Page 1

VILJELY

KONEET

KONEET

Tiril-ohra ja muut uutuudet

Jankkurilla suoraan sänkeen

Claas Avero kompakti tehopuimuri

MAATILAN

PIRKKA nro 4 • marraskuu 2012 • www.k-maatalous.fi

! ä ä s i .fi Lue l a

irkk

anp aatil

.m www

5

faktaa peittauksesta

Esittelyssä KONE-FORUMissa + Kasvinsuojelu: Tehoa rikkakasvien torjuntaan


TuoTTavaT lajikkEET

DEMONSTRANT Erittäin satoisa myllyvehnä • Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hehtolitrapaino • Hyvä taudinkestävyys

MAJONG UUTUUS!

BETTINA UUTUUS!

• Satoisin kevätrapsi • Korkein öljypitoisuus • Hyvä laonkestävyys

• Huippusatoisa • Eriomainen korrenlujuus • Valkokuorinen • Iso siemen ja hyvä hehtolitrapaino

Hybridikevätrapsi

Rehu- ja elintarvikekaura

Ryhdy K-maatalouden siementuottajaksi! • Perustamme uusia viljelyksiä viljoista sekä nurmisiemenistä • Laita yhteystietosi sähköpostitse siemen@kesko.fi ja otamme sinuun yhteyttä !

ETELÄN PAALINURMISEOS • Grindstad-timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö/kuivaheinäntuotantoon erinomaisesti

Laatu en n e si e m n t o tuota taa! at kann

Tavoitteena tuottavat nurmet!

PAALINURMISEOS • Pohjoisen tyypin timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Sopii 2 niiton nurmirehutuotantoon koko nurmenviljelyalueelle

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


MAATILAN

PIRKKA

nro 4 • marraskuu 2012

26 Kone-Forumilla oli vilskettä CLAAS AVERO 240 Tehoa kiihdytyskelalla

8

34 Talon neljäs CLAAS -paalain havaittua? Sivutoimiselle viljelijälle helppohoitoiset koneet ovat toiminnan edellytys.

48 Brando -hybridikevätrapsi Tero Kulju Pöytyältä testasi Brandoa viime kesänä ensimmäistä kertaa.

54 Pellon ketterä jättiläinen Elho Duet 7300 -niittomurskaimen ketteryyttä on vaikea uskoa todeksi. Omiin silmiin on kuitenkin uskottava.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

3


62 Red Tractor -Brittiviljelijän salainen ase

20 YaraVita Solatrel

Hoitaa kasvien ravinnepuutteita kasvukaudella.

22 CLAAS Disco 9100 C contour Lisää aikaa ainutlaatuiseen kesään.

52 He-Va sub Tiller Syysrapsin kylvö suoraan sänkeen.

58 Toimiva kone

Konehuoltaja Janne Kari Uuraisilta

38 K-maatalouden koetila Peittaustutkimukset käynnistyivät.

40 Kasvinsuojelu kuntoon Mustang Fortella, Toolerilla ja Comet Prolla saadaan

7 Pääkirjoitus

rikkakasvit ja taudit kuriin.

14 Jyväset

44 Siemenviljelijä Mika Illman Pellolla kasvaa Jonatan-timotein lisäksi

VAKIOT

Tiril ja SW Mitja –ohrat.

50 Arska kuivuri

Anna palautetta ja voita iPhone

71

16 Palveluksessa 32

Asiantuntija vastaa

46 Viljamarkkinat 62

Ennen vanhaan

Kuivaa automaattisesti ja vilja kiertää moitteettomasti .

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Eero Pajulahti, Kaisa Tiira, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Juho Vallivaara, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Vesa Tyni • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 4•2012


10v

MF 10 VUOTTA KESKOLLA Massey Ferguson –traktoreiden maahantuonti alkoi silloisen Maatalouskeskon toimesta 1.8.2002, joten kymmenen vuoden merkkipaalu on nyt saavutettu. Juhlimme työn merkeissä, tervetuloa kaupoille!

Juhlavuoden tarjousmallit:

Jubilee

MF5430

MF5450

Suorankaupan kampanjahinta alk.

Suorankaupan kampanjahinta alk.

36 950 €

40 950 €

92 hv / 379 Nm 16.9R34 ja 13.6R24 renkaat

alv 0%

Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l moottori, Tier 3 Dyna-4 vaihteisto 16 + 16 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 4 pikavaihdetta

107 hv / 416 Nm 16.9R38 ja 13.6R28 renkaat

alv 0%

Hydraulinen suunnanvaihto säädettävällä reaktionopeudella 100 l/min hydrauliikka saatavissa, erinomainen kuormainkäytössä Tilava, hiljainen ja ergonominen ohjaamo

Vielä den o u v u p lop siin toimituk

Kuvassa uusi MF 7600-sarja

Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. 010 53 034


Claas Euroopan Ykkönen

20

Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Suuri keskipakoisvoima – tehokas ja hellävarainen puinti

VUOTTA KESKOLLA

Tehokas APS-esikiihdytyskela – lisää tehoa ja tuottavuutta.

C450 ja C540 taittopöydät –monikäyttöisyyttä ja käytön helppoutta

TerraTrack –jousitettu kolmannen polven kumitelasto, 40 km/h siirtonopeus

Ennakkokaupan 2013 edut: Aito CLAAS C450 taittopöytä lisähinta vain C540 lisähinta

11.000 € 11.500 € alv 0%!

Kampanja voimassa

14.12.2012 saakka

Opintomatka Saksan Harsewinkeliin Euroopan johtavalle puimuritehtaalle edullisesti! Tutustu ennakkokaupan sivustoon www.ennakko2013.claas.com Malli

Avero

Tucano

Lexion

Tucano Hybrid

Lexion Hybrid

160

240APS

320

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 630APS 650APS 670APS 670APS

Työleveys, cm

430

430

490

540

540

600

600

660

600

660

660

750

Teho, hv

158

198

238

265

286

306

326

378

305

359

359

449

www.konekesko.fi

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

750

760

770

750

750

750

900

431

466

490

551


PÄÄKIRJOITUS

Vilkas Kone-Forum 2012

L

okakuun Kone-Forum 2012 houkutteli runsaasti maatalouden ja koneurakoinnin ammattilaisia Tampereelle. Tulevan kauden suunnittelu on nyt käynnissä ja ennakkohankinnat kiinnostavat. Ensimmäisenä päivänä väkeä oli ihan ruuhkaksi asti koneiden ympärillä. Esillä oli paljon uutuuksia, kuten Elhon Arrow 10500 Delta ja Claasin Disco 9100 C AS perhosniittomurskaimet, jotka herättivät mielenkiintoa urakointiluokassa. Kylvölannoitin Tume Titan esiteltiin koneyhdeistelmän CultiPack muokkaimen kanssa. Kokoonpano soveltuu myös suorakylvömenetelmään. Massey Fergusoninilta oli 7600-sarja kokonaisuudessaan ensi kertaa esillä Suomessa. Mallisto laajeni keväällä 2012 neljällä mallilla ja kattaa nyt teholuokan 140–280 hv. Palautteenne lehdestä on tärkeä. Saamme säännöllisesti palautetta monilta lukijoilta osoitteessa www. mcipress.fi/maatilanpirkka. Siellä voi arvioida lehden onnistumista artikkelikohtaisesti, lähettää terveiset ja antaa aihevinkkejä toimitukselle. Antamanne palaute käsitellään huolellisesti ja ehdotukset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tässäkin lehdessä on lukijoiden ehdottomia uutuuksia ja tiloilta tehtyjä artikkeleita. Näistä esimerkkeinä Brando hybridikevätrapsin viljely Pöytyällä ja viljelijöiden käytännön kokemukset kasvinsuojeluaineista Pohjanmaalla.

– Osaatko lypsää ja ajaa traktoria? isäntä kysyi tilan uudelta harjoittelijalta. Harjoittelija katsoi isäntää suurin silmin ja vastasi. – Traktoria osaan kyllä ajaa, mutta sen lypsämistä en ole vielä oppinut.

Toivotan teille hyviä lukuhetkiä ja rauhallista joulun odotusta

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 4•2012

7


Lisää tehoa kiihdytyskelalla TEKSTI Erkki Holma KUVAT Vesa Tyni

HHHHH CLAAS AVERO 240 Claas Avero 240 on puinti­ koneistoltaan pitkälti entisen Claas Dominator 150:n kaltainen. Puintikoneiston leveys on sama 106 senttimetriä. Puintitehossa on kuitenkin oleellinen ero puintikelan eteen asennetun kiihdytyskelan ansiosta. Sen alapuolella on oma varstasilta, ja kiihdytyskela irrottaa jo jyvistä 30 prosenttia. Samalla se tasaa olkimassan menoa varsinaiselle puintikelalle. Kela ei enää ”jurskahtele”. Puintiteho nousee viidenneksellä. 8

MAATILAN PIRKKA 4•2012


Puimurissa on 5,40 m leveä leikkuupöytä. Puintikoneiston teho riittää hyvin sillekin leikkuuleveydelle, jopa 7 tn ruiskasvustossa.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

9


Seuloilla ja kohlimilla on puintitappioiden ilmaisimet. Tappioiden nousu näkyy ohjaamossa olevalta monitorilta.

A

ja TIMO SOUKKIO Janakkalasta puivat syksyn Avero 240 -puimurilla 250 hehtaaria, ja ovat yhtä mieltä myyjän lupausten kanssa: sopivan kokoisella koneella on suuri teho. Hybridirukiin sato oli parhaimmillaan seitsemän tonnia hehtaarilta. – Puinti sujui rauhallisesti ja jumpsahtelematta, vaikka leikkuupöydän leveys on 5,40 metriä. Kun koneessa on kaksi kelaa ja kaksi varstasiltaa, tehostunut erotARI KUOTOLA

10

telukyky näkyi siinä, että edes vankassa ruiskasvustossa ei tappiomittari näyttänyt kohlin­tappioita. Ajonopeus oli 3,5–4 kilometriä tunissa, sanoo Kuotola. Puintitappiot syntyvät yleensä ensimmäiseksi kohlimilla, ei seuloilla. Kahden kelan ja kahden varstasillan ansiosta jyvät erottuvat oljista tehokkaasti jo ennen kohlimia.

Kiihdytyskela Kiihdytyskelan tehtävä on kaksi­ tahoinen: se pui osan jyvistä irti ja se nostaa puitavan massan nopeuden lähelle puintikelan nopeutta. Kiihdytyskelan nopeus on nimittäin 80 prosenttia puintikelan nopeudesta. Kun kelan nopeutta säädetään, kiihdytyskelan nopeus muuttuu samassa suhteessa. Myös varstasillan välys muuttuu samalla kertaa kummallakin kelalla.

Vaikka ensimmäisestä kelasta käytetään nimitystä kiihdytyskela, se on myös puintikela. Avero 240 on siten kahden puintikelan puimuri. Hankauslevyt saa Claas Averossa paikalleen kiihdytyskelan alle yhdellä vivun kääntämisellä. – Sen takia niitä tulee käytettyäkin, sanovat puimurikumppanukset. Kuotola käytti hankauslevyjä ohranpuinnilla silloin, kun vihneet pyrkivät jäämään kiinni. Rukiilla hän taas käytti niitä tehostamaan jyvien irtipuintia.

Leveä leikkuupöytä Puimuriin oli hankittu työleveydeltään 5,40 metrin leikkuupöytä. Se on monien mielestä tuon kokoiseen puimuriin liian suuri. Syksyn kokemusten jälkeen Kuotola ei enää kapeampaa ottaisi. Leveällä pöydällä ei ajonopeuden tarvitse olla suuri, ohralla ajettiin korkeintaan 6,5 kilometriä tunnissa. – Pöydän ehtii hallitsemaan paremmin. Kun puimuri on varustettu pöydän sivukallistuksella MAATILAN PIRKKA 4•2012


TEKNISET TIEDOT

4Seulasto

Seulapinta-ala 3,0 m2

4Kohlimet

Neljäosaiset, pituus 3,90 m, erotteluala 4,8 m2

4Viljasäiliö

5,6 m3, täyttöhälyttimet

4Leikkuupöytäleveydet

3,70–6,60 m, taittuva pöytä 4,50 m

4Moottori

6,6 l Caterpillar commonrail 198 hv

4Polttoainesäiliö

400 l

4Tappioiden valvonta

Tappioilmaisimet vakiona

4Vakiorengastus

Eturenkaat 750 R26, takarenkaat 14,5/75–20.

Syksyn kokemusten jälkeen Kuotola ei kapeampaa leikkuupöytää enää ottaisi.

3 FAKTAA • Kiihdytyskelan nopeus 80% puintikelan nopeudesta. • Hankauslevyjen käyttöönotto yhden vivun päässä. • Korkeussäätöön neljä esivalittavaa asentoa.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

ja automaattisella korkeuden­ säädöllä, automatiikka ehtii reagoida pellon epätasaisuuksiin paremmin. Kivikouruun ei koko syksyn aikana mennyt ensimmäistäkään kiveä, toteaa Kuotola Sängen korkeuden pöytä mittaa pöydän kummassakin päässä olevalla jousiparilla. Korkeudensäätöön voi ohjelmoida neljä eri korkeusasentoa, joista kaksi on varsinaista puintia ja toiset kaksi päisteajoa varten. Kun pöydän nostaa napin painalluksella päisteessä ylös, kaato­ kelan pyörimisnopeus laskee samalla minimiin. Muuten kaatokelan nopeus muuttuu puinnin aikana suhteessa ajonopeuteen. Averoon on saatavana työ­ leveydeltään monia pöytävaihto­ ehtoja. Tämä johtuu siitä, että samaa pöytämallia käytetään muis-

3,9 metrin pituisten kohlimien erottelukykyä parantavat olkimassaa kuohkeuttavat hangot. 11


Claas Averossa on vakiomittainen tyhjennystorvi. Sen pituus on riittävä, vaikka tyhjennys tehtiin useimmiten vauhdissa, perävaunulla rinnalla ajaen. Pöytä on 5,4 m leveä.

Puimurin peruuttamista ja pöytävaunun kiinnittämistä veto­ kitaan helpottavat kaksi kameraa. Toisella kameralla kuljettaja ­näkee ohjaamosta pöytävaunun aisan ja osaa sen avulla peruttaa oikeata linjaa pitkin. Toinen kamera näyttää vetokitaan ja sillä näkee vaunun kiinnittymisen. Pöytävaunu kulkee puimurin perässä vedettynä mutkia vähemmän oikoen kuin traktoriin vetokoukkuun kiinnitettynä.

Puinnin tarkkailu Kohlimet ovat neljäosaiset ja neliportaiset, ja pituutta niillä on 3,90 metriä. Kohlinpinta-ala on 4,80 neliömetriä. Kohlimien erottelukykyä parantavat kohlimien päällä olkimassaa kuohkeuttavat hangot. Seulapinta-ala on kokonaisuudessaan kolme neliömetriä ja pintaala tuntui olevan riittävä. sakin ja isommissa Claasin malleissa. Siihen on saatavana myös taittuva leikkuupöytä, joka helpottaa puimurin siirtoa kapeilla teillä. Kuotolan ja Soukkion puimuriin hankittu 5,40 metrin pöytä on siirtoajossa aina pantava pöytävaunuun. – Mutta vaikka pöytä olisi vain 4,30 metrin levyinen, sekin olisi meidän olosuhteissamme siirrettävä vaunussa, koska pelto­tiet ovat paikoin kapeita. Pöydän sijoittaminen vaunuun tuntui ensimmäisellä kerralla mahdottomalta, toisella kerralla se meni paremmin ja lopulta siitä tuli rutiinitoimitus. Pöytäsulkeisia käytiin syksyn aikana ainakin ­parikymmentä kertaa. Pöydän saa liitettyä puimuriin yllättävän pienessä tilassa, sanoo Kuotola.

Puimurin peruuttamista helpottavat kaksi kameraa. 12

Tappiomittari ei Kuotolan mukaan näyttänyt seulatappioita. Hän pitää seulojen hyvänä p ­ erussäätönä vanhaa ohjetta: seulat auki ja ilmaa niin paljon, että seulatappioita ei vielä tule. Puinnin tarkkailua helpottaa se, että ohjaamosta näkee pienen lasiikkunan kautta suoraan rajaiselevaattorille ja milloin siellä alkaa liikkua liikaa massaa. Avero 240 -mallissa on viljasäiliön tilavuus 5,6 kuutiometriä. Kuotola ja Soukkio ovat hoitaneet tyhjennyksen pääasiassa vauhdissa. Vakiomittainen tyhjennystorvi on riittävän pitkä siihen, että traktorilla pystyy ajamaan 5,40-metrisen leikkuupöydän rinnalla. Normaalin puintikostealla viljalla säiliö tyhjenee parissa minuutissa. Viljasäiliössä on täyttöhälyttimet. Menneen syksyn jäljiltä puimurin puhdistamiseen joutuu uhraamaan aikaa ja vaivaa normaalia

Muista puimurin syyshuolto! TEKSTI Raine Stenvall

Puimurin syyshuolto kannattaa tehdä välittömästi puintikauden päätyttyä. Kauden aikana havaitut viat ja puutteet on syytä korjata jo syksyn aikana, koska muuten ne unohtuvat helposti ja tulevat yllätyksenä vastaan seuraavana syksynä. Huollossa kannattaa käyttää puimurin tuntevaa koulutettua huoltomiestä. Huoltomiehen koulutuksesta ja kokemuksesta on hyötyä puimurin kriittisten kohteiden tarkastamisessa. Puimurin huolellinen puhdistus on yksi tärkeistä huoltotoimenpiteistä. Vettä ja painepesuria voi käyttää ulkopintojen, pyörien ja akseleiden pesussa. Puimurissa majailevat jyrsijät saattavat aiheuttaa vahinkoa hihnoille, johtosarjoille ja tiivisteille, joten viljasäiliö, elevaattorit, seulastot, viettopinnat ja silppuri kannatta siistiä huolellisesti esimerkiksi paineilmaa käyttäen, ettei mihinkään jää jyviä tai pahnoja. Jäähdytinnesteen pakkasenkestävyys täytyy muistaa tarkis-

taa. Käytettyä moottoriöljyjä ei kannata jättää moottoriin. Pakokaasusta tiivistyvä vesi ja muut epäpuhtaudet syövyttävät moottoria ajan mittaan, joten moottorin kestoiän kannalta ainoa oikea öljynvaihdon ajankohta on heti puintikauden jälkeen. Vaihteistoon ja alennusportaaleihin kannattaa vaihtaa öljyt joka kauden jälkeen, vaikka ohjetuntimäärät eivät täyttyisikään. Tämä korostuu varsinkin vanhemmissa koneissa. Öljynvaihdon yhteydessä orastava vika rattaissa tai laakereissa paljastuu, ja korjauksen voi tehdä hyvissä ajoin. Varhaisessa vaiheessa tehty kunnostus tulee huomattavasti edullisemmaksi ja seisokit vähenevät. Myös variaattoreiden hihnat on syytä ajaa toiseen laitaan, jotta variaattorin jousi ja hihna eivät jää puristuksiin talviajaksi. Ennaltaehkäisevä huolto säästää korjauskustannuksia, vähentää yllättäviä seisokkeja ja varmistaa puinnin onnistumisen ajallaan.

MAATILAN PIRKKA 4•2012


enemmän. Kuotola käyttää siihen ensimmäiseksi traktorikäyttöistä ilmakompressoria. – Mutta ilman vesipesuakaan ei puimuria voi talveksi jättää. On se sen verran taikinassa. Muuten vaikeasti puhdistettavan heitto­ kuljettimen saa puhdistusta varten irrotettua. Irrottamisessa on hyvä olla kaveri mukana, kertoo Kuotola.

Puinti Ari Kuotola ja Timo Soukkio viljelevät Janakkalassa yhteensä noin 250 hehtaaria. Syysviljaa tuosta alasta oli puitavana tänä syksynä 50 hehtaaria ja siitä osa hybridiruista. Kuotolalla on 50-prosenttinen kasvipeitteisyyssopimus, mutta muokkauksen hän tekee pääasiassa pitkän kaavan mukaan: kyntää ja äestää. Osan sängistä hän muokkaa keväällä lautasmuokkaimella,

antaa pinnan kuivua pari päivää ja kylvää. Kylvökoneessa on kiekkovantaat. Maat ovat pääasiassa hiesusavimaita, keveämpiäkin maita löytyy.

Moottori Moottori on Averossa viljasäiliön takana, ja siten sen huolto­ kohteisiin pääsee helposti käsiksi. Tehoa Caterpillarin 6,6 litran kuusisylinterisestä commonrail-moottorista löytyy 146 kilowattia eli 198 hevosvoimaa. Polttoainesäiliön tilavuus on 400 litraa. Ohjaamo Averossa on sama kuin Claasin isommassa puimurimallissa Tucanossa. Se on tilava, siellä on apukuskin istuin ja automaatti-ilmastointi. Ohjauspyörän saa säädettyä kolmeen eri suuntaan. Puimurin toimintojen ohjaaminen käy monitoimikahvalla. Ei muuta kuin usvaa putkeen ja pellolle. r

Kuljettajan oikealla puolella ohjaamossa on rivi sähkökatkaisimia ja monet puimurin säädöt tapahtuvat nyt sähköisesti.

Ohjaamo Averossa on sama kuin Claasin isommassa puimurimallissa Tucanossa.

Yhteenveto •

Puimurin ajon aikaiset toiminnot hoidetaan yhdellä monitoimikahvalla.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

Kiihdytinkela puintikelan edessä ja sen alle sijoitettu varstasilta irrottavat ja erottelevat jyvistä 30 prosenttia. Samalla kiihdytinkela tasaa puintikelalle menevän viljamassan. Puimuri käy tasaisesti. Puintiteho nousee parikymmentä prosenttia. En luopuisi 5,40 m leveästä leikkuupöydästä. Puintinopeus saa olla rauhallisempi ja leikkuupöytä ehtii automaattisen sängen­korkeudensäädön ja sivukallistuksen avulla tarkemmin myötäilemään pellonpinnan epätasaisuuksia. Kivikourusta ei koko syksyn aikana tarvinnut noukkia yhtään kiveä, kertoo isäntä Ari Kuotola. Leveä pöytä tarvitsee tieajoon pöytävaunun, mutta muutaman pöytäsulkeisen jälkeen irrottamisesta ja kiinnittämisestä tulee nopea rutiinitoimi.

13


jyväset

Vuoden tavarantoimittaja Arskametalli Oy palkittiin Kone-Forumissa Tampereella. Arskametallin toimitusjohtaja Janne Käkönen on kolmantena vasemmalta.

Arskametalli K-maatalous-ketjun vuoden 2012 tavarantoimittaja K-maatalous on valinnut Arskametalli Oy:n vuoden 2012 tavarantoimittajaksi. Viljakuivureita ja -laitteita valmistava somerolainen yritys palkittiin Kone-Forum -näyttelyn yhteydessä Tampereella. Valinnan perusteina olivat nuoren yritysjohdon voimakas ja määrätietoinen panostaminen liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä näkyy niin tuotannossa, tuotantotiloissa, tuotekehityksessä kuin henkilöstössä. Laatu nähdään kehittämisen perustana ja asiakastyytyväisyys huomioidaan kaikessa toiminnassa. Yhteispeli tehtaan edustajien ja Kmaatalouden kanssa on ollut sujuvaa ja rakentavaa. JANNE KÄKÖNEN on ollut Arskametallin toimitusjohtaja vuodesta 2010. Vuonna 1958 Isoisänsä Arvon perustamassa yrityksessä hän on kuitenkin ollut mukana jo vuodesta 1997. – Toimitukset ovat pysyneet aikataulussa ja meillä on K-maatalouden kanssa keskinäinen luottamus. Me ollaan myös määrätietoisesti kehitetty Arskan brändia ja uudistettu kokonaan Arskan nettisivut, Käkönen sanoi. Arskametallilla on ollut kiirettä viime aikoina. – Oma organisaatio on perustettu Viroon ja olemme mukana myös Valkovenäjän, Venäjän ja Ukrainan markkinoilla. Ollaan myös palkattu uusia myyntimiehiä ja suunnittelijoita. Arskametallin tuotteiden tämänvuotinen myynnin kasvu onkin sitten ollut merkittävä. K-maatalouden myynnin lisäys on noin 120 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

– Ilman työntekijöiden suurta panostusta tämä ei olisi ollut mahdollista, siitä kiitos heille. Arskametallin osastolla Kone-Forumilla kävi kova kuhina. Monet kyselivät Etu-uunista, jonka voi liittää vanhan öljykäyttöisen uunin eteen. – Öljyn hinta ja kulutus on nyt niin kova että isännät tietävät mistä pitää säästää. Viime vuoden myrskyjen jälkeen on myös haketta ja puuta nurkat täynnä. Arskametallin Etu-uunissa on lieriönmuotoinen tulipesä ja savukaasut johdetaan lämmönvaihtimeen savukaasuimurin kautta. Tämän takia Etu-uunin hyötysuhde on 93 prosenttia. Tähän mennessä Etu-uuneja on asennettu parikymmentä.

