2
Vehmeriläinen
perjantai
|
25.05.2018
Identiteetti voimavaraksi
T
erveyttä, alueen elinvoimaa ja arjen rikkautta – niistä koostuu Kuopion kaupungin tuoreen vision mukaan hyvän elämän pääkaupungin ainekset. Lähtökohdat ovat suotuisat, sillä suurista kaupungeista Kuopion asukastyytyväisyys nousi hiljattain ykköseksi vuosittaisessa kuntarating-tutkimuksessa. Mutta miten me vehmersalmelaiset arvottaisimme kotipitäjäämme? Suosittelisitko itse Vehmersalmea muillekin asuinpaikaksi?
P
aikallisidentiteettiä joutuu usein itsekin miettimään. Uusia ihmisiä tavatessa puhe kääntyy monesti kotipaikkaan. Mitä kerron, kun sanon tulevani Kuopion kupeesta Vehmersalmelta? Mikä
tekee kotipaikkakunnastani ainutlaatuisen ja mikä on sille omaleimaista?
H
uhtikuun alussa järjestetyssä asukasillassa tuli viimeistään selväksi, että vesistökaupunginosamme on uniikki osa Kuopiota ja suorastaan paratiisi kesäiseen aikaan. Meillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuinen ja rikas järviluonto, joka lumoaa myös hiljaisuudellaan. Vetovoimatekijä sekä uusille asukkaille että matkailijoille.
M
iten tämä potentiaali reaalistetaan ja muutetaan mahdollisuudet käytännön teoiksi? Tarvitaan tekijöitä ja investointeja, matkailumarkkinointiin isot hartiat
ja asiakasvirtoihin saumaton logistiikkaketju. Isossa näyssä kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa meistä jokainen tekee omaa hiljaista markkinointia – tai vastamarkkinointia.
suuksia sekä tervettä itsetuntoa. Sitä, että tunnemme toimintaympäristömme haasteet ja rajoitteet, mutta osaamme uudistua ja haluamme kehittyä niistä huolimatta.
M
J
aalaanko mielikuvaa siitä, a vielä siihen kysymykseen, että meillä on lapsille turvalmikä tekee Vehmersalmesta linen kasvuympäristö ja uusi päi- juuri minulle ainutlaatuisen – se väkotikin tuloillaan vai siitä, että on elämänlaatu, ympäri vuoden. viimeinen lähtijä sammuttakoon Mitä itse vastaisit? valot mennessään. Pienetkin signaalit ovat merkityksellisiä. Se mihin itse uskomme, välittyy helposti muille.
E
linvoimaisena säilymiseen tarvitaan tahtoa ja työkaluja. Siihen vaaditaan myös yhteisöllisyyttä ja osallisuuden mahdolli-
Teksti: Taina Worster Vehmersalmen pitäjäraadin puheejohtaja
Lähipalvelujen kehittämishanke 2017-18 - mitä jäi käteen? Useimmat lehtemme lukijat ja kaupunginosayhdistys Vehmersalmen (jatkossa koy) jäsenet muistavat palvelujen selvityshankkeen VePS (2015-16). Tämänkertaisen artikkelin aiheena on VePS -hanketta seurannut lähipalvelujen kehittämishanke VePKE (2017-18). Hankkeen kokonaisbudjetti oli 57782 Euroa. Pääosan rahoituksesta myönsi Kalakukko ry. Hankekoordinaattoreina toimivat Antti Achrenius ja Mika Tsupari. Seuraava yhteenveto perustuu Antin väliraporttiin ja Mikan kirjoittamaan loppuraporttiin. Loppuraportti löytyy webbisivuiltamme www.koyvehmersalmi.fi
säilyvyyttä pidetään elintärkeänä alueen kannalta.” Niinpä olikin luontevaa pyrkiä selvittämään VePKE -hankkeessa, miten Vehmertuvan ja Majakan toiminnot voitaisiin hoitaa paikallisesti ohjattuina lähipalveluina. VEHMERISSÄ ON YHDISTYKSIÄ, YRITYKSIÄ JA TOIMINTAA, MUTTA…. ...vasen ei aina tiedä, mitä oikea tekee, tarvittaisiin “kyläkoordinaattoria”! Toinen VePKE:n päätavoite oli paikallisen yhteistyön lisääminen ja toiminnan koordinointi eri toimijoiden välillä. HYÖDYTKÖ SINÄ HANKKEEN TULOKSISTA?
HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET 1. Asukastupa Vehmertuvan ja nuorisotalo Majakan toimintojen ohjauksen siirtyminen koy:lle hankkeessa työstettävien ja solmittavien ostopalvelusopimusten mukaisesti. 2. Pitäjäraadin ja koy:n välisen yhteistyömallin rakentaminen ja yhteistyömallin aloittaminen. 3. Vehmertuvan ja Majakan yhteyteen perustettavan alueellisen toimijaverkoston kokoaminen ja sitouttaminen em. toimipaikkojen ylläpitämiseen sekä uusien lähipalvelujen kehittämiseen ja toteutukseen. OVATHAN ASUKASTUPA JA MAJAKKA AUKI ENSI VUONNAKIN?
Loppuraportin mukaan hankkeesta hyötyvät: vakituiset ja osa-aikaiset asukkaat ja erityisesti ikäihmiset, lapset, nuoret ja lapsiperheet, pienet palveluyritykset/yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat, yhdistykset/yhdistystoimijat, vapaaehtoistoimijat sekä muut yleis-hyödylliset toimijat Vehmersalmella. Raportoinnista ja tiedottamisesta ovat hyötyneet myös esimerkiksi kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualue, Vehmersalmen pitäjäraati, SAKKE-hanke sekä Pohjois-Savon kylät ry. Loppuraportin toivotaan hyödyttävän alueen jatkokehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja muita Kuopion liitoskuntia. TÄLLAISTA OLI SIIS SUUNNITELTU. KUINKA KÄVI?
kuin Strömsössä. Tuloksia silti syntyi, ja niistä johtopäätöksiä. Antti toimi tehtävässään 1.6.31.7.2017. Mika aloitti 1.8. ja kirjoitti loppuraportin 2018 alkupuolella. Lisäksi hankkeella oli osa-aikainen hanketyöntekijä Marja-Leena Ludwig vastaamassa hallinnosta ja toimistopalveluista. Koy:n hallitus ja monet paikalliset toimijat pistivät hankkeeseen kirjaimellisesti lukemattomia tunteja. VEHMERTUVAN JA MAJAKAN TOIMINNOISTA NEUVOTTELEMINEN KAUPUNGIN KANSSA Kaupungin Nuorisotoimen Majakan toimintojen vuosibudjetti osoittautui 20 000 Euroksi, millä maksetaan 17h/viikossa nuorisoohjaajan työtunteja ja 12h/viikossa kerho-ohjaajan työtunteja. Työsopimukset ovat määräaikaisia. Asukastuvalla oli kaupungin palkkaama osa-aikainen työntekijä. Kuopion kaupunki tuottaa asukastupa- ja nuorisotoimen palvelut vuodessa arviolta 40 000 – 45 000 eurolla. Kahden toimipaikan tuomat tilaja vuokraongelmat olivat pian vastassa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue toimii tällä hetkellä Vehmertuvan osalta Kuopion kotihoidon yksikön tiloissa. Tällainen “tilakumppanuus” perusturvan (kotipalvelu) kanssa hyödyttää molempia toimialueita.
