Page 1

ELOA! Pieksämäen veturitallit heräävät elämään • s. 4 Tryffeleistään Juva tunnetaan • s. 28

Mikemet kuntouttaa työmarkkinoille • s. 10

Kaikenikäiset kohtaavat Hiekanpäässä • s. 24


Mihin EU-varoja Etelä-Savossa käytetään?

S.

4

Sisältö I

O

Pääkirjoitus ..................................................................................... 3

R

RA EI J O

IT

Pieksämäen veturitallit heräävät elämään ................................ 4 Puhtaan juomaveden saatavuutta turvataan ............................ 6 Luomu lisää maakunnan elinvoimaa.......................................... 8 Mikemet kuntouttaa avoimille työmarkkinoille ..................... 10 Koulutusvienti lähti liikkeelle .................................................... 12

tutkijoiden käsissä Mikkelissä .................................................... 15

OS

IIS K

O NEN, JUKKA

AL R AJ

AS

.8

S. 1

RJ

N

PI

NE

Kaivosteollisuuden jätevedet puhdistuvat

0

Kannolta kattilaan........................................................................ 14

KO JUKKA

Kulttuuriperintöä etsimässä ....................................................... 16

KK

O

Myytävänä luontohoivaa ............................................................ 18 Metsästä on opetuksessa moneksi ........................................... 19 Kansakunnan aarteet turvassa ..................................................20 Yrittäjyys innostaa........................................................................ 23

EN ,R

KK

II

Nasevasti työelämään ................................................................. 25

A IN

Kaikenikäiset kohtaavat Hiekanpäässä ....................................24

T IK L EE N A R A A

Tietoa talteen ...............................................................................22

Pohjoinen portti on Mäntyharjulla auki...................................26

AD

I LL

S TR

Tryffeleistään Juva tunnetaan ...................................................28

Ö M S. 12

24

Savonlinnan Punkaharjulla luotetaan puuhun .......................30

KA RI K O

NE ISTI

ELOA! Etelä-Savossa

2

EM

L

Tämä painotuote on painettu päällystämättömälle Edixion paperille, jolle on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki, EU-kukka (rek. nro FI/11/1). Tuotetta valmistetaan tehtailla, joille on myönnetty EMAS- ja ISO 14001 –sertifikaatit.

SA

Julkaisijat: Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto Toimitusneuvosto: Outi Nieminen, Eveliina Pekkanen, Tuula Huoviala ja Teemu Räihä Etelä-Savon maakuntaliitosta sekä Pia Pirskanen, Soile Laitinen, Marjukka Manninen, Jarkko Rautio ja Esa Pekonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Groteski Oy Etu- ja takakannen sekä 2. sivun kuvat: Jyrki Suvimaa, Mainostoimisto Groteski Oy Paino: Juvenus Print Painosmäärä: 55 000 kpl ISSN: 1455-2930

SH

AM

EK H

S. 2 8

JA

NN

E TI

R R O N E N S. 3 0

N

S.


Pekka Häkkinen, Juha Pulliainen ja Riitta Koskinen ovat tyytyväisiä, että päättyvän kauden rahoilla on saatu maakunnan rattaita pyörimään.

PÄÄKIRJOITUS:

Vaikuttava hanke näkyy aluetaloudessa Tämä julkaisu esittelee päättyvän EU-ohjelmakauden 2007-2013 tekemisiä ja tuloksia Etelä-Savossa. Euroopan aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston ja maaseuturahaston rahoitusta on käytetty maakunnassa kaikkiaan 248 miljoonaa euroa. Rahan käyttö ratkaisee olennaisesti sen, mitä ohjelmakauden jälkeen jää käteen. Tavoite on, että EU-rahalla ei ylläpidetä toimintaa, vaan synnytetään jotain uutta ja pysyvää, joka parhaimmillaan johtaa kasvukierteeseen. Etelä-Savon maakuntaliiton aluekehitysjohtajan Riitta Koskisen mukaan päättyvän kauden rahoilla on saatu maakuntaan tavoiteltua vipuvaikutusta: hyvä hanke saa liikkeelle hintaansa suuremman kehityssysäyksen. Esimerkiksi sopii vaikkapa Savonlinnan kuitulaboratorio, johon osoitetut rahat on saatu aluetalouteen työpaikkoina, liikevoittoina ja verotuloina takaisin. Ylipäätään hankkeilla on nostettu maakunnan vetovoimaa, vaikutettu positiivisesti muuttoliikkeeseen, kehitetty yrityksiä elinvoimaisemmiksi ja oppilaitoksia vahvemmiksi. Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen toteaa, että kehittämisen ja taloudellisen kasvun aikaansaaminen samanaikaisesti on haasteellista. Hankerahalla toteutetut yritysten toimintaedellytyksien sekä osaamis- ja innovaatiotoiminnan satsaukset ovat kuitenkin taanneet, että maakunta on nostanut profiiliaan monella aihealueella. ”Hanke on ollut kannattava, jos se alkaa näkymään aluetaloudessa. EU-rakennerahastokauden alkaessa 2007 maailma oli optimistisempi, emmekä pysty ennustamaan olosuhteiden muutoksia, mutta hankkeilla on luotu maakuntaan sellaista osaamispohjaa, jolla voidaan jatkaa, vaikka olosuhteet muuttuvat”, Häkkinen sanoo. Hankekauden päättyessä ja uuden käynnistyessä taloudellinen ja sosioekonominen tila ovat epävarmemmalla tolalla. Etelä-Savon ELY-keskuksen johtajan Juha Pulliaisen mukaan päättyvän ohjelman aikana ei tehty suuria muu-

toksia olosuhteiden muuttuessa, mutta käynnistyvässä ohjelmassa vallitsevat olosuhteet näkyvät selvästi. Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään enemmän rahaa tulevalla kaudella. Elinkeinojen tukemisessa tarkennetaan, että rahaa ei käytetä toiminnan tukemiseen, vaan jonkin uuden luomiseen. ”Lähtökohta on haastava”, Pulliainen toteaa. EU-rakennerahastojen tarkoitus on tasata alueiden välisiä kehittyneisyyseroja sekä Euroopan laajuisesti että maan sisällä. Selkeimmin tämä toteutuu aluekehitysrahastossa, jolla vahvistetaan alueiden omia elinkeinollisia vahvuuksia ja loivennetaan kehityksen esteitä. Sosiaalirahaston kohderyhmä on kansalaiset, joille tarjotaan tasavertaiset elämisen edellytykset eri alueilla. Maaseuturahasto toteuttaa maaseutuohjelmaa elinkeinojen ja maaseudulla asuvien ihmisten hyväksi. Riitta Koskisen mukaan eri rahastojen toimenpiteet tähtäävät samaan maaliin. Yhdessä laadittu Etelä-Savon maakuntaohjelma linjaa EU-rahoitusohjelmien toimeenpanoa maakunnassa. Tavoitteena on jatkossakin parantaa Etelä-Savon vetovoimaa, sen yritysten kilpailukykyä ja asukkaiden toimeentuloa ja hyvinvointia. Hankepohjainen kehittäminen tuli Suomeen EU:n myötä. EU-rahastot – meillä alle prosentin siivu aluetaloudesta - ovat keskeisiä välineitä, joilla toteutetaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa, eli niitä asioita, joita maakunnassa pidetään tärkeänä. Päätökset tehdään maakunnassa, mutta taustalla on eurooppalainen näkökulma mukana. Paikallisten hankkeiden kautta alueellinen innovatiivinen ajattelu pääsee kuuluviin ja luo kehitystä. Juha Pulliainen toteaa, että alkavalla kaudella menneisyys ja tulevaisuus ovat tasapainossa, mutta luvassa on myös uusia avauksia. Teksti: Mervi Sensio • Kuva: Jyrki Suvimaa

ELOA! Etelä-Savossa 3


PIEKSÄMÄEN

Veturitallit VETURITALLIT OVAT KUULUNEET PIEKSÄMÄEN KAUPUNKIKUVAAN JO NOIN 125 VUODEN AJAN. NYT VANHAT TALLIT SAAVAT UUDEN ELÄMÄN.

Alla: Keskeneräisinäkin Veturitallit ovat sekä sisältä että ulkoa vaikuttava näky. Upeat holvikaaret luovat tilaan erityistä arvokkuutta.

4


HANKKEET: Vasemmalla: havainnekuva valmiista kokonaisuudesta. Työt ovat edenneet aikataulussa, ja uudistettujen veturitallien odotetaan valmistuvan 2014/2015 vuodenvaihteessa.

Vanhoilla veturitalleilla on jo vajaan vuoden ajan käynyt kuhina. Parhaimmillaan alueella työskentelee päivittäin noin 50 rakennusmiestä, ja veturitallit ovatkin uusiutumassa hyvää vauhtia sekä sisältä että ulkoa. -Vanhat veturitallit kunnostetaan nyt kaupunkilaisten käyttöön. Vanhan kääntöpöydän paikalle rakennetaan katettu torialue, ja sitä ympäröivistä 16 vanhasta veturipilttuusta osa varataan yritysten käyttöön, kertoo projektipäällikkö ja kaupungin tilapäällikkö Jukka Salovainio. Veturitallien viereen kohoaa myöhemmin uudisrakennuksena viihde- ja kauppakeskus, joka toteutetaan yritysvetoisena hankkeena. Kaikkiaan kaupallista tilaa alueelle on mahdollista toteuttaa asemakaavan mukaan lähes 90 000 neliötä, josta veturitallien osuus on noin 5 500. -Tavoitteena on myös pitää huolta kulttuurihistoriallisesti arvokkaista veturitalleista ja siksi kunnostus tehdäänkin mahdollisimman pitkälle vanhoja rakenteita ja rakennustapoja säilyttäen. -Olemme tehneet yhteistyötä Museoviraston kanssa, ja heidän edustajansa on ollut mukana suunnittelussa ja valvonut töiden etenemistä, kertoo puolestaan kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio. Kompromisseja on jouduttu tekemään, mutta lopputuloksen uskotaan olevan onnistunut. Veturitallien ainutlaatuinen muoto ja arkkitehtuuri tuovat hyvää kontrastia viereen nousevalle kauppakeskukselle, ja historia tulee luontevalla tavalla esiin.

TALLEILLA PITKÄT RAUTATIEPERINTEET Pieksämäki on ollut 1900-luvun alusta lähtien harvoja rautateiden risteysasemia Suomessa, minkä vuoksi veturitallien kunnostusta on pidetty erityisen tärkeänä kaupungin historian ja ilmeen kannalta. Ensimmäiset veturipilttuut valmistuivat jo vuonna 1890, ja nuorin, 16. pilttuu otettiin käyttöön vuonna 1926. Poikittaisrata valmistui vuonna 1918 ja siitä lähtien liikenne Pieksämäen asemalla on ollut vilkasta. -Tallejakin on muokattu moneen kertaan, ja esimerkiksi kattoa on veturien koon kasvaessa jouduttu muuttamaan, Reijo Raitio kertoo. Veturit siirtyivät talleilta pois neljännesvuosisata sitten, ja tallit ovat olleet osin romuvarastoina ja osin käyttökiellossa huonon kunnon vuoksi. Viimeisen 15 vuoden aikana talleilla, pilttuissa 1 - 6, on järjestetty yrittäjävetoisesti suosittuja kesätansseja ja erilaisia kesätapahtumia. -Oli siis jo korkea aika saada tallit uuteen ympärivuotiseen käyttöön, Reijo Raitio mainitsee. Kunnostustyöt talleilla käynnistyivät viime vuoden lopulla. -Aloitimme tiiliseinien soodapuhdistuksella sekä ulkoa että sisältä, Jukka Salovainio kertoo. Seinien lisäksi on kunnostettu lattiat, ikkunat ja ovet – siis lähes kaikki. Tiloihin asennetaan lattialämmitys, ja Salovainio kertoo putkien yhteenlasketun pituuden olevan noin 18 kilometriä.

Pieksämäen Veturitori ja sen kattaminen • EU-tuki 1,1 milj. € Vanhat veturitallit kuntoon • EU-tuki 1,4 milj. €

Myös pilaantunutta maata on poistettu lähes kahden metrin syvyydeltä ja pitoisuuksien mittaamisessa on oltu tarkkana. -Työ tehtiin perusteellisesti, joten kaikki pilaantunut maa on saatu pois, Salovainio vakuuttaa.

AVARAA TILAA Keskeneräisinäkin veturitallit ovat sekä sisältä että ulkoa vaikuttava näky. Talleissa on korkeutta matalammilla räystäsosilla noin viisi metriä ja korkeammilla seinillä yhdeksän metriä. Upeat holvikaaret luovat tilaan arvokkuutta. Vanhat vesitornit jäävät pystyyn, ja toiseen rakennetaan kävijöitä palvelemaan kappeli. Pilttuisiin haetaan tallien henkeen sopivia yrityksiä, ruokaravintoloita, kahvioita ja mahdollisesti myymälöitä. Tallin puolelle tulee myös noin 300 neliön suuruinen oleskelutila, jonne ovat tervetulleet niin kaupunkilaiset kuin satunnaisetkin kävijät. Tallirakennuksen kaareva muoto ja vanha veturien kääntöpöytä muodostavat keskusaukion, joka on peräti 10 metrin korkuinen ja siinä voidaan järjestää erilaisia tapahtumia. -Kyselyjä on tullut jo muun muassa nyrkkeily- ja konserttitapahtumien järjestelijöiltä. Korkean tilan ansiosta täällä voi järjestää lentopallo-ottelun tai vaikkapa seiväshyppykilpailun, Reijo Raitio kertoo. Piha-alueet kivetään ja yksi osa on varattu lasten leikkialueelle. Vanha saunarakennus jää entiselle paikalleen ja Raition mukaan sitä ovat jo muutamat kahvilayrittäjät kyselleetkin.

