HANKE: Luontohoiva palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella • EU-tuki 0,46 milj. €
- Green Care, eteläsavolaisittain luontohoiva, ei ole uusi asia. Maaseutu on ollut hoivatyössä toimintaympäristönä ennenkin, Teija Skyttä toteaa. Uudempaa on se, että toiminta on tarkoituksenmukaiseksi suunniteltua, tavoitteellista, myytävää palvelua tietylle kohderyhmälle. Luontohoiva-hankkeeseen mukaan lähteneissä yrityksissä muutamat harjoittivat tämäntyyppistä palvelumyyntiä jo ennen hanketta. - He sanoivat, että onpa hienoa, että tälle meidän toiminnalle saatiin nyt nimi; luontohoiva. Näissä yrityksissä hyödynnettiin eläimiä ja ympäristöä palvelutoiminnassa ja he lähtivät mukaan kehittämään toimintaansa edelleen. Lisäksi mukaan lähti yrityksiä, jotka halusivat tutkia laajentamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi hevostalli, jonka pääasiakasryhmänä olivat nuoret ja aikuiset, lähti kehittämään palvelua erityisryhmille.
OPPIMISTA JA TUOTEKEHITTELYÄ
Myytävänä
luontohoivaa LUONTOHOIVA-HANKKEEN YRITTÄJÄT OVAT OPISKELLEET, KEHITTÄNEET PALVELUITAAN JA KÄYNEET LÄPI PALVELUIDEN KANNATTAVUUTTA. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TEIJA SKYTTÄ SANOO, ETTÄ ERITYISEN TÄRKEÄÄ YRITTÄJILLE ON OLLUT VERTAISOPPIMINEN JA –TUKI. - OIKEITA PALVELUTUOTTEITAKIN ON SYNTYNYT JA MYYTY, SKYTTÄ ILOITSEE.
Yritysverkoston tueksi rakennettiin mittava Luontohoivan opintokokonaisuus, joka toi teoreettista pohjaa palvelujen kehittämiseen. Koulutuksessa käytiin läpi myös käytännön esimerkkejä, laatuasioita ja asiakasnäkökulmia. Oppimista tukivat opintomatkat. - Hankkeessa oli useita yrityksiä, jotka hakivat vertaistukea ja verkostoitumista, joihin hanke vastasi hyvin. Koulutus sisälsi paljon asiaa. Palveluita on testattu ja sekin koettiin hyväksi tavaksi oppia. - Tuotekehitysprosessiin lähti 12 yritystä mukaan. Konsulttien avustamana vuoden 2013 aikana saatiin 5-6 palvelutuotetta valmiiksi. Ne yritykset, jotka tuotekehitykseen sitoutuivat, ovat olleet tuloksiin tyytyväisiä. Kaikkien yritysten osalta palvelutuotteita ei ollut mielekästä lähteä kehittämään, sillä markkinat eivät ole vielä välttämättä valmiit ostamaan tuotteita, Skyttä kertoo. Täysin uusi hankkeen aikana kehitetty palvelu on esimerkiksi Pekosen lypsykarjatilalla Mikkelissä, jossa myydään päivätoimintaa ja asumispalveluita kehitysvammaisille. Tilan emäntä Jonna Pekonen on kehitysvammaohjaaja. Tilalla asiakas voi ohjatusti osallistua maatilan töihin oman mielenkiinnon ja kykyjen mukaan. Toinen esimerkki on Punkaharjulta, jossa Kuivaharjun maatila ja Vaellustalli Aurinkolaukka kehittivät yhteisen palvelun, Mielimatka maalle. Yritykset myyvät erityisryhmille päiväkäyntejä. Tämän palvelun ovat löytäneet myös ulkomaiset matkailijat. - Hankkeessa oli tavoitteena lisätä elannon mahdollisuuksia maatiloilla, tarjota maaseutuyrityksille mahdollisuuksia laajentaa hyvinvointipalveluihin ja parantaa asiakkaan vaihtoehtoja. Mielestäni hanke on onnistunut. Jatkossa mennään syvemmälle. Teija Skyttä kertoo, että uutta hanketta suunnitellaan parhaillaan ja siinä keskityttäisiin päivä- ja työtoiminnan kehittämiseen eteläsavolaisilla maatiloilla. - Asiakasryhmiksi on kohdennettu kehitysvammaiset, seniorit ja mielenterveyskuntoutujat. Hankkeen tarkoituksena on kohtauttaa asiakkaita lähettävät tahot ja maatilat, joissa päivä- ja työtoimintaa toteutetaan. Lähettävät tahot ja pari maatilaa ovat ilmaisseet kiinnostuksensa toimintaan, mutta vielä muutama maatila tarvitaan mukaan. • Teksti: Mervi Sensio • Kuva: Manu Eloaho
18