__MAIN_TEXT__

Page 1

JULKAISUJA I

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.)

Etelä-Savon Avoin ammattiopisto- ja OpinOvi- hankkeiden kehittämistyön kuvauksia


JULKAISUJA I

Joka itseens채 uskoo, h채n taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.)


Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa

ISBN 978-952-99020-3-3 (sid.)

– ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun

ISBN 978-952-99020-4-0 (PDF)

avaamisessa Etelä-Savon Avoin ammattiopisto- ja OpinOvihankkeiden kehittämistyön kuvauksia JULKAISUJA I TOIMITUS: Marianne Hyttinen-Lilja & Maarit Heinikainen JULKAISIJA: Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo, Opin Ovi Etelä-Savo GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo, Opin Ovi Etelä-Savo -hankkeiden arkistot KANNEN KUVA: Ingimage.com PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014

4

Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille.

JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/ docs/julkaisuja_1


Lukijalle

Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa ja OpinOvi Etelä-Savo -hankkeet ovat keränneet hankkeiden tulokset yhteen julkaisuun, koska katsoimme, että aihealueet tukevat toisiaan ja ovat osittain rinnakkaisia. Ja ennen kaikkea molempien hankkeiden keskiössä on asiakas, joka tarvitsee ohjausta ja tukea oman asiansa (esim. koulutukseen hakeutumisen) edistämisessä. Julkaisun molemmat osat muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa. Sitä on ollut kirjoittamassa useita eri henkilöitä ja toivomme, että erilaiset kirjoitustyylit koetaan rikkautena, ei tekstin luettavuutta häiritsevänä tekijänä. Julkaisun kirjoittamistyöhön osallistuneet löytyvät kukin osan jälkeen olevasta luettelosta. Julkaisun nimi ”Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa” kertoo hankkeiden yhteisestä näkemyksestä ja samansuuntaisista työmenetelmistä, jotka ovat asiakasta vahvistavia ja hänen omia voimavarojaan hyödyntäviä. Asiakkaan voimaannuttaminen haasteellisissa elämäntilanteissa on meidän mielestämme osa ohjaus- ja tukityötä. Toivomme, että lukijat saavat kehittämistyömme tuloksista uusia ajatuksia ja ideoita kehittää ohjausta.

5


Muutamien usein tässä julkaisussa käytettyjen käsitteiden tarkempaa määrittelyä

Verkostotyö Verkostotyön määrittely ei ole yksinkertaista ja osa tutkijoista näkee sen enemmän työntekijöitä ohjaavana periaatteena kuin työmenetelmänä. Mm. Jaakko Seikkula määrittää verkostotyön toimintaperiaatteeksi, joka huomioi asiakkaan sosiaalisen verkoston olemassa olon ja sen merkityksen kaikissa arkityön asiakastilanteissa. (Seikkula, Arnkil, 2007.) Verkostotyö sisältää sosiaalisen verkoston käsitteen, joka on syntynyt antropologisen tutkimuksen yhteydessä yli 100 vuotta sitten. Sosiaalisen verkoston käsite kuvaa sitä laajaa ja monimuotoista vuorovaikutuskokonaisuutta, josta yksilön sen hetkinen todellisuus rakentuu. (Isosaari, 2011, 25–32) Verkosto poikkeaa hierarkiasta siten, että se ei määrittele struktuuriaan ja rajojaan etukäteen. Asiakkaan tarpeet määrittävät tarvittavan verkoston. Verkostotyössä yhdistetään monisektoriset ja moniammatilliset palvelujärjestelmät. Näin ollen verkostotyö on kahden tai useamman autonomisen toimijan pitkäaikaisiin, luottamukseen pohjautuviin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä. Tämän vuoksi on alueellisesti tärkeää, että paikalliset toimijat muodostavat, ylläpitävät ja huoltavat yhteistyöverkostojaan. (Podolny, Page, 1999.) Verkostotyöntekijöiden keskeinen haaste on muuttaa ongelman määrittämät systeemit voimavaroja etsiviksi ja tukeviksi vuorovaikutusjärjestelmiksi. He tuovat oman osaamisensa yhteisesti jaettavaksi asiakkaan asian eteenpäin viemiseksi. (Seikkula, Arnkil, 2007.) LÄHTEET

6

Isosaari, Arja (2011): Verkostotyö kuntoutuksen kentällä (Podolny, Page, 1999) Seikkula Jaakko, Arnkil Tom Erik (2007): Dialoginen verkostotyö


Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on paljon käytetty käsite erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siihen sisältyy asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoisuus vuorovaikutussuhteessa sekä palveluun liittyvien päätösten tekeminen ja palvelun toteuttaminen asiakkaan mielipiteistä, toiveista ja tarpeista lähtien. Asiakaslähtöisyyden toteutumista on varmistettu myös lainsäädännöllä. Myös laadukas palvelu edellyttää asiakaslähtöisyyttä. Asiakaslähtöisyyttä voidaan kuitenkin toteuttaa ja arvioida niin asiakkaan, organisaation kuin palvelunkin näkökulmista. Asiakaslähtöinen palvelu voi tarkoittaa, että asiakkaan lähtökohdat ja palvelutarve otetaan erityisesti huomioon koko toimintaprosessissa, tavoitteenasettelusta alkaen. Asiakaslähtöinen palvelu on palvelunkäyttäjän saavutettavissa ja tavoitettavissa. Toiminnan tavoitteena voi olla esim. asiakkaan voimaannuttaminen, jota toteutetaan asiakaslähtöisin työmenetelmin (dialoginen ohjaus, palveluohjaus). (Hyvärinen 2011.) Tässä työssä asiakaslähtöisyys sisältää ensisijaisesti asiakkaan ja palvelun näkökulmat, mutta näiden mahdollistamiseksi myös organisaation tulee omalla toiminnallaan tukea asiakaslähtöisyyden toteutumista. Tämä tarkoittaa mm. asiakkaan tarpeisiin vastaamista joustavilla palveluilla. Koska nuorille kohdennetut palvelut järjestetään osana yhteiskunnallista palvelujärjestelmää, myös asiakaslähtöisyyden reunaehdot määritellään käytännössä yhä uudestaan valtakunnallisessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Nuorisotakuu voidaankin nähdä esimerkkinä yhteiskunnallisesti määritetystä toimintaprosessista, jossa tietylle asiakasryhmälle pyritään suuntaamaan asiakaslähtöistä toimintaa ja palvelua. Ammatillisen koulutuksen toimijoilla on suuri merkitys asiakaslähtöisen nuoriso-/koulutustakuun käytännön toteuttajina yhteistyössä nuorten verkostojen kanssa. LÄHTEET Hyvärinen, H. 2011. Asiakaslähtöisyyden moniulotteisuus ja toteutumisen haasteet asiantuntijoiden näkemänä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Sosiologian pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Ohjaus Ohjauskäsitteen ymmärtämiseksi on hyvä määrittää ohjauksen suhde tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottaminen ja neuvonta edeltävät ohjausta ja ovat tärkeitä toimintoja ohjaussuhteen syntymiseksi. Tiedottaminen on yleisellä tasolla tapahtuvaa toimintaa, joka ei välttämättä edellytä suoraa asiakaskontaktia. Neuvonta on henkilökohtaista neuvojen antamista suorassa mutta pinnallisessa asiakaskontaktissa. Ohjaus on vuorovaikutteista toimintaa, jossa asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja ohjaaja on ohjausprosessin hallitsija. Ohjausprosessin keskeisinä periaatteina on ensinnäkin se, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeista ja että ohjattava on oman elämänsä subjekti, sen aktiivinen toteuttaja. Ohjauksessa on tärkeää asiakkaan kuuleminen ja se, että ohjaaja ei asetu hänen yläpuolelleen. Ohjaus perustuu asiakkaan kunnioitukseen sekä siihen, että ohjaaja antaa hänelle aikaa ja huomiota. Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa asiakkaan koko elämäntilanne ja taustat vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. LÄHTEET Onnismaa, J. (2011) Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus Pekkari M. (2009) Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Tammi

7


Sisältö

Lukijalle.............................................................................................5

Muutamien usein tässä julkaisussa käytettyjen

käsitteiden tarkempaa määrittelyä....................................................6

Kiinnostun, innostun, osaan!

Aluksi................................................................................................14

Käsitteitä ja lyhenteitä.......................................................................16

1

Näistä lähtökohdista kehittämistyö alkoi......................................19

2

Miksi avoin ammattiopisto?...........................................................20

2.1

Asiakkaan asialla.................................................................21

2.2

Verkostotoimijan asialla.......................................................23

3

Motivaation herättelyä ja ylläpitoa

koulutusuran aloittamiseksi..........................................................15

4

Monenlaista tyyppiä - avoimen ammattiopiston asiakkaita........31

4.1

Tyypillistä!............................................................................31

4.3

Millainen tyyppi, sellainen ohjaus........................................38

5

Avoimen ammattiopiston toimintamalli........................................41

5.1

5.2

Asiakasprosessi toimintaprosessin sisällä..........................43

5.3

Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin..............................46

6

Uravalmennus- osallistujaa motivoiva kurssi..............................49

6.1

Ryhmän koko ja osallistujien valinta....................................49

6.2

Toiminnan rakentaminen......................................................49

6.3

Pohdintaa.............................................................................51

7

Prakticum-pajat - tule, ruuvaa, säädä,

väännä, käännä...............................................................................53

7.1

Prakticum-pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle....................................................53

7.2

8

Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa – mallin toimintaprosessi........................................................41

Pajatoiminnan tarkoitus ja arviointeja toiminnan toteutumisesta.....................................................53

7.3

8

Koulutuskokeilun prosessi alusta loppuun SAMIssa..................59

Pohdintaa.............................................................................55

1. vaihe: HAKEUTUMINEN...............................................................60

2. vaihe: KOULUTUSKOKEILU.........................................................60

3. vaihe: PALAUTE............................................................................60

9

Yksilöohjaukset..............................................................................63

10

Tuotteiden hinta..............................................................................67

11

Mitä olemme oppineet? Lue ja vältä nämä sudenkuopat!..........71


12

Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hanke numeroina...............75

13

Näin toimintaamme arvioitiin.........................................................79

13.1

Arviointitoimenpiteet............................................................79

13.2

Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat

arvioijien näkökulmasta.......................................................79

13.3

13.4

Arvioinnin erilaiset tasot.......................................................80 Arvioinnin satoa...................................................................80

13.4.1

Kohtaamisen taso..............................................80

13.4.2

Joustavien järjestelyjen taso..............................81

13.4.3

Toimintakonseptin kehittämisen/ kulttuurisen oppimisen taso...............................82

13.5

Arvioinnin johtopäätöksiä.....................................................82

Yhteenveto ja kiitokset...................................................................84

Kirjoittajat........................................................................................86

LIITEET

LIITE 1

Lupa tiedonsiirtoon (valituksi tullut täyttää)....... 87

KUVAT Kuva 1

Kuka erityisesti hyötyy avoimesta ammattiopistosta?..................22

Kuva 2

Motivaatiohyrrä.............................................................................26

Kuva 3

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio....................................................27

Kuva 4

Millainen tyyppi, sellainen ohjaus.................................................39

Kuva 5

Etelä-Savon avoimen ammattiopiston toimintaprosessi...............42

Kuva 6

Asiakkaan palveluprosessi Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo......44

Kuva 7

Asiakkaan palvelupolku...............................................................45

Kuva 8

Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin...................47

Kuva 9

Uravalmennuksen elementit ja tavoite.........................................50

Kuva 10 Uravalmennus pähkinän kuoressa...............................................51 Kuva 11 Talotekniikan prakticum-pajalla....................................................54 Kuva 12 Lukuvuonna 2012–13 prakticum-pajoilla olleista 30 % on

aloittanut opiskelunsa Etelä-Savon ammattiopistossa.................57

Kuva 13 Koulutuskokeilu............................................................................59 Kuva 14 Henkilöstökulut palvelun tuottamisessa.......................................68 Kuva 15 Asiakasmäärät 1.4.2011–30.6.2014.............................................75

9


Sisältö Vierivä kivi ei sammaloidu – OpinOvesta tietoa, neuvontaa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle

Aluksi................................................................................................90

Käsitteitä ja lyhenteitä.......................................................................92

1

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun taustaa................95

2

Elinikäistä ohjausta koskevia säännöksiä....................................97

3

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Etelä-Savossa.......101

3.1

3.2

Noste-ohjelma......................................................................101 Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, OpinOvi Etelä-Savo.............................................................. 101

3.3

4

OpinOven arvoperusta...................................................................105

Aikuinen OpinOven asiakkaana..........................................102

5

OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumalli.......................109

5.1

OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu......................109

5.2

Verkko-ohjaus osana tieto-, neuvonta-

ja ohjauspalvelumallia..................................................... 113

5.2.1

Kopase.fi:n sisältö...............................................114

5.2.2

Kopasen toteuttaminen........................................115

5.2.3

Verkko-ohjaus osana

monikanavaista ohjausta.....................................116

5.2.4

toimijat ja tehtävät................................................117

6

OpinOven palvelupisteen palveluohjaaja.....................................119

6.1

Palveluohjaus.......................................................................119

6.2

Palveluohjaajan tehtävänkuvaus.........................................119

6.3

Palveluohjauksen työmenetelmiä........................................120

6.4

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä

tekevien koulutus.................................................................122

6.5

7

Henkilökohtaistaminen ja erityisen tuen tarve.............................125

7.1

Henkilökohtaistaminen.........................................................125

7.2

Erityistä tukea tarvitsevan aikuisen ohjaus..........................126

7.3

Maahanmuuttajataustainen aikuinen

10

Kopase.fi -verkkopalveluun liittyvät

Palveluohjaajan palvelupiste..............................................123

ja erityisen tuen tarve...........................................................128

8

Mitä OpinOven ohjauspalvelumalli maksaa?...............................131

9

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun markkinointi........................135


10

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatu.....................139

11

Yhteenveto ja kiitokset...................................................................141

12

Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke

OpinOvi Etelä-Savo numeroina............................................................145

Kirjoittajat........................................................................................146

Lähteet.............................................................................................148

LIITTEET.......................................................................................... 150

LIITE 1

Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen

OpinOven näkökulmasta..................................................... 151

LIITE 2

Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake................. 152

LIITE 3

Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake,

lomakkeen täyttöohjeet........................................................ 154

KUVAT Kuva 1

OpinOvi Etelä-Savo 1.4.2008–31.12.2014.........................................91

Kuva 2

Opinto- ja kulttuurimatka Irlantiin 7.–12.9.2011............................99

Kuva 3 Ohjauksen sisältö- ja toiminta-alueet...........................................102 Kuva 4

OpinOvi Etelä-Savo Tieto-, neuvonta ja ohjausmalli..........................110

Kuva 5

Ohjausprosessin vaiheet..............................................................112

Kuva 6

Kopase.fi -sivuston etusivu..........................................................115

Kuva 7

Osaamisen käsi............................................................................121

Kuva 8

Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa..............................127

Kuva 9

Ohjausta Mun työ –päivässä 13.12.2012.....................................129

Kuva 10 Ohjaus – money, money?.............................................................132 Kuva 11 OpinOven esittelypiste Savon Solmu –messuilla 14.4.2012........137 Kuva 12 Elinikäisen oppimisen tavoitteet 2014-2016 Etelä-Savossa.........143

11


Kiinnostun, innostun, osaan!

12

Tietoa ja kokemuksia avoin ammattiopisto -toimintamallista, jossa jo koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä kokeneet saavat mahdollisuuden tunnistaa omaa osaamistaan ja pystyvyyttään.


13


Aluksi

Olemme koonneet tähän julkaisuun kokemuksemme, tietomme ja taitomme siitä, kuinka saisimme ammatillista tutkintoa vailla olevat lähtemään opiskelemaan ammattia tai muuten motivoitumaan sekä kiinnostumaan omasta elämästään. Tähän koottu kehittämistyö on tehty vuosina 2011-2014 Etelä-Savon ammattiopistossa ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa.

14

Julkaisun luvut 1-3 sisältävät tietoa lähtökoh-

tettavissa myös muiden toimijoiden käyttöön.

dista ja perusteluja avoin ammattiopisto-toi-

Luvussa 10 olemme laskeneet tuotteillemme

minnalle. Tarkastelemme toiminnan kontekstejä

hintalaput.

asiakas- ja viranomaistyössä sekä teoreettista

Luvussa 11 olemme ottanneet esille myös

viitekehystä, joka on ohjannut kehittämistyötäm-

työssämme kohdatut sudenkuopat, jotta edes

me. Luvussa neljä tarkastelemme asiakastyyp-

joku välttyisi astumasta niihin. Seuraavassa lu-

pejä, jotka olemme havainnoinneet ja kuinka

vussa on eri toimintoihin osallistujen lukumääriä

asiakastyypit tarvitsevat erilaista ohjausta ede-

ja muutakin numerotietoa hankkeesta.

täkseen asiassaan eteenpäin. Tyypittelymme

Viimeiseen lukuun olemme koonneet yh-

ei täyttäne tieteellisiä kriteereitä, mutta tyypit(!)

teenvedon ulkopuolisen tahon tekemästä ar-

ovat nousseet selkeästi esille arkityötä tehdes-

vioinnista kehittämistyömme onnistumisista ja

sämme.

haasteista.

Avoimen ammattiopiston toimintamalli esi-

Lähdimme rakentamaan matalan kynnyksen

tellään luvussa viisi. Selvitämme siinä mallin

mallia koulutuksen pääsemiseksi ja nyt voimme

käyttötarkoitusta, keskeistä ideaa, toimijoita,

tiivistää työmme tuloksen yhteen lauseeseen:

vaadittavia resursseja sekä toimintaa ohjannei-

Avoin ammattiopisto on palvelutarjonnan

ta periaatteita.

puuttuva osa siirtymävaiheeseen, jossa jo

Toimintamallin esittelyn jälkeen pääsemme

koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä

palvelutarjottimen konkretiaan (luvut 6-9) eli sii-

kokeneet saavat mahdollisuuden tunnistaa

hen kuinka olemme käytännössä järjestäneet

omaa osaamistaan ja pystyvyyttään sekä

toiminnot: uravalmennuksen, prakticum-pajat,

kokeilla koulutusta. Avoimessa ammattiopis-

koulutuskokeilut ja yksilöohjaukset. Olemme

tossa heille tarjotaan vahvaa ohjausta ja tukea

pyrkineet kunkin toiminnon osalta yksityiskoh-

opintopolun löytymiseksi.

taiseen kuvaukseen, jotta ne olisivat monis-


15


Käsitteitä ja lyhenteitä

avoin ammattiopisto: tässä hankkeessa tar-

minäpystyvyys: lajitelma uskomuksia, joita

koittaa joustavaa koulutusväylää ammatillisesta

henkilöllä on omista kyvyistään, kiinnostuksis-

koulutuksesta kiinnostuneille. Se tuottaa ja kehit-

taan, motivaatiostaan, kognitiivisista taidoistaan

tää palveluja ammatillisen koulutuksen siirtymä-

ja itsesäätelytaidoistaan. Se indikoi henkilön

vaiheisiin eri palvelutarpeissa oleville asiakkaille.

selviytymisodotuksia tietyissä tilanteissa.

Esedu: Etelä-Savon ammattiopisto

Olkkari: yhden luukun periaatteella toimiva nuorten palvelujen yksikkö Mikkelissä.

koulutuskokeilu: työvoimahallinnon/Kelan kautta järjestettävä yksilöllinen tutustumisjakso alan

osallisuus: yhteisöön liittyminen, kuuluminen ja

opintoihin

siihen vaikuttaminen sekä sitoutuminen. Sisältää oikeuden saada tietoa itseään koskevista

nivelvaihe: kahden koulutusasteen välinen taite-

asioista, mahdollisuuden ilmaista omia mielipi-

kohta, vertaa siirtymävaihe

teitä ja vaikuttaa siten omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Katso myös toimintakyky-käsite.

nuorisotakuu hallitusohjelmassa: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

palveluohjaus: asiakastyön menetelmä ja/tai

vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-,

palveluiden

opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeis-

oiden tasolla. Ohjaustyössämme: yksilöllinen

tään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi

palveluohjaus, jossa korostuu työntekijän ja

joutumisesta. Koulutustakuu on osa nuorisota-

asiakkaan luottamussuhde ja asiakaslähtöinen

kuuta.

työskentely.

nuorisotakuu TE-palvelujen näkökulmasta:

palvelutarve: asiakkaan tarve saada ohjaus-,

TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimen-

koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluja (hyvin-

pidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa

vointipalveluja). Palveluiden tavoitteena on

siitä, kun työnhaku on alkanut.

vahvistaa yksilön osallisuutta/toimintakykyä ja

yhteensovittaminen

organisaati-

ehkäistä, vähentää tai poistaa siihen liittyviä nuorten aikuisten osaamisohjelma: määrä-

esteitä. Tavoitetta kohti työskennellään verkos-

aikainen ohjelma (2013-2016), joka tarjoaa pel-

toyhteistyössä.

kän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon joh-

16

tavaan ammatilliseen koulutukseen


prakticum-paja: prakticum-pajassa (ammatti-

syrjäytyminen: yhteisön tai yhteiskunnan ulko-

alapajassa) tutustutaan opettajan ohjauksessa

puolelle jääminen, johon voivat johtaa erilaiset

itse tehden ammattialan työtehtäviin. Pajat kes-

työelämään, koulutukseen, terveyteen, elinta-

tävät 1-3 päivää. Pajan aikana opettaja arvioi

soon tai kansalaisuuteen liittyvät rajoitteet/on-

työskentelyä ja antaa palautetta. Myös asiakas

gelmat.

arvioi omia työtaitojaan ja toimintaa pajan aikana. uravalmennus: Avoimessa ammattiopistossa pystyvyys: Olemme käyttäneet saman sisältöi-

koulutus- ja työuralle suuntaava ohjauksellinen

senä käsitteenä kuin minäpystyvyys, katso mi-

kurssi, joka kestää 6 viikkoa. Kurssin aikana on

näpystyvyys.

mahdollista suorittaa työelämän osaamiskortteja ja kokeilla eri koulutusalojen opiskelua. Ura-

Reitti: Mikkelin alueen työvoiman palvelukeskus.

valmennus on työllistymistä edistävä palvelu, johon TE-toimiston työnhakuasiakas on oikeu-

Sami: Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

tettu 40 päivää vuodessa. Palvelun ajalta asiakkaalla on yleensä oikeus saada sama etuus

siirtymävaihe: nivelvaihetta laajempi aika/so-

kuin työttömänä ja lisäksi kulukorvaus osallis-

siaalinen tila, jolloin nuori pohtii, tekee valintoja

tumispäiviltä. Uravalmennuspalvelut hankitaan

ja ratkaisuja tulevasta koulutus- ja ammattiu-

ostopalveluina kilpailuttamalla.

rastaan. Vaiheen yksilöllinen pituus vaihtelee, mutta sen aikana tarvitaan ohjausta, tukea ja

toimintakyky:

joustavaa yhteistyötä.

oman elämän haasteista kulloisessakin elä-

kyky / mahdollisuus selviytyä

mäntilanteessa ja -vaiheessa. Sisältää myös riitsparrauskurssi: sparrauspäivien tavoitteena

tävän tasapainon sisäisten (omat) ja ulkoisten

on motivoida ja kannustaa suotuisaan muutok-

(ympäristö, yhteiskunta)asetettujen toiveiden ja

seen opintojen aloittamiseksi. Sparraus kestää

odotusten välillä.

tavallisesti 3-5 päivää. Ryhmätoimintaa.

17


Näistä lähtökohdista kehittämistyö alkoi

18


1. Valtakunnallinen kehittämistyö on hankekaute-

kaista erityisopetusta ja muita oppimista tukevia

na kipuillut laajan palvelujärjestelmää koskevan

palveluita.

uudistuksen ja tiukentuneen talouden kourissa.

Koulutuskynnyksen

valtakunnallinen

ja

Monet muutokset ovat koskeneet myös uudis-

alueellinen madaltaminen ei kuitenkaan auto-

tuvaa ammatillista koulutusta. Alueellisesti Ete-

maattisesti johda koulutukseen hakeutumiseen

lä-Savon väestö on Suomen ikääntyneintä ja

ja kiinnittymiseen. Nuorisotakuun toteutuminen

asukasmäärä on laskenut myös nuorten muut-

edellyttää monialaista, eri palvelujärjestelmien

taessa muualle koulutuksen ja työn perässä.

välistä yhteistyötä, jossa asiakkaina olevat nuo-

Viime vuosina muuttotappio on kuitenkin pie-

ret saavat tarvitsemansa palvelun mahdollisim-

nentynyt (Kautiainen & Kokkonen 2013) ja mo-

man joustavasti ja saumattomasti. Kynnyksen

net alueen nuoret haluaisivatkin kouluttautua ja

ylittäminen edellyttää myös, että nuorella on

työllistyä kotiseudulla.

riittävän myönteinen käsitys kouluttautumisesta

Tavoite kehittää nuorille suunnattuja koulutusja työllistymispalveluja – madaltaa koulutuksen

sekä omasta pystyvyydestään opiskella ja selviytyä oman elämänsä haasteista.

kynnystä – sisältyy sekä nuorisotakuuseen että

Aika näyttää, miten nuorisotakuun aikana

tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Nuorisotakuun

voimaan tulleet lakimuutokset ja valtakunnal-

oleellisena osana koulutustakuun avulla pyritään

lisen kehittämistyön tulokset näkyvät tulevai-

takaamaan mahdollisimman monelle nuorelle kou-

suudessa. Madaltuuko myös ammatilliseen

lutuspaikka. Ammatillinen oppilaitos toteuttaa kou-

koulutukseen siirtymisen kynnys, kun pääsyä

lutustakuuta järjestämällä perusopetuksen jälkeis-

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen vuodesta

tä koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on

2014 helpotetaan? Vaikka nuori voisikin jatkos-

mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittaminen.

sa päästä helpommin ammatilliseen kuntou-

(www.nuorisotakuu.fi)

tukseen, ammatillisen koulutuksen kynnys voi

Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla (NAO) tutkintotarjontaa

on

sittemmin

edelleen näyttäytyä koulutukseen sitoutumat-

kohdennettu

tomuutena tai koulutuspolun esteinä. Opiske-

myös nuorille aikuisille. Myös koulutuksellinen

lun esteet voivat ilmetä yksittäisinä tekijöinä,

yhdenvertaisuus ja esteettömyys viitoittavat

mutta sisältävät usein kasautuneita syitä, jotka

etsimään opiskelijalähtöisiä ja yksilöllisiä mah-

yhdistyessään tutkintorakenteen ja/tai palvelu-

dollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen

järjestelmän joustamattomuuteen voivat estää

ja valmistua ammattiin. Ammatillisessa koulu-

opiskelun sujumisen tai tutkinnon suorittamisen.

tuksessa pyritään yhdenvertaisuuteen erilaisin oppimista tukevin yleisin järjestelyin ja pedagogisten toimijoiden ja opiskeluhuollon yhteistyöllä. Enemmän tukea tarvitsevalle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja tarjota sen mu-

LÄHTEET Kautiainen H. & Kokkonen A. (toim.)2013. EteläSavon aluetalouskatsaus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportti 84. Verkkojulkaisu osoitteessa http://www.doria.fi/handle/10024/92571http:// www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu Luettu 16.4.2014.

19


Miksi avoin ammattiopisto?

20


2.

2.1 Asiakkaan asialla Ammatillinen koulutus on vuosien mittaan ke-

Avoin ammattiopisto-toimintamalli on vas-

hittynyt entistä joustavammaksi järjestelmäksi,

tannut ensimmäisessä kappaleessa esiintuo-

mutta siitä huolimatta siinä on jäykkyyttä. Haas-

tuihin haasteisiin kehittämällä palveluja am-

teita aiheutuu varsinkin niille, joiden on vaikea

matillisen koulutuksen siirtymävaiheisiin eri

löytää alansa ja kiinnittyä opintoihin. Myös

palvelutarpeissa oleville asiakkaille.

kuntoutustarve voi olla este tai hidaste tutkin-

Koulutukseen hakeutuvalla on usein jo ko-

non suorittamiselle. Opiskelu ei ole houkutta-

kemuksia koulutuksesta, työstä/työttömyydestä

va vaihtoehto myöskään niille, joilta puuttuu

ja asiakkuudesta erilaisissa sosiaali- ja terveys-

myönteisiä kokemuksia opiskelusta ja toimi-

palveluissa. Opiskelua ja ammattiin suuntau-

misesta oppilaitosympäristössä.

tumista halutaan tunnustella ja kokeilla, koska

Nuorisotakuun myötä näyttäisi siltä, että nuo-

myös käsitys omasta oppimisesta/alasta, ter-

ren pääsy ja kiinnittyminen ammatillisiin opintoi-

veydentilasta tai elämäntilanteesta on usein sa-

hin sujuisi entistä helpommin. Perusopetuksen

malla tunnusteltavana.

päättänyt nuori pääsee koulutustakuun voimaantultua 2013 välittömästi jatkokoulutukseen, mutta koulutukseen tulee normaalisti hakeutua. Edelleenkin nuoria jää myös ilman peruskoulun päättötodistusta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla pyritään puolestaan mahdollistamaan toisen asteen ammatillinen tutkinto kaikille sitä vailla oleville vuosina 2013 -2016.

21


Hän

Kuva 1. Kuka erityisesti hyötyy avoimesta polusta ammattiin?

jonka opinnot ovat keskeytyneet ja joka tarvitsee säännöllistä tukea opintojen uudelleen aloittamiseen ja tutkinnon loppuun saattamiseen

joka kaipaa järjestettyä paikkaa ja tilaisuutta pohtia ja rakentaa omaa urapolkua ohjatusti ja tuetusti ryhmässä

joka tarvitsee tiivistä moniammatillista verkostotyötä ja palveluohjauksellista tukea koulutukseen ja siinä etenemiseen

joka palaa kuntoutumisen yhteydessä/ jälkeen koulutukseen

joka tarvitsee lisää motivaatiota osallistuakseen koulutukseen ja luottaakseen omiin opiskelu- ja työelämätaitoihinsa

22

joka haluaa omakohtaisia kokemuksia ammatillisen koulutuksen arjesta ja ammateista, oppii ja motivoituu parhaiten toiminnallisesti

Kuka erityisesti hyötyy avoimesta polusta ammattiin?


2.2 Verkostotoimijan asialla Yksittäisen asiakkaan tavoittaminen ja tarpeen-

siirtymävaiheeseen, jossa jo koulutuksesta ja

mukaisten palveluiden järjestäminen edellyttä-

työelämästä syrjäytymistä kokeneet tarvitsevat

vät toimivaa palveluverkostoa. Avoin ammatti-

joustavaa osaamisen ja oman pystyvyyden tun-

opisto toimii yhteistyössä paikallisten nuorten ja

nustelua ja koulutuksen kokeilua, mutta myös

nuorten aikuisten palveluverkostojen kanssa, joi-

vahvaa ohjausta ja tukea aloittaakseen tai suo-

den kautta valtaosa asiakkaista ohjautuu myös

rittaakseen ammatilliset opinnot.

erilaisiin hyvinvointipalveluihin. Verkostoyhteis-

Verkostomaisen työskentelyn haasteita ovat

työn tavoitteena on toimia asiakkaan parhaaksi

verkoston huoltaminen ja yhteisen intressin

tarjoamalla saumaton palveluiden jatkumo, ku-

ylläpitäminen. Verkostot tarvitsevat jonkinas-

ten siirtymävaiheessa tarvittava ohjaus ja tuki.

teista paikallista koordinointia tämän haasteen

Avoin ammattiopisto toimii paikallisten kou-

voittamiseksi. Koordinoijaa on kuitenkin vaikea

lutuspalveluiden rajapinnoilla tai välissä välit-

löytää, kun koordinointiresurssia moniammatilli-

täen niiden tarjontaa asiakkaalle, usein ver-

seen ja poikkihallinnolliseen työhön ei instituu-

kostotoimijoiden kautta. Voimme myös ohjata

tioissa tai organisaatioissa ole erikseen varattu.

asiakasta paikkakunnan ulkopuolelle erilaisiin

Verkostotyöntekijöiden resurssit ovat puo-

koulutuspalveluihin ja keskustella niiden räätä-

lestaan äärettömän tärkeitä, koska verkos-

löintimahdollisuuksista oppilaitoksissa.

tot omaavat voimavaroja (mm. taloudellinen

Tämän koulutuspalveluihin siltaamisen

tuki, työllistämisen tuet, opintoihin liittyvä tuki,

lisäksi tarjoamme myös hankkeessa varta

terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tuki), joita

vasten kokeiltuja ja kehitettyjä palvelutuottei-

yhdistämällä ja yhteisesti jakamalla voidaan

ta. Avoin ammattiopisto-toiminta on kokonai-

muodostaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan elä-

suudessaan palvelutarjonnan puuttuva osa

mäntilanteeseen vaikuttava palvelu.

23


Motivaation her채ttely채 ja yll채pitoa koulutusuran aloittamiseksi

24


3.

Lähdimme Avoimessa ammattiopistossa miet-

Kehittämiämme ja käyttämiämme mene-

timään asiakastyöskentelyä ja siihen tarvittavia

telmiä voi halutessaan kutsua palkinnoiksi,

menetelmiä ja työvälineitä motivaatioteorian

jotka tuottavat välitöntä mielihyvää vastaanot-

kautta. Lisäksi olemme soveltaneet työmme

tajalleen. Oleellista palkinto/rangaistusmenetel-

teoreettisina lähtökohtina aiempaa tutkimustie-

mässä on ymmärtää millaisia yksilön ulkoiset

toa erityisesti nuorten ajattelu- ja toimintatavois-

tekijät tilanteessa ovat. Meidän on tiedettävä

ta (Salmela-Aro & Nurmi (toim.) 2002; Määttä

aktiviteettia valittaessa yksilön arvio tehtävästä

2011) sekä siirtymävaiheessa vaikuttavasta

ja vallitsevista olosuhteista. Tuntuvatko annetut

koetusta

tehtävät liian haasteellisilta, vähäpätöisiltä tai

minäpystyvyydestä

(self-efficiency,

Bandura 1986; Partanen 2011).

arvokkailta?

Motivaatioteorioita on useita. Nykytiedon

Tässä kohtaa nousee myös esille yksilöiden

mukaan yksikään teoria ei itsessään pysty se-

minäpystyvyys. Olemme törmänneet tilanteisiin,

littämään motivaation syntyä, ylläpitoa ja/tai

joissa ulkoisen havainnoitsijan näkökulmasta

katoamista. Sigmund Freud oli ensimmäinen,

yksilöllä on riittävästi kapasiteettia suoriutua

joka huomasi tutkimuksissaan alitajuisten moti-

tehtävästä, mutta hän kieltäytyy tehtävästä tai

vaation merkityksen ihmisen käyttäytymisessä.

välttelee sen suorittamista. Samanaikaisesti hän

Hänen mukaansa ihminen ei useinkaan ole tie-

kuitenkin on motivoitunut tehtävän suorittami-

toinen siitä, mitä hän haluaa ja miksi. Martin E.

seen. Konkreettisena esimerkkinä voimme käyt-

Fordin kognitiivisessa psykologiassa motivaatio

tää koulutuskokeilua, jonka pituutta voidaan

perustuu ihmisen tavoitteelliseen toimintaan ja

säädellä asiakkaan minäpystyvyys huomioiden

siitä saatavaan palautteeseen.

kadottamatta kuitenkaan tehtävän suorittami-

Motivaatioteoreetikot jakautuvat puolestaan

sen mielihyvää.

erilaisiin koulukuntiin ja esimerkiksi perintei-

Motivaation merkitys näkyy ihmisen toimin-

sestä palkinto/rangaistusmenetelmästä on eri-

nassa mm. yhteenkuuluvuuden, itsenäisyyden

laisia näkemyksiä. Decin mukaan palkinnot ja

ja pätevyyden tarpeina (Ryan & Deci 2000).

rangaistukset eivät ole pelkästään palkintoja ja

Nuoren ohjauksessa kohti omaa elämää toimi-

rangaistuksia, vaan osallistujat saavat niiden

via periaatteita ovatkin mm. nuoren itsenäisty-

kautta itsestään informaatiota.

misen tukeminen, myönteisen ajattelun vahvis-

25


• uravalmennus • prakticum, koulutuskokeilu, työhön tutustuminen • kokeilen ja selvitän alan

• sparraava ohjaus • minulle on mahdollista! • verkoston tuella

kiinnostun, innostun

innostun, kiinnostun,

pystyn, jaksan

jaksan, pystyn

• koulutuksen alkuvaiheen tuki

• verkoston tuella eteenpäin

Kuva 2. Motivaatiohyrrä

taminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja

26

verkostojen ja oppilaitostoimijoiden välillä.

uratavoitteista päättäminen (Nurmi 2011). Voi-

Käytännön työkaluina olemme käyttäneet

mavarojen vahvistaminen ja dialogisuus ovat

yksilöllistä tarvelähtöistä ohjausta ja sparrausta,

menetelmiä, joiden avulla nuoren oma ääni saa-

joiden avulla on selkeytetty koulutuksen ja oman

daan kuulumaan.

elämän tavoitteita sekä hankittu lisätietoa oman

Avoimen ammattiopiston asiakkaalle on tut-

uran valintaan. Lisäksi, kiinnostuksen herättyä,

tua, että sopiva ala ei ole vielä selvinnyt tai kou-

on voinut tunnustella ammatillista koulutusta tu-

luttautuminen mieluisaan ammattiin ei jostain

tustumalla siihen käytännössä eri alojen prak-

syystä onnistu. ”Ei oo ollu tuota motivaatiota” on

ticum-pajoissa tai koulutuskokeilussa. Työsken-

työntekijän usein kuulemma perustelu. Avoimen

telyn aikana osallistuja on saanut tarvitsemansa

ammattiopiston tehtävänä on herätellä asiak-

ohjauksen ja tuen myös elämäntilanteeseensa,

kaan motivaatiota (kiinnostun, innostun) sekä

jotta koulutuksen aloittaminen olisi mahdollista.

tunnistaa että vahvistaa nykyisiä voimavaroja ja

Tämä tuki on järjestetty usein verkostoyhteis-

vahvuuksia (jaksan, pystyn) muutoksen aikaan-

työssä.

saamiseksi. Koulutuspaikan saaminen ja opin-

Koulutusmotivaation vahvistamiseksi on tär-

tojen aloittaminen on lopputulos siirtymävai-

keää, että asiakas kokee itsensä osalliseksi omiin

heen monivaiheisesta yhteistyöstä asiakkaan,

asioihinsa ja niitä koskevaan päätöksentekoon.