MARRASKUUSSA VALMISTA Raitio ja Salovainio kertovat työn edenneen aikataulussa, vaikka haasteitakin on työn kuluessa riittänyt. -Vanhan kunnostaminen ei koskaan ole yksinkertaista, ja esimerkiksi nykyisten terveys- ja energiavaatimusten sovittaminen vanhaan kiinteistöön tuo omat ongelmansa. Kaikesta on kuitenkin selvitty, ja vuodenvaihteen 2014 / 2015 tienoilla pitäisi kokonaisuuden olla lähes valmista. Joitakin sisustustöitä tehdään veturitallien puolella vielä kevättalvella 2015, mutta suurelle yleisölle veturitallit ja -tori avaavat ovensa vapun tienoissa 2015. -Odotukset ovat tietenkin korkealla. Sijainti on keskeinen, vain parinsadan metrin päässä torilta ja rautatieasemalta. Uskomme veturitallien ja erityisesti uuden viereen nousevan kauppakeskuksen nostavan Pieksämäen vetovoimaa ja kaupallista kiinnostavuutta, Reijo Raitio toteaa • Teksti: Tiina Toivakka • Kuvat: Jyrki Suvimaa

ELOA! Etelä-Savossa 5


S O T I A L SI

VE

Puhtaan juomaveden saatavuutta turvataan

SAVONLINNAN JA MIKKELIN SEUDUN ASUKKAIDEN VEDENSAANNISTA PIDETÄÄN JATKOSSA ENTISTÄ PAREMMIN HUOLTA. MOLEMMISSA KAUPUNGEISSA ON TEHTY TÖITÄ POHJAVEDEN SAANNIN VARMISTAMISEKSI. -Tilanne on tällä hetkellä hyvä, vettä riittää normaalioloissa kaikille. Mikkelin kaupungissa vettä pumpataan Pursialan ja Hanhikankaan vedenottamosta, ja kunnissa on omat vesilaitoksensa. -Vedenhankinta ja -jakelu ovat peruspalveluja, jotka normaalisti ovat asukkaille näkymättömiä. Erityisen tärkeää häiriötön vedenjakelu on mm. elintarviketeollisuudelle ja majoitusalalle. Jatkossa on tarkoitus varautua myös mahdollisiin poikkeustilanteisiin ja rakentaa varajärjestelmä mahdollisia ympäristö- tai muita onnettomuuksia varten, kertoo Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. Vuonna 2012 käynnistettiin SEVERI-hanke, jonka tavoitteena on selvittää ja tutkia, minkälaisia pohjavesivaroja Mikkelissä ja lähiseuduilla on, mikä on vesien laatu ja miten käyttökelpoisia ne ovat talousveden valmistukseen. Samalla halutaan myös lisätä puhtaan talousveden saatavuutta ja laadullista varmuutta. Projekti toteutetaan Hirvensalmen ja Puumalan kuntien sekä entisen Ristiinan kunnan alueilla. Tutkimuksia tehtiin kaikkiaan kahdeksalla eri pohjavesialueella, joista koepumppauksiin valikoitui kolme kohdetta: Ristiinan Kaivannonharju, Puumalan Pistohiekka ja Hirvensalmen Vilkonharju.

6

VAIHEITTAISTA ETENEMISTÄ Kussakin kohteessa tutkimukset kaivonrakentamiseen ja pumppauksineen kestävät puolesta vuodesta vuoteen. Tällä hetkellä koepumppauksia tehdään Hirvensalmella, sen jälkeen käynnistetään Ristiinaa ja viimeisenä tutkitaan Puumalan Pistohiekan vesivarat. Tutkimusvaiheiden jälkeen tulokset analysoidaan, jonka jälkeen saadaan tarkka kuva lähialueiden vedenhankintamahdollisuuksista. -Sitten tehdään erillinen selvitys siitä, miten tuloksia hyödynnetään. Mikkelin kaupungin vuorokautinen vedenkulutus on noin 9000 kuutiota. Veden toimittamisen turvaamiseksi tarvitaan nykyisten ottamoiden lisäksi noin 4 500 kuutiota vettä vuorokaudessa. -Yhdyskuntamme on sähkön lisäksi täysin riippuvainen vedestä, ja vakava häiriö Pursialan alueella tarkoittaa, että suurin osa talousvedestä pitää saada muualta, Turkki konkretisoi. SEVERI-hanke päättyy ensi vuoden huhtikuussa, minkä jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä. -Silloin tiedämme, onko tarvetta lisäselvityksille vai ovatko lisäveden ottopaikat selvillä. Samalla voidaan tehdä seudullinen vesihuoltosuunnitelma.


HANKKEET: Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen VARMA-VESI • EU-tuki 0,35 milj. € Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen SEVERI • EU-tuki 0,42 milj. € Suunnitelman toteutus eli varajärjestelmän rakentaminen on Reijo Turkin mukaan useiden miljoonien eurojen ja monien vuosien investointi. Toteutuakseen se vaatii muun muassa useiden yhdysjohtojen rakentamisen eri vedenottamoiden välille. -Toistaiseksi vettä ei ole hirveästi löytynyt eikä Pursialan kaltaista vesilähdettä lähialueilta luultavasti löydykään, hän mainitsee. Todennäköisin vaihtoehto siis lienee yhteistyö eri kuntien välillä, mitä Turkki pitääkin ainoana mahdollisena ja myös hyvänä tapana toimia.

SAVONLINNASSAKIN VARAUDUTAAN Vedensaannin turvaaminen poikkeustilanteissa on myös Savonlinnan Varma Vesi –hankkeen tavoite. -Normaalitilanteessa vettä riittää meilläkin hyvin päivittäisiin tarpeisiin, mutta onnettomuus päävedenottamolla muuttaisi tilanteen nopeasti, kertoo Savonlinnan Vesilaitoksen päällikkö Jyri Sipinen. Savonlinnassa hankkeessa mukana olevia alueita olivat kaupungin lisäksi Enonkoski, Punkaharju ja Kerimäki. -Tutkimuksia on tehty aikaisemminkin, mutta kokonaisuuden kannalta ne eivät ole olleet riittäviä. -Uusien tutkimusten avulla on etsitty pohjavesialueita,

joita voisi ottaa käyttöön ja rakentaa sitten sekä kokonaan uusia vedenottamoita että tehostaa nykyisten toimintaa, Sipinen kertoo. Savonlinnassa veden tarve on samaa luokkaa kuin Mikkelissä eli noin 4800 kuutiota vuorokaudessa. Pumppauksia on tähän mennessä tehty neljällä eri alueella, joiden yhteenlaskettu vuorokautinen pumppausmäärä on noin 3 600 kuutiota. -Ihan ei olla vielä tavoitteessa, mutta ottamoiden ohjausta ja käyttöä tehostamalla päästään jo melko lähelle, Jyri Sipinen kertoo. Varma Vesi –hanke loppuu tämän vuoden lopussa, jolloin savonlinnalaiset tekevät mikkeliläisten tapaan loppuraportin jatkosuunnitelmien pohjaksi. -Raporttiin kirjataan ottamoiden käyttösuunnittelu, lisäverkostojen rakentamistarve ja suunnitelma niiden hyödyntämisestä. -Sen jälkeen mietitään investointiaikataulu. Mahdollisten uusien ottamoiden rakentaminen toteutettaneen vaiheittain tulevien vuosien aikana, Jyri Sipinen arvioi. • Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: IngImage

VE

S O T I A L SI

ELOA! Etelä-Savossa 7


LUOMU

lisää maakunnan elinvoimaa ”ETELÄ-SAVO ON OLLUT LUOMUSSA EDELLÄKÄVIJÄ, MUTTA VÄLILLÄ OLI JO VAARANA, ETTÄ MUUT JUOKSEVAT OHI”, JUVALAINEN CARIN GROTENFELT SANOO. HÄN JATKAA PERINTEIKÄSTÄ JUVALAISTA LUOMUMAITOTILAA ELOKUUN LOPULLA TEHDYN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN JÄLKEEN.

Yllä: Luomuketjun kehittämisessä on vielä turhalta tuntuvaa byrokratiaa, jota voisi järkeistää helpommaksi, tuumivat Tuorepuoti Oy:n omistajat Heli Ursin (vas.) ja Miia Taivalantti.

8

Taustakuva: Vehmaan kartanon laitumista nautti tänä kesänä 60 luomulypsylehmää, jotka pääsevät omaan tahtiinsa lypsyrobotille.


HANKKEET: Luomuinstituutti • EU-tuki 0,45 milj. €

|

Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle • EU-tuki 0,5 milj. €

Luomua on kehitetty maakunnassa tosissaan jo kolmisenkymmentä vuotta. Nyt ensimmäisinä aloittaneilla luomutiloilla tehdään jo sukupolvenvaihdoksia, viljelyalat lisääntyvät ja uusia tiloja siirtyy luomutuotantoon. Tuottajat toivovat, että luomun jatkojalostusta ja jakeluketjuja kehitettäisiin edelleen. - Suomessahan isot yritykset hoitavat suuren osan jatkojalostuksesta ja jakelusta, joten pienet, innovatiiviset yritykset ovat hyvin tärkeitä ja niiden määrää meillä olisi varaa lisätä. Tuottajat kaipaavat myös käytännönläheisiä ja innovatiivisia hankkeita, ettei lukkiuduta tuttuun ja turvalliseen tekemiseen, Carin Grotenfelt painottaa. Hän on mukana Luomulla etumatkaa Etelä-Savoon -hankkeen ohjausryhmässä varapuheenjohtajana.

LUOMUINSTITUUTTI SYVENTYY TUTKIMUKSEEN Vuoden 2013 alussa aloittanut, verkostomaisesti toimiva Luomuinstituutti vahvistaa kotimaisen luomutuotannon merkitystä koko elintarvikeketjussa ja edistää tutkimusta. Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen toimi vuosia Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin johtajana. Luomuinstituutin ensimmäisen toimintavuoden satona syntyi kansallinen luomututkimusohjelma vuosille 2014-2018. - Se on kivijalka, jonka varassa luomututkimusta vahvistetaan. Tutkimusohjelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä alan yrittäjien ja elinkeinoelämän kanssa, ja siinä on koko ketju mukana. Tutkimusohjelma keskittyy alkutuotantoon, ympäristöön, elintarvikkeisiin ja yhteiskuntaan liittyviin aiheisiin painottaen kannattavuuden merkitystä. - Tällä hetkellä syvennymme tutkimaan etenkin luomun terveysvaikutuksia. Haluamme myös selvittää, miten luomuelintarvikkeiden laatu ja hyvät ominaisuudet säilyvät jalostuksessa. Ruralia-instituutti on tehnyt vuosia tiivistä yhteistyötä tuottajien, jatkojalostajien ja jakelijoiden kanssa. Yhteistyö tuottaa tuloksia. - Viljelijät saavat selkeää taloudellista hyötyä yhteistyöstä. Esimerkiksi täällä Etelä-Savossa luomukasvintuottajat toteuttavat vuoroviljelyä useiden tilojen yhteisellä peltoalalla, mikä on ollut loistavaa innovointia. Kannattavan liiketoiminnan kannalta erikoistuminen ja verkostoituminen ovat oleellisia.

OPISKELLA VOI VAIKKA NAVETASSA Luomulla etumatkaa Etelä-Savoon hanketta vetää erikoistutkija, agronomi Jukka Rajala. Hän on kirjoittanut alan perusteoksen Luonnonmukainen maatalous ja kouluttanut vuosikymmeniä luomuviljelijöitä. Hän on ylläpitänyt luomuun liittyviä neuvontasivustoja verkossa ja kehittänyt vuodesta 2009 alkaen luomuun liittyvää verkkooppimateriaalia. Viime vuonna hänet palkittiin Etelä-Savon ympäristöpalkinnolla. Itsekin luomuviljelijänä toimiva Rajala korostaa etenkin viljelymaan hyvän kasvukunnon merkitystä. Luomulla etumatkaa Etelä-Savoon -hankkeen projektipäällikkönä hän on tiimeineen kehittänyt uudenlaisia opetusmenetelmiä, joiden avulla tuottajat voivat opiskella verkon välityksellä silloin, kun heiltä löytyy aikaa. - Tuottajat ovat omaksuneet nopeasti uudet menetelmät ja olleet tyytyväisiä. Uutta on myös yritysvalmennus, jota on kehitetty yhteistyössä Aalto-

yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa. Liiketoiminnan kannattavuutta tarkastellaan koko ketjun näkökulmasta eli mukana on myös jakelu.

ALUETALOUS NÄKYVIIN JULKISISSA HANKINNOISSA Pirjo Siiskonen muistuttaa, että sokeita pisteitäkin löytyy, ja yksi niistä ovat ruokapalvelujen tekemät julkiset hankinnat. Yksittäisten tuote-erien hintojen vertailun sijaan pitäisi siirtyä aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin eli laskea, mitä etua on siitä, jos rahat saadaan kiertämään omassa maakunnassa. - Talousvaikutusten arviointi on tärkeää. Luomuinstituutin tavoitteena on selvittää muun muassa ravintoloiden mahdollisuudet kasvattaa luomutuotteiden käyttöä. On myös tärkeää nostaa esille paikallisia tuottajia kasvoineen entistä enemmän. Siiskonen muistuttaa hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi Lapissa luonnonmarjoilla on jo luomusertifiointi. - Miksei sitä voisi toteuttaa muuallakin? Luomujugurtissa voisi olla luomusertifioituja marjoja. Uusia jakelukanavia, kuten ruokapiirejä, on syntynyt luomutuotteille. Pienet tuottajat joutuvat kuitenkin tekemään pitkään töitä, että kuluttajat oppivat tuntemaan heidän tuotteensa. - Eteläsavolaisista luomutuotteista voisi yrittää kehittää oman yhteisen brändin tai vaikkapa tuotesarjan.

