Page 1

Ruokaa ja käsitöitä Etelä-Savosta

SPEK

TAAKKELI

2012


2

2012

TAAKKELI

SPEK

TAAKKELI

SPEK

2012

TAAKKELI

2012

2012

SPEK

2012

TAAKKELI

SPEK

SPEK

TAAKKELI SPEK

TAAKKELI

2012

TAAKKELI

SPEK

Spektaakkeli 2012 on Euroopan aluekehitysrahaston tukema hanke, jonka tavoitteena oli vuoden 2012 aikana tuoda esille Etelä-Savon parhaita paloja. Hankkeessa keskityttiin mukana olevien yritysten tapahtumamarkkinoinnin osaamisen kehittämiseen, sen suunnitteluun ja toteuttamiseen, verkostoitumisen hallintaan sekä yritysimagon rakentamiseen ja markkinointitoimenpiteiden menestykselliseen toteuttamiseen. Hankkeen kohderyhmänä olivat maakunnan ruokatuottajat ja käsityöyrittäjät. Päätavoitteena oli hankkeeseen osallistuvien yritysten myynnin ja markkinoinnin käytännön tason parantaminen. Hankkeen avulla paikallisille tuottajille luotiin suora väylä pääkaupunkiseudun markkinoille, ja saavutettiin yhteydet niin kauppaketjuihin kuin myös kuluttajaportaaseen. Hankkeen toteutuksessa mukana oli suuri eteläsavolaisten toimijoiden, yrittäjien ja muiden taustavoimien yhteinen panostus. Tämä julkaisu on kuvaus siitä, millaisia konkreettisia tuloksia hankkeen aikana saavutettiin.

2012 SISÄLLYS

Alkusanat........................................................................... 2-3 Aidon marjainen maku..................................................... 4-5 Tuoteuutuus Järvi-Suomen Herkulta...................................6 Hauhalan hanhifarmin kotimaiset juhlaherkut....................6 Tuoreita makuja Kissakoskella..............................................7 Siiskosen tuotteet maistuvat monelle..................................7 Valamon viinillä on pitkät perinteet......................................7 Ristiinan porkkanaa, neljäkymmentä vuotta suomalaisten hampaissa............ 8-9 Sulkavalla syntyy 60 000 kg juustoleipää vuodessa..........10 Monipuolisesti myllytuotteita.............................................10 Ollinmäen Sirpakka on aito suomalainen siideri...............11 Helppo tapa ryhtyä lihantuottajaksi............................. 12-13 Hiliman puoti on hyvän ruoan paikka................................14 Kahden kerroksen käsityökauppiaat Kenkäverossa..........15 Naisten vaatteita ja ekologisia aatteita........................ 16-17 Lampaan villasta on moneksi..............................................18 Mondo-korumallisto muistuttaa lempipaikoista...............18 Nauruhermoja kutkuttavia juttuja......................................19 Luonnollisesti hunajaa.........................................................19 Käsityön iloa Taikapirrassa..................................................20 Ilona rantasalmen raidat ja pallot.......................................20 Esillä maakunnan parhaat palat................................... 21-22


3 Eteläsavolaiset lähiruoka- ja designtuotteet tulivat tutuiksi Spek-

sille tuottajille tarjottiin tämän liikkuvan näyttelyn avulla suora

taakkeli 2012-projektin kiertueella. Lähiruoalla ja design-tuot-

väylä Etelä-Suomen markkinoille: syyskuun aikana K-supermar-

teilla varusteltu myymäläauto kiersi kesän ja syksyn aikana yli

keteissa vietetyt teemapäivät keräsivät mukavasti myös yrittäjiä

kymmenessä tapahtumassa niin omassa maakunnassa kuin pää-

mukaan. Kiertueella eteläsavolaisia herkkuja valmisti ensimmäi-

kaupunkiseudullakin. Elma-messuilla näyttäydyttiin kutsumaa-

nen Master Chef- voittaja Joonas Hämäläinen. Kiertue vieraili

kuntana.

K-Supermarket Kellokoskella, Mustapekassa ja Konalassa.

Myymäläauto Limppu palveli vuoden 2012 alkuun asti Luo-

Spektaakkeli huipentui marraskuussa ELMA 2012-messui-

ma-ahon Leipomon ylläpitämänä, perinteisenä kauppa-autona

hin, missä Etelä-Savo näyttäytyi tämän vuoden kutsumaakunta-

Alajärvellä. Keväällä 2012 Limppu kunnostettiin eteläsavolais-

na. Etelä-Savon osastolla oli yli 50 näytteilleasettajaa. Ohjelmaa

ten tuotteiden markkinointia ja myyntiä varten ja se sai uuden

oli niin näytteilleasettajien kuin messuvieraidenkin viihdyttä-

ilmeen, jonka on suunnitellut muotoilija Henri Ulmanen.

miseksi. Kokonaisuudessaan messuviikonloppu oli onnistunut.

Kesällä myymäläauto ilahdutti oman maakunnan asukkaita ja matkailijoita niin torilla kuin tapahtumissakin. Syksyllä paikalli-

Messuilla vieraili Etelä-Savon kutsumaakuntavuotena ennätykselliset 56 500 kävijää.

I

2

Liikkuva näyttely 5.7.2012 | Myymäläauton vihkiäiset 6.–7.7.2012 | Sulkavan suursoudut, Sulkava 11.7.2012 | Anttolan tori, Anttola 16.–19.7.2012 | Mikkelin tori, Mikkeli 21.–23.7.2012 | Kuninkuusravit, Mikkeli 3.8.2012 | Kotiseutupäivät, Mikkeli 31.8.2012 | Marskimarkkinat, Mikkeli 4.9.2012 | Syysmarkkinat, Pieksämäki 14.–15.9.2012 | K-Supermarket Kellokoski, Tuusula 19.9.2012 | Maalaistentori, Helsinki 21.9.2012 | K-Supermarket Mustapekka, Helsinki 22.9.2012 | K-Supermarket Konala, Helsinki 27.9.2012 | Paasikiven aukio, Helsinki 9.-11.11.2012 | Elävä maaseutu-messut, Helsinki

Ollinmäen viinitilan emäntä Sirpa Villanen vihki myymäläauton uuteen käyttöön 5.7.2012. Auton historiaa kunnioittaen se sai pitää vanhan nimensä Limppu.


4

www.marja-aitta.fi

Aten Marja-aitta

• Teksti ja kuvat: Tuulevi Aschan

On syyskuun alku, aurinkoinen torstaiaamu viitostien laidassa Hirvensalmella, Mäntyharjun risteyksessä. Atte Valkiainen setvii tottunein sormin vihreään muovilaatikkoon kaadettua puolukkasaalista. Tutkii sitten viereistä, sitä roskaisempaa. Marjat päätyvät eri laareihin. Valkiainen kirjoittaa kuitin marjakiloista ja opastaa poimijan hakemaan tilin myymälän kassalta.

Aidon marjainen

maku Vierailupäivä osui Aten Marja-Aitan raaka-aineen hankinnan kiihkeimpään sesonkiin. Marjojen osto ja pakastus alkaa aina hei-

- Kuka alkaisi järjestää mehujen makutestejä? Niistä voisi kirjoittaa lehtiinkin.

näkuun puolivälissä. Syyskuussa mustaherukat ja mustikat oli jo maksettu ja pakastettu. Mustikkaa pakastimien uumenista löytyi

Pakastimet pullollaan

30 tonnia. Oli puolukan aika. Tällä kertaa Marja-Aitan tuotantotilojen ovella vaihtoi tunnin aikana omistajaa tuhat puolukkakiloa.

Koska marjojen satokausi on lyhyt, on raaka-aine ostettava val-

Keskimäärin hyvän ostopäivän saldo on 2500 kilon paikkeilla.

miiksi koko vuoden tuotantoa varten. Marjojen ja valmiiden mehujen varastot sitovat rahaa, joka puolestaan vaatii kylmää

Säilöntäaineettomat

yrittäjäpäätä. Takana ovat myös mittavat laiteinvestoinnit uusiin

mehut

toimitiloihin, jotka Hirvensalmen kunta rakensi ja vuokrasi yritykselle. Yrityksen pitkäaikainen kotikunta Puumala ei pystynyt

Marjoista syntyy sekä makeuttamattomia että kevyesti sokeroi-

vastaamaan laajenemistavoitteisiin.

tuja mehuja pullo toisensa perään. Aten marja-aitta valmistaa

Nyt toimintaympäristö on paras mahdollinen. Vuosikausien

kahtatoista aitoa marjamehua, joista kymmenen on täysin säi-

ahtauden jälkeen mehut valmistetaan asianmukaisissa tiloissa.

löntäaineetonta. Yhdessäkään ei ole lisättyä vettä. Päivittäista-

Yhtä asiaa toimitusjohtaja Valkiainen kuitenkin kritisoi. Kunta ei

varakaupan puolella mehujen asema on vahva. Yhä suurempi osa

halustaan huolimatta voi siirtää saamaansa 35 %:n EU- investoin-

tuotannosta päätyy myös ulkomaille. Kiinnostuneita asiakkaita

titukihyötyä yrittäjältä perittävään vuokraan.

on niin Keski-Euroopassa kuin Aasiassakin. Uusimmat asiakkaat löytyvät Englannista.