Sisäinen motivaatio

Työn / oppimisen ilo

• Ylhäällä tarvehierarkiassa • Pitkävaikutteinen • Tehokas

Ulkoinen motivaatio • Alhaalla tarvehierarkiassa • Lyhytvaikutteinen • Toistettava usein tehon säilyttämiseksi

Turvallisuus (esim. palkka)

Yhteenkuuluvuus

(esim. kannustus, palaute)

Kuva 3. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Oppimiseen ja omaan elämään liittyviä odotuksia ja kokemuksia muiden odotuksista on hyvä tunnistaa, varsinkin jos niissä on epätasapaino. On myös hyvä jossain määrin selvittää aiempia kokemuksia erilaisista oppimis- ja elämäntilanteista sekä luoda mahdollisuuksia rohkaistua ja innostua siitä, että toisetkin opettelevat uusia asioita. Rohkaisu ja kannustus kuuluvat päivittäiseen ohjaukseen. Mikäli oppimistilanteisiin liittyy voimakkaita fyysisiä reaktioita, kuten voimakas esiintymisjännitys tai paniikkikokemukset, yksilöllisen tuen ja harjaantumisen merkitys korostuvat. Avoimen ammattiopiston tavoitteena on lisätä ja ylläpitää motivaatiota ja myönteistä muutosta seuraavilla konkreettisilla keinoilla:

1) osallistuja voi tehdä valintoja mihin toimintoihin haluaa osallistua ja saa valinnoissaan yksilöllistä ohjausta ja tukea, 2) tarjoamme osallistujille konkreettisia mahdollisuuksia kokeilla itseä kiinnostavien alojen työtehtäviä ja saada näillä prakticum -pajoilla onnistumisen kokemuksia tekemällä opettajan ohjauksessa mielekkäitä työtehtäviä pienessä ryhmässä, 3) otamme halukkaita nuoria mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi seminaareihin mukaan kertomaan kokemusasiantuntijoina omasta koulutuksellisesta siirtymävaiheestaan ja palvelukokemuksistaan, voimme myös etsiä mahdollisuuksia lisätä merkityksellisiä osallisuuden- ja oppimisen

27


kokemuksia hyödyntämällä nuorten vahvuuksia siirtymävaiheen odottelutilanteissa, 4) vahvistamme yhteenkuuluvuutta toimimalla paljon ryhmässä, jolloin myös sosiaaliset taidot harjaantuvat ja vertaisoppiminen on mahdollista, 5) annamme välitöntä ja pääosin positiivista palautetta ja pyrimme luomaan toiveikkuutta auttaen rinnakkaistavoitteiden asettamisessa: ensisijaisen tavoitteen rinnalle mietimme yhdessä vaihtoehtoisen tavoitteen, joka voi olla porras tulevaan tai josta voi tulla uusi ensisijainen tavoite,

LÄHTEET Bandura A. 1977. Self-efficancy: Toward a Unifying Theory of Behavioral Change. Psychological Review 84 (2), 191-215. Määttä S. 2011. Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat. NMI-Bulletin 21( 2). Niilo Mäki -Säätiö. Partanen A. 2011. ”Kyllä minä tästä selviän”. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. Jyäväskylän yliopistokeskus. Chydenius. Salmela - Aro K. & Nurmi J. - E. 2002. Mikä meitä liikuttaa? Modernin motivaatioteorian perusteet. PS-kustannus. OHEISKIRJALLISUUTTA Anttila, Halonen, Kalakoski, Kreivi, Laarni, Paavilainen (2008). Persoona 4. Motivaatio, tunteet ja taitava toiminta. Edita.

28

Deci Edward L. and Ryan Richard M: The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. http://www.selfdeter-

6) voimme luoda osaltamme myönteisiä kohtaamisia oppimisympäristön arkeen pienillä asioilla: meillä on jotakin tarjottavaa, kannustamme poikkeamaan ja asioimaan tarvittaessa myös sovittujen aikojen ulkopuolella ja tutustutamme asiakkaamme työyhteisömme muihin jäseniin toimiessamme samoissa tiloissa. Koulutuksen aloittamisessa ja ammattiin valmistumisessa tarvitaan paljon taitoja, joiden harjaantuminen voi nuorella olla vielä kesken, mutta joita voi parhaiten harjoitella elämänvaiheen mukaisessa, myönteiseksi koetussa oppimisympäristössä.

minationtheory.org/SDT/documents/2000_DeciRyan_PIWhatWhy.pdf. Luettu 21.2.2013 Määttä Sami (2011): Näkökulma motivaatioon nuorten ajattelu- ja toimintatavat. NMI Bulletin 21(2): 12 - 16. Nurmi Jan – Erik (2011): Miksi nuori syrjäytyy? NMI Bulletin, Vol. 21, No. 2: 28 – 35. Ojanen Markku: Sisältä vai ulkoa ohjattu minä? Saatavissa www.markku.ojanen.com/.../sisaelae-vai-ulkoa-ohjattu. Luettu 5.3.2013 Ryan, R.M&Deci, E.L (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and wellbeing. American Psychologist 55, 68–78. Salmela-Aro, Katariina &Nurmi Jarl-Erik (toim. 2002): Mikä meitä liikuttaa – modernin motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus.


”Believe you can & you’re halfway there.” -Theodore Roosevelt 29


Monenlaista tyyppiä – Avoimen ammattiopiston asiakkaita

30


4.

Olemme toiminnassamme lähteneet aidosti asiakkaan tarpeista. Koulutuspolkua on raken-

4.1 Tyypillistä!

nettu asiakkaan senhetkisen tilanteen mukaan.

Tyypittely perustuu asiakkaidemme lähtökohtiin

Asiakaskohtaisesti olemme ottaneet huomioon

ja palvelutarpeisiin. Tyypittelyssä on keskeistä

myös monia epäsuorasti kouluttautumiseen

se, että koulutukseen motivoitumisen esteet nä-

liittyviä tekijöitä, kuten asiakkaan tai hänen lä-

kyvät ihmisillä erilaisina ja niiden voittamiseksi

hipiirinsä elämäntilanne, terveys, taloudellinen

tarvitaan erilaisia palveluita. Tyypittelyn avulla

tilanne tai asumisolosuhteet. Usein voimme

on mahdollista nujertaa ”luuseri”-stereotypiaa.

perustellusti sanoa, että ne asiat, jotka eivät ole

Mielestämme ei ole olemassa luusereita. On

suoraan "koulun asioita", ovat määrittäneet kou-

erilaisia elämänkulkuja ja jostain näkökulmasta

lutuspolkua eniten.

tarkasteltuna me kaikki olemme luusereita. Tai

Siitä huolimatta, että jokaisella on ollut oma

voimme kaikki olla voittajia.

polkunsa, olemme löytäneet myös asiakkaitamme yhdistäviä tekijöitä. Niiden avulla olemme ryhmitelleet asiakkaitamme erilaisiksi koulutukseen hakeutujiksi. Tyypittely ei kuitenkaan ole toistaan poissulkeva, sillä hakeutujissa on myös piirteitä eri asiakkuustyypeistä. On myös hyvä huomata, että koulutuksen kynnyksellä ollaan samalla siirtymävaiheessa, jossa elämään ylipäätään tarvitaan epävirallista tai virallista monimuotoista tukea ja ohjausta.

31


Tunnustelijat tarvitsevat sparraavaa ohjausta, tukitarpeiden selvittämistä sekä konkreettista tukea ja tuuppausta. He hyötyvät esim. Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta tai opinnoista ammatillisessa erityisoppilaitoksessa.

KOULUTUKSEN TUNNUSTELIJA Tunnustelijalla oma motivaatio on hämärtynyt usein jo aiemmassa nivelvaiheessa, koska hän ei ole päässyt/häntä ei ole tuettu/hän ei ole ollut valmis hakeutumaan hänelle sopivimpaan ja motivoivimpaan koulutukseen/oppimisympäristöön. Eteneminen edellyttää, että häntä tuetaan rinnalla kulkien kohti hänen omaa tavoitettaan (joka on ensin saatu heräämään). Tässä tarvitaan verkostolta yhteinen ymmärrys tilanteesta ja vankka yksilöllinen tuki. Konkreettisia asiakasesimerkkejä: nuoret, jotka eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta opiskelemaan muualle, varsinkaan erityisammattioppilaitokseen. Heillä täytyy olla mahdollisuus tunnustella omaa motivaatiotaan ja pystyvyyttään koulutuksen. Heillä on ”oikeus omaan alaan”.

KAISU Kaisu (24 v.) on suorittanut peruskoulun osittain mukautettuna, mutta normaaliryhmässä. Hän yritti opiskella ammatillisessa koulutuksessa, muttei pysynyt mukana opetuksessa. Hän keskeytti opinnot ajatellen, ettei ala ollut hänen omansa. Hänet ohjattiin seuraavassa yhteishaussa hakemaan toiselle koulutusalalle, jonka ammattitehtävistä saattaisi löytyä hänelle sopiva kokonaisuus. Tämänkin opinnot jäivät kesken, vaikka Kaisu oli nimetty erityisopiskelijaksi. Meille Kaisu totesi, että mitkään opinnot eivät sovi hänelle, koska hän ei yksinkertaisesti opi uutta, olipa hän normaali- tai erityisryhmässä. Opintojen keskeytymisen jälkeen hän on ollut enimmäkseen työttömänä; ei juurikaan työkokeiluja tai pajajaksoja. Uravalmennuksen aikana Kaisu kokeili useita koulutusaloja, joista mikään ei erottunut erityisen kiinnostavana. Opinto-

32

suunnitelmat eivät selkeytyneet kurssin aikana. Jatkoimme kuitenkin yhteistyötä verkoston kanssa. Kaisulle annettiin myönteistä palautetta hänen säännöllisestä ja aktiivisesti osallistumisestaan uravalmennukseen sekä verkostotyöskentelyyn. Hän oli ahkera ja hyvin tunnollinen työtehtäviä suorittaessaan. Pari kuukautta uravalmennuksen jälkeen Kaisun verkostotyöntekijä otti meihin yhteyttä ja kertoi, että Kaisun urasuunnitelmat ovat lähteneet etenemään ja että vieraalle paikkakunnalle muuttaminen ei ole Kaisun mielestä enää mahdoton vaihtoehto. Sovimme, että Kaisu tulee vielä yhteen prakticumiin, jossa varmistetaan Kaisun uudelle alalle soveltuvuutta. Ammatinopettajan palauteen perusteella verkoston edustaja oli valmis lähtemään Kaisun viikon pituiseen koulutuskokeiluun toiselle paikkakunnalle. Kaisu opiskelee nyt ammattiin.


KOULUTUKSEEN MENIJÄ Koulutukseen menijällä motivaatio on loppunut koulutuksen aikana. Syyt voivat olla monet: ala ei vastannut odotuksia, muu kuin koulutus vei motivaation (oman kaveripiirin tai alakulttuurin imu ja siihen mahdollisesti liittyvät koulutuksesta poispäin suuntaavat asiat: alkoholi, huumeet, poissalojen lisääntyminen), terveydelliset syyt, oppimisympäristöön liittyvät motivaatiota vä-

Menijöillä on elämän perusasiat kunnossa. Heille riittää tuuppaus keinoksi mennä eteenpäin. Avoin ammattiopisto on välittäjä; alkuvaiheen tuki opintojen jatkamisessa tai uuden urasuunnan löytämisessä.

hentävät seikat. Kyseessä eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti koetut oppimiskykyyn ja omaan pystyvyyteen liittyvät tekijät, vaan pikemminkin elämänvaihe, jossa ei vielä olla valmiita sitoutumaan koulutukseen, ammattiin ja työelämän koettuihin vaatimuksiin. Motivaatio, halu ja innostus koulutukseen ja uralle on kohtuullisen helppoa

herätellä uudelleen. Verkosto usein

mukana ”herättelyssä”.

ANTTI – PALUUOPISKELIJA Antti (23 v.) tuli asiakkaaksemme TE-palvelujen kautta oltuaan jonkin aikaa työttömänä. Antti oli opiskellut aiemmin ammatillista perustutkintoa, mutta opinnot olivat jääneet kesken. Opiskeluaikana Antti ei ollut kovin kiinnostunut alasta eikä ammattiin valmistuminen muutenkaan tuntunut kovin tärkeältä. Joskus Antti myös oli epäillyt valmistuvansa ammattiin, joka ei sitten tunnukaan omalta. Armeijan jälkeen hän oli tehnyt tilapäisesti lyhytaikaisia töitä ja ollut puoli vuotta palkkatukityössä. Toimettomuus alkoi kuitenkin kyllästyttää, sillä hänen omasta mielestäänkin töihin pääsy ilman ammatillista koulu-

tusta alkoi olla mahdotonta. Kerroimme Antille mahdollisuuksista avoimessa ammattiopistossa. Hänellä oli mahdollisuus osallistua prakticum-pajoille ja kokeilla vielä opiskelua eri aloilla. Uravalmennusryhmässä hän saisi lisäksi vertaistukea. Teimme yhdessä Antin kanssa suunnitelman, jossa edettiin pienin ja konkreettisin askelin. Antti valitsi uravalmennuksen ja kävi sen tunnollisesti ilman poissaoloja lävitse. Asiakkuutensa aikana Antti sai tarvitsemansa tuen ja yksilöllisen ohjauksen edetäkseen aloittamaan ammatillisen koulutuksen. Antti aloitti opinnot aikuiskoulutuksessa.

33


KOULUTUKSESSA VIERAILIJA Vierailijassa on keskeistä ja erottavaa se, että hänellä ei ole yleensä motivaatiota kiinnittyä muihinkaan kuin koulutuspalveluihin. Hän ei ehkä lainkaan halua palvelujärjestelmästä tarjottavaa rinnalla kulkemista, vaan pikemminkin välttää kaikkea ulkoista kontrollia. Taustalla voi olla myös koettu tarve säilyttää näin itsemääräämisoikeutensa, kasaantunut epäluottamus palvelujärjestelmään. Ongelmien kumuloituminen on ominaista vierailijoille eikä niihin ei päästä tarttumaan niukoissa kohtaamisissa. Huom. Myös koulutukseen menijä, jos ei ta-

Vierailijat eivät tule sovittuihin tapaamisiin. Kohtaaminen ja sille perustuva ohjaussuhde ei pääse rakentumaan. Kohtaaminen syntyy useimmiten ulkoisen pakon edessä, esim. kun hän joutuu toimeentulosyistä ilmoittautumaan asiakkaiksi, mutta muu sisäinen motivaatio tarjolla oleviin toimintoihin puuttuu. He ovat usein vierailijoita muidenkin viranomaisten verkostoissa.

voiteta ajoissa, saattaa päättyä tähän ryhmään, sen myötä syrjäytymiseen. Voi olla jossain vaiheessa tietoinen valinta, esim. alakulttuurissa, mutta myös ajautumisen seuraus.

JESSE Erityistyötyötekijä tuo Jessen (19 v.) uravalmennuksen valintahaastatteluun. Ammattiopinnot ovat jääneet toisella paikkakunnalla kesken. Toisaalta opintojen keskeyttäminen harmitti, mutta toisaalta Jesse oli sitä mieltä, että hän on vielä nuori mies ja elämä edessä. Hänellä oli yksi lapsi, mutta hän ei asunut lapsen ja tämän äidin kanssa. Jesse vakuutti, että lapsi oli hänelle tärkeä ja että paluu opintojen ääreen johtui pääsääntöisesti isäksi tulemisestä, jonka myötä hän

34

koki kasvamista vastuuseen. Hänellä oli pienimuotoinen rikosrekisteri, ei mitään tavattoman vakavaa: hänen itsensä mukaan nuoren miehen toilailuja. Jessen mielestä uravalmennus kuulosti juuri sellaiselta, mitä hän on halunnutkin. Hänet valittiin kurssille, mutta hän ei tullut eikä häneen saatu yhteyttä. Myöhemmin saimme erityistyöntekijältä kuulla, että ilmeisesti Jesse oli muuttanut Etelä-Suomeen.


ELÄMÄSSÄ ETENIJÄ Asiakkaistamme suurin osa oli mielestämme

västä toiseen eivätkä tuota järjestelmälle suuria

etenijöitä. Heidät oli sysätty varsin nuorina

huolia. Työntekijöiltä vaatii hyvää ammattitaitoa

(yleensä yläkoulun aikana) ulkokehälle, jossa

tunnistaa kokonaistilanne ja taustalla olevat toi-

he kokivat osattomuutta ja ongelmien kumu-

mintakyvyn esteet.

latiivisuus oli heille leimallista. Siitä huolimatta

Etenijöissä on niin heikossa taloudellises-

halusimme nimetä tämän ryhmän positiivisesti,

sa tilanteessa olevia, että köyhyys vähentää/

koska näimme että heissä oli runsaasti halua ja

estää heidän pystyvyyttään, osallisuuttaan

potentiaalia edetä elämässään.

ja toimijuutta. He eivät pysty opiskelemaan,

Etenijällä esteet näkyvät usein heikentynee-

koska opintoihin saatava tuki on huomattavasti

nä toimintakykynä, jonka vaikutus ulottuu useal-

työttömyysturvaa pienempi. Vaikka opintolainaa

le elämänalueelle. Taustalla voi olla kasautu-

saisikin, sitä ei uskalleta ottaa, koska työllisty-

neita kielteisiä kokemuksia opiskelu- ja muissa

minen opintojen jälkeen koetaan hyvin epävar-

vertaisympäristöissä toimimisesta, kokemuksia

maksi.

yksinäisyydestä ja erilaisuudesta, mahdollisia

Ulkoiset motivaatiokeinot (esimerkiksi työs-

mielenterveyden häiriöitä. Oppimisvaikeudet tai

tä saatava palkka, taloudellinen tuki) ovat heille

esim. neuropsykiatriset erityisvaikeudet voivat

edellytys elämässä etenemiselle, myös opintoi-

myös heikentää mahdollisuuksia onnistua opin-

hin hakeutumiselle. He tarvitsevat konkreettista

noissa ja työelämään suuntautumisessa. Ne

taloudellista tukea. He tarvitsevat voimakasta

voivat myös altistaa mielenterveyden häiriöille,

kannustusta osallistua kodin ulkopuolisiin akti-

mikäli opiskeluun ja elämäntilanteeseen liitty-

viteetteihin ja laajentaa omaa verkostoa, jotka

vät odotukset omasta toimintakyvystä koetaan

voivat tuoda sisältöä elämään ja lisätä koettua

liian stressaavina. Heikko taloudellinen tilanne

osallisuutta.

ja tuen puute vähentävät entisestään uskoa kouluttautumiseen, työllistymiseen ja elämässä etenemiseen. Etenijän kokonaistilanne tuleekin arvioida huolellisesti, jotta toimintakykyä – ja pitkällä aikavälillä opintoja ja työllistymistä voidaan systemaattisesti tukea. Ulkopuolisesta saattaa näyttää, että etenijän elämä on jumiutunut. Omia mahdollisuuksia onkin vaikea nähdä, kun ajatukset kulkevat kehää ja kokemus omista voimavaroista hämärtyy. Tässä tilanteessa nuori voi kokea olevansa syrjässä, vetäytyy ja alistuu vallitseviin olosuhteisiin. Tulevaisuus tai elämä yleensäkään ei näytä

Etenijät pääsevät eteenpäin kokonaisvaltaisella tiiviillä verkostotyöllä. He hyötyvät parhaiten jämäkästä, konkreettisesta tuesta, mutta tarvitsevat vahvan kokemuksen siitä, että he tulevat ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Etenemisessä on tärkeää saada myönteinen puhuri puhaltamaan.

tavoittelemisen arvoiselta. Motivaatio edetä elämässä hiipuu. Etenijöitä pidetään myös ”mielikuvittelijoina”, joiden ajatellaan tarvitsevan ”vain napakka ohjausta ja ryhdistäytymistä”. He selviävät päi-

35


MINJA Minjan (21 v.) vaikeudet alkoivat jo niin kauan aikaa sitten, ettei hän jaksa edes muistaa, mikä oli syytä ja mikä seurausta. Peruskoulussa ei mennyt erityisen hyvin; kuraattorin juttusille hän joutui muutaman kerran kertyneiden poissaolojen vuoksi. Hänellä ei ole ollut oppimisen kanssa ongelmia, enemmän koulussa oli kyse tylsistymisestä. Kavereita hänellä ei ole oikein koskaan ollut eikä hänellä ole ollut mahdollista harrastaa mitään perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Isä ja äiti ovat olleet hyvinkin pitkiä aikoja työttöminä ja perhe on saanut toimeentulotukea. Isoveli ja pikkusisko ovat samanlaisessa tilanteessa kuin hänkin, työttöminä. Tosin veljellä jäi perustutkintokin suorimatta ja armeija keskeytyi. Pikkusisko opiskelee ammattiin erityisryhmässä catering-alalla. Ammatinvalintaa hän ei miettinyt yhtään, meni samalle alalle kuin äiti. Hän suoritti perustutkinnon tyydyttävin arvosanoin. Sitten hän omien sanojensa mukaan masentui. Terveyskeskuslääkäri totesi lievän masennuksen ja antoi lääkkeet. Hän söi niitä, koki itsensä toimintakykyisemmäksi ja hakeutui TE-palvelujen kautta työharjoitteluun. Työharjoittelun jälkeen kahteen vuoteen TE-palveluista ei kuulunut mitään, mutta sitten otettiin yhteyttä projektista, josta Minja ohjattiin Avoimen ammattiopis-

36

ton uravalmennuskurssille. Taloudellinen tilanne on aina ollut huono ja vuosien mittaan on kertynyt maksamattomia laskuja, joista osa on mennyt perintään. Kotoa pois muuttamista hän ei voi harkitakaan menetettyjen luottotietojen vuoksi. Vanhemmilla ei ole varaa edes lainata rahaa yksityisen vuokra-asunnon takuuvuokriin. Jossain vaiheessa Minja yritti asua omassa asunnossa, mutta kaupunki irtisanoi hänen asuntonsa maksamattomien vuokrien vuoksi. Nyt hän haluaa vaihtaa ammattia, koska ala, josta hänellä on perustutkinto, ei yksinkertaisesti työllistä tällä alueella. Minja on innokas aloittamaan opinnot. Käymme hänen ja verkostotoimijoiden kanssa lävitse erilaisia vaihtoehtoja, kuinka Minja olisi mahdollista opiskella heikosta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta. Oppisopimus tuntuisi hänen kohdallaan parhaalta vaihtoehdolta. Oppisopimuspaikkojen löytyminen on vaikeaa emmekä voi jättää Minjan eteenpäin menoa yhden kortin varaan, vaan sovimme että oppisopimus on pitkän aikavälin tavoite. Nyt on edettävä niillä välineillä, joita on käytettävissä. Teemme Minjan kanssa suunnitelman seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Tavoitteena on varmistaa, että Minja pystyy sitoutua suunniteltuihin toimenpiteisiin.


4.2. Nuorten ääni Kohtaamiset nuorten ja heidän verkostonsa

Koska lähtökohdat ja odotukset muutok-

kanssa johtivat jo varhain ajatukseen erilaisis-

sesta olivat erilaiset, myös uravalmennuksen

ta asiakkuustyypeistä. Tyypittelyn perusideana

tärkein anti liittyi joko suoraan mahdollisuuteen

oli nostaa nuorisotakuun ”valtakunnallisesta

kouluttautua lisää (koulutuksen välitön koettu

mediamassasta” esiin nuoria aikuisia, joiden

hyöty) tai koulutuksen avulla tarjoutui mahdolli-

tilanteeseen ei selvästikään voinut vaikuttaa

suus kokeilla, tutustua, varmistua, kokea tai op-

vain koulutuspoliittisilla ratkaisuilla ilman riittä-

pia (myönteiseksi koetussa oppimisympäristös-

vää perehtymistä nuoren kokonaistilanteeseen

sä koulutukseen osallistumisesta koettu hyöty).

ja nuoren palvelutarpeisiin. Tyypittely tarkentui

Parasta uravalmennuksen antia nimenomaan

uravalmennuskurssien lopussa kerättyjen asia-

koulutuksen välitöntä hyötyä odottaville olivat:

kaspalautteiden perusteella. kailtamme ) puhelinhaastatteluin (kolme haas-

”korttikoulutuksista saadut (työelämän pätevyys-)kortit.”

tattelua) ja parihaastatteluna (kaksi haastatel-

”Prakticum-paja!”

Toukokuussa 2014 keräsimme vielä asiak1

tavaa) tietoa ja kokemuksia uravalmennukseen osallistumista edeltävältä ajalta haastatteluhetkeen asti. Nuorten tilanne vaihteli, mutta jokainen odotti uravalmennuksen tuovan jonkin muutoksen joko koulutusta tai laajemmin elämäänsä koskevaan tilanteeseen: ”koulutuspaikkaa halusin kovasti!” ”halusin lisäosaamista, korttikoulutuksia” ”vaikea sanoa, lähdin avoimin mielin – ehkä uusia pohjakoulutuksia etenemiseen?” ”oli aika sekavaa – en tiennyt mitä halusin ja onnistuuko…halusin kokeilla asioita et löytäisinkö oman alan ja kiinnostuksen kohteeni…(tietty ala)kiinnosti alkuun, mut ei enää lopuksi” ”kaveri jo muuttanut koulutuksen ja työn perässä muualle, niin saisin työttömän arkeeni mielekästä tekemistä joka edes auttaa työllistymismahdollisuuksia”

Vaikka todistusta lisäkoulutuksesta pidettiin hyödyllisenä, valmennuksen koettiin antaneen myös uutta tietoa (vierailijat työelämästä) ja pajoja pidettiin erinomaisina, vaikka ne eivät aina olleet omien ammatillisten tavoitteiden mukaisia. ”Vierailijat kertoivat uutta tietoa yhteisillä tunneilla. Sai ajatukset selvemmiksi, oppi vierailijoilta” ”Monet pajat olivat erinomaisia, mutta ne ei olleet minulle (sopivia)…” Vertaisryhmän

ja

oppimisympäristön

merkitys korostui sekä pajoilla että uravalmennusryhmässä, vaikka osallistujien lähtökohdat olivatkin keskenään erilaiset. ”Pääsi kokeilemaan pajoja, sai EA1 – kortin ja (sai) tutustua ryhmässä erilaisiin ihmisiin.”

Valitsimme asiakkaistamme nuoria, jotka mielestämme edustivat eri asiakastyyppejämme eri palvelutarpein ja jotka olivat halukkaita osallistumaan haastatteluun joko puhelimitse tai paikanpäällä 1

37


”(Ihmiset ryhmässä) olivat mukavia; kaikilla oli eri tilanne ja erilaiset lähtökohdat, niin silti löytyi yhteisiä asioita kun tarkemmin juteltiin” ”Ryhmäläiset ja valmennuksen vetäjät tulivat tärkeimmiksi kurssin aikana. Hyvässä porukassa oli hyvä meininki. Sai uusia kokemuksia jotka edistäisivät jatkossa työllistymistä ja kurssi poiki lisääkin…” Mitä nuorten elämässä sitten tapahtui vuoden tai puolentoista aikana? Onko uravalmennukseen osallistumisella ollut merkitystä koettuun muutokseen? Suoraan lisäkoulutusta ja varmistusta omalle alalle hakeva hyötyi odotustensa mukaisesti valmennuksesta:

tenkin usein verkostossa tehtävää monialaista yhteistyötä, jotta esimerkiksi nuoren sosiaaliset taidot, arki, terveydentila, talous ja uratavoitteet saadaan tukemaan tulevaisuuden tavoitteita ja kokemus omasta pärjäämisestä ja pystyvyydestä vahvistuu. ”(uravalmennusta voisi suositella) kaikille, jotka etsii mitä tekis. Pääsee kokeilemaan ja kattomaan. Saa apua ja tukea suunnitelmien rakentamiseen. Saa osaamista ja ymmärrystä siihen omaan.” Uravalmennuksen koettiin taipuvan moneksi: sen katsottiin soveltuvan erilaisissa elämäntilanteissa oleville, joilla on tarve pysähtyä oman

”(koulutukseen)valinnassa ja (oman oppimissuunnitelman) valinnoissa oli hyötyä jo (valmennuksen aikana) suoritetuista”

(ura)tulevaisuutensa ääreen. Se näyttäisi tarjo-

”sieltä (valmennuksesta) sain mitä halusin!” (tilanne koulutukseen etenemiseksi eteni verkostossa ja opinnot käynnistyivät ja etenevät)

koulutukseen siirtymiseksi, mutta myös myön-

”koulutussuunta nyt selvä, pieniä duuneja saatu”

mintakykyä ylläpitävään ja edistävään kuntou-

Mikäli suoraan ammatilliseen koulutukseen eteneminen ei ollut vielä ajankohtaista, toimintakyky koettiin kuitenkin entistä paremmaksi ja nuorella oli myös uusia tai tarkentuneita ammatillisia tavoitteita. ”Olen viihtynyt hyvin (lyhytaikaisessa) koulutuksessa ja siellä oli monipuolista tekemistä. Musta on tullut avoimempi asioissa (uravalmennuksen myötä). Jouduin täysin tuntemattomien ryhmään ja opin avoimemmaksi, rohkeammaksi kun muutkin oli.”

38

Toimintakyvyn kohentuminen edellyttää kui-

avan usealle nuorelle soveltuvan, tarpeenmukaisesti tuetun oppimis- ja toimintaympäristön teisiä ja korjaavia kokemuksia ja konkreettisia keinoja yhdistää jo ammatillisessa koulutuksessa toimivia ohjauksellisia ratkaisuja työ- ja toitukseen. ”Olis tosi hyvä kenelle tahansa: totuttelua asioihin, pääsee kokeilemaan, saa uusia vaihtoehtoja ja sosiaaliset taidot kehittyy.” ”Jos on suunta hukassa ja ei tiedä mitä haluaa tai ei halua tehdä työkseen, uravalmennus voi mahdollisesti saada aktivoitua.” ”Työtön, opiskelupaikkaa tai muuta tulevaisuuden suuntaa oleva nuori tai aikuinen… avun tarpeessa olevat toimettomat.” ”Hieno kokemus, jonka kautta ennen kaikkea tutustuin hienoihin uusiin ihmisiin. Kurssin kautta minua on myös pyydetty monenlaiseen, joten vain aika näyttää mihin tästä vielä päästään mukaan…”


4.3 Millainen tyyppi, sellainen ohjaus

vahvistaa luottamusta omiin opiskelu- ja työelämätaitoihin. Lisäksi valmennuksessa on mahdollista saada korjaavia kokemuksia ryhmässä toimi-

Tyypittelyn yhtenä ajatuksena on kartoittaa mil-

misesta ja osallisuudesta. Verkostoyhteistyössä

laista ohjausta ja tukea erilaiset ihmiset tarvitse-

elämäntilanteen esteitä voidaan tehokkaasti sel-

vat. Meidän ei tarvitse tarjota intensiivistä palve-

vittää ja ylittää, jotta ne eivät estä koulutuspolulle

luohjausta hänelle, jolla on valmiudet arvioida

etenemistä, kun asiakas on siihen valmis.

omaa elämäänsä ja kyky tehdä ratkaisuja itsenäi-

Ohjaustyössä tai palveluohjauksessa on käy-

sesti. Kun asiakasta haastatellaan ja kuunnellaan

tössä runsaasti erilaisia metodeja, joiden juuret

hänen verkostoaan, ohjausalan ammattilainen

ovat eri teorioissa. Meillä ei ole ollut yhtä ohjaus-

pystyy nopeasti päättelemään millainen ohjaus

mallia kuten esimerkiksi Joensuun Ohjaamossa

on tarpeen tilanteessa.

ja Avoimessa ammattiopistossa, jossa on syste-

Olemme todenneet työssämme, että itsenäiset menijät ovat harvinaisia ja pääosa avoimen

maattisesti käytetty dialogista ohjausta, joka perustuu psykoterapeuttiseen osaamiseen.

ammattiopiston asiakkaista tarvitsee intensiivistä

Etelä-Savon avoimessa ammattiopistossa ku-

tukea ja ohjausta avatakseen oman opinpolkun-

kin työntekijä toteutti ohjausta oman koulutustaus-

sa. Toisaalta, täsmätuen ja -ohjauksen saaminen

tansa mukaisesti, mutta yhteisenä menetelmä oli

voi nopeastikin vähentää välitöntä palvelutarvetta.

kuitenkin voimavarakeskeisyys, jossa asiakkaalla

Näin myös Avoimen ammattiopiston asiakkaan ti-

on mahdollisuuksia eikä vain haasteita. Ohjaajan

lanne voi muuttua nopeastikin ohjauksen aikana.

tehtävänä on löytää asiakkaan voimavarat, kan-

Tunnustelija voi edetä koulutukseen ja etenijän ti-

nustaa ja rohkaista, mutta ohjaaja ei tee asioita

lanne voi muuttua toimivan verkoston tuella.

asiakkaan puolesta. Mutta on kuitenkin selvää,

Vaikka työskentely ei johtaisi suoraan koulu-

että ohjaajien yhteinen ohjausmalli on tarpeellinen

tukseen, mm. uravalmennuksen aikana voidaan

silloin, kun työtä tehdään pysyvässä toiminnassa.

Tunnustelijalle

Menijälle

Tukea oppimiseen, kokeiluja, tietoa

Motivaatio ja mahdollisuudet, aikuisena ohjaus!

Kuva 4. Millainen tyyppi, sellainen ohjaus

Vierailijasta

Etenijälle

Verkostovastuu ja rinnalla pysyminen

Korjaavia kokemuksia Tiivis verkostotyöskentely

39


Avoimen ammattiopiston toimintamalli

40


5.

Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa hankkeen

oppimiskykyyn, osaamiseen ja tunteen siitä,

tavoitteena on ollut tuottaa ja kehittää koulutuk-

että pystyy myös vastaamaan kokemiinsa odo-

sellisia ratkaisuja/malleja siirtymävaiheen

tuksiin. Tärkeitä ovat myös myönteiset koke-

asiakkaille, avata heille mahdollisuuksia

mukset ohjaavien aikuisten parista. Avoimessa

suorittaa ammatillisia opintoja vaihtoehtoi-

ammattiopistossa olemme opiskelijaksi aikovan

silla tavoilla.

kanssa arvioineet näitä osa-alueita ja pyrkineet

5.1 Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa – mallin toimintaprosessi

luomaan myönteisiä kokemuksia opettajien ja muiden aikuisten työskentelystä. Olemme kehittäneet avoin ammattiopistoa työryhmänä, johon ovat kuuluneet laaja-alainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja sosiaali-

Avoin ammattiopisto on joustava koulutusväylä

työntekijä (Esedu) sekä palveluohjaaja ja eri-

ammatillisiin opintoihin. Joustavuudella tarkoi-

tyisopettaja (Sami). Lisäksi tärkeänä osana työn

tamme koulutusjärjestelmän ketteryyttä rea-

suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet am-

goida asiakkaan tarpeisiin. Erityisesti jäykkä

matinopettajat.

sisäänotto nuorten perustutkintokoulutukseen,

Avoimen ammattiopiston keskeisiä toimijoita

oppilaitoksen vaikeus rytmittää opintoja opis-

ovat olleet asiakkaat, ammatillisen koulutuksen

kelijan elämäntilanteeseen sopiviksi tai huomi-

opettajat, opinto-ohjaajat ja tukihenkilöstö, kun-

oida muita yksilöllisiä tarpeita ovat useimmiten

tien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen ja työ-

järjestelmien luomia ongelmia, joihin on löydet-

pajojen työntekijät, perusopetus, TE-palvelujen

tävissä ratkaisumalleja, mutta asiakkaan näkö-

ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät, kol-

kulmasta ne ovat ylittämättömiä esteitä hänen

mannen sektorin työllistymisen ja kuntoutumi-

koulutusurallaan.

sen toimijat. Toisin sanoen poikkihallinnollinen

Jotta oppiminen sujuu, opiskelija tarvitsee

ja moniammatillinen verkostotyö on ollut erittäin

hyviä opettajia ja oppimisympäristöjä. Näiden

tärkeä työmenetelmä avoimen ammattiopiston

lisäksi opiskelija tarvitsee luottamusta omaan

asiakastyössä.