HANKKEET OVAT TÄRKEÄ TYÖKALU Rajala ja Siiskonen ymmärtävät luomualan pioneereina, että työ on jatkossakin pitkäjänteistä ja koko luomun tuotantoketjua viilattaessa edessä on monia vaiheita. - Jokainen hanke on vienyt askeleen eteenpäin. Nyt Etelä-Savon maakunnan strategiassa ovat biotalous ja luomu hyvin esillä. On hienoa, että täällä luomuun on panostettu pitkäjänteisesti, he sanovat. Yksi uusista luomun ja lähiruoan puolesta työskentelevistä toimijoista on vuosi sitten aloittaneen Tuorepuoti Oy:n toimitusjohtaja Miia Taivalantti. Hän lähti innolla mukaan Ruralia-instituutin hankkeisiin. - On kunnianosoitus, että meitä kutsutaan mukaan. Yhteistyö ja synergia hyödyttävät kaikkia. Meillä on käynyt maakuntaretkien osallistujia, olemme tutustuneet alan toimijoihin ja päässeet kuunteluoppilaina keräämään ajantasaista tietoa erilaisista tilaisuuksista ja koulutuksista. Myös tutkimuksista olemme oppineet paljon uutta. Tuorepuoti ostaa pääosan tuotteistaan suoraan tuottajilta ja on aktiivisesti etsinyt pientuottajia, joilla olisi tarjota erikoisempia, vaikka pienempiäkin tuote-eriä. Tuorepuoti testaa myös verkkokaupan mahdollisuuksia. - Perustuotteita löytyy jo luomuna. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut hedelmällistä, hienoa aikaa. Tässä kokee olevansa eräänlainen palanen historian kulussa. Ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä he syövät. Olen iloinen, että olen saanut olla tässä mukana. • Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen • Kuvat: Jyrki Suvimaa

Luomuinstituutti: http://luomuinstituutti.fi/ Luomulla etumatkaa Etelä-Savoon: http://luomu.fi/tietopankki/luomulla-etumatkaa-etela-savolle-valmennusohjelma/

ELOA! Etelä-Savossa 9


Mikemet kuntouttaa

avoimille työmarkkinoille MIKKELILÄINEN MIKEMET OY NIITTÄÄ MAINETTA SOSIAALISENA YRITYKSENÄ, JOKA KUNTOUTTAA OSATYÖKYKYISIÄ IHMISIÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE KEHITTÄMÄNSÄ OSALLISTUVA OHJAAJA -MENETELMÄN AVULLA.

Suomen mittakaavassa erikoisen yrityksen juuret ovat Hengitysliiton vuonna 1981 perustamassa työkeskuksessa. Sosiaalisia yrityksiä määrittelevä laki tuli voimaan 2004, ja Mikemet yhtiöitettiin osakeyhtiöksi 2005. Jouluna 2012 tehtiin yrityskaupat niin, että yritys on nykyään kahden perheen yksityisomistuksessa. Mikemet lähti 2009 mukaan toteuttamaan työpankkikokeilua ensimmäisten neljän yrityksen joukossa maassamme. Työpankki vuokraa työvoimaa, rekrytoi sitä ja hoitaa oppisopimuksia. Kokeilua laajennetaan parhaillaan valtakunnalliseksi. Mikemet on rikkonut ennakkoluuloja myös osoittaen, että sosiaalinen yritys voi ja sen pitääkin olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. - Kun henkilön työkykyisyys putoaa syystä tai toisesta, työpankin avulla hän voi palata kannattavasti takaisin työelämään eli työhön paluusta hyötyvät paitsi hän itse, myös hänet työllistävä yritys ja yhteiskunta. Meille Mikemetissä on tärkeää pyörittää prosessi kannattavasti ilman erillisiä lisätukielementtejä. Haluamme olla liiketaloudellisesti tarkasteltuna kannattava yritys, toimitusjohtaja Jukka Kokkonen sanoo. Työpankin taustalla on idea, että ihmisen vahvuudet kartoitetaan, häntä valmennetaan ja lopulta hänelle etsitään työtä avoimilta työmarkkinoilta yhteistyössä yritysten kanssa. Tavallaan Mikemet toimii kuten henkilöstön vuokrausyritys, mutta antaa ihmisille mahdollisuuden riskittä kokeilla työllistymistä. Jos kunto ei kestä, työpankkilainen voi palata takaisin kotipesään ilman, että toimeentulo katkeaa. Jukka Kokkonen ja henkilöstöpäällikkö Jenni Rytkönen toimivat yhdessä sosiaali ja terveysministeriön asiantuntijoina kehittämisessä; kouluttavat,

10

ohjaavat ja tarkastavat uusia työpankkiyrityksiä. Jenni Rytkönen on parhaillaan opintovapaalla ja tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon sosiaalityö pääaineena Mikemetin kuntoutusprosessista ja siihen kuuluvasta Osallistuva ohjaus -menetelmästä. Mikemet myös hoitaa oppisopimuksia eli saattaa yrityksiä ja työntekijöitä yhteen. Kokemusten mukaan yritykset haluavat selvästi kantaa yhteiskuntavastuuta ja työllistää yhteistyössä Mikemetin kanssa. Viime vuonna yritys laati 70 sopimusta yritysten kanssa. Lama-aikana oppisopimukset vetävät paremmin kuin suora henkilöstövuokraus tai suorat rekrytoinnit. - Kaikkien panosta tarvitaan työelämässä. Siksi on tärkeää etsiä kunkin senhetkiselle työkyvylle sopivaa työtä ja auttaa ihmistä keräämään onnistumisia. On tärkeää, että yritykset saavat tietoa työpankista, sen toiminnan laadusta ja riskittömyydestä. Kun tietoisuus lisääntyy, se poikii meille uusia yhteistyökumppanuuksia.

KUNTOUTUS VOI VIEDÄ VUOSIA Yleensä vastaavanlaisissa sosiaalisissa yrityksissä kolmasosa työntekijöistä on osatyökykyisiä. Mikemetissä osatyökykyisiä on 80-85 prosenttia ja heistä kolmasosa on alle 30-vuotiaita nuoria. Viime vuonna yrityksellä oli 14 vakituista toimihenkilöä. Kaikkiaan toiminnassa oli mukana noin 130 ihmistä. Mikemetiin tullaan valmennukseen, kuntoutukseen ja tekemään oikeita töitä. Teknisesti asiakkaat ovat työkokeilussa, Kelan ammatillisessa mielenter-


Mikemetissä valmistetaan alihankintana erilaisia metalli- ja sähkölaitteita. Työvaiheita on niin paljon, että yleensä jokaiselle kuntoutettavalle löydetään sopiva tehtävä.

HANKKEET: Tuottavuuden ja toimintatapojen kehittäminen • EU-tuki 79 000 € Osallistuva ohjaaja -menetelmä • EU-tuki 50 000 €

veyskuntoutuksessa, sosiaalihuollollisessa työtoiminnassa, yhdyskuntapalvelussa tai koevapaudessa. Valmennuksen jälkeen he voivat jatkaa kokoaikaisessa palkkatukityössä. Yritys tarjoaa palveluina työkykyarviointia sekä ammattitaitoja osaamiskartoituksia. Kuntoutusprosessi kestää yleensä useita vuosia ja se toteutetaan suunnitelmallisesti. Kun työskentelystä kiinnostunut ihminen tulee Mikemetiin kuntoutukseen tai valmennukseen, hänen tilanteensa arvioidaan ja mietitään, minkälainen kuntoutuspolku hänelle rakennetaan. Yleensä kolmannella sektorilla palkkaa maksetaan 5-6 euroa tunnilta palkkatuella, eikä ihminen välttämättä pysty elättämään itseään niillä tuloilla. Mikemet maksaa TESin mukaista palkkaa kahdeksalta tunnilta. Mikemetissä ihmiset pääsevät kokeilemaan erilaisia metalli- ja sähkölaitteiden valmistukseen ja kokoamiseen liittyviä työvaiheita ohutlevy-, kokoonpano-, metalli- ja puutyöosastolla tai paperin teollisessa kierrätyksessä. Erilaisia työvaiheita on niin paljon, että jokaiselle löytyy yleensä sopiva työtehtävä.

TYÖLLISTYMISESTÄ HYÖTYY KOKO YHTEISKUNTA Mikemetissä kaikki lähtee siitä, minkälaista työkykyä ihmisellä on jäljellä ja miten sen varaan voisi rakentaa työllistymistä vapaille työmarkkinoille. Yrityksen kokemukset osoittavat, että kuviossa piilee taloudellisia mahdollisuuksia, joihin yhteiskunnan ja yritysmaailman pitäisi herätä. - Kun ihminen hyötyy työllistymisestä, siitä hyötyvät myös yritys ja yhteis-

kunta, Jukka Kokkonen sanoo. Hektisen työelämän pyörteissä voi unohtua, että periaatteessa kuka tahansa voi tarvita kuntoutusta jossain työelämänsä vaiheessa, jos vaikkapa sairastuu uupumukseen tai joutuu onnettomuuteen. Tällöin on oleellista saada ihmisen nopeasti takaisin uudelle polulle, viepä se sitten työhön tai koulutukseen. Oleellista menetelmässä on voimaannuttaa ihmisiä. - Jos kuntoutusta ryhdytään miettimään heti, ihmisen talous ei ehdi vielä kuralle eikä hän koe joutuneensa umpikujaan. Mikemetin toimintamalli ja kehittämä kuntoutusprosessi kiinnostavat muita yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat ryhtyä toteuttamaan samanlaista ajattelutapaa tai kehittää ohjausta omassa toiminnassaan sisäisen koulutuksen kautta. Insinööritaustainen toimitusjohtaja Kokkonen ymmärtää hyvin, että sosiaalialalla kaivataan talousajattelua. Eläkekustannukset ovat karkaamassa käsistä ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta esitetään erilaisia arvioita. - Kun eläkevastuut painavat, yrityksissä pitäisi herätä pohtimaan kuntoutusta keinona palauttaa ihmisiä työelämään. Mikemet on kehittänyt tuottavuutta ja toimintatapojaan sekä Osallistuva ohjaaja -menetelmää kahden EU-hankkeen avulla. - Hankkeet ovat antaneet meille työkaluja yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja olemme niiden avulla voineet kehittää tässä yritysmuodossa tarvittavia menetelmiä. • Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen • Kuvat: Jyrki Suvimaa

www.mikemet.fi

ELOA! Etelä-Savossa 11


”ETELÄ-SAVOON VOI MUODOSTUA KOULUTUSVIENTIKLUSTERI, JOKA NOSTAA ESILLE VAHVUUTEMME, KUTEN PUHTAAN LUONNON, VEDEN JA RUOAN”, KOULUTUSVIENTI KASVUUN! -HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JORMA POHJOLA AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUKSESTA USKOO.

Koulutusvienti lähti liikkeelle

Monille Esedun opiskelijoille omien taitojen kartuttamisesta Venäjällä on tullut luonteva osa opintoja.

12


HANKKEET: Venäjä-yhteistyön laajentaminen ammatillisella toisella asteella, Eastway 2 • EU-tuki 0,2 milj. € Koulutusvienti kasvuun • EU-tuki 0,51 milj. € | MARTHA, maahanmuuttajanaisten integroitumisen tukeminen • EU-tuki 0,43 milj. € Koulutusviennistä odotetaan kasvualaa, vaikkei nopeita voittoja heti olekaan luvassa. Eteläsavolaiset yhdistivät voimansa kolmisen vuotta sitten ja alkoivat kehitellä vientiin sopivia koulutustuotteita. Tärkeimpänä vientisuuntana pidettiin hankkeen aikana Venäjää. Siellä tukipisteenä voi toimia Pienyrityskeskuksen Pietarin-toimisto Suomi-talossa.

UUDET KOULUTUSTUOTTEET KIINNOSTAVAT Koulutusvientihankkeen aikana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kehitti muun muassa maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille kansainvälisen verkkokurssin. Venäläisasiakkaiden testaama täydennyskoulutus nostaa puolestaan esiin ruoan laadun ja merkityksen hyvinvoinnille ja liiketoiminnalle. - Verkostomainen oppimateriaalin tuotantotapa kiinnostaa maailmalla. Ruralialaiset ovat vuosia kehittäneet verkkopedagogiikkaa. Nyt he tarjoavat siihen liittyvää opetusta ja konsultaatiota muillekin, kertoo Jorma Pohjola. Venäläisiä, kiinalaisia ja arabimaidenkin yliopistoja kiinnostaa Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen osaaminen. Hankkeen aikana Pienyrityskeskus solmi merkittävän yhteistyösopimuksen Moskovasta käsin toimivan valtiollisen Russian Venture Company -yrityksen kanssa. - Se avasi meille ovet suurimpiin venäläiskaupunkeihin ja -yliopistoihin. Jalanjäljissämme pääsevät eteläsavolaiset yhteistyökumppanit tarjoamaan palvelujaan venäläistoimijoille, kun ne käynnistelevät yrittäjyyteen ja innovaatiojärjestelmään liittyviä palveluitaan. Lisäksi Pienyrityskeskus kehitti ja testasi Liettuassa viidelle yliopistolle räätälöityä, kaksi viikkoa kestänyttä yrittäjyyden koulutusohjelmaa kaikkiaan 100 opiskelijalle ja 10 opettajalle. Ohjelmaan kuuluneen business plan -kilpailun voittaneet opiskelijat ja opettajat myös vierailivat Suomessa tutustumassa yrittäjyyden koulutukseen ja tapasivat suomalaisia start up -yrittäjiä. MAMKilla on pitkät perinteet etenkin kiinteistö-, rakennus- ja LVI-tekniikan hankkeissa Venäjällä. Oppilaitos tarjosi hankkeen aikana täydennyskoulutusta Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille. Ympäristöteknologiaan erikoistunut LUT Savo puolestaan valitsi painopistealueekseen hankkeessa Lähi-idän ja teki markkinakartoituksen Saudi-Arabiasta, Arabiemiraateista, Qatarista, Kuwaitista ja Omanista. - LUT Savo loi yhteyksiä kunkin maan yliopistoihin ja tutkijoihin, valmisteli tutkijavaihtoa sekä räätälöi vedenpuhdistukseen liittyviä kursseja perus- ja jatko-opiskelijoille. Jatkossa Suomessa ja Lähi-idässä tullaan järjestämään työpajoja ja seminaareja.