HANKKEEN VIRSTANPYLVÄÄT
VePS -hankkeen kartoituksen mukaan “...asukastupa- ja nuorisopalvelut nähdään keskeisinä ja tärkeinä alueellisina palveluina, joita asukkaat käyttävät ja joiden
JA HILLOTOLPAT
8.2.2017 -
7.2.2018
Tapahtui enemmänkin kuin suunniteltiin, toisaalta kaikki ei mennyt
Kuopion kaupungin hyvinvoinnin palvelualue linjasikin syksyllä 2017, että kaupunki tulee edelleen tuottamaan Vehmersalmen asukastupatoiminnan omana pal-
velunaan. Yhteistyötä jatketaan erityisesti pitäjäraatien ja jatkokehittämisen suunnittelun osalta. Palvelut siis säilyivät osana Kuopion kaupungin organisaatiota. Pelkän nuorisotoimen siirtäminen koy:n toteuttamaksi olisi edelleen sisältänyt samat rahoitukseen liittyvät ongelmat ja esimiesvastuuseen liittyvät kysymykset, jotka nousivat esille uuden organisaatiomallin suunnittelussa. Hyvinvoinnin edistämisen yksikkö esitti myös huolensa siitä, että jos uusi organisaatio tai yhdistys ei kykenisikään tuottamaan esimerkiksi asukastupapalvelua, vastuu palvelujen tuottamisesta olisi jälleen kaupungilla. Nuorisotoimen puolella yhteistyö kolmannen sektorin kuten yhdistysten kanssa on tavallista. Yhteistyötä koy jatkaa nuorisotoimen kanssa tilakumppanuuden muodossa ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön kanssa asukastuvan tukitoimien kehittämisen muodossa sekä pitäjäraatiyhteistyön muodossa. Ikäihmisten virkistystoimintaan Majakalle löytyi vapaaehtoinen jumppatilaisuuksien järjestäjä. Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta, viikottain kävijöitä on ollut kuudesta kymmeneen. Syyslomaviikolla toteutettiin nuorisotoimen kanssa koko kansan ”höntsäilypäivä” Majakalla. Myös Huoltoliiton työttömien työnhakijoiden aktivoimiseen suunnattu Elmo-hanke osallistui tapahtumaan. Tapahtumaan osallistui noin 50 henkeä ja paikallislehti Soisalon seutu. Elmo-hanke tavoitti tapaamiskerroilla yhteensä viisi eri ihmistä,
mutta varsinaisen kohderyhmän eli työikäisten tavoittaminen jäi vähäiseksi lyhyen toteutusajan takia. Mitään erityisiä koulutuksia ei järjestetty mahdollisen vähäisen osallistujamäärän takia. PARANTUIKO YHDISTYSTEN, YRITYSTEN JA MUIDEN PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ? Vehmersalmi on kuulu aktiivisesta yhdistystoiminnastaan, alueella toimii n. 35 yhdistystä. Yhdistysten vahvuus on nimenomaan toiminnassa, tarjotaan ihmisille hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa, yhdessä oloa, virkistystä arkeen. Alueen yhdistysten välinen toimijayhteistyö on kuitenkin vähäistä ja tarvitsee voimaantuakseen yhteisen tavoitteen, toimintasuunnitelman ja koordinointia. Vehmersalmen yhdistyskenttä on siis verrattain aktiivinen mutta hajanainen. Aktiiviset toimijat ovat mukana useiden eri yhdistysten toiminnassa yhtäaikaisesti ja huomattava osa aktiivisista toimijoista on eläkeläisiä. Toiminta sijoittuu usein hyvin kapealle ja spesifille sektorille. Alueen toimijoista valtaosa kokee, että ennen kaikkea yhteistyötä ja tiedottamista tulisi parantaa alueella. Kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa Vehmersalmella tiedottamiseen ja kontaktointiin liittyviä haasteita. Hankeajan loppumisen sekä uuden organisaation puuttumisen takia pysyviä ratkaisuja ei ehditty löytämään.Hankkeessa toteutettiin yrityksille ja yhdistyksille suunnattuja info- ja pienimuotoisia koulutustilaisuuksia. Yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille kanavoitiin kaupungin työllistymis- ja yrityspalvelujen tarjoamaa ilmaista tietopalvelua. Alueella järjestettiin hankkeen aikana yksi yhdistysilta ja kak-