41


Etelä-Savon avoin ammattiopisto

OPPILAITOS TE-PALVELUT • TE-toimisto • työvoiman palvelukeskus SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

AVOIN AMMATTIOPISTO

• kuntouttava sosiaalityö • kuntouttava työtoiminta • päihdetyö • mielenterveystyö • perhekodit

• tehostetut ohjaus- ja tukipalvelut • sparraus-kurssit • prakticum-pajat • uravalmennuskurssit • koulutuskokeilut • tutkinnon osat

NUORTEN ERITYISPALVELUT • työpajat • etsivä nuorisotyö • Mikkelin Olkkari • Savonlinnan nuorisotoiminnan tuki NUTU ry

AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO/ NÄYTTÖTUTKINTO

OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT • perusopetus • toisen asteen oppilaitokset ITSEOHJAUTUVAT • vanhemmat • sukulaiset • ystävät HANKKEET

Kuva 5. Etelä-Savon avoimen ammattiopiston toimintaprosessi

42


5.2 Asiakasprosessi toimintaprosessin sisällä Kun asiakas ja avoimen ammattiopiston työn-

Onko opiskelijaksi aikovalla mahdollisuuksia

tekijät kohtaavat ensimmäisen kerran, taustalla

selvitä opinnoista? Pystyykö hän sitoutumaan

on normaalisti jo asiakkaan lähettävän tahon ja

pitkän aikavälin tavoitteisiin (perustutkinnon suo-

avoimen ammattiopiston yhteistä työtä, jota on

rittaminen)? Mitkä ovat ammatillisen kasvun ja

tehty asiakkaan luvalla.

osaamisen haasteet tämän henkilön kohdalla?

Avoimessa ammattiopistossa opiskelijaksi

Meillä on ollut asiakkaita, jotka ovat olleet

aikovan vastaanottaa tiimi, jossa on moniam-

palveluverkostojen väliinputoajia. Heidän kans-

matillista osaamista (opinto-ohjaus, erityisope-

saan olemme rakentaneet heille uudet tai päivi-

tus tai sosiaalityö). Tilanne saadaan kartoitettua

tetyt tukiverkostot, jotka toimivat avoin ammat-

nopeasti, koska asiakas tulee yleensä verkos-

tiopisto-jakson päättymisen jälkeen. Olemme

ton kautta. Emme ole kokeneet tiedonsiirto-on-

huolehtineet asiakkaan saattamisesta uuteen

gelmia, koska asiakas on antanut luvan hoitaa

verkostoon: on se verkosto oppilaitoksessa tai

asioitaan eri viranomaisten kanssa. Hän on

sen ulkopuolella.

yleensä antanut luvan tiedonsiirtoon lähettä-

Pystymme

verkostoyhteistyössä

asiakkaan

välle taholle jo ennen meille tuloa. Käytämme

kanssa arvioimaan onko opintojen aloittaminen heti

tarvittaessa erillistä lomaketta1 tietojen hankki-

mahdollista. Joskus asiakas tarvitsee vielä kuntou-

miseen/tietojen luovuttamiseen. Samalla lomak-

tumista koulutuksen aloittamiseksi. Mutta esimer-

keella kerromme asiakkaallemme häntä kos-

kiksi prakticum-pajaan osallistuminen voi olla osa

kevien tietojen kirjaamisesta ja rekisteröinnistä

kuntoutumista: konkreettinen teko, joka vahvistaa

sekä mahdollisuudesta tarkastaa omat tiedot.

kuntoutumisen tavoitteen saavuttamista.

Emme ole törmänneet siihen, että asiakkaat eivät tätä lupaa antaisi.

Suurimmalle osalle asiakkaistamme opiskelu onnistuu ammatillisessa oppilaitoksessa

Tavoitteena on, että avoimen ammattiopis-

järjestettävin tukitoimin, mutta tukitarpeiden ol-

ton työntekijät tapaavat ensimmäisen kerran

lessa suurempia suosittelemme opintojen suo-

työparina. Tällöin syntyy monipuolisempi kuva

rittamista erityisammattioppilaitoksessa.

palvelutarpeesta ja alustava tavoitteiden aset-

Ratkaisuehdotuksissa on asiakkaan hyvä

taminen yhdessä asiakkaan kanssa on myös

ensisijalla, ei pelkästään opiskelijoiden rekry-

helpompaa. Alkuhaastattelussa sovitaan, kuka

tointi oppilaitokseen. Oppilaitostoimijoina voim-

verkoston työntekijöistä on asiakkaan vastuu-

me myös arvioida sen, että pystyykö meidän

henkilö. Samoin nimetään työntekijä avoimesta

oppilaitoksemme esimerkiksi tekemään niin

ammattiopistosta yhdyshenkilöksi.

paljon opetusjärjestelyjä, että opiskelijan opin-

Verkostojen lähettämällä asiakkaalla on

tojen suorittaminen on mahdollista.

useimmiten erilaisia palveluja jo käytössään

Uravalmennuksesta asiakas saa lausunnon,

(esim. mielenterveyspalvelut) ja avoimen am-

jonka asiakas voi halutessaan antaa muiden

mattiopiston tehtävä on arvioida kokonaistilan-

viranomaisten käyttöön.

netta koulutuksen ja oppimisen näkökulmasta.

Prakticum-pajatyöskentelystä asiakas saa

Suostumus tietojen hankkimiseen Avoin ammattiopisto-hankkeen ulkopuolisilta yhteistyötahoilta ja / tai tietojen luovuttamiseen yhteistyötahoille (Liite) 1

43


Sosiaali- ja terveystoimi

Ohjaus muihin palveluihin (esim. kriisipalvelut)

Asiakas itse

TE-Palvelut, TYP Reitti

Tutustuminen

Yhteydenotto

• AvoAmon palveluihin

Olkkari

• Palvelutarpeen alustava arviointi • Palvelutavoitteen alustava asettaminen

Kokonaistilanteen arviointi Ammatillisen osaamisen alustava arviointi Kohti tavoitetta

Menetelmä HAASTATTELU

(hankkeen työntekijät) *mukana oma verkoston työntekijä tai ammatinopettaja

Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaaminen Palvelutarjotin: • prakticum-pajat • uravalmennus • koulutuskokeilut • yksilöohjaukset

Valmennus päättyy • Siirtyminen koulutukseen tai paluu muihin verkoston palveluihin

Asiakkaan palveluprosessin toteutumisen seuranta, arviointi ja päivitys verkostoyhteistyössä

Kuva 6. Asiakkaan palveluprosessi Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo

44

ammatinopettajan kirjallisen palautteen soveltu-

tarpeet. Palvelun tarve on määrittänyt ameban

vuudesta alalle.

muodon. Amebamallin on mahdollistanut työ-

Kuvassa 6 asiakasprosessi on kuvattu pe-

ryhmämme monipuolinen koulutustausta (laaja-

rinteisen putkiajattelun mukaisesti. Kuvassa 7

alainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja, sosiaali-

prosessia kuvataan syklisenä, jossa asiakas voi

työntekijä) sekä riittävät resurssit toiminnan

palata uudestaa toimenpiteisiin, kun hänen elä-

kehittämiseen. Asiakaspalautteiden perusteel-

mäntilanteensa on parempi tai hänen toiminta-

la olemme onnistuneet asiakastyössä, mutta

kykynsä on kohentunut.

emme ole päässeet oman organisaation sisällä

Hankkeen aikana olemme pyrkineet siihen,

amebamallin toteuttamiseen kuin hetkittäin. Op-

että avoin ammattiopisto on amebamaisesti toi-

pilaitosorganisaatiot on rakennettu hiearkkisesti

miva ja sen rajapinnat ovat huokoisia läpäise-

toimiviksi ja tiukasti ryhmätoimintoja varten. Yk-

mään sekä asiakkaan että muiden toimijoiden

silöllisten opinpolkujen rakentaminen tällaiseen


LÄHETTÄVÄT TAHOT, ESIMERKIKSI:

Reitti

Olkkari

TE-Palvelut

Yhteydenotto

Vahva verkostotyö

• MUISTA TIETOSUOJA!

Asiakas OPPILAITOS AVOIN AMMATTIOPISTO

Asiakkaan palvelu • PALAUTE Täsmätuki siirtymävaiheessa

Yksilöllisyys Ohjauksellisuus Dialoginen Osallistuva

Palvelutarpeen arviointi VIERAILIJA

Kuva 7. Asiakkaan palvelupolku

järjestelmään vaatii runsaasti resursseja ja työn-

Työtä ohjaava keskeinen lainsäädäntö:

tekijöiltä osaamista, sinnikkyyttä ja ennen kaik-

Laki aikuiskoulutuksesta 21.8.1998. Luettu 13.5.2014.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20aikuiskoulutuksesta%20

kea uskoa omaan asiaansa. Avoin ammattiopistotyöskentelyä ovat ohjanneet ohjaus-, opetus- ja sosiaalityön eettiset lähtökohdat: http://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset%20periaatteet Luettu 13.5.2014. http://www.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,447767&_ dad=portal&_schema=PORTAL Luettu 13.5.2014. http://www.talentia.fi/tyoelamassa/ammattietiikka Luettu 13.5.2014.

Henkilötietolaki 22.4.1999. Luettu 13.5.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 Laki ammatillisesta koulutuksesta. Luettu 21.5.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630

45


5.3 Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Palvelutarjottimen rakentaminen oppilaitosym-

tävistä, jolloin hän voi osallistua pelkästään prak-

päristössä toteutettavaksi toiminnaksi edellyttää

ticum-toimintoihin. Uravalmennus antaa asiak-

toimintaympäristön tuntemusta ja ymmärrystä

kaalle alan valinnan lisäksi välineitä elämänhal-

mm. oppilaitoksen pedagogisista ratkaisuista ja

lintaan, tietoa työelämästä, ryhmätyötaitoja ja

toteutuvasta opiskeluhuollosta. Lisäksi tarvitaan

itsetuntemusta.

toimivat suhteet verkoston muihin palveluihin

Palveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti ver-

riittävien neuvonta-, ohjaus ja tukipalveluiden

kostojen kautta, mutta kehittämistyön aikana

järjestämisessä.

myös asiakkaat tai heidän lähipiirinsä ovat ot-

Palvelutarjottimen toteuttaminen lähti liik-

taneet suoraan yhteyttä. Etelä-Savon avoin am-

keelle kahdesta reunaehdosta: a) mitkä ovat

mattiopisto-toimintamallissa asiakkuudet eivät

asiakkaan tarpeet ja b) mitä toimintoja oppilai-

ole kovin pitkäaikaisia. Ajatuksemme on, että

toksen on mahdollista tarjota. Lisäksi pyrimme

avoin ammattiopisto on yksi työväline alueen

tietysti myös siihen, että palvelut ovat kohtuu-

toimijoille. Opiskelunsa aloittavistakin osa jää

hintaisia sekä mahdollisia toteuttaa myös ilman

oman lähtöverkostonsa (esimerkiksi sosiaalitoi-

hankerahoitusta.

mi) asiakkaaksi mm. taloudellisista syistä. Osa

Palvelutarjotin koostuu tällä hetkellä neljästä erillisestä kokonaisuudesta: • uravalmennus • prakticum-pajat • yksilöohjaukset • koulutuskokeilut.

}

mien pariin. Opintojen alkuvaiheessa moni opiskelun Esitellään tarkemmin luvuissa 6-9.

avoimen ammattiopiston kautta aloittanut tarvitsee intensiivistä tukea. Hankkeen aikana olemme voineet tätä tukea antaa, mutta hankkeen päättymisen jälkeen on mietittävä mistä tämä

Kaikissa palveluissa on yhteinen punainen

tuki tulee: ryhmänohjaaja, kuraattori tai opin-

lanka: motivaation herättäminen ammatillisten

to-ohjaaja/palveluohjaaja olisivat jo oppilaitok-

opintojen suorittamiseen. Toimintojen kesto

sessa valmiina olevia resursseja.

vaihtelee yhden päivän pajasta kuusi viikkoa

Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin on

kestävään uravalmennukseen. Suunnittelussa

ollut myös oppilaitoksien käytettävissä. Kes-

on otettu huomioon toimintojen portaittaisuus.

keyttämistilanteessa oleva opiskelija olisi voinut

Asiakas, jolla ei ole kiinnostusta tai innostusta

tulla esimerkiksi uravalmennukseen. Tätä mah-

"yhtään mihinkään", voi aloittaa sparrauksesta ,

dollisuutta oppilaitokset käyttivät hankeaikana

jatkaa prakticumeihin ja osallistua vielä uraval-

vähän. Oppilaitoksen näkökulmasta avointa

mennukseen tai koulutuskokeiluun. Hänen mo-

ammattiopistoa voisi ja pitäisi käyttää oppilai-

tivaatiotaan herätellään, syvennetään ja tämän

toksen sisäisenä nivelvaihetyökaluna. Avoimen

jälkeen voidaan lähteä etsimään omaa koulu-

ammattiopiston palvelut voisivat olla toimia

tusalaa. Toisella asiakkaalla saattaa olla jo ala

myös keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä: ura-

suunnitelmissa, muttei tarkkaa tietoa alan työteh-

valmennukset motivoinnin, tukitarveselvittelyn

2

46

asiakkaista siirtyy oppilaitokseen ja sen tukitoi-

2

Sparraus on jätetty pois alkuvaiheen kokeilun jälkeen. Tarkemmin asiasta sivulla 56.


time out-pisteinä, prakticumit uuden ammat-

Palvelutoimintojen periaatteina ovat olleet

tialan kartoittamisessa ja testaamisessa. Monet

asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, verkosto-

muut sovellutukset ovat mahdollisia.

työ, moniammatillisuus ja poikkihallinnollisuus.

Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin

Uravalmennus

• motivaatiota tukeva, koulutus- ja työuralle suuntaava ohjauksel linen toiminta oppilaitoksessa • oman polun etsintä ja tuki ryhmässä • oppimisen tuki tarpeiden kartoitus • lausunto jatkoon • kesto 6 viikkoa

Yksilöohjaukset Prakticumpajat

• oppilaitoksessa opettajan ohjauk sessa alan perus tehtäviä

• keskeytyneiden opintojen tai alan vaihdon jälkeen paluu oppilaitokseen • tukea ja ohjausta opintojen alkuun saattamiseksi • kesto vaihtelee

• oma ryhmä • sopiiko ala/ ammatillinen koulutus minulle

Koulutuskokeilut (SAMI)

• palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät palvelun asiakkaan tarpeen mukaiseksi, huoleh tivat käytännön toteutuksen ja opiskeluaikaisen tuen

• ammattiopettajan arviointi soveltu vuudesta alalle

• tarpeen selvittäminen, kartoitukset

• kesto 1-2 päivää /paja

• kesto 5-10 päivää

Kuva 8. Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin

• lausunto jatkoon

47


Uravalmennus – osallistujaa motivoiva kurssi

48


6.

6.1 Ryhmän koko ja osallistujien valinta

6.2 Toiminnan rakentaminen

Kokeilujen kautta päädyimme siihen, että so-

Uravalmennuskurssien tavoitteena on osallistu-

piva uravalmennusryhmän koko on kahdeksan

jien oman ammattiuratoiveen selkeyttäminen.

osallistujaa. Tämän kokoisessa ryhmässä voi-

Lisäksi kurssien tavoitteena on, että jokaiselle

daan huomioida osallistujien yksilölliset tarpeet.

syntyy konkreettinen suunnitelma oman koulu-

Kokemus osoitti, että osallistujien tarpeet ja elä-

tustoiveen toteuttamiseen. Kurssit rakennettiin

mäntilanteet erosivat paljon toisistaan. Ryhmät

näiden tavoitteiden lähtökohdista.

olivat kuitenkin riittävän suuret osallistujien ryhmäytymiseen.

Kurssit suunniteltiin sisällöltään siten, että niissä oli paljon käytännön toimintaa motivaa-

Osallistujat rekrytoitiin pääasiallisesti yhteis-

tioteorian viitekehyksen mukaisesti. Uravalmen-

työverkostosta, josta tämän toiminnan kannalta

nuskurssit rakentuivat samoista kurssista toi-

merkittävimpiä olivat työvoiman palvelukeskus

seen toistuvista elementeistä. Variaatiot kurssi-

Reitti sekä TE-palvelujen ammatinvalinnan oh-

en välillä tulivat teemoista sekä yhteisen toimin-

jaus ja nuorten neuvonta . Lisäksi muutama

nan toteutustavoista.

3

osallistuja tuli sosiaalitoimen kautta. Osallistujat

Pysyvät elementit:

valittiin haastattelujen perusteella. Haastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kurssille hakeutuvan motivaatioon ja elämäntilanteeseen. Hakijoiden joukossa oli haasteellisessa elämäntilanteessa olevia, joista valtaosa otettiin kurssille. Vain akuutissa kriisissä olevat ohjattiin heille paremmin sopivaan palveluun.

1) konkreettisten osallistumismahdollisuuksien järjestäminen ja niihin kannustaminen: prakticum-pajat, koulutuskokeilu, koulutukset (esim. EA-kurssi), yhteinen toiminta (ryhmätapaamiset)

Vuoden 2013 alkuun saakka. Työhallinnon organisaatiomuutoksen jälkeen kaikki asiantuntijat voivat lähettää asiakkaita avoimen ammattiopiston toimintoihin.

3

49


2) osallistumisen mahdollistavien resurssien tarjoaminen (mm. taloudellinen tuki, kuljetusapu, verkostotyö)

opettajien rekrytointi, markkinointi ja kurssille tu-

3) koulutus- ja uravalintaan liittyvä ohjaus ja neuvonta (verkostotyö, yksilöohjaus)

huolehtiminen siitä, että jokainen kurssilainen

4) henkilökohtainen ohjaus, motivointi ja riittävä tuki nivelvaiheessa

lijoiden haastattelu. Kurssin aikana vetäjien vastuulla oli viikoittaisten ryhmätapaamisten järjestäminen ja etenee oman suunnitelmansa mukaisesti. Jokaiselle osallistujalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaisesti he tutustuivat kurssin aikana mm. itseä kiinnostaviin tutkintoi-

Luottamuksen rakentaminen alkaa valinta-

hin ja/tai työtehtäviin. Tutkintoihin ja työtehtäviin

haastattelussa. Asiakkaan luottamuksen saa-

tutustuminen toteutettiin koulutuskokeiluin ja

minen ei ole vain hyvää kaveruutta, vaan myös

oppilaitoksen sisäisin työkokeiluin.

kurssin ohjaajien asiantuntijuutta. Ulkopuolisten

Ryhmäytymisen tueksi löytyy erilaisia me-

asiantuntijoiden ja vierailukohteiden valintaan

netelmiä, esimerkiksi http://www.thl.fi/fi/aiheet/

kannattaa käyttää aikaa.

tietopaketit/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistami-

Kurssien vetovastuu oli ohjaajilla, joista

nen-ammatillisessa-koulutuksessa.

toinen oli koulutukseltaan laaja-alainen eri-

Oman elämän suunnittelun avuksi on saa-

tyisopettaja ja toinen opinto-ohjaaja. Vetäjien

tavissa myös erilaisia tehtäviä ja harjoitteita:

tehtävänä ennen kurssin alkua oli ohjelman

(esim. http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/ela-

laadinta, kurssin asiantuntijaluennoitsijoiden ja

manvaiheet/elamanmuutos)

Uravalmennus – konkreettisia tekoja motivaation herättämiseksi

Tavoitteena tunnistaa osallistujien yhteenkuuluvaisuuden, itsenäisyyden ja pätevyyden tarpeita ja vastata niihin

Korttikoulutukset

Lyhytkestoinen, konkreettinen tekeminen

Prakticum-pajat Koulutuskokeilut Tukitarpeiden selvittäminen 50

Kuva 9. Uravalmennuksen elementit ja tavoite


Kuva 10 Uravalmennus pähkinänkuoressa

Uravalmennus-kurssi pähkinänkuoressa TAVOITTEENA: toisen asteen ammatillinen koulutus • ryhmäkoko: maksimi 8 osallistujaa • valintahaastattelu 2-3 viikkoa ennen • teoreettisena viitekehyksenä motivaatioteoria valmennuksen aloittamista, kesto • toimintaperiaatteet: yksilöllinen, ohjaava, noin 1,5 tuntia (työpari haastattelee) tukeva, kannustava, ryhmässä toimiminen • kesto 6-8 viikkoa, päivittäinen työs• työmenetelminä osuva ohjaus ja taipuisa tuki kentelyaika 6 h (esim. klo 9-15)

6.3 Pohdintaa Uravalmennuskurssien suunnittelu lähti liikkeelle yhteistyökumppaneilta, joiden toivomus oli, että oppilaitoksessa voitaisiin järjestää koulutuskokeiluja uusin menetelmin. Ideoitiin koulutuskokeilu, johon sisältyy sekä sparrausta, prakticumeja ja koulutuskokeilua = uravalmennus. Lisäksi ajatuksena oli tarjota mukaan tuleville konkreettisia työllistymisen helpottamiseksi. Erilaisten korttien ja passien suorittaminen saattaa olla hyvä lisä työtä hakiessa ja toisaalta ne ovat helposti hyväksi luettavissa, jos kursseille osallistuja aloittaa perustutkinnon suorittamisen. Kurssien jälkeen mietimme ja huomasimme: • kouluttautuminen tarjolla olevia reittejä pitkin valmennuksen jälkeen oli monelle mahdollista, suunnitelmat elämän järjestämiseksi konkretisoituivat • joidenkin kohdalla ammatillinen koulu tus olisi paras käynnistää tuhdin tuen ja ohjauksen turvin; suositeltiin myös erityisammattioppilaitosta • ennen koulutuksen alkua ohjatusti työssä tapahtuvaa taitoja, joita tarvitaan opiske lussa ja työelämässä, kartuttamista

• kouluttautuminen Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta voi tarjota jollekin mahdollisuuden, mutta eniten tukea tarvitsevaa ei pelkkä koulutus paikan tarjoaminen auta. Edelleenkin ennen kaikkea vahvaa verkoston tukea ja pienin askelin koulutukseen tutustu mista tarvitaan. Omasta elämästä on oltava jokseenkin realistinen ja luja ote ennen kuin kouluttautuminen on todella mahdollista4. Asiakkaiden motivoiminen on ollut haasteellista.

Joidenkin

asiakkaiden

lähitulevai-

suuden suunnitelmiin koulutus, edes lyhytaikaisenakaan, ei ole kuulunut. Koulutukseen hakeutumisen esteeksi ovat nousseet myös taloudelliset ongelmat, joita usein edes viranomaiset eivät halua tunnistaa koulutuksen todellisiksi esteiksi. Toimeentuloloukut vaikuttavat tosiasiallisesti koulutukseen hakeutumiseen ja/tai siinä pysymiseen. Tämän vuoksi valmennuksen yksilöllinen mahdollistuminen ja toteutuminen asiakkaan arjessa edellyttävät osallistumisen mahdollistavia, joustavia yhteiskunnan tukitoimia ja vastaantuloa.

24.6.2014 ilmestynyt tutkimus ”Vamos vaikuttaa” (Olli Alanen, Sakari Kainulainen, Juho Saari) vahvistaa meidän näkemyksemme ja kokemuksemme nuorten tarpeesta tulla kuulluksi ja että he tarvitsevat rinnalla kulkijaa. 4

51


Prakticum-pajat – tule, ruuvaa, säädä, väännä, käännä

52


7.

Perinteisesti ammattioppilaitoksissa ammatilli-

sillä niiden tavoitteena on selkeyttää osallistu-

seen koulutukseen hakeutumista suunnittelevat

jien ammatillista suuntautumista. Pajojen alussa

voivat tutustua tutkintoihin ja opiskeluun kou-

opettaja kertoo tutkinnosta, opiskelusta, opis-

lutuskokeilun avulla. Yleisissä ammattioppilai-

keluun hakeutumisesta, työtehtävistä ja työpai-

toksissa koulutuskokeilut järjestetään useimmi-

koista; ammateista, joihin tutkinnosta valmistuu.

ten siten, että tutustuja menee opinto-ohjaajan

Tämän jälkeen pajalaiset tekevät oppilaitoksen

kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti johonkin

työsalissa tutkintoon kuuluvia tyypillisiä työteh-

ryhmään seuraamaan kyseisen tutkinnon opis-

täviä.

kelua ja opetusta.

7.1 Prakticum-pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle

Opettajalta saamiensa opiskelu- ja työelämäkuvauksen sekä työsalissa tehtyjen harjoitustöiden pohjalta osallistujat arvioivat kirjallisesti omaa kiinnostustaan alaa kohtaan. Lisäksi opettaja arvioi osallistujien soveltuvuutta alalle ja alan koulutukseen. Arvioiden pohjalta teh-

Erkki kiinnittää yhdessä parinsa kanssa lämpö-

dään kirjallinen yhteenveto, jossa kuvataan mm.

patteria seinään ammattioppilaitoksen työsalis-

soveltuvuutta alalle. Osallistuja ja tarvittaessa

sa. Pari muuta nuorta miestä, joista toinen

verkoston työntekijä saa yhteenvedon.

puhuu hieman murtaen suomea, taivuttelee metallista vesijohtoputkea sopivaan muotoon. Tenho ja Esa kasaavat osiinsa purettuja keittiövesihanoja. Pajat kestävät yksi–kaksi päivää ja niitä ve-

7.2 Pajatoiminnan tarkoitus ja arviointeja toiminnan toteutumisesta

tävät alojen ammatinopettajat. Maksimissaan

Pajat ovat luonteeltaan ohjauksellisia. Pajoissa

pajaan on otettu kahdeksan osallistujaa. Osal-

saamiensa tietojen ja kokemusten kautta osal-

listujat tulevat oppilaitoksen ulkopuolisesta ver-

listujat muodostavat käsityksen omasta soveltu-

kostosta: TE-toimistosta, työvoiman palvelukes-

vuudestaan alalle ja alan koulutukseen.

kuksesta, työpajoilta ja sosiaalitoimesta. Prakticumit ovat luonteeltaan ohjauksellisia,

Pajoihin osallistuneiden itsearviointeja tutkittaessa ilmenee, että lähes kaikki ovat kokeneet

53


Kuva 11. Talotekniikan prakticum-pajalla. Kuva: Jukka Pesonen.

54


pajojen selkiyttäneen omia urasuunnitelmia.

tainen. Siinä ajassa sai tuntumaa alalla opiske-

Suurin osa on kokenut pajojen vahvistaneen

luun, työhön ja työtehtäviin sekä sai suuntaa

omia suunnitelmia hakeutumisessa juuri siihen

suunnitelmilleen. Opettajan ohjauksessa he pi-

tutkintoon, jonka pajaan on osallistunut. Osa

tivät siitä, että kukin sai tehdä tehtäviä omaan

osallistuneista ilmaisi, että ala, jonka pajassa

tahtiinsa. Eräs osallistuja ilmaisi asian näin: ”Ei

he olivat, ei tuntunutkaan omalta alalta. Osallis-

heti joku korjaamassa, vaan saa itse ratkaista

tujista jotkut kertoivat joko vielä harkitsevansa,

ongelmia.” Osallistujat pitivät siitä, että heihin

hakevatko pajassa tutustumalleen alalle vai ha-

suhtauduttiin kuin aikuisiin. Lisäksi he kertoivat,

luavatko vielä kokeilla ja miettiä muita ammat-

että heitä kohdeltiin asianmukaisesti ja heillä

tialoja. Kukaan prakticum-pajoihin osallistuneis-

säilyi tunne siitä, että he ovat mukana omasta ha-

ta ei kokenut pajaa oman uranvalinnan kannalta

lusta, heitä ei pakoteta ja oma motivaatio säilyi.  

hyödyttömäksi asiaksi.

Kysyttäessä, miltä tuntui olla koulussa, osal-

Kogni Oy:n tekemä arviointi kertoo pajoista

listujat olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että pa-

kaksi keskeistä asiaa. Ensinnäkin pajoihin osal-

jassa olo oli mukavaa ja hyödyllistä vaihtelua

listujat kokivat pajat hyödyllisiksi oman ammattiu-

omaan arkeen, joka koostui monilla työttömyy-

ran suunnittelunsa kannalta. Toinen tärkeä tulos

destä ja siitä johtuvasta joutenolosta. Kukaan ei

on, että pajat koettiin mukaviksi. Tämä on tärkeää

kokenut tuntevansa niin sanottua kouluallergiaa.

siksi, että lähes poikkeuksetta kaikki projektiin

Kaikki viihtyivät ryhmässä. Myös ryhmään

osallistuneet ovat kokeneet ammatillisen koulu-

kuuluneet maahanmuuttaja ja vähemmistökult-

tuksen aloittamisen haasteelliseksi itselleen.

tuurin edustaja kokivat ryhmässä olon mukavak-

Opiskelun aloittamisen haasteellisuus johtuu

si, turvalliseksi ja tasavertaiseksi. Osallistujien

aikaisemmista koulu- ja opiskelukokemuksista

oppilaitosmyönteisyyteen vaikutti osaltaan, että

sekä joidenkin kohdalla hankalasta elämän-

pajaan lähettäneet tahot olivat valikoineet omista

tilanteesta. Ongelmien taustalla oli opintojen

asiakkaistaan sellaiset, joiden he arvelivat hyöty-

keskeyttämisiä, kiusatuksi tulemisen kokemuk-

vän prakticum-paja-tyyppisestä toiminnasta.  

sia, masennusta, tunnetta omasta pärjäämättömyydestä, ym. Prakticum-pajojen avulla ei voida kokonaan poistaa koettua kynnystä koulutuksen aloitta-

Lopuksi voidaan todeta, että kaikki kuusi pajaan osallistuneet olivat sitä mieltä, että he haluavat suorittaa tutkintonsa, oli se sitten putkiasentaja tai joku muu, aikuiskoulutuksena.

miseen, mutta positiiviset kokemukset antavat uskoa omaan kykyyn koulutuksesta selviytymiseen. Toteutetut toimenpiteet ovatkin vahvista-

7.3 Pohdintaa

neet uskoa siihen, että syrjäytymisvaarassa ole-

Koulutuskokeilijan mennessä opiskelijaryhmään

vien nuorten ja nuorten aikuisten ammatilliseen

kesken opetuksen, saattaa hänen saamansa

koulutukseen tulemiseen pitää liittää kiinteästi

hyöty kokeilusta jäädä pinnalliseksi. Näin var-

ohjausta ainakin opintojen alkuvaiheessa. On

sinkin tilanteissa, joissa koulutuskokeiluun ei ole

erittäin tärkeää, ettei haasteellisessa elämänti-

ennakolta panostettu siten, että opettaja ottaisi

lanteessa oleva nuori enää joutuisi kokemaan

kokeilijan aktiivisesti mukaan opetukseen. Tällöin

epäonnistumista omalla koulutusurallaan.

kokeilija ei pääse osallistumaan opiskeluun vaan

Tätä artikkelia varten tehdyssä haastatte-

hän voi vain passiivisesti seurata opetusta.

lussa prakticum-pajalaiset kertoivat, että parin

Kokeilija saattaa tuntea olonsa myös vie-

päivän paja on heidän mielestään sopivan mit-

raaksi ja ulkopuoliseksi tullessaan ryhmään,

55


jossa kaikki muut tuntevat toisensa. Tilanteen

sitä kautta töihin pääsy on tehokas tapa välttyä

tekee koulutuskokeilijalle erityisen haasteelli-

syrjäytymiseltä. Ongelmana on vain se, kenen

seksi, jos hän on arka ja hänellä on aikaisem-

vastuulle nuorten aikuisten ammatillisen suun-

pia kielteisiä, esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä

tautumisen, oppimisen ja opiskelun ohjaukses-

opiskelukokemuksia. Erityisammattioppilaitok-

ta syntyvä taloudellinen satsaus kuuluu – oppi-

sissa koulutuskokeiluihin satsataan perusteelli-

laitoksen, kunnan vai valtion?

semmin kuin yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.

tävät niihin osallistuvia eri tavoin. Ensinnäkin

Avoimessa ammattiopistossa prakticum-pa-

asiaa voidaan tarkastella ulkoisena hyötynä.

jat on järjestetty siten, että ryhmä koostuu henki-

Ulkoinen hyöty tarkoittaa käytännössä sitä,

löistä, jotka miettivät alan soveltuvuutta itselleen

että prakticum-pajaan osallistuja löytää pajas-

ja alalle opiskelemaan hakeutumista. Ryhmän

ta oman alansa ja hakeutuu sekä pääsee alalle

jäsenten ollessa toisiinsa verrattuna samassa

opiskelemaan.

tilanteessa, ja koska ryhmään on hankkeessa

Toisten kohdalla pajat vaikuttavat siten, että

otettu maksimissaan vain kahdeksan osallis-

osallistujat ryhtyvät reflektoimaan omaa amma-

tujaa, prakticumilaiset ovat kokeneet ryhmään

tinvalintaansa. Prakticumeihin asiakkaita lähet-

osallistumisen turvalliseksi ja mukavaksi. Toi-

täneet ulkoisen verkoston edustajat ovat ker-

minta on tehokasta, sillä opettaja voi keskittyä

toneet pajojen vaikuttaneen osallistujiin siten,

vain prakticumilaisten ohjaukseen ja arviointiin.

että he ovat jääneet mielessään prosessoimaan

Oppilaitoksessa

on

keskusteltu,

kuinka

pajasta saamiaan kokemuksia.

prakticumit olisivat taloudellisesti perusteltavis-

Jotkut asiakkaat ovat halunneet osallistua

sa. Projektissa on yhteen pajaryhmään katsot-

useampaan pajaan, ennen kuin ovat päättä-

tu tarkoituksenmukaiseksi ottaa maksimissaan

neet alasta, jolle oikeasti suuntautua. Jotkut

kahdeksan osallistujaa. Määrä on puolet talou-

ovat pajaan osallistumisen kautta hyväksyneet

dellisesti kannattavan opiskelijaryhmän koosta.

ajatuksen omasta soveltuvuudestaan tai sovel-

Perusteena prakticumien taloudellisuudelle on

tumattomuudestaan alalle. Viimeksi mainittuun

niiden ohjauksellinen hyöty. Toiminnan kautta

ryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi terveydelli-

osallistujat löytävät oman ammattialansa ja näin

sistä rajoitteista kärsivät henkilöt.

välttyvät väärästä koulutusalan valinnasta johtuvasta keskeyttämisestä.

Käytännön kokemus on osoittanut, että prakticum-pajat ovat toimintamuodoiltaan hyö-

Moni prakticum-pajoihin osallistunut nuori

dyllisiä niihin osallistuvien asiakkaiden, oppi-

aikuinen on syrjäytymisvaarassa. Yhteiskun-

laitosten, oppilaitosten ulkoisten asiakkaita pa-

nallisestikin on merkittävää, että nuoret aikuiset

joihin ohjaavien verkostojen sekä yhteiskunnan

löytävät oman ammattialansa ja siihen johtavan

kannalta.

koulutusväylän. Ammattiin kouluttautuminen ja

56

Uranvalinnan kannalta prakticumit hyödyt-


Kuva 12. Lukuvuonna 2012–13 prakticum-pajalaisista 30 % on aloittanut opiskelunsa Esedussa. Kuva: Jukka Pesonen.

57


Koulutuskokeilun prosessi alusta loppuun SAMI:ssa

58


8.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on tarjonnut koulun lukuvuoden aikana koulutuskokeilui-

Tapaaminen (1-2 tuntia)

ta ”non-stop” yksilöllisesti sovittuina ajankohtina

Asiakas, po

asiakkaan tarpeiden mukaan.

Perehdytys, tiloihin tutustuminen (1-2 tuntia)

Palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät palvelun asiakkaan tarpeen mukaiseksi ja huolehtivat sisällöistä, lukujärjestyksestä, tarvittavista työvaatteista…

Asiakas, po ja vastuuopettaja

Keskustelu: koulutuksen sisältö ja ammatin vaatimukset (1-2 tuntia) Asiakas, opo

po = palveluohjaaja ku = koulukuraattori opo = opinto-ohjaaja

Kuva 13. Koulutuskokeilu

Opiskelija seuraa oppitunteja, tekee harjoituksia Asiakas, opettaja

Opiskelunaikaisen tuen tarpeen selvittäminen, kartoitukset (1-3 tuntia)

Loppupalaute (1 tunti) Asiakas, opettaja, po

Asiakas, po/ku, erityisopettaja

Lausunnon kirjoittaminen TE-toimistolle ja asiakkaalle (1 tunti) Po

59


1. vaihe: HAKEUTUMINEN Koulutuskokeiluun haun voi tehdä asiakas itse

sällöstä ja ammatin vaatimuksista asiakkaalle

tai hänen yhteistyökumppaninsa. SAMIn palve-

yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Hän tapaa

luohjaaja jalkautuu tarvittaessa asiakkaan mah-

asiakkaan päivittäin ja kerää palautetta asiak-

dollisen lähettävän tahon luo ensitapaamiseen,

kaalta ja koulutuskokeilun henkilökunnalta.

jossa aloitetaan koulutuskokeilun räätälöinti

Koulutuskokeilun aikana voidaan selvittää

asiakkaan tarpeiden mukaiseksi tai vaihtoeh-

mahdollista opiskeluaikaisen tuen tarvetta kes-

toisesti asiakas voi tulla tapaamiseen koululle.

kusteluin ja kartoituksin. SAMIn koulukuraatto-

Silloin myös tiedotetaan mahdollisista esteistä

ri, palveluohjaajat ja erityisopettajat käyttävät

opiskella/työskennellä ko. alalla. Seuraavassa

menetelminä aloittavien opiskelijoiden tuen

vaiheessa asiakas tapaa palveluohjaajan li-

tarpeen kartoituksia: keskustelut elämäntilan-

säksi koulutusalan nimeämän vastuuopettajan

teesta, oppimisvalmiuksista, opiskeluhistoriasta

ja perehtyy oppilaitokseen. Tavoitteena ennak-

ja -kokemuksista, oppimisvaikeuksien kartoitus

kotapaamisilla on ollut madaltaa kynnystä tulla

Niilo Mäki -instituutin lukiseulalla ja matematii-

tutustumaan koulutukseen.

kan ja englannin lähtötasotesteillä.

Palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät

Opinto-ohjaaja kertoo mm. koulutukseen

koulutuskokeilun asiakkaan tarpeiden mukai-

hakeutumisesta, opintojen rahoittamisesta ja eri

seksi. Järjestelyjä vaativat mm. lukujärjestys,

vaihtoehdoista opiskella eri tutkinnoissa.

teoriatunnit, käytännön harjoitukset, tarvittavat

Koulutuskokeilun aikana alan opettaja arvioi

työvaatteet ja turvavarusteet sekä vierailut työ-

asiakkaan opiskeluvalmiutta alalle ja antaa siitä

paikoilla.

palautteen. Myös asiakas arvioi omia työtaito-

2. vaihe: KOULUTUSKOKEILU

3. vaihe: PALAUTE

Asiakas seuraa koulutuskokeilun aikana oppitun-

Loppupalautekeskusteluun

teja ja tekee käytännön harjoituksia alan opiske-

lopussa osallistuvat asiakas, vastuuopettaja ja

lijoiden mukana. Hän osallistuu työpaikkavierai-

palveluohjaaja. Palveluohjaaja tekee kirjallisen

luihin sekä tutustuu verkko-opetukseen ja muihin

lausunnon asiakkaalle. Se sisältää mm. koulu-

SAMIssa käytössä oleviin oppimisympäristöihin.

tuskokeilun tavoitteet, kokemukset, mahdolliset

Ennen harjoitustöiden aloittamista hänet pereh-

löydökset, asiakkaan työkuntoisuuden ja opis-

dytetään koneiden ja laitteiden käyttöön ja osas-

keluvalmiuden alalle sekä suositukset jatkoon.

ton työturvallisuusohjeisiin. Hän käyttää alalla

Lisäksi voidaan käydä saattaen vaihtava pa-

vaadittuja työvaatteita ja turvavarusteita.

lautekeskustelu asiakkaan ja lähettävän tahon

Vastuuopettaja on tiedottava, keräävä, saattava ”lähiesimies”. Hän kertoo koulutuksen si-

60

jaan ja toimintaansa sekä motivaatiotaan alalle.

kanssa.

koulutuskokeilun


VALTTERI, 16 VUOTTA Valtteri aloitti peruskoulun jälkeen lukiossa, mutta mielenkiinto rakennusalaa kohtaan kasvoi ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelija keskeytti lukion tammikuussa 2014 ja oli yhteydessä SAMIin verkoston kautta. Järjestettiin yhteispalaveri, jossa olivat opiskelija, verkosto ja SAMIsta palveluohjaaja ja erityisopettaja. Yhteisellä

päätöksellä mahdollistettiin pitempikestoinen tutustuminen rakennusalan perustutkintoon. Rakennusalan lehtori Anne Taiponen teki Valtterin kanssa yhteistyötä lähes päivittäin kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana Valtteri ei ollut SAMIn varsinainen opiskelija vaan kirjoilla avoimessa ammattiopistossa ja teki töitä rakennusalan eri vuosikurssien mukana.

Kolmen kuukauden aikana opiskelija saa-

Valtteri sai toukokuun lopussa opintorekis-

vutti 13 opintoviikkoa erilaisia tutkinnon

teriotteen, jossa suoritetut tutkinnon osan

osan osia rakennusalalta:

osat on arvioitu. Näistä opinnoista tehdään

• raudoitus- ja betonointityöt, • perustustöistä työvälineisiin tutustuminen ja materiaalituntemus sekä rakennuspiirustusten lukutaito ja • runkotöiden perusteet.

OPPILAITOSNÄKÖKULMA

osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opiskelijan siirtyessä rakennusalan perustutkintoon. Aikaisemmin saavutettu osaaminen mahdollistaa nopeamman valmistumisen tutkinnosta.

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA

Positiivisia kohtaamisia opettajan ja ohjaavien aikuisten kanssa

Varmuus omalle alalle hakeutumisesta

Riittävä motivaatio ja riittävä tuki opintojen aloittamiseen ja niissä etenemiseen; lähtötasokartoitukset

Koulutukseen hakeutumisen tuki oppilaitoksesta

Opiskelijan soveltuvuus alan koulutukseen ja työtehtäviin

Positiivisen palautteen saaminen

Oppilaitosympäristössä toimiminen

Sosiaalinen ympäristö: oma toiminta ryhmässä, yhdessä ja yksin

Sosiaalinen toiminta ryhmätyötilanteissa

Realistinen käsitys omasta pystyvyydestä, osaamisesta ja oppimiskyvystä

61


Yksilรถohjaukset

62


9.

Avoimen ammattiopiston yhtenä keskeisenä

mitä enemmän sitä tehdään hyvässä yhteis-

toimintamuotona on ollut yksilöohjaus. Avoi-

työssä verkoston muiden toimijoiden kesken.

men ammattiopiston yksilöohjaus täydentää ja

Eri toimijoilla on erilaisia mahdollisuuksia tukea

tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja sekä lisämah-

asiakasta hänen urapolullaan. Lisäksi nykyiset

dollisuuksia muun palveluverkoston tekemälle

toimenpide- ja toimintamahdollisuudet ovat niin

tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyölle. Avoimen

monitahoisia ja alati muuttuvia, että yksittäinen

ammattiopiston vahvuutena koulutuksellises-

verkoston työntekijä ei pysty hallitsemaan kaik-

sa ohjauksessa on erityisesti se, että se toimii

kia yhteiskunnan tarjoamia palveluita.

oppilaitoksen sisällä. Tämä mahdollistaa suorat

Avoimen ammattiopiston yksilöllistä ohjaus-

kontaktit opettajiin ja oppilaitoksen ohjauksen

ta saaneilla on lähes kaikilla takanaan keskey-

ammattilaisiin.

tyneitä opintoja. TE-palvelut on ollut aktiivisin

Avoimessa ammattiopistossa saadun koke-

verkostotoimija tämän palvelun käyttämisessä.

muksen mukaan yksilöllistä ohjausta tarvitsevat

Lähes kaikki TE-palveluista tulleet asiakkaat

monet aikaisemmin opintonsa keskeyttäneet,

ovat tulleet nuorten neuvonnan tai ammatin-

jotka haluavat suorittaa kesken jääneet opinton-

valinnan ohjaajan lähettäminä vuoden 2012

sa loppuun tai suorittaa jonkun muun tutkinnon.

loppuun ja asiantuntijat vuoden 2013 alusta al-

Ohjauksen tarve korostuu erityisesti sellaisten

kaen. Toiseksi eniten ohjaukseen on tultu työvoi-

henkilöiden kohdalla, joiden keskeyttäminen

mapalvelukeskuksesta.

johtuu huonoista opiskelukokemuksista. Näitä

Avoimen ammattiopiston yksilöohjauspal-

kokemuksia voivat olla muistot kiusattuna ole-

veluja ei ole mainostettu yleisessä mediassa

misesta, oppimisvaikeudet, opiskelijan ja opet-

lukuun ottamatta yhtä radiomainosta yhteistyös-

tajan vuorovaikutussuhteiden vaikeus tai muut

sä aikuiskoulutuksen ohjaushankkeen OpinOvi

ns. kouluallergiaa aiheuttavat syyt. Ohjauksen

(Etelä-Savo) kanssa. Tämän johdosta asiakkai-

tarve voi johtua myös siitä, että henkilö ei ole

ta itsenäisesti suoraan toiminnan piiriin on tullut

vielä löytänyt omaa ammattialaansa.

vain muutamia. Avoin ammattiopisto-toiminnan

Avoin ammattiopistotoiminta on osoittanut,

alkuvaiheesta lähtien on katsottu parhaaksi

että haasteellisessa elämäntilanteessa olevan

tarjota palveluja ensisijaisesti henkilöille, jotka

koulutukseen ohjaus on sitä tuloksellisempaa,

ovat muun verkoston asiakkaina. Tämä linjaus

63


on osoittautunut hyväksi ainakin siinä mieles-

sä alalla opiskeluun ja saavat opettajalta tietoa

sä, että näin asiakkaiksi valikoituvat henkilöt,

alan koulutuksesta ja työtehtävistä. Jos asiak-

jotka muun verkoston arvioimana eniten hyöty-

kaalla on esim. jokin terveydellinen rajoite, niin

vät avoimen ammattiopiston palveluista. Näin

mm. TE-palvelut tai työvoiman palvelukeskus

avoimen ammattiopiston toiminnat kytkeytyvät

voivat ostaa hänelle maksimissaan kymmenen

kiinteästi asiakkaan muilta verkoston toimijoilta

päivän koulutuskokeilun.

saamaan palveluun.

Avoimen ammattiopiston yksilöohjatut asiak-

Tyypillisesti avoimen ammattiopiston ohjaa-

kaat ovat pääasiallisesti yli 20-vuotiaita nuoria

ja tapaa asiakkaan useamman kuin yhden ker-

aikuisia. Tämän vuoksi asiakas, joka haluaa

ran. Joidenkin asiakkaiden kohdalla ohjauspro-

opiskella ammattiin, ohjautuu lähes poikkeuk-

sessi kestää jopa kuukausia. Joidenkin osalta

setta aikuisopintojen piiriin. Joissakin tilanteis-

napakat muutamat, tiettyyn ajanjaksoon sisälty-

sa, joissa tutkinnon suorittaminen ammatillisena

vät yhteydenotot riittävät asioiden hoitamiseksi.

nuorten peruskoulutuksena on jäänyt pienestä

Aluksi tapaamiset ovat kasvokkain tapahtuvia,

kiinni, on perusteltua suorittaa tutkinto loppuun

mutta ohjausprosessin edetessä osa ohjauk-

nuorisopuolella.

sesta ja kuulumisten vaihdosta voidaan hoitaa puhelimitse. Tämä

nivelvaihe

Avoimeen

sen ns. normaalin hakumenettelyn kautta. Näin

ammattiopistoon sujuu yleensä joustavasti ja

verkostosta

varsinkin tilanteissa, joissa aikuiskoulutusha-

sujuvasti siksi, että lähettävän tahon ohjaaja ja

ku on meneillään, jolloin opiskelujen mahdol-

asiakas yhdessä ovat selvittäneet asiakkaan

linen aloittaminen ei veny asiakkaan tilannetta

tilannetta ja pohtineet sekä asettaneet ainakin

ajatellen turhan kauaksi. Toinen mahdollisuus

yleiset tavoitteet jatko-ohjaukselle. Alkukeskus-

opintojen ajoittamiseen on se, että selvitetään,

telussa voidaan jo pohdiskella tavoitteen realis-

voiko ryhmään, jonka tutkinnon suorittamisesta

tisuutta ja toteutusmahdollisuuksia.

asiakas on kiinnostunut, ottaa uusia opiskelijoi-

Tämän alkukartoituksen ja arvioinnin jälkeen avoimen ammattiopiston ohjaaja sopii ta-

ta kesken lukukauden tai jakson. Tämäkin on usein mahdollista.

paamisesta asiakasta kiinnostavan tutkinnosta

Sitten kun on selvinnyt opiskelun mahdol-

vastaavan opettajan kanssa. Tähän opettajan

linen alkamisajankohta, niin seuraavaksi mieti-

kanssa pidettävään palaveriin osallistuvat asi-

tään asiakkaan kanssa, opiskelisiko hän oma-

akas, avoimen ammattiopiston ohjaaja ja mah-

ehtoisesti opintotuella vai voisiko hän hakea

dollisesti asiakkaan ohjaukseen lähettäneen

paikkaa

tahon työntekijä. Tässä tapaamisessa opetta-

Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi, jos hen-

ja kertoo tarkemmin asiakasta kiinnostavasta

kilö on täyttänyt 25 vuotta, hän voi selvittää

koulutuksesta. Opettaja myös arvioi asiakkaan

mahdollisuutta suorittaa tutkinto työttömyys-

aikaisempia opiskelusuorituksia ja muuta alan

tuella tuettuna omaehtoisena koulutuksena.

osaamista.

64

Opiskelijaksi hakeutuminen voi tapahtua niin, että henkilö hakee opiskelijaksi oppilaitok-

työvoimapoliittisena

koulutuksena.

Avoimen ammattiopiston ohjaaja seuraa asi-

Jos asiakas on epävarma alastaan, niin

akkaan opiskelijaksi hakutilanteen kehittymistä

hänet voidaan ohjata tutkintokohtaiseen 1-2

ja tarjoaa tarvittaessa apuaan. Jos asiakas pää-

päivää kestävään prakticum-pajaan. Prakti-

see opiskelemaan ja aloittaa opintonsa, niin

cum-pajoissa, joita on järjestetty eri tutkinnoissa

ohjaaja seuraa tilannetta jonkin aikaa opintojen

lukukausittain, osallistujat tutustuvat käytännös-

alettua ja tukee tarvittaessa sekä opiskelijaa


että opettajaa opiskelujen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kokemus on osoittanut, että yleensä asiakas sulautuu aika nopeasti opintojen alettua opiskelijaksi muiden opiskelijoiden joukkoon eikä avoimen ammattiopiston ohjaajan apua paljoakaan enää tarvita.

65


Tuotteiden hinta

66


10.

Palvelujen hinta riippuu siitä millaista henki-

Nykyisten TE-palvelujen säännösten mu-

lökuntaa käytetään palvelujen toteutuksessa.

kaan prakticum-pajat ovat koulutuskokeiluita ja

Ammatinopettajien työ on kallista, mutta toisaal-

he ostavat sitä meiltä. Sparraus- ja uravalmen-

ta välttämätöntä tietyissä toteutusvaiheissa tai

nukset kuuluvat uravalmennukseen ja näitä pal-

muuten palvelun idea (esim. ammatillisen so-

veluja voivat ostaa TE-palvelut tai muut näistä

veltuvuuden arviointi) jää toteutumatta.

toiminnoista kiinnostuneet tahot.

Olemme alustavasti laskeneet, että yksi päi-

Kilpailuttaminen on kuitenkin selkeä uhka

vä prakticum-pajalla maksaa noin 80-140 euroa

oppilaitosten järjestämälle uravalmennukselle

riippuen osallistujien määrästä ja toteutusalas-

korkean hintansa vuoksi. Kilpailuvalttimme on

ta. Sparraus- ja uravalmennuskurssien hinnat

se, että pystymme järjestämään koulutuskokei-

jäävät pienemmiksi, koska niiden toteuttamises-

luja ja uravalmennusta aidoissa oppimisympä-

sa voidaan käyttää muutakin kuin opettajatyö-

ristöissä, joissa myös opiskelijan tulevat opinnot

tä. Taulukko on tehty kevään 2013 hintatiedoin.

tapahtuvat.

Huomioi uravalmennuksen osalta, että pidimme

Sparrauskurssien järjestämisestä olemme

tuossa vaiheessa uravalmennuksen 8 viikon

luopuneet, koska niille oli vaikea saada osal-

mittaisena, mutta päädyimme myöhemmin sii-

listujia. TE-palveluilla on ollut tämän tyyppistä

hen, että kuusi viikkoa on tehokkaampi.

koulutustarjontaa runsaasti ja ilmeisesti asi-

Henkilöstökulujen lisäksi on tietenkin lasket-

akkaat ovat jo hieman kyllääntyneet tällaiseen

tava tila- ja laitekulut sekä materiaalikulut. Käy-

koulutukseen. Otimme kuitenkin parhaat koke-

timme oppilaitoksen tiloja ja laitteita emmekä

muksemme sparrauksesta mukaan uravalmen-

tässä vaiheessa maksaneet niistä. Maksoim-

nukseen.

me henkilöstökulut ja materiaalikulut, joita tuli esimerkiksi henkilökohtaisista turvavarusteista. Asiakkaat ruokailivat omakustanteisesti.

67


HENKILÖSTÖKULUT SIVUKULUINEEN

SPARRAUSKURSSI (KESTO 4 PV), €

PRAKTICUMPAJA (KESTO 2 PV), €

URAVALMENNUSKURSSI (KESTO 8 VKOA), €

Sisällön suunnittelu

160

100

450

Kurssin/pajan järjestäminen ja koordinointi

60

210

650

Markkinointi, verkostoyhteistyö

180

120

1080

Toteutus

1344

700

12 450

Arviointi, jatkosuunnitelmat

96

150

750

YHTEENSÄ

1840

1280

15 380

/ASIAKAS/KURSSI

230

160

1923

/ASIAKAS/PÄIVÄ

58

80

48

Kuva 14 Henkilöstökulut palvelun tuottamisessa

68


9 = 6 + 3

2 1 = 8+4

6-5=1

3

10 8

10 =5 2 7 2=14 69


Mitä olemme oppineet? Lue ja vältä nämä sudenkuopat!

70


11.

Olemme koonneet tähän lukuun muutamia huo-

Minäpystyvyyden ollessa heikko asiakkaal-

mioitamme kehittämistyön ajalta. Osa niistä on

le on syntynyt esimerkiksi huonojen kouluko-

varmasti tuttuja kaikille kehittämistyötä tehneille.

kemusten myötä itsestään kuva kognitiivisesti

Kerromme kuinka meille on eräiden haasteiden

heikkona oppijana, tällöin hän tarvitsee tukea

kanssa käynyt.

muuttaakseen käsitystä omasta itsestään. Hän ei tarvitse erityispedagogiikkaa, vaan hän tarvit-

1. Selvitä vielä kerran osallistujan oppimisen onnistumiset ja haasteet!

see tsemppaajaa, joka näkee hänessä potentiaalisen oppijan.

tossa on tärkeää keskittyä oppimiseen ja

2. Rakenna ja toteuta koulutuskokeilut/pajat/ valmennukset asiakkaan tarpeista lähtien

opiskelutaitoihin sekä osaamiseen. On hyvä

Uravalmennuksen alkuvaiheessa toteutimme

saada tietoa näistä osa-alueista, vaikkei tavoit-

koulutuskokeiluja liian pitkinä ja perinteisinä.

teena olisikaan koulutuksen aloittaminen välittö-

Tämä oli mm. lukujärjestyksen ja resurssien

mästi.

varaamisen kannalta yksinkertaisinta. Mutta

Erilaisissa tuki- ja ohjausverkostoissa olleille nuorille on tehty erilaisia kartoituksia turhautumiseen saakka. Siksi avoimessa ammattiopis-

Oppimisen onnistumiset ja haasteet kertovat

nuorten odotukset kokeilulle ja niiden anti ei-

paljon nuoren minäpystyvyydestä jossa val-

vät riittävästi kohdanneet ja motivaatio laski. Ja

tavasti joko positiivista tai negatiivista voimaa.

poissaolojen määrät kasvoivat. Emme lähteneet

Luottamus omiin voimavaroihin ja usko omaan

nuorten tarpeista, vaan omista ja järjestelmän

selviytymiseen voi siivittää elämän kohti unel-

tarpeista.

mien saavuttamista. Epärealistiset tavoitteet ja

Seuraavaa kurssia lähdimme rakentamaan

odotukset itsestään ovat johtaneet tilanteisiin,

asiakkaan tarpeista. Lukujärjestykset ja kokei-

joissa nuori on turhautunut tavoitellessaan tut-

lut suunniteltiin vasta sen jälkeen, kun kurssi

kintoa, joka on ollut hänelle liian haasteellinen.

oli alkanut. Jokaiselle tarjottiin sitä mitä he ha-

71


Uravalmennus-kurssin koordinointi osoittautui

5. Verkostokumppaneita on enemmän kuin tiedätkään

haasteelliseksi, koska liikkuvia osia oli liian pal-

Etenkin jos olet pitkään ollut töissä samassa

jon. Malli ei ollut toimiva ja kurssin hinta nousi

paikassa, samalla paikkakunnalla, ajattelet tie-

korkeaksi.

täväsi kaiken paikkakunnan verkostoista. Me

lusivat miltäkin koulutusalalta. Asiakkaat kiittivät olemalla paikalla ja antamalla hyvää palautetta.

Sitten muutimme tarjonnan tietyille ennak-

opimme, että emme tienneet. Uusia toimijoita

koon kiinnostaville ja suunnitelluille aloille, mikä

tulee, organisaatioiden sisällä tehdään muu-

selkeytti myös lukujärjestysten tekemistä. Mutta

toksia ja monet muut asiat pitävät verkosto-

pienillä paikkakunnalla tämä rajaaminen vai-

yhteistyökentän jatkuvassa liikkeessä. Myös

keuttaa opiskelijarekrytointia. Esimerkiksi Mik-

verkostotyö elää mukana palvelujärjestelmien

kelin seudulla on osoittautunut vaikeaksi saada

muutoksessa. Tänään mahdoton voi jo huomen-

opiskelijoita metallialalle. Tuskin saisimme ko-

na olla mahdollista.

koon yhtä uravalmennuskurssia, jonka osallistujat olisivat kaikki suuntautuneet metallipuolelle.

4. Varmista, mistä asiakas saa toimeentulonsa kurssin aikana

Uravalmennus ja koulutuskokeilut ovat muuttuneet kilpailutettaviksi tuotteiksi. TE-palveluissa kokonaisuudessaan on tehty isoja muutoksia,

Asiakas ei lähde kurssille, jollei hänen toimeen-

jotka näkyvät myös asiakkaidemme arjessa.

tulonsa ole kunnossa. Työttömyysturvan säily-

Samoin muutoksessa ovat edelleen myös am-

minen kurssin aikana oli meidän hankkeemme

matillisen koulutuksen järjestäminen, opiskelu-

alussa (2011) yksi kuumista kysymyksistä. Alku-

huollon toteuttaminen ja monet opiskelevan tai

vaiheessa toteutimme toimintaamme koulutus-

työttömän hyvinvointiin ja valinnanmahdollisuuk-

kokeiluna, mutta vuoden 2013 jälkeen uraval-

siin liittyvät asiat. Mitä paremmin osaat suun-

mennuksena sekä koulutuskokeiluina (sparraus

nistaa palvelujärjestelmän muutosviidakossa,

ja prakticum-pajat). Kuntoutustuella on osallistunut muutama henkilö, mutta yhden asiakkaan kohdalla Kela kieltäytyi maksamasta matkakuluja, koska katsoi, ettei kurssi edistä asiakkaan ammatillista etenemistä.

72

6. Seuraa myös kansallisen tason päätöksen tekoa

sitä paremmin voit tukea asiakastasi tarpeenmukaisten palveluiden löytämisessä.


73


Avoin ammattiopisto Etel채-Savossa-hanke numeroina

74


12. 99

sai sparrausta

34

154

sai ohjausta ja täsmätukea kohti tutkintoa

prakticum -pajoilla

30

uravalmennuksessa, heistä jo 11 opinnoissa

Kuva 15 Asiakasmäärät 1.4.2011–30.6.2014

75


Hankeaika: 1.4.11–31.12.14

76

Rahoittaja:

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projekti Etelä-Savon elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskus, OPM:n hallinnonala

Ohjelma:

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Ohjelman osio:

Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja:

3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Budjetti:

981 761 e

Toteutusalue:

Etelä-Savo

Asiakasmäärä:

Yhteensä 317, joista naisia 129 (30.6.2014)

Suurin ryhmä 15-24 v. miehet ( 33%), joilla suurimmalla osalla vain perusasteen koulutus

Maahanmuuttajia 24%

Heikossa työmarkkina-asemassa 37%


77


N채in toimintaamme arvioitiin

78


13.

Hankkeen ulkopuolisena arvioijina toimivat yhteistyössä Kogni Oy ja Aksessio Oy. He aloittivat arvioinnin syksyllä 2011 ja arviointi päättyi vuoden 2012 lopussa. Hanketta arvioitiin vuoden 2013 ja -14 osalta asiakkaiden palautekyselyllä. Arvioinnin päätavoitteena oli vaikuttavuuden arviointi, mutta ulkoinen arviointi toimi myös projektiprosessin ohjaajana. Avoin ammattiopisto -hankkeen ulkoisen arvioinnin lähtökohtana oli kehittävän arvioinnin konsepti. Lisäksi Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hanke oli mukana keväällä 2014 Ely-keskuksen teettämässä arvioinnissa ”Vauhdittajista vakinaiseksi toiminnaksi” 5.

13.1 Arviointitoimenpiteet Ulkoisen arvioinnin toimenpiteitä toteutettiin seuraavasti:

3.) Projektiprosessin toinen arviointipysäkki: yhteistyökumppaneiden puimala 18.9.2012 ja nuorten ryhmähaastattelu 18.9.2012 4.) Johdon haastattelut marraskuussa 2012 ja avainhenkilöiden haastattelu marras-joulukuussa 2012 5.) Loppuraportti tammikuussa 2013

13.2 Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat arvioijien näkökulmasta Arvioijat

hahmottivat

Avoin

-hankkeen ensisijaisesti ohjauksellisen toiminnan hankkeeksi, jonka avulla kehitettiin toimintakonseptia ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten auttamiseksi: löytämään elämäntilan-

1.) Lähtötila-analyysi: ajankohta 13.10.2011 ja siihen perustuva arviointisuunnitelma 20.11.2011.

teeseensa, opiskelukompetensseihinsa ja kiin-

2.) Projektiprosessin ensimmäinen arviointipysäkki (hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, vaikuttavuus): ohjausryhmän ja avainhenkilöiden arviointitilaisuus TUTKA -mallilla 2.4.2012).

omien vahvuuksien ja kiinnostusten tunnistami-

nostuksensa alueeseen sopiva ammatillisen koulutuksen alue ja muoto. Kyse on pitkälti sesta, erilaisiin koulutusaloihin liittyvän tiedon ja tuntuman lisäämisestä sekä opiskelumotivaation ja sitoutumisen lisäämisestä. Hankkeen aikana kehittämät toimintamuo-

Vauhdittajista vakinaiseksi toiminnaksi : Ulkoinen arviointi Etelä-Savon nuorten ESR-hankkeista Pitkänen, Sari; Harju, Henna; Spangar, Timo (2014-05). http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-314-026-4>

5

Ammattiopisto

79


dot muistuttavat aikuiskoulutukseen henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen tavoitteita ja toimintatapoja. Ohjauksessa keskeisenä tehtävänä on auttaa osallistuvia nuoria avaamaan uusia kytkeytymisen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään. Avoimen ammattiopiston eri foorumit - prakticum - ja sparrauspajat sekä rekrytointitilanteet - muodostavat välitilan, joka mahdollistaa uusia kytkeytymiä, joissa ammatillisen polun muovaaminen pääsee alkuun.

13.3 Arvioinnin erilaiset tasot Ulkoisen arvioinnin viitekehyksen mukaisesti

• siirtyminen uuteen joustavaan toiminta konseptiin ja uuteen toimintakulttuuriin omassa organisaatiossa • toimijoiden yhteistoimintatapojen ja yhteisen toimintapolitiikan kehittyminen Näitä eri tasoja avainhenkilöt ovat arvioineet yhteistoiminnallisesti TUTKA –mallilla.

13.4 Arvioinnin satoa

Avoin Ammattiopisto-hankkeen onnistumista

13.4.1 Kohtaamisen taso

tavoitteidensa saavuttamisessa arvioitiin seu-

Itsearvioinnin pohjalta saa sellaisen käsityk-

raavilla tasoilla.

sen, että Avoin ammattiopisto on vastaamassa

Kohtaamisen taso - ohjauksellisten toimintatapojen kehittäminen

todelliseen tarpeeseen henkilökohtaistamisen ja ohjauksellisen työotteen kehittämisessä. Hanke on jo nyt tuottanut monta tarinaa onnistumisista

• henkilökohtaistamisen ja ohjauksellisen työotteen vaikutukset oppijoiden oppi miskokemuksissa, tuloksissa ja työ elämäsuhteessa • löytyikö Avoimen ammattiopisto kautta uusia eteenpäin vieviä kytkentöjä ja reittejä - uusia mahdollisuuksien ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

haasteellisissa elämäntilanteissa olevien asiak-

Joustavien järjestelyjen taso - em. toimintatapojen laajentaminen ja juurruttaminen koko organisaation toiminnaksi

kemuksia.

• oppijalähtöisten menetelmien oppiminen ja käyttöönotto

80

Toimintakonseptin kehittämisen/kulttuurisen oppimisen taso - toimintatapojen vakiinnuttamisen ja pitkäjänteisen kehittämisen varmistaminen

kaiden kohtaamisissa. Kokemukset henkilökohtaistamisesta ja ohjauksellisesta työotteesta sekä niiden vaikutuksista ovat sekä itsearviointiin osallistuneiden omien kokemusten että opiskelijapalautteen mukaan hyvät. Osallistujapalautteen mukaan työote on toiminut ja tuottanut onnistumisen koYhteistyökumppanit olivat lähinnä tahoja, jotka ohjaavat asiakkaitaan Avoimeen ammattiopistoon osana pidempää ohjausprosessiaan. Heidän mielestään hanke on onnistunut ydinta-

• uusien menetelmien kehittäminen (sparraus, ohjaus- ja tukipalvelut, prakticum-pajat jne.)

voitteensa, uudenlaisen joustavan väylän raken-

• ohjauksellisen tuen organisointi paikallisesti (rekrytointi ja jälkiohjaus)

minnallinen, ajallisesti ja sisällöllisesti joustava

• toimijoiden yhteistuotannon kehittyminen (koulutustarjonnan kehittyminen)

nustavia", "uskottava innovatiivinen ja kokeileva

• tuki ”ylhäältä” (johtaminen, strategiat jne)

tuminen sinänsä - ei tarvitse sitoutua, voi myös

tamisessa koulutukseen: "avoin ammattiopisto on täyttänyt hyvin sen tarpeen, että saatiin toiväline käyttöön", "yhteiset kokeilut olleet kanote", "nuoren kannalta tärkeää; kokeilu on onnis-


epäonnistua. Antaa tietoa omasta tilanteesta ja

ammattiopisto on yksi linkki tässä kokonaisuu-

suuntautumisesta", "oppilaitokselle epätavan-

dessa; he ovat saaneet foorumin toteuttaa sel-

omainen ote; lupa olla myös kiinnostumatta",

laista, jonka tarve on havaittu aiemmin ja johon

"jos taustalla on huonoja oppimiskokemuksia,

on nyt mahdollistunut. Siten tämäkin yhteistyö

tässä hankkeessa lähestytään eri tavalla - pyri-

sujuu vankalta pohjalta. Avoin ammattiopisto on

tään saamaan aikaan onnistumisten ketju".

muodostunut osaksi aiempaa ohjauksellisten

Avoin ammattiopisto näyttäytyi kumppaneil-

ihmisten verkostoa.

le "portaalina", jonka avulla pääsee asiakkaan

Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä hank-

asiassa oppilaitosympäristössä eteenpäin ja

keen puitteissa kehitettyihin menetelmiin ja toi-

jossa toimitaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan

mintatapoihin, joista keskeisinä prakticum -pa-

tarpeiden pohjalta. Toimintamallin nähtiin taval-

jat ja sparrauspajat.

laan muistuttavan perinteistä koulutuskokeilua;

Kaiken kaikkiaan avoin ammattiopisto koe-

nyt sille on selkeät rakenteet ja prosessit. Toi-

taan hyvänä yhteistyökumppanina, joka kulkee

mintaa pidettiin käsityömäisenä ja räätälöitynä

"tuntosarvet korkealla", "ei sano EI yhdellekään

ja arveltiin että massatoiminnassa ei vastaava

idealle", samalla "haastaa kumppaneita" ja jolla

toimintamalli ehkä toimi.

on "matalan kynnyksen työskentelytapa". Erikoke-

tyisen hyvänä pidettiin sitä, että avoin ammat-

mukset avoimesta ammattiopistosta olivat posi-

tiopisto tulee mahdolliseksi nuoren elämän eri

tiiviset. Haastateltavana oli kolme nuorta mies-

vaiheissa ja mahdollistaa vahvuuksien esiin

tä. Haastateltavat kokivat tulleensa kuulluksi ja

saamisen.

Toimenpiteisiin

osallistuneiden

ymmärretyksi sekä autetuksi ratkaisun löytämi-

Avoimessa ammattiopistossa nähtiin vielä

sessä. Pajat olivat hyvin toteutettuja, mukavia

kehittämisen tarvetta erityisesti rekrytointivai-

ja hyödyllisiä, opettaja opetti hyvin. Jokaisella

heen hiomisessa. Tämä on kriittinen piste koko

haastateltavalle osallistumisesta oli myös konk-

avoin ammattiopisto-toiminnan onnistumisen

reettista hyötyä jatkosuunnitelmien kannalta.

kannalta. Oleellista on nähdä nuoren palvelu-

Näiden havaintojen pohjalta voimme tehdä

prosessi pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti siten,

johtopäätöksen, että kaikkiin neljään vaikutta-

että prosessiin osallistuu eri tahoja, jotka muo-

vuuden ulottuvuuteen (huolen väheneminen,

dostavat kokonaisvoimavaran nuoren autta-

uteliaisuuden lisääntyminen, hallinnan vahvis-

miseksi kohti työelämää. Prosessi ylittää ehkä

tuminen sekä usko itseen ja mahdollisuuksiin)

monienkin organisaatioiden rajoja, jolloin nivel-

ovat lisääntyneet.

vaiheiden ylityksestä on huolehdittava hyvin.

Ryhmähaastattelun ohella tavoitimme myös

Verkostomaisen toiminnan ja monitoimijuu-

kaksi nuorta, jotka olivat keskeyttäneet pajan.

den osalta on vielä kehitettävää. Nyt olemassa

Syyksi he kertoivat oman elämäntilanteensa

olevan tiiviin yhteistyöverkoston ulkopuolella

ohella sen, että vierastivat ”koulumaista ” työs-

on "seuraava vyöhyke", jossa on paljon poten-

kentelytapaa. Merkille pantavaa on, että mo-

tiaalisia yhteistyökumppaneita, joilla ei ole yh-

lemmat kuitenkin antoivat positiivisen palaut-

teistä historiaa ja toimintakäytäntöjä. Yhteistyön

teen ohjaajien toimintatavasta ja asenteesta.

laajentaminen edellyttää yhteisiä sopimuksia,

13.4.2 Joustavien järjestelyjen taso

uusia rakenteita, toimintaperiaatteita jne. jotka ohjaavat yhteistyötä jatkossa.

Yhteistyökumppanit ovat kokeneita ohjausalan

Esedun johdon haastattelut tehtiin tilan-

ammattilaisia, joilla pitkä linja tällä alalla ja avoin

teessa, jossa oli vielä tuore tieto, että opintojen

81


aloittamispaikkoja tullaan karsimaan nykyisestä

tukea hän tarvitsee ja avoin ammattiopisto tar-

2700:stä 500 paikalla.

joaa rakenteen, jolla voidaan ottaa "kunnollinen

Eräs haastelluista totesi, että oppilaitos toi-

koppi" nuoren vastaanottamisesta sekä oikean

mii “tuotantokoneen ehdoilla”, ja tuohon ”ko-

täsmäpalvelun tarjoamisesta. Oppilaitoksessa

neeseen” avoimen ammattiopiston ohjaukselli-

olisi oltava yksi ohjauksen puhelinnumero, jos-

nen lähestymistapa ei helposti istu.

ta voi päästä eteenpäin erilaisten tarpeidensa

Hyvänä pidettiin, että prakticum-pajoja on

kanssa. Olisi tärkeää saada "kasvot palvelulle".

pystytty tuotteistamaan ja niiden myötä opettajien yhteistyö ammattiopiston ohjaajien kanssa on ollut kannustavaa. Jokainen otti myös esille, että hankkeen myötä ei ole pystytty avaamaan oppilaitoksen koulutustarjontaa. Hankkeen nimeä pidettiin harhaan johtavana, koska se luo mielikuvan jostain samantyyppisestä kuin “avoin yliopisto”. Kaiken kaikkiaan tulkintamme mukaan johto piti avoimen ammattiopiston toimintaa hyvänä, vaikka eräs johtajista oli taipuvainen kyseenalaistamaan, kuuluuko ohjaus työ ennen opiskelijaksi ottamista edes oppilaitoksen tehtäviin.