AMMATILLINEN KOULUTUS VAHVASTI MUKANA Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, oli mukana perustamassa hankkeen aikana Chileen metsäalan oppilaitosta, jonka ensimmäiset opiskelijat valmistuivat suomalaisen opettajan tuella. Yhteistyöoppilaitokselle tehtiin yhdessä myös opetus- ja toimintasuunnitelmat. Tunnusteluja tehtiin myös Kiinan suuntaan yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa, ja kiinalaiset yhteistyökumppanit ovat valinneet Esedun ammatillisen koulutuksen kehittämiskumppaniksi. Esedun koulutusviennin ykköskohde on kuitenkin Venäjä. Opiskelijoita

käy työssäoppimisjaksoilla ja ammattitaitokilpailuissa Venäjällä. Myös opettajat osallistuvat vaihtoihin. - Neuvostoliiton romahdettua käsityöammattien arvostus laski ja akateemisia osaajia koulutettiin jopa liikaa. Nyt Venäjä haluaa ostaa osaamista Saksasta ja Suomesta, jotta ammatillisen koulutuksen alennustila loppuisi. Esedu on tavallaan kummajainen ammatillisen koulutuksen puolella, sillä teemme jopa valtakunnan mittakaavassa todella paljon koulutusvientiä jo nyt, projektipäällikkö Riikka Dillström Eastway 2 -hankkeesta kuvaa. Pari viime vuotta esedulaiset ovat tarjonneet alakohtaista ammatillista koulutusta, osallistuneet venäläisten kansallisellakin tasolla järjestämiin ammattitaitokilpailuihin ja järjestäneet itse suomalais-venäläisiä kilpailuja. Nyt on edetty myös kilpailuvalmennukseen ja tuomareiden kouluttamiseen. - Koulutusvienti ei vielä tuota valtavia euromääriä. Kyse on todella pitkäjänteisestä työskentelystä, joka perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin. Aloitimme muutamien päivien koulutuksista ja tänä syksynä odotamme jo isompia kaloja koukkuun, Dillström sanoo.

MARTHA-HANKE AVASI OVET YHTEISKUNTAAN Esedu on kehittänyt uudenlaisen toimintamallin myös kotoutumisen alkutaipaleella oleville maahanmuuttajanaisille. Martha-hanke auttoi naisia huomaamaan omat voimavaransa, verkostoitumaan ja osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuoden lopussa päättyvän hankkeen tulokset ovat yllättäneet. Vaikka puolet osallistujista oli ollut Suomessa vasta alle vuoden, he lähtivät vapaaehtoisuuden pohjalta innolla mukaan Marthan järjestämiin suomen kielen ryhmiin ja työpajoihin, joissa voi harjoitella erilaisia kädentaitoja ja kartuttaa kielitaitoa. - Jokainen mukaan lähtenyt nainen on ollut hyvin motivoitunut oppimaan suomea. Työpajoissa suosituinta on ollut ruokaan ja käsitöihin liittyvä tekeminen, projektipäällikkö Leena Raatikainen sanoo. Marthalaiset ovat jatkaneet hankkeesta kieliopintoihin ja muutamat ammatillisiin opintoihin. Onpa yksi työllistynytkin. Hanke järjesti osallistujille myös työkokeiluja. Tänä keväänä osa naisista oli työkokeilussa päiväkodeissa ja osa asiakaspalvelutehtävissä. Viikosta kolme päivää kului harjoittelussa, neljäntenä opiskeltiin pienryhmissä työharjoitteluun liittyvää sanastoa ja viidentenä oltiin yhdessä muiden marthalaisten kanssa. - Asiakkaat ovat olleet tähän tyytyväisiä. He ovat saaneet työkokemusta ohjatusti ja tutustuneet suomalaiseen työelämään ylipäätään. Ryhmä taas on ollut turvallinen ympäristö jakaa naisten elämään liittyviä asioita, Leena Raatikainen ja projektiasiantuntija Marjo Pihlman kertovat. Marthassa on vuodesta 2011 alkaen ollut naisia noin 23 kansallisuudesta kaikista maanosista yhteensä noin 60. Jokaiselle osallistujalle on tehty yksilöllinen ohjelma, jonka kesto on vaihdellut kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. - Yllättävää on ollut huomata, miten paljon toiminnallisuuden avulla voi oppia kieltä. Hankkeen kehitystyössä on ollut mukana eteläsavolaisia järjestöjä. Nyt haasteenamme olisi löytää tahoja, jotka haluavat jatkaa tätä työtä, sillä tarvetta löytyy. Myös miehille voisi olla omia ryhmiä. • Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen • Kuvat: Riikka Dillströmin arkisto/Esedu

Lisätietoja: http://www.esedu.fi/esedu/projekti/martha

ELOA! Etelä-Savossa 13


Kannolta kattilaan bioenergiaosaamista maailmalle!

HANKE: Cleantech Finland Bioenergy • EU-tuki 0,34 milj. €

CLEANTECH FINLAND BIOENERGY ON MIKKELIN, VARKAUDEN JA SAVONLINNAN SEUTUJEN PROJEKTI, JONKA TAVOITTEENA ON KEHITTÄÄ YRITYSTEN VIENTIVALMIUKSIA JA EDISTÄÄ MYYNTIÄ ULKOMAILLE. SAVOLAINEN KANNOLTA KATTILAAN -KETJU ON VIENTIIN VALMIS. Cleantech Finland Bioenergy -hankkeen 13 yritystä tarjoavat vientiin laajaa bioenergia-alan osaamista. Yritykset hallitsevat muun muassa puupohjaisen metsäbiomassan keruun ja kuljetuksen, kuivatusteknologian, laadunvalvonnan, kattiloiden ja kattilalaitosten suunnittelun, valmistuksen, asennuksen, huollon ja modernisoinnin. - Tästä on muotoutumassa bioenergiaketju, joka tuo lisäarvoa ja kustannussäästöjä loppuasiakkaalle eli energialaitokselle, toteaa kehityspäällikkö Tiina Kaksonen Miktech Oy:stä. Viennin parissa työskennellyt Kaksonen hyppäsi töihin hankkeeseen kesäkuussa 2013 ja vaikuttui yritysten erikoisosaamisesta. Hänen mukaansa bioenergia-alan liiketoiminnan kehittämiselle vientiin Suomessa ja Etelä-Savossa on monta isoa plussaa. Lisäksi ylikansallinen paine bioenergian lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen lisää alan kiinnostavuutta. - Meillä on erittäin hyvä osaaminen ja maine. Valitettavasti poliittisia päätöksiä pidetään Euroopan laajuisesti kehittämisen ongelmana. Päätökset koetaan häilyviksi ja lyhytkatseisiksi.

YHDESTÄ MIEHESTÄ KONSERNIIN Hankkeen yritykset ovat hyvin erilaisia. Tiina Kaksonen kertoo, että osa yrityksistä toimii kätevästi saman tien vaikka toisella puolella maapalloa ja toiset

14

ovat toimineet toistaiseksi vain kotikulmilla. Mukana on sekä yhden miehen yrityksiä että isojen konsernien osia. - Aluksi kartoitimme, millaisia valmiuksia ja resursseja yrityksillä on vientimarkkinoille. Tavoitteena oli saada alan yritykset yhteen ja keskustelemaan, onko yhteisiä intressejä, ja jos on, tekemään yhteistyötä. Sellaista on tapahtunut. - Sitten valitsimme potentiaaliset markkina-alueet. Järki päässä ja jalat maassa tällaisiksi valikoituivat Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Iso-Britannia. Näillä markkina-alueilla nähtiin asiakaspotentiaalia ja tarvetta sekä biomassa-osaamiselle että teknologioille. Todellisen tiedon keruu markkina-alueista on ollut olennaista. Mutu-tuntumat ja mielikuvat halutaan oikoa faktoiksi. - Yhteyksien ja yhteistyön luominen ulkomaille on ”kovvoo hommoo”, nauraa Kaksonen. - Tämä on juuri sitä työtä, mitä yrityksissä on vaikea tehdä, sillä tällaiseen tarvitaan erityistä osaamista, kielitaitoa ja aikaa. Tässä hankkeessa me luomme yhteyksiä ja yritykset jatkavat siitä. Jatko voi olla vaikkapa yhteistyöneuvotteluja, partnerisuhteen luomista tai tarjouspyyntöjä. Yksi iso toimenpide hankkeessa oli World Bioenergy -messut Jönköpingissä, jossa yritykset olivat yhteisosastolla mukana osana Cleantech Finland -paviljonkia kesäkuussa 2014. - Tänä vuonna teemme vielä Road Shown Venäjälle, sillä markkinaselvityksessä sieltä löytyi yli 50 mahdollista kattilalaitosinvestointia. Tutkimme myös Pohjois-Saksan markkinoita ja syvennämme tietämystämme Iso-Britannian markkinoilta. Osalta yrityksistä on tullut toive jatkohankkeelle, sillä vienti on pitkäjänteistä työtä. Cleantech Finland Bioenergy -projektia on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Savon liitto sekä rahoituksen myöntäneenä viranomaisena Etelä-Savon maakuntaliitto. - Hienoa on, että rahoittajankin puolesta hankkeessa on voitu toimia ylimaakunnallisesti. Ollaan suomalaisena maailmalla. • Teksti: Mervi Sensio • Kuva: IngImage


Kaivosteollisuuden jätevedet puhdistuvat tutkijoiden käsissä Mikkelissä KAIVOSTEOLLISUUS TUOTTAA RUNSAASTI JÄTEVETTÄ,

Kaivosteollisuuden jätevesien käsittelyn kehittämishankkeen tulokset ovat lupaavia, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön johtaja professori Mika Sillanpää.

HANKE: Kustannustehokkaat adsorbenttimateriaalit kaivosteollisuuden jätevesien käsittelyssä • EU-tuki 0,45 milj. €

seen vedestä. Tutkimme materiaaleja, niiden ominaisuuksia ja miten niitä voisi käsitellä, jotta puhdistusprosessi tehostuisi.

JONKA PUHDISTAMISEEN TARVITAAN VARMEMPIA, TEHOKKAAMPIA JA TALOUDELLISEMPIA MENETELMIÄ.

TUTKIMUSTULOKSET HYÖTYKÄYTTÖÖN

TÄHÄN MARKKINOIDEN TARPEESEEN VASTAA MIKKE-

Hankkeessa ovat mukana suomalainen kaivosyhtiö ja kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Nordkalk Oy Ab, nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja Norilsk Nickel Harjavalta Oy, jätteen hallintaan, hyödyntämiseen ja käsittelyyn sekä maaperän kunnostukseen ja ympäristörakentamiseen keskittyvä Ekokem ja innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy. - Yritykset ovat erilaisella intresseillä mukana. Nordkalk on kaivosyhtiö, Ekokem tuottaa sivutuotteita, joita voisi hyödyntää puhdistuksessa, Miktechhillä on kehitysyhtiöroolinsa ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy on metallinjalostaja, joka ostaa kaiken nikkelin mitä Talvivaara pystyy tuottamaan. - Hankkeen loppupalaverissa keskustellaan, miten tutkimuksen tuloksia hyödynnetään sekä päärahoittajan että yritysten näkökulmasta. On yritysten asia lähteä viemään tätä eteenpäin. Hanketta rahoittaa mukana olevien yritysten lisäksi Tekes Etelä-Savon EAKR-varoin. Sillanpään mukaan hankerahan merkitys tällaisessa tutkimuksessa on ratkaiseva. - Hankeraha on ainoa lähde tehdä tällaista spesifistä tutkimusta tietyn aihealueen ympärillä. Budjettirahaa tällaiseen ei ole. Hankkeessa tehdään myös tutkimusyhteistyötä ja tutkijavaihtoja ja -vierailuja viiden ulkomaisen yliopiston kanssa. •

LISSÄ TOTEUTETTU KAIVOSTEOLLISUUDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISHANKE, JONKA TULOKSET OVAT LUPAAVIA. Kaivosvesissä esiintyy ympäristölle haitallisia aineita, jotka on puhdistettava. Erilaisia puhdistusmenetelmiä on olemassa, mutta markkinat kaipaavat parempia. - Mikkelissä tutkitaan edistyneempiä jäteveden käsittelymenetelmiä, joilla haetaan toimintavarmuutta ja tehokkuutta, Mika Sillanpää sanoo. Tutkimushanke lähti Mikkelissä liikkeelle kiinnostuksesta, mitä kaivosvesikäsittely ylipäätään on. Talvivaaran ympäristökriisi nosti kysymyksen kaikkien tietoisuuteen. Ongelma on maailmanlaajuinen ja vakava. Patoaltaita on murtunut ja tapaukset ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöhaittoja. - Suomessa ja muualla maailmassa on paljon kaivoksia, jotka tarvitsevat vedenkäsittelyosaamista ja jäteveden käsittelyongelmiin ratkaisuja. Me vastaamme tähän haasteeseen tutkimuksen kautta. ”Kustannustehokkaat adsorbenttimateriaalit kaivosteollisuuden jätevesien käsittelyssä” -hankkeessa keskitytään yhteen menetelmään, jolla kaivosvesiä voidaan käsitellä. - Lähtökohtana on etsiä kustannustehokas ratkaisu. Tutkimme erilaisia teollisuuden sivutuotteita, joita voitaisi käyttää haitallisten aineiden sitomi-

Teksti: Mervi Sensio Kuvat: Jyrki Suvimaa

ELOA! Etelä-Savossa 15


Kulttuuri-

perintöäetsimässä MIKKELIN KAUPUNKI MÄÄRITTI VUONNA 2008 KULTTUURIPERINNÖN YHDEKSI KAUPUNGIN

VETOVOIMATEKIJÄKSI. AIHETTA ON VIETY ETEENPÄIN VIIME VUONNA PÄÄTTYNEESSÄ HANKKEESSA, JONKA TULOKSIA ON HYÖDYNNETTY MYÖS VALTAKUNNALLISESTI.