Arskametalli Oy •

• • • • •

Toimialana viljankuivureiden ja muiden maataloudessa käytettävien koneiden ja laitteiden valmistus ja myynti Toimitusjohtaja Janne Käkönen Sijainti Somerolla Perustettu 1958 Perheyritys 30 työntekijää

Weidemann Hofftrac-mallit nyt Konekeskolla Saksalaisvalmisteiset Hofftracit täydentävät nyt Konekeskon Weidemann-pyöräkuormaaja-mallistoa. Weidemann kuormaajamalleja on jatkossa yhteensä 8 kokoluokkaa, työpainot 1500 – 6000 kg. Erityisesti 1140-mallin pienkuormaaja CX30 soveltuu maatalouden eri tehtäviin suuren nostokorkeutensa ansiosta. Samoin maatalouden monipuolisiin tehtäviin sopii kompaktikokoinen kurottaja T4512, joka pystyy nostamaan 1200 kg painoisen taakan 4,5 metriin. Weidemann mallistosta löytyy fmyös isompi kurottaja malli maatiloille T6025 cc 70 jolla päästään 5.7 m nostokorkeuteen. www.konekesko.fi/weidemann

14

MAATILAN PIRKKA 4•2012


Art de’ Cow -idea- ja suunnittelukilpailun voitto Nina Prusilalle

Kesän ja syksyn arvonnat suoritettu K-maatalouden kesän ja syksyn tapahtumien arvonnat ovat ratkenneet. Eri tilaisuuksissa järjestettyihin arvontoihin osallistui yli 10 000 vierailijaa. Hevostapahtumien arvontapalkinto Olli 950 -sähkö­ paimen meni Liminkaan MARIA JOULTERILLE. OKRA-maatalousnäyttelyn palkinto Mobil Delvax -tynnyri matkaa Lassilaan EERO TENHOLLE. Viljelyohjelmapäivän Wile 78 Crusherin voittaja MIKKO MUSTILA löytyi Lempäälästä. Lepaan puutarhanäyttelyn Signum 2,5kg -pakkauksen arvonnan voitti TUULIKKI VÄHÄ-KREULA Ulvilasta. Kone-Forum 2012 Teboilin 1 000 litraa moottoripolttoöljyä osui VESA VALKOSELLE Heinäkylään. TIMO KUIKKA Hausjärveltä voitti siemen/kasvinsuojelupaketin Kone-Forumin Viljelyohjelma arvonnassa. Onnittelut voittajille. K-maatalouden tapahtumakesä oli aktiivinen ja vilkas. Kiitos vierailijoille.

Onnea voittajille ja kiitos äänestäjille!

Talvikäsine Tegera 9132

Polkutraktori MF + perävaunu

Vettähylkivä, vuorellinen suojakäsine talven töihin

• Pituus 134 cm, ikäsuositus 2,5 - 5 v

• • • • • • •

Mikrothan/polyesteria, akryylivuori Kromivapaa Vahvistetut ompeleet Vettä hylkivä kalvo Konepestävä +40°C Heijastava Useita eri kokoja

JOULUKUUN

KÄRKITARJOUKSET

Art de’ Cow -kilpailun finaali käytiin Kone-Forum 2012 näyttelyn yhteydessä Tampereella. Kolme parasta sijaa osuivat kaikki samaan oppilaitokseen Hämeen ammatti­korkeakoululle Mustialaan. Finaalin oli toimitettu yhdeksän työtä. Kilpailijat kertoivat töistään Art de’ Cow -ständillä, ja tuomaristo arvioi työt paikan päällä. • Voittajaksi valittiin NINA PRUSILAN kuvasarja ja video-clip Näin ennen vanhaan. • Toiseksi parhaaksi tuomaristo arvioi Facebookprofiilin Lehmänhenkäys. • Kolmas oli ANNA AAVAHARJUN taulu ja novelli Kerran notkossa. Yleisö valitsi suosikkinsa Kone-Forumin Facebooksivustolla. Ylivoimaiseksi voittajaksi nousi MooMoo­ Step-musiikkivideo, joka keräsi määräaikaan mennessä yhteensä 407 tykkäystä. Myös kaksi muuta työtä erottui äänestyksessä joukosta. Niistä Lehmän ruuansulatus keräsi 297 tykkäystä ja Rakas laidun 252 tykkäystä. Näyttelyssä esillä olleet muut kilpailutyöt, lehmäpuku ja Elmeri-vasikka sekä Rakas laidun keräsivät myös ihastuneita kommentteja näyttelyn kävijöiltä, vaikka eivät tällä kertaa palkinnoille yltäneetkään. Osa näyttelyvieraista kävi jopa kuuleman mukaan koittamassa, josko lehmäpuvusta saisi lypsettyä.

Lahjavinkki!

1690 /pr

Lahjavinkki!

9900 /pkt

Led-käsivalaisin 16 + 1 led Metsurinkypäräpaketti 3M Peltor

Hevosaiheinen muki lahjapakkauksessa

Pienikokoinen ja tehokas valaisin

Reilun kokoinen, hevosaiheinen muki on jokaisen hevosihmisen toivelahja!

• • • • •

16 + 1 led-valoa Magneetti Pituus 21,5 cm 40 lm, näyttöalue 5 m Paristo 3 x AAA

Radiokuulosuojaimilla varustettu ammattimetsurin kypärä visiirillä ja niskasuojalla • Mukana liitinjohto MP3-soitinta varten

• Useita eri aiheisia

Lahjavinkki!

990 /kpl

Etu -23 % Hinta ilman K-Plussa-korttia 12,90

99

00

690

/pkt

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa joulukuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

/kpl


PALVELUKSESSA

Myönteisyys auttaa menestymään TEKSTI Maria Munck KUVA Vesa Tyni

I

loinen ja puhelias ILKKA JOKITALO on työkonemyyjänä Ylivieskan K-maataloudessa. Hän on maatalon poika ja asuu kotitilallaan. Tämän päivän työkonekauppa on Ilkan mielestä sekä mielenkiintoista että haasteellista ja viljelijät tietävät koneista todella paljon. – Jos ei tiedä, niin ei kannata luulla tietävänsä, vaan ottaa selvää. Meillä on hyvät tuote-edustukset työkonepuolella, ja kun itse tuntee tuotteen ja luottaa siihen, niin on helpompaa saada asiakaskin luottamaan siihen, sanoo Ilkka. Hyvän myyjän ajattelutapa on Ilkan mielestä asiakaslähtöistä. Myyjän pitää olla sanansa mittainen ja rehellinen. – Mietitään asiakkaalle oikeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja – kun asiakkaalla menee hyvin, niin mekin pärjäämme. Mietin kokonaisuutta ja sitä, että molemmat pärjättäisiin. Kauppasummat ovat varsinkin investointikoneissa suuria, ja kaupan päätökseen vaikuttaa moni asia. Luottamus pitää ansaita, sen tulee olla molemminpuolista ja siitä on viisasta pitää

16

kiinni. Kauppoja tehdään vain hyvissä fiiliksissä. Tänä päivänä haetaan pitkiä asiakkuuksia ja Ilkka toteaakin, että jopa yli sukupolvien yltävät asiakkuudet ovat yksi maatalouskaupan kivijaloista ja haasteista. – Meillä ei ole kertakäyttöasiakkaita.

Energisyys tarttuu Myönteinen suhtautuminen asiakkaisiin ja omaan työhönsä on lähtökohta menestymiseen myyjänä. – Ammatista riippumatta pitää olla ylpeä työstään. Jos ei itse sitä arvosta, niin eivät muutkaan. Virheitä tulee kaikille. Niistä pitää vain oppia ja kääntää ne voitoksi. Se, millä asenteella aamulla tulet töihin, ratkaisee paljon. Päätä heti aamulla, että tänään on hyvä päivä! Ilkka kehuu PETRI KIVIOJAA, joka työskentelee Konekeskon traktorimyyjänä samassa liikkeessä. – Petri on energinen ja innostava työkaveri. Kun on sellainen myyjä vieressä, niin syttyy automaattisesti itsekin. r

ILKKA JOKITALO TYÖPAIKKA: Ylivieskan K-maatalous KOULUTUS: Maatalouden peruskoulutus, merkonomi PERHE: Vaimo ja kaksi aikuista lasta. HARRASTUKSET: Liikunta kaikessa muodossa PARAS PAIKKA: Koti

MAATILAN PIRKKA 4•2012


18 CX / 8 S HD tajat i o v i Test uri! pes 012 /2

KV12

Konekeskon toimitusjohtaja Aatos Kivelä

Konekesko Eesti toiminnassa 15 vuotta Konekesko Eestin 15-vuotisjuhlaa vietettiin Tartossa 18.10. Paikalle oli saapunut yli 400 juhlijaa nauttimaan illasta ja muistelemaan 15-vuotista taivalta. Mukana oli Konekeskon henkilöstön lisäksi asiakkaita, päämiehiä ja muita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. – Nykypäivänä asiat ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Näin myös teknologisen kehityksen ja innovaatioiden tulee pysyä mukana nopeassa muutosvauhdissa, sanoi Konekesko Eestin toimitusjohtaja ELA LILLEMAA. – Kyky luoda ydinarvoista johdettua synergiaa teknologian ja ihmisten välille on suuri haaste toiminnallemme. Konekesko Eestillä on ollut mahdollisuus käydä tätä vuoropuhelua yhdessä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jo 15 vuoden ajan. Konekeskon toimitusjohtaja Aatos Kivelä kertoi, että 15 vuoden rajapyykki on mahtava saavutus. – Viimeisten 15 vuoden aikana liiketoiminta ja liiketoimintakulttuuri Virossa on kehittynyt huomattavasti. Viro oli ensimmäinen Baltian maista, johon Konekesko (silloinen Kesko Agro) lähti vuonna 1997. Itse asiassa se oli alku koko Konekeskon kansainväliselle liiketoiminnalle. Illan aikana palkittiin yksi Konekesko Eestin pitkäaikaisimmista asiakkaista ”Best of the Best”-kunniamaininnalla. Palkinnon luovutti Konekesko Eestin maatalouskoneyksikön johtaja TIIT KIHULANE HANS KRUUSAMÄGILLE Simuna Ivaxyrityksestä. Konekeskon pitkäaikainen päämies Massey Ferguson halusi myös onnitella 15-vuotiasta Konekesko Eestin toimistoa. CAMPELL SCOTT, MF Brand Development Manager sekä SVANTE FLODEN, MF Regional Sales Manager Nordic, kiittivät Konekeskoa menestyksekkäästä yhteistyöstä ja luovuttivat tämän merkiksi kiitoslautasen Konekesko Eestin Tiit Kihulanelle sekä Konekeskon toimitusjohtaja Ela maatalouskoneiden linjajohtajalle Lillemaa JUKKA KELTOLLE. MAATILAN PIRKKA 4•2012

Parhaat ammattipesurit raskaan sarjan pesutehtäviin. KÄRCHER HDS 8/18-4CX

Kuumavesipesuri • Työpaine 30 - 180 bar • Vesimäärä 300 - 800 l/h, Servo Control • Liitäntäteho 6 kW • Veden lämmitys max. 155°C:een • Vakiona 15 m letkua kelalla, voimasuutin ja höyrysuutin 500888372

2.890,200 bar työpaine, 1000 L tuotto! KÄRCHER HDS 10/20 M

Järeä kuumavesipesuri vaativaan ammattikäyttöön. • Liitäntäteho 7,8 kW • mm. Kp-letku 10 m • Automaattinen kalkinestojärjestelmä suojaa lämmityskierukkaa

3.490,-

• Servo Control = Paineen ja vesimäärän portaaton säätö pesukahvassa. • 3-mäntäinen aksiaalipumppu, keraamiset männät • 3 v. Premium-takuu!

180 bar työpaine, 1200 L tuotto! KÄRCHER HDS 12/18 S

SUPER-SARJAN maksimaalista pesutehoa - Paras valinta maatalouden ja teollisuuden raskaan sarjan pesutehtäviin. • Liitäntäteho 8,4 kW, SDS-värinänvaimennus, kuivakäytön esto, 2 pesuvarustuksen rinnakkaiskäyttövalmius. • Kp-letku 10 m, 2 pesuainesäiliötä

3.999,-

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.12.2012 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 17


SUORAN KAUPAN SUORAN KAUPAN NETTOHINTAAN - TILAANETTOHINTAAN HETI!

POTILA Master 700 H JH tai VJ tRaskaille maalajeille, piikit 8 akselilla t10 x 80 mm etuladan jousi tErittäin kattava vakiovarustelu

MULTIVA Optima T600 jälkiharalla tPitkä ja läpäisevä runkorakenne, 250/60-14,5 renk. tJäreät 80 mm etulatapiikit ja tehokkaasti muokkaavat ja kestäävät TerraFlex piikit

1 metrin levityssarja

1.580,-

NETTOHINTA!

17.900,(22017,- alv 23%)

NETTOHINTA!

15.490,(19053,- alv 23%)

(1942,- alv 23%). Lavalle pakattuna.

(Levityssarjakampanja koskee vain uusia Optima T600 äkeitä)

POTILA Herkules 800 pintaäes tHydraulinen työsyvyydensäätö ja jousitettu säädettävä takalata t80 mm kynnet 4 akselilla, 250/65-14,5 -renkaat

NETTOHINTA!

11.900,(14637,- alv 23%)

MASCHIO Nina 300 tNurmen suora- ja paikkauskylvöön tMuokatuilla mailla herneen / viljan kylvöön tYleiskylvökone karja- ja luomutiloille

TUME Nova Combi 4000 tAinutlaatuinen vannasratkaisu, kone kaikille kylvötavoille tSäiliötilavuus 4500 L tMoninkertainen testivoittaja

NETTOHINTA!

NETTOHINTA!

41.700,-

8.400,-

(51291,- alv 23%)

(10332,- alv 23%)

Sub-Tiller 3M t3-piikkinen jankkuri tPutkijyrällä, hydraulisilla laukaisimilla ja hydraulisella työsyvyydensäädöllä

Seed-Weeder 6M tTehokas rikkakasviäes MultiSeeder piensiemenkylvöyksiköllä tNurmien kylvöön ja paikkaukseen tKylvöyksikössä maapyörä

NETTOHINTA!

NETTOHINTA!

7.440,-

8.370,-

(9151,- alv 23%)

HARDI Master 1200 EVC 5/15 VHH tHuippuvarusteltu nostolaiteruisku tPuomistossa toisen puolen taitto vakiona

NETTOHINTA!

12.500,(15375,- alv 23%)

(10295,- alv 23%)

HARDI Ranger 2500 11,2 x 48 tRuiskutustehoa ja tarkkuutta uskomattoman edullisesti - 11,2 x 38 EVC 7/21 SPB/Y

NETTOHINTA!

21.900,(26937,- alv 23%)

Suoran kaupan nettohintatarjoukset (alv 0%) ovat voimassa 31.12.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.k-maatalous.fi


PARHAAT MERKIT K-MAATALOUDESTA PALKITSEMME NOPEAT PÄÄTTÄJÄT - TEE KAUPAT 23.11.2012 MENNESSÄ!

Lisähintaan saatavana vilja- ja korokelaidat

TUHTI WS 120 perävaunu

NETTOHINTA!

6.500,-

tKotimainen kippivaunu 12 tn kantavuudella tPulverimaalatut laidat, 520/50-17 renk. (ei jarruja) tKastomaalattu vahva putkipalkkirunko

(7995,- alv 23%)

ELHO V-Twin 750 Hinattava karhotin

NETTOHINTA!

tAinutlaatuinen nostava vinokelatekniikka, taatusti puhdas rehu tTyölev. 4,5 - 8,0 m, kuljetuslev. vain 2,5 m ja karhon lev. 1 -1,5 m

CLAAS DISCO 3500 TC niittomurskain tHinattava, työlev. 3,4 m, molemmin puolin niittävä tNerokas Active Float hydr. teräpalkin kevennys tHyvin kantavat 380/55-17 renkaat

17.990,(22130,- alv 23%)

NETTOHINTA!

23.500,(28905,- alv 23%)

WS 14 Teräshallit tPituudet 16.4 - 57.6 m tTeräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia tvapaata tilaa harjalle saakka

Esim. 14 x 22 m

NETTOHINTA!

NETTOHINTA!

12.990,-

16.990,-

Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. (Lumialue 1,8-2)

(20898,- alv 23%)

(15978,- alv 23%)

MULTIVA TRM 150 Farmer tKotimainen maansiirtovaunu 550/45-22,5 renkaat tLava kokonaan Ruukin Optim erikoisteräksestä

3567 HR Hydro ja MV 921 tValmiiksi harkittu paketti vaativaan puunajoon kuormaimen hydraulisella esiohjauksella

Koroke 70 cm

1.800,-

Rehukoroke

(2214,- alv 23%). Lavalle pakattuna.

4.200,-

(5166,- alv 23%). Asennettuna.

NETTOHINTA!

17.370,(21365,- alv 23%)

(Korokekampanja koskee vain uusia TRM150 F vaunuja)

Expert 25

300/JH2 takalana

tAlkuperäinen suomalainen - erittäin nopea tHalkaisu 2 sylinterillä, 4 m poistokuljetin

tHydraulinen terän ja rungon kääntö

NETTOHINTA!

3.500,(4305,- alv 23%)

NETTOHINTA!

5.330,(6555,- alv 23%)

L1 10-16 m / 1425 l

tSis. kansipeitteen, normaali ja päistelevitys ilman työkaluja - vain pyörimissuunnan vaihto tKahdelle suursäkille

NETTOHINTA!

3.150,(3875,- alv 23%)

Kuvien koneissa mahdollisesti nettohintatarjoukseen kuulumattomia lisävarusteita. Hintoihin lisätään toimituskulut.

K-MAATALOUS


VILJANVILJELY

Lisälannoitus parantaa satoa YaraVita tuotteilla voidaan kätevästi hoitaa kasvien ravinnepuutteita kasvukaudella. Moniravinteiset tuotteet on räätälöity tietyn kasvin mukaan, ja yksiravinteiset YaraVita-tuotteet on suunniteltu tehokkaaseen yhden ravinteen täsmälannoitukseen. Tuotteet ovat helppoja käyttää, sekoittuvat veteen helposti, sekä käyvät laajasti seoksiin kasvinsuojeluaineiden kanssa. TEKSTI Anne Kerminen ja Aleksi Simula

Y

araVita Solatrel on monipuolinen lehtilannoite, josta kasvi saa tärkeimpiä ravinteita nopeasti, silloin kun kasvukauden olo­suhteet häiritsevät ravinteiden ottoa. Kasvuolosuhteet voivat vaihdella alkukesän aikana. Ennen juhannusta viljat kasvavat nopeasti ja ne tarvitsevat paljon ravinteita. Kasvuolosuhteiden muuttuessa juuriston kautta käytössä olevista ravinteista voi tulla hetkellisesti puutetta ja silloin annettu lehtilannoitus antaa erityisen hyvän tuloksen. Oikeaan aikaan tehty lisälehtilannoitus parantaa juurten ja verson kasvua sekä lisää kasvin ravinteiden ottoa maasta. Kotkaniemen tutkimusaseman kokeessa ruiskutettiin viime k ­ esänä YaraVita Solatrelia viisi litraa hehtaarille yhdeksälle kevätvehnälajikkeelle juhannuksen jälkeen, eli kun vehnä oli korrenkasvuvaiheen l­opussa. Kevätlannoitus oli 444 kilogrammaa YaraMila Pellon ­Y1-lannoitetta (120 kilogrammaa typpeä per hehtaari).

YaraVita Solatrel varmistaa, että kasvilla on kriittisessä vaiheessa riittävästi fosforia ja kaliumia. 20

Keskimäärin YaraVita Solatrelilla saatiin lisäsatoa 450 kilo­ grammaa hehtaarilta, mikä on erittäin hyvä sadonlisä lehti­ lannoituksella. Eräiden lajikkeiden sadonlisät olivat selvästi keskiarvoja suuremmat, kuten kuvasta näkyy. 160 kilogramman typpitasolla ­sadonlisät olivat vielä paremmat. Tämän syksyn vehnän hinnalla (227 euroa tonnilta) laskettuna ­lisätuottoa käsittelystä jäi 77 e­ uroa hehtaarilta, kun YaraVita Solatrelin noin 25 euron kustannus on ­vähennetty. Käsittelyn voi tehdä aikaisemmassa vaiheessa yhdessä rikkakasviruiskutuksen kanssa, jolloin ei tule erillistä levityskustannusta. YaraVita Solatrelissa on sekä fosforia että kaliumia, jotka ovat keskeisiä pääravinteita tuossa kehitysvaiheessa. Fosfori on kasvin energiaa ja kalium on keskeinen tekijä kasvuston nestetasapainon ­ylläpidossa. Mangaani ja sinkki ovat tärkeitä hiveniä, ja niiden satovaikutus on merkittävä tässäkin tapauksessa. Hivenravinteiden käyttö hiventen puutostilanteessa lisää kasvin yhteyttämiskykyä. Sitä kautta energian tuotto lisääntyy, kasvin ­vedenotto ja näin myös ravinteiden otto maasta lisääntyvät. YaraVita Solatrelissa on myös magnesiumia ja kalsiumia täydentämässä kevätlannoitusta. Lehtilannoituksella kasvustoon saadaan vain pieniä ravinnemääriä, joten YaraVita Solatrel ei korvaa vaan täydentää NPKS -kylvö­lannoitusta. Se varmistaa,

että kasvilla on kriittisissä kehitys­ vaiheissa riittävästi fosforia ja kaliumia sekä tiettyjä hivenravinteita käytettävissään.

YaraVita Solatrel perunalla YaraVita Solatrelin hyödyt perunan satoon johtuvat sen kyvystä ­lisätä mukulalukumäärää sekä ­mukulakokoa. Kun YaraVita Solatreliä käytetään mukulanmuodostumisen alussa, silloin kun ­mukuloiden alkuja ”koukkuja” löytyy juuristosta, saadaan YaraVita Solatrelin sisältämällä fosforilla mukulanalkuja lisää. Erityisesti kylmissä olo­suhteissa vaikutus voi olla merkittävä, koska lisäfosfori parantaa juuriston kehitystä ja näin auttaa mukulaluvun kasvattamisessa. Oikea käyttöajankohta pitää selvittää kasvustoa seuraamalla ja nostamalla juuristo näkyviin. Aikaikkuna mukulaluvun lisäämiseen on noin kaksi viikkoa. Käytännössä kun ensimmäiset mukulanalut ovat havaittavissa, on oikea aika käsittelyyn. Suositeltu käyttömäärä on 1 ­ 0l hehtaaria kohden. MTT:n kokeissa mukulalukumäärä on lisääntynyt 1–5 mukulalla, lajikkeesta riippuen. Myöhemmin kasvukaudella annettu YaraVitaSolatrel auttaa yhteyttämisprosessissa ja kasvattaa mukulakokoa. Erityisesti ruokateollisuuteen menevän perunan koolla on merkitystä. Mitä isompaa peruna on, sitä enemmän siitä saadaan prosessoitavaa raaka-­ ainetta. Myös myöhäisessä käsittelyssä käyttömääräsuositus on ­ 10l/ha. MAATILAN PIRKKA 4•2012


YaraVita Solatrelin sisältämät hivenravinteet on lisätty tuotteeseen perunan ravinnetarpeita ajatellen. Magnesium lisää kykyä käyttää fosforia hyväksi. Magnesiumista on myös usein pulaa karkeilla perunamailla. Mangaanin puutoksia löytyy myös perunalohkoista yleisesti. Sekoitettavuus on YarVita-tuotteiden yksi keskeisimmistä ominaisuuksista. Tuotteet käyvät laajasti tankkiseoksiin. Sekoitettavuus yksittäisten kasvinsuojeluaineiden kanssa on helppo tarkistaa tankmix.com-internetpalvelusta. Useampien aineiden tankkiseokset on hyvä kokeilla etukäteen astiassa. Useimmat YaraVita-tuotteet ovat myös sekoitettavissa keskenään, joten tarvittaessa voi tehdä myös oman tarpeen mukaisen seoksen. Oheisesta taulukosta näet YaraVita-tuotteiden sekoitettavuuden keskenään. Vesimääräsuositus YaraVitatuotteiden käytössä on vähintään 200 litraa. Tämän alle mentäessä sakkaamisen riski kasvaa, vaikkakin joissain tapauksissa pienemmälläkin vesimäärällä tulee toimeen. r

Eräiden lajikkeiden sadonlisät olivat selvästi keskiarvoja suuremmat 8000 +770 7500

7000

+485

6500

+637

6000

5500

5000 Demonstrant

Ei lisälannoitusta

Puntari

Zebra

YaraVita Solatrel 5l /ha

Huomio yksityiskohtiin!

YaraVita™ Solatrel on suunniteltu kasvukauden aikaiseen fosforilannoitukseen sekä hivenravinteiden täydennykseen. Tuote soveltuu perunan ja vihannesten lisäksi erinomaisesti myös viljoille. Oikeaan aikaan tehty lisälehtilannoitus parantaa juurten ja verson kasvua sekä kasvin lisäravinteiden ottoa maasta lisäten mm. perunalla mukulan muodostusta. Tutustu YaraVita tuotteisiin osoitteessa www.yaravita.fi


Rehuketjun tehostamisella aikaa perheelle Uusi Claas Disco 9100 C contour -perhos­ niittomurskain on tuonut tehoa Janne ja Paula Kokkosen maitotilan rehuntekoon Siilinjärven Kolmisopessa. Peltotöistä säästyneet tunnit olivat viime kesänä erityisen arvokkaita, koska nuoren viljelijäparin esikoinen Lauri syntyi toukokuussa. TEKSTI Leena Pakarinen KUVAT Topi Pakarinen POHJOIS-SAVOSSA märkää

kevättä seurasi ennätyssateinen kesä. Halolan tutkimusaseman naapurikunta Maaningalla mittasi kesä–heinäkuulta 303,5 millin sademäärän, mikä on korkein lukema 50 vuoteen. Kokkosten Claas Disco 9100 -perhosniittomurskain siis joutui näyttämään ominaisuutensa hyvin haastavissa oloissa. Ensimmäisen sadon Kokkoset onnistuivat saamaan siiloihinsa tarkassa poutavälissä juhannuksen alla. – Kaikki ehti lakoontua, mutta pintapaineen säätelyllä sai aikaisempaa tasaisemman niittojäljen. Ja parempi murskausteho nopeutti rehuntekoa, vertailee JANNE KOKKONEN. Murtomäen tila on Janne ja PAULA KOKKOSEN nimissä nyt kolmatta vuotta. Sitä ennen Janne viljeli tilaa maatalousyhtymänä vanhempiensa EEVA ja MATTI KOKKOSEN kanssa. Nyt Eeva on tilalla palkattuna työntekijänä. Janne ja Paula ovat kumpikin agrologeja Savoniaammattikorkeakoulusta, eri vuosikurssilta tosin. Tilalla näkyy vahva tekemisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen meininki. Jannen vanhempien rakentaman 40 lehmän pihaton jatkoksi nousi 90 lehmän robotti­ pi­hatto vuonna 2005, ja paljon 22

muutakin on viime vuosina rakennettu. Koska Kokkoset kasvattavat sekä sonnivasikat että uudistushiehot itse, tilan eläinmäärä nousee noin 250 nautaan.