- Nämä EU-säännösten tulkinnat ovat jäykkiä ja poikkeavat eri puolilla Suomea.

Hinta on teollisia mehuja kalliimpi. Laadun ja maun asiak-

Bisnekseensä mehumestari uskoo. Ehdan mehun kysyntä

kaat rankkaavat monin verroin paremmaksi. Myyntitapahtumis-

kasvaa ja se näkyy liikevaihdossa. Murrosvaiheissa yritys joutuu

sa maistiaiset tekevät kauppansa ja vakioasiakkaiden joukko sen

siitä huolimatta tiukoille, koska taloudelliset paineet kasvavat,

kun laajenee. Kun puhumme mehujen makueroista, Atte Valki-

kunnes tilanne alkaa uudelleen vakiintua. Laajentamisen yhtey-

ainen heittää idean ilmoille

dessä moni asia pitää saada kohdalleen: tuotannon rutiinit, mar-


5 jojen ostoverkosto ja uusien poimijoiden kouliminen, tuotevalikoiman muutokset ja juuri palkatut työntekijät. Muutto isompiin avaamista ja sekin sitoo pääomaa. Sana uudesta puodista pitää saada liikkeelle. Markkina-asema ei synny itsestään. Yrittäjäriskiä Valkiainen ei tosin ole ennenkään kaihtanut. Takana on 17 yrittäjävuotta, joista osa on ollut melkoista talouspainia. - Tosi rikkaita vuosia nämä ovat silti olleet, muistuttaa Valkiainen ja kertoo miten maailmankuva on avartunut. Puumalan korven vinkkelistä ympäröivä elämänpiiri näytti erilaiselta kuin se, johon Valkiainen on päässyt mehujensa kanssa tutustumaan niin kotimaassa kuin vaikkapa kansainvälisillä messuillakin. Vaikka talous on ollut välillä täpärällä, katseen Valkiaisen pariskunta on pitänyt tulevassa. Muuttumaton yritys tipahtaa markkinoiden kelkasta. - Kun tiukka talous ja kehittämisen vaatimukset yhdistetään, hermojen pitää olla kunnossa, sanoo Valkiainen. Hän tuumii sitä, miten juhlapuheissa yrittäjyyttä kyllä ylistetään, mutta lopulta pienet ja keskisuuret yritykset ovat riskiensä kanssa yksin. Käytännön yrittäjäarjesta pitäisi puhua enemmän. Vaikka investointien talousvastuu on ja kuuluukin yrittäjän kontolle, jonkinlaista tukea Valkiainen toivoisi. Keskittymistä oleelliseen Aten Marja-aitassa talouden ja yrityksen rinnakkainen kehittäminen on onnistunut. Valkiaiset aloittivat marjanviljelystä 1980-luvun alussa. Jatkojalostukseen he panostivat 1990-luvun puolivälissä. Siirtymävaiheessa osa raaka-aineesta kerättiin vielä omista pensaista, mutta sittemmin viljelystä luovuttiin. Valkiainen korostaakin keskittymistä oleelliseen - Mitä enemmän voimavaroja hajottaa, sen huonommin menee. Atte Valkiainen nostaa yhdeksi esimerkiksi kauniisti pakatut hillot, joita löytyy toistaiseksi ainoastaan oman myymälän hyllystä. Koska uuden tuotteen saaminen markkinoille vaatii sekä rahaa että aikaa, yritys on startannut hillojen kanssa varovasti. Tällä hetkellä on tärkeämpää keskittää voimat perustoimintojen hiomiseen. Henkilöstömyllerrys Muutoksessa myös vuosia talossa olleet työntekijät vaihtuivat, sillä työmatka Puumalasta Uutelaan alkoi uuvuttaa Puumalassa asuvia luottoihmisiä. Sadan kilometrin ajoa aamuin illoin ei pitkään jaksa. Myös Atelle ja yrityksessä mukana olevalle Pirjo-puolisolle yrityksen muutto tarkoitti uusia arkikuvioita. He vuokrasivat Uutelan lähistöltä pienen asunnon. Kotitaloon Puumalaan ajetaan viikonlopuiksi. Pitkän tähtäimen tavoite Valkiaisella on selkeä. - Terveellä pohjalla oleva, toimiva ja menestyvä yritys, jonka me voimme eläkeikäisinä myydä eteenpäin. •

Aten Marja-aitta on jo liki kaksikymmentä vuotta valmistanut kylmäpuristamalla 100 %:sen aidon marjaisia täysmehuja metsä- ja puutarhamarjoista. Valikoimaan kuuluvat sekä kevyesti sokeroidut että täysin sokeroimattomat mehut. Mehuja myydään hyvin varustetuissa päivittäistavarakaupoissa ympäri maan. Nyt Aten marja-aitta on avannut tehtaanmyymälän ja kahvilan uusien tuotantotilojen yhteyteen 5-tien varteen, lähelle Mikkeliä. Mehuostoksien lisäksi voi tehdä hillokauppoja. Aten Marja-aitan kauniisiin tölkkeihin pakatut hillot ovat myynnissä ainoastaan omassa puodissa. Jos omat säilömiset jäivät kesällä vähäisiksi, myös pakastemarjavaraston kartuttaminen onnistuu. Lisäksi valikoimissa on runsaasti muiden lähituottajien elintarvikkeita ja käsitöitä. Aten Marja-aitta sopii myös ryhmän retkikohteeksi. Jo kymmenen hengen porukka voi tilata kahvituksen, toiminnan esittelyn ja tuotemaistatuksen. Ryhmälle voi varata myös kokoustilan. •

Aten Marja-aitta

tiloihin merkitsi tuotannon laajenemisen lisäksi myös myymälän

Mehukas taukopaikka viitostien varressa


6

Järvi-Suomen Herkku

Tuoteuutuus Järvi-Suomen Herkulta

www.jarvisuomenherkku.fi

• Teksti ja kuvat: Tuulevi Aschan

Hirvensalmelainen Järvi-Suomen Herkku on hiivattoman

Savon Riuska on

hiivaton täysjyväruiskauraleipä leivän taitaja. Isänpäivän aikaan pidetyillä Elma-messuilla yritys esitteli tuoreimman uutuuden Savon Riuskan, hiivattoman täysjyväruiskauraleivän. 75 prosenttia siinä käytetystä viljasta on täysjyväruista ja loput 25 prosenttia täysjyväkauraa. Veteen leivottu leipä on maustettu merisuolalla. Muiden yrityksen leipien tapaan suolapitoisuus on 0,7 %.

oiva torniaisen luotsaama, vuonna 1994 perustettu Järvi-Suomen Herkku toi Suomessa ensimmäisenä markkinoille hiivattomat täysjyvävehnä- ja kauraleivät. Vuosituhannen alussa syntyi Savolainen Saaristolaisleipä ja pari vuotta sitten hedelmäleipä Savon Makia. •

Hauhalan hanhifarmin kotimaiset juhlaherkut

Haluatko juhlapöytään suomalaista hanhipateeta? Sel-

ja ekologista eivätkä vapaasti tarhoissa liikkuvat hanhet

laista löytyy Hauhalan hanhifarmin valikoimasta. Han-

stressaannu kasvatuksen aikana. Hanhifarmi toimittaa li-

hifarmin juhlapateen ja perinteisen hanhipateen lisäksi

hatuotteita ja hanhijalosteita ravintoloihin, tukkukauppoi-

yritys valmistaa traditionaalista herkkua, taikinoitua han-

hin ja kauppoihin. Tuotteensa Rantalaiset ovat kehittäneet

hipateeta sekä hanhenmaksamoussea. Hanhenmaksan

ammattilaisten opissa. Palautetta on kysytty myös eri ra-

ystäville löytyy myös Martti-papan maksapateeta. Pa-

vintoloiden huippukokeilta ja asiakkaina olevien ravintoloi-

tee-pakkaukset on juuri uudistettu. Myös hanhenrasva

den keittiömestareilta.

Hauhalan Hanhifarmi

www.hanhifarmi.fi

• Teksti ja kuvat: Tuulevi Aschan

Juhlapöydän maistuvat hanhipateet ja maksapasteijat

ja pehmeästi levittyvä hanhenmaksapasteija on pakattu elegantteihin lasitölkkeihin. Hanhiherkut tulevat virpi ja antti rantalaisen hanhifarmilta Mikkelin Anttolasta. Tuotanto on eettistä

Hanhipateita ja muita hanhituotteita myydään kauppahalleissa ja Stockmann Herkuissa. Mikkelin seudulla niitä saa kauppahallista ja joistakin vähittäiskaupoista. •


7

Kissakoskella

Siiskosen tuotteet maistuvat monelle

Kotileipomo Siiskonen tunnetaan parhaiten herkullisesta kauraleivästään, jota Etelä-Savon lisäksi myydään ny-

Ravintola Kissakoski Hirvensalmella on kuuluisa herkul-

kyään jo pääkaupunkiseudullakin. Siiskosen valikoimiin

lisista ja maittavista raaka-aineista valmistetusta ruoas-

kuuluu myös paljon muita suussa sulavia leipomotuottei-

taan. Tasokkaassa ruoka- ja kahvitteluravintolassa voi

ta, kuten ruisleipä ja –limppu sekä uusimmat ruokaleivät

nauttia aitoja makuja, sillä ravintolan ateriat valmistetaan

unikkokierre, savolainen siemenleipä ja patonki.

pääasiassa maakunnan omista raaka-aineista.

Myös Siiskosen makeat leivonnaiset ja kakut tunnetaan

Ravintola on auki kesäisin, maanantaita lukuun otta-

jo maakunnan rajojen ulkopuolella. Kaikki tuotteet valmis-

matta joka päivä. Tarjolla on päivittäin tuoreita piiraita,

tetaan parhaista mahdollisista raaka-aineista, ja pitkot sekä

pullaa ja leipää, viikonloppuisin katetaan patruunan juh-

pikkupullat valmistetaan perinteisin reseptein kädentaitoja

lapöytä, arkisin noutopöytä.

kunnioittaen.

Talvisin Kissakoski on auki tilausravintolana. Erilaisia

Vuonna 1964 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä

yritystilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään ympäri vuo-

lähes 30 henkeä, ja tänä päivänä Siiskosen herkut leivotaan

den myös asiakkaiden omissa tai vuokratiloissa. Yhteis-

uusissa tiloissa kuuden kilometrin päässä vanhasta leipo-

työkumppaneiden kanssa onnistuu myös toivotunlaisen

mosta.

ohjelman järjestäminen. Ravintola Kissakoskella on A-oikeudet, se on savuton ja sisään mahtuu 160 ihmistä. •

www.kauraleipa.fi

www.puulataival.fi/ kissakoski/ravintola.htm

Tuoreita makuja

• Teksti: Tiina Toivakka

Kotileipomo Siiskonen

Ravintola Kissakoski

• Teksti: Tiina Toivakka

Siiskosen tuotteita on myynnissä leipomon omassa myymälässä Punaisen piipun kievarissa, Mikkelin kauppahallissa ja torivaunussa sekä lukuisissa myymälöissä Etelä-Savossa ja pääkaupunkiseudulla. •

• Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: Miset Oy

on pitkät perinteet Viinejä on valmistettu luostarin muurien suojissa satojen vuosien ajan. Viininvalmistusperinne jatkuu myös Uudes-

www.valamo.fi/fi/ viinituotteet.html

Valamon viinillä sa Valamossa Heinävedellä, jossa laaja valikoima viinejä kypsyy luostarin rauhassa ja hiljaisuudessa.

nen, valkoisista viinimarjoista tehty Valamon valkoinen ja viherviinimarjoista ja valkoisista viinimarjoista valmistettu puolikuiva Valamon sininen. Tuotevalikoimaa täydentävät Valamon vaeltaja, kuohuviini ja jälkiruokaviini. Myös monissa seurakunnissa ehtoollisviininä käytetty Valamon Kirkkoviini kypsytetään ja tuotetaan Valamon luostarissa. Kaikki viinituotteet ovat myynnissä Valamon luostarin omassa myymälässä. •

Valamon viiniherman

Viinivalikoimista löytyy muun muassa mustaviini- ja variksenmarjoista valmistettu puolikuiva Valamon punai-


8

Markku Laasonen ky

• Teksti: Tuulevi Aschan • Kuvat: Juuli Aschan

Ristiinan porkkanaa, neljäkymmentä vuotta

suomalaisten hampaissa 1960-luvun lopussa Markku Laasonen lähti maanviljelyskouluun ja kaavaili kaupallista alaa. Vanhemmat olivat ansainneet leipänsä lehmiä lypsämällä, mutta se ei nuorta miestä innostanut. Maatalouskauppa kiinnosti. Sitten äiti halvaantui ja isä alkoi suunnitella koko tilan myymistä. Kotipaikasta luopuminen tuntui huonolta ratkaisulta ja Markku mietti muita elinkeinoja. Karja ei tullut kysymykseen, vihannesviljely viehätti vähän. Siskon 4H-palstan porkkanat tuottivat pieneltä alalta hyvän sadon, paremman kuin oma sokerijuurikaspläntti. Kun vuoden 1968 Pellervon kolmosnumero ilmestyi, Markku löysi siitä toimittaja Veli Vihosen jutun. Se kertoi Vehkalahden Kolsilassa porkkanaa viljelleestä Väinö Kestin perheestä. Johan kirkastui. Porkkanaa peltoon ja sillä liikkeelle. Lehmät lähtivät ja porkkana tuli

Markku Laasoselta porkkanannostokoneen ajo käy kätevästi. Taidot ovat hioutuneet äärimmilleen yli kahdenkymmenen konenostovuoden aikana.

Lähimarketin vihanneslaarissa on komea keko oransseja pusseja, joiden kupeessa hymyileee hyväntuulinen porkkanapoika. Kupeessa lukee Ristiinan porkkanaa. Pussi on tullut vuosikymmenten aikana tutuksi, mutta mistä se mahtaa olla kotoisin.

Hommasta kuultuaan lypsykonekauppias arveli, että nuori mies tulee katumapäälle ja hommaa vielä mansikit takaisin. Naapurit pitivät kylähulluna, kun Markku karjahuutokaupan jälkeen pisti kolme nurmihehtaaria porkkanalle ja toisen mokoman perunalle. Pottumaata Koivakkalan kylällä oli pidetty aiemmin vain kotitarpeiksi, porkkanaa oli viljelty vielä vähemmän. Vihannesviljelijän ura alkoi pystymetsästä. Ensimmäinen sato meinasikin jäädä käsiin, kun ei ollut markkinoita, joille myydä. Anoppikokelas kirjoitti tulevan vävyn aikeista ystävättärelleen. Tämä vastasi ja kertoi pojastaan, joka työskenteli Haminan vihannestukussa. Laittoi vielä puhelinnumeronkin mukaan. Ensimmäinen kuorma lähti Haminaan muutaman viikon päästä puhelinsoitosta. Nykytilanteesta Markku Laasonen kiittääkin juuri hyvää starttia: Haminan vihannestukkua ja paikallista Osuuspankkia. Pankki tunnisti hyvän idean ja rahoitti aloituksen. Haminan Vihannestukku ilmoitti ostavansa koko sadon. Laasonen on myynyt porkkanan pestynä ensimmäisestä kuormasta saakka. Markkinoiden auettua myös pesu- ja käsittelylinjaa on kehitetty, osittain yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toiminta laajeni vauhdilla ja pian kauppa kävi Keskon ja Tukon kanssa. SOK:ta seurasi Tuotevälitys ja sen jälkeen nykyinen INEX Partners Oy. Myös Veikko Laine Oy, maan johtava hedelmien ja vihannesten tukkumyyjä, on Laasosen pitkäaikainen asiakas. Parhaimmillaan asiakkaita on ollut yli kymmenen. Kun kauppa on keskittynyt, keskeisten asiakkaiden määrä on kuihtunut alle viiteen. - Toivon, että keskisuuret tukkurit kestävät hengissä. Kaupan keskittyminen ei tee hyvää kenellekään.


9

Markku Laasonen ky

Satokauden alussa nostetaan sen verran tavaraa, mitä seuraavana päivänä saadaan pakattua. Loppusyksystä tahti kiihtyy, kun porkkanaa nostetaan varastoon.

Muuttuvat markkinat Ennen EU-aikaa kysynnän ja tarjonnan laki toimi ja markkinat määräsivät hinnan luontevasti. EU-aikana kate on käynyt ohueksi. Ulkomaisen porkkanan hinta vaikuttaa jossain määrin myös kotimaisen porkkanan hinnoitteluun. Ensimmäisen vuoden kuudesta hehtaarista kokonaispeltoala on reilussa neljässäkymmenessä vuodessa kasvanut liki sataan. Osa pelloista on levossa ja osaa viljellään. Enimmillään porkkana-ala on ollut noin 35 hehtaaria, nykyisin reilusti alle 30 hehtaaria. Omia ja vuokrapeltoja on Ristiinan lisäksi Hirvensalmella, Mäntyharjulla ja Mikkelissä. Tavoitteena on, että porkkana olisi samalla peltolohkolla vain yhden kesän. Porkkanoita ja tähdenlentoja Multaporkkanat alkavat olla kuvia mummolan albumissa. Laasosen mäellä kaikki porkkanat pestään ja pakataan kuluttajapakkauksiin. Porkkanan lisäksi Laasonen on viljellyt lanttua, naurista ja kiinankaalia. Ne ovat jääneet tähdenlennoiksi. Porkkana on pysynyt mukana koko ajan. - Kiinankaali oli alussa sellainen menestys, että siinä meinasi porkkanakin unohtua. Laasonen oli yksi Suomen ensimmäisiä kiinankaalin viljelijöitä ja hyötyi sen vuoksi uuden vihanneksen lumosta. Ensimmäiset taimet istutettiin peltoon kylmänä keväänä räntäsateessa. Taimet kasvoivat loistavasti ja sato oli hyvä. Koivakkalantie vain pölisi, kun päivittäinen kuorma-autollinen kiinankaalia lähti asiakkaille. Parhaimmillaan kilohinta oli kuudentoista markan tietämillä. Suosio kantoi nelisen vuotta. Kun viljelijäjoukko laajeni, tarjonta kasvoi ja hinta laski. Laasonen luopui kiinankaalista ja jatkoi porkkanalla. Pakkaamo ja kaksi porkkanannostokonetta Vanhaan aikaan Laasosen palkkalistoilla oli enimmillään satakin henkeä. Silloin porkkana nostettiin ja käsiteltiin käsityönä. Töitä riitti oman ja naapurikylänkin nuorisolle ja monelle mökin mummolle. Tilit laskettiin käsin yötä myöten. Paikallisella kyläkoululla Laasonen järjesti satokauden päättäjäiset ja jakoi tunnustuksen parhaille nostajille. Hauskoissa juhlissa oli ohjelmaa ja lopuksi pidetyissä tansseissa laulusolisti.

Tätä nykyä homma pyörii reilun kymmenen hengen voimin. Pakkausporukan lisäksi nostossa tarvitaan 5-6 ihmistä. Konenostoon siirryttiin 1990-luvun alussa. Sato korjataan kahdella koneella ja traktorikuskin lisäksi hommaan tarvitaan koneenhoitaja. Markku Laasonen istuu aina itse traktorin ratissa. Pakkaamisen hoitaa automatisoitu pakkauskone. Mitä pitemmälle talvi kuluu, sitä enemmän varastotavaraa pitää lajitella. Siinä tarvitaan tarkkoja silmiä ja näppäryyttä. Vanhassa navetassa olleen pakkaamon tilalle Laasonen rakennutti vuonna 1987 sen ajan mittapuun mukaan nykyaikaisen pakkaamon. Halli koneistettiin kolmen seuraavan vuoden aikana. Nyt se pitäisi jo uudistaa. - Käsin porkkanat saadaan ojennukseen samaan suuntaan. Kallis ihmistyö ja halvat tuottajahinnat ovat kuitenkin yhtälö, joka pakottaa koneellistamaan. Koneella pakkaaminen laskee työvoimakuluja ja varmistaa kannattavuuden kiristyvän katteen aikana. Ei vain se määrä Satotaso vaihtelee sään ja kasvuolosuhteiden mukaan. Hehtaarilla kasvaa normaalisti noin 40–60 tonnia porkkanaa. Vuonna 2011 saatiin huikein sato neljäänkymmeneen vuoteen. Edellisvuoteen taas osui kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Tänä vuonna kylmyys ja sateet pudottavat satotasoa rutkasti. Tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkkä määrä, vaan myös laatu. - Maun pitää olla sellainen, että jälkimaku saa haluamaan lisää, Laasonen sanoo. Siihen vaikuttaa monta tekijää: sää, maan laatu, lajike ja lannoitus. Laasonen esittelee tarkat muistiinpanot. Kaikki se mikä voidaan, ennakoidaan ja suunnitellaan. - Peltoa ei voi huijata. Satoa tulee vain kun pelto on kunnossa ja levännyt. Kehittyminen viljelijänä on ollut Laasosen elämäntyö ja ammatillinen intohimo. Laasonen vertaa porkkanaa ihmiseen - Kun kroppa on epätasapainossa, se vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, näkyy ihossa ja hiuksissa. Samoin on porkkanassa. Jos kaikki osatekijät ovat kunnossa, sen huomaa porkkanan ulkonäössä ja maussa. •


10

Miettilän juustola

• Teksti: Tuulevi Aschan • Kuva: Miset Oy

Sulkavalla syntyy

60 000 kg juustoleipää

www.miettilanjuustola.fi

vuodessa

Miettilän Juustola toimii Sulkavalla, Miettilän tilalla. Yritystä pyörittää Osmo Miettinen. Juustoleivän tarina alkoi lähes vahingossa vuonna 1994. Silloin tilalla oli vielä karjaa, joka tuotti maitoa yli myönnettyjen kiintiöiden. Ylimääräiselle maidolle piti keksiä käyttöä. Tilalla alettiin valmistaa juustoleipää. Kun karja lähti Miettilästä 2001, juustolaan alettiin ostaa käsittelemätöntä raakamaitoa

-lehti valitsi Miettilän juustoleivän vuoden parhaaksi lähi-

Valion kautta lähialeen maatiloilta. Nykyään juustoleipää

ruokaherkuksi. Miettilän väki osallistuu myös aktiivisesti

syntyy 60 000 kg vuodessa ja jälleenmyyjiä on liki 140.

messuille ja tapahtumiin. Jos olet tapahtumanjärjestäjä ja

Jälleenmyyjätiedot ja reseptejä löytyy Miettilän juustolan

haluat tapahtumavieraiden herkuttelevan juustoleivällä,

www-sivuilta. Kuluneena syksynä Glorian ruoka ja viini

ota yhteyttä. •

www.rapiontuote.fi

• Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: Miset Oy

Monipuolisesti myllytuotteita Rapion mylly Rapionkosken partaalla on tärkeä osa suomalaista myllyperinnettä. Tuotevalikoimasta löytyy yli 20 erilaista jauhotuotetta, muun muassa ruis-, ohra- ja kaurahelmiä, rieskaryynejä, lettujauhoja ja puurohiutaleita. Raaka-aineena käytetään lähiseudun viljaa, joka jalostetaan lisäaineettomiksi myllytuotteiksi. Maamme vanhimpiin yhä toimiviin teollisuuslaitoksiin kuuluva mylly ottaa

Rapion Mylly

yhä osa käyttövoimastaan Rapionkoskesta. Historiallinen myllymiljöö kauniin luonnon keskellä on oivallinen pysähdyspaikka ohikulkeville matkailijoille. Myllykahvila tarjoilee kesäisin monenlaisia leivonnaisia, joiden leipomiseen on luonnollisesti käytetty oman myllyn jauhoja. Myös myllypuodista löytyy runsas valikoima myllyn tuotteita. Oman puodin lisäksi tuotteita on myynnissä useissa lähialueiden kaupoissa ja niitä voi tilata myös sähköpostitse www-sivujen kautta. •


11

Ollinmäen viinitila www.ollinmaenviinitila.fi

• Teksti: Tuulevi Aschan • Kuva: Juuli Aschan

Ollinmäen Sirpakka on aito suomalainen siideri Ollinmäen viinitilan Sirpakka on perinteinen, käymismenetelmällä tehty omenasiideri. Se valmistetaan kotimaisista talviomenoista.

Lobo, Antonovka ja Åkero -omenat kasvavat lohjalaisella omena-

- Erityisesti venäläisiä asiakkaitamme viehättää se, että juo-

tilalla, jossa ne poimitaan käsin, jäähdytetään kylmiössä ja pu-

ma on omistettu oikealle ihmiselle, toteaa Sirpa Villanen, jonka

ristetaan omenamehuksi. Hellävaraiselle käsittelylle on syynsä.

etunimestä Sirpakka -nimi myös muistuttaa.

- Jos omenat putoavat maahan ja kolhiintuvat, ne alkavat

Siiderin tarina alkoi Anttolan keskustan satamapaviljongista,

makeutua itsestään, viinitilan emäntä Sirpa Villanen kertoo ja

jossa sitä myytiin hanasta. Kun juoma maistui kesäkansalle, tar-

muistuttaa, että juuri sitä ei saa tapahtua.

jontaa laajennettiin. Seuraavaksi testattiin pullomyyntiä kuuden

Mikkelin Anttolassa, Ollinmäellä mehu käytetään siiderik-

pullon pakkauksessa. Nykyään siideriä saa pulloittain sekä viini-

si. Makuja on neljä. Niistä tutuimmat ovat puolikuiva ja makea

tilalta suoraan että vähittäiskauppojen kautta. Tilalla pullon hinta

omena sekä kuningatar, jossa omenaa maustavat mustikka ja

on 2,90 euroa.

vadelma. Puolimakean tervasiiderin makua on blogeissa kiitelty hyvinkin vinkeäksi. Sirpakka sai nimensä ison pöydän ääressä yhdessä ideoiden. Nimellä haluttiin ilmaista siiderin raikasta ja pirskahtelevaa luonnetta.

Siiderin lisäksi Ollinmäellä valmistetaan kuohuviiniä, viinejä, likööreitä ja tislettä. Tila on myös ympärivuotinen käyntikohde, josta löytyy myymälä, kahvila-ravintola ja juhlatila. Rantahuviloissa ja pihapiirin aitoissa voi majoittua. •


www.hyvatuuli.net

www.ranchising.fi

Hyvätuuli Highland

12

Hyvätuuli Highland on kolmen Pieksämäen Jäppilässä toimivan luomutilan yhteinen maatilabisnes. Tilat kasvattavat Highland -karjan porukalla: eläimet ovat sekaisin yhteisissä laumoissa. Peltoviljelyn ja karjankasvatuksen tuotot, kulut, riskit ja työpanos jaetaan.


13 • Teksti: Tuulevi Aschan • Kuvat: Juuli Aschan ja Hyvätuuli Highland

on helppo tapa ryhtyä lihantuottajaksi

vuonna 2002. Tilamyymälän kaksivuotista taivalta juhlittiin asiakkaiden kanssa marraskuussa 2012. Miksi ihmeessä Hyvätuuli? Isännät suosittelevat kehittämäänsä Hyvätuuli -konseptia muillekin maatilayrittäjille. Highland -karjan liha on erikoistuote ja siitä saa paremman hinnan kuin lihantuotannosta muuten. Suoramyynti puolestaan tuo paremman katteen eli vähemmällä työllä syntyy enemmän tulosta. Yhteistyö helpottaa arkea. Kun myymälää hoidetaan vuoroviikoin ja tuottajat lomittavat toisiaan, vapaa-aikaa jää enemmän kuin perheviljelmällä. Samalla syntyy työyhteisö. Hyvätuuli-nimi muistuttaakin siitä, että työhön ja elämään kuuluu hyvän tuulen tunne. Joukolla tehdessä se säilyy paremmin.