13.4.3 Toimintakonseptin kehittämisen/ kulttuurisen oppimisen taso Oppilaitoksen perusrakenteet koetaan vielä

82

13.5 Arvioinnin johtopäätöksiä Arvioinnin aikana toteutetut puimala-työpajat, itsearvioinnit, yksilö- ja ryhmähaastattelut auttoivat identifioimaan hankkeen tilaa eri ulottuvuuksilla ja toisaalta niitä haasteita, joihin jatkossa on syytä kiinnittää huomiota. Avoin ammattiopisto -hankkeessa on onnistuttu tuottamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia menetelmiä, niiden variaatioita hyvin ja hiomaan prakticum-pajat tuotteistukseen saakka. Toiminnalla on saatu aikaan hyviä tuloksia osallistujien etenemisen tukemisessa. Horjuvuutta on vielä jälkiohjauksen ja vaikutusten pidemmän aikavälin seurannan osalta.

joustamattomiksi; ne eivät tue hankkeen sisäl-

Huolen aiheena on se, miten hyvin kehitty-

löllistä toimintaa. Silti on saatu aikaan hyvää

nyt toiminta pysyy elossa sellaisessa toiminta-

toimintaa, erityisesti niveltämällä hanke osaksi

järjestelmässä, jonka toimintaperiaatteet eivät

oppilaitoksen yleistä ohjaustoimintaa. Tällaisella

välttämättä kattavasti tue tämän kaltaista toi-

sulautumismenettelyllä avoimen ammattiopis-

mintaa. Jos oppilaitoksen toiminnan logiikka

ton profiili ei nouse liian korkealle, vaan koetaan

on tuotantokoneen logiikka (johdon edustajan

omaksi toiminnaksi.

ilmaus), on vaikea sovittaa ohjauksellinen ajat-

Toimintakulttuuri oppilaitoksessa on vielä

telu tuotannon ajattelun kanssa. Ydinkysymys

perinteinen eikä tue kokonaisvaltaisesti avoin

on, millaisen merkityksen ja roolin oppilaitoksen

ammattiopisto-konseptin toteutumista. Toimijoi-

johto asettaa avoin ammattiopisto-toiminnan

den kokemuksen mukaan eri tahoilla vallitsee

kaltaiselle ohjaukselliselle työlle oppilaitoksen

"olet oman onnesi seppä" -asennetta ja toimin-

puitteissa; mikä sen strateginen tehtävä koko-

taa rajataan tarkalleen "omille tonteille". Näin

naisuudessa on. Näkeekö johto sen yhtenä si-

yhteistoiminnallisuus ja rajojen ylityspyrkimyk-

nänsä arvokkaana toimintatapana, vai uuden

set kohtaavat vastustusta ja kitkaa pitäen yllä

toimintakulttuurin ituna?

"asioiden ja oppijoiden pallottelua". Tavoitevisio

Nuorten yhteiskuntatakuuja nuorisolaki an-

on esim. sellainen, että TE-toimisto osaa neu-

tavat nuorille subjektiivisen oikeuden saada

voa mikä olisi asiakkaalle se taho, jonka apua ja

tukea ja ohjausta työelämään siirtymiseen liitty-


vässä elämänsä vaiheessa. Pitäisikö oppilaitoksen ydintehtävä, ammattiosaamisen tuottaminen nähdä tässä valossa? Koko avoin ammattiopisto -hankkeen onnistumisen kannalta on oleellista, miten koko palveluverkosto saadaan toimimaan synkronisesti; esim. miten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tai koulun keskeyttämisaikeissa olevat opiskelijat saadaan tavoitettua ajoissa ja ohjattua palveluiden piiriin, miten nivelvaiheessa yhteistyö toimii ja miten avoimen ammattiopiston jälkeen jatko-ohjauksella varmistetaan suunnitelmien toteutuminen.

LÄHTEET Paul Jääskeläinen Kogni Oy, Anita Keskinen, Aksessio Oy: Arviointiraportti - Itsearviointi 2.4.2011 Raportti: Puimala 18.9.2012 Arvioinnin loppuraportti 14.1.2013

83


Yhteenveto ja kiitokset Kun lähdimme rakentamaan avoin ammattiopis-

nuorisotakuun yhtenä toteuttamiskeinona. Avoi-

to-mallia, edessämme oli monenlaisia yhteis-

messa ammattiopistossa on useita sellaisia ele-

kunnallisia haasteita: nuorisotakuun toteuttami-

menttejä, joita tutkimusten mukaan tarvitaan,

nen, kasvava työttömyys ja Etelä-Savon alueen

kun syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osalli-

heikko koulutustaso. Kohderyhmäämme kuu-

suutta halutaan tukea ja vahvistaa.

luivat kaikki ne etelä-savolaiset, jotka syystä tai

Toimintamme on perustunut moniamma-

toisesta tarvitsivat ammatillista koulutusta. Käy-

tilliseen ja poikkihallinnolliseen työskentelyyn.

tännön työssämme suurimman asiakasryhmän

Olemme toimineet osana alueellista verkostoa.

muodostivat nuoret miehet.

Olemme etsineet jäykästä koulutusjärjestelmän

Nuoren tai kenen tahansa pitkään työttö-

opiskelijan mentäviä aukkoja saadaksemme

mänä olleen kanssa työskennellessä nousee

asiakkaamme suorittamaan opintoja joustavasti

mieleen usein kysymyksiä: Näemmekö ihmisen

ja hänelle sopivalla tavalla. Ratkaisujen etsintä

takuiden ja tavoitteiden takaa? Mitä hän todella

on vaatinut sekä nuorten että aikuisten koulu-

tarvitsee tarttuakseen oman elämänsä ohjai-

tusjärjestelmän tuntemista, oppilaitoskulttuurin

miin? Mikä saa hänen liikahtamaan kotisohvalta

ymmärtämistä ja pedagogista osaamista.

koulu/urapolulle?

84

Asiahan ei pitäisi mennä näin: meillä on hyvä

Avoimessa ammattiopistossa tavoitteena ei

ammatillisen koulutuksen järjestelmä, mutta jo-

heti ole välttämättä ammatillisten opintojen aloit-

ka on ajoittain kuin muuri. Motivoitunut opiskeli-

taminen tai suorittaminen. Uravalmennus- ja

ja ei pääse muurin läpi tai yli millään. Nyt ei ole

sparrauskurssit ja prakticum-pajat herättelevät,

hakuaika, ryhmässä ei ole tilaa, nuorten puolella

kannustavat ja motivoivat opiskelijaksi aikovia

tehtyjä opintoja ei hyväksytä aikuisten puolella

opintojen pariin. Myös oppimisen ilon löytämi-

(aloita alusta), liian nuori työvoimapoliittiseen

nen ja kokeminen ovat rekrytointivaiheessa hy-

koulutukseen, opettaja ei ota takaisin ”häirik-

vin tärkeitä.

köä”, ei ole aikaa tehdä henkilökohtaistamista:

Ihmisille, jotka ovat häilyneet eräänlaisessa

nämä ovat osa eteemme tulleita haasteita, kun

välitilassa esimerkiksi työttöminä olleessaan,

olemme yrittäneet saada henkilön opiskelijaksi.

tarvitsevat konkreettisia, pieniä askelia, joiden

Haasteita on voitettu ja 30.3.2014 tehdyssä

avulla tavoitella ja tutustua työelämään tai/ja

laskennassa Etelä-Savon ammattiopistossa ja

koulutukseen. Tutkinnon osan tai työelämäkort-

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opis-

tien suorittaminen ovat useimmille sopivan ko-

keli 112 avoimen ammattiopiston toimenpiteis-

koisia alkupaloja opintojen maailmaan.

sä ollutta asiakasta. Lisäksi olemme ohjanneet

Avoin ammattiopisto-malli nousi hankkeen

muutamia asiakkaita toimialueidemme ulkopuo-

aikana myös valtakunnalliseen keskusteluun

lelle erityisammattikouluihin. Pidämme lukua


erittäin hyvänä ja olemme seuranneet heidän opintojensa kulkua. Joukossa on jo niitä, jotka ovat suorittaneet keskenjääneet opinnot loppuun, osa on suorittanut tutkinnon osan/osia, osa on edelleen opinnoissa, mutta tietysti on muutama keskeyttänytkin. Esitän lämpimät kiitokset kaikille Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hankkeen kehittämistyössä mukana olleille. Jokaisen työ on vienyt eteenpäin perustavoitteitamme; joustavuutta koulutusväylille sekä tukea ja ohjausta siirtymävaiheisiin.

Mikkelissä 10.9.2014 Marianne Hyttinen-Lilja

Työhuoneemme liitutaulun teksti, joka ohjasi työtämme: "Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta." - Albert Einstein

85


Kirjoittajat (aakkosjärjestyksessä)

Mirja Holappa on koulutukseltaan erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, joka työskentelee tällä hetkellä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa ryhmänohjaajana ja opettajana valmentavassa ja kuntouttavassa (vaku1) koulutuksessa. Hän on ollut kehittämässä mm. ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti) aivan hankeen alusta alkaen, vuodesta 2006. Avoin ammattiopistohankkeessa hän työskenteli projektityöntekijänä opetuksen ohessa. Marianne Hyttinen-Lilja on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä (YTM), joka on työskennellyt mm. sosiaalityöntekijänä ja ammatillisen toisen asteen kuraattorina. Hän on ollut mukana useissa opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opetuksen kehittämishankkeissa (mm. Työkoulu 2000, Muuntaja/ Varikko-hanke, Venttiili-hanke). Avoin ammattiopisto-hankkeessa hän työskenteli projektipäällikkönä. Tiina Lajunen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Hän on Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa palveluohjaajana.

86

Tuula Laukkanen on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti (FL). Hän on opettaja sekä laaja-alainen erityisopettaja ja kouluttautuu parhaillaan myös kuntoutuksen ohjaajaksi (AMK). Työkokemus on pääosin opetus-, ohjaus- ja koulutustehtävistä. Viime vuosina hän on toiminut Venttiili- ja Avoin ammattiopistokehittämishankkeissa erityispedagogina. Jukka Pesonen on koulutukseltaan kasvatustieteen kandidaatti (KM). Hän on suorittanut myös opettajan tutkinnon ja kouluttautunut opinto-ohjaajaksi. Pesonen on toiminut työuransa aikana mm. erilaisissa nuorten ja aikuisten ohjaustehtävissä. Viime vuosina hän on toiminut eri projekteissa, joista esimerkkeinä Oppivat työpajat-, Venttiili- ja Avoin ammattiopisto -hanke. Avoin ammattiopistohankkeessa hän teki erilaisia yksilö- ja ryhmäohjaustehtäviä. Lisäksi hän vastasi hankkeessa prakticum-pajojen toteutuksesta.


LIITE 1

Lupa tiedonsiirtoon (valituksi tullut täyttää)

Annan luvan lähettää uravalmennustani koskevan lausunnon minut uravalmennukseen ohjanneelle taholle:

kyllä

ei

Kuvauslupa: minusta yksin tai ryhmässä otettuja valokuvia saa käyttää Avoin ammattiopisto -hankkeen tiedotteissa, markkinoinnissa tai julkaisuissa.

kyllä

ei

Sitoudun osallistumaan uravalmennukseen ja siihen sisältyviin toimintoihin ajalla 25.03.–03.05. 2013 (6 viikkoa). Uravalmennuksen mahdollisesta keskeyttämisestä sovitaan aina erikseen yhdessä osallistujan, ohjaavan tahon ja valmennuksen järjestäjän kanssa.

Paikka ja aika ................................................................................................................................. Allekirjoitus ja ................................................................................................................................ Nimenselvennys

Uravalmennukseen valittujen tiedot kirjataan Etelä-Savon ammattiopiston Primus-opiskelijahallintorekisteriin määräajaksi. Tiedot poistetaan rekisteristä hankkeen päätyttyä. Yhteystietoja käytetään projektin aikana tapahtuvaan yhteydenpitoon. Yleisiä osallistujia koskevia tietoja voidaan luovuttaa viranomaisille tilastointia varten ja käyttää projektin aikana tarvittavien asiakirjojen laadintaan. Rekisteriseloste on nähtävissä Etelä-Savon Koulutus Oy:n kirjaamossa, osoitteessa Otavankatu 4, 50100 Mikkeli. Lisäksi rekisteriselosteet on saatavilla esim. sähköpostitse seuraavilta henkilöiltä: Eeva Pyykkönen, Tiina Piira, Riitta Parkkinen, Seija Ihonen. Henkilöiden sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@esedu.fi. Rekisteriselosteen voi pyytää myös osoitteesta kirjaamo@esedu.fi. Henkilöllä, jonka tietoja on tallennettu henkilörekisteriin, on oikeus mm. tarkastaa ja korjauttaa omia tietojaan. Valmiita lomakkeita näihin tarkoituksiin löytyy tietosuojavaltuutetun sivuilta osoitteesta http://www.tietosuoja.fi/3186.htm. Näitä lomakkeita saa myös Etelä-Savon Koulutus Oy:n kirjaamosta. Tarkastus- ym. pyynnöt esitetään ko. rekisteriselosteessa mainitulle pääkäyttäjälle/vastuuhenkilölle.


Vierivä kivi ei sammaloidu – OpinOvesta tietoa, neuvontaa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle

– OpinOvesta tietoa, neuvoa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle

88


89


Aluksi

Olemme työstäneet tähän julkaisuun aikuisten

erityisen tuen tarve on huomioitava ja dokumen-

tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallin, joka

toitava ohjauksen alusta alkaen.

perustuu aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhankkeessa, OpinOvi

ohjaukselle hintaa, johon merkittävästi vaikut-

muksiin ja ajatuksiin.Etelä-Savon elinkeino- lii-

taa markkinointityön määrä ja laatu (luku 9).

kenne- ja ympäristökeskuksen sekä Euroopan

Haluamme nostaa tällä julkaisulla keskusteluun

sosiaalirahaston osittain rahoittama kehittä-

tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön laadun sekä in-

mishanke OpinOvi

tensiteetin yksilön erilaisissa elämäntilanteissa.

Etelä-Savo

on toiminut vuosina

2008-2014 Mikkelissä, Savonlinnassa ja Piek-

Yleinen kehityssuunta on viime vuosina ol-

sämäellä. Tätä mallia voi kuka tahansa soveltaa

lut, että palveluja siirretään sähköisiksi. Sähköi-

suunnitellessaan ja järjestäessään aikuisten tie-

siä palveluita ei kuitenkaan tulisi kehittää siten,

to-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.

että ne korvaavat täysin kasvokkain tapahtuvan

Julkaisun luvut 1-4 sisältävät tietoa kehittä-

ohjauksen. Verkkovälitteiset palvelut sopivat

mistyömme lähtökohdista, perusteluja toimin-

tiettyihin neuvonnan ja ohjauksen tarpeisiin ja

nallemme sekä arvopohjamme. Valtakunnallisen

tilanteisiin paremmin kuin toisiin. Sähköisten

ja

paikallisen tilanteen lisäksi tarkastelemme

palveluiden kehittämistyön tulisi pohjautua oh-

asioita elinkeinoelämän, koulutusorganisaation

jausprosessin erilaisten vaiheiden ja niihin liitty-

sekä yksilön näkökulmasta.

vien tarpeiden ja tavoitteiden tunnistamiseen ja

OpinOvi

-toimintamalli esitellään

verkkovuorovaikutuksen ominaispiirteiden huo-

luvussa viisi.Selvitämme siinä toimitamme kes-

mioimiseen. Vuorovaikutuksen lisäksi näemme

keistä ideaa sekä tieto-, neuvonta- ja ohjaus-

tärkeänä alueellisen verkostoyhteistyön, jossa

palvelun että verkko-ohjauksen näkökulmasta.

yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Eri orga-

Luvuissa 6-7 otamme esille keskeiset toimijat

nisaatioiden, sektoreiden ja hallintokuntien yh-

ja menetelmät, jotka edesauttavat aikuisen

teinen työskentely vähentää asiakkaan luukulta

koulutukseen lähtemistä ja kiinnittymistä. Koke-

luukulle kuljettamista.

Etelä-Savo

muksemme pohjalta henkilökohtaistaminen ja

90

Luvussa 8 olemme laskeneet elinikäiselle

, syntyneisiin kokeEtelä-Savo


Oppilaitokset saavat opiskelijoita ja keskeyttämisprosentit pienenevät

Asiakas saa koulutustiedon ja muun alkuvaiheen tuen samasta paikasta.

Op

inO

vi

Ete

lä-

Sa

vo

Ammatillisen aikuiskoulutuksen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen toteutuu koulutuspolun oikeassa vaiheessa

Kuva 1. OpinOvi Etelä-Savo 1.4.2008–31.12.2014.

91


Käsitteitä ja lyhenteitä

aikuinen: suorittanut oppivelvollisuuden

OpinOvi: aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, OpinOvi

. Hankkeen hallinnoijana

Etelä-Savo

asiakas: aikuisopiskelua harkitseva ja/tai ai-

Etelä-Savon Koulutus Oy, osatoteuttajina Itä-

kuisopiskelija, jotka itse tai jonkin muun tahon

Savon koulutuskuntayhtymä (Savonlinnan am-

kannustamana hakeutuu asiakkaaksi OpinOven

matti- ja aikuisopisto) ja Mikkelin Ammattikor-

palveluohjaajalle tai kopase.fi -verkkopalveluun.

keakoulu Oy (Mikkelin Ammattikorkeakoulu).

elinikäinen ohjaus: erilaisia toimia, joiden

opintopolku.fi: oppijoiden ja koulutuksen järjes-

avulla kaikenikäiset kansalaiset pystyvät mis-

täjien verkkopalvelu

sä tahansa elämänvaiheessa tunnistamaan valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa, teke-

palveluohjaaja: tieto-, neuvonta- ja ohjauspal-

mään mielekkäitä koulutukseen ja ammattiin

velua antava asiantuntija palvelupisteessä.

liittyviä päätöksiä sekä hallitsemaan yksilöllistä kehityskaartaan koulutus-, työ- ja muissa ym-

palveluohjaus: yksilöllistä tieto,- neuvonta- ja

päristöissä, joissa valmiuksia ja taitoja opitaan

ohjauspalvelua, jossa korostuvat asiakkaan ja

ja/tai käytetään. Elinikäistä ohjausta toteutetaan

palveluohjaajan vapaaehtoinen ja luottamuksel-

koulutus-, työ-, yhteisö- ja yksityisympäristös-

linen suhde sekä asiakaslähtöinen työskentely.

sä. (Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittä-

palvelupiste: palveluohjaajan kiinteä työpiste

mistyölle. ELGPN TOOLS No.1 s. 13)

Mikkelissä, Savonlinnassa tai Pieksämäellä.

kopase.fi: Etelä-Savon aikuiskoulutuksen verk-

TNO-palvelu: tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu

kopalvelu

tietopalvelu: ensisijaisesti yksisuuntaista tiedon jakamista ja levittämistä. Tietoa jaetaan

ohjaamo: ministeriöiden ja työmarkkinajärjes-

pääasiassa koulutusmahdollisuuksista, tarjolla

töjen valmistelema nuorisotakuun ja elinikäisen

olevista palveluista ja opintojen rahoitusvaih-

ohjauksen toimintatapa

toehdoista. Jaettavan tiedon sisältö perustuu tiedossa olevaan tai oletettuun asiakkaan tai kohderyhmän tarpeeseen.Tietoa voidaan jakaa kasvotusten, puhelimitse ja sähköisinä palveluina (sähköposti, some, Skype). Tiedon jakamisessa hyödynnetään myös eri medioita.

92


neuvontapalvelu: asiakkaan esille tuomaan tarpeeseen vastaamista vuorovaikutustilanteen tuoman tiedon perusteella. Palveluohjaaja vastaa asiantuntijana ja ymmärrettävästi asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Vuoropuhelu muodostuu lähtökohtaisesti neuvon pyytämisestä ja sen antamisesta. Neuvontapalvelua toteutetaan myös ryhmäpalveluna.Neuvontaa voidaan antaa kasvotusten, puhelimitse ja sähköisinä palveluina (sähköposti, some, Skype). ohjauspalvelu:

vuorovaikutteista

keskuste-

lua palveluohjaajan ja asiakkaan välillä, jonka tarve ja kohdentuminen lähtevät asiakkaasta. Ohjaus perustuu ajatukselle, että asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Asiakasta kunnioitetaan eikä asetuta hänen yläpuolelleen. Ohjaus on kokonaisvaltaista; asiakkaan koko elämäntilanne ja taustat vaikuttavat oppimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. Asiakas osallistuu itse aktiivisesti esille ottamiensa asioiden ratkaisemiseen. Ohjauksen keinoin parannetaan asiakkaan itsetuntemusta, itseohjautuvuutta, tiedonhankinta- ja päätöksenteko- sekä oppimisprosesseja. Ohjausprosessin tavoitteena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja voimaantumista.Ohjausta voidaan antaa kasvotusten, puhelimitse ja sähköisinä palveluina (sähköposti, some, skype).

93


Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun taustaa

94


1. Suomi ja etenkin Etelä-Savo ovat olleet ja ovat

tarvitaan niin opiskelijan, kouluttajan kuin mui-

edelleenkin suurten haasteiden edessä. Ete-

den tahojen näkökulmasta.Jotta aikuisväestö

lä-Savon väestö on Suomen ja ehkä koko

voidaan tavoittaa koulutukseen ja myös tätä

maailman ikääntyneintä. Myös koulutustaso on

kautta eteläsavolainen elämä turvata, edellyte-

maakunnassa maan alhaisimpia. Nämä kaksi

tään aikuiskoulutusorganisaatioilta selkeää yh-

seikkaa asettavat haasteita niin perusturvalle

teistyötä ja uutta palveluun perustuvaa toiminta-

kuin elinkeinoelämällekin. Suuret ikäluokat ovat

tapaa muiden toimenpiteiden ohella.

poistumassa työelämästä ja nuorten ikäluokat

Aikuisen näkökulmasta aikuiskoulutukseen

pienenevät. Samalla myös työelämä muuttuu

hakeutuminen johtuu terveydellisistä syistä,

kiihtyvällä nopeudella kautta maailman. Elinikäi-

työpaikan menetyksestä tai halusta vaihtaa

sen oppimisen tarve onkin tunnustettu yleisesti.

alaa. Keski-ikäisenä pysähdytään ja mietitään

Koulutus on suurten haasteiden edessä, koska

oikeasti mitä haluaa loppuelämänsä tehdä.

työssä olevia pyritään pitämään työelämässä

Silloin uudelleen kouluttautuminen ja itsensä

entistä kauemmin, työssäoloprosenttia pyritään

kehittäminen tulee ajankohtaiseksi. Usein lisä-

kasvattamaan ja samalla vastataan muuttuvan

koulutuksen hakeutumisen syyt eivät liity työ-

työelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän kannalta

hön,vaan halutaan esimerkiksi saavuttaa pa-

kouluttautuminen ja elinikäinen oppiminen ovat

rempi tasapaino yksityiselämän ja työn välillä

toiminnan ja tuottavuuden edellytyksiä. Työnan-

ja pystyä nauttimaan enemmän vapaa-ajasta ja

tajat haluavat myös panostaa koulutukseen ja

ihmissuhteista. Tällöin koulutus nähdään keino-

olla ainakin työntekijöidensä tukena koulutus-

na, jolla elämää voidaan muovata siten, että se

vaihtoehtoja pohdittaessa.

tarjoaa enemmän mahdollisuuksia itsensä ke-

Koulutusorganisaatiot ovat jo osittain vas-

hittämiseen ja onneen.Toistuva ja jatkuva kou-

tanneet haasteeseen. Aikuiskoulutusmahdolli-

luttautuminen on osa urakehitystä. Kun ennen

suuksia, niiden aikaisia opintososiaalisia etuuk-

siirryttiin opiskeluvaiheen jälkeen työhön, vuo-

sia ja opintojen aikaisia tukimuotoja on kehitetty

rottelevat nyt työ, työttömyys ja koulutusvaiheet.

eri tarpeisiin. Ne ovatkin jo melko kattavia. Työn-

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun tarjonta

antajayhteistyö on kehittynyt viime vuosina pal-

aikuisille on rajallista: sitä on saatavilla ainoas-

jon. Henkilökohtaistaminen, eri rahoituspohjien

taan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan päivästä

yhteensovittaminen ja työssä oppiminen ovat jo

tai viikosta, tiettyjen kanavien kautta ja palvelu

arkipäivää. Samalla kun moninaisuus lisääntyy,

keskittyy tiettyihin elämänvaiheisiin. Tämä rajoit-

tarjonta näyttää pirstaloituvan ja kokonaisuuden

taa palvelun elinikäistä ja elämänlaajuista saa-

hallinta vaikeutuu. Henkilökohtaistaminen tuo

tavuutta. Haasteellista on luoda innovatiivisia ja

tarpeen myös eri oppilaitostyyppien ja koulutus-

joustavia palveluita, joihin sisältyy palveluiden

tasojen vuoropuheluun. Neuvontaa ja ohjausta

itsenäinen käyttö.

95


Elinikäistä ohjausta koskevia säännöksiä

96


2.

Elinikäinen ohjaus nähdään elinikäisen oppimi-

hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja

sen tärkeänä osana, joka edistää sekä yhteis-

asiantuntemusta. (Koulutus ja tutkimus vuosina

kunnallisia että taloudellisia päämääriä. Elinikäi-

2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja

nen ohjaus lisää koulutuksen ja työmarkkinoiden

kulttuuriministeriö.)

tehoa ja ja tuloksellisuutta. Lisäksi se edistää

Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on

yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta. Seu-

katsonut, että elinikäisen ohjauksen toteutumi-

raavassa on koottu elinikäistä ohjausta määrit-

nen edellyttää seuraavien strategisten tavoittei-

täviä ja ohjeistavia säännöksiä, joiden pohjalta

den toteutumista

olemme kehittäneet ja toteuttaneet OpinOven tarjoamaa tieto-, neuvonta - ja ohjauspalvelua aikuisille. Joka neljäs vuosi valtioneuvosto hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman. Tällä hetkellä on voimassa Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016, kehittämissuunnitelma (OKM), jonka toteutumista arvioidaan vuonna 2015. Kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun,

1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena (Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15)

työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maa-

Toiminta ja taloussuunnitelma 2013-2016

ilman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020

sisältää suunnitelmakauden keskeiset määrälli-

mennessä. Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäi-

set ja laadulliset tavoitteet. Koulutuksen lainsää-

sen oppimisen periaatteelle. Ohjauksessa edis-

dännöllä, ohjauksella ja rahoituksella edistetään

tetään yhden luukun periaatteen toteutumista

koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja

siten, että ohjauksessa voidaan hyödyntää eri

tunnustamista kaikessa koulutuksessa. Elinikäi-

97


sen oppimisen periaatteen toteuttamiseksi on tärkeää, että tiedot ja taidot saadaan näkyväksi ja osaamiselle annetaan täysi arvo riippumatta siitä, missä, milloin ja miten osaaminen on hankittu. Opiskelijoiden ohjausta kehitetään siten, että se tukee elinikäistä oppimista. Sähköisiä tieto- ja neuvontapalveluja kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta. (Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9.) Eurooppalaisen työkirjan tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja muita sidosryhmiä arvioimaan elinikäistä ohjausta. Elinikäistä ohjauksen järjestämisen periaatteet: - asiakaslähtöisyys, joka sisältää itsenäi syyden, puolueettomuuden, luottamuk sellisuuden, yhdenvertaisuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan. - osallisuuden mahdollistaminen, joka sisältää aktiivisen osallistumisen ja voimavaraistumisen - ohjauksen saatavuuden parantaminen, joka sisältää läpinäkyvyyden/tunnistet tavuuden, ystävällisyyden ja empatian, jatkuvuuden, saatavuuden tavoitettavuu den/käytettävyyden ja mukautuvuuden. - laadunvarmistus, johon sisältyy ohjaus menetelmien soveltuvuus, jatkuva kehi tys, muutoksenhakumahdollisuus ja pätevä henkilöstö. (Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN Tools No. 1. 2013.)

98


Kuva 2. Opinto- ja kulttuurimatka Irlantiin 7.–12.9.2011

99


Aikuisten tieto-, neuvontaja ohjauspalvelu Etel채-Savossa

100


3.

3.1. Noste-ohjelma Vuosina 2003-2009 toteutetulla Noste-ohjelmal-

lutuksen joustavuuden kehittäminen ja oppi-

la yhteiskunta ohjasi mittavat panostukset vähi-

laitosten muuttaminen työelämän osaamisen

ten koulutusta saaneiden kansalaisten osaami-

kehittämisyksiköiksi, opinto-ohjaus yhdeltä luu-

sen parantamiseen. Ohjelma edisti tasa-arvoa,

kulta, vaihtovalmennusta koordinoiva keskus,

lievensi ennakoitua työvoimapulaa ja nosti työl-

erilaisten oppijoiden arvostus ja koulutuksen

lisyysastetta. Ohjelman kohteena olivat henkilöt,

rahoitusjärjestelmien kehittäminen. Näitä asioi-

jotka koulutuksen alkamisvuonna olivat 30-59

ta työstettiin eteenpäin ja aikuiskoulutuksen

-vuotiaita eivätkä olleet suorittaneet perusas-

ohjauspalveluhankkeen tarve tuli tässä työs-

teen jälkeistä tutkintoa.

kentelyssä voimakkaasti esille. Edustettuina

Vuonna 2004 lääninhallitukset aloittivat alueellisten

aikuiskoulutuksen

toimenpideohjel-

mien merkeissä ns. AITO –työskentelyn. Työskentelyssä kerättiin maakunnittain keskeisiä aikuiskoulutuksen kehittämistarpeita eri työ- ja elinkeinoelämän

vaikuttajien

ja

kouluttajien

yhteistyönä. Kehittämistarpeet kerättiin maakunnallisiksi toimenpideohjelmiksi. Keskeisille toimenpideohjelmien aihealueille muodostettiin

pienryhmässä olivat niin elinkeinopalvelut, työmarkkinajärjestöjä, työvoimahallinto, lääninhallitus kuin oppilaitoksetkin.

3.2. Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, OpinOvi Etelä-Savo

Etelä-Savossa aloitti toimintansa loppuvuon-

AITO- (myöhemmin OSAA-) pienryhmiä, jotka

na 2008 Euroopan sosiaalirahaston osarahoit-

työstivät kehittämistarpeita kehittämisideoiksi ja

tama Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke,

toimenpiteiksi.

OpinOvi

. Hanke on vastannut osaltaan

Etelä-Savo

-hankkeen yhtenä tausta-

Etelä-Savon maakunnan aikuisväestön koulu-

ryhmänä on toiminut Osaamisen / koulutusta-

tustason ja osaamisen nostamisesta, työmark-

son kohottaminen –pienryhmä (Etelä-Savo).

kinakelpoisuuden vahvistamisesta ja työelä-

Pienryhmän työskentelyssä keskeisiksi asioiksi

män pidentämisestä. Elinikäinen oppiminen ja

aikuiskoulutuksen kehittämisessä nousi kou-

ohjaus ovat tärkeitä edellytyksiä maakunnan

OpinOvi

Etelä-Savo

101


kehittymiselle, jotta elinkeinoelämä saa osaa-

matillisiin opintoihin. Ohjauspalvelu toimivat sekä

vaa työvoimaa. Ohjauspalvelu tukee elinikäisen

kasvokkaisessa kontaktissa että sähköisesti.

oppimisen mahdollisuuksien toteutumista tarjo-

Lisäksi tavoitteena on ollut nostaa aikuiskou-

amalla yksilöille tietoja ja taitoja, joiden avulla he

lutustoimijoiden ohjausosaamista, lisätä ohjauk-

voivat tehdä elämänkulkuunsa, henkilökohtai-

sen suunnitelmallisuutta ja asiakas- ja tarveläh-

seen kehittymiseensä, koulutukseensa ja uraan-

töisyyttä sekä kehittää uusia toimintamalleja

sa liittyviä päätöksiä parantaen ammattitaitoa,

ohjaukseen.

osaamista ja työllistettävyyttä. Hanke on jatka-

matala kynnys, aikuiskoulutuksen markkinointi

3.3. Aikuinen OpinOven asiakkaana

ja imagon nousu sekä koulutusjatkumo eri op-

OpinOven asiakkaat ovat olleet aikuisia, jotka

pilaitoksista toisiin tai koulutuksista toisiin ovat

harkitsevat aikuisopiskelua. Tyypillinen asiak-

olleet selkeitä Nosteesta OpinOvi Etelä-Savo -hank-

kaamme on ollut 35-44 -vuotias työtön keskias-

keelle siirtyneitä painotuksia ja toimintatapoja.

teen koulutuksen käynyt nainen, jota on ohjattu

nut monelta osin Nosteen perintöä. Asiakaslähtöisyys, verkostomainen toimintatapa, palvelu,

Nuorisotakuun ja Nuorten aikuisten osaa-

sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatilliseen

misohjelman piirissä oleville nuorille aikuisille

aikuiskoulutukseen suorittamaan ammatillista

ohjauspalveluhanke on ollut väylä hakeutua am-

perustutkintoa.

Oppimisen ja opiskelun ohjaus

102

Uravalinnan ohjaus

Persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tukeminen

Kuva 3. Ohjauksen sisältö- ja toiminta-alueet (Jukka Lerkkanen 2011)


Ohjauksemme sisältö- ja toiminta-alueet

Aikuisena opiskelemaan aikovan mielessä

ovat olleet Jukka Lerkkasen (2011) mukaan op-

on liikkunut monenlaisia kysymyksiä, ennen

pimisen ja opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus

kuin päätös opiskelun aloittamisesta on tul-

ja persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tuke-

lut todeksi. Opiskelun arkea on luonnehtinut

minen.

usein ajankäytöllinen tasapainoilu perheen ja

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä

opiskelun välillä ja pitkäaikaiseen opiskeluun

olemme huomioineet aikuisen elämäntilanteen,

sitoutumisen mukanaan tuomat jaksamisen ky-

aikaisemmat opiskelu- ja oppimiskokemukset,

symykset. Koulutusjärjestelmässä ja opiskelu-

työelämässä saadut tiedot, taidot ja kokemuk-

tavoissa sekä -menetelmissä tapahtuneet muu-

set. Ohjauksessa on käsitelty esimerkiksi tietoa

tokset ovat lisänneet omalta osaltaan aikuisen

opiskeluun liittyvistä valinnan mahdollisuuk-

ohjauksen tarvetta. Aikuisten kokemukset ai-

sista tai aikatauluista. Valintoja on tarkasteltu

emmasta opiskelusta ja oppimisesta voivat olla

suhteessa aikuisasiakkaan muuhun elämään,

useiden vuosien takaa, joten hän on tarvinnut

tavoitteisiin, mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin.

tietoa oppimisesta ja opiskelun tämän hetkisistä

Tehtävämme on ollut edistää aikuista ratkai-

vaatimuksista sekä rohkaisua.

semaan henkilökohtaiseen kehittymiseen ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä asiakkaan ja palveluohjaajan kesken käydyn keskustelun

“Hyvä ohjaaja puhuu vähän, mutta

ja toiminnan avulla. Aikuisella itsellään on ollut

kuuntelee huolellisesti ja ymmärtää paljon. Ohjaajan pitäisi käyttää noin kolmekymmentä prosenttia ajasta puhumiseen ja loput kuuntelemiseen” Kun ohjaajan työ on tehty, ohjaus asiansa ajanut, ja sen tarkoitus saavutettu, avunhakijat sanovat: ” me saimme tämän yhdessä aikaan”. Tällainen hyvä ohjaus tulee mahdolliseksi, kun ohjaaja tietää, että hän voi saada esille vain sen, mikä on jo nupullaan avunhakijan mielessä”

aktiivinen rooli kysymysten ratkaisemisessa ja palveluohjaajan tehtävänä on ollut pyrkiä vahvistamaan aikuisen toimintakykyä ja toimintamahdollisuuksia omassa asiassaan. Ohjaus on lähtenyt siitä, että asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Asiakasta on kunnioitettu eikä ole asettutu hänen yläpuolelleen. Ohjaustehtävä on ollut erityisen vaativaa silloin, kun asiakas on ollut aikuinen, jolla saattaa jo olla muodostunut hyvinkin vahva käsitys omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan sekä ominaisuuksistaan oppijana. Silloin ohjaustilanteessa on pyritty murtamaan ja muuttamaan aiempia käsityksiä. Se on ollut aivan keskeistä uu-

(Peavy, R.V. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus Oy)

delle ammatilliselle polulle astumiseen. Nämä aiemmat käsitykset voivat olla enemmän tai vähemmän paikkaansa pitäviä. Siitä ohjaajan olisi päästävä selville asiakasta kunnioittaen, mutta kuitenkin uusia ovia avaten ja samalla jotain sulkien. Erehdyksiä saattaa olla molempiin suuntiin: aikuisella saattaa olla yli- tai alimitoitettuja käsityksiä omista opiskeluun liittyvistä kyvyistä ja taidoista.

103


OpinOven arvoperusta

104


4.

OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun

kaan ajatella tai havaita. Ohjaajan omien ar-

tavoitteena on ollut tukea asiakasta koulutuk-

vojen ja teorian merkityksen pohtiminen auttaa

seen, opiskeluun, uravalintaan ja tulevaisuu-

häntä jäsentämään omaa ajatteluaan ja toimin-

teen liittyvien kysymysten käsittelyssä. Olem-

taansa ohjaustyössä.

me auttaneet asiakasta hahmottamaan omaa

Ihmiskäsitys on palveluohjaajan tiedostettu

kokonaistilannettaan ja kohtaamaan elämänsä

tai tiedostamaton näkemys asiakkaasta. Olem-

haasteita. Perusperiaatteina on ollut asiakkaan

me ohjanneet asiakkaitamme holistisen eli ko-

kunnioittaminen sekä hänen hyvinvoinnin ja ta-

konaisvaltaisen ihmiskäsityksen valossa, jossa

sa-arvon edistäminen.

on huomioitu asiakkaan fyysinen, psyykkinen

Miten olen palveluohjaajana tunnistanut tie-

ja sosiaalinen kokonaisuus sekä kehitys yli elä-

to-, neuvonta- ja ohjaustyössä omien kykyjeni

mänkaaren. (Rauhala, L. 2005. Ihmiskäsitys ih-

rajat ja rajoitukset sekä oman persoonani vai-

mistyössä.)

kutuksen?

Lisäksi olemme hyödyntäneet humanistista

Miten olen palveluohjaajana ylläpitänyt am-

ihmiskäsitystä, jonka ydin on ollut asiakkaan

mattitaitoani, miten toiminut kiireessä ja ulkoisten

kunnioitus. Asiakas on ollut tavoitteellinen ja

vaatimusten keskellä?

aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä ja arvioija.

Miten olen palveluohjaajana toteuttanut oppi-

Hänen päämäärä on ollut kehittyä omaksi itsek-

laitoksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toivei-

seen, sallia ja suvaita myös muiden ihmisten

ta suhteessa asiakkaan odotuksiin ja toiveisiin?

erilaisuutta.(Rauhala, L. 2005. Ihmiskäsitys ih-

Palveluohjaajan suhde omaan itseen on ollut

mistyössä.)

eettisten pohdintojen kohteena. Ojasen (http://

Humanistiseen ihmiskäsitykseen pohjautuu

sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/ohjaus/Ojanen.htm

konstruktivistinen tiedonkäsitys, jossa asikas

luettu 26.6.2014) mukaan tärkeintä on muistaa

luo itse tietoa. Konstruktivistiseen tiedonkäsityk-

se tosiasia, että ohjaajan omat arvot, ihmiskä-

seen pohjautuu kognitivistinen oppimiskäsitys,

sitys ja käsitys oppimisesta vaikuttavat aina ja

jossa asiakas on tiedon käsittelijänä ja proses-

väistämättä hänen toimintaansa. Ongelmallista

soijana. Asiakkaan sisäiset mallit ja ennakkokä-

siinä on, että se tapahtuu useimmiten tiedosta-

sitykset vaikuttavat siihen, mitä hän ottaa vas-

mattomalla tasolla, mistä syystä sitä ei usein-

taan. Konstruktivistinen oppimisnäkemys liittyy

105


läheisesti kognitivistiseen oppimiskäsitykseen

jonkun tietoon, on se otettu esille. Asiakasta on

korostaen vielä enemmän asiakkaan aikaisem-

kannustettu kertomaan se ensisijaisesti itse,

man tiedon, kokemusten ja ongelmanratkai-

mutta tarvittaessa palveluohjaaja on toiminut

sutapojen merkitystä.

välittäjänä, kunhan se on ollut selkeästi ja yksi-

Oppiminen on opitun

muokkaamista, täydentämistä ja uudelleenrakentamista sekä konstruktioiden kokeilemista,

Käytännön työelämässä ennen kaikkea ta-

jossa välineinä ovat itsearviointi ja reflektointi.

loudelliset resurssit ovat asettaneet rajoituksia

Asiakkaan aktiivinen rooli vahvistaa sisäistä

ammattieettisten kysymysten ratkaisulle (riip-

motivaatiota, kehittää itsearviointia ja toimii in-

pumattomuus). Ohjauksen ammattilainen ei ole

nostamisen välineenä. Lähtökohtana on luotta-

aina voinut toimia puhtaasti eettisten periaat-

mus siihen, että asiakas on oman toimintansa

teidensa mukaisesti vaan sen mukaan, mihin

asiantuntija ja päätöksentekijä. (Patrikainen, R.

on ollut taloudelliset tai ajalliset resurssit. Pal-

1999. Opettajuuden laatu: ihmiskäsitys, tiedon-

veluohjaajan on ollut ratkaistava eettiset kysy-

käsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogi-

mykset näiden reunaehtojen sisällä. Tällöin oma

sessa ajattelussa ja toiminnassa. PS-kustannus,

työmotivaatio on

Jyväskylä.)

Aika-ajoin on ollut syytä vakuuttua siitä, että

ollut aika ajoin koetuksella.

Asiakas on itse asettanut tavoitteensa, kos-

ohjauksen arvoperusta on ollut yhteensopiva

ka muuten hän ei ole sitoutunut niihin. Palve-

henkilökohtaisten arvojen kanssa. Jatkuvat ar-

luohjaaja on auttanut tavoitteen täsmentämises-

voristiriidat ovat aiheuttaneet pitkän päälle kes-

sä, mutta hän ei ole ratkaissut asioita asiakkaan

tämättömiä tilanteita. Työyhteisössä vallitsevat

puolesta. Asiakas on tehnyt ratkaisunsa itse,

arvopäämäärät ovat heijastuneet jokaisen hen-

kun hänellä on ollut riittävästi tietoa ja välineitä

kilön työhön. Oman organisaation sisällä käy-

vaihtoehtojen arvioimiseen.Palveluohjaajalla ei

dyt arvokeskustelut ovat selkeyttäneet omaa

ole ollut valmiina ratkaisua, koska jokainen tilan-

työtehtävää ja siihen kohdistuvia odotuksia.

ne on ollut erilainen ja vasta asiakkaan peruste-

Erityisesti muutostilanteet ovat edellyttäneet pri-

lujen kuunteleminen on kertonut tilanteesta.

orisointi, joiden taustalta on löytynyt aina arvot.

Opinto-ohjaajan työn yhtenä eettisenä peri-

Ohjaussuhteet ovat myös riippuvuussuhtei-

aatteena on (Suomen opinto-ohjaajat ry:n Opin-

ta (Pursiainen, T . 2008 Ammattietiikan idea).

to-ohjaajan työn eettiset periaatteet ) “Ohjaaja

Palveluohjaajan ja asiakkaan yhteistyö on ollut

kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta.

joko kertaluonteista tai pitempi kestoista. Ohjaa-

Ohjaaja tuo vaihtoehtoja esille monipuolisesti ja

jan ammattitaitoon, kuin myös ammattietiikkaan,

kunnioittaen ohjattavan omia valintoja”. Valinta

on kuulunut tämän suhteen pitäminen tarkoituk-

on ollut siis viime kädessä aina asiakkaan itsen-

senmukaisella laadullisella ja määrällisellä ta-

sä, erityisesti aikuisen ollessa kyseessä. Rehel-

solla.

lisyyden ja hienotunteisuuden rajankäyntiä on jatkuvasti tehtävä. Luottamuksellisuus on keskeinen osa oh-

106

selitteisesti sovittu.

Ympäröivän yhteiskunnan ja koulutuspolitiikan jatkuva myllerrys on heijastunut voimakkaasti

ohjaustyöhön.

Ohjaustaitojen

ja

jaustyötä. Se on ilmennyt sekä palveluohjaajan

ohjauksessa annettavien tietojen on oltava mo-

että asiakkaan välisessä suhteessa kuin myös

nipuolisia ja ajankohtaisia, joka on edellyttänyt

palveluohjaajan suhteessa yhteistyöverkostoi-

ohjaajalta herkeämätöntä informaation seu-

hin. Jos ohjaustilanteissa on tullut esiin tietoa,

raamista ja seulontaa sekä kouluttautumista.

joka palveluohjaajan mielestä on syytä saattaa

Ohjaajan on oltava kriittinen tiedon suhteen ja


lisäksi välitettävä samaa suhtautumista eteenpäin. Opiskelua koskevan tiedon totuudellisuus

Ohjaustilanteessa saattaa syntyä

on välttämätöntä, jotta turhalta työltä ja petty-

myös haasteita, joista mainittakoon:

myksiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Työskentely moniammatillisessa ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä on vaatinut muiden ammattitaidon ja osaamisen arvostamista. Yhteiskunnan monikulttuuristumisella on ollut vaikutuksensa ohjauksen parissa työskentelevien tehtäväkenttään. Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat puhuvat paitsi eri kieltä, kanta-

• yhteistä ymmärrystä ei löydy • prosessi vaikeutuu, vastauksia ei löydy heti • asiakas ei ole vapaaehtoisesti tilanteessa • asiakkaalla on aikaisempia huonoja kokemuksia

kansallista historiaansa. Heidän kulttuurinsa ja

• ohjaaja ei kuule asiakasta oikeasti

arvomaailmansa poikkeavat omastamme, eikä

• yhteistä kieltä ei löydy

tämä ole vaikuttamatta työhön, ammatillisuu-

• ohjaajalla on kiire

teen ja opiskeluun liittyviin asioihin.

• ohjaaja ei ole läsnä (omia ongelmia elämässä)

vat myös mukanaan omaa henkilökohtaista ja

“Ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Ohjaaja tunnistaa oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee”. On ollut hyvä tehdä itselle raja-

• sitoutumien ohjaustilanteeseen ei ole hyvä

us yksityis- ja työelämän välille - ohjauksellista asiantuntemusta varmasti kysytään tänä päivänä monissa tilanteissa työajan ulkopuolellakin.

Näiden haasteiden edessä jokainen palve-

Myös ammatillinen verkosto on auttanut jaksa-

luohjaaja on joutunut pysähtymään, miksi teen

maan. Tiedon, tunteiden ja kokemusten jaka-

tätä työtä. Jokainen ohjaustilanne on ollut ainut-

minen yhteistyöverkoston kanssa on auttanut

laatuinen ja siitä on jäänyt muisto asiakkaalle.

eteenpäin vaikeissa tilanteissa.

Millaisen muiston olemme halunneet antaa it-

Olennaista aikuisohjauksen kannalta on

sestämme ja ammattikunnastamme asiakkaal-

ollut, miten ohjaus on paikantunut asiakkaan

le? Jokainen asiakas on haastanut palveluoh-

elämän kokonaisuudessa ja erilaisten siirtymä-

jaajan tutkailemaan omaa ihmiskäsitystään,

vaiheiden tukemisessa ja miten ohjauksella on

arvojaan ja asenteitaan. Meidän tulee myös

ylläpidetty toivoa elämäntilanteiden muutokses-

muistaa, että asiakas on aina oman elämänsä

sa. Palveluohjaaja on ollut luotettava ja turvalli-

asiantuntija!

nen keskustelukumppani.

107


OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumalli

108


5.

5.1. OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Aikuisen ihmisen elämä noudattaa monessa

niin paljon, että jaksan pari vuotta sitä opiskella,

asiassa kokonaisuuden logiikkaa, joka pakot-

onko tuota koulutusta tarjolla lähiseudulla, mi-

taa päätöksentekoon ja samalla vaikeuttaen

ten pääsen sisään oppilaitokseen, millä rahalla

sitä. Monella aikuisella on lapset elätettävänä

maksan asuntolainaani opintojen aikana jne.

ja asuntolainat maksettavana. Tällaisessa tilan-

Seuraavan sivun kaaviossa (Kuva 4) on ku-

teessa suurimman osan aikuisista on saatava

vattu aikuisen ihmisen mahdolliset koulutukseen

työtä ja jos työtä ei onnistu saamaan, joutuu

hakeutumispolut. Vihreällä värillä kuvatuilla muo-

aikuinen harkitsemaan myös jatko- tai täyden-

doilla ja nuolilla on haluttu kuvata omatoimista

nyskoulutusta työllistyäkseen. Toisaalta asuin-

ja pääosin itsenäistä koulutukseen hakeutumis-

paikkakunnan elinkeinossa tapahtuu äkillisiä

polkua. Oranssin värisillä muodoilla ja nuolilla

ja pysyviä muutoksia, joiden johdosta ihminen

on taas kuvattu TNO-palvelumallin merkitystä,

jää työttömäksi tai työelämä muuttuu niin paljon,

vaikutusta ja roolia ihmisen pyrkimyksissä saada

että ihminen haluaa vaihtaa työtä. Tällaiseen

ratkaisuja mahdollisiin ongelmiinsa, esimerkiksi

aikuisen ihmisen elämään kuuluu omalta ”vai-

työttömyyden katkaisemiseen.

keuttavalla” tavalla myös paikkasidonnaisuus.

Kun aikuiselle syntyy tarve saada tietoa esi-

Koska velkainen asunto on hankittu siltä paik-

merkiksi koulutuksista, hän usein keskustelee

kakunnalta, jossa perhekin asuu (yleensä), ei

asiasta tuttaviensa tai työkavereiden kanssa,

asuin- ja työntekopaikkakunnan vaihtaminen

joiden mielipiteillä tai sanomisilla saattaa olla

ole kovin helppoa. Tällöin aikuisen elämässä

vaikutusta jatkotoimenpiteisiin. Ihminen hakee

korostuu erilaisten tieto-, neuvonta- ja ohjaus-

usein tietoa kuulemiinsa asioihin internetistä ja

palveluiden merkitys. Jos ainoa vaihtoehto on

erilaisten palveluntarjoajien kotisivuilta. Mikäli

hankkia uusi ammatti, johon todennäköisemmin

hän löytää vastauksia kysymyksiinsä, voi hän

työllistyisi, tulee eteen kysymyksiä, joihin on

tehdä lukemansa ja muiden kanssa käytyjen

ikään kuin pakko saada vastauksia! Tällaisia

keskustelujen pohjalta päätöksen joko hakeutua

kysymyksiä ovat mm. mikä minua kiinnostaa

koulutukseen tai tehdä jotakin muuta (ei hakeu-

109


Yhteys aikuiskoulutuksen järjestäjään, hakemuksen tekeminen

Ei opiskelemaan

Ystävät, tuttavat, työkaverit, esimies

Opiskelemaan!

Netti, tiedotusvälineet, oppaat, esitteet, kopase.fi

Päätös Itsenäinen tiedonhankinta

Tarve tietoon, neuvontaan ja ohjaukseen

Aikuisella tiedontarve

TIETO- JA OHJAUSPALVELUT

TE-palvelut, AVO

Monikanavaiset palvelut = Itsenäinen polku

110

OpinOviEtelä-Savo kopase.fi = Ohjattu opintopolku

Kuva 4. OpinOvi Etelä-Savo Tieto-, neuvonta ja ohjausmalli

Oppilaitos


du koulutukseen, vaan esimerkiksi hakee työ-

sestikin esimerkiksi tekemällä yhdessä koulu-

tä myös muilta alueilta). Toisaalta tehdessään

tushakemuksen tai olemalla asiakkaan kanssa

päätöksen hakeutua koulutukseen, voi aikuinen

yhteydessä oppilaitokseen. Palveluverkoston

ottaa itse suoraan yhteyttä oppilaitokseen ja ha-

toiminta on parhaassa tapauksessa monika-

kea itsenäisesti koulutukseen. Omatoiminen ih-

navaista, eli asiakas saa tarpeensa mukaisesti

minen voi toki käyttää päätöksen teon tai tiedon-

apua riippumatta hänen mahdollisista rajoit-

haun tukena olemassa olevaa palveluverkostoa

teistaan (esimerkiksi asuu maakunnassa tai ei

(esimerkiksi OpinOvea tai TE-palveluita).

osaa käyttää internettiä jne.). Palveluverkoston

Joskus syntyy tilanteita, että omatoiminenkin

toiminta on monikanavaisuuden lisäksi verkos-

ihminen joutuu hakemaan konkreettista apua

toinutta, eli riippumatta asiakkaan käyttämästä

palveluverkostosta. Tällainen tilanne voi olla esi-

palveluntarjoajasta, voi hän asioida haluamas-

merkiksi jos ei saa vastauksia oppilaitoksesta

saan palvelussa tai palveluissa.

tai saa hylätyn pääsykokeissa/soveltuvuustes-

Kun asiakas on hakeutumassa koulutuk-

teissä. Tällöin voi ihmiselle tulla tunne tai tarve

seen, joutuu hän silloin miettimään mm. koulu-

päästä keskustelemaan jonkun ulkopuolisen

tusalaa, suorittaako koko tutkinnon tai osia siitä,

kanssa. Omatoimisen ihmisen tarve saada tie-

millä alueella alaa voi opiskella, miten opinto-

toa tai apua voi siis syntyä kommunikaatio-on-

vapaat järjestyvät, jos asiakas on työssä, millä

gelmista. Tällöin voidaan kysyä: Onko ihminen

rahalla voi opintojen aikana elää, mikä vaikutus

löytänyt oikeaa tietoa, onko ymmärtänyt luke-

koulutukseen menemisessä on perheelle (las-

maansa/kuulemaansa, onko ylipäätänsä saanut

tenhoito yms.).

vastauksia, tietääkö mistä tietoa tai apua voi

Tässä palvelumallissa korostuvat sellaiset

hakea! Joskus ihminen tarvitsee vahvistusta ja

seikat kuten: tietotekniset taidot ja valmiudet ja

motivointia. Hän on ehkä lukenut haluamastaan

itsepärjäämisen eetos (aikuisen on osattava ja

asiasta ja haluaa nyt jonkun ”asiantuntijan” sa-

pärjättävä itse).

novan, että asia koskee myös häntä ja on mahdollinen myös hänelle.

Jos asiaa ajatellaan tuloksellisuuden näkökulmasta, on OpinOven TNO-palvelu tulok-

Monet aikuiset ovat esimerkiksi työttömyyt-

sellista, mikäli asiakas saa haluamansa tai vas-

tä kohdatessaan ns. uuden ongelman edessä.

tauksia kysymyksiinsä niin, että ei koe palvelun

Heillä on ehkä ollut elämässään onnea ja ovat

asettavan reunaehtoja tai koe palvelun painos-

saaneet aina olla työllisinä, ja jos yhtäkkiä jou-

tavan mihinkään. Asiakkailta saadun palautteen

tuukin työttömäksi mahdollisesti monen vuosi-

(ks. laatukäsikirja) perusteella voinemme väit-

kymmenen työssäolon jälkeen, voi kokea suurta

tää, että tämä riippumattomuus tai neutraalius

avuttomuutta ja epävarmuutta. Tällöin voi pal-

on OpinOven palvelumallissa ja samalla sen

veluverkostosta olla suunnattoman suuri apu ja

tuloksellisuudessa helminauhan kirkkain helmi.

vaikutus aikuisen koulutukseen hakeutumispo-

Jos palvelu pystyy vastaamaan hyvin ihmisten

lulla. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelulla voi-

tarpeisiin anomyymillä ja riippumattomalla toi-

daan vahvistaa tällaisen ”epävarman” aikuisen

mintatavalla, ei palvelua voi juurikaan parantaa

tietoja ja toimintavalmiuksia. Toisaalta palvelulla

menemättä esimerkiksi asiakkaan yksityisyyden

voidaan auttaa ja tukea asiakasta konkreetti-

puolelle.

111


Ohjausprosessin vaiheet on seuraavassa mallissa (Kuva 5) jonka KT Helena Kasurinen on esittänyt Erkkeri -hankkeen päätösseminaarissa 14.2.2013 Jyväskylässä julkaistussa Yhteisellä matkalla. Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä – kirjassa.

OHJAUSPROSESSI

Ohjattavan aktiivinen rooli prosessin aikana

Aloitus Valmiudet • Tarpeet • Elämäntilanne

Prosessi Menetelmät • Työskentelytavat • Tavoitteet • Aikataulu

Loppuvaihe Suunnitelma • Sitoutuminen • Toteutus • Seuranta

Arviointi Miten prosessi onnistui?

Kuva 5. Ohjausprosessin vaiheet (Kasurinen 2013, 73)

112


Ohjausprosessin tavoitteena on se, että asia-

hänen oma usko ei riitä omaa osaamiseeen. Asi-

kas löytää itseään tyydyttävän ratkaisun, jonka

akas voi tarvita tukea koko ajan, myös toteutus-

perusteella hän voi suunnitella elämäänsä ja

vaiheessa, joten hyvä luottamussuhde asiakkaa-

ammatillista uraansa. Urasuunnittelun tulisi täh-

seen on hyvä säilyttää. Palveluohjaaja voi pyytää

dätä niin pitkälle eteenpäin, että ohjausproses-

asiakasta käymään luonaan koulutukseen pää-

sin aikana voidaan miettiä niitä tekijöitä, joilla voi

syn jälkeen ja seurata näin onko kaikki mennyt

vahvistaa asiakkaan omaa työllistymistä tai mit-

suunnitelmien mukaan.

kä vaikeuttavan työhön sijoittumista. Asiakas on

Arviointi: Tässä Kasurisen (2013) mallis-

oman elämänsä asiantuntija ja hänen oma moti-

sa arviointi tarkoittaa koko prosessin arviointia

vaationsa ja aktiivinen roolinsa prosessin etene-

suhteessa alussa asetettuihin tavoitteisiin ja työ-

misessä on tärkeää. Palveluohjaajan tehtävänä

tapoihin. Tässä työssä onkin haasteellista seu-

on auttaa asiakasta tavoitteeseen pääsyssä.

rannan toteuttaminen, sillä harvoin on olemassa

Tieto-, neuvonta - ja ohjaustilanteita asiakkaan

valmiita käytäntöjä, joiden avulla voidaan kerätä

kanssa voi olla useita kertoja ja erilaisin mene-

tietoa ohjauksessa olleiden asiakkaiden tilanteen

telmin. Täydennys- ja lisäkoulutuksiin pääsyyn

kehittymistä, esim. pääsystä tietylle koulutusalal-

riittää pelkän tiedon anto, mutta mikäli asiakas

le. (Kasurinen 2013, 74.)

ei tiedä vielä mikä ala häntä kiinnostaa, ja miltä

nä on tutustua asiakkaaseen ja hänen elämänti-

5.2. Verkko-ohjaus osana tieto-, neuvontaja ohjauspalvelumallia

lanteeseen, kuunnella hänen toiveitaan ja auttaa

Nyky-yhteiskunnassa internet ja sen kautta saa-

häntä löytämään oikeat ratkaisut. Palveluohjaa-

tava informaatio ja tuotettavat palvelut ovat kiin-

jan on hankittava tietoa, seurattava yhteiskunnal-

teä osa ihmisten elämää ja toimintaa. Myös tie-

lista kehitystä, autettava asiakasta tarvittaessa

to-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO-palvelua)

esim. lomakkeiden täytössä, netin käytössä , yh-

tarjottaessa on huomioitava internetin ja digitaa-

teydenpidossa ym.

lisuuden tarjoamat mahdollisuudet. Esimerkiksi

alalta mahdollisesti löytyisi paikkakunnalla töitä, ohjausprosessi voi kestää useita kertoja. Prosessin aloitus: Palveluohjaajan tehtävä-

Ohjausprosessi: Edellä mainitun kartoituk-

Etelä-Savossa olemme rakentaneet OpinOven

sen pohjalta palveluohjaaja ja asiakas yhdes-

TNO-palvelua alusta asti monikanavaiseksi pal-

sä sopivat työskentelyn tavoitteet, aikataulun ja

veluksi, joka tarjoaa tietoa, neuvoja ja ohjausta

toteutustavat. Ohjausprosessin aikana yhtenä

myös verkossa. OpinOvi -verkkopalvelut olemme

palveluohjaajan tavoitteena on yksilön itseoh-

rakentaneet www.kopase.fi -sivuston ympärille.

jautuvuuden säilyminen ja vahvistuminen. Työ-

Kopase.fi on Etelä-Savon aikuiskoulutuksen verk-

menetelmiä ja toimintamalleja valittaessa tämä

kopalvelu, joka syntyi osana Aikuiskoulutuksen

tavoite on hyvä ottaa huomioon. Ohjausprosessi

alueellista kehittämishanketta v. 2007. Sivusto

voi muodostua mm. tapaamisista, puhelinsoitois-

toteutettiin tuolloin oppilaitosten yhteistyönä ja

ta, verkkokeskusteluista ja itsenäisistä työskente-

alusta asti sen ideana on ollut olla neutraali, kaik-

lyjaksoista.

kien Etelä-Savon oppilaitosten yhteinen sivusto,

Loppuvaihe: Kun palveluohjaaja ja asiakas

joka tarjoaa tietoa opiskelumahdollisuuksista.

ovat yhdessä löytäneet oikean ratkaisun suun-

OpinOvessa olemme kehittäneet sivustoa vuoro-

nitelmalle, sitä kohti mennään sitoutuneesti. Pal-

vaikutuksellisemmaksi ja TNO-palveluita parem-

veluohjaaja tukee ja kannustaa asiakasta, mikäli

min tukeviksi.

113


Kopase.fi -sivulla olemme halunneet pa-

alueella on. Kopase on ainut paikka, mistä löy-

rantaa ohjauspalveluiden saavutettavuutta ja

tyy kootusti tieto tarjolla olevasta, eri toimijoiden

riippumattomuutta ajasta ja paikasta, kehittää

järjestämästä lyhyt- ja täydennyskoulutukses-

neuvonnan ja ohjauksen henkilökohtaistamista

ta. Sivuilla on tietoa rahoitusmahdollisuuksista,

ja asiakaslähtöisyyttä sekä tukea koulutuksen

erilaisiin elämäntilanteisiin sopivasta koulutuk-

tarjoajien ja ohjaavien tahojen (kuten oppilai-

sesta sekä tietoa opiskelusta aikuisena, mm.

tokset, Kela, työhallinto) verkostoitumista. Ko-

opintojen suunnittelun, ajanhallinnan ja opis-

pasen käyttäjäryhmiksi olemme alusta alkaen

kelutaitojen näkökulmasta. Tärkeitä sivustolla

määritelleet sekä opintoja suunnittelevat aikui-

olevia tietoja niin asiakkaiden kuin ohjaajienkin

set että heitä palvelevat ohjaajat.

kannalta ovat myös lisätietojen lähteet ja linkit

Opintoja

suunnitteleville

sivusto

tarjoaa

mahdollisuuden • omatoimiseen tiedonhakuun, • erilaisten vaihtoehtojen pohdintaan sekä • verkon kautta tapahtuvaan yhteyden ottoon ja ohjauskeskusteluun.

Sivusto sisältää linkkejä työkaluihin, kuten erilaisiin arviointilomakkeisiin, joilla voi punnita omaa tilannetta ja vaihtoehtoja. Asiakkaat voivat käyttää työkaluja itsenäisesti tai ohjaajat voivat käyttää niitä osana neuvonta- ja ohjaustilannetta. Kopasen vuorovaikutteiset palvelut ovat säh-

Ohjaus- ja neuvontatyötä eri organisaati-

köinen kysymyslomake ja Skype-ohjaus. Sivus-

oissa tekeville kopase toimii työkaluna tarjoten

ton kautta voi lähettää kysymyksen OpinOven

mahdolllisuuden

palveluohjaajille, jotka vastaavat joko sähköpos-

• tiedonhakuun, • ohjaustilanteessa mahdollisesti esiin nousevien asioiden hahmottamiseen, • keskusteluun kollegoiden kanssa, • sivuston käyttämiseen neuvonta- ja ohjaustilanteen tukena • OpinOven palveluohjaajille myös asiakaskäyntien kirjaamisen ja niihin liittyvien tietojen tarkastelun ja raporttien luomisen. Oppilaitosten näkökulmasta sivusto tarjoaa paikan koulutustarjonnan markkinointiin sekä kanavan tutustua toisten toimijoiden toimintaan ja tarjontaan.

5.2.1 Kopase.fi:n sisältö

114

yhteystietoihin.

titse tai puhelimitse. Skype-videopuhelut ja viestit Skypen kautta ovat mahdollisia palvelupisteiden aukioloaikoina, jolloin ohjaajat pitävät Skypen auki yhteydenottoja varten aina silloin, kun työtilanne sen mahdollistaa. Kokeilimme myös erillisiä Skype-ohjausaikoja iltaisin ja viikonloppuisin, mutta ne eivät lisänneet verkko-ohjattavien määrää, joten palvelusta luovuttiin. Kopase.fi toimii Etelä-Savon OpinOvi-palvelun kotisivuina tarjoten tiedon palvelupisteistä, niiden yhteystiedot ja ajankohtaiset OpinOven tai palveluverkoston muiden toimijoiden järjestämät tapahtumat. Sivuston yhteydessä toimii ohjaajien intra, jonne kirjaudutaan tunnuksilla, ja jossa voi päivittää ajankohtaisia koulutukseen ja opiskeluun liittyviä tapahtumia näkyväksi kopase-sivuille sekä keskustella kollegoiden

Kopase.fi sisältää tietoa Etelä-Savon ajankoh-

kanssa ja jakaa tiedostoja. OpinOven palve-

taisesta koulutustarjonnasta ja ylipäänsä siitä,

luohjaajat kirjaavat lisäksi intran kautta palvelun

millaisia opiskelumahdollisuuksia Etelä-Savon

asiakaskontaktit.


Kuva 6. Kopase.fi -sivuston etusivu

5.2.2 Kopasen toteuttaminen Olemme muokanneet, täydentäneet ja uudista-

kaisen toive toteutetaan, palvelun kokonaisuus

neet Kopase.fi -palvelun sisältöjä useita kertoja.

katoaa ja tietenkin myös aika ja taloudelliset re-

Kehittämistyömme on kuitenkin ollut suunnitel-

surssit tulevat äkkiä vastaan.

mallista siten, että kopasen kehittämiselle on

Koska kopasen tavoitteena on palvella asia-

tehty vuosittain toimintasuunnitelma, jonka mu-

kasta, aikuista eteläsavolaista henkilöä, olemme

kaisesti työmme on edennyt. Yhdessä määritel-

sivuston toteutuksessa antaneet äänen myös

lyt reunaehdot ja tavoitteet ja niihin perustuva

kohderyhmän edustajille. Olemme tehneet asia-

suunnitelmallinen eteneminen on tällaisissa

kaspalautekyselyitä ja käytettävyystestausta,

usean toimijan yhteisten verkkopalveluiden ke-

jotta olemme voineet kehittää sivuston sisältöä

hittämisessä tärkeää. Usein käy niin, että useat

ja rakennetta asiakkaiden tarpeita vastaavaan

tahot esittävät loputtomasti toiveitaan siitä, mitä

suuntaan niin sisältöjen kuin ulkoasunkin osalta.

verkkosivustolla tai -palvelussa tulisi olla. Jos jo-

Asiakkaiden ottaminen mukaan suunnitteluun

115


ja heidän käyttökokemustensa seuraaminen on

verkkoviestintää. (Matikainen 2004, 64; Porti-

tärkeää, jotta verkkopalvelu kohtaa asiakkaan

mojärvi 2002, 77-79)

maailman ja on heidän kannaltaan käytettävä,

Tärkeä jako erilaisia verkko-ohjauksen väli-

ymmärrettävä ja tarjoaa tietoa, jota he kokevat

neitä mietittäessä on vuorovaikutuksen tapahtu-

tarvitsevansa.

minen saman- tai eriaikaisesti. Samanaikainen

Vuorovaikutteista neuvontaa ja ohjausta

vuorovaikutus on spontaanimpaa ja nopeaa,

rakennettaessa työkalujen valintaan on syytä

lyhyttä, rönsyilevää ja jutustelun kaltaista. Tällai-

kiinnittää huomiota ja selvittää kohderyhmän

sia ovat mm. videopuhelut ja chatit. Eriaikainen

tiedot, taidot ja tilanne erilaisten ohjelmistojen

vuorovaikutus on hidasta ja pakottaa jäsennel-

tai verkkotyökalujen käytön näkökulmasta ja

lympään ja suunnitellumpaan informaation esi-

valita käyttöön tekniikoita, jotka ovat asiakkaille

tystapaan sekä mahdollistaa helpommin suu-

tuttuja. Etelä-Savossa kokeiltaviksi ratkaisuiksi

remman tietomäärän välittämisen. Esimerkiksi

valitsimme sähköisen lomakkeen ja Skype-vi-

verkkokeskustelut, sähköposti ja kysymyslo-

deopuheluohjelmiston. Lisäksi palvelulla on

makkeet perustuvat eriaikaiseen vuorovaikutuk-

Facebook-sivu, jossa palveluohjaajat toimivat.

seen. (Matikainen 2004, 64; Portimojärvi 2002,

Sähköisellä lomakkeella on ollut pieni tasainen

77-79) Verkko-ohjausta kehitettäessä on syytä

käyttömäärä, mutta Skypen käyttö on jäänyt

miettiä, mihin tarpeisiin eri tyyppiset verkkovuo-

yksittäistapauksiin. Aluksi markkinoimme Sky-

rovaikutusvälineet soveltuvat parhaiten.

pe-palvelun mahdollisuutta aktiivisesti ja jär-

Muita verkko-ohjaukseen vaikuttavia ulot-

jestimme opastusta ohjelmiston käyttöön, mut-

tuvuuksia ovat mm. jako julkiseen tai henkilö-

ta se ei tuottanut tulosta. Tästä kokemuksesta

kohtaiseen vuorovaikutukseen ja avoimeen tai

voimme sanoa, että on syytä valita kohderyh-

suljettuun.

mälle tuttuja työkaluja, ellei tarkoituksena ole

Etelä-Savon OpinOven verkko-ohjauskoke-

opastaa ja kouluttaa asiakkaita ja potentiaalista

musten pohjalta ja verkko-ohjauksen luonteen

kohderyhmää uuden välineen tai ohjelmiston

huomioiden ajattelemme, että verkko-ohja-

käyttöön.

us voisi sopia ennenkaikkea ohjausprosessin

5.2.3 Verkko-ohjaus osana monikanavaista ohjausta

116

etenemisvaiheeseen. Kun ohjausprosessi on saatu hyvin käyntiin kasvokkaisessa tapaamisessa/-issa, voisi neuvonta, ohjaus ja esimerkik-

Verkko-ohjauksessa on kyse vuorovaikutukses-

si asiakkaan kuulumisten kysyminen, tilanteen

ta verkossa. Verkkovuorovaikutus on erilaista

tarkistaminen ja pienimuotoisten tarkennusten

kuin kasvokkainen vuorovaikutus: se tapahtuu

tekeminen ja kysymyksiin vastaaminen jatkua

jonkin välineen kautta ja se voi perustua pelk-

verkon välityksellä. Verkko toisi ohjaukseen

kään tekstiin, jolloin erilaiset sosiaaliset vihjeet

joustavuutta ajan ja paikan suhteen ja kynnys

ja sanaton viestintä jäävät puuttumaan. Pelk-

verkkovuorovaikutukseen olisi matalampi, kun

kään tekstiin perustuvassa viestinnässä on kiin-

henkilöt olisivat tavanneet kasvotusten aiem-

nitettävä huomiota tekstin ulkoasuun, sävyyn ja

min.

käytettävään kieleen, sillä sanattoman viestin-

Myös nopeita vastauksia pääsääntöisesti

nän puuttuessa tekstejä voidaan helposti tulkita

lyhyisiin kysymyksiin tarjoavaan palveluun verk-

väärin. Multimediaa eli kuvaa ja ääntä sisältäviä

ko sopii hyvin. Tällainen chat-tyyppinen palvelu

keinoja käytettäessä myös eleet, ilmeet ja so-

voisi toimia esimerkiksi koulutustietoa tarjoavan

siaaliset vihjeet saadaan ainakin osittain osaksi

verkkosivuston tai TNO-palveluiden kotisivun


yhteydessä, eli esimerkiksi kopase.fi -sivuston

esteitä, joiden vuoksi emme voi ajatella kaikkia

yhteydessä. Myös sosiaalisen median kaut-

asiakkaita palveltavan vain internetin välityk-

ta voitaisiin tarjota tällaista neuvontaa. Palvelu

sellä. Kaikilla ei ole internetyhteyttä ja vaadit-

soveltuisi henkilöille, jotka eivät halua tai koe

tavia laitteita ja sovelluksia ei välttämättä osata

tarvitsevansa pidempää ohjausprosessia vaan

käyttää. Tutkimuksissa on myös todettu, että

etsivät vain varmistusta pohdinnalleen tai vas-

verkossa ihmiset sitoutuvat sosiaalisiin nor-

tausta johonkin yksittäiseen kysymykseen. Ky-

meihin eivätkä juurikaan käytä teknologian tuo-

symysten ja vastausten tallentaminen usein ky-

maa vapautta irtautua sosiaalisista rajoitteista

syttyjen kysymysten tms. muotoon kokoaisi niin

(Matikainen 2008, 191-192). Verkko-ohjaus ei

ohjaajien kuin asiakkaidenkin käyttöön tietopan-

voi korvata kasvokkaista ohjauskeskustelua,

kin yleisimmistä aiheista.

mutta se sopii erinomaisesti rajattuihin ja koh-

Asiakkaiden tavoittaminen sosiaalisen median kautta

on myös vaihtoehto TNO-palve-

dennettuihin ohjaus- ja neuvontatarpeisiin sekä kasvokkaista ohjausta täydentämään.

luiden tarjoamiselle. Tässä periaatteena olisi ohjauksen ja neuvonnan antaminen verkossa siellä, missä ihmiset ovat muutenkin esim.

5.2.4 Kopase.fi -verkkopalveluun liittyvät toimijat ja tehtävät

Twitterissä, Facebookissa, keskustelupalstoilla jne. muilla sosiaalisen median areenoilla. Mikäli sosiaalista mediaa käytetään tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen välineenä, on tärkeää toimia suunnitellusti ja mm. yksityisyydensuoja tarkkaan huomioiden. Keskeistä monikanavaisen TNO-palvelun luomisessa on, että verkko-ohjausta ei raken-

Sivuston ylläpitäjä: päivittää sisällöt, pitää yhteyttä koulutustarjonnan päivittäjiin, vastaa markkinoinnista, laatii ja toteuttaa sivuston kehittämissuunnitelmat asiakastarpeiden selvitykset, käytettävyystestaukset, järjestää koulutukset tarjonnan päivittäjille ja laatii kirjalliset ohjeet

neta ja tuoteta irrallaan kasvokkaisesta ohjauksesta. Samojen tekijöiden ja toimijoiden tulisi vastata molemmista tai toteuttajien välillä tulisi olla hyvin tiivis yhteistyö, jotta palvelu olisi aidosti samaa, mutta vain eri kanavin välitettyä, ja myös edellä mainitun kaltainen kasvokkaisen ja verkossa tapahtuvan ohjauksen yhdistyminen samaan asiakasprosessiin mahdollistuisi joustavasti. Verkkovuorovaikutuksen ehdoton hyöty on sen kyky ylittää aikaan ja paikkaan liittyviä esteitä ja tämä ominaisuus tulisi aidosti hyödyntää. Kaikkien TNO-palveluun liittyvien digitaalisten ympäristöjen ja työkalujen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida, että niiden tulee toimia myös mobiililaitteissa, kännyköissä ja tableteissa, joiden käyttö yleistyy koko ajan.

Koulutustarjonnan päivittäjät eri oppilaitoksissa: Päivittävät täydennyskoulutus- ja lyhytkurssitarjonnan sivustolle (koulutukset, joille valtakunnallinen tietokanta, haetaan suoraan ko. kannoista linkkeinä) Ohjauspalvelun verkostoryhmät: osallistuvat sivuston kehittämiseen palavereissa, kuulevat sivuston ajankohtaiset kuulumiset Palveluohjaajat: vastaanottavat ja vastaavat sivustolta lähetettävän lomakkeen kautta tuleviin kysymyksiin ja yhteydenottopyyntöihin. Ilmoittavat päivittäjälle päivitystarpeita. Käyttävät sivustoa työkaluna neuvonnassa ja ohjauksessa.

Internetin käytölle on edelleen olemassa lukuisia teknisiä, taitoihin liittyviä ja sosiaalisia

117


OpinOven palvelupisteen palveluohjaaja

118


6.

6.1. Palveluohjaus OpinOven palvelupisteissä Mikkelissä, Sa-

työtä voisi tehdä täysipainoisesti, tulisi palveluoh-

vonlinnassa ja Pieksämäellä on työskennellyt

jaajalla olla työnantajansa ja toimintaympäristön

palveluohjaaja, jonka työmenetelmänä on ollut

tuki ja siihen tarvittavat resurssit.

palveluohjaus.

Palveluohjaus on perustunut asiakkaan tu-

Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asi-

kemiseen ja motivoimiseen, ei hänen muutta-

akkaan etua korostava työtapa, joka perustuu

miseensa. Palveluohjaus on ollut luonteeltaan

asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa tasa-ar-

itsenäistä ja vaativaa työtä. Palveluohjaajalta on

voiseen ja luottamukselliseen suhteeseen. Ylei-

vaadittu kykyä asettua asiakkaansa asemaan.

senä ja keskeisenä lähtökohtana toiminnalle

Palveluohjaajan ja asiakkaan suhde on perus-

on asiakkaan toimeksianto. Palveluohjauksen

tunut molemminpuoliseen kunnioitukseen ja

tavoitteena on aina asiakkaan voimavarojen

dialogisuuteen. Kumppanuus ja tasa-arvo ovat

hyödyntäminen ja elämänlaadun parantuminen.

olleet sen tärkeitä piirteitä. Palveluohjaaja on

6.2. Palveluohjaajan tehtävänkuvaus

toiminut sekä asiakkaan elämismaailmassa että järjestelmien systeemimaailmassa (esim. asiakas saanut soveltuvuustestistä nollan, miten tästä jatketaan eteenpäin). Häneltä on vaadittu

OpinOven palveluohjauksen olemassaolo on

tästä syystä hyvää vuorovaikutuskykyä, neuvot-

perustunut puhtaasti ja ainoastaan asiakkaan

telu- ja verkostotyön taitoa. (http://fi.wikipedia.

tarpeeseen (ei lakiin, asetukseen, määräykseen,

org/wiki/Palveluohjaus.)

taloudelliseen intressiin yms.). Palveluohjaaja on

Palveluohjaajan keskeisiä työvälineitä ovat

toiminut itsenäisesti ja riippumattomana suhtees-

hänen oma persoonansa ja ohjauksellinen

sa palveluntuottajiin (esim. koulutuksen järjes-

asiantuntijuutensa. Palveluohjaajan työ Opin-

täjiin, TE-palvelut). Palveluohjaus on tapahtunut

Oven palvelupisteessä on

selvästi erotettuna sitä toteuttavan järjestelmän

antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta asiakkaille,

muusta työntekijä- ja toimintarakenteesta. Pal-

jota on tehty “face to face” eli kasvokkain, pu-

veluohjaajana ei voi toimia virkamies, jolla on

helimitse tai sähköpostin välityksellä. Palveluoh-

päätösvalta ja vastuu asiakkaansa asioista. Jotta

jaajilla on ollut myös Skype-ohjelma käytettävis-

ollut ensisijaisesti

119


teen lisäksi myös erilaisissa tilaisuuksissa, kuten

6.3. Palveluohjauksen työmenetelmiä

työttömien rekrytointitilaisuuksissa, markkinoilla

Ohjausdialogi on ollut asiakkaan ja palveluoh-

ja kesätapahtumissa. Kesäaikana on pystytetty

jaajan välinen vuorovaikutuksellinen kohtaami-

Pop up -teltta, jossa on annettu koulutusinfoa ja

nen. Se on rakentunut tasavertaiselle suhteelle;

ohjausta koulutuksiin.

palveluohjaaja vie keskustelua eteenpäin oikeil-

sä, mutta sen käyttö ei ole vielä saanut suurta suosiota. TNO-palvelua on annettu palvelupis-

Kokemuksemme pohjalta tässä työssä tarvittavia kompetensseja ovat - hyvät vuorovaikutustaidot ja kuuntelemisen taito - asiakkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjaustyö - yhteistyö- ja verkostotaidot - tieto- ja informaatioteknologian käyttöön liittyvät taidot - kulttuurisensitiivisyys - oman ammatillisen osaamisen (asiakas työ ja työn sisältö) tunnistaminen, tiedostaminen ja päivittäminen, rajojen määrittäminen - ajankäytön hallinta ja epävarmuuden sietokyky Aikuisopiskelijan ohjauksessa tarvitaan • ohjaustarpeen tunnistamista • asiakaslähtöisyyttä ja vuorovaikutustaitoja • koulutusjärjestelmän asiantuntemusta • työmarkkinatietoa • tietoa opintojen tukimuodoista • työpaikanhaun ja urasuunnittelun taitoja • tietoa eri hallinnonalojen palveluista • monikanavaista neuvontaa (verkko-, puhelin ja henkilökohtainen) • yksilö- ja ryhmäohjausta • tietoa hakuajoista ja -tavoista • tietoa valintamenettelystä • opintojen sisltöasiantuntemusta

120

Ohjausalan ammatillis-tieteellinen maailmanjärjestö IAEVG (The International Association for Educational and Vocational Guidance) on antanut yleiset ohjaustyötä tekevän henkilöstön ydinkompotenssisuositukset, jotka löytyvät: (http:// oppimateriaalit.jamk.fi/opo2012/lukijalle/iaevg/.)

la kysymyksillä. Dialogilla tarkoitetaan syvällistä keskustelua, joka asettaa molemmat osapuolet alttiiksi vuorovaikutukselle ja uusien näkökulmien muodostumiselle. Tavoitteena on hylätä perinteinen asiantuntija-ajattelu, jossa tarkoituksena on valvoa tai kontrolloida ihmisen toimintaa ja määritellä itsensä objektiivisen tiedon lähteeksi. Dialoginen kohtaaminen näkee autettavan tasavertaisena ihmisenä, jonka kanssa yhdessä rakennetaan realististen rajojen puitteissa mahdollista tulevaisuutta, jota ei ole valmiiksi määritelty (Ollila, J. 2013. Yhteisellä matkalla s.119). Ratkaisukeskeisyyteen ohjaaminen tarkoittaa sitä, että ei takerruta ohjattavan ongelmiin tai esteisiin. Ongelmat on todettu, mutta niistä on päästävä ulos. Puutteiden sijaan on haettu ohjattavasta vahvuuksia ja taitoja, joilla ongelmat ratkeavat. Vahvuuksia on haettu eri menetelmin, kuten Mind map - tehtävällä tai SWOT-analyysillä. Voimavara ja ratkaisukeskeisen lähestymistavan ansiosta opinto-ohjaus on henkilökohtaisesti räätälöityä. Työskentelyssä lähdetään yksilön omasta elämäntilanteesta ja hänen kokemastaan ongelmasta sekä siihen liittyvistä tunteista ja asenteista. Ongelman määrittely, tavoitteiden asettelu ja tulosten arviointi nousevat yksilön ilmaisemista kokemuksista, odotuksista ja arvioinneista (Helander 2000,12). Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden saada ohjausta juuri hänen lähtökohdistaan käsin ja puhtaalta pöydältä. Ratkaisut ja voimavarat tulisi löytää asiakkaasta itsestään, mikä mah-


Kuva 7. Osaamisen käsi (www.varma.fi)

dollistaa mahdollisimman hyvän motivaation opiskeluun sekä oman elämän hallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Elämässä on tapana kaikkien vaikuttaa kaikkeen ja pienikin muutos jossakin osa-alueessa voi saada isoja muutoksia aikaan (Piha 2013, 65.) Ratkaisukeskeisyyden periaatteet: - Jos jokin ei ole rikki, älä korjaa sitä! - Kun tiedät mikä toimii, tee sitä lisää! - Jos jokin ei toimi, tee jotain muuta! Asiakkaan uravalinnan ja omien vahvuuksien löytämiseksi OpinOvessa on käytetty seuraavia osaamisanalyysejä: 1) Mind Map eli miellekartta on henkilön kokonaistilanteen jäsentämistä varten suunniteltu esitysmuoto. Tietokoneille on tehty ohjelmia, joilla voi tehdä miellekarttoja. Näitä ovat muun muassa ilmaiset Free-

Mind ja CmapTools (myös käsitekartoille). Ilmaisia selainpohjaisia miellekarttaohjelmia ovat mm. MindMeister, Mindomo, Mind42, Popplet ja Bubbl.us. Älypuhelimelle löytyy erilaisia sovelluksia. iPhone puhelimissa toimivia sovelluksia ovat mm. Mindly ja MindNode. 2) SWOT-analyysi on eräs maailman suosituimmista analyyseista. Se on alunperin kehitetty liikkeenjohdon kehittämistarpeisiin, mutta on saanut jalansijan myös muilla käyttöalueilla. Sen avulla tunnistetaan asiakkaan vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhkat (threats), ja kootaan ne nelikenttään. Tämän jälkeen mietitään, miten vahvuuksia voi edelleen vahvistaa, miten heikkouksista voi päästä eroon tai millä niitä voi korvata (sikäli kun se toiminnan kannalta on tarpeen), miten mahdollisuuksista voi tehdä

121


totta tai miten uhkia voi torjua. Aikaperspektiivi muuttuu tästä hetkestä tulevaisuuteen. Internetissä on swot-analyysin tekemiseen ilmaisia selainpohjia mm.uratie.fi, mindtools. com, uta.fi/opiskelu/opetuksen_tuki, 3) Pätevyyden inventaario “Osaamisen käsi” Tässä mallissa osaamista hahmotetaan kättä kuvaavan pelkistetyn mallin avulla (Kuva 7). Osaaminen koostuu viidestä osatekijästä, joita yhdistää kuudes perustekijä. Voit kysyä itseltäsi: Mitä osaan? Mihin pystyn? Missä olen asiantuntija? Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanini? Mitä haluan saavuttaa? Mistä saan voimaa?

lahjakuuteen perustuu amerikkalaisen Howard Gardnerin tutkimuksiin; kielellinen lahjakkuus, loogis-matemaattinen lahjakkuus, avaruudellinen lahjakkuus, kehollis-kineettinen lahjakkuus, musiikillinen lahjakkuus sosiaalinen lahjakkuus ja sisäisen elämän ymmärtäminen.

6.4. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien koulutus OpinOven palvelupisteen palveluohjaajan ammattitaidon perustana on ollut ohjausalan koulutus. Kokemuksemme pohjalta opinto-ohjaajan koulutus antaa hyvät valmiudet toimia palve-

Erilaiset testit, joiden avulla on kartoitettu asiakkaan oppimiseen liittyviä vaikeuksia: 1) Pikalukitesti: http://www.erilaistenoppijoidenliitto. fi/?page_id=257 Oheinen pikatesti on Englannin lukijärjestön, British Dyslexia Associationin kehittämä ja erityisopettaja/lukitestaaja Anna-Maija Hintikan muokkaama. Se on tarkastuslista asioista, jotka liittyvät aikuisen arkielämässä oppimisen vaikeuksiin, ja suuntaa-antava. 2) Havaintokanavatesti: http://www.erilaistenoppijoidenliitto. fi/?page_id=386 Millä tavalla opit parhaiten? Kuulemalla, näkemällä, tekemällä, liikkumalla? Oletko auditiivinen, kinesteettinen vai visuaalinen oppija? Eroaako oppimisen tapasi kollegoistasi ja ystävistäsi? Testi on suuntaa-antava. Monet käyttävät useita havaintokanavia melko tasaisesti, mutta omat vahvuusalueet oppijana on hyvä tuntea.

122

3) Lahjakkuusprofiili: http://www.zest.fi/#/testaa/2 Lahjakkuusprofiili - itsearvion avulla voit arvioida omia lahjojasi. Jako seitsemään

luohjaajana aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelussa. Helakorpi ja Helander määrittävät opintoohjaajan asiantuntijuuden neljään osaamisalueeseen: substanssiosaaminen, kehittämisosaaminen, ohjauspedagoginen osaaminen ja työyhteisöosaaminen. ( Helakorpi, S. & Helander, J. 2009. Ammatillisen opinto-ohjaajan asiantuntijuus 2009. share.hamk.fi/aokk/~shelakorpi/ammopo/ammopo-tausta.doc, tulostettu 26.6.2014) 1) substanssiosaamisessa palveluohjaajan on hallittava suomalainen koulutusjärjestelmä, aikuiskoulutusta tarjoavat tahot sekä opiskeluun liittyvät rahoitusvaihtoehdot sekä opiskeluun liittyvät valmistelut, kuten henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen jne. 2) kehittämisosaamisessa palveluohjaaja toimii monissa erilaisissa verkostoissa kehittäen toimintaa näkyväksi ja tunnetuksi. Verkostoryhmät toimivat tehokkaina tiedotuksen välittäjänä 3) ohjauspedagoginen osaaminen sisältää palveluohjaajan käyttämät erilaiset ohjausmenetelmät, dialogisuus, testaukset ym.


4) työyhteisöosaamisessa tulee esiin palveluohjaajan vuorovaikutustaidot omassa työyhteisössä, hyvän työilmapiirin luominen, työyhteisön kehittäminen jne. OpinOvi järjesti 12:ta aikuisten ohjaustehtävissä eri organisaatioissa toimivalle opinto-ohjaajan

kelpoisuuskoulutuksen

yhdessä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Se lisäsi EteläSavon alueemme aikuisten opinto-ohjaajien määrää. Opinto-ohjaajakoulutuksen sisältö on jäsennetty viiteen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat NICEn esittämiin eurooppalaisiin opinto-ohjaajan ydinkompetensseihin sekä edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Opintokokonaisuudet ovat seuraavat: • Opinto-ohjaajan professio • Ohjauspalveluiden järjestäminen • Moniammatillinen verkostotyö • Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot • Asiakaslähtöinen ohjaus Palveluohjaajan ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on suositeltavaa seurata valtakunnallista ja kansainvälistä kehitystä. Kaikki viimeisimmät ohjausalan tutkimukset ja kehittämistyöt on kerätty: Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskuksen VOKESin verkkosivustoon: http://www.evokes.fi/. Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus on verkostomaisesti orga-

seuraamalla yhteiskunnallista kehitystä ja käymällä tarvittaessa lisä- ja täydennyskoulutuksia. Tässä esimerkkeinä OpinOven tarjoamista koulutuksista omalle henkilöstölle sekä verkostokumppaneille: - Ohjaajille on järjestetty koulutusta ja opastusta Skypen ja Facebookin (tai muun verkko-ohjausvälineen) käyttöön. - Ohjelmistojen ja työkalujen käytöstä on laadittu myös kirjalliset perusohjeet, jotka ovat ohjaajien käytössä työskentelyn tukena. - Koulutus OpinOven intranetin käyttöön. - Koulutus- ja tiedotustilaisuuksia mm. aikuisten opintojen rahoitusmahdolli suuksista, aikuisten erityisen tuen tarpeesta ym.

6.5. Palveluohjaajan palvelupiste Palvelupisteen fyysisessä sijainnissa on huomioitava asiakkaan näkökulmasta sen helppo saavutettavuus ja muunneltavuus. Lisäksi on hyvä, että samassa mahdollisessa paikassa toimivat palvelut täydentävät ja tukevat toisiaan. Palvelupisteen paikan valinnassa on oltava tarkka, jotta asiakkaan on helppo tulla sinne leimautumatta. Toimiston sisustaminen kodinomaisesti edesauttaa luottamuksellisen ilmapiirin saavuttamisessa. Palvelupisteessä on työn kannalta oltava tietyt laitteet ja välineet, jotta asiakkaan ohjaus onnistuu joustavasti ja nopeasti.

nisoitunut osaamiskeskittymä, jonka avulla hyödynnetään monipuolisesti ohjausalan paikallista, alueellista, valtakunnallista sekä kansainvälistä osaamista. Keskuksen toiminnan lähtökohtana ovat kansallisten ja kansainvälisten arviointitutkimusten tulokset. Niiden mukaan monipuolisia ja joustavia ohjauspalveluja tulisi olla nykyistä paremmin kaikkien kansalaisten saatavilla. TNO-palvelupisteissä toimivien palveluohjaajien on pidettävä yllä omaa ammattitaitoaan

123


Henkilรถkohtaistaminen ja erityisen tuen tarve

124


7.

7.1. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisesta on annettu määräys

tai asiakkaan luvalla suoraan oppilaitokseen

näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan kou-

siirrettynä. Henkilökohtaistamislomake helpot-

lutukseen hakeutumiseen, tutkinnon suoritta-

taa oppilaitoksen opinto-ohjaajia sekä ryhmän-

miseen ja tarvittavan ammattitaidon hankki-

ohjaajia asiakkaan/tulevan opiskelijan opintojen

miseen. Määräys on ollut voimassa 1.3.2007

tunnustamissa ja tunnistamisessa sekä hänen

alkaen toistaiseksi ja koulutuksen järjestäjä

opintojensa tuen tarpeesta (LIITE 1, Hakeu-

ei voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai

tumisvaiheen henkilökohtaistaminen OpinOven

poiketa siitä. Periaatteena on, että koulutuksen

näkökulmasta).

järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa

Henkilökohtaistamislomakkeessa kysytään

suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöi-

perinteisten yhteystietojen, koulutusten ja työ-

sesti suunniteltua ja toteutettua ohjausta, neu-

kokemusten lisäksi asiakkaan elämäntilannetta

vontaa sekä muita yhteisesti sovittavia opetuk-

ja ajankäyttömahdollisuutta sekä orientoitumi-

sen tukimuotoja ja palveluja kun he hakeutuvat

sesta opintohin (oppimisvalmiudet, oppimistyy-

koulutukseen, suorittavat tutkintoa ja hankkivat

lit, itseohjautuvuus ja itsearviointitaidot). Hen-

tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilökohtaistamis-

kilökohtaistamislomakkeessa kysytään myös

prosessissa koulutuksen järjestäjän on tehtävä

oppimisen tuen tarpeesta esim.

yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän, tutkinnon

seen hakeutumista ja opintojen tunnustamista

- oppimisessa - lukemisessa - kirjoittamisessa - tietotekniikassa - matematiikassa - kielissä

ja tunnistamista varten OpinOvessa on kehitetty

- sosiaalisissa taidoissa

tai koulutuksen hankkijan, työelämän edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. (Henkilökohtaistamismääräys, 2006, 1.) OpinOven

Etelä-Savo

asiakkaiden koulutuk-

oma henkilökohtaistamislomake (LIITE 2), jol-

Henkilökohtaistamislomaketta voi päivittää

la OpinOvessa kerätyt tiedot siirtyvät koulutuk-

helposti ajan tasalle, sillä se on tallennettu Opin-

sen järjestäjälle asiakkaan mukava muistitikulla

Oven avainmuistitikkuun, joka annetaan

125


asiakkaalle hänen käyntinsä yhteydessä. Avainmuistitikkuun on tallennettu lomakkeen lisäksi sen yksityiskohtaiset täyttöohjeet kohta

7.2. Erityistä tukea tarvitsevan aikuisen ohjaus

kohdalta (LIITE 3). Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Koulutuksellisen tasa-ar-

”Oppiaksemme ymmärtämään suhteitamme toisiin ihmisiin meidän on ensin opittava ymmärtämään itseämme.” -Bill Bonnstette

von ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tulee huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien tarpeista.

töstä on oppimisvaikeuksia eli yli miljoonalla

tutkintoa koulutuksen järjestäjän tehtävä on sel-

suomalaisella. Suurimmalla osalla aikuisväes-

vittää hänen aikaisemmin hankkimansa osaami-

töstä ei ole koskaan tehty diagnoosia oppimis-

nen. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä moni-

vaikeuksista, eivätkä he ole saaneet koskaan

puolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä.

mitään oppimisvaikeuteen liittyvää tukea tai pal-

Osaamisen tunnistamisessa selvitetään, millaista

velua. Tunnistamattomat ja vaille tukea jääneet

osaamista henkilö on hankkinut työkokemuksella

oppimisvaikeudet ovat merkittävä koulutukseen

ja koulutuksella, tutkinnon alaan liittyvässä har-

hakeutumattomuuden, opintojen keskeyttämi-

rastustoiminnassa tai luottamustehtävässä tai

sen ja syrjäytymisen riskitekijä.

hän on jo saattanut suorittaa erillispätevyyksiä.

OpinOven aikuisasiakkailla on ilmennyt oh-

Näyttötutkintoon hakeutumisvaiheessa ar-

jauskeskusteluissa monenlaisia erityisen tuen

vioidaan myös hakeutujan tarvitsema ohjaus- ja

tarpeita, joihin kouluttajat ja ohjaajat joutuvat

tukitarve sekä mahdolliset kieli- ja kulttuuritaus-

ottamaan kantaa. Aikuisilla on ollut oppimis-

taan liittyvät erityistarpeet. Osaamisen tunnista-

vaikeuksia, harjaantumattomuutta ja puutteita

misen perusteella arvioidaan, miltä osin

opiskelutaidoissa Heillä on ollut haittaavia ai-

- henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi - henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai sen osien suorittamiseen tai - henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Ammattitaitoa voidaan hankkia työssä oppimalla, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa tai muilla tavoin.

126

Tilastokeskuksen mukaan n. 20-25% :lla väes-

Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttö-

(http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen, luettu 2.7.2014.)

empia oppimiskokemuksia, motivaatio-ongelmia, elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, kulttuuri- ja kielitaustasta tulevia haasteita ja erilaista moniongelmaisuutta. Opetushallitus on linjannut erityistä tukea tarvitsevan aikuisen opiskelijan kohtaamisen ja tukemisen perustaksi ja työvälineeksi yksilöohjauksen, jonka tulee toteutua henkilökohtaistamisen eri vaiheiden mukana. Erityistä tukea tarvitsevan opetus ja ohjaus järjestetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelman (HOJKS) kautta. HOJKS muodostaa yhdessä henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan kanssa yksilöllisen kokonaissuunnitelman opinnoista ja tutkinnon suorittamisesta sekä


sopimuksen erityisen tuen tarpeesta ja laadus-

on suuri. Ohjaustilanteessa olemme keskustel-

ta. Näistä asiakirjoista ilmenee suunnitellut ja

leet näistä aikaisemmista kokemuksista luot-

toteutuneet tutkinnon suorittajan henkilökohtais-

tamuksellisesti ja olemme tehneet oppimiseen

tamista koskevat erityiset tukipalvelut, ohjaus ja

liittyviä testejä, jotka auttavat aikuista tunnis-

tarvittavat erityisjärjestelyt.

tamaan omat vahvuutensa sekä tuen tarpeen-

Koska aikuisen aikaisempi työ- ja opiskelu-

sa. Ohjaustilanteessa on täytetty OpinOvessa

historia on ollut moninainen, on kartoitettu työ-

kehitettyä henkilökohtaistamislomakketta, joka

kokemuksen, opintojen ja harrastusten kautta

auttaa asiakasta

kertynyt osaaminen hakeutumisvaiheen hen-

oppilaitokseen. Tähän lomakkeeseen asiakas

kilökohtaistamislomakkeeseen. Aiemmin han-

on kirjoittanut omat toiveensa tuen tarpeesta

kitun ja osoitetun osaamisen tunnistamisella

esim. matematiikkaan, lukemiseen, kirjoittami-

vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhenne-

seen, kieliin tai tietotekniikkaan. Oppilaitokses-

tään opiskeluaikaa.

sa koulutuksesta vastuussa olevien opettajien,

alkuvaiheessa siirryttäessä

OpinOven asiakkaista monilla aikuisilla on

opinto-ohjaajan ja erityisopettajan on syytä tie-

ollut aikaisemmista opinnoista huonoja koke-

dostaa uusien aikuisopiskelijoiden huolet, toi-

muksia ja kynnys lähteä uudelleen koulutukseen

veet ja elämäntilanne.

Elämäntilanne, resurssit ja motivaatio

Soveltuvuus ja edellytykset

Tavoitteen selkiyttäminen, tutkinnon vaatimukset

Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa

Ohjauksen ja tukitoimien tarpeet, erityistarpeet, opiskeluhuolto Kuva 8. Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa (Vuorinen 2012)

Kieli- ja kulttuuritausta

Johtopäätökset

Oppimistaidot

127


On äärimmäisen tärkeää, että erityisten

myös ohjaaja oppii koko ajan ja monikulttuuri-

tukitoimien tarve dokumentoidaan hakeutu-

suus kehittyy. Monikulttuurisessa ohjauksessa

misvaiheen henkilökohtaistamislomakkeeseen.

ohjaaja laajentaa ja syventää omaa itsetunte-

Henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa on

mustaan, kulttuurien tuntemustaan sekä oh-

kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että

jausteoreettisia ja menetelmällisiä tietojaan ja

asiat mitkä kuuluvat salassapitovelvollisuuden

taitojaan voidakseen toimia joustavasti ja asia-

piiriin kuten: tutkinnon suorittajan terveydenti-

kaslähtöisesti (Korhonen, V. Monikulttuurinen

laa, varallisuutta, yksityiselämää (esim. poliitti-

ohjaus ja neuvontatyö 2013.s.284).

nen vakaumus, perhe-elämä), henkilökohtaisia

On joitakin erityisryhmiä, jotka tarvitsevat

ominaisuuksia, mahdollisia psykologien testien

erityistä ohjauksellista osaamista ja menetel-

tuloksia yms. ei kirjata, vaan vain tarpeelliset,

miä. Oman haasteellisen ryhmänsä muodosta-

tutkinnon suorittamisen kannalta tarkastellut asiat kirjataan asiakirjaan.

vat erilaisten oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevat maahanmuuttajat, Tällaiset vaikeudet tulevat esiin usein kesken kotoutumiskoulutuk-

”Erilaisuuden kohtaaminen on matka toisen luo. Erilaisuuden kokeminen on tie omaan minään.” – Pentti Murto

7.3. Maahanmuuttajataustainen aikuinen ja erityisen tuen tarve

sen, ja kouluttajan välineet ongelman ratkaisemiseen ovat usein puutteelliset. Oppimisen ongelmat tulisi kyetä erottamaan kielitaidon puutteista. Ongelmat voivat johtua maahanmuuttajilla hyvinkin monista eri asioista: puutteellisesta pohjakoulutuksesta, iästä, traumaattisista kokemuksista, motivaation puutteesta tai fysiologisista syistä. Sekä vaikeuksien diagnosointiin että niiden korjaamiseen ja kuntoutukseen tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja asiaan

Aikuiskoulutukseen tulevat maahanmuuttajat

erikoistuneita työntekijöitä. Opiskelua haittaava

ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Aikuiskoulu-

vajaakuntoisuus ilmenee usein vasta kun opin-

tuksen työntekijät kohtaavat pakolaisia, paluu-

not eivät etene toivotulla tavalla. Olisikin tärkeää

muuttajia, perhesyistä muuttaneita ja työperäi-

diagnosoida rajoitteet mahdollisimman aikai-

siä maahanmuuttajia. Ohjauksessa koulutetuilla

sessa vaiheessa (Korhonen, V. Monikulttuurinen

länsimaalaisilla maahanmuuttajilla on hyvin eri-

ohjaus ja neuvontatyö 2013.s.359).

laiset lähtökohdat ja tarpeet verrattuna esimerkiksi maahanmuuttajiin, joilla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa. Maahanmuuttajien ohjaus on hyvin haasteellista. Koska ohjattavien maahantulosyyt ovat erilaisia, ohjaus vaatii intensiivisyyttä sekä menetelmällisiä tietoja ja taitoja. Ohjaustilanteessa

128

“Ei ole yhtään samanlaista tai erilaista ihmistä kuin sinä ja minä.” - Pentti Murto


Kuva 9. Ohjausta Mun työ -päivässä 13.12.2012.

129


Mit채 OpinOven ohjauspalvelumalli maksaa?

130


8.

Kustannuksiin vaikuttavat eritoten palveluohjaa-

siis laskea malliin mukaan kustannukset, jotka

jalle maksettava palkka ja palvelupisteen vuokra.

tulevat palveluohjaajasta, palvelupisteestä, ja

Lisäksi kustannuksia tulee merkittävin määrin täl-

näiden toiminnan kannalta välttämättömien toi-

laiselle palvelulle erittäin oleellisesta ja tärkeästä

mintojen kustannuksista.

markkinoinnista. Koska palvelu on luonteeltaan

Seuraava esimerkkilaskelma on otettu Opi-

spesifin elämänvaiheen palvelua, joutuu palve-

nOven

lua jatkuvasti markkinoimaan melko voimakkaas-

2013. Palveluohjaajasta palkkoineen tuli kus-

ti ja laajasti. Opiskelu on sen luonteinen asia ih-

tannusta keskimäärin vuodessa 51 000 euroa,

misille, että sitä pohditaan ja siitä keskustellaan

palvelupisteistä (vuokra) 5000 euroa ja välttä-

yleensä silloin kun se on oikeasti ajankohtaista

mättömistä menoista 1000 euroa (ml. puhelin

tai ihminen kokee tarvitsevansa koulutusta vaik-

ja kopiokulut). Markkinoitiin on OpinOvessa on

kapa työttömyyden pitkittyessä. Tästä syystä

käytetty vuosittain keskimäärin 1000 euroa per

TNO-palvelu kaltaista palvelua on hyvä jatkuvas-

palvelupiste. Yhteensä kustannuksia yhdestä

ti mainostaa, jotta ihmiset saavat siitä tiedon kun

ohjaajasta ja pisteestä tulisi vuodessa siis noin

tarve palvelulle on ajankohtaista.

58 000 euroa. Miltä tämä kustannus näyttää

toteutuneesta

toiminnasta

vuodelta

Asiaan vaikuttaa myös aikuisikäisten ihmis-

ns. yksikköhintana eli asiakasta kohden tai suh-

ten paikkauskollisuus tai -sidonnaisuus. Aikuisilla

teessa keskeyttämisistä aiheutuneisiin kustan-

on perheet ja elämänpiiri vahvasti sidottu asuina-

nuksiin?

lueeseen ja näin ollen koulutuskysyntä kohdistuu

OpinOvessa oli vuonna 2013 asiakaskon-

samalla tai läheisellä alueella oleviin oppilaitok-

takteja on keskimäärin palvelupistettä kohden

siin. Vaikka oppilaitokset saavat “varmaa opis-

461 kappaletta, joten yhden asiakaskontaktin

kelija-ainesta”, ei tämä vähennä – päinvastoin –

hinnaksi tuli n. 125 euroa. Uusien asiakkaiden

tarvetta hakeutumisvaiheen TNO-palvelulle. Mitä

lukumäärä keskimäärin palvelupistettä koh-

useampi koulutukseen hakeutuja löytää itselleen

den oli vuonna 2013 327 kappaletta, joten uu-

parhaiten sopivan alan valittavissa olevista, sen

den asiakkaan ”hankintahinnaksi” OpinOven

paremmin koulutuksen läpäiseminen toteutuu ja

tuottamalle TNO-palvelulla tuli n. 177 euroa.

keskeyttämiset vähenevät.

On hyvä muistaa, että asiakaskontakteihin liit-

Yksi tapa laskea todelliset kustannukset on

tyy useita tapaamisia ja yhteydenottoja, joiden

131


Kuva 10. Ohjaus – money, money?

132


kesto yleensä voi olla useita tunteja. OpinOven

kuin mitä sen tuottaminen maksaisi. Esimerkin-

lisäksi alueella on ollut toinenkin palveluntarjo-

omaisesti mainittakoon, että palvelu maksaisi

aja (TE-palvelut). Asiakasmäärän lisääntyessä

itsensä takaisin ehkäistessään 6 opiskelijan

asiakaskontaktin kustannus siis alenee.

keskeyttämisen!

Olemme arvioineet asiakaspalautteeseen

Kustannuksen määrittelyyn vaikuttaa lisäksi

perustuen, että palveluumme tulleista ihmisistä

TNO-palvelulle asetettu tehtävän määrittely. Jos

suurin osa lähtee todella opiskelemaan (n. 80%)

palvelua käytetään puhtaasti koulutukseen liitty-

ja tähän tietoon suhteuttaen yksikkökustannus

vissä asioissa, sen tuottama hyöty jää puolitie-

on helppo suhteuttaa opiskelijasta saatuun val-

hen. Yhtä tärkeää kuin on antaa palvelua aikui-

tionosuuteen ja tätä kautta keskeyttämisen vä-

sille koulutukseen liittyvissä asioissa, on antaa

hentämiseen. Jokainen keskeyttänyt opiskelija

yhtä laadukasta palvelua uraan ja työntekoon

aiheuttaa oppilaitokselle noin 10 000 - 30 000

liittyvissä asioissa. Varsinkin kun koulutus- ja

euron menetyksen.

urakysymykset liittyvät varsinkin ammatillisessa

Näkemyksemme mukaan laadukkaalla TNO-

koulutuksessa rakenteellisesti toisiinsa.

palvelulla voidaan ohjata ihmisiä paremmin ja

Toisaalta voidaan tilannetta ajatella yhteis-

varmemmin “oikealle” alalle, joten tätä kautta

kunnan näkökulmasta, jolloin hyvin toteutetulla

keskeyttämiset vähenevät ja valmistuminen no-

TNO-palvelulla voidaan kohottaa ihmisten itse-

peutuu. Laadukkaalla palvelulla voidaan lisäksi

tuntoa, rohkaista hakeutumaan koulutukseen,

nopeuttaa ja helpottaa työelämään siirtymistä,

lisätä yleistä tietoisuutta koulutusmahdollisuuk-

keskeyttämisen harkitseminen ja muu häiriö ei

sista ja -muodoista. Tällä kaikella on oma vaiku-

näin ollen aiheuta turhia katkoksia koulutus-

tuksensa syrjäytymisen ehkäisyyn ja yleisem-

polkuun, vaan se on yhtenäinen ja aktiivisesti

minkin työelämävalmiuksien parantamiseen.

etenevä. Laadukkaan palvelun lisäksi TNO-pal-

Myös paikallisesti hyvin järjestetyllä TNO-

velun hyvällä saatavuudella ja tunnettuudella

palvelulla voi olla merkittävä yhteistyötä ja

saavutetaan paremmin nämä keskeyttämistä

verkostomaista työotetta parantava vaikutus.

harkitsevat ihmiset ja ehkä niitä saadaan tuet-

Alueen oppilaitokset ja viranomaiset saavat

tua palvelulla niin, että keskeyttäminen ei to-

parhaassa tapauksessa rinnalleen primus mo-

teudukaan.

torin, joka omalla toiminnallaan lisää verkoston

Laadukas ja riittävin resurssein varustettu TNO-palvelu maksaisi siis vuodessa järjestäjäl-

painoarvoa ja parantaa koko verkoston toiminnan laatua.

leen n. 60 000-100 000 euroa riippuen palvelu-

Kopase-verkkopalvelun ylläpito vaatii pie-

pisteen sijainnista eli vuokrasta ja markkinointiin

nimmillään yhden henkilön 1pvä/kk:ssa työpa-

varatuista euroista. Miniminä voidaan pitää tuo-

noksen sisällön päivittämiseen ja palvelutilan

ta 60 000 euroa. Palvelun järjestäminen tuottaa

maksut. Lisäksi verkkopalvelun kustannuksiin

ja säästää hyvin suurella todennäköisyydellä

kannattaa budjetoida kehittämiskustannuksia,

huomattavasti enemmän euroja oppilaitoksille

teknisiä korjauksia sekä markkinointia.

133


Tieto-, neuvontaja ohjauspalvelun markkinointi

134


9.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tulisi olla kaikille avoimia riippumatta koulutuksesta, työllisyystilanteesta, osaamisperustasta tai elämäntilanteesta. Vaikeammin tavoitettavia ryhmiä ovat riskinuoret (esim. opintonsa keskeyttäneet), pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työntekijät, vammaiset, uudelleenorganisoitavien alojen/yritysten työntekijät sekä etniset ja kulttuuriset vähemmistöt. Helposti saavutettavilla palveluilla voidaan huonommassakin asemassa olevat ryhmät tavoittaa ja heidän urasuunnitteluvalmiuksiaan parantaa. Tämän edellytyksenä on palveluiden tun-

kunnat, yhteisöt, oppilaitokset, muut koulutusta esittelevät sivustot - Lehti-ilmoitukset - Radiomainokset - Esittely ja flyereiden jako erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa - Bannerit nettisivuilla - Uutiskirjeet oppilaitoksille ja muille verkostokumppaneille - markkinointivälineillä, joita ovat mm. roll-upit, beach flagit, T-paidat, Softsell -takit, kynät, karamellit

netuksi tekeminen eli asiakkaiden tietoisuuteen

TNO-palvelun markkinointi on erittäin tärkeää

saattaminen, markkinointi.

ja oleellista toimintaa, jolla voidaan omalta

Myös verkkopalvelu edellyttää markkinoin-

osaltaan varmistaa laadukkaan palvelun tun-

tia. Markkinoinnin tulee olla monikanavaista ja

nettuus ja saavutettavuus. Tällainen joustava

jatkuvaa. Lähtökohta on, että aina ohjauspalve-

ja luova palvelumalli tarvitsee innovatiivisen ja

lua markkinoitaessa ja siitä tiedotettaessa mai-

sopeutuvan markkinointistrategian. Perinteisen

nitaan myös verkkopalvelun osoite. Palvelua

lehti- ja muun mediamarkkinoinnin lisäksi olisi

markkinoidaan aidosti monikanavaisena koko-

palvelua hyvä mainostaa sosiaalisessa medi-

naisuutena.

assa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Näiden lisäksi

Sivustoa on markkinoitu seuraavin keinoin:

muita “kampanja tyyppisiä” markkinointikeinoja

- Vähintään internetosoite mukana kaikessa ohjauspalvelun mainonnassa ja markkinoinnissa - Google-mainonta - Flyerit, julisteet verkkosivustosta - Linkityspyynnöt eri sivustoille, kuten

ovat uutiskirjeet ja muut julkaisut. Myös yhteydenpito ja osallistuminen erilaisiin verkostoihin on erinomainen markkinointikeino. Tietysti TNO-palvelun ulkoiseen ilmeeseen tulisi kiinnittää huomiota, ja nimenomaan niin, että se toimii itsessäänkin markkinointivälineenä. Kaikesta

135


“ulkoisesta” materiaalista tulisi ilmetä yhteystie-

asusteesta voi olla hyötyä. Heidän on helpom-

dot, www-sivut ja muut palvelun saavutettavuu-

pi lähestyä palveluohjaaja, koska tämän rooli ja

teen liittyvät oleelliset asiat.

asema on niin selkeästi ilmaistu.

Erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on erit-

Ohjaustarpeen arviointi on oleellinen seikka

täin osuvaa TNO-palvelun näkökulmasta. Näis-

TNO-palvelun tarjonnassa. Vaikka palvelu on

tä tilaisuuksista saa asiakkaita joko suoraan tai

lähtökohtaisesti asiakaslähtöistä, eli yhteyttä ot-

välillisesti esimerkiksi tilaisuuteen osallistuneen

tavalla asiakkaalla on tarve saada tietoa, neu-

omaisen kautta. Lisäksi erilaiset tilaisuudet, esi-

vontaa tai ohjausta, voi joskus olla tarpeen ar-

merkiksi rekrytointimessut, joissa pääasia ei ole

vioida tarvetta palvelun tarjoajan näkökulmasta

koulutus, ovat erinomaisia areenoita TNO-pal-

käsin. Kysymys on siis siitä, että ihminen ei aina

velun näkyvyyden ja tunnettuuden näkökulmas-

itse tiedä mitä on hakemassa tai mitä oikeasti

ta. Ulkoiset markkinointivälineet (mm. logoilla

on kysymässä. Tarpeen selvittämisen epäonnis-

varustetut paidat, roll-upit ja julisteet, flyerit)

tuminen voi helposti kääntyä palvelua vastaan,

ovat

hyödyllisiä näissä tilaisuuksissa. Lisäk-

eli asiakas saattaa kokea palvelun huonoksi,

si tällaiset tapahtumat ja tilaisuudet ovat usein

koska ei saanut vastausta kysymyksiinsä koska

ilmaisia, joten markkinoinnista ei tule näiden

ei osannut ilmaista tarvettaan riittävän selkeästi.

osalta muita kuluja kuin normaalit palkkakulut.

Ohjaustarpeen arviointia voi harjoittaa useam-

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tällai-

mallakin välineellä. Tarve voi selvitä kuuntele-

set ulkoiset markkinointivälineet eivät maksa ko-

malla asiakasta, kysymällä kysymyksiä ja jat-

vin paljon, joten niistä aiheutuvat kustannukset

kokysymyksiä, voi käyttää arviointiin kehitettyjä

ovat marginaalisia.

erityisiä työkaluja (esim. Jukka Lerkkasen kehit-

Luonteeltaan asiakaslähtöisen, anonyymin ja

Tarpeen arvioinnin yhtenä työkaluna (mui-

markkinointiväline on palvelun logolla tai muul-

den mahdollisten lisäksi) on hyvä pitää asiakas-

la tunnisteella varustettujen paitojen tai muiden

palautetta. Asiakaspalautteen kerääminen liittyy

asusteiden hankkiminen ja päällä pitäminen.

omalta osaltaan laadunhallintaan ja toiminnan

Palveluohjaaja voi pitää asustetta päällään sekä

kehittämiseen, mutta sitä voidaan perustellusti

palvelupisteessä että erilaisissa tilaisuuksissa.

käyttää myös tarpeen arviointiin. Mikäli asiak-

Tällaiset asusteet ovat huomiota herättäviä, erit-

kailta saadaan huonoa palautetta ja se koskee

täin edullisia ja liikkuvia markkinointivälineitä. Pii-

ohjausta, niin voidaan hyvällä syyllä pohtia onko

lofunktiona asusteet voivat toimia erottautumisen

tarpeen arvioinnissa onnistuttu!

ja tunnistettavuuden välineinä. Myös asiakkaille

136

tämää palvelutarve-mallia) (Lerkkanen 2002.)

puolueettoman palvelun edullisin ja innovatiivisin


Kuva 11. OpinOven esittelypiste Savon Solmu –messuilla 14.4.2012

137


Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatu

138


10.

OpinOven TNO-palvelun laatuun on kiinnitetty

Elinaikaisen ohjauksen laatukriteerit pohjau-

jatkuvasti erityistä huomiota, koska kyseessä on

tuvat EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämis-

luonteeltaan epävirallinen ja vapaamuotoinen

keskuksen CEDEFOP:n vuosina 2003-2004 te-

palvelu. Tässä julkaisussa esitelty TNO-palvelu

kemään selvitykseen. Asiakkaiden osallisuutta,

on ollut asiakaslähtöistä, luottamuksellista, ano-

ohjaajien pätevyyttä ja kelpoisuusvaatimuksia,

nyymia, puolueetonta, riippumatonta ja sillä on

ohjauspalvelujen jatkuvaa kehittämistä, yhden-

epävirallinen rooli, mistä seuraa, että saades-

mukaisuutta ja itsenäisiä ohjauspalvelujen tuot-

saan huonoa palvelua, ei ihminen kovin helposti

tajia voidaan käyttää ohjauksen laadunvalvon-

tule uudestaan samaan paikkaan (koska ei ole

nan sekä itsearvioinnin apuvälineinä. http://

velvoitetta tai jonkin etuuden saaminen ei ole

www.peda.net/veraja/oph/oppilaanohjauksen-

kiinni käynnistä).

kehittaminen/arviointi/kaytannot/prosessi/arvi-

Palvelun laatu on määritelty palvelua ra-

ointi/laatukriteerit (luettu 27.6.2014)

kennettaessa ja määritelmää on sopivin vä-

OpinOvi Etelä-Savo on työstänyt erillisen aikuis-

liajoin tarkasteltu toimintasuunnitelmassa. Laa-

ten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatukä-

tua on seurattu mm. asiakaspalautekyselyillä.

sikirjan, josta löytyy tarkemmin kehittämämme

TNO-palvelun laadun kehittämisen yhteys pal-

TNO-palvelun laatupolitiikka, laadunhallinnan

velun ennalta määriteltyihin tavoitteisiin on ollut

tavoitteet, keskeiset prosessit ja vastuut, laadun

tiivis. Onnistunutta toimintaa voidaan samalla

arvioinnin menetelmät, työkalut sekä toiminnan

pitää laadukkaana. Näin pyrkimys laadukkaa-

kehittäminen.

seen toimintaan on tärkeimpiä toimintaperiaatteita ja resurssoinnin peruste.

139


Yhteenveto ja kiitokset

140


11.

Työelämän ja yhteiskunnan muutokset lisäävät

tukea, kannustusta ja rohkaisua osallistumis-

tarvetta urasuunnitteluun ja osaamisen kehittä-

päätöksen tekemiseen. Päätös ei välttämättä

miseen koko työuran aikana. Aikuisikään kuuluu

synny yhdeltä istumalta, vaan asiasta keskus-

lisäksi vaatimuksia persoonallisuuden kehittä-

tellaan palveluohjaajan kanssa useaan kertaan.

misestä, henkilökohtaisesta kasvusta ja itsen-

Koulutuksen joustavat ja lähelle tuodut käytän-

sä toteuttamisesta. Aikuiskoulutustarpeeseen

nönjärjestelyt voivat olla työssä olevalle aikui-

vaikuttaa yksilön aiempi koulutus-, työ- ja elä-

selle osallistumisen kynnyskysymys. Toisaalta

mänura, minkä takia yksilöiden tarpeet eroavat

osallistumispäätös voi muotoutua nopeastikin,

huomattavasti toisistaan. Aikuiskoulutuksen tuli-

jos se liittyy koettuun tarpeeseen suorittaa tut-

si tavoittaa myös ne, jotka jäävät nykyisin aikuis-

kinto ja saada todistus osaamisesta, haasta-

koulutuksen ulkopuolelle. Tukemalla yksilöiden

vampien tehtävien tavoitteluun tai uralla etene-

kysyntää voidaan kannustaa aliedustettuja ryh-

miseen. Tällöin palveluohjaajan tehtävä on

miä hankkimaan niille parhaiten sopivaa kou-

lähinnä tukea jo olemassa olevaa kiinnostusta

lutusta ja oppilaitoksia kouluttamaan vailla tut-

ja rohkaista konkreettiseen osallistumispäätök-

kintoa olevia aikuisia. Usein vähän koulutetuilla,

seen. Osallistumispäätös voi liittyä myös pakko-

pitkään työelämässä tai työttöminä olleilla aikui-

tilanteeseen: taloudelliset tekijät tai irtisanomi-

silla on käsitys, että heidän pitää selvitä yksin ja

sen uhka pakottavat aikuisen osallistumaan ja

omatoimisesti opiskelusta. Samalla esiin tulee

hankkimaan todistuksen osaamisestaan. Osalli-

myös epävarmuus opinnoissa pärjäämisestä.

tumispäätös voi ilmentyä ajan ottamisena itselle

Nämä käsitykset perustuvat vuosikymmenten

ja itsen kehittämiselle, ja jo hyvinkin pian konk-

takaisiin omakohtaisiin kokemuksiin opiskelus-

reettisen päätöksen ja opintojen käyntiinlähdön

ta. Tällöin tarvitaan ohjausta tämän päivän opis-

jälkeen on usein nähtävissä aikuisen itsetunnon

kelusta sekä henkilökohtaista kannustusta.

kohottava vaikutus.

Koulutukseen osallistumispäätöksen muo-

Kokemuksemme pohjalta tieto-, neuvonta-

toutumiseen vaikuttaa monet erilaiset seikat.

ja ohjauspalveluun liittyy taito kohdata työssä

Koulutuksen on sovittava aikuisen elämäntilan-

tai työttömänä olevia aikuisia. Tässä työssä on

teeseen. Aikuinen tarvitsee tietoa oivaltaakseen

työskenneltävä nöyrällä, vilpittömällä ja arvos-

koulutusmahdollisuuksien olemassaolon sekä

tavalla asenteella. Ohjaajan on pyrittävä välttä-

141


mään “oppilaitosslangia” ja etsittävä yhteistä,

tuotettava palvelu voi myös olla kasvokkaista

tutulta tuntuvaa kieltä. Yhden luukun -periaate ,

ohjausta täydentävässä roolissa, esimerkiksi

erityisesti toteutettuna henkilökohtaisena ja kas-

palveluprosessin jossain vaiheessa voidaan

vokkaisena ohjauksena ja neuvontana, näyttäy-

vuorovaikutukseen käyttää verkkovälineitä.

tyy tärkeänä työssä olevalle tai työttömälle ai-

Esitän lämpimät kiitokset kaikille OpinOvi -hankkeen kehittämistyössä mukana olleil-

kuiselle, jolle oppilaitoksen toimintaympäristö

Etelä-Savo

on usein vieras. Konkreettinen tavoitteen aset-

le. Jokainen erikseen ja kaikki yhdessä olemme

taminen ja toiminnan suunnittelu ovat palve-

kehittäneet, toteuttaneet ja arvioineet aikuisten

luohjaajan toiminnallisia taitoja. Kysyminen, sel-

ohjauspalvelua Etelä-Savossa kohti Ohjaamoa

ventäminen ja tarkentaminen ovat puolestaan

ja opintopolku.fi -palvelua. Mielestäni yhdessä

keskustelun välineitä, joilla palveluohjaaja pyrkii

olemme olleet enemmän kuin osien summa.

ymmärtämään asiakkaan tilannetta, tunteita ja toimintaa. Vuorovaikutus on avointa, kun palveluohjaaja perustaa käsityksensä asiakkaalta

Mikkelissä 10.9.2014

saamaansa tietoon eikä omiin uskomuksiinsa tai olettamuksiinsa.

Maarit Heinikainen

Ohjaustyön erityinen haaste on ihmisten kohtaaminen kasvotusten, läheltä ja henkilökohtaisesti. Päätöksiä tehdään ohjattavan kanssa ja rinnalla; nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Eikä kysymys ole vain yhden henkilön vaan myös läheisten elämä. Digitaalisia, verkon kautta tarjottavia palveluita tulee olla tarjolla niille, joille internetin käyttö on luontevaa ja mieluista. Samoin neuvonnasta ja ohjauksesta tulisi tunnistaa tarpeita ja prosessin vaiheita, joissa verkkoa voisi hyödyntää siten, että se aidosti toisi joustavuutta ja kustannustehokkuutta palveluun. Kaikille ja kaikenlaisiin tarpeisiin verkkopalvelut eivät sovellu, joten monikanavaisuus ja tarvelähtöisyys ovat avainsanoja sähköisten palveluiden kehittämisessä. Internetin kautta

142

“Mene ihmisten luo. Elä heidän kanssaan. Opi heiltä. Rakasta heitä. Ala siitä, mitä he osaavat. Rakenna sille, mitä heillä on. Parhaita ovat ne johtajat, joista kansa sanoo, kun heidän tehtävänsä on tehty: me itse sen teimme.” (kiinalainen runo)


Kuva 12. Elinik채isen oppimisen tavoitteet 2014-2016 Etel채-Savossa. L채hde: https://peda.net/hankkeet/eejn

143


Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke OpinOvi Etel채-Savo numeroina

144


12.

Hankeaika:

1.4.2008–31.12.2014

Rahoittaja:

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projekti Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, OPM:n hallinnonala

Ohjelma:

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Ohjelman osio:

Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja:

3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Budjetti:

2 163 015 e

Toteutusalue:

Etelä-Savo

Asiakasmäärä:

3274 asiakasta (1.1.2009–30.6.2014)

145


Kirjoittajat (aakkosjärjestyksessä)

Maarit Heinikainen on koulutukseltaan kotita-

Marjaana Kivelä on hallintotieteiden maisteri ja

lousopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja

kauppatieteiden kandidaatti tietojärjestelmätie-

työnohjaaja. Hän on työskennellyt mm. opetta-

teen pääaineesta. Kivelä on toiminut useiden

jana, erityisopettajana ja opinto-ohjaajana am-

opetuksen ja ohjauksen kehittämishankkeiden

matillisessa koulutuksessa sekä ollut mukana

projektipäällikkönä. OpinOvessa hän on vastan-

useissa

opinto-ohjauksen,

nut kopase.fi:n ja siihen liittyvän verkko-ohjauk-

erityisopetuksen ja opetuksen kehittämishank-

sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja jatkuvasta

keissa (mm. Itä-Suomen työkoulu 2000-, Muun-

kehittämisestä.

opiskelijahuollon,

taja/Etappi-, Venttiili-hanke). OpinOvessa hän työskenteli projektipäällikkönä sekä palvelu-

Tuula Lindholm on koulutukseltaan liikuntatie-

ohjaajana.

teiden maisteri, opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja. Hän on toiminut aiemmin opintokoordinaat-

Timo Häkkinen on koulutukseltaan valtiotietei-

torina “Mun juttu”-hankkeessa ja vuoden 2012

den maisteri. Hänellä on lisäksi aineenopettajan

keväästä alkaen OpinOven palveluohjaajana

pätevyys ja hän on aikaisemmalta koulutuksel-

60% sekä oppilaitoksen liikunnanopettajana

taan autonasentaja. Häkkinen on työskennellyt

sekä kansainvälisyyskoordinaattorina.

ennen OpinOvea mm. Turun telakalla, Suomen Moskovan suurlähetystössä ja Etelä-Savon Te-toimistossa. OpinOvessa Häkkinen on toi-

”Vierivä kivi ei sammaloidu.” (suomalainen sananlasku)

minut vuoden 2012 tammikuusta lähtien palveluohjaajan tehtävässä.

Omat kokemukset aikuisopiskelijana ovat antaneet työlle paljon lisäarvoa.Opiskelu kannattaa

”Asiakas tulee ensin ja asiakkaan tarve ja paras määrää mitä tapahtuu ja miten ohjaus etenee!”

146

aina!


Anne Mutka on koulutukseltaa kasvatustietei-

Sanna Selkamo on koulutukseltaan kielten-

den kandidaatti, jonka lisäksi hän on opiskellut

opettaja (BA Hons) ja näyttötutkintomestari,

sekä henkilöstöjohtamista että yritysneuvojan

jolla on yliopistossa suoritettu aineenopettajan

erilaisia opintoja. Työkokemusta hänellä on ny-

pätevyys. Lisäksi Sannalla on opintokokonai-

kyisen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston

suudet psykologiasta, sosiologiasta ja erityis-

yritysneuvojana työskentelyn lisäksi mm. lasten-

pedagogiikasta. Sanna on työskennellyt aiem-

tarhanopettajan ja päiväkodin johtajan työstä

min Kiipulan sekä Luovin erityisammattioppilai-

sekä työstä TE-toimistossa. Sen lisäksi hän on

toksissa opettajana sekä valmentavassa ja kun-

ollut myös yrittäjänä. OpinOvi hankkeessa Anne

touttavassa koulutuksessa että ammatillisissa

Mutka on työskennellyt Savonlinnassa 1.2.2012

perustutkinnoissa. Esedussa Sanna on toiminut

lähtien 60%:sesti.

opettajana niin näyttötutkintoperusteisissa kuin ammatillisessa peruskoulutuksessakin. Opin-

Riitta Poikala on koulutukseltaan sairaanhoi-

Ovessa Sanna on toiminut oman päätyönsä

don opettaja,

ohella keskittyen erityisohjauksen ja -opetuksen

terveystieteiden maisteri, opin-

to-ohjaaja ja näyttötutkintomestari. Aikaisem-

tukeen aikuiskoulutuksessa.

malta koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Hän on työskennel-

”Oma juttu valaisee elämää kuin majakka.”

lyt opettajana ammatillisessa koulutuksessa ja tukintovastaavana

näyttötutkintoperusteisissa

sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ja vanhustyön erikoisammattitutkinnossa. Opintoohjaajana hän on toiminut aikuisopiskelijoille, valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa oleville opiskelijoille sekä maahanmuuttajaopiskelijoille. OpinOvi hankkeessa Riitta Poikala on työskennellyt Savonlinnassa 1.2.2012 lähtien 40%:sesti. ”Lähdetään siitä liikkeelle mitä osataan, ei siitä mitä ei osata.”

147


Lähteet

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 2011. Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN Tools No. 1. 2013

Kuhmonen, P. Ohjauksen hyvät käytännöt. Http:// www.amiedu.net/jokeri/ohjausjatuki/.../ohjauksen_hyvat_kaytannot.doc Lahjakkuusprofiili: http://www.zest.fi/#/testaa/2

Havaintokanavatesti: http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=386

Lerkkanen, J. 2002. Koulutus-ja uravalinnan ongelmat. Koulutus-ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu julkaisuja 14.

Helander, J. 2000. Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta

Matikainen, J. 2004. Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Teoksessa Matikainen, J. (toim.). Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus.

Helakorpi, S. & Helander, J. 2009. Ammatillisen opinto-ohjaajan asiantuntijuus 2009. share.hamk. fi/aokk/~shelakorpi/ammopo/ammopo-tausta.doc, tulostettu 26.6.2014

Matikainen, J. 2008. Vuorovaikutus ja sosiaalisuus verkossa. Teoksessa Aula, P., Matikainen, J. & Villi, M. (toim.). Verkkoviestintäkirja. Helsinki: Helsinki University Press/Palmenia.

Kasurinen, H. Ohjaus työllisyyden tukena. Teoksessa M. Niemi-Pynttäri & A. Ryhänen (toim.). 2013. Yhteisellä matkalla - aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja-sarja. Tampereen Yliopistopaino.

Ollila, J. Dialogista kohtaamista ammattiyhdistystyössä. Teoksessa M. Niemi-Pynttäri & A. Ryhänen (toim.). 2013. Yhteisellä matkalla- aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja-sarja. Tampereen Yliopistopaino.

Eskola-Kronqvist, A. & Aaltonen, K. (toim.) 2013. Meidän Helmet II. Hämeen ammattikorkeakoulu. Tammerprint.

Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus.

148

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö.


Onnismaa, J. 2007. Ohjaus-ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Ojanen, S.Ohjauksesta oivallukseen – ohjausteorian kehittelyä http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/ohjaus/Ojanen.htm Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet; http://www. sopo.fi/yhdistys/eettiset%20periaatteet

Pikalukitesti: http://www.erilaistenoppijoidenliitto. fi/?page_id=257

Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta; Yleiset kriteerit elinaikaisen ohjauksen laadun arviointiin. Opetushallitus. http://www.peda.net/veraja/oph/ oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi/kaytannot/ prosessi/arviointi/laatukriteerit (luettu 27.6.2014)

Pursiainen, T. 2008. Ammattietiikan idea. http://www. oaj.fi/portal/page?_pageid=515,624614&_dad=portal&_schema=PORTAL. Luettu 15.6.2014

Osaamisen käsi: https://www.varma.fi/fi/Yritykset/ tyokykyjohtaminen/etenenain/osaamisen-jakaminen/ Pages/Default.aspx Palveluohjaus http://fi.wikipedia.org/wiki/Palveluohjaus Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu: ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. PS-kustannus, Jyväskylä

Portimojärvi, T. 2002. Verkko-opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa Poikela, E.(toim.). Ongelmaperustainen pedagogiikka. Teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press.

Rauhala, L. (2005). Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallinto-osasto 2012. Tutkinnon suorittaminen, henkilökohtaistaminen; http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen (luettu 2.7.2014)

Peavy, R.V. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien kustannus Oy: Helsingin painotuote

149


Liitteet

150

LIITE 1

Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen OpinOven näkökulmasta

LIITE 2

Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake

LIITE 3

Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake, lomakkeen täyttöohjeet


LIITE 1


LIITE 2 1/2 HAKEUTUMISVAIHEEN HENKILÖKOHTAISTAMISLOMAKE

1. Henkilötiedot

Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattuna)

Syntymäaika

Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Äidinkieli

2. Koulutus

Peruskoulutus Peruskoulu Tutkinto/tutkinnot

Suoritusvuosi Lukio

Muu

Täydennyskoulutukset, kurssit, passit

3. Asevelvollisuus 4. Työkokemus

5. Harrastukset ja muu osaaminen

6. Opinto- ja

työsuunnitelma

Suoritusvuosi ja laajuus

Suoritusvuosi ja laajuus

Suoritusvuosi ja laajuus Työtehtävä / ammattinimike, työnantaja

Ajankohta ja kesto


LIITE 2 2/2 7. Suunniteltu koulutus

Tutkinto tai tutkinnon osa

Laajuus

Oppilaitos Yhteyshenkilö ja yhteystiedot Hakeutumis-/aloittamisajankohta Opintojen rahoitus Koulutuksen terveydentilavaatimukset

Oma arvio soveltuvuudesta

8. Hakeutujan elämäntilanne ja ajankäyttömahdollisuus

9. Orientoituminen opiskeluun

Oppimisvalmiudet Oppimistyylit Itseohjautuvuus Itsearviointivalmiudet

10. Oppimisen tukitoimet

11. Lisätietoja

12. Päivitetty

Tarvitsen tukea Oppimisessa Tietotekniikassa Lukemisessa Kirjoittamisessa Matematiikassa Kielissä Sosiaalisissa taidoissa Muussa

Kyllä

Ei

missä:


LIITE 3 1/2

HAKEUTUMISVAIHEEN HENKILÖKOHTAISTAMISLOMAKE Lomakkeen täyttöohjeet

Tämä henkilökohtaistamislomake on tarkoitettu sinun henkilökohtaiseen käyttöösi hakeutuessasi koulutukseen ja aloittaessasi koulutusta. Tätä lomaketta voit näyttää vastuuopettajallesi, ryhmänohjaajallesi, opinto-ohjaajallesi tai henkilölle, jonka kanssa tee henkilökohtaistamista. Lähtötilanteesi kartoitus ja osaamisesi tunnistaminen ovat osa henkilökohtaistamista. Lomakkeen tarkoitus on vähentää eri osapuolten työmäärää kun voit toimittaa oman henkilökohtaistamislomakkeen jo etukäteen uuteen oppilaitokseesi tarkasteltavaksi. Kohta 1

Täytä omat henkilötietosi mahdollisimman tarkkaan ja huolellisesti.

Kohta 2

Lisää kaikki koulutuksesi aikajärjestyksessä niin, että viimeisin koulutuksesi näkyy listassa ensimmäisenä.

Tutkintoihin kirjaat vain ammatilliset tutkinnot ja muut laajemmat tutkinnot.

Suoritusvuosi ja laajuus – laatikkoon merkitset vuosiluvun lisäksi koulutuksen laajuuden joko opintoviikkoina (ov), opintopisteinä (op) tai tunteina (h). Kirjaa tutkintojen ja niiden laajuuden lisäksi mahdolliset pääaineet ja/tai suuntautumisvaihtoehdot.

Täydennyskoulutukset, kurssit ja passit ovat lyhytkestoisia koulutuksia, jotka lisäävät ammattiosaamistasi: Kaikki todistukset ja kortit kannattaa ilmoittaa!

Kohta 3

Asevelvollisuus. Merkitse laatikkoon missä ja koska olet suorittanut asevelvollisuuden. Lisäksi kysytään asevelvollisuuden suoritusvuosi ja aselaji. Kirjaa lisäksi mahdolliset erikoiskoulutukset (esimerkiksi jonkin koneen käyttökoulutus).

Kohta 4

Kirjoita kaikki työkokemuksesi mistä olet saanut työtodistuksen aikajärjestyksessä listaan. Ilmoita myös ne työt, joita muistat tehneesi ja joita olet tehnyt harjoittelussa!

Kohta 5

Kirjoita omista harrastuksistasi ja osaamisestasi. Kirjaa harrastuksistasi myös niiden kesto/historia, eli kuinka kauan olet harrastanut. Kirjoita harrastuksesi ja osaamisesi auki, eli selitä mitä ja millä tavalla olet harrastanut, mikäli se liittyy oleellisesti hakemaasi koulutukseen. Kaikki harrastukset ovat yhtä arvokkaita oman persoonallisen kasvusi kannalta! Muista myös luottamustoimet.

Kohta 6

Opinto- ja työsuunnitelma. Kirjoita lokeroon miten olet aikonut suorittaa opintosi

aikataulullisesti. Miten aiot toteuttaa opinnot ja missä tilassa ja milloin aiot opiskella, jos olet esim. töissä opintojen aikana. Voit myös kirjata tähän rahoitussuunnitelmasi, eli millä rahalla aiot opiskella. Ilmoita myös jos aiot hakea opintovapaata. Oleellista tässä kohdassa on ilmoittaa opintosuunnitelma kokonaisuutena.


LIITE 3 2/2 Kohta 7 Suunniteltu koulutus. Listaa tähän ensisijainen koulutuspaikkasi, sen tutkinto, laajuus sekä yhteyshenkilö yhteystietoineen. Lisäksi tässä kohdassa kysytään aloittamisajankohtaa ja sitä, miten aiot rahoittaa opintosi. Kirjoita myös oma arvio terveydentilastasi ja siitä miten se soveltuu koulutuksen edellyttämään terveyden tilaan. Kirjaa myös onko tavoite (sisäänpääsystä, opiskelusta) omasta mielestäsi realistista. Entä mihin perustuu oma arvio soveltuvuudesta ja tavoitteista, tunteeko alalta entuudestaan ihmisiä? Kohta 8

Hakeutujan elämäntilanne ja ajankäyttömahdollisuus opintojen aikana. Tuo esille ne esteet, jotka mahdollisesti viivästyttävät opintojasi tai ongelmasi, esim. ajankäytön suhteen. Entä onko elämässäsi asioita, jotka voivat rajoittaa tai haitata opintoja? Asia on hyvä tiedostaa jo heti alussa, koska siihen voidaan yhdessä etsiä ratkaisu opintojen aikana.

Kohta 9 Orientoituminen opiskeluun kertoo sinun omista valmiuksistasi oppijana. Mitkä ovat vahvuutesi ja kehittämiskohteesi, miten opit parhaiten. Mieti hetki, millainen oppija mielestäsi olet? Kirjaa tähän myös se, oletko tehnyt joskus oppimistestejä.

Oppimistyylejä ovat: visuaalinen, näkemällä oppiminen, auditiivinen, kuulemalla oppiminen ja kinesteettinen, tekemällä oppiminen.

Itseohjautuvuuteen kuvaile kykyjäsi, miten ohjaat omaa oppimistasi. Tämä edellyttää vastuuta ja tietoisuutta omasta oppimisesta, kuten ajankäyttöä, omien oppimistaitojen analysointia, oppimisesteiden tiedostamista, oman edistymisen seuraamista ja arviointia. Itsearviointivalmiuksissa voit arvioida kriittisesti omaa osaamistasi kurssisuori tuksiin. Testit, palaute, vertaispalaute ovat itsearvioinnissa tärkeitä. Kirjaa myös oletko käyttänyt itsearvioinnissa esimerkiksi lomakkeita tai muita apuvälineitä. Kohta 10 Oppimisen tukitoimet. Kerro tässä rehellisesti, mihin taitoihin tarvitset mielestäsi tukea, näin tämä huomioidaan henkilökohtaistamisessa. Tähän voit lisätä myös mahdolliset pelot/traumat esimerkiksi lapsuuden kouluajoista. Kohta 11 Lisätietoja-kohtaan voit kirjoittaa vielä niitä asioita, jotka askarruttavat sinua ennen opintojen alkua. Voit kertoa myös ongelmista, jotka saattavat tulla esille opintojen aikana tai vaikkapa majoitus- tai kuljetusvaikeuksista, perhetilanteesta ym. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Tässä kohdassa voit antaa nimeämällesi henkilölle luvan lähettää henkilökohtaismislomakkeesi suoraan tässä nimetylle henkilölle esim. hakemasi koulutuksen vastuuopettajalle. Kohta 12 Päivitetty-kohtaan merkitset paikan ja päivämäärän, milloin olet viimeksi täyttänyt lomakkeen. Kirjaa myös, jos täytät lomakkeen yhdessä jonkun kanssa. Allekirjoita itse myös lomake. HUOM! Elämäntilanteesi saattaa muuttua opintojen kuluessa, joten pidä henkilö kohtaistamisloimakettasi aina ajan tasalla päivittämällä sitä vähintään kerran lukukaudessa.


Merkinn채t, muistiinpanot


Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa – ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa. Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa ja OpinOvi Etelä-Savo -hankkeet ovat kehittäneet ohjauksen ja tuen asiakaslähtöisiä menetelmiä. Hankkeiden asiakkaat ovat olleet nuoria ja aikuisia. Keskeistä menetelmissä on ollut asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomiointi, verkostotyöskentely ja moniammatillisuus. Kiinnostu, innostu ja osaa, sillä vierivä kivi ei sammaloidu!

Avoimessa ammattiopistossa olemme madaltaneet opintojen aloittamisen kynnystä useilla eri tavoilla. Näitä tapoja ovat olleet uravalmennus, prakticum-pajat, yksilöohjaukset ja koulutuskokeilut. Avoin ammattiopisto on ollut nivelvaiheen silta niille, jotka ovat kokeneet syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Avoimessa ammattiopistossa asiakkaat ovat voineet tunnistaa omaa osaamistaan ja pystyvyyttään sekä kokeilla koulutusta. Lisäksi heille on tarjottu vahvaa ohjausta ja tukea opintopolun löytämiseksi ja aloittamiseksi.

OpinOvessa on annettu aikuisille tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua koulutuspolulle pääsemiseksi. Keskeistä on ollut palvelujen saatavuuden helppous ja ohjauksen laatu. Palvelupisteissä Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä asiakkaat ovat saaneet henkilökohtaista palveluohjausta. Verkko-ohjaus on toteutettu kopase.fi-sivuston avulla. OpinOvessa on kiinnitetty erityisesti huomiota aikuiskoulutuksen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen ohjauksen alusta alkaen. Tämä on auttanut asiakasta löytämään soveltuvan koulutuksen sekä kiinnittymään siihen.

Julkaisun sähköinen versio: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/docs/julkaisuja_1

Profile for Mainostoimisto Groteski

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa  

Ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa  

Ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa

Advertisement