1.–3.9.2017 LEPPÄVIRTA
Mahdottomuuksista mahdollisuuksia Omöjligheter blir möjligheter
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
JARI LEPPÄ Maa- ja metsätalousministeri Jord- och skogsbruksminister
TULEVAISUUS RAKENNETAAN TÄNÄÄN
FRAMTIDEN BYGGS IDAG
S
S
aaristoalueita, kaupunkien läheisiä taajamia, kehittyviä kyliä, kirkonkyliä. Tämä kaikki on maaseutua. Maaseudun monimuotoisuus on itsessään vaikuttavaa - jokainen alue on erilainen ja Suomelle rikkaus. Ei ole yhtä maaseutua, vaan mosaiikki erilaisia toimintaympäristöjä, joissa on erilaisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, haasteita ja tarpeita: maaseutu-ulottuvuuksia, joita meidän on huomioitava päätöksenteossa entistä paremmin. Suomen talous on vuosien taantuman jälkeen saatu nostettua kasvun tielle. Elinvoimainen maaseutu on bio- ja kiertotalouden, matkailun ja ruokaviennin kautta ollut tekemässä vahvasti uutta nousuamme. Elinvoimaisen maaseudun edellytyksenä on, että ihmiset, etenkin nuoret, haluavat sitoutua maaseutuun ja sen tulevaisuuteen. Meillä kaikilla on osamme siihen, millaiseksi paikaksi maaseutu muotoutuu: missä sijaitsevat arjen palvelut, miten sujuvaa on liikkuminen eri alueiden välillä, kuinka luotettavasti tietoliikenneyhteydet toimivat ja miten kansalaistoimintaan kannustetaan sekä miten sitä toteutetaan. Ennen kaikkea, miten maaseudusta keskustellaan julkisesti, ja millä tiedolla tehdään päätöksiä - järjellä vai tunteella, pitkällä tähtäyksellä vai lyhytkatseisesti? Koko Suomen menestys on riippuvainen siitä, miten maaseutumme menestyy. Siksi meidän on toimittava yhä tarmokkaammin, jotta maaseudulla elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia voidaan parantaa. Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää pitkäjänteistä kansallista maaseutupolitiikkaa, sekä aktiivista toimintaa paikallisesti. Maaseutuparlamentissa tartumme rohkeasti tämän päivän ja tulevaisuuden kriittisiin maaseutuaiheisiin, nostamme ne näkyvästi esille ja kansalliseen keskusteluun. Samalla laajennamme verkostojamme, tutustumme uusiin kumppaneihin, kartutamme maaseututietouttamme, opimme uutta ja jaamme kokemuksia. Tässä Maaseutuparlamentissa teemme historiaa.
kärgårdsområden, tätorter intill städer, växande byar och kyrkobyar. Alla dessa är landsbygd, vars mångfald är i sig imponerande: Varje område är olikt och samtidigt en rikedom för Finland. Det finns inte en landsbygd, men en mosaik av olika miljöer, var och en med sina egna styrkor och möjligheter, utmaningar och behov: Landsbygdsdimensioner, som vi måste bli bättre på att ta hänsyn till inom beslutsfattandet. Den finländska ekonomin har, efter år av recession, förmåtts styra mot ny tillväxt. En levande landsbygd har varit starkt närvarande i utvecklingen genom biooch cirkulära ekonomin, turismen och livsmedelsexporten. Förutsättningen för en livskraftig landsbygd är att människor, särskilt unga, vill satsa på landsbygden och dess framtid. Vi har alla en roll i hur landsbygden formas; var de vardagens tjänster finns tillhanda, hur smidigt man kan röra sig mellan olika regioner, hur tillförlitliga telekommunikationerna är och hur medborgaraktivitet uppmuntras och hur den förverkligas. Framför allt hur man diskuterar om landsbygden i det offentliga rummet och hur beslut fattas, samt på basen av vilken information - förnuftsenligt eller styrda av känslor, långsiktigt eller kortsiktigt. Hela Finlands framgång är beroende av hur framgångsrik vår landsbygd är. Det är därför vi måste agera mer kraftfullt, så att möjligheterna att leva och att idka företagsamhet på landsbygden kan förbättras. För att vi ska kunna ta tillvara landsbygdens möjligheter krävs en långsiktig nationell landsbygdspolitik och även aktivt lokalt arbete. Under Landsbygdsparlamentet tar vi djärvt tag i frågor som är kritiska för landsbygden idag och imorgon, vi lyfter upp dem till den nationella debatten. Samtidigt utökar vi våra kontakter, finner nya partners och fördjupar vår kunskap och kännedom om landsbygden. Vi lär oss nytt och delar med oss av vår erfarenhet. Under Landsbygdsparlamentet skapar vi historia. Varmt välkomna till det nationella Landsbygdsparlamentet!
Lämpimästi tervetuloa valtakunnalliseen Maaseutuparlamenttiin!
Jag vill tacka alla er som är involverade i genomförandet av Landsbygdsparlamentet 2017 och som bygger en ljusare framtid på landsbygden.
Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette mukana toteuttamassa Maaseutuparlamenttia ja rakentamassa maaseudulle entistä valoisampaa tulevaisuutta. 2
3
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Sisältöluonnos Innehållsförteckning Tulevaisuus rakennetaan tänään Framtiden byggs idag
3
Sisältö / Innehåll
4
Sinulle Maaseutuparlamentin osallistuja Till dig som deltar i Landsbygdsparlamentet
6
Arvoisat maaseudun kehittäjät
7
Pohjois-Savon maaseutu ja kylät esille Pohjois-Savon maaseutu ja kylät esille
7
Ohjelma / Program
8
Mistä sinä haluat puhua?
10
Perjantai 1.9. / Fredag 1.9
11
Maaseutuparlamentin retket Landsbygdsparlamentets exkursioner
12
Leader-ryhmä
15
Esiintyjät Perjantai 1.9.
15
Sadonkorjuutori / Skördetorget
16
Ainekset menestykseen maaseudulla
18
Retkipaikka.fi
20
Lauantai 2.9. / Lördag 2.9
22
Mielikuvia ja marginaaleja -keskustelussa Föreställningar och marginaler -diskussionen
25
Menestyksen eväitä -osiossa mukana inspiroimassa Medverkande i ”Vägen till framgång” -inspirationssessionen
28
Maaseutuparlamentti työpajat Landsbygdsparlamentets workshoppar
30
Kumppanitori / Partners’ torget
32
Esiintyjät Lauantai 2.9.
33
Mahdottomuuksista mahdollisuuksia
34
Naiskadon syyt ja seuraukset
36
Digimummot maalla, keskeällä maailmaa
39
Sunnuntai 3.9. / Söndag 3.9
40
Maaseutupolitiikan pyöreässä pöydässä Med i Landsbygdspolitikens runda bords -diskussionen
41
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajiston maaseutupoliittinen tentti Riksdagspartiernas ordförandes landsbygdstent
43
Ruokailut Maaseutuparlamentissa
44
Kakku-unelmia ja kasvua
46
Mahdollisuuksien maatilamatkailua
48
aluekartat
51
Info
56
18
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Maaseutuparlamentin retket Landsbygdsparlamentets exkursioner
Maaseutuparlamentti tehdään yhdessä - kylistä kaupunkeihin, yhdistyksistä valtionhallintoon. Tätä on maaseudun kehittäminen ja näin syntyy myös maaseutupolitiikka - alhaalta ylös, ylhäältä alas ja horisontaalisesti. Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtuman toteuttamiseksi tarvitaan laaja joukko erilaisia toimijoita: satoja ihmisiä, jotka antavat satoja tunteja aikaa ohjelman suunnittelulle ja toteutukselle niin, että ohjelmasta syntyy sataprosenttisesti vaikuttava, hyvä ja muistiinpainuva.
36
Koordinaatioryhmä kiittää suuresti kaikkia, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa mahdottomuuksista mahdollisuuksia ja Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtumaa!
Naiskadon syyt ja seuraukset
Sadonkorjuutori / Skördetorget
18
16
Koordinaatioryhmän kokoonpano: Maaseutupolitiikan neuvosto: Christell Åström (puh.joht), Antonia Husberg, Hanna-Mari Kuhmonen. Suomen kylätoiminta ry: Petri Rinne, Tuomas Perheentupa. Maaseutuverkostopalvelut: Teemu Hauhia, Lauri Hyttinen, Juha-Matti Markkola, MTK ry: Marko Mäki-Hakola Maaseudun Uusia Aika ry: Heli Siirilä Maa- ja metsätalousministeriö: Mia Repo, Meri Kiikkala Käsiohjelman on tuottanut Antonia Husberg ja Meri Kiikkla yhdessä artikkeleiden kirjoittajien kanssa.
Ainekset menestykseen maaseudulla
Kiitos!
maaseutuparlamentti.fi
4
5
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
MATTI RAATIKAINEN Leppävirran kunnanjohtaja
CHRISTELL ÅSTRÖM Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri
MERJA KAIJA Kyläasiamies, Pohjois-Savon Kylät ry
Landsbygdspolitiska rådets generalsekreterare
SINULLE MAASEUTUPARLAMENTIN OSALLISTUJA!
TILL DIG SOM DELTAR I LANDSBYGDSPARLAMENTET
ARVOISAT MAASEUDUN KEHITTÄJÄT!
POHJOIS-SAVON MAASEUTU JA KYLÄT ESILLE
O
G
M
P
nneksi olkoon, olet tehnyt hyvän päätöksen osallistua Maaseutuparlamenttiin! Kolmen päivän aikana olet mukana luomassa maaseututapahtumaa. Jota ei Suomessa ennen ole nähty. Tiedossa on täyttä asiaa: retkiä, työpajoja ja räväköitä keskusteluja niin maaseudun mielikuvista, innovaatioista kuin palveluistakin, politiikkaa unohtamatta. Maaseutupolitiikan tavoitteena on voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu, joka nähdään erottamattomana osana kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. Tavoite näkyy myös Maaseutuparlamentin teemassa mahdottomuuksista mahdollisuuksia. Maaseutuparlamentissa muotoillaan yhteinen tahtotila suomalaiselle maaseudulle sekä nostetaan maaseudun mahdollisuudet politiikan agendalle. Viestiä viedään poliittiselle kentälle ja laajempaan keskusteluun parlamentin jälkeenkin. Sinulla, hyvä osallistuja, on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa, viemällä Maaseutuparlamentissa opittua ja kuultua mukanasi omiin porukoihin kotiseudulla. Ennen muuta toivon, että Maaseutuparlamentti on Sinulle innostava tapahtuma. Täällä kohtaavat toimijat kylistä kaupunkeihin, asukkaista päättäjiin, yrittäjistä yhdistyksiin ja tutkijoista kehittäjiin ja rahoittajiin. Päivien aikana kannattaa ottaa kaikki ilo irti ja verkostoitua tuttujen sekä tuntemattomien maaseututoimijoiden kanssa. Uusista tuttavuuksista, rakentavista keskusteluista ja oivalluksista saamme myös eväitä ja jaksamista viedä maaseudun tärkeitä kysymyksiä eteenpäin. Maaseututoimijoina meillä kaikilla on merkittävä rooli.
rattis, du har gjort ett bra beslut att delta i Landsbygdsparlamentet. Under tre dagar är du en del av ett landsbygdsevenemang som inte tidigare skådats i Finland. Landsbygdsparlamentet omfattar tre dagar fullspäckade med program: utfärder, workshops och inspirerande diskussioner om såväl uppfattningar, debattklimat, innovationer, servicelösningar och landsbygdens möjligheter. För att inte glömma landsbygdspolitiken. Målet för landsbygdspolitiken är en välmående landsbygd som utnyttjar sina egna resurser och som utgör en oskiljaktig del av den nationella framgången och av samhället. Samma konstruktiva tanke finns inbyggt också i Landsbygdsparlamentets tema: Omöjligheter blir möjligheter. På parlamentet godkänns en gemensam viljeyttring för den finska landsbygden och dess framtid i form av en manifestation för landsbygden. Dess innehåll kommer att föras vidare till dels den nationella politiska debatten dels den europeiska landsbygdspolitiska debatten. Således kommer Landsbygdsparlamentet att påverka ännu långt efter att själva evenemanget är över. Du, bästa deltagare, har en viktig roll i denna helhet genom att föra det du sett och hört under veckoslutet med dig till dina egna grupper i hemtrakten. Framför allt hoppas jag att Landsbygdsparlamentet är inspirerande för Dig. Här träffas aktörer från hela landet - från byar till städer, invånare till beslutsfattare, företagare till föreningar, forskare till utvecklare och finansiärer. Under veckoslutet lönar det sig att nätverka med kända och okända landsbygdsaktörer. Genom att träffa nya människor, ha konstruktiva diskussioner och ”aha-upplevelser” får vi vägkost och ork att föra de viktiga frågor som gäller landsbygden och dess framtid vidare. Som landsbygdaktörer har vi alla en betydande roll.
Yhdessä toteutamme maaseudun mahdollisuudet!
Tillsammans förverkligar vi landsbygdens möjligheter!
inulla on ilo toivottaa kaikki maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset tervetulleeksi Leppävirralle. Olemme ylpeitä voidessamme toimia isäntäkuntana ensimäistä kertaa tässä muodossa järjestettävälle Maaseutuparlamentille. Maaseutuparlamentin teemana on mahdottomuuksista mahdollisuuksia. Teema sopii suomalaisen maaseudun ajankuvaan erinomaisesti. Maaseutumaista elämänmuotoa haastetaan juuri nyt voimakkaasti. Koko maan pitäminen asuttuna ei ole enää samalla tavalla itsestäänselvyys, kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Maaseutu on kuitenkin mahdollisuuksia täynnä. Puhtaalla ruoalla, ilmalla ja vedellä on kysyntää aina. Kaikkialla maailmassa ympäristöarvot, ekologisuus ja uusiutuvat energiat ovat yhä tärkeämmässä roolissa tulevaisuuden mahdollisuuksia mietittäessä. Kehittyvät tietoverkot ja digitalisaatio mahdollistavat yhä useammin esimerkiksi työn tekemisen paikasta riippumattomasti. Tulevaisuudessa yhä useammin mahdottomuuksista tuleekin mahdollisuuksia. Toivotan maaseudun kehittäjät lämpimästi tervetulleeksi Leppävirralle! Toivon, että Maaseutuparlamentin myötä löydämme yhteisesti tekijöitä, joilla voimme päivien teeman mukaisesti löytää uusia ideoita suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi.
ohjois-Savon Kylät ry on saanut kunnian olla mukana tekemässä Suomen ensimmäistä valtakunnallista Maaseutuparlamenttia. Toivomme, että pystymme Maaseutuparlamentissa nostamaan Pohjois-Savon maaseudun monet kasvot esille ja tuomaan samalla maaseudun näytille koko suurelle yleisölle. Pohjois-Savon maaseutu on täynnä yllätyksiä, joista toivomme teidän Maaseutuparlamentin vieraiden nauttivan savolaisista ja savolaisuudesta. Uskomme, että savolaisuus varmasti näkyy ja kuuluu päivien aikana Leppävirralla. Toivottavasti viette palan Savoa mukananne, joko mielessänne tai vaikka tuliaisina Sadonkorjuutorilta. Pohjois-Savon Kylät ry:llä on ollut näytön paikka tuoda uudenlaiseen tapahtumaan mukaan erilaisia elementtejä tulevaisuuden maaseudun parhaaksi. Toivottavasti olemme tässä onnistuneet. Suuren ponnistuksen tapahtuman eteen ovat tehneet paikalliset yhdistykset, kylät ja maaseudun aktiivit, ilman teitä ei syntyisi tapahtumaa ruohojuuritasolta ministeriöön. Suurkiitos kaikille niin tapahtuman toteuttajille ja osallistujille. Me yhdessä olemme luotsaamassa suomalaisen maaseudun tulevaisuutta. Ja me olemme kylien tukena osana mahdollistamassa menestyvää maaseutua.
Mahdollisuuksien maaseutu kuvina Jaa kanssamme kuvia mahdollisuuksien maaseudusta ja Maaseutuparlamentti 2017 tunnelmista aihetunnuksilla
#maapuhuu #Maaseutuparlamentti.
(Seuraa ja hyödynnä arjessa myös #maaseutupolitiikka ja #jottavoisimmehyvin)
6
7
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Ohjelma Program
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Maaseutuparlamentin emäntä ja isäntä Värdinnan och värden för landsbygdsparlamentet
Maaseutuparlamentti 2017 tarjoaa laajan kattauksen ajankohtaisia asioita niin maaseudun kehittämiseen kuin maaseutupolitiikkaan liittyen. Toivomme, että nautitte ohjelmasta - ja muistakaa pitää hauskaa! Landsbygdsparlamentet erbjuder en brett program som omfattar både landsbygdsutveckling och -politik. Vi hoppas att ni njuter av programmet och kommer ihåg att roa er!
Perjantai / Fredag 1.9.
Lauantai / Lördag 2.9.
Klo / kl. 10–16 / 17.00 (Areenan P-alue) Maaseutuparlamentti retket Savoon, retkittäin numeroiduilla busseilla. Lähtö Areenan parkkialueelta. Oppaat ja opasteet auttavat löytämään oikean bussin. Lounaat retkittäin. Erityisruokavaliot ilm. kohteisiin. Landsbygdsparlamentets exkursioner i Savo med numrerade bussar och avgång från Areenans p-område. Guider och skylter hjälper att hitta rätt. Lunchen under exkursionen. Specialdieter har anmälts till destinationerna.
Klo / kl. 8.00 (Kirkkopuisto) Tulevaisuuden kuusi istutetaan. Framtidens gran planteras. Klo / kl. 9.00 – 9:30 (Areena) Maaseutuparlamentti 2017 avaus. maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Öppning av LP2017, jord- och skogsbruksminister Jari Leppä Klo / kl. 9:30 – 10:45 (Areena) ”Mielikuvia ja marginaaleja” -keskustelu, Annika Damströmin johtamana. ”Föreställningar och marginaler” -diskussion med ledning av Annika Damström
Klo. / kl. 19.00 (Areena) ”Smörgåsbord savolaisittain” tervetuliaistilaisuus, jossa lähiruokapöytä on katettu Vesileppis Areenalla. Välkomsttillställning där bordet är dukat med närproducerat på Vesileppis Areena.
ÅSTRÖM, CHRISTELL
RINNE, PETRI
Pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE / Generalsekreterare för Landsbygdspolitiska rådet.
Puheenjohtaja Suomen Kylätoiminta ry
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
Metsänhoitaja (MMM), joka toimii Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtajana ja LEADER
Lauantaina 2.9. Lördag
Sunnuntaina 3.9. Söndag
Mielikuvia ja marginaaleja -keskustelussa Föreställningar och marginaler -diskussionen
Maaseutupolitiikan pyöreässä pöydässä Med i Landsbygdspolitikens runda bords -diskussionen
Klo / kl. 11–12 Lounas 1 (Sport&Spa Hotel Vesileppis) Klo / kl. 12–13 Lounas 2 (Sport&Spa Hotel Vesileppis) Klo 11:45 - 12:45 (Areena) ”Menestyksen eväät” -puheenvuoroja, Antti Heikkisen juontamana ”Vägen till framgång” talturer, under ledning av Antti Heikkinen
Sunnuntai / Söndag 3.9. Klo / kl. 9.00 – 9:30 (Areena) Aamuviritys.
Klo / kl. 13–14.00 (Areena, Media -tila) Maaseutukatsaus 2017 avoin julkistamistilaisuus. Publicering av Landsbygdsöversikten 2017.
Klo / kl. 9:30 – 10:45 (Areena) Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä, Pauli Aalto-Setälän johtamana. Landsbygdspolitikens runda bords -diskussion med Pauli Aalto-Setälä
Klo / kl. 13–14 Lounas 3 (Sport&Spa Hotel Vesileppis)
Klo / kl. 11–12 Lounas 1 (Sport&Spa Hotel Vesileppis)
Klo / kl. 14.00–15:30 (Eri tiloja) / 14–17:45 Työpajat sessio 1 / Seminaarit. Workshopar session 1 / Seminarier
Klo 11:30- 13:00 (Areena) Eduskuntapuolueiden paneeli, Janne Antikaisen moderoimana. Riksdagrpartiernas panel ledd av Janne Antikainen.
Damström, Annika
Enbuske, Tuomas
Hyyryläinen, Torsti
Sahi, Antti
Määttä, Tytti
Reetta Harjunen
Kataja-Rahko, Jyri
Menestyksen eväitä -osiossa mukana inspiroimassa Medverkande i ”Vägen till framgång” -inspirationssessionen
Klo / kl. 15:30–16:15 Tauko / Paus (Eri tiloja) Kahvi sessio 2 paikassa. Kaffe vid session 2
Klo / kl. 12–14 Lounas 2 (Sport&Spa Hotel Vesileppis)
Klo / kl. 16:15–17:45 (Eri tiloja) / 14–17:45 Työpajat sessio 2. Workshopar session 2
Klo / kl. 13–13.30 (Areena) Maaseutupoliittinen julkilausuma julkistaminen. Publicering av landsbygdspolitisk kommuniké..
Klo / kl. 19.00 (Areena) Mahdollisuuksien Gaalaillallinen, Ismo Apellin isännöimänä. Möjligheternas Galamiddag.
Klo / kl. 13.30–14 (Areena )Päätös. Avslutning 8
Joutsenten reitin toiminnanjohtajana. Oman toimensa ohella hän on levittänyt bottom-up -paikalliskehittämistä uusille politiikkalohkoille ja maantieteellisille alueille EU:ssa ja sen ulkopuolella. Kyläläisten voimaantuminen oman onnensa sepiksi on Petrin tärkein motivaattori.
Heinilä, Miko
Aalto-Setälä, Pauli
Aaltonen, Elli
Vihinen, Hilkka
Herlevi, Kari
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajiston maaseutupoliittinen tentti Riksdagspartiernas ordförandes landsbygdstent
Törmänen, Tiina Pethman, Kaisa
Antikainen, Janne Pisto, Ville
Salonen, Johanna 9
Koskinen, Jari
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Mistä sinä haluat puhua? Yksi politiikan määritelmistä on, että se koskee asioita, joista voi olla perustellusti eri mieltä. Tästä syystä sitä on myös pidetty vapauden sfäärinä, tilana, jossa havaitaan ja tehdään näkyväksi vaihtoehtoja kysymyksistä, joihin on olemassa enemmän kuin yksi oikea vastaus. Se ei ole välttämättömyyksiin sopeutumista, vaan tilanne, jossa ihminen kurottaa kohti parempaa, ylevimmillään kauneuteen, totuuteen ja hyvyyteen. ’Parlamentti’ taas politiikan keskeisenä areenana juontuu ranskan kielen ’puhua’-sanasta. Ilman asioiden muotoilemista julkiseksi puheeksi (tai tekstiksi) meillä ei voi olla kunnollista politiikkaa. Politiikassa sanat ovat tekoja.
Kun Suomen kaltaisessa, suuren maaseudun maassa tehdään perustavanlaatuisia uudelleenjärjestelyjä, maaseudun voisi olettaa olevan keskustelussa kuuluvasti esillä, siinä määrin erityisiä reunaehtoja laaja maa ja harva asutus väistämättä asettavat. Perusteluna sille, että näin ei kuitenkaan ole, kuulee esimerkiksi, että ’maaseutu-ulottuvuushan on koko ajan läsnä, vaikkei mainittuna’. Politiikassa asia kuitenkin joko on tai ei ole, ja nyt maaseutu ei ole, sillä se ei ole palautettavissa esimerkiksi biotaloudeksi, yrittäjyydeksi, luonnonvaroiksi, tai valinnanvapaudeksi, vaikka niillä kaikilla on maaseutuvaikutuksensa. Maaseutu hajautettuina ratkaisuina – siinä kuin kaupunki keskitettyinä ratkaisuina – on politiikkamatriisin välttämätön horisontaalinen ulottuvuus, josta käsin erilaisten menettelyjen kokonaisuus on hahmotettavissa. Suomea ylistetään usein ulkomailla maaseutupolitiikan johtavana maana. Juuri tällä hetkellä katseet kannattaisi ennemmin kääntää naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan, joissa maaseudun tila on nostettu keskeiseen rooliin koko yhteiskunnan kehittämisessä. Ruotsin tapauksessa se on selkeä suunnanmuutos. Maaseutuparlamentti on tilaisuus vahvistaa politiikkaa niissä kysymyksissä, joita meillä on kansakuntana edessämme. Maaseutupolitiikan neuvosto ja sen edeltäjä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ovat tarjonneet tämän areenan puheelle ja teoille asioissa, jotka voivat maaseudulla asettua perustellusti monella eri tavalla. Se myös rahoittaa ja teettää tueksemme tutkimuksia ja selvityksiä maaseudun tilasta. Meillä on kaikki edellytykset käydä korkeatasoista keskustelua, ja tehdä entistä parempaa politiikkaa paitsi maaseutuparlamentissa, myös sen jälkeen. Mitä sinä haluaisit sanoa?
HILKKA VIHINEN Maaseutupolitiikan professori Luonnonvarakeskus, Maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri
E
i ole olemassa yhtä totuutta siitä, mikä on maaseutua ja millainen sen pitäisi olla. Maaseudun kriteerejä on kehitetty niin OECD:ssä kuin EU:ssakin, mutta viime kädessä kukin valtio määrittelee omista lähtökohdistaan, mikä siellä on maaseutua ja mikä kaupunkia. Suomalaiselle maaseudulle mahtuu niin metsäistä, hyvin harvaan asuttua aluetta kuin viljelymaisemaakin, ja tilastojen mukaan maaseudulla ollaan ensi sijassa asumisen vuoksi. Vain me itse voimme puheellamme määritellä, mikä on suomalainen maaseutu, samoin kuin sen, mikä on suomalaista kaupunkia. Molemmat hakevat kaiken aikaa muotoaan, juuri nyt entistä kiivaampaan tahtiin. Sote- ja maakuntauudistukset ovat suurimpia yhteiskunnallisia hankkeitamme vuosikymmeniin. Ne edellyttävät ehdotettujen järjestelmien koettelua kaikista keskeisistä näkökulmista. Uudistusten vaikutukset maaseutuun tulevat olemaan vähintään samaa luokkaa kuin kaupunkialueilla, mutta erilaisia. Maaseutuvaikutuksia ja -sovelluksia avaavalle puheelle on tilausta. Digitalisaatio ja kiertotalous murtautuvat vähä vähältä arkeemme, mutta ne voivat toteutua maaseudun kannalta monella eri tavalla. Ajatuksia ja kokemuksia jakamalla saamme välineitä tarkastella erilaisia vaihtoehtoja. 10
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Perjantai 1.9. / Fredag 1.9 Tervetuloa Maaseutuparlamenttiin 2017 – tästä se alkaa! Välkommen till Landsbygdsparlamentet 2017! – nu bär det av! 08:00 Ilmoittautuminen Vesileppis Areenan pääaulassa alkaa / Registreringen vid huvudentrén börjar Ilmoittautuminen Maaseutuparlamenttiin alkaa perjantaina 1.9. klo 08:00 Vesileppis Areenan pääaulassa. Ilmoittautumisen yhteydessä on Maaseutuparlamentin info-piste, jossa sinua odottaa kokonaisvaltainen Maaseutuparlamentin info-paketti.
Oheisohjelmaa / parallellt program
LAPSI- JA PERHEPALVELUT MAASEUDULLA -TYÖPAJA 1.9. Miten lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan maaseudulla? Kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille suunnattu työpaja järjestetään Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtuman yhteydessä, 1.9. Vesileppis Areenalla. Työpajassa käsitellään lapsi- ja perhepalveluja ja niiden uudistamista maaseudulla. Sen työpajan järjestää Maaseutupolitiikan neuvoston Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto. Työpajassa puhuvat muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, tutkijatