut lisäävät maitotuotosta, mutta alentavat maidon pitoisuuksia.

ti valkuaispitoisuuteen. Osittain vaikutus perustuu lisääntyneeseen syöntiin, mutta myös OIV:n saannin lisääntymiseen. Valkuaislisällä ei juurikaan ole vaikutusta maidon rasvapitoisuuteen.

Väkirehun määrä

Tärkkelys ja sokeri nostavat ja rasva puolestaan alentaa jonkin verran maidon valkuaispitoisuutta. Rasva nostaa rasvapitoisuutta, mutta vaikutus riippuu sen laadusta, erityisesti rasvahappokoostumuksesta. Käytännön ruokinnan komponentteja mietittäessä eroja on esimerkiksi viljalajien välillä. Ohran korvaaminen kauralla alentaa pitoisuuksia. Vehnässä on tärkkelystä ja maississa on vehnääkin enemmän ohitustärkkelystä. Valkuaisen muodostumista rajoittavana tekijänä voi nurmisäilörehu-viljaruokinnalla olla glukoosin riittämätön saanti, jolloin aminohappoja käytetään glukoosin muodostamiseen. Glukoosin saantiin voi vaikuttaa lisäämällä rehuun glukoosin rakennusaineita. Yksi käytetyistä aineista on propyleeniglykoli. Tutkimustuloksia on myös siitä, että ruokinnan aminohappokoostumuksella on merkitystä. Rypsin soijaa parempi tuotantovaikutus perustuukin osittain juuri tähän.

Useimmiten valkuaispitoisuus lisääntyy väkirehumäärän lisääntyessä. Vaikutus on kuitenkin käyräviivainen, eli korkeammilla väkirehumäärillä vaste pienenee ja kääntyy negatiiviseksi. Yleisimmillä väkirehutasoilla 40–50 prosentin vaste pysyy positiivisena. Samanlainen käyräviivainen vaste on myös väkirehun vaikutuksessa rasvapitoisuuteen. Rasvapitoisuus alkaa laskea väkirehumäärän ylittäessä 40 prosentin, mutta selvä pudotus tapahtuu vasta väkirehutason ollessa > 60 prosenttia.

Energian ja OIV:n saanti Rehustuksen energiapitoisuuden lisääntymisellä on kahdenlainen vaikutus: se lisää valkuaispitoisuutta, mutta laskee rasvapitoisuutta. Jos halutaan energian kautta samansuuntaisia vaikutuksia, on keinona säilörehun laatu. Sitä kautta tuleva energialisä nostaa sekä rasva- että valkuaispitoisuuksia. Lisävalkuaisen kautta tuleva OIV:n saannin lisääntyminen vaikuttaa positiivises-

Erilaiset väkirehut ja lisäaineet

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Valio Alkutuotannossa.


Valiomaidon tuotantotapaohjeet ohjaavat vastuullisuuteen Valio on suomalaisten kuluttajien mielestä Suomen vastuullisin brändi tutkittujen sadan yrityksen joukossa, selvisi Sustainable Brand Index™ -verkkokyselyssä. Teksti Heidi Huttunen l  Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut

ruokansa alkuperästä ja tavoista, joilla se on tuotettu. Tämä näkyy myös Valion asiakkaiden vaatimuksissa maidon alkuperää kohtaan. Valion yritysvastuun peruspilarit ovat suomalaisen maidontuotannon ylläpitäminen, tuotteiden jäljitettävyys ja turvallisuus, lypsylehmien elinolosuhteiden kehittäminen sekä energian ja ympäristön säästäminen. Parhaillaan uudistettavassa Valiomaidon laatujärjestelmässä maidontuotannon vastuullisuuskysymykset huomioidaan aiempaa kattavammin. Eläinten ja ihmisten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö sisältyvät valiolaisen

tuotantotavan ohjeisiin. Uusi laatujärjestelmä kannustaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään yritystoimintaan. Se tarjoaa myös uusia työkaluja päivittäisen johtamisen tueksi. Uudistuva laatujärjestelmä pyrkii hyödyntämään jo olemassa olevia valiolaisen maidontuotantotavan vahvuuksia. Näitä ovat muun muassa maidon laatu ja hyvä tuotantohygienia. Tavoitteena on, että jokainen Valioryhmän maitotila ylittää lain kriteerit maidon laadun, eläinten hoidon, ympäristön ja tuotannon seurannan suhteen.

Vapaaehtoinen vastuullisuus menestystekijä Useat elintarvikeyritykset näkevät vastuullisuuden kilpailuvalttinaan ja korostavat sitä tuotteiden markkinoinnissa. Maailmalla maidontuotannon vastuullisuusmittareina käytetään hiilijalanjälkeä, laiduntamista, lehmien kestävyyttä tai lannan ravinteiden tehokasta hyödyntämistä riippuen siitä, mikä kyseiselle tuotantoympäristölle on edullisinta. Tuotanto koetaan vastuulliseksi silloin, kun se vapaaehtoisesti ylittää lainsäädän-

Mikä on Valiomaidon laatujärjestelmä? zz Valiomaidon laatujärjestel-

mässä on kuvattu hyvä valiolainen maidontuotannon toimintatapa. Laatu, turvallisuus ja tuotannon eettisyys ovat Valiomaidon laatujärjestelmän tärkeimmät kulmakivet. Maidontuottajalle laatujärjestelmän näkyvin osa on Maidon laatukäsikirja, jonka yhteiset säännöt sitovat kaikkia valiolaisia maidontuottajia. Niitä noudattamalla syntyy korkealuokkainen Valio tuotteiden maitoraaka-aine. Yhteisten ohjeiden noudattamisesta sovitaan osuuskunnan ja tuottajan välisessä laatusopimuksessa.

nön minimivaatimukset. Tällöin sillä on mahdollisuus edetä kauniista sanoista käytännön teoiksi. Kirjoittaja toimii laatuasiantuntijana Valio Alkutuotannossa.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com


Maidon laatu

Teksti ja kuvat Maija Kyrö

ǏǏVasikoiden juoma-automaatti on yksinkertainen ja helposti puhdistettavissa.

Umpilehmät tarkassa seurannassa

Salolaisella Poukarin tilalla panostetaan erityisesti ummessa oleviin ja juuri poikineisiin lehmiin. Uusi, vuonna 2011 valmistunut pihatto suo siihen hyvät mahdollisuudet.

J

emex-hieho on makaillut keskittyneenä poikimakarsinassa jo jonkin aikaa. Hyvän kokoiset sorkat pistävät esiin, kun emäntä Helena Kuuluvainen kiinnittää ketjut vasikan etujalkoihin. Lisäjoukkojen avustamana pirteä sonnivasikka Linux solahtaa oljille. Jemex saa heti ämpärillisen energiapitoista juomaa ja nousee nuolemaan vastasyntynyttä. Poukarin tilalla tapahtuma toistuu kaksi, kolme kertaa viikossa. Paljon on kuitenkin tehty ennen varsinaista poikimista.

Umpiaika parantaa ”Täällä teemme ehkä eniten töitä”, emäntä viittaa pihaton kaksiosaiseen takakierto-osastoon. Ummessa oleville on makuuparret, poikiville ja sairaille olkipohjaiset karsinat. Helena Kuuluvainen ja Ilkka Iltanen seuraavat tarkasti karjansa utareterveyttä lypsykauden aikana. He painottavat seurannan tärkeyttä myös umpeen laitettaessa ja ummessaoloaikana. ”Lehmämme saavat mielellään olla ummessa jopa neljä kuukautta, sillä haluamme pitkäikäisiä lehmiä”, emäntä sanoo. Pitkä ummessaoloaika tervehdyttää utareen ja suo lepotauon koko lehmälle.

28

Maito ja Me 4/2014

Solujen määrä nousee usein kuumalla säällä, vaikka lehmät pääsevätkin laitumelta sisälle viileään. Eläimet halutaan kuitenkin päästää laitumelle jaloittelemaan, sillä hyödyt ovat haittoja suuremmat. Soluja kohottavat monet muutkin seikat eikä aiheuttajaa välttämättä voi ennakoida. Lehmistä otetaan maitonäytteitä aina, jos on syytä epäillä tulehdusta. Jopa neljänneskohtaiset solumäärät saadaan robottien analyysistä, mutta utaretulehdusbakteerit on tutkittava laboratoriossa. Varsinkin Streptococcus pyogeneksen aiheuttama tulehdus voi johtaa neljänneksen umpeuttamiseen, vaikka lypsy jatkuisi muista neljänneksistä. Umpeen laitettaessa mietitään tarkkaan, tarvitseeko lehmä umpeenpanohoitoa, jotta se tulevalla maidontuotantokaudella välttyisi utaretulehdukselta. Jos umpihoitoon päädytään, lehmää ei hoidon jälkeen päästetä heti esimerkiksi laitumelle muiden kanssa vaan seurataan hoidon onnistumista takakierto-osastossa noin viikon ajan. Sinä aikana utareen pitäisi pehmentyä. Jo umpeutettujen lehmien muutokset olemuksessa, käyttäytymisessä ja utareneljänneksissä ovat signaaleja, joihin reagoidaan nopeasti.

ǏǏAutomaattilypsy hoituu kahdella DeLavalin VMS-lypsyrobotilla. Robottikaavin poistaa lannan ritiläkäytäviltä

ǏǏTakakierto-osastossa on makuuparret ummessa oleville, olkipohjaiset karsinat poikiville ja sairaille sekä karsinoita juottovasikoille.


Utareet tunnustellaan ja pienetkin poikkeamat noteerataan.

� Lehmien laiduntaminen on Helena Kuuluvaiselle ja Ilkka Iltaselle sydämen asia. Silti lehmät tulevat usein navettaan varsinkin kuumana päivänä. Myös ruokinta on sisällä navetassa.

”Laitumellakin eläin näyttää kipunsa”, Helena Kuuluvainen toteaa. Kun eläin vetäytyy omiin oloihinsa tai toisaalta tulee alakuloisena ihmisen luo, syö huonommin, nostelee jalkojaan utaretta kohti, Poukarin väki havahtuu. Utareet tunnustellaan ja pienetkin poikkeamat noteerataan. ”Paras tae tulevalle maidontuotantokaudelle on, kun utare tyhjenee umpiaikana tyhjäksi pussiksi, jossa nahka on nahkaa vasten”, Helena Kuuluvainen sanoo.

Rehua pöydällä Poukarissa päädyttiin uuteen navettaan, koska vanha – jo kertaalleen laajennettu – ei enää täyttänyt vähimmäisvaatimuksia mitoituksissa. Muutoinkin karjaa haluttiin lisätä. Uuden navetan myötä eläinaines nuortui, vaikka keskeisenä tavoitteena on lehmien kestävyys. Siirtymävaiheessa kaikki lypsävät pidettiin. Matalautareiset, automaattilypsyyn sopimattomat on kuitenkin jouduttu karsimaan. Vaikka toiminnot on saatu sovitettua uuden navetan käytäntöihin, eläinaineksen jalostaminen toivotulle tasolle jatkuu vielä pitkään. Alle 9 000 kilossa käynyt keskituotos on taas nousemassa. Vuonna 2013

karjan keskituotos oli 9 200 kiloa ja EKM 9 728 kiloa. Seosrehu tehdään laidunkaudellakin useita kertoja päivässä ja jaetaan saman tien, jotta rehu ei lämmetessään pilaantuisi. Isäntäväki pitää tärkeänä, että pöydillä on aina rehua. Näin vältetään eläinten turhaa kiirehtimistä rehunjakoon. Kun rehua on koko ajan, eläimet ovat rauhallisempia. Lehmät käyvät lypsyllä keskimäärin 2,5 kertaa vuorokaudessa. Isommassa maidossa olevat voivat käydä kolme kertaa ja umpeen menossa olevat vain kerran.

Raskas rakennusprojekti Atlantin taakse suuntautunut tutustumismatka antoi selvän kuvan, mitä uutta navettaa rakennettaessa tavoitellaan. Navetan pitää olla helppohoitoinen, mutta kuitenkin miellyttävä eläimille ja ihmisille. Mielessä oli kanadalainen tila, jossa isäntä hoiti satapäistä, tyytyväisen oloista lypsykarjaa yksin ja huolehti lisäksi perheen lapset hoitoon aamuisin. Sairaanhoitajavaimo kävi muualla töissä. Piirustuksissa kanadalaismallia mukailtiin Suomen oloihin. Meillä navetan pitää olla oikeiden mittojen ohella muun muassa laajennettavissa ja täyttää lujuusvaatimukset säädösten mukaan.

Innolla aloitettu navettaprojekti sai ikävän käänteen, kun rakennusluvasta tehtiin valitus. Pitkä valitusketju oikeuden eri portaissa viivästytti rakennusluvan lainvoimaisuuden ja sitä kautta investointirahoituksen saantia yli kaksi vuotta. Keskeneräistä rakentamista oli kuitenkin uskallettu jatkaa omalla riskillä, koska valitukselle ei tuntunut asiantuntijoiden mukaan olevan perusteita. Pankinjohtaja oli saatu vakuutettua kovan rahan lainalle. Eläimiä myyvät tuottajat joustivat vasikoiden ja hiehojen maksuajoissa. Taloutensa kanssa kamppailevat yrittäjät koettivat aluksi selvitä omin avuin. Uusi navetta pyrittiin saamaan nopeasti täyteen lypsäviä, jotta lainojen maksu onnistuisi maitotilin turvin. Työmäärä paisui, eläimiä hoidettiin jopa kolmeen eri paikkaan. Tuloksena oli arkoja ja ajoittain ripuloivia vasikoita. Hiehojen kiimoja ei aina huomattu. Oli suuri helpotus, kun 40 kilometrin päässä oleva tila perusti hiehohotellin. Nyt navetta, karja ja tilan pellot on saatu sopeutettua keskenään toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka yhtenä tärkeänä osana on hiehohotelli. Vasikat kuljetetaan sinne kahdeksan kuukauden ikäisinä ja ne tuodaan kotiin ennen poikimista siemennettyinä, pihattoon totutettuina, ihmisiin luottavina. Jotta hiehohotellin toiminta pysyisi tasapainossa, sinne viedään sama määrä eläimiä, mitä sieltä haetaan. Koska kaikkia hiehohotellissa kasvaneita ei välttämättä tarvita enää täyttämään tyhjiä parsipaikkoja, Poukarin tila myy siemennettyjä hiehoja suoraan hiehohotellista Faban jalostusneuvojan avustuksella. Helena Kuuluvainen ja Ilkka Iltanen ovat erittäin tyytyväisiä tällaiseen tilayhteistyöhön. Se on mahdollistanut keskittymisen toimintoihin, joihin itsellä on suurin palo. Lypsykarjan ja vasikoiden hoidon ohella emäntä muun muassa harjoittaa pienimuotoista terni- ja tinkimaidon sekä leipäjuuston myyntiä. Kesäaikaan isännän ajan vievät peltotyöt. Maito ja Me 4/2014

29


Maidon laatu

Tuotosseurannasta tsemppiä maitoyrityksen johtamiseen

Teksti Heli Wahlroos l Maitoyrityksen päätöksenteossa voidaan

hyödyntää tuotosseurannan eläinkohtaisia tai ryhmäkohtaisia tietoja sekä vertailla omia tuloksia muihin yrityksiin. Tiedot ovat pohjana myös useimmissa asiantuntijapalveluissa. Tietojen keruu ja tuotoslaskenta perustuvat kansainvälisesti sovittuihin sääntöihin. ProAgria Keskusten Liiton vetämän tuotosseurannan kehittämisprojektin tavoitteena on ollut asiakashyötyjen parantaminen ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen. Tuotosseurannan ohjesääntöön on tulossa joustavuutta koelypsyjen tekemiseen ja mahdollisuus hyötyjen maksimointiin. Koelypsyväliksi voi ensi vuonna valita 2, 4, 6 tai 8 viikkoa oman tarpeen mukaan. Väliä on mahdollista muuttaa pari kertaa vuodessa, mikäli haluaa joinakin aikoina tarkkailla tuotantotietojaan tiheämmin tai harvemmin. Uudistukset koskevat kaikkia tuotosseurantatiloja lypsyjärjestelmästä riippumatta. Summamaitotilat voivat ensi vuonna pitää koelypsynsä vapaammin valitsemanaan koelypsypäivänä. Lisäksi he saavat maitomäärien ilmoittamisen jälkeen

nopeasti ajantasaiset raportit käyttöönsä sekä koelypsyn kerralla valmiiksi. Enää ei tarvitse odotella kuukauden vaihtumista.

Raportit uudistuvat Jokaisen koelypsyn jälkeen maitoyritys saa palautetta työstään monipuolisilla raporteilla. Raportteihin on tulossa uusia tietoja ja toimintoja niin Ammun kuin Verkkopalveluiden puolelle. Kausiraporttiin saadaan halutessa näkyville muun muassa koelypsykohtainen maitomäärätavoite eri eläinryhmille, joka lasketaan asetetusta vuositavoitteesta. Nuorkarjalle tehdään oma raportti, joka sisältää tietoja kasvusta ja terveydestä. Työn alla ovat myös helposti muokattavat koelypsyraportit sekä eläinhuomiolistat.

Lisämäärityksenä tiineystesti Tuotosseurantanäytteestä tehtävät lisämääritykset käynnistyvät Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa huhtikuussa 2015. Maitonäytteestä tehdään aluksi tiineystesti, jonka tulos perustuu istukan erittämiin hormoneihin. Tiineys voidaan todeta näytteestä jo 28 päivää siemennyksen jälkeen. Myös eläinperäisten utaretulehdusbakteerien (Aureus, Agalactia, Mycoplas-

Universal Universal

ma bovis) analysointia selvitetään, mutta vedinkohtaiset bakteerimääritykset otetaan jatkossakin lisänäytteinä aseptisesti. Lisämääritysten ansiosta lehmistä saa helposti tietoa, jonka perusteella toimenpiteet voidaan kohdistaa ongelmatapauksiin ja säästää turhaa työtä.

Uutta Tuotannon ohjaus -palvelu Asiantuntijan tukea maitoyritykselle tarjoaa uusi ProAgrian Tuotannon ohjaus -palvelu. Asiakkaan toiveet ja tarpeet tuotannon kehittämiseksi ohjaavat palvelun sisältöä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi maitomäärään kasvattaminen, eläinten terveyden tai hyvinvoinnin parantaminen, talouden kehittäminen tai oman jaksamisen ja työtapojen parantaminen. Tavoitteiden toteutumista ja suuntaa seurataan aktiivisesti vuoden mittaan asiakkaan kanssa sekä toimistotyönä että navettakäynneillä. Tuotannon ohjauksessa hyödynnetään monipuolisesti tuotosseurannan tietoja ja raportteja, tuotannonhallintajärjestelmien tuottamia tietoja sekä navettahavaintoja. Kirjoittaja toimii tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa.


Delvotest antibiootti­jäämätestauksen käyttäjät pääosin tyytyväisiä l Delvotest SP NT® -antibioottijäämätes-

tiä on käytetty Valioryhmän maitotiloilla ja meijereissä kolmisen vuotta. Valio Alkutuotanto keräsi huhtikuussa 2014 Delvotestin käyttäjiltä kokemuksia. Kyselyyn vastasi 495 Delvotestin käyttäjää. Vastaajat jakautuivat osuuskunnittain ja tilakoon mukaan varsin tasaisesti. Eniten vastaajia oli suurista osuuskunnista ja tilakoossa 30–60 lehmää. Tulosten mukaan tutkittavat maitonäytteet otetaan pääosin kokonaan sivuun lypsetystä kokonaismaidosta ja testataan lääkityksen varoajan päättymisen jälkeen. Kontrollinäytteenä käytetään yleisesti tilasäiliömaitoa, joka on otettu tilasäiliön yläluukun kautta tai hanasta. Jos lääkityn lehmän maidon puhdistuminen kestää yli varoajan, on sallittua tehdä Delvotestiä varten testiseos, jossa on lääkityn lehmän maitoa ja puhdasta maitoa suhteessa 1:1. Vastaajista 57 prosenttia ei ole kokeillut testiseosta ja 11 prosenttia tekee Delvotestin aina testiseosta käyttäen. Testiseosta käyttävät kertoivat, että testiseoksen tekemisestä on apua, jos testattavan maidon puhdistuminen ylittää varoajan reilusti. Osa vastaajista kertoi, ettei

Delvotestin kouluarvosana

Vastauksia 477 kpl

Teksti Heidi Huttunen

180 160 140 120 100 80 60 40 20 0

4 5 6 7 8 9 10 Kouluarvosana

ǏǏVastaajista 72 % kertoi olevansa tyytyväisiä ja 14 % tyytymättömiä Delvotestiin. Yleisin annettu kouluarvosana oli 9. ole ollut tietoinen tästä mahdollisuudesta. Vastaajista 83 prosenttia ei ollut havainnut viallisia ampulleja. Osa kertoi huomanneensa ampullien vanhentuneen, ja osassa ampullien seinämistä on ollut vesipisaroita. Osa vastaajista kertoi ampullien antavan positiivisen tuloksen, vaikka testattavan maidon pitäisi olla puhdasta. Delvotest sai risuja herkkyydestä tietyille lääkeaineille, minkä vuoksi maidon puhdistuminen saattaa ylittää ilmoitetun varoajan. Osa vastaajista koki, että kolmen tunnin testausaika on liian pitkä. Myös pienet testivälineet ovat joidenkin mielestä hankalia käyttää. Tulosten tulkinta on vas-

Kehitämme ja valmistamme tuotteemme Suomessa vastuullisesti ihmisistä ja ympäristöstä huolehtien.

taajien mielestä varsinkin rajatapauksissa haasteellista. Testi sai kehuja nopeudesta ja yksin­ kertaisuudesta. Osa vastaajista piti testin herkkyyttä hyvänäkin asiana tuoteturvallisuuden kannalta. Testituloksen tulkinta oli helppoa ja lämpöhauteen äänimerkki oli hyvä muistutus. Delvotest-kyselyn avoimiin kysymyksiin saatiin paljon vastauksia, joiden avulla ohjeistusta pyritään selkeyttämään. Avoimissa vastauksissa vastaajat painottivat huolellisuutta ja ohjeiden noudattamisen tärkeyttä testin teossa. Kirjoittaja toimii laatuasiantuntijana Valio Alkutuotannossa.


Maidon laatu

ǏǏJoensuun juustolan tuotantovastaava Anni Alakotila (vas.) ja myyntiin hyväksyjän koulutuksen saanut tuotevalmistaja Päivi Ryynänen halkaisevat juustoerästä otetun näyteharkon arviointia varten. Juustosta arvioidaan ulkonäkö, maku, haju, rakenne ja massa.

ǏǏValion Joensuun tehtaan prosessivastaava Pekka K. Hirvonen kertoo, että juustoja kellaroidaan useissa eri lämpötiloissa. Joensuun tehtaalla on kellareita, joiden lämpötila vaihtelee 5–20 °C:n välillä.

50 v.

Vuoden 2015 juhlajuusto Valio Salaneuvos® Todellinen Juustonvalmistuksen ykkösjuttu on laadukas maito, jossa voihappobakteerien määrä on pieni. Valion Joensuun tehtaalla valmistetaan juustoja vuosittain 15 miljoonaa kiloa, esimerkiksi uudistunut Valio Salaneuvos® Todellinen. Teksti Anu Artjoki Kuvat Risto Kuittinen

32

Maito ja Me 4/2014

H

yvälaatuinen, vähän juustonvalmistusprosessia haittaavia mikrobeja sisältävä maito on juustonvalmistuksessa kulmakivi. Esimerkiksi moitteeton säilörehu näkyy juustonvalmistuksessa saakka: maidon laatua parantavat toimenpiteet tiloilla tuovat plussaa myös jalostavassa teollisuudessa. Valion Joensuun tehtaalla vastaanotetaan maitoa noin 600 000 litraa eli rekkakuormissa 15–20 täysperävaunullista joka päivä. Maito tulee tehtaalle arviolta 580 tilalta ja siitä noin 73 prosenttia menee harkkojuustojen valmistukseen. ”Joensuussa tehdään juustoja, maitojauhetta ja tuorejuustoja. Valio Salaneuvos® Todellinen juuston lisäksi tuotannossa ovat kaikki Valio Polar® juustot ja Valio Arki Gouda”, sanoo tehtaan prosessivas­taa­ va Pekka K. Hirvonen. Hän on työskennellyt Joensuussa 16 vuotta ja tuntee juustonvalmistuksen prosessit perin pohjaisesti. Maito vastaanotetaan Joensuussa erilli-

sen vastaanottorakennuksen maitosiiloihin, joista se jaetaan eri prosesseihin. Juustonvalmistukseen menevä maito pastöroidaan ja rasvapitoisuus vakioidaan. ”Tunneliputkea pitkin juustolaan kulkeva maito säädetään tarkalleen valmistettavan juuston rasvapitoisuuteen, jolloin juustolassa maitoa ei enää käsitellä”, Hirvonen kertoo.

Hapate, juoksete, lämmitys ja leikkaus Joensuun juustolassa on viisi juustonvalmistuskattilaa, joista jokaiseen mahtuu 20 tonnia maitoa. Keittokattilassa maitoon lisätään hapatteet ja juoksete, jolla maidon kaseiini saostetaan. ”Hapate on puhdasviljelty mikrobikanta, joka on yksi tekijä määräämässä juuston maun ja syntyvän elintarvikkeen olemuksen. Käytetyn hapatteen lisäksi rasva-, suola- ja hiilihydraattipitoisuudet vaikuttavat juuston ominaisuuksiin”, Pekka K. Hirvonen selvittää.


Joensuussa valmistetaan Valion suosikkijuustoja Valio Salaneuvos® Todellinen, kaikki Valio Polar® juustot ja Valio Arki Gouda.

Valio Salaneuvos® Todellinen juhlistaa Valion 110-vuotista historiaa

� Anni Alakotila esittelee kaunispintaisia juustoharkkoja, jotka ovat matkalla suolaukseen.

”Keittovaiheessa juustomaito saostetaan juoksetteella ja saostumaa leikataan terävillä terillä. Massaa lämmitetään ja hämmennetään, jolloin heraa erottuu pois. Keittovaihe voi kestää esimerkiksi kaksi tuntia, mutta vaihtelee juustolaadusta riippuen. Keittämisen jälkeen juusto annostellaan muotteihin”, Joensuun juustolan tuotantovastaava Anni Alakotila kertoo. ”Käsityövaiheina juustonvalmistuksessa ovat hapatteiden lisäys, pH:n mittaus ja valmistuslinjastojen pesu. Kaiken muun tekevät koneet. Yhdessä vuorossa juustolassa työskentelee kaksi henkilöä”, Alakotila jatkaa.

Heraa ulos, suolaa sisään Kun juustot ovat muoteissa, ne kuljetetaan pitkän puristimin varustetun tunnelilinjaston läpi. Puristuksen aikana juustoista erotetaan hera. Purkulaitteelle saapuessaan juustoharkot ovat kaunispintaisia ja sileitä eikä heraa juuri enää erotu. ”Purkulaite irrottaa juustot muoteista ja ne menevät suolaukseen. Harkot upotetaan häkeissä suola-altaisiin, joissa ne saavat juustolaadulle ominaisen suolapitoisuutensa”, Hirvonen kertoo.

zz Valio Salaneuvos® uudistui syys-

”Suolaa ei sekoiteta juustomassaan keiton aikana, vaan suolaus harkkoina on vallitseva käytäntö. Juustoharkot ovat 16 prosenttisessa suolaliuoksessa laadusta riippuen kymmeniä tunteja”, hän jatkaa. ”Vähärasvaiset juustot suolaantuvat nopeasti.” Suolavedessä on mikrobikanta, jonka ylläpito yhdessä oikean pH:n ja altaiden puhdistuksen kanssa on tärkeää suolauksen onnistumisen kannalta. Suolauksen jälkeen juustoharkot pakataan kypsytyskalvoon. Ennen kellarikypsytykseen siirtymistä harkot läpivalaistaan ja varmistetaan pakkausten ilmatiiviys. Juustot pakataan kypsytyslaatikoihin ja siirretään kellareihin kypsymään.

Kellarointia useissa lämpötiloissa ”Juustolle tyypillinen maku ja aromi syntyvät vasta kellaroinnin aikana”, Anni Alakotila sanoo. Joensuun juustolassa on useita eri kellareita, joiden lämpötila vaihtelee 5–20 asteen välillä. Samaa juustoerää kierrätetään eri kellareissa, esimerkiksi Valio Salaneuvos® 17 % käy kypsytyksen aikana kolmessa eri kellarissa. uu

kuussa ja juuston nimi on nyt Valio Salaneuvos® Todellinen. Täyteläinen gouda on saanut nimensä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytetyistä virka- ja arvonimistä, joista Salaneuvos on arvoluokista kolmanneksi ylimmässä ja Todellinen Salaneuvos toiseksi ylimmässä. Valio Salaneuvos® juusto täytti tänä vuonna 50 vuotta. Juuston valmistus alkoi 1960-luvulla Kuopion osuusmeijerin Sinikiven juustolassa, mutta nykyään sen valmistaa Valion Joensuun tehdas. Uudistunut Valio Salaneuvos® Todellinen kypsyy nyt aiempaa kauemmin, 3–4 kuukautta. Juusto on saanut vahvemman ja täyteläisemmän maun uusien makuhapatteiden ansiosta. Siksi myös nimi muutettiin oikeutetusti vielä entistä arvokkaampaan muotoon. Valio Salaneuvos® Todellinen voitti tänä vuonna goudajuustojen makutestin. Se sopii erinomaisesti juhlistamaan Valion 110-vuotista historiaa juhlavuoden 2015 juustona. Tuoteperheeseen kuuluu lisäksi kevyempi Valio Salaneuvos® 17 % ja vahva Musta Salaneuvos®. Herkullisia juustoreseptejä ja -vinkkejä Valion nettisivuilta www.valio.fi/reseptit

Maito ja Me 4/2014

33


”Joensuun tehtaalla valmistettavien juustojen kellarointi kestää juustolaadusta riippuen noin 1–3 kuukautta. Juustolaatujen oikea kellarointilämpötila kypsytysvaiheessa varmistaa optimaalisen mikrobien kasvun ja siten juuston oikean maun ja rakenteen kehittymisen”, Pekka K. Hirvonen lisää. Viimeiseksi ennen kuluttajapakkaamoon lähtöä juusto jäähdytetään kylmimmässä kellarissa, koska juuston lämpötilan tulee olla tällöin alle kahdeksan astetta.

Myyntiin hyväksyjä maistaa, haistaa ja arvioi Kun juustoja on kellaroitu riittävän pitkään, jokaisesta valmistuserästä otetaan näyteharkot myyntiin hyväksyjän arvioitavaksi. Juustosta analysoidaan ulkonäkö, maku, haju, rakenne ja massa. ”Ensimmäiseksi tarkistetaan erän keittotiedot. Juustoharkon kypsytyskalvo avataan ja harkosta kairataan tietyn sapluunan mukaan kuusi juustotappia Joensuun tehtaan laboratorioon analysoitaviksi”, myyntiin hyväksyjän koulutuksen saanut tuotevalmistaja Päivi Ryynänen kertoo. ”Juustosta analysoidaan laboratoriossa suola-, rasva- ja kuiva-ainepitoisuudet.” Tämän jälkeen harkko halkaistaan suurella veitsellä ja tutkitaan juuston kolorakenne ja pinta. Myyntiin hyväksyjän huoneen yhden seinäpinnan täyttääkin eri-

+

+

laiset juustojen ominaisuuksien sanalliset ja kuvalliset määritelmät: esimerkiksi kolojen sallittu muoto ja koko on tarkasti määritelty. ”Juuston maku arvostellaan harkosta leikatusta maistiaistikusta. Kaikki havainnot kirjataan ylös juustoerän tietoihin. Ominaisuudet pisteytetään siten, että kunkin ominaisuuden paras pistemäärä on 5, sitten on 3 pistettä ja II-luokan juusto menee jatkojalostettavaksi”, Ryynänen selvittää. ”Kun tuntee millainen kunkin juuston tulee olla, ei tuota vaikeutta arvostella eri juustotyyppejä samana päivänä”, Ryynänen vastaa kysymykseen maistelijan työn haasteista. Harkkojen lisäksi kuluttajapakkauksissa olevia juustoja arvioidaan viikoittain: jokaisesta juustolajista tulee pakkaus arvioitavaksi kaksi viikkoa parasta ennen -päiväyksen jälkeen. ”Tämä arviointi auttaa meitä tuotekehityksessä. Toiset virhekäymiset tulevat esiin vasta juuston ikääntyessä”, Pekka K. Hirvonen avaa asiaa.

Pakkaus viimeistelee juuston Valmiit juustot pakataan tehtaan kuluttajapakkaamossa. Pakkauslinjan päässä poistetaan käsityönä kypsytyslaatikot ja -kalvot, muuten pakkauslinja toimii koneellisesti. Pakkaamisen jälkeen juustot kuljetetaan varastoon, josta ne jaetaan Valion autoil-

=

ǏǏPakatut tuotteet matkaavat laatikoissa varastoon, joista ne kuljetetaan edelleen Valion viiteen jakeluvarastoon. la mahdollisimman nopeasti myyntiin – juustonnälkäisten asiakkaiden pöytiin. ”Joensuussa tuotetuista 15 miljoonasta juustokilosta pakataan kahdeksan miljoonaa kiloa omassa pakkaamossamme, jossa on viisi pakkauslinjaa”, Joensuun tehdasta kaksi vuotta johtanut Petri Liukka kertoo. Tehtaanjohtaja Liukan mielestä suomalainen maito on maailman parasta. ”Erityisesti juustonvalmistuksessa maidon sisältämät bakteerit voivat aiheuttaa ongelmia. Mikrobien aiheuttamia virhekäymisiä voidaan hillitä tosin baktofugointi-menetelmällä”, tehtaanjohtaja toteaa. ”Laadukkaasta, kotimaisesta ja vähän mikrobeja sisältävästä maidosta saadaan aina kuitenkin parhaimmat juustot”, hän lisää.

KOKONAISUUS, JOSTA KARJASI PITÄÄ JA TALOUTESI TYKKÄÄ

MY YMME RAHOITAMME HUOLLAMME

PEECON SEOSREHUVAUNUT

JF TARKKUUSSILPPURIVAUNUT

DIECI KUROTTA JAT

KAIKKI MITÄ TARVITSET LAATUREHUN VALMISTUKSEEN KONEMYYNTI P. 0424 720 600 • myynti@kjellman.fi VARAOSAT JA HUOLTO P. 0424 720 300 • pmj@kjellman.fi


Koneklinikka

Tilasäiliöiden kylmäaineet ja uusi F-kaasuasetus Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi F-kaasu­asetus muuttaa tilasäiliöissä sallittujen kylmäaineiden valikoimaa ja vuototarkastuksien määräytymis­ periaatteita. Siirtymäajat helpottavat uuden asetuksen käyttöönotossa. Teksti ja kuva Esa Manninen

E

U:n F-kaasuasetuksen tavoite on suojella ympäristöä vähentämällä fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä. Uusittu F-kaasuasetus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Tilasäiliöiden ja maidon jäähdytyksen kannalta asetuksessa on kaksi tärkeää kohtaa: vuototarkastuksien määräytymisperiaatteet ja uusien tilasäiliöiden sallitut kylmäaineet muuttuvat. Näille kummallekin pääkohdalle on kuitenkin säädetty kohtuulliset siirtymäajat, joten muutokset eivät vaikuta käytäntöihin välittömästi. Ne kertovat kuitenkin siitä, mihin suuntaan ollaan menossa.

