Page 1

arttu ARTTUASUNNOT OY:N JULKAISU HYVÄN ASUMISEN EDISTÄMISEKSI / 2015

Asuminen on enemmän kuin asunto s. 3 | Hankesuunnittelu kaiken perusta s. 7 Kaikki toimii, asukkaiden arkikin s. 8 | Artun ammattitaitoa tarvitaan s. 15


Asuminen enemmän kuin pelkkä asunto Sisällys 4

ARTTU-KONSERNIN PALVELUT

5

UUSI HOIVAKOTI VANHAN VUOKRATALON TILALLE

7

HANKE SUUNNITTELUN OSAAMINEN KAIKKIEN HYÖDYKSI

8

KAIKKI TOIMII – ASUKKAIDEN ARKIKIN

HOIVAKOTI SUUNNITELLAAN SEKÄ KÄYTTÄJÄLLE ETTÄ ASUKKAALLE

12

LUOTTAMUS HYVÄN YHTEISTYÖN PERUSTA

10

14

ARTUN FAKTAA

15

4041 0209 Painotuote

RAALI PAIN UT

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

2

E UOT OT

HIILIN E

ARTUN AMMATTITAITOA TARVITAAN

Julkaisija: Arttuasunnot Oy - Ara-asuntojen tuotannon ammattilainen Tuotanto: Leka-Viestintä Oy / Leena-Kaisa Simola Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainio Oy / Kalle Tuominen Kansikuva: Nina Marjomaan ja Seppo Huttusen kuvasi Petri Koivisto Paino: Hämeen kirjapaino Painos: 2000 kpl Arttuasunnot Oy, Pasilan puistotie 2 A, 00240 Helsinki www. arttuasunnot.fi

ARTTU-JULKAISU | 2015

Arttuasunnoissa ei mietitä pelkästään asuntojen tuotantoa, vaan asumista laajemmin. Innovaatioiden kautta kehitetään asumista tavalla, jota tarvitaan yhteiskunnassa juuri nyt. Teksti / Päivi Karvinen Kuvat / Olli Urpela

rtun tarina lähti liikkeelle viitisen vuotta sitten, kun valveutunut miesporukka, nykyinen yhtiön hallitus, totesi suomalaisen asuntopolitiikan tilan surkeuden. Kukaan ei enää halua kehittää valtiontukemaa asuntotuotantoa eikä ketään kiinnosta asuntopolitiikan kokonaiskuva. Tarvittiin toimija, joka analysoi, haluaa vaikuttaa ja myös toimii. – Halusimme käyttää rakennuttamisen ja rahoituksen asiantuntemustamme sekä laajaa suhdeverkostoamme yleiseksi hyödyksi. Ei meitä seitsemänkymppisiä miehiä enää kiinnostanut oman sijoituksen tuotto, vaan asuntopoliittinen vaikuttaminen ja mielihyvä siitä, että saa jotain aikaan, toteaa Arttuasunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Nurminen, jonka ideamyllystä ovat syntyneet monet yhtiön kehityshankkeet.

Hoivakodeista kyläkeskuksia – Ennen kokoonnuttiin kylän koululle yhteisiin rientoihin. Nyt kouluja suljetaan ja kuntien vanhenevalle väelle rakennetaan


van puoli miljoonaa asukasta vuoteen 2030 mennessä. – Nyt tarvitaan paljon pieniä tehokkaasti suunniteltuja ja kohtuuhintaisia asuntoja hyvien kulkuyhteyksien varrelle, toteaa Nurminen.

Suorarahoitus järjestelmän avuksi Kehitysideoita on synnytetty myös rahoitukseen. Valtion tukijärjestelmät on todettu riittämättömiksi tämän ajan vaateisiin. – Olemme vieneet eteenpäin suorarahoituksen kehittämistä. Siinä valtion lainarahoitus korvattaisiin sijoitusrahoituksella. Eläkevakuutusyhtiöille pitäisi saada mahdollisuus merkitä esimerkiksi Arttuasuntojen liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja tuotannon rahoittamiseksi, ehdottaa Nurminen. Nurminen visioi myös, että kiinteistörahastot voisivat olla osa Arttuasuntojen tulevaisuuden toimintaa. – Arttu perustettiin alun perinkin, kun haluttiin luoda Suomeen hyvää asumista. Siksi sillä olisi hyvät edellytykset olla eettinen sijoituskohde, perustelee Nurminen.

Etukenossa sote-uudistukseen

hoivakoteja. Niistä voisi tulla uusia yhteisöjen sydämiä, visioi Nurminen. Nykyaikaiset hoivakodit ovat hyvin varusteltuja tiloja, joita olisi järkevää hyödyntää tehokkaammin. Samalla tuettaisiin kyläkeskusten yhteisöllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. – Vaikka nuoret muuttavat kaupunkeihin, hoivakoteja tarvitaan pienillekin paikkakunnille turvaamaan kuntiin jäävien vanhuksien asumispalvelut. Hoivakodilla on myös merkittävä työllistämisvaikutus, sillä 60-paikkainen hoivakoti työllistää 40–50 työntekijää, korostaa Nurminen. Nurminen on tyytyväinen siitä, että hoivakotien merkitys pienten paikka-

kuntien elinmahdollisuuksien kehittämisessä on ymmärretty pikkuhiljaa myös ARA:ssa. Toimintaa rajoittavia säädöksiä mietitään lievennettäväksi.

Työsuhdeasuntojen uusi tuleminen Arttuasunnot tuottaa ensisijaisesti erityisasuntoja, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on rakennuttaa myös työsuhdeasuntoja samalla idealla kuin hoivakoteja. Talot vuokrattaisiin kokonaisuudessaan hoiva- ja palvelualojen työnantajille, jotka vuokraavat asunnot työntekijöilleen. Kaupunkeihin arvioidaan muutta-

Innovatiivisen toiminnan lähtökohta on, että katsotaan riittävän ajoissa tulevaisuuteen. Nurminen katsoo jo sen ajan yli, kun maahamme on vihdoin saatu synnytettyä toimiva sote-uudistus. Nykyiset 300 kuntaa eli Arttuasuntojen kumppanien määrä voi jonkin ajan kuluttua olla vain 19-sotealuetta. – Kukaan ei vielä tiedä, mitä tapahtuu. Jos kykenemme olemaan muita innovatiivisempia ja ennakoimaan kuntien tulevat tarpeet, se tuo meille kilpailukykyä, pohtii Nurminen. Nurminen näkee hoiva-asumisen tulevaisuudessa myös palvelusetelit. Arttuasunnoissa onkin jo mietitty hoiva-asumisen kevytmallia, jotta hoivapalveluiden äärelle pääsisi asumaan jo ennen kuin on tarvetta monisairauksien hoitoon. – Tulevaisuudessa vahvoja tekijöitä tällä alalla ovat myös ne, jotka pystyvät hyödyntämään hoiva-asumisen rakentamisessa lähiöiden ja muiden vastaavien alueiden käyttöä vaille jäävät kiinteistöt, toteaa Nurminen ja on selvästi jo miettinyt siihenkin sopivia toimintamalleja. ARTTU-JULKAISU | 2015

3


ARTUN PA LV E L U KONSEPTIT Hallinto ja palvelut

Hankekehitys

Hankesuunnittelu Aluekehitys

Rakennuttaminen – SARA

Rakennusaikainen hallinto

Rakennuttaminen

Kiinteistömanageeraus

Valvonta

Innovaatiot

Taloushallinto

TaTe

Arttu – palveluksessanne Arttu-konserni on hyvän asumisen tuottaja, jonka palvelut on kehitetty erityisesti kuntien tarpeeseen. Hoiva- ja palveluasuntojen rakentaminen, rakennuttaminen, omistaminen ja ylläpito eivät ole välttämättä kunnan ydintoimintaa. Näiden asuntojen tarve on kuitenkin suuri ja se kasvaa koko ajan. Tarve on myös paikallista eli ratkaisuja tarvitaan niin kasvukeskuksissa kuin pienemmissä maaseutu-kunnissakin. Hoiva- ja palveluasuntojen tuottamisessa erityisosaamista tarvitaan jo tarvekartoituksesta alkaen. Oikeat päätökset vaativat aitoa arviointikykyä. Hankesuunnittelussa tehdään isoja päätöksiä, jotka määrittävät rakennuksen kustannukset sen koko elinkaaren ajalta. Kattavaan tieto-taitoon ei teoria riitä, vaan myös kokemuksen ääntä on kuunneltava. Hoiva- ja palveluasuntojen tuotta-

4

ARTTU-JULKAISU | 2015

misessa on aina edistettävä yhteistä etua – jopa hyvinkin epäitsekkäästi.

Selkeä kokonaisuus Arttu tarjoaa asiakkaille helppoa tapaa saada hankkeelle rahoitus, rakennuttamispalvelut ja hallinnolliset palvelut. Artun toiminnan perustana on halu vaikuttaa, ottaa vastuuta ja saada työlle myös tulosta. Se edellyttää rohkeutta ottaa esille vaikeitakin asioita. Rakentamisnopeutta vauhdittamaan Arttu on luonut yhteistyössä rakennuttamisen ammattilaisverkostonsa kanssa toimintamallin, jonka avulla perinteisen rakentamisen aikatauluja pystytään lyhentämään.

Välivuokraus yleistymässä Välivuokraukseen perustuva sopimusmalli on kunnalle kannattava tapa järjestää asukkailleen turvallinen asumisratkaisu ja itselleen pääomaa sitomaton asunto- ja palveluntuotantomalli. Kunnan välivuokratessa palvelutalokiinteistön sosiaalisen asumisen käyttöön, rakentamiseen sitoutunut ALV saadaan vähennettyä. Näin ALV ei jää rasittamaan rakennuksen arvoa eikä asukkaiden vuokraa. Välivuokraus ei aiheuta kunnalle ylimääräisiä kustannuksia, koska palvelutalon operaattori kantaa täyttöasteen riskin.


Veli-Pekka Naumasesta ja Tino Nurmesta näkee, miten hyvin kaupungin ja rakennuttajakonsultin yhteistyö sujuu.

Teksti / Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Marjaana Malkamäki

Uusi hoivakoti

vanhan vuokratalon tilalle

Oriveden kaupungin omistamassa vuokratalossa oli tyhjiä asuntoja, huono kunto ja paljon lainaa jäljellä. Uudelle hoivakodille oli tarve. Näille asioille löytyi yhteinen ratkaisu. un asumispalvelupäällikkö Veli-Pekka Naumanen tuli Oriveden kaupungin palvelukseen vuonna 2012, hänen tärkein tehtävänsä oli tervehdyttää kaupungin omistamien vuokratalojen taloudellinen tilanne. Haaste oli melkoinen. Taloista suurin osa on rakennettu 70- ja 80-luvuilla pienillä budjeteilla ja vuosien aikana on pakon edessä ”säästetty” lisää jättämällä kiinteistöjen tarvitsemia kunnostuksia väliin ja nyt suuri korjausvelka on iso kysymys tervehdyttämisessä. – Kiinteistöjen negatiivinen kierre alkaa huonosta käyttöasteesta. Oriveden kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste

on ollut pitkään noin 80 prosenttia eli viidennes vuokratuloista on jäänyt saamatta, Veli-Pekka Naumanen kertoo. Hän laati suunnitelman Oriveden kaupungin aravavuokratalojen talouden tervehdyttämiseksi. – Meidän täytyy vähentää asuntojen määrää vastaamaan kysyntää purkamalla epäkurantit kohteet ja keskittämällä voimavarat jäljelle jäävien asuntojen kunnossapitoon ja vuokrauskelpoisuudesta huolehtimiseen. Muuten voimavarat eivät riitä, Naumanen kiteyttää. – Tämän lisäksi on kehitettävä yhtiöitä muutenkin. Leveällä rintamalla etenevässä kehittämisohjelmassa on puututtava muun muassa hallintoon, lainasalkkuun, markkinointiin, talotekniikkaan ja kunnossapitoon. >> ARTTU-JULKAISU | 2015

5


Rakennuttajan osaaminen ja kokemus on kullanarvoista. Tilaa uudelle Kaupungin vuokrataloista kolme päätettiin purkaa. Niiden joukossa on vuonna 1978 valmistunut 30 asunnon yhtiö. Talossa ei ole tehty mitään korjauksia sen valmistumisen jälkeen. Kiinteistön aravalainasta oli edelleen 80 prosenttia maksamatta. Lainan korko, kahdeksan prosenttia, oli ajalta, jolloin inflaatio söi pääomaa Ennen purkupäätöstä selvitettiin peruskorjauksen mahdollisuus, mutta korjausaste olisi noussut 80-90 prosenttiin, kun ARAn ohjeiden mukaan se ei saa ylittää 70 prosenttia. Toisaalta Orivedellä oli tarve vanhusten hoivakodille, sillä vanhuksia hoidetaan kaupungin omalla vuodeosastolla ja ostopalveluina muissa kunnissa. Se on kallis ratkaisu. Väestö on kasvanut vain prosentin vuodessa, mutta vanhusten määrä on silti voimakkaassa kasvussa. – Kun uusi hoivakoti valmistuu, kaupunki säästää vanhusten hoidossa 200 000 euroa vuodessa, Naumanen kertoo. Purkamiselle on haettu purkuavustusta ja purkuakordia valtiolta. Avustus ja akordi kattavat noin puolet purkamiskuluista ja valtion lainan takaisinmaksusta.

Hankesuunnittelu kaiken perusta Veli-Pekka Naumanen sanoo, että hankesuunnittelulla on olennainen merkitys hoivakodin rakennusprojektin ja lopputuloksen onnistumiselle. – Hankesuunnittelussa lyödään lukkoon lähes kaikki projektin kustannukset ja varmistetaan, että lopputulos vastaa tilaajan käytännön tarpeita. Siksi halusinkin mukaan mahdollisimman kokeneen rakennuttajakonsultin. Insinööritoimistot osaavat teknisen rakennuttamisen, mutta me tarvitsimme paljon muutakin eli osaamista palvelutalojen suunnitteluun sekä rakennusaikaisen hallinnon ja rahoituksen hoitovastuun, sillä vuokrataloyhtiön resurssit on mitoitettu normaalin toiminnan pyörittämiseen. Kilpailun myötä rakennuttajaksi tuli Suomen Aluerakennuttaja Oy Sara, joka on omistuksen kautta osa Artun yhty-

6

ARTTU-JULKAISU | 2015

mäkokonaisuutta kuulumatta kuitenkaan konserniin. – ARAn rahoittamia erityisryhmien hankkeita on harvoin, joten osaamisen ajan tasalla pitäminen jatkuvasti muuttuvassa säädösviidakossa ei ole järkevää. Toiminta ARAn kanssa vaatii myös henkilökohtaisia kontakteja. Meillä pitää olla projektissa kumppani, joka tekee näitä hommia leipätyökseen, Naumanen toteaa. – Hankesuunnittelussa rakennuttajan osaaminen ja kokemus muista kohteista on kullanarvoista. Miksi ei laitettaisi kiertoon niitä parhaita toimintamalleja, joita on jo muualla opittu eli ”hyvät käytännöt” kaikkien hyödyksi.

Hyvä paikka hoivakodille Uusi 46 asukkaan hoivakoti valmistuu ensi vuonna lähelle Oriveden keskustaa, lähes järven rannalle. – Tämä projekti on esimerkki siitä, miten monta hyvää asiaa saadaan kuntoon, Arttuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Tino Nurmi sanoo. – Kaupunkien ja kuntien asuntojen vuokramarkkinat tervehtyvät, kun puretaan huonoja pois ja rakennetaan tilalle asuntoja nykyisen tarpeen ja vaatimusten mukaan. – Yleensä vanhat kiinteistöt sijaitsevat olemassa olevan asutuksen ja palvelujen lähellä, mikä on paras paikka myös palvelu- ja hoiva-asunnoille. Kun saadaan kunnan vanhukset takaisin omaan kuntaan, se tuo kuntaan myös työpaikkoja, Nurmi listaa. Sekä Naumanen että Nurmi kiittelevät myös Oriveden kaupungin tapaa toimia. – Orivedellä poliittisten päättäjien kanssa ei ole tarvinnut taistella, vaan he ovat ymmärtäneet hoivakodin tarpeellisuuden yksimielisesti. Pienessä kunnassa viranomaisilla on omat sektorit hyvin hallussa ja saan heiltä aina asiantuntevia vastauksia nopeasti. Täällä ajattelutapa on ratkaisukeskeinen, Naumanen toteaa. Tino Nurmen mukaan Oriveden virkamiesten työhuoneissa ovat myös ovet avoinna. – Aina voi mennä keskustelemaan ja kaikki ongelmat ratkaistaan yhdessä.

Vanha vuokratalo saa väistyä uuden ja tarpeellisen hoivakodin tieltä. Veli-Pekka Naumasen (vas) ja Tino Nurmen mukaan ratkaisu tervehdyttää Oriveden kaupungin vuokra-asuntomarkkinoitakin.


Hankesuunnittelun osaaminen kaikkien hyödyksi Vanha totuus ”hyvin suunniteltu, puoliksi tehty” pätee myös hoivakoteihin. Erityiskohteiden suunnittelu vaatii osaamista, jota kaikilla ei ole. Arttuasunnot antaa oman osaamisensa kuntien käyttöön. rttuasunnoissa on kertynyt valtava määrä tietoa ja kokemusta hoivakotien suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Nyt tätä tieto-taitoa on hyödynnetty konseptoimalla hoivakotien hankesuunnittelu tehokkaaksi malliksi. – Olemme jäsentäneet hoivakoteihin liittyvän tiedon siten, että hankesuunnittelussa päästään vaikuttamaan oikeisiin asioihin oikeaan aikaan, arkkitehti Juri Pelkonen Arttuasunnot Oy:stä kertoo. Artun hankesuunnittelu-palvelun tavoitteena on hoivakotien tehokas tilasuunnittelu sekä rakennuksen luonteva toiminnallisuus sekä työntekijöiden että asukkaiden kannalta. – Jo hukkaneliöiden karsiminen säästää rakennuskustannuksissa. Hyvällä suunnittelulla palveluntuottajien työ tehostuu, jolloin myös palvelun kustannukset pysyvät kurissa. Ja asukkaiden viihtyisyyttähän ei voi rahassa edes mitata, Juri Pelkonen huomauttaa.

Järkevä, yhteinen ratkaisu Juri Pelkosen mukaan hoivarakentamisen eri osapuolten näkemykset tulee ottaa hankesuunnittelussa huomioon järkevästi siten, että kokonaisuus pysyy hallinnassa. Esimerkiksi muuttuvat säädökset on syytä tietää aina tarkoin. – Artun hankesuunnittelun palvelu tuo projektiin alan parhaan ja ajantasaisimman tiedon, Juri Pelkonen toteaa. Palvelu ei ole suunnattu vain tietyn tyyppisiin tai kokoisiin kuntiin saati projekteihin, vaan sitä voidaan soveltaa tapauskohtaisesti. – Vaikka hankesuunnittelu kuulostaakin kylmältä tuotteelta, on varsinkin hoivakotien tuottamisessa monta inhimillistä tekijää mukana. Eri osapuolet saavat äänensä kuuluviin ja toiveita peilataan malliratkaisuun. Näin voidaan yhdessä hakea toimivin ratkaisu, Juri Pelkonen toteaa.

ARTTU-JULKAISU | 2015

7


Teksti / Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Petri Koivisto

Arttu hoiti hakemusten paperitöiden savotan.

– Hoivakodin asukkaalle talo on hänen kotinsa, joten tilojen tulee olla kodinomaisia, Seppo Huttunen Iitin Vuokra-asunnot Oy:stä muistuttaa. Arttuasuntojen hallintojohtaja Nina Marjomaa on kuulolla.

Kaikki toimii - asukkaiden arkikin

Vanhusten hoivakoti Iitissä on lähes loppusiivousta vaille valmis. Rakennusprojekti on sujunut hyvin ja eri osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. – Tällaista toimintamallia ei voi kuin suositella!

äin sanoo Iitin Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Huttunen. Lauseellaan hän viittaa yhteistyöhön Arttuasuntojen kanssa. – Jos kunnalla ei ole itsellään kokemusta ja näkemystä hoiva-asuntojen tuottamisesta, tietotaito on haettava jostain muualta. Erikoisosaamista tarvitaan jo suunnittelussa. Siinä vaiheessa päätetään, millainen talosta tulee eli miten asukkaiden arki sujuu.

Tarve ja kysyntä kohtasivat Iitin Vuokratalot Oy on Iitin kunnan omistama vuokrataloyhtiö, jonka

8

ARTTU-JULKAISU | 2015

vuokra-asunnoista suurin osa sijaitsee Kausalan kuntakeskuksessa. Nyt noin joka kymmenes iittiläinen on 75-vuotias tai sitä vanhempi, noin 12 vuoden päästä joka viides. Kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto on täyttynyt potilaista, jotka tulisivat hyvin toimeen hoivakodissa eivätkä lain mukaan vuodeosastolle kuuluisikaan. – Nyt Iitissäkin on vanhusten hoiva-asuminen hoidettu oikein, Seppo Huttunen toteaa katsellessaan uutta taloa. Huttusen mukaan hanke lähti lainsäädännöstä ja kunnan omasta tahdosta. Artun nimi mahdolliseksi rakennuttajapalvelujen tarjoajaksi tuli esille, koska Arttu oli ollut jo aikaisemmin yhteydessä Iittiin.

– Nyt meillä oli yhteinen intressi. Edellinen kunnanjohtajamme Pentti Toivanen sai projektin liikkeelle, Seppo Huttunen kiittelee. – ARAlta haettiin erityisryhmien investointiavustusta ja korkotukilainaa. Kunnan lausunnon lisäksi alkuvaiheessa pitää olla jo tontti varattuna ja rakennuksen luonnos valmiina, kertoo hallintojohtaja Nina Marjomaa Arttuasunnoista. – Arttu hoiti ARAlle kaiken paperityön, joka onkin uskomaton savotta, Huttunen kiittelee. Arasta tuli myönteinen päätös. – Investointiavustus oli melkein yllätys. Toinen lottovoitto oli Iitti-säätiöltä


ja Iitin kunnalta saatu huomattava avustus, Seppo Huttunen toteaa.

Hyvät kokemukset yhteen Näin aloitettiin 30 huoneiston hoivakodin rakentaminen. Iitin Vuokratalot osti Arttuasunnoilta rakennuttamispalvelut. Kodin tuleva palvelutuottaja Päijät-Hämeen Sosiaali- ja terveysyhtymän Peruspalvelukeskus Aava kytkettiin mukaan projektiin jo suunnitteluvaiheessa. – Suunnittelussa on järkevää ottaa huomioon myös palvelutuottajan kokemukset, toiveet ja tarpeet, Seppo Huttunen sanoo. Hän korostaakin, että suunnitteluun kannattaa panostaa sekä aikaa että asiantuntemusta.

Arttu hoiti hakemusten paperitöiden savotan. Iittiin valmistui Artun ”perusmummula”, jota Nina Marjomaan mukaan hiotaan aina tapauskohtaisesti. – Asuinhuoneiden ja muiden tilojen neliöt on määritelty. Hukkaneliöt on syytä saada pois, koska 24/7 -toimivan hoivakodin rakentaminen on joka tapauksessa suhteellisen kallista. Uusissa hoivakodeissa ei ole enää hoitajille omaa toimistoa, vaan he tapaavat asukkaat yhteisissä tiloissa. – Se lisää sekä turvallisuutta että viihtyvyyttä. Hoivatalon asukas hankkii huoneen omaksi kodikseen, joten tilojen tulee myös olla kodinomaisia, Huttunen lisää.

Myös kirjanpito hallinnassa Iitin Vuokratalot Oy:n yhteistyö Artun kanssa sisälsi enemmän kuin perinteiset rakennuttajapalvelut. Arttu hoiti myös rakennusajan kirjanpidon. Laskut kulkivat sujuvasti sähköisessä järjestelmässä tilaajan hyväksyttäväksi ja hoivakodin kirjanpito liitettiin ajallaan koko yhtiön tilinpäätökseen. – Meille jäi mahdollisimman vähän vaivaa eli ei voi valittaa, Seppo Huttunen kuittaa. ARTTU-JULKAISU | 2015

9


Teksti / Päivi Karvinen ja Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Johanna Sjövall ja Olli Urpela

Hoivakoti suunnitellaan sekä käyttäjälle että asukkaalle

– Hoiva- ja hoitotyöt sujuvat ja asukkaat viihtyvät, kun tilat on suunniteltu käyttäjien tarpeisiin, toteaa hoivakodin johtaja Mirja Koivisto.

ankaanpäässä Tapalankallion tehostetun valvonnan hoivakodissa on 60 asiakaspaikkaa neljässä 15 asukkaan ryhmäkodissa. Viimeiset 15 paikkaa otettiin käyttöön toukokuussa. – Eipä näitä tiloja tarvitse juuri markkinoida, kun ne myyvät itse itsensä, hoivakodin johtaja Mirja Koivisto sanoo. Tapalankalliossa on paljon apua tarvitsevia asukkaita, joiden hoivapalvelut on turvattu kellon ympäri. Hoivakodin palveluista vastaa Attendo. – Käytännön toiminnot sujuvat, kun tilat on tarkoitettu hoivaan ja hoitoon, Koivisto kertoo. Hän siirtyi Attendon palvelukseen oltuaan 25 vuotta töissä kunnalla. – Asukastyö on periaatteessa samanlaista, mutta yksityisellä sektorilla hoitohenkilökunnan työnkuva on laajempi. Pyrimme hoitamaan asukkaat yk-

10

ARTTU-JULKAISU | 2015

silöllisesti noudattaen Attendon arvoja ja laatutyötä – hoitoa sinua kuunnellen. Henkilökunta on hyvin sitoutunut sekä työhönsä että asiakkaisiin, Mirja Koivisto kuvaa. Siinä auttavat myös ajanmukaiset ja hyvin suunnittelut tilat.

Oma huone virkistää Mirja Koiviston mukaan asukkaatkin viihtyvät Tapalankalliossa hyvin. – Siirtyminen omasta kodista tai muusta hoitopaikasta uuteen ympäristöön on aina vähän haasteellista. Mutta selvästi sellaisetkin asukkaamme, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään, virkistyivät tänne päästyään. Oma huone ja oma tavarat ovat tärkeitä ja innostavat kuntoutumaankin, Koivisto toteaa. – Samoin asukkaiden omaiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä hoivakotiimme. Asukkailla on 25 neliön huoneet. Jo-

kaisessa ryhmäkodissa on sadan neliön ruokailu- ja olohuone. – Aina täytyy miettiä, miten konseptia voisi kehittää. Minä kaipaisin tänne vielä yhtä yhteistä tilaa, jossa voisi olla vaikka kuntoiluvälineitä. Tilaa voitaisiin käyttää henkilökunnan koulutukseen ja asukkaiden perhejuhliin sekä vuokrata vaikka ulos, Koivisto ideoi.

Yksilöllisyys lisää hyvinvointia Vantaalaisen Jokikartanon hoivakodin johtaja Nana Lahdensuun mielestä asukkaan yksilöllisyyden kunnioittaminen lisää ihmisen hyvinvointia. – Meillä Attendossa on motto, jonka mukaan annamme hoitoa sinua kuunnellen. Käytännössä se tarkoittaa hoivakodin arjessa, että kyselemme asukkaiden lempiruokia ja tarjoamme niitä tai suihkuun viedään silloin, kun se sopii parhaiten asukkaalle, kertoo Lahdensuu.


– Tapalankalliossa tehdään hoivatyötä vuorokauden ympäri. Työt sujuvat, kun tilojen suunnittelussa on otettu käyttäjän tarpeet huomioon, hoivakodin johtaja Mirja Koivisto sanoo.

- Varmistamme hoitotyön laadun asiakkaita kuuntelemalla ja sillä, että meillä on riittävästi hoitohenkilökuntaa, kertoo Jokikartanon hoivakodin johtaja Nana Lahdensuu.

Asukkaat ja omaiset ovat hoitokotiin tyytyväisiä. Unirytmi on myös tärkeä osa ihmisen yksilöllisyyttä. Jos joku on tottunut valvomaan pidempään, hän saa myös nukkua pidempään aamulla. Henkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että ruokailuväli ei venähdä liian pitkäksi. Asiakkaat ohjautuvat Jokikartanoon Vantaan kaupungin kautta. Asiakkaat voivat toki esittää toiveita haluamastaan paikasta, mutta kun paikkoja on kysyn-

tään nähden liian vähän, ei kaikkia toiveita voida toteuttaa. Lahdensuu toivoo kuitenkin valinnan mahdollisuuden toteutuvan pian. Laitospaikkoja vähennetään koko ajan ja kotihoitoa suositaan niin pitkään kuin mahdollista. Hoivakotien asiakkaat ovat yhä vanhempia ja heillä on monia sairauksia hoidettavana. – Kotihoidossa on puolensa, mutta

vaatii tarkkuutta tietää, kuka todella pärjää kotona, kertoo Lahdensuu. Tulevaisuus tuo tullessaan Lahdensuun mukaan myös hoidon räätälöinnin. – Uskon, että asiakkaalle siirtyy enemmän päätäntävaltaa ja asukas saa päättää, mitä tarvitsee. Se on tarpeen, sillä sairaan ihmisen ei pidä jäädä koneiston jalkoihin, korostaa Lahdensuu.

ARTTU-JULKAISU | 2015

11


Yhteinen projekti maaliin aikataulun ja budjetin mukaisesti. 12

ARTTU-JULKAISU | 2015

Timo Hiltunen Hartelasta ja Sanna Kujansuu Suomen Aluerakennuttaja Oy SARAsta tutkivat piirustuksia hymyssä suin. – Hyvässä yhteistyössä toimintamalli kehittyy ja tehostuu koko ajan, mutta sijaa jää myös huumorille.


Teksti / Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Marjaana Malkamäki ja Johanna Sjövall

Luottamus

hyvän yhteistyön perusta Hartela rakentaa Arttuasunnoille hoivakotia Porin Väinölässä. Rakennuttajan tehtävistä vastaa Suomen Aluerakennuttaja Oy - SARA. Keskinäinen luottamus on kasvanut useamman projektin myötä. okaisen rakennusprojektin urakoitsija valitaan tietysti kilpailuttamalla. – Mutta kyllä meiltä aina lähtee tarjouspyyntö myös Hartela Oy:lle, toteaa rakennuttajajohtaja Sanna Kujansuu SARAsta. Hartela myös antaa tarjouksensa ja on usein urakan saanutkin. Nyt on rakenteilla muistisairaille tarkoitettu tehostetun palvelun hoivakoti Porissa. Talo valmistuu elokuussa 2015. – Hyvän hankesuunnittelun jälkeen hoivakodin urakointi ei juuri muista projekteista poikkea. Porissa pienen haasteen antoi pehmeä maaperä, joka vaati yli kahdeksan kilometriä teräspaaluja, vastaava työnjohtaja Timo Hiltunen Hartela Oy:stä kertoo.

siin mahdollisimman nopeasti. Kompromisseja täytyy joskus tehdä, mutta nekin hoituvat yhteistuumin.

Koko ketju toimii Porin Väinölään valmistuvan hoivakodin tilaaja on Koy Artun Hoiva-asunnot ja se on Arttuasuntojen konseptin mukainen. Reilun kolmen tuhannen neliön taloon tulee 60 hoivapaikkaa kahdessa kerroksessa. SARA ja Arttu tekevät tiivistä yhteistyötä tarjoten kunnille hyvin hioutuneen, kustannustehokkaan ja aikaa säästävän asuntotuotantomallin. – Muissa tapauksissa Arttu on meil-

le yksi tilaaja muiden joukossa ja toimintamalli on kaikille sama, Sanna Kujansuu sanoo. Omistajan ja rakennuttajan tiivis suhde on kuitenkin suureksi eduksi toimintamallien kehittämisessä. – Kun samaa konseptia käytetään aina uudestaan, voidaan mahdollisia virheitä oikaista aikaisempien kokemusten perusteella, Timo Hiltunen lisää. Nyt rakenteilla oleva kiinteistö onkin jo kuudes hoivakoti, jonka työnjohtajana Timo Hiltunen toimii. – Suunnitelmien tulee olla jo aika lailla kiveen hakatut, kun urakkaan ryhdytään. Sitten vaan laitetaan palasia paikoilleen.

Yhdessä hyvä tulee Sanna Kujansuun ja Timo Hiltusen mukaan yhteistyössä on etua siitä, että osapuolet tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat entuudestaan. – Rakennuttajana arvostan urakoitsijan yhteistyökykyä ja -halua. Tärkeää on saada projekti yhteiseen maaliin budjetin ja aikataulun mukaisesti. Laadunhan pitäisi olla itsestään selvyys, mutta ei se aina ole niin, Sanna Kujansuu sanoo. – Hyvä yhteistyö vaatii avoimuutta. Ongelmat ratkotaan yhdessä eikä vastata toiselle, että tämä homma ei minulle kuulu. Keskinäinen luottamus rakentuu hiljalleen, mutta yksikin särö varjostaa kauan aikaa, Timo Hiltunen sanoo. – Rakennusprojekteissa on yleensä kireät aikataulut. Siksi rakennuttajakin joutuu usein vastaamaan lisäkysymyk-

Porin Väinölään valmistuu Arttuasunnoille 60-paikkainen muistisairaiden hoivakoti. Se on jo kuudes hoivakodin työmaa, jossa Hartelan Timo Hiltunen on vastaavana työnjohtajana. Näistä kolmessa on SARA toiminut rakennuttajana. ARTTU-JULKAISU | 2015

13


Arttu toimii

Arttu-tuotantoa Valmiina:

1262 asuntoa ja 30 Arttu-taloa (12/2014) • Alajärvi • Hamina • Heinola • Hämeenlinna • Iisalmi • Kankaanpää • Kemi • Kiuruvesi

Työn alla: • Espoo • Hattula • Hämeenkyrö • Inari

• Kouvola • Kuopio • Laitila • Lappeenranta • Lohja • Loimaa • Mikkeli • Orivesi

• Oulu • Pieksämäki • TeuvaRauma • Suonenjoki • Tornio • Turku • Uusikaupunki • Vantaa

367 asuntoa (12/2014) • Jämsä • Mynämäki • Oulu • Pori

• Saarijärvi • Teuva

Arttu-konsernin toimintavuosi 2014: Liikevaihto: 4,6 miljoonaa euroa Taseen loppusumma: 143 miljoonaa euroa

14

ARTTU-JULKAISU | 2015

valtakunnallisesti

Arttu-konserni tuottaa valtion tukemaa erityisryhmien vuokra-asumista kaikkialla Suomessa. Hankkeiden lähtökohtana on kunnan tarve.


Teksti / Leena-Kaisa Simola Kuvat / Olli Urpela

Artun ammattitaitoa tarvitaan – Hoiva-asuntojen järkevä tuotanto edellyttää säädösten täyttä remonttia, sanoo Risto Pontela.

leishyödyllinen Arttuasunnot perustettiin yhteiskunnalliseen tarpeeseen tekemään ja omistamaan hoiva-asuntoja. – Sellaisesta toiminnasta ei kovin moni muu ollut kiinnostunut. Kunnissa kuitenkin tarvitaan hoiva-asuntoja. Koska hoiva-asuntoja ei rakenneta usein, ei yksittäisessä kunnassa välttämättä ole tietoa, taitoa, kokemusta ja näkemystä tästä asiasta, Risto Pontela kuvaa todellisuutta. Pontela on Arttuasuntojen juuri eläkkeelle jäänyt edellinen toimitusjohtaja ja hänellä on 15 vuoden kokemus ARA-rahoitteisten asuntojen tuotannosta. Pontelan mukaan Artusta on nopeasti kasvanut merkittävä toimija yhteiskunnassamme. – Hoiva-asuntojen tuotannossa ARA kontrolloi paikkakunnan tarpeen ja urakkakilpailu määrittää rakentamisen hinnan. Lopputuloksen laadun ratkaisee ammattitaitoinen rakennuttaminen, jota Artulla on.

Tarpeen, ei säädösten mukaan Risto Pontelan mukaan Suomessa tarvitaan runsaasti lisää hoiva-asuntoja, joiden tuottaminen ei nykyisillä ehdoilla ole mahdollista. – ARAn asettamat ehdot pitää käydä läpi rehellisesti ja perin pohjin, jotta hoiva-asuntojenkin tuotanto saataisiin vastaamaan tulevaa tarvetta. Esimerkiksi ikääntyvien ihmisten varallisuus kasvaa, mutta heille hoiva-asuntoja ei voi tuottaa yhteistyössä ARAn kanssa

Rahoitusratkaisut uusiksi! asukasvalintaehtojen vuoksi, Pontela sanoo. – Onkin syntynyt vapaarahoitteisten hoiva-asuntojen hallintaan rahastoja, joissa annetaan sijoittajille aivan liian ruusuisia lupauksia. Ei ole tervettä sekään. – Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeesta puhuvat kaikki, poliitikot ensimmäisinä – mutta miksi kukaan ei tee mitään, Pontela ihmettelee. Hänen ytimekäs reseptinsä on: rahoitusratkaisut uusiksi. – Avustuksia ei pidä jakaa lähes automaattisesti, vaan oikeasti tarpeen mukaan. Korkotukilainajärjestelmä luotiin aikana, jolloin inflaatio hoiti velat. Nyt pitää luoda käytäntö, jossa vuokrat ovat realistiset ja lainat voidaan kuolettaa järkevässä ajassa. Pontelan mukaan hoivakodin rakennuttajalle myönnettävät investointiavustukset voitaisiin siirtää asukkaiden asumistukiin. – Koko rahoitusjärjestelmä pitää saada yksinkertaisemmaksi ja kevyemmäksi. Massiivinen byrokratia ja moninkertaiset kontrollit eivät palvele ketään.

ARTTU-JULKAISU | 2015

15


Uusien ratkaisujen aika Yhteiskuntamme vahva murros edellyttää uusia ratkaisuja myös asumiseen. Tämä koskee erityisesti hoiva- ja palveluasumista.

suminen ja palvelut tulevat nivoutumaan entistä tiukemmin yhteen ja yhteisöllisyyden vaatimus kasvaa. ARArahoituksen ehdot ja hallinnolliset esteet jarruttavat kehitystä, mutta muutosta on luvassa. Kasvukeskuksissa on erilaiset hoiva-asumisen tarpeet kuin maakunnissa. Suuri muuttoliike aiheuttaa toisaalla pulaa asunnoista, toisaalla asukkaista. Viranhaltijoita edellytetään joustavuutta, sillä samoja vaatimuksia ei voi edellyttää kaikkialla. Asioita tulee katsoa kokonaisuutena eikä vain yksittäisten tahojen omana etuna. Vapaarahoitteiset hoiva-asunnot yleistyvät kasvukeskuksissa, mutta maakunnissa julkisen rahoituksen osuuden pitää säilyä korkeana. 24/7 -hoiva-asumisen kustannuksista viime kädessä vastaa yhteiskunta. Kiinteistöjen osalta riskiä voidaan toki siirtää, mutta silloin on tiedostettava korkokulut. Hoiva-asuntojen rakennuttamiseen liittyy poikkeuksellisen paljon ohjausta, sääntelyä ja palvelutuotannon muutoksia. Muutoksessa täytyy pysyä mukana. Panostammekin Arttuasunnoissa hankekehityksen ja rakennuttamisen osaamiseen. Samaan yhtiökokonaisuuteen kuuluva Suomen Aluerakennuttaja Oy – SARA on erikoistunut hoivakotien rakennuttamiseen. Hyvää yhteistyötä on tehty useiden kuntien, hoiva-alan toimijoiden sekä kiinteistösijoittajien kanssa. Teknisen rakennuttamisen lisäksi hallitsemme hankesuun-

www.arttuasunnot.fi

nittelun, rakennusaikaisen taloushallinnon sekä ARA-prosessin. Olen iloinen siitä, että yhteistyömme eri viranomaisten kanssa on toiminut hienosti. Alalla selvästi arvostetaan haluamme kehittää asumista ja ratkaisukykyämme. Haluammekin olla edelläkävijänä luomassa parempia asuinympäristöjä kaikille niitä tarvitseville. Uusimpia tuotteittamme ovat taantuvien alueiden palveluasuminen sekä työsuhdeasuminen. Ensimmäisiä, matalapalkka-aloilla työskenteleville tarkoitettuja Arttuasuntojen työsuhdeasuntoja aletaan rakentaa syksyllä Vantaalle. Itse olen saanut olla aikaisemmin mukana hoivarakentamisessa sekä urakoitsijan että rakennuttajan roolissa. Nyt katson asioita omistajan näkökulmasta. Voin yhdistää työssä kokemukseni sekä kotoa perityn halun auttaa vähempiosaisia. Vaikka haasteet ovat isoja ja ongelmat joskus vakavia, ei arjen sitä tarvitse olla. Yhteinen innostus asiakkaiden, kumppaneiden ja työtovereiden kanssa auttaa monessa mutkassa - ja pieni pilke silmäkulmassa on mukavampi jatkaa.

Tulkintoihin selkeyttä ja avoimmuutta.

Tino Nurmi Toimitusjohtaja, Arttuasunnot Oy

Arttu  

Arttuasunnot Oy:n julkaisu hyvän asumisen edistämiseksi / 2015