Tavoitteena lyhyemmät peltopäiväT Murtomäellä on vuokra­maineen 130 hehtaaria peltoa, josta sata hehtaaria on nurmella. Lisäksi muutamille lohkoille on pystyynostosopimuksia. Pariltakymmeneltä nurmihehtaarilta Kokkoset tekevät kuivaheinää nuorkarjan appeen kuitulisäksi. Nurmisadon Janne korjaa silppuavalla noukinvaunulla säilöntäaineena AIV2+. Karhottaminen tehostaa rehun keräämistä. Levittämisestä ja tiivistämisestä siiloilla vastaa Matti Kokkonen, ja tänä kesänä rehunteossa on ollut mukana harjoittelija. Laakasiilotilaa on 3 600 kuutiota, mutta varastotilaa on tarkoitus vielä lisätä 1 500 kuution siilolla. Aiemmalla etukoneen ja hinattavan murskaimen yhdistelmällä teki kuuden metrin niittoleveyttä. Janne alkoi etsiä ketjuun lisä­tehoa, koska rehusesonkina yöt kuluivat niittämiseen ja päivät rehun keräämiseen. Ulkopuolisia urakoiMAATILAN PIRKKA 4•2012


MAITOTILA

CLAAS Disco 9100-perhosniittomurskain on tuonut tehoa sadan hehtaarin nurmisadon korjuuseen. Se on tervetullut ajansäästö maitotilan kesälle.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

23


Kokonaisvaltaisen huolellinen ote kaikissa työvaiheissa on vaivihkaa nostanut Murtomäen keskituotoksen yli 11 000 maitokiloon.

jia Kokkoset eivät ole tilan töissä käyttäneet. – Täytyi miettiä, miten voi vähentää pellolla vietettävää aikaa. Kiinnitän konevalinnassa aika paljon huomiota laatuun ja mietin kokonaisuutta. Kyselen kavereiden kokemuksia ja kiertelen näyttelyitä. Agritechnika on takuuvarma paikka nähdä konetarjonta, kertoo Janne. Ensimmäisen kerran hän pääsi tarkkailemaan Claas Disco 9100 -niittomurskainta Keskon ­konenäytöksessä toissa vuonna Maaningalla, ja viime syksyn Agritechnikassa hän tutki sitä vielä tarkemmin. – Loppusuoralla vertailin Claasin ja Pöttingerin murskaimia, mutta Claasin valinnassa painoi yhdeksän metrin niittoleveys. Myös uudet ominaisuudet, kuten hydraulinen kevennys vaikuttivat hyviltä, Janne kertoo.

Janne on pyyhkäissyt Claasilla 1,7 hehtaarin pellon 13 minuutissa. 24

Urakointiin ei ole aikaa Uuden murskaimen käyttö oli Jannen mukaan helppo oppia. Hän on ohjelmoinut traktoriin päisteautomatiikan, joka nostaa päisteessä ensin etu- ja sitten takakoneen ylös. – Pintapaineen voi säätää ajon aikana palkkikohtaisesti tai yhdessä. Kiilassa nostetaan ohjausyksiköllä jompikumpi siipi ylös. Teho on täyttänyt odotukset. Kun niiton ehtii tehdä aamusta, illalla on aikaa karhojen keruuseen. Janne on pyyhkäissyt Claasilla esimerkiksi 1,7 hehtaarin pellon 13 minuutissa. – Se kylläkin oli optimaalisen muotoinen lohko. Mutta jos niittotraktorissa riittää tehoa, hyvällä lohkolla menee kymmenen hehtaaria tunnissa. Keskisaavutus voisi olla seitsemän hehtaarin tuntivauhti, hän arvioi. Murtomäen omat lohkot ovat varsin hyvänkokoisia ja -mallisia, mikä sekin puolsi tehokkaan koneen hankkimista. Isolla ja tehokkaalla perhosniittomurskaimella voisi urakoidakin, mutta se ei kuulu Jannen suunnitelmiin. – Normaalia kaveriapua annetaan, jos joltakin särkyy pe-

Järeä CLAAS P-Cut teräpalkki ja murskainkela.

Korkea maitotuotos vaatii huippulaadukkaan säilörehun.

MAATILAN PIRKKA 4•2012


Claas Disco 9100

• • • • • •

Lehmillä on mukavat olot vuonna 2005 rakennetussa robottipihatossa. Puhtaus ja kuivitus ovat tärkeä osa utareterveyttä.

lit, mutta muuten en urakoi. Se, minkä maitotilalta on ulkopuolisissa töissä, on kaikki poissa omasta työstä. Ja varsinkin nyt on ainutkertainen kesä, Janne sanoo.

Huolellisuus tuo tulosta Koska ensimmäinen lypsyrobotti lypsi äärirajoillaan, Janne ja Paula hankkivat sen lisäksi reilu vuosi sitten toisen käytettynä. Ne ovat toimineet kiitettävän hyvin. Karjan ruokinta sujuu Mullerup Mix Feeder -rehunjakovaunulla,

Murtomäen tilan karjan keski­tuotos yli 11 000 kilogrammaa.

joka tekee kahdella täyttöpöydällä omat apeseoksensa lehmille, hiehoille, sonneille ja vasikoille. Lypsyroboteilta lehmät saavat lisäksi MainioKrossia ja ummessa oleville jaetaan karkearehua Weidemannilla. Säilörehua kuluu päivässä noin 6 000 kiloa eli vuodessa noin 2,5 miljoonaa kiloa. Karjan keskituotos on nyt yli 11 000 maitokiloa. Viime kesänä Murtomäen tila sai ensimmäisen satatonnarinsa Mimmi-lehmästä. Jannen mukaan tuotoksen nousu on tullut vähän vahingossa. – Meillä on tietysti pitkän tähtäimen suunnitelmat, mutta aikatavoitetta tietyn tuotoksen saavuttamiseksi emme olleet asettaneet. Olemme yrittäneet tehdä huolellisesti eri osa-alueita, kuten peltoja, ruokintaa ja navettaoloja. Lehmien terveys on hyvin tärkeää, miettii Janne. r

CLAAS Disco 9100 C contour Säilörehun laadusta ei voi tinkiä vaikeissakaan korjuuoloissa. Disco 9100 takakoneessa on uusi hydropneumaattinen Active Float –kevennys, joka mahdollistaa ajon aikaisen portaattoman säädön pellon muotojen ja kosteiden kohtein mukaan. Keventäminen vähentää polttoaineen kulutusta ja rehun epäpuhtauksia. Uusi kotelopalkkirakenne on kevyt ja vääntöjäykkä. Kestävyystavoite näkyy mo-

MAATILAN PIRKKA 4•2012

nissa ratkaisuissa. Jalasten välit ovat kulutusterästä, ja teräkannattimien etureunaa suojaa volframi-karbidipinnoite. Lautaspalkin hyvinpuhdistuva rakenne varmistaa tasaisen niittojäljen. Terälappujen pikavaihto onnistuu hetkessä. Myös lautaspyörän Safety Link –moduuli on nopea vaihtaa. Se suojaa palkkia vähentäen oheisvaurioita, jos esimerkiksi lautanen osuu pahasti kiveen.

Työleveys 8,90 / 9,10 m Kuljetusleveys 2,95 m Active Float –kevennys Terien pikavaihto Niittolautasia 2 x 8 kpl Murskaimen kierrosnopeus 910 r/min • Paino 2280 kg • Lisävarusteena leveä karhon levitys • Saatavana myös kapeampana 8400-mallina sekä karhonsiirtimillä varustettuna versiona eli 9100 C AS (Auto Swather) -mallina.

Suomessa on ollut tähän saakka

2 910 Satatonnaria

25


Vilkas kymmenes

Kone-Forum

Tänä vuonna vietettiin jo kymmenettä Kone-Forumia. Kolmen päivän aikana messuvieraita oli yhteensä 25 300. Myös lauantai oli vilkas messupäivä, jolloin erityisesti maaseudun lapsiperheet kiertelivät ihastelemassa uutuuksia. TEKSTI Maria Munck KUVAT Vesa Tyni

K

one-Forumin ensimmäisenä päivänä väkeä oli saapunut Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseeen tungokseen asti. Vuoden Kone-Forumin teemana oli nurmi, joten erityisesti nurmi­koneet ja muut karjatilan koneet olivat edustavasti esillä. Kaksi suurta koneuutuutta olivat Elhon ja Claasin perhosniittomurskaimet, jotka on tarkoitettu

26

suurille tiloille tai urakoitsijoille. Elho Arrow 10500 Delta on Euroopan levein nostolaiteniittomurskain. Työleveys on säädettävissä 10,5 metriin saakka. GPS:n avulla syntyy hyvää jälkeä sekä suoralla että kaarteissa. Takana tulevat niitto­yksiköt seuraavat automaattisesti kaarteissa etukoneen niittoreunaa, jolloin ei synny päällekkäisyyksiä tai niittämättömiä kohtia. Etu- ja takayksiköiden päistenostot ja -laskut yhdellä napin-

painalluksella. Arrow niittomurskaimen Headland Automatics tahdistaa takana seuraavien niittoyksiköiden nostot ja laskut juuri ­oikeaan kohtaan, jotta kuljettaja voi täysin keskittyä ohjaamaan traktorin päistekäännöstä. Elho Arrow 10500 on saatavana myös niitto­ koneversiona. Claas Disco 9100 C AS (Autoswather) on perhosniittomurskain, joka kokoaa niitetyn ruohon yhdeksän metrin matkalta yhteen karMAATILAN PIRKKA 4•2012


KONEFORUM

Tume Titan ja CultiPack -yhdistelmä Tume Titan -kylvölannoitin on uusi, suuren kylvötehon kone sekä perinteisesti muokattuihin kylvömenetelmiin että minimimuokkaukseen. Titanissa lannoite ja siemen kylvetään saman vantaan kautta. Kaksoiskiekkovantaissa lannoite ohjataan laakeroinnin etupuolelle, ja näin saadaan siemenen syöttöputki mahdollisimman eteen ja siemenet tulevat varmasti kylvö­ pohjaan. Vannasratkaisun ansiosta vetotehon tarve on poikkeuksellisen pieni. Titanilla on suuri säiliö, ja yhdellä täytöllä voidaan työleveydestä ja kylvömääristä riippuen kylvää 5–7 hehtaaria. Työ- ja kuljetusleveydet koneella ovat kolme ja neljä metriä. Messuilla Tume Titan esiteltiin yhdessä CultiPack 4000 DD -muokkaimen kanssa, sillä Titan soveltuu erinomaisesti myös ­suorakylvömenetelmään.

hoon mattokuljettimen avulla. Mattokuljettimet voidaan myös nostaa ylös yksitellen, jos halutaan leveää niittoa. Claasin uusin Active Float -kevennysjärjestelmä mahdollistaa niittoyksiköiden painon portaattoman säädön vaikkapa ajon aikana suoraan näyttöruudulla varustetusta symbolipohjaisesta Communicator ISO Bus -käyttöohjaimesta. Disco 9100 C AS:n pariksi traktorin eteen voidaan asentaa joko Claasin FC 3100 tai uusi 3500 etuniittomurskain. Takaniittoyksikköä on saatavana myös oma malli ilman karhonsiirtimiä.

Aurea CL menestynyt hyvin Clearfield -tuotantomenetelmässä yhdistyvät aikainen ja satoisa keMAATILAN PIRKKA 4•2012

vätrypsilajike Aurea CL sekä sille räätälöity laajatehoinen rikka­ kasvien torjunta-aine Clamox. Kulunut kasvukausi oli sää­ olosuhteiden takia haasteellinen, ja rypsin viljelyala jäi pieneksi. KARI PUUKKO, BASF:n edustaja, kertoi, että messujen aikana moni viljelijä tuli kertomaan, että Aurea-viljelyt olivat onnistuneet. Oli ollut hyvä kasvuunlähtö, ja satotaso oli ollut jopa yli 2 000 kiloa hehtaarilta. Lisäksi moni hämmästeli peltojen rikattomuutta. Myös K-maatalouden koetilalla Hauholla Aurea on menestynyt hyvin.

HakkiPilke Easy 38 Messuhallien ulkopuolella oli muun muassa polttopuunpilkkoja HakkiPilke Easy 38:n työnäytös. Halot lensivät turvallisesti ja nopeasti siirtolavalle. HakkiPilke Easy 38 katkaisee ja pilkkoo malli­merkintänsä mukaisesti ­halkaisijaltaan jopa 38 senttimetrin puut. Uuden, sähköisesti toteutetun halkaisunohjauksen ja hydraulisesti vedettävän sahan ansiosta myös pienempien puiden sahaus-/halkaisuaika on lyhentynyt merkittävästi. Halkaisukoneistossa ei ole kuluvia mekaanisia osia. Kone toimitetaan joko traktori- tai t­ raktori-/sähkömoottorikäyttöisenä

RaniWrapilla oli KoneForumissa kysyntää

Tekniset tiedot Isorulla • • • •

Isorullan paksuus 0,15 mikronia Leveydet 8 - 16 m Pituus 300 m Väri valkomusta

27


He-Varikkakasviäes SeedWeeder HD SeedWeeder HD soveltuu ­kaikenlaisten piensiementen kylvöön. Erityisenä käyttökohteena ovat nurmien perustamis- ja paikkauskylvö. SeedSeeder HD kylvöäes on varustettu MultiSeeder-­ piensiemenkylvöyksiköllä, ­AC-hallintalaitteella ja järeillä 9 x 600 millimetrin piikeillä. Jos halutaan vain poistaa rikkaruohoja, HD kylvöäkeeseen voidaan asentaa vaihtoehtoisesti myös 7 millimetrin piikit, sillä runkoon on tehty valmius molempiin. Piikit ovat sokkakiinnityksellä, joten niitä on helppo siirtää tai ottaa pois tarpeen mukaan. Riippuen äestyksen ajankohdasta piikit ovat säädettävissä mekaanisesti viiteen eri muokkauskulmaan. Lisävarusteena muokkauskulman säädön saa myös hydraulisesti. Työleveyttä on 12 metriin saakka, mutta kuljetusleveys on aina kolme metriä.

ELHO SuperLuoko DC 2100 Uusi teholuokka nostaa korjuutehoa lähes 50 prosenttia olemassa oleviin kaksoissilppureihin nähden. Sääolosuhteiden mukaan SuperLuokolla voidaan korjata suoraan kasvustosta tai tehdä esikuivattua säilörehua. Kaksoissilppuri sopii myös kokoviljasäiliörehun korjuuseen sekä päivittäiseen niittoruokintaan. Silppurin terävaihtoehdot ovat kaksi, neljä tai kahdeksan kappaletta. Tutkimusten mukaan kaksoissilppurilla saadaan nautakarjan pötsitoiminnalle optimaalisen pituista rehua. Työleveyttä koneella on 2,1 metriä. Tulossa myyntiin lähiaikoina, seuraa ilmoitteluamme.

Claas Disco 9100 C AS -perhosniittomurskain kokoaa niitetyn ruohon yhdeksän metrin matkalta yhteen karhoon.

28

Tuhti WS 170 K Kotimaiselta Weckman Steel Oy:ltä on tullut ensimmäinen kiinteälaitainen kippivaunu. Se ei ole mikään pikkuvaunu, koska siinä on 17 tonnin kantavuus ja lavatilavuus on 21,2 kuutiota. Runko- ja alustarakenne on samanlainen kuin aiemmassa Tuhti-mallisarjan suurimmassa WS 170 -irtolaitavaunussa. Vaunurunko koostuu hyvin vääntöä kestävästä putkipalkista. Lava on sisältä sileä. Lavan alalaidassa on viiste ja ylälaidan tukeva reunapalkki pitää laidan hyvin ryhdissä. Hydraulisesti aukeavassa takalaidassa on viljaluukku ja laita lukittuu automaattisesti estäen kuorman painetta aukaisemasta takalaitaa. Lisähintaan on tarjolla LED-takavalot sekä komposiitista ja alumiinista valmistettu lukittava varustelaatikko.

MAATILAN PIRKKA 4•2012


2012 VILJAUUTUUDET BETTINA-kaura • Bettina on Suomen oloihin sopiva kaura SW ­Seediltä Ruotsista. Bettina on lajikekokeiden perusteella päivän Belindaa aikaisempi. Satoisuudeltaan Bettina on lajikelistan paras. Bettina soveltuu viljeltäväksi vyöhykkeillä I - II. Bettinan korrenlujuus, hehtolitrapaino ja sato ovat Belindaa paremmat. Bettina on päässyt Suomen kasvilajikeluetteloon vuonna 2010

BRAGE -monitahoinen ohra • Brage on kymmenen prosenttia Vildeäkin ­satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Sen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I–IV. Brage menestyy myös happamilla mailla. • Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ­ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kesto rengaslaikkua vastaan on hyvä. Bragen typpilannoituksen voi mitoittaa ­satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi.

SW MITJA -2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra • SW Mitja nostaa aikaisten kaksitahoisten ohralajikkeiden satotason. Mitjan kasvuaika on pari päivää Saanaa myöhäisempi eli 2-tahoisten ohrien aikaisimpia, mutta se on myöhäistä NFC Tippleä satoisampi. Mitja on suurijyväinen ja hehtolitrapainoltaan korkea. Valkuais- ja tärkkelyspitoisuus ovat hyviä. • Mitjan korrenlujuus on kaksitahoisten parhaimmistoa. Kookkaan ja painavan tähkän vuoksi suositellaan laontorjuntaa. Mitjan verkko­laikunja lentonoenkestävyys on hyvä. Korkean sato­ potentiaalin hyödyntämiseksi lehtilaikkutautien torjuntaa suositellaan.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

29


Lemken Juwel 7 Juwel 7 on uusin tulokas Lemkenin Juwel-paluuaura­ perheeseen. Lemken Juwel on suojattu Hydromatic laukaisulaitteella. Hydraulisesti toimiva laukaisulaite väistää esteen sekä ylös että sivulle. Olo­suhteista riippuen laukaisuvoima on helposti säädettävissä traktorin hytistä 50 ja 140 barin välille. Juwel auroissa on vakiona DuraMaxx-siivet. Niiden rakenne mahdollistaa siiven, säleiden ja rintapalan nopean vaihdon ilman työkaluja. Ainoa toimenpide on rintapalan irrottaminen sokan avulla. Tällä ratkaisulla on päästy eroon materiaalia heikentävistä rei’istä ja kiinnitysruuveista. DuraMaxxosat voidaan kuluttaa täysin loppuun ilman että se vaikuttaa terän tukevuuteen. Juwel 7 -paluuauran saa 4ja 4+1-teräisenä terässälesiivin tai tarttuville maalajeille muovisälein varustettuna. Juwel 7 -paluuaura sopii traktoreihin 130 kilowattiin:iin asti.

Nokka HK 1042 metsäkuormain Nokka Oy on kehittänyt uuden metsäkuormain­ mallin pienille vetokoneille, joita voisi löytyä vaikka mökkiomistajalta. Kuormaimen perusraken­ teet kuten hammastankokääntö, laaja­kulmanivel ja ympäripyörivä kourankääntäjä ovat tuttuja kuormainmalliston suuremmista kuormaimista. Eri­ laisten lisä­varusteiden avulla laippa­kiinnitteinen kuormain on asennettavissa traktorin nosto­ laitteisiin tai vaikka erilasten maastoajoneu­ vojen (mönkijöiden) perävaunuihin. Kuor­ maimen ulottuvuus hydraulijatkeella on 4,2 m ja nostokyky kahdesta metristä 400 kilogrammaa. Kuormaimen hydrauliikkaa varten tarvitaan traktorista 1kpl 1-toimi­ nen ja paluuliitäntä. Lisävarusteena on saatavana myös erillinen hydrau­ liikka-aggregaatti, joka sisältää polt­ tomoottorin, pumpun ja öljysäiliön.

30

MAATILAN PIRKKA 4•2012


Maschio Lara 8.5 -puomimurskain Maschio Lara -puomimurskain on ­tarkoitettu urakoitsijoille, jotka tarvitsevat ulottuvuutta ja tarkan jäljen haastavissa ja kaltevissa olosuhteissa. Kone-Forumissa esillä ollut murskain on varustettu 1,5 metrin leikkuupäällä ja vasaraterillä. Se oli ollut urakoitsijalla kesän käytössä. Ulottuvuutta traktorin keskilinjasta on 8,3 metriä 1,5 ­metrin leikkuupäällä, mikä on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Larassa on vakiona sähköinen joystick-ohjain, lämmönvaihdin, traktoriinkiinnitykseen tarvittavat soviteosat, leikkuupää ­vasaraterillä, voiman­ottoakseli sekä oma hydrauliikkayksikkö moottoreineen. Laralla pystyy murskaamaan helposti jyrkkiä meluvalleja, ojia sekä ­teiden ja liittymien välisiä luiskia kaiteiden takaa. Lara-puomimurskain soveltuu yli 4 900 kilon painoisiin traktoreihin.

Eläintilat pressusta M&T Farms -pressuhallit tarjoavat monikäyttöistä varasto­tilaa maatilojen käyttöön. Pressuhallit on valmistettu Suomessa ja ne sopivat suomalaisiin sääolosuhteisiin. Hallin pystyttäminen, siirtäminen ja purkaminen on nopeaa ja helppoa. Hallin perustaksi riittää tasainen maapohja. Pressuhalleja on saatavana kuuden ja yhdeksän metrin leveyksillä ja pituudet ovat kahden metrin välein jopa 50 metriin asti. Hintaa esimerkiksi 6 x 14 -metrisellä pressuhallilla on 9 300 euroa. Pressuhallit soveltuvat muun muassa eläinsuojiksi tai laakasiilon tai lantalan katoksi.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

Nautojen luomurehut Kinnusen myllyltä. LuomuTähti merkin alta löytyy sekä väkirehua, täysrehua että valkuaisrehua.

31


Asiantuntija vastaa Lehmätkö karppaavat Kauko Kauppinen Biofarm Oy

Hiilihydraattien välttäminen, eli karppaus alentaa verensokeria, jolloin keho alkaa käyttämään kehoon kertyneitä rasvavarastoja. Tämä johtaa veren ketoaineiden lisääntymiseen, toisin sanoen ketoosiin tai asetonitautiin, jota vältetään lypsylehmien ruokinnassa kaikin keinoin.

Karppaus ja aikaisemmin Atkinsin dieetti ovat saavuttaneet huikean menestyksen laihduttajan elämänohjeina. Hiilihydraattien syömisen mahdollisimman tarkkaan välttämiseen perustuva ruokavalio alentaa veren sokeria ja mobilisoi elimistöön kertyneet rasvavarastot. Seurauksena on veren ketoaineiden lisääntyminen eli ketoosi ja luonnollisesti laihtuminen. Lypsylehmien ruokinnassa pyritään kaikin keinoin ketoosia välttämään, koska se eläinlääketieteessä katsotaan sairaustilaksi, joka vaatii asianmukaista hoitoa. Veren glukoosi on nisäkkäiden energiatalouden keskeinen tekijä. Se on aina nopeasti käytettävissä ja suhteellisen helposti täydennettävissä. Ihmisellä aivot käyttävät suurimman osan veren glukoosista. Olen itse tavannut henkilön, jonka puhe hidastui merkittävästi pitkän Atkinsin dieetin seurauksena. Hiilihydraattien nauttiminen korjasi tilanteen suhteellisen nopeasti. Lehmä, joka tuottaa maitoa 34 kg/vrk, käyttää kaiken ravinnossaan saamansa glukoosin maidon tuotantoon. On luonnollista, että muiden elintoimintoihin tarvitaan vapaista rasvahapoista saatavaa glukoosia, joten ketoaineita muodostuu vereen. Maidontuotanto saavuttaa huippunsa 4-6 viikkoa poikimisesta ja lehmän kuiva-aineen syöntikyky vasta 8-10 viikkoa poikimisen jälkeen. Lehmä on siis poikimisensa jälkeen pitkän ajan negatiivisessa energiataseessa, jossa veren glukoosipitoisuus on alhainen ja vapaiden rasvahappojen, asetonin, asetoasetaatin ja β-hydroksivoihapon pitoisuudet ovat korkeat. Kaikki lehmät eivät kuitenkaan sairastu ketoosiin eli asetonitautiin. Lypsylehmien jalostus on onnistunut kehittämään tuotoseläimiä, joiden geneettisesti säädelty hormonituotanto poikimisen jälkeen ylläpitää negatiivisesta energiataseesta huolimatta korkeaa maidontuotantoa. Eläin ei ole sairas, vaikka sen veressä on runsain määrin ketoaineita. Eläin ikään kuin ”liukuu” sairauteen nimeltään ketoosiin. Ketoosi eli asetonitauti on saanut nimensä sairaan eläimen verestä todettavista ketoaineista, joista yksi on asetoni. Jos veren glukoosipitoisuus laskee alle fysiologisen raja-arvonsa elimistö panee liikekannalle rasvavarastonsa. Ei-esteröityjen vapaiden rasvahappojen pitoisuus jopa viisinkertaistuu normaalista.

don tuotannon romahdus, erittäin kuivat ja kovat ulosteet ja joskus saattaa esiintyä hermostollisia oireita. Toistaiseksi ei ole aukottomasti pystytty tieteellisesti osoittamaan, miksi ankarassa energiavajauksessa oleva lehmä menettää ruokahalunsa. Loogisesti ajateltuna nälän pitäisi lisääntyä veren sokeripitoisuuden laskiessa. Ilmeisesti joko ketoaineiden, asetonin, asetoasetaatin, ja β-hydroksivoihapon tai vapaiden rasvahappojen pitoisuuden nousemisella veressä on merkitystä ruokahalun vähenemiseen. Useimmat ihmiset tunteva asetonin hajun jo melko pieninä pitoisuuksina, joten he haistavat asetonitaudin lehmän maidosta, hengityksestä ja jopa virtsasta. Piilevänkin ketoosin voidaan todeta maitonäytteen asetonipitoisuudesta, joko laboratoriossa tai markkinoilla olevilla pikatesteillä (Ketolac-BHB-liuskat, Pink-liuos).