Vuototarkastusten määräytyminen Nykyisin tilasäiliöt on tarkastettava vuotojen varalta vuosittain, kun tilasäiliössä olevan kylmäaineen määrä on vähintään kolme kiloa. Osa valiolaisista maitotiloista hankkii itse tilasäiliönsä ja silloin tarkastusvastuu on yksiselitteisesti maidontuottajalla. Jos osuuskunta on ostanut tilasäiliön ja vuokraa sitä, on kylmäainetarkastusvastuu mahdollisesti osuuskunnalla. Asia on varmistettava tällöin osuuskunnasta. Mikäli osuuskunta on ostanut tilasäiliön ja tuonut sen tilalle ilman vuokraa, on vastuu osuuskunnalla. Ensi vuoden alussa voimaan tulevan asetuksen mukaan tarkastuspakko määräytyy tilasäiliössä olevan kylmäaineen määrän ja kyseisen kylmäaineen lämmitysvaikutuksen eli GWP-arvon mukaan. Asetuksessa käytetään ilmaisua hiilidioksidiekvivalenttitonni, jolla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen määrää ilmaistuna metrisinä tonneina kasvihuonekaasujen painon ja niiden lämmitysvaikutuksen tulona. Tarkastusrajana uudessa asetuksessa on viisi hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Mitä suurempi kylmäaineen GWP-arvo on, sitä pienempi määrä kylmäainetta johtaa tarkastuspakkoon. Jos tilasäiliössä on esimerkiksi kylmäainetta R404A, jonka GWP-arvo on 3 922, ylittyy em. raja, kun kylmäainetta on yli 1,3 kiloa. Jos kylmäaineena on R134a, jonka GWP-arvo on 1 430, ylittyy em. raja, kun kylmäainetta on yli 3,5 kiloa. Käytännössä tämä muutos tarkoittaa sitä, että lähes kaikki R404A-ainetta sisältävät tilasäiliöt tulevat vuosittaisen vuototarkastuksen piiriin. Toisaalta jotkut R134a-tilasäiliöt, joissa R134a:ta on alle 3,5 kiloa, saattavat pudota pois säännöllisen tarkastuksen piiristä. Tälle vuototarkastusmuutokselle on annettu siirtymäaikaa vuoden 2016 loppuun. Siihen asti noudatetaan nykyistä kaikkia kylmäaineita koskevaa kolmen kilon tarkastusrajaa.

ǏǏTilasäiliön laitekyltti, jossa on mainittu kylmäaineen tyyppi R134a ja sen määrä 2 x 3,750 kiloa. Kylmäainevuotoihin liittyen on syytä mainita, että jos tilasäiliössä on ollut kylmäainevuoto, joka on korjattu, on korjauksen onnistuminen tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta. Korjaukset ja tarkastukset saa tehdä vain pätevöity henkilö.

Uusien tilasäiliöiden kylmäaineet ja uuden kylmäaineen huoltokäyttö F-kaasuasetuksen liitteessä on lueteltu erilaisten kylmälaitteiden markkinoille saattamista koskevat kiellot. Tilasäiliö katsotaan kiinteäksi kylmälaitteeksi ja sen perusteella uusien tilasäiliöiden kylmäaineisiin tulee rajoituksia 1.1.2020. Tilasäiliöitä, joiden kylmäaineen GWP-arvo on vähintään 2 500, ei saa saattaa markkinoille 31.12.2019 jälkeen. Tämä kielto tulee siis koskemaan muun muassa kylmäainetta R404A, mutta ei kylmäainetta R134a. Edellä mainitut rajoitukset koskevat myös uuden kylmäaineen huoltokäyttöä eli 1.1.2020 lähtien huollossa saa käyttää vain talteen otettua kylmäainetta. Tulevat rajoitukset kannattaa huomioida uuden tilasäiliön hankintaa suunniteltaessa.

Muita asetuksen kohtia Laitteista talteen otettuja, kierrätettyjä F-kaasuja, joiden GWParvo on vähintään 2 500, saa käyttää huollossa 31.12.2029 asti. Sekä laitteessa että mainonnassa on 1.1.2017 alkaen ilmoitettava kylmäaineen määrän ohella myös kylmäaineen GWP. Omistajan/haltijan lisäksi myös huoltoyrityksen on säilytettävä kopiot huoltokirjanpidosta. Tietoja on säilytettävä viisi vuotta. Kirjoittaja toimii neuvontapäällikkönä Valio Alkutuotannossa.

Lisätietoa � www.ymparisto.fi/fkaasut � F-kaasuasetus suomeksi: eur-lex.europa.eu/legal-content/ FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_150_R_0008&from=EN

Maito ja Me 4/2014

35


Terveyden­huolto

Ukki innosti eläinlääkäriksi zz Kristiina Sarjokari on asunut nuoruutensa Jyväskylän

maalaiskunnassa, mutta on syntyisin Joensuusta. Siellä hänen isovanhemmillaan oli lypsykarjatila, jossa Sarjokari on viettänyt lapsuutensa kesät. ”Ukin kanssa kävelimme peräkkäin navettaan kädet samalla tavalla selän takana. Hän totesi minulle ollessani 6-vuotias, että sinusta voisi tulla eläinlääkäri koska pärjäät niin hyvin eläinten kanssa. Siitä lähtien ammattihaaveeni oli selvä”. ”Olen siis unelma-ammatissani, ja nykyisistä työtehtävistäni hyvällä tavalla liekeissä”, Sarjokari hymyilee. Harrastuksikseen terveydenhuoltoeläinlääkäri luettelee palveluskoiratoiminnan 2,5-vuotiaan belgianpaimenkoiransa kanssa sekä kuorolaulun, johon viime aikoina ei ole tosin liiennyt aikaa. Hän pitää valokuvaamisesta luonnossa ja lasten kanssa hän lähtee mielellään sieniretkelle. Sarjokari pitää myös kalastuksesta. Terveydenhuoltoeläinlääkärin vakituinen asuinpaikka on Pohjois-Mäntsälä.

36

Maito ja Me 4/2014


Teksti Anu Artjoki Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää

Terveydenhuoltotyö kehittyy Karjanomistajan tarpeiden tulee olla etusijalla lypsy­ karjojen terveydenhuoltotyössä, sanoo Valion terveyden­huoltoeläinlääkärinä elokuussa aloittanut Kristiina Sarjokari. Hänen tehtäviinsä kuuluu kansallisen terveydenhuollon ja Nasevan kehittäminen.

T

erveydenhuoltotyön tavoitteena on, että laadukasta maitoa lypsetään terveistä ja hyvinvoivista lehmistä taloudellisesti kannattavalla tilalla, jolla eläimet jaksetaan hoitaa hyvin. ”Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pyrimme siihen, että kaikki valiolaiset maitotilat ovat tulevaisuudessa suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä ja kaikki tilat saavat terveydenhuoltoon liittyviä palveluita tasapuolisesti koko maassa”, Kristiina Sarjokari sanoo. Karjanomistajan on hyvä olla aktiivisesti mukana omaa tilaansa koskevassa terveydenhuolto- ja kehittämiskeskustelussa ja saada asiantuntijapalveluita kulloisessakin tilanteessa työ- ja kustannustehokkaasti. ”Parhaiten tavoite toteutuu, kun yhteistyökumppanit keskustelevat karjanomistajan kanssa aika ajoin kaikki yhdessä, joko fyysisesti saman pöydän ääressä tai etäkokousvälineiden avulla”, Sarjokari jatkaa. Terveydenhuollon kehitystyö on Sarjokarille mieleistä. Hän tahtoo omalta osaltaan olla lisäämässä ihmisten ja eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Itsensä ja kollegansa hän näkee maitotilallisen tasavertaisina yhteistyökumppaneina, ei esimerkiksi tarkastusten tekijöinä. ”Yhteistyötä eri sidosryhmien ja karjanomistajan välillä on parannettava. Me Valion Alkutuotannossa teemme yhteistyötä tilan oman tai hoitavan eläinlääkärin kanssa sekä esimerkiksi valiolaisten osuuskuntien, ProAgrian ja Faban asiantuntijoiden kanssa”, Sarjokari kertoo.

Vahvaa nautakokemusta ja -tutkimustyötä Kristiina Sarjokarilla on vankka kokemus nautojen terveydenhuoltotyöstä: hän on opettanut märehtijöiden terveydenhuoltoa yli 16 vuotta eläinlääketieteen opiske-

lijoille Helsingin yliopiston Saaren yksikössä. Mäntsälässä sijaitseva Saaren klinikka on maan ainoa tuotantoeläinsairaala, joka hoitaa myös lähialueiden eläinlääkäripalveluita. Ennen yliopistouraa Sarjokari työskenteli kunnaneläinlääkäreiden sijaisena. Sarjokarin työnkuvaan on kuulunut myös päivystystä ja tavallisten sairas- ja sairaalatapausten hoitoa, esimerkiksi leikkauksia. Sarjokari on ollut mukana pihattotutkimuksissa, joissa yhtenä tutkimuskohteena on ollut lehmien olosuhteiden yhteys eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

Terveydenhuoltosuunnitelma tilan kehittämisen väline Käytännön terveydenhuoltokäynnit ovat Kristiina Sarjokarille tuttuja, samoin navettarakentamisen konsultointi ja navettapiirustusten arviointi. Terveydenhuoltokäyntejä hän arvioi tehneensä satoja. ”Terveydenhuoltosuunnitelma auttaa hahmottamaan, missä tilalla mennään ja mihin suuntaan sitä on kehitettävä. Terveydenhuoltosuunnitelma on tilan kehittämisen väline ja siihen on merkitty selkeä aikataulu, miten työssä edetään. Se myös osoittaa, missä asioissa tilalla on onnistuttu”, hän kuvailee. Suunnitelmien myötä töiden luonne tiloilla muuttuu: pyritään keskittymään tärkeimpien töiden tekemiseen. Suunnittelu parantaa asioiden hallintaa ja mahdollisuuksia keskittyä kulloinkin tehtävään työhön. ”Terveydenhuoltosuunnitelman kus­ tannukset ovat palveluntarjoajan ja maidontuottajan välinen asia. Taksa voitaisiin sitoa tavoitteiden saavuttamiseen, esimerkiksi tuotetun maidon määrään”, Sarjokari sanoo. ”Käytännössä Suomessa terveydenhuoltotyön hinnoittelu on useimmiten tuntiperusteinen.”

Kuka ? � Kristiina Sarjokari,

terveydenhuoltoeläinlääkäri

� Aikaisempia työtehtäviä:

Helsingin yliopiston eläinlääke­ tieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 1998 � Koulutus: ELL, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri � Ikä: 46 � Perhe: Aviomies Hannu Sarjokari ja 4-vuotiaat kaksoset Venla ja Lassi � Harrastukset: Palveluskoiratoiminta, laulu, valokuvaus ja retkeily.

Tilalla kannattaisi tehdä paitsi kat­ta­ vam­pia vuosikatsauksia, joissa tarkastellaan kuluvan vuoden tavoitteiden on­nis­ tumista ja suunnitellaan tulevaa, myös seu­rantakäyntityyppisiä tilannekatsauksia. ”Tilannekatsausten tiheys riippuu seurattavasta asiasta, karjaomistajan toivomuksista ja vaikkapa karjakoosta. Päätarkoituksena on seurata terveydenhuoltosuunnitelman toteutumista ja tehdä siihen tarvittavat muutokset, jos havaitaan, ettei suunnitelma toimi odotetulla tavalla.” ”Terveydenhuollon rekisterijärjestelmä Naseva on yksi työväline, johon on kirjattu esimerkiksi alan hyvät toimintatavat. Yhtenä tavoitteistamme on, että kaikki valiolaiset maitotilat kuuluvat Nasevaan. Kun asiat on dokumentoitu, voidaan osoittaa myös kuluttajille, että tila on terveydenhuollon piirissä ja täyttää tietyt kriteerit”, Kristiina Sarjokari sanoo. Rutiininomaisesti Nasevaan kirjatun tsekkilistan asioiden läpikäyminen ei ole kuitenkaan terveydenhuollon varsinainen tavoite, vaan se, että huomataan ne asiat, joita kannattaa kehittää jatkossa. Kristiina Sarjokari kertoo, että tällä hetkellä valiolaisista tiloista 67 prosenttia kuuluu Nasevaan. ”Tulevaisuudessa kaikille valiolaisille tiloille toivon mukaan tehdään terveydenhuoltosuunnitelma”, Sarjokari linjaa. Maito ja Me 4/2014

37


Terveyden-­ huolto

Teksti Laura Kulkas

Utaretulehdusongelman

ratkomisprosessi Kuva: Virpi Lähteinen

Utaretulehdus on yleisin lehmiemme sairaus. Se on sekä taloudellinen, laadullinen että eettinen ongelma. Monissa ongelmatapauksissa kannattaisi panostaa ongelman selvittelyyn ja tehdä suunnitelma sairauden ennaltaehkäisyyn. Suunnitelman toteuttaminen tuo yleensä hyviä tuloksia.

O

ngelmatapauksissa asiantuntija-apu on useimmiten tarpeellista. Oma eläinlääkäri ja terveydenhuoltoeläinlääkäri ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Hankintaosuuskuntien tuotantoneuvojat ovat myös alan asiantuntijoita. Heidän painopistealueensa on erityisesti lypsy ja lypsykoneet.

ongelma haltuun Utaretulehdusongelman ratkomisprosessi sisältää neljä osa-aluetta: � Tilanteen selvittäminen � Tilanneanalyysi � Ennaltaehkäisysuunnitelma � Jatkuva seuranta

A. Tilanteen selvittäminen Prosessi aloitetaan utaretulehdustilanteen selvittämisellä. Tilannetta kuvaavat monet mittarit, joista kaikkia ei tarvitse käyttää. On kuitenkin hyvä selvittää useampia lukuja, jotta saadaan tarpeeksi laaja kuva ongelmasta. Tilalla voi olla vaikeuksia tankkimaidon soluluvun kanssa, mikä pahimmillaan voi merkitä maidon haun keskeytymistä tai ainakin huonompaa maidon hintaa. Antibioottihoitojen määrä voi olla korkea (> 30 %), mikä myös merkitsee näkyviä taloudellisia tappioita.

38

Maito ja Me 4/2014

Lehmiä joudutaan ehkä poistamaan turhan paljon jonkin hankalan mikrobin takia. Utaretulehdusprosentti (lehmät, joilla on mittaushetkellä > 200 000 solua / ml) voi olla korkea (> 20 %), mikä merkitsee vähentynyttä maidontuotantoa tulehtuneissa neljänneksissä. Tästä muodostuu pääosa ”näkymättömistä” tappioista. Utaretulehduksia aiheuttavat mikrobit kannattaa myös selvittää (Valma, Naseva), erityisesti viimeisen vuoden ajalta tai ajal-

ta, jolloin erityinen ongelma on esiintynyt. Mikrobitiedon avulla saadaan kuva ongelman tyypistä, eli onko se tartunnallinen vai ympäristöperäinen, ja siten apua ennaltaehkäisyn suunnitteluun. Myös stafylokokkien penisilliiniresistenssi kannattaa selvittää.

B. Tilanneanalyysi Kun on saatu esille tarvittavat luvut, voidaan tilannetta analysoida: miten suuresta ongelmasta on kyse ja mikä mikrobi on pääaiheuttajana? Kustannuslaskurin avulla voidaan tappioita hahmottaa, mikä toivottavasti motivoi tuottajaa toimenpiteisiin. Navettakierroksen aikana keskitytään ongelmatyypin kannalta oleellisten ympäristö- ja lehmätekijöiden selvittämiseen. Lehmän makuualue ja ilmanvaihto ovat oleellisia ympäristöpuolella. Erityisesti tartunnallisten mikrobiongelmien (stafylokokit ja Str.agalactiae) ollessa kyseessä kannattaa lypsy ja lypsykoneen toiminta myös selvittää. Ruokinta vaikut-


taa lehmien puolustusvasteeseen, joten sillä on paljon merkitystä, erityisesti liialla lihomisella ja laihtumisella.

C. ennalta­ehkäisy­suunnitelma Ongelman korjaamisen ja uusien utaretulehdusten ennaltaehkäisyn kannalta on usein puututtava vähintään kolmeen asiaan: tartuntapaineen vähentämiseen, ympäristöolosuhteiden korjaamiseen ja ruokinnan korjaamiseen.

Tartuntapaineen vähentäminen Sairaiden eläinten hoitaminen antibiooteilla tai niiden poistaminen vähentää tartuntapainetta. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei mitään utaretulehdusongelmaa ratkaista pelkillä antibioottihoidoilla: ongelman ratkomisessa on ympäristö- ja hoitotekijöillä ratkaiseva merkitys. Sairaiden poistaminen on erityisen hyvä keino S.aureuksen, Str.agalactiaen ja Mycoplasma boviksen ollessa kyseessä. M.bovista sairastavat lehmät kannattaa poistaa heti, muita suunnitelman mukaan. S.aureuksen aiheuttaman ongelman ollessa kyseessä ei pidä hätiköidä, varsinkin, jos lehmistä on pula (esim. laajentumistilanteessa).

Utaresairaat lehmät kannattaa kuitenkin aina erotella terveistä, eli pihatoissa on ratkaisevaa ryhmittelymahdollisuus. Neljänneksiä voi myös tarvittaessa laittaa umpeen tartuntapaineen pienentämiseksi. Ylitäyttö on klassinen tapa ylläpitää liian suurta tartuntapainetta. Se on lainvastaista, joten sitä ei tule harrastaa.

Ympäristöolosuhteiden korjaaminen Lypsyllä ja lypsykoneella on merkitystä. Kaikkien pitäisi tähän mennessä osata lypsää. Lypsykoneen kunnossapitoon on aina perehdyttävä kunnolla. Erityisesti AMSlypsykoneet näyttävät olevan suhteellisen haasteellisia, ainakin osalle tuottajista. Lehmän makuupaikan puhtaudella on tärkeä merkitys utareterveydelle, samoin pihatoiden lantakäytävien puhtaudella. Juomaveden pitää myös olla puhdasta. Ilmanvaihto on lämpimissä rakennuksissa pääsääntöisesti alimitoitettua. Jos näin on, kannattaa se aina korjata.

Ruokinnan korjaaminen Lehmien lihavuus ennen poikimista ja liika laihtuminen poikimisen jälkeen ovat tärkeimmät utareterveyttä uhkaavat ruokintatekijät. Ne heikentävät lehmän puo-

lustusta ja ovat turhan tavallisia ongelmia! Myös seleenin ja kuparin puutteet heikentävät puolustusta. Happaman pötsin aiheuttamat ongelmat heikentävät ravinnon pilkkoutumista ja siten myös imeytymistä.

D. Jatkuva seuranta Utareiden terveyttä on jatkuvasti seurattava, jos haluaa hallita utareterveystilanteensa. Sähkönjohtokyky saattaa riittää, jos tilanne on hyvä, mutta ongelmatilanteessa se ei riitä alkuunkaan. Sähkönjohtokyky antaa sekä liikaa vääriä positiivisia että liikaa vääriä negatiivisia tuloksia. Soluseuranta (tarkkailusolut 1 x kk) tai jokin vastaava menettely on välttämätön tarpeeksi tarkan seurannan ylläpitämiseksi. On järkevää seurata myös antibioottihoitojen määrää, koska suuret hoitomäärät yleensä vähentävät hoitojen tehoa. Vetimien kuntoa on hyvä jatkuvasti seurata, koska ne antavat yleensä nopeasti hälytyksen, jos lypsyyn tai lypsykoneeseen tule vikaa. Kun jokin seurattava mittari hälyttää, tulee asiaan puuttua heti. Tällöin saadaan tilanne pääsääntöisesti pysymään hallinnassa. Kirjoittaja toimii neuvontaeläinlääkärinä Valio Alkutuotannossa.

Kotimainen Pellon EvoLED -valaisinjärjestelmä Energiaystävällinen, kustannustehokas ja paloturvallinen Plug&Play-valaisinjärjestelmä kotieläintiloille • Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin ei erillistä asennuskourua. Sähkömies tekee vain tarvittaessa keskuskytkennät. • Tasainen valojakauma valopisteiden suuren määrän ansiosta • Energiansäästö n.50-70% • Paloturvallinen matalan (alle 45°C) pintalämpötilansa vuoksi

Kysy lisää aluemyyjiltämme!

• Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä • EvoLED tuottaa luonnonmukaista valoa • Kestävä ja pitkäikäinen, myös vaativissa olosuhteissa • Sopii niin parsinavetoihin, pihatoihin kuin sikaloihinkin Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 4/2014

39


Terveyden­huolto

Valiolaisen lypsykarjatilan terveydenhuolto Hyvinvoivat ihmiset ja eläimet sekä paras mahdollinen tilan taloudellinen tulos ovat valiolaisen lypsykarjatilan terveydenhuollon tärkeimmät tavoitteet. Karjanomistajan tarpeet ja tavoitteet ovat terveydenhuoltokäynnillä ykkösasia.

H

Teksti Kristiina Sarjokari

yvin toteutettu terveydenhuoltokäynti alkaa tarpeiden kartoituksella ja etenee keskustelun sekä havainnoinnin kautta toimenpidesuunnitelmaan. Karjanomistajan tarpeet ja tavoitteet ovat käynnillä ykkösasia. Järjestelmän vaatima dokumentointi on tarpeellista ja välttämätöntä, mutta pienemmässä roolissa. Tukipolitiikan ja eläinlääkinnän lainsäädännön uudistamisen myötä myös kansallinen terveydenhuolto muuttuu – oikeaan suuntaan! Jatkossa teemme kattavampia vuosikatsauksia ja suppeampia tilannekatsauksia. Vuosikatsauskäynnillä on tarkoitus keskustella kokonaisuudesta, eli miten kulunut vuosi on mennyt karjanomistajan havaintojen ja karjan tunnuslukujen valossa: mitkä asiat ovat sujuneet hyvin ja mitkä ovat tärkeimmät kehityskohteet. Tilannekatsauskäynneillä tsekataan, miten menee ja mitä kuuluu, onko tarpeen muuttaa suuntaa tai tarkastella jotain osa-aluetta aiempaa tarkemmin. Käyntien yhteydessä toteutetaan järjestelmän vaatima dokumentointi, muun muassa lääkekirjanpito niillä tiloilla, joille luovutetaan lääkkeitä tulevien sairastapausten varalle.

avoimesti ja samanarvoisina yhtä aikaa, luottaen toisiinsa. Tässä on tärkeä kehittämisen paikka ja tarvetta helpottaa keskustelua etäneuvottelun työkaluja käyttämällä.

Tulosta syntyy laittamalla osat kohdalleen Terveydenhuollon tärkein osa-alue on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Sairaiden yksilöiden hoitaminen ja karjaongelmien ratkaisu on välttämätön osa terveydenhuoltoa, mutta niiden roolin tulisi olla ennaltaehkäisyä vähäisempi. Suunnitelmallinen työskentely on mukavampaa, vähemmän stressaavaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin ongelmakohdasta toiseen loikkiminen. Yksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sovituista keinoista on kaikkien valiolaisten lypsykarjatilojen kuuluminen

suunnitelmallisen terveydenhuollon piiriin vuoteen 2020 mennessä.

Asiantuntijaverkosto karjanomistajan käytössä Valiolaisen lypsykarjatilan käytössä on terveydenhuoltopalveluiden kokonaisuus, jota muut eivät saa isollakaan rahalla. Hyvä kokonaisuus syntyy monipuolisen osaamisen kautta. Valion ja osuuskuntien asiantuntijoiden joukko koostuu useamman alan erikoisosaajista, jotka pitävät tietonsa ajan tasalla niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin yhteistyöverkostojensa avulla. Valiolaiset asiantuntijat ovat karjanomistajan käytettävissä sekä myötä- että vastamäessä: toiminnan kehittämisessä ja hankaluuksien voittamisessa. Halutessaan kannattaa siis kysyä lisää oman hankintaosuuskuntansa tuotantoneuvojalta! Säilörehuasioissa sparrauskumppaneina toimivat Artturi®-säilörehuosaajat ja -palvelut. Rehuanalyysin lisäksi valiolainen karjanomistaja voi hyödyntää Artturi®korjuuaika-, näytteenottoja tulosten tulkintapalveluja. Artturi®säilörehuosaaja tulee tarvittaessa käymään

ETT ry Valio Artturi

Rehutehtaat

ProAgria

Tuottajat

Jalostus

Laitetoimittajat

Luottamuksellista yhteistyötä Terveydenhuolto on yhteistyötä, jossa jokaisella tekijällä on tärkeä roolinsa. Karjanomistajan rooli on työläin ja tärkein. Hän tekee päivittäisen työn karjansa hyvinvoinnin ja maidon laadun varmistamiseksi. Hän kantaa myös vastuun suunnitellun toteuttamisesta ja tehdyn seurauksista. Valiolaiset asiantuntijat toimivat yhdessä niin karjanomistajan kuin hänen yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhteistyö toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun kaikki osapuolet osallistuvat keskusteluun

40

Maito ja Me 4/2014

Hoitavat eläinlääkärit

Valio Kehitys

Valio TTM

Sorkkahoitajat

Valvonta

Osuuskunnat

Valio Laatu

Rakennus­ suunnittelu

Tutkimus

Lainsäädäntö

ǏǏValiolaisen lypsykarjatilan terveydenhuolto on yhdessä tekemistä.


tilalla selvittämään esimerkiksi rehun tai maidon laatuongelmia. Myös pienryhmätoiminta on tarkoitus käynnistää yhteistyössä nurmiryhmien kanssa. Tilaansa ja toimintaansa kehittävä karjanomistaja voi hyödyntää kehitystiimin osaamista ja tiimin toteuttamia tilaisuuksia – esimerkiksi halutessaan vahvistaa osaamistaan maitotilan johtamisessa tai investointiin valmistautuessaan. Tiimi järjestää opintomatkoja, navettaseminaareja ja liiketoimintakoulutusta sekä osallistuu navetoiden toiminnalliseen suunnitteluun. Asiantuntijat vierailevat myös tiloilla ja käyvät muun muassa sukupolvenvaihdos- ja tulevaisuuskeskusteluja. Laatutiimi on tilan käytettävissä muun

muassa maidon laatu-, utareterveys- ja lypsyjärjestelmäasioissa. Tiimin asiantuntijat neuvovat esimerkiksi lypsyjärjestelmän valinnassa ja käyvät tilalla, kun uutta lypsyasemaa tai lypsyrobottia otetaan käyttöön. Tiimillä on käytössään huipputeknologiaa, esimerkkinä VaDia-laitteisto, jolla voidaan mitata alipaineita useammasta kohdasta lypsimiä ja määrittää parhaiten tilan lehmille sopivat nännikumit. Edellisten lisäksi laatutiimi ylläpitää ja kehittää hyvän valiolaisen tuotantotavan ohjeistoa. Terveystiimi tulee tarvittaessa apuun karjan terveys- ja hyvinvointiongelmissa, on mukana navetoiden toiminnallisessa suunnittelussa ja osallistuu terveydenhuollon ja sen työkalujen kehittämiseen

niin Valiolla kuin kansallisestikin. Yhdessä osuuskuntien asiantuntijoiden kanssa on tarkoitus jatkossa tehdä halukkaille tiloille esimerkiksi hyvinvointi- ja utareterveydenhuoltosuunnitelmia sekä toimenpidesuunnitelmia vasikkakuolleisuuden vähentämiseksi. Haluamme varmistaa, että tuotettu maito on paitsi hyvän makuista, terveellistä ja turvallista, myös tuotettu hyvän valiolaisen tuotantotavan mukaisesti. Toteutamme kukin osaltamme valiolaisia arvoja ja strategiaa – pyrimme maksimoimaan maidon arvon ja tekemään parasta. Kirjoittaja työskentelee terveydenhuoltoeläinlääkärinä Valio Alkutuotannossa.


BETONIRATKAISUT

KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA! YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!

- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja - navetat, lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa: Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320 Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027 Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!


Nasevasti terveydenhuollosta

Mycoplasma bovis – vastustus ja vaikutukset suomalaisilla nautakarjatiloilla

K

eväällä alkaneessa Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa -hankkeessa ovat mukana Valion lisäksi Helsingin yliopisto, Evira, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry, A-Tuottajat, HKScan Finland Oy ja Danish Technical University. Hankkeen yhtenä osana tutkitaan M. bovis -tartunnan hallintaa lypsykarjatiloilla. Hankkeeseen etsitään lypsykarjoja, joissa eläinlääkäri epäilee M. bovis -tartuntaa. Tilanne selvitetään ottamalla verinäytteitä sekä tutkimalla Evirassa tilalla kuolleet vasikat, joilla epäillään mykoplasmaa. Mikäli M. bovis -tartunta todetaan, tila otetaan mukaan tarkempaan tutkimukseen.

A. Epäilykriteerit Mycoplasma bovis -tartunta voi näyttäytyä monenlaisina oireina tai jopa lähes oireettomana lypsykarjatiloilla. Bakteerin aiheuttama utaretulehdus leviää nopeasti neljänneksestä toiseen ja antibioottihoito tehoaa huonosti. Epäilyttäviä oireita ovat lisääntyneet hengitystieMykoplasma ja oireet eri-ikäisillä naudoil-lypsykarjo än tä la ja nivel- tai silmätulehsi et n. dukset. Tartuntaa on syyee ks u im tk tu tä epäillä, mikäli vasikka-

kuolleisuus on kasvanut tai vasikoilla nähdään esimerkiksi riippuvia korvia. Tartuntariski kasvaa runsaasti eläimiä ostaneilla tiloilla.

B. Minne otan yhteyttä?

Mikä on M. bovis? zz Mycoplasma bovis -bak-

Mikäli tilalla todetaan M. bovis -tartunta, se otetaan mukaan hankekarjaksi. Karjalle tehdään riskinhallintasuunnitelma ja tartuntaa seurataan näytteenotoilla. Tutkimushankkeeseen osallistuvien karjojen näytteenotot ja -neuvonta ovat tuottajalle maksuttomia. Tilan oma eläinlääkäri voi halutessaan osallistua tilakäynteihin.

teeri on yleinen naudan hengitystietulehdusten aiheuttaja. Suomessa bakteerin todettiin ensimmäisen kerran 2012. Hengitystietulehdusten lisäksi M. bovis aiheuttaa nivel-, korva- ja silmätulehdusta sekä luomisia. M. bovis leviää tilalta toiselle oireettomien tartunnan kantajaeläinten välityksellä kosketuksen, pisaratartunnan ja eläinten kanssa kosketuksessa olleiden esineiden kautta. Bakteeri säilyy viileässä ja kosteassa kuukausia. Kuivuus, lämpö ja valo tappavat sen nopeasti. M. bovis -tartuntaa on käytännössä mahdoton hävittää karjasta, johon se on kerran levinnyt. Bakteeri kehittää helposti antibioottiresistenssiä. M. bovis on MMM:n päätöksellä välittömästi ilmoitettava, valvottava eläintauti.

Erja Tuunainen

Lähde: www.evira.fi

Tutkimushankkeen tarkempi ohjeistus ja neuvonta: ETT:n eläinlääkäri Erja Tuunainen (erja.tuunainen@ett.fi, 040 709 0021) tai tutkimusprojektin eläinlääkäri Vera Haapala (vera. haapala@iki.fi, 050 308 5197).

C. Kustannukset Tila maksaa näytteenottokulut: oman eläinlääkärin käynnin sekä materiaali- ja lähetyskulut (15 verinäytettä). Tutkimukset ovat maksuttomia, ja tutkimustuloksista lähetetään kirjallinen vastaus tuottajalle ja eläinlääkärille.

D. Jatkotoimet

Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai palvelevalta alue-edustajaltamme.

www.vilomix.fi

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISET MELICA TARMO

Fosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille.

MELICA LEMPI

Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magnesiumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomaisesti laidunruokintaan.

MELICA KASVU LEMPI

Runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen.


Nuor­karja

� Paras keino minimoida

tilan ulkopuolisen hieho­ kasvatuksen tautiriski on omaa tilaa palveleva hiehokasvattamo, jonne ei tule eläimiä muilta tiloilta.

Hallitse hiehonkasvatuksen

tautiriskit Maidontuotantotilojen koon kasvu ja tuotannon tehostuminen ovat lisänneet hiehojen kasvatuksen ulkoistamista. Parhaimmillaan hiehokasvattamo tuottaa asiakastiloilleen uutta laadukasta eläinainesta taloudellisesti. Huonoimmillaan se voi levittää tarttuvat taudit tehokkaasti kaikille asiakastiloilleen. Teksti Olli Ruoho Kuvat Paula Halkosaari

44

Maito ja Me 4/2014

R

iski tarttuvien tautien tulosta hiehokasvattamoon riippuu ensisijaisesti siitä, kuinka monelta tilalta eläimiä kasvattamoon tulee ja mikä on kyseisten tilojen tautitilanne. Riskiin vaikuttavat myös muut tilojen väliset kontaktit kuten eläinten yhteiskuljetukset, yhteislaidunnus, yhteiset työvälineet, koneet ja urakoitsijat sekä tilojen välinen henkilöliikenne. Suurimmalla todennäköisyydellä eläinten mukana leviäviä tarttuvia tauteja ovat tartunnalliset sorkkasairaudet, uudet utaretulehdustartunnat, pälvisilsa, virusperäiset hengitystietulehdus- ja ripulitartunnat sekä salmonella, jos siirrettävien eläinten salmonellatutkimuksista ei ole huolehdittu. Uutena tautiriskinä tuli pari vuotta sitten mukaan Mycoplasma bovis, jota on todettu viime syyskuun loppuun mennessä yhteensä 25 tilalta. Näistä kuusi on lypsykarjatiloja. Taudit voivat levitä muutoinkin kuin nautojen mukana. Lammas ja vuohi ovat monen nautataudin mahdollisia kantajia.

Ihmisestä nautoihin ja päinvastoin tarttuvat taudit ansaitsevat erityistä huomiota, koska ne muodostavat elintarvike- ja työturvallisuusriskin. Rehu tai vesi on tartuntalähteinä lähinnä ulosteperäisten bakteeritartuntojen, kuten salmonellan ja EHEC:n, kohdalla. Rehualan riskinhallinta on Suomessa korkealla tasolla. Teollisten rehujen välityksellä levinneitä salmonellatartuntoja ei ole todettu nautatiloilla 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuosittain salmonellaa todetaan 10–15 nautatilalla. Yleisimpiä tartuntalähteitä ovat lintujen ja jyrsijöiden ulosteillaan saastuttama väkirehuvarasto, rehunkäsittely- tai ruokintalaitteisto tai juomavesi. Virusperäiset hengitystietulehdus- ja ripulitartunnat sekä Mycoplasma bovis voivat levitä myös pisaratartuntana lyhyitä matkoja, samoin itiöiden mukana leviävä pälvisilsa.

Ulospäin suljettu kasvatusrengas turvallisin Paras keino minimoida tautiriski on yhtä


Eläinten osto ei enää ole yksityisasia, joka tehdään omalla riskillä. tilaa palveleva hiehokasvattamo, jonne ei tule eläimiä muilta tiloilta. Toiseksi paras vaihtoehto on ulospäin suljetun tilarenkaan kasvattamo, jonne tulee eläimiä vain muutamalta nimetyltä tilalta. Nämä tilat eivät hanki eläviä eläimiä muualta kuin kyseisestä kasvattamosta ja toisiltaan. Huonoin vaihtoehto on ostaa vasikoita satunnaisesti eri tiloilta, jolloin hiehokasvattamoon kertyy suurella todennäköisyydellä ennen pitkää kaikki Suomessa esiintyvät nautojen tarttuvat taudit. Tautiriskiin vaikuttavat myös tilojen tautisuojauskäytännöt. Yleensä tilan tautitilannetta ei täysin tunneta ja siksi yksi kontaktitila lisää tarkoittaa aina tautiriskin lisääntymistä. Tilarenkaan tautitilanne on aina joko yhtä huono tai huonompi kuin renkaan huonoimman tilan. Turvallinen toiminta edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista; eläinten osto ei enää ole yksityisasia, joka tehdään omalla riskillä. Toimintatavoista tulee sopia kirjallisesti kasvatussopimuksella. Eläinten kuljetukset renkaan sisällä on hoidettava puhtaalla kalustolla, jolla ei samanaikaisesti kuljeteta renkaan ulkopuolisia eläimiä.

Säännöllinen terveydenhuolto osa tautiriskien hallintaa Sekä hiehokasvattamon että maidontuotantotilojen on syytä kuulua Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan, jolloin eläinlääkäri käy säännöllisesti terveydenhuoltokäynneillä ja tilojen tautitilanne dokumentoidaan. Nasevasta voi tulostaa Tilan terveystilanne -raportin, josta näkyvät terveydenhuoltokäynnin havainnot, käynnin ajankohta, tutkimustulokset ja tilalle vuoden aikana tulleet eläimet. Eläinten siirtojen yhteydessä kannattaa käyttää ETU Nautakarjan terveystodistusta, joka antaa lisää tietoa eläinten lähtötilan tautitilanteesta. Kyseinen terveystodistusmalli löytyy ETT:n nettisivuilta (www.ett.fi) kohdasta Ohjeet ja lomakkeet/ Eläinkauppa.

Kasvatusrenkaan tilojen tautitilanne samalla tasolla Toiminnan turvaamiseksi tulee kaikkien kasvatusrenkaassa mukana olevien tilojen olla vapaita eläinten mukana suurimmalla todennäköisyydellä leviävistä tarttuvis-

ta taudeista. Kasvattamossa puhkeava tarttuva tauti leviää helposti eläinten mukana asiakastiloille. Taudin leviämisen estämiseksi joudutaan eläinliikenne pysäyttämään, jolloin esimerkiksi poikivia hiehoja ei ehkä saada ajoissa siirrettyä lypsykarjatiloille. Eniten ongelmia hiehonkasvatuksessa ovat aiheuttaneet tartunnalliset sorkkasairaudet sekä pälvisilsa, joiden leviämisestä tartunnan saaneelta lypsykarjatilalta hiehokasvattamoon ja edelleen muille lypsykarjatiloille on saatu joitakin valitettavia esimerkkejä. Kolmas hankala tauti on Mycoplasma bovis. Se saattaa esiintyä piilevänä hiehokasvattamoon vasikoita toimittavalla lypsykarjatilalla ja levitä kasvattamon kautta muille tiloille. Jos joku hiehokasvattamon asiakastiloista on mukana M. bovis -vastustusohjelmassa, tulee renkaan muidenkin tilojen olla ko. ohjelmassa samalla tasolla.

Salmonellavakuutus kuntoon Lypsykarjatilojen salmonellavakuutuksen ehdot edellyttävät tilalle siirrettäviltä eläimiltä alle kahden kuukauden ikäistä kielteistä salmonellatutkimustulosta. Sama vaatimus sisältyy eläinten hyvinvoinnin tuen ehtoihin. Hiehonkasvatustiloille suuntautuvan liikenteen kohdalla tutkimusvaatimus riippuu kasvattamon vakuutusehdoista, mikäli sille on otettu salmonellavakuutus. Hiehokasvattamot, jotka tekevät yhteistyötä ainoastaan Valion jäsenosuuskuntien maidontuottajatilojen kanssa, pääsevät mukaan maidontuottajatilojen salmonella-ryhmävakuutukseen. Salmonella on viranomaisten toimesta vastustettava tauti ja tilalla todettu salmonellatartunta tuo mukanaan viranomaispäätöksen tartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Saneeraus tapahtuu omalla tai vakuutuksen kustannuksella. Valtio vastaa ainoastaan tutkimuksista, joilla tila saneerauksen loppuvaiheessa todetaan tartunnasta vapaaksi.

Valioryhmässä hiehokasvattamot saavat salmonella­ vakuutuksen zz Valioryhmän osuuskuntien

maidontuottajilleen tarjoamat salmonellaryhmävakuutukset siirtyivät Pohjolalle vuoden 2014 alussa. Samassa yhteydessä neuvoteltiin vakuutuksen antajan kanssa myös hiehokasvattamoiden salmonellaryhmävakuutus. Valiolaisten maitotilojen kanssa yhteistyötä tekevien hiehokasvattamoiden on mahdollista liittyä salmonellaryhmävakuutukseen samoilla korvausehdoilla kuin maitotilojenkin. Edellytyksenä on, että kasvattamo toimii asiakasmaitotilojen kanssa suljettuna renkaana eläinliikenteen osalta sekä kuuluu Naseva-rekisteriin ja noudattaa eläinkaupassa ETT:n ohjeistusta. Valiolaisten maitotilojen kannattaa olla yhteydessä omiin hiehokasvattamoihinsa ja mikäli kasvattamot haluavat mukaan ryhmävakuutukseen, on niiden oltava yhteydessä oman alueensa valiolaiseen osuuskuntaan. Jos ryhmävakuutuksen ehdot täyttyvät, kasvattamo solmii sopimuksen osuuskunnan kanssa. Vakuutusmaksu määräytyy kasvattamon vuotuisen liikevaihdon mukaan ja on vähintään 50 euroa vuodessa. Vakuutuksen omavastuu vahingon sattuessa on 2 000 euroa. Samaa sopimusmallia voidaan soveltaa tilanteissa, joissa hiehot ovat joko kasvattamon tai maitotilan omistuksessa. Lisätietoja saat Valioryhmän osuuskunnista. Teksti Juha Nousiainen

Lisätietoa hiehonkasvatuksen ulkoistamisesta löydät Savonia AMK:n kotisivuilta www.savonia.fi, ladattavasta oppaasta Hiehohotelli – Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen Opas kasvattajille ja ulkoistajalle. Kirjoittaja toimii asiantuntijaeläinlääkärinä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ssä. Maito ja Me 4/2014

45


Maatilan talous

Hallitulla rakennemuutoksella lisää kilpailukykyä Maitosektoria on kuluvan vuoden aikana kohdannut markkinahäiriö, jonka seuraukset koettelevat monen tilan taloutta. Tällaisten häiriöiden sietokyky kasvaa, jos tilat ovat lähtökohtaisesti kilpailukykyisiä kansainvälisillä maitomarkkinoilla. Teksti Anna-Maija Heikkilä

E

U:n luopuessa maitokiintiöistä olemme entistä avoimemmat kansainväliselle kilpailulle. Maidontuotannon rakennemuutos on Suomessa ollut nopeaa, mutta olemmeko silti valmiit kohtaamaan kasvavan kilpailun? Onko yrityskoon kasvu kehitystä, joka parantaa maitotilojen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa? Jos suunta on oikea, mitä esteitä kehitykselle on olemassa? Edellä esitettyjä kysymyksiä tarkasteltiin MTT:n toteuttamassa Maitotilojen rakennemuutos hallintaan -hankkeessa. Hanke tuotti maitotilojen kansainvälisiä vertailuja sekä tarkasteli erityisesti peltoalan ja eläinmäärän kasvattamisessa huomioon otettavia seikkoja.

Ison tilan edut näkyvät meillä ja muualla Suomalaisten maitotilojen taloudellisten tunnuslukujen keskiarvot paranevat tilakoon kasvaessa. Ainoastaan yrityksen vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste heikkenee yrityskoon kasvun myötä. Se on kuitenkin kaikissa kokoluokissa yli kriittisenä pidetyn rajan (40 %), eli keskimäärin velkaantuminen ei ole ongelma suurimmillakaan tiloilla. Kansainvälisen maitotilojen vertailuverkoston (IFCN) tyyppitilojen vertailussa suuren tyyppitilan yksikkökustannukset olivat jokaisessa tarkastellussa maassa pienen tyyppitilan yksikkökustannuksia alemmat. Tulosta selittää pääosin työkustannuksen aleneminen. Suomen maitotilojen suurta työmäärää kuvaa esimerkiksi se, että Suomen 70 lehmän ja Tanskan 275 lehmän tyyppitilan työmäärä oli sama, 6 500 tuntia vuodessa. Silloin kun tuottajien mahdollisuudet vaikuttaa tuotantopanosten ja tuot-

46

Maito ja Me 4/2014

teiden hintoihin ovat vähäiset, tuottavuuden parantaminen on keskeinen keino kannattavuuden parantamisessa. Tilakoon kasvu ja siihen liittyvä tuotantoteknologian muutos ovat parantaneet suomalaisten maitotilojen tuottavuuskehitystä 2000-luvulla.

Lisäpellot kiven alla Yrityskoon kasvattaminen maidontuotannossa pitää sisällään sekä eläinmäärän että peltoalan lisäyksen. Vahvoilla kotieläintalouden alueilla lannanlevitys- ja säilörehualan tarve ovat lisänneet kilpailua pelloista.

Lyhyesti Maitotilojen rakennemuutos hallintaan -hankkeessa tutkittua � Työn ja pääoman tuottavuus on Suomessa heikompi ja maidon tuotantokustannus korkeampi kuin kilpailijamaissa � Tuotantokustannusta nostavat etenkin kone- ja työkustannus sekä ns. muut kustannukset � Tuottavuuskehitys on automaattiseen lypsyyn siirtyneillä tiloilla nopeampaa kuin perinteisessä lypsyssä pysyneillä tiloilla � Pian poikivien hiehojen hankinta on usein edullisin tapa lisätä eläinmäärää � Työlle ja kiinteille kustannuksille jäävä vuotuinen kate pienenee noin 3 500 € jokaista tyhjää lehmäpaikkaa kohti � Tarttuvasta sorkkasairaudesta tai utaretulehduksesta aiheutuu karkeasti 500 € kustannus jokaista sairaustapausta kohti.

Lisäpellon tarve voidaan osin korvata ostorehuilla ja lannanlevityssopimuksilla, mutta lisäpellon hankinnalta voidaan tuskin koskaan täysin välttyä. Lisäpeltoa ei aina ole saatavilla ostamalla tai vuokraamalla, mikä näkyy pellonraivaustilastoissa. Nautakarjatilat ovat 2000-luvulla raivanneet ahkerimmin uutta peltoa. Jos lisäpellot sijaitsevat kaukana ja saatavilla olevat lohkot ovat pieniä, tilusrakenne heikkenee kasvua nopeammin. Tämä heikkeneminen on näkyvissä, sillä 2000-luvun alussa maitotilojen peltolohkojen keskietäisyys on kasvanut 1,8 kilometristä 2,3 kilometriin eikä keskimääräistä lohkokokoa ole pystytty kasvattamaan kuin 0,1 hehtaaria. Investoineilla tiloilla lohkokoko on jopa pienentynyt. Kasvava rehun ja lannan kuljetus sekä pienet lohkot heikentävät tilan teknistä tehokkuutta eli tila ei saavuta käytettävissä olevilla tuotantopanoksilla tuotosta, jonka tilat parhaimmillaan pystyvät samoilla panoksilla saavuttamaan. Vilja- ja kotieläintilojen yhteistyöllä voidaan vähentää ylimääräistä liikennettä ja saavuttaa viljelykiertoon liittyviä hyötyjä. Entistä tiukemmilla ympäristövaatimuksilla voi olla negatiivisia sivuvaikutuksia tuotannon tehokkuuteen, mikä tulisi niiden haittoja korvattaessa ottaa huomioon. Maidontuotannon rakennemuutos pitää yllä myös tilusjärjestelyjen tarvetta.

Eläinmäärän kasvattaminen vaatii paneutumista Kun nykyisissä laajennuksissa eläinmäärä voi moninkertaistua, karjakoon kasvattamisesta on tullut yksi laajentamisen haasteellisimmista töistä. Eläinmäärän kasvattaminen omasta karjasta on hidasta, vaikka eläinten karsintaa vähennettäisiin ja apuna käytettäisiin sukupuolilajiteltua siementä.


Lypsykarjatilojen tunnuslukuja 2012 Tilan taloudellinen koko, € Tiloja, kpl

25–50 000

50–100 000

100–250 000

250–500 000

500–750 000

750 000–1 milj.

Yht./ Ka

740

3 340

3 870

860

130

10

8 940

Viljelyala, ha

27,1

37,9

68,9

117,6

179,2

60,4

Eläinyksiköt, ey

11,8

25,2

53,9

119,2

216,4

48,5

Yrittäjätulo, €

8 150

31 600

55 500

90 700

133 800

47 300

Kannattavuuskerroin

0,17

0,51

0,62

0,80

0,85

0,6

Työtuntiansio, €/h

-0,6

5,7

7,0

9,6

10,7

6,6

Omavaraisuusaste, %

87,1

84,1

71,5

57,6

49,8

70

Kok. pääoman tuotto-%

-14,7

-5,5

-0,7

2,8

3,3

-1,0

� Lypsykarjatilojen tunnuslukuja tilan taloudellisen koon (€) mukaan vuonna 2012. Kuva : Valio

Onnistumisen eläinten hoidossa pitäisi olla laajennuskiireiden keskelläkin huipussaan, jotta edes pienten laajennusten eläinmäärä saataisiin kasvatettua omasta karjasta. Onnistuminen näkyy muun muassa hiehojen poikimaiässä, poikimavälin pituudessa ja vasikkakuolleisuudessa, jotka ovat merkittäviä tekijöitä eläinmäärän kasvua ajatellen. Suurissa laajennuksissa joudutaan väistämättä turvautumaan ostoeläimiin, joita voidaan hankkia vasikoina, hiehoina tai jo lypsävinä lehminä. Hankintahinnan ja vasikoiden kasvatuskustannusten ohella eläinten ostoa punnittaessa on otettava huomioon eläinten laatu ja eläintautien riski. Tautiriskin minimoimiseksi hankintojen pitää olla mahdollisimman harvoihin karjoihin keskittyviä ja hankinnoissa tulee noudattaa Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n antamia suosituksia eläinsiirroista ja pitoeläinkaupasta. Koska eläinmäärän kasvattaminen merkitsee isoissa laajennuksissa jopa satojentuhansien eurojen kustannusta itse raken-

nusinvestoinnin ja mahdollisen lisäpellon hankinnan lisäksi, eläinmäärän lisäyksen ja sen rahoituksen suunnitteluun tulisi panostaa nykyistä enemmän. Suunnitteluun tulisi ryhtyä hyvissä ajoin ennen rakennusinvestointia ja suunnitelma tulisi kytkeä investointilaskelmaan. Näin ennaltaehkäistäisiin tilanteita, joissa investoinnin kannattavuus ei saavuta asetettua tavoitetta, koska täysiksi oletetut eläinpaikat ovat tyhjillään tai eläinpaikat ovat täynnä, mutta karjaa vaivaavat tarttuvat eläintaudit.

Onnistuneita laajennus­ investointeja tarvitaan Pitkällä aikavälillä suomalaisen maidontuotannon kilpailukyky ja siten koko tuotannon säilyttäminen vaatii tuotantorakenteen muutosta lähemmäksi kilpailijamaiden rakennetta. Jos investoimme pieniin yksiköihin, rakentaminen eläinpaikkaa kohti on kallista ja työtä säästävää teknologiaa on vaikea hyödyntää. Näin sekä työn että pääoman tuottavuus jäävät hei-

koiksi. Nämä näkyvät korkeina tuotantokustannuksina, joita pitkälti maailmanmarkkinoilla määräytyvä tuottajahinta ei riitä kattamaan. Siirtymisen nykyistä suurempaan tilakokoon on kuitenkin tapahduttava hallitusti ja mieluiten monella pienellä askeleella kuin yhdellä harppauksella. Se helpottaa niin eläinmäärän lisäämistä kuin yrityskoon kasvuun liittyvien uusien asioiden omaksumistakin. Huolella suunnitellut ja tarkoin harkitut investoinnit tuottavat onnistuneen lopputuloksen. Vahvalla pohjalla olevan tilan talous kestää myös kasvavat hintavaihtelut paremmin kuin tila, jonka kannattavuus ja maksuvalmius ovat lähtökohtaisesti heikot. Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Taloustutkimuksessa. Kirjoitus perustuu Maitotilojen rakennemuutos hallintaan -hankkeen loppuraporttiin, jonka voi lukea sähköisenä MTT:n kotisivuilta www.mtt.fi/julkaisut Maito ja Me 4/2014

47


Maatilan talous

Kuva : ScanStockPhoto.com

Teksti Ari Enroth

Maatilojen koon ja liikevaihdon kasvun myötä maksuvalmiuden hallinnan merkitys on kasvanut.

Kassabudjetoinnilla

vakautta talouden hallintaan

Y

hä useampi yrittäjä on ottanut budjetoinnin ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävän kirjanpidon sekä budjetin toteutumisen seurannan avukseen maatilan johtamisessa. Lisäksi apuna on hyvä olla pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jotta yrittäjällä on kuva oman maatilansa lähivuosien talousnäkymistä. Hyvään maatilan talouden hallintaan kuuluu myös maatalouden oma pankkitili, jolta siirretään yksityistalouden pankkitilille yrittäjäperheen palkkaa vastaava summa kuukausittain. Silloin maatalouden kirjanpidon teko ja budjetin toteutumisen seuranta on helpompaa.

Budjetoinnilla voidaan parantaa kannattavuutta Budjetoinnilla ja sen avulla paremmin tehdyllä tuotteiden myyntien ja ostopanosten hankinnan ajoituksella voi-

daan parantaa maksuvalmiuden lisäksi myös kannattavuutta. Tarvikehankinnoissa voidaan säästää merkittävästi hankkimalla tarvikkeet edullisimpaan aikaan ja hankkimalla tarvikkeita isommissa erissä. Budjetointi tuo myös lisää harkintaa hankintoihin ja malttia säästää rahaa myöhemmin toteutuviin menoihin. Hyvällä maksuvalmiuden hallinnalla vältetään myös laskujen maksun viivästyminen ja siitä aiheutuvat rahoituskulut ja/tai kalliiden lyhytaikaisten lainojen käyttö. Kassabudjetoinnin ja seurannan avulla saadaan aktiivinen ote talouden hallintaan ja pystytään varautumaan etukäteen tulojen ja menojen muutoksiin. Yrittäjän stressi pienenee. Valitettavasti maataloustukien maksatus on siirtymässä osittain nykyistä myöhäisempään ajankohtaan vuodesta 2015 alkaen. Maataloustukien määrän ja maksuaikataulujen muutokset

sekä maidon tuottajahintamuutokset lisäävät maitotiloilla vuotta 2015 koskevan budjetoinnin tarvetta.

Budjetti kirjanpito-ohjelmalla Budjetointiin voidaan käyttää kirjanpito-ohjelmaa, jos siinä on budjetointitoiminnot. Ohjelman avulla laadittava budjetti tehdään yleensä kuukauden tarkkuudella. Silloin seuraavan vuoden budjetin pohjaluvuiksi voidaan hakea kuluvan vuoden kirjanpidosta haetut tili- ja kuukausikohtaiset euromäärät. Näitä tietoja voidaan sen jälkeen tarkentaa sen mukaan kuin muutoksia pystytään ennakoimaan. Budjetin toteutumisen seuranta on kirjanpito-ohjelmalla helppoa, koska raporttina voidaan tulostaa budjetin ja toteutuneen kirjanpidon vertailuraportit kuukausittain. Budjetin toteutumisen seurannan yhteydessä on hyvä päivittää myös seuraavien Maito ja Me 4/2014

uu

49


kuukausien budjetteja sen mukaan, kuinka lähikuukausien suunnitelmat tarkentuvat. Silloin lähiajan budjetti on jatkuvasta ajan tasalla.

Budjetti taulukko­ laskentaohjelmalla

PLC-ohjattu täysautomaattinen mattoruokkija yhdessä kiinteän MVM-pystyruuvisekoitin kanssa muodostaa täydellisen aperuokintaketjun.

Painoon perustuva jako takaa jokaiselle ryhmälle optimoidun määrän rehua niin monta kertaa päivässä kuin halutaan. Ryhmiä voi olla jopa 15 mattoruokkijaa kohden. Ohjaus voi ohjata jopa kolmea erillistä mattoruokkijaa sekä useita kuljettimia.

Löydät meidät myös Eurotier näyttelystä hallista 27 – osastolta D29. Palvelemme teitä myös Suomen kielellä.

TERVETULOA GEA Farm Technologies Petteri Virtanen 040-5648484 www.gea-farmtechnologies.com

Mestarifarmi Oy www.mestarifarmi.fi

engineering for a better world

GEA Farm Technologies

Toinen hyvä vaihtoehto budjetin tekemiseen on taulukkolaskentaohjelma. Taulukon laadinta on helppoa, sillä siinä riittävät laskutoimintoina yhteen- ja vähennyslasku sekä arvonlisäverojen osalta kertolasku. Budjetti kannattaa yleensä laatia maksuvalmiuslaskelman muodossa. Budjetti voidaan laatia joko kuukauden, kahden kuukauden tai kolmen kuukauden ajanjakson tarkkuudella ja sijoittaa nämä valitut aikajaksot taulukon sarakkeiksi. Budjetin laadinnan avuksi kannattaa tulostaa kirjanpito-ohjelman raportit budjetin aikavälejä vastaavilta ajanjaksoilta. Taulukkolaskentapohjaisessa budjetissa riveille sijoitetaan tulo- ja menoerät sekä alkusaldo ja välisummat. Tulojen ja menojen ryhmittelyssä voidaan menetellä siten, että ensin lasketaan yhteen kaikki tulot ja sitten kaikki menot sekä niiden erotus. Lopuksi tehdään vertailu kassavaratilanteeseen (käteiskassa ja pankeissa olevat käyttötilit) ja lasketaan kunkin jakson loppusaldo. Toinen vaihtoehto on ryhmitellä tulot ja menot vastaavasti kuin pitkän aikavälin taloussuunnitelmissa ja elinkeinosuunnitelmien maksuvalmiuslaskelmissa. Oheinen budjettipohjan riviotsikointimalli on laadittu sillä periaatteella. Tulojen erittely kannattaa rakentaa tilan tulorakenteen mukaan siten, että päätuotteiden myyntituloille on omat rivinsä ja niiden lisäksi riveinä ovat tuet, muut arvonlisäverolliset tulot ja muut arvonlisäverottomat tulot. Myös menojen erittely kannattaa suunnitella tilan lähtökohtien mukaan. Tulot ja menot kirjataan taulukkoon ilman arvonlisäveroa, jotta luvut ovat vertailukelpoisia verokirjanpidon lukujen kanssa. Maatalouden vuotuisten tulojen ja menojen jälkeen otetaan huomioon metsätalouden tulot ja menot sekä mahdollisen muun yritystoiminnan tulot ja menot. Näiden perusteella laskettavan yritystoiminnan katteen jälkeen otetaan huomioon yksityistalouden tulot ja menot, lainojen lyhennykset ja korot sekä verot.

Jos budjetti laaditaan vain yritystoiminnan kattavana, yksityistalouden tulojen ja menojen sijasta otetaan huomioon yksityistalouden lisäsijoitusten ja yksityisnostojen erotus. Seuraavaksi saadaan laskettua koko talouden kassajäämä, joka antaa kuvaa siitä, paljonko tulorahoitusta riittää esimerkiksi investointien rahoitukseen. Kassajäämän jälkeen otetaan huomioon investointimenot, omaisuuden myyntitulot, avustusten ja lainojen nostot sekä talletukset. Lisäksi lasketaan tuloihin ja menoihin liittyvien arvonlisäverojen määrät kertomalla kunkin rivin summa kyseisen rivin arvonlisäveroprosentilla. Huomioon otetaan myös budjettia edeltävän ajan perusteella maksettava arvonlisäverotilitys tai saatava arvonlisäveropalautus. Lopuksi lasketaan rahavarojen muutos sekä kyseisen aikajakson loppusumma lisäämällä aikajakson alkusaldoon rahavarojen muutos. Taulukkoon lisätään kaavat siten, että kunkin aikajakson alkusaldoksi tulee edellisen jakson loppusaldo.

Budjetin tasapainotus Budjetin teko kannattaa aloittaa kirjaamalla siihen ensin normaalivuoden mukaiset tulot ja menot, ennakoitu alkusaldo sekä muut erät. Sen jälkeen budjettia tarkennetaan ennakoitavissa olevien muutoksen mukaan. Jos jossakin vaiheessa rahavarat näyttävät menevän miinukselle, arvioidaan tilanne sen suhteen, voidaanko joitain tuloja aikaistaa tai menoja siirtää myöhäisemmäksi. Jos niillä toimenpiteillä ei saada tilannetta korjattua, harkitaan lisälainan nostoa tai luotollisen pankkitilin käyttöä rahoitustarpeen mukaiselle ajalle. Lisälainan vaihtoehtona voi olla myös nykyisen lainan lyhennyksen lykkäys. Ennen kuin lainan lyhennyksen lykkäystä lähtee hakemaan, kannattaa päivittää ajan tasalle myös pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jotta yrittäjällä olisi kokonaiskuva taloustilanteesta ja siihen tilanteeseen sopivasta lainojen lyhennysaikataulusta. Nämä tiedot antavat hyvät lähtökohdat pankin kanssa käytävään neuvotteluun. Jos rahavaroja näyttää kertyvän merkittävästi, voidaan harki-


Maksuvalmiusbudjetti Riviotsikot

ÄTÖSTILINPÄ TA! S TARJOU

ǍǍTulot ja menot

Alv-%

MAATALOUDEN TULOT

Maitotulot 14 % Eläinmyyntitulot 24 % Kasvituotteiden myyntitulot 14 % Kotieläintuet Peltotuet Urakointitulot 24 % Muut arvonlisäverolliset tulot 24 % Muut arvonlisäverottomat tulot

voi ryhmitellä budjetti­pohjaan riviotsikointimallia käyttäen vastaavasti kuin pitkän aikavälin talous­suunnitelmissa ja elinkeinosuunnitelmien maksuvalmius­ laskelmissa.

MAATALOUDEN MENOT

Palkkausmenot Urakointipalveluiden osto 24 % Eläinten osto 24 % Rehujen osto 14 % Muut kotieläintalouden menot 24 % Lannoitteet ja kalkki 24 % Siemenet, kasvinsuojelu ym. 24 % Polttoaineet, sähkö ym. 24 % Koneiden korjaus ja pienkalusto 24 % Rakennusten, ojien ym. korjaus 24 % Vuokramenot 0 % Vakuutusmaksut Muut arvonlisäverolliset menot 24 % Muut arvonlisäverolliset menot 10 % Muut arvonlisäverottomat menot MAATALOUDEN MENOT YHTEENSÄ MAATALOUDEN KATE

+ Metsätalouden tulot 24 % + Metsätalouden arvonlisäverottomat tulot - Metsätalouden menot 24 % - Metsätalouden arvonlisäverottomat menot METSÄTALOUDEN KATE

24 %

24 %

Ajankohtaista

Erinomainen tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn.

MAATALOUDEN TULOT YHTEENSÄ

+ Muun yritystoiminnan tulot + Muun yritystoiminnan arvonlisäverottomat tulot - Muun yritystoiminnan menot - Muun yritystoiminnan arvonlisäverottomat menot

don Kysy sa ly käsitte n eide tarvikk

Biologiset rehunsäilöntäaineet nurmirehujen säilöntään!

Kassa­budjetoinnin ja seurannan avulla saadaan aktiivinen ote talouden hallintaan.

-kiristekalvot • Kotimainen. • Tehostettu UV-suoja ja liimautuvuus.

• 75 cm x 1500 m. • Valkoinen. • 40 rullaa/lava.

2

Aumarullateline

MUUN YRITYSTOIMINNAN KATE

Rani -aumakalvot

YRITYSTOIMINNAN KATTEET YHTEENSÄ

+ Palkkatulot + Muut yksityistalouden tulot - Lainojen korkomenot - Lainojen lyhennykset - Verot - Yksityistalouden kulutusmenot

Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kok. leveys 2385 mm, korkeus 1040 mm, kuumasinkitty, tukeva rakenne.

Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraaka-aineista.

Isorullat 300 m – kaikki koot nyt myös 50 m:n rullina!

KOKO TALOUDEN KASSAJÄÄMÄ

- Investoinnit 24 % + Omaisuuden myynti 24 % + Avustusten nosto + Korkotukilainojen nosto + Muiden lainojen nosto + Talletusten nosto - Talletusten teko + Myyntien arvonlisäverot - Ostojen arvonlisäverot -/+ Ed. vuoden alv-tilitys tai -palautus RAHAVAROJEN MUUTOS +/RAHAVARAT KAUDEN ALUSSA RAHAVARAT KAUDEN LOPUSSA

ta rahavarojen sijoittamista paremmin tuottavaan kohteeseen siihen saakka, kunnes rahoitusta tarvitaan esimerkiksi seuraavaan isompaan investointiin.

vuoden TA K U U

-pyöröpaaliverkot

-paalauslangat

Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa.

Säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen.

! UUTUUhSeen

Kirjoittaja toimii taloussuunnittelu- ja seurantapalveluiden kehittämispäällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa.

u Rapsiro kset itu im to irto joelta. la a nyt K rjous. Kysy ta

www.k-maatalous.fi

Maito ja Me 4/2014 51 K-MAATALOUS


Tapahtumat

ǍǍOuti ja Heikki Mörttisen maitotilalla Kärkölässä matkalaiset pääsivät seuraamaan lypsyä. Outi Mörttinen kertoi tunnustelevansa lypsyn jälkeen utareet tarkkaan varmistaakseen, että ne ovat sopivasti tyhjentyneet. Isäntää mietityttää nykynavetoiden lehmäpaikkojen hinnat. Hänen mielestään lehmäpaikan hinnan tulisi pysyä alle 10 000 eurossa, mieluummin 8 000 eurossa.

Verkottuminen ja uuden oppiminen tärkeää

Opintomatka tuo uusia näkemyksiä Osuuskunta Tuottajain Maito järjesti 24.–25.9.2014 opintomatkan maitotiloille Hämeeseen. Bussilastillinen tuottajia pääsi tutustumaan matkan aikana kuuteen erilaiseen tuotantorakennukseen.

M

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

aidontuottajien opintomatkan navettakohteet oli valittu huolella: mukana oli sekä peruskorjattuja parsinavetoita että pihatoita asematai automaattilypsyllä. Matkan ensimmäiset tilakohteet olivat Pertunmaalla ja Hartolassa sijaitsevat parsinavetat. Kahden päivän aikana vierailtiin myös teollisuuslypsyasemalla varustetussa lypsylehmäpihatossa, olkipohjaisessa poikimanavetassa sekä kahden robotin navetaksi laajennetussa lypsyasemapihatossa. Matkan viimeinen kohde oli Wana-valmisnavetta.

Idea oman pihaton runkorakenteeksi Savonlinnalainen maidontuottaja Markku Hämäläinen kertoi saaneensa opintomatkalla lisänäkemystä oman tilan suunnitteilla olevan uuden pihaton runkorakenteisiin. Tällä hetkellä Hämäläisillä on 32-paikkainen pihatto.

52

Maito ja Me 4/2014

”Olemme kiertäneet vaimoni Sannan kanssa katselemassa navetoita jonkin verran. Olemme harkinneet suuremman pihaton rakentamista, mutta rakennuspäätöstä ei ole vielä tehty. Meitä kiinnostaa kestokuivikepohjaisella makuualueella varustettu viileä tai kylmä pihatto, puiset runkorakenteet ja automatisoitu lypsy”, Markku Hämäläinen kertoo. Hämäläisten pellot ovat ensi kesänä ensimmäistä kasvukautta luomussa, ja myös maidontuotanto on siirtymässä luonnonmukaiseksi. ”Katsomme asioita lehmän näkövinkkelistä. Tutustuimme aiemmin itäsuomalaiseen kestokuivikepohjaiseen pihattoon, jossa lehmien oli silmin nähden hyvä olla. Esimerkiksi hiertymiä ei jaloista löytynyt. Lisäksi luomuideologiaan sopii puun käyttö navettarakenteissa.” ”Kävimme liimapuurunkoisessa hallissa, jonka runkorakenne olisi jalostettavissa myös meidän tulevaan navettaamme”, Hämäläinen toteaa.

Maidontuottaja Pekka Laitinen Savonlinnasta oli mukana matkalla mielessään uuden oppiminen ja verkottuminen muiden yrittäjien kanssa. ”On tärkeää lähteä välillä omista nurkista pois. Kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen muiden maidontuottajien kanssa on tätä päivää”, Laitinen sanoo. Nykyisellä maidontuottajalla on takanaan pitkä työura myynnin kouluttajana. Hänestä onkin luontevaa tehdä yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa ja kehittää myös ammattitaitoaan: Laitisella on alkamassa 2-vuotinen maatalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. ”Olemme maitoyrittäjinä nyt kuudetta vuotta. Parsinavettaa olemme laajentaneet 20 lypsävästä 34:een. Kylmäpihatto nuorkarjalle ja ummessa oleville rakennettiin vuonna 2012.” ”Tällä hetkellä suunnitelmissa ei ole uuden navetan rakentaminen, mutta esimerkiksi viiden vuoden kuluttua rakentaminen voi olla ajankohtaista”, Laitinen kertoo. ”Uusi navetta voitaisiin suunnitella kylmäpihaton jatkoksi.” Laitisen tilalla on aina vireillä erilaisia parannustöitä: viimeisimpänä on parsinavetan ikkunoiden vaihtaminen kennoikkunoihin, jotka saadaan kesällä kokonaan auki. Parsipedit ovat työlistalla seuraavina investointeina. ”Vinkkejä esimerkiksi tällaisten asioiden toteuttamiseen on hyvä tutkailla, kun vierailee muilla tiloilla.”

Kiitosta hyvistä järjestelyistä Tuottajain Maidon matkalla olivat mukana osuuskunnan tuotantoneuvoja Kaija Laitisen ja hankintapäällikkö Antti Vauhkosen lisäksi rakennussuunnittelija RS Ariva Oy:n Ari Vatanen ja ProAgrian kotieläinasiantuntija Liisa Heinonen. Matkan järjestäjät saivat maidontuottajilta kiitosta vierailutilojen valinnasta sekä kokonaisuudessaan onnistuneesta reissusta. Tuottajain Maito järjestää vastaavan opintomatkan 13.–14.1.2015. Voit tiedustella opintomatkoja omasta osuuskunnastasi.


Luomutuottajat vierailivat Valiolla Valioryhmän Luomu­ maitopäivä keräsi Valion pääkonttoriin Helsingin Pitäjänmäkeen noin 50 luomutuottajaa lokakuussa.

onkin oikea aika vaikuttaa uuteen asetusehdotukseen”, Brandt totesi. Luomumaitopäivässä puhuivat myös Valion Venäjän kuulumisista Valion johtoryhmän jäsen, Tuotanto ja logistiikka -vastuualueen johtaja Mika Koskinen. Osuuskunta ItäMaidon Liperin Myllyn myllytoiminnasta vastaava Kari Huikuri kertoi myllyn luomurehuvalikoimasta.

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

E

nsimmäisen kerran järjestetyn Luomumaitopäivän avasi Valion hallituksen varapuheenjohtaja Vesa Kaunisto. Hän kertoi tilaisuuden aluksi maitomarkkinoiden yleisestä tilanteesta ja totesi luomumaidontuotannon kasvaneen Suomessa vuodesta 2006 keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa. Valio Luomu™ tuotteiden myynnin hän totesi kehittyneen hyvin. Valiolaisia luomutiloja on tällä hetkellä noin 120. Valio Luomu™ tuotteiden kategoriapäällikkö Teea Björklund kertoi, että Valion tavoitteena on maksimoida luomutuotteista saatava maitokate ja luoda oikein hinnoiteltu luomutuotemix. Tavoitteena on saada myös mahdollisimman paljon luomuraaka-ainetta jalostettua Valio Luomu™ tuotteiksi. ”Kausivaihtelut raaka-aineen saatavuudessa tulee huomioida ja varmistaa Valio Luomu™ tuotteille 100-prosenttinen toimitusvarmuus. Kaikki toimenpiteet on tehtävä kuluttajalähtöisesti”, Björklund totesi. ”Luomuelintarvikkeiden markkina on kehittynyt Suomessa kohtuullisen hyvin taantumasta huolimatta ja Valiossa uskotaan, että oikeiden toimenpiteiden tukemana positiivinen kehitys jatkuu. Björklund kertoi tulossa olevista uudistuksista Valio Luomu™ tuotteisiin. Ensi vuoden alussa luomutuotteiden myynti aloitetaan Ruotsissa Valio Eila® brändin alla.

Luomuasetus uudistuu Luomumaitopäivässä Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt kertoi EU:n uudesta luomuasetuksesta, joka on tulossa voimaan 2017. Tavoitteena on yhtenäistää asetusta, jossa on paljon eri jäsenmaissa voimassa olevia poikkeuksia. Asetusehdotus herätti tilaisuudessa paljon keskustelua. Siitä löydettiin useita kohtia, jotka olivat epäselviä tai tuottajien kannalta kestämättömästi muotoiltuja. ”Maa- ja metsätalousvaliokunta on jo ottanut kantaa asetusehdotukseen. Nyt

Minimessut ja keskusteluja

ǏǏMaidontuottaja Arja Peltomäen mielestä luomulehmien riittävä seleenin saanti pitäi­ si saada pikavauhtia turvattua. Osuuskunta ItäMaidon Liperin Myllyn myllytoiminnasta vastaava Kari Huikuri esitteli Luomumaito­ päivässä myllyn luomurehuvalikoimaa.

Luomutuottajille oli järjestetty tilaisuuden väliajalle Minimessut, joissa vieraat maistelivat Valio Luomu™ tuotteita, keskustelivat Valio Alkutuotannon asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi Artturi®-palveluista ja tutustuivat Liperin Myllyn luomuväkirehuvalikoimaan. Luomumaitopäivä päättyi Taitotalossa nautittuun päivälliseen.

ǏǏHausjärveläiset maidontuottajat Aino ja Mikael Wathén ihastelevat tilansa Yppi-lehmää, joka kuvattiin Luomumaidon tekijät -näyttelyyn. Jokaisen muotokuvan oheen liitettiin leh­ män luonnehdinta: ”Yppi viihtyy salamavaloissa ja suorastaan hakeutuu ihmisten luokse. Ypillä on myös oma faniklubi. Suosiostaan huolimatta se ei vaadi osakseen erityiskohte­ lua.”

Luomumaidon tekijät -näyttelyn tähtinä lehmät zz Valtakunnallista Luomuviikkoa vie-

tettiin syys–lokakuun vaihteessa. Valio halusi tehdä Luomuviikolla kunniaa luomumaidon todellisille tekijöille eli luomulehmille. Palkittu valokuvaaja Perttu Saksa vieraili kevään ja kesän aikana valiolaisilla luomutiloilla. Tuloksena syntyi joukko hurmaavia muotokuvia luomulehmistä, joista koottiin Luomumaidon tekijät -näyttely.

Näyttely oli Luomuviikon ajan esillä Helsingin päärautatieasemalla. Valiolla vietetyn Luomumaitopäivän kunniaksi näyttely siirrettiin Valion pääkonttorin aulaan. Luomulehmien muotokuvia käytettiin myös ELMA-maaseutumessuilla Valion osaston somisteena. Luomulehmien kuvat ovat kiinnostaneet kuluttajia ja saaneet aikaan ihastuneita huokauksia. Maito ja Me 4/2014

53


Uutta Valio Valiolta Koekeittiö

Joulun tunnelman tuovat mausteiden, piparkakkujen ja puuron tuoksu. Näyttävä jouluherkku on juustotarjotin itse valmistetun omenainkiväärihillokkeen kera. Vaniljarisotto ja luumukompotti ihastuttavat joulupöydän jälkiruokana.

Talvijuhlan

mausteiset mau t

Joulupuuro 4–5 annosta

2 dl vettä 2 dl puuroriisiä 1 l Valio Eila® maito­ juomaa 3% tai Valio täysmaitoa n. ½ tl suolaa 1 kuorittu manteli Tarjoiluun

Valio luumurusinakeittoa tai Valio Eila® maitojuomaa kanelia, sokeria

54

Maito ja Me 4/2014

l   Kuumenna vesi kiehuvaksi paksupohjaisessa teräskattilassa tai pinnoitetussa kattilassa. Lisää riisit. Anna kiehua, kunnes vesi on imeytynyt riiseihin, n. 5 min. Sekoita välillä. l   Lisää maito vähitellen pienissä erissä siten, että seos pysyy koko ajan kiehuvana. Anna kiehua hiljalleen 15 min. koko ajan puulastalla pohjaa myöten sekoittaen, ettei puuro pala pohjaan. Peitä kattila kannella. Nosta pois kuumalta levyltä viereiselle levylle. Anna hautua kypsäksi n. 45 minuuttia.

l   Kuumenna kiehuvaksi ennen tarjoilua. Lisää suola, sekoita. l   Lisää valmiiseen puuroon kuorittu manteli. Tarjoa puuro haluamallasi tavalla joko maidon tai luumurusinakeiton kanssa.

Vinkki

* Joulupuuro on perinneruoka, joka Suomessa juontaa juurensa 1800-luvulle. Riisipuuroa on keitetty kattilassa, mutta Itä-Suomen tapaan puuroa on haudutettu uunissa. Jouluinen riisipuuro nautitaan yleensä kanelin, sokerin ja maidon kera. Myös voisilmä kuuluu joidenkin perheiden puuroperinteisiin. Luumu-rusinakeitto tai kanelitangolla maustettu luumutai sekahedelmäkiisseli antavat puurolle hyvää makua. Puuroon lisätty manteli tuottaa löytäjälleen hyvää onnea.


Vaniljarisotto ja luumukompotti 4 annosta

1 l Valio täysmaitoa 2 dl risottoriisiä, esim. Arborio 1 rkl vadelmaviinietikkaa 1 vaniljatanko 1 ½ rkl sokeria 50 g mantelijauhetta 1 rkl Valio voita Luumukompotti

2 dl Valio Talvipäivä mehua 1 rkl punaviinietikkaa 1 kanelitanko 4 tuoretta luumua l Aloita valmistamalla luumukompotin

Juustolautanen

mausteliemi. Mittaa kattilaan mehu, viinietikka ja kanelitanko. Anna kiehua hiljalleen puoleen. l Pese luumut. Leikkaa puoliksi ja poista kivet.   Leikkaa lohkoiksi. Lisää luumut kuumaan mausteliemeen ja anna kiehua vielä muutama minuutti. l Valmista liemen kiehuessa risotto: Kuumenna maito kiehuvaksi koko ajan sekoitellen. Siirrä sivuun, peitä kannella, jotta maito pysyy kuumana. l Kuumenna voi kattilassa. Lisää risottoriisi ja

kuullota hetki. Halkaise vaniljatanko, raaputa siemenet veitsen hamaralla ja lisää ne sekä tanko kattilaan. Lisää viinietikka, anna kiehahtaa. l  Lisää maitoa pienissä erissä samalla koko ajan sekoittaen. (Huomaa, että ensimmäinen maitolisäys saattaa juoksettua etikasta johtuen, se ei ole vaarallista ja tasoittuu, kun maitoa lisätään enemmän.) Lisää maitoa aina kun edellinen on imeytynyt. Keitä keskilämmöllä yhteensä n. 16 min. l  Poista risotosta vaniljatanko. Lisää mantelijauhe. Sekoita. l  Kokoa annokset. Lusikoi vaniljarisoton päälle luumukompottia. Ripottele pinnalle halutessasi mantelijauhetta.

6 annosta

1 pak (300 g) Valio Alppi Kreivi® juustoa 1 pak (125 g) Valio AURA® Gold juustoa 1–2 pak (à 100 g) Valio Mustapekka® mustapippuri tuorejuustoa 1 pak (300 g) Valio Ritari® juustoa 1 pak (245 g) Valio Mustaleima™ juustoa keksejä esim. Table Water siemenettömiä viinirypäleitä omena-inkiväärihilloketta tai viikunahilloa

Glögiluumut ja rahkavaahto

l   Ota juustot tunniksi

l   Pane luumut ja glögi kattilaan. Kuumenna ja

huoneenlämpöön ennen tarjoilua tuorejuustoa lukuun ottamatta. l   Asettele juustot ja lisäkkeet tarjolle.

Omenainkiväärihilloke

6–8 annosta

1 pussi (n. 230 g) kivettömiä luumuja 6 dl Valio tummaa glögiä 2 rkl perunajauhoja 1 prk (250 g) Valio maitorahkaa ½ dl sokeria 1 rkl sitruunamehua 2 dl Valio kuohukermaa kanelia

anna kiehua alhaisella lämmöllä 10 min. Lisää lopussa pieneen vesimäärään sekoitettu perunajauho samalla sekoittaen. Kun kiisseli kiehahtaa, nosta kattila levyltä. Ripota pinnalle sokeria ja jäähdytä kylmäksi esim. nostamalla kattila kylmävesialtaaseen.

l   Sekoita rahkan joukkoon sokeri ja

sitruunamehu sekä vaahdotettu kerma. Tarjoa glögiluumut rahkavaahdon kera. Ripota päälle kanelia. Tarjoa heti.

Vinkki

* Voit lisätä halutessasi kiehuvaan liemeen n. ½ dl tummaa rommia.

4 dl

750 g hapahkoja omenia 3 dl Valio Luomu™ omenatäysmehua 2 dl hillosokeria ½ rkl hillottua inkivääriä hienonnettuna l   Kuori omenat, poista siemenkodat

Vinkki

(kotimaisia omenoita ei tarvitse kuoria). Raasta omenat. l   Keitä raastetta omenatäysmehussa n. 15 min. l   Lisää hillosokeri, keitä vielä 15 min. Mausta hillotulla inkiväärillä. l   Kaada hilloke puhtaaseen lasitölkkiin. Jäähdytä. Tarjoa juuston kera.

l   Leivo ihanainen rahkaunelmakakku talven juhliin. Keksipohjan päälle levitetään tiramisu- ja luumukanelitäytteet sekä väliin viikunahillo, koristeeksi suklaata. Ohje on laktoositon. Katso ohje www.valio.fi/reseptit

Lisää vinkkejä joulun ruoa n valmistukse ­ en ja leivontaan www.valio.f i/ reseptit

Maito ja Me 4/2014

55


Herkullista Joulua Ihanimmissa herkuissa maistuu nyt Valio maustettujen rahkojen uutuus, kausimaku luumu-kaneli. Valmistat sillä hetkessä herkulliset jälkiruoat, leivonnaiset ja kakkujen täytteet. Kokeile myös muita hurmaavia makuja – kaikki Valio maustetut rahkat sopivat syötäväksi myös sellaisenaan.

Luumu-kanelitähdet n. 20 kpl 1/2 pak (à 500 g ) voitaikinalevyjä 100 g luumumarmeladia 1 1/2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli tomusokeria

Lisää helppoja reseptejä: UUTUUS!

valio.fi/ maustetturahka

Kauli sulatetut voitaikinalevyt 1 - 2 mm:n paksuisiksi (14 x 28 cm) levyiksi. Ota levyistä piparkakkumuotilla tähtiä tai sydämiä (käytä reilun kokoista muottia, koska tähdet kutistuvat uunissa). Vaihtoehtoisesti tee neliöitä leikkaamalla levy 8 osaan leivinpyörällä. Siirrä kuviot leivinpaperille uunipellille. Voitele munalla. Pistele haarukalla. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 13 min (tarkkaile paistumista, koska paistoaika vaihtelee kuvioiden koon mukaan). Jäähdytä. Halkaise kuviot terävällä veitsellä. Lusikoi pohjalle n. 1 tl marmeladia. Laita sen päälle n. 1 rkl luumu-kanelirahkaa. Sulje kannella. Sihtaa pinnalle tomusokeria teesihdillä. Tarjoile kahvi- tai teepöydässä, glögin kanssa tai illanistujaisten makeana tarjottavana. VINKKI Jos haluat tähdistä täysin laktoosittomia, käytä laktoositonta taikinaa. Valio maustettu rahka luumu-kaneli on laktoositonta.


Brysselistä Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

EU:n mahdollisuudet Venäjä kompensaatioon

S

uurin kysymys tällä hetkellä ja valitettavasti vielä jonkin aikaa EU-tasolla on Venäjän tuontikiellon vaikutukset EU:n maitomarkkinoihin. EU:n tuottajahinnat reagoivat nopeasti varsinkin maissa, joiden vienti Venäjälle on suurta. Näihin maihin kuuluu Suomi ja Baltian maat, joiden viennistä yli 15 prosenttia on suuntautunut Venäjälle, eli Venäjän markkinat ovat näille maille erittäin tärkeät. Väistyvä komissaari Dacian Cioloș ryhtyi erittäin nopeasti virkamiestensä kanssa valmistelemaan tukitoimia vihannes- ja hedelmäalalle. Hän totesi myös, että nyt käydään jatkuvasti läpi markkinoiden kehitystä yhdessä jäsenmaiden kanssa. Venäjän tuontikielto koskettaa kaikkia tuotannonaloja jollakin tavalla. EU-tason yleiset markkinatoimet, kuten menekinedistäminen, uusien markkinoiden löytäminen ja markkinoiden tasapainottamistoimet, on otettu käyttöön.

Kompensaatiovarat halutaan maatalousalalta Lokakuun maatalousneuvoston kokouksessa käytiin keskustelua kohdennetuista maitotukitoimenpiteistä. EU:n maatalousministerit olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi ja Baltian maat tarvitsevat kohdennettuja kompensaatioita. Tämän keskustelun aikana muutama jäsenmaa nosti esille kysymyksen siitä, mistä kompensaatio maksetaan. Muutama muukin maa esitti, että myös heidän maidontuotantonsa kärsii Venäjän tuontikiellosta. Ministerineuvostoa seuraavalla viikolla komissio esitti korjausehdotuksensa ensi vuoden EU-budjettiin, joka tarkoittaa, että EU:n maatalousbudjetin käyttämättömät rahat siirretään muuhun käyttöön ja kriisitoimenpiteet rahoitetaan CAP:in kriisirahastosta. Tämä tarkoittaa, että maatalousala itse rahoittaa kriisitoimet ja johtaa siihen, että suoria tukia joudutaan leikkaamaan tulevaisuudessa. Toivottavasti parlamentti ja EU:n valtionvarainministerit voivat vaikuttaa budjetin käyttöön ja lopulliseen päätökseen viimeistään joulukuun aikana.

Interventiohinta alle tuotantokustannusten Toinen haastava kysymys, johon komissio tällä hetkellä keskittyy, on miten merkittävä tuottajahinnan alennus määritellään. Jokainen jäsenmaa on tuottajahinnoissaan ja tuotantokustannuksissaan uniikki. Tämä koskee myös Suomea. Tuotantokustannukset ovat korkeat, mutta myös tuottajahinta on kuulunut EU:n parhaimmistoon.

Kohdennettu tuki jaetaan sen perusteella, miten paljon tuottajahinta on laskenut. Baltian maissa hinnanalennus on ollut niin raju, että sekin on herättänyt huomiota. Voidaan kyseenalaistaa toimivatko markkinat, koska heidän hintansa lähenee tällä hetkellä interventiohintaa, joka on tavallaan EU:n asettama minimihinta. Suomessa maidon hintatilastointi on osoittautunut haasteelliseksi. Osuuskunnat ovat myös pehmentäneet hinnanalennusta Suomessa. Tällaista ei ole tapahtunut Baltiassa, vaan siellä hinnanalennus on viety heti suoraan tuottajahintaan. Tämä on myös herättänyt uudelleen keskustelua interventiohinnan tasosta. Kun EU:n maatalousuudistuksesta keskusteltiin EU-parlamentissa, esitettiin, että interventiohinta pitäisi olla korkeampi, koska se on nyt alle tuotantokustannusten. Arvioidaan, että hintavaihtelut tulevat voimistumaan tulevaisuudessa. Uudelleen on noussut esille myös muutaman maan kiintiöylitysmaksut kiintiövuodelle 2013–2014, jotka tekevät yhteensä noin 408 miljoonaa euroa. Nämä maat ovat esittämässä, että kiintiöjärjestelmään pitää tehdä muutoksia tai vähintään on pystyttävä jakamaan maksua useammalle vuodelle. Tämä on kuitenkin vaikeaa toteuttaa johtuen EU:n budjettikäytännöstä.

Hogan jatkaa kompensaationeuvotteluja Vasta nimitetty maatalouskomissaari Phil Hogan Irlannista saa jatkaa komission kompensaation valmistelua. Cioloş jätti valmistelun keskeneräisenä. Tähän vaikutti hänen kautensa loppuminen ja hänen heikentynyt vaikutusvaltansa komission sisällä. Cioloş ryhtyi myös ehkä liian innokkaasti toimenpiteisiin, koska esimerkiksi yksityisvarastointiin tuli juustoa maista, jotka eivät ole kärsineet Venäjän tuontikiellosta. Tämä johti siihen, että varastointi on väliaikaisesti suljettu ja antoi huonon kuvan komission toimintakyvystä hoitaa kriisiä. Kun Hogan oli kuultavana parlamentissa, hän totesi, että ei tule viivyttelemään tarvittavien Venäjän toimenpiteiden kanssa. Toivottavasti ”Big” Phil löytää oikeat tukijat niin, että korvaustoimenpiteille löytyy rahoitus ja hän saa tarvittavat tilastot niin, että myös Suomen maitosektori saa kompensaatiota. On myös todettava, että muutkin tuotannonalat kärsivät kiellosta, ja myös näille aloille pitäisi löytyä tukipoliittisia keinoja. Jonas Laxåback

Maito ja Me 4/2014

57


Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.


Lyhyesti

Ilahduta ystävää jouluna juustolahjapakkauksella zz Juustolahjapakkaus on helppo ja herkullinen ruo-

kalahja. Värikkäisiin juustolahjapakkauksiin on pakattu suomalaisten suosikkijuustoja. Jokaisesta juustopakkauksesta löytyy Valion pidetyimpiin herkuttelujuustoihin kuuluva Äänekosken valmistama Valio AURA® samoin kuin Kaitsorin täyteläinen Valio Mustapekka® tuorejuusto. Jokaisessa pakkauksessa on lisäksi Valion Valio Salaneuvos® Todellinen goujoulusivut dajuustoa, Valio Luostari™ ports2014 on avattu osoitteessa alutjuustoa tai Valio Mustaleima™ www.valio.fi/joulu emmentalia.

Valioryhmän tulevia tapahtumia ǏǏJuustolahja­ pakkaukset ovat kausituotteina myynnissä vuoden 2014 loppuun.

EAAP panostaa hyvinvointiin l  Euroopan kotieläintutkijoiden ja alan teolli-

Täyskuivikenavetoissa suositellaan pintaalaksi lehmää kohti 15–20 neliötä. Lehmien tuotantoiän pitenemisen ja paremman terveyden odotetaan maksavan takaisin korkeammat rakennuskustannukset. Kongressin terveysaiheista pääosassa olivat utareterveys ja ontuminen. Ontumista käsittelevät tutkimukset panostavat ennaltaehkäisyyn, aikaiseen havainnointiin ja laidunnuksen tärkey­teen. Utareterveydessä nousivat esiin Hollannin ja Tanskan terveysohjelmat, jotka vaikuttavat antibioottien käyttöön hyvin erilailla. Erot Euroopan ja USA:n välillä antibioottikäytännöissä ovat vielä suuremmat. Muita aiheita olivat genetiikka ja käyttäytymistutkimus. European Federation of Animal Science -järjestö julkaisee tieteellistä julkaisusarjaa, ammattilehteä ja uutiskirjettä sekä järjestää tapahtumia. Suomea EAAP:ssä edustaa Suomen EAAPryhmä, jonka maksaman jäsenmaksun turvin kuka tahansa voi liittyä EAAP:n henkilöjäseneksi ilman kuluja. EAAP:n kotisivut www.eaap.ogr

Neljä sata­tonnaria Maaningan tilalle zz Päivi ja Pekka Maaningan tilalla oli harvinaislaatuinen tilaisuus syyskuussa, kun neljä

lehmää saavutti 100-tonnarin arvon yhtäaikaisesti. Kuvassa Maaningan lehmätyttöset vasemmalta: Rosaliina, Pamella, Riitu ja Pusta.

Valioryhmän osuuskuntien uudet tuottajat kokoontuvat vuoden alussa Valiolle Helsinkiin. Suuren suosion saavuttaneessa tapahtumassa avataan Valion liiketoimintaa, strategiaa, maidontuotannon näkymiä ja oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskunnat kutsuvat tuottajat tilaisuuteen.

Valion navetta­ seminaari 4.–5.2.2015 Valion perinteinen rakennussuunnittelijoille, neuvojille ja asiantuntijoille suunnattu seminaari on toista kertaa avoinna myös valiolaisille tuottajille. Kaksipäiväinen seminaarin aiheita ovat navettarakentaminen, eläinten hyvinvointi, management ja johtaminen. Tilaisuus on Rantasipi Airport Congress Centerissä Helsingissä. Tarkempi ohjelma tuottajakirjeessä ja Valmassa. Ilmoittautuminen omaan osuuskuntaan.

Maito 2020 -seminaarit

Kuva: Maiju Maaninka

suuden kongressi EAAP kokoaa vuosittain reilut 1 000 alan ammattilaista tutustumaan kotieläintuotannon uusimpiin tutkimustuloksiin. Tänä syksynä kongressi pidettiin Kööpenhaminassa. Lypsykarjaesitykset painottuivat lehmien kestävyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Precision Dairy Farming eli täsmämaidontuotanto on ollut viime vuosina tutkimuksen ja teollisuuden kiinnostuksen kohteena. Lehmien liikkumista, märehtimistä, makuuaikaa, lämpötilaa ja aktiivisuutta seuraavien mittareiden ja laitteiden avulla kuvataan hyvinvointia, navettaympäristön toimivuutta ja pyritään ennustamaan poikimista tai mahdollista sairastumista. Navetoiden ympäristötutkimuksessa kiinnostavin aihealue on täyskuivikepihatot, joita pidetään lehmille terveellisempinä ja mukavampina kuin perinteisiä makuuparsipihattoja. Erityisesti Alankomaissa kuivikepohjien tutkimus on voimakasta ja maitotiloilla on paljon sekä vinokuivike- että palavia täyskuivikeratkaisuja.

Uusien tuottajien tilaisuus 15.–16.1.2015

Valioryhmä ja Yara Suomi järjestävät yhteistyössä kolme valtakunnallista Maito 2020 -seminaaria teemalla ”parempaa kilpailukykyä tehokkaasta nurmiketjusta”. Seminaareissa pohditaan ravinteiden käytön sekä nurmirehun määrän ja laadun merkitystä tilan menestykseen. Tilaisuudet järjestetään Kuopiossa 27.–28.1.2015, Kalajoella 10.–11.2.2015 ja Nokialla 24.–25.2.2015. Osallistuminen on maksuton, majoitus omakustanteinen. Ohjelma, lisätiedot ja ilmoittautumislinkki Valmassa. Ilmoittautuminen 15.12.2014 mennessä. Maito ja Me 4/2014

59


Uhkaako kallis poikimahalvaus?

Ota avuksi Correct-Calcium

Pro

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Ne saat maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Pötsin käynnistykseen

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Poikimahalvauksessa lehmän veren kalsiumtaso laskee niin alas, että lihasten toiminta lamaantuu. Oireileva eläin tulee hoitaa välittömästi. Näin vältytään useilta poikimahalvauksen jatkoseuraamuksilta, joihin häiriötila eläimen altistaa. Tällaisia ovat mm. asetonitauti, utaretulehdukset, ruokahaluttomuus ja mahdolliset lihasrevähdykset.

4x325 g

Ensiapu laidunhalvaukseen

Correct Magnesium Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct-Calcium Pro mineraalipastassa on kahden tehoaineen ansiosta nopea ja samalla pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin 2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria Sisältää magnesiumia.

4x345 g

Yllättävän ripulin iskiessä

Pakkaus 4x340 g

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

4x340 g

”Kun ei maistu mikään”

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

4x300 g

www.valio.fi/Startti


Riitan aamulypsy

Venäjän pakotteet ja EU-tuki

V

enäjän pakotteet ovat tätä kirjoittaessani kestäneet jo yli kolme kuukautta. Taival on ollut kivinen. Vaikka Venäjä päätti sallia laktoosittomien tuotteiden tuonnin jo elokuussa, ei tähän mennessä yhtään tuotetta ole saatu Venäjän puolella kaupan hyllylle. Valiolaiset maidontuottajat odottavat oikeutetusti, että EU:n yhteisistä varoista maksetaan korvausta tilanteessa, jossa kyse ei ole oman yrityksen taitamattomuudesta vaan poliittisista päätöksistä. Kukaan ei voi kiistää sitä, että Valioon kohdistuu sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia Venäjän pakotteiden johdosta. Tarkoitus on ollut korvata nimenomaan suoria vaikutuksia. Tukea on päätetty myöntää Baltian maille, koska ne ovat hyvin riippuvaisia Venäjän viennistä ja tuottajahinta on laskenut voimakkaasti. Baltian maissa viennin osuus on ollut 15–20 prosenttia. Komission omien selvitysten mukaan Suomen osuus on tätäkin suurempi eli 26 prosenttia. Syy Suomen tylyyn kohteluun on maidon hinnassa, se ei EU-komission mukaan ole laskenut tarpeeksi.

B

altian maissa maitomarkkinoiden dynamiikka toimii toisin kuin Suomessa. Meijerit pyrkivät siellä minimoimaan maidosta maksettavan hinnan ja sen vuoksi maidon hinta laskettiin heti, kun Venäjän pakotteet tulivat voimaan. Itse asiassa maidon hinta on laskenut siellä vuoden alusta saakka. Komission perusteluissa, joilla tukea päätettiin myöntää Baltian maille, verrataan tämän vuoden syyskuun hintaa edellisen vuoden vastaavaan. Miksi? Eikö tarkoitus ollut kompensoida nimenomaan Venäjän pakotteista aiheutuvia vaikutuksia? Silloin vertailuhintana tulisi olla heinäkuu. Heinäkuun jälkeen maidon hinta Baltian maissa on laskenut 3–7 senttiä. Toki täytyy myöntää, että tuottajahinta on Baltian maissa luvattoman alhaalla, vain 23–25 senttiä. Suomessa tuottajamaidon hinnan tähänastinen lasku Venäjän pakotteiden alettua osuu samaan haarukkaan Baltian maiden hinnanlaskuun kanssa.

ot ovat vaihtoehto niille toimijoille, jotka eivät vielä ole valmiita osuustoimintaan. Tuottajien yhteistyötä tai osuustoimintaa siis arvostetaan komissiossa yhtenä osana tuottajahintojen vakauttamista. Nyt siellä ei kuitenkaan ole oikein ymmärretty sitä, miten osuuskunta voi toimia hintashokkien tasaajana.

V

aliolaiset tuottajat ovat oikeutettuja EU:n maksamaan kompensaatioon. Venäjän viennin merkityksen tulisi riittää perusteeksi. Kompensaation tarkoituksena ei ole korvata kannattamatonta tuote- ja markkinaosaamista tai puutteellista omistusrakennetta, vaan kattaa yksinomaan Venäjän pakotteista johtuvia tulomenetyksiä.

Kompensaation tarkoituksena on korvata Venäjän pakotteista johtuvia tulonmenetyksiä.

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

M

uutama vuosi sitten EU-komissio ajoi voimakkaasti politiikka, jossa rohkaistiin tuottajia muodostamaan tuottajaorganisaatioita, joilla olisi neuvotteluvoimaa meijereihin päin. Joissakin yhteyksissä todettiin, että tuottajaorganisaati-

Maito ja Me 4/2014

61


Hallituksen puheenvuoro Jarmo Juutinen on Valion hallituksen jäsen.

Yhtenäisyyttä tarvitaan

Y

htenäisyyttä on monenlaista. EU-komissio päätti yhtenäisesti kohdistaa Venäjään talouspakotteita, ja Venäjä vuorostaan EU:n alueelle vastapakotteita. Miksi sitten Venäjän asettamat maitoon kohdistuvat pakotteet osuvat Valioon? Venäjä on EU:n suurin voin viennin kohdemaa ja Valio vastasi puolesta EU:n voin viennistä Venäjälle. Euroopan unionin alueella valmistettavien juustojen suurin vientikohde on ollut myös Venäjä. Juustojen vientimäärä on ollut 257 miljoonaa kiloa, ja Valio on ollut eurooppalaisista viejistä neljänneksi suurin. Muiden toimijoiden määrät on laskettu valtioittain. Marraskuun lopulla pakotteet ovat olleet voimassa yli kolme kuukautta eikä edes osittaista vientiä ole lupauksista ja vientiluvista huolimatta voitu aloittaa. Venäjän markkinoiden kannattavuus on aiemmin näkynyt kaikkien suomalaisten tuottajien tilipussissa. Valion maitotuotto on viimeiset kuusi vuotta ollut 6–12 senttiä korkeampi kuin keskihinta Euroopassa. Venäjä on mahdollistanut kannattavan viennin ja vähentänyt markkinapainetta kotimaassa. Venäjän vientiin jalostamatta jäävälle maitoraaka-aineelle on etsittävä uusia tuotteita ja markkinakanavia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

V

alioryhmän yhtenäisyys on varmin tae sille, että myös tulevaisuudessa Suomessa tuotetaan maitoa kannattavasti. Valio on Suomen mittakaavassa ainoa yritys, joka pystyy jalostamaan tehokkaasti suomalaisten maidontuottajien tuottaman laadultaan erinomaisen maidon, yhdistettynä huippuluokan innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Valio pystyy myös kilpailemaan itseään monin verroin suurempien kansainvälisten toimijoiden kanssa. Valitettavasti Suomen lainsäädäntö takaa kilpaileville perustuotteiden valmistajille mahdollisuuden maksaa nykyisellään aina vähintään Valion tasoisen tilityshinnan ja toimia yksinkertaisesti vain rahtipakkaajina jälleenmyyjille ilman tuotekehitystä ja omia brändejä eli tuotemerkkejä. Missään muualla

62

Maito ja Me 4/2014

Euroopassa ei hintajohtajuutta voi saavuttaa näin toimien kuin tilapäisesti. Maidontuottajia on houkuteltu vaihtamaan maidon vastaanottajaa monilla eri tavoilla ja lupauksilla. Kenen etu on, jos saa hetkellisesti naapuriaan paremman hinnan, mutta tämän seurauksena kaikkien hinta laskee? Mitä enemmän siirtyjiä, sen lähemmäksi ajaudumme Euroopan keskimääräistä tuottajahintaa. Miksi näin?

Mitä enemmän siirtyjiä, sitä lähemmäksi ajaudumme Euroopan keskimääräistä tuottajahintaa. Koska tuontia tulee aina olemaan, täytyy pystyä kehittymään kilpailun mukana. Yhtenäisellä Valioryhmällä on enemmän panoksia vastata tuonnin ja viennin haasteisiin innovatiivisuudella ja tehokkaalla tuotekehityksellä. Valio tulee etsimään parhaat olemassa olevat markkinat omistajiensa maidolle nyt ja myös tulevaisuudessa. Valiolainen maito on yksissä käsissä tiloilta kauppoihin.

V

enäjän pakotteet ovat kohdistuneet tuntuvasti vientivastuun kantajaan Valioon ja sen tuottajiin. Kohtuutonta on, etteivät EU:n poliitikot ole päässeet yhtenäiseen sopimukseen kohdennetusta tuesta, jota maksettaisiin niille maidontuottajille, jotka ovat välittömästi kärsineet Venäjän pakotteista. Toivomme, että tukea löytyy menettäneille osapuolille. Hyvää Joulun odotusta! Jarmo Juutinen


Rauhallista joulun odotusta

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Maxi parrenkuivittaja

Karjaharja Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa.

UUTUUS

Säästää aikaa ja terveyttä.

UUTUUS

1.489 € + rahti

2.605 €

+ rahti

Katso video www.finnlacto.fi

+ rahti

VasikkaIglu etuaidalla

Lypsykärry sähkökäytöllä Täydellinen lypsykärry sähköjohdolla, kannulla ja lypsimillä.

UUTUUS

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

UUTUUS

1.178 €

Sis. etuaitauksen, 2xrehukaukalon, sadesuojan, tuttisangon.

589 € + rahti

+ rahti

Kippikärry ja Hörbykärryt kottikärry 2-pyöräiset moneen tarpeeseen.

Sorkanhoitoteline Erittäin tukeva rakenne.

UUTUUS

UUTUUS

2.915 € + rahti

+ rahti

TRU-TEST

WAIKATO 42 kg

SISÄLTÄÄ RIPUSTIMEN Helppokäyttöinen ja toimintavarma.

LYPSYASEMALLE TAI PUTKILYPSYKONEELLE Vähän kuluvia osia, kestävä rakenne.

WB EZI-Test 50 kg Maitomittari

534€

261 €

Maitomittari

360€

DUKS

- harjakone teräsritilöille Puhdistaa tehokkaasti ja helposti teräsritilät lantakuilun päältä.

160 litraa

210 litraa

187 € 199 € + rahti

+ rahti

HEITMANN SPR906 Pihaton lantaritilöiden puhdistukseen.

Asennusteline lypsyasemalle tai putkilypsykoneelle

32,00€ Hinnat voimassa 31.12.2014 saakka.

Tykkää meistä facebookissa

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT

Maito ja Me 4/2014  

Teemana maidon laatu ja terveydenhuolto.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you