Esko Rissasen pitämällä Nurkkalan tilalla toimii yhteismyymä-

Esko Rissanen ja Matti Kauhanen ovat maaseudun franchi-

lä, josta voi ostaa todellista lähiruokaa. Karja nimittäin laiduntaa

sing-toiminnan kehittämisessä uranuurtajia. Nyt miehet ha-

kahdenkymmenen metrin päässä. Täydennystä ruokakoriin löy-

luavat levittää Ranchising -malliaan muualle Suomeen. Paketti

tyy muiden paikallistuottajien ja käsityöläisten myyntiin tuomis-

sisältää koko osaamisen viljelysuunnitelmasta valmiisiin tuottei-

ta tuotteista.

siin ja resepteihin.

Naapurukset Esko Rissanen ja Matti Kauhanen ovat kasvattaneet Highland -karjaa vuodesta 1999. Aikanaan Esko sai

- Olemme enemmän kuin pelkän raaka-aineen tuottajia, painottaa Esko Rissanen.

tarpeekseen 365 päivää sitovista lypsylehmistä ja luopui maidontuotannosta. Matti taas vaihtoi välitysvasikat ja lihakarjan

Vaihda alaa!

Highland -karjaan. Vanhojen tuotantotilojen remontointi velkarahalla ei kiinnostanut.

Uusille Hyvätuuli-kasvattajille Esko Rissanen, Matti Kauhanen ja vuonna 2008 mukaan tullut Arto Pohjolainen ovat raken-

Yhteistyötä toisessa polvessa

taneet selkeän prosessin, jonka aikana homman sopivuus tilalle varmistetaan, uusi tuottaja koulutetaan ylämaan karjan kasvat-

Esko oli nähnyt maatalousnäyttelyssä alun perin Skotlannista

tajaksi ja aloitetaan tuotteiden myynti. Tila saa oikeuden tuote-

kotoisin olevaa Highland- eli ylämaan karjaa. Pitkäkarvaiset ja

merkkiin, yhteistyövalmennuksen ja sopimusavun, keskitetyn

komean kokoiset sarvekkaat naudat eivät kaipaa kattoa tai seiniä

markkinoinnin, laatukäsikirjan ja jatkuvan puhelintuen. Tuottaja

talvellakaan. Ne pärjäävät Suomessa koko vuoden ulkona, kun-

saa opin eläintenhoitoon kädestä pitäen. Jos elämä it-insinööri-

han niitä ruokitaan.

nä tai bisnesnaisena tökkii, tähän hommaan on yllättävän help-

Esko innostui ja sai Matin mukaan. Pohjat porukalla tekemiselle olivat hyvät, sillä jo isäntien isät tekivät aikanaan yhteistyötä. Nyt asiat kirjattiin paperille, sillä kyse on pitkän tähtäimen liiketoiminnasta.

po hypätä. Hiljentyneelle kotitilalle löytyy töitä ja samalla elämä rauhoittuu. - Tämä sopii vallan mainiosti alan vaihtajalle, vakuuttavat isännät yhteen ääneen.

Ensimmäiset neljä Highland -nautaa tulivat Jäppilään vuonna

Arto Pohjolainen tietää mistä puhuu, sillä hän vaihtoi 16 vuo-

1999. Siitä pääluku kasvoi pikkuhiljaa. Kun kasvatusta oli jatkettu

den toimistohommat tuottajan saappaisiin. Nyt vaimon kotitilalla

muutama vuosi, olivat vuorossa lihajalosteet. Niiden myynti alkoi

laiduntaa Highland -karja eikä päätöstä ole tarvinnut katua. •

Hyvätuuli Highland

Hyvätuuli Highland


14 • Teksti ja kuvat: Tuulevi Aschan

Vavesaaren tila

Hiliman puoti on hyvän ruoan paikka Kun avaa kangasniemeläisen Hiliman puodin oven perjantaina, vastaan tulvahtaa ruisleivän tuoksu. Täällä leivotaan kolmesti viikossa. Kahvionurkassa asiakas istahtaa kahvin ja tuoreen pullan kanssa lukemaan Kangasniemen Kunnallislehteä. Ollaan Vavesaaren tilan lähi- ja luomuruokapuodissa. Hiliman puoti on vasta remontoitujen tuotantotilojen kupeessa. Isommalle ryhmälle voi

www.vavesaarentila.fi

varata kahvitarjoilun lisäksi toiminnan esittelyn. Hyllyistä löytyvät Vavesaaren luomutilan omat, jälleenmyyjien valikoimista tutut tuotteet: yrttiteet, luomumyslit, ryynit, piparit, mehut, marjajauheet ja makeiset. Puodinhoitaja Arja

Hokkanen esittelee Vavesaaren näkkäriä. Sitä saa vain omasta puodista, kuten myös ruisleipää, kaurasämpylöitä, ruispipareita ja muita tuoreita leivonnaisia. Monenlaista hyvää

Vavesaaren luomumakeisvalikoima laajeni:

Hilja ja Otto. Tykkään sinusta. Hyvä Tuomas. Ne ovat Vavesaaren tilan uusia, tyylikkääseen rasiaan pakattuja luomumarmeladimakeisia. Hilja ja Otto valmistetaan tyrnistä ja mustaherukasta ja pakataan shakkiruuduiksi rasiaan. Tykkään sinusta syntyy mansikasta ja Hyvän Tuomaan maku on peräisin glögistä. Muut maut ovat vadelma ja tyrni. Rasiassa on 120 g makeisia. Marmeladimakeiset ovat vain pieni osa kangasniemeläisen Vavesaaren tilan luomuherkkujen valikoimaa, joka on kasvanut viime vuosina ripeästi. Yrttiteestä ja luomumyslistä alkanut bisnes on laajentunut hiutaleisiin, ryyneihin, pipareihin, juomiin, marjajauheisiin, suurkeittiötuotteisiin ja makeisiin. Kun yritys muutti kotitilalta Kangasniemen kirkonkylälle, emäntä Taina Laitinen avasi tuotantotilojen kainaloon viihtyisän Hiliman puodin. Siellä voi ostosten lisäksi juoda päiväkahvit. Tuotteita myydään omassa verkkokaupassa sekä hyvin varustetuissa ruoka-, herkku- ja lahjakaupoissa ympäri Suomen. Jälleenmyyjäluettelo löytyy tilan verkkosivuilta. •

Vavesaaren emäntä Taina Laitinen on koonnut Arja Hokkasen kanssa puotiin monipuolisen valikoiman myös muiden tuottajien herkkuja. Sesonkitarjontaa ovat omenat, marjat ja sienet. Paahtosuoloja valmistaa Tainan äiti. Isännän, Tuomo Laitisen äiti puolestaan pyöräytti ensimmäisen kesän aikana liki tuhat perunarieskaa. Puodissa juhlitaan niin Hiliman päiviä, joulua, sadonkorjuuaikaa kuin monia muitakin tapahtumia. Tapahtumissa tuotevalikoimakin laajenee. Ostoskoriin voi sujauttaa vaikka taateli- tai hedelmäkakun. Hiliman väki järjestää myös raakasuklaa- ja marmeladikursseja. Taina Laitiselle puoti on vuosien unelmien täyttymys. Aikaisemmin Stockmannin herkun juusto-osastosta vastanneelle Arja Hokkaselle puoti taas tarkoitti mahdollisuutta muuttaa takaisin kotikulmille Kangasniemelle. Tämä on kaikin puolin hyvän mielen paikka! •


15 • Teksti ja kuvat: Tuulevi Aschan

käsityökauppiaat Kenkäverossa

teen. Kun keramiikkavadit ja – mukit muuttivat pois navetan kivijalkatiloista, tilalle tulivat kalannahkaiset lompakot, laukut, käyntikorttikotelot, taskumatit, kynät, puukot kalannahkatuppineen, avaimenperät, solmiot ja sytyttimet. Seinillä on lohen ja mateen nahkaa, ikkunasyvennyksestä löytyy hurjan kokoisia pyyntikoukkuja. Kalaparkki Oy käsittelee kalannahat jälkivaiheen töitä vaille valmiiksi Otavan tuotantotiloissa. Kahdestakymmenestä käsittelyvaiheesta pingotus, hionta ja leikkaus tehdään

Pauliina Rundgren HandiCrafts Oy toi emaloidut korut ja kodin sisustusesineet Kenkäveron navetan vintille. Kalaparkki Oy puolestaan kauppaa kalannahkaisia käyttöesineitä kerrosta alempana. Uusien tilojen avajaisia juhlittiin huhtikuussa 2012.

verstasmyymälässä. Lompakot Kumpulainen teettää Äetsässä ja muita ompelutöitä sekä Mikkelissä että muualla Suomessa. Yrityksen ensimmäiset viisi vuotta ovat kuluneet tuotevalikoiman ja tuotantoverkoston pystyttämisessä. Kumpulainen on myynyt tuotteet suoraan asiakkaille omassa verkkokaupassa, erämessuilla ja käsityön myyntitapahtumissa. Vuoden aikana

tarjottiin tätä, viittaa Pauliina Rundgren ympärillään aukeavaa Kenkäveron navetan vinttiä. Sen toinen pääty remontoitiin verstaaksi. Keskellä on myymälä ja pihan puolella henkilökunnan tilat. Pauliina oli etsinyt yritykselle tiloja, joihin sopisi myös showroom tuotteiden esittelyä varten. Kenkäverossa neliöt riittivät kunnon myymälään. Myös

- Vakityöntekijän palkkaaminen, nimeää Kumpulainen seuraavan tavoitteensa. Se toteutuu, kun jälleenmyyjien määrä kasvaa ja liikevaihto nousee. Jälleenmyyjäverkoston rakentaminen onkin vasta alussa. Tällä hetkellä tuotteista ykkösenä ovat kalannahkalompakot. Myymälässä kolikkokukkarot ovat osoittautuneet niin suosituik-

Kalaparkki Oy

hän kiertää keskimäärin kymmenet kemmakat. - Toisten tilojen vuokrasopimus oli jo postissa tulossa, kun meille

Pauliina Rundgren handicrafts Oy

Kahden kerroksen

si, että ne olivat päässeet käyntipäivänä loppumaan. •

matkailukohteen reilut 160 000 kävijää kiinnostivat.

Tilojen vapautumista Pauliina Rundgren odotti vuoden. Samalla hän suunnitteli yrityksen toiminnan uusiksi ja rakensi laatujärjestelmän. Tuotantoon Rundgren palkkasi toisen työntekijän. Myymälää hän pyörittää itse kiireapulaisen kanssa. Vaikka kustannukset nousivat, uusi toimintamalli on mieleinen. Työ keskittyy enemmän kotipaikkakunnalle ja karsii messureissaamista. - Tämä sopii nykyiseen elämänvaiheeseeni, kertoo vuosi sitten ensimmäisen lapsen saanut yrittäjä.

www.prhandicrafts.fi

Teollisuusalueelta pappilan pihapiiriin

Myymälässä Pauliina Rundgren tapaa uusia asiakkaita, joille laajenee. Suunnittelijaa itseään inspiroi pappilamiljöö teollisuusaluevuosien jälkeen. Kenkäverossa tyhy- ja yhdistysryhmät tasoittavat aiemmin hiljaisempia talvikausia. Verstaskierroksella selviää emaloinnin historia ja yrityksen tarina. Työpajassa pääsee myös emaloimaan itselle korun. Laajaa jälleenmyyjä- ja liikelahjaverkostoaan Pauliina Rundgren HandiCrafts Oy, Forma – messujen vuoden 2011 parhaana tavarantoimittajana palkittu yritys, palvelee entiseen tapaan. Uusien tuotteiden ideoinnissa auttavat suora palaute, ideat ja kommentit. Koe-erät ja uutuudet testataan nyt omassa myymälässä. Kalannahkaisia aarteita alakerrassa Kerrosta alempaa löytyy Ossi Kumpulaisen Kalaparkki Oy. Rundgrenin tavoin Kumpulainen tarttui eteen auenneeseen tilaisuu-

www.kalaparkki.fi

hänen tuotteensa ovat ennestään tuntemattomia. Asiakaskunta


16

www.ipikdesign.com

IPIK Design

• Teksti ja kuvat: Tuulevi Aschan

Naisten vaatteita ja

ekologisia aatteita

Keväällä 2011 Mikkelin ammattikorkeakoulun muotoilun opettaja Ilona Kauppi soitti entiselle oppilaalleen Iida Paasoselle ja ehdotti yhteistä yritystä. Ilonan visiosta rakentui nopeasti IPIK Design Oy:n liikeidea, jossa kummankin ajatukset näkyvät. Nyt naiset suunnittelevat omista painokuoseistaan naisten vaatteita ja sisustustuotteita yrityksen No More Seasons -tuotemerkille.

Ilona tiesi Iidan jo opiskeluvuosilta määrätietoiseksi naiseksi, joka

Savonlinnassa järjestettävään Muodosta moneksi -muotoiluta-

ei entistä opettajaansa turhan päiten myötäilisi. Kahden taitavan

pahtumaan. Tuotteet löytyvät myös Miset Oy:n modernisoidusta

suunnittelijan yhteistyöstä alkoi muotoutua uusia kuoseja ja ko-

kauppa-autosta, joka kiertää kuluvana kesänä omassa maakun-

konainen mallisto. Intohimo yrittämiseen ja muotoiluun yhdistää.

nassa ja syksyllä pääkaupunkiseudulla. Auto tekee eteläsavolais-

Sekä Iida että Ilona suunnittelevat tuotteita ja kuoseja. Molem-

ta käsityö- ja elintarvikeosaamista tunnetuksi. Yrityksen pitkän

milta taipuvat kaikki yrityksen työt, mutta jos työnjakoa pitäisi

tähtäimen tavoitteet ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Ilona ja

jotenkin kuvata, niin mikkeliläisen Iidan rooli painottuu yrityk-

Iida haluavat rakentaa kansainvälisen jälleenmyyjäverkoston ja

sen juokseviin asioihin ja julkiseen edustamiseen. Jyväskylässä

saada rajat ylittävän verkkokaupan vauhtiin.

asuvan Ilonan tehtävät ovat vahvemmin tuotannon puolella. Sen lisäksi, että tärkeimmät asiat palaveerataan nenätysten, naiset

Värikkäiden vetoketjujen lumo

operoivat sähköpostilla ja neuvottelevat puhelimessa. Yrityksen ensimmäisenä kesänä tuotteiden kysyntää testat-

Mallisto koostuu omista kuoseista valmistetuista naisten vaat-

tiin Savonlinnassa Linnankadun kesäkaupassa. Verkkokauppa

teista ja sisustustuotteista. Elina- ja Alisa-mekoissa on viehkot

aukesi toukokuussa 2012. Keväällä IPIK ilmoittautui mukaan

fiftarivaikutteiset helmat ja mutkattomassa Leena-liivissä huoleton huppu. Vilma-tunikan pääntietä koristaa värikäs vetoketju: punainen, musta, vihreä tai keltainen. Sovitusnuken päällä on uutuustuote, helposti päälle humpsautettava Anna-mekko. Kesäkaupassa virisi idea vetoketjullisesta reissupussista, jossa voi sujauttaa matkalaukkuun vaikka alusvaatteet tai papiljotit. Asiakkaiden kuuntelu ja palaute avittaakin uusien tuotteiden ideoinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Joskus ulkopuolisen ihmisen silmät auttavat näkemään oman toiminnan sokeat pisteet. Valmistuksessa

materiaalihukka

minimoidaan. Tuotteet

suunnitellaan alun perin niin, että hukkapaloja jää mahdollisimman vähän. - Mahdollisista jämäpaloista bongaamme vielä käytettävän kokoiset ja mietimme niistä tuotteita, Iida kertoo. Ekologinen ajattelu mitataan IPIKissä sillä, miten tarkkaan materiaali käytetään ja kuinka pitkäikäisiä vaatteita suunnittelijoiden ideointi tuottaa. - Pyrimme siihen, että mallit säilyvät vuodesta toiseen. Nyt työn alla on toppi, jonka idea syntyi leikkuupaloja pyöritellessä. Ilona kommentoi Iidan piirtämää ideaa, jonka mukaan Onnistumisen tunne tulee usein arjen pienistä asioista. Jess-fiilikseen riittää se, että joku kehuu raikkaita kuoseja.

ommeltiin mallikappale. Siinä tutkittiin, kuinka rakenteet toimivat. Niihin tehtiin korjauksia ja samalla tarkistettiin, onko mallissa tarpeeksi väljyyttä. Sovitusten jälkeen olkainmallia uudistettiin. Toisella kierroksella syntyi uusi, hyvin istuva ja helposti


17

IPIK Design

Iida tiesi jo lapsena haluavansa luovalle alalle ja pohti myös kuvataiteen opintoja. Muotoilu oli kuitenkin oma juttu heti ensimmäisistä opiskeluviikoista alkaen.

valmistettava rakenne. Kohta toppi löytyykin jo kesäkadulla ensimmäisten asiakkaiden päältä.

Jos asiakas ei osaa nimetä lempikappaletta, niin Iida tivaa inhokkia. Se kun tuntuu olevan kaikilla.

Kuosit elävät myös suorakaiteen muotoisissa ja pyöreissä tarjottimissa, sisustustyynyissä ja tyynynpäällisissä. Tarjottimet

Koko elämä

teetetään pieksämäkeläisellä alihankkijalla. Osan vaatteiden om-

yhtä inspiraatiota

pelutyöstä naiset tekevät itse ja osan teettävät kotimaisilla alihankkijoilla. Myös käsin painetut kankaat ovat suomalaista työtä.

Iida havainnoi ympäristöään jatkuvasti. Elämän ylä- ja alamäet innostavat ja arki on täynnä aiheita.

Kameran kanssa ruusupuskassa

- Täytän ajatukseni erilaisilla muodoilla, tuoksuilla, väreillä, tunteilla ja äänillä, kuvaa Iida ja jatkaa kertomalla miten saattaa

Ilona Kauppi kaivaa kuosien aiheet luonnosta sekä muotoilun historiasta. Rosebud-kuosin suunnittelun Ilona käynnisti kuvaamalla ruusuja. Kymmenistä kuvista alkoi kuosin ruusukuvioiden piirtäminen 50-luvun kangasmallien hengessä. - Kuviot sijoittelin painoraporttiin tietokoneella, kuvaa Ilona ja kertoo, että yhtiökumppani Iida antoi suunnitelmasta palautetta sen kaikissa vaiheissa.

inspiroitua vaikka näkemästään elokuvasta. - Siihen sekoitan musiikin ja minua puhutelleiden värien herättämiä mielikuvia. Levyhyllystä löytyy kuunneltavaa joka lähtöön aina amerikkalaisesta iskelmästä norjalaiseen Black metalliin. Eniten soivat rock ja metalli. Kun Ilona kypsytteli Rodebud-kuosin raitoineen, molemmat suunnittelijat halusivat sille vastapainoksi ruutuja.

Iidan ideoimat tuotteet ja kuosit ovat monen tekijän summa.

- Minulla taisi olla jonkinlainen kansanromanttinen vaihe,

Hän seuraa elämää ahneesti ja tankkaa alitajuntaa luonnossa.

aprikoi Iida ja kertoo miten mielessä kieppuivat sadonkorjuu ja

Akut latautuvat tehokkaasti mökillä, joka on pyhä paikka nuorel-

verkkokalastus.

le suunnittelijalle. Myös kotikaupungin lenkkipolut Kalevankan-

Taustalla raikasivat Viikatteen ja Amorphiksen levyt ja van-

kaalla palvelevat samassa tarkoituksessa. Festareilla ja bändien

ha, suomalainen iskelmä. Kuosi alkoi muotoutua, kun mieleen

live-keikoilla elämän paineet suodattuvat positiiviseksi energiak-

piirtyi kuva lentokoneen ikkunasta aukeavasta peltonäkymästä.

si. Musiikki on muutenkin vahvasti mukana luomistyössä. Uniik-

Poikki- ja pystyviivojen lomaan Iida hahmotteli norjempia viivo-

kityön tilanneelta asiakkaalta Iida saattaa kysyä lempimusiikkia

ja kasvustoksi. Luonnokset kulkivat sähköpostilla Jyväskylän ja

ja aloittaa hahmottelun siitä.

Mikkelin väliä. Ilona kommentoi jokaista vaihetta. Tälle IPIKille

- Musiikki kertoo enemmän ihmisestä kuin lempiväri.

tyypillisellä tavalla syntyi lopullinen Aura-kuosi. •


18

Pirtin Kehräämö

• Teksti: Tiina Toivakka • Kuvat: Camilla Lampi

Lampaanvillasta on moneksi

Suurimman suomalaisen villan hankkijan ja alkujalostajan Pirtin Kehräämön tuotevalikoima on lavea; tarjolla on

www.pirtinkehraamo.fi

muun muassa kampalankoja, karstalankoja, mattolankoja, hahtuvakiekkoja ja huovutusvilloja. Yrityksellä on yli 60 vuoden kokemus suomalaisen lampaanvillan jalostuksesta. Lammastaloussäätiön omistaman yhtiön toiminta alkoi jo vuonna 1949. Kehräämö valmistaa huovutusvillat, hahtuvat ja langat aidosta suomalaisesta lampaanvillasta, ja omaeräkehruut tehdään asiakkaan omista villoista. Kehräämön tuotteita myydään sopimusmyyntipisteiden lisäksi useista hyvin varustetuista alan myymälöistä eri puolella Suomea. Kehräämö ja yrityksen oma myymälä löytyvät Mikkelin Hiirolasta. •

Raitavaara Oy

www.raitavaara.fi

• Teksti: Tuulevi Aschan • Kuva: Raitavaara

Mondokorumallisto muistuttaa lempipaikoista

Budapestin kaikki tietävät, mutta mikä on Suitsa? Entä miten ne liittyvät Savonlinnaan? Savonlinnalaisen Raitavaara Oy:n yrittäjä Eeva Pihlasvaara on suunnitellut uuden Mondo-korumalliston täydentämään yrityksensä aikaisempaa, herkullisen värikästä valikoimaa. Mallistossa on ranne- ja korvakoruja. Pihlasvaara kertoo siitä, miten jotkin näkymät tai hetket piirtyvät ikuisesti mieleen. Noista mielen kuvista myös uusi mallisto on saanut alkunsa. Sen ideat ovat löytyneet matkoilta ja lempipaikoista. Ensimmäisenä ovat vuorossa Budapest ja Suitsa. Budapest- korujen välkähtelyyn kätkeytyvät Tonavan heijastukset ja Budan kukkuloiden valovyöt. Suitsa-mallit puolestaan kuvaavat veden tyyntä pintaa mökkisaaressa ja tunnelmia helteisen päivän jälkeen. Eeva Pihlasvaara työskentelee Kasinon saarella Savonlinnassa sijaitsevassa vanhassa puuhuvilassa, joka on saanut nimen Suruton. •


19 • Teksti: Tuulevi Aschan • Kuvat: Miset Oy

jokapäiväiseen käyttöön

sanansaattaja. Hän valmistaa tuotteita arjen iloksi ja muistuttaa siitä, että ei se aikuistenkaan elämä totista torvensoittoa ole. Ennemminkin hammaskalusto levällään nauravia kissoja ja kuuman emännän syleilyjä. Loppuvuoden patalappu-uutuuksien ideat Eerikäinen on ammentanut ruokakulttuurista ja Facebookista. Patalapulla voit kysäistä vaikka sitä, että onko facelook päivitetty. Sulo Sikspäk puolestaan on pellavakankainen, kauralla täytetty

Taikatuu

Nauruhermoja kutkuttavia juttuja

Taikatuun Marketta Eerikäinen on iloisen elämän

hartiahaude, jota voi käyttää joko kuumana tai kylmänä. Käsinpainettuja, Suomessa valmistettuja Taikatuu- tuotteita myydään Taito Shopeissa ja lahjatavarakaupoissa koko Suomessa. •

www.taikatuu.net www.mellis.fi

• Teksti ja kuvat: Mellis Oy

Mellis Oy on suomalainen luonnonkosmetiikkavalmistaja,

ja mansikkainen kuorintavoide. Sen lisäksi, että tuotteet

jolla on käytössään avainlippumerkki. Ensimmäisenä Suo-

ovat kotimaisia, suurin osa raaka-aineista saadaan puh-

messa he ovat myös saaneet NaTrue - luonnonkosmetiik-

taan luonnon antimista. Mellikselle tärkeitä raaka-ain-

kasertifioinnin. Tuotesarjoja on kaksi: Sauna Arctica, johon

elähteitä ovat pohjoiset marjat, yrtit, turve ja kasviöljyt

kuuluvat saunassa käytettävät ihonhoitotuotteet ja Silva

- moni ei arvaakaan, kuinka korkealuokkaisia kasviöljyjä

Arctica, joka koostuu muista ihonhoitotuotteista kuten

Suomesta on saatavana! •

naamiot, käsivoide, jalkavoide, mustikkainen hoitovoide

Mellis Oy

Luonnollisesti hunajaa


20

Taikapirta

• Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: Taikapirta

Käsityön iloa Taikapirrassa Otavassa toimiva Taikapirta on yhden naisen käsityöyritys, joka valmistaa sisustustekstiilejä, uniikkeja tilaustöitä ja omaa mallistoa. Päämateriaalina on suomalainen villa, ja yrittäjä Maija Kajamäen käsissä syntyy huopien lisäksi saaleja ja ryijyjä.

www.taikapirta.fi

Lisäksi Taikapirta järjestää kursseja, joissa huovutetaan, neulotaan, kudotaan ja rakennetaan risuista ja rautalangasta erilaisia esineitä. Kursseilla kannustetaan luovuuteen ja edetään osallistujien taitojen ja innon mukaan. Kursseja voidaan järjestää myös asiakkaan omissa tiloissa tai yrityksen tiloihin voi itse tulla kutomaan. Toistaiseksi Taikapirralla ei ole omaa myymälää, mutta tuotteista ja kursseista voi kysellä osoitteesta: myynti@taikapirta.fi •

www.ilonarantasalmi. kotisivukone.com

• Teksti ja kuva: Tuulevi Aschan

Ilona rantasalmen raidat ja pallot

Raitoja, palloja, kuviokuoseja. Rantasalmelainen kahden naisen kimppa Ilona rantasalmi ay valmistaa iloisia, huolettomia ja helppoja trikoovaatteita kaiken ikäisille. Peruskuosit ovat tuotannossa mukana jatkuvasti, lasten

Ilona rantasalmi Ay

kuviokuosit vaihtuvat kausittain. Malleista asiakkaille mieleisimpiä ovat aikuisten perus- ja pallohihatunika sekä lasten tunika ja pitkähihainen paita. Ilona rantasalmea pyörittävät trikoovaatteiden ompeluun hurahtaneet tekstiiliartesaanit Minna Nissinen ja Anna-Leena Wilkman, joilla molemmilla on myös omat yritykset Tekstiilipiste ja Rihmarulla. Kaikki kolme yritystä toimivat Rantasalmen keskustassa, omassa liikehuoneistossa. Tekstiilipiste on kangaskauppa ja Rihmarulla kor-

loppuvarasto, raita- ja pallopaidat ja niiden kaavat. Minna

jaus- ja pienompelimo. Trikooasubisneksen naiset ostivat

ja Anna-Leena etsivät Ilona rantasalmen tuotteille myös

savonlinnalaiselta Raitavaara Oy:ltä, joka keskittyi koru-

jälleenmyyjiä eri puolille Suomea. Verkkokauppa palvelee

jen valmistukseen. Kaupassa uudelle yritykselle siirtyivät

kellon ympäri. •


21 • Teksti: Tuulevi Aschan • Kuvat: Miset Oy

Esillä maakunnan

parhaat palat

Etelä-Savo oli vuoden 2012 Elävä maaseutumessujen kutsumaakunta ja pääyhteistyökumppani. Viidensadan neliön alue avautui keskellä näyttelyhallia valoisana kuin auringonpaisteinen Mikkelin tori parhaimmillaan. Siihen yhteisesittäytymisen organisoinut Miset Oy pyrkikin.

Mukana oli kuutisenkymmentä yrittäjää koko maakunnan alueel-

mät jonot nähtiin perjantaina, joka oli messujen koululaispäivä.

ta: iloisia ilmeitä ja runsaasti hyvää ruokaa, juomaa ja kauniita tavaroita kotiin ja keittiöön. Vaatteita, kodintekstiilejä, lankoja ja

Muutakin kuin tuotteita

kankaita, saunatarvikkeita, koruja. Tarjolla oli kaikkea mahdollista marmeladista mateennahkalompakkoon ja rannekoruista ruis-

Yhdessä messukojussa luki Hyvätuuli Highland. Nimen takaa

lastuihin. Herkkuja messukansa sai maistella ennen ostamista.

löytyy useita highland- eli ylämaan karjan kasvattajia. Messuilla

Yhteisesittäytymistä alueen yrittäjät olivat treenanneet pitkin ke-

ei kuitenkaan myyty lihajalosteita vaan liiketoimintaosaamista.

sää ja syksyä uuden ajan kauppa-autossa. Limppu kiersi menes-

Esko Rissanen ja Matti Kauhanen ovat maaseudun franchi-

tyksellisesti kesätapahtumissa ja pääkaupunkiseudun kaupoissa

sing-toiminnan kehittämisessä uranuurtajia. Naapurukset ovat

eteläsavolaisen lastin kanssa.

kasvattaneet ylämaan karjaa vuodesta 1999 ja ovat nyt valmiita siirtämään kehittämäänsä liiketoimintamallia myös muualle Suo-

Herkkujen sinfonia

meen. Rantasalmelaisen Laboratorioteatteri Fennican mieskaksikko

Uutuuksia oli tarjolla monessa kojussa. Kangasniemeläisen Vave-

lasketteli perjantaina savolaisella nuotilla hyväntuulista tarinaa

saaren tilan tiskiltä löytyi useamman sorttisia marmeladeja uusis-

ja laulua. Sunnuntaina esiintyi Idols-voittaja Martti Saarinen.

sa tuliaispakkauksissa. Vieressä mikkeliläinen Heikkilän yrttitila

Isänpäivän ohjelmaan kuului myös maakunnan yrittäjien valmis-

esitteli kuvauksellisiin, metallisiin rasioihin pakattua yrttiteetä.

tamista koruista ja vaatteista koottu muotinäytös.

Samat teelaadut löytyvät myös pusseina. Yrttidippiä Heikkilän

Paikalla oli myös kokki, Suomen ensimmäinen Master Chef-

joukko maistatti Päivärinteen ruislastujen päällä. Vähän matkan

voittaja Joonas Hämäläinen. Hän kokkasi koko viikonlopun

päässä hirvensalmelaisen Järvi-Suomen Herkun yrittäjä Oiva Torniainen ojensi maistiaispalasia rukiista ja kaurasta leivotus-

ajan herkkuja mukana olleiden tuottajien valikoimista. Joonaksen

ta hiivattomasta uutuusleivästä, Savon Riuskasta. Savonlinnalai-

oli sisustettu mökkilaituri ja kesäkeittiö. Joonaksen vieraina pii-

sen Raitavaaran yrittäjä Eeva Pihlasvaara myi sekä suunnit-

pahti niin maakunnan vakiväkeä kuin kesäasukkaitakin.

telemiaan Mondo-malliston hopeakoru-uutuuksia että jo tutuksi tulleita värikkäitä helmikoruja. Kyytselän tilajäätelökojulla pisim-

tukikohta löytyi Esa-laiturista rakennetulta ohjelmalavalta, jonne

Helsingin Messukeskuksessa pidetty tapahtuma keräsi yli 56 500 kävijää. •

Elävä Maaseutu

ELMA Maaseutumessut 9.-11.11.2012, Helsinki


Elävä Maaseutu

22

Viikonlopun mittainen herkkukeittiö ELMA-messujen maakuntakeittöstä vastasi Master Chef- voittaja Joonas Hämäläinen, joka käytti pannuja ja veitsiä ahkerasti perjantaista sunnuntaihin. Vieraina piipahti Etelä-Savosta kotoisin olevaa, mutta muualla asuvaa väkeä sekä ihmisiä, jotka olivat löytäneet maakunnasta kesäpaikan. Mukavat kokemukset maakunnasta sekä alueesta asuinpaikkana yhdistivät vieraita. Mökkipöydän ääreen istahtivat muun muassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Lauri Kontro ja näyttelijä Tiia Louste. Maakuntajohtaja Matti Viialaisen seurana lavalle asteli Juva-lehden päätoimittaja Antero Heikkinen. Vieraiden kanssa Joonas valmisti Muurikan grillissä Pienikangas higlandin entrecote –pihviä Hauhalan hanhifarmin

hanhenmaksapasteijalla.

Koivuniemen

lammastilan palvilammasta Joonas käytti pizzan päällisessä. Bagelit syntyivät Siiskosen kotileipomon sämpylöistä. Makean version täytteenä vieraat maistelivat Miettilän juustolan leipäjuustoa ja Vavesaaren tilan viherherukkahilloa. Suolainen bagelin täytteeksi Joonas valitsi Puula-Särvin Oy:n tomaattikastikkeeseen säilöttyjä, savustettuja muikkuja. Joonas Hämäläinen kiittelee Etelä-Savon osaston tunnelmaa ja yrittäjien asennetta. - Oli hienoa esitellä hyviä eteläsavolaisia tuotteita! Suurin kiitos kuuluu tuottajille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä paitsi omien tuotteidensa, myös maakunnan eteen läpi vuoden. Etelä-Savossa on aurinkoa ja elinvoimaa! •


23 Spektaakkeli 2012-osallistujat: AL-Fitness Aten Marja-aitta Esedu Hauhalan Hanhifarmi Heikkilän Yrttitila Hyvä Savumaja XO Oy Hyvätuuli Highland Ilona Rantasalmi IPIK Design Jalavilla Järvi-Suomen Herkku Kakkaramäki Oy Kalaparkki Oy Keramiikkakellari Koivuniemen Lammastila Kotileipomo Siiskonen Kyytselän jäätelö Lomaromo Markku Laasonen ky Mellis Oy Miettilän Juustola MSM ry Ollinmäen viinitila Ovaskala Oy Panimoravintola Huvila Pauliina Rundgren Handicrafts Pieksämäen matkailu Pienikangas Highland Pirtin Kehräämö Pitopalvelu Ambrosia Puula Särvin Toteutusaika: 1.1.2012–31.3.2013 Hankkeen hallinnoija: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, Mikkeli

Päivärinteen ruislastu Raijan Aitta Raitavaara Rajupusu Leader ry Rapion Tuote Ravintola Kissakoski

Toimialajohtaja Päivi Karhunen

Saimaan Marja Ky

GSM +358 44 794 2212

Seppä Teppo Nousiainen

Projektipäällikkö Mari Martikainen GSM +358 44 794 5693 e-mail: etunimi.sukunimi@miset.fi www.miset.fi/spektaakkeli_2012

Sirkka Makkonen Suomen Vaellustallien Liitto ry Taikapirta Taikatuu Tervasen lomamökit Toivolapalvelut Turkisompelimo Eila Ikäheimonen

Julkaisija: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Painos: 500 kpl Painopaikka: Savilahden kirjapaino Ky Taitto: Mainostoimisto Groteski, www.groteski.fi Tekstit: Tuulevi Aschan ja Tiina Toivakka Kannen kuvat: Tuulevi Aschan, Elisa Tarkiainen, Hyvätuuli Highland

Valamon Viiniherman Vavesaaren tila Veej'jakaja ry Villikka Virtasalmen viljatuote Visapaja


K TAA

KELI

2 1 0 2

SPEK

SPEK

ELI K K TAA

KELI

2012

K TAA

KELI

KELI

2012

2 1 0 2

SPEK

K E P S

2012 E

K TAA

EK P S LI

KK A A T

2 1 0 2

A TA

SPEK

K TAA

EK

L E KK

201

www.miset.fi/spektaakkeli_2012

ILEK K

102

KEP

KKE LI S P

S

KEP S

2

KKE LI

2

TAA

2

1 0 2

S

TAA

ILEK K A AT

201

K

KEP

ILEK

210KAAT 2

I L E K SPE

201

K E P S

AAT

EK

TAA

2

KKE L

Miset | Spektaakkeli 2012  

Ruokaa ja käsitöitä Etelä-Savosta

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you