Mitä voin tehdä asetonitaudin ennakolta estämiseksi? Oleellista asetonitaudin ennakolta estämisessä on poikineiden lehmien tarkkailu. Pyrkimyksenä on havaita piilevää asetonitautia potevat eläimet. Karjanhoitajat, joilla on herkkä nenä asetonille havaitsevat piilevän asetonitaudin ilman apuvälineitäkin. Heidänkin on hyvä varmistaa asetonin toteaminen maidossa pikatesteillä. Maitonäytteiden tutkiminen 3-6 viikkoa poikimisen jälkeen 2-3 kertaa varmistaa piilevästi ketoottisten eläinten havaitsemisen. Erikoisen tarkasti kannattaa tarkkailla eläimiä, jotka ovat edellisellä poikimiskerroilla todettu sairastaneen piilevää tai selkeää asetonitautia. Piilevää tautia sairastavat kannattaa ” lääkitä” rehun lisäaineilla, jotka sisältävä propyleeniglykolia, natriumpropionaattia, glyserolia, ja melassia, joko useampia yhdessä tai yhtä yksinään. Tällä tavalla menetellen voidaan välttää melkoiset maidontuotoksen menetykset, jotka arvioidaan olevan 6-9 prosenttia. Kliinisesti varmistetussa ketoosissa menetykset ovat 2025 prosenttia. Koko tuotantokaudella ketoosia piilevästi tai kliinisesti potevat lehmät tuottavat kuitenkin koko lypsykaudella enemmän maitoa kuin ne lehmät, jotka eivät sitä pode. Huippusuoritukset vaativat hintansa. Lehmät eivät karppaa vaapaaehtoisesti.

Miten totean ketoosin? Kliinisen ketoosin oireet ovat selvät: Voimakas laihtuminen ja siitä huolimatta täydellinen ruokahalun katoaminen, mai-

32

MAATILAN PIRKKA 4•2012


SideChopper TPM 520 Pro puomimurskain • Erittäin vaativille käyttäjille, kuten urakoitsijoille, tienhoitopiireille, ... • Murskaa vahvan vesakon, niittää korkealta, ulottuu vedenpintaan asti ojissa • Ulottuvuus 5,2 m trakt. keskilinjasta • Työleveys 210 cm

LARA 8,5 T puomimurskain UUTUUS! • Reilu ulottuvuus traktorin keskilinjasta 8,3 m, 1,5 m leikkuupäällä • Tarkka ja tasainen jälki kaltevissa ja epätasaisissa olusuhteissa • Helppokäyttöinen sähköinen joystick, lämmönvaihdin ja kiinn.osat vakiona

Kolmella jousella toteutettu estekuormitussuojaus.

NETTOHINTA!

GIRAFFONA 260 piennarmurskain • Järeä piennarmurskain 257 cm työleveydellä • Ulottuvuus 365, paino 1150 kg • Vasara- ja 2x vastaterät ja laajakulma-akseli

BISONTE 300

• Työleveys 310 cm ja soveltuu sekä etu-& taka- nostolaitteisiin • Vakiona vasta- ja vasaraterät • Hydr. sivusiirto keskilinjasta 40 cm

7.690,-

(9459,- alv 23%)

NETTOHINTA!

5.550,-

(6827,- alv 23%)

NETTOHINTA!

GIRAFFA 210 piennarmurskain • Piennarten pikkujättiläinen, työleveys 212 cm • Vakiona vasara- ja vastaterät

Tri-Wing 6000 tasomurskain

5.490,-

(6753,- alv 23%)

NETTOHINTA!

21.200,-

• Nurmien puhdistusniittoon ja 3. sadon murskaukseen sekä viheralueiden hoitoon • Työlev. 6 m, työsyv. säätö 8 pyörällä hydraulisesti

(26076,- alv 23%)

Side Chopper 330 Tornado • Kotimainen ketjumurskain pientareille ja vasakoille • Ulottuvuus 3,3 m

NETTOHINTA!

5.680,-

(6985,- alv 23%)

Ketjumurskain M150 + sivusiirtolaite S120

ELHO Arrow NK 2400

• Kotimainen nostolaite -niittokone niittomurskaimen teräpalkilla NETTOHINTA! • Heinän ja kesannon niittoon sekä maisemanhoitoon (6580,- alv 23%)

5.350,-

• Pientareiden vesakkojen tehoraivaukseen • Leikkuupaksuus jopa 10 cm NETTOHINTA! • Ulottuvuus keskilinjasta 4 m sivusiirtolaitteella

7.390,-

(9090,- alv 23%)

Suoran kaupan nettohintatarjoukset (alv 0%) ovat voimassa 31.12.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Hintoihin lisätään toimituskulut. Kuvien koneissa mahdollisesti nettohintatarjoukseen kuulumattomia lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


1.

Neljäs Claas-paalain taloon Juha Roni päätyi jälleen Claasin paalaimeen. Hyväksi todettua ei ole ollut syytä lähteä vaihtamaan.

L

TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

appeenrannan kupeessa Partalan kylässä viljelee JUHA RONI Huttu-tilaa vaimonsa MINNAN kanssa. Tilan tuotantosuunta on lihakarjan kasvatus ja viljanviljely. Hutun talossa ei tulevaisuuden uskoa puutu, rakenteilla on lihakarjapihaton laajennus, ja keväällä on investoitu uu-

34

teen rehunkorjuukoneeseen, Claas Rollant 375 RC Uniwrap -paalainkäärimeen. Tilalla kasvatettavat sonnit tulevat välikasvattamolta. Nykyisellään tilaa on 90 eläimelle ja kunhan uusi kestokuivikepihatto syksyllä valmistuu, tilaa on 150 eläimelle. Peltoa tilalla on omien ja vuokrapeltojen kanssa 170 hehtaaria, josta nelisenkymmentä nurmella ja loppu viljalla. Tila on täy-

sin rehuomavarainen, ja ainakin nykyisellä eläinmäärällä viljaa on riittänyt myyntiin. Pellot ovat kohtalaisen lähellä talouskeskusta, kauimmaisetkin pellot sijaitsevat kuuden kilometrin päässä. Vasikat tulevat tilalle viiden kuukauden ikäisinä ja lähtevät teuraaksi noin 18 kuukauden ikäisinä. Juhan mukaan nykyisin suurin osa eläimistä on maitorotuisia, aikaisemmin liharoturisteytyksiä oli enemmän. MAATILAN PIRKKA 4•2012


LIHANTUOTANTO 4.

3.

1. Tilan tuotantosuunta on lihakarjan kasvatus ja viljanviljely. 2. Kaikkia paalaimen toimintoja hallitaan Communicator -käyttölaitteesta. 3. Voimansiirtoa on vahvistettu ja kone pysyy käytössä yllättävän puhtaana. 500 paalin jälkeen tavaraa ei ole paljon kertynyt. 4. Teriä on 16 kappaletta ja jokainen on kivien varalta suojattu. Sullojan pohja laskee tarvittaessa automaattisesti.

2.

Minna käy tilan ulkopuolella töissä ja osallistuu siinä ohessa eläinten hoitoon. Tosin viimeiset kahdeksan kuukautta ovat vierähtäneet Sanna-tyttären kanssa äitiysvapaalla, joten eläinten hoitoon on riittänyt enemmän aikaa.

Rehut paaliin Rehut korjataan pyöröpaaleihin, ja vuotuinen paalimäärä nousee noin 1 600:aan, josta osa on olkea. Juha päätyi uuteen Claasiin jo perinteidenkin vuoksi. – Meikäläinen on vähän tällainen yhden merkin mies, isä aikoinaan hankki ensimmäisen pyöröpaalaimen Claas 46:sen, hyvin se pelasi ja sen jälkeen merkissä on pysytty, kertoo Juha. Menossa on neljäs Claasin paalain. Toinen kone oli mallia 250. Sitä seuraava oli yhdistelmäkone Uniwrap 255 ja nyt on uusin versio 375 Uniwrap. Puimurikin on samaa merkkiä. – Laatuvehkeitä, mitäs sitä siinä muita katteliskaan, naureskelee Juha.

mattavan suuret tekniset parannukset verrattuna tilan edelliseen 255-malliin. Joustava ja avattava sullojan pohja, sekä vahvistettu voimansiirto. Kammion telat ja laakerit ovat vahvennettuja, mitkä yhdessä sallivat tiiviimpien paalien teon. Ylikuormitustilanteessa sullojan pohja joustaa, mikä yleensä riittää estämään tukkeutumisen. Mikäli tukos on isompi, voimanotto kytkeytyy ylikuormitussuojan ansiosta pois päältä. Tukoksen

Runsaasti teknisiä parannuksia Perimmäisenä syynä uuden koneen hankintaan, olivat sen huoMAATILAN PIRKKA 4•2012

Perhekuvassa Minna, Sanna ja Juha Roni.

poistaminen on helppoa, Communicatorin nappia painamalla lasketaan pohja alas, käynnistetään paalain uudelleen ja jatketaan työtä. Pohja nousee automaattisesti ylös, kun roottori saavuttaa riittävän pyörimisnopeuden. Kivien varalta terät on lisäksi yksittäissuojattu. Kone saadaan toimimaan täysin automaattisesti, tai osan toiminnoista voi tehdä käsin. Tavallisesti paalinpudotus tehdään käsikäytöllä, jolloin paaleja voidaan pudottaa haluttuihin paikkoihin niiden keruun jouduttamiseksi. Paalainta ja käärintä hallitaan ISOBUS Communicator -ohjaimesta, josta koneen kaikkia toimintoja ohjataan. Paalauksen ja käärinnän vaiheet näkyvät näytöltä. Paalaimessa on onnistuttu yhdistämään kiinteäkammioisen ja muuttuvakammioisen ominaisuuksia MPS-telasegmentillä. Kammion yläosassa on kolme liikkuvaa rullaa, jotka painuvat kammion sisälle ja aloittavat paalin tiivistämisen jo sen alkuvaiheessa. Aikaisemmin nyrkkisääntönä kiinteäkammioisessa koneessa on ollut löysä paali keskeltä ja tiivis pinnasta, ja muuttuvakammioisessa päinvastoin. MPS:n ansiosta Claasin paalit ovat tiiviitä jo ytimestä alkaen. 35


5. 6.

Uutuusmallissa myös tela segmenttiä on vahvistettu ja sen puristusvoima on lisääntynyt. Puristusta voidaan säätää paalattavan materiaalin mukaan, esimerkiksi kuivalla heinällä voidaan tarvittaessa jättää paalin keskiosa löysäksi, jolloin se voidaan helposti kuivata kuivurissa. Paalin lastaus käärintälaitteelle on nopea, paali vierähtää kammiosta lastausvarren päälle, joka ­nostaa sen yhdellä liikkeellä käärintä­pöydälle. Lastausvarren päädyn muodostaa poikittainen telarulla, joka on hellävarainen ­paaliverkolle, se pyörittää paalin käärintäpöydälle. Käärintävarsia käytetään hydraulimoottorilla, öljykylvyssä olevalla kulmavaihteella. Kilpailevissa merkeissä voimansiirto on yleensä joko avohammaspyörä tai ketjuvälitteinen. Öljykylpyinen kulmavaihde ei väljene käytössä, joten käärintä toimii häiriöittä vuosien käytön jälkeen. Käärin on nopea ja tarkka, limitys pysyy tarkasti

­ oneeseen säädetyissä arvoissa. k ­Allekirjoittanut pääsi ajamaan viime kesänä samanlaisella koneella, ja paalit ovat säilyneet erinomaisesti. Käärimellä on mahdollista kääriä myös yhdellä rullalla, jos toinen muovi katkeaa tai toinen rulla loppuu aikaisemmin.

Yksityiskohtia Koneessa on muutama pieni oivallus, jotka kannattaa mainita. Yksi on noukkimen toiminta, sillä ei ole erillistä hydrauliliitäntää, nosto ja lasku tehdään kommunikaattorista nappia painaen. Useimmissa kilpailijoissa noukin toimii erillään paalaimen hydrauliikasta ja jos traktorin hydrauliikassa ei riitä virtausta, joudutaan jatkuva virtaus katkaisemaan noukkimen liikuttamiseksi. Paalaustyössä ominaisuus on rehun laadun kannalta hyvä, hankalissa korjuuoloissa noukinta voidaan helposti nostaa ja laskea tarpeen mukaan, jolloin rehuun ei joudu multaa niin helposti.

Tekniset tiedot Rollant 375 RC Uniwrap

Noukkimen leveys, m 2,1 Noukkimen tukipyörät ohjautuvat Käärijä kaksivarsinen automaattikäärijä Käyttöohjain Communicator Terien lukumäärä 16 Paalikammion leveys, m 1,25 Paalikammion leveys, m 1,20 Rengaskoko 560/45–22,5” Tehontarve min n., hv/kW 120/88 Uniwrap paalain-käärijäyhdistelmään saatavana paalinkääntäjä

36

Takaosassa on erillinen käyttölaite, jolla koneen toimintoja pystyy käyttämään tarvittaessa. Takakäyttölaite säästää monta askelta. Jos muovin kanssa on ongelmia, käärinnän voi käynnistää siitä suoraan nousematta ohjaamoon. Huonolla tuurilla muovi voi katketa heti uudelleen, jolloin sen voi kiinnittää uudelleen. Yhdistelmäkoneella vahingoittuneet tai muuten laadultaan heikot muovirullat ovat pahin työtä hidastava seikka. Muovin kiristimissä on suojalevyt, jotka suojaavat pellon ja ojan reunoilla olevilta risuilta muovia käärinnän aikana.

5. Paalin pudotuskorkeus on matala 6. Paalauksen tehokaksikko Claas Rollant 375 RC Uniwrap ja 455 RC Uniwrap.

Helppo käyttää Tilavierailun aikaan heinäkuussa ensimmäinen rehusato oli tehty. Paaleja oli kertynyt viitisensataa. Edelliseen koneeseen verrattuna paaleissa on eroa, ne ovat nyt selvästi tiiviimpiä. – Äkkiä sen käytön oppi. Kertaakaan ei mennyt tukkoon. Pari kertaa taisi pohjan avautumisesta ilmoittava äänimerkki kuulua, kertoo Juha. Huoltokin on Juhasta ollut helppoa, koska automaattirasvari ja ketjuvoitelu vähentävät työtä. Rasvarin täytön hän on tehnyt akkukäyttöisellä rasvapuristimella. – Eipä ole koneen toiminnassa ollut moittimista, se on ollut sellaista kuin pitääkin. Sillä pärjää yksinkin, pellolle ei tarvita muita koneita ja työ joutuu. Tällä koneella pärjää pitkään, Juha toteaa lopuksi.r MAATILAN PIRKKA 4•2012


TEHOKKAASEEN REHUNSÄILÖNTÄÄN

COMB

I

OSTA EET TÄAIN YT! N Ö L I SÄ ON N O K K A ENN

Biologinen säilöntämestari Käytössä suomalaistiloilla jo yli 10 vuotta! • Laskee nopeasti pH:n optimitasolle • Sis. entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään (Viranomaisten hyväksymä). Hyväksytty luomutuotantoon. • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää

Estää rehun lämpenemistä –> parantaa rehun aerobista stabiilisuutta • Rehun säilöntään kun kuiva-ainepitoisuus on 30-45 % • Sisältää kolme maitohappobakteerikantaa, mm. L. Buchneri-maitohappobakteeri • Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle. Lisäksi seosrehun lämpeneminen hidastuu • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Saksalaisen DLG:n testaama tuote

VAHVA Pro

Edullinen esikuivatun rehun säilöntään! • Esikuivatulle rehulle, kuiva-aine yli 25 % • Sis entsyymin ja kahta maitohappobakteerikantaa • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Saksalaisen DLG:n testaama tuote

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! • Tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään ja murskeviljan säilöntään

Säilöntäaineen valintataulukko (käyttötarkoitus, annostelu, säilöntätapa) NiittoTuore Kuiva-aine Esikuivat(ka <30%) ruokinta tu (ka suositus, l/tn l/tn >30%) %

Viljan murskesäilöntä

Luomu

2-4 l/tn

x

Josilac

20-45 %

2-4 L /tn

Josilac D25

>25 %

2-4 L /tn

Josilac Combi

30-45 %

1-4 L /tn

Mestarin Vahva Pro

20-35 %

5 L /tn

5 L /tn

3 L/tn

3-5 L /tn

x

AIV 2 Plus

20-35 %

5 L /tn

5 L /tn

3 L /tn

3-5 L /tn

x

AIV Ässä

25-45 %

5 L /tn

5 L /tn

3-5 L /tn

x

AIV NOVA

30-45 %

5 L /tn

2-4 L /tn

x

Propcorn Plus

Jyväsäilöntään, käyttömäärä 6-14 l/tonni

Propcorn NC

Kostean heinän säilöntään, käyttömäärä 6-9 l/tonni

www.k-maatalous.fi

Säilöntätapa

Huomioitavaa

2 eri maitohappobakteerikantaa ja Maittava, sulava ja edullinen entsyymi rehu hyvissä korjuuolosuhteissa. 2 eri maitohappobakteerikantaa Esikuivatun nurmirehun säilöntään Sisältää mm. L. buchneri Rehu ei lämpene niin herkästi sen -maitohappobakteerikantaa altistuessa ilmalle Muurahaishappoa 80 %, Varma happo vaikeisiin olosuhteisiin propionihappoa 2 % Muurahaishappoa 76 %, Varma happo vaikeisiin olosuhteisiin ammoniumformiaattia 5,5 % Muurahaishappo 59 %, ammoniumLaaja käyttöalue myös olosuhteisiin, jossa esikuivaus formiaatti 4 %, propionihappo 20 %, ei onnistu bentsoehappo/sorbaatti 2,5% Muurahaishappo 44 %, natriumformiSisältää natriumia jopa puolet lehmän päivittäisestä aatti 20%, propionihappo 12%, tarpeesta. Lisää maittavuutta. Syövyttämätön.. bentsoehappo/sorbaatti 1,5% Propionihappo 94 %, Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää viljan ammoniumpropionaatti 5 % rehuarvon 15-30 % kosteudessa Erikoistuote hevosheinän säilöntään, käsiteltyä heinää ei Propionihappo 72,6 %, tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusprosentin ollessa ammoniumpropionaatti 21,4 % välillä 15 – 25 %. Syövyttämätön.

K-MAATALOUS


KOETILA

Fusarium-sienten aiheuttamaa tyvitautia ohran oraassa.

Peittaamattoman (vasen) ja peitatun (oikea) välinen ero tuleentumisvaiheessa.

Peittaustutkimukset käyntiin K-maatalouden koetilalla aloitettiin jälleen viime kesänä viljan peittauskokeet. Tarkoituksena on päivittää tieto jo markkinoilla olevien tuotteiden tehoista ja tutkia, tuovatko muutamat uudet aineet niihin nähden parannusta. Tutkimusta suoritetaan yhteistyössä Bayer CropScience Suomen kanssa. TEKSTI Paavo Ahvenniemi

K

oska peittauksella voi torjua kerralla useita siemenlevintäisiä tauteja, se on yksi kasvinsuojelun tuki­ jaloista. Muita tärkeitä toimenpiteitä tautien torjumiseksi

Viiru­tautinen kasvi

38

ovat riittävä viljelykierto, oikea esikasvi ja maan muokkaustapa, kestävät lajikkeet ja tarpeenmukaiset tautiruiskutukset. Useat viljojen taudit, esimerkiksi kaikki nokitaudit ja ohran ­viirutauti, saavat joka vuosi alkunsa siemenestä, joten ainoa tapa pitää ne kurissa on terveen siemenen käyttö ja siihen liittyen siemenen peittaaminen. Arvioidaan, että peittauksesta luopuminen lisäisi voimakkaasti kyseisten tautien esiintymistä. Peittaus yksinään ei riitä torjumaan sellaisia tauteja, jotka iskevät myös maasta käsin, kuten viljojen lehtilaikkutauteja ja tyvitauteja. Se kuitenkin puhdistaa kylvösiemenen tehokkaasti näistä taudinaiheuttajista ja hidastaa siten taudin liikkeellelähtöä ja etenemistä. Taudin eliminoimiseksi kokonaan tarvitaan luonnollisesti muita yllä

mainittuja toimia, jotka pitävät maatartunnan kurissa.

Tyvitautia ja verkkolaikkua K-maatalouden koetilan peittauskoe suoritettiin kevytmuokatulla lohkolla, jossa esikasvina oli ohra. Tautiruiskutuksia ei suoritettu. Rikkakasvit torjuttiin kemiallisesti ja ruudut ruiskutettiin korren­ sääteellä. Siemenenä käytettiin ­ohraerää, joka oletettiin tautiseksi. Eri peittauskäsittelyjä oli yhteensä kuusi. Fusarium-sienet ruskettavat varren tyviä orasvaiheessa ja voivat kuivana keväänä tappaa versoja kokonaan. Samat sienet aiheuttavat myöhemmin tähkiin haitallisia hometoksiineja tuottavaa punahometta. Kesäkuun alussa suoritetussa laskennassa noin neljäsosa peittaamattomalla MAATILAN PIRKKA 4•2012


5 FAKTAA peittauksesta • Useat viljojen taudit voidaan torjua vain peittaamalla • Siemenen peittaaminen hillitsee myös maalevintäisiä tauteja • Peittaus lisää sadon määrää ja parantaa laatua • Peittaus on viljelyn huokea henkivakuutus • Kaikkien K-maatalouden viljalajikkeiden sertifiotua siementä myydään peitattuna

siemenellä kylvetyn verranteen versojen tyvistä oli ainakin jossakin määrin ruskettuneita. Kaikki peittauskäsittelyt vähensivät selvästi ruskettuneiden tyvien määrää, parhaimmillaan neljäsosaan käsittelemättömien ruutujen lukemista. Kesän kosteahkot kasvuolosuhteet suosivat verkko­ laikkua. Vielä 11. heinäkuuta suoritetussa havainnoinnissa, jolloin verkkolaikku oli jo osittain tuhonnut alimpia lehtiä peittaamattomassa, kaikissa peitatuissa tautia esiintyi selvästi vähemmän, useimmilla peittauskäsittelyillä vain noin yksi pieni laikku per verso. Myöhemmin taudin määrä lisääntyi voimakkaasti myös peitatussa, ja elokuun alussa enää vain vähän lippulehteä oli jäljellä. Vielä silloinkin peitatun ja peittaamattoman välillä näkyi pieni ero, mikä näkyi myös peittaamattoman nopeampana ränsistymisenä tuleentumisvaiheessa. Kaikki peittauskäsittelyt tuottivat isomman sadon kuin käsittelemätön siemen. Parhaimmillaan ero käsittelemättömään oli 7,6 prosenttia. Satoero selittynee pääasiassa peittauksen teholla verkkolaikkuun ja tyvitauteihin. Vaikka voimakas verkkolaikun maatartunta ohrataustaisella kevytmuokatulla lohkolla mursikin kasvukauden lopulla peittauksen tehon, peittaus kuitenkin hidasti selvästi taudin etenemistä siinä määrin, että siitä syntyi selvää sadonlisää. Muita tauteja kuin edellä mainittuja kokeessa ei juuri esiintynyt. Käsittelemättömistä ruuduista löytyi vain yksi viirutautinen kasvi eikä lainkaan noki­ tauteja. Siemenerä oli siinä mielessä oletettua ­terveempi. Myöskään muita ohran lehtilaikkut­auteja kuten rengaslaikkua, ohrantyvi- ja lehtilaikkua tai pantterilaikkua, ei löytynyt, mutta ne saattoivat jossakin määrin hävitä hyvin voimakkaan verkkolaikkutartunnan sekaan.

Vahvaa sänkimuokkausosaamista! Multiva Top Line Super

• Toimii tutkitusti myös kynnöksellä • Yksi äes kaikkeen kylvömuokkaukseen: sänkimuokkaus ja syksyllä perusmuokatun pellon kylvömuokkaus • Piikkinä on tavallista S-piikkiä huomattavasti korkeampi ja järeämpi Multiva Terra Super (12x65 mm), 8 piikkiriviä ja piikkiväli on 100 mm • Järeän piikin ja 60 mm leveän terän ansiosta aikaan- saadaan erittäin tasainen muokkauspohja jopa kerta-ajolla • Etulata ja varpajyrä ovat vakiovarusteena • 2-rivinen jälkihara saatavana lisävarusteena • Työleveydet 5 - 15 m

Peittaus on huokea vakuutus Peittaus on kuin kasvinviljelyn vakuutus, joka kannattaa ottaa joka vuosi. Vakuutusmaksu on hyvin edullinen ja vakuutuksen ottaminen on vaivatonta, koska sen saa sertifioidun siemenen mukana automaattisesti. Kaikki K-maatalouden sertifioitu ohran siemen on peitattua. Ajanmukaisilla laitteilla suoritettavassa peittauksessa kiinnitetään erityistä huomiota työn huolellisuuteen. Peittaus on sertifioidun siemenen paketin tärkeä osa. Muut osat ovat elinvoimainen, tasalaatuinen ja hyvin itävä uusi siemen ja sadontuottokykyinen, usein myös uusi, lajike.r MAATILAN PIRKKA 4•2012

Samalla Multiva TopLine Super -äkeellä voidaan hoitaa kylvömuokkaus ja sänkimuokkaus keväällä sekä olkiäestys syksyllä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


KASVINSUOJELU

Ohdake ja valvatti kuriin Mustang Fortella Mustang Forte on tehokas kasvinsuojeluaine rikkakasvien torjuntaan viljapelloista. Sen sisältämä aminopyralidi tehoaa hyvin syväjuurisiin rikkakasveihin. Florasulami kurittaa erinomaisesti mataraa ja saunakukkaa. Vanha kunnon 2,4-D hillitsee perinteisiä viljapellon rikkoja. Seuraavassa kolme käyttäjää kertoo käyttökokemuksistaan Mustang Fortesta. TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

V

Lapuan Tiistenjoelta valittelee kylvöajan olleen tosi vaikean. Vettä tuli yli ”vaarin määrän” pahimpaan mahdolliseen aikaan. Sitä viipyi muutamissa lammikoissa jopa kaksi viikkoa. Paitsi että vedenpaljous harvensi oraita, se myös myöhästytti kasvinsuojeluruiskutuksia. Erään lohkon yläpäässä peippi ja pillike ovat säilyneet turhan hyvin kevätvehnän seassa. Niitä löytyy niissäkin kohdissa, joissa kas-

40

ILLE SAARI

vusto on normaalia. Saman lohkon alapäässä torjuntatulos on täydellinen. Kylvö on tehty samaan aikaan, niin myös kasvinsuojeluruiskutus. Lohkon yläpäässä maa on runsasmultaista hietaa, kun taas alapää on selvästi vähämultaisempaa. Saari on etsinyt tosissaan syytä torjuntatuloksen isoon eroon puheena olevalla lohkolla. Mahdollinen selitys voisi olla se, että runsasmultainen alue oli kasvattanut peipit ja pillikkeet juuri niin kook-

kaiksi, että myöhään ruiskutetun Mustang Forten 2,4-D ei enää tehonnut. Paikoin harventunut kasvusto on tietenkin toinen selkeä syy. Ruiskutustekniikasta ei vikaa pitäisi löytyä. Saarella on hyväkuntoinen Hardi Twin käytettävissään. Sillä tehoaine tunkeutuu taatusti rikkakasvien lehdille, vaikka nestemäärä olisi hieman suositusta pienempi. Muita rikkoja ei juuri löydy, ellei oteta huomioon kylänurMAATILAN PIRKKA 4•2012


Vilde on kasvanut erinomaisesti, sillä kosteutta on tänä keväänä riittänyt. Kasvusto on puhdasta rikkakasveista. Taudeista ei näy mitään merkkejä. Lako saattaa uhata, sillä Terpal jäi runsaiden sateiden takia ruiskuttamatta

Valvattia sai kaurapellosta oikein hakea. Jukka Viljanen tarkastelee tässä yksinäistä, kalpeaa ja pelokasta yksilöä.

mikkaa. Se näyttää hyötyneen kymmenen vuotta jatkuneesta aurattomasta viljelystä. Saari on korvannut kynnön lautasmuokkarilla. Yksivuotinen kylänurmikka rehottaa erityisesti vedenpaljouden harventamissa kohdissa. Saari pitää Mustang Fortea kelpo aineena, eikä ainakaan toistaiseksi löydä syitä sen vaihtamiseen. Esimerkiksi ohdake ja valvatti loistavat poissaolollaan, vaikka kynnöstä on luovuttu. Tämänvuotinen peippi- ja pillikeongelma on pienialainen. Normaaleina keväinä ongelma tuskin toistuu.

Mustang Forte tehoaa myös kylmällä säällä on sivutoiminen viljanviljelijä Ylistarosta. Kasvinsuojeluruiskutukset on monesti tehtävä iltaisin töiden jälkeen. Mikäli illalla on tuulista, on joskus ruiskutettava myös yön viileydessä. Mustang Forten luvataan toimivan vielä +5 asteen lämpötilassa. Saaren havaintojen mukaan lupauksella on katetta. Saaren viljelysten pääviholliset ovat valvatti ja ohdake. Rukiin viljelyn myötä myös saunakukkaa esiintyy paikoin. Pihatähtimö sen MIKA SAARI

FAKTAA Ville Saaren tulkinta pillikkeen ja peipin kasvuasteesta on Bernerin tuoteryhmäpäällikön Kyösti Nissin mukaan varmaankin oikea. Runsasmultaisella alueella peippi ja pillike olivat päässeet kasvamaan suuremmiksi kuin muissa lohkon osissa. Mustang Forten teho pillikkeeseen ja peippiin on hyvä mutta ei erinomainen. Tämän vuoksi tankkiseoskumppanina olisi voinut käyttää esimerkiksi Express SXvalmistetta, joka tehoaa myös isoihin pillikkeisiin erinomaisesti. Tällä olisi varmistanut täydellisen torjuntatuloksen kyseisellä multavallakin alueella.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

Ohdake ja valvatti tulee torjua myöhään, yleensä viljan korrenkasvun alussa. sijaan on pysynyt kurissa. Mustang Forte puree siihen mainiosti. Kun oikein hakee, kasvuston tyvellä saattaa värjötellä kalpeanenäinen pillike tai pelto-orvokki. Saari käyttää tankkiseoksissa yleensä Roxionia tai hivenravinteita kelaatteina. Tänä vuonna ei tankkiseoksia Mustang Forten kanssa kuitenkaan tehty. Ehkä olisi pitänyt, sanoo Saari. Ringsaker kaura lupaa erinomaista satoa, mutta muutamissa kohdissa näkyy selvät merkit mangaanin puutoksesta. Saaren peltojen happamuus pyrkii monin paikoin emäksiselle puolelle. Tilalla satsataan voimallisesti rukiin viljelyyn. Siitä syystä viljelyssä on hyvin aikainen ohralajike. Hybridiruis kylvetään heti ohran puinnin jälkeen. Elokuun loppuun tähdätään, mutta ei syyskuun alkukaan vielä katastrofi ole. Poikkeuksellisen kostea kevät esti rikkakasviruiskutukset ruisvainioilla. Paikoin vedenpaljous haittasi talvehtimista ja keväistä kasvun alkua. Nämä kohdat 41


näyttävät selkeästi, mistä rikkakasvitorjunnassa on kyse. Saunakukka on havainnut hetkensä koittaneen. Pietaryrtti on pesiytynyt ajouriin. Saari käyttää normaaleja viuhkasuuttimia. Vesimäärä on 180 litraa hehtaarille ja ruiskutuspaine 3 baaria. Ajonopeus on maltillinen 8 kilometriä tunnissa. Tällä reseptillä tunkeutuvuus on hyvä ja sen myötä ruiskutustulos. Hardi Master tankkaa itsensä kymmenessä minuutissa pellon laitaan ajetuista varastosäiliöistä. Siinä ajassa ehtii juuri ja juuri lisätä tankkiin tehoaineet. Mustang Forten annostusohje tuntuu erityisesti miellyttävän isäntää. Se on 0,75 litraa hehtaarilla. Se on selkeää puhetta ja sopii tarkalle miehelle. Pohjavesialueelle Mustang Forte ei sovellu. Saarella ei tällaisia alueita kuitenkaan ole viljelyksessä. Saari tähtää suuriin satoihin. Hän sanoo pettyvänsä alle 5,5 tonnin satotasoon, ruis mukaan luettuna.

Ohdake ja valvatti kuriin Lapualaisella JUKKA VILJASELLA on ohdakkeen hyökkäyksen kohteeksi joutunut peltolohko. Hyökkäys käynnistyi tien toisella puolen ole-

valta viljelemättömältä alueelta. Oma lohko näytti viime vuonna jo aika pahalta, joten voimatoimet käynnistettiin. Lohko kynnettiin syksyllä glyfosaattikäsittelyn jälkeen. Kauran oraat ruiskutettiin Mustang Forten ja Cycocelin seoksella. Pensomisen lopulla torjunnan onnistuminen varmistettiin vielä Toolerilla. Käsittely ei ollut yhtään liikaa, sanoo Viljanen. Joitakin yksilöitä on vieläkin selvinnyt hengissä ja kohoaa kasvuston yläpuolelle. Pitävä niskalenkki on kuitenkin ohdakkeesta saatu. Valvattia ei juuri enää näy. Viljanen on sen verran luottavainen Mustang Forten tehoon, että aikoo käyttää sitä myös jatkossa. 200 litraa vettä hehtaarille normaaleilla viuhkasuuttimilla on Viljasen resepti ohran ja kauran ruiskutuksissa. Sellainen havainto on tänä kesänä ilmennyt, että peippiin ja pillikkeeseen teho olisi saanut olla parempi. Tämä näkyy erityisesti runsasmultaisilla lohkoilla ja turvemailla. Mistään katastrofista ei kuitenkaan ole kyse, sillä niin peippi kuin pillikekin ovat jääneet selvästi kasvuston alle ja varjoon. Kivennäismailla ja hyvässä kasvustossa niitä ei juuri näy. r

FAKTAA Rikkakasvien torjuntaan käytettäviä kasvinsuojeluaineita kestävien, ns. herbisidiresistenttien rikkakasvien kehittymistä voi ennaltaehkäistä yksinkertaisin konstein. Koska resistenssin syntyä vauhdittavat nimenomaisesti sulfonyyliureat eli gramma-aineet (kuten Tooler, Express SX jne.), kannattaa tankkiseoksiin lisätä silloin tällöin johonkin muuhun tehoaineluokkaan kuuluvaa rikkakasviainetta. Toolerin sekaan voi siis ohjeen mukaan kaataa vaikkapa K-Trioa tai käyttää välillä esimerkiksi Mustang Fortea yksinään. Myös riittävästä viljelykierrosta kannattaa luonnollisesti huolehtia.

Tooler nitistää rikat Comet Pro torjuu taudit Kun pinta-alat kasvavat, rikkakasvien torjuntaan tarvitaan aine, joka antaa aikaa ruiskutuksiin tehoaan menettämättä. Tätä mieltä on JANI RINTA-KIIKKA Isostakyröstä. Hän viljelee veljensä Juhan kanssa runsaan 250 peltohehtaarin tilaa. Lihasikapaikkoja tilalla on noin 3 000. Niinpä pellot kasvavat enimmäkseen ohraa. Kevätvehnää on 42 hehtaaria. Valkuaista siis arvostetaan ja pystyä viljaa halutaan puida. Rypsiä ja härkäpapua on kokeiltu kasvivuorotuksen takia. Jani ei kuitenkaan ole oikein tyytyväinen niiden antamaan taloudelliseen tulokseen. Ohdake ja matara ovat olleet suurimmat riesat leveälehtisten rikkakasvien osalta. Pihatähtimö on pysynyt kurissa. Jani sanoo kuulleensa, että pihatähtimöstä olisi kehittynyt torjunta-aineita kestäviä kantoja. Hukkakaura vainoaa, mutta on saatu kohtuulliseen kuriin. Tooler on palvellut hyvin, todistaa Jani. Sen parhaita puolia ovat hyvä sekoitettavuus ja pitkä käyttöaika. Tänä kesänä ensimmäiset ruiskutukset tehtiin juhannuksen tienoilla. Viimeiset lopetettiin lähellä lippulehtivaihetta. Tooler vaikuttaa hellävaraiselta, varsinkin yksin kiinnitteen kanssa ruiskutettuna. Sen jäljiltä ei oras kalpene, sanoo Jani. Tankkiseoksen kanssa on tarkempaa, etenkin hukkakaura-aineiden kanssa sekoitettuna.

Paljon pieniä pisaroita Jani sanoo kokeilleensa Low-Drift suuttimia, mutta luopuneensa niistä. Hänen hinattavassa Hardissaan on nykyisin viuhkasuuttimet. Janin mukaan vaikuttaa siltä, että paras teho saadaan tuottamalla paljon pieniä pisaroita. On tietenkin selvää, että sopivia ruiskutussäitä on viuhkasuuttimilla ajavalle harvemmassa kuin suuria pisaroita tuottavilla suuttimilla ajavalle. Sopivia kelejä vähentää lisäksi se, että Jani ei ruiskuta enää iltakymmenen jälkeen. Myöskään aamukasteiselle pellolle isäntä ei mene. Ongelmaa kompensoi Hardin 3 000 litran säiliö ja 20 metrin työleveys. Täydellä tankilla pystyy ruiskuttamaan noin 20 hehtaaria kerralla. Tooler sopii mainiosti ruiskutuskeleihin valikoivasti suhtautuvalle. Sen tehokas käyttöaika on osoittautunut pitkäksi, sanoo Jani Rinta-Kiikka tyytyväisenä.

Maatalouden moniottelija valitsi Toolerin

Saari käyttää normaaleja viuhkasuuttimia. Vesimäärä on 180 litraa hehtaarille ja ruiskutuspaine 3 baaria. Ajonopeus on maltillinen 8 kilometriä tunnissa. Tällä reseptillä tunkeutuvuus on hyvä ja sen myötä ruiskutustulos.

42

Ilmajokelaisen Antti Nikkolan kaltaisia maatalouden moniottelijoita alkaa olla harvassa. Mies johtaa 2 000 sikapaikan Luxpork Oy:tä ja 50 lypsylehmän navettaa. Nurmia kasvaa yli 50 peltohehtaarilla. Viljalla on noin 175 hehtaaria, ainakin kasvinsuojeluruiskun mittarin mukaan. Viljelyssä on ohraa ja kevätvehnää, useampia eri lajikkeita. Tässä ei oikein ehdi perehtyä aivan kaikkeen nippelitietoon, sanoo isäntä. Hän kertoo tarvitsevansa luot-

MAATILAN PIRKKA 4•2012


tomiehiä, joiden puoleen kääntyä, kun tarvetta tulee. Maatalouskaupasta hän hakee asiantuntemusta. Jos ja kun sitä löytyy, asiakkuus saattaa kestää pitkään. Antti selittää, että päällimmäiset viholliset ovat olleet valvatti ja ohdake. Myös pihatähtimö on sinnikäs, etenkin keveillä, multavilla mailla. Kivennäismailla se pysyy paremmin kurissa. Muistissa on pidettävä myös nurmien uudistaminen suojaviljalla. Lisävaatimukseksi hän asettaa sen, että tankkiseosten on oltava mahdollisimman yksinkertaisia. Toisin sanoen, yhdellä tankkiseoksella pitää selvittää mahdollisimman monta hehtaaria.

Comet Pro torjuu taudit Luottomyyjän kanssa on päädytty tankkiseokseen, jossa päällimmäinen tehoaine on Tooler. Sekaan lisätään K-Trio. K-Trion fenoksihapot varmistavat tehon valvattiin ja ohdakkeeseen. Suojavilja-alat eivät ole tälle tankkiseokselle ongelma. Toisella kierroksella tehdään tankkiseos Prosarosta ja Comet Prosta. Terpalia lisätään myös, mikäli vilja ei ole ehtinyt tähkälle. Prosaron ja Comet Pron seos nykistää kasvitaudit erinomaisesti, ja vaikutusaika on pitkä. Bonuksena tulee Comet Pron kasvua edistävät vaikutukset. Se tehostaa yhteyttämistä ja typen hyväksikäyttöä sekä vähentää mahdollista stressiä. Tähkälle tulon jälkeen Terpalin asemesta tankkiseokseen laitetaan Kestacia, mikäli kevätvehnästä on kyse. Kestacin kohdalla vaikuttaa Antin mielestä siltä, että paras tulos saadaan, kun vehnä on ruiskutusaikaan reilusti tähkällä. Kokemus on sellainen, että tähkäsääski saattaa kupata satotasoa pahoin. Niinpä Kestacia käytetään rutiininomaisesti kevätvehnälle. Antti Nikkolalla on kolmen vuoden kokemus sekä Toolerista että Comet Prosta. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että aineita pitäisi vaihtaa. Jokainen kevätviljahehtaari saa molempia aineita myös tulevaisuudessa. Nikkolan kasvinsuojeluruiskulla pystyy hoitamaan yhdellä tankkiseoksella noin 28 hehtaarin alan. Nestemääränä hän on käyttänyt 100 litraa hehtaaria kohti. Ruiskun työleveys on 20 metriä. Kuten valistunut lukija on jo huomannut, Antti Nikkola viljelee peltojaan sikojen ehdoilla ja myös lehmien. Mitä vähemmän ostoviljaa tarvitaan, sitä parempi, tuumaa isäntä. Viljat ovat hyvässä kasvussa, toteaa lapualainen Jukka Viljanen. Hänen maalajinsa ovat enimmäkseen hyvin läpäiseviä kivennäismaita. Vaikka sadetta on tullut runsaasti, siitä ei ole ollut haittaa, päinvastoin. Comet Pron ja Prosaron tankkiseos on pitänyt taudit toistaiseksi loitolla, vaikka säiden puolesta tautipainetta varmasti on. Lakoontumista vastaan Viljanen lisää Comet Pron ja Prosaron sekaan Terpalia. Taudit vainoavat nykyään kaikkia viljakasveja, myös ruista, sanoo puolestaan ylistarolainen MIKA SAARI. Hän ruiskuttaa jokaisen aarin Comet Prolla. Suurten satojen tavoittelu kannattaa edelleen, toteaa Saari. Niihin pääseminen edellyttää tarkkuutta kaikissa viljelytoimenpiteissä. Saari on valinnut täsmäaseikseen Hardi Masterin, Mustang Forten ja Comet Pron. Niitä täydennetään kulloiseenkin tilanteeseen sopivilla aineilla. Viljan viljely on myös Suomessa tullut vaiheeseen, jossa kasvinsuojeluruisku on tilan tärkein työkone. Lisäksi on osattava valita oikeat kasvinsuojeluaineet, -määrät ja -ajankohta r

MAATILAN PIRKKA 4•2012

ELHO Arrow 3200 ja 3700 Hinattavat, uuden sukupolven niittomurskaimet! • Ohjaamosta helposti säädettävä patentoitu HydroBalance -kevennys • Lyhyt, taitettava vetopuomi, voimansiirto puomin ulkopuolella • Niittolautasten lukumäärä 8 kpl, erinomainen niittojälki ja karhon muoto • V-mallinen portaalirunko - korkea maavara päisteissä • Työleveys 3,2 ja 3,7 m, kuljetusleveys 3,1 ja 3,5 m ja tehontarve n.100-120 hv • Myös sivukuljetinmalli SideFlow 3

ELHO Arrow 10500 Delta perhosniittomurskain • Euroopan levein nostolaiteniittomurskain • GPS ohjattu kaarre ja päisteautomatiikka - hyvää jälkeä niin suoralla kuin kaarroksissakin • Myös niittokonemallina www.k-maatalous.fi

Tehokas niittomurskain kätevässä kuljetusasennossa.

K-MAATALOUS


SIMENVILJELY Tirilin tähkät olivat pulleita – odotettavissa oli korkea sato.

Ohrapellon uudet asukkaat Sertifioidun siemenen käytölle on lisäyspaineita, uskoo siemenviljelijä Mika Illman Tarvasjoelta Varsinais-Suomesta, jossa hän viljelee tilallaan siementä noin 150 hehtaarin alalla. Siementuotannossa hänellä ovat Jonatan-timotein lisäksi Tiril- ja SW Mitja -ohrat. Siemensopimukset tilalla on solmittu K-Maatalouden kanssa. TEKSTI ja KUVAT Raimo Nordman

M

on ehtinyt olla aktiivimaanviljelijänä jo vuodesta 1985 alkaen. Koko viljelijäuransa ajan hän on viljellyt siementä. Siementuotanto

Jonatan-timoteista näytti olevan tulossa hyvä sato, niin ensikertaisista kuin vanhemmistakin nurmista.

44

IKA ILLMAN

teettää lisätyötä, jolle kuitenkin saa jonkinlaisen korvauksen, Mika perusteli valintaansa siementuottajana. Siemenviljelysten lisäksi oli viljelyssä myös kevätvehnää sekä kevätrypsiä ja -rapsia. – Emäntä työskentelee täysipäiväisesti tilan ulkopuolella ja nuoret ovat opiskeluikäisiä. Vaimo ajaa tarvittaessa kyllä puimuria, Mika kertoi. Siemenviljelykseen tulevat lohkot kynnetään syksyllä lajipuhtauden­ varmistamiseksi. – Pelloista otetaan viljavuus­ tutkimuksessa hivenainemäärityksiä, ja hivenpitoisia lannoitteita käytetään entistä useammin – ja näyttäisi se antavan tulostakin, Mika Illman totesi tyytyväisenä. Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä on jo rutiininomaisesti alettu

SW Mitja -ohra • Kaksitahoinen tärkkelys­ja rehuohra • Erinomainen satoisuus • Aikainen, kasvuaika 94 päivää • Lämpösumma 927 astetta • Lakoa virallisissa laji­ke­ kokeissa keskimäärin 15 %­ • Suuri ja tasainen jyväkoko • Korkea hehtolitrapaino • Hyvä verkkolaikun ja lentonoen kestävyys

MAATILAN PIRKKA 4•2012


Kasvusto painui vain vähän lakoon heinäkuun lopun ukkossateissa. antaa Multiple-lehtihivenlannoitetta. Tilan pelloilla pH on melko korkea, ja esimerkiksi mangaanin puute näkyy ilman lannoitusta helposti. Typpitaso ohrilla ja timoteilla on 80–100 kilogrammaa hehtaaria kohden.

SW Mitja -ohra SW Mitja -ohrasta ei Mika Illmannilla ole aikaisempaa kokemusta, mutta hänestä Mitja näyttää todella hyvältä. – Satopotentiaalia lajikkeella on paljon, tähkät ovat pitkiä ja jyvät pulleita, Mika ihasteli Mitja-pellollaan. Kaksitahoisissa tähkissä on 10–14 jyvää rivissään. Mitjaa on viljelyssä noin 20 hehtaaria. Esikasvina lähes kaikilla lohkoilla oli timotei. Kasvusto painui vain vähän lakoon heinäkuun lopun ukkossateissa, eikä tilanne näytä huolestuttavalta. Puintien Mika uskoi alkavan ohrilla elokuun 20. päivän vaiheilla. Mitja oli kylvetty heti toukokuun alussa ja Tiril jonkin verran myöhemmin, joten puintien ajat ovat lähellä toisiaan.

Tiril-ohra • • • • •

Aikainen, monitahoinen rehuohra Lämpösumma 836 astetta Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla • Luja ja melko lyhyt korsi • Rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys hyvä

Jonatan-timotei • Satoisa ja talvenkestävä – erityisesti pohjoisen viljelyoloihin • Laadukas sato kahden niiton järjestelmässä

MAATILAN PIRKKA 4•2012

Mika Illman ihaili SW Mitja -kasvustoaan – melko aikainen kaksitahoinen ohra lupaili kunnon satoa, ukkoskuurot eivät olleet kasvustoa lakoonnuttaneet.

Tiril-ohra Tiril on tilalla osoittautunut tasaisen varmaksi sadontuottajaksi. Tirilistä on jo useamman vuoden kokemus. Tiriliä oli kasvussa 48 hehtaaria. Kasvustot näyttivät hyviltä. Ne olivat vielä heinäkuun lopun rankoista ukkoskuuroista huolimatta lähes kokonaan pystyssä, kasvusääteitä oli käytetty ja kasvitaudit torjuttu. Kasvinsuojelutoimenpiteet näyttivät onnistuneen hyvin. Rikkakasvien torjuntaan käytettiin pienannosainetta tankkiseoksena Trion kanssa. Samassa yhteydessä saivat molemmat ohrat minimimäärän Prosaro-kasvitautiainetta. Lippulehtivaiheessa käytettiin tautien torjuntaan Comet- ja Prosaro-valmisteita ja tankkiseokseen lisättiin vielä Terpal-kasvunsääde.

Jonatan-timotei Timoteita Mika Illmanilla oli viljelyssä yli 80 hehtaaria. Uusia viljelyksiä hän perustaa vuosittain, ja tuotannossa oli nyt ensimmäisestä aina neljännen vuoden nurmiin. Neljännen vuoden nurmetkin näyttivät vahvoilta. Timotein keskisato on vuosittain ollut 500–700 kilogrammaa hehtaaria kohden. Nykyisin Mika kertoi lähes yksinomaan perustavansa timoteiviljelyksensä kevätrypsiin. r 45


VILJA MARK KINAT Vehnä >> Maailman satoarvioita on arvioitu uudelleen pitkin kasvukautta, ja useimmissa arvioissa satoarvioita on laskettu. Euroopassa korjattiin 123 miljoonan tonnin vehnäsato, joka on viime kautta yli viisi miljoonaa tonnia pienempi. EU-vehnästä 70 prosentin osuuden katsotaan olevan myllylaatuista, kun sen osuus viime vuonna oli 64 prosenttia. Näin ollen myllyvehnää on alemmasta kokonaissadosta huolimatta neljä miljoonaa tonnia viime kautta enemmän, lähes 87 miljoonaa tonnia. Rehuvehnälle on tarvetta muun muassa Etelä-Euroopassa ja Iso-Britanniassa, jossa kaikkien viljojen sadot ja niiden laadut jäivät erittäin sateisen kesän jäljiltä heikoiksi. Mustanmeren maiden viime vuotta jopa kolmanneksen alemmat sadot vaikuttavat niiden vientikykyyn, ja muun muassa Pohjois-Afrikan maat tulevat ostamaan viljaa myös muista lähteistä, muun muassa EU-alueelta.

Ohra >> Euroopassa korjattiin edellisvuotta neljä prosenttia suurempi ohrasato, lähes 54 miljoonaa tonnia. Etenkin mallasohran määrä on sen käyttöön nähden runsas, ja hintapreemio rehuohraan onkin poikkeuksellisen alhainen. Suomen ohrasato tulee laskennallisesti kattamaan kotimaan käytön.

Vehnä >> Euroopan kaurantuotanto kasvaa viime kaudesta selvästi lähes kahdeksaan miljoonaan tonniin huolimatta siitä, että muun muassa Espanjan kaurantuotanto putoaa lähes 400 000 tonnilla. Erityisesti Ruotsin kaurantuotannon on arveltu kasvavan 140 000 46

Euroopan viljasadoissa vaihtelua Vuodet eivät ole veljeksiä – eivät ainakaan viljavuodet! Viljan suurista laatuvaihteluista huolimatta viljalle on kysyntää sekä kotimaassa että viennissä, mutta ennen myyntiä viljaerien laatu kannattaa selvittää tänä vuonna tavallista tarkemmin.

TEKSTI Ilkka Pekkala

tonnilla samoin kuin muuallakin kauran päätuotantoalueilla Pohjois-Euroopassa. Ruotsissa kaura korjattiin pääosin hyvissä olosuhteissa, ja sen arvellaan ottavan voimallisesti osuuttaan takaisin EU:n kauramarkkinoilla. Suomi tuottaa noin 15 prosenttia EU:n kaurasta, ja sen tuotannon määrällä ja laadulla on tärkeä vaikutus koko alueen kauramarkkinoihin.

Öljy >> Öljykasvimarkkinoilla Etelä-Amerikkaan odotettava hyvä soijasato on heijastunut myös muun muassa Euroopan rapsimarkkinoihin laskien ­hyödykepörssien futuurinoteerauksia niiden huipputasoista. Hinnat ovat kuitenkin edelleen historiallisen korkeita, ja niiden ennakoidaan jatkuvan vahvoina läpi koko satokauden.

Viljojen kysyntä ja tarjonta Viljojen kysyntä ja tarjonta eivät ole kiveen hakattuja vakioita. Viljan kysyntään, tarjontaan ja hintoihin vaikuttavat monet asiat, kuten viljojen keskinäiset hintasuhteet, muun talouden tila sekä raaka-aineiden hinnat. Siksi viljojen hintojen ennakoiminen on hankalaa. Markkinoilla vuoden parasta myyntiajankohtaa ei voi tietää ennalta, vaan myyntipäätöksen tulisikin pohjautua omien tuotantokustannustensa tuntemiseen.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 44.

maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio Vuosi

2009/10

2010/11

2011/12

2012/13

2012/13

Miljoonaa tonnia arvio

ennuste

28.9*

25.10*

Tuotanto

1799

1751

1849

1767

1761

Kulutus

1769

1784

1846

1806

1805

Varastot

402

368

372

332

328

Vuosimuutos

30

–34

4

371

–44

Lähde: Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC, 25.10.2012. *arvio Tuotantoarviota on laskettu viimeisessä IGC:n arviossa, mutta myös kulutusarviota on pienennetty. Lähde: Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC, 25.10.2012

MAATILAN PIRKKA 4•2012


NÄYTÄ SIIMAHÄNNILLE

MYRSKYN MERKIT

Storm® -pelletti

Storm® Secure

❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Suunniteltu erityisesti hiirten suuhun sopivaksi, erittäin maittava ❱ Syöttiä kuluu vähän, käytössä edullinen ❱ Pakkauskoko: 0,5 kg / 3,0 kg

❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Erittäin maittava, muotoilu lisää houkuttelevuutta ❱ Siisti, kätevä ja turvallinen koostumus ❱ Pakkauskoko: 0,5 kg / 3,0 kg

Tehokas pellettisyötti jyrsijöiden torjuntaan

Helppokäyttöinen ja varma rottien torjuja

Roguard Xtra -syöttilaatikko rotille ❱ Erittäin lujatekoinen ❱ Lukittavissa turvallisesti ❱ Teräksiset kiinnitystangot Storm Secure-palasyöteille ❱ Kiinnitettävissä helposti 500776003

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


ÖLJYKASVINVILJELY Suuret lehdet ovat antaneet yhteyttämistehoa vahvan kasvuston muodostumiseen

Tavoitteena korkea öljykasvisato Brando-hybridikevätrapsi on nyt ensimmäistä vuotta viljelyssä Tero Kuljun pelloilla Pöytyällä. Kevään vaikeuksista huolimatta näyttää kasvusto hyvältä ja sato-odotukset ovat korkealla, kunhan vain syyskesän sää riittää kasvuston tuleennuttamiseen. Puinnissa askarruttaa myös, pitäisikö puimurissa olla pystyterä kasvuston aukaisemiseksi. TEKSTI ja KUVAT Raimo Nordman

T

viljelee koti­ tilaansa Huittisten Vampulassa ja vaimonsa ­kotitilaa Pöytyällä. Oman noin 70 peltohehtaarin lisäksi viljelyssä on vuokramaita reilut 20 hehtaaria. Maanviljelyn ohella käy Tero palkkatyössä Vihervakka Oy:ssä, jossa hän päivittäin työskentelee siemenasioiden parissa. ERO KULJU

Miksi rapsia? Kevätrypsin satotaso ei tyydyttänyt. Viime vuonna sato rapsilla oli hyvä, joten viljelykokeilua piti jatkaa. Keväällä kylvettiin Brando-rapsi syksyllä kynnettyyn maahan. Lannoitteena annettiin Biovakan­humus­ lannosta 4. toukokuuta niin, että

Satopotentiaalia hybridirapsissa näyttää riittävän. 48

typpimääräksi tuli 80 k ­ ilogrammaa hehtaarille. Samana päivänä pelto äestettiin. Äestyksen jälkeen tuli pieni sade, ja lohkot äestettiin uudelleen seuraavana päivänä. Kylvö tehtiin 6. toukokuuta pneumaattisella suorakylvö­ koneella. Tavoitteena oli kylvää 160 kappaletta itäviä siemeniä neliömetrille, mutta siementä meni vain 130 kappaletta neliölle. Kylvöjen päälle tuli vajaan viikon sisällä noin 40 millimetrin sade, ja savinen maa kuorettui. Todelliseksi kasvitiheydeksi jäi noin 60 tainta neliömetrille. Kylvön yhteydessä annettiin starttityppeä 27 kilogrammaa hehtaarille. Ensimmäinen kasvinsuojelutoimenpide tehtiin 19. toukokuuta ruiskuttamalla lohkojen reunat kirppojen torjumiseksi Kestac 50 EC-valmisteella. Tämän jälkeen kirppoja torjuttiin vielä kolmella ruiskutuksella, jotka tehtiin 4–5 päivän välein koko alalle. Kaikki kirpparuiskutukset tehtiin Kestacilla. – Aine oli tarkoitus vaihtaa, vaihto jäi tekemättä ja resistenssi-

Siemeniä oli tulossa, mutta vielä elokuun alkupuolella aivan vihreitä.

riskin kasvu huomioimatta, pohti Tero Kulju. Kasvusto sai viimeisen kirpparuiskutuksen yhteydessä kolme litraa hehtaarille öljykasveille tarkoitettua Yaran Brassitrel FL -hivenainevalmistetta. MAATILAN PIRKKA 4•2012


Viljelijän palvelut verkossa Brando-kevätrapsikasvusto oli vahvaa ja pitkää Tero Kuljun viljelyksellä.

www.facebook.com/ Kmaatalousketju www.twitter.com/ Kmaatalous

Brando-kevätrapsi • Satoisa hybridi • Suositeltava kylvösiemenmäärä 150–190 kpl/m2, yksi kylvöyksikkö riittää 1,1–1,4 hehraarille • Nopea taimettumaan • Suuri öljy- ja valkuaissato • Hyvä laonkestävyys • Kasvuaika 112 päivää, on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä • Lämpösumman tarve 1144 astetta • Tällä kaudella myyntiin tulee myös uutuus hybridikevätrapsi Majong

www.youtube.com/ Kmaatalous

Katso videoita: www.youtube.com/Kmaatalous Elho Arrow käyttäjäkomenus

Claas 455 käyttäjäkokemus

Elho Delta 10500

Tume Titan esittely

Okra 2012 - Vile 78 murskaava mittari

Peittaus ja tyvitaudin tunnistaminen

Hauhon koetila - ”Tuunattu kylvökone”

Viljelyohjelmapäivä 2012

Rikkakasvintorjunta onnistui Rikkakasviruiskutus tehtiin Galeralla ja Dassoil-kiinnitteellä 9. kesäkuuta. Seuraavana päivänä tehtiin ensimmäinen kuoriaistorjunta Decis-valmisteen kanssa. Seuraava kuoriaistorjunta viivästyi sateiden johdosta, ja se tehtiin vasta 21.6. Mospilanilla. Kolmaskin ruiskutus tarvittiin, se tehtiin 30. kesäkuuta käyttäen taas Decis-valmistetta. Samana päivänä kasvusto sai myös rikkilannoitteen, jossa tuli 20 kilogrammaa hehtaarille typpeä ja 32 kilogrammaa hehtaarille rikkiä. Viimeinen kasvinsuojelutoimenpide oli 8. heinäkuuta tehty pahkahomeen torjuntaruiskutus Sportakilla – 1,5 litraa hehtaarille. Kasvinsuojelu onnistui. Rikkakasvit eivät kasvustoa haittaa, vaikka hiukan on pillikettä ja lutukkaa. Joitakin pahkahomelaikkuja varsista löytyy, mutta tilanne ei näytä pahalta. Tero Kulju uskoi elokuun alkupuolella, että kaikki panostus on ollut kannattavaa. Ilmajoella tehtyihin kasvutiheyskokeisiin luottaen hän kertoi uskaltaneensa nämä toimenpiteet harvaan kasvustoon tehdä. Pelto on täysi ja lituja paljon. Kukinta kesti 32 päivää, puinti ajoittuneen syyskuun lopulle. – Satopotentiaalia hybridirapsissa näyttää riittävän toimenpiteiden sattuessa nappiin ja taimitiheyden ollessa riittävä, arveli Tero Kulju. r MAATILAN PIRKKA 4•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Kuivuri pystytettiin neljässä kuukaudessa keskimäärin neljän miehen voimin. Siiloihin mahtuu 5 500 hehtolitraa viljaa. Pyöreän Arska-siilon tilavuus on 2 400 hehtolitraa.

Arska kuivaa automaattisesti Mikko Hölsö joutui hankkimaan uuden kuivurin, kun vanhan kuivurin siilot romahtivat. Isäntä tutustui huolella eri kuivurimalleihin käytännön töissä. Valinta kohdistui Arska Special -malliin, jonka kokonaistilavuus on 343 hehtolitraa. Sen ympärille rakennettiin Arskan pakettikuivuri, jossa on kymmenen siiloa kuivalle viljalle. Kahdeksan elementtikerroksen siilot vetävät noin 5 500 hehtolitraa. TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

K

aupan ratkaisi Arskan käyttäjäystävällinen automatiikka ja tietysti sopiva hinta, sanoo MIKKO HÖLSÖ, Ylistarosta. Hän käy työssä tilan ulko­ puolella, eivätkä lomat läheskään riitä tilan töiden hoitamiseen. Kuivurin piti siis olla mahdollisimman­ helppohoitoinen ja varma­toiminen. Isäntä arvostaa Arskan täyttö­ automatiikkaa. Se käynnistetään yhdestä napista, ja käyttäjä voi läh-

teä vaikka puimaan. Automatiikka käynnistää elevaattorin. Sitten avautuu kippaussuppilon­ja elevaattorin välinen sulkija karamoottorilla. Sulkijaa säätämällä automatiikka pitää elevaattorin kuormituksen sopivana. Mikäli vilja lakkaa valumasta, kapasitiivinen anturi reagoi, ja GSM-modeemi soittaa isännälle. Kuivurin täyttymistä valvoo ylimmäisessä varastosäiliössä oleva, läpän asentoon reagoiva mikrokytkin. Kun se on toiminut, automa-

Ominaisuudet • • • • • • • • •

50

Kuivuri: Arska Special, 343 hl. Koneisto on neljän painoanturin varassa. Elevaattori: 92 to/h Uuni: Arska 6500S, maksimiteho 412 kW. Puhallin 11 kW. Poltin: Oilon 2 -liekkipoltin Rakennus: Arska-pakettikuivuri. 12 siiloa, joista kaksi tuoreelle viljalle. Tilavuus noin 5 500 hl. Ulkosiilo: Arska-viljasiilo 2 400 hl, halkaisija 6,4 m. Automatiikka: Automaattinen täyttö ja kuivauksen valvonta. GSM-hälytys häiriöistä. Pehmokäynnistimet: Elevaattorissa ja puhaltimessa. Taajuusmuuttaja: Ohjaa syöttimiä portaattomasti.

tiikka sulkee viljan tulon kippaussuppilosta. Sitten automatiikka käynnistää puhaltimen. Lopuksi on vuorossa öljypolttimen käynnistys. Samalla alkaa viljan kierrätys. Elevaattorin toimintaa valvoo pyörintävahti. Arskassa on uudelleenkäynnistysautomatiikka ja muistiautomatiikka sähkö­katkosten varalle. Automatiikka valvoo myös kuivauksen sujumista. Se säätää polttimen toista suutinta päälle ja pois siten, että kuivausilman lämpötila pysyy halutuissa rajoissa. Kun poistoilmakanavan hygrostaatti tunnistaa viljan kuivuneen riittävästi, poltin pysähtyy ja kuivauserän jäähdytys alkaa. Jäähdytysaika asetetaan aikakellolla. Kun erä on valmis, isäntä saa ilmoituksen kännykkäänsä. On tärkeää, että kuivuria voidaan ajaa myös käsikäytöllä. Arskan ohjauskeskuksesta käsikäyttö onnistuu, vaikka automatiikassa olisikin häiriö. Yläpään kolmitiejakaja toimii karamoottorilla. Kuivatun erän voi MAATILAN PIRKKA 4•2012


Vaikka jodenkin viljaerien kosteus on ollut yli 30 prosenttia vilja on kiertänyt moitteettomasti. tyhjentää ohjauskeskuksesta haluttuun siiloon. Purkuputkien on tietysti oltava oikeassa asennossa. Tehokkaan elevaattorin ansiosta kuivurin tyhjennys ja uudelleen täyttö vie noin 40 minuuttia.

Hyvä varustelu Arskassa on kolme poistoimuria. Hölsön mielestä elevaattorin yläpäässä oleva imuri on erityisen hyödyllinen. Se vähentää pölyämistä huomattavasti. Esipuhdistaja on perinteistä syklonimallia. Pohjaimuri vetää ilmaa ja pölyä kolmiopellin alta. Se pitää riittävän alipaineen pohjakartiossa, mutta ei vedä jyviä imuriin. – Sivusolakennojen ja kolmioharjojen yhdistelmä toimii hyvin, sanoo Hölsö. Joissakin syksyn viljaerissä on kosteus ollut yli 30 prosenttia. Vilja on kiertänyt moitteettomasti, eikä

kosteita paakkuja ole jäänyt kuivausta sotkemaan. Nelilapainen ristitelasyötin varmistaa viljan kierron. Kuivurin rakentaminen alkoi toukokuussa ja se saatiin käyttökuntoon elokuun alussa. Työmaalla oli mestarina MARKO HIRVI Seinäjoelta. Häntä auttoivat Mikko Hölsön isä ja appi, sekä yksi palkattu mies. Isäntä toimii Puolustusvoimien Ilmajoen varikon päällikkönä, joten hänen työpanoksensa keskittyi iltoihin, viikonloppuihin ja loma-­ aikoihin. Pakettikuivurin portaat, siilo­ luukut ja yläosan runko nopeuttivat pystytystä melkoisesti. Unihuonekin hankittiin valmiina pakettina. 2 400 hehtolitran Arska siilo ehdittiin myös koota. Sen halkaisija on 6,4 metriä. 70 senttimetriä syvä kartiopohja helpottaa huomattavasti tyhjäystä.r

Mikko Hölsön edessä on Arska-viljankuivurin ohjauskeskus. Toimintoja voidaan ajaa myös käsikäytöllä. GSM-modeemi on pieni laatikko ylimmäisenä. Oikealla on elevaattorin kolmitiejakajan käyttö- ja merkkilamput.

Tammelassa Pelto-Huikon tilalla on vanhin käytössä oleva Arska-kuivuri on vuodelta 1967 ja sillä kuivataan edelleen. Tosin tilalla on jo toinenkin ja suurempi kuivuri, mutta sekin on Arska.

Vanhin arska palvellut jo 46 syksyä KUVA ja TEKSTI Erkki Holma JOUKO SIIKOSEN TILALLA Tammelassa on käytössä kaksi

Arska-kuivuria, joista vanhempi kuivasi ensimmäisen kerran syksyn 1967 sadon. Vanhaa kuivuria ei ole hylätty, sitä käytetään edelleen joka syksy jo senkin takia, että kuivurin yhteydessä olevat varastotilat ovat kovasti tarpeen. Tilan edellinen isäntä MATTI PELTO-HUIKKO osti kuivurin Jorma Käköseltä, joka valmisti kuivureita tuohon aikaan Somerniemellä. Silloin oli tilan vuosittainen viljamäärä 40 tn. Nyt se on 650 tn, ja kaikki pystytään varastoimaan tilalla. Pinta-ala on kasvanut ja karjanpidon loputtua nurmea kasvaneet lohkot ovat jääneet pois. Tila on nykyään sikatila. Sikalassa on paikat 750 lihotussialle. Tilalla viljellään pääosin ohraa ja vehnää. Kaura käytetään tilan lämpökeskuksessa. Aika ajoin on kasvussa myös hernettä sikojen valkuaisrehuksi. Kuivuria on vuosien varrella uudistettu. 1970-luvun alkupuolella kuivuriin vaihdettiin syöttölaite. Vanha oli heilurityyppinen syöttölaite ja varsinkin vehnän kuivuessa se syötti enemmän, mitä elevaattori ehti nostamaan. Syöttölaite vaihdettiin telasyöttöiseksi, jollaisia syöttölaitteet ovat tänäkin päivänä. Runsas 20 vuotta sitten kuivuriin asennettiin ­pysäytysautomatiikka. Siihen saakka oli ennen kuivatuksen lopettamista viljan kosteus käytävä mittaamassa. Tuo automatiikka toimii hygrostaatin avulla: se mittaa poistoilman kosteutta, ja sen perusteella lopettaa kuivatuksen ja aloittaa viljan jäähdytyksen. Kuivuriuuni on vaihdettu viimeksi 1986. Viime syksynä sitä jouduttiin jo hiukan hitsailemaan. Muuten se toimii hyvin edelleen.

Ominaisuudet

Siilojen turvaritilät ovat välttämätön turvallisuusvaruste. MAATILAN PIRKKA 4•2012

• • • •

Kuivurin tilavuus 120 hl Elevaattorin teho 35 tn/h Kuivuriuunissa 5,5 gal suutin Apusuutinta ei ole

51


T YÖKONE

He-Va Sub Tillerin päällä on kaksi säiliötä: siemensäiliö ja starttilannoitussäiliö. Siemenet ja lannoite menevät sähkökäyttöisillä puhaltimilla, lannoite jankkuripiikin uraan pakkerin jälkeen ja siemen samaan uraan heti jankkuripiikin jälkeen ennen pakkeria.

Syysrapsin kylvö jankkurilla

suoraan sänkeen

Petri Riikonen Liedosta kylvi syksyllä 2011 syysrapsia suoraan syysvehnän sänkeen. Kylvö kävi joutuisasti. Kymmenen hehtaarin alan kylvöön meni aikaa nelisen tuntia. Puinnille Riikonen lähti 15. elokuuta ja satomäärä oli 2 500 kiloa hehtaarilta. Riikonen harkitsee vakavasti syysrapsin viljelyn jatkamista. – Tuolla satotasolla siitä jää jotakin jo taskuun. Kevätrypsillä sato on liikkunut liikkua tuhannen kilon tuntumassa ja viljelijä joutuu siinä maksumieheksi, perustelee Riikonen. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

H

e-Van Sub Tiller on jankkuri, jossa puolen metrin välein olevat piikit tunkeutuvat jankkokerroksen läpi. Työsyvyys voi yltää jopa 40 sentin syvyyteen. Jankkurin päällä on kylvölaite, joka puhaltaa siemenet jankkuripiikkien tekemään uraan. Perässä oleva pakkerijyrä tiivistää kylvön. Syysrapsin paalujuuri pääsee jankkuripiikin uraa myöten tunkeutumaan syvälle. Vaikka riviväli onkin puoli

52

metriä, rapsikasvusto peitti myöhemmin syksyllä koko maapohjan. Myös pintavedet pääsevät uraa pitkin helposti salaojiin. – Esikasvina oli syysvehnä ja peltoon jäänyt olkimassa oli melkoinen, mutta se ei haitannut kylvöä, kertoo PETRI RIIKONEN. Siemenmäärä oli 2 kg/ha ja se oli riittävä. Jankkurissa oli myös starttilannoituslaite, mutta sitä Riikonen ei käyttänyt. Rapsi ei saanut syksyllä ylipäätään mitään lannoitusta, keväällä ja kesällä sille an-

nettiin kaksi kertaa 200 kilon annos salpietaria.

Etanatorjuntaan on varauduttava Syyskuun alussa rapsikasvusto sai Juventus-ruiskutuksen. Tässä tapauksessa Juventuksen käytöllä Riikonen tavoitteli sitä, että rapsi kasvattaa runsaamman juuriston. – Juventus syksyllä annettuna osoittautui hyväksi juurimassan kasvattajaksi. Juuristo kehittyi MAATILAN PIRKKA 4•2012


HELPPOUTTA KÄYTÄVIEN JA PIHOJEN AURAUKSEEN

Jankkurin piikit ovat järeät ja varustetut hydraulilaukaisimilla kiveen ajon varalta.

niin mahtavaksi, että sillä on jo sinänsä hyvä esikasviarvo. Etanatorjunta on syysrapsilla usein välttämätön toimenpide. Syksy 2011 oli kuitenkin helpompi. Torjuntaan ei tarvinnut lähteä. Torjuntaan voidaan käyttää esimerkiksi Ferramol-rakeita. – Tänä syksynä, jos syysrapsia olisi päästy kylvämään, torjunta olisi ollut välttämätön. Sen verran paljon havaintoja oli etanoista. Keväällä Riikonen antoi rapsille rikkatorjuntana Galera-ruiskutuksen. – Alkukesästä kasvusto olikin puhdas, myöhemmin siihen tuli saunakukkaa. Rapsinviljelyssä on aina varauduttava kuoriaistorjuntaan, mutta tänä vuonna kuoriaisia ei ilmaantunut.

LUMILINKO MTD ME61

Puintiin ajoissa ennen sadekautta

Tehokas 2-vaihelinko

Puinnille Riikonen pääsi 15. elokuuta. Siinä vaiheessa palot olivat jo hyvin herkkiä aukeamaan. – Kasvusto ei olisi kestänyt minkäänlaista sade­ kuuroa. Mutta korjuu onnistui. – Siemenet olivat puimurin säiliöön tullessaan kuin kaviaaria ja sato oli hyvä. Riikonen harkitsee vakavasti syysrapsin viljelyn jatkamista. He-Van-jakkurista saadut kokemukset ovat sen verran hyviä. – Jankkuri on kuitenkin yhdelle tilalle kallis, vaikka tehokas. Se sopii kimppakoneeksi. Kylvö on erittäin nopea tehdä: puimurin jälkeen suoraan sänkeen. Kun siemenmäärä on vain pari kilo hehtaaria kohden, välitäyttöjä ei juuri tarvita. Ei muuta kuin ajoa ja valmista tulee. r

Laadukas 2-vaihelinko • Työleveys 61 cm, 277 cm³ • Teho 3,9 kW • MTD Snow Thorx 70 talvimoottori • Sähköstartti ja työvalo • Made in EU

895,-

500922032

LUMILINKO MTD ME76K • Työleveys 76 cm, 357 cm³, teho 7,4 kW • MTD Snow Thorx 90 ammattitalvimoottori, vaihteet: 6+2 • Sähköstartti, työvalo ja pyörien vedonvapautin • Made in EU 500921716

1.549,-

Tekniset tiedot Työleveys Piikkilukumäärä Tehontarve Piikkien laukaisujärjestelmä Kuljetusleveys Kylvölaitteen säiliö Paino

MAATILAN PIRKKA 4•2012

3,00 m 5 kpl 135–200 hv hydraulinen 3,00 m 410 l 2 025 kg

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.12.2012 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Osa tuotteista mahdollisesti toimitusmyyntinä. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.k-maatalous.fi

53 K-MAATALOUS


Sähköpylvään kierto onnistuu näppärästi.

#työ

KETTERÄ JÄTTILÄINEN

kon

tositoimissa

Kuulosti aluksi uskomattomalta, että yli seitsemän metriä leveä niittomurskain kääntyy tiukemmin kuin kolmemetrinen hinattava. Seurattuani Elho Duet 7300:n liikkumista kiuruveteläisellä säilörehupellolla oli kuitenkin uskottava. Peltolohkolla oli mutkia ja kulmia sekä kiviraunioita todella paljon. Leveä kone pyörähteli sokkeloisella pellolla näppärästi. TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

Elho Duet 7300:n salaisuus on sen nostolaitekiinnitys ja ajosuunta. Kone vaatii traktorilta taakseajolaitteet: kun ohjaavat pyörät ovat takana, kone kääntyy ketterästi kuin leikkuupuimuri. Niitossa syntyy kaksi karhetta, yksi traktorin molemmin puolin. Niitettäessä karheiden polkeutuminen on vähäistä ja päisteet voidaan jättää kapeiksi, sillä seuraavalle niittouralle päästään kääntymään kerralla ja vain traktori tekee jäljet. 54

Perhoskoneelle tyypillinen ”tähtääminen” oikealle kohdalle jää pois, koska ohjaamosta näkee hyvin koko koneen leveyden ja erityisesti molemmat ulkolaidat tarkasti. Kuvauksissa konetta ajoi HakaAhon nuori isäntä PETRI JÄÄSKELÄINEN, joka hoitaa käytännössä tilan konetöiden ja urakoinnin työnjohdon käytännön töiden ohessa. Isä PENTTI JÄÄSKELÄINEN on saanut keskittyä paperitöihin ja rehu­ tehtaan hoitoon. Peltosalmen

maa­talousoppilaitoksessa opiskelevalla 17-vuotiaalla Petrillä on jo suunni­telmat selvänä: opiskelujen ja ­armeijan jälkeen työt kotitilalla jatkuvat.

Kuohkeat karkeet Murskaimen rakenteesta ja ohjainpelleistä johtuen karheet ovat korkeita ja ilmavia. Niitetty kasvusto nousee roottorin kautta murskainkammioon ja siitä edelleen jarruMAATILAN PIRKKA 4•2012

eet


T YÖKONE

Mutkissa karheet ovat juohevia.

levyyn. Jarrulevy hidastaa heinän nopeutta ja pudottaa heinän lähes suoraan alas. Heinän optimaalisesta virtauksesta johtuen karheet pysyvät samanlaisina vaikka ajo­ nopeus vaihtelee. Karheiden välissä kävellessä ja käsillä karheita koetellessa niiden ilmavan rakenteen tunsi selvästi. Karheita tulee siis yhdellä niitto­kerralla kaksi, ja niiden väliin jää traktorin mentävä väli. Eri niittokierrosten ulommaisten karheiden väli on kapeampi, noin tavallisen niittomurskaimen

Taikalaatikko jolla Elho Duet 7300 saadaan ohjaamaan traktorin ulkopuolista hydrauliikkaa. MAATILAN PIRKKA 4•2012

jättämän välin levyinen. Leveämpi karheväli on karhotinta käytettäessä etu, sillä traktori sopii kulkemaan karheiden välissä ja kääntämätöntä karhetta ei jää lainkaan. Tilalla karhotetaan tarvittaessa heinät Elhon Twin 750 V karhottimella, joka sopii hyvin Duetin pariksi. Heinän kuivuminen jatkuu vielä karhotuksen jälkeenkin, koska karhotin ei pakkaa karheita yhteen. Karhottimen piikit tekevät soikionmuotoista liikettä, jolloin ne nostavat heinää samalla kun siirtävät sitä sivulle. Karheet kääntyvät toisin päin ja alla oleva kosteampi heinä pääsee kuivumaan. – Aivan aluksi oli pieniä ongelmia, mutta ne hoituvat takuuseen ja sen jälkeen on vaan ajettu, Petri naureskelee.

Uudella AutoBalance-koneella niittäneet Aku Ålander ja Petri Jääskeläinen ovat tyytyväisiä sen ominaisuuksiin.

Työkone ohjaa traktoria Elho on kehittänyt Duettiin aivan uuden ohjausjärjestelmän, nimeltään AutoBalance. Siinä hyödynnetään traktorin hydrauliikan proportionaaliventtiilejä niittomurskaimen kevennysjärjestelmässä. Duetin HydroBalancekevennyssysteemiin on lisätty antureita, jotka valvovat niittoyksiköiden korkeutta suhteessa jousitettuun välirunkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevennys pyritään pitämään samana, vaikka traktori ja niittokone liikkuvat toisiinsa nähden pystysuunnassa. Elho on myös kehittänyt menetelmää, jolla Valtran ulkopuolisen hydrauliikan can-väylä kytketään 55


Ohjaamosta näkee koko koneen leveyden.

vaihtoreleen avulla irti traktorin järjestelmästä. Turvallisuussyistä puututaan vain ulkopuoliseen hydrauliikkaan. Tällöin eliminoidaan työkoneelta tulevien sähköisten signaalien joutuminen traktorin väylässä väärään osoitteeseen. Tämä taas voisi aiheuttaa häiriöitä traktorin elektroniikassa.

Töissä on oltu Haka-Ahon tila sijaitsee Pielaveden pohjoisosissa. Tilalla on suuren lypsykarjan lisäksi runsaasti muutakin toimintaa kuten maa­ talouskoneurakointia ja rehutehdas. Taloon hankittiin viime kesänä Elhon Duet 7300 -niittomurskain. Ja täytyy todeta, että kone on ollut töissä – niittopinta-alaa kertyy vuosittain 2 500 hehtaaria. Vierailuajankohtana ­koneella oli niitetty yhteensä noin 4 000 hehtaaria. Koneeseen asen-

nettiin keväällä Elhon sähköinen ohjausjärjestelmä, ja sitä on nyt testattu koko kesä, tilan omissa ja urakointiniitoissa.

Automaattikevennys Konetta ovat pääasiallisesti ajaneet Petri Jääskeläinen sekä AKU ÅLANDER. Petri kertoo koneen toimineen erinomaisesti jo viime kesänä, ja nyt keväällä tullut sähköohjaus on parantanut toimivuutta edelleen. – Parasta koneessa on, että kaikkia toimintoja hallitaan nyt käyttölaitteen kautta, hän sanoo ja jatkaa: Pellolle tultaessa painetaan vain nappia ja koneen puoliskot kääntyvät työasentoon. Näytöltä näkee HydroBalance-kevennyksen paineen ja sitä voi säätää portaattomasti. Säätö oli toki aikaisemminkin, mutta nyt kevennyksen näkee selvinä numeroina.

Heinän optimaalisesta virtauksesta johtuen karheet pysyvät samanlaisina vaikka ajo­nopeus vaihtelee. 56

– Se on hyvä, sen avulla voi tehdä säädön helposti erityyppisille maalajeille. Automaattisäätö on toiminut todella hyvin. Meillä on täällä Pohjois-Savossa kumpuilevat pellot, joissa tavanomaisilla ­kevennystoiminnoilla varustetut koneet eivät pysty pitämään sängen pituutta tasaisena. Duetilla kevennys kuitenkin toimii erittäin hyvin ja sänki on tasaista.

Tavoite saavutettu Petri sanoo ensimmäisenä mieleen tulevan ketteryyden, kun puhutaan Duetin ominaisuuksista. – Leveä kone kääntyy juohevasti pellon kulmissa ja karheisiin ei tule jyrkkiä mutkia. Päisteissä kone nousee riittävästi, joten se ei sotke niitettyjä karhoja. Työtehoa on lohkosta riippuen 7–12 hehtaaria tunnissa, sanoo Petri. Vierailupäivänä niitossa oli todella monimutkainen niitettävä alue, alaltaan noin kymmenen hehtaaria. Aikaa lohkon niittoon kului puolisentoista tuntia, kun valokuvaukset hidastivat työtä. – Kokonaisuutena koneeseen ollaan oltu erittäin tyytyväisiä, se on kyllä täyttänyt sille asetetut tavoitteet, toteaa Petri lopuksi. r MAATILAN PIRKKA 4•2012


VALOA JA VOIMAA SYKSYN JA TALVEN VARALLE Led työvalo 10 ledillä • 3600 LUM, 50W 500949692

9900

/kpl

Pomo 27 T15S AVR varavoimageneraattori

Työvalo 9 ledillä

• 1800 LUM, 10-30V, 27W 500899249

Elektroninen jännitteen säätö

• Teho 27 kVA, 21,6 kW, 400 / 230 V -kolmivaihe • Nimellisvirta 40A / 50 Hz, suojausluokka IP23 • Pääsulake 25 - 35 A • 63 A ja 16 A 3 V -pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja • Voltti- ja taajuusmittarit traktoriin päin

2.950,-

/kpl

Työvalo 8 ledillä • 1300 LUM, 10-30V, 24W 500899267

(ar vo

27

Turbo LXE 10W-40, 200 l

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 12.11. - 14.12.2012. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

• 70L31, sopii MF 4200, 4300, 6200, 6400, 7400, 8200-sarjaan

FAAM TOP POWER S 92 Ah • 92L52, sopii MF 5400-sarjaan

/kpl

500762920

11000

/kpl

12600

/kpl

FAAM TOP HEAVY LINE 130 Ah Led työvalo 7 LED

• 2200 LUM, 10-32V, 35W 500899248

• Erittäin hyvät voiteluominaisuudet • Voidaan käyttää Työvalo 6 ledillä kylmässä ilmastossa • 1000 LUM, 10-30V, ympäri vuoden ja 18W. 500899266 välttää näin talvi- ja kesäöljyjen vaihdot.

763,-

FAAM TOP SPECIAL 70 Ah 500682525

5900

-TYNNYRIKAMPANJA! L XE Turbo t ynnyri 0 4 10W- alle 10 l:n t i l aaj y t i n n e s t e jäähd n päälle! a ) k au p ,9 0 €

5500

29

69

00

19500

/kpl

/kpl

BestGrip nastat • Traktorit ja työkoneet 9 mm • Sis. asennustyökalun 180 kpl 179,90 100 kpl 94,90

00

/kpl

Xenon työvalo DB-HID 338 H3 500723191

• 63061 500804181, 63062 500695129 • Sopii mm. vanhempiin MF-traktoreihin

79

Kenkänastat 6 mm • Sis. asennustyökalun 20 kpl 28,50 40 kpl 47,50

00

/kpl

Olkikuivikepelletti

• Erityisesti hevoskarsinaan • Pitää ilman raikkaana ja sitoo hajut • Vähemmän kuivalantaa • Kompostoituu nopeasti • 20 kg:n säkeissä tai 500 kg:n suursäkeissä

Suevia 41A Lämmitettävä läpällinen juomakuppi • 180 W vastus, pysyy sulana n.-25°C, max. 20 l/min 500800597

Averde -hoitoparsi

• Itselukittuva/käsikäyttöinen - voidaan integroida kalusteisiin tai varustaa jalkasarjalla. Sopii mm. eläinlääkintä käyttöön ja korvamerkkien kiinnittämiseen. • Sisälev. 71 cm • Kork. 152 cm • Mitat 125 x 175 cm • Paino 99 kg 500829458

1.360,-

Jalustasarja hoitoparteen 500829463

26300

/kpl

Suevia 43A lämmitettävä uimurikuppi • 180 W vastus, pysyy sulana n. -20°C 500727145

25400

/kpl

Termoputki lämmitettäville juomakupeille 90 400 mm 500686130

91

/kpl

10900 800/1100 mm 14300 600 mm 500811908

Hirnu -kuivikekutteri, 25 kg

/kpl • Paalin koko n. 0,39 x 0,37 x 0,8 m

500682266

600,-

na Saatava kg:n 0 myös 2 ä! s is e säk

/kpl

• Tilavuus pakattuna n. 116 l, purettuna 250 l • Kuormalavalla on 42 paalia, n. 10,5 irtokuutiota • Paalilava on muovitettu ja säältä suojattu

Hinnat (sis. alv 23%) voimassa joulukuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. Toimituskulut lisätään hintoihin.

K-MAATALOUS


Toimiva kone

Ammattimies osaa hommansa Janne Kari Uuraisilta on pyörittänyt omaa Konehuolto Jakari -yritystään 12 vuotta. Uusi halli on ollut käytössä neljä vuotta. K-huoltosopimuksen hän teki vuoden 2005 puolella. TEKSTI ja KUVA

Seppo Nykänen

J

kertoo olleensa koneiden kanssa tekemisissä lähes siitä asti kuin muistaa: kaikenlaisia vehkeitä on tullut värkkäiltyä. Omaa Konehuolto Jakari -yritystä pyörittävä ammattimies on kouluttautunut autonasentajaksi raskaslinjalla. – Koulun jälkeen vieraan levissä meni joitain vuosia, siinä alkoi sitten tulla omia töitä sen verran, että uskalsin aloittaa yksityisyrittäjänä. Toimialueena Jakarilla on suurin piirtein entisen Keski-Suomen läänin alue. – Tässä on tullut katseltua näitä hommia molemmilta puolilta, koneiden käyttäjänä ja korjaajana. Siinä on saanut melko hyvän perspektiivin asioihin. Asiakaskunta koostuu hyvin pitkälti maatalouspuolesta, etenkin kesällä, jolloin eniten työllistävät rehukoneet. Talvella on sitten enemmän traktoreita, jonkun verran myös kaivureita ja metsäkoneita. Keskon ­sopimushuollon kautta tulee eniten töitä, mutta korjaan kyllä muitakin merkkejä. ANNE KARI

#työ

kon

Hyvä verkosto Janne antaa tyhjentävän vastauksen kysymykseen, miksi yrityksen sijainti ei ole ihan isoimman tien varrella eikä kaupungin kupeessa: Konekauppiaat on kyllä siellä, mutta isännät on täällä maa­seudulla. Lisäbonuksena sijainnille on lähellä sijaitseva metallialan yritys, jossa on tietotaitoa ja hyvät koneet. Sieltä löytyy apua tiukan paikan tullen, jos tarvitaan jotakin erikoisempaa osaa nopeasti. Varsinkin vanhempiin koneisiin on usein järkevämpää valmistaa joitakin yksinkertaisempia osia itse kuin metsästää niitä ympäri valtakuntaa, ja aikaa säästyy. Lisäksi Uuraisilla on muitakin alan yrityksiä, joita Janne hyödyntää toiminnassaan. Uutta tekniikkaa Koneet ovat muuttuneet, etenkin traktorien tekniikan kehitys on ollut viimevuosina huimaa ja opiskella saa jatkuvasti, että pysyy mukana. Pelkällä mutterinväännöllä ei enää pärjää, tietotekniikan

Konekesko Trainee –ohjelma käynnistyy keväällä Mekaanikkoja Konekeskon huoltopisteisiin sekä sopimushuoltoverkostoon eri puolille Suomea. Koulutus toteutetaan yhteistyössä TTS:n kanssa Rajamäellä Nurmijärvellä. Edellyttää teknisen alan ammattikoulun suorittamista tai vastaavaa teknistä osaamista/kokemusta.

Oppisopimuskoulutus 18kk (palkallista) Koulutuksessa perehdytään Keskon edustamien traktoreiden, puimureiden ja työkoneiden tekniikkaan. Koulutus sisältää moottorin ja voimansiirron, hydrauliikan, sähkön / elektroniikan sekä vianhakudiagnostiikan perustaidot.

Rekrytointikoulutus 6kk (15.4 – 27.9.2013), mahdollisuus saada kou- Lisätietoja: lutustukea Kelalta tai työttömyyskassalta. www.konekesko.fi/huoltotrainee

58

eet

ja siihen tarvittavien laitteiden on oltava myös hallinnassa. – Kesko on hyvä kumppani kouluttamaan huoltomiehiä huoltokursseilla, aina on viimeisin tieto saatavilla, Janne antaa tunnustusta. Asiakkaiden asenteet ovat myös muuttuneet etenkin uudempien traktoreiden osalta. Niitä huollatetaan säännöllisesti. Aikaisemmin saattoi olla tilanne, että kone tuli ensimmäisen kerran huoltohalliin, kun se jostain kohden hajosi. Kokemuksella ja koulutuksella on merkittävä sija huolto- ja korjaustoiminnassa, etenkin vanhempien koneiden osalta, joihin ei välttämättä ole aina saatavana huolto- ja korjausohjeita. Tärkeää on tietää mitä tekee, ettei purkaessaan aiheuta alkuperäistä suurempaa vikaa.

Ennakoiva huolto säästää rahaa ja hermoja Janne painottaa ennakoivaa huoltoa erityisesti rehukoneissa. MAATILAN PIRKKA 4•2012


www.arskametalli.fi

UNI! ETU-U ppu Nyt lo uluk öljyn lle! s tuk e

Arska Etu-uuni kiinteälle polttoaineelle Vaikka tietotekniikka on tullut koneisiin, perushuollot ovat edelleen mutterin vääntämistä.

Talvella olisi hyvää aikaa laitella koneita kuntoon käymällä läpi ennalta tiedettyjä kriittisiä kohtia. Esimerkiksi pyöröpaalaimiin kannattaa vaihtaa laakereita ennakkoon kovimmalla rasituksella oleviin kohtiin. Ohjeeksi Janne antaa heinä­koneille kunnollisen puhdistuksen käyttökauden jälkeen. Paremmalla ajalla kannattaa hoitaa kunnon huolto ja tarvittava kunnostus. Nurmirehun korjuun aikaan on tietysti kiirettä ihan riittämiin, mutta siinäkin on pakko pyrkiä joustamaan äkillisten remonttien takia. Varsinkin ensimmäisen sadon tekemiseen on aikaa vähän. Koneen ei ole hyvä seisoa pitkiä aikoja. Vaikka kuinka on huollettu kone, voi pellolta löytyä kivi yllättävästä paikasta. Yleensä törmäysvauriot ovat isoja. – Silloin yritetään auttaa kaikin mahdollisin tavoin. Voi pyytää vaikka toisen asiakkaan traktorin huollon siirtämistä hieman eteenpäin. Siinä ei muutaman ylimääräisen käyttötunnin aikana ehdi tulla ongelmia. Tärkeintä on saada työkone kuntoon. Työn laatuun Janne kiinnittää erityistä huomiota. Huolellisella esivalmistelulla ja vian etsinnällä säästää aikaa varsinaisessa korjaustyössä. Kun purkaa konetta vain sen verran kuin tarvitsee, ei tule tehtyä turhaa työtä. Jannen mielestä asiakkaan etu on myös huoltoyrittäjän etu. Tyytyväinen asiakas tulee uudelleen. r

MAATILAN PIRKKA 4•2012

• Etu-uunista johdetaan savukaasut lämmönvaihtimeen (öljypoltinliitännän kautta) savukaasuimurin avulla • Savukaasuimuri lämmönvaihtimen savupiipun tilalle • Savukaasuimuria ohjataan taajuusmuuttajalla • Normaali uuni hetkessä takaisin uniöljykäyttöiseksi - putki pois Etu-u suus öljypoltinliitännästä ja öljypoltin nai LA koko HDOL un! tilalle E S I O ERIK kuun loppu uSopii kaikkiin uunimalleihin, i helm -maatalo myös muihin merkkeihin! K Kysy esta. d

ARSKA PYÖREÄT TERÄSPELTISIILOT Helppo koota ja nopea pystyttää!

• Tukeva rakenne • Halkaisijat 5,6 m, 6,4 m tai 7,2 m • Tilavuudet 96 m3 - 360 m3 • Toimitetaan valmiina pystytyspakettina

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Kone-Forumin uutuuksia Maatilan Pirkka kiersi Kone-Forumissa tutustumassa uutuuksiin. Hyviä ja tarpeellisia laitteitahan sieltä löytyi. Pomolla on hyvä ja tukeva tukirakenne, jota kilpailevilta tuotteilta ei löydy.

POMO 50 T15S AVR -traktorikäyttöinen varavoimageneraattoriuutuus Sääolosuhteet ovat muuttuneet entistä arvaamattomammaksi, myrskyt ovat olleet entistä rajumpia ja tuhot ovat olleet mittavia. Sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin ja sähköä on saatava mahdollisimman nopeasti. Myös lyhytaikaiset sähkökatkot voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja etenkin sähkön varassa toimivilla maatiloilla. Koska kaikilla tiloilla on vähintäänkin yksi tai useampi traktori, niin traktorikäyttöinen generaattori on tilojen luonnollinen valinta. Pomo 50 T15S AVR, eli elektronisella jännitteensäätimellä varustettu uutuusgeneraattori tuottaa tasaista virtaa eikä jännitepiikkejä synny. Tehoa on 50 kVA, 44 kW.

Nykyisin on mahdollista saada hyvinvointitukea, jonka yhtenä kriteerinä on varavoiman turvaaminen tilalla Uusiin rakennuksiin suositellaan varavoimavalmiutta jo rakentamisen yhteydessä. Käytössä oleviin tuotantorakennuksin kannattaa tehdä valmiit sähkökytkennät varavoimaa varten, jolloin käyttöönotto sujuu nopeasti. Uudistunut Olli Olli-tuoteperheessä vaihtuvat vanhat 9 voltin paimenet uuden sukupolven sähköpaimeniin, joista yksi malli on edullisempi peruspaimen ja kaksi on varustettu kattavammalla tekniikalla. 60

Ollien ominaisuudet: • 9.07-mallit toimivat 9 voltin pariston lisäksi myös 12 voltin akulla sekä verkkovirralla • 9.07-mallit toimivat myös aurinkokennolla • nopean ja hitaan pulssin säätömahdollisuus • pienen ja suuren tehon säätömahdollisuus • yökäyttö • syväpurkaussuoja, kun 12 V käytössä • latauksen älykäs ohjaus aurinkokennokäytössä • varoittaa huonokuntoisesta aidasta. Uudet Olli-sähköpaimenet tulevat myyntiin 2013. Nyt Lame -lietepumppu ruostumattomana Laakson Metalli Oy valmistaa ­sähkömoottorikäyttöisiä lietepumppuja nyt myös ruostumattomasta teräksestä. Ruostumaton rakenne varmistaa pumppujen pitkän käyttöiän. Pumppujen upotussyvyydet ovat kuten aiemminkin, eli kaksi ja kolme metriä. Molempien mallien tehontarve on 11 kilowattia. Pumppuja voidaan käyttää manuaalisesti, tai käyttö voidaan automatisoida lisävarusteena saatavalla ohjauskeskuksella. Pumpun pesässä on repijäterillä varustettu juoksupyörä. Alapäässä on messinkikuoreen vulganoitu, lietevoideltu kumilaakeri. Varusteena on saatavana kiinnike­ kappale joko kannelliseen tai avonaiseen säiliöön.

Ollisähköpaimen

Larnelietepumppu

Karjaharja on K-maatalouden uutuus. Se kiinnitetään pystyasentoon.

Karjaharjauutuus K-maatalouden karjaharjauutuus on sininen Proficow-one. Harjassa on anatominen muotoilu ja kestävä harjasosa.Käynnistyy, kun eläin liikuttaa harjaa. Pyörimissuunta vaihtuu joka käynnistyskerralla. Harja asennetaan pystyasentoon. r MAATILAN PIRKKA 4•2012


LAATUA KOTIMAASTA ! POTILA MAXER Pro Järeä ja tehokas joustopiikkiäes sängelle ja muokatulle maalle

• Potila 12x70 mm piikki, erikoisteräksestä, 8-akselilla, 10 cm jaolla • 340 pyörät ja sijoittelu eri akselilinjoille takaavat tasaisen kulun muokatessa • Vakiona valot ja varpajyrä, 2 rivinen jälkihara, hydr. kulmapyörät ja siipiterät lisävarusteina

POTILA MASTER

Äkeet raskaille maalajeille • 10x80 etulata ja 10x45 piikit 8 akselilla • Kattavat vakiovarusteet ja runsas lisävarustevalikoima

MAKSIMAALISTA KYLVÖTEHOA TUME TITAN Kylvölannoitin Uutuus minimimuokatuille maille, perinteiseen kylvöön sekä CultiPak etumuokkaimen kanssa suorakylvöön • Lannoite ja siemen saman kaksoiskiekkovantaan kautta • Vannaspainotus enimmillään 60 kg • Todella avara rakenne ja pieni vetotehon tarve • Työ- ja kuljetusleveydet 3 ja 4 m Mahtava säiliökoko siirrettävällä väliseinällä – 4 m koneessa yli 5,5 m3

K-MAATALOUS


VILJELIJÄ MAAILMALTA

62

MAATILAN PIRKKA 4•2012


PUNAINEN TRAKTORI – brittiviljelijän salainen ase

Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) teki huhtikuussa opintomatkan Englantiin tutustumaan Home-Grown Cereals Authorityn (HGCA:n) toimintaan. Pääosin alan toimijoiden rahoittama HGCA tuottaa muun muassa koko viljaketjua tukevaa tutkimusta, palveluita, markkinatietoa ja koulutusta. Sen tavoitteena on alan kehittäminen ja lisäarvon tuottaminen koko ketjuun tilalta teollisuuteen. TEKSTI Päivi Auramo KUVAT Päivi Auramo , Ilkka Pekkala ja iStockphoto

MAATILAN PIRKKA 4•2012

63


Esimerkkinä säännösten laajuudesta voi mainita, että savikiekkojen ammunta erityisesti öljykasvilohkojen päälle on Red Tractor -sääntöjen mukaan kielletty 31.3. jälkeen tai kukinnan alettua. Myös ilma-aseilla ammunta viljavarastoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä on kielletty lyijyjäämien ehkäisemiseksi.

B YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA • Pääkaupunki Lontoo • Perustettu 1707 • EU-jäseneksi 1973, silloin tosin EY • 63 miljoonaa asukasta

64

rittiviljelijät ovat vuosien saatossa kohdanneet vakavia elintarvikkeiden turvallisuutta horjuttaneita vitsauksia. Monet varmaan muistavat edelleen BSE:n eli hullun lehmän taudin, joka johti nautojen laajoihin joukkoteurastuksiin Iso-Britanniassa vuonna 1996. Vuonna 2000 lanseerattiin Iso-Britanniassa Red Tractor Assurance -ohjelma, jonka tavoitteena on todentaa tuotetun ruuan alkuperän ja tuotantomenetelmän – mukaan lukien eläinten hyvinvoinnin ja ympäristönäkökohtien – jäljitettävyys ja turvallisuus tilalta valmiiseen tuotteeseen saakka läpi koko elintarvikeketjun. Käytännössä ohjelmaa hallinnoi voittoa tuottamaton pieni ­keskusorganisaatio, ja hallituksessa on edustettuna koko elintarvikeketju tuottajista kuluttajiin. Tänä päivänä Red Tractor -ketjussa on mukana yli 78 000 maatila- ja elintarvikealan yritystä – yli 90 prosenttia brittiläisistä maatiloista. Red Tractor järjestelmässä on omat tuotantosuuntakohtaiset ohjelmansa niin naudoille, lampaille, maidontuotannolle, sianlihalle, broiler- ja kalkkunatiloille, viljoille, öljy- ja valkuaiskasveille kuin vihanneksillekin.

Mitä Red Tractor edellyttää viljatilalta? Monet ohjelman vaatimuksista ovat normaalia arkipäivää myös

Jokaisesta siilosta on otettava täytön yhteydessä edustavat näytteet. suomalaisella viljatilalla. Suurin ero on siinä, että tehdyistä toimista on pidettävä kirjaa, jotta ne ovat myös ulkopuolisen tarkastajan todennettavissa. Muutamia ohjelman vaatimuksia: Iso-Britanniassa kaikkea viljaa ei kuivata puinnin jälkeen. Viljan kosteutta ja lämpötilaa on seurattava ja mahdolliseen lämpötilan nousuun on reagoitava. Ohjeissa otetaan kantaa myös viljavarastojen materiaaleihin ja erityisesti lamppujen ynnä muun suojaukseen, sen varmistamiseksi, ettei lasia joudu viljan joukkoon. Jäljitettävyysvaatimus edellyttää, että kirjanpidosta selviää, minkä lohkon tai lohkojen sato on varastoituna mihinkin siiloon. Näin voidaan aidosti jäljittää tietyn myyntierän tiedot viljelytoimiin asti. Selvittää voidaan muun muassa, mitä kasvinsuojeluaineita ja käyttömääriä viljelyssä on käytetty. Jokaisesta siilosta on otettava täytön yhteydessä edustavat näytteet. Viljavarastojen tuho­eläinten (linnut, jyrsijät, hyönteiset ja lemmikkieläimet) torjunnasta on huolehdittava. Lisäksi ohjelma asettaa vaatimuksia muun muassa lannoitteiden ja kasvin­

suojeluaineiden varastoinnille, työntekijöiden ammattitaidolle sekä tilan omien kuljetusvälineiden puhdistukselle.

Vuosittainen auditointi Jotta järjestelmä olisi kansallisesti ja kansainvälisesti uskottava, se ­perustuu vuosittaiseen auditointieli tarkastusjärjestelmään.

Brittiläinen versi

o joutsenmerkist

ä.

MAATILAN PIRKKA 4•2012


Käytännössä auditointeja tekee 450 ulkopuolista, hyväksyttyä tarkastajaa, jotka kiertävät tarkistamassa Red Tractor -ohjelmaan liittyvien vaatimusten noudattamisen ja tilan asiakirjat tiloilla. Hyväksytystä tarkastuksesta saa leiman, jolla viljelijä todistaa läpäisseensä vuositarkastuksen.

Viljapassi Jokaisen toimitettavan viljakuorman mukana seuraa Iso-Britanniassa viljapassi. Passin tietojen ­perusteella pystytään jäljittämään,

.

t myynnissä RED -tuottee

miltä tilalta ja siilosta vilja on lastattu, millä autolla erä on kuljetettu, mitkä ovat olleet edeltävät kolme ajoneuvolla kuljetettua lastia ja miten kuljetusväline on kunkin lastin jälkeen puhdistettu. Passiin merkitään myös mahdolliset sadonkorjuun jälkeiset ­torjunta-ainekäsittelyt, tehtyjen hometoksiinimääritysten tulokset sekä se, täyttääkö erä EU:n uusiutuvien energia­lähteiden ­RED-direktiivin viljely­vaatimukset. Viljapassin tulee aina olla sekä viljelijän että kuljettajan allekirjoittama.

Mitä me voisimme oppia? Suomessa pääosa viljatiloista noudattaa ympäristötuen vaatimuksia. Viljan tuotantomenetelmät ja ­ympäristönäkökohdat ovat tältä osin hyvinkin samalla tasolla kuin Iso-Britanniassa. Näiden ­periaatteiden noudattaminen on myös varsin hyvin todennettavissa ­viljelykirjanpidoista. Alkutuottajilta eli maatiloilta­ ­pitäisi elintarvikelain (23/2006) MAATILAN PIRKKA 4•2012

mukaan löytyä myös omavalvonta­ kuvaus ja siihen liittyvä kirjanpito muun muassa tilojen ja laitteiden puhtaanapidosta, otetuista näytteistä, tuhoeläintorjunnasta, jätteiden käsittelystä sekä jäljitettävyydestä. Tässä tosin saattaa käytännön toteutuksessa olla joitakin puutteita. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä EU:ssa on olemassa selkeät tavoiteaikataulut, ja biopolttoainekäyttöön joko kotimaassa tai viennissä ohjautuvan viljan ja öljykasvien osuus tullee lähi­vuosina kasvamaan – markkina- ja hintatilanteesta riippuen. Tällä hetkellä viljakaupan toimijoilla on erilaisia tapoja selvittää, täyttääkö vilja- tai öljykasvierä RED-direktiivin vaatimukset, eli että lohko ollut viljelykäytössä ennen vuotta 2008 ja tilalla noudatetaan tilatuen täydentäviä ehtoja. Jatkossa tämänkin tiedon olisi hyvä olla olemassa kaiken ostetun viljan osalta. Suomen viljastrategia ei voi perustua edullisen bulkkiviljan tuottamiseen korkeiden tuotanto­ kustannusten ja EU-mittakaavassa suhteellisen alhaisten hehtaari­ satojemme takia. Siksi meidän ­pitäisi pystyä toimittamaan viljaa erikoiskäyttöön. Näissä on usein korkeampia laatuvaatimuksia niin viljan teknisen laadun kuin muun muassa hygieniankin suhteen esimerkiksi hometoksiineja sekä ­torjunta- ja raskasmetallijäämiä koskien. O ­ stajalle ei kuitenkaan riitä myyjän sana, vaan hankintaketju ja laatu pitää olla osoi-

tettavissa. Siksi meidän tulisikin miettiä k ­ einoja, joilla jo käytössä olevat hyvät tuotanto­tavat saataisiin hyödynnettyä myös markkinoinnin tarpeisiin ja sitä kautta tuotettua lisä­arvoa suomalaiseen vilja­ketjuun ja lisä­ttyä suomalaisen viljan a­ rvostusta vientimarkkinoilla. Sopimusviljely on Suomessa varsin laajaa, ja sopimusviljan osalta ostajilla on melko hyvä käsitys ostettavan viljan viljelymenetelmistä. Sopimusviljelyn ja sen yhteydessä kerättävän tiedon avulla lieneekin helpointa edetä matkalla kohti ”taatusti suomalaista laatuviljaa”. r

Hometoksiiniriskin arviointi Iso-Britanniassa hometoksiinit ovat erityisesti vehnän ongelma. Syksyisin ostajat tutkivat alkuun hometoksiinit kaikista vastaanottamistaan eristä. Sen jälkeen suoritetaan riskiarviointi, jonka perusteella päätetään, minkälainen riski maan eri osissa on. Viljan myyjän on tehtävä tilakohtainen riskiarviolaskelma, joka perustuu tilan sijaintiin, esikasviin, muokkausmenetelmään, lajikkeeseen, tautitorjuntaan sekä kukinta-ajan ja sadonkorjuuta edeltävän jakson sademääriin. Mikäli lohkokohtainen riski ylittää tietyn tason, tulee hometoksiinipitoisuus tutkituttaa ennen sadon toimittamista.

65


KASVINSUOJELU

Viime kesänä K-maatalouden koetilalla Hauholla jätettiin pellon reunaan IPM-periaatteiden mukainen niin kutsuttu ruiskutusikkuna. Kasvinsuojelun tehokkuuden seurannassa pellolle jätettävä ruiskuttamaton havaintoruutu kertoo ruiskutuksen tehosta ja tarpeenmukaisuudesta.

IPM – tarpeenmukaista kasvinsuojelua TEKSTI ja KUVAT Elina Seppä ja Aino-Maija Alanko

Torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivi (2009/128/EY) astui voimaan 25.11.2009. Direktiiviin perustuva kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintasuunnitelma eli NAP (National Action Plan) valmistui Suomessa vuonna 2011 laajan työryhmän työn tuloksena. Direktiivin ja kansallisen suunnitelman tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ympäristö- ja terveysriskien minimointi ja siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun. Direktiivi velvoittaa viljelijöitä vuodesta 2014 alkaen soveltamaan integroidun torjunnan eli IPM:n yleisiä periaatteita. Direktiivi toimeenpantiin Suomessa uudella lailla kasvinsuojeluaineista (1563/2011), joka astui voimaan tämän vuoden alusta. 66

MAATILAN PIRKKA 4•2012


FAKTAA Myös ruiskujen testausvaatimus laajenee koskemaan kaikkia ammattikäytössä olevia ruiskuja. Laki mahdollistaa joissakin tapauksissa poikkeamisen testaamisesta esimerkiksi reppuruiskuille ja kannettaville ruiskuille. Poikkeuksista päättää maa- ja metsätalous­ministeriö ympäristö- ja terveysriskien arvioinnin perusteella. Ruisku pitää testata viiden vuoden välein vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen testaus on tehtävä kolmen vuoden välein. Tässäkin tapauksessa ympäristötuen mukainen testaus kelpaa sellaisenaan, ja ruisku tulee testata sitten, kun vanha testi umpeutuu.

Pellonpiennartapahtumissa vaihdetaan tietoa tutkijoiden sekä viljelijöiden kesken ja opitaan yhdessä.

I

ntegroitu kasvinsuojelu (IPM – Integrated Pest Management) on yksinkertaisesti sanottuna kasvint­uhoojien torjuntamenetelmä. Integroidun kasvinsuojelun yleisinä periaatteina ovat ennalta­ ehkäisevien menetelmien käyttö, kasvintuhoojien tarkkailu kasvukauden aikana, vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käyttö mahdollisuuksien mukaan, tarpeenmukainen kemiallinen torjunta ja kasvinsuojelun tehokkuuden seuranta. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen integroidun torjunnan yleisistä periaatteista (7/2012). IPM:n yleisten periaatteiden mukaisesti kaiken perustana ovat ennakoivat toimenpiteet. Näistä tärkein on monipuolinen viljelykierto, jolla voidaan ehkäistä kaikkia kasvintuhoojia. Kasvilajikkeita ja -lajeja tulisi vaihdella. Maan muokkauksella, tasapainoisella lannoituksella ja huomioimalla lajikkeiden kestävyyden eri kasvintaudeille voidaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä vähentää. Kasvukauden aikana ennen kasvinsuojeluaineiden ruiskutusta peltolohkoja tulisi tarkkailla ja tehdä tarvittavat toimenpiteet tarkkailun perusteella, joten eri kasvintuhoojat tulee osata tunnistaa. Aineet täytyy ostaa kuitenkin jo talvella, joten pitkäjänteisen tarkkailukirjanpidon avulla pystytään MAATILAN PIRKKA 4•2012

On tärkeää käydä havainnoimassa kasvin­suojeluaineen teho.

PesticideLife – kasvinsuojelua todettuun tarpeeseen PesticideLife on EU:n Life+ -ohjelman osittain rahoittama hanke. Tutkimuksen tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ympäristöriskien minimoiminen ja siirtyminen IPM-menetelmien käyttöön. Tietoa tuotetaan EU:n puitedirektiivin mukaisen kansallisen toimintasuunnitelman (NAP= National Action Plan on the Sustainable Use of Pesticides) laatimista ja sen jatkuvaa päivittämistä varten. Demonstraatioita on tehty viljoilla vuosina 2010 – 2012 77 viljalohkolla. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja ruotsinkielisellä Uudellamaalla sijaitsevilla tiloilla kokeiltiin jo käytössä olevia ja vielä kehitettäviä IPM -menetelmiä. Sääoloiltaan kolmena hyvin erilaisena kesänä testattiin IPM menetelmiä kasvinsuojelun näkökulmasta. Haasteet olivat näinä kolmena kesänä erilaiset. 2010 kesä oli lämmin, 2011 myös lämmin, mutta syksy oli erittäin sateinen ja märkä, mikä vaikeutti syysviljojen kylvöä. Kesä 2012 alkoi viileänä ja monin paikoin vettä tuli koko kesän. Kasvitaudeilla ja rikkakasveilla oli hyvät olosuhteet ja tuomikirvojakin jouduttiin torjumaan muutamalla Uudenmaan peltolohkolla. Demonstraatiolohkoja oli kullakin tilalla kahdesta kolmeen ja hankkeessa keskityttiin ainoastaan viljakasveihin. Demonstraatiolohkoilla tutkittiin eri kasvinsuojeluaineiden vaikutusta satoon käsittelemättömien ruutujen avulla. Koeruutujen satoja vertailtiin keskenään ja pyrittiin laskemaan kunkin kasvinsuojeluainekäsittelyn vaikutus satoon sekä kiloissa että euroissa. Kaikkien kolmen vuoden tulokset julkaistaan maaliskuussa 2013. Jokainen demonstraatiotilan isäntä sai valita kymmenestä eri IPM menetelmästä kolme, joita hän demonstraatioiden ohella huomioi omissa viljelytoimenpiteissään. Suosituimmat menetelmät kolmena vuonna olivat viljelykierto, maan muokkaus ja torjunta-aineresistenssin välttäminen. Kunkin demonstraatiokesän päätteeksi tehdyt kasvinsuojelutoimenpiteet arvioitiin ja pohdittiin yhdessä viljelijöiden kanssa. Viljelijöiltä kerätyn palautteen perusteella omat asenteet muuttuivat hankkeen aikana, vaikka mitään uusia ja mullistavia menetelmiä ei noussutkaan esiin. Viimeinen hankevuosi keskittyykin IPM viestintään yhdessä muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Uusia viljelijöitä pyritään saamaan mukaan testaamaan IPM menetelmiä. Tavoitteena on kehittää viestintää viljelijöiden tarpeiden mukaiseksi, jotta he löytäisivät tarvitsemansa tiedon helposti sekä tiivistää yhteistyötä viljelijöiden, tutkimuksen ja neuvonnan kesken. Kiinnostuitko ja haluatko mukaan testaamaan IPM –menetelmiä kasvukaudella 2013? PesticideLife etsii uusia sopimusviljelijöitä. Sopimus on kirjallinen, mutta muodollinen ja tarjoamme tukea IPM –menetelmien testaamiseen ennen vuotta 2014. Järjestämme keskustelutilaisuuden Jokioisilla tammikuun lopulla, jossa yhdessä pohdimme mitä IPM oikein tarkoittaa käytännössä, mitä opittavaa olisi vielä lisää ja mikä IPM:ssä tuntuu haasteelliselta. Kesän jälkeen järjestämme palautekeskustelun. Lisäksi kauttamme saa ajantasaista tietoa eri IPM menetelmistä ja hankkeemme tuloksien perusteella tietoa, miten eri IPM menetelmät vaikuttavat taloudellisesti. Ota yhteyttä Projektitutkija AINO-MAIJA ALANKOON (aino-maija.alanko@mtt.fi).

67


esimerkiksi edellisen kasvukauden aikana tehtyjen havaintojen perusteella ennakoimaan seuraavan kesän kasvinsuojelutarpeet. Olemassa olevat kynnysarvot ja ennuste­mallit auttavat päätöksenteossa. Käsittelemättä jätetyillä alueilla eli torjuntaikkunoilla voidaan seurata toimenpiteiden tehoa. Kasvukauden lopulla tulee muistaa kirjata tehdyt toimenpiteet, havainnot ja tehtyjen toimenpiteiden tehot. Tarkkailu ja ainevalinta ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan ehkäistä kasvinsuojeluaineresistenssin syntymistä. Eri tehoaineita ja vaikutustavaltaan erilaisia kasvinsuojeluaineita tulisi vaihdella ja muistaa myös monipuolinen viljely­kierto. Kasvinsuojeluaineita on käytössä rajallinen määrä, joten uusien kestävien kasvintuhoojien syntymiseen ei ole varaa. IPM:n tavoitteena on vähentää riippuvuutta kasvinsuojeluaineista kuitenkin niin, että sadon määrä ja laatu säilyvät sekä toiminta on taloudellisesti kannattavaa. IPM-ajattelutapaan kuuluvat myös muut kuin kemialliset kasvin­suojelutoimenpiteet ja näitä tulisi hyödyntää ensisijaisesti, jos se vain on taloudellisesti mahdollista. Biologista torjuntaa on kehitetty pitkälle kasvihuoneissa ja se toimii suljetuissa olosuhteissa hyvin. Pelto-olosuhteisiin biologisen torjunnan soveltaminen on haasteellista ja kallista, mutta uusia innovaatioita syntyy koko ajan. Mekaanisia kasvinsuojelutoimenpiteitä hyödynnetään erityisesti puutarhatuotannossa ja niitä on tutkittu maailmalla viljantuotantoonkin. Integroitu kasvinsuojelu ei siis ole pelkkä kumma sana vaan varsin tuttu toimintamuoto itse kul-

Kirvoja esiintyi Uudellamaalla paikoitellen runsaasti.

FAKTA

lekin kasvinsuojelun kanssa toimivalle. Aivan kuin lääkärikin lääkitsee potilaansa tarpeenmukaisella annoksella lääkettä, samoin viljelijä valitsee pellolla tekemiensä havaintojen pohjalta, omaan tietoon ja asiantuntevaan myyjään luottaen kasvinsuojelu­aineen, joka on lohkokohtaisesti sopiva valmiste hänen kasvustonsa tuholais-, tauti- tai rikkakasvi­ongelmaan. Kasvin­suojeluainetta valitessa kiinnitetään huomiota myös käyttömäärään, käsittelyajankohtaan ja mahdollisiin rajoituksiin. Kasvinsuojelutoimien jälkeen on tärkeää käydä havainnoimassa kasvinsuojeluaineen teho. Eihän lääkärikään voi jättää potilastaan seuraamatta hoito- ja lääkitys­ toimenpiteiden jälkeen, sillä aina on komplikaatioriskejä. Tärkeintähän on, että potilas jää henkiin. Harkituilla kasvinsuojelutoimenpiteillä halutaan taata viljelykasville paras mahdollinen kasvu, jotta se tuottaisi parhaimman mahdollisen ja laadukkaan sadon järkeviä ja toimivia viljely­ panoksia käyttäen, ympäristöä huomioiden ja riskejä minimoiden. r

Kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamia ympäristöriskejä voidaan vähentää käyttämällä tuulikulkeumaa alentavia suuttimia. Niiden käyttöön rohkaistaan jatkossa myös vesistösuojakaistojen yhteydessä. Uudessa järjestelmässä suojaetäisyys vesistöön on määritelty jokaiselle valmisteelle erikseen aineen vesieliömyrkyllisyyden, käyttömäärän ja mahdollisen tuulikulkeuman perusteella. Suojaetäisyyksien minimi tulee olemaan 3 m, ja maksimi peltoviljelyssä 20 m, pensailla ja taimistoilla 30 m ja hedelmätarhoissa 50m. Erilaiset suuttimet tullaan luokittelemaan sen mukaan, miten paljon ne vähentävät tuulikulkeumaa, kertovat ylitarkastajat Leona Mattsoff ja Venla Kontiokari TUKES:lta. Kasvinsuojeluaineiden myyntipäällyksiin tulee jatkossa tarvittavat suojaetäisyydet tuulikulkeumaa alentavien suutinten luokitusten mukaan. Esimerkiksi useimmilla rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuilla valmisteilla suojaetäisyys tulee olemaan 3 m.

FAKTAA Kasvinsuojelukoulutusta tulee olemaan tarjolla myyjille, neuvojille ja kaikille, jotka ammatissaan käyttävät kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto on pakollinen kaikille ammattikäyttäjille ja kasvinsuojeluaineiden myyjille marraskuun lopusta 2015 lähtien. Tukesin kokoamassa koulutustyöryhmässä luodaan koulutus- ja tutkintojärjestelmä, joka valmistuu ensi vuoden marraskuun loppuun mennessä, kertoo ylitarkastaja PAULIINA LAITINEN Tukesista. Koulutustyöryhmässä on mukana myös Rautakeskon edustajat. Tärkeää on muistaa, että ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän ei tarvitse suorittaa uutta tutkintoa, ennen kuin tukeen sidottu kasvinsuojelukoulutus vanhenee. Jos siis tänä talvena käy koulutuksen, uusi tutkinto pitää suorittaa viiden vuoden kuluttua, tarkentaa Laitinen. Asetuksessa määriteltyyn koulutusohjelmaan sisältyy myös integroitu kasvinsuojelu.

68

Kaiken perustana ovat ennakoivat toimenpiteet. MAATILAN PIRKKA 4•2012


EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!

Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille

Huipputuote viljojen ja öljykasvien tautien torjuntaan

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan

• Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa

• Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa • Hyvä pahkahomeen torjuja • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

• Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

Comet Pro + Prosaro Satotasot nousuun = LISÄÄ TUOTTOA!!

Rikkakasvitorjunnan vaikutus sadon määrään ohralla (kg/ha) (K-koetilan kokeet v. 2012) 0

...

5000

6000

7000

8000 kg/ha

Sadonlisäys kg/ha Käsittelemätön

1400

TOOLER + K-TRIO

1350

Sadonlisäys kg/ha

TOOLER + K-MCPA

• Tehoaa myös punahomeeseen • Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen • Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus

1300 1250 1200 1150

Uutuus leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista • Enemmän tehoa syväjuuristen ohdakkeen ja valvatin torjuntaan • Laajatehoinen kolmen tehoaineen uutuus • Tehoaa jo +5 ºC alkaen

Foliar Extra Ainutlaatuinen pääravinteita sisältävä lehtilannoite

• N12 - P8 - K6: Nopea ja tehokas täydennys • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet • Humushappo ja lignosulfonaatti tekevät Foliar Extrasta perinteisiä lehtilannoitteita tehokkaamman

Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille

1100

Lumihomeen torjuntaan syysviljoilta Comet Pro + Prosaro

Kilpailevat tuotteet

Keskimääräinen sadonlisäys vehnällä v. 2009-2011 (5 koetta) Västankvarn.

Vahva hivenlehtilannoite • Viljoille ja nurmille • Sis. runsaasti mangaania, magnesiumia, kuparia ja sinkkiä - 1 litra Multiplea sisältää 608 g hiveniä!

Koetilalla tutkittua 2012:

• Edullinen ratkaisu • Hyvä teho vehnän ja ohran laikkutauteihin • Sopii rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan

Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle • Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä

Multiplea syksyllä saaneilla syysviljoilla parempi kasvuunlähtö ja yhteyttämistaso.

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

K-MAATALOUS


Ennen vanhaan Kansainvälistä lajikekehitystyötä kuudella vuosikymmenellä Muistan, kun kuuden vuoden iässä 70-luvun alussa olin karjatilan poikana oppinut tuntemaan tärkeimmät kasvilajit ohran, kauran ja timotein. Sitten isä kertoi, että pellolla on nyt kasvussa Tiitusta. Pienen selittelyn jälkeen ymmärsin, että kauroja on eri merkkejä, ihan niin kuin traktoreissa on ferkkuja ja valmetteja. Harjoittelutilalla vuonna 1989 pääsin tutustumaan siementuotantoon ihan käytännössä. Tilalla oli sekä nurmikasvien että viljojen siementuotantoa. Siellä pääsin puimaan myös Suomen ensimmäisiä Salokauran siemenlisäyksiä. Keskon siemenkaupan historia on varmaan yhtä pitkä kuin Keskon historia. Suursatsauksen siemenkaupan ja lajikekehitystyön hyväksi Kesko teki vuonna 1963 ostamalla Hauholta Länsi-Hahkialan kartanon opetus- ja koetilaksi. Vuonna 1966 allekirjoitettiin ensimmäinen yhteistyösopimus ruotsalaisen kasvinjalostuksen kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen Lantmännen SW Seedin kanssa. Alussa mainittu Tiitus oli tämän yhteistyön tuloksia. Myös Salo-kaura oli Keskon kokeissa ja tuotannossa alusta alkaen ja siirtyi Keskon edustukseen ruotsalaisten jalostusyhtiöiden Svalöfin ja Weibullin liiton myötä. Kopio Maatilan Pirkan K maatalous- ja konekuulumisia 1973 -kirjasesta

70

Sitten tuli – vielä nykyään kauroista suurin – Belinda luetteloon vuonna 1999. Tämän päivän uutuus on Bettina-kaura, jolle olen itse päässyt antamaan nimen. Pohjoismaisen yhteistyön kautta 2000-luvulla myös norjalaiset Graminorin lajikkeet ovat tulleet vahvasti K-maatalouden valikoimaan. Kaikkiaan K-maatalouden koetilan työn tuloksena on Suomessa lajikeluetteloon otettu pitkästi yli sata lajiketta. Tämä työ jatkuu, ja koetilan 50-vuotista historiaa juhlitaan ensi vuonna. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää löytää Suomeen sopivat lajikkeet, joiden laadun ansiosta pärjäämme entistä kansainvälisemmillä viljamarkkinoilla. Maatilan Pirkan ”K-maatalous- ja konekuulumisia 1973” -kirjasessa on Keskon sopimussiemeniä ollut kaupan peräti kahdeksan kauralajiketta, yhdeksän ohralajiketta ja kahdeksan kevätvehnälajiketta. Pari asiaa on noista päivistä merkittävästi muuttunut. Lajikkeet ovat vuosien saatossa selvästi parantuneet ja markkinatalous on tullut mukaan myös maatalouteen. Tätä korostaa vuoden 1973 kirjasen alkusanoissa ollut toteamus: ”Mikäli Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston vahvistamat hinnat ovat tähän kirjaseen painettuja alhaisemmat, hyvitämme Teille hintaerot.” Ari V. -65

MAATILAN PIRKKA 4•2012


TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS @

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. KONEET

KONEET

Jankkurilla en suoraan sänke

VILJELY

Tiril-ohra ja muut uutuudet

Claas Avero uimuri kompakti tehop

PIRKKA

MAATIL AN

k-maatalous.fi

skuu 2012 • www.

nro 4 • marra

Lue

.fi

kka

npir

atila

a w.m

ww

ä! lisä

5

faktaa peittauksesta

Esittelyssä Missa KONE-FORU n torjuntaan

oa rikkakasvie

+ Tutkittua: Teh

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, MacBook Airin voitti Polemiikki-lehden lukija Martti Wallasvaara Turusta.

MAATILAN PIRKKA 4•2012

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen iPhone.

71


Rautakesko Oy, viljakauppa.

OSTAMME VILJAA K-maatalous on kotimainen ja paikallinen kumppani sadon markkinointiin. • Etsimme sadolle parhaan käyttökohteen joko kotimaasta tai viennistä • Meillä on vakiintuneet asiakassuhteet Suomessa ja vientimarkkinoilla

Toimita edustavat ennakkonäytteet analysoitavaksi.

K-maatalouden sopimusviljelijänä pysyt ajan tasalla markkinatilanteesta. • Tule ajoissa keskustelemaan vilja-ammattilaistemme kanssa ensi satovuoden sopimusvaihtoehdoista.

JELYTEE VIL SA S AJOIhSa U M I P O S än 10

Vähintä uksesta spim viljelyo MP3 soittidio kellora sopimusmella ! lahjana

Kun teet vähintään 10 ha viljelyospimuksen 15.3.2013 mennessä, saat sopimuslahjana kelloradion MP3 soittimella.

K-MAATALOUS

MaatilanPirkka0412  

Maatilan Pirkka 4/2012

Advertisement