Page 1

Tuottaja, 8351 302, toimitus@iisalmensanomat.fi

MAATALOUS



Annamaija Herola

Mikko Toivainen ja Roosa Vepsäläinen luottavat maitotalouteen. Lapinlahtelainen Mikko on nyt tuore lypsykarjatilallinen, sukupolvenvaihdos tehtiin äskettäin. Roosa opiskelee hevosagrologiksi Savonia ammattikorkeakoulussa Iisalmessa.

MAIDOSSA ON TULEVAISUUS Sivu 24

Sivu 20-21

Kyntö- ja Eläinlääkäri on kylvötiloille elintärkeä ajoillakin voi vaikuttaa

Sivu 12

Maili tähtää parempaan eläinainekseen

sivu 17


12

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Anita Kulmala

Jalostusneuvoja Maarit Hietanen oli asiantuntijana Juha ja Tiina Eskelisen tilalla Vieremällä avoimien ovien päivänä, jolloin noin 150 vierailijaa eri puolilta Suomea tutustui lypsykarjanjalostukseen seitsemällä tilalla Ylä-Savossa. Kuvassa myös Ingrid-lehmä.

Jalostustyö jatkuu isältä pojalle Genomimääritys nopeuttaa jalostuseläinten valintaa anita kulmala VIEREMÄN Pyöreellä, Juha ja Tiina Eskelisen tilalla on ollut karjanjalostusta Juhan vanhempien ajoista saakka. Luulisi, että karja on tänä aikana jalostettu huippuunsa, mutta se on jatkuvaa työtä: – Se on sellainen laji, että ikinä ei valmista tule. Tavoitteet muuttuvat, ja jatkuvaa kehitystyötä tarvitaan, Juha Eskelinen sanoo. Jalostus on Eskelisen mukaan iso lisämauste maidontuotantoon. – Meillä on sen kokoinen karja (60 lypsävää + nuori karja), että yksilöt erottaa, ja jalostuksella voidaan vaikuttaa karjan kehitykseen. Jalostuksella lehmistä on saatu mm. entistä tuottoisampia ja kestävämpiä niin, että tilan parhaat lypsikit ovat jo yhdeksänvuotiaat. Mustavalkoinen holstein-rotuinen Tuulia ja ayrshire Tatar ovat antaneet kumpikin maitoa elämänsä aikana jo yli 83 000 kiloa. – Monilla satatonnareilla parhaat tuotantovuodet ovat 5.–7. poikimakerroilla (7–9-vuotiaina), mutta siinä vaiheessa monet lehmät on laitettu jo pois, jalostusneuvoja Maarit Hietanen kertoo.

Eikö lehmiä sitten kannattaisi pitää pitempään? – Vanhemmat lehmät laitetaan usein pois, kun hiehoja on tulossa tilalle. Toisaalta vanhassa vara parempi eli ne ovat jo osoittautuneet hyviksi, nuorista ei vielä niin tiedä, projektipäällikkö Hilkka Kämäräinen Savonia ammattikorkeakoulusta sanoo. Kämäräinen on vetänyt kolmivuotista Maili-hanketta, jota jatketaan vielä ensi vuoteen. Siinä on tuettu genominäytteiden ottoa noin sadalta tilalta PohjoisSavossa. – Vasikan sierainlimasta, karvasta tai verestä otetaan pieni näyte, joka lähetetään Tanskaan DNA:sta tehtävää genomimääritystä varten. Sen perusteella voidaan ennustaa, millainen vasikasta tulee. Genomimääritys kertoo, onko vasikasta jalostuseläimeksi vai kasvatetaanko se lihaksi. Tieto saadaan nopeammin kuin odottamalla eläimen kasvamista. Parhaat yksilöt valikoidaan maidontuotantoon. Jalostukseen kelpaamattomia lehmiä voidaan käyttää myös liha- ja maitorotujen risteytykseen siementämällä ne liharodun urosspermalla. – Se edistää myös emävalintaa ja lihantuotantoa, ja myynnissä vasikalle saadaan parempi hinta, kun se on liharotua, Kämäräinen kertoo.

na Maili-hankkeessa ja genomitutkimuksessa. Se on myös uranuurtajia Suomessa alkiohuuhteluissa, jolla

oli oma hankkeensa. Hanke päättyi 2008, ja sen tuloksena Vieremälle syntyi useita alkiorenkaita.

Maili-hanke

– Sinähän opetit minua Pemolla 1990-luvun alussa, jalostusneuvoja Maarit Hietanen Kajaanista huudahti tavattuaan Eskelisten navetassa Hilkka Kämäräisen. ja ilo oli molemminpuolinen.

Tuulia on tuottanut yli 83 000 kiloa maitoa yhdeksänvuotisen elämänsä aikana.

Tavoitteet muuttuvat, ja jatkuvaa kehitystyötä tarvitaan.

Heikompia yksilöitä voidaan käyttää myös alkioiden kasvatukseen: hyvästä lehmästä otetaan niin sanotul-

la alkiohuuhtelulla alkioita, jotka voidaan panna kasvamaan toisiin lehmiin tai hiehoihin eli kyse on eräänlaisesta eläinmaailman vuokrakohtutoiminnasta. Maili-hankkeen talousosioissa tutkitaan mm. sitä, miten jalostuksessa voidaan käyttää sukupuolilajiteltua siementä nautaeläimen käyttötarkoituksen mukaan. Eskelisten tila on muka-

➤ Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille maito- ja lihanautatiloille ja naudanlihantuotantoketjulle. ➤ Kohdealue: Pohjois-Savo. ➤ Toteutusaika: 1.1.2011 – 31.12.2014. ➤ Rahoittaja: Pohjois-Savon Ely-keskuksen maaseuturahasto, Savonia ammattikorkeakoulu (hankkeen hallinnoija). ➤ Yhteistyökumppanit: MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto/Maataloustieteiden laitos, Valio Oy, Atria Oyj, HK Agri Oy, Faba Osk, Snellman Lihanjalostus Oy, Saarioinen Oy, ProAgria. ➤ Tavoitteena selvittää, voidaanko maitotiloilta saatavien vasikoiden avulla tuottaa enemmän hyvälaatuista naudanlihaa kustannus- ja ympäristötehokkaasti, selvittää maito-liharoturisteytysvasikoiden taloudellinen merkitys lihantuottajalle ja lihateollisuudelle sekä lisätä liharotusiemennyksiä maitotiloilla. ➤ Tutkitaan tilamallien avulla eri toimenpiteiden vaikutus maito- ja lihanautatilojen liiketaloudelliseen kannattavuuteen, selvitetään maidon- ja lihantuotannon ympäristötehokkuutta erilaisissa tuotantomuodoissa, tehostetaan uusien jalostusmenetelmien käyttöönottoa maitotiloilla ja tuetaan genomimäärityksiä ja järjestetään koulutusta ja tuotetaan uutta koulutusmateriaalia. ➤ Hankevetäjä Hilkka Kämäräinen Savonia amk, puh. 044 785 6646, hilkka.kamarainen@savonia.fi.






MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

13

Maitoa Ylä-Savosta - vetoapuna vahvat verkostot Suomen maidosta ja naudanlihasta merkittävä osa tuotetaan Pohjois-Savossa. YläSavon seutukunta on Suomen merkittävin maidontuotantoalue. Seutukunnan kuntien ja kaupunkien (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä) alueella tuotettiin kiintiökaudella 2012/13 yli 177 miljoonaa litraa maitoa yhteensä 705 lypsykarjatilalla. Seutukunnalla on vahvan maidontuotannon lisäksi myös vahvaa meijeriteollisuutta: Valion Lapinlahden meijeri työllistää tällä hetkellä noin 300 henkilöä ja sinne toimitetaan maitoa noin 1 600 tilalta. Meijerissä on parhaillaan käynnissä merkittävä laajennus. Kiuruvesi puolestaan on ykkössijalla maamme naudanlihantuotannossa. Ruuan merkitys kasvaa, niin globaalisti kuin yksilön hyvinvoinninkin kannalta, esimerkkinä vaikkapa pitkälle viety maitotuotteiden tuotekehitys. Ruokaturva puhuttaa ja kuluttajat ovat kiinnostuneita ruuan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Kaiken kaikkiaan maatalouden arvostus on hyvässä kurssissa.

tää välillisesti suuren joukon ihmisiä niin teollisuudessa, kaupassa kuin kuljetuksessakin. Myös palvelujen laajuus riippuu pitkälti maaseudulla asuvasta väestöstä. Me tarvitsemme toisiamme. Vahva maatalous ja maatalouden tulot luovat pohjan seutukuntamme hyvinvoinnille. Maatalousyrittäjältä vaaditaan monenlaista osaamista. Yrittäjä ei tule toimeen yksin puurtaen vaan ympärillä on monenlaisten sidosryhmien joukko, jonka kanssa maataloutta kehitetään. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys hallitsevat tämän päivän viljelijän arkea. Biologiset perusteet on tunnettava ja yhteistyö luonnon kanssa sujuttava. Myös infran on oltava kunnossa, tiestön on oltava liikennöintikelpoinen jokaisena vuodenaikana ja tiedonsiirtopalvelujen pelattava aamusta iltaan. Ympäristö asettaa monenlaisia vaateita yrittäjälle; on osattava ennakoida tulevaa ja otettava huomioon kuluttajien vaatimukset. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi on muistettava pitää huolta omasta työhyvinvoinnista ja läheisten jaksamisesta.

Maataloudella on työllistävä vaikutus. Maitotila työllis-

Tässä kaikessa apuna ovat yhteistyökumppanit ja sidos-

Maidontuotannon kärki 2012–2013 Tiloja, kpl

Tuotanto, l

1. Kokkola 2. Kiuruvesi 3. Nivala 4. Kuopio 5. Vieremä 6. Jalasjärvi 7. Lapinlahti 8. Kauhava 9. Siikalatva 10. Kouvola

216 167 145 192 127 108 122 120 127 117

51 801 191 48 198 327 41 755 525 39 875 967 36 223 176 31 773 583 31 196 511 30 539 491 29 636 408 27 104 054

19. Sonkajärvi 27. Iisalmi

88 93

21 655 885 18 239 230

Pohjois-Savossa tehdään valtakunnallisestikin merkittävää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hankkeiden kautta on mahdollista kanavoida valtakunnan parasta osaamista ja saada myös kansainvälistä mallia tämän päivän maatalouteen. Savonia ammattikorkeakoulu on nostanut omassa strategiassaan yhdeksi neljästä painoalasta alkutuotannon ja elintarvikkeet. Kumppanuussopimukset MTT:n ja ProAgrian kanssa tuovat tuoreen tutkimustiedon neuvonnan ja koulutuksen kautta myös maatalousyrittäjän käyttöön.





ryhmät hanketoiminnan kautta. Tässä, järjestyksessään toisessa Savonia ammattikorkeakoulun hanketoimintaa esittelevässä maatalousliitteessä tutustutaan meneillään oleviin hankkeisiin hyödynsaajien ja hanketoimijoiden näkökulmasta.

Yksi yhte ys mon ta kä yttäj ää

Kaista, josta riittää kaikille kodin nettiyhteyttä tarvitseville.

Kuituliittymä mahdollistaa huippunopeat sähköiset palvelut koteihin ja yrityksiin valokuidulla toteutetulla laajakaistayhteydellä. Kuituliittymä on kodin tietoliikenneinvestointi, joka takaa pääsyn monipuolisten palvelujen äärelle pitkälle tulevaisuuteen ja nostaa kiinteistösi arvoa.

katso lisää osoitteesta kaisanet.fi tai piipahda myymäläämme.

Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi

Ylä-Savon kuntia on aivan kärkijoukoissa maidontuotannossa.

Kajaani, Iisalmi www.kaisanet.fi

Merkittävä osa toiminnasta rahoitetaan Pohjois-Savon Elykeskuksesta, joka kanavoi rahoitusta Eu-rahastoista sekä valtiolta. Hankekohtaisesti rahoituksessa on mukana myös kuntien rahoitusta sekä hankkeeseen osallistuvien yksityisrahoitusta.

Jatkuva vuoropuhelu tuottajajärjestön ja yrittäjien kanssa auttaa suuntaamaan toimintaa kulloinkin tärkeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin. Lisärahoituksen myötä mm. erittäin tarpeelliseksi osoittautunut spv- eli sukupolvenvaihdoshanke saa jatkoa. Nuoria alalle tarvitaan. Tilakoon kasvu ja uudenlaiset yrittäjyyden ja yhteistyön muodot tuovat uusia haasteita. Uusia avauksia onkin jo tehty mm. logistiikan ja työnkäytön hallinnan suhteen. Ohjelmakausi on kääntymässä loppupuolelle ja on sadonkorjuun aika. Hanketoiminnan tuloksia kootaan, tarkastellaan, paketoidaan ja jalkaute-

taan käytännön toimintaan. Nyt on saatava hyödyt talteen. Monet hankkeet jatkuvat vielä ensi vuoden eli hanketoimintaan on mahdollista tulla vielä mukaan. Tästä liitteestä löydät tietoa eri aihealueisiin pureutuvista hankkeista ja jokaisesta hankkeesta on oma ”tietoloota” hankevetäjän yhteystiedoilla varustettuna. Ota rohkeasti yhteyttä!

HILKKA KÄMÄRÄINEN projektipäällikkö maitotalouden kehittämisohjelma

TERO KANALA projektisuunnittelija maitotalouden kehittämisohjelma


MAATALOUS

14

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

MAITO

MAITOTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA

MAITOSEMINAARI KONEAGRIASSA

Todellisia tuloksia terveysjalostukseen SEMEX FINLAND Oy toimii Semex Alliancen tuotteiden ja palveluiden jälleenmyyjänä Suomessa. Meiltä saat käyttöösi laajan valikoiman Semexin sonneja, sekä vahvaan käytännön osaamiseen perustuvaa jalostusneuvontaa. Toimitamme myös typpisäiliöitä ja typpeä kilpailukykyiseen hintaan. Tilaa ilmainen esittelykäynti!

Savonia AMK järjestää näyttelyssä seminaarin yhteistyössä Jyväskylän AMK:n kanssa perjantaina 11.10.2013 klo 10 -14. Seminaarissa monipuolista tutkimus ja kehitystietoa maidon- ja naudanlihantuotannosta. Seminaarin teemoina „ Energiatehokkuus „ Tuotannon kehittäminen maitotiloilla „ Ravinnetehokkuus Seminaaria on mahdollista seurata myös kotikoneelta, Savonia-ammattikorkeakoululla Iisalmessa tai Jyväskylän ammattikorkeakoululla Saarijärvellä. Ilmoittautumiset www.laari.info ja www.hinkalo.fi

Kati Saarinen ja Marko Räsänen Hyvinkäältä ovat tyytyväisiä Semex-sonnien tyttäriin. Karjan 12 viimeisen kuukauden tuotos 128 lehmää: 11102-3,9-3,4.

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka, puh. 040 550 7643



ZĂŬŬĂƵĚĞƐƚĂƐƵŽŵĂůĂŝƐĞĞŶ ŵĂŝƚŽŽŶ

  sĂůŝŽŽŶ^ƵŽŵĂůĂŝƐƚĞŶŵĂŝĚŽŶƚƵŽƚƚĂũŝĞŶ ŽŵŝƐƚĂŵĂŵĞŝũĞƌŝLJƌŝƚLJƐ͊ sĂůŝŽŶƚćƌŬĞŝŶƚĂǀŽŝƚĞŽŶŵĂŬƐĂĂƵƌŽŽƉĂŶ ŬŽƌŬĞŝŶƚĂŵĂŝĚŽŶƚƵŽƚƚĂũĂŚŝŶƚĂĂ͘ sĂŚǀĂŶƚƵŽƚĞŬĞŚŝƚLJŬƐĞŶƐćĂŶƐŝŽƐƚĂ sĂůŝŽůĂŶƐĞĞƌĂĂǀƵŽƐŝƚƚĂŝŶ LJůŝƐĂƚĂƵƵƚƚĂ͕ŵĂƵŬĂƐƚĂďƌćŶĚŝƚƵŽƚĞƚƚĂ͘

Maito-hanke | maito.savonia.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu | Sanna Ahonen | sanna.ahonen@jamk.fi Savonia-ammattikorkeakoulu | Pasi Eskelinen | pasi.eskelinen@savonia.fi

Palvelevat maatalouskaupat Ylä-Savossa – monipuolinen ostopaikka kaikille asiakkaille Kiuruvesi, Lapinlahti, Säviä, Vieremä, Nilsiä Myymälät avoinna: ma-pe klo 8.30–15.30 Palvelemme kaikkia asiakkaita hymyillen

AIV-liuosten ennakkokauppa alkaa, ole valmis!

Bonsilage biologiset säilöntäaineet nyt ennakkohintaan.

Kemira AIV -ennakkomyyntikausi on 26.9.-25.10. AIV-tuotteet ovat nyt edullisimmillaan – kysy tarjous omasta ItäMaito-myymälästäsi.

Ennakkotilaajille yllätysetu! Kannattaa käyttää hyväksi.

Edullinen hinta, pitkät maksuajat ja lisäksi vielä ostohyvitys!

Nyt ennakkohintaan, rajoitettu erä!

Tilaa lannoitteet nyt, saat ne pohjahintaan.

Kauttamme kiristekalvot 500 mm ja 750 mm, pyöröpaaliverkot ja -langat.

Maksuajan voit sopia suoraan myymälästä itsellesi sopivaksi.

Erikoismittaiset aumakalvot vain tilauksena, pituudet 25-100m.

Tule ja kysy lisää.

Poltto- ja lämmitysöljyt sekä pelletit kauttamme, kysy päivän hinta!

/ƚćƐƵŽŵĂůĂŝƐƚĞŶŵĂŝƚŽƚŝůŽũĞŶŚLJǀćŬƐŝ

Nyt rypsiä edullisesti.

Ostohyvitysrajat 2013

Nyt rypsiä edullisesti. Kannattaa tilata vaikka koko talven tarve. Kysy hinta omasta ItäMaitomyymälästäsi, se kannattaa!

0,5% 0,75% 1,0% 4.000-14.999 €

15.000-29.999 €

1,1

%



Tutustu myymälöihimme netissä: www.itämaito.fi

50.000-99.999 €

30.000-49.999 €

1,25% yli 100.000€

Vuoden 2013 ostohyvitys kertyy kaikista ostohyvitykseen oikeuttavista, 1.1.-31.12.2013 välisenä aikana tehdyistä toimitetuista ostoksista. Ostohyvitykset lasketaan verottomista ostohinnoista.


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

15

Anni Nieminen

Läpiajettavat siilot helpottavat koneiden liikkumista, kertovat Teemu ja Jarmo Sisso. Kun siilon takaseinä on 1,5 metriä korkea, sen täyttöaste paranee. Neljävuotias Taija Sisso pinkoo tuoreella asfaltilla.

Esimerkiksi tällä tilalla siiloliikenne on harvinaisen sujuvaa.

Paaliralli kuriin kunnon siiloilla Rekka-hanke saa arvokasta tietoa tilojen käytännön työstä. Sissojen maitotilalla rehuliikenne toimii. anni nieminen APEVAUNU kaartaa lastattavaksi Anne ja Jarmo Sisson maitotilan säilörehusiilojen ja väkirehuvaraston väliin Kiuruveden Koivujärvellä. Siilot ovat upouudet, suuri varasto valmistui viime vuonna ja koko alueen kruunaa tuore asfaltti. Kesällä siilot pääsivät tositoimiin. Niitä täytti ajosilppuriurakoitsijan koneketju, eli neljäntoista tonnin rehukuorma jylläsi läpiajettavaan siiloon nopeimmillaan viiden minuutin välein. Jarmo Sisson mielestä maatilan rehuliikenteessä tärkeintä on yksinkertaisuus. Liikennettä nimittäin riittää, kun tilan koko kasvaa. – Aiemmin meillä tarvittiin pyöröpaaleja 5 000 vuodessa, mutta siilojen ansiosta määrä on pudonnut alle tuhanteen. Se vähentää paalirallia melkoisesti. Rehu on saatava lehmien eteen mahdollisimman tehokkaasti, sillä ylimääräisiä hommia ei isolla tilalla kerta kaikkiaan ehditä tehdä. Sissojen maatila on yksi Savonia ammattikorkeakoulun Rekka-hankkeen esimerkkitiloista. Mallitilojen

Viljalle ja muulle väkirehulle on oma suuri varastonsa. Teemu Sisso on tyytyväinen yhtenäiseen rehun lastausalueeseen.

avulla selvitellään kannattavimpia menetelmiä rehun ja lannan logistiikassa. Tutkittavana on sekin, mitä asioita tiloilla on järkevää hoitaa itse ja mitä ei. – Tilojen käytännön työn kautta saatava tieto on välttämätöntä. Esimerkiksi tällä tilalla siiloliikenne on harvinaisen sujuvaa, kertoo tutkimusasiantuntija Pasi Eskelinen. Tietoa tarvitaan, sillä tilojen koon kasvun lisäksi myös välimatkat tuovat ratkottavia kysymyksiä. Kun peltoalat laajenevat, yhä useammalla viljelijällä osa pelloista sijaitsee kaukana. Sissojen 120 lehmän pihatto valmistui kymmenen vuotta sitten. Pelloista noin kolmasosa sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä tilakeskuksesta. Tilalla työskentelevät isäntäparin lisäksi vakituisesti myös perheen poika Teemu Sisso sekä yksi ulkopuolinen työntekijä. Urakoitsijan hoidettavana on nyt rehun teko ajosilppurilla, rehun siirto pelloilta tilakeskukseen, viljan puinti ja lietteen siirto. Esimerkiksi säilörehun teossa oman paalaustyön vaihtaminen

Neljä vierekkäistä siiloa ovat nyt ensimmäistä vuotta käytössä. pääosin urakointiin on ollut Jarmo Sisson mielestä suorastaan välttämätöntä.

Maitotilalla satsataan nurmen tehokkaaseen viljelyyn ja rehun laatuun. Siksi sato

Rekka-hanke ➤ Tavoitteena on selvittää laajentavien karjatilojen lisäpellon hankinnan kannattavuutta, tuotannon järjestämisen vaihtoehtoja ja logistisia toimintatapoja. Erityisesti tutkitaan tilakeskuksesta erillään sijaitsevan lisäpellon viljelyn kannattavuutta ja työmäärää. ➤ Toteutusaika 1.1.2012–30.4.2014. ➤ Hankkeessa hyödynnetään Savonia ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan osaamista. Mukana ovat myös mm. Työtehoseura ja ns. case-tilat. ➤ Case-tilojen toimintaa ja menetelmiä tutkitaan tuotantokustannuslaskelmien ja mittausten avulla. Uusin säilörehun korjuun ja lannanlevityksen logistiikkaa koskeva tieto selvitetään ja kootaan yhteen. ➤ Tietojen avulla kehitetään laskentamalleja ja laskureita, joita hyödynnetään suunnittelussa ja neuvonnassa. Tiedon on tarkoitus palvella sekä karjatiloja että urakoitsijoita. ➤ Projektipäällikkö Janne Räisänen, p. 044 7856658, janne.raisanen@savonia.fi.

on pystyttävä korjaamaan juuri oikeaan aikaan. – Urakoitsijan koneketjulla rehunteko käy huomattavasti nopeammin kuin omalla paalaimella. Rehunkorjuuseen kuluva aika on vähentynyt viikosta kahteen päivään. Hyvä esimerkki ajan säästöstä on myös lietteen siirto etäsäiliöön. Urakoitsijan hoitamana lietteen ajo vie puolitoista päivää, omilla traktoreilla ei kymmenenkään päivää riittäisi. Sissot ovat rakentaneet tilaansa vähitellen ja mallia on haettu Keski-Euroopasta asti. Apekeskuksen suunnitelmat ovat ProAgrialta. Perinteiset opit eivät aina päde, kun tilan koko kasvaa.

– Maidontuottajalle maksetaan maitolitroista, ei esimerkiksi rehun siirtelystä. Jokaisen palasen pitää asettua kohdalleen, ja meidän on pystyttävä keskittymään lehmien hoitoon.




16

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

JAPA-klapikoneet ja varaosat

NYT ON OIKEA AIKA

OSTAA VALTRA T-SARJAN TRAKTORI PĂ„Ă„STĂ–MĂ„Ă„RĂ„YKSET MUUTTUVAT 2014.

IISALMEN VALTRA-PISTEESTĂ„! JAPA 700 TR.

Syksyn huikeita kampanjatarjouksia! Esim.

TraktorikäyttÜinen kovametallisirkkelinterällä ja hydraulihalkaisijalla varustettu kone niin ammattilais- kuin kotikäyttÜÜn.

MAATALOUSRENKAITA

5.300 (ovh. 5.897 â‚Ź)

JAPA 700 TR teknisiä tietoja • Oma hydrauliikkajärjestelmä • Halkaisuvoima 5,6 tonnia • 3,8 metrin klapikuljetin (kolmeen asentoon kääntyvä) • Kuulalaakeroitu katkaisupÜytä • Puun halkaisija jopa 260 mm • 700 mm kovametallisirkkelinterä

Nyt kaikkiin T-sarjan traktoreihin liikenne- ja mukavuuspaketti

-50%

Kuuteen tai viiteen halkova kirves

kaupanpäälle!

kaupan päälle 3G-tablettitietokone, jossa on käytÜnopastusvideot ja käyttÜohjekirja.

Etusi jopa Hinnat sisältävät alv 24 %. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka.

• Liikennevarustus 50 km/h • Etulokasuojat • Jarruventtiili • Etuakselin jousitus • Ohjaamon jousitus

Kysy lisää

Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.ďŹ

LISĂ„KSI T-SARJAN DIRECT-MALLEIHIN

Valtra

Timo Haatainen, 040 770 2765 timo.haatainen@agcocorp.com

Markku Laajalahti, 0400 343 924 24 markku.laajalahti@agcocorp.com

Lautatarhankatu 3, 13110 Hämeenlinna

asiakaspalvelu@nhk.ďŹ

Kivirannantie 16 74100 IISALMI Avoinna: ma–pe 8–16

Koneen ostajalle ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Üljyä

Valtra Hydraulic 46

vain 50 â‚Ź !

759 â‚Ź

Lisää kovia tarjouksia tulossa! Seuraa ilmoitteluamme!

Teemu Leinonen puh. 040 7702 764 Hanna-Mari RĂśnkkĂś puh. 040 7646 784

Palveleva rengasliike Kivirannantie 16, 74130 Iisalmi. Puh. (017) 826 385, 050 557 2373

www.nhk.ďŹ

Robora - konsepti nyt on aika rakentaa unelmiesi pihatto

Suunnittelusopimus veloituksetta rakennuskaupan yhteydessä!

Robora-konsepti on suunniteltu lehmien ehdoilla. Näin varmistetaan eläimille miellyttävä lähiympäristÜ. Eläinten hyvinvointi on avainasemassa ja siksi lehmien lähiympäristÜ tulee olla hyvin suunniteltu ja toteutettu. Toiminnallisella suunnittelulla varmistetaan lypsy, ruokinta, lannanpoisto, valaistus ja ilmanvaihto –ratkaisujen yhteensopivuus pihatossa, jolloin luodaan edellytykset tehokkaaseen ja eläinystävälliseen maidontuotantoon. Robora-konsepti tarjoaa kokonaisvaltaisen yhteistyÜkumppanin projektin suunnittelusta ja ohjauksesta aina käyttÜÜnoton jälkeiseen tuotannon neuvontaan saakka. Yhdessä NHK:n asiantuntijoiden kanssa haetaan tilakohtaisesti sopivin ratkaisu uudelle maidontuotantoyksikÜlle, valitaan tilalle tehokkain projektin toteutustapa ja näin varmistetaan vaivaton ja nopea siirtyminen automaattilypsyyn uusien tuotantotilojen valmistuttua.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää. Kysy myÜs oman alueesi referensseistä.

Robora on ollut konseptirakentamisen suunnannäyttäjä jo vuosikymmenen ajan. Toiminnassa on yli 70 Robora - pihattoa. Iisalmi6LPR-RNLQHQǯJoensuu Arto Toivanen 046 878 3593


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

17

Näin siinä sitten kävi Mikko Toivainen ei vielä neljä vuotta sitten olisi arvannut. tarja tikkanen NUORI MIES puhelee hiljalleen, miettii ja katselee ikkunasta. Istuu omassa keittiössään Karkinniemen tilalla Lapinlahdella. Juodaan kahvia. Lapsuudenkodin ikkunasta avautuu avara näkymä pelloille. Vihreässä syysmaisemassa erottuvat kauempana käyskentelevät lehmät. Pieniltä näyttävät, ovat sen verran kaukana. – Neljä vuotta sitten ei vielä ollut itsellenikään mielikuvaa, mitä olisi edessä, 26vuotias Mikko Toivainen tuumaa. Hän oli silloin valmistunut Ylä-Savon ammattiopistosta levyseppähitsaajaksi ja oli alan töissä iisalmelaisyrityksessä. – Kotona minua oli aina houkuteltu tilan jatkajaksi, mutta en ollut erityisen innokas. Aina sanoin, että ainakaan eläintenpitoa en jatkaisi ja jos ylipäätään, niin viljelytilana sitten. Metallihommissa kului kolme ja puoli vuotta, kunnes mielessä alkoivat pyöriä uudet mietteet. – Alkoi tuntua, että miksipä sitä ei voisi tehdä töitä itselleenkin.

Ja tuumasta touhuun. Sukupolvenvaihdos-hankkeesta löytyi tarvittava apu ja tuki. Niin siinä sitten kävi, että tilakaupat tehtiin viime maaliskuussa. – Sukupolvenvaihdosta on toteutettu vaiheittain ja vähän kerrallaan. Paljon on tullut opittua, mitä ylipäätään tämmöisessä tapahtuu, Toivainen sanoo. Uusi suunta alkoi metallitöissä vähitellen kirkastua ja hän suoritti työn ohessa Peltosalmen maatalousoppilaitoksella karjatalouden yrittäjän tutkinnon. Ennen talokauppoja, Toivainen jättäytyi metallialan yrityksestä pois ja ryhtyi kotitilalleen ensin palkolliseksi. Sukupolvenvaihdosprosessi ei ole ollut vaikea, mutta ei ihan yksinkertainenkaan. Hankaluuksiakin oli matkan varrella. – Isosta asiasta on kyse. Kun kotona oli ajateltu, että jatkajaa ei löydy, ei konekantaa ollut juuri uusittu. Niinpä niihin joutuu nyt itse investoimaan. Uuden navetan rakentaminenkin on mielessä. – Pitää nyt ensin vähän katsoa mihin maatalous Suomessa on ylipäätään menossa. Että mikä tässä kannattaa, mikä ei. Ongelmansa toi aluksi mukanaan – mikäs muukaan kuin byrokratia. Veroviraston käsittelyaika venyi ja tilakaupat myöhästyivät sen

takia suunnitellusta aikataulustaan. – Niinpä sitten nuoren viljelijän tukikin siirtyi. Eipä tällaiseen ollut varautunut. Mutta onkos nyt hyvä mieli? Miltä isännyys on loppujen lopuksit untunut? – Hyvin on mennyt. Viime kesä varsinkin oli hyvä kesä. Ehkä se haluttomuus tulla jatkajaks, johtui siitä, kun lapsuus kului pääasiassa tilan töissä. Isä kuoli vuonna 1992 ja sen jälkeen jouduin olemaan paljon mukana kaikessa. Mutta nyt näyttää ihan mukavalta. Toivainen kiittää, että sukupolvenvaihdos-hankkeesta on ollut iso apu. – Paljon olisi aikaa mennyt hukkaan, jos sitä ei olisi ollut.

Aktiivinen SPV-tila -hanke



➤ Edistää maatalouden sukupolvenvaihdoksia PohjoisSavossa. ➤ Alkoi syksyllä 2012, mukana yli 170 maatilaa. ➤ Tavoitteena säilyttää vahva perusmaatalous PohjoisSavossa. ➤ Edesauttaa hyvissä ajoin tehtyjen, hyvin suunniteltujen SPV-kauppojen toteutumista ja osaltaan turvaa kannattavan yrittämisen edellytykset jatkaville tiloille. ➤ Tukee myös kasvinviljelytilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistämistä, jotta peltoala voitaisiin entistä paremmin hyödyntää aktiivisessa maatalouskäytössä. ➤ Tavoitteena turvata perusraaka-aineiden saanti alueella toimiville jalostuslaitoksille ja vahvistaa näin jalostuslaitosten mahdollisuuksia pysyä jatkossakin Pohjois-Savossa. ➤ Hankkeessa valmistumassa myös tutkimus sosiaalisten suhteiden kehittymisestä sukupolvenvaihdoksen aikana ja useita opinnäytetöitä. ➤ Toteuttajat: Savonia ammattikorkeakoulu ja MTK-Pohjois-Savo. Kuuluu Savonian Maitotalouden kehittämisohjelma –hankekokonaisuuteen. ➤ Projektipäällikkö Sirpa Lintunen, puh: 0440 843 352, sirpa.lintunen@mtk.fi

SPV-koulutusta ➤ Maatilan sukupolvenvaihdos –koulutus 2.10.2013. ➤ Paikka: Luma-keskus Majakka Iisalmessa. ➤ Järjestää Aktiivinen SPV-tila -hanke. ➤ Käydään läpi perusasiat luopumistuesta, nuoren viljelijän aloittamisavustuksesta ja maatilakaupan verotuksesta. ➤ Marraskuun alussa Metsäpirtillä pidettävässä Maa- ja metsätilan lakipäivässä syvennytään laki-, vakuus- ja kiinteistöasioihin.

Mikko Toivainen ja Roosa Vepsäläinen viihtyvät maalla. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan tilaa on mahdollisuus kehittää.

Pitää nyt ensin vähän katsoa mihin maatalous Suomessa on ylipäätään menossa. Annamaija Herola

Mikko Toivainen ➤ 26-vuotias levyseppähitsaaja, nykyisin isäntänä Karkinniemessä, kotitilallaan Lapinlahdella. ➤ Tilakaupat tehty äidin Sirkka-Liisa Toivaisen kanssa keväällä 2013. ➤ Aktiivinen SPVtila -hankkeeseen mukaan vuonna 2010. ➤ Tilanpidossa mukana kihlattu Roosa Vepsäläinen (24)., joka opiskelee hevosagrologiksi Kiuruveden Hingunniemessä. ➤ Tilalla 20 lypsylehmää, parsinavetta, peltoalaa 43 ha, metsää 55 ha. ➤ Tila perustettu 1800-luvulla. ➤ Harrastukset: metsästys, kalastus, moottorikelkkailu, Lapinlahden Off Road yhdistys ry:n puheenjohtaja.

Karkinniemen tilan töistä vastasivat Mikko Toivaisen äiti ja setä pitkään ennen kuin nuori isäntä otti isännyyden sukupolvenvaihdoksen myötä.


18

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Kati Kauhanen

Pipsa-vuohi toi muistoja mieleen Green Care tuo uusia menetelmiä ikäihmisten hoivapalveluihin.

Pipsa-vuohen vierailut otetaan hoivakodeissa ilolla vastaan.

tarja tikkanen ELÄMÄÄ paljon nähneet kädet silittävät vuohen tummaa selkää. Vuohi ei kosketusta pelkää. Katselee kaikessa rauhassa. Joku haluaa pysyä turvallisen matkan päässä, mutta vuohi sarvineen kiinnostaa silti kovasti. Toisaalla istutetaan kukkia multaan. Pelargonioita, niitä entisaikojen komeita ruukkukukkia. Tämän kaltaisia herkkiä hetkiä järjesti eri hoivakotien ja -laitosten ikäihmisille Ylä-Savossa Savonia ammattikorkeakoulun monialainen opiskelijaryhmä viime kesän aikana. Kyse ei ollut ihan mistä tahansa virkistyshetkestä vaan tavoitteellisen Green

Suomen parasta pankkipalvelua myös sinulle maa- ja metsätalousyrittäjä Vahva paikallisuus ja välitön yhteys asiakkaisiin on aina ollut POP Pankin vahvuutena. Ehkä juuri siksi pystymme palvelemaan suomalaista maa- ja metsätalousyrittäjää erityisen hyvin. Tule kokemaan tämä itse. Tervetuloa pankkiimme neuvottelemaan asiakkuudestasi.

Keiteleen Osuuspankki | Osuuspankki Poppia www.poppankki.fi

Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalautetutkimus 2001-2007 ja 2009-2012.

Pelargonioiden istuttaminen tuo mukavia muistoja mieleen.

Care -toiminnan pilotointikokeilusta osana esiselvityshanketta. Hankkeessa tutkitaan, millaisia työmenetelmiä luonto ja maaseutu voisivat Ylä-Savossa tarjota ikääntyneiden hoitoon. Pilotointipäivien kokemukset olivat opiskelijaryhmässä mukana olleiden sairaanhoitajaopiskelijoiden Paula Ollikaisen ja Niina Nissisen mukaan hienoja. Pipsa-vuohen vierailut vanhusten luona sekä kukkien yhdessä istuttaminen olivat yhdenlaisia toimivia tapoja toteuttaa GC -hoitoa. – Palaute niin ikäihmisiltä kuin hoitohenkilöstöltä oli positiivista. Moni vanhuksista ihmetteli jopa, onko

tällainen ilmaista, opiskelijat kertovat. Kokemukset herättivät muistoja ja ajatuksia, joita pyöriteltiin vielä pitkään jälkeen päinkin. Pilotointipäivät toivat tärkeää oppia myös monista käytännön järjestelyiden yksityiskohdista. – Asiakkaiden kunto on jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon. Samoin se, että jokaiselle on oltava jotakin tekemistä. Green Care tarkoittaa käsitteenä luontoon ja maaseutuun liittyvää tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hanketta Savonia ammattikorkeakoulussa vetävät Susanne Hämäläinen ja Jenni Hakosalo arvioivat alan tarjoavan tulevaisuudessa paljon uusia työllistymisen mahdollisuuksia


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

Asiakkaiden kunto on jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon.

niin Ylä-Savossa kuin muuallakin. Uudenlaista yrittäjyyttä voisi luoda joko olemassaolevalle maatilalle tai itsenäisenä yrittäjänä. – Palvelua voi viedä ikäihmisten luo tai toisin päin, Jenni Hakosalo sanoo. Maatiloilla toteutetun kyselyn mukaan niin kiinnostusta kuin haluakin GC -hoivaan alueella on. Osa sitä jo toteuttaakin. Moni olisi valmis ainakin tarjoamaan puitteet toiminnalle. Osa olisi valmis toteuttamaan sitä esimerkiksi yhteistyössä hoiva-alan ammattilaisen kanssa. – Kysymys onkin, miten saattaa nämä tahot yhteen, Hakosalo toteaa. Kyselyssä ilmeni myös koulutustoiveita, eläinavusteisen toiminnan osaamisen, kuntoutus- ja terapiaosaamisen tarve sekä halu verkostoitua. Myös Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän hoivayksiköiden vastauksissa näkyi positiivinen suhtautuminen. Useimmilla olisi kiinnostusta toteuttaa GC -tyyppisiä hoitomuotoja tavalla tai toisella.

Green Care -esiselvityshanke ➤ Tavoitteena selvittää Green Care -toiminnan mahdollisuuksia, palvelujen tarjontaa ja kysyntää sekä kehittämiskohteita. ➤ Tavoitteena myös lisätä Green Care -toiminnan tunnettavuutta. ➤ Toteutettu kysely erityisesti maaseutumatkailualan, maaseudulla toimivien yritysten ja maatilojen mahdollisuutta ja kiinnostusta tarjota GC liittyviä palveluita sekä niiden jatkokoulutustarpeista ja mahdollisista investointitarpeista. ➤ Esitelty palavereissa ja tapahtumissa GC mahdollisuuksia Ylä-Savon Veturin alueen Sote -alan kuntayhtymille ja selvitelty kiinnostusta ostaa palveluita. ➤ Selvitetty myös omaisten halukkuutta käyttää ja ostaa omaisilleen GC palveluita. ➤ Kyselyt yhteistyössä Ikäinnovaatio 2012-2014 -hankkeen kanssa. ➤ Pilotoitu ns. nopeita kokeiluita, joissa pyritään testaamaan yksinkertaisia ja edullisia palvelumalleja. Pilotointipäiviä ja kyselyjä toteutti monialainen opiskelijaryhmä.

Myös ikääntyvät asiakkaat ja heidän omaisensa ovat hoitomuodoista kiinnostuneita. Kokemukset jo toteutetusta GC -hoivasta ovat kaiken kaikkiaan hyviä. GC-hoiva

IISALMESSA tiistai 1.10. klo 10-16 *)

Meillä on: • Tietoa • Taitoa • Tuttuja • Tarjouksia • Tarjoilua

Tervetuloa KONEAGRIAAN B-halliin. Esittelen koneet!

Kärki

Lehti

7,50€

44€

Lyhyt maapuoli

49€

Katso lisää verkkokaupastamme !



os. KONEFARMI, Venakontie 4, Iisalmi Esittelijänä Ari Kärkkäinen 040 681 5508

Ari Kärkkäinen 040 681 5508

varaosat syyskynnöille

sekä laadukkaat Tanskalaiset kulutusosat kaikkiin auramerkkeihin!

PATRUUNA PUUNKÄSITTELYPÄIVÄ:

‡

Meiltä alkuperäiset

antaa virkeyttä ja elinvoimaa, rauhoittaa ja saa ikäihmisen tuntemaan olevansa vielä tärkeä. Myös hoitohenkilöstön kokemukset ovat olleet voimaannuttavia.

Konefarmin myynnissä laadukkaita, tunnettuja tuotemerkkejä mm.

Tervetuloa tutustumaan kotimaiseen Patruuna metsäperävaunu ja -kuormain mallistoon. Mallisto on laaja ja laadukas sekä hinnaltaan kilpailukykyinen. Poikkea toimipisteessämme, esittelemme koneet ja teemme tarjouksen Sinun tilallesi sopivan kokoisesta Patruuna metsäyhdistelmästä, metsäperävaunusta tai kuormaajasta. Junkkari hakkurit 5-kokoluokkaa *) Junkkari Patruuna tehtaan edustaja www.konefarmi.fi

Meiltä koneet puunkäsittelyyn: • Sami-juntokourat, myös vinsillä • Sami-puukourat etukuormaimiin • Sami-hydraulihalkaisijat, 2-kokoa • Pilkemaster klapikoneet www.konefarmi.fi

www.kiertokanki.com

Outokumpu palvelee! HK panostaa Itä-Suomessa Outokummun nautateurastamoonsa ja tarvitsee nyt lisää naudanlihaa. Meillä liikkuvat vasikat ja teuraseläimet nopeasti ja joustavasti. Kerromme mielellämme lisää vaihtoehdoistamme. Soita ja kysy lisää kenttäedustajiltamme: Jukka Silvennoinen kenttäedustaja Puh. 040 558 9000 jukka.silvennoinen@hkagri.fi

Herkko Tynnyrinen kenttäedustaja Puh. 0400 373 581 herkko.tynnyrinen@hkagri.fi

Muut kenttäedustajamme löytyvät osoitteesta www.hkagri.fi/haku HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150

www.hkagri.fi

19


20

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Eläinlääkäri on osa karjatilan elä Tietojen päivitys on eläinlääkärille välttämätöntä. Eläinterveyden tekijät -hanke tuo koulutukset lähelle. anni nieminen TOIMELIAS vasikkaporukka melkein tyrkkää eläinlääkäri Milla Hiekkarannan nurin, kun hän pistää rauhoittavaa, puudutetta ja kipulääkettä viikon ikäiselle Kiasmalle sarvien nupoutusta varten. Sarvenalkujen nupoutus vaatii lääkityksen, sillä toimenpide ei saa tuottaa turhia tuskia. – Samalla tarkistan yleensä vasikoiden navat ja muut tarpeelliset asiat, Hiekkaranta kertoo. Seuraavana kiuruvetisen lypsykarjanavetan tilakäynnin ohjelmassa on lehmien tiineystarkastuksia. Ultraäänitutkimuksiin Hiekkarannalla on entistä paremmat tiedot ja taidot Eläinterveyden tekijät eli Elte-hankkeen ultrakurssin ansiosta. – Tietojen päivittäminen on tärkeää, ja on erittäin hyvä, että hankkeen ansiosta koulutuksia on saatu tänne lähelle. Eläinlääkäreiden on vaikeaa irrottautua työs-

tä päiväksi tai edes puoleksi päiväksi, eli kauemmas on hankalaa lähteä. Hiekkaranta jatkokouluttautuu itsekin työn ohessa. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäriksi opiskeleminen tarkoittaa vähintään neljän vuoden urakkaa. Tuotantoeläimiä ja hevosia hoitavia eläinlääkäreitä tarvitaan näillä seuduilla, joten ammattitaidon syventämiseen on jatkuvasti aihetta. Hiekkarannan mukaan YläSavon Sotessa eläinlääkäreitä on tällä hetkellä viroissa riittävästi, mutta sijaisista on ajoittain pulaa. – Onneksi nyt on palkattu osittaista työaikaa tekevä eläinlääkäri, joka voi sijaistaa tarpeen tullen koko Soten alueella. Sijaisia on pakko kiinnittää, sillä ei heitä noin vain tänne hälytetä. Oma kysymyksensä on se, miten alueelle riittää tulevaisuudessa ammattilaisia. Seudun houkuttelevuudes-

Elte - Eläinterveyden tekijät -hanke ➤ Tarjoaa Itä-Suomessa toimiville eläinlääkäreille mahdollisuuksia syventää osaamistaan tuotantoeläinten ja hevosten hoidossa. ➤ Keskeisenä tavoitteena on luoda pohjaa eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen vakinaistamiselle alueella. ➤ Runsaasti koulutuksia eläinlääkäreille, tuottajille ja talliyrittäjille. ➤ Vuosittain kahdelle tuotantoeläinlääkäriksi erikoistuvalle mahdollisuus puolen vuoden jaksoon tutkimus- ja kehittämishankkeissa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ohjauksessa. ➤ Hankeaika 1.1.2011-31.12.2013. ➤ Projektin rahoitukseen osallistuvat Euroopan sosiaalirahasto ESR, Pohjois-Savon Ely-keskuksen alueen kehittämisyhtiöt, ItäMaito, Kuopion kaupunki, Nilsiän kaupunki ja Siilinjärven kunta. ➤ Koulutusohjelmien toteutuksesta vastaavat Savonia AMK ja YläSavon ammattiopisto. Asiantuntijaorganisaatioina ovat mukana Evira, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Hevostietokeskus ry. ➤ Hankevetäjä: Katriina Pylkkänen p. 044 785 6611, katriina.pylkkanen@savonia.fi.

ta työpaikkana on pidettävä huolta, ja siinäkin erikoistumis- ja lisäkoulutusmahdollisuudet ovat avuksi. – Naudoista kiinnostuneelle tämä on erittäin hyvää aluetta. Karjatalous on voimakasta ja tiloilla myös asenne on kohdallaan. Hevospuolella alueen eläinlääkärit hoitavat nykyisin perusterveydenhuoltoa, vaativammat tapaukset ohjataan muualle hevosklinikoille. Hingunniemeen suunniteltu, hevosiin keskittyvä eläinsairaala olisi Hiekkarannan mielestä tarpeellinen.

Nykypäivään kuuluu jatkuva tilakokojen kasvu. Hiekkaranta aloitti eläinlääkärin tehtävissä Kiuruvedellä vuonna 1995. Maatalouden muutokset ovat olleet myös eläinlääkärin näkövinkkelistä suuria. – Työ on muuttunut yhä suunnitelmallisemmaksi. Kun tilakoko on kasvanut, eläinten hyvinvointi on mielestäni parantunut. Olosuhteet pystytään rakentamaan paremmiksi ja eläinlääkäri ymmärretään entistä enemmän osaksi tilan kokonaisuutta. Apuna ovat esimerkiksi

Tiineystarkastusten lisäksi Milla Hiekkaranta tutki myös poikimista odottavan Hillalehmän. Apuna harjoittelija Eva Zallinger.

Naudoista kiinnostuneelle tämä on erittäin hyvää aluetta.

kuukausittaiset käynnit tiineystarkastuksineen. – Kun aiemmin hoidettiin ennen kaikkea yksittäisiä hätätilanteita, nyt seurataan eläinten terveyttä ja hyvinvointia laajemmin.

Ultraäänilaitteella on kaikki lehmät tulleet a

NYKYAIKAINEN NAVETTATEKNOLOGIA LOPPUSEMINAARI MTT MAANINGALLA 1.10.2013 KLO 12.00 – 15.30

KUTSUTUT PUHEENVUOROT

NYT-hanke vastaa maidontuotannon teknologiavalintojen asettamiin haasteisiin testaamalla MTT Maaningan tutkimuspihatossa (Maaninka CowLab) uusien ja kehitteillä olevien navettateknologioiden toimintaa.

Arja Kärkkäinen, MTK Jaana Kiljunen, Valio Ulla Kauhanen, Milkkivei Oy Heli Gröhn, maidontuottaja Matti Pastell, Helsingin Yliopisto

NYT-hankkeen loppuseminaarissa puheenvuoron saavat hankkeen toimijat ja muut asiantuntijat niin tutkimuksen kuin tuotannonkin puolelta. Varsinaisen seminaarin lisäksi hankkeen tutkimukseen on mahdollista tutustua myös posterinäyttelyssä ja kierroksella Maaninka CowLab:iin. Ilmoittautuminen Laarissa www.laari.info tai sähköpostitse johanna.maier@savonia.fi 30.9.2013 klo 12:00 mennessä.

Tervetuloa!

AIKATAULU 11:00 Posterinäyttely aukeaa 12:00 Seminaari alkaa 13:30 Kahvi 15:30 Päivä päättyy, mahdollisuus tutustua Maaninka CowLab:iin Osoite: Halolantie 31 A, 71750 Maaninka

S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 , 7 0 2 0 1 K U O P I O | W W W . S A V O N I A . F I


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

21

Anni Nieminen

mää Anni Nieminen

Anni Nieminen

Pikkuvasikan sarvenalut kannattaa nupouttaa, jotta se ei isona lehmänä olisi vaaraksi hoitajilleen ja kavereilleen. Eläinlääkäri Milla Hiekkaranta antaa Kiasmalle kipulääkettä, ja karsinan muu väki seuraa tilannetta tarkasti. kätevää tarkastaa, ovatko ajallaan kantaviksi.



Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy tSFIVOWBMNJTUVT tWJMKBOLVJWBVT MBKJUUFMVKBWBSBTUPJOUJ tLPOFVSBLPJOUJ tUZĂšQBMWFMVU tTBMBPKJFOIVVIUFMVU

Ala toteuttaa haaveitasi! LÜydä mahdollisuutesi meiltä. Ilmoittaudu koulutuksiin heti! www.ysao.fi/koulutuskalenteri ravitsemis- ja puhdistuspalveluala Suurtalouskokin ammattitutkinnon osa

Tommonmäentie 39 72710 VAARASLAHTI

sähkÜposti: pentti.jaaskelainen@pp.inet.fi

Kohta on alkamassa hankkeen viimeiset koulutukset - ota yhteyttä MaitoTaito-valmentaja Paula Moisanen puh. 040 673 9465

Tilaa viljelysuunnitelma nyt syksyn kausihintaan! Kysy WebWisua! Muista rehuanalyysit ja ruokinnansuunnittelu, kesän rehuista paras hyÜty sisäruokintakaudella! Meiltä saat myÜs Energiatodistukset!

www.ysao.ďŹ

1FOUUJ+ĂŠĂŠTLFMĂŠJOFO p. 0400 986 900

www.

,VJWBVTKB UZĂšWBSBVLTFU +PVOJ.BLTJNBJOFO p. 0400 811 715

Tilaus- ja juhlapalveluissa toimiminen 11.11.2013 – 17.3.2014, Iisalmi Hae 31.10.2013 mennessä. Koulutuksen tavoitteena on antaa uusia ideoita ja varmuutta juhlien ja tilausruokailujen järjestämiseen. Koulutuksen aikana valmistetaan juhliin sopivia ruokia ja leivonnaisia sekä tutustutaan kattamiseen, gastronomiaan sekä väreihin. Perehdymme myĂśs erityisruokavalioihin ja valmistamme niitä käytännĂśssä. Hinta 160 â‚Ź sis. opetusmateriaali, lähipäivien opetus ja tutkintomaksu 58 â‚Ź. Kysy lisää! Päivi Honkanen, 0400 792 836, paivi.honkanen@ysao.ďŹ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, näyttĂśtutkintona

Kokin osaamisala, Kokki Asiakaspalvelun osaamisala, Tarjoilija 14.1.2014 – 10.12.2014, Iisalmi Hae 2.1.2014 mennessä. Koulutukseen osallistumalla saat valmiudet toimia tulevaisuudessa aloilla, jotka tarjoavat palveluita â€?vauvasta vaariinâ€? ympäri vuoden. Asiakkaat tarvitsevat moniammatillisia palveluita vapaa-aikana, liikenneasemilla, matkailukeskuksissa, sairaaloissa jne. Hinta 58 â‚Ź Kysy lisää! Eine Pihavaara, 0400 792 814, eine.pihavaara@ysao.ďŹ Puhdistuspalvelu- ja ravitsemisalan HyĂśdynnä tyĂśpaikkaohjaajan koulutus osaamistasi! 5.11.2013 – 31.3.2014, Iisalmi Hae 25.10.2013 mennessä. Koulutus on tarkoitettu henkilĂśille jotka toimivat tyĂśpaikkaohjaajina puhdistuspalvelu- ja ravitsemisaloilla. Koulutus antaa valmiudet suorittaa ohjaamiseen ja Lisätietoja koulutuksista arviointiin liittyvän osatutkinnon. ja hakumahdollisuus Hinta 158 â‚Ź Kysy lisää! Tea Korolainen, netissä osoitteessa 0400 793 029, tea.korolainen@ysao.ďŹ www.ysao.ďŹ / ja Päivi Honkanen, 0400 792 836, paivi. koulutuskalenteri honkanen@ysao.ďŹ

Osaavissa käsissä tulevaisuus evaisuus ProAgria Pohjois-Savo www.proagria.ďŹ /ps, puh. 020 747 3650 www-sivumme uusiutuvat lähiviikkoina - käy tutustumassa sähkĂśpostit: etunimi.sukunimi@proagria.ďŹ

Yrittäjäntie 23, 74130 IISALMI Puh. 0400 827 251, Fax (017) 272 5555

Nuoret 20–29 -v.

Uutta! joilla ei vielä tutkintoa. NAO www.ysao.ďŹ /nao


22

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Tarkkailijoista neuvojiksi Annamaija Herola

Savonia ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Paavo Maskulainen ja hankevetäjä Kati Partanen keskustelevat Kosovon yhteistyökumppaneiden kanssa videoyhteyden välityksellä. Myös osa opetuksesta on käyty samalla tekniikalla.

Maalousneuvontakoulutuksen viennistä Kosovoon saatiin hyviä kokemuksia. tarja tikkanen – OUR experiences are very good, Ardita Jahja-Hoxha toteaa ja Skender Muji myötäilee. Keskustelua käydään videotekniikan välityksellä englanniksi Savonia ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikön ja Kosovon Pristinan yliopiston edustajien kesken. Projektikoordinaattori Ardita Jahja-Hoxha ja professori Skender Muji toimivat Pristinan yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun maatalousneuvonnan koulutusyhteistyön (Tagakhanke) sikäläisinä koordinaattoreina. Vantaalla keskusteluun osallistuu myös ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö Jussi Juhola. Iisalmen päässä virtuaalikokoukseen osallistuvat hankkeen vetäjä Kati Partanen, projektipäällikkö Paavo Maskulainen ja Savonia ammattikorkeakoulun

opettajia. – Projektin tulokset tulevat näkymään pitkään ja opit jäävät pysyvästi osaksi yliopiston koulutusta, kosovolaiset kertovat. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Pristinan yliopistolle maatalousneuvojien uusi koulutusmalli. Tänä vuonna päästiin loppusuoralle ja uuden mallin mukaisesta jatkokoulutuksesta valmistui syyskuussa 27 neuvojaa. Mukana on ollut ammattilaisia mm. jalostusteollisuudesta, maatalousalan oppilaitoksista ja maatilayrittäjiä. Muodollinen koulutus päättyi toukokuussa ja opiskelijat ovat tehneet kenttätyötä siitä asti. – Koulutusyhteistyön isoin anti on ollut tiimityön oppiminen. Projektia on toteutettu yliopistossa kuuden hengen tiimissä ja opittua on siirretty eteenpäin opiske-

lijoille. He puolestaan ovat tehneet harjoitustöitä maatiloilla ja kunkin asiantuntemusta on voitu hyödyntää, kosovolaiset kertaavat. – Koulutukseen on luotu uudet opetussuunnitelmat, laadittu tavoitesisällöt

ja opittu uudenlaisia pedagogisia menetelmiä, joissa mm. vastuuta siirretään opiskelijoille itselleen. Sikäläisille maatalouden harjoittajille, koko maataloudelle maatalousministeriö-

tä myöten, uudet opit ovat olleet mullistavia. Kosovossa on paljon pieniä, parin lehmän maatiloja ja muutamia kymmeniä puolikaupallisia isompia tiloja. Omavaraistaloutta on vielä paljon.

– Maatalousneuvonnan lähtötasoa Kosovossa voisi verrata 1950-luvun Suomeen. Virkamiehet ovat toimineet sekä tarkastajina että neuvojina ja rooli on ollut lähinnä tarkastajan, Kati Partanen kertoo.

Feedline S-type Automaattinen säilörehun ruokintajärjestelmä Karjasi haluaa tuoretta rehua useita kertoja päivässä Karkearehuautomaatio - väkirehut kioskeista • säästää työtä ja aikaa • helppokäyttöinen, rehun kulutuksen raportointi ruokintaryhmittäin • jaettu rehu aina tuoretta ja siten maittavaa • purkumahdollisuus myös suoraan mattoruokkijalle • kahdella säilörehulla oikea ruokinta myös ummessaoleville ja nuorkarjalle • rehunjaon punnitus varmistaa häiriöttömän ruokinnan • jakokertojen lisäys lypsyryhmälle lisää tutkitusti syöntiä ja maitotuotosta • Pellon Warma vuosihuoltoturva

Alkavat aikuiskoulutukset talvella 2014 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumisvaihtoehtoja luonnonvara-alalta Puutarhatalouden perustutkinto: Marjatilayrittäminen, Suonenjoki Piharakentaminen, Kuopio/Toivala

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: Hevosmatkailu, Toivala Riista-alan osaaminen, Toivala

Metsäalan perustutkinto: Hirsirakentaminen, Toivala

Ammattitutkinnot: Metsätalousyrittäjä, Toivala (Osaamista metsätilan hoitoon)

Kaikki koulutukset sisältävät käytännönläheisiä lähijaksoja oppilaitoksella sekä työssäoppimista ja henkilökohtaista ohjausta. Kesto opiskeluohjelmasta riippuen 0,5 - 2 v. Perustutkinnoissa näyttötutkintomaksu, ammattitutkinnoissa lisäksi erillinen kurssimaksu. Haku koulutuksiin 29.11. mennessä. Pyydä hakulomake p. 044 785 4109. 0\|VVlKN|LQHQKDNXZZZVDNN\¿!DLNXLVNRXOXWXV!DONDYDWNRXOXWXNVHW Lisätietoja antavat: • Maatalous- ja puutarha-ala, koulutuspäällikkö Liisa Kääriäinen, p. 044 785 3842 • Metsä- ja luontoala, koulutuspäällikkö Ari Puustinen, p. 044 785 4130

www.sakky.fi Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

23

  

Tagak-hanke ➤ Training of Agricultural Advisors in Kosovo (Maatalousneuvojien koulutus Kosovossa). ➤ Kesto: lokakuusta 2011 joulukuuhun 2013. ➤ Toteutus: Savonia ammattikorkeakoulu, ProAgria Keskusten Liitto ja Pristinan yliopisto. ➤ Rahoitus: Suomen ulkoministeriö. ➤ Tavoitteena oli kouluttaa vähintään 20 neuvojaa (toteutui 27) Kosovoon ja luoda koulutusmalli Pristinan yliopiston käyttöön. ➤ Hankevetäjä: Kati Partanen p. 044 785 6689, kati.partanen@savonia.fi.

Viljelijän on vaikeampi kertoa asioitaan avoimesti, jos valvoja on osa virkamieskoneistoa. – Myös yksityinen neuvontasektori on kehittymässä ja sille on kysyntää. Hankkeen alkumetreillä oli vaikeuksia saada tiloja mukaan, mutta pikkuhiljaa tilanne on kääntynyt toisin päin – tulijoita olisi tungokseen asti. Kun maatilalle tulee neuvoja eikä tarkastaja, viljelijän saama hyöty on konkreettista. – Kosovossakin on nyt huomattu, että tuotanto kohenee pienilläkin muutoksilla ilman isompia investointeja. Hanke on maassa otettu

kaiken kaikkiaan hyvin vastaan. Pristinan yliopisto on toiminut Kosovossa eräänlaisena uuden tiedon ja uusien käytäntöjen ”hovihankkijana” ja Savonia ammattikorkeakoulu opinahjon mentorina. Myös muissa ministeriöissä on nähty hankkeen tuomat mahdollisuudet. – Kun puolet kansasta on työttömänä, on huomattu, että maatalous tarjoaa paljon uusia elinkeinomahdollisuuksia, Paavo Maskulainen toteaa. Myös ProAgriassa ollaan positiivisesti yllättyneitä hankkeesta. – Meillekin on tärkeää olla kansainvälisessä toi-

Kosovossakin on nyt huomattu, että tuotanto kohenee pienilläkin muutoksilla ilman isompia investointeja.

minnassa mukana. Se antaa myös meille uutta tietoa, Jussi Juhola kommentoi. Savonia-ammattikorkeakoulussa on nyt hankkeen analysoinnin aika. Projektin pohjalta rakennetaan koulutustuotetta, jota tarjotaan maksullisena koulutuksena muihin kehittyviin maihin. Tavoitteena on tarjota opettajille ja opiskelijoille mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä, joita rahoitetaan ulkopuolisilla rahoituslähteillä. Hankkeen loppuseminaari on vuorossa 26.9. Savoniassa Haukisaarentien kampuksella.

SYKSYN ajankohtaiset

Palvelevasta K-maatalous Heiskaselta Vieremältä, Kiuruvedeltä ja Iisalmesta! Perävaunun valosarja LED AT-kone- ja laitesuoja 4 l

Painepesuri Kärcher HDS 8/18 -4 CX • 30 - 180 bar, 300 - 800 l/h, Servo Control • 15 m letkukela, KAUPAN PÄÄLLE voima- ja höyrysuutin 30 L MEGA 1 PESUAINETTA. Testivoittajapesuri Koneviesti 12/2012

299000

3990 Neste Farm Universal 10 W-30 200 l

Painepesuri Kärcher HDS 12/18 S • 30 - 180 bar, 600 - 1200 l/h, ottoteho 8,4 kW • SDS värinävaimennus, KAUPAN PÄÄLLE 30 L MEGA 1 kuivakäytönesto jne. PESUAINETTA. Testivoittajapesuri Käytännön Maamies 11/2012

RUUNARASVAPAT KO LAATIK LE! ÄL KAUPAN PÄ

00

3999

Neste Oil SYYSTÄYTTÖKAMPANJA 26.9–18.10. MOOTTORIPOLTTOÖLJYLLE. Tilaa nyt! Eräpäivä 15.11.2013

Voita Golf tai taulu-TV! Tilaamalla vähintään 2000 l NESTE polttoöljyä tai 400 l voiteluainetta osallistut arvontaan. Arvonnan säännöt www.neste.fi/vwgolfkisa

yleisöljy, bensiini- ja dieselmoottoreihin

2100 /kpl

• saksalainen Mato:n valmistama • laadukas, työpaine max. 400 bar

20900

Mobil TYNNYRI- ZERO HD jäähdytinneste KAMPANJA 200 l yrin Mobil-tynn r XP lto ostajalle Pe suojain lo uu ok di -ra ÄLLE KAUPAN PÄ ,-) (arvo 89

53900

/astia

Kampanja koskee seuraavia tuotteita: • Mobil Delvac 1 5W-40 • Mobil Delvac MX ESP 15W-40 • Mobil Delvac MX ESP 10W-30 • Mobil Delvac MX 15W-40 • Mobilfluid 426

Tynnyri rahtivapaasti perille!

• kehitetty Pohjolan vaativiin olosuhteisiin raj. erä

41900

Tervetuloa käymään kaupoilla Vieremällä, Kiuruvedellä ja Iisalmessa! Tuotteiden hinnat sis. alv 24% Palvelemme Vieremällä ja Kiuruvedellä ma–to 8–17, pe 8–18 ja la 9–14. Iisalmessa palvelemme ma–pe 8–17. K-maatalous Veljekset Heiskanen Oy Vieremä puh. 050-579 0204 Vieremäntie 6, 74200 Vieremä

Tuotantotarvikkeet ja maatalouskoneet Asko Kauhanen Maatila- ja tuotantotarvikkeet Tarmo Vornanen Arto Heiskanen

fax. 01053 77324

0400-377 894 040-575 5075 0400-677 896

K-maatalous Veljekset Heiskanen Oy Kiuruvesi puh. 050-579 2226 Topintie 1, 74700 Kiuruvesi Maatila- ja tuotantotarvikkeet Hannu Luttinen Marko Siponen Maatalouskoneet Alpo Mämmi Asko Kauhanen www.k-maatalous.fi/kuopio

Akkukäyttöinen rasvaprässi

• suojaa laitteet ja koneet varastoinnissa • ei tarvitse poistaa ennen käyttöönottoa

• magneettikiinnityksellä • 12 m johdolla

fax. 017-812 970

050-579 2238 050-579 2239 050-579 2233 0400-377 894

K-maatalous Veljekset Heiskanen Oy Iisalmi puh. 050-579 2243 Kivirannantie 10, 74130 Iisalmi Tuotantotarvikkeet ja maatalouskoneet Heikki Rönkkö Maatalouskoneet Seppo Ryhänen Maatalous- ja tuotantotarvikkeet Risto Laajalahti Varaosat ja tarvikkeet Kai Hukkanen Hannu Hynynen Maatilatarvikkeet ja kassa Sirkka-Liisa Kauppinen Varpaisjärvi-Lapinlahti -alue MAATALOUSMYYNTI Tarmo Heiskanen • tarmo.heiskanen@k-maatalous.fi

fax. 01053 77326

050-579 2244 050-579 2242 050-579 2234 050-579 2240 050-579 2241 050-579 2243 050-579 0219


24

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Annamaija Herola

Aholan tila ➤ Ala-Varpasen rannalla Iisalmessa. Viljelty vuodesta 1957, sukupolvenvaihdos 1986. ➤ Maatalousyrittäjäpari Jaana ja Veli Rönkkö, kolme lasta, joista vanhin muuttanut jo omilleen, myös Velin äiti asuu tilalla. Tytär-Päivi tuleva jatkaja. ➤ Lypsykarja- ja lihatila. Lehmiä n. 38 ja lihakarjaa n. 60 päätä. Tila kasvattaa omat sonnivasikat teuraaksi. ➤ Peltoa n. 70 ha, lisäksi n. 30 ha vuokrapeltoa. Metsää n. 80 ha..

Nurmiasiantuntija Anu Rossi on tyytyväinen tutkiessaan Aholan tilan reserviravinnemäärityksiä Jaana Rönkön (oik) sekä Päivi ja Veli Rönkön ja Arja Ruokojärven (vas) kanssa.

Merkittäviä säästöjä pienin muutoksin Rönkköjen tila on Ala-Varpasen rannalla Iisalmessa. Tilan isäntä Veli Rönkkö laskee, että noin 15 hehtaaria Aholan pelloista rajoittuu vesistöön. Anu Rossi sanoo, että tilat va niitä. on pyritty ottamaan mukaan Ahola on mukana Rae- saman järviseudun rannaleli Ravinnehävikit euroiksi ta, jotta toimenpiteiden vai-hankkeessa. Sen pääasial- kuttavuus olisi mahdollisimlisena tarkoituksena on te- man kattava. hostaa karjanlannan käyttöä Käytännössä hanke toteuniin, että lannan ravinteet tuu siten, että neuvoja käy tulisi käytetyksi viljelyssä tilalla ensin kartoittamasmahdollisimman tehokkaas- sa tilanteen ja antaa sen peti hyödyksi. rusteella toimenpidesuosi– Hankkeessa on ympä- tuksia ravinnehävikkien väristönsuojelullinen näkö- hentämiseksi. kulma, mikä näkyy myös – Rönköt liittyivät hankhankkeen tutkeeseen viikimusaiheisme vuonna ja Ei ole niin sa. Tutkimuksilloin kävin voimaperäisesti sen alla on täällä ensimmäisen kerran. mm. lietteen tarvinnut syyslevitys ja lannoittaa kuin Seuraava kerta on ensi vuonsen vaikutukaiemmin. na, jolloin selset ravinnehuuhtoumiin vitetään, onko sekä kosteiktoimenpidekojen vaikuttavuus ravin- suosituksia lähdetty toteutteiden pidättämisessä, pro- tamaan, niiden vaikutukset jektipäällikkö Arja Ruoko- tilan toimintaan ja millaisia järvi sanoo. kokemuksia ylipäätään on, Rossi selvittää. Tilat on valikoitu hankkeeseen nimenomaan vesistö- Aholan tilan yhtenä tavoitjen varsilta. teena hankkeessa on saada Esimerkiksi mukana ole- lannoitekustannukset pievat yläsavolaiset tilat sijoit- nemmiksi. Tilalla käytetuvat Iisalmen reitin varteen tään kuivalantaa sekä virteli Kiuruvedelle, Vieremälle, saa, joista virtsaa voidaan Iisalmeen ja Lapinlahdelle. hyödyntää nurmien lannoi-

Ravinnehävikit euroiksi -hanke pureutuu karjanlannan käytön tehostamiseen ja vesien suojeluun. leila pietikäinen AHOLAN TILAN keittiössä tutkii nurmiasiantuntija Anu Rossi tyytyväisenä tilan tuloksia reserviravinnemäärityksistä yhdessä Jaana Rönkön kanssa. Tila tutkitutti reserviravinteet lannoituksen tarkentamiseksi hankkeen suosituksesta. – Tämähän näyttää hyvältä, kiittelee Rossi ja sanoo, että Aholan pelloilla on mitattu esimerkiksi aika alhaisiakin fosforiarvoja. Fosfori kuormittaa vesistöjä, mutta on samalla erittäin tärkeä kasvinravinne. Rossin mukaan Ylä-Savossa on melko paljon sellaisia peltoja, joiden fosforipitoisuus on alhainen. – Sekään ei toisaalta ole hyvä, koska fosfori on tärkeä ravinne mm. kasvin juuristolle. Peltojen ravinnemäärityksiä täytyy tehdä juuri siksi, että osataan oikein lannoittaa. Jaana-emäntä myöntääkin, että tuottaja saa olla melkoinen kemisti, jotta paras mahdollinen sato saadaan aikaiseksi. Näytteitä on otettava säännöllisesti ja analysoita-

tuksessa. – Ostolannoitteita on jäänyt tänä kesänä tähteeksikin, kun ei ole niin voimaperäisesti tarvinnut lannoittaa kuin normaalisti. Silti on saatu normaalit sadot säilörehusta. Kasvuolot ovat tänä kesänä olleet nurmelle hyvät, Veli Rönkkö sanoo. Jaana Rönkön mukaan tällä on saavutettu selvää rahallista säästöä. – Noin 100 kiloa per hehtaari ostolannoitetta on pystytty vähentämään verrattuna siihen, mitä Eu-rajoitusten mukaan pystyisi pelloille levittämään. 70 hehtaarilla se on jo paljon. Rossi sanoo, että Aholassa on tehty vesistöjä suojelevia ja lannoitteita vähentäviä toimia ennen hankettakin. – Esimerkiksi Aholan pelloista 90 prosenttia on talviaikaisesti kasvipeitteisenä, eli pellot ovat joko sängellä tai nurmella. Talviaikainen kasvipeitteisyys estää kevättulvien aiheuttamaa eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin. Toinen asia, mikä puhuttaa kasvinviljelyssä, on lannan levitysajankohta. – Aholassa suurin osa lannasta levitetään pelloille keväällä ja kesällä ja vain pieni osa syksyllä. Syyslevityk-

Aholassa suurin osa lannasta levitetään pelloille keväällä ja kesällä.

seen liittyvää lainsäänäntöä ollaa tarkastelemassa. Tilalla pyritään myös siihen, että vesistöjen varsilla olevia peltoja uudistettaisiin vain keväällä.

Yhtenä toimenpiteenä Rossi on ehdottanut Rönköille typensitojakasveja myös laitumille. Rehupelloilla Aholassa kasvaakin jo apilaa.





Rae- eli Ravinnehävikit euroiksi -hanke ➤ Ylimaakunnallisena Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. ➤ Mukana 170 maatilaa, joista Pohjois-Savosta 80. Niistä 56 Ylä-Savosta. ➤ Toteutusaika 1.6.2011 – 31.12.2014. ➤ Tavoitteina tehostaa erityisesti lannan ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää vesistöjen ravinnekuormaa sekä tuottaa testattua tietoa mm. Itä-Suomen alueella parhaiten sopivista lannan käsittelymenetelmistä. ➤ Tietotaitoa siirretään viljelijöille mm. tilakohtaisella neuvonnalla, teemapäivillä ja työnäytöksillä. ➤ Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta, mukana toteutuksessa alueelliset ProAgriat, MTT Maaninka, Syke, ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys. ➤ Pohjois-Savon Ely-keskuksen rahoittama (Eu-rahoituksen osuus 45 %, valtion osuus 55 %). ➤ Projektipäällikkö Arja Ruokojärvi p. 044 785 5569, arja. ruokojarvi@savonia.fi, rae.savonia.fi.


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

25

Laitemarkkinointi etunojassa Anita Kulmala

MTT:n hanke osoittaa, että navettateknologiassa tarvitaan puolueetonta testausta. anita kulmala LEHMIEN terveyden seurantaan kehitettyjä laitteita tulee koko ajan markkinoille, mutta niiden toimintaa ei testaa puolueettomasti kukaan paitsi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT hankkeessaan, joka päättyy tämän vuoden lopussa. – Laitteita markkinoidaan etunojassa. Meillä on ollut markkinoille tulleita laitteita koekäytössä, eikä niitä kaikkia ole saatu toimimaan, Nykyaikainen navettateknologia -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jaakko Mononen MTT:n Maaningan Halolan toimipisteestä sanoo. Mm. eläinten hyvinvointiin ja navettateknologiaan perehtynyt Mononen toimii puoliksi MTT:n puoliksi Itä-Suomen yliopiston palveluksessa. Etunojassa markkinoilla ovat Monosen mukaan esimerkiksi märehtimispäitset, jotka antavat tietoa lehmän märehtimisestä ja liikkeistä. – Se voitti Keski-Euroopassa kultamitalin ja näyttäisi olevan ihan toimiva, mutta maksaa tuhat euroa ja siinä oli tuottajan kannalta erittäin hankala käyttöliittymä. Ei yksikään tuottaja voi tuollaista hankkia. Sen pitäisi halventua ja sen käyttö pitäisi olla helpompaa.

Myös pötsin happamuutta mittaavien bolus-antureiden kehitys tuntuu olevan vielä kesken. Mononen näkee niiden ongelmana mm. sen, että pötsiin laitettava ja sinne jäävä anturi ei toimi kahta kuukauttakaan ja sinne olisi laitettava aina uusi anturi. Suomeen niitä ei ole vielä markkinoitu. Märehtimispanta sen sijaan on osoittautunut toimivaksi, ja se on melkein kaikilla Halolan lehmillä. Syömis- ja märehtimistietojen lisäksi se hälyttää kiima-ajasta. – Niitä on jo käytössä monilla tiloilla, ja tuottajat ovat olleet niihin tyytyväisiä. Se antaa tiedot tietokoneelle ja totesimme tutkimuksessa, että se toimii ihan kelvollisesti. Myös tutkimustyökaluna se on vähintäänkin lupaava. Kiiman mittaamiseen on monimutkaisempiakin laitteita, jotka perustuvat maidon progesteronihormonitason seurantaan. – Tiloilla on jonkin verran analysaattoreita, mutta nyt tuottajia kiinnostaa uusi pikatesti, joka on vähän kuin ihmisellä käytettävä raskaustesti, kotieläintutkija Lilli Frondelius kertoo. Frondelius pitää lupaavana myös ensimmäistä navettaan asennettua lehmien paikannusjärjestelmää. – Navetassa niiden toimin-

taa on aiemmin haitannut esimerkiksi metalli, joka estää signaalin kulkua. Harvinaisin testattavana oleva laite Maaningalla on lehmän pienenkin ontumisen ilmaiseva matto, joita ei ole vielä kuin kaksi maailmassa, toinen sen kehitysmaassa Belgiassa. – Ihmisille on kyllä samanlaisia kävelymattoja, näin Saksan messuilla. Toimin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin puolella ja tulin Halolaan katsomaan uusia laitteita, sillä ihmisten ja eläinten terveyden seurannassa on yhtäläisyyttä, Kalevi Voutilainen Kuopio Innovation Oy:stä kertoo. Tutkimusaseman johtajan ja Nyt-hankkeen projektipäällikön Mikko Järvisen mielestä hanke on ollut äärimmäisen tärkeä: – Suomessa kukaan muu ei tee puolueettomia testauksia tuottajia ja tutkimusta varten. Tämän hankkeen myötä Maaningan merkitys on kasvanut alueellisesti Pohjois-Savossa ja tutkimusasemana Euroopan mittakaavassa, Järvinen sanoo. Tutkimustietoa on jaettu tuottajille, neuvojille ja oppilaitoksille, joiden kanssa MTT:llä on tiivistä yhteistyötä. Nyt -hanke on myötävaikuttanut myös kansainvälisen Silf -hankkeen syntymiseen. Tavoitteena on eri laitteiden mittaamien tietojen kokoaminen yhteen, jolloin esimerkiksi poikkeamista voidaan ennakoida lehmän sairastumista.

Lähes kaikilla MTT:n tutkimusnavetan lehmillä Maaningan Halolassa on kaulassaan märehtimistä seuraava panta, joka ilmoittaa myös kiimasta. MTT:n Maaningan tutkimusaseman johtaja Mikko Järvinen.





Ihmisten hyvinvoinnin parissa työskentelevää Kalevi Voutilaista kiinnostavat mm. märehtimispäitset, joita esittelee kotieläintutkija Lilli Frondelius. Ehkä sellaiset nähdään joskus ihmiselläkin...

Ilmoittaja, yrittäjä! Iisalmen Sanomien Kohdista ilmoitusmyynti opastaa: 017 8351 253 tarkasti 017 8351 280 017 8351 255 teemassa.

on AA Tokvam 225HS ling NYTalS isen esti Norj a edullis aan hint

4490 €

sis. alv

Pelaa takuulla myös märällä lumella!!!!

Tutkijoiden käytössä on maitomittari, joka mittaa lehmän tuottaman maidon määrän, virtausnopeuden ja lypsyajan. Sellaista voi vuokrata ProAgrialta.

LIETTEEN LEVITYKSET JA SIIRROT S. Karjalainen p. 040 828 4672 -

Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Rakennusten teräsrakenteet Myös asennettuna

LISÄTIETOJA www.konevel.fi

Konevel Oy Venakontie 4, 74130 Iisalmi

• Marjo Piironen 040 547 8457 marjo@konevel.fi • Marko Laakkonen 0400 784 003 marko@konevel.fi • Kimmo Kärki 050 490 0085 kimmo@konevel.fi

Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135, 74120 Iisalmi Puh. (017) 825 947, 0400 578 471

www.sirvion-metalli.fi


26

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Riitta Kumpulainen

Mika Lähderinne ➤ 24-vuotias, kotoisin Kiuruvedeltä. ➤ TyÜkokeilussa Etappi-hankkeen kautta kesällä 2013. ➤ TyÜllistyi maatilalle tyÜkokeilun jälkeen. ➤ Valmistui sähkÜ- ja energiateknikoksi 2008 Ylä-Savon ammattiopistosta. ➤ TyÜskenteli sähkÜalalla valmistumisen jälkeen muutaman vuoden. ➤ Seurustelee. ➤ Harrastukset kalastus ja kuntosali.

Mikonniemen nuori isäntä KyÜsti RytkÜnen, Tuumahankevetäjä Katariina Hakola ja vanha isäntä Kusti RytkÜnen ovat tyytyväisiä tilan tyÜmieheen.

KyÜsti RytkÜnen ja Mika Lähderinne päivän tÜissä.

Mika viihtyy maatilan tÜissä 

TyÜkokeilusta seurasi alanvaihto. tarja tikkanen MIKONNIEMEN tilalla Runnin Paaslahdessa on sahauspäivä. Miehet puskevat lautapinoa pienemmäksi. Mukana hommassa ovat talon vanha isäntä Kusti RytkÜnen, nuori isäntä KyÜsti RytkÜnen ja tilalle tyÜmieheksi pestattu Mika Lähderinne. TÜitä keskisuurella maatilalla riittää ja auttaville käsille on tarvis. Mika Lähderinne on 24vuotias nuori mies Kiuruvedeltä. Hän tuli tilalle Etappi ja Tuuma -hankkeiden siivittämänä tyÜkokeilun kautta. Viime kesää aiemmin hän ei kovin paljon maataloustÜistä tiennyt – mitä nyt oli yhtenä kesänä muutaman kuukauden käynyt kiuruvetisellä tilalla traktoria ajamassa. RytkÜsten tilalle tultuaan hän sai Etapin kautta ammattiopettajan opetusta päivän ajan. Muutoin hommat on tullut opittua ihan vain tekemällä

ja yrittäjien ohjauksessa. Mika Lähderinne on siitä erikoinen nuori, että hän ei ainakaan alanvaihtoa pelännyt. – Opiskelin ensin sähkÜ- ja energiatekniikkaa ammattiopistossa. Valmistuin sähkÜasentajaksi ja olin siitä asti alan tÜissä yläsavolaisissa yrityksissä. Jäin viime marraskuussa tyÜttÜmäksi ja jossain vaiheessa tuli mieleen, että voisihan sitä tehdä vaikka maatilan hommia, Mika Lähderinne kertoo. Puolen vuoden tyÜttÜmyyden jälkeen tilanne oli selvä; tÜihin mieluummin mahdollisimman pian. Apu lÜytyikin nopeasti Etappi- ja Tuuma -hankkeiden yhteistyÜnä. Mika itse lähti hakemaan tyÜtilaisuutta Etappihankkeen kautta ja Mikonniemen tilalla puolestaan etsittiin tyÜvoimaa Tuumahankkeen avulla. Tilan tyÜpaikka oli piilotyÜpaikkana Etapissa viime keväänä, mutta paikasta kiinnostuneita ei lÜytynyt, joten tila tuli mukaan Tuuma-hankkeeseen loppukeväästä ja tilalle etsittiin tyÜntekijää Tuuma-hankkeen vetäjän Katariina Hakolan kanssa yhteistyÜssä. Hakola avusti mm. tyÜ-

paikkailmoituksen laatimisessa mol.fi -palveluun sekä tyÜnhakijoiden haastattelemisessa. Mika Lähderinne on iloinen, että tyÜkokeilun mahdollisuus tuli eteen. – Olin yhden kuukauden täällä tyÜkokeilussa ja kun kaikki sujui hyvin, sain jatkaa. Alku oli Lähderinteen mukaan aika jännittävää aikaa. – Ei oikeastaan ollut hajuakaan, mitä on tulossa. Karjanhoidosta varsinkaan ei ollut mitään kokemusta. Aika nopeasti alkoivat tyÜt kuitenkin tulla tutuiksi. Samaa todistaa myÜs tilan väki. – Mika oppi niin nopeasti, että voi vain sanoa miehellä olevan asenteen kohdallaan, KyÜsti RytkÜnen kehuu. MyÜs Katariina Hakola ja Niina Suorsa Etappi-hankkeesta antavat nuorelle tunnustusta. – Harvoin näin äkkiä uudet tyÜt ovat tutuiksi tulleet. Muutoshalut mieheltä lÜytyivät tosi nopeasti. Yrittäjien mielestä tyÜt ovat Mikalta sujuneet hienosti. – Hän on ollut joustava tyÜmies ja ymmärtänyt miten tilalla joudutaan elä-

mään tÜiden tahdissa, KyÜsti RytkÜnen kertoo. TÜihin on oltava valmis muinakin kuin säännÜllisinä virka-aikoina. – Joustavuutta hän on osoittanut monellakin tavalla, ottanut ohjeita tunnollisesti vastaan monen ikäiseltä opastajalta. Hankkeiden tuki on ollut tärkeää. – TyÜvoimaa tuskin tilalle olisi palkattu ilman hankkeiden tuomia mahdollisuuksia, KyÜsti RytkÜnen sanoo. Hyvästä tyÜmiehestä ei tilalla enää hevillä luovuta. – Mielellään tietysti jatkaisin niin kauan kuin hommia riittää. Tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, mutta mielellään hankkisin joskus alalta lisäkoulutusta. Uskon kyllä, että tÜitä riittää jatkossakin, Mika Lähderinne sanoo. Hankevetäjien mukaan ulkopuoliselle tyÜvoimalle on maatiloilla kysyntää. – Halukkaita otetaan mielellään vastaan. TyÜkokeilu on hyvä mahdollisuus tyÜllistyä. Oppisopimuskin voi-

KyntĂśurakointia

Tuuma-hanke ➤ 1.1.2012–30.9.2014. ➤ Mukana tällä hetkellä noin 35 tilaa, tavoitemäärä 60 tilaa. ➤ Kartoittaa maatilojen tyÜvoiman tarpeita. ➤ Selvittää tyÜn tekemisen ja ulkoistamisen mahdollisuuksia. ➤ Opastaa hakemaan tyÜntekijÜitä maatilalle. ➤ Kouluttaa tiloilla jo olevia tyÜntekijÜitä. ➤ Parantaa tilallisten tyÜnantajavalmiuksia. ➤ Lisää hyvinvointia maatiloilla. ➤ Hankkeen avulla kootaan tietoa, millainen prosessi tyÜntekijän saaminen maatilalle on. ➤ Hankevetäjä: Katariina Hakola p. 044 785 6649, katariina.hakola@savonia.fi



Etappi-hanke ➤ 1.1.2013-30.6.2014. ➤ TyÜllisyyshanke, joka palvelee niin tyÜnantajia kuin tyÜntekijÜitäkin. ➤ 2013 tammi-syyskuun aikana mukaan lähtenyt 150 henkilÜasiakasta, joista hankkeen on päättänyt 59 henkilÜä. ➤ Tällä hetkellä mukana 91 asiakasta. ➤ Hankekauden aikana henkilÜasiakastavoite on 300. ➤ Hankkeen päättäneistä noin 70 prosenttia on joko tyÜllistynyt tai lähtenyt koulutukseen. ➤ Yrityskartoituksia on tehty tähän mennessä 90 kaikilta aloilta. ➤ Hankkeen aikana yrityskartoitusten tavoitelukumäärä on 600. si varmasti joissakin tapauksissa sopia hyvin. Palkkauksessa on mahdollisuus hyÜdyntää mm. tekeskusten myÜntämiä Sans-

t.BBUBMPVTKBUZÚLPOFJEFOIVPMMPUKBLPSKBVLTFU t �Kääkeehän kurkkoomassa� kotisivuja: www.sihvontila.com

Anssi Niskanen 040 419 1586

si- ja Duuni -kortteja, joilla tyÜntekijä on oikeutettu palkkatukeen. Sanssi on tarkoitettu alle 29-vuotiaille ja Duuni siitä vanhemmille.

Esko ja Tuula Voutilainen Paasikoskentie 16, 73250 Korpijärvi SähkÜposti: info@sihvontila.com GSM Esko Voutilainen 0400 340 416



KB

IVPMUPTPQJNVT t5ZÚLPOFJEFOMJTÊMÊNNJUUJNFU Kysy lisää! Puh. 040 506 1507 Porovedentie 487, 74160 Iisalmi konekorjaus@meili.fi


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

27

Lypsyrobotille kuumaa ja maitosäiliölle kylmää Maatiloilla energian tarve on jatkuva. pasi eskelinen MAITOTILAN energiankulutuksen rytmi on lypsyrobottien aikakaudella muuttunut. Lypsyrobotti lypsää lehmiä lähes koko ajan, jolloin sähkömoottori on käynnissä lähes tauotta. Lypsyn jälkeen maito on jäähdytettävä mahdollisimman nopeasti alle 4C lämpötilaan. Jäähdytykseen ja lypsyyn kuluu energiaa lähes koko ajan. Lypsyjärjestelmä myös pestään kolmesti päivässä, jolloin kuuman veden tarve on säännöllistä. Energiaa kuluu siten veden lämmittämiseen ja maidon jäähdyttämiseen. Selkein ja helpoin tapa säästää energiaa on juuri lämmön talteenotto maidon jäähdytyksestä. Järjestelmä on nykyisin tarjolla lähes kaikkien valmistajien maitosäiliöihin. Jäähdytyskoneikon tuottama lämpö johdetaan lämminvesivaraajaan. Näin saadaan hyödynnettyä maidon jäähdytykseen kulunut energia osittain uudelleen veden lämmitykseen. Järjestelmän ja laitteiston takaisinmaksuajat vaihtelevat nykyisin 5 – 10 vuoden välillä. Lypsykarjatilojen ilmanvaihto – ja rakennusjärjestelmät ovat vaihdelleet vuosien saatossa paljonkin ja edelleen on tarjolla useampia tapoja rakentaa karjasuoja. Karjatilan lämmittämien alkaa olla nykyisin harvinaista uusissa karjasuojissa. Kaikilla tiloilla tarvitaan kuitenkin läpi vuoden kuu-

maa vettä. Veden lämmittämiseen kuluva energia on varsin helppo arvioida. Kaikki keinot laitteista vapautuvien lämpövirtojen hyödyntämiseksi parantaa energiatehokkuutta ja pienentää energialaskua. Suomessa vesi on perinteisesti lämmitetty puulla. Nykyisin lämpimän veden ja lämmityksen tarve on lypsyrobottikokoluokan navetoissa niin pieni, ettei puulla toimivaa, yli 40 kW lämpökeskusta kannata rakentaa pelkästään niiden tarpeisiin. Maidon jäähdytyksestä käytettävien lämmön talteenottojärjestelmien lisäksi toinen tilojen energianhuollossa yleistyvä menetelmä on maalämpö. Laitteistot ovat yleisiä omakotitaloissa ja toimivat samalla periaatteella myös karjasuojissa. Lämmönkeruuputkiston sijoituspaikat vaihtelevat mahdollisuuksien mukaan. Maahan sijoitetun putkiston vaihtoehdoksi on kokeiltu myös putkiston sijoittamista lietekuiluun, jonne sijoittaminen on perusteltua, jos putkiston asennuskustannukset kuiluun jäävät merkittävästi alhaisemmiksi kuin maan alle. Lietekuilu ei kuitenkaan ole mikään suuri lämpövarasto. Lämmön talteenotossa on otettava huomioon, että lietteen viskositeetti suurenee selvästi 7C viileämmässä, mikä heikentää lannan virtaus- ja pumppausominaisuuksia ja siten vaikeuttaa lannan poistoa lantakourusta. Mainitussa sovelluksessa lannan jäähtyminen on vaarana ainakin talviaikaan. Mikäli lämpöpumppujärjestelmässä ei ole korvaavaa lämmönlähdettä, lannan poiston takaamiseksi lämpöpumppu joudutaan

Erkka-hanke, Energiatehokas tuotantorakennus

Suurin osa energiasta saadaan ostosähköstä

1,6 % 9,2 %

➤ Toteutus vuosina 2011 – 2014 ➤ Tavoitteena parantaa lypsykarjatilojen taloudellista kannattavuutta vähentämällä niiden energiankäytöstä ja –tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. ➤ Päätoteuttaja Savonia ammattikorkeakoulu. ➤ Hankevetäjä Pasi Eskelinen p. 044 785 6636, pasi.eskelinen@ savonia.fi, erkka.savonia.fi/

Hyödynnetään omaa puutavaraa hakelämpökeskuksessa 50,0 % 39,1 %

Käytössä on aurinko- tai tuulienergiaratkaisuja Käytössä on maalämmön talteenotto tai lämmön talteenotto maidosta

Tuotantorakennusten enerkiankäyttä Pohjois-Savossa.

Helmikuun 2012 sähkönkulutus 1 lypsyrobotin navetassa kWh 25 20 15 10 5 0 0 1

2

3

4

5 6 7

8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

taa kesäpäivän tarpeen mukaisesti. Tuulivoimaa on saatavissa ympäri vuoden, sen määrä tosin vaihtelee paikan tuulisuuden mukaan. Energian hyödyntämistä ja investoinnin kannattavuutta on vaikeampi laskea kuin aurinkoenergian, jollei ole mahdollisuus tehdä mittauksia etukäteen. Tuulienergian kertyminen ei noudata vuorokaudenaikoja, joten tilalle voi syntyä helpommin ylimääräistä energiaa. Tällöin lähtökohtana tulee olettaa, että ylimääräinen energia myydään sähköverkkoon.

Vuorokauden kellonaika

sammuttamaan. Lämpöpumpun ympärivuotisen käytön takaamiseksi on järjestelmiin usein suunniteltu toiseksi lämmönlähteeksi maaperään tai porakaivoon asennettu lämmönkeruupiiri. Viljo –konemessuilla tehdyn kyselyn mukaisesti suurin osa tilojen energiasta saadaan ostosähköstä. Maalämpö on käytössä n. 10 prosentilla vastanneista tiloista ja aurinko- tai tuulienergia vajaalla kahdella prosentilla.

Aurinkoenergian saanti painottuu Suomessa kesään, kun energian tarve on pienimmillään. Se ei siltti vähennä säästetyn energian arvoa tai määrää. Aurinkoenergian säästöä voisi verrata sadonkorjuuseen – otetaan se hyödyksi silloin, kun se on tarjolla. Käytettävissä on kaksi eri menetelmää: Putkistotyyppinen lämmönkeräinjärjestelmä tai paneelityppinen sähköjärjestelmä. Putkikennosto kerää aurinkoenergian lämmön käyttöveteen ja on siten

hyödynnettävissä lämpimänä vetenä. Energiansäästö syntyy, kun veden lämmitykseen tarvittavan primäärienergian (esim. sähkö) tarve vähenee. Aurinkokennoilla eli paneeleilla tuotetaan sähköä. Aurinkopaneelijärjestelmästä saatava sähkö kannattaa ensisijaisesti hyödyntää omaan käyttöön ja myydä ylimääräinen sähkö yleiseen sähköverkkoon. Maitotilalla sähkön tarve on merkittävä myös kesäaikaan. Käytännössä kennoston koko kannattaa mitoit-

Kirjoittaja on Erkka-hankevetäjä Savonia ammattikorkeakoulusta.





Meiltä saa Bonusta!

27.-28.9.

#.-#8#6|*71/'00# Agrimarketit täynnä hurjia tarjoustuotteita. Alennus- ja poistomyyntituotteita, kampanjaeriä. ALENNUKSET JOPA – 70 %. 5euraa ilmoittelua paikallislehFestäsi ja agrimarket.Ƃ -siXuilta.


28

MAATALOUS

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Annamaija Herola

Havukkaniemen tila ➤ Yrittäjät Mirja ja Mika Ollikainen, molemmat koulutukseltaan agrologeja. ➤ Lypsykarjatila, noin 40 lehmää. ➤ Vanha sukutila, perustettu 1640luvulla. ➤ Sijaitsee Lapinlahdella Onkiveden rannalla. ➤ Perheeseen kuuluvat 13-vuotias Antti, 6-vuotias Anni ja 3-vuotias Iida.

Perheessä riittää nyt paremmin aikaa olla lasten kanssa. Anni ja Iida vahtivat tarkkana Kimble-pelin kulkua.

Aikaa jää nyt myös perheelle Ollikaisten tilalla ostetaan palveluita mieluummin kuin investoidaan koneisiin. tarja tikkanen ONKO SE perinne, asenteet vai mikä? Tuntuuko vain, että itsehän ne pitää kaikki hommat tehdä – muuten ei tule mistään mitään. Ja sitä paitsi niin teki jo ukkivainaa ja hyvä tuli. Ehkäpä näistä asioista ja kenties monesta muustakin on kyse, jos maatalousyrittäjä haluaa mieluummin hankkia konekaluston kaikilla herkuilla kuin maksaa vain työstä ostopalveluna. Lapinlahden Havukkaniemen tilalla on toimittu toisin. Tila on ollut Mika ja Mirja Ollikaisen isännöimä ja emännöimä nyt yhdeksän vuotta. – Alkuun hankittiin vain puinnit ostopalveluna. Nyt olemme ostaneet koneasemilta myös kynnön, kevätmuokkauksen, kylvöt, pintalannoituksen, lietteenajot, säilörehunkorjuun, kasvinsuojelun. Lista kuulostaa äkkiä aika pitkältä. – Tarkoitus onkin, että näin voi keskittyä siihen, minkä itse osaa parhaiten,

Mika Ollikainen sanoo. Tarkoitus on myös, että aikaa jää enemmän muullekin elämälle; vapaa-ajalle, perheelle ja harrastuksille. Ollikaisten tilalla käy kolme koneasemaa: yksi Peltosalmelta, toinen Nurmeksesta, lietteen levityksen hoitaa varpaisjärveläinen yritys. Urakoitsijat liikkuvat kasvukauden mukaan ja tulevat tekemään tilan työt sovittuina aikoina. Yritykset hinnoittelevat työt tehdyn pinta-alan mukaan ja lietteen levityksessä kuutiohinnoitteluna. – Meille tämä on kustannustehokkain tapa toimia. Vuositasolla säästöä kertyy kymmeniä tuhansia euroja verrattuna siihen, että investoisimme koneisiin, jotka olisi hankittava lainarahalla. Ostettu työ on myös suoraan verovähennyskelpoista, Mika Ollikainen summaa. Isot koneet jylläävät pelloilla ja tehoja löytyy. Koneasemat tekevät töitä tarvittaessa vuorokauden ympäri.

Toistaiseksi isännän on lähinnä huristeltava autolla näyttämässä lohkojen paikat. Tähän ja moneen muuhun ollaan paraikaa kehittelemässä uutta. Tietotekniikan avulla on mahdollisuus periaatteessa vaikka mihin helpotuksiin, jahka oikeat ohjelmat saadaan. Odotettavissa on mm. satotasomittauksia ja vieläpä lohkokohtaisia sellaisia. Toiveena on, että viljelijä saisi raportin sähköisesti mitä missäkin on tehty ja tämän suoraan viljelymuistiinpanoihin sekä lohkokohtaisen satotason lisäksi tiedon vaikkapa lannoitus-, kasvinsuojelu-, ojitus tai kalkitustarpeesta. Urakoitsijalle ollaan kehittelemässä sähköistä karttajärjestelmää, joka antaisi tietoa peltolohkojen sijainnista ja lohkolle tehtävistä viljelytoimenpiteistä. Järjestelmä ilmoittaisi myös lohkolla olevista esteistä tai märistä kohdista. – Viljelijänä toivon hankkeen menevän niin pitkälle, että urakoitsijoiden tietojärjestelmät lähettävät kaikki tiedot sähköisesti viljelyohjelmaan tilalle. Tulosten analysointi ja korjaustoimenpiteiden

Meille tämä on kustannustehokkain tapa toimia.

suunnittelu ja toteutus jäisi isäntäväelle. Vastaavia, merkkikohtaisia järjestelmiä on jo muualla maailmassa käytössä, mutta hinta on vielä turhan suolainen. – Suomessa pyritään avoimiin järjestelmiin. Niitä luodaan lähinnä yhdistelemällä jo käytössä olevia ohjelmia. Kehittely on nyt alkutaipaleella, MTK Pohjois-Savon hankevetäjä Tuomo Tikkanen kertoo. Ollikaisten tilalla toivotaan lisää koneasemia maahan ja Ylä-Savonkin alueelle erityisesti. – Aika moni isäntä ja emäntä on näistä kysellyt ja kiinnostusta on paljon. Työtä tilalla riittää ostopalveluista huolimatta. Lehmät sitovat edelleen kaikkina päivinä ja vuorokauden aikoina. – Vapauttakin tulee, mutta uusia töitä sitä mukaa. Nyt tehdään kaikkea sitä mihin ennen ei tahtonut löytyä aikaa, Mika Ollikainen sanoo.

Tietotila-hanke ➤ 1.1.2013 - 31.12.2014 ➤ Tavoitteet: vastata tilojen tietoteknisiin tarpeisiin ja tukea maatilojen menestymistä ja maaseudun asutusta ylläpitämällä tietoteknistä osaamista varmistamalla laajakaistayhteyksien toimivuus sekä kehittämällä yhteistyötä tietoteknisiä palveluja tarjoavien tahojen sekä palveluja käyttävien asiakkaiden välille. ➤ Toimenpiteet: palvelujen tuottajien ja käyttäjien yhteistyö, tulevaisuuden kehittämistarpeet, nykyaikainen tiedonsiirto. ➤ Vastuutahot ja vastuulliset toteuttajat: Savonia ammattikorkeakoulu ja MTK-Pohjois-Savo. ➤ Yhteistyökumppaneina maatilat, Pohjois-Savon kunnat, alueen muut oppilaitokset, ProAgria Pohjois-Savo, Ely-keskus. ➤ Hankevetäjä Tuomo Tikkanen p. 044 5810675, tuomo. tikkanen@mtk.fi, tietotila.savonia.fi, www.facebook.com/ Tietotila



– Hankkeessa kehitellään uusia käytänteitä viljelijöiden työn ja tilan tuotannon tehostamiseksi, hankevetäjä Tuomo Tikkanen kertoo.


MAATALOUS

IISALMEN SANOMAT Torstaina 26. syyskuuta 2013

Elovasikka Oy

Hiehot hienoiksi yksissä tuumin tarja tikkanen ILOINEN puheensorina kantautuu ulko-ovelle asti. Keittiön pöydän ääressä hyörii puhelias joukko naisia ja yksi mies. Korhosten tilalla Varpaisjärven Korpijärvellä on koolla lähitienoon tilallisia MaitoTaito -hankkeen Hienot hiehot -pienryhmän koulutuksessa. Ensin juodaan kahvit ja vaihdetaan tärkeimmät kuulumiset. Koneiden kanssa on ollut ongelmaa yhdellä ja toisellakin. MaitoTaito-hankevalmentaja Paula Moisanen ProAgriasta aloittaa. Hän levittää pöydälle kasan lappuja, joissa on sanoja, kuten ”satatonnari”, ”alkio”, ”kuntoluokka”, ”terveys”... – Valitkaa lappu, jonka mieluiten haluatte ottaa, Moisanen neuvoo. Kukin valitsee ja perustelee valintansa. Yhden mielestä olosuhteet on tärkein, sillä siitä riippuu hiehon elämässä kaikki. Toinen valitsee terveyden – kun eläin on terve, kaikki sujuu. Satatonnari tietysti on kaikkien haave jne. Kierroksen jälkeen vaihdetaan suuntaa. Nyt valitaankin sana, jonka vähiten haluaisi ottaa. Pöydästä nostetaan mm.”sarvet”, ”rotu”, ”€” ja ”indeksit”. Pihattonavetassa sarvista on vain harmia, rotu ei ole se kaikista tärkein asia, eurojen esiin saaminen on vaikeaa eivätkä indeksit aina päde. Sanapeli kertoo paljon sii-

tä, mistä koulutuksessa on pohjimmiltaan kyse. Yhdessä mietitään, mikä eläimen kasvattamisessa, hoitamisessa ja karjanhoidossa ylipäätään on olennaista, mikä kenellekin tarpeenmukaista. – Meillä pihattonavetassa hiehojen siemennysiät ovat pidentyneet ja tuotos sen myötä ollut laskemaan päin. Kurssilta toivoin neuvoja, miten asiaa voisi auttaa ja vastauksia on jo tullutkin, Tuula Voutilainen kertoo. Yhdessä miettiminen ja asiantuntijan kanssa pohtiminen on muidenkin osanottajien mielestä ollut antoisaa. – On aina hyvä kuulla toisten kertomuksia ja huomata, että samoja ongelmia on muillakin. Aina löytyy uutta asiaa. Tuotannon tehostamisessa on varmasti aina parannettavaa, Teija Tuovinen sanoo. Toisen tapaamispäivän asiantuntijaosuudesta vastasi jalostuspäällikkö Anita Hyvönen Faba Idästä. MaitoTaito -hankkeessa on Hienot hiehot -ryhmiä kaikkiaan kuusi, joista kaksi Etelä-Savossa ja loput PohjoisSavossa. Eri koulutusaiheista pienryhmiä on Paula Moisasen mukaan muitakin. – Vertaistuki on selvästi asia, joka ryhmissä koetaan tärkeäksi. Päivien aikana tulee monta hyvää vihjettä, miten joskus ihan pienetkin asiat kannattaisi hoitaa. Moisasen mukaan ryhmät ovat tarkoituksella pieniä, koska niissä käsitellään usein hyvinkin henkilökohtaisia asioita. – Avoimuus ja luottamuksen syntyminen ovat tärkeitä, Moisanen sanoo.

Tarja JA TikkanenTRAKTOREIDEN AUTOJEN VARAOSAT JA TARVIKKEET

-huolto ja varaosat

Hienot hiehot -koulutus ➤ Toimii benchmarking pienryhmänä. ➤ Pohditaan hiehojen elämää ja kasvua umpilehmän ruokinnan vaikutuksesta vasikkaan ja nuoreen ensikkoon saakka. ➤ Hiehon elinkaari käydään läpi, päivissä keskitytään eri aihealueisiin. ➤ Edellisellä kerralla annettu kotitehtävä tukee aina päivän tavoitteita ja aiheita. ➤ Tavoitteena löytää parhaita käytäntöjä – jokaisella on niitä, joten nämä käytännöt pannaan jakoon. ➤ Ensimmäisessä päivässä ryhmä määrittelee henkilökohtaiset tavoitteensa, mitä he ovat tulleet ryhmästä hakemaan. Viimeisessä päivässä näitä tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Tarkastellaan tilojen tilannetta myös erilaisten tunnuslukujen kautta. ➤ Toiminnan periaatteita: ensimmäisessä päivässä ryhmä laatii pelisäännöt. Aiheet ovat valmiina ja ryhmän kanssa mietitään sopiva aikataulu. ➤ Jokainen ryhmäläinen ja ohjaaja ovat tasavertaisia asiantuntijoita. ➤ Eläinlääkäri, jalostusasiantuntija tai ruokinnan asiantuntija voivat tulla ryhmään, mutta virallisia luentoja ei tarvitse olla. ➤ Ryhmä toimii keskustelun ja lyhyiden ryhmätehtävien avulla. ➤ Navettavierailu kuuluu jokaiseen päivään ja päivän aiheen mukaan tarkastellaan asioita navetassa.

MaitoTaito -hanke ➤ 20.6.2011 – 30.4.2014. ➤ Koulutushanke kehittymishaluisille maitotiloille Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. ➤ Hallinnoijana ProAgria Pohjois-Savo. Mukana hankemaakuntien ProAgriat sekä ProAgria Keskusten Liitto. ➤ Tarjoaa monipuolisia ja kiinnostavia koulutusvaihtoehtoja, joissa välitetään tietoa tilan kehittämiseen liittyvistä ratkaisuista, hyvistä käytännöistä sekä uusista ja parannetuista menetelmistä. ➤ Järjestää mm. erilaisia teemapäiviä, opintomatkoja ja benchmarking pienryhmiä. ➤ Tavoitteena maitotilojen tietotaidon lisääminen ja itäsuomalaisen maidontuotannon kehittäminen. ➤ Tarkoitettu kaiken kokoisille kehittäville maitotiloille ja heidän yhteistyökumppaneilleen. ➤ Yhteistyökumppaneina: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien maatilayritykset, Osuuskunta ItäMaito, Osuuskunta Maitomaa, Osuuskunta Tuottajain Maito, Kiteen Meijeri, Osuuskunta MaitoSuomi, Pohjolan Maito, Faba, Savonia amk, MTK-liitot. ➤ Mukana myös maakunnittaiset yhteistyötahot (kunnat, koulutusorganisaatiot, kehittämisyhtiöt) sekä MTT, Itä-Suomen yliopisto, vakuutusyhtiöt, pankit. ➤ Rahoittajat: ely-keskukset, meijeriosuuskunnat, mukana olevat maitotilat ja muut yritykset. ➤ Hankevetäjä: Paula Moisanen p. 040-673 9465, paula.moisanen@ proagria.fi

Pekka Kokkonen, Tuula Voutilainen, Tuija Tuovinen, Anita Hyvönen, Satu Korhonen, Paula Moisanen ja Anita Oksman viettivät iloisen ja antoisan koulutuspäivän Korhosten tilalla Varpaisjärvellä.

TYÖKONEIDEN tLVMVUVTPTBU tIJIOBU tMBBLFSJU tIZESBVMJJLLBUBSWJLLFFU

PYHÄSALMEN

Auto- ja Traktorihuolto

Pyhäsalmi

p. 08 780 370

Uu tta !

Hae heti!

NAO

Nuoret 20–29 -v. joilla ei vielä tutkintoa. Kysy lisää!

Suorita tutkinto alalla, jossa töitä riittää! Maarakennusalan ammattitutkinto, ympäristötöiden osaamisala 4.11.2013–31.7.2014 Iisalmi Koulutuksen tavoitteena on vastata alalla vallitsevaan työvoimapulaan. Koulutamme moniosaajia, jotka hallitsevat niin rakennustekniset työtehtävät, ns. lapiotyöt kuin työkoneidenkin käytön.

www.ysao.fi

Uutta tietoa ja vertaistukea koulutuksesta.

29

Sisältöä mm.:

ympäristötöiden osaamisala „Käsin tehtävät maarakennustyöt „maarakennuskoneiden käyttö „viheralueiden rakennustyöt „Ympäristökiveykset ja piharakentaminen Verkostorakentamisen osaamisala „ maarakentamisen rakennustekniset työt „ työssäoppiminen Hinta 258 €, sis. näyttötutkintomaksun 58 €. Kysy lisää! Tarmo Voutilainen, p. 0400 793 187, tarmo.voutilainen@ ysao.fi ja Ari Suikkanen, p. 0400 792 829, ari.suikkanen@ysao.fi Lisätietoja ja hakeminen 14.10. mennessä osoitteessa

www.ysao.fi/koulutuskalenteri

Osaavissa käsissä tulevaisuus Yrittäjäntie 23, 74130 IISALMI Puh. 0400 827 251, Fax (017) 272 5555


MAATALOUS

30

Torstaina 26. syyskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT

Agrologi-amk:n paperit taskuun ensi vuonna





Leila Pietikäinen

Nuoret tuottajat Viljo Savolainen ja Juha-Matti Holopainen tarttuivat haasteeseen. leila pietikäinen MAATALOUSYRITTÄJÄT, maaninkalainen Viljo Savolainen (32) ja juankoskelainen Juha-Matti Holopainen (29) ovat jo hyvässä opiskeluvauhdissa. Miehet aloittivat syyskuun alussa amk-agrologiopinnot aikuiskoulutuksessa Savoniaammattikorkeakoulussa Iisalmessa. Nyt viljelijät jo ideoivat opinnäytetÜidensä aiheita. Kummallakin on samanlainen opiskelutausta. Agrologiopinnot jäivät nuorena vähää vaille kesken. Ne on nyt tarkoitus suorittaa loppuun. – Aloitin agrologiopinnot vuonna 2001 ja viimeinen vuosi jäi kesken, Savolainen sanoo. Holopainen kertoo aloittaneensa agrologiopinnot vuonna 2004. – Vuonna 2007 jätin ne kesken. Nyt on tarkoitus suorittaa loppuosa. Savolainen tunnustaa ajatelleensa tutkinnon loppuun saattamista jo pitkään. – Nyt tämä kannattaa tehdä, kun ei vielä ole lapsia eli pystyy paremmin opiskelemaan. Ja kun koululta soitet-

’

Lyhyemmän koulutuksen ryhmässä opiskelijoilla osalla agrologiopinnot ovat jääneet joskus kesken.

Viljo Savolainen näyttää tietokoneelta, mitä hän on hahmotellut opinnäytetyÜkseen opettajaturorille Pirjo Suhoselle opiskelukaveri Juha-Matti Holopaiselle ja Erkka-hankevetäjä Pasi Eskeliselle ja yritystalouden lehtori Hannu Viitalalle. tiin ja kysyttiin halukkuutta, päätin tulla mukaan. Yhteydenotto koululta houkutteli Holopaisenkin koulun penkille. – Minua on tähän asti rajoittanut luulo, että tutkinnon loppuun suorittaminen vaatisi käymään uudelleen kaikki neljä vuotta. Niin ei kuitenkaan ole. Ja talvi on

hyvää aikaa opiskella. Aikuisopiskelijat arvelevat, että agrologi-amk:n paperit ovat taskussa vuoden, puolentoista kuluttua eli ensi keväänä tai syksynä. Koulutus on nk. monimuoto-opiskelua eli käytännÜssä se tapahtuu pääasiassa etänä verkossa. Lähiopetuspäi-

viä on noin kerran kuukaudessa. Savolaisen ja Holopaisen mielestä on hyvä, että itsellä on joku tutkinto. Elämäntilanteiden muuttumisesta kun ei etukäteen tiedä. Ajan ottaminen opiskeluun vaatii totta kai järjestelyjä, mutta ajan miehet ovat valmiita ottamaan.

– Tässä on hyvää sekin, että pystyy itse suunnittelemaan opintonsa.

tori Pirjo Suhosen kanssa Savonialla. – Aion selvittää kompostipohjan edut ja haitat verrattuna kuivikepohjaiseen navettaan lypsylehmillä, esittelee Savolainen. – Minun aiheeni on säilÜrehun korjuun kehittäminen omalla tilalla, Holopainen kertoo.

Syyskuisena tiistaina Holopainen ja Savolainen ideoivat opinnäytetÜittensä aiheita yritystalouden lehtorin Hannu Viitalan, Erkkahankevetäjä Pasi Eskelisen ja opinnäytetyÜkoordinaat-

Maatalouskoulutuksella on kysyntää Maatalouskoulutukselle on kysyntää Ylä-Savossa. Hakijoita sekä aikuis- että nuorisopuolelle on Savonia ammattikorkeakoulun agrologiopintoihin hyvin joka vuosi. – Tänä syksynä aloitti kaksi aikuisryhmää, toinen on lyhyempi noin vuoden, puolentoista mittainen koulutus ja toinen neljän vuoden koulutus, aikuispuolen opettajatutor Pirjo Suhonen sanoo. Molemmissa aikuisryhmissä aloitti parikymmentä opiskelijaa. – Lyhyemmän koulutuksen ryhmäs-

Hänen mukaansa Iisalmessa on sekin hyvä puoli, että täällä opistoasteen opiskelijoiden on mahdollista täydentää aiempia opintoja. – Muissa maan ammattikorkeissa tätä mahdollisuutta ei ole.

ny imaine ritys Kot

Viljavuustutkimukset Lähetä nyt maanäytteet meille. MyÜs rehu- ja lantaanalyysit. Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse.

AgroAnalyysit

vuosi, mutta aikuisryhmät eivät välttämättä aloita joka vuosi. – Esimerkiksi tänä syksynä ei ollut hakijoita ylempään amk-tutkintoon, mutta amk-agrologikoulutuksen molemmat aikuisryhmät alkoivat yhtä aikaa, Suhonen sanoo.

ossa Sal

AgroAnalyysit – lähellä viljelijää

sä opiskelijoilla osalla agrologiopinnot ovat jääneet joskus kesken, osa on viimeistelemässä viimevuotisia opintojaan loppuun ja osa opiskelijoista täydentää1990-luvulla suorittamaansa opistoasteen agrologitutkintoa. Koulutuksiin haettiin normaalin hakumenettelyn kautta. Suhonen sanoo, että nyt tuli opiskelijoita myÜs Pohjois-Karjalasta, jossa ammattikorkeassa ei enää alkanut maatalouden koulutusta. Maatalouskoulutukseen on Savoniassa Iisalmessa tarjolla paikkoja joka

AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi

Suhonen kertoo, että myÜs koulutuksen toteutuksen tavasta ovat aikuisopiskelijat pitäneet. – Aikuispuolella ei ole yhteistä pakollista opiskelusuunnitelmaa vaan ryhmässä suunnitellaan yhdessä, mitä aineita opiskellaan, tällÜin puhutaan tiimiopiskelusta. Ammattiopinnot räätälÜidään kunkin opiskelijan tavoitteiden mukaan. Pakollisia yhteisiä ovat vain perusopinnot kuten kielet, tutkimusmenetelmät ja viestintä, jotka tukevat hyvin mm. opinnäytetyÜn tekemistä.

6DYRQ<PSlULVW|VXXQQLWWHOX2\ +DUMXWLH$ODSLWNl 3XK

Vasikkavälitysmäärämme kasvaneet edelleen. Haemme lisää sopimustuottajia sonninlihan kasvatukseen, lisänä haemme vasikoiden välikasvattajaa. Ps. luomulla hyvä kysyntä.

SAVO-KARJALAN LIHA OY, Erkki Hälinen Puh. (017) 816 411, 0500 278 636



MRXQLWDUYDLQHQ#GQDLQWHUQHWQHW 









-lWHYHVLHQNlVLWWHO\DVLDW 7LHLVlQQ|LQWL



Iisalmen sanomat maatalousliite 2013  

Lue liitteestä miten maatilat ovat kokeneet maitotalouden hanke ja kehittämistoiminnan Ylä-Savossa

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you