Page 1

Pohjola Rakennuksen asiakaslehti 2017

Maa- ja ympäristöministeri

Kimmo Rakentaminen Tiilikainen: on hyvien muutosten kynnyksellä s. 6 *****

Hyvä yhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan rakentamisen s. 10 *****

Yhteisöllinen asuminen houkuttaa senioreita s. 14

*****


Sisällysluettelo

Pääkirjoitus ..........................................................................................................................3 Uusi toimisto ja mittavia hankkeita....................................................................4 Rakentaminen on hyvien muutosten kynnyksellä....................................6 Lupa rakentaa.....................................................................................................................8 Kasvua rakentamassa....................................................................................................9 Hyvä yhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan rakentamisen ...10 Uusi tapa tehdä ja toimia........................................................................................12 Yhteisöllinen asuminen houkuttaa senioreita..........................................14 Tärkeät kumppanuudet...........................................................................................16 Pohjola Rakennuksessa tapahtuu......................................................................18 Uusia Pohjola-koteja..................................................................................................20 Koti kaupungin katolla ............................................................................................24

Julkaisija: Pohjola Rakennus Group PRG OY Kalevantie 2 • 33100 Tampere Puh. 020 775 9600 • pohjola@pohjolarakennus.fi • www.pohjolarakennus.fi Toimitus ja taitto: Mainio Oy • www.mainiota.fi Painosmäärä: 2 500 kpl • Painopaikka: PK-paino

Suomen parhaat työpaikat Finland

4

6

2017

Skanssi – ympäristöystävällistä asumista

Omistuskoti

16 Asu mukana kehittyvässä kaupunginosassa. As Oy Skanssin Avain nousee Skanssin kauppakeskuksen viereen Skanssin alueelle, josta suunnitellaan uutta ekologista ja energiatehokasta kaupunginosaa. Läheinen ostoskeskus monipuolisine palveluineen ja hyvät liikenneyhteydet tukevat sujuvaa arkea. Turvallisen alueen yhteisöllisyyttä vahvistetaan yhteispihoilla ja taloihin suunnitelluilla yhteistiloilla. Energiatehokkuutta tuetaan aurinkopaneeleilla ja alueelle on kehitteillä kaksisuuntainen kaukolämpöverkko. www.yhkodit.fi/skanssi

Varaa nyt uusi kotisi Skanssista!

Ennakkovaraajan etu: henkilökohtainen aurinkopaneeli veloituksetta viideksi vuodeksi!

2


Kohtuuhintaisia asuntoja

hyvällä yhteistyöllä

Julkisuudessa käydään paikoin kiivastakin keskustelua asuntojen hinnoista. Syyttävät sormet osoittavat milloin mihinkin suuntaan, ja osansa saavat niin viranomaiset, maanomistajat, rakennusyhtiöt kuin arkkitehditkin. Syiden pohtiminen on toki paikallaan, mutta toistensa syyllistäminen ei auta asiaa. Peräpeiliin tuijottamista tärkeämpää onkin katsoa eteenpäin ja miettiä yhdessä, millä keinoilla kohtuuhintaista rakentamista voitaisiin edistää. Pohjola Rakennuksella on tällä hetkellä rakenteilla yli 2000 asuntoa. Se on huikea määrä ja kertoo, että olemme osanneet vastata markkinoiden tarpeisiin: kustannustehokkaalle ja hyvin konseptoidulle rakentamiselle on kysyntää. Olemme olleet myös aktiivisia kaavakehityksessä ja saaneet siksi sopivia aluerakentamishankkeita hyvillä sijainneilla. Lisäksi olemme ymmärtäneet alueenmukaisen rakentamisen merkityksen: onnistuneen lopputuloksen kannalta kunkin alueen ominaispiirteiden huomioiminen ja ympäristön asukkaiden kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Meillä on hyviä kokemuksia toimivasta yhteistyöstä eri tahojen kesken. Uskomme kuitenkin, että paljon on vielä parannettavaakin. Siksi haemme vastausta kysymykseen: kuinka hyvällä arkkitehtuurilla sekä kaavoittajien ja rakentajien välisellä yhteistyöllä voidaan lisätä kohtuuhintaista asumista? Olemme parhaillaan teettämässä aiheesta lopputyötä Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta lisäksi esitän avoimen ja lämpimän kutsun kaikille asianosaisille tai aiheesta muuten kiinnostuneille. Olitpa sitten rakentaja, kaavoittaja, arkkitehti, viranomainen tai tavallinen kansalainen, kanna oma kortesi kekoon ja osallistu keskusteluun. Kaikki rakentavat ajatukset, kysymykset ja vastaukset ovat tervetulleita. Tämän lehden sivuilla 10-11 esitellään käytännön esimerkkejä siitä, millaisiin tuloksiin hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä voidaan päästä. Suosittelen tutustumaan!

Juha Metsälä konsernijohtaja

3


Uusi toimisto ja mittavia hankkeita Pohjola Rakennus Hämeen vuosi on koko konsernin tavoin ollut vauhdikas. Lukuisia hankkeita on lähtenyt liikkeelle, joista kooltaan merkittävin on yhtiön historian suurin urakka Tampereen Santalahdessa. Sinne rakentuu yhteensä yli 1000 asuntoa, joista 500 toteutetaan yhteistyössä YH Kotien kanssa. Myös Ratinan Arvon rakennustyöt ovat käynnistyneet.

4


Miikka Routama (oikealla) Ratinan Arvon perusmuuraustilaisuudessa.

Kova vauhti Pohjola Rakennus Oy Hämeen liikevaihtoennuste kuluvalle vuodelle on 80 miljoonaa euroa. Menestyksekkään alkuvuoden johdosta tulosennustetta on voitu nostaa kolmanneksella. Toimitusjohtaja Miikka Routama on syystäkin tyytyväinen yhtiön toimintaan. - Viime vuosina on ollut hurja vauhti kasvun suhteen. Tänäkin vuonna olemme saaneet jo lukuisia hankkeita eteenpäin, ja vielä budjetoitua nopeammin, Routama sanoo. Yhtiön tavoite on solmia esisopimuksia vähintään 30 000 kerrosneliön edestä ja tehdä vahvan kaavan tonttikauppoja vähintään 24 000 kerrosneliön edestä vuoden 2017 aikana. Pohjola Rakennus Häme haluaa keskittyä rakentamisessaan ensisijaisesti Tampereen kaupungin alueelle, jonne valtaosa suunnitelluista kohteista tähtää. Tampereella rakennetaan koko ajan tasaiseen tahtiin. Mielenkiintoinen vertailukohta on Turku, missä asuntorakentamisen määrä on kaksinkertaistunut. Tampereella lisäys on ollut noin 30 %, mutta silti Tampereelle rakennetaan enemmän. - Tampere on hurja kasvukeskus. Täällä on meneillään isoja hankkeita, kuten Ratinan kauppakeskus, Taysin uudistukset ja jo valmistunut rantatunneli. Ylipäätään on hienoa, että rakentaminen on piristynyt koko maassa, Routama sanoo.

Tampere on hurja kasvukeskus. Täällä on meneillään isoja hankkeita kuten Ratinan kauppakeskus, Taysin uudistukset ja jo valmistunut rantatunneli.

Santalahti Pohjola Rakennus rakentaa Santalahteen yhteensä yli 1000 asuntoa. Hanke on Pohjola Rakennuksen historian suurin, Routama sanoo innostuneena. Tampereen Santalahteen nousee uusi ainutlaatuinen kaupunginosa, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustasta. Alueen vanhat, suojellut rakennukset heräävät uuteen eloon, kun niiden yhteyteen tulee asumista tukevia palveluja. Alue sijaitsee Pispalanharjun ja Näsijärven välissä, joten sekä luonto että hyvät palvelut ovat lähellä.

suuruiseen tilaan. Katutasossa on vielä vapaana 132 m2:n kokoinen liiketila. Kingspan Insulation Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki on tyytyväinen paitsi uusiin tiloihin myös niiden kestäviin arvoihin: - Toimintamme kasvaessa tarvitsemme lisää tilaa ja Ratinan Arvo tulee Tampereelle keskeiselle paikalle, johon on helppo tulla. Ratinan Arvossa otetaan myös hyvin huomioon rakenteellinen energiatehokkuus, joten tämäkin tukee Kingspan Insulation Oy:n arvoja.

Ratinan asuin- ja toimistohybridihanke

Ratinan pitkät perinteet

Ratinan Arvo on kuusikerroksinen kerrostalo, jossa voi sekä asua että työskennellä. Pohjola Rakennus ja OPvuokratuotto -erikoissijoitusrahasto urakoivat kiinteistön, johon rakentuu 44 huoneistoa sekä 4 erillistä liike- ja toimistotilaa. Tulevat asunnot ovat tehokkaita ja toimivia yksiöitä sekä kaksioita. Lisäksi asuntoyhtiöön tulee yhteensä 28-paikkainen autohalli. Miikka Routama kehuu kaupungin joustavuutta muutoshakuprosessissa: - Ratinan Arvon hanke on hyvä osoitus Tampereen kaupungin halusta saada uusia hankkeita käyntiin keskustan alueelle. Alun perin viisikerroksinen toimistorakennuskaava muutettiin poikkeusluvalla asuin- ja toimistohybridihankkeeksi. Tarvitsimme lisää toimistotilaa henkilöstöllemme ja saimme hankkeen käyntiin nopeasti, kun muutimme ylimmät kerrokset asumiselle, kertoo Miikka Routama. Ratinan Arvon liike- ja toimistotilat sijaitsevat 1. ja 2. kerroksessa. Korkean suorituskyvyn eristeiden ja rakennusjärjestelmien toimittaja Kingspan Insulation Oy siirtyy 1. kerroksen 260 m2 toimistotiloihin. Pohjola Rakennus Oy Häme muuttaa 2. kerroksen 411 m2

Ratina-nimi juontaa todennäköisesti tietä tarkoittavaan sanaan rata. Ratinan suvannon ja Pyhäjärven Viinikanlahden väliin jäävä Ratinanniemi pysyi pitkään asumattomana, kunnes sinne alkoi 1800-luvun lopulla nousta muutamia asuinrakennuksia. Vuonna 1874 niemelle rakennettiin lasitehdas ja kymmenkunta vuotta myöhemmin kaksi konepajaa. Nykyään Ratinaa pidetään yhtenä Tampereen hulppeimmista asuinalueena.

Ratinan Arvo pähkinänkuoressa As Oy Tampereen Ratinan Arvo • kuusikerroksinen kerrostalo, 44 asuntoa, 4 liike- ja toimistotilaa sekä 28-paikkainen pysäköintihalli • asuntojen koot 26,0 m2–47,0 m2 • rakentaminen käynnistyi maaliskuussa 2017 ja kohde valmistuu huhtikuussa 2018 • Osoite: Voimakatu 18, Tampere

5


Rakentaminen on hyvien muutosten kynnyksellä Ministeri Kimmo Tiilikainen pitää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin tärkeänä. Hän uskoo kiihtyvän rakentamisen muuttuvan tulevaisuudessa niin lupa-asioiden, suunnittelun, valmistuksen kuin huollon suhteen.

Ministeri Tiilikainen, miten rakentaminen on muuttunut viime vuosina? Rakentaminen on ollut erityisesti asuinkerrostalojen osalta reippaassa kasvussa ja rakentaminen on vaikuttanut positiivisesti Suomen talouteen. Kasvu näyttää jatkuvan etenkin pääkaupunkiseudulla. Korjausrakentaminen on pitkään ollut uudisrakentamisen tasoa ja asuntorakentamisen kannalta taloudellisesti suurempaakin. Tilanne on poikinut kysyntää alan ammattilaisista. Yhteiskunnallisesti rakentamisessa on peräänkuulutettu yhä selvemmin rakentamisen teknis-taloudellista laatua. Julkisten hankkeiden osalta on juuri julkistettu selvityshenkilön raportti ja suositukset. Keskustelu sisäilmasta ja kosteudesta on jatkunut, erityisesti Suomen koulujen osalta. Rakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut. Tulossa oleva lähes nollaenergiarakentaminen on puhuttuttanut. Tulevat muutokset ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät vaikeuta käytännön rakentamista. Hallituskaudella on myös hartiavoimin tehty työtä rakentamisen normitalkoissa. Merkittävä määrä uudistuksia on tehty ja tekeillä. Myönteiset vaikutukset tulevat näkymään lähitulevaisuudessa. Mitkä ovat rakentamisen trendit tulevaisuudessa? Hallituksen kärkihankkeena on kiinteistö- ja rakennusalan digitalisointi, joka on nyt lyömässä itsensä lopullisesti läpi. Tämä näkyy niin teollisuuden kuin hallinnon ratkaisuissa. Jo puolessa Suomen kunnista on mahdollisuus sähköiseen rakennuslupaan ja muutamassa on siirrytty täysin sähköiseen menettelyyn. Tämä on kuitenkin vasta alkua tulevalle älykkäiden ratkaisujen kehitykselle 2020-luvulla. Myös suunnittelu, valmistus ja huolto digitalisoituvat tulevaisuudessa. Tätä kautta voidaan paitsi parantaa rakentamisen tuottavuutta, myös auttaa kiinteistön omistajia ennakoimaan kiinteistön kunnon ja arvon kehitystä. Ympäristöasiat ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin keskeisiä ajureita. Tämä näkyy paitsi rakennusten teknisissä järjestelmissä, myös energiaratkaisuissa ja niiden sovellutuksissa. Myös rakennusosien kierrätysmahdollisuudet ja uudelleenkäyttö lisääntyvät.

66


Eduskunta hyväksyi vastikään maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jolla sujuvoitetaan kaavoitusta ja rakentamista. Mitkä tarpeet ohjaavat rakentamista tulevaisuudessa? Kestävä kehitys on tullut jäädäkseen, ja sitä mitataan talouden, ympäristön, sosiaalisten vaikutusten ja kulttuurin kannalta. Erityisesti tilojen terveellisyys on välttämätön kehityssuunta. Uusia tiloja toteutetaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän palveluina, joissa käyttäjä ei osta seiniä vaan hyvälaatuisia ja terveellisiä tiloja omaan tarpeeseensa. Osa tiloista saatetaan toteuttaa siirtokelpoisina, jolloin esimerkiksi hoitopaikkojen tai koulutilojen tarpeen vaihteluihin eri alueille voidaan vastata joustavasti. Uudet materiaalit ja valmistustekniikat kehittyvät. Öljypohjaisille materiaaleille etsitään korvaajia. Uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien osuus kasvaa rakentamisen resurssitehokkuuden parantuessa. Teollisuuden innovaatiot, kuten nanomateriaalit tai 3D-tulostus tekevät tuloaan myös rakentamiseen. Olette edesauttamassa kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamista. Voitteko kuvailla maankäyttö- ja rakennuslakiin tulevia muutoksia? Eduskunta hyväksyi vastikään maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jolla sujuvoitetaan hallitusohjelman linjauksiin perustuen kaavoitusta ja rakentamista. Muutos tulee voimaan toukokuun alussa. Jatkossa esimerkiksi vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjaus kevenee merkittävästi. Yleiskaavaa voi käyttää suoraan rakentamista ohjaavana kaavana entistä laajemmin. Asemakaavoitusta helpotetaan ja tehdään joustavammaksi mahdollistamalla kaavan laatiminen myös vaiheittain tai jos yleiskaava on vanhentunut, ilman sen ohjausvaikutusta. Kaavoitusprosesseja kevennetään ja valtion viranomaisten puuttumiskynnystä kuntien kaavapäätöksiin nostetaan. Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu sen voimassaoloaikana lukuisia kertoja, joka on tehnyt siitä vaikealukuisen. Tästä syystä ja toimin-

taympäristön muuttumisen vuoksi valmistaudumme lain uudistukseen. Tarvittavan tietopohjan vahvistamisen ohella tarkoitus on, että nykyisellä hallituskaudella muodostetaan selkeä näkemys uudistuksen pääperiaatteista. Uudistettu lainsäädäntö olisi valmis ensi vuosikymmenen alussa. Edistääkö ministeriö ekologista ja kestävää rakennusta? Rakentamisen ekologisuutta edistetään voimakkaasti. Ministeriö jatkaa elinkaariajattelun tuomista rakennusalalle. Rakennusta tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena sen koko elinkaaren ajan. Tätä kautta voidaan välttää osaoptimointi ja parantaa kustannustehokkuutta. Tavoitteena on tuoda rakennusten hiilijalanjälki osaksi rakentamisen ohjausta vuonna 2025. Ministeriö valmistelee parhaillaan tiekarttaa säädösten kehittämiseksi. Rakennus- ja purkujätteen vähentäminen on myös työn alla. Teollisuudesta tuttu kiertotalous tekee tuloaan myös rakentamiseen. Millä houkuttimilla lisäisitte vuokraasuntotuotantoa? Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuotantoa. Asuntotuotannon edistämisen osalta hallituksen toimenpiteet liittyvät etenkin maankäyttö- ja rakennuslakiin (ks. edellä). Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset eli ns. MAL-sopimukset (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut) ovat erinomainen keino lisätä suurimpien kaupunkiseutujen asuntorakentamista. MAL-sopimuksissa kunnat ovat sitoutuneet kasvattamaan asuntotonttien kaavoitustaan merkittävästi, ja vastineeksi valtio tukee esim. alueiden suuria liikenneinfrahankkeita.

Varsinkin suurimpiin kasvukeskuksiin tarvitaan lisää valtion tukemia, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Viime vuoden elokuussa käyttöön tuli uusi 10 vuoden korkotukimalli kohtuuhintaisten vuokraasuntojen tuotantoon. Se on herättänyt rakennuttajissa runsaasti kiinnostusta; ensimmäisellä hakukierroksella viime syksynä ARAan (Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus) tuli lähes neljä kertaa enemmän hakemuksia kuin mihin budjetissa oli varattu valtuutta. Samalla hallitus haluaa pitää huolta siitä, että myös asuntorakentamisen pitkä 40 vuoden korkotukimalli säilyy rakennuttajien kannalta houkuttelevana ja kilpailukykyisenä. Ympäristöministeriössä on alkanut säädösvalmistelu, jonka tavoitteena on muuttaa pitkän korkotukimallin ehdot nykyistä kannustavammiksi niin, että myös tällä mallilla tuotetaan entistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja alueille, joilla asunnoille on tarvetta. Haluatteko kommentoida muuttoanne Ruokolahdesta Helsinkiin? Lähinnä asumisen tunnelman muutoksia ilmavasta asumisesta tiiviimpään kaupunkiasumiseen. Minut valittiin eduskuntaan 14 vuotta sitten ja siitä lähtien perheellämme on ollut kerrostaloasunto Helsingissä ja omakotitalo Ruokolahdella. Eduskuntatyön, lasten koulunkäynnin ja harrastusten sekä vaimon työpaikan myötä arki on ollut Helsingissä. Kyllä tiiviskin kaupunkiasuminen oikein toteutettuna voi olla ilmavaa, kun kaupungin suunnittelussa kuullaan ihmisiä ja huolehditaan riittävistä puisto- ja ulkoilualueista sekä kaupunkiluonnon säilyttämisestä. Onneksi Helsingissä on vielä Keskuspuiston ja Töölönlahden kaltaisia paikkoja, jotka toivottavasti säilyvät jatkossakin kaupunkilaisten toiveiden mukaisesti.

Varsinkin suurimpiin kasvukeskuksiin tarvitaan lisää valtion tukemia, kohtuuhintaisia vuokraasuntoja.

7


Pohjola Rakennus Keski- ja Itä-Suomi

Lupa rakentaa Suoraan sanottuna olen yllättynyt, miten kova Kuopion vetovoima on.

Pohjola Rakennus Keski- ja Itä-Suomi on toiminut noin kaksi vuotta. Nuorehkosta iästään huolimatta yhtiö on saanut jo paljon aikaan ja aikookin tulevaisuudessa olla johtava asuntorakentaja alueellaan. Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä yhtiön keskuspaikat Jyväskylä ja Kuopio ovat maan mielenkiintoisimpia kasvukeskuksia. Uusi aluejohtaja Vuoden 2016 lopussa Kuopion aluejohtajaksi nimitetty Risto Pennanen toi mukanaan pitkän kokemuksen ja tietotaidon. Ennen Pohjola Rakennukselle siirtymistä Pennanen työskenteli 30 vuotta YIT:n palveluksessa. Uuteen yritykseen siirtyminen oli pitkä, mutta luonnollinen prosessi. Nimityksen yhteydessä Pennasesta tuli myös yhtiön pienosakas. - 30 vuotta on pitkä aika. Halusin kokeilla ja nähdä jotain uutta. Pohjola Rakennuksen tapa toimia tuntui tuoreelta tuulahdukselta tällä toimialalla – ja sitä se on ollutkin. Uskon, että kokemuksestani YIT:llä on suuri hyöty myös Pohjola Rakennuksen kaltaiselle toimijalle, Pennanen sanoo. Pennasen mukaan toiminta ItäSuomessa on lähtenyt käyntiin hyvin. Jyväskylässä menestyksekkäästi alkanut toiminta on luonut hyvän pohjan yrityksen toiminnalle myös Itä-Suomessa. - Kasvunäkyvät näyttävät hyvältä. Keski-Suomen toiminnan lähtiessä käyntiin hyvin esimerkiksi Keljon koulun ja nyt Mannisenmäen asuntohankkeiden osalta, on siitä ollut iso hyöty myös Itä-Suomessa. Toimivan organisaation pohjalta on ollut helpompaa ja nopeampaa rakentaa toimintaa myös Kuopion seudulla, Pennanen sanoo.

Haasteena tonttimaa Kaupungit ja niiden kanssa toimiminen asettaa hieman haasteita erityisesti tonttihankintojen suhteen. - Kaupunkien tonteille pääseminen on oma haasteensa ja ottaa ai-

8

kansa, mutta olen toiveikas niiden suhteen. Kaupungin tontit eivät ole ainoita mahdollisuuksia eivätkä taatusti tule toimintamme esteeksi vaikka prosessit kysyvätkin aikaa ja kärsivällisyyttä, Pennanen sanoo. - Kuopiossa on suunnitteilla suuri määrä erityyppisiä hankkeita. Esimerkiksi mittavia aluehankkeita linja-autoaseman läheisyyteen ja Savilahteen yliopiston ja sairaalan väliin. Lisäksi Pohjola Rakennuksella vireillä on erilaisia kaavamuutos- ja kehityskohteita ympäri kaupunkia. Keskustan tuntumassa vireillä on aluehanke, jonka kaava on rakennettavissa mahdollisesti vuoden 2018 loppupuolella. Tällä hetkellä odotellaan päätöstä suunnitteluvaraussopimuksesta. Kaikkiaan nämä avoimet projektimme käsittävät yli 100 000 kerrosneliötä. - Erilaisia hankkeita on saatu paljon vireille. Suurinta osaa ei vielä rakenneta, kun puhutaan suunnitteluvaiheesta, jossa viimeisiä päätöksiä projektien suhteen ei ole vielä tehty. Kuopion alueen ensimmäisen kohteen, Ruutikellarin rakennus alkoi noin kuukausi sitten. Kyseessä on kaksi viisikerroksista taloa käsittävä kuluttajille myytävä RS-kohde, Pennanen sanoo.

Kiinnostuneet sijoittajat Myös sijoittajat ovat suhtautuneet mielenkiinnolla Pohjola Rakennuksen toimintaan Itä-Suomessa. - Suoraan sanottuna olen yllättynyt, miten kova Kuopion vetovoima on. Sijoittajien mukaan tuloa rajoittaa ainoastaan se, että tonttimaata on vielä toistaiseksi käytössä vähän. Kun tonttimaata ja voitettuja hankkeita saadaan, pääsevät sijoittajatkin suurella rytinällä alueelle. Pohjola Rakennus Keski- ja Itä-Suomi aikoo olla aktiivinen toimija ja tilaisuuden tullen laajentaa toimintaansa maakuntien sisällä ja ulkopuolellakin. - Pidetään silmät auki koko ajan. Tarkkailemme mahdollisuuksia tehdä hankkeita myös esimerkiksi Joensuun ja Mikkelin suunnalla, mutta ensisijaisesti keskitymme Jyväskylän ja Kuopion alueisiin, sillä ne ovat hienoja kasvukeskuksia. Olemalla aktiivisesti mukana näillä alueilla ollaan yhtiönäkin kasvun ytimessä, Pennanen sanoo.


Pohjola Rakennus Oy Infra

Kasvua rakentamassa Pohjola Rakennus Oy Infra on parivuotisen taipaleensa aikana kasvanut voimakkaasti. Suunta jatkuu ja liikevaihdon odotetaan kohoavan viimevuotisesta 9,5 miljoonasta 15,6 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Kalle Tamminen kertoo, että uusia hankkeita on tänä vuonna käynnistynyt jo 5 kappaletta. Infran uusista hankkeista Martinlaakso ja Kannelmäki ovat konsernin sisäisiä hankkeita Pohjola Rakennus Oy Uusimaalle. Tampereen Tilakeskukselle käynnistettiin Kangasalan ammatillisen opetuksen uudisrakennuksen maarakennus- ja perustusurakka. Pääkaupunkiseudulla voitettiin lisäksi merkittävät urakat Naulakalliossa ja Seutulassa.

Naulakallioon miljoonien urakka Helsingissä Mellunkylän kaupunginosassa käynnistyy Naulakallion alueen katujen ja vesihuollon rakentaminen sekä Tankovainion alueen esirakentaminen. Hankkeen rakennuttaja on Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja urakkasumma noin 6,1 M€. - Hanke tarjottiin työyhteenliittymänä Maa- ja Vesirakennus Kiri Oy:n kanssa. Työyhteenliittymä perustettiin, jotta pystyimme vastaamaan tilaajan referenssivaatimuksiin. Pohjola Rakennuksen osuus työyhteenliittymästä on 95 %, Kalle Tamminen kertoo. Naulakallion alueelle on kaavoitettu 35 uutta tonttia, joihin rakennetaan tulevaisuudessa pientaloja ja kerrostaloja. Hankkeessa rakennetaan Naulakallion alueelle uusia katuyhteyksiä – mm. uusi tonttikatu Sinkilätie – sekä kunnallistekniikkaa palvelemaan tulevaa rakentamista. Länsimäentien varteen rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä ja alueen kulkuyhteyksiä parannetaan myös yleisellä tasolla.

Haastavat pohjaolosuhteet Naulakallion alueella urakkaan sisältyy katujen rakentamisen lisäksi tonttien esirakentaminen. Tontit pilaristabiloidaan ja rakennettavuutta parannetaan pengertämällä alue. Lisäksi stabiloidaan Tankovainioon tulevia katuyhteyksiä ja tontteja. Osa esirakentamistöistä toteutetaan vilkasliikenteisen Itäväylän välittömässä läheisyydessä. - Alueella vallitsee erittäin haastavat pohjaolosuhteet, Tamminen sanoo. Siksi tarvitaan mittavia pohjanvahvistustoimenpiteitä kuten pilari- ja massastabilointia, paalulaattaa ja teräsbetoniarinoita vesihuollolle. Olosuhteista johtuen kaivannot joudutaan tukemaan tuentaelementein tai teräspontein työturvallisuuden takaamiseksi.

Seutulaan suuri puujätteen käsittely- ja välivarastointikenttä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakennuttaa Vantaalle lentokentän lähelle puuhakkeen ja lavojen käsittely- ja välivarastointikentän. Suuren, 4,5 hehtaarin asfalttikentän rakentaminen alkoi maaliskuussa ja valmista on määrä tulla syyskuussa. Alue on alun perin ollut kumpuilevaa metsämaata. Nyt suoritetaan

tasaamistöitä eli ajetaan käyttökelpoiset hiekkamoreenimaat korkeammilta kohdilta alavammille kohdille. Pintamaat on ajettu lähellä sijainneen Seutulan suljetun kaatopaikan päälle. Tasatun moreenikerroksen päälle rakennetaan 60 cm paksu jakava kerros betonimurskeesta. Se on peräisin pääkaupunkiseudun puretuista rakennuksista. Tammisen mukaan betonimurske on nykyisen saneerausbuumin vallitessa ”ehtymätön luonnonvara”. Betonimurskeen päälle muotoillaan 15 cm paksu kantava kerros kalliomurskeesta ja lopuksi levitetään 9 cm paksuudelta asfalttia.

Oma sammutusjärjestelmä Koska kyse on puuaineksen varastoinnista, kentälle rakennetaan tulipalovaaran takia oma sammutusjärjestelmä. Se koostuu selkeytys- ja sammutusvesialtaista, niihin vettä tuovasta porakaivopumppaamosta sekä aluetta kiertävästä vesijohdosta ja siihen asennettavista paloposteista. Kenttä ympäröidään myös suoja-aidalla ja lisäksi sinne rakennetaan sähköistysvaraukset valaisinmastoille. Alueen muuta tulevaa käyttöä varten kentän viereen rakennetaan uusi Syysmäentie sekä vesihuolto tulevia toimitiloja varten. Tammisen mukaan Seutulan urakan kokonaishinta on arviolta 1,6–1,8 miljoonaa euroa.

Jokainen voitettu urakka vaatii paljon töitä ja tuntuu siksi aina yhtä palkitsevalta.

9


Hyvä yh MAHDO teistyö LLISTAA KUSTA NNUST EHOKK TAMISE AAN N

RAKEN

10


aasti, ee luonnikk anit en et e k n a H pp sopivat kum kun löytyy on yhteinen ja kaikilla päämäärä. Kangasalan Tallimäki Pohjola Rakennus Hämeen rakentama Asunto Oy Kangasalan Tallimäki voitti kunnan myöntämän hyvän rakentamisen palkinnon. Aluehanke toteutui nopeasti ja asunnoista tuli haluttuja, sillä saimme vaikuttaa vakiosuunnitteluratkaisujamme käyttäen suunnitteluun jo kaavavaiheessa. Meidät valittiin hankkeeseen kumppaniksi arkkitehtikilpailun kautta. Aluehankkeen kautta tullut suuren hankkeen ekonomia tuki kustannustehokasta rakentamista. Asiassa auttoi se, että hanke toteutettiin yhteistyössä sijoittajakumppaneiden kanssa, jolloin pystyimme käynnistämään kerralla isompia kokonaisuuksia. Monipuolisen asuntotuotannon avulla saimme suuria kokonaisuuksia liikkeelle, kun yksi taloista toteutettiin seniorikohteena Eloisa-hankkeena. Oman osansa tehokkuuteen toi myös pysäköintiratkaisu, joka toteutettiin pihapysäköintinä kerralla koko korttelille.

Hanke toteutettiin yhteistyössä sijoittajakumppaneiden kanssa, jolloin pystyimme käynnistämään kerralla isompia kokonaisuuksia.

Lopputulos oli hyvä. Vielä parempaan lopputulokseen olisi päästy, jos olisimme voineet kopioida kokonaisia kerrostaloja. Tämä ei ollut kuitenkaan mahdollista, koska markkinoiden muuttuneen kysynnän vuoksi viimeisiin vaiheisiin tehtiin pienempiä asuntoja kuin ensimmäisiin vaiheisiin. Miikka Routama

kohtuuhintainen asuminen on kaikkien ulottuvilla. Tulossa on omistus- ja vuokraasuntoja sekä senioriasumista. Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomi suunnittelee aluetta yhdessä turkulaisen arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:n kanssa. Alueelle on kaavoitettu 9000 km2:tä rakennusoikeutta, jotka mahdollistavat viiden uuden kerrostalon ja niitä palvelevan pysäköintitilan ja -alueen rakentamisen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden lopulla Keskustien puolelta. Se pyritään vaiheistamaan siten, että viimeiset talot valmistuisivat vuoden 2020 aikana. Kirkkotien alueen kaavoitus on oiva esimerkki siitä, miten luonnikkaasti hanke etenee, kun löytyy sopivat kumppanit ja kaikilla on yhteinen päämäärä. Asuntorakentamisen osalta tarkoitus on jatkaa samalla hyväksi koetulla konseptilla, jossa rakennamme laadukkaita asuntoja monipuoliset käyttäjätarpeet huomioiden, kilpailukykyisen myyntihinnan siitä kuitenkaan kärsimättä. Mikko Kilpi

Kannelmäen ostoskeskus Kannelmäen ostoskeskuksen hankekehitysprojekti on esimerkki siitä, että varsin mittavakin täydennysrakentamishanke voidaan viedä onnistuneesti ja aikataulussa toteutukseen. Olennaista on, että kaikki osapuolet ovat yksimielisiä hankkeen positiivisista vaikutuksista sekä kaupungin kehittämisen että alueen asukkaiden kannalta. Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen hankekehitysprojektissa Pohjola Rakennus laati alustavan viitesuunnitelman, jonka pohjalta käytiin Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa alustavia keskusteluja hankkeen toteuttamisen edellytyksistä. Li-

Kirkkotien alue Liedossa Liedon Säästöpankki ja Pohjola Rakennus Länsi-Suomi Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen Liedon keskustassa sijaitsevan Kirkkotien alueen kehittämisestä. Liedon Säästöpankille oli tärkeää löytää omistamalleen alueelle kehittämiseen sopiva kumppani, joka pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan rakentamisen vastuullisesti ja laadukkaasti. Myös Liedon kunta on toiminut asiassa aktiivisesti. Suunnittelussa tähdätään laadukkaaseen ja viihtyisään keskustaan, jossa

Kannelmäen asukkaat ja asukasyhdistykset olivat alusta alkaen mukana kaavanmuutosprosessissa.

säksi neuvoteltiin kahden eri ostoskeskusyhtiön kaikkien osakkeenomistajien kanssa. Lopputuloksena solmittiin esisopimus kiinteistöjen kehittämiseksi siten, että asemakaavaa muutettaisiin liikerakennusten korttelialueesta pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutos käynnistettiin vuoden 2015 alussa. Kannelmäen asukkaat ja asukasyhdistykset olivat alusta alkaen mukana kaavanmuutosprosessissa. Alueen asukkaille ja yhdistyksille järjestetyssä OAS-tilaisuudessa kuultiinkin pääosin hanketta kannattavia puheenvuoroja. Asukkaille oli tärkeää vaikuttaa hankkeen sisältöön; mm. alueellisten kerhotilojen puute Kannelmäessä tuotiin esille. Asemakaavaan otettiinkin määräys alueellisten kerhotilojen rakentamisesta osana hanketta. Helsingin kaupungin virkamiehet ja poliittiset päättäjät olivat alusta alkaen erittäin myötämielisiä kaavan muutokselle. Sen myötä Kannelmäkeen saataisiin pitkästä aikaa uusia asuntoja, ja siten myös alueen lähipalvelut voitiin turvata. Asemakaava saikin lainvoiman lokakuussa 2016. Kannelmäkeen on tulossa vanhassa ostoskeskuksessa aiemmin toiminut ravintola, kaksi lähikauppaa, apteekki, kuntosali sekä muita pienliikkeitä. Ensimmäisen rakennusvaiheen asuntojen ja liiketilojen toteutus on jo alkanut maanrakennustöillä. Heikki Hirvonen

Kerkkäkatu 4, Jyväskylä Kerkkäkatu 4 Jyväskylässä oli yli 10 vuotta rakentamattomana ollut vahvan kaavan tontti. Se oli ollut tarkastelussa eri rakennusliikkeillä, mutta rakentamista ei saatu käyntiin. Kaavassa oli 4-kerroksinen kerrostalo 3800 kem2 sekä varastot ja autotallit 600 kem2. Pohjola rakennus haki kohteelle poikkeamisluvan 5-kerroksiselle kerrostalolle, jossa asumiseen käytetty rakennus-ala oli n. 4000 kem2 ja varastotilaa n. 350 kem2. Saimme siis kerroksen lisää talolle ja siirsimme piharakennusten rakennusoikeutta kerrostaloon. Näin tontin kokonaisrakennusoikeus ei ylittynyt. Kohteen suunnittelu laitettiin vireille alkuvuonna 2016. Alun perin kaupungin vuokratonttina ollut tontti ostettiin sitten suoraan perustettavalle yhtiölle. Rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2016 kesäkuussa, kun rakennuslupa ja poikkeamislupa olivat lainvoimaisia. Tomi Jukola

11


Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

Uusi tapa tehdä ja toimia Kevät on uuden syntymisen aikaa. Pohjola Rakennus Oy Uusimaassa toimintatavan muutos on ollut ilmoilla jo jonkin aikaa, mutta nyt sitä ollaan jalkauttamassa käyttöön täysipainoisesti. Uutta suuntaa ei ole haettu väkisin, vaan kyse on luonnollisesta, ihmisten omista toiveista kumpuavasta kehityksestä.

Tiimityöskentely vaatii myös aiempaa väljempiä toimitiloja, jonka vuoksi toukokuun alussa muutetaan isompaan toimistoon.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaan organisaatiokaavio

Tuo- Hanketanto kehitys Projektikehitys

Tukitoiminto: johtoryhmä Mahdollistajat, tuki. Isot linjat ja päätökset. Työkalujen hankinta.HR.

12

Itsenäiset tiimit - Yhtiön ydintoiminto - Luovat oman työnjakonsa ja aikataulunsa. - Välittävät tietoa toisilleen. - Tuovat sparrausryhmään ideoita ja kysymyksiä. - Vastuu hankkeen etenemisestä. - Pysyy koossa maanhankinnasta hallinnon luovutukseen.

Sparrausryhmät - Suunnittelukysymyksien pohdinta. - Kehitystoiminta. - Vetäjänä ja asialistan koostajana joryn jäsenet.


Henkilöstötyytyväisyyttä on yhtiössä mitattu koko sen olemassaolon ajan, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Mittauksissa ja keskusteluissa on kuitenkin noussut esiin ideoita ja ajatuksia, joiden avulla yhtiö voisi olla vieläkin parempi työpaikka rakennusalan huippuammattilaisille. Osin näiden toiveiden perusteella ja ympäristöstä saatuja kehitysehdotuksia kuunnellen on lähdetty muokkaamaan yhtiön koko toimintatapaa, tavoitteena olla paras mahdollinen työpaikka ja yhteistyökumppani. Mistä toimintatavan muutoksessa sitten on kyse? Lyhyesti sanottuna siitä, että itsenäinen tiimi nostetaan kaiken keskiöön. Jokainen tiimi voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla omien tavoitteidensa mukaisesti, kunhan pysyy sovituissa raameissa. Annetaan tiimityötä jo käytännössä kokeilleiden kertoa tarkemmin. Hankehityspäällikkö Janne Marttinen, projektipäällikkö Päivi Kellokoski ja tuotantopäällikkö Pertti Lehtola vetävät hanketta, jossa Espoon Matinkylän vanhan ostoskeskuksen tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja ja uusi kauppa.

Vapautta, vastuuta ja rajojen ylittämistä Perinteinen tapa on se, että jokainen vuorollaan hoitaa oman tonttinsa. Nyt lähtökohta on, että yhteen hiileen puhaltava asiantuntijaryhmä eli tiimi vie yhdessä hankkeen maaliin alusta loppuun. Toimenkuvatkaan eivät jatkossa enää rajoita tekemistä, vaan tehtäviä jaetaan tiimin kesken jäsenten vahvuuksien mukaisesti. Omaa osaamistaan voi jakaa tiimin sisällä parhaaksi katsomallaan tavalla. - Mitä enemmän hankekehitykseen saadaan alusta alkaen realismia myös suunnittelu- ja tuotantovaiheen suunnalta, sitä parempi kaikille osapuolille, sanoo Janne. On kaavoittajankin etu kuulla hyvissä ajoin, jos jokin asia ei välttämättä olekaan aivan sellaisenaan toteutettavissa. Osallistumalla itse suun-

Toimintatavan vahvuus on siinä, että jokainen pääsee käyttämään ammattitaitoaan entistä kokonaisvaltaisemmin ja siten myös mielekkäämmin,

nittelu- ja tuotantovaiheeseen saan hankkeesta selkeän kokonaiskuvan ja voin myös tuoda ymmärrystä, miksi jotkut asiat ovat kaavassa siten kuin ovat. - Toimintatavan vahvuus on siinä, että jokainen pääsee käyttämään ammattitaitoaan entistä kokonaisvaltaisemmin ja siten myös mielekkäämmin, Päivi kertoo. Projektipäällikkönä vastaan edelleen suunnitteluvaiheesta, mutta osallistumalla esimerkiksi kaavavaiheeseen voin olla osaltani varmistamassa, että kaavavaiheen suunnitelmat vastaavat mahdollisimman hyvin kokonaisuutta mikä tullaan toteuttamaan. Ja kun ollaan suunnitteluvaiheessa, kuulen erittäin mielelläni esimerkiksi tuotantopäällikön ajatukset siitä, millä seikoilla suunnittelupuoli voi helpottaa ja nopeuttaa tuotantovaihetta. - Osallistumalla tuotantopäällikkönä alusta alkaen hankkeen kaikkiin vaiheisiin, olen kartalla siitä mitä on tulossa, Pertti toteaa. Pystyn silloin hyvissä ajoin valmistautumaan ja miettimään ratkaisuja jo etukäteen. Ja jos joku asia alkupään suunnitelmissa kaipaa mielestäni hiomista tai muutosta, hankekehityspäällikkö ja projektipäällikkö ottavat mielellään näkemykseni vastaan.

Tiimi tekee, sparrausryhmä tukee Tiimien tukena toimii kolme sparrausryhmää, joiden teemat ovat hankekehitys, projektikehitys ja tuotanto. Niiden tehtävä on palvella tiimejä kaikissa hankkeeseen liittyvissä asioissa ja auttaa siten työnteossa ja ylipäänsä toiminnan kehittämisessä. Kaikkien tiimiläisten kysymykset ja ideat ovat tervetulleita sparrausryhmille. Sparrausryhmissä järjestetään myös koulutusta. Ryhmien vetäjänä toimii johtoryhmän jäsen, joka myös huolehtii tiedon siirtymisestä johtoryhmään ilman muodollisia raportointisuhteita. Ryhmään voi tulla avoimin mielin ja ajatuksin. Näin opimme kaikki toisiltamme.

Johtoryhmä turvaa ja mahdollistaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaan johtoryhmä valitsee uudelle hankkeelle kolme vakiojäsentä tiimiin, eli hankekehityspäällikön, projektipäällikön ja tuotantopäällikön. Sen jälkeen määritellään raamit, jotka tiimi kirkastaa työnsä tavoitteiksi ja sitoutuu niihin. Raamit koostuvat yleisluonteisista laadullisista, kustannuksellisista ja laajuuspoh-

Tärkeää on, että kaikki voivat tehdä sitä mitä parhaiten osaavat oppien samalla tiimin muilta jäseniltä

jaisista päätavoitteista sekä aikataulun pääkohdista, ja ne perustuvat viranomaisten kanssa käytyihin alustaviin keskusteluihin. Tiimi valitsee neljänneksi vakiojäsenekseen pääsuunnittelijan ulkoisesta suunnittelutoimistosta sekä kutsuu joukkoonsa tarvittavaa muuta asiantuntemusta. Tämän jälkeen koko porukka määrittelee yhdessä työnsä tavoitteet ja toimintatapansa ja aloittaa varsinaisen suunnittelutyön.  - Tiimit ovat kaiken keskiössä. Johtoryhmästä tulee tukitoiminto, jonka tehtävä on turvata työrauha ja taata riittävät resurssit ja työkalut. Lisäksi autamme priorisoinnissa ja varmistamme, ettei kenenkään työmäärä nouse kohtuuttomaksi. Tämä porukka pystyy vaikka mihin, kun sille antaa mahdollisuuden pistää parastaan ilman turhia rajoitteita. Vapaus ja vastuu ovat avainsanat. Tärkeää on, että kaikki voivat tehdä sitä mitä parhaiten osaavat oppien samalla tiimin muilta jäseniltä keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiirissä, toteaa toimitusjohtaja Kim Bono. Kokemukset uudesta tiimivetoisesta toimintatavasta ovat olleet erittäin positiivisia. Se on yksi syy siihen, että koko toiminta päätettiin muuttaa tiimeihin perustuvaksi. Niin henkilöstöltä kuin yhteistyökumppaneiltakin otetaan vastaan palautetta ja kehitysideoita, jotta uusi toimintatapa saadaan palvelemaan työntekoa mahdollisimman luontevasti. Yhtiön kehitysjohtaja Marianne Kaunio uskoo kaikkien hyötyvän kommunikoivasta ja läpinäkyvästä tavasta toimia. - Pyrimme aktiivisesti eroon alaamme usein liittyvästä vastakkainasettelusta ja se onnistuu tuomalla ammattilaiset saman pöydän ääreen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskustelemalla avoimesti eri osapuolten tavoitteista ja näkökulmista voimme tehdä hankkeita, joissa voittajina ovat kaikki viranhaltijoista asukkaisiin, Marianne kertoo.

13


Tuore tutki

yhteisöllinen asuminen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto järjestivät alkuvuodesta 2017 iAreena-ajankohtaisfoorumin teemalla ikääntyvien yhteisöllisyys. Tapahtumassa julkistettiin Ilmarisen tekemä Asuminen ja yhteisöllisyys -tutkimus, jolla kartoitettiin ikääntyvien mielipiteitä yhteisöllisestä asumisesta. Tulokset olivat Pohjolan Eloisa-konseptin kannalta rohkaisevia; yhteisölliselle, esteettömälle ja kohtuuhintaiselle asumiselle ilmeni runsaasti kiinnostusta. Yhteisöllisyys kiinnostaa eläkkeelle jääviä Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että noin 65 % vanhuuseläkepäätöksen saaneista

14

62–68-vuotiaista oli miettinyt, miten ja missä asuu tulevina vanhuusvuosina. Lähes puolet halusi muuttaa hyvissä ajoin kotiin, joka on nimenomaan suunniteltu vanhuusvuosille. Heistä taas lähes puolet uskoi muuton tulevan ajankohtaiseksi jo kymmenen vuoden sisällä. Yli kolmannes eli 35 % oli kiinnostunut yhteisöllisistä asumisratkaisuista. Yhteisöllisen asumisen suurimmiksi houkuttimiksi nimettiin turvallisuus,

Lähes puolet vanhuuseläkepäätöksen saaneista halusi muuttaa hyvissä ajoin kotiin, joka on nimenomaan suunniteltu vanhuusvuosille.

esteettömyys, avun saaminen arkeen ilman kohtuuttomia kustannuksia sekä jokapäiväisten askareiden jakaminen ikätovereiden kanssa. Samoille periaatteille on rakennettu myös Pohjolan Eloisa-konsepti. Eloisa-kodeissa esteettömyys- ja turvallisuustekijöitä sekä kotihoidon palveluita voidaan lisätä tarpeen mukaan räätälöidysti. Lisäksi turvallisuudentunnetta lisäävät henkiset tekijät: naapuriverkosto sekä varmuus siitä, että omasta kodista ei tarvitse muuttaa laitokseen kunnon mahdollisen heikkenemisen myötä. Eloisan asukkailta kerätyssä palautteessa turvallisuudentunne oman kodin pysyvyydestä nousee toistuvasti keskeisimpien hyvinvointitekijöiden joukkoon.

Tekeminen pitää mielen virkeänä Tyypillisimmät muuttopäätökseen vaikuttavat syyt olivat kyselyn mukaan


imus osoittaa:

en houkuttaa senioreita oma ja puolison terveys, mahdollisuus pysyä lähellä perhettä sekä ystäviä ja harrastuksia, puolison toiveet, eläkkeen myötä pienentyneet tulot, puolison menehtyminen sekä senioreiden tarpeiden huomiointi asumismuodossa. Suuri osa vastanneista asui puolison kanssa kerros- tai omakotitalossa. Uudet asumismuodot herättivät eniten kiinnostusta kerrostaloasujissa; maaseudulla oltiin valmiimpia remontoimaan nykyistä asuntoa muuttamisen sijaan. Vastaajista Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat halusivat pysyä nykyisellä paikkakunnalla muita useammin. Kesä- tai vapaa-ajankotiaan

Ympäröivät aktiviteetit ja ihmisten keskellä eläminen tekevät ihmeitä henkiselle hyvinvoinnille.

oli valmis remontoimaan asumiskuntoon vain 16 % vastanneista. Iän myötä piha- ja huoltotyöt omakotitalossa voivat käydä liian kuormittaviksi tai kerrostaloasunto liian vaikeasti liikuttavaksi. Eloisa pyrkii täyttämään suurta kuilua omakoti- tai rintamamiestalon ja hoitokodin välillä tarjoamalla esteettömiä ja palveluiltaan räätälöitäviä koteja keskeisiltä sijainneilta. Ympäröivät aktiviteetit ja ihmisten keskellä eläminen tekevät ihmeitä henkiselle hyvinvoinnille, joka taas lisää aloitekykyä ja siten myös fyysistä hyvinvointia.

Yhteisö ei synny pakottamalla Vaikka kiinnostus yhteisöllisiä asumisratkaisuja kohtaan oli kyselyn perusteella huomattavaa, vain 16 % tunsi ikääntyneen ihmisen, joka asui tai olisi asunut yhteisöllisesti. Ilmiö on verrattain uusi ja tuntematon. Pohjolan saaman palautteen perusteella monia huolettaa yksityisyydestään tinkiminen vasten

tahtoaan. Eloisa-kodit onkin suunniteltu siten, että yhteisöllisyys on kaikille vapaaehtoista; mahdollisuuksia tuetaan esimerkiksi tapahtumilla ja kerhotiloilla, kuitenkaan ketään painostamatta. Tutkimukseen vastanneille suurin kynnyskysymys yhteisöllisessä asumisessa oli se, että kanssa-asujien ajatusmaailma ja arvot kohtaisivat omien kanssa. Eloisa-kotien yhteisöllisyyttä tukeva, mutta yksityisyyttä kunnioittava asumismalli mahdollistaa sen, että asukkaat voivat kuulua yhteen tai useampaan tiiviimpään pienyhteisöön taloyhtiön sisällä. Pienyhteisöt voivat muodostua esimerkiksi yhteisten harrastusten tai muiden mielenkiinnon kohteiden, kuten ruoanlaiton, ympärille.

www.eloisakoti.fi

15


Pohjola Rakennus Länsi-Suomi

TÄRKEÄT KUMPPANUUDET Vuosi 2016 oli Pohjola Rakennus Länsi-Suomen ensimmäinen operatiivinen vuosi. Työmaat Kakolassa ja Kaarinassa käynnistyivät ja osoittivat välittömästi, että alueet ja kohteet ovat haluttuja niin sijoittajien kuin yksityishenkilöiden keskuudessa. Skanssin alueen rakentaminen alkaa suunnitellusti tänä keväänä. Kakolan ja Skanssin kohteet yhtiö rakentaa yhteistyössä YH Kotien kanssa.

Toimitusjohtaja Mikko Kilpi on tyytyväinen yhtiön toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin.

II

el W

mu

Sa

inin

l ack

s vuu

te

kal

u, olk

2,5

1:1

p

A H I P

N A N

IN L N

U ) R VA A U T T TENNE Y K A .R ÖH SMYO III

A

(

I

LTT

FA

AS S

ITU

TO

LAA

a

Pih

TO U LK HUOL U K / AN TIE JAL STUS LA (PE

5

. +32

16

LT

O

LU

KE

S LE

US

OIT

AT

LA


O)

Kovaa kasvua Pohjola Rakennus Länsi-Suomen toimitusjohtaja Mikko Kilpi on tyytyväinen yhtiön toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin. Asuntoja on tällä hetkellä rakenteilla noin 360. Yhtiön liikevaihto kuluvana vuonna tulee olemaan noin 40 miljoonaa euroa, joten kasvu on ollut voimakasta. - Kasvu on merkittävää. Vajaa pari vuotta sitten olin ainoa työntekijä ja nyt meitä on jo 25. Tekeillä ja vireillä on myös paljon erilaisia hankkeita, Kilpi sanoo. Turun seudulla käynnistyy vuosittain yhteensä noin 2000 asunnon rakentaminen. Pohjola Rakennus Länsi-Suomen tavoite on kattaa tuosta määrästä viidesosa. - Kuluvan vuoden lopussa rakenteilla pitäisi olla noin 500 asuntoa, Kilpi linjaa.

Kakola ja Skanssi Kakolan alueelle yritys rakentaa tällä hetkellä yhteensä 220 asuntoa, joista vain 20 on myymättä. Myöhemmin asuntoja rakennetaan 300 lisää. Vuoden aikana pienasuntoja on siirtynyt sijoittajilta toisille, jotka myyvät niitä yksityismarkkinoille eli jo kolmansille omistajille. Arvo on noussut peräti neljänneksen. - Tätä voidaan kutsua mielestäni todelliseksi arvon tuottamiseksi asiakkaalle. 25 % on iso luku näin lyhyessä ajassa, Kilpi sanoo. Kakolan kohteet ovat olleet haluttuja kaikkien ostajatyyppien keskuudessa. Alue kiinnostaa niin eläkeläisiä, nuo-

ria kuin lapsiperheitäkin sekä sijaintinsa että ainutlaatuisuutensa ansiosta. Skanssin kauppakeskuksen läheisyyteen rakentuva Skanssin alue tulee tulevaisuudessa olemaan 8000 ihmisen kaupunginosa. Alue on erinomainen esimerkiksi sijaintinsa ja palveluidensa suhteen. - Skanssin kysyntä on ollut tähän mennessä kohtuullista. Alueen rakentaminen yhdessä YH Kotien kanssa alkaa suunnitellusti toukokuussa. Aluksi alueelle rakennetaan 220 asuntoa, joista 32 on RS-kohteita. Loput asunnot rakennetaan KVR-urakkana, ja ne jäävät YH Kotien omistukseen. Niistä puolet on senioritaloja ja puolet vuokrataloja, Kilpi sanoo.

Työyhteenliittymä Tulevina vuosina Kakolaan rakennetaan noin 300 asuntoa lisää, jotka Pohjola Rakennus Länsi-Suomi toteuttaa yhteistyössä YH Kotien kanssa. Yhteistyö käynnistyi, kun Pohjola Rakennus hankki alueen rakennusoikeuden Senaattikiinteistöiltä. - Yhteistyöstä oli keskusteltu jo jonkin aikaa. Päätös osoittautui lopulta helpoksi, kun kohteen aloitus tuli mahdolliseksi ja ajankohtaiseksi. Molemmat ovat mukana 50 %:n osuudella niin Kakolan kohteissa kuin osassa Skanssin kohteita. Uskon, että yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia, Kilpi sanoo. Kilven mukaan molemmilla osapuolilla on annettavaa toisilleen. Pohjola Rakennus konsernilla on pitkä kokemus asuntorakentamisesta ja YH Kodit

puolestaan on suuri ja merkittävä tekijä asuntojen omistamisen ja rakennuttamisen saralla. - Yhdessä toimiessa näkemykset siitä, millaisia asuntoja markkinoille tarvitaan ovat vahvoja. YH Kotien tietämys erilaisten vuokra-asuntojen tarpeesta on meille tärkeää tietoa. Toisaalta me voimme kokeneena perustajaurakoitsijana tuoda mukaan osaamisemme uudisasuntokaupasta ja siihen liittyvistä vaiheista, Kilpi pohtii. Kakolan alueen kovaa kysyntää Kilpi perustelee sen historiallisesti merkittävällä asemalla ja otollisella sijainnilla. Kaikki tietävät Kakolan vankilan ja sitä kautta mahdollisesti kukkulan, jolla alue sijaitsee. Kauppatorille on matkaa vajaa kilometri. Ei ole mikään ihme, että mielenkiintoinen alue koetaan vetävänä asunnon ostajien ja sijoittajien keskuudessa. Maisematkin hakevat vertaistaan. Yhteistyö kahden toimijan välillä nopeuttaa alueiden rakentumista ja jakaa mahdollisia riskejä samalla, kun rakentamisen määrää voidaan lisätä. Kilpi uskoo, että vastaavat yhteistyöt yleistyvät tulevaisuudessa. Esimerkiksi Tampereella Santalahden alue toteutetaan yhdessä YH Kotien kanssa. - Tällaista yhteistyötä ei vielä tehdä kovin laajasti, mutta uskon sen yleistyvän tulevaisuudessa. Aluerakentamiskohteissa rakentamisen aikajana asettaa omat riskinsä ja haasteensa, silloin yhteistyökumppanit ovat tärkeitä, Kilpi sanoo.

Skanssi – ympäristöystävällistä asum

Tulevaisuudessa Skanssi tulee olemaan 8000 ihmisen kaupunginosa. Ekologisuus on yksi alueen rakentamisen keskeisistä teemoista.

Asu mu

As Oy Ska sin aluee kaupung hyvät liik söllisyytt tiloilla. En kehitteillä www.yhk

17


POHJOLA RAKENNUKSESSA TAPAHTUU

Palkinto työturvallisuuskilpailussa Pohjola Rakennus Oy Uusimaalle isojen

Vuorineuvos Kim Gran Pohjola Rakennuksen hallitukseen

talonrakennusyritysten sarjassa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa sijoittui komeasti kolmanneksi ”Turvallisesti 2000-luvulla” -työturvallisuuskilpailun Uudenmaan sarjassa. Pohjola Rakennus Oy Uusimaa kilpaili isojen talonrakennusyritysten sarjassa. Raati kiitteli, että turvallisuusasiat olivat palkittujen työmaiden keskuudessa hyvin korkealla. Palkintojen perusteena olivat Etelä-Suomen aluehallintoviraston työmaatarkastukset ja -mittaukset. Pohjola Rakennuksen toimitusjohtaja Kim Bonon mukaan vastaavat kunnianosoitukset kannustavat tekemään entistäkin kovemmin töitä työturvallisuuden parantamiseksi. ”Turvallisuus on kiinni asenteesta”, hän kiteyttää. Perinteikkään kilpailun tarkoituksena on edistää rakennusalan turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Uudellamaalla se on järjestetty vuosittain jo 20 kertaa. Kilpailuun osallistui 24 päätoteuttajana toimivaa talonrakennusyritystä sekä kymmenen infra-alan yritystä. Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, Infra ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto / työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja RAKLI ry. Samat toimijat järjestävät työturvallisuuskilpailun myös vuonna 2017.

Pohjola Rakennus Group PRG Oy:n hallituksen uusin jäsen on vuorineuvos Kim Gran. Granilla on pitkä kokemus yritysjohtamisesta esimerkiksi Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajana, jona hän työskenteli vuosina 2000–2014. Noina vuosina yhtiön liikevaihto kasvoi 400 miljoonasta eurosta 1,4 miljardiin euroon samalla, kun yhtiön liikevoitto seitsenkertaistui. Gran oli mukana luomassa myös rengasketju Vianoria ja auttamassa Nokian Renkaiden kansainvälistymistä. Hallituksen jäseneksi Granin kutsui Pohjola Rakennus Group PRG Oy:n perheneuvosto. - Otan Pohjola Rakennuksen hallitustehtävän vastaan, koska pidän yhtiön dynaamisesta kasvutarinasta ja uskon sen tulevaisuudennäkymiin. Haluan olla edesauttamassa yhtiön vahvaa, kannattavaa kasvua ja kansainvälistymistä, Kim Gran sanoo. Kim Gran korvaa hallitustyöstä väistyvän rakennusneuvos Ben Grassin. Pohjola Rakennus Group PRG Oy kiittää Grassia kuusi vuotta kestäneestä hyvästä hallitustyöskentelystä. Tulevaisuudessa Grass toimii yhteistyössä joidenkin konsernin tytäryhtiöiden kanssa.

Vuoden pohjolalainen on

Titta-Maria Koivula Titta-Maria Koivula valittiin vuoden 2016 pohjolalaiseksi johtoryhmässä 9.2.2017. Perusteluina olivat Titan lämmin ja ystävällinen asenne, joka on tehnyt koko konsernin henkilöstöön vaikutuksen, sekä kärsivällinen suhtautuminen kysymyksiin ja ongelmiin, joita palkanlaskentaan ja sähköisen työpöydän tunnuksiin liittyen on vuoden varrella tullut. Onnea vuoden pohjolalaiselle, ja kiitokset palveluhenkisyydestä kaikkia työkavereita kohtaan!

18


POHJOLA RAKENNUKSESSA TAPAHTUU

Pohjola Rakennus sai merkittävän huomionosoituksen Lontoon ja Milanon pörssien omistajayhtiöltä:

”Euroopan talouskasvun vauhdittaja” Lontoon ja Milanon pörssien omistajayhtiö London Stock Exchange Group (LSEG) on laatinut ”1000 Companies to Inspire Europe” -raportin tuhannesta eurooppalaisesta kasvuyrityksestä, jotka se näkee ”kiinnostavimpina ja dynaamisimpina”, ja jotka se arvioi avainasemaan talouskasvun vauhdittamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Mukaan mahtui 20 suomalaisyhtiötä, joista yksi on Pohjola Rakennus. LSEG:n toimitusjohtaja Xavier Rolet sanoo raportin esipuhessaan, että dynaamisten pienten ja keskisuurten yritysten vetämä eurooppalainen talous on ”epähauras”. Tällä hän viittaa libanonilais-amerikkalaisen talous- ja tilastotieteilijä Nassim Nicholas Talebin Musta joutsen -teoriaan. Teorian mukaan tietyt asiat, kuten yritykset, ovat hauraita yllättävien ja epätodennäköisten tapahtumien kielteisille vaikutuksille, kun osa taas hyötyy niistä. Talebin teoriaa mukaillen valitut 1000 yritystä ovat eu-

rooppalaisen liiketoiminnan immuunijärjestelmä, joka kehittää vastustuskyvyn taloudellisille epävarmuustekijöille. LSEG:n toimitusjohtaja Xavier Rolet: ”Julkaisu [1000 Companies to Inspire Europe] on syntynyt halustamme jakaa tietoa asiasta, josta olemme varmoja: nämä yritykset ovat Euroopan talouden tulevaisuus ja eteenpäin vievä moottori. Ainoastaan ne [menestyvät pienet ja keskisuuret kasvuyritykset] voivat parantaa Euroopan krooniset taloudelliset ongelmat ja toimia korkealaatuisten työpaikkojen luonnin ja talouskasvun vetureina.” Listatut yhtiöt olivat lisänneet työpaikkojaan keskimäärin kaksi kolmasosaa kuluneen kahden vuoden aikana. Pohjola Rakennus raivasi tiensä kovaan joukkoon, sillä liikevaihdon kasvu oli vauhdikkainta juuri rakennusalan yritysten keskuudessa – keskimäärin 138 prosenttia. Pohjola Rakennuksen liikevaihto nousi yli 151 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat olivat it- ja televiestintäala, vähittäiskauppa sekä lääketieteen ala. Pohjola Rakennus lukeutui viime vuoden 191 miljoonan liikevaihdollaan suurimpiin kotimaisiin yrityksiin listalla, kun muiden valittujen suomalaisyritysten liikevaihto oli keskimäärin 53 miljoonaa euroa.

Pohjola Korjausrakennus on Pohjola Rakennuksen uusin aluevaltaus

Konsernijohtaja Juha Metsälän mukaan kivijalka uudelle aluevaltaukselle on tukeva, sillä Pohjola Rakennuksen projektinjohtomalli ja asuntojen kehittämisen konsepti taipuvat hyvin myös korjausrakentamisen tarpeisiin. Yrityksellä on kokemuksensa puolesta hyvät lähtökohdat tuottaa asuntoja, jotka vastaavat sekä omistajien että asukkaiden toiveisiin. Uuden tytäryhtiön toimitusjohtajaksi on nimetty Esa Surakka, joka toimi aiemmin Lemminkäinen Talo Oy:ssä. Surakan mukaan tavoitteena on kasvattaa Pohjola Korjausrakennuksesta vahva haastaja muille alan urakoitsijoille pääkaupunkiseudulla, ja mahdollisesti myöhemmin myös muissa kasvukeskuksissa. Toiminta painottuu laajoihin peruskorjauksiin.

Pohjola Rakennuksen projektinjohtomalli ja asuntojen kehittämisen konsepti taipuvat hyvin myös korjausrakentamisen tarpeisiin. 19


ME t O M S E ee T E KA OHT/ k oht K KI r a k . fi K I KA hj ol a po

Uusia Pohjola-koteja H As. Oy Tampereen

Kalevan Kielo

As. Oy Kangasalan

Sarvijaakonkatu 23A, 33540 Tampere

Viputie 2, 36200 Kangasala

As. Oy Tampereen Kalevan Kielo nousee erinomaiselle paikalle Kalevaan! Naapurirakennusten kanssa Kielon kortteliin muodostuu suojaisa yhteispiha. Autot parkkeerataan kannen alle halliin. Kielon sijainti palveluita ja harrastuksia ajatellen on ihanteellinen. Alueelta löytyy päiväkoteja, peruskouluja, lukio sekä ammattiopisto. Julkiset kulkuyhteydet ovat sujuvat: läheltä liikennöi usea bussilinja ja suunnitteilla oleva pikaratikka tulee kulkemaan myös vierestä. Arvioitu valmistuminen kesällä 2018.

Ennakkomarkkinoinnissa Kangasalan Rekiälän kansallismaisemissa on Asunto Oy Kangasalan Kilanhovi. 5-kerroksisessa hissitalossa on 37 kpl raikasilmeisiä ja moderneja asuntoja, aina 28 m² yksiöstä, 74,5 m² kolmioon. Asunnoissa on tyylikkäät laatoitetut kosteat tilat, nykypäivän vaatimusten mukaiset tupakeittiöt/keittiöt, osassa asuntoja on erillinen vaatehuone. Huoneistoissa lasitetut parvekkeet ja 1. kerroksessa asuntopihat. Kotiovelta aukeaa laakea peltomainen maisema. Kangasalan kattavat palvelut muutaman kilometrin säteellä. Arvioitu valmistuminen 9-11/2018.

As. Oy Hämeenlinnan

As. Oy Kangasalan

Aurinkokatu 8, 13200 Hämeenlinna

Karin-Heikintie 2-6 E ja F, 36240 Kangasala

Ennakkomarkkinoinnissa oleva Asunto Oy Hämeenlinnan Vanilja sijaitsee Keinusaaren kaupunginosassa. Lähistöltä löytyy elämää ja ohjelmaa kaupoista ravintoloihin ja kulttuuritiloihin. Vanajaveden aallot liplattavat niin ikään aivan lähistöllä. Alue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa, jolla sijaitsee mm. vehreä ja historiallisesti tärkeä Varikonniemi. Asuntojen koot vaihtelevat 24 m2 yksiöistä 46,5 m2 kaksioihin. Kaikissa asunnoissa on joko terassi, parveke tai ranskalainen parveke. Arvioitu valmistuminen syksyllä 2018.

Kangasalan Vatialassa, Kaukajärven kupeessa on rakenteilla uusi taloyhtiö! Kaikki tarvitsemasi palvelut ovat aivan kulman takana. Koulu, päiväkoti ja neuvola sijaitsevat vieressä, kuten myös lähikauppa. Liutun uimarannalle ja Pitkäjärven sekä Kaukajärven rantojen ulkoilumaastoihin on vain kivenheitto. Tampereelle on loistavat liikenneyhteydet joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Taloyhtiön tontti on oma ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Arvioitu valmistuminen kesä/syksy 2017.

Vanilja

20

Kilanhovi

Tallimäki


Hämeessä ja Turussa! As. Oy Turun

Linnanpiha

Michailowinkatu 9, 20100 Turku

Pohjola Rakennus on näyttävästi mukana luomassa Kakolanmäen uutta ilmettä. Entisen vankilan jyhkeän Länsisellin edustalle nousee pian As. Oy Linnanpiha. Rinteeseen rakennettava kerrostalo edustaa uuden vuosituhannen arkkitehtonista ajattelua, silti kunnioittaen historiallista ilmettä. Linnanpihaan tulee kaikenkokoisia asuntoja yksiöistä aina upeisiin, noin sadan neliön 4h+k-kulmahuoneistoihin. Talon ulkosivun puoleisissa asunnoissa on kaikissa reilun kokoinen, koko asunnon levyinen lasitettu parveke. Sisäpihan puolen yksiöihin ja kaksioihin tulee kiva pieni parveke tai ranskalainen parveke. Koko korttelin valmistuttua sen sisään muodostuu suojaisa, viihtyisä piha. Sen ytimeksi tulee pyöreä oleskelualue, joka jo leikkisällä muodollaan, ympyränä keskellä neliötä, kutsuu asukkaita puoleensa. Ennakkomarkkinoinnissa.

Skanssi – ympäristöystävällis As. Oy Skanssin

Avain

Skanssinkatu 28, 20730 Turku

As Oy Skanssin Avain nousee Skanssin kauppakeskuksen viereen Skanssin alueelle, josta suunnitellaan uutta ekologista ja energiatehokasta kaupunginosaa. Läheinen ostoskeskus monipuolisine palveluineen ja hyvät liikenneyhteydet tukevat sujuvaa arkea. Turvallisen alueen yhteisöllisyyttä vahvistetaan yhteispihoilla ja taloihin suunnitelluilla yhteistiloilla. Energiatehokkuutta tuetaan aurinkopaneeleilla ja alueelle on kehitteillä kaksisuuntainen kaukolämpöverkko.

21


ME SO EEM teet T KA OHT/ k oh K KI r a k . fi K I a KA hj ol po

Uudenmaan kohteet As. Oy Helsingin

As. Oy Helsingin

Tankomäenkatu 8, 00950 Helsinki

Roihuvuorentie 21, 00820 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Niittypolku rakennetaan hyvien kulkuyhteyksien varrelle Mellunkylään - uudelle asuinalueelle Tankovainioon. Itäkeskuksen kattavat palvelut löytyvät noin kolmen kilometrin päästä ja alueen ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat erinomaiset. Päiväkodit sekä koulut sijaitsevat lähistöllä, eikä merenranta ole kaukana. Niittypolun asuntopohjat ovat tehokkaita ja niissä on otettu huomioon nykyaikaiset asumisen tarpeet. Kaikissa taloyhtiön asunnoissa on parvekkeet, paitsi ensimmäisen kerroksen asunnoissa, joissa on asuntopihat. Uniikissa 5. ker­roksen asunnossa on oma kattoterassi.. Asunto Oy Helsingin Niittypolku on Puolihitas-kohde. Asunnot valmistuvat arviolta marraskuussa 2018.

Urbaanin kylän keskelle, yhteisölliseen ja vehreään Roihuvuoreen rakennetaan upouusia koteja! Asunto Oy Helsingin Loimu on 5-kerroksinen asuinrakennus, jossa on runsaasti erikokoisia koteja eri elämäntilanteisiin, 33-neliöisistä yksiöistä 73,5-neliöisiin kolmioihin. Asunto Oy Helsingin Loimu rakennetaan aivan Roihuvuoren keskustaan. Yhtiöön rakentuu 59 huoneistoa ja 6 liiketilaa. Alueen palvelut ja bussipysäkki ovat tien toisella puolen, merenrantaan matkaa on alle kilometri. Yhtiön arvioitu valmistumisaika on lokakuu 2018.

Niittypolku

As. Oy Vihdin

As. Oy Porvoon

As. Oy Helsingin

Loiskaajantie 4, 03100 Nummela

Aleksanterinkaari 12, 06100 Porvoo

Vanhaistentie 1 a, 00420 Helsinki

Rauhalliselle paikalle, kuitenkin aivan Nummelan keskustaan rakennettavasta Asunto Oy Vihdin Pihlasta löytyy koti moneen elämäntilanteeseen, aina reilun 30 m2 yksiöstä 75 m2 kolmioihin. Asuntojen suunnittelussa on lähdetty liikkeelle ihmisten erilaisista tarpeista, ja siksi pohjaratkaisuja on monenlaisia. Kaikissa asunnoissa on parveke joko länteen tai etelään. Arvioitu valmistuminen 12/2017.

Asunto Oy Porvoon Toffeen ennakkomarkkinointi on alkanut. Slottsgården-korttelin asunnot ovat olleet todella suosittuja. Yhtiössä on 32 huoneistoa 31,5 neliön yksiöstä 67 neliön kolmioon. Yksiöissä on ranskalaiset parvekkeet, kaksioissa ja kolmioissa lasitetut parvekkeet. Nykyisten suunnitelmien mukaan Toffeen rakentaminen alkaa keväällä 2017 ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa arviolta kesällä 2018

Uusi Kannelmäki on nimensä veroinen. Vanhan ostoskeskuksen paikalle rakentuu uusi urbaani kylä, Sävelkortteli. Asunto Oy Helsingin Nuotista löytyy kompakteja, tarkkaan mietittyjä asuinneliöitä elämän eri vaiheisiin. Peruspalvelut ovat kaikki käden ulottuvilla. Lähistöltä löytyy koulut ja useita päiväkoteja. Lähijuna- ja bussiyhteydet keskustaan ovat erinomaiset.

Pihla

22

Loimu

Toffee

Nuotti


Keski- ja Itä-Suomen kohteet As. Oy Kuopion

As. Oy Jyväskylän

As. Oy Muuramen

Ruutikellari

Mannisenhuippu Tiilitehtaantie 48, 40270 Palokka

Sipiläntie 2, 40950 Muurame

Rakenteilla oleva Ruutikellari koostuu kahdesta talosta. Huolella suunnitellut, pohjaratkaisultaan tehokkaat ja laadukkaat asunnot rakennetaan Pihlajalaakson puiston viereen. Puijon upeat liikunta- ja virkistysmaastot ovat aivan Pihlajalaakson vieressä. Kaikki tärkeät palvelut ovat lähietäisyydellä. Myös julkiset joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa arviolta keväällä 2018.

Nyt ennakkomarkkinoinnissa on Asunto Oy Jyväskylän Mannisenhuippu. Huippupaikalle, uudelle Mannisenmäen alueelle rakennetaan laadukkaita kerrostalokoteja kuuteen kerrokseen. Huoneistokoot 26 m2– 60,5 m2, huoneistoja on mahdollisuus yhdistellä! Palokan monipuoliset palvelut ovat kivenheiton päässä.

Muuttovalmis Dominus sijaitsee aivan Muuramen keskustassa. Dominus on monipuolisesti suunniteltu ja soveltuu esim. ensiasunnon ostajille ja senioreille. Suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti esteettömyys. Kohteen välittömässä läheisyydessä on mm. terveyskeskus ja kauppakeskus.

Ruutikellarinkatu 5, 70340 Kuopio

Dominus

As. Oy Jyväskylän

Joenranta

Visakoivunkuja 4,6,8,10, 40520 Jyväskylä

Äijälänjoen rantaan on rakenteilla uniikki ja tasokas pienkerrostalokokonaisuus, joka on yhdistelmä asumisen laatua ja upeita maisemia. Huoneistokoot 32-84 m2. Asunnoissa tarjolla mm. koko huoneiston levyinen lasitettu parveke sekä huoneistokohtainen ilmanvaihto. Lämmitysmuotona kaukolämpö / vesikiertoinen lattialämmitys. Arvioitu valmistuminen syksy 2017.

23


Koti kaupungin katolla Puistomiljöö keskellä keskustaa

Koe Tampereen vuosirenkaat

PMK-Torni luo vanhan radanvierustan kupeeseen jälleen uutta elämää 12 kerroksen ja 76 upean muuttovalmiin kodin voimin. Vaaleat pinnat ja suuret ikkunat lisäävät valoisuutta ja avaraa tuntua, lasitetut parvekkeet puolestaan lisää oleskelutilaa. Maisemat ovat kaupungin kermaa. Ylimpien kerrosten asunnoista voi ihailla Tamperetta jokaisesta ilmansuunnasta: Näsijärveltä Juhannuskylän ja ydinkeskustan kautta Tammelaan, Kalevaan ja Armonkalliolle. Asuntojen kokoluokka liikkuu 28,5 neliöstä aina 107,5 neliöön asti. Tornin sisätiloihin on rakennettu oleskelutila, joka toimii myös tunnelmallisena talvipuutarhana. Oleskelutilojen lisäksi taloyhtiöstä löytyy myös toinen terassi sekä sauna. PMK-Tornissa voit asua kivenheiton päässä keskustan palveluista, ja kuitenkin omassa rauhassa puistomaisessa miljöössä. Myös Kaupin metsät, urheilumaastot, uimarannat ja leikkipuistot ovat aivan likellä. Tammelan itäosista löytyy Puu-Tammela suojelukohteineen.

PMK-Tornin suunnittelussa inspiraatio kumpusi puuvillan kutomisessa käytetystä reikäkortista. PMK oli 1900-luvulla tekstiilialan keskus. Se yhdisti kotimaiset puuvillayritykset ja oli kaupungin merkittävin työllistäjä. Puuvillatehtaiden historia näkyy Tammelassa edelleen. Vanha rautatie muistuttaa puuvillateollisuuden rahtijunista, kiireisestä kauppakeskittymästä puolestaan kulman takaa löytyvä yli satavuotias Tammelantori, joka on kaupungin ainoa ympärivuotisessa käytössä oleva kauppatori. Näinä päivinä Itsenäisyydenkadun ja Kekkosentien väliin sijoittuva Tammela on Tampereen keskustan sympaattinen ja kodikas helmi. Tammelan pitkä historia näkyy myös palvelutarjonnassa; vieretysten seisovat muun muassa yksi maamme vanhimmista ja perinteikkäimmistä jalkapallostadioneista sekä Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva brittityylinen pubi. Kahviloiden, ravintoloiden, pubien ja terassien tarjonta on Tammelassa kauttaaltaan kattava.

HÄME

|

KESKI- JA ITÄ-SUOMI

|

LÄNSI-SUOMI

|

UUSIMAA

|

INFRA

|

KORJAUSRAKENNUS

Keskus 020 775 9600 | pohjola@pohjolarakennus.fi | www.pohjolarakennus.fi Suomen parhaat työpaikat Finland

2017

Arvoa asiakkalle 2017  
Arvoa asiakkalle 2017