Työ käynnistyi vuonna 2009 esiselvityksellä, jossa pohdittiin mitä kulttuuriperintö käsitteellä tarkoitetaan ja mitä itse ohjelma voisi pitää sisällään. -Totesimme että vastaavia ohjelmia ei ole juurikaan tehty. Tavoitteenamme oli luoda ohjelma, jossa otetaan huomioon sekä aineellinen että aineeton kulttuuriperintö. Se teki siitä erityisen, toteaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pia Puntanen. Työn sisällöksi määriteltiin Mikkelin seudun kulttuuriperinnön systemaattinen tarkastelu, rakennetun ympäristön näkökulma, kulttuuriperintökasvatuksen kehittäminen sekä kulttuuriperinnön hyödyntäminen yritystoiminnassa. Asiantuntijatyön lisäksi kysyttiin myös kuntalaisilta, mitä he kulttuuriperinnöllä käsittävät ja minkä he siinä kokivat tärkeäksi.

MATERIAALIA MONEEN Hanke tuotti neljä julkaisua, nettisivuston sekä varsinaisen ohjelman, Mikkelin mallin laaja-alaisen kulttuuriperintöohjelman. Hankkeessa määriteltiin Mikkelin seudun kulttuuriperinnön teemat eli koottiin aihepiirejä seudun kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriympäristöä tarkasteltiin tekemällä rakennusinventointeja muun muassa jälleenrakennuskauden rakennetuista ympäristöistä. Kulttuuriperintökasvatuksen tueksi tehtiin oppimateriaalia, jota opettajat voivat käyttää työssään hyväksi. -Pyrkimyksenä on saada kulttuuriperintö- ja kotiseutukasvatus näkymään paremmin opetussuunnitelmissa, joita uudistetaan parhaillaan. Olimme aktiivisesti yhteydessä Opetusministeriöön, ja työtä on jatkettu Kotiseutuliiton kouluopetusjaostossa. Alueen yrityksiä hyödyntämään tehtiin julkaisu, jossa käsiteltiin venäläisiä ja kartanoiden ruokakulttuuria. Lisäksi mukana oli muutamia yksittäisiä pilottiyrityksiä. -Venäläisten merkitys alueellamme on suuri eikä se rajoitu historiassakaan pelkästään sotiin. Julkaisussa on avattu eri tasolla tapahtuneita seudun ja venäläisten välisiä kohtaamisia. Toisessa artikkelissa kartoitettiin, minkälaista alueen kartanoiden ruoka-

kulttuuri on ollut 1700-1800-luvuilla. Julkaisuun liitettiin muun muassa tietoja ruoka-aineista, valmistustavoista ja kattauksista. -Seudun matkailualan yritykset voivat halutessaan hyödyntää tätä aineistoa, Pia Puntanen kehottaa. Mikkelissä laaditun ohjelman vaikutukset ulottuvat myös seudun ulkopuolelle. Vuonna 2005 Portugalin Farossa allekirjoitettiin EU:n puitesopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä, ja sen ratifiointia valmistellaan parhaillaan Suomessa. -Meidän mallimme on ollut valmistelijoilla yhtenä esimerkkinä ja toivoaksemme se päätyy osaksi lopullista valmistelumateriaalia, Pia Puntanen kertoo. Mikkelissä on hankkeen pohjalta jatkettu historiaselvityksiä ja rakennusinventointeja Mikkelin maankäytön ja kaavoituksen piirissä. Esimerkiksi vuonna 2017 järjestettävien Kirkonvarkauden asuntomessualueen kaavassa katujen nimistö koottiin hankkeessa esiin nostetuista paikallisista henkilöistä. -Kulttuuriperintöohjelma on antanut työkaluja ja tietoa kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi. Vaikutuksia voidaan arvioida laajemmalti vuosien kuluttua, Pia Puntanen arvioi. • Teksti: Tiina Toivakka Jutussa on osin referoitu Pia Puntasen kulttuuriperintöohjelmasta Porrassalmi VI –kirjaan tekemää artikkelia.

http://seutu.wikimikkeli.fi/

16


HANKE: Mikkelin kulttuuriperintö • EU-tuki 0,2 milj. € Yllä: Mikkelin ensimmäinen katufestivaali Rapu ja Muikku 1970-luvun alussa sai suuren suosion. Juhlat levittäytyivät pitkin Porrassalmenkatua. (Kuva: Mikkelin kaupungin museot) Alla: Torikaupalla on Mikkelissä pitkät perinteet. Kuva on vuodelta 1910, Mikkelin Kauppatorilta (myöh Pikkutori). Nykyisin paikalla toimii Kauppahalli. (Postikortti Pekka Pitkäsen kokoelma)

Oikealla:Ylipäällikkö Mannerheim nähtiin sodan aikaan usein Mikkelin kaduilla. Kuvassa adjutantti Ragnar Grönvallin seurassa. (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)

ELOA! Etelä-Savossa 17


HANKE: Luontohoiva palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella • EU-tuki 0,46 milj. €

- Green Care, eteläsavolaisittain luontohoiva, ei ole uusi asia. Maaseutu on ollut hoivatyössä toimintaympäristönä ennenkin, Teija Skyttä toteaa. Uudempaa on se, että toiminta on tarkoituksenmukaiseksi suunniteltua, tavoitteellista, myytävää palvelua tietylle kohderyhmälle. Luontohoiva-hankkeeseen mukaan lähteneissä yrityksissä muutamat harjoittivat tämäntyyppistä palvelumyyntiä jo ennen hanketta. - He sanoivat, että onpa hienoa, että tälle meidän toiminnalle saatiin nyt nimi; luontohoiva. Näissä yrityksissä hyödynnettiin eläimiä ja ympäristöä palvelutoiminnassa ja he lähtivät mukaan kehittämään toimintaansa edelleen. Lisäksi mukaan lähti yrityksiä, jotka halusivat tutkia laajentamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi hevostalli, jonka pääasiakasryhmänä olivat nuoret ja aikuiset, lähti kehittämään palvelua erityisryhmille.

OPPIMISTA JA TUOTEKEHITTELYÄ

Myytävänä

luontohoivaa LUONTOHOIVA-HANKKEEN YRITTÄJÄT OVAT OPISKELLEET, KEHITTÄNEET PALVELUITAAN JA KÄYNEET LÄPI PALVELUIDEN KANNATTAVUUTTA. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TEIJA SKYTTÄ SANOO, ETTÄ ERITYISEN TÄRKEÄÄ YRITTÄJILLE ON OLLUT VERTAISOPPIMINEN JA –TUKI. - OIKEITA PALVELUTUOTTEITAKIN ON SYNTYNYT JA MYYTY, SKYTTÄ ILOITSEE.

Yritysverkoston tueksi rakennettiin mittava Luontohoivan opintokokonaisuus, joka toi teoreettista pohjaa palvelujen kehittämiseen. Koulutuksessa käytiin läpi myös käytännön esimerkkejä, laatuasioita ja asiakasnäkökulmia. Oppimista tukivat opintomatkat. - Hankkeessa oli useita yrityksiä, jotka hakivat vertaistukea ja verkostoitumista, joihin hanke vastasi hyvin. Koulutus sisälsi paljon asiaa. Palveluita on testattu ja sekin koettiin hyväksi tavaksi oppia. - Tuotekehitysprosessiin lähti 12 yritystä mukaan. Konsulttien avustamana vuoden 2013 aikana saatiin 5-6 palvelutuotetta valmiiksi. Ne yritykset, jotka tuotekehitykseen sitoutuivat, ovat olleet tuloksiin tyytyväisiä. Kaikkien yritysten osalta palvelutuotteita ei ollut mielekästä lähteä kehittämään, sillä markkinat eivät ole vielä välttämättä valmiit ostamaan tuotteita, Skyttä kertoo. Täysin uusi hankkeen aikana kehitetty palvelu on esimerkiksi Pekosen lypsykarjatilalla Mikkelissä, jossa myydään päivätoimintaa ja asumispalveluita kehitysvammaisille. Tilan emäntä Jonna Pekonen on kehitysvammaohjaaja. Tilalla asiakas voi ohjatusti osallistua maatilan töihin oman mielenkiinnon ja kykyjen mukaan. Toinen esimerkki on Punkaharjulta, jossa Kuivaharjun maatila ja Vaellustalli Aurinkolaukka kehittivät yhteisen palvelun, Mielimatka maalle. Yritykset myyvät erityisryhmille päiväkäyntejä. Tämän palvelun ovat löytäneet myös ulkomaiset matkailijat. - Hankkeessa oli tavoitteena lisätä elannon mahdollisuuksia maatiloilla, tarjota maaseutuyrityksille mahdollisuuksia laajentaa hyvinvointipalveluihin ja parantaa asiakkaan vaihtoehtoja. Mielestäni hanke on onnistunut. Jatkossa mennään syvemmälle. Teija Skyttä kertoo, että uutta hanketta suunnitellaan parhaillaan ja siinä keskityttäisiin päivä- ja työtoiminnan kehittämiseen eteläsavolaisilla maatiloilla. - Asiakasryhmiksi on kohdennettu kehitysvammaiset, seniorit ja mielenterveyskuntoutujat. Hankkeen tarkoituksena on kohtauttaa asiakkaita lähettävät tahot ja maatilat, joissa päivä- ja työtoimintaa toteutetaan. Lähettävät tahot ja pari maatilaa ovat ilmaisseet kiinnostuksensa toimintaan, mutta vielä muutama maatila tarvitaan mukaan. • Teksti: Mervi Sensio • Kuva: Manu Eloaho

18


HANKE: Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen kokoajana • EU-tuki 0,33 milj. €

METSÄSTÄ

on opetuksessa moneksi UUSI OPETUSSUUNNITELMA, JOKA ASTELEE KOULUIHIN 2016, HAASTAA KOULUT TUTKIVAAN OPPIMISEEN JA VAATII HYÖDYNTÄMÄÄN OPETUKSESSA ERILAISIA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ JA TEKNOLOGIAA. OPETTAJANKOULUTTAJAT SAVONLINNASSA NÄKIVÄT, ETTÄ METSÄSTÄ ON TÄHÄN JA MONEKSI MUUKSI. Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijatiedon kokoajana -hankkeen tavoitteena on kytkeä metsässä ja metsistä oppiminen osaksi Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksenosaston yhteistä opetussuunnitelmaa ja tutkimusta sekä rakentaa toimijoille yhteinen palveluportaali. Näillä toimenpiteillä hankkeen toimijat haluavat vastata niin uuden opetussuunnitelman kuin ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden haasteisiin. Lapset ja nuoret halutaan osallistumaan oppimisprosesseihin, havaitsemaan omasta näkökulmasta maailman ilmiöitä ja näin rakentamaan omia näkemyksiä erilaisista asioista. - Puhutaan 21. vuosituhannen taidoista. Koulussa harjoitellaan vuorovaikutusta ja opitaan laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta eri asioista, kertoo Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston professori Sinikka Pöllänen. - Tähän liittyvät kestävä kehitys, oma hyvinvointi ja oman minän rakentuminen. Nähdään omat ympäristöt arvokkaina ja havaitaan, että globaalit ilmiöt ovat täälläkin. Emme voi pestä käsiä maapallon ongelmista, ne ovat meidän kaikkien ongelmia. Tutkija Henriikka Vartiaisen mukaan ajankohtaiset ilmiöt, kuten kestävä kehitys, voivat tulla eri ympäristöissä lähelle lasta ja nuorta ja osallistaa heidät kulttuurisiin käytänteisiin.

OPENMETSÄ ON KAIKKIEN METSÄ Hankkeen konkreettisia tavoitteita oli koota metsien toimintaa ja merkityksiä avaava vuorovaikutteinen asiantuntijaverkosto, rakentaa avoin yhteisö sekä luoda näitä hyödyntäviä pedagogisia malleja opettajien käyttöön. Hankkeen aikana rakennettu metsäoppimisen portaali www.openmetsa.fi on kaikille avoin ja sen kautta kuka tahansa pääsee hyödyntämään sinne tuotettuja sisältöjä ja pedagogisia malleja.

- Openmetsässä toimivat lapset ja aikuiset alakoululaisista tutkijoihin. Kaikki voivat olla tuottamassa tietoa ja ratkomassa omia tutkimuskysymyksiä. Se on ainutlaatuinen paikka, jossa Etelä-Savon metsiä ja siihen kytkeytyvää osaamista on avattu useamman asiantuntijaorganisaation voimin. Openmetsästä voi löytää ja sinne voi tuottaa tiedettä, taidetta, elämyksiä, oppimisprojekteja, paikkatietoa, oppimisaihioita ja mitä tahansa aiheeseen liittyvää. Esimerkiksi tutkimuspuiston reaaliaikaisen mittausdatan avulla voidaan seurata puun elämää. Asiantuntijoiden ja opiskelijoiden, kuten myös koululaisten välistä näkökulmien vaihtoa pyritään Openmetsässä tukemaan. Tällaisessa verkostossa voi syntyä täysin uusia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka voivat edistää niin opetusalan, metsäalan kuin myös muita näitä hyödyntävien elinkeinojen uudistumista, projektikoordinaattori Petteri Vanninen toteaa. Hankkeessa on rakennettu oppimisympäristöjä myös fyysisesti. Metsätutkimuslaitoksen tutkimuspuistossa tehdään muun muassa puulajikokeita ja Metsämuseo Luston laboratoriossa voi tutkia puunkappaleiden avulla ajan kulua ja tapahtumia. Lustossa käy koululaisryhmiä työpajoilla ja opettajaopiskelijoita harjoittelujaksoilla. - Tavoitteemme on saada toimintaan mukaan lisää kouluja ja tuottajia, Vanninen jatkaa. Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Metsämuseo Lusto, Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipiste, Metsähallitus ja Etelä-Suomen luontopalveluiden Savonlinnan toimipiste. Hanketta ovat rahoittaneet Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-varoin, Savonlinnan seutu, Suomen kulttuurirahasto, Savonlinnan kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Metsämuseo Lusto ja Suomen metsäsäätiö. Openmetsä-portaali sai valtakunnallisen vuoden Metsäteko-palkinnon keväällä 2014. • Teksti: Mervi Sensio • Kuva: Timo Kilpeläinen/Lusto

http://www.openmetsa.fi

ELOA! Etelä-Savossa 19


aarteet turvassa

Kansakunnan

SUOMESSA TUOTETAAN VUOSITTAIN NOIN 700 000 SIVUA SANOMALEHTIAINEISTOA, JOKA TALLENTAA KANSAKUNNAN HISTORIAA IHMISLÄHEISESTI JA TODENTUNTUISESTI. KANSALLISKIRJASTON COMELLUS-HANKKEESSA TEHDÄÄN TÄRKEÄÄ TYÖTÄ TÄMÄN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄN TIEDON TALLENTAMISEKSI. - Päivän lehdestähän me suomalaiset luemme niin politiikan, kaupan, talouden kuin taiteen ja kulttuurinkin ajankohtaiset tapahtumat. Sanomalehdet kertovat meille ajankuvaa ja antavat erilaisia näkökulmia menneen tutkimiseen.

kien nähtävillä verkossa digi.kansalliskirjasto.fi sivustolla. Sanomalehtien vuosien 1910- 2014 vapaakappaleista on mikrofilmattu noin 40 miljoonaa sivua ja uutta aineistoa syntyy vuosittain noin 700 000 sivua. Lehdet vuodesta 1911 eteenpäin ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa.

ILOA JA HYÖTYÄ MONILLE

Comellus-hankkeessa sanomalehtien painoaineistot digitoidaan jälkipolvia varten, kertovat Länsi-Savon liiketoimintajohtaja Juhana Tikka sekä Digitointi- ja konservointikeskuksen johtaja Majlis Bremer-Laamanen. Tutkijoille sanomalehdet ovat pitkään olleet suosittu ja paljon käytetty aineisto, kertovat johtaja Majlis Bremer-Laamanen ja projektipäällikkö Pirjo Karppinen. Mikkelissä toimiva Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus hallinnoi Comellus-projektia vuosina 2011–2014. Projektissa kehitettiin menetelmät, joilla sanomalehtien sähköiset painoaineistot metatietoineen voidaan luovuttaa ja vastaanottaa ajastetusti ja luotettavasti sekä mikrofilmata ne pysyvää säilytystä varten. Aineistoja voidaan yhteistyössä sopimuksen mukaan saattaa digitaalisena käyttöön. Aineistot säilytetään Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Yhteistyökumppaneina ja pilottilehtinä projektissa olivat Länsi-Savo ja Etelä-Suomen Sanomat, joiden aineistot ovat siirtyneet sähköisesti Kansalliskirjastoon jo vuoden 2013 lopulta lähtien. Pirjo Karppinen kertoo Kansalliskirjaston digitoineen kaikki historiallisesti vapaat sanomalehdet vuodesta 1771 vuoteen 1910. Ne ovat vapaasti kaik-

20

Comellus-projektissa luodun järjestelmän avulla voi sanomalehtitalo siirtää lehden painoaineiston digitaalisesti Kansalliskirjastoon, se voidaan tallentaa ja saattaa käyttöön yhdessä sovitusti. Uusi digitaalinen aineisto on neliväristä ja painokelpoista, joten tarvittaessa siitä voidaan painaa vaikka uusi lehti. Järjestelmä tallentaa aineistot metatietoineen, jolloin tiedon haku myöhemmin on helppoa, luotettavaa ja nopeaa, minkä ansiosta niitä voidaan entistä paremmin hyödyntää. - Kaukaisena haaveenamme on, että joskus saisimme koko lehtiaineiston digitoiduksi ja verkossa luettavaksi, Pirjo Karppinen toteaa. Kulttuurihistoriallisesti se oli merkittävä teko. -Digitoitua aineistoa voidaan jatkossa sopimuksen mukaan käyttää tutkimuksen, koulutuksen ja yleisen tiedonhaun tarpeisiin. Comellus-projektissa rakennettu toimintamalli sopii sanomalehtien lisäksi myös aikakauslehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen siirtoon, tallettamiseen ja käyttöön. Pirjo Karppinen muistuttaa, että Comellus-projektissa luotu aineiston sähköisen luovutuksen järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön. Laki velvoittaa toimittamaan vain kaikesta painetusta aineistosta yhden kappaleen Kansalliskirjastoon. Hän toteaa myös, että ilman yhteistyötä aineiston kerääminen ja tallentaminen eivät onnistu. -Mukana olleet pilottilehdet ovat olleet asiasta innostuneita ja yhteistyö on ollut opettavaista ja rakentavaa. Tämä järjestelmä jää elämään, koska mukaan on tullut uusia yhteistyökumppaneita, Karppinen mainitsee. Jatkohanke onkin suunnitteilla. Siinä tavoitteena on yhteistyössä sopia julkaisujen käytön laajentamisesta ja pilotoida digitaalisten aineistojen uusia


HANKE: Comellus • EU-tuki 0,49 milj. € käyttötapoja Mikkelin seudulla eri käyttäjäryhmillä, esimerkiksi kouluissa. -Haasteena ovat 1900-luvun aineistojen tekijänoikeudet, joita on lehtitalojen lisäksi yksityisillä henkilöillä ja perikunnilla. Käsittelyn helpottamiseksi teemme yhteistyötä Kopioston kanssa yhtenäisen käytännön luomiseksi, Karppinen toteaa. Länsi-Savon liiketoimintajohtaja Juhana Tikka kertoo projektin sujuneen kustantajan näkökulmasta sujuvasti. -Meillä on oman lehden arkistojakin 125 vuoden ajalta, ja niitä on näihin aikoihin asti säilytetty joko paperisena tai mikrofilmillä. Käytettävyys on ollut heikkoa. Digitoituna aineisto saataisiin sekä omaan käyttöön toimittajille että muille kiinnostuneille, kuten tutkijoille ja kouluille. Myös aineiston mahdollisia bisnesmahdollisuuksia kartoitetaan. • Teksti: Tiina Toivakka • Kuvat: Jyrki Suvimaa

Sanomalehdet arkistoidaan sekä sähköisesti että mikrofilmille.

Vanhat sanomalehdet sisältävät suuren määrän paikallista kulttuuriperintöä, tietävät Majlis Bremer-Laamanen ja Juhana Tikka.

digi.kansalliskirjasto.fi kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko/comellus.html

ELOA! Etelä-Savossa 21


Tietoa talteen

HANKE: OSA - avoimen lähdekoodin arkisto • EU-tuki 0,35 milj. €

MITEN SÄILYTTÄÄ TÄRKEÄ JA KIINNOSTAVA ARKISTOTIETO LUOTETTAVASTI JA TURVALLISESTI JA SAATTAA TIETO HELPOSTI KÄYTTÄJÄLLE? OSA-HANKKEESSA ON ETSITTY RATKAISUJA NÄIHIN KYSYMYKSIIN. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on jo vuosien ajan tehty töitä sähköisten arkistojärjestelmien kehittämiseksi. Tänä vuonna päättyvässä OSA-hankkeessa on keskitytty avoimiin lähdekoodeihin. -Tavoitteenamme on ollut kehittää sellainen avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä, joka toimii teknologia-alustana mahdollisimman monenlaisille aineistoille, kertoo pääsuunnittelija Mikko Lampi Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Järjestelmän tyypillisiä käyttäjiä ovat erilaiset muistiorganisaatiot, kuten museot, kirjastot ja tutkimuslaitokset. -Haluttiin kehittää tallenneratkaisu, joka on mahdollisimman pitkäaikainen ja luotettava. Kehitys kulkee kohti avoimia järjestelmiä useastakin syystä. -On haluttu päästä eroon kaupallisten organisaatioiden määräysvallasta ja varmistaa, että kulttuurihistoriallinen aineisto on mahdollisimman vapaassa ja helposti käytettävässä muodossa. -Toisaalta kaupallisissa ratkaisuissa on monesti jouduttu maksamaan kalliista lisensseistä, joihin läheskään kaikilla organisaatioilla ei ole ollut varaa. Mikko Lampi muistuttaa myös, että yhtenäisten ja avoimien järjestelmien kautta saavutetaan myös synenergiaetuja. -Kustannuksia voidaan jakaa ja arkistoista voidaan rakentaa toimivia, juuri omiin tarpeisiin sopivia.

HAKU ON HELPPOA Projektin alussa selviteltiin, minkälaisia avoimen lähdekoodin valikoimia on jo olemassa, ja miten niistä olisi tarpeen muokata. -Lopulta päädyttiin yhteen suosituimmista teknologia-alustoista, jonka päälle voidaan luoda sekä toimiala- että sisältöriippumaton ratkaisu. Seuraavaksi alettiin rakentaa pilotteja, ja tänä vuonna on saatu valmiiksi sellainen teknologia-alusta, joka ottaa huomioon sekä kansalliset että kansainväliset standardit ja käytänteet ja joka on sovellettavissa monenlaisille organisaatioille ja arkistoille. -Avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä soveltuu kaikenlaisten tekstidokumenttien, videoiden, äänitallenteiden, kuvien ja piirrosten pitkäaikaiseen säilyttämiseen, Mikko Lampi luettelee.

22

Järjestelmän käyttöhelppouteen on kiinnitetty huomiota, ja Lampi vakuuttaa tiedon haun olevan yhtä helppoa kuin google-haku. Hän uskoo käytön helppouden myös motivoivan muistiorganisaatioita tallentamaan aineistoja sähköisesti aikaisempaa aktiivisemmin. -Avoimuuden lisääntymisen ja aikaisempaa helpompien teknisien alustojen myötä käytettävyys paranee ja aineistot ovat entistä suuremman asiakaskunnan saatavilla, Mikko Lampi vakuuttaa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa avoimen lähdekoodin hanketta on voitu linkittää monin tavoin myös opiskeluun. -Tätä on voitu hyödyntää useissa eri koulutusohjelmissa, ja aiheesta on valmistunut useita opinnäytetöitä. Lisäksi opiskelijoita on työskennellyt projektissa useissa eri työtehtävissä, Mikko Lampi mainitsee.

ELKA SIIRTÄÄ TEORIAN KÄYTÄNTÖÖN -Elkan tavoite on, että OSA-projektissa tuotetaan nykyaikainen avoimen lähdekoodin arkistotietojärjestelmä, joka voidaan muutaman vuoden päästä ottaa tuotantokäyttöön, kertoo tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö Olli Alm Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistosta ELKAsta. Almin mukaan elkalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti avoimen lähdekoodin arkistosovelluksen suunnitteluun ja testaamiseen. ELKAssa järjestelmää on testattu oikealla arkistoaineistolla, ja testikokemusten pohjalta on esitetty parannusehdotuksia Mamkille. -Jatkossa ELKA ostaa ammattikorkeakoululta järjestelmän ylläpitopalvelun ja hyödyntää sitä omassa, yrityksille kohdennetuissa arkistopalveluissaan. -Ennen tuotantokäyttöön siirtymistä täytyy vielä tehdä esimerkiksi uusia ohjeistuksia ja miettiä toimintaperiaatteita. Alm muistuttaa, että tietojärjestelmä on kuitenkin pohjimmiltaan vain työkalu. Esimerkiksi vasaralla voi hakata nauloja, mutta lähdetäänkö sillä rakentamaan linnunpönttöjä vai kesämökkejä, on kokonaan toinen kysymys. • Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: Jyrki Suvimaa


HANKE: Uusi innovaatioympäristö ja start-up intensiivivalmennus • EU-tuki 0,35 milj. €

Yrittäjyys innostaa! MIKKELISSÄ TOIMII AKTIIVINEN JOUKKO NUORIA, JOTKA MÄÄRÄTIETOISESTI HAKEVAT TIETOA YRITTÄJYYDESTÄ JA JOIDEN PÄÄMÄÄRÄNÄ ON AUTTAA YRITTÄJÄHENKISIÄ IHMISIÄ PERUSTAMAAN YRITYKSIÄ JA EHKÄ PERUSTAA OMAKIN YRITYS. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden joukkoa vetää Olli Marjalaakso. Hän on viralliselta nimikkeeltään on bisnesyhteisön rakentaja, mutta hän leikkisästi kutsuu itseään välihäsläksi. Hän toimii Miktech Oy:ssä osana Uusi innovaatioympäristö ja start up – intensiivivalmennus- hanketta, ja hänen tehtävänään on koota yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita yhteen, luoda tapahtumia ja saattaa opiskelijat ja toimivat yrittäjät yhteen. Viralliselta nimeltään yhteisö on Mikkeli Entrepreneurship Society eli MikkeliES, ja Marjalaakso kertoo vastaavia yhteisöjä olevan viitisentoista eri puolella Suomea. Vuoden aikana Marjalaakso on pannut tuulemaan, ja kiertänyt kertomassa toiminnan aloittamisesta lukuisissa tilaisuuksissa ja korkeakoulujen luennoilla, Viikottaisiin kokoontumisiin onkin saatu mukavasti porukkaa mukaan. Tapaamisissa eri alojen yrittäjät ovat kertoneet opiskelijoille kokemuksiaan omasta yrittäjäpolustaan ja siitä, mitä yrittäjyys todellisuudessa on. -Talven mittaan muotoutui noin 15 hengen ydinporukka, jonka kanssa olemme yhdessä pohtineet, mitä yhteisöltä oikeasti halutaan. Yhdistys on nyt virallisesti rekisteröity, joten toiminta jatkuu projektin päätyttyäkin.

Tavoitteena on saada perustettua tämän vuoden loppuun mennessä useampikin uusi eteläsavolainen kasvuyritys. Marjalaakso uskoo tavoitteeseen päästävän, sillä pari yritystä on juuri käynnistämässä toimintaansa ja pari muuta kehittelee omaa liikeideaa -Asiaa vauhdittaaksemme käynnistimme syksyllä kahdeksan viikkoa kestävän yritystiimien kiihdytysjakson, jossa liikeideoita ja ajatuksia kiihdytetään ja kannustetaan liikkeelle. Siihen osallistuu yritystä suunnittelevien lisäksi myös olemassa olevat yrityksiä, joiden omat ideat kaipaavat tuulta alleen, Marjalaakso selvittää. Hän muistuttaa, että hyvä kasvuyritys ei synny hetkessä, vaan se vaatii oman kypsyttelyajan. Mikkelissä on kuitenkin hänen mielestään hyvä fiilis ja suotuisa kulttuuri yrittämiselle. -Nuoret ovat yrittäjyydestä aikaisempaa kiinnostuneempia ja on ollut mukava huomata, että myös ELY-keskus ja kaupungin johto tukevat yrittäjyyttä aktiivisesti. • Teksti. Tiina Toivakka • Kuva: Jyrki Suvimaa

www.mikkelies.fi

ELOA! Etelä-Savossa 23


JO TÄLLÄ HETKELLÄ HIEKANPÄÄN

Ysiluokkalaiset Eetu Vehviläinen ja Jyri Hyötyläinen viihtyvät yläkoulun uusituissa tiloissa.

ALUEELLA PIEKSÄMÄELLÄ KOHTAAVAT PÄIVITTÄIN MONENIKÄISET IHMISET. JATKOSSA ALUEESTA ON TARKOITUS MUODOSTAA AINUTLAATUINEN

Kaikenikäiset kohtaavat ELÄMÄNKAARIKYLÄ.

Hiekanpäässä

Idea laajan, eri toimijoita ja eri-ikäisiä ihmisiä yhdistävän kylän perustamisesta ei kaupungin sivistystoimenjohtajan Kari Koistisen mukaan ole ainutlaatuinen, mutta ihan vastaavanlaista ei ainakaan Suomessa ole vielä toteutettu. -Saksassa tällaisella toiminnalla on pitkät perinteet, ja sieltä olemme vähän mallia hakeneetkin. Toteutamme sen kuitenkin meidän olosuhteisiin sopivalla tavalla. Tavoitteena on rakentaa Pieksämäen keskustan läheisyyteen, Pieksäjärven rannalle uudenlainen elämänkaarikylä-palvelukonsepti, joka tarjoaa muun muassa koulutus-, hyvinvointi-, opetus- ja asumispalveluita. Nyt Hiekanpäässä toimii osa kaupungin yläkoulusta, ammattikorkeakoulu, toisen asteen koulutusta ja erityisammattiopisto sekä ikäihmisten palveluyksiköitä ja lapsi- ja perhepalvelukeskus. -Lähtökohdat ovat siis hyvät, mutta tarkoitus on edelleen kehittää ja kasvattaa kampusta, Koistinen kertoo. Kampukselle onkin nousemassa uudisrakennus, jonne asettuu vuorohoitopäiväkoti ja ikäihmisten palvelutalo. Alueen vieressä on lisäksi monipuolinen liikuntapuisto ulko- ja sisäliikuntapaikkoineen.

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ TULOKSEEN -Me suomalaiset olemme usein sellaisia yksinpuurtajia, joille yhteinen tekeminen on hankalaa. Tällä mallilla haluamme purkaa yhteistyöhön liittyviä ennakkoluuloja ja rikkoa vanhoja rakenteita, Kari Koistinen selvittää. Pieksämäki sopii hänen mukaansa hyvin uudenlaisen tekemisen aloittajaksi, sillä alueelle on keskittynyt paljon erilaisia oppilaitoksia. Nyt osaaminen halutaan yhdistää ja kehittää samalla uutta mallia tekemiseen. Samalla saadaan lisättyä Pieksämäen imagoa elinvoimaisena koulukaupunkina. Elämänkaarikylän kehittämiseksi aloitettiin kaksi vuotta sitten Hiekanpään elämänkaarihanke, jossa alueen toimijoita halutaan yhdistää ja tuottaa samalla alueen tulevaisuutta tukeva tila- ja oppimisympäristösuunnitelma.

Hiekanpään elämänkaarihanke • EU-tuki 0,13 milj. €

-Tämän hankkeen avulla haluamme luoda sellaisia yhteisöjä, joissa kaikenikäiset kaupunkilaiset voivat vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja hyvinvointinsa edistämiseen. -Kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa sellainen yhteisö, jossa myös yksilöllisille tarpeille jää tilaa. Ihmisiä kannustetaan tekemään asioita itsenäisesti, mutta silti toiset huomioon ottaen. Koistinen uskoo sen olevan mahdollista, kunhan puitteet ovat oikeanlaiset – ja juuri siihen Hiekanpäässä tähdätään. -Kun eri-ikäiset ovat luontevalla tavalla päivittäin tekemisissä toistensa kanssa, syntyy toisen ihmisen kunnioittaminen luonnostaan. Esimerkiksi hän ottaa kampuksella jo toimivan yläkoulun ja ammattikorkeakoulun yhteiset tilat. Yläkoululaisten saapumisen pelättiin aiheuttavan levottomuutta, mutta kävikin päinvastoin. Vanhempien opiskelijoiden esimerkki on saanut teinit käyttäytymään aikuisemmin.

ESIMERKKINÄ MUUALLEKIN Hiekanpään mallin halutaan olevan mahdollinen muuallakin. Kari Koistinen uskookin, että vastaavanlainen järjestelmä voisi toimia myös maaseudulla, jossa perinteisestikin on totuttu toimimaan yhdessä. -Tästä voisi tulla myös uusi suomalainen koulutusvientituote, joka perustuu eri-ikävaiheisiin liittyvään palvelukonseptiin. Koistisen haaveena onkin luoda Hiekanpäähän kansainvälinen tutkijayhteisö, jonka kautta ideat leviäisivät eteenpäin. -Verkottoitumalla voisimme luoda Hiekanpäästä innovatiivisen kampuksen, joka parhaimmillaan synnyttäisi myös uutta liiketoimintaa, Koistinen visioi. • Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: Jyrki Suvimaa

www.hiekkis.com

24

HANKE:


NASEVASTI työelämään HANKE: Naseva • EU-tuki 0,86 milj. €

NUOREN POLKU TYÖELÄMÄÄN VOI MONESTI OLLA MUTKAINEN JA PITKÄ. NASEVA-HANKKEEN AVULLA POLKUA ON TEHTY HELPOMMAKSI KULKEA. Vuonna 2010 Mikkelissä ja Pieksämäellä Etelä-Savon ammattiopistossa sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa käynnistyneen hankkeen tavoitteena on auttaa alle 30-vuotiaita ammatillisen tutkinnon suorittaneita nuoria työelämän alkuun ja helpottaa työnhakua. -Nuori voi tarvita tukea työnhakuun, vaikka olisi jo käynyt kouluja ja suorittanut tutkinnonkin. Kaikkea tietoa ei löydy netistä, toteaa projektivastaava Marja-Leena Reponen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Ammatti- ja aikuisopistot tekevät yhteistyötä paikallisten TE-toimistojen kanssa, jotka ohjaavat töitä hakevat nuoret ottamaan yhteyttä Nasevaan. -Yhteistyö on toiminut hyvin, ja valtaosa hankkeen piiriin tulevista nuorista tuleekin TE-toimiston kautta. Muutamat ovat ottaneet yhteyttä oma-aloitteisesti, kun ovat kuulleet asiasta kavereilta, mainitsee projektitoimija Arja Väisänen. Jokainen nuori haastatellaan, hänen toiveitaan kuunnellaan ja hänelle rakennetaan oma, yksilöllinen valmennuspolku. Nuorella on myös mahdollisuus suorittaa erilaisia työelämäkortteja, kuten hygienia- tai anniskelupassi, mikä helpottaa työnhakua. Valmennuksen aikana käydään lävitse myös työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja valmistaudutaan työhaastattelussa vastaan tuleviin tilanteisiin. Naseva käynnistettiin alun perin teknisen alan tarpeisiin. Vähitellen hanke on laajentunut myös muita aloja koskevaksi. -Nyt toimialojen kirjo on laaja, mutta teknisen alan nuoria meillä on edelleenkin enemmistö, minkä vuoksi osallistujista enemmistö on poikia. Suurin osa hankkeeseen osallistuvista nuorista on alle 25-vuotiaita, Arja Väisänen kertoo. Nuorten kanssa ollaan yhteydessä tarpeen mukaan. Toisten kanssa tavataan viikoittain, toiset tarvitsevat tukea vähemmän.

Sanna Kärkkäisestä tuli yrittäjä Naseva-hankkeen avulla.

-Emme jätä nuorta yksin senkään jälkeen, kun hän on saanut työpaikan, vaan otamme myöhemmin yhteyttä ja tarvittaessa autamme vielä jatkossakin. Yrityksiä on Marja-Leena Reposen mukaan löytynyt vaihtelevasti. Yhteydenottoja on ollut lukuisia, mutta riippuu yrityksen tilanteesta, miten halukkaita he ovat työllistämään uutta työntekijää. Työnantaja saa työllistettävästä nuoresta 700 euron kuukausittaisen työllistämistuen palkatessaan nuoren työntekijäksi. -Joistakin yrityksistä on tullut vakioasiakkaitamme, jotka säännöllisesti ottavat uusia nuoria töihin. Reponen kertoo. Naseva-hanke loppuu vuoden vaihteessa, mutta tavoitteena on luoda nuorten työmarkkinakelpoisuutta vahvistava valmennusohjelma sekä koota ammatillisen tutkinnon suorittaneiden nuorien osaajapankki.

VAUHTIA YRITTÄJYYTEEN Saara Kärkkäisen tie yrittäjäksi kulki Nasevan kautta. Artesaaniksi valmistuttuaan Saara ehti olla äitiys- ja hoitovapaalla muutaman vuoden. Töihin paluu ei sujunutkaan suunnitelmien mukaan, kun alan työllisyystilanne Savonlinnassa oli heikko. -TE-toimisto kertoi Nasevasta, ja pääsin mukaan ohjelmaan. Sain sitä kautta kannustusta yrittäjäksi ryhtymiseen ja ihan konkreettista apua yrityksen perustamiseen. -Nasevan kautta tutustuin myös muihin mukana olleisiin, eri alalla toimiviin nuoriin ja sain paljon uusia näkökulmia ja ajatuksia. Saaran polkua yrittäjäksi helpotti se, että hänelle tarjoutui mahdollisuus ostaa olemassa oleva yritys. Heinäkuun alussa Saara osti Jouko Koikkalaiselta tämän Kultasepän liikkeen, ja aloitti itsenäisenä yrittäjänä. -Voi olla, että ilman Nasevaa en olisi yrittäjäksi ryhtynyt tai ainakin tie olisi ollut paljon pidempi, hän toteaa. • Teksti: Tiina Toivakka • Kuva: Jyrki Suvimaa

ELOA! Etelä-Savossa 25


Suksilla, maastopyörällä, patikoiden tai meloen

Pohjoinen Portti on Mäntyharjulla auki

KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ MÄNTYHARJU ON KANSAINVÄLISESTI TUNNETTU LUONTOMATKAILUALUE, LIPUTTAA MÄNTYHARJU- REPOVEDEN KANSALLISPUISTON POHJOINEN PORTTI – HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PIIA MÄKILÄ. TIE TAVOITTEESEEN ON AUKI. REITTEJÄ, TAUKOPAIKKOJA, METSÄLEIKKIPUISTO, OPASTEITA, KARTTOJA, NETTISIVUT, KIELENKÄÄNNÖKSIÄ, LAATULUOKITUS JA LÄJÄ MUITA TOIMENPITEITÄ ON TEHTY. – TYÖ JATKUU, MÄKILÄ ILOITSEE. Piia Mäkilä muutti lapsuutensa kotipitäjään Mäntyharjulle 2011 ja huomasi pian, että luonnossa liikkujalle tarjottiin vain hajanaisesti tietoa mahdollisuuksista. Liikunnan ja matkailun yhteistyötä ei ollut, tietoa retkeilyreiteistä oli vaikea saada ja se oli hajanaista. - Mäntyharju on ollut aina vahva liikunta- ja luontomatkailupitäjä. Meillä on luontaisesti siihen paljon vahvuuksia. Täällä oli valmiita patikointi- ja pyöräreittejä, melontareittejä, laavupaikkoja, mökkimajoittajia ja erilaisia liikuntaa ja luontomatkailua tukevia palveluita. Siis tekemistä vaille valmista ja valtavasti tuotteistamisen mahdollisuuksia, Mäkilä tuumi ja marssi ajatuksineen kunnantalolle. Ideat nivoutuivat kunnan strategioihin keskustan kehittämisestä matkailusesongin kasvattamiseen. Mäkilä pääsi töihin ja kunnan tuella päätettiin, että asioita lähdetään parantamaan hankkeella. - Luonto ja aktiviteetit, osin jo olemassa olevat palvelut sekä läheinen Repovesi, yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista, tarjosivat kuntalaisille ja matkailijoille mahdollisuuksia, joita piti vain asettaa paremmin tarjolle. - Pian solmittiin maankäyttöoikeussopimuksia ja tehtiin alueen yrityksille kyselyä. Halusimme Mäntyharjusta ympärivuotisen ja kansainvälisesti tunnetun liikunta- ja luontomatkailualueen.

TOIMENPITEITÄ TOISEN PERÄÄN Vuonna 2012 Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy sai hankerahoitusta Etelä-Savon maakuntaliitolta EAKR-projektirahastosta toteuttaakseen Mäntyharjun ja Repoveden väliselle alueelle luontomatkailukokonaisuuden. Lähtökohtana olivat asiakas ja asukas. - Rakensimme kuluttajaystävällisen ja monipuolisen reitistön, halusimme tehdä vain hyvää työtä. Kesällä Mäntyharjun keskustasta voi lähteä patikoimaan, maastopyöräilemään tai melomaan. Talvella käytössä ovat hiihtoladut

26


HANKE: Mäntyharju-Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti • EU-tuki 0,28 milj. €

ja jääreitit. Kansallispuistossa voi lumikenkäillä. Lajeja voi joustavasti yhdistää ja lähes kaikkia välineitä voi vuokrata paikallisilta yrittäjiltä. Alue taipuu erilaisille liikkujille, lajien harrastajille ja kilpailujen järjestämiseen. Tarjolla on myös esteettömiä reittejä ja koirakävelylatu. Kesäkartta ja talvikartta opastavat muutaman tunnin reissuista kymmenien kilometrien ja useiden päivien retkiin. Kartat ja opasteet ovat selkeät ja kaikki reitit ja taukopaikat on nimetty. - Meillä et pääse eksymään ja liikuntatoimen päivystyspuhelin opastaa ongelmatilanteissa, Mäkilä kertoo.

REITIT OVAT VAPAASTI KENEN TAHANSA KÄYTÖSSÄ Yrittäjät voivat hyödyntää reitistöä omissa palveluissaan vapaasti ja osa on tuotteistanut palveluita reitistön rinnalle. Hankkeessa on 44 rahoittajayritystä. Paikallisilla yrittäjillä on valtavasti potentiaalia ja uusia palveluita on jo tarjolla. Meidän tehtävämme on pitää huoli, että reitistö pysyy kunnossa ja kehittyy, jotta se tuottaa lisäarvoa alueen yrittäjille ja voi tukea alueen elinkeinorakenteen kehittymistä, Piia Mäkilä toteaa. Suunnitteilla on palautepalvelu teknologiaa hyväksikäyttäen, luontotiedon siirtoa älypuhelimeen paikan päältä, ympäristö, -kulttuuri- ja historiatiedon jakamista, luonto- ja kulttuuripolkuja, taidealue sekä lisää aktiviteetteja ja tapahtumia. - Tiedämme, että Mäntyharju ei kuntana poikkea monesta muusta. Siksi kunnan, yrittäjien ja yhdistyksien on saatava verkostot ketterämmiksi ja nopeammiksi. Meidän on etsittävä yhteisiä myyntikanavia, nostettava teknologiaosaamista ja edelleen tehtävä alueen kehittämiseksi konkreettisia toimenpiteitä. Herkällä korvalla yrittäjiä ja reittien käyttäjiä kuunnellen onnistumme varmasti luomaan lisää hyvinvointia meille kaikille. • Teksti: Mervi Sensio • Kuvat: Mäntyharjun kunta

Mäntyharjun luontomatkailureitti tarjoaa vuoden kierron mukaan erilaista luontoliikuntaa. Reittiin kuuluvien patikointiosuuksienkin päällä saa polkea. Näin tarjolla on sekä teknisesti vaativia että helpompia maasto-osuuksia.

ELOA! Etelä-Savossa 27


Tryffeleistään Juva tunnetaan TRYFFELIKOIRA SAKU ON PÄÄSSYT JO KOLMEN VUODEN AJAN ETSIMÄÄN MAAILMAN KALLEIMPIIN SYÖTÄVIIN SIENIIN KUULUVIA TRYFFELEITÄ JUVAN TRYFFELIKESKUKSESTA SEKÄ PAIKALLISILTA MAATILOILTA.

Juvan Partalassa on kehitetty arktisten tryffeleiden kaupallisesti kannattavaa viljelyä kahdeksan vuotta. Juva tunnetaan nykyään tryffeliviljelyn edelläkävijäkuntana, joka kiinnostaa kansainvälisestikin. - Tänä kesänä meillä kävi perinteisistä tryffelimaista eli Ranskasta ja Italiasta matkanjärjestäjiä. Myös kansainvälisiä toimittajia ja oman maakunnan keittiömestareita piipahti, Juvan tryffelikeskuksen hallinnosta vastaava yritysasiamies Antti Kinnunen kertoo yhteistyöstä Miset Oy:n kanssa. Juvan tryffelikeskuksen johtaja TkT Salem Shamekh Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan laitokselta on luennoinut yliopistoissa Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä tavannut jopa Liettuan ja Tunisian presidentit. Juvalla työskentelee parhaillaan intialaistutkija ja syksyn kuluessa tulee myös kaksi tunisialaistutkijaa.

LUPAAVIA TUTKIMUSTULOKSIA Juvan kunta ja silloinen Teknillinen korkeakoulu perustivat Juvan tryffelikeskuksen Partalaan EU-hankkeena 2007. Ensimmäiset tarhatut sienet löytyivät Juvalta kaksi vuotta sitten. Vuoden 2006 jälkeen tutkijat ovat löytäneet luonnosta myös suomalaisia villejä tryffelisienikantoja. Tällä hetkellä Juvalla selvitetään, mikä saa tryffelisienen rihmaston kehittymään sieneksi. Juvalla tutkitaan myös muiden suomalaisten puulajien kuin tammen hyödyntämistä tryffeleiden viljelyssä. - Kiinnostuksen kohteena on myös, miten kantarelleja voi viljellä ja sienen luonnonmukaisia väriaineita hyödyntää, Kinnunen sanoo.

Vieraille Partalan kuninkaankartanossa tarjoillaan muun muassa tryffelivoita, tryffelirisottoa ja tryffelipastaa.

28

TAIMILLE SYNTYI KYSYNTÄÄ Partalaan on rakennettu uusi kasvihuone ympättyjen taimien tuotantoa varten. Suunnitelmissa on perustaa yritys, joka keskittyy taimien tukkukauppaan. Tryffelisienet muodostavat mykoritsaa eli rihmastoa puiden, pensaiden ja ruohojen kanssa. Etelä-Savossa viljelmiä on Juvan lisäksi Rantasalmella, Joroisissa ja Tertin kartanossa Mikkelissä. Juvan Partalasta viljely on laajentunut kotimaassa 31 viljelmälle sekä Latviaan ja Liettuaan.

MATKAILIJAT LÖYSIVÄT TRYFFELISAFARIT Tänä kesänä tryffelikeskuksen ovet ovat olleet yleisölle auki perjantaisin. Tilauksesta on järjestetty pienryhmille ns. tryffelisafareita. Niiden aikana voi tutustua tryffeleiden rihmastoon ja kotimaisiin villitryffeleihin, näkee tryffelikoiran vauhdissa ja voi maistella herkkuja Partalan Kuninkaankartanossa. • Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen • Kuvat: Jyrki Suvimaa


Aktiivinen koira löytää kolmen vuoden kokemuksella Juvan tryffelikeskuksen ja paikallisten tilojen viljelmiltä tryffeleitä. Tryffelikoirat ovat mukana myös tilauksesta järjestetyillä tryffelisafareilla.

HANKE: Juvan tryffelikeskus • EU-tuki 0,53 milj. €

Juvan tryffelikeskus sai arvovaltaisia vieraita elokuun lopulla. Tasavallan presidentin kesäpaikkaan Kesärantaan istutettiin tryffeliviljelmä Tarja Halosen presidenttikaudella. Nyt hän pääsi tutustumaan juvalaiseen pioneerityöhön paikan päällä. Vastaanottamassa Salem Shamekh ja Juvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen.

Italialaiseen lagotto romagnola -rotuun kuuluva nelivuotias Saku matkaa Varkaudesta säännöllisesti etsimässä Juvalla tryffeleitä. Sakun emäntä Kirsi Saloniemi arvioi, että satokausi alkaa olla nyt parhaimmillaan, ja sieniä löytyy keskuksen viljelmiltä.

ELOA! Etelä-Savossa 29


Savonlinnan Punkaharjulla luotetaan

25 VUOTTA TÄYTTÄVÄSSÄ PUNKAHARJUN PUUTAITO OY:SSÄ LUOTETAAN TULEVAISUUTEEN. TÄNÄ SYKSYNÄ KÄYTTÖÖN OTETTAVA KUORMALAVOJEN VALMISTUSLINJA LISÄÄ KAPASITEETTIA HUOMATTAVASTI. Alun perin kolmen hengen puusepän pajasta on neljännesvuosisadassa kasvanut Punkaharjun merkittävä työllistäjä ja metsäteollisuuden alihankkija. Punkaharjun Puutaito Oy on vuosien myötä kasvattanut tuotevalikoimaansa ja moninkertaistanut toimitilansa. Tällä hetkellä tuotanto jakaantuu kolmeen; paperi- ja kartonkiteollisuudelle valmistetaan kertakäyttöisiä arkkilavoja ja rullanpäätulppia. Lisäksi yritys on erikoistunut suomalaisen koivuvanerin ja Kertopuun jatkojalostukseen. -Työstölinjoilta valmistuu vuosittain lähes 4 000 kuutiota levytuotteita, kertoo Punkaharjun Puutaito Oy:n myyntijohtaja Janne Tirronen. Liikevaihdon kasvu on ollut tasaista, vain vuosina 2008-2009 koettiin pieni notkahdus. Viime vuonna tehtiin liikevaihdossa kaikkien aikojen ennätys, ja kuluva vuosikin näyttää hyvältä. Yrityksen uusin investointi on pitkälle automatisoitu kuormalavojen valmistuslinja, jonka avulla Puutaito pystyy vastaamaan alueen kartonkiteollisuuden kasvavaan kuormalavahuollon tarpeeseen.

30

Syksyllä käyttöön otettava uusi linja on suunniteltu erityisesti kartonkiteollisuuden arkittamoiden palveluun. -Arkkilavabisneksessä kilpailu on kovaa, ja kilpailijoita tulee jopa Virosta. Meidän vahvuutemme on sijainti, toimitamme nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla tuotteita lähialueen teollisuudelle. Olemme myös joustavia ja pystymme reagoimaan esimerkiksi tilausten muutoksiin nopeasti, Janne Tirronen luettelee. Tavaraa ei varastoida Punkaharjulla, vaan tilaukset toimitetaan lyhyellä varoitusajalle suoraan asiakkaalle. -Toimitukset lähtevät tehtaaltamme seitsemänä päivänä viikossa, ja esimerkiksi Metsä Board Simpeleen kartonkitehtaalle toimitamme aina vuorokauden tarpeen kerrallaan. Päivittäin tontillamme käy kymmenisen rekkaa. Uusimpaan investointiin saatiin ELY-keskukselta yrityksen kehittämisavustusta, mikä oli Tirrosen mukaan ratkaisevan tärkeää hankintaratkaisua tehtäessä. -ELY-keskuksen kanssa olemme tehneet yhteistyötä alusta alkaen, ja hommat ovat heidän kanssaan sujuneet mutkattomasti.


HANKE: Kone- ja laiteinvestoinnit • EU-tuki 0,22 milj. € Arkkilavojen tuotantolinja • EU-tuki 0,15 milj. €

PUNKALIVEÄ HERÄTELLÄÄN Puun jatkojalostukseen liittyy myös Punkaharjun Puutaidon toinen, pienempi bisnes. Yrityksessä valmistetaan Punkalive-tuotemerkillä kertopuuhuonekaluja, joita on tehty tunnetuksi kotimaan lisäksi myös kansainvälisillä messuilla. -Bisnestä aloiteltiin jo ennen lamaa, mutta jouduimme puhaltamaan pelin poikki, kun homma ei lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Tuotantomenetelmä on kuitenkin olemassa, joten nyt bisnestä on herätelty henkiin. Punkaliven mallistoon kuuluu kalusteita ja elementtejä ja niitä markkinoidaan tällä hetkellä lähinnä kotimaassa. Kiinnostusta on, ja uskomme kalusteiden suosion kasvavan. Toistaiseksi panostamme lähinnä yritysmyyntiin, kuluttajamyynti on vielä vähäistä, Janne Tirronen kertoo. Vaikka Punkaliven tuotteet valmistetaan teollisesti, niissä näkyy käsityömäisyys ja yksilöllisyys. Uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti. -Viimeisimpiä uutuuksia ovat pientavarat, kuten viinipullon säilytin ja leikkuulaudat, Tirronen mainitsee. Kokonaisuutena Janne Tirronen suhtautuu puualan tulevaisuuteen luottavaisesti. Punkaharjun Puutaito on onnistunut vahvistamaan asemiaan omalla sektorillaan, vanerin kysyntä on kasvussa ja syksyn tilauskirjat ovat täyttymässä. -Töitä on kuitenkin tehtävä ja yrittäjältä ala vaatii jatkuvaa hereillä oloa, hän muistuttaa. • Teksti: Tiina Toivakka • Kuvat: Jyrki Suvimaa

Punkaharjun Puutaito on alueensa merkittävimpiä työllistäjiä ja metsäteollisuuden alihankkija. Yritys valmistaa myös Punkalive-tuotemerkillä kertopuuhuonekaluja.

ELOA! Etelä-Savossa 31


Tämä julkaisu esittelee päättyneen EU-ohjelmakauden 2007-2013 tekemisiä ja tuloksia Etelä-Savossa. Euroopan aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston ja maaseuturahaston rahoitusta on käytetty maakunnassa kaikkiaan 248 miljoonaa euroa. Uutta EU-ohjelmakautta toteutetaan vuosina 2014-2020. Kuten päättyneellä kaudella, on jatkossakin tavoitteena, että EU-rahalla ei ylläpidetä toimintaa, vaan synnytetään jotain uutta ja pysyvää.

Etelä- Savon ELY-keskus Postiosoite: PL 164, 50101 Mikkeli Käyntiosoite: Jääkärinkatu 14, Mikkeli

Etelä- Savon Maakuntaliitto Mikonkatu 5 50100 Mikkeli

www.ely-keskus.fi

www.esavo.fi

Profile for Mainostoimisto Groteski

Eloa! Etelä-Savossa  

Mihin EU-varoja Etelä-Savossa käytetään?

Eloa! Etelä-Savossa  

Mihin EU-varoja Etelä-Savossa käytetään?

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded