Page 1

TH

21.–3 0.7.201 7

2 1. 3 0.7.

M U S I I K K I PA I VAT

M U S I C F E S T I VA L E S I I N T Y M Ä S S Ä M M . J Y R K I A N T T I L A , M A I J A A N T T I L A , A P O C A LY P T I C A , J O O N A S A S I K A I N E N , A A R N O C RO N VA L L , A N D R E A CA R È , D I X I E H A R L E M , A N N A DA N I K , H A N S - OT TO E H R S T R Ö M , M A R K G OT H Ó N I , R A L F G OT H Ó N I , K E V I N G R E E N L AW, H A N N A L E E N A H E I S K A , S E P PO H OV I , J O R M A H Y N N I N E N, H A R R I K A I T I L A , SA L L A K A R A KO R P I , J. K A R JA L A I N E N, R I S TO K E K A R A I N E N, K A L E V I K I V I N I E M I , M A I J U KO P R A , R E E T TA K U I S M A , H E I N I K Ä R K K Ä I N E N, P E T R I L I N D RO O S, J E R E M A RT I K A I N E N, J O N N A O RT J U, I L K K A PA A N A N E N, P E T E PA R K KO N E N , T O M I P U N K E R I , O U T I R A H KO , J A A K KO RY H Ä N E N , J A N - PA U L R O O Z E M A N , J O N AT H A N R O O Z E M A N , S U Z A N S A B E R , S A N N I S S U N D S T R Ö M , R É K A S Z I LVAY, M I N N A T E R VA M Ä K I , TA N G O D E L N O R T E , T U U L I TA K K A L A , T R I O VO L A R E , M A R J U K K A T E P PO N E N, J U L I A WA L L I N, M A R KO Y L Ö N E N.

K LASS I SE S TA RO C K I I N MARJUKKA TEPPONEN, SOPRAANO

P E T E PA R K KO N E N

21. –30. 7. 201 7


JOROIS TE N MU SIIKK I P Ä I V Ä T Taiteellinen johtaja/tuottaja Jan Hultin Joroisten Musiikkiyhdistyksen hallitus 2017 puheenjohtaja: Aune Toivanen varapuheenjohtaja: Pirjo Hynninen sihteeri: Sinikka Sikanen hallituksen varsinaiset jäsenet: Pirkko Parviainen-Hämäläinen, Jouko Laitinen, Mervi Simoska varajäsenet: Erkki Kaikkonen, Sanni Kemppainen, Kari Suhonen, Mervi Heinonen, Heli Viinikainen

TASAVA LLA N PRESI DEN TI N P U OLI SON JENNI HAUKI ON T ERVEHDYS JOROI STEN M USI I KKI PÄ I V I LLE 2017

Festivaalipäällikkö: Sari Silventoinen Ohjelmakirjan ulkoasu ja taitto: Hinku | hinku.com Botnia Print

Nobel-palkittu runoilija Tomas Tranströmer on kuvannut musiikin elinvoimaa seuraavin

Toimitustyön valmistumisen jälkeen tulleita muutoksia ei ole otettu huomioon. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

”Musiikki on lasitalo rinteellä, jolla kivet lentävät, kivet vierivät / ja kivet vierivät suoraan läpi, mutta jokainen ruutu säilyy ehjänä”. Juuri tätä musiikin taianomaista lumovoimaa ja energiaa on kultsanoin:

TASAVALLAN PRESIDENTIN JENNI HAUKION TERVEHDYS tuurin ystäville monipuolisestiPUOLISON tarjolla 40-vuotisjuhlaansa viettävillä Joroisten MusiikkiJOROISTEN MUSIIKKIPÄIVILLE 2017

päivillä 21.-30.7.2017.

Nobel-palkittu runoilija Tomas Tranströmer on kuvannut musiikin elinvoimaa seuraavin sanoin: ”Musiikki on Musiikkipäivät lasitalo rinteellä,kutsuvat jolla kivetkulttuurin lentävät, kivet vierivät / ja kivet vierivät suoraan läpi, Joroisten ystäviä nauttimaan korkeatasoisesta ja vetomutta jokainen ruutu säilyy ehjänä”. Juuri tätä musiikin taianomaista lumovoimaa ja energiaa on voimaisesta festivaaliohjelmistosta, joka ulottuu klassisesta ja rytmimusiikista oopperakulttuurin ystäville monipuolisesti tarjolla 40-vuotisjuhlaansa viettävillä Joroisten Musiikkipäivillä karaokeen sekä poikkitaiteellisiin performansseihin. Suomen 100-vuotisjuhlan teemoihin 21.-30.7.2017.

kytkeytyen päivien ohjelmistossa yhdistyvät historia ja tulevaisuus, suomalaisuus ja kan-

Joroisten Musiikkipäivät kutsuvat kulttuurin ystäviä nauttimaan korkeatasoisesta ja vetovoimaisesta sainvälisyys. Laaja-alainen, klassista ja populaaria omaleimaisesti yhdistelevä konserttivafestivaaliohjelmistosta, joka ulottuu klassisesta ja rytmimusiikista oopperakaraokeen sekä likoima levittäytyy kartanoista Suomen kirkkoihin100-vuotisjuhlan ja teollisuushalleihin. poikkitaiteellisiin performansseihin. teemoihin kytkeytyen päivien ohjelmistossa yhdistyvät historia ja tulevaisuus, suomalaisuus ja kansainvälisyys. Laaja-alainen, klassista ja populaaria omaleimaisesti yhdistelevä konserttivalikoima levittäytyy kokemalla kartanoista tarjoutuu Musiikin hyvinvointivaikutukset ovat rajattomat – musiikkisisältöjä kirkkoihin ja teollisuushalleihin.

mahdollisuus syventää itseymmärrystä, käsitellä tunteita sekä edistää mielikuvitusta ja

LIPPUJA VO I O STA A MYÖ S FEST IVA A LITO IMISTO LTA Joroisten Musiikkiyhdistys ry, Mutalantie 2, 79600 Joroinen puh. 040 7646 990 info@joroinenmusicfestival.fi Joroisten Musiikkiyhdistyksen väen tavoittaa sähköpostitse ja puhelimitse. Toimisto on auki 2.5.–2.8.2017 arkipäivisin klo 10–15.

J O RO I N E N M U S I C F E S T I VA L . F I Ohjelmasivuilla ilmoitettujen lippujen hinnat sisältävät palvelumaksun.

luovuutta. Musiikki puhuttelee aisteja ja samalla ikään kuin hoitaa ja inspiroi kokiMusiikin hyvinvointivaikutukset ovatkaikkia rajattomat – musiikkisisältöjä kokemalla tarjoutuu mahdollisuus syventää itseymmärrystä, käsitellä tunteita sekä edistää mielikuvitusta ja luovuutta. jaansa sisältäpäin. Musiikki puhuttelee kaikkia aisteja ja samalla ikään kuin hoitaa ja inspiroi kokijaansa sisältäpäin. Toivotan kaikille festivaalin kävijöille antoisia musiikillisia elämyksiä satavuotiaan Suomen Toivotan kaikille festivaalin kävijöille antoisia musiikillisia elämyksiä satavuotiaan Suomen suven luonnonkauneudessa! suven luonnonkauneudessa!

Jenni Haukio

Jenni Haukio

J O ROI ST E N MUSI I KKI PÄI V ÄT TA I T E E L L I SE T JOHTAJAT 197 7 – 2 016 1977 – 1984 1985 – 1986 1987 – 1992 1993 – 1996 1997 – 2000 2001 – 2003 2004 2005 2006 – 2010 2011 2012 – 2013 2014 – 2015 2016 -

Gothóni Ralf Gothóni Aila Djupsjöbacka Gustav Hiltunen Vesa Ranta Ilmo Söderblom Jan Lehtipuu Topi Söderblom Jan Lehtipuu Topi Hannikainen Tuomas Holopainen Riikka Ali-Mattila Teppo ja Huhta Mia Hultin Jan


21.–3 0.7.201 7

TH

JOROISTEN MUSIIKKIPÄI VÄT

Takana upeat 4 0 v uotta kam ari mus iikin juhlaa – entäpä edessä? Kamarimusiikki ei oikein kuulosta tämän päivän lajilta. Istut hiljaa paikallasi ja kuuntelet. Ei ole silmissä vilistävien, voimakkailla tehosteilla täytettyjen kuvien virtaa, eikä somettaakaan oikein ilkeä. On vain sävelten tai sanojen ja sävelten tarinaa, jonka vietäväksi voi, vaikka silmänsä ummistaen, heittäytyä. Joroisten Musiikkipäivät on ollut pieni, mutta kokoaan merkittävämpi toimija suomalaisen kamarimusiikin saralla. Jo neljän vuosikymmenen ajan on alueelta löytynyt se tahtotila ja energia, jolla Musiikkipäivät on vuosittain saatu pystytettyä. Lukuisten paikallisten asukkaiden sekä suomalaisten taiteilijoiden panos niin Musiikkipäivien suunnittelussa kuin toteutuksessa on ollut kullanarvoista. Neljäkymmentä vuotta on hyvä virstanpylväs kunnioittaa menneiden aikojen toimijoita ja tekoja. Samalla se on hyvä hetki pohtia – Minne kuljet, Joroisten Musiikkipäivät? Kunnioittaen menneisyyttä, eläen joka solulla tässä päivässä, on tärkeää, että katse on horisontissa. Jatkaakseen kunniakkaita kamarimusiikin perinteitä, Joroisten Musiikkipäivät tarvitsee vahvemman rahoituspohjan. Rahoituspohjan kasvu perustuu pääsylipputulojen kasvattamiseen suhteessa konserttien kustannuksiin, uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseen yritysmaailmasta, valtionavun vahvistamiseen tapahtuman vaikuttavuutta ja merkitystä lisäämällä sekä usean alueen kunnan mukanaoloon Musiikkipäivien kumppanina. Kamarimusiikin ja kartanoiden tulee jatkossakin pysyä Joroisten Musiikkipäivien brändin ytimessä. Klassisen musiikin rinnalla, pienemmässä roolissa, mutta taiteellisesti kiinnostavana ja viihdyttävänä soi rytmimusiikin suomalaisia huippuja. Näin yleisöpohjaa laajennetaan ja uutta yleisöä tuodaan myös lähemmäs kamarimusiikkia. Musiikkipäivien brändin ainutlaatuisuutta kuvaa myös yhteistyö ja konserttitarjonta kuuden eri kunnan alueella. Tämäntyyppistä yhteistyötä Suomi tarvitsee. Koetaanko Sydän-Savon alueella tärkeäksi, että meillä on yksi yhteinen ja vahva klassisen musiikin toimija, joka tuo matkailijoita alueellemme ja josta voimme olla ylpeitä? Tämä on ratkaisevan tärkeä kysymys Joroisten Musiikkipäivien tulevaisuuden kannalta. Vahvalla yhteisellä rintamalla, yhteiseen tavoitteeseen pyrkien, Joroisten Musiikkipäivistä voi kasvaa merkittävä valtakunnallinen tapahtuma, joka vetää kulttuurinnälkäistä yleisöä alueelleen, eri puolilta Suomea. Neljäkymmentävuotias Joroisten Musiikkipäivät toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi Sydän-Savon huippufestivaalille! Jan Hultin Taiteellinen johtaja Joroisten Musiikkipäivät


JOROI STEN M USI IKKIPÄ I VI EN JUU RET Syksyllä 1966 Suomen Televisio Ohjelma 2 oli kääntynyt maisteri ja rouva Grotenfeltin puoleen pyynnöllä saada järjestää miljöökonsertti Järvikylän kartanossa. Vastaavanlaisia miljöökonsertteja oli järjestetty kaupunkikodeissa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kartanoissa. Vapaaehtoiset sisäänpääsymaksut olivat koituneet jonkun kulttuuri- tai hyväntekeväisyysjärjestön hyväksi. Rouva Karin Grotenfelt oli suhtautunut myönteisesti Suomen Television pyyntöön ja ehdottanut, että konsertti järjestettäisiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Joroisten osaston toiminnan tukemiseksi. Joulukuussa 1966 päivätyllä kirjeellään osasto kiitti heille tulevasta tuesta ja loppiaisena 1967 hyväntekeväisyyskonsertissa esiintyivät norjalainen viulutaiteilija Arve Tellefsen ja pianotaiteilija Meri Louhos. Järvikylässä on järjestetty vuosin saatossa lukuisia tilaisuuksia lasten ja nuorten hyväksi. Onnistunut ensimmäinen konsertti jäi mieliin, ja ajatus saada konsertti uusittua puhkesi kukkaan vuonna 1977. Joroislainen sopraano Raili Viljakainen oli voittanut edellisen kesän Mustakallio-kilpailun ja niinpä Raili Viljakainen piti upean konsertin 25.4.1977 Kartanon Ritari-salissa säestänään Ralf Gothóni piano. Konsertti oli yleisömenestys ja sai paljon paljon kiitosta ja palstatilaa paikallislehdissä.

J U L I S T E N Ä Y T T E L Y

40 V UOT TA M U S I I K I N RIEM UA !

Joroisissa ilahduttiin konsertin menestyksestä ja ryhdyttiin toimiin saada yleisölle joka kesä konsertteja. Joroisten Musiikkipäivät oli synnytetty. Seuraavat vuosikymmenet ovatkin sitten historiaa, josta olemme saaneet lukea lehdistä. Lapsia ja nuoria huomioidaan tänäkin kesänä esim. ilmaiskonserttien muodossa. Aune Toivanen

Suomi 100 -juhlavuonna meillä joroislaisilla on kaksikin hyvää syytä kohottaa onnittelumalja! Musiikki on perinteisesti kuulunut kesätapahtumiemme parhaimmistoon, ja tänä vuonna saamme nauttia ainutlaatuisesta musiikin juhlasta jopa kymmenen päivää. Heinäkuussa musiikin virkistävä kosketus on jokaisen musiikin ystävän saatavilla. Joroisten Musiikkipäivien 40. juhlavuoden ohjelmisto pursuaa sekä klassisen musiikin mestareiden että uusien kansainvälisestikin tunnustettujen lahjakkuuksien esityksiä. Lapsia ja nuoriakaan ei ole unohdettu, vaan tarjolla on runsaasti koko perheelle sopivaa toimintaa. Vuosien myötä on musiikin monipuolisuus yllättänyt vaativimmankin kuulijan. Lahjakkaat musiikin moniosaajat tarjoavat elämyksiä tunnelmallisissa esiintymispaikoissa, kuten kartanoissa, myllyssä, maalaistalon pihapiirissä sekä myös eksoottisimmilla estradeilla kuten teollisuushalleissa ja vanhassa meijerissä. Musiikin monipuolisuutta täydentää erinomaisesti musiikkilajiin sopivan esityspaikan valinta. Mieleeni painuneista erityylisistä elämyksistä haluan mainita upea sointiset kirkkokonsertit, kartanoiden idyllin ja toisaalta spektaakkelimaisen rock-konsertin teollisuushallissa. Olenpa jopa päässyt yhdistämään musiikin ja urheilun golfkentällä swingin tahtiin. Uskonkin, että musiikkipäivät pystyvät tarjoamaan meille jokaiselle ainutlaatuisia ja unohtumattomia kokemuksia. Musiikki yhdistää tehokkaasti ihmisiä myös työn äärellä. Haluankin kiittää Teitä ahkeria, uskollisia musiikin ystäviä ja talkoolaisia, jotka olette mahdollistaneet Joroisten Musiikkipäivien jatkuvuuden jo neljän vuosikymmenen ajan. Tämän perinteen siirtäminen tuleville sukupolville on todella arvokas kulttuuriteko, joka kehittää elinympäristöstämme viihtyisämmän ja vahvemman. Joroisten Musiikkipäivien festivaaliyleisön joukossa tunnen ylpeyttä siitä, että saan olla jäsenenä kuntayhteisössä, jolla on näin mahtavat perinteet ja kyky luoda joka vuosi uutta tarjontaa! TOIVOTAN PARHAINTA ONNEA JA MENESTYSTÄ 100-VUOTIAALLE SUOMELLE SEKÄ 40-VUOTIAALLE JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVILLE! Joonas Hänninen Joroisten kunnanjohtaja

A R E P P OK A R A O K E S

M

-

K

I

L

P

A

I

L

U


21.–3 0.7.201 7

21.7. 17.00

40. JOROINEN MUSIC FESTIVAL: AVAJAISET, VAPAA PÄÄSY! Ur heiluta lo, M uta la ntie 14, J oroine n

TH

KA IKKIEN AIKOJEN JU H LA! ... Puh e ita, mus iikkia ja ka hd en taide muo do n ko htaamine n Tanssija Minna Tervamäki ja kuvataiteilija Hannaleena Heiska luovat uutta ja haastavat itsensä nykytanssia, balettia, kuvataidetta ja performanssia yhdistävässä Jälki-esityksessä. Kahden erilaisen taiteilijan yhteisteos ylittää taiteen rajapintoja ja mahdollistaa erityislaatuisia kohtaamisia taiteen kanssa. Taiteilijat toteavat: ”Teos ja sen aikana syntyvä kuva on abstrakti. Esittävän kuvan sijaan on kyse enemmänkin jäljestä, tunteesta, tapahtumasta ja liikkeestä.” Alkuperäinen esitys tuotettiin vuonna 2016 osaksi Espoon modernin taiteen museo EMMAn 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Konsepti ja esiintyjät: Minna Tervamäki & Hannaleena Heiska Äänisuunnittelu: Benjamin Herala Avajaisissa nähdään lyhennetty versio kokonaisteoksesta.

25.7. J o rois nie me n kartano ko ns e rtissa 25.7.

ollaan satavuotiaan Suomen ytimessä, kun samanaikaisesti päästään nautiskelemaan niin kartanon ainutlaatuisesta miljööstä, erinomaisesta musiikista kuin herkullisesta lähiruuastakin. Lounaan hinta on 45 €. Etukäteisvaraukset 20.7.2017 mennessä puh. 050 5332787 tai info.vanamola@gmail.com


PE 2 1.7.

LA 22. 7.

17:00 JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN 40-VUOTISJUHLA mm. Minna Tervamäki ja Hannaleena Heiska. Urheilutalo, Joroinen SU 2 3.7. 12:00 PIKKU PAPUN TRIO Pikku Papun Trio viihdyttää lapsia ja aikuisia Vesileppis Areena, Leppävirta

19:00 GOTHÓNI-KVARTETTI Avajaiskonsertti: Dvorak, Mozart. Musiikkipäivien 1. taiteellinen johtaja Ralf Gothóni & Gothóni-kvartetti € Joroisten kirkko 35 sis. palvelupalkkion

15:00 ROOZEMAN BROTHERS Jonathan Roozeman, sello, Jan-Paul Roozeman, piano Huippuluokan kamarimusiikkia! Frugårdin kartano, Joroinen 35 € sis. palvelupalkkion

19:00 MARTTI TALVELA -PALKITUT TAITEILIJAT Tenori Jere Martikainen ja baritoni Joonas Asikainen sekä pianisti Tuuli Takkala Wehmaan kartano/TeaHouse of Wehmais, Juva 25 € sis. palvelupalkkion

T1 2 5.7. 19:00 OOPPERAKARAOKEN SUOMENMESTARUUS KILPAILUT. Vesileppis Areena, Leppävirta

KE 26.7. 15:00 SOI KIITOKSEIN Jyrki Anttila, laulu, Maija Anttila, urut, piano Leppävirran kirkko

20 €

30 €

sis. palvelumaksun

sis. palvelupalkkion

PE 28.7. 21:00 APOCALYPTICA PLAYS METALLICA BY FOUR CELLOS U-Cont, Joroinen

12:00 PIKKU PAPUN TRIO Pikku Papun Trio viihdyttää lapsia ja aikuisia Urheilutatalo, Joroinen

19:00 LOVE STORY Marjukka Tepponen, sopraano, Kevin Greenlaw, baritoni, Salla Karakorpi, piano Torstilan kartano, Joroinen 35 €

sis. palvelupalkkion

LA 29.7. 15:00 MUUTTUVAT LAULUT Jaakko Ryhänen, basso Seppo Hovi, piano Joroisten kirkko 40 €

sis. palvelumaksun

30 €

sis. palvelumaksun


2 1.–3 0. 7. 20 1 7 15:00 SCHUBERT: SCHÖNE MÜLLERIN Baritoni Tomi Punkeri, kertoja Jorma Hynninen, pianisti Outi Rahko Koskenhovi, Joroinen 35 €

@JOROISTE NM USIIK KIPAIVAT

17:00 PIKKU PAPUN TRIO Pikku Papun Trio viihdyttää lapsia ja aikuisia Sampola, Juva

sis. palvelupalkkion

Mahdollisuus ohjelmamuutoksiin pidätetään.

21:00 PETE PARKKONEN Pete Parkkonen rokkaa tunnelman kattoon Sahala Worksin teollisuushallissa! Sahala Works, Varkaus 35 € sis. palvelumaksun

M A 24.7. T1 25.7. 15:00 FRANZ SCHUBERT: WINTERREISE 19:00 JORMU JAZZ: DIXIE HARLEM Petri Lindroos, laulu – Julia Wallin, Kartano Golf, Joroinen piano – Risto Kekarainen, lausunta. Joroisniemen kartano, 35 € sis. palvelupalkkion Joroinen Puutarhalounas ennen konserttia. Varaukset: puh. 050 5332787.

25 €

sis. palvelumaksun

TO 27. 7. 13:00 HUIPPUTENORI ANDREA CARÈN MESTARIKURSSI Joroisniemen kartano, Joroinen 25 €

10:00 JUHLAJUMALANPALVELUS Piispa Seppo Häkkinen, kirkkoherra Jarkko Piippo Joroisten kirkko 17:00 JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVÄT 40 V -LUENTO Seppo Viljakainen Lukion auditorio, Joroinen PE 28. 7.

17:00 TORITAPAHTUMA Mm. Trio Volare Joroisten kesätori

18:00 ELÄMÄLLE - SUOMI 100 V Jorma Hynninen, baritoni Kalevi Kiviniemi, urut Ilkka Paananen, piano Pieksämäen Vanha kirkko 30 €

20:00 TAISTELEVAT TANGOT Tango del Norte ja tenori Harri Kaitila Hotel & Spa Resort Järvisydän, Rantasalmi 25 €

sis. palvelupalkkion

sis. palvelumaksun

SU 2 3. 7.

sis. palvelumaksun

20:00 J. KARJALAINEN Yksi Suomen suosituimpia laulajia ja lauluntekijöitä – oman tiensä kulkija, joka ei kaipaa esittelyjä! Veturitori, Pieksämäki 35 €

sis. palvelumaksun

14:00 RÉKA SZILVAY, VIULU HEINI KÄRKKÄINEN, PIANO Järvikylän kartano, Joroinen 35 €

sis. palvelupalkkion

SU 30.7. 15:00 OOPPERAKONSERTTI Andrea Carè, Marjukka Tepponen, Anna Danik, Jaakko Ryhänen, Hans-Otto Ehrström, Aarno Cronvall Juvan kirkko 30 € sis. palvelumaksun


M USI I K K IP Ä I V Ä T M ON I P UOL I S TAVAT M Y ÖS J U VA N K U LTTUU R ITA RJ ON TA A

TH

Juvan kunnan ja Joroisten Musiikkipäivien yhteistyötä on tehty vuosia. Juvalla on järjestetty viime vuosina musiikkipäivien aikana kolme konserttia. Yhteistyön hedelmistä ovat päässeet nauttimaan niin lapset kuin aikuisetkin. Juvan kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on etenkin kesäaikaan vilkasta. Erityisen monipuolinen tapahtumakalenteri on tänä vuonna, kun Juvalla vietetään 575-vuotisjuhlavuotta: seurakunnan perustamiskirja allekirjoitettiin Turussa tammikuussa 1442. Merkkivuotta on suunniteltu ja toteutettu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden Yhdessä-teeman hengessä: vuoden aikana tavoitteena on tarjota tapahtumia vauvasta vaariin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vuosia jatkunut yhteistyö 40. kertaa järjestettävien Joroisten Musiikkipäivien kanssa tuo lisää valinnanmahdollisuuksia kulttuurinälkäisille tänäkin vuonna, sopivasti niin Suomen, Juvan kuin musiikkipäivien merkkivuonna. Juvan kunta haluaa kiittää Joroisten Musiikkiyhdistystä aktiivisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella ja toivottaa Joroisten Musiikkipäiville kaikkea hyvää niin juhlavuonna kuin sen jälkeenkin. Soikoon musiikki vielä pitkään! Mervi Simoska Kunnanjohtaja

MU S IIKIN J U HLAA MONEN MONTA KERTAA ! Ensimmäinen konsertti, josta Joroisten Musiikkipäivät on saanut alkusysäyksensä, on järjestetty Järvikylän kartanossa jo vuonna 1967 eli 50 vuotta sitten. Seuraava konsertti on järjestetty 10 vuotta myöhemmin samassa paikassa 1977 ja siitä lähtien lähes kaikilla Musiikkipäivillä on siellä ollut konsertti. Voidaan sanoa, että Järvikylän kartano on merkittävästi tukenut jo puolivuosisataa korkeatasoisen musiikin esittämistä Joroisissa. Tänä vuonna heinäkuun lopulla vietämme Joroisten Musiikkipäivien juhlavuotta. Vuosikymmenten saatossa musiikkiviikon nimenä on ollut: Joroisten Musiikkipäivät, The Joroinen Music Days, Joroisten Musiikkijuhlat ja Joroinen Musicfestival. Nimissä näkyy musiikkipäivien kansainvälistyminen ja kehittyminen genreltään klassisesta rockiin. Konserttien esiintyjäkaarti on koostunut monista nimekkäistä ja suosituista kansallisista ja kansainvälisistä musiikkialan tähdistä.

TERVET UL OA P I EKS Ä MÄ ELLE Joroisten Musiikkipäivät ovat laajentuneet tänä vuonna myös Pieksämäelle. Me olemme Pieksämäellä tyytyväisiä, että voimme omalta osaltamme olla vahvistamassa Joroisten Musiikkipäivien kokonaisuutta seudullisesti merkittävänä kulttuuritapahtumana. J. Karjalaisen esiintymispaikkana Pieksämäellä on rakennettu v. 2015 valmistunut upea ja näyttävä Veturitori. Tori liittyy kiinteästi saneerattuun vanhaan Veturitalli kokonaisuuteen. Veturitori/ -talli rakennuksena on jo yksistään näkemisen arvoinen ja ainutlaatuinen paikka koko Suomenkin mittakaavassa. Lisäksi kaupunki on tehnyt paikallisen rakentajan kanssa sopimuksen, joka tähtää tulevaisuudessa merkittävään kaupalliseen rakentamiseen alueella siten, että rakennettava kaupantila yhdistyy Veturitori ja – tallirakennukseen. Myös toinen konserttipaikka Pieksämäen seurakunnan vanha kirkko on näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Kirkko toimii Pieksämäen seurakunnan pääkirkkona. Kirkko on rakennettu vuonna 1753 ja se on Kuopion hiippakunnan vanhin jumalanpalveluskäytössä oleva kirkko. Kirkon kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus, vuodelta 1746. Pieksämäki haluaa myös tulevina vuosina olla osa Joroisten Musiikkipäivien ohjelmatarjontaa. Pieksämäen kaupungin puolesta haluan toivottaa kaikki Joroisten Musiikkipäivistä kiinnostuneet ihmiset lämpimästi tervetulleeksi myös Pieksämäen konsertteihin. Tapio Turunen kaupunginjohtaja

Joroisten Musiikkipäivien läpivienti on vaativa kokonaisuus ja monen tahon työpanosten yhteensovitus. Esiintyjien lisäksi tarvitaan yhdistyksen hallituksen uskoa asiaansa, tuottajan vastuuta, taiteellisen johtajan ideoita, toimiston kiireisiä paperi- ja järjestelytöitä, talkoolaisten pyyteetöntä tukea ja konserttipaikkojen kirjoa. Päivien läpivientiin on aina liittynyt suuria, suuria tunteita, joita kaikki järjestelyihin osallistuneet ovat kokeneet. Kaiken vaivannäön tuloksena Musiikkipäivät on ollut monelle kuulijalle kesän kohokohta, joka ilahduttaa ja viihdyttää. Iloisen ja tyytyväisen yleisön kiitos antaa voimaa jatkaa. Suomussalmelta syntyisin oleva säveltäjä Osmo Tapio Räihälä on kuvaillut musiikkia kaikista taiteenlajeista savolaisimmaksi. Vastuu on näet kuulijalla. – Jos musiikki ei herätä kuulijassa vastakaikua, niin minkäs sille voi. Musiikkimakuja on monia. Kannattaakin rohkeasti kokeilla mukavuusrajan yli meneviä musiikin lajeja. Sitten onkin mukava tutkiskella kokemaansa ja vaihtaa mielipiteitä kustakin esityksestä, mikä on myös osa esityksen antia. Musiikin kuuntelussa kuten elämässä yleensäkin vastaanottajan asenne ratkaisee. Kesän musiikkifestivaali levittäytyy sydänsavolaiseen maisemaan kuuden kunnan alueelle, jotka ovat lähteneet yhteistyöhön kanssamme. Toivon, että mahdollisimman moni löytää kiinnostavia ja mieleenpainuvia musiikillisia ja muita elämyksiä alueen eri konsertteista ja tapahtumista. Itsenäisen Suomen juhlavuosi on hyvä aika juhlia myös aikuisikään ehtineitä Joroisten Musiikkipäiviä. Onnittelujen vastaanotto on pe 21.7.2017 alkaen klo 16.00 Joroisten Urheilutalolla. Heinäkuussa luonto kukkii kunniaksemme eikä yhdistys omista kiinteistöä tavaroiden säilytykseen, joten mahdolliset muistamiset voi ohjata Joroisten Musiikkiyhdistyksen tilille Nro FI87 4924 0010 3162 01. Tervetuloa konsertteihimme nauttimaan musiikista Suomen suvessa! Aune Toivanen, pj Joroisten Musiikkiyhdistys ry


21.–3 0.7.201 7 Kuva 1.: Musiikkipäivien syntyyn keskeisesti vaikuttanut Karin Grotenfelt, kulttuuriministeri Gustav Björkstrand, musiikkipäivien toiminnanjohtaja Martina Rautanen ja kartanon isäntä Karl Grotenfelt Järvikylän kartanossa v 1985. Kuva : Joroisten Musiikkiyhdistyksen arkisto (JMY) Kuva 2.: Järvikylän kartanon isäntä Karl Grotenfelt Joroisten kirkkopuistossa v 2009. Kuva Elisa Kilpi

KOL M EN PO LVEN KONS ERTTIK ARTANO

Joroisten Musiikkipäivät syntyi Järvikylän kartanossa. Siellä on soinut joka kesä, jo kolmen polven isännyydessä. Helsingistä miehensä perintötilalle Joroisiin 60-luvulla muuttanut Karin Grotenfelt oli päivien käynnistymisen kannalta keskeinen voima. Hän järjesti kartanossa sen hyväntekeväisyyskonsertin, jonka jälkeen musiikkipäiviä ryhdyttiin tosissaan puuhaamaan. -Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli äidille tärkeä. Jo kymmenkunta vuotta aikaisemmin hän järjesti vastaavan konsertin, mutta vasta toisella kerralla Ralf Gothónin ja Raili Viljakaisen konsertti oli se, josta kaikki alkoi, Kalle Grotenfelt kertaa. Kallen mukaan äiti Karin kyllä piti musiikista, mutta vielä tärkeämpää hänelle oli olla mukana paikkakunnan elämässä. Helsingin jälkeen Joroisissa saattoi olla vähän hiljaista ja yksinäistä, ja luottamustehtävät ja musiikkipäivät toivat uusia tuttavia ja sisältöä maanviljelyksen ja kotiaskareiden rinnalle. Karin Gotenfelt oli mukana myös musiikkipäivien kannatusyhdistyksen toiminnassa. Poika Kalle ei järjestötyöhön ole ehtinyt, mutta musiikkipäivien konserteissa hän on käynyt mielellään. Järvikylän kartano on ollut mukana joka kesä kaikki nämä vuosikymmenet, ja vain kerran tai kaksi työ-

matka on estänyt Kallea osallistumasta. Toki hän on käynyt mielellään myös muissa musiikkipäivien konserteissa. -Vaimoni Nannan äiti oli pianisti, ja hänen flyygelinsä on Järvikylässä. Ikävä kyllä meillä perheessä ei kuitenkaan ole juuri soitettu ennenkuin nyt, kun tyttärenpoika käy pianotunneilla. Opiskeluaikoina minulla oli kuitenkin jonkin aikaa kausikortti kamarimusiikkisalin konsertteihin, pidän musiikista vaikken olekaan asiantuntija. Kalle Grotenfeltin omat kulttuuriharrastukset liittyvät taiteen lisäksi kirjoihin. Hän on kerännyt matkakirjoja, paitsi suomeksi ja ruotsiksi, myös saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. Myös vanhat, käsin väritetyt eläinkirjat kiehtovat keräilijää. -Kartanon tornihuoneeseen olen koonnut ranskalaisen kirjaston. Ja sinne on nyttemmin hankitty myös snookerpöytä, joka on tehty samana vuonna kun kartano rakennettiin! Joroisten musiikkipäivät tarkoittavat Järvikylälle joka kesä kolmen päivän jaksoa. Ensin on katsottava että piha on kunnossa, nurmet leikattu ja kukkapenkit hoidettu. Sitten on konserttipäivä, ja sen jälkeen jälkien raivausta.

-Musiikkiyhdistys ja Järvikylän maa- ja kotitalousnaiset hoitavat asiat kyllä hyvin, huolehtivat itse konsertin järjestämisestä. Meidän kannalta musiikkipäivistä on se hyöty, että lähiympäristö tulee ainakin kerran kesässä pantua kuntoon, Kalle virnistää.

Koska Joroisten kartanot ovat yksityiskoteja, musiikkipäivät on useimmille kiinnostuneille ainoa mahdollisuus nähdä niitä sisältä.

-Jos vaikkapa kunnalle tulee arvovieraita, yritämme tarvittaessa järjestää käynnin kartanoon. Mutta valitettavasti tällaista ei pystytä järjestämään kaikille kiinnostuneille ja siksi olen joskus sanonutkin, että tervetuloa musiikkipäivien konserttiin! Kalle Grotenfeltille musiikkipäivät ovat merkinneet myös uusia tuttavuuksia ja näkökulmia omasta työurasta poikkeavaan maailmaan. Esimerkiksi pyöreitä vuosiaan hän on juhlinut musiikin kautta. Syntymä-

päivillä ovat laulanneet ainakin Raili Viljakainen ja Monica Groop. Kasvihuoneen 25-vuotisjuhlille Ritarihuoneelle Topi Lehtipuu järjesti nuoria esiintyjiä, ja konsertilla kerättiin rahaa Saimaan norpan suojeluun. Ilman musiikkipäiviä niin omat kuin firmankin juhlat olisi ehkä järjestetty jollakin toisella tavalla, hän miettii. Kalle Grotenfeltin uusin projekti liittyy kartanon pehtoorin entiseen asuntoon. Siitä kunnostetaan maaseutukotia Kallelle ja Nannalle, jotta jo tämän vuosikymmenen alusta saakka kartanoa isännöinyt poika Albert pääsee kunnolla asettumaan taloksi päärakennukseen. Myös tytär Caroline asuu pihapiirissä, hän ja Albert hoitavat yhdessä salaatti- ja yrttitehdasta. Entä musiikkipäivien tulevaisuus? -Albert on ilman muuta hyvin kiinnostunut jatkamaan Järvikylän yhteistyötä musiikkipäivien kanssa. Meistä Järvikylässä yhteistyö ei jää kiinni. Toivotaan että järjestäjillä riittää intoa ja Joroisissa soi tulevinakin vuosikymmeninä!

Mai Koivula


Hyvä talkoolainen on iloinen ja tyytyväinen, sanoo Heli Viinikainen.

TH

KIPEÄ T POSKILIHAKSET –Kokemuks ia tapa htum an jär jestäjiltä: tal kool ai nen Heli Viinikainen.

KOSK ENHOV I Ko skenhovi , Ko s ke ntie 1 26, Joroinen

Koskenhovin tila kuului 1500- ja 1600-luvuilla Heiskasten ja Häyristen suvuille, jotka molemmat olivat aikansa vaikuttajia pitäjässä. Tila siirtyi 1700-luvulla Tigerstedtin suvulle. Suvun viimeinen edustaja, Elisabeth Nykop, Juvan kruununvouti Sanmarkin vaimo, rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen läntisen osan vuonna 1835. He myivät Koskenhovin, siihen aikaan nimeltään Forsgård, Joroisten kruununvouti Sahlsteinille. Vuonna 1862 “Ukko-Saksa” Paavo Kettunen, kauppias ja liikemies Kaavin Säyneisestä, osti kartanon myllyineen ja sahoineen. Ukko-Saksan poika Paavo Paavonpoika Kettunen harjoitti maatalouden ohella mylly- ja meijeritoimintaa ja omien tuotteiden myyntiä Pietariin, Kööpenhaminaan ja Lontooseen. Hän asennutti myös myllyyn Itä-Suomen ensimmäisen vesivoimalla toimivan sähkölaitoksen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yhteyksien katkettua Pietariin seuraavat sukupolvet keskittyivät maatalouden kehittämiseen. Koskenhoviin kuului laajimmillaan yli 100 ha peltoa ja noin 2000 ha metsää. Koskenhovin ja Torstilan kartanot ovat olleet yhteisviljelyksessä 1950-luvulta lähtien keskittyen viljanviljelyyn, 90-luvulta eteenpäin luomutuotannossa. Kartanon nykyinen omistaja Markku Rautanen, viidennen polven Kettusia Koskenhovissa, viljelee peltoja yhdessä lastensa kanssa. Vastuu toiminnasta on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Koskenhovi on ollut mukana Joroisten Musiikkiyhdistyksen toiminnassa sen alusta lähtien.

”Oliko kuittivihkot ja vaihtorahat mukana? Missä kutsuvieraslista on? Kenen tehtävänä olikaan keittää talkoolaisille kahvia? Kuka myy liput, mitenkäs me sovittiinkaan, mitähän minä lupasinkaan tehdä tässä konsertissa?”, mietin. Kaikki on melkein valmista. Olen vienyt lapset ajoissa illaksi hoitoon, pukenut ylleni mustan Joroisten Musiikkipäivät -puseron ja kerännyt olkalaukkuuni toivottavasti kaikkea tarvittavaa illaksi: hyttysmyrkkyä, nenäliinoja ja riittävästi juotavaa. Muutaman konsertin talkoolaiskokemuksellani tiedän, että mukaan kannattaa varata myös suklaata. Nälkäisenä ei kukaan jaksa hymyillä kauaa aidosti. Puoli tuntia lipunmyynnin alkuun konserttipaikalla vallitsee äkkisiltään tarkasteltuna melkoinen kaaos. Nippelilaatikot, lippulappuskirjekuoret ja nappelinyssäkät löytyvät kuitenkin konserttivastaavan autosta. Useimmissa musiikkipäivien konserteissa selvitään kevyemmällä varustuksella, mutta tätä konserttia varten mukaan on pakattu myös kumihanskoja. Lava on rakennettu suureen halliin rekan perävaunun varaan ja kohta sille on nousemassa Ismo Alanko. Odotan konserttia innolla, puolivalmis tai viime hetken hässäkkä ei minua häiritse. ”Kiitos, tervetuloa! Hauskaa konsertti-iltaa!”, toivotan vieraat tervetulleiksi konsertteihin. Puolivälissä viikkoa alan nähdä unia konserteista. Aamulla herään kuitenkin uuteen päivään jo iltaa odottaen, sillä luvassa on taas hienoja hetkiä. Joroisten Musiikkipäivillä järjestetään konsertteja välillä hiukan kummallisissakin paikoissa. Ismo Alanko suuressa teollisuus-

hallissa, Schumannia ja Mendelssohnia Järvikylän kartanon salissa, jazzia golf-klubin ravintolassa. Konserttipaikat kaikkine ominaispiirteineen tuovat konsertteihin lisää särmää, kimallusta ja väriä. On mahtavaa päästä näkemään tällaisten konserttipaikkojen valmisteluja: miten vaikkapa teollisuushalli tai taimitarhan kasvihuone muuntuvat konserttisaleiksi. ”Ettekö te tosiaankaan tiedä, kuka minä olen”, kysyy asiakas. Ei. Emme tunne kaikkia, eikä meidän tarvitsekaan. Neuvomme kuitenkin asiakasta hankkimaan lippunsa etukäteen, siltä varalta, ettei niitä riittäisi enää myytäväksi ovella. Aina ei jaksaisi hymyillä, mutta melkein aina kuitenkin. Musiikkipäivillä on helppoa toimia talkoolaisena, sillä asiakkaatkin ovat lähes poikkeuksetta hyväntuulisia ja kohteliaita – siis aivan ihania. Hyvä talkoolainen on iloinen ja tyytyväinen talkoolainen. Kahvinsa ja väliaikapullansa nauttinut talkoolainen. Oman tehtävänkuvansa ja vastuunsa tunteva talkoolainen. Hyväntuuliset konserttivieraat vastaanottanut ja hyvästellyt talkoolainen. Konserteista ja niiden hyvästä ilmapiiristä voimaa saanut talkoolainen. Viimeisen konsertin jälkeen talkoolaisen kasvolihakset ovat hymyilemisestä kipeät. Kotimatkalla pyörivät mielessä jo ideat seuraavan vuoden musiikkipäiviä varten. Väsyttää, mutta aivan vielä en malttaisi ruveta nukkumaan.

Heli Viiniikainen, kolmannen vuoden talkoolainen


21.–3 0.7.201 7 Kolman maa- ja kotitalousyhdistys ry:n kahvitustiimi vuodelta 1985 vasemmalta Mervi Immonen, Tuula Immonen, Mari Aholainen, Raili Härkönen, Kirsti Iskari, Ritva Immonen, Tuija Lahti ja Milja Komi

TH

K ARTAN O K AHVITUS ON MU KAVAA VAIHT ELU A –Koke muk s ia ta p a ht u m an järj est äj i l t ä : J ä r v iky l än ma a- j a ko t ita l o u sy h d i stys

Järvikylän maa- ja kotitalousyhdistys on huolehtinut Järvikylän kartanokonserttien kahvituksesta musiikkipäivien alkuajoista saakka muutaman vuoden taukoa lukuunottamatta. Pirjo Aholainen on ollut mukana touhussa vuosikymmeniä. -Kai se on se yhdessä tekemisen ilo. Kun on johonkin porukkaan mukaan lähtenyt, mukana haluaa olla, hän toteaa. Alkuvuosina talkoolainen saattoi kuulla vähän sitä musiikkiakin, kun kahvitus järjestettiin kartanossa. Nyt kahvipaikkana on jo pitkään ollut piharakennuksen savutupa, jonne soitto ja laulu eivät kuulu. Yleisö kuitenkin viihtyy tuvassa ja kyselee kartanon historiasta, joten talkoolaiset saavat siinä sivussa toimia matkaoppainakin. Kahvitusta hoitamassa, leipomassa ja siivoamassa on yleensä ollut viisi – kuusi naista ja lisäksi on tarvittu miesväkeä raskaiden astialaatikoiden kantamiseen. Työpäivät ovat pitkiä, pitää siivota vähän etu- ja jälkikäteen ja tietenkin myös leipoa suuhunpantavaa. -Alkuvuosina tehtiin vain somia pikkupullia, sitten valikoima laajeni suolaisiin ja moneen sorttiin, mutta nyt ollaan palailemassa pikkupullalinjalle. Ja gluteenitonta, sitä pitää nykyisin olla, Pirjo Aholainen huomauttaa. Musiikkipäivien kahvitukset eivät ole yhdistykselle mikään rahasampo, mutta vähän tukea muuhun toimintaan niistä toki saa. -Onhan tämä myös mukava yhteinen juttu ja henkireikä, vaihtelua omaan arkeen, kun pääsee touhuamaan kartanoympäristöön Mai Koivula


Kuva 1: Mauno Kaipainen on 88-vuotias ihan tavallinen maalaismies, joka musiikkipäivien ja kartanokonserttien kautta pääsi klassisen musiikin maailmaan. Kuva: Merja Turunen Kuva 2. Mauno Kaipainen jututtaa taiteellista johtajaa Jan Söderblomia. Kuva: Eija Sistonen

TH

ENSIKERTALA INEN JÄI KO UKKUUN –Koke muk s ia ta p a ht u m akäv ij äl t ä: M a u n o Ka ip ainen.

Mauno Kaipainen kävi ensimmäisen kerran Musiikkipäivien konsertissa noin 30 vuotta sitten, tarkkaa vuotta hän ei enää muista. Sen hän muistaa hyvin, että Joroisniemen kartanossa esiintyivät Olli Mustonen, Raili Viljakainen ja Emma Johnsson. Siitä lähtien Mauno Kaipainen on käynyt Musiikkipäivien konserteissa joka ikinen vuosi. – Parhaina vuosina kävin 3–5 konsertissa. Tutuiksi ovat tulleet sekä Joroisten kartanot että Juvan ja Leppävirran kirkot, joissa myös on konsertteja pidetty. Kotipaikkakunnan Rantasalmen konserteissa Kaipainen on myös käynyt. Se, että Mauno Kaipaisesta tuli Joroisten Musiikkipäivien uskollinen kävijä, johtuu Raili Viljakaisen kesämökistä, se kun on Kaipaisen silloisen kodin naapurissa. Naapuruksista oli tullut myös hyviä tuttuja.

– Raili houkutteli konserttiin ja lupasi vielä ilmaisen lipunkin. Ennen ensimmäistä kartanokonserttia klassinen musiikki ei ollut Kaipaiselle tuttua, mutta rakkaus lajiin syttyi kerralla. Erityistä suosikkia vuosien varrelta hän ei osaa nimetä, eikä myöskään nostaa yhtä musiikin lajia toisten edelle. – Yleensä olen tykännyt kaikesta, mitä olen kuullut, ja olen oppinut tykkäämään, vaikka en kaikkea niin ymmärräkään. Klassisten konserttien lisäksi Kaipainen on käynyt myös viime vuosien kevyemmissä konserteissa. Konserttiharrastus laajeni pian myös Musiikkipäiviä laajemmalle; Kansallisoopperakin tuli tutuksi jo ennen kuin nykyinen oopperatalo valmistui. Mauno Kaipainen suhtautuu Musiikkipäivien taiteilijoihin samalla avoimuudella kuin heidän musiikkiinsa. Taiteilijoiden joukossa on jo monta tuttua.

– Minä menen aina huastelemaan, he ovat mukavia ihmisiä. Ralf Gothónin kanssa Kaipainen etsi tälle aikoinaan jopa kesämökin paikkaa Rantasalmelta, mutta sopivaa ei löytynyt. Mauno Kaipainen liittyi pian myös Joroisten Musiikkiyhdistyksen jäseneksi, mutta ei ole osallistunut sen toimintaan. – Jäsenmaksun olen maksanut joka vuosi. Viime kesänä hän pääsi vain yhteen konserttiin, mutta ensi kesän suunnitelmat ovat jo selvät: – Niin pitkään käyn, kun jalat toimivat, ja kun ne eivät toimi, pyydän kyytiä.

Merja Turunen

Ennen ensimmäistä kartanokonserttia klassinen musiikki ei ollut Kaipaiselle tuttua, mutta rakkaus lajiin syttyi kerralla.


21.–3 0.7.201 7

TH

M U S I I K K I ME N E E S IS Ä Ä N JA J Ä Ä ELÄMÄÄN

–Kokemuks ia tapa htum an

jär jestäjiltä: tal kool ai nen M aija Särkkä. Musiikkipäivillä alusta asti eri tehtävissä toiminnassa mukana ollut Maija Särkkä, joka tällä kertaa nauttii väliaikakahveja talkoolaisena Järvikylän kartanon väentuvassa kesällä 2004. Kuva: Eija Sistonen

Jo roi s l a iset o t t iva t kons e rtit o m ikse e n , j a perh e et l ä ht iv ät y hdes s ä n a u t t im a a n mu s i i k ista , t u n n e l masta j a m il j ö ö st ä .

Maija Särkkä on yksi niistä sadoista talkoolaisista, joita ilman Joroisten musiikkipäivät ei selviäisi. Konserttien taustalta on oikeastaan vaikea keksiä sellaista hommaa, jota Maija ei olisi kokeillut vuosikymmenten saatossa. Musiikkipäivien kannatusyhdistyksen hallituksessa hän istui useita vuosia ja heilutti vuoden myös puheenjohtajan nuijaa. Maija muistelee, että hän oli mukana ensimmäisen kerran lähes neljäkymmentä vuotta sitten lipunmyynnissä Järvikylän kartanossa. Silloinen verojohtaja Pertti Romo pyysi hommiin mukaan. – Oli helppo lähteä. Musiikki on ollut minulle tärkeää lapsesta asti, Maija sanoo. – Kannustan kaikkia kiinnostuneita mukaan. Ei tarvitse olla ammattilainen. Hommia löytyy kyllä ja apua tarvitaan varmasti. Kaverikseen Maija sai kunnansihteeri Jenny Paukkusen, ja parivaljakko kiersi talkoohommissa kesästä toiseen. – Elämäntavaksi se tuli. Maijan mukaan konserteissa ehtii kyllä nauttia musiikista. Hänelle on ollut suuri elämys seurata, miten maailmanluokan taiteilijat käyttävät ääntään ja saavat soittimensa soimaan. – On vaikeaa kuvailla, miten musiikki vaikuttaa. Se menee sisälle ja jää elämään.

Maija Särkkä muistelee erityisellä lämmöllä konsertteja Pöyhölän tilan pihapiirissä Kaitaisissa. Joroislaiset ottivat konsertit omikseen, ja perheet lähtivät yhdessä nauttimaan musiikista, tunnelmasta ja miljööstä. – Lippuja myytiin ämpäreistä pitkin tienvarsia. Joskus paistateltiin auringon alla kesäillassa ja joskus vedettiin rankkasateessa traktoreilla autoja irti mutaiselta pellolta. Schubertin Winterreisen Maija tahtoisi kuulla aina uudelleen, ja bassobaritoni Juha Uusitalon tulkinta laulusarjasta on ollut ylitse muiden. Alkuaikoina Ralf Gothóni kokosi viikon taiteilijoita jammailemaan iltamiin urheilutalolle. Musiikin iloa Maija on tahtonut levittää myös itse. Eri kuorojen lisäksi hänen mukanaan on matkannut Kaarlo Lehikoinen ja Liisa Rossi, musiikkipäivien alkuaikojen talkoolaisia hekin. Kolmikko on kiertänyt yli 30 vuotta laulamassa kansanmusiikkia muun muassa vanhusten hoitokodeissa. – Olemme sopineet, että niin kauan lauletaan, kun ääni alkaa väpättää.

Sari Ristamäki


Iloisia vastuuhenkilöitä onnistuneen konsertin jälkeen vuodelta 2008. Kuvassa vasemmalta Vesa Hiltunen, Riitta Pulliainen, Sauli Terävä ja Hannu Vuorimaa. Kuva: Eija Sistonen

TH

AINA ON LÖYTYNYT TAHTO JA HALU TEHDÄ –

Kokem uk s i a ta p a ht u m a n järj est äj i l t ä : Ve sa H il t unen.

Vuosi 1993. Joroisten musiikkiviikko on hyvässä vauhdissa heinäkuun viimeisellä viikolla. Musiikkipäivien puheenjohtajan Vesa Hiltusen puhelin soi aamuyöllä. Pianisti Ilmo Ranta on ajanut yöllä kolarin Järvikylän tiellä. Vesa hyppää autoon ja ajaa Varkauden ensiapuun. Siellä miehet sopivat, miten illan konsertti hoidetaan. Ilmo kuljetetaan eteenpäin tarkistuttamaan vammojaan Kuopioon ja Vesa lähtee junailemaan illan konserttia. Pietarin kamariorkesterin kapellimestari Valeriy Ovsyannikov on pianisti ja pystyy paikkaamaan Rantaa. Kamariorkesterin ja Raili Viljakaisen konsertti Warkaus-salissa on pelastettu. Myös Ilmo Ranta selviää pienillä ruhjeilla. Vesa Hiltusen muistojen arkku Joroisten musiikkipäiviltä on iso. Sinne mahtuu vauhtia ja vaarallisia tilanteita, hauskoja sattumuksia, iloa ja naurua. Ylimmäisenä taitavat kuitenkin olla muistot huolista ja työmäärästä.

Hiltunen otti ohjat poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa. Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Gustaf Djupsjöbacka ja toiminnanjohtaja Martina Rautanen lopettivat tehtävissään vuonna 1991. Molemmat hommat kaatuivat Vesalle, joka oli tuolloin musiikkipäivien hallituksen puheenjohtaja. Täysin untuvikko Vesa ei tehtäviin ollut, sillä hän oli työskennellyt musiikkipäivillä kesätyöntekijänä ja ollut mukana ohjelmistojen suunnittelussa ja sopimisessa. Kriisitilanteessa syntyi kuitenkin päätös, ettei kesällä 1992 järjestetä varsinaista musiikkiviikkoa vaan vain muutama konsertti. –  Valtakunnan mediassa asia kääntyi niin, että Joroisten musiikkipäivät on lopetettu. Taistelutahto syttyi ja päätimme yrittää seuraavana kesänä. Siinä oli kivaa tekemisen meininkiä ja homma kannatti. Nelipäiväinen musiikkiviikko pääsi myös taloudellisesti voitolle, Vesa hymyilee.

Vesa välttelee kysymystä titteleistä. Hänellä oli vastuu kaikista käytännön asioista viisi vuotta. – Olihan se aikamoista. Elämä pyöri musiikkipäivien ympärillä. Tunteja ei laskettu, Vesa sanoo. – Jos aikaa oli istahtaa kuuntelemaan konserttia, musiikkiin ei kyennyt keskittymään vaan ajatukset olivat kiinni jossain ongelman ratkaisemisessa. Tai sitten laski vaivihkaa yleisömäärää. Vuonna 1997 taiteellisena johtajana aloitti Ilmo Ranta ja toiminnanjohtajana Eila Lyytinen. Sen kesän Vesa otti kokonaan lomaa musiikkipäivistä ja keskittyi ”oikeisiin töihinsä”. Myöhemmin Vesa palasi musiikkipäiville niin konserttien kuulijaksi kuin auttelemaan erilaisissa hommissa. Vuodet 2005-2007 Vesa heilutti taas puheenjohtajan nuijaa. – Unettomista öistä huolimatta musiikkipäivävuodet olivat todella rikasta aikaa.

Sain tehdä töitä hienojen ihmisten kanssa ja tutustua hienoihin taitelijoihin, joista osa on jäänyt ystäviksi ja tuttaviksi. Vesa Hiltunen tietää, ettei hän ole ollut ainoa musiikkipäivien vetäjä, joka on joutunut hankalien päätösten eteen ja kantamaan suurta huolta tapahtuman taloudesta. Itse asiassa kaikki ovat joutuneet. – On oikeastaan ihmeellistä, että vuodesta toiseen on löytynyt ihmisiä, jotka ovat olleet valmiita ottamaan vastuuta, että tapahtuma saadaan aikaiseksi. Tahtotila ja halu toimia on aina syntynyt, Vesa pohtii. Kun Joroisten musiikkipäivät julkaisi viime kesän ohjelmiston, Vesa Hiltunen lähetti taiteelliselle johtajalle ja tuottajalle Jan Hultinille onnitteluviestin. Vesa mielestä on hienoa, että musiikkipäiviä tehdään nyt isosti ja näyttävästi kurjistamisen sijaan. Sari Ristamäki


21.–3 0.7.201 7 Tästä kaikki alkoi v. 1978, kuvassa vasemmalta sopraano Pirkkoliisa Tikka, pianisti ja ensimmäinen taiteellinen johtaja Ralf Gothóni, ensimmäinen musiikkipäivien puheenjohtaja Seppo Viljakainen ja sopraano Raili Viljakainen. Kuva: Olavi Hyvönen

TH

KA MAR IMUSI I KKI ON JUU RILLAAN KA RTANOISSA

Ralf Gothónin ja Raili Viljakaisen hyväntekeväisyyskonsertti Järvikylässä johti neljä vuosikymmentä sitten Joroisten musiikkipäivien perustamiseen. Ideaa kehiteltiin Railin veljen Seppo Viljakaisen savusaunassa Kaitaisissa. Kuluneena talvena Seppo ja Ralf palasivat musiikkipäivien perustavaan hetkeen Gothónin kotona Berliinissä. Professori Gothóni on yhä aktiivinen, hän hoitaa useampia professuureja eri puolilla maailmaa. Kamarimusiikkipedagogina hän vierailee mm. Karlsruhessa, Hampurissa, Stuttgartissa, Norjassa, Kairossa, Lontoossa ja Soulissa, mutta myös Tampereella. Gothóni myös konsertoi edelleen, soittaa ja johtaa kamarimusiikkiorkestereita. Joroisten musiikkipäivien idean taustat ovat Ralf Gothónilla edelleen selkeinä mielessä: -Klassinen musiikki on elävää vuoropuhelua soittajien, instrumenttien, säveltäjän, runoilijoiden tekstien, yleisön ja esitystilan kesken. Se on aito kokonaisuus, jonka tehoa ei lisätä tehosteilla eikä evästeillä. Parhaimmillaan yhdessä soittaminen vaatii ryhmältä avoimuutta, nöyryyttä ja sitoutumista jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen, Gothóni painottaa. Jo ennen ratkaisevaa Järvikylän konserttia Gothóni oli tehnyt musiikin saralla merkittävän uran. Hän oli soittanut eri puolilla maailmaa, lukuisissa erilaisissa saleissa ja monissa konserteissa.

Joroisten kohdalla ratkaisevaa oli ajatus siitä, miten klassinen kamarimusiikki oli aikanaan syntynyt. Se kun on sävelletty esitettäväksi pienissä, intiimeissä tiloissa, linnojen ja kartanoiuden saleissa, ihmisten kodeissa. Joroisten kartanot tekivät Gothóniin suuren vaikutuksen. Hän koki, että niiden saleissa kamarimusiikki oli palannut juurilleen. -Joroisten kartanokulttuuri oli ja on poikkeuksellista. Tällaiset musiikkipäivät tarvittiin Suomeen, Gothóni painottaa. Pienessä kunnassa, joka vanhoina aikoina oli idän ja lännen välistä rajaseutua, on useita kartanoita, joiden historia liittyy rajaseudun puolustamiseen. Näissä kartanoissa oli jo satoja vuosia sitten monenlaista kulttuuritoimintaa, konsertteja ja näytelmäesityksiä. Gothónin lisäksi myös Kuhmon kamarimusiikin perustajat Seppo Kimanen ja Yoshiko Arai-Kimanen kiinnostuivat alkavista musiikkijuhlista ja auttoivat päiviä alkuun monin eri tavoin. Päivien maine kiiri muusikkopiireissä kohisten, esiintyjiksi saatiin huippunimiä ja leppoisassa ja kodikkaassa ilmapiirissä suhteita solmittiin myös muusikoiden kesken. Keskeisiin verkottumiskeskuksiin kuului Tattarpellon savusauna, jossa uudet ideat sinkoilivat kesäyössä ja ystävyyksiä syvennettiin. Ralf Gothónin maailmalla jo luomat suhteet auttoivat musiikkipäiviä ratkaisevasti,

mutta ilman kartanoiden tukea musiikkipäivien omaleimaisuutta ei olisi saavutettu. Monet kartanot olivat mukana alusta saakka, mutta erityisesti Ralf Gothóni kiittää Järvikylän kartanon edesmennyttä emäntää Karin Grotenfeltiä, joka auliisti auttoi kaikessa mahdollisessa. Toinen alkuaikojen keskeinen hahmo oli Frugårdin Pehr von Collan, joka jopa suunnitteli esiintyvänsä päivillä pianistina mutta hanke kaatui lopulta kalkkiviivojen rimakauhuun. Alusta saakka oli selvää, että taiteellisesti tasokkaita musiikkipäiviä ei pystytä rakentamaan pelkkien lipputulojen varaan, eihän kartanoiden saleihin mahdu suuria yleisöjä. Kunnan, Mikkelin läänin taidetoimikunnan, kulttuurimininisteriön ja yritysten apua on tarvittu ja onneksi myös saatu. Onneksi, sillä ensimmäisenä vuonna VIP-vieraille järjestetty varainkeruukonsertti tuotti lahjoituskulhoon vaivaiset 150 markkaa ja kaksi Sveitsin frangia, Ralf Gothóni ja Seppo Viljakainen muistelevat. Professori Ralf Gothónilla on menneiden vuosikymmenten musiikkipäiviltä paljon hyviä muistoja, mutta onneksi uusiakin syntyy: -Olen hyvin kiitollinen, että minut on kutsuttu juhlille esiintymään perhekvartettini kanssa. Se on minulle suuri kunnia. Seppo Viljakainen


Kuva 1. Pöyhölän sielu ja musiikkipäivien aktiivinen tukija Aira Soosalu v. 2005. Kuva: Joroisten Musiikkiyhdistys Kuva 2. Pöyhölän pihapiiri on koonnut satamäärin yleisöä musiikkipäivien alusta aina vuoteen 2013 saakka. Kuva: Eija Sistonen

P Ö YHÖLÄN PIHA KASVATTI UUSIA KUUL IJO ITA Pöyhölän lammasfarmin piha on laitettu juhlakuntoon. Tie tupruaa, kun juhlaväki hurauttaa autoillansa konserttipihan vieressä olevalle heinäpellolle parkkiin. Maatalousnaiset virittelevät tarjouksiaan juhlakansalle. Muurinpohjaletut tirisevät, rantakalapadat tuoksuvat kutsuvasti.

Airan arkin eläimetkin ovat juhlatuulella. Pässit ottavat vastaan rauhallisesti vanhojen rakennusten ympäröimälle pihalle pystytettyyn katsomoon valuvan yleisön. Kaustisen pojat, Kankaan pelimannit virittelevät soittimiaan aitan kalterilla. Elokuun ilta-auringossa kylpee luonnon koko runsaus. Silloin isäntä, eläinlääkäri Tapio Soosalu tarttuu pitkän aittarakennuksen päädyssä olevan vellikellon narusta ja heläyttää alkufanfaarin. Kesäinen pihakonsertti Pöyhölässä voi alkaa. Lakeuden junkkarit taitavat kansanmusiikin ja saavat kuulijat juhlatuulelle. Yleisössä on lapsiperheitä, vanhempaa väkeä, ulkomaalaisia kesävieraita ja Joroisten musiikkipäivien taiteilijoita. Tuo tuokiokuva toistui Joroisten musiikkipäivillä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Pöyhölän tilan emäntä Aira Soosalu oli ensimmäisten joukossa perustamassa 1977 Joroisten musiikkiyhdistystä. Hän oli pitkän linjan kulttuuriharrastaja. Yliopistossa hän oli opiskellut taidehistoriaa, hän lauloi Sulasolin kuorossa ja sittemmin Varkauden Laulussa. Hän halusi omaan Pöyhölän piha-

piiriinsä esiintymään taitavia ja nimekkäitä muusikkoja. Vuosien varrella Pöyhölän pihakonsertit olivat omanlaisiaan tapahtumia musiikkiviikon ohjelmassa. Ei oltu kartanoiden saleissa eikä kirkon penkissä. Viehättävässä maatalon pihapiirissä taiteilijat esiintyivät aitan rappusilla tai vihreällä pihanurmella. Tapahtuma rakentui monipuolisen musiikin lisäksi kylän maatalousseuran herkullisesta muonituksesta; muurinpohjaletuista, rantakalasta ja herkullisista piirakoista, rieskasta ja mokkapaloista. Tärkeää osaa näytteli myös Airan ja hänen miehensä Tapio Soosalun Nooan arkki. Viiriäiset ja kirjavat kanat ja kukot kuuntelivat yleisön seassa kulttuuriantia. Pensaista kurkistavien kilipukkien takut oli harjattu pois. Hevosten kupeet kiilsivät, kun ne kirmasivat niityllä. Eriväriset pässit ja lampaat päkättivät tervetulotoivotuksensa konserttivieraille. Etenkin lapset olivat innoissaan eläimistä – ja samalla kasvoi musiikkipäiville uutta yleisöä. Musiikkipäivien syntymiselle ja menestymiselle Airan keskisavolaisilla kulttuuri-

kontakteilla oli suuri merkitys. Parhaimmillaan Pöyhölän pihakonsertissa oli paikalla tuhatkunta kuulijaa. Mitä siitä, vaikka eräs jahtikaverini totesi, että siihen konserttiin hän aina tulee, koska siellä musiikki vähiten häiritsee hänen makkaransyöntiään. Useimmat kuitenkin kuuntelivat. Pöyhölän idyllinen pihapiiri oli Airan silmäterä. Airan kukkapenkit ja yrttitarhat vihannoivat kesän kypsyyttä. Isäntäväki esitteli mielellään kulttuurikotiaan ja monialayritystään konserttivieraille. Moni konserttivieras poistui Pöyhölästä lampaan nahkaan kääriytyneenä tai vasussa pässinpökkimiä, luonnon väreillä värjättyjä villalankoja. Vaikka Aira Soosalu olikin monen konserttivieraan silmissä pesunkestävä ja aito savolaisen maatalon emäntä, hän oli muutakin. Airan kanssa opiskeluaikana Sulasolissa lauloivat mm. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Nuori Aira toi heidät Pöyhölään heinätöihin. Näitä heinätöitä muisteltiin, kun he esiintyivät myöhemmin Pöyhölän pihakonsertissa.

Moni muukin suomalaisen musiikkielämän suuri nimi kajautti aariansa tai liedinsä Pöyhölän aitan portailta: Taru Valjakka, Ritva Auvinen, Walton Grönroos, tietysti Raili Viljakainen, Pirkko-Liisa Tikka ja moni muu.

Pianisteja on ollut myös useita: Ralf Gothóni, Ilmo Ranta, Ilkka Paananen, Tapio Tuomela, Olli Mustonen muiden muassa. Ja moni kuoro tai yhtye, niin paikallisia kuin valtakunnallisiakin. Pöyhölän ohjelma pyrittiin alusta lähtien rakentamaan niin, että se kiinnostaisi mahdollisimman monia. Pöyhölän konsertit tarjosivat 35 vuoden ajan monipuolista antiaan musiikin ystäville ja päättyivät 2013. Tuona samana vuonna Aira Soosalu poistui joukostamme. Yksi riemukas ja lämminhenkinen vaihe Joroisten musiikkipäivien historiassa oli päättynyt. Seppo Viljakainen


21.–3 0.7.201 7 Kuvassa Frugårdin kartanon isäntä Pehr von Collan.

KARTAN O I D EN KULTA -AIKA Joroinen on Savon kenties huomattavin kartanopitäjä. Syitä on monia. 1770-luvulla perustettiin Savon prikaati ja pitäjän rajan taakse Rantasalmelle Haapaniemen kadettikoulu: alue oli sotilaallisesti tärkeä ja upseeristoa asettui Joroisiin. Joroisten maat olivat tasaisia ja hyviä viljellä. Joroisissa risteysivät Kuopion, Savonlinnan, Mikkelin ja Jyväskylän maantiet, postikonttori Joroisiin perustettiin niinkin varhain kuin 1803, se oli Itä-Suomen ensimmäisiä. 1800-luvun alussa Joroisissa oli 17 kartanoa, kaksi pappilaa ja kolme upseerinpuustellia. Maanviljelysneuvos N. Karl Grotenfelt, Järvikylän edesmennyt isäntä, on kuvannut kartanoiden elämää lukuisissa kirjoituksissaan. Tässä niistä muutamia, tiivistettyjä otteita. J.A. Sandelsista tuli vuonna 1803 Savon jääkärirykmentin päällikkö. Talvet Sandels oleskeli Tukholmassa, mutta kesät hän vietti rykmenttinsä luona ja asui Joroisten Torstilassa. Pitäjään oli sijoitettu myös rykmentin soittokunta. Sandels omisti sille suurta huomiota ja valvoi sen harjoituksia, myös silloin kun hän oleskeli Ruotsissa.

Soittokunta esiintyi Joroisissa usein tanssiaisissa ja muissa tilaisuuksissa. Siihen kuului mm. 18 klarinetistia, kolme fagottia, kaksi rumpua, neljä käyrätorvea ja yksi patarumpu. Musiikillisesti soittokunta oli korkeatasoinen, sen repertuaarissa oli 409 erilaista 5-9-äänistä kappaletta.

Suomen sodan aikana 1808-9 Savon prikaatin upseereista 48 oli tavalla tai toisella joroislaisia. Sekä seuraelämälle että upsee-

rien määrälle melkoinen suonenisku tapahtui vuonna 1818, kun Haapaniemen kadettikoulu paloi ja rakennettiin myöhemmin uudelleen Haminan kaupunkiin. Joroisten Huutokoskella toimi 1860-70 -luvulla rautaruukki, joka oli Suomen suurin. Rautatehtaan omistajat olivat pietarilaisia, ja ruukilla vietettiin elämää, johon joroislaiset eivät juuri päässeet osallisiksi. Elokuussa 1868 ruukin pietarilaiseen johtajistoon kuulunut kunniaporvari Paul Hess oleskeli ruukilla venäläisine vieraineen. Heitä huvittaakseen hän kutsui ruukille suomalaisia: Joroisten kartanoiden väen ja kaikki pitäjän säätyläiset. Uteliaisuudesta nämä ottivatkin kutsun vastaan Stendalin omistajan, rovasti Lillströmin ja Pasalan vapaaherratar Rehbinderin johdolla. Vieraat otti vastaan herra Hess “rouvansa” kanssa (joka ei ollut ollenkaan rouva, vaan iloinen daami Pietarista). Herra Hess tarjosi venäläisille vierailleen päivällistä sisemmissä huoneissa, mutta joroislaiset saivat tyytyä kuuntelemaan juhlintaa viereisestä huoneesta ja siemailemaan lasin tai kaksi teetä. Kun hämärtyi, ei ollut kynttilöitä, kunnes muutama talilyhty löytyi saliin. Skandaali oli lopullisesti valmis, kun tuohtuneet vieraat tekivät lähtöä: hevosia ja vaunuja ei ollut missään! Jonkun ajan päästä ajopelit ilmestyivät paikalle, hevoset vaahtoon ajettuina. Ruukin rengit olivat huvitelleet venäläiseen tapaan ajamalla kilpaa vieraiden hevosilla. Joroisten seuraelämää vilkastutti

1810-40-luvuilla huomattavasti terveyslähde, joka sijaitsi aivan kirkonkylän tuntumassa Torstilan mailla. Lähteen ympärille oli rakennettu oikein huvikeskus. Lähteellä palkattu eukko annosteli vettä kylpylävieraille: naisille kuusi ja miehille kahdeksan lasillista. Ympärillä oli keinuja, keilarata ja kaivopuisto, jossa vieraat voivat kuljeskella. Yhden kesän aikana vieraita saattoi olla useita satoja. Terveyslähteellä käytiin aamupäivällä, iltapäivät ja illat olivat huvituksia varten. Järjestettiin kylpylätanssiaisia, vierailtiin kartanoissa päivällisillä ja kahvitilaisuuksissa. Kylpyläelämän sielu oli pitkään Torstilan emäntä, rouva Johanna Gustava Salonius. Hän huolehti pyyteettömästi lähteen ympärillä olevista rakennuksista ja kylpylävieraiden hyvinvoinnista. Saloniukset omistivat myös Tuomaalan kartanon. Siellä rouva järjesti juhlia ja teatteriesityksiä monien vuosien ajan. Suomalaisia teatteriryhmiä ei vielä ollut, mutta vierailijoita tuli Tukholmasta ja Pietarista. Kiertävä ryhmä otti yleensä Joroisen pääpaikakseen ja teki täältä lyhyempiä esiintymismatkoja sellaisille syrjäkulmille kuin Kuopioon ja Mikkeliin, mieluiten markkina-aikaan. Paitsi teatteria, oli Tuomaalassa tai käräjätalolla tarjolla mm. monenlaisia musiikkiesityksiä, silmänkääntäjiä, akrobaatteja ja ilveilyesityksiä. Teatteriesityksien päätteeksi järjestettiin usein myös ilotulitus. Puffetissa oli kaupan totia, ryyppyjä, olutta ja voileipiä. Kylpylävieraiden huvituksista saivat myös taval-

liset joroislaiset osansa. Ne joilla ei ollut ruplia pilettiin, maksoivat pääsylippunsa perunoina, munina, voina tai lihana. * Joroisissa oli merkittävää musiikkiharrastusta jo 1800-luvun alussa. Kartanojuhlien ohjelmaan kuului aina kvartettilaulua, myöhemmin tulivat mukaan sekakuorot. Juhannusaattoa eräässä kartanossa kuvailee vuonna 1868 mukanaollut näin: “Kello kahdeksan kulkueena kokolle, hienoimmalle jonka olen nähnyt. Useita laulukuoroja, herrat ja naiset vuorottelivat ilahduttaen meitä musiikilla. Sitä paitsi esitti seppämestari Hägg (riikinruotsalainen) useita onnistuneita soolonumeroita. Joimme teetä, herrat teräviä, kansa olutta. Ensin tanssittiin ulkona ja sitten oli suuret tanssiaiset uudessa vaunuliiterissä.” Vuosina 1882-83 oli ruotsalainen neiti Alice Sandström Järvikylässä kotiopettajattarena. Hän oli noina vuosina Joroisten musiikkielämän sielu - myöhemmin, Alice Tegnerinä, hän sävelsi lukemattomia, ikivihreiksi muodostuneita lastenlauluja. * Oheiset maanviljelysneuvos N. Karl Grotenfeltin muistelmat on valittu, lyhennetty ja vapaasti suomennettu Svenska Litteratursällskapet i Finlandin julkaisusta vuodelta 1940. Mai Koivula


Ensimmäistä kertaa sopraano Raili Viljakainen esiintyi Joroisissa v. 1977 ja sen jälkeen useina kesinä. Tässä hän esiintyy viimeistä kertaa musiikkipäivillä v. 2007 Joroisten pitäjänpukuun pukeutuneena, paikkana Pöyhölän pihakonsertti Kaitaisten kylällä, jonne hänen sukujuurensa juontavat. Kuva: Eija Sistonen

TH

RAIL I LAU LOI ENSITAHD IT –Rai l i , Raf fe j a Ra il in

S ep po- ve l i. Ta u sta l l a Kar in. S i i t ä kai k ki a l koi n e l j ä v uos i ky mm e n t ä sit t e n .

-Siinä konsertissa lauloin Sibeliusta ja näin ikkunasta maiseman Järvikylän salista Valvatukselle päin. Haikea laulu oli Im Feld ein Mädchen singt, siinä kuvailtiin hiljentyneitä vainioita, ja niitä juuri katsoin, Raili Viljakainen muistaa. Muistikuva on neljän vuosikymmenen takaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukikonsertista, jonka Järvikylän silloinen emäntä Karin Grotenfelt oli järjestänyt. Tuo kesän 1977 konsertti oli se hetki, josta koko Joroisten Musiikkipäivät sai alkunsa. Edellisena kesänä Joroisissa järjestettiin maanpuolustusjuhla, jonka yhteydessä Raili ja hänen säestäjänään Ralf Gothóni esiintyivät Koskenhovissa. Raili Viljakainen oli juuri voittanut Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailun, ja oli uransa alkumetreillä. Karin Grotenfelt pyysi kaksikon esiintymään Järvikylään seuraavana kesänä. -Saimme harjoitella Järvikylän konserttia varten myös upeassa Frugårdissa, jonka isäntä Pehr von Collan oli etevä harrastajapianisti. Ja Karin Grotenfelt pyysi konsertin alla meidät asumaan Järvikylään. Kaikki tuo historia ja kartanoelämä oli töölöläistytölle kovin uutta ja ihmeellistä. Toki Viljakaisten sukujuuret johtavat Joroisiin, mutta ukki oli savonlinnalainen kauppias, isä asui Helsingissä ja Helsingissä myös Raili sisaruksineen asui ja kävi koulunsa.

-Joitakin vuosia ennen Järvikylän konserttia ukki oli ostanut pientilan synnyinkylästään Kaitaisista, Tattarpellon, jossa veljeni Seppo on nyt pitkään asunut. Olin toki lomilla käynyt siellä, mutta muuten en tiennyt Joroisista juuri mitään, Raili myöntää. Ensiesiintymisen aikaan katsomossa ei siis ollut moniakaan tuttuja kasvoja. Järvikylän hyväntekeväisyyskonsertti oli menestys, ja Ralf Gothóni ja Seppo Viljakainen innostuivat miettimään jatkoa. Joroisten musiikkipäivien syntysanat lausuttiin. -En todellakaan uskonut, että kaikki se jatkuisi näin pitkään, neljä vuosikymmentä, Raili sanoo. Ajatus on kuitenkin kantanut. -Toivon vain, että matkan varrella ei hukata alkuperäistä lähtökohtaa. Musiikkipäivät käynnistyi lied-konsertista, kamarimusiikista. Muuta on tullut matkan varrella mukaan ja hyvä niin, mutta ydin pitää säilyttää, hän painottaa. Timo Mustakallio -kilpailun jälkeen Raili Viljakaisen tie vei opiskelemaan ulkomaille, mm. Italiaan. Ura oopperassa käynnistyi Stuttgartissa Saksassa, jossa hän lauloi kymmenen vuotta. -Saksan vuosina en verotussyistä voinut omistaa vakituista asuntoa Suomessa. Seppo löysi minulle Rantasalmen Voinsalmelta kuitenkin upean rantapalstan vuonna

1979, ja seuraavana vuonna sinne rakennettiin vaatimattomasti varusteltu mökki. Se oli Saksan-vuosien ajan tukikohtani Suomessa. Välillä kävin Sepon luona Kaitaisissa pesemässä pyykit. Nyttemmin mökin varustelua on parannettu, ja se on minulle ja miehelleni tärkeä. Saksan jälkeen Raili Viljakainen lauloi kaksi vuosikymmentä Suomen Kansallisoopperan solistina, Uransa aikana hän esiintyi liedlaulajana ensin Ralf Gothóni ja sitten myös Ilmo Rannan kanssa paljon muuallakin kuin Joroisissa. Eläkepäivät alkoivat lähes kymmenen vuotta sitten, ja sen jälkeen hän ei ole julkisesti esiintynyt. Kaunis koti on lapsuusmaisemissa, Helsingin Töölössä. -Kerran mieheni tuli kotiin ja kuuli minun laulavan kun imuroin ja kysyi, mitä on sattunut. Oikeasti hänkin nauttii musiikista, käymme paljon konserteissa. Laulaminen julkisesti vaatisi jatkuvaa työtä ja ääni erityistä ylläpitoa, joten siitä olen luopunut, mutta viime aikoina olen taas vähän kokeillut pianonsoittoa, hän viittaa olohuoneen flyygeliin. Joroisten musiikkipäivillä Raili Viljakainen ehti laulaa niin usein, ettei hän edes itse ole pysynyt laskuissa. Vuosien varrella katsomossa oli aina vain enemmän tuttuja kasvoja, Musiikkipäivät oli tärkeä ja merkittävä myöhempinäkin vuosina. Lied-laulajan

uransa Raili päätti musiikkipäivien 30-vuotisjuhlakonserttiin Järvikylässä kesällä 2007 Ilmo Rannan ja kamariyhtyeen kanssa. -Joroisten Musiikkipäivät on ollut uranikin kannalta aivan ratkaiseva. Pääsin heti nuorena oppimaan laulajan kaikkein vaativinta roolia, liedin esittämistä vain muutaman askeleen päässä yleisöstä, intiimisti. Oopperassahan laulaja on kaukana lavalla, yleisön ja hänen välissään on orkesteri, on muita laulajia. Mutta kun astuu jossakin joroislaisessa kartanossa ihmisten eteen ja on vain muutaman metrin päässä heistä, kaikki näkyy, kuuluu ja huomataan. Keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään. Se on vaativaa, ja oli minulle todella suuri onni että pääsin opettelemaan sitä jo niin nuorena ja niin usein, hän kiittää. Mai Koivula


21.–3 0.7.201 7 Kuva 1. Ralf Gothóni ja Seppo Viljakainen kalastamassa Kaitaisten maisemissa. Kuva 2. Seppo ja Raija Viljakainen kotonaan Tattarpellossa.

SE PPO VI L JA KA I SEN SAVU SAUNA TU L I TAITEL I J O I L L E TU TU K S I Suomi

ILOA

YHDESSÄ 100 TÄÄLLÄ POHJAN TÄHDEN ALLA

NAIVISTIT

Varkaudessa 27.5.- 26.8.2017

REIJO KIVIJÄRVI

TAIDEKESKUS VÄINÖLÄ Ahlströminkatu 8-10 (gps Matintori 6) VARKAUS puh 0400 487 401 AVOINNA; Maanantai - perjantai 10-17 Lauantaina 10-15 www.taidekeskusvainola.fi

TERVETULOA yli 50 naivistin ILOA näyttelyyn sekä kesän WÄINÖLÄ AREENA paneeleihin, taitelijatapaamisiin , nukketeatterin lumoon taideseikkailuun yhdessä! NÄYTTELYLIPUT 5 € aikuiset, Lapset ilmaiseksi RYHMÄLIPUT 3€ vähintään 10 henkeä Näyttelylippu voimassa koko kesän

Raija ja Seppo Viljakaisen vanhan savusaunan mustat seinät Kaitaisissa voisivat kertoa monta tarinaa Joroisten Musiikkipäivien alkuvuosista. Seppo Viljakainen oli musiikkipäiviä järjestävän Joroisten Musiikkiyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja seitsemän vuoden ajan ja tänä vuonna 40 vuotta täyttävän tapahtuman merkittävä taustahahmo. – Lukuisat taiteilijat ovat käyneet meillä saunomassa. Se kuului asiaan varsinkin alussa kun kaikki tehtiin tyhjästä ja talkoilla. Savusaunan lämmittäminen vaatii kokemusta ja taitoa. Yleensä sen teki Viljakainen itse. Kerran hän jätti lämmitysvastuun nuorille bassoille Heikki Toivaselle ja Heikki Oramalle. – Etelän pojat luulivat, että savusaunaa pitää lämmittää koko päivän ja niin he myös tekivät. Onneksi heräsin yöllä ja lähdin saunalle. –  Seinä oli jo hiiltynyt kiukaan vierestä ja olisi ollut pian tulessa. istuin sitten siinä lopun yötä vesiämpärin kanssa, hän muistelee. Seppo Viljakainen on musiikkipäivien syntyyn vahvasti vaikuttaneen oopperalaulaja Raili Viljakaisen veli. Puheenjohtajavuosinaan hän toimi Joroisten kansalaisopiston rehtorina.

Viljakaisen viisilapsinen perhe paitsi saunotti myös kuljetti, ruokki ja majoitti talonsa vintille sekä aittoihin monia musiikkipäivien taiteilijoita. – Viikko kesässä oli aivan mahdotonta menoa. Silloin ei paljon nukuttu. Jos ei ollut muuta tekemistä, kävin öisin ravustamassa. Kaikki tahtoivat herkutella ravuilla. – Vauhti oli niin kova, ettei tullut edes mieleen pitää vieraskirjaa. Se harmittaa vähän. Viljakaiset solmivat erityisen lämpimän suhteen pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Ralf Gothóniin sekä hänen perheeseensä. Ystävyys jatkuu yhä. He tapasivat keväällä Gothónin Berliinissä. Musiikkipäivillä alkanut ystävyys on kestänyt näihin päiviin asti myös sellisti Seppo Kimasen ja hänen viulistipuolisonsa Yoshiko Arain kanssa. Kun päivät alkoivat, Frugårdin kartanossa oli Joroisten ainoa konserttiflyygeli. Musiikkiyhdistys pani tuulemaan, otti 30 000 markan lainan ja osti Åbo Akademin vanhan Bechsteinin. – Se oli hyvä soitin ja kuljetimme sitä konsertteihin kartanoista toiseen. Kantamiseen tarvittiin kuusi miestä. Missähän flyygeli muuten nykyisin on? Viljakainen uskoo, että aika oli 1970-

luvun puolivälissä otollinen uudelle klassisen musiikin tapahtumalla. – Savonlinnan oopperajuhlat lopetti niihin aikoihin omat konserttinsa. Taiteilijat kaipasivat eksoottisia konserttipaikkoja ja me vastasimme haasteeseen. Raffen kontaktit olivat äärimmäisen tärkeitä. Päivien tärkeydestä kertoi, että tuon ajan johtava musiikkikriitikko Seppo Heikinheimokin vieraili usein Joroisissa. – Siinä oli sitten ilkeä mies. Muistan, kuinka hän kerran tylsistyi kartanokonsertissa ja pakeni ikkunasta kesken soiton. Musiikkipäivien nykymeno Paula Koivuniemineen ei innosta entistä puheenjohtajaa. – En tunnista tapahtumaa enää musiikkipäiviksi. Ohjelma on mennyt ihmisten kosiskeluksi. Se on kuitenkin hienoa, jos Saamme Tompan (Koivuniemen hitti Kun kuuntelen Tomppaa) ansiosta kuultavaksi myös Sibeliusta. – Mekin kokeilimme aikoinaan kevyttä musiikkia. Päivillä esiintyivät muun muassa Songilo ja Esa Pakarinen. Viljakaista on houkuteltu takaisin musiikkiyhdistykseen. – Aion pysyä innokkaan konserttiyleisön joukossa. Vuokko Viljakka


21.7. 19.00

GOTHÓNI-KVARTETTI, 35 € Jo roisten kirkko, Pieksä mäe ntie 1, J oroine n

Gothóni-kvartetin upea konsertti: Dvorak, Mozart. Musiikkipäivät avaa festivaalin ensimmäinen taiteellinen johtaja Ralf Gothóni Gothónikvartetin ainutlaatuisessa konsertissa Joroisten kirkossa.

22.7. 15.00

SCHUBERT: SCHÖNE MÜLLERIN 35 € Koskenhovi, Koskentie 126, J oroine n

Baritoni Tomi Punkeri, kertoja Jorma Hynninen, pianisti Outi Rahko Franz Schubertin klassikkoteos edustaa lied-musiikkia upeimmillaan. Tomi Punkeri on ilmaisuvoimainen ja upeaääninen baritoni, joka saa esityksen vaikuttavaan lentoon. Moninaiset kerrat teosta esittänyt mestari Jorma Hynninen toimii nyt teoksen esittelijänä ja kertojana. Pianistina Outi Rahko.


21.–3 0.7.201 7

E

IE NM

LISILLE M U

ILMAINEN LASTENTAPAHTUMA LA

Pikku Papu on neuvokas kilpikonna, joka seikkailee Liisa Kallion kuvakirjoissa. Pikku Papun Trion konsertissa kuullaan Pikku Papun Orkesterin tuttuja kappaleita orkesterin kolmen jäsenen soittamana ja laulamana. Mukaansatempaisevassa konsertissa myös yleisö pääsee laulamaan ja leikkimään.

VA A O H J E L M A

IL PS

Vesilep p is Are e na, Vok kol antie 1 C, Le ppävirta

KA

23.7. 12.00

Sa mp ola n monitoimitalo, Hiihtäjäntie 3, J uva

L E JA L A P S

22.7. 17.00

Joroisten Ur he il utalo, Mutal antie 14, J oroine n

A!

22.7. 12.00

PIKKUPAPUN TRIO,


22.7. 21.00

PETE PARKKONEN 35 € Sa ha la Works, Kiertotie 21 - 23, Varkaus

Lahjakas musiikin moniosaaja, karismaattinen, monipuolinen, Tähdet Tähdet 2016 -voittaja Pete Parkkonen rokkaa tunnelman kattoon rouheassa ympäristössä Sahala Worksin teollisuushallissa.

SAHALA WORKS

Sahala Work s, Kie rtotie 21 - 23, Varkaus

Sahala Works Oy on vuonna 2004 perustettu lämpö- ja energiateknologiaan erikoistunut yritys, jonka päätuotteita ovat lämmönsiirtimet ja muut vaativat paineastiat. Yhtiö jatkaa A. Ahlström Oy:n prosessilaitetehtaan perinteitä Varkaudessa. Konserttipaikkana toimii 1980-luvun alussa rakennettu Päivärinteen konepaja, joka luo konsertille avarat ja mielenkiintoiset puitteet.


23.7. 10.00

21.–3 0.7.201 7

JUHLAJUMALANPALVELUS Joroisten kirkko, Pieksämäe ntie 1

Jumalanpalveluksessa piispa Seppo Häkkinen ja kirkkoherra Jarkko Piippo.

Joroisten kirkko Joroisten puukirkko on niitä harvoja savolaisia kirkkoja, jotka ovat periytyneet meidän päiviimme 1700-luvulta saakka. Joroisten seurakunta perustettiin v. 1631 Rantasalmen ja Juvan seurakunnista. Ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1686. Nykyinen kirkko valmistui v. 1793. Malliltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko, johon mahtuu vajaa 1000 henkeä.

23.7. 15.00

Alttaritaulu on tunnetun savolaisen taiteilijan Pekka Halosen käsialaa vuodelta 1901, aiheena Jeesus herättää opetuslapsia. Alttaritaulun kirkolle lahjoittivat Frugårdin kartanon neidit Lovisa ja Aleksandra Grotenfelt. Sakastissa on nähtävänä seurakunnan kolmannen kirkkoherran Tuomas Laurinpoika Iskaniuksen kirkolle lahjoittama alttaritaulu vuodelta 1667. Kirkon etuosan vuodelta 1698 peräisin oleva kuusipesäi-

nen kynttiläkruunun on Järvikylän kartanon isäntä Nils Grotenfelt tuonut Tukholmasta kiitoslahjana palatessaan elävänä Ruotsin kuninkaan sotaretkiltä. Samoin edelleen käytössä oleva saarnatuoli ja sen laidassa oleva tiimalasi ovat Nils Grotenfeltin lahjoituksia vuodelta 1701. Myös muut kirkon suuret kruunut ovat lahjoituksia. Nykyiset Kangasalan Urkutehtaan valmistamat pneumaattiset sähköurut ovat

vuodelta 1955. Joroisten tunnelmallisessa kirkossa on perinteisesti pidetty Musiikkipäivien avajaiskonsertti.

ROOZEMAN BROTHERS 35 € Fru g å rd in ka rta no, Pa ajal antie 221 , J oroine n

Jonathan Roozeman, sello, Jan-Paul Roozeman, piano Hollantilais-suomalaiset muusikkoveljekset Jonathan (sello) ja Jan-Paul (piano) Roozeman hurmaavat taidoillaan. Monissa kilpailuissa palkitut veljekset tuovat huippuluokan kamarimusiikkia Frugårdin kartanoon. Ohjelmistossa kuullaan mm. Chopinia, Sibeliusta, Cassadoa ja Brevalia.


FR UGÅR D IN K ARTANO Frugård on 1500-luvulta oleva tila, joka ratsutilana sai kartanonomaisen muodon 1700-luvun puolivälissä.

Frugårdin kartano, Paajal antie 221 , J oroin e n

Tilan osti vuonna 1781 Hedvig Juliana Munck, syntyään Wright, joka oli rantasalmelaisen everstiluutnantti Anders Erik Munckin leski ja Gustaa III:n suosikin Adolf Fredrik Munckin äiti. Rouva Munckin aikana rakennettiin nykyinen kustavilainen päärakennus ja tila sai rouvan mukaan nimen Frugård. Kartanossa on edelleen alkuperäiset pellavakankaalle maalatut tapetit, jotka ovat ilmeisesti ruotsalaisten mestarien suunnittelemat. Suuri osa talon huonekaluista on edelleen alkuperäisiä. Frugård on merkittävimpiä kartanoita maassamme ja tyylilajissaan huippuesimerkki.

Vuonna 1798 rouva Munck myi kartanon Bernt Adolf Grotenfeltille, jonka jälkeläisiä ovat nykyiset kartanon omistajat. Eversti Grotenfeltin aikana Frugårdissa vietettiin 1800-luvun alkupuolella muiden joroislaisten kartanoiden tapaan vilkasta seuraelämää. Everstin viran ansiosta koko pitäjän sosieteetti kokoontui uuden vuoden vastaanottajaisiin Frugårdiin juhlimaan ja tapaamaan toisiaan. 1900-luvun alussa talo siirtyi Grotenfelt-suvun lähipiiriin kuuluneille von Collaneille. Tilan ovat omistaneet vuodesta 1939 edesmennyt Pehr von Collan ja Elisabeth

Åström, jonka lapset ja lapsenlapset nykyisin omistavat ja hallinnoivat kartanon. Tila on noin 700 hehtaarin suuruinen ja siellä harjoitetaan metsätaloutta ja luomuviljelyä, sekä kasvatetaan Suomen lampaan jalostuseläimiä ja Itä-suomen karjaa (kyyttöjä) luonnonlaitumilla.


23.7. 10.00

21.–3 0.7.201 7

MARTTI TALVELA -PALKITUT TAITEILIJAT JERE MARTIKAINEN JA JOONAS ASIKAINEN 25 € Wehma a n ka rta no / Te aHouse of We hmais Pie k sämäe ntie 234, J uva

Kesällä 2016 palkittiin nuoret laulajat, tenori Jere Martikainen ja baritoni Joonas Asikainen Martti Talvela -rahaston apurahalla. Nyt nämä nuoret lahjakkaat laulajat esiintyvät Wehmaan kartanon teehuoneella yhdessä pianisti Tuuli Takkalan kanssa. Ohjelmistossa kuullaan mm. Schubertin, Merikannon ja Kilpisen liedejä.

WEHMAAN KARTANO

Te aHouse of We hmais, Pie k sämäe ntie 2 3 4, Juva

Wehmais Events – kokouksia, koulutuksia, juhlia ja konsertteja kristallikruunujen välkkeessä vanhan sukukartanon miljöössä. Grotenfelt-suvun Wehmaan kartano sijaitsee Juvalla. Kartanon vanhan tallin vintillä on tunnelmalliset tilat erilaisille tilaisuuksille. Siellä voi viettää henkilökohtaisia juhlia,

pitää kokouksia tai järjestää koulutuksia ja konsertteja. Juhlatilaan mahtuu ryhmiä 60 henkeen saakka. TeaHouse of Wehmais – ei ainoastaan pieni makupala Englantia vaan kokonainen kokemus!

Kartanon tiloissa toimii englantilaiseen teeperinteeseen erikoistunut teehuone. Ruusukankain ja kukkatapetein sisustetuissa huoneissa tarjoillaan englantilaisen teeperinteen mukaisesti valmistettuja teekattauksia.


24.7. 19.00

JORMU JAZZ: DIXIE HARLEM 25 € Ka rta nog olf, G olfintie 1 4, J oroine n

7-jäseninen Dixie Harlem -yhtye on ilahduttanut jazzin ystäviä jo 25 vuoden ajan. Konsertin ohjelmisto koostuu perinnejatsista ja tutuista svengaavista ikivihreistä melodioista dixieland- ja swingtyylisesti esitettynä. Yhtyeen soittajat ovat ammattilaisia ja kokeneita harrastajia. Yhtyeessä soittavat Esa Markku Juutilainen, tenorisaksofoni ja

25.7. 15.00

huilu, Juha Lauttamus, trumpetti ja laulu, Ilkka Mäkitalo, klarinetti, alttosaksofoni ja bassoklarinetti, Jorma Suuronen, pasuuna, Ari Saksa, piano, Unto Lappalainen, kontrabasso ja Jukka Valtonen, rummut. Laulusolisti Jonna Ortju on monipuolinen laulaja sekä taiteen ja musiikin moniosaaja. Kesällä 2016 hän oli mukana Tangomarkkinoilla ja ylsi aina finaaliin saakka.

FRANZ SCHUBERT: WINTERREISE 35 € J oroisniemen ka rta no, J oroisnie me nke hätie 143, J oroine n

Petri Lindroos, laulu – Julia Wallin, piano – Risto Kekarainen, lausunta Winterreise (Talvinen matka) on Franz Schubertin vuonna 1827 säveltämä laulusarja, joka pohjautuu Wilhelm Müllerin runoihin. Joroisten Musiikkipäivien toinen Schubert-konsertti on lied-musiikin ehkä tunnetuin laulusarja. Tällä kertaa sen esittää upea basso, Petri Lindroos yhdessä pianistinsa Julia Wallinin kanssa. Kamarimusiikin helmiä. Puutarhalounas ennen konserttia klo 12 - 14.30. Varaukset puhelimitse 050 533 2787 / Vanamola, Pirkko Parviainen-Hämäläinen.


21.–3 0.7.201 7

TORSTILAN K ARTAN O

Torstilant i e 2 97, Jo roinen

Torstilan kartanon tunnettu historia alkaa yli kolmen sadan vuoden takaa , jolloin neljästä eri tilasta muodos-

tettiin neljän ja puolen oravan ratsutila. Nimensä tila sai Torsti Pentinpojan mukaan. Heti hänen jälkeensä omistuksesta käytiin pitkä kiista kunnes asiaan puuttui jopa kuningas Adolf Fredrik, ja lopulta Ruotsin valtakunnan säädyt ratkaisivat asian joroislaisen everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedtin hyväksi. Hänet mestattiin maanpetturina 1890, mutta leski sai pitää tilan. 1800-luvun alussa tila oli vuokrattuna kapteeni Carl Wilhelm Malmille. Juuri tuona aikana Torstilassa vietti kesiään J. A. Sandels, tuttu sotasankari Vänrikki Stoolin

25.7. 17.00

tarinoista. Vuosisadan loppupuolella Torstila kuului Teittisille, joiden aikana Valvatus-järven pintaa laskettiin kuusi metriä ja talossa toimi mm. Joroisten postikonttori. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on vuodelta 1893.

Nykyiselle suvulle tila siirtyi vuonna 1878 kun Rautalammilta kotoisin oleva Lauri W. Jalkanen asettui Torstilaan. Vuoden 2017 alussa tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja uudeksi omistajaksi tuli Lauri W. Jalkasen pojanpojantyttären, Melitta Jalkasen veljentytär Arnevi Rautanen. Arnevi

JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN 40 V -LUENTO Lu kion a u d itorio, M utal antie 3, J oroine n Puhumassa Seppo Viljakainen. Tule kuuntelemaan! (Kuva: Vuokko Vitikka)

miehensä Juha Utriaisen kanssa kunnostavat päärakennusta kodikseen ja jatkavat Torstilan peltojen ja metsien hoitoa. Tila on ollut luomuviljelyksessä 90-luvulta saakka. Torstilan pihapiirissä sijaitseva navetta rakennettiin 1923-26 omasta savesta poltetuista tiilistä ja oman metsän puista. Sen piirsi arkkitehti J. S. Sirén, joka myöhemmin suunnitteli mm. Helsingin Eduskuntatalon. Navetassa oli parret 80 Itä-Suomen kyytölle. Karjatalous loppui 1963. Sen jälkeen tilat ovat toimineet mm. hevostallina ja konehallina. Navetan komea ylinen on kunnostettu juhla- ja konserttitilaksi.


25.7. 19.00

OOPPERAKARAOKEN SM-KILPAILUT 20 € Vesilep p is Areena , Vokkolantie 1 C, Le ppävirta

OK APRPAEORKAE S

M

-

K

I

L

P

A

I

L

U

Hauska ja jännittävä kilpailu, jossa kauneimmat, hauskimmat tai vaikuttavimmat ooppera-aariat ja musikaalisävelet saavat ainutkertaiset tulkintansa. Kyseessä on ensimmäiset Oopperakaraoken SM-kilpailut.

Oopperakaraoken SM-kilpailuun voivat osallistua kaikki halukkaat ooppera-aarioista ja musikaalisävelmistä kiinnostuneet. Levykirjasto sisältää yhteensä toista sataa ooppera-aariaa ja musikaalikappaletta.

Vesileppis Areena muuntautuu 25.7. illan ajaksi viihtyisäksi karaokemiljööksi, jossa katsojat voivat nauttia niin esityksistä kuin ravintolan palveluista.

Kilpailussa on yksi sarja. Kilpailuun voi ottaa osaa osallistumalla alkukarsintoihin Helsingissä Espan lavalla 13.6. tai Savonlinnassa Panimoravintola Huvilassa 11.7. Osallistuja

voi myös lähettää ääninauhan Musiikkipäivien toimistoon tai linkin omaan äänitteeseensä osoitteeseen info@joroinenmusicfestival.fi. Joroisten Musiikkipäivien nimeämä tuomaristo valitsee osallistujat Vesileppis Areenalla järjestettävään finaaliin.

KAUPUNKILOMALLE HELSINKIIN Miten olisi sykähdyttävä kulttuurielämys historiallisessa Savoy-teatterissa ja siihen päälle makoisat unet tunnelmallisessa Rivoli Jardin -hotellissa kaupungin sydämessä? Valitse omasi Savoy-teatterin monipuolisesta ohjelmasta.

Katso koko syksyn ohjelma www.savoyteatteri.fi.

Varaa hotelliyö: p. 09 681 500, saat 15 % alennuksen näyttämällä saman illan Savoy-teatterin tapahtumalippua. Kaupunkiloma_230X73.indd 1

Liput 09 310 12000 & lippu.fi

savoyteatteri.fi |

8.6.2017 14:28:54


26.7. 15.00

21.–3 0.7.201 7

SOI KIITOKSEIN 30 € Lep p ä vir ra n kirkko

Jyrki Anttila on yksi tämän päivän rakastetuimmista suomalaistenoreista. Vaimonsa Maijan kanssa hiottu ohjelma jättää vahvan jäljen kuulijan sydämeen. Konsertissa kuullaan mm. Kari Tikan, Althenin, Piiparisen ja Merikannon sävellyksiä. Jyrki Anttila, laulu, Maija Anttila, piano, urut

LEPPÄVIRRAN KIRKKO Kirkkoka a ri 1, 791 0 0 Le ppävirta

Leppävirran nykyinen, tyyliltään uusklassinen kivikirkko valmistui vuonna 1846 kymmenen vuotta aikaisemmin palaneen puukirkon tilalle. Vuonna 1948 salama sytytti jälleen tulipalon kirkkoon vaurioittaen sen kattorakenteita ja sisäholvia. Tämän jäljiltä kirkko kunnostettiin 80-luvulla. Vaikuttava, 2200-paikkainen kirkko on Suomen seitsemänneksi suurin luterilainen kirkkorakennus. Kirkon urut ovat vuodelta 1945 ja kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut tunnettu itäsuomalainen taidemaalari Samuel Elmgren 1820-luvulla.


26.7. 19.00

LOVE STORY 35 € Torstila n ka rta no, Torst ilantie 297, J oroine n

Marjukka Tepponen, sopraano, Kevin Greenlaw, baritoni Sopraano Marjukka Tepponen tekee vahvaa uraa kansainvälisillä ooppera-areenoilla. Baritoni Kevin Greenlaw on esittänyt laajaa repertoaaria monissa maailman huipputaloissa. Nyt tämä aviopari tunnelmoi Rakkaus-teeman puitteissa Torstilan kartanon navetan ylisillä. Konsertissa kuullaan mm. Merikantoa, Sibeliusta, Barberia, Britteniä, Bowlesia, Porteria ja Kuulaa.

27.7. 13.00

ANDREA CARÈN MESTARIKURSSI 25 € Joroisniemen ka rta no, J oroisnie me nke hätie 143, J oroine n

Huipputenori Andrea Carè ohjaa nuoria kollegoitaan laulamisen saloihin. Harvinaista herkkua nähdä ja kokea laulupedagogista työtä live-esityksenä.


27.7. 17.00

21.–3 0.7.201 7

TORITAPAHTUMA J oroisten kesätori, Piek sämäe ntie 4, J oroine n Kesätorin ohjelmasta vastaavat Kari Suhonen, Trio Volare, Joonas Hänninen, Jan Hultin ja Rantasalmen Puhallinyhdistyksen nuoret puhaltajat. Tervetuloa viettämään kaunista kesäiltaa kanssamme! Tapahtumaan on vapaa pääsy!

27.7. 20.00

TAISTELEVAT TANGOT 25 € Hotel & Sp a Resort Jä rvisydän, Porosalme ntie 313, Rantasal mi Tango del norte – Harri Kaitila, tenori Heikki Hämäläinen, sello Sami Pirttilahti, bandoneon Ville Westergård, piano Harri Kaitila, laulu

Taistelevat tangot -konserttikokonaisuus on suunniteltu erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlavuotta varten. Se on todellinen suuruuksien mittelö, jossa suomalainen ja argentiinalainen tango asettuvat tasapäisinä taistelemaan tangon herruudesta, Von Wrightin Taistelevien metsojen hengessä. Ohjelmassa on noin puolet suomalaisia (mm. Kärki, Virta) ja puolet argentiinalaisia (mm. Piazzolla) tangon helmiä.

Tango del norte on kolmen ammattimuusikon vuonna 2011 perustama argentiinalaiseen tangomusiikkiin erikoistunut yhtye, joka on vakiinnuttanut paikkansa Suomen eturivin tangoyhtyeenä. Wienissä laulukoulutuksensa saanut tenori Harri Kaitila tunnetaan erityisesti suomalaisen ja argentiinalaisen tangon tulkitsijana. Tango-ohjelmillaan hän on esiintynyt Keski-Euroopan ja Suomen musiikki-

festivaaleilla, mm. Berliinin Filharmoniassa, Hampurissa ja muissa Saksan suurimmissa kaupungeissa sekä kotimaassa Helsingissä, Tampereella ja Seinäjoella. Harri Kaitila on laulanut myös Slovakian RSO:n solistina Bratislavassa esittäen suomalaissäveltäjien sekä Astor Piazzollan ja Carlos Gardelin tangoklassikkoja.


JÄRV IKYLÄN K ARTAN O Järvikylä on Joroisten vanhimpia kartanoita ja monessa mielessä merkittävä.

Kartano on alusta alkaen ollut Grotenfelt-suvulla ja tänä päivänä sitä isännöi 11. sukupolvi. Aina 1600-luvun loppupuolelta alkaen kartanon isännät ovat vaikuttaneet merkittävästi paitsi Joroisissa myös koko maan kehitykseen. Järvikylä on ollut edelläkävijä erityisesti karja-ja maatalouden kehittäjänä. Runsaat sata vuotta sitten Järvikylään hankittiin Suomen ensimmäinen separaattori, kylvettiin heinää – mille tuolloin naureskeltiin – ja viljeltiin sokerijuurikasta. Kartanolla oli 1800-luvun loppupuolella yli sata lehmää, oma meijeri ja meijerikoulu. Pietarin näyttelyssä Järvikylän nk. Pariisinvoi sai kultamitalin vuonna 1879. Vuonna 1892 Järvikylän silloinen isäntä Nils Grotenfelt nimitettiin Suomen Maataloushallituksen ensimmäiseksi ylijohtajaksi ja hän vaikutti maatalouden kehitykseen myös lukuisilla kirjoillaan. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1882. Tilaa on 750 m 2 ja isoon Saliin mahtuu lähes 150 hengen konserttiyleisö. Seinillä on suvun vaakunoiden ja esi-isien muotokuvien lisäksi Ruotsin kuninkaiden kuvia. Järvikylän kartanon salissa vuonna 1977 pidetystä hyväntekeväisyyskonsertista syntyi ajatus järjestää Joroisten Musiikkipäivät. Musiikkipäivien koko 40 vuoden ajan on konsertteja tuossa salissa pidetty lähes poikkeuksetta. Laajimmillaan Järvikylään kuului noin 8.000 hehtaaria maata. Nyt peltoa on noin 240 hehtaaria, metsää ja muuta maata 1.900 hehtaaria. Tänään Järvikylä on kasvituotantotila ja pelloilla kasvaa viljoja, öljykasveja sekä siirtonurmea Finnurmi Oy tuotemerkillä. Ravinteiden kulkeutumista ympäristöön vähennetään kosteikoilla ja muilla suojavyöhykkeillä. Perinteisen maanviljelyn rinnalla, nykyaikaista edelläkävijyyttä edustaa nykyisen isännän Albertin isän Karl Grotenfeltin 1986 perustamat Järvikylän kasvihuoneet (Famifarm Oy). Niissä viljellään vuoden ympäri lähes viittäkymmentä lajia eri salaatteja ja yrttejä, jotka ovat tuttuja kaupoista kautta maan antaen työtä lähialueiden asukkaille ja tuoden elämää maaseudulle. Yrityksessä on aktiivisesti mukana myös Albertin sisko Caroline.

– Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1882. – Tilaa on 750 m2. – Saliin mahtuu lähes 150 hengen konserttiyleisö.


28.7. 14.00

21.–3 0.7.201 7

RÉKA SZILVAY, VIULU – HEINI KÄRKKÄINEN, PIANO 35 € Jä rvikylä n ka rta no, Ka rtanontie 6, J oroine n

Herkkä ja taitava viulisti Réka Szilvay lumoaa pianisti Heini Kärkkäisen kanssa kuulijansa Järvikylän upeassa kartanossa! Ohjelmistossa kuullaan mm. Brahmsia ja Bartókia

28.7. 21.00

APOCALYPTICA PLAYS METALLICA BY FOUR CELLOS 40 € U-Cont, Kont intie 33, Joroine n Sinfonista metallia soittava ”sello-rockin” airut on huimaan maailmanmenestykseen noussut suomalaisyhtye, jonka albumeita on myyty maailmanlaajuisesti 4,5 miljoonaa kappaletta. Apocalyptica on soittanut arviolta tuhat konserttia noin 50 maassa sekä esiintynyt lähes kaikilla suurimmilla festivaaleilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Apocalyptica juhlistaa Joroisten Musiikkipäivien 40-vuotista taivalta huikeassa konsertissa Contti-Areenalla.


29.7. 15.00

MUUTTUVAT LAULUT 30 € J oroisten kirkko, Pieksämäe ntie 1, J oroine n Jaakko Ryhänen, basso – Seppo Hovi, piano Rakastettu parivaljakko, Jaakko Ryhänen ja Seppo Hovi, tunnelmoivat rakkaiden laulujen sävelin Joroisten kirkossa. Tässä konsertissa musiikki kuljettaa kuulijaa Mozartista Merikannon kautta Malmsteniin.

29.7. 18.00

ELÄMÄLLE – SUOMI 100 V 30 € Jorma Hynninen, baritoni, Kalevi Kiviniemi, urut, Ilkka Paananen, piano.

Pieksä mä en Va nha kirkko, Kirkkot ie 31, Pieksä mä ki

Todelliset klassikot kohtaavat Pieksämäen Vanhan kirkon upouudet urut. Tämä konsertti täytyy kokea!


29.7. 20.00

21.–3 0.7.201 7

J. KARJALAINEN 35 € Vetu ritori, Ta llika nka a nkatu 3, Pie k sämäki

J. Karjalainen on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimpia laulajia, lauluntekijöitä ja oman tiensä kulkijoita. Amerikkalaisen musiikkiperinteen suomalaisiin oloihin sovittajana Karjalainen on aina ollut omaa luokkaansa riippumatta mitä nurkkaa kyseisestä aarrearkusta hän on kolunnut. Hän on kerta kerran jälkeen todistanut, että suomalaisessakin sielussa soi blues.

30.7. 15.00

OOPPERAKONSERTTI 30 € J uva n kirkko, Juva ntie 17, J uva Huippuluokan laulajat Musiikkipäivien päätöskonsertissa, Juvan kirkossa. Kesällä 2016 yleisönsä hurmannut tenori Andrea Carè palaa Musiikkipäiville yhdessä sopraano Marjukka Tepposen, mezzosopraano Anna Danikin ja basso Jaakko Ryhäsen kanssa. Pianistina Hans-Otto Ehrström. Konsertin juontaa samentinpehmeällä äänellään Aarno Cronvall.


JOROI SNIEM EN K ARTANO Joroisniemen kartano sijaitsee Joroisselän ja Joroisvirran välisellä niemellä, jokea ympäröivän Lamminpohjan Natura-alueen äärellä

Kartano, vanhalta nimeltään Braseborg, on Joroisten muiden kartanoiden tapaan vanha ratsutila. Kartanolla on värikäs historia ja sen ovat omistaneet lukuisat upseerisuvut, joista voidaan mainita Afflecht, Hästesko, Tujulin ja Aminoff. Omistajista huomattavin oli kartanon 1800-luvun puolivälissä omistanut majuri Fredrik Gustaf Aminoff. Häntä pidettiin Savon rikkaimpana miehenä ja kutsuttiinkin Joroisten kuninkaaksi. Aminoffin aikana kartanossa vietettiin loisteliasta seuraelämää. Yläkerran suuressa salissa pidettiin orkesterin säestyksellä tanssiaisia ja katsottiin teatterinäytöksiä. Majuri oli suuri hevosmies ja kasvatti lämminverisiä

hevosia, joita hän juoksutti kartanon avaralla pihalla. Ruotsinkielisten upseerisukujen jälkeen kartano siirtyi talonpoikaiseen omistukseen, kun Kerisalon saaresta lähtöisin ollut Anshelm Immonen osti sen vuonna 1884. Immoset ovat vanhaa joroislaista talonpoikaissukua, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle saakka. Joroisniemen kartanon päärakennuksen alin osa on 1700 - 1800-lukujen vaihteesta. Aminoffin aikana rakennusta korotettiin ja laajennettiin ja se sai nykyisen empire-hahmonsa, johon kuuluu keltainen väritys valkoisin listoin. Talossa on tilaa 440 neliötä. Kaakeliuunilämmityksestä on siirrytty maa-

lämpöön, mutta muita suuria uudistuksia talossa ei ole tehty. Kartano pihapiireineen on rakennussuojelulain nojalla suojeltu. Kartanon omistaa nykyisin Satu Pyörälä, Immos-sukuinen omistaja neljännessä sukupolvessa. Tila on maa- ja metsätaloustila. Pellot ovat luomuviljelyksessä ja metsätaloutta harjoitetaan nyt jatkuvan kasvatuksen periaatteella, huomioiden luontoarvot ja metsän monikäyttö.


21.–3 0.7.201 7

VANKKAA KOKEMUSTA, NUORUUDEN INTOA JA NAISNÄKÖKULMAA

– kesän 2017 taiteilijahaastattelut

JAAKKO RYHÄNEN

JONATHAN ROOZEMAN

Olet yksi maineikkaimmista oopperalaulajistamme. Mikä oopperarooleista on ollut mieleenpainunein? - Eniten olen laulanut Taikahuilun Sarastroa ja Lentävän hollantilaisen Dalandia – molemmat ovat olleet yli 20 kertaa ohjelmistossa. Mieleenpainuva oli myös Ruhtinas Greminin rooli Tshaikovskin Jevgeni Oneginissa – se vaati hyviä hermoja, sillä roolille on kirjoitettu vain yksi aaria aivan teoksen loppuun. Olet myös konsertoinut paljon. Mikä on mieleenpainunein konserttimuistosi? - On aina miellyttävää ja mieleenpainuvaa, kun sali on täynnä, tuntee onnistuvansa ja yleisö noteeraa sen. Olet konsertoinut myös Joroisten Musiikkipäivillä useasti. Onko jokin konserteista jäänyt erityisesti mieleen? - Erityisesti mieleen on jäänyt ulkoilmakonsertti Pöyhölän lammastilalla, kun ukonilma oli estää konsertin sähköjen katkettua. Mikkikään ei toiminut eikä äänentoisto, joten konsertti järjestettiin niin että lauloin hirsiseinän edessä, jolloin punamultainen seinä toimi luonnollisena äänenvahvistimena. Konsertti onnistui hyvin, joskin takki hieman muutti väriään. Mikä on sinulle tärkein levytyksesi? - En levytä itseäni vaan yleisöä varten muiden muusikoiden kanssa. Omia levytyksiä ei tule juurikaan kuunneltua. Niitä kuuntelen korkeintaan, jos pitää opetella sanoja. Sitä alkaa miettiä, että tuonkin kohdan olisi voinut laulaa toisin. Minkälaista musiikkia itse kuuntelet? - Seuraan kyllä uusia laulajanimiä Suomessa ja ulkomailla, mutta kun haluan rentoutua, kuuntelen instrumentaalimusiikkia – klassista laidasta laitaan ja myös hyvää viihdemusiikkia. Ehditkö itse käymään konserteissa kesän aikana? - Katson yleensä päivän lehdestä tarjontaa lähellä. Lähden ex-tempore esimerkiksi laulukurssien päätöskonsertteihin.

Olet iältäsi nuori, mutta muusikkona jo pitkän matkan kulkenut. Millaisia ovat toiveesi urasi suhteen? - Toivon, että voin jatkaa mahdollisemman pitkään uraani ja matkustaa ympäri maailmaa. Alan jo tottua elämäntapaan, jossa liikun kokoajan paikasta toiseen, enkä ehdi asettua yhteen paikkaan. Esikuviani uran suhteen ovat vanhemman sukupolven mestarit, kuten Arto Noras ja Ivry Gitlis, jotka iästä huolimatta silti soittavat vielä huipputasolla! Olet osallistunut moniin kilpailuihin ja pääsit yhden maailman huippukilpailun, Moskovan Tsaikovski – kilpailun finaaliin. Miten se tai muu kilpailumenestys on vaikuttanut uraasi? - Kilpailuihin pitää aina valmistaa valtava ohjelma ja se pitää hioa huippukuntoon. Ne tunnit mitkä käytetään pienimpien yksityiskohtien hiomiseen, avasivat minun korviani. Silloin ymmärtää kuinka paljon työtä helpoimmassakin kappaleessa on. Kilpailumenestyksen myötä olen saanut mahtavia mahdollisuuksia esiintyä huippumuusikoiden kanssa ja verkostoitua. Erikoisesti Tšaikovskin kilpailu antoi valtavan ponnahduksen uralleni. Nyt olet kuitenkin kertonut ettet enää halua kilpailla. Pitääkö se paikkansa? Miksi näin? - Kun mietin osallistuvani ensimmäisiin Kuningatar Elisabet kilpailuihin Brysselissä, kysyin opettajieni (Frans Helmerson ja Martti Rousi) mielipidettä. Molemmat vastasivat saman tien ettei minun sinne pitäisi mennä. Ymmärsin että jos olisin menestynyt siellä niin olisin saanut nopeasti konsertteja, joka olisi taas häirinnyt lisää jo nyt hektistä "opiskeluani" Saksassa. Kilpailuiden myötä muusikot toivovat myös pääsevänsä isoihin agentuureihin, joka minulla onnistui vähän aikaa sitten. Monet sanoivat myös, että minulla on suurempi riski hävitä mainetta kilpailuissa, kuin saada sitä. Millainen on huippusoittajan arkinen päivä? Paljonko soitat, mitä muuta ammatissa kehittävää teet? - Pyrin aina kuin mahdollista nukkumaan niin paljon kuin mahdollista, kun siihen

on aikaa. Harjoittelen yleensä kahdessa osassa, aamulla ja illalla yhteensä 4 tuntia. Jos olen Suomessa niin tykkään harjoitella isäni (pianistin) kanssa repertuaaria, välillä myös lukea uusia kappaleita huvin vuoksi. Kuuntelen aina musiikkia, kun en itse harjoittele. Etenkin ihailen jo edesmenneitä suuria mestareita. Sellomusiikkia kuuntelen todella harvoin. Ihailen etenkin viulisteja, pianisteja, laulajia ja kapellimestareita. Entä vapaa-aika. Nähdäänkö Jonathan salibandy-kentällä, juoksemassa, maalaamassa? Vai kuinka rentoudut ja irrottaudut soittamisen harjoittelemisesta? - Ennenkuin muutin Saksaan, urheilin paljon. Harrastin uintia, maantiepyöräilyä, kuntosalilla käymistä ja juoksemista. Nykyään aikaa on vähemmän kuin ennen ja urheileminen on jäänyt huomattavasti vähemmälle. Kun haluan rentoutua niin yleensä katson elokuvia laidasta laitaan. Myös ruoanlaitto ystävien kanssa on mieleistä! Metsästystä ja kalastusta harrastan silloin kun siihen aikaa riittää. Luonnossa kökkiminen inspiroi ja rauhoittaa mieltä. Perheeni kanssa vietän aikaa usein musiikkia kuunnellen stereoista ja saunominen ja Suomen luonto ovat niitä asioita mitä todella kaipaa kun on ulkomailla!

MARJUKKA TEPPONEN Sinulla on nuoresta iästäsi huolimatta jo paljon kokemusta ooppera- ja konserttilavoilta. Mitkä ovat tähän saakka mieleenpainuvimmat kokemuksesi kummastakin tyylilajista? - Ensimmäiset kerrat ovat aina mieleenpainuvia. Muistan hyvin vuosia sitten debyyttini Savonlinnan oopperajuhlilla tai ensimmäisen roolini ulkomailla. Nyt uudet roolit tuovat saman jännittävän tunteen,

joka pitää otteessaan. Mieleenpainuvin konserttikokemus oli joitakin vuosia sitten Iitin musiikkijuhlilla. Lauloimme konsertin ison mäen päällä taivasalla. Piano oli kannettu sinne kuuden miehen voimalla. Vettä ripeksi ja itikat söi, mutta tunnelma oli maaginen suomalaisessa kesäyössä. Viime vuoden aikana sinulla oli paljon hienoja hetkiä. Varmaan merkittävin niistä oli avioituminen Kevin Greenlaw’n kanssa. Kevin on yhdysvaltalainen baritoni, joka on tehnyt jo pitkään uraa Euroopassa. Millaista on arki kahden oopperalaulajan perheessä? - Oopperaperheessä ollaan yleensä sumplimisen maailmanmestareita. Optimaalisia tilanteita sattuu kohdalle aina hyvällä tuurilla. Näin ollessa toinen voi matkustaa toisen mukana keikkareissulle ja olla seuraneitinä. Mutta eroaikojakin tulee ja niistä onneksi selvitään videopuheluilla. Iloisia asioita on luvassa myös tälle kesälle Joroisten Musiikkipäivien lisäksi — odotatte perheenlisäystä elokuussa. Joulukuussa aloitat harjoitukset Seattlen oopperan Cosi fan tutte produktiossa. Millaiset taustajoukot tarvitset apuun arjen pyörittämiseen Seattlessa? - Nyt on käymässä niin, että Kevin pääsee minun mukaani Seattleen, joten olemme siellä koko perheen voimin. Omat vanhempani odottavat innolla isovanhempien rooleja, joten apujoukkoja löytyy vapaaehtoisena jonoksi asti. Millaisia haaveita sinulla on ammatillisen tulevaisuutesi suhteen? - Haaveilen, että saisin tehdä rooleja, jotka kehittävät minua laulajana ja antavat sopivasti haastetta tulevaan. Pitkä ura on tietysti tavoitteena, ja se vaatii hyvää tuuria ja ennen kaikkea terveyttä. Joroisissa esiinnytte yhdessä Kevinin ja pianisti Salla Karakorven kanssa. Konsertin nimi on Love Story. Miten kuvailisit tulevaa konserttianne? - Konserttiimme on valikoitunut kokoelma lauluja, aarioita ja kohtauksia, jotka liittyvät kaikkein suurimpaan teemaan eli rakkauteen. Kirjo on laaja, joten vaikeus on ollut valinnassa. Halusimme lähestyä aihetta monesta näkökulmasta — huumoria, tragediaa ja intohimoa sopivassa suhteessa.

Nähdään Joroisten Musiikkipäivillä 21.–30.7.2017!


Sulosointuiset onnittelut pirteälle nelikymppiselle Joroisten Musiikkipäiville!

Yhteistyömme sävelet soivat myös tulevaisuudessa.

Energiaa päivään aurinkosähköllä Harkitsetko aurinkopaneeleiden hankintaa? Suunnitellaan yhdessä sinulle sopivin aurinkosähköjärjestelmä. Me toimitamme sen valmiiksi asennettuna!

Kysy lisää asiakaspalvelustamme p. 0800 90110 (arkisin klo 8–16). Voit myös asioida osoitteessa www.sssoy.fi silloin, kun sinulle parhaiten sopii!


ä s s ö ö j l i m a s s Upea , t u l e v l a p s u o k o k , t a a n u o l ä t s i s i ä i t s i r t a l juh n i i s k u u s i a l i t muisto Pöytävaraukset: 040 350 8420 • myynti@kaksruusua.fi • Ahlströminkatu 25, 78250 VARKAUS

TILANJAKO-­‐ JA  AURINKOSUOJATUOTTEET  NYT  SAMAN  KATON  ALTA!   ●  Liuku-­‐  taitto-­‐  ja  taiteovet  

● Säle-­‐ja  rullakaihtimet  

● Laskos-­‐  ja  sivuverhot  

● Markiisit  ja  pystylamellit  

● Terassi-­‐  ja  parvekelasitukset  

● Autotallin  nosto-­‐ovet  

     

Joroisten Taiteovi  Oy   Artic  Store  Varkaus     Taitetie  1,  KUVANSI     Puhelin  0424  9371    

 

     

                                   

 

www.joroistentaiteovi.fi   joro@joroistentaiteovi.fi  


Sulosointuja yrttitarhalta

PA LVE L E MME M A – P E 9 - 1 8, LA 9– 1 4

Kauniita kukkia arkeen ja juhlaan! Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Lahti Oy *joroislaista palvelua vuodesta 1932*

Koskentie 2, Joroinen, puh. 017 571 079 ma–pe 9–17 ja la 8–15

www.lahtioy.com Löydät meidät myös Facebookista!

Äitienpäivänä klo 9-15 sekä rippipyhinä 30.7. ja 6.8. klo 9-13.

Vanhusten asumi spalvelua ra k ka u d e lla J o roi s i s s a . Sairaalatie 3. Puh. 040 823 1140

Juuret lähellä, Joroisten Järvikylässä


Varaa aika omasp.fi

TERVETULOA ASIOIMAAN PANKKIIMME Olemme läsnä arjessasi kaikissa pankkiasioissa ja haluamme tuoda palvelumme lähelle sinua.

Kassapalvelut avoinna 9.15–15.30 Ajanvarauksella muissa asioissa klo 18 asti tai sopimuksen mukaan. Osoitteesta www.omasp.fi/joroinen löydät konttorimme ja toimihenkilöidemme suorat yhteystiedot.

Ota yhteyttä tai tule käymään, sovitaan tapaaminen!

Oma Säästöpankki Joroinen Mutalantie 1, 79600 Joroinen

Asiakaspalvelu: 020 764 0600 joroinen@omasp.fi

omasp.fi

IMU- JA PESUPALVELUA 24 h • loka- ja viemärihuoltoa • vesikaivohuoltoa • korkeapainepesua • höyrypesua • siirto-wc vuokraus/huolto

• suurtehoimurointia ja puhallusta • putkistojen avaukset, kuvaukset, sulatukset • nestemäiset/kiinteät ongelmajätteet • öljyneroittimet/säiliöt

a jo Palvelu v. yli 50 arokivi@co.inet.fi • www.arokivi.fi

Puh. (017) 555 7500• Päivystys 040 512 7211

PMS 541 cmyk 100, 58, 9, 50 rgb 0, 63, 114 html #003f72

PMS 376 cmyk 59, 0, 100, 0 rgb 122, 184, 0 html #7ab800

Kauppakatu 58, 78200 Varkaus puh. 017 555 0300 fax 017 555 0313 www.taulumaenapteekki.fi


Palvelemme Varkauden Päiviönsaaressa. Arkisin 9.00 - 16.30, la 10.00 - 15.00. Puh. 045 320 8778

A HLSTRÖMINKATU 22 K UKKAKAUPPA

H AUTAUSTOIMISTO

Varkautelaista kukkakauppaa yli 30-vuoden ajan.

- Luopumisen hetkellä 045 351 8934 / 24 h

pelakuu.ekukka.fi

ruukinhautaus.fi

K IVILIIKE

Kivi on kaunis -hautakivinäyttely. Veloitukseton suunnittelupalvelu.

helmenkivi.fi

PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN KIRKKO Georgios Voittajan kirkko edustaa karjalaista ja pohjoisvenäläistä kirkonrakennusperinnettä, ja siitä on nopeasti tullut pyhiinvaelluskohde ja nähtävyys. Pyhän Georgios Voittajan kirkon sisätilat ovat todellinen käsityön taidonnäyte.

Kirkkokahvila

Kirkon kupeessa on kahvila, joka on avoinna touko-elokuussa, ryhmille myös muina aikoina ennakkovarauksena. Tarjolla on perinteistä lähiruokaa, kotileivonnaisia ja oman tilan luomuhunajaa. Kirkko on kaikille avoin tutustuttavaksi Lisätiedot ja aukioloajat www.stgeorge.fi Tiedustelut: info@stgeorge.fi / +358 44 725 75 48 Osoite: Kaitaistentie 345, 79690 Kaitainen (Joroisten kunta, 6 kilometriä 5-tieltä)


POLEENIN TEATTERIN SYKSYN 2017 ENSI-ILLAT:

Käsikirjoitus Kari Hotakainen, ohjaus Antti Majanlahti

Veturitori Pieksämäen Veturitalleilla tarjoaa upeat puitteet monenlaisille yleisötilaisuuksille aivan keskustassa. Veturitori soveltuu yleisötilaisuuksien, kuten konserttien, klubi-iltojen, teatterin, show & dinner-kokonaisuuksien sekä erilaisten messujen ja myyntitilaisuuksien pitopaikaksi. Tilan erikoisuuksia ovat puolikaaressa toista kerrosta kiertävä parvi sekä betonilattiaan piirretyt vanhan veturipihan kääntöpöydän ääriviivat.

Tilaa Veturitorilla on n. 1 850 m2 ja katto nousee korkeimmillaan 10 metriin. Vuokrattavissa tapahtumiin myös tekniikkaa ja kalusteita.

VETURITORIN TAPAHTUMATILAVUOKRAUS Kulttuurikeskus Poleeni Puh. 044 388 3413, 040 085 5714

Veturitori ja Veturitallit Tallikankaankatu 3, Pieksämäki www.visitpieksamaki.fi

Nolla kaks, kolkyt kuus -musiikkinäytelmä Käsikirjoitus ja ohjaus Juhani Joensuu

KULTTUURIKESKUS POLEENI

Savontie 13, Pieksämäki

www.poleeni.fi www.facebook.com/KulttuurikeskusPoleeni www.instagram.com/kulttuurikeskus_poleeni

Ei enää pankkitunnusten yliviivaamista – lataa tunnuslukusovellus Tunnuslukusovellus on avaimesi kaikkiin Nordean palveluihin. Tunnuslukusovelluksella hoidat pankkiasioiden lisäksi kätevästi myös verkko-ostokset tai asioit esimerkiksi viranomaispalveluissa. Lataa Nordea Tunnusluvut -sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupasta jo tänään. Lue lisää nordea.fi/tunnuslukusovellus

Va r k au s, k au ppa k atu 40, 0 2 0 0 3 0 0 0 (pV m /m pm ), n o rd ea .FI Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi


Varaosatalo Vitikaisen graafinen ohjeisto

65k

Tmi Tilivasu

Avoinna arkisin 9-18 la 9-15 Päivystys joka 3. viikko Relanderinkatu 30 78200 Varkaus puh (017) 266 4700

Seija Suomalainen Pieksämäentie 6 B 16 ; 79600 Joroinen

0469470229

Kirjanpidot, tilipäätökset, lomakkeet,laskutukset.

PESULAPALVELUT YRITYKSILLE JA PESULAPALVELUT YKSITYISILLE YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE www.pesuleenat.fi

www.pesuleenat.fi

Ateljee Oho Seija Suomalainen Pieksämäentie 6 B 16 ; 79600 Joroinen

046 9470229

35k


• rengastyöt/myynti • hyötyajoneuvot/traktorit ja peräkärryt Uusitie 10, Joroinen p. 017 571 244 0400 377 294

• savukaasutesti (diesel)/ pakokaasutesti (bensa) • jarrutesti • nelipyöräsuuntaukset • ilmastointilaitteiden huollot • renkaiden kausivarastointi

HINAUS- • autonpesumahdollisuus, myös itsepesuna PALVELU!

Kahvila Soittorasia

MUTALANTIE 2, JOROINEN

Relanderinkatu 88 782 0 0 VARKAUS


KOSKENTIE 3

KAUNEUTTA, KOMEUTTA JA HYVÄÄ OLOA TERVETULOA, ME PALVELEMME SINUA ILOLLA JA AMMATTITAIDOLLA KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA SARI KOLEHMAINEN PUH (017) 571 212

PARTURI-KAMPAAMO R&R KOMPPA RIIKKA KOMPPA - NIINA HÄMÄLÄINEN PUH (017) 571 162

Mahdollisuuksien painotalo.

PIDÄMME YRITYKSESI POLULLA

BLC on suomalainen tietoliikenteen ja turvatekniikan asiantuntijakonserni. Tarjoamme ICT-ympäristön ulkoistusta ja hallintaa, kiinteistöjen teknisen kokonaisturvallisuuden, sekä tietoliikennepalvelut. Autamme yritystäsi alentamaan kustannuksia, lisäämään joustavuutta sekä parantamaan turvallisuutta. Olemme oppaasi turva- ja tietotekniikassa. www.blc.fi


Elina Haaranen ”Joroisten laulu”


Tunne

yhteisรถllisyys

juvanlehti.fi


MITÄPÄ JOS JÄISIT PIDEMMÄKSI AIKAA? varkaus.fi/tontit Monipuolinen metallialan yritys Liunantie 19B, 79600 Joroinen www.powersteel.fi +358(0)40 727 6828 +358(0)40 028 6665

Kesän tapahtumia Leppävirralla Näyttelyt: Kirjasto - 1.-30.6. Juuret - Arto Lambergin taidenäyttely - 3.-31.7. Oravikosken komeat miehet - Seppo Hinkulan valokuvanäyttely - 1.-31.8. Anneli Kemppisen taidenäyttely Kunnantalon valtuustosali - Atte Laitilan maalauksia 30.6. saakka - Elämän jälkiä paperilla 31.12. saakka Vesileppis Areena, alakerran näyttelytila: - Veteraaniperinne-valokuvanäyttely, avoinna vuoden loppuun saakka

Juhannusjuhlia:

23.6. Mansikkaharjulla, Konnuksella ja Vesileppiksessä, jossa mm. Savon Sanomien juhannusneitofinaali

Joroisten musiikkipäivien konsertit: 23.7. Pikku Papun Trio, Vesileppis Areena 25.7. Oopperakaraoken SM-kilpailut, Vesileppis Areena 26.7. Soi kiitoksein, Leppävirran kirkko

Kesäteatterit Konnuksen kanavalla: Niskavuori Ensi-ilta ti 18.7. klo 19.00, muut esitykset 19.7. - 8.8.

Muita tapahtumia: 5.8. Varrella Virran musiikkitapahtuma 26.8. Valoa ja virtaa koko perheen tapahtuma 1.9. - 3.9. Maaseutuparlamentti 2017 16.9. SM Rallisprint Mustinmäellä

www.leppavirta.fi


X K M A I .F

Huomiseen katsova Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, on enemmän kuin oppilaitos. Se on siellä missä tapahtuu ja missä löydetään uutta. Se kehittää ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista ja tutkimista. Se on tapa katsoa maailmaa. Xamkin kivijalkoina toimivat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna. Kampuksena koko maailma.


M E I DÄ N I N T O H I M OM M E O N I D E A M U O T O I LU , J O K A T U O T TA A T U LO KS I A S I N U L L E . I d e am uo to i l u l l a l i s äpo tku a kai kkeen ta voit teelliseen toiminta a n ja liiketoimintaa n . Kys y lis ä ä !

MAINOSTOIMISTO

H E LS I N K I I S AVO N L I N N A W W W.H I N KU.C OM I 0 400 4 46 845


21.–3 0.7.201 7

JYRKI ANTTILA Jyrki Anttila on tenori, jolla on laaja kokemus erilaisista oopperaproduktioista sekä viihteellisemmistäkin konserttiesiintymisistä. Anttila aloitti lauluopintonsa Oulun konservatoriossa ja jatkoi opintojaan mm. Jaakko Ryhäsen oppilaana. Hän on vieraillut oopperarooleissa ympäri maailmaa. Suomessa Anttila on vieraillut Savonlinnan oopperajuhlilla useasti ja esiintynyt monien orkestereid en vierailevana solistina. Hän on myös toiminut monien musiikkitapahtumien taiteellisena johtajana Suomessa.

MAIJA ANTTILA Maija Anttila on monipuolinen freelance-muusikko, joka on valmistunut musiikin maisteriksi SibeliusAkatemian kirkkomusiikin linjalta. Hän on toiminut mm. kanttorina, pianistina, kuoron johtajana, musiikin opettajana sekä laulajana ja soittajana monissa eri kokoonpanoissa ja musiikillisissa projekteissa. Pianistina hän on konsertoinut maamme eturivin laulajien kanssa eri puolilla Suomea. Hän myös johtaa Lohjan Operettikuoroa.

APOCALYPTICA Sinfonista metallia soittava ”sello-rockin” airut on huimaan maailmanmenestykseen noussut suomalaisyhtye, jonka albumeita on myyty maailmanlaajuisesti 4,5 miljoonaa kappaletta. Apocaly ptica on soittanut arviolta tuhat konserttia noin 50 maassa sekä esiintynyt lähes kaikilla suurimmilla festivaaleilla E uroopassa ja Yhdysvalloissa.

JOONAS ASIKAINEN Rantasalmella syntynyt baritoni Joonas Asikainen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Erkki Rajamäen ja Irja Aurooran, Lahden ammattikorkeakoulussa Päivi Kantolan ja Sirkka Parviaisen sekä Savonlinnan taidelukiossa Chieko Okabe-Silvastin johdolla. Asikainen saavutti Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa v. 2016 kolmannen sijan, Kangasniemen laulukilpailuissa v. 2015 ensimmäisen sijan ja Merikanto-laulukilpailussa kolmannen sijan v. 2015.

AARNO CRONVALL Aarno Cronvall on klassiseen musiikkiin erikoistunut toimittaja, tuottaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän on toiminut muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien lehdistöpäällikkönä ja Classic Radion ohjelmapäällikkönä. Cronvall on myös ohjannut oopperaesityksiä ja toimii juontajana radio-ohjelmissa ja erilaisissa klassisen musiikin tilaisuuksissa.

ANDREA CARÈ Italialainen tenori Andrea Carè on uuden sukupolven merkittävimpiä oopperalaulajia. Carè on esiintynyt eri puolilla maailmaa useissa vaativissa päärooleissa, viimeksi Kanadassa Madama B utterflyn Pinkertonina. Vuonna 2017 hänet nähdään mm. oopperassa ”Jenufa” Tukholman Kuninkaallisessa Oopperassa.


DIXIE HARLEM Jyväskyläläinen seitsenmiehinen Dixie Harlem -yhtye on perustettu vuonna 1992 alun perin vain yhtä keikkaa varten. Soittaminen tuntui sen ver ran mukavalta, että soitto on jatkunut jo 25 vuotta. Yhtye on esiintynyt useilla suomalaisilla jazzfestivaaleilla ja konsertoinut ahkerasti jazzklubeilla ja moninaisissa juhlatilaisuuksissa. Yhtyeen ohjelmisto koostuu perinnejatsista, tutuista svengaavista ikivihreistä melodioista dixieland- ja swingtyylisesti esitettynä.

ANNA DANIK

Anna Danik on valmistunut laulajaksi Sibelius-Akatemiasta ja Kööpenhaminan kuninkaallisen konservatorion solistiluokalta. Hän aloitti uransa sopraanona hyvällä menestyksellä saaden rooleja mm. Suomen kansallisoopperasta, Savonlinnan Oopperajuhlilta sekä Berwaldhallenin, Gulbenkianin ja Turun musiikkifestivaaleilta. Muutaman vuoden jälkeen hän vaihtoi äänialaa mezzosopraanoksi ja kehittyi nopeasti dramaattiseksi mezzoksi. Hänen Eboli-debyyttinsä Chemnitzin oopperassa vuonna 2014 sai loistavan vastaanoton sekä kriitikoilta että yleisöltä. Oopperan lisäksi Anna Danik esiintyy myös orkesterisolistina.

HANS-OTTO EHRSTRÖM Hans-Otto Ehrström on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Lyonin konservatoriossa ja suoritti solistidiplomin erinomaisin arvosanoin vuonna 1998. Ehrström on toiminut virallisena säestäjänä kaikissa suuremmissa suomalaisissa laulukilpailuissa. Lisäksi hän on voittanut laulajaparinsa kanssa mm. Pentti Koskimies -liedkilpailun. Hän on työskennellyt kor repetiittorina Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa, Suomen Kansallisoopperassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla ja apulaiskapellimestarina Suomen Kansallisoopperassa. Ehrström on esiintynyt solistina, kamari- sekä liedpi anistina useimmissa E uroopan maissa sekä Venäjällä, Grönlannissa, Israelissa ja Japanissa.

MARK GOTHÓNI

Mark Gothóni on opiskellut viulunsoittoa Saksassa, USA:ssa ja Itävallassa sekä esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona viidessä eri maanosassa, mm. Berliinin Filharmoniassa, Kioi Hallissa Tokiossa, Lincoln Centerissä New Yorkissa ja Washington Galleryssa. Hän on tuttu vieras merkittävillä eurooppalaisilla musiikkijuhlilla samoin kuin Israelissa, USA:ssa ja Kauko-Idässä. Mark Gothóni on Orpheus-kvartetin ensiviulisti, Mozart Piano Quartetin jäsen ja Berliinin Universität der Künste -musiikkikorkeakoulun viulunsoiton professori. Hän pitää säännöllisesti myös mestarikursseja ympäri E urooppaa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

RALF GOTHÓNI Ralf Gothónilla on maailmanlaajuinen ura pianistina, kapellimestarina ja säveltäjänä. Hänet tunnetaan persoonallisena esittäjänä, poikkeuksellisella tavalla kokonaisvaltaista muusikkoutta korostavana muusikkona. Gothóni on esiintynyt maineikkaimmilla musiikkifestivaaleilla sekä merkittävimpien eurooppalaisten ja amerikkalaisten orkestereiden solistina. Hän esiintyy vuosittain lukuisissa konserteissa usein kaksoisroolissa, johtaen pianosta käsin.

KEVIN GREENLAW Kevin Greenlaw on amerikkalaissyntyinen baritoni. Hänen opinahjojaan ovat olleet New Yorkin Eastman School of Music sekä Royal Scottish Academy of Music and Drama. Voitettuaan Pariisin kansallisoopperan palkinnon ”Prix de l’Association pour le Rayonnement” hän on laulanut oopperarooleja mm. Metropolitan Operassa ja Pariisin kansallisoopperassa, mutta myös muualla Ranskassa ja USA:ssa, Isossa-B ritanniassa, Saksassa, Japanissa, Italiassa, Belgiassa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Hän on myös konsertoinut eri puolilla E urooppaa ja USA:a.


21.–3 0.7.201 7

HANNALEENA HEISKA Hannaleena Heiska on taiteilija, jonka palettiin kuuluvat videot, piirtäminen, maalaukset ja installaatiot. Hän on kiinnostunut tunteista, musiikista ja liikkuvan kuvan visuaalisesta runollisuudesta. Hänen töitään on ollut esillä viime aikoina mm. Espoon Modernin taiteen museossa, Helsinki Contemporary -galleriassa, Kiasmassa, Amos Anderssonin taidemuseossa sekä Ruotsissa, Japanissa, Liettuassa ja Norjassa.

SEPPO HOVI Seppo Hovi on ollut jo pitkään suomalaisen viihteen keulahahmoja. Palkittujen musiikkiviihdeohjelmien tekemisen lisäksi Hovi on myös vieraillut kapellimestarina monissa nimekkäissä orkestereissa, joiden ohjelmat ovat vaihdelleet ooppera-aarioista swingjazziin. Nykyään Hovi tekee eniten konsertteja oopperalaulajien kanssa pianistina, kapellimestarina ja juontajana.

JORMA HYNNINEN

Baritoni Jorma Hynnistä pidetään suomalaisen laulutaiteen historian suurimpana tulkkina kautta aikojen sekä poikkeuksellisen mittavan uran tehneenä ooppera-, lied- ja konserttilaulajana. Hänen kansainvälisen uransa merkittävimpiä näyttämöitä ovat olleet mm. New Yorkin Metropolitan, Milanon La Scala ja Wienin valtionooppera. Oopperarooleja hän on tehnyt yli 60. Myös Hynnisen levytysten määrä on harvinaisen suuri. Yli kymmenen suomalaisen oopperalevytyksen lisäksi Hynninen on levyttänyt keskeistä ulko maista oopperaohjelmistoa, liediä ja hengellistä musiikkia.

HARRI KAITILA Wienissä laulukoulutuksensa saanut tenori Har ri Kaitila tunnetaan erityisesti suomalaisen ja argentiinalaisen tangon tulkitsijana. Tango-ohjelmillaan hän on esiintynyt Keski-E uroopan ja Suomen musiikkifestivaaleilla. Har ri Kaitila on laulanut myös Slovakian RSO:n solistina B ratislavassa esittäen suomalaissäveltäjien sekä Astor Piazzollan ja Carlos Gardelin tangoklassikkoja.

SALLA KARAKORPI Salla Karakorpi on opiskellut pianonsoittoa Tukholman Kuninkaallisessa M usiikkikorkeakoulussa, Edsbergin kamarimusiikki-instituutissa ja Sibelius-Akatemiassa solistisella linjalla. Valmistuttuaan SibeliusAkatemiasta Karakorpi on työskennellyt Espoon Musiikkiopistossa pianonsoitonopettajana sekä säestäjänä. Hän konsertoi solistina sekä kamarimuusikkona kotimaassa sekä useissa E uroopan maissa ja työskentelee kesäisin useilla mestarikursseilla pianistina, kor repetiittorina sekä opettajana ja esiintyjänä festivaaleilla.

J. KARJALAINEN J. Karjalainen on yksi suomirockin merkittävimmistä edelläkävijöistä ja kehittäjistä. Karjalainen on sanoittanut ja säveltänyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki levyttämänsä kappaleet. Levytysuransa Karjalainen aloitti blues-, folk- ja kantrivaikutteisella musiikilla, jota värittivät Mustat Lasit -kokoonpano puhallinsoittimineen ja soul-sävyineen. Karjalaisen suosio on säilynyt, vaikka taiteilija on kulkenut musiikissaan yllättäviinkin suuntiin. Uudemmalla musiikillaan Karjalainen palaa tavallaan juurilleen – klassiseen J. Karjalais -rockiin.


RISTO KEKARAINEN Risto Kekarainen on omien sanojensa mukaan koulutukseltaan ja elämänasenteeltaan humanisti (fil. kand.). Hän on työnsä ohella julkisessa ja valtiollisessa taidehallinnossa ollessaan tutkijana toiminut näyttelijänä sekä taide-esitysten tuottajana että Teatteri Imatran toiminnanjohtajana. Nykyisin Kekarainen toimii aktiivisesti Porvoon teatterissa.

KALEVI KIVINIEMI Konserttiurkuri Kalevi Kiviniemi lukeutuu maailman huippu-urkureiden terävi mpään kärkeen. Hän on konsertoinut useaan otteeseen eri puolilla E urooppaa, USA:ssa, Kanadassa, Venäjällä, Aasiassa, Australiassa ja Filippiineillä. Hän on esiintynyt useiden nimekkäiden orkestereiden solistina mm. Constantin Orbelianin, Leif Segerstamin, Osmo Vänskän ja Peter Liljen johdolla. Hän on myös tuomaroinut lukuisia kansainvälisiä urkukilpailuja ja pitänyt mestarikursseja niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

MAIJU KOPRA Maiju Kopra on monipuolinen musiikkipedagogi ja taitelija, joka työskentelee laajalti taiteen perusopetuksen sekä ammattikoulutuksen saralla. Maiju Kopra on erikoistunut musiikkiliikuntaan ja rytmiikkaan, joihin hän on perehtynyt Taideyliopiston Sibelius-Akatemian lisäksi Tukholman Kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Muusikon ja musiikkipedagogin töiden lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana kansallisten ja kansainvälisten musiikkijärjestöjen toiminnassa.

REETTA KUISMA Reetta Kuisma soittaa useissa yhtyeissä kuten Pikku Papun Orkesteri, Valma & Varsinaiset ja Ykspihlajan Kino-orkesteri. Hänen instrumenttejaan ovat mm. kontrabasso, viulu, alttoviulu, kitara, piano ja laulu. Soittamisen ja keikkailun ohella Reetta Kuisma opettaa musiikkia erilaisilla kursseilla, leireillä ja kouluissa. Hän toimii myös Suomen suurimman pelimanniorkesterin Orivesi All Starsin toisena ohjaajana. Parhaillaan Reetta viimeistelee opintojaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

HEINI KÄRKKÄINEN

Heini Kärkkäinen on suomalainen pianisti ja pianopedagogi. Kotimaan lisäksi hän on esiintynyt laajasti eri puolilla E urooppaa ja Yhdysvalloissa. Hän on monien suomalaisorkestereiden mieluisa solistivieras, joka on monesti esiintynyt mm. RSO:n, HKO:n, Tapiola Sinfoniettan, Sinfonia Lahden ja Avanti!n kanssa kapellimestareina mm. Sakari Oramo, Jukka-Pekka Saraste, Esa-Pekka Salonen, Hannu Lintu ja Jean-Jacques Kantorow. Heini Kärkkäinen konsertoi säännöllisesti viulutaiteilija Réka Szilvayn kanssa, ja heidän ohjelmistoonsa kuuluvat mm. Beethovenin sonaatit pianolle ja viululle.

PETRI LINDROOS Petri Lindroos on suomalainen basso, joka tekee näyttävää kansainvälistä uraa matalasointisella ja tulkintavoimaisal la äänellään. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ensin pianonsoittoa, mutta vaihtoi pääaineekseen lauluopinnot. Hän on esiintynyt orkesterien ja kuorojen solistina Suomessa, muissa Pohjoismaissa sekä keski-E uroopassa ja Venäjällä. Lindroos on tehnyt myös useita oopperarooleja ympäri maailmaa ja saanut kiitosta erityisesti monipuolisesta ja vahvasta tulkinnastaan.


21.–3 0.7.201 7

JERE MARTIKAINEN Jere Martikainen on 28-vuotias Juvalla syntynyt lyyrinen tenori. Hän on opiskellut laulua SibeliusAkatemian musiikkikasvatuksen- ja laulumusiikinosastoilla. Keväästä 2014 lähtien hän on opiskellut Jaakko Ryhäsen johdolla. Lappeenrannan laulukilpailuissa 2013 Martikainen sai toisen palkinnon ja ylsi finaaliin samana vuonna Timo Mustakallio -kilpailuissa. Martikainen on laulanut solistina Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Tampereen oopperassa sekä useiden oratorioteosten tenorisolistina ympäri Suomea, ja hänet on vakituisesti kiinnitetty Suomen Kansallisoopperan kuoroon.

JONNA ORTJU Laulusolisti Jonna Ortju on monipuolinen laulaja sekä taiteen ja musiikin moniosaaja. Dixie Harlemin lisäksi hän esiintyy myös monien muiden yhtyeiden solistina. Kesällä 2016 hän oli mukana Tangomarkkinoi lla ja ylsi aina finaaliin saakka.

ILKKA PAANANEN Ilkka Paananen opiskeli pianonsoittoa Kuopion Konservatoriossa, Sibelius-Akatemiassa sekä yksityisesti useaan otteeseen Lontoossa. Paananen voitti Maj Lind -kilpailun ensimmä isen palkinnon vuonna 1982 ja sai tanskalaisen Sonning-säätiön nuoren muusikon palkinnon pari vuotta myöhemmin. Paananen on tullut tunnetuk si erityisesti laulajien pianistipartnerina. Hänen konserttimatkansa ovat ulottuneet moniin E uroopan maihi n, Kaukoitään, Yhdysvaltoihin, Meksikoon, Chileen, Taiwaniin sekä Kiinaan. Paananen on osallistunut myös moniin taiteiden välisiin esityksiin, televisio-ohjelmiin ja muutamiin elokuvaprojekteihin.

PETE PARKKONEN Pete Parkkonen on TV:n Idols-kilpailun kautta menestykseen ponnistanut artisti, jonka tuorein kilpailusaavutus on suositun Tähdet, tähdet -ohjelman voitto viime vuonna. Uran alun englanninkielisten albumien jälkeen Parkkonen on keskittynyt suomenkielisen musiikin julkaisemiseen singleinä ja musiikkivideoina.

TOMI PUNKERI Baritoni Tomi Punkeri on opiskellut laulua Oulun ammattikorkeakoulussa Markku Liukkosen ja Jokilaaksojen musiikkiopistossa Jarmo Junnon johdolla. Punkeri opiskelee parhaillaan myös lääketiedettä Oulussa. Lappeenrannan laulukilpailuissa 2016 hän sai erikoispalkinnon, Helsingin Li ed-kilpailussa 2015 nuorten sarjan 2. palkinnon ja Timo Mustakallio -laulukilpailussa 2015 hän oli yksi finalisteista.

OUTI RAHKO Pianisti Outi Rahko työskentelee pianonsoiton ja säestyksen lehtorina Oul un ammattikorkeakoulussa. Opettajavierailuja hän on tehnyt mm. Norjaan, Italiaan ja Unkariin. Valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta Rahko on täydentänyt opintojaan mm. Prahan Esittävän taiteen akatemiassa. Hän on esiintynyt monipuolisesti eri puolilla Suomea ja E urooppaa sekä sooloresitaalein että kamarimuusikkona. Hän on konsertoinut aktiivisesti mm. kokkolalaisen kamarimusiikkiseura Chydenius-kapellin riveissä, Oulu Sinfonian muusikoiden kanssa sekä eri musiikkijuhlilla. .


JAAKKO RYHÄNEN Jaakko Ryhäsen kansainvälinen ura alkoi Metropolitanissa, Suomen Kansallisoopperan vierailuesityksessä. Sittemmin hän o n esiintynyt konsertti- ja oratoriosolistina, laulanut useita merkittäviä bassorooleja ja vieraillut kaikissa maailman johtavissa oopperataloissa. Suomen kansallisoo pperassa Ryhänen on esittänyt rooleja suomen, italian, saksan ja venäjän kielillä. Monesti palkittu laulaja on esittänyt ja levyttänyt myös laulelma- ja viihdemusiikkia ja tehnyt tällä alalla paljon yhteistyötä pianisti–muusikko Seppo Hovin kanssa. Ryhäsen ohjelmistoon kuuluvat lisäksi hengelliset laulut ja joululaulut.

JAN-PAUL ROOZEMAN Jan-Paul Roozeman on opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Jussi Siirala ja professori Erik T. Tawaststjerna ja Amsterdamin Konservatoriossa prof. Naum Grubertin johdolla. Pianonsoiton lisäksi Jan-Paul Roozeman opiskelee myös lääketiedettä. Hän on voittanut jo useita, myös kansainvälisiä pianokilpailuja ja konsertoinut laajalti Suomessa ja ulkomailla. Hänet valittiin Pro Musica -säätiön Vuoden Nuoreksi Taiteilijaksi keväällä 2009.

JONATHAN ROOZEMAN Jonathan Roozeman on nouseva sellistilahjakkuus, joka saavutti semifinaalipaikan ja erikoispalkinnon sekä Turun sellokilpailussa 201 0 että Paulon sellokilpailussa 2013. Vuonna 2012 hän sijoittui toiseksi Amsterdamin sellokilpailussa kaikkien aikojen nuorimpana osallistujana. Kuudes sija kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa toi mukanaan lukuisia soolo- ja resitaalikonsertteja. Jonathan Roozeman saavutti myös ensimmäisenä suomalaisena finaalipaikan arvostetussa Naumburg-kilpailussa New Yorkissa 2015. Hän on soittanut mm. Mariinski-teatterin orkesterin, Pietarin filharmonisen orkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin solistina.

SUZAN SABER Egy ptiläis-saksalainen alttoviulisti Suzan Saber on opiskellut Kairon konservatoriossa ja Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. Hän on konsertoinut eri sinfoniaorkesterien jäsenenä, kamarimuusikkona ja solistina moni ssa maissa ja musiikkijuhlilla. Osallistuminen ”Musical B rid ge Egy pt-Finland” -yhteistyöprojektiin toi hänet opiskelemaan myös Savonlinnan musiikkiakatemiaan. Sen myötä hän on konsertoinut myös Suomessa. Huilistisisarensa Doaa Saberin kanssa hän on esiintynyt arabialaista musiikkia soittavana duona, josta on tullut hyvin suosittu erityisesti Egy ptissä.

SANNIS SUNDSTRÖM Sannis Sundström on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vuonna 2016. Hän aloitti viulunsoiton kuusivuotiaana Mäntsälässä. Sannis Sundström soittaa ja laulaa mm. yhtyeissä Pikku Papun Orkesteri ja Valma & Varsinaiset. Muusikon työn lisäksi hän opettaa musiikkia monipuolisesti ja säveltää.

RÉKA SZILVAY Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori Réka Szilvay on yksi arvostetuimmista suomalaisista viulisteista. Hän on konsertoinut lukuisten filharmonisten ja sinfoniaorkestereiden solistina mm. Isossa-B ritanniassa, Venäjällä, Tanskassa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomalaisorkestereiden solistina hän on esiintynyt niin kotimaassa kuin myös ulkomailla mm. Itävallassa, Saksassa, Singaporessa ja Etelä-Amerikassa. Réka Szilvay on esiintynyt merkittävien kapellimestarien johdolla, joista mainittakoon mm. Jukka-Pekka Saraste, Valery Gergiev, Leif Segerstam, Andrew Litton ja Sakari Oramo.


21.–3 0.7.201 7

MINNA TERVAMÄKI Minna Tervamäki on tehnyt mittavan uran Suomen Kansallisbaletin tähtitan ssijana ja esiintynyt lukuisissa klassisen baletin päärooleissa uransa aikana. Tervamäki on lisäksi tanssinut lukuisten nykykoreografien teoksissa. Nykyään hän toimii itse koreografina ja tekee p oikkitaiteellista yhteistyötä muilla aloilla toimivien taiteilijoiden kanssa. Hän myös opettaa sekä tanssia että rentoutumistaitoja ja luennoi yrityksissä.

TUULI TAKKALA Pianisti Tuuli Takkala on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi esittävän säveltaiteen koulutusohjelmasta ja täydentänyt opintojaan opiskelemalla liediä, kamarimusiikkia sekä kor repetitiota. Takkala on valmi stunut myös pianopedagogiksi Helsingin Konservatoriosta. Hän esiintyy säännöllisesti lied-pianistina, kamarimuusikkona ja säestäjänä. Suomen lisäksi Takkala on esiintynyt Unkarissa, Italiassa, Ranskassa, Irlannissa, Saksassa ja Israelissa.

MARJUKKA TEPPONEN Marjukka Tepponen on monissa laulukilpailuissa menestynyt suomalainen sopraano. Hän voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 2008 ja Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen naisten sarjan 201 0. Tepponen on opiskellut musiikkia Kuopion konservatoriossa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun muusikkolinjalla sekä Sibelius-Akatemiassa. Hän on esiintynyt Suomessa mm. Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla useissa rooleissa. Ulkomaan debyyttinsä hän teki Itävallassa syyskuussa 201 0 Grazin oopperassa laulamalla Mimín roolin Puccinin oopperassa La bohème.

JULIA WALLIN Julia Wallin, Lontoossa asuva suomalaispianisti, on esiintynyt laajasti Iso-B ritanniassa, E uroopan eri maissa sekä Yhdysvalloissa. Hän on valmistunut Royal Academy of Musicista. Wall in esiintyy säännöllisesti sekä solistina että kamarimuusikkona. Hänet on palkittu mm. Wilfrid Par ry- ja Poleeni Lied Piano Competition -kilpailuissa. Wallin on opettanut pianonsoittoa mm. Lontoon Kings Collegessa ja esiintyy säännöllisesti mm. Cambridgen yliopistolla. Wallin tekee myös yhteistyötä useiden johtavien nykysäveltäjien kanssa.

MARKO YLÖNEN Marko Ylönen on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona eri puolilla Suomea ja E urooppaa, USA:ssa, Japanissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Ylönen soittaa säännöllisesti suomalaisten orkestereiden solistina, ja hän on toiminut mm. Tapiola Sinfoniettan äänenjohtajana, Radion Sinfoniaorkesterin 1. soolosellistinä ja Uusi Helsinki -kvartetin jäsenenä. Klassisen kantaohjelmistonsa lisäksi Ylönen on esittänyt myös nykymusiikkia. Sibelius-Akatemiassa kamarimusiikin professorina toimiva Ylönen on pitänyt myös mestarikursseja eri puolilla maailmaa.

www.navitas.fi


PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT

YHTEISTYÖKUMPPANIT

KUMPPANIT

KONSERTTIPAIKAT 2017 JOROINEN

J U VA

F r u g å rd i n ka rta n o, Pa aj a l a nt i e 2 2 1 Joroisten kirkko, Pieksämäentie 1 Joroisten lukio, Mutalantie 3 Joroisniemen kartano, Joroisniemenkehätie 143 J ä rvi ky l ä n ka rta n o, Ka rta n o nt i e 6 Kartanogolf, Golfintie 14 Koskenhovin kartano, Koskentie 126 To r s t i l a n k a r t a n o , To r s t i l a n t i e 2 9 7 Urheilutalo, Mutalantie 14 U-Cont, Kontintie 33 Juvan kirkko, Juvantie 17 W e h m a a n k a r t a n o , Te a H o u s e o f W e h m a i s , P i e k s ä m ä e n t i e 2 3 4 Sampola, Hiihtäjäntie 3

L E P P Ä V I RTA

Leppävirran kirkko, Kirkkokaari 1 Ve s i l e p p i s A r e e n a , Vo k k o l a n t i e 1 C

PIEKSÄMÄKI

P i e k s ä m ä e n Va n h a k i r k ko, Ki r k kot i e 3 1 V e t u r i t a l l i , Ta l l i k a n k a a n k a t u 3

R A N TASA L M I

H ote l & S p a Re s o rt J ä rvi s y d ä n , Po ro s a l m e nt i e 3 1 3

VA R K AU S

S a h a l a Wo r k s, Ki e rt ot i e 2 1 - 2 3

@JOROISTENMUSIIKKIPAIVAT

JOROINENMUSICFESTIVAL.FI

Joroisten Musiikkipäivät – 40-vuotisjuhlalehti  

Tutustu lisää festivaaliin osoitteesta: www.joroinenmusicfestival.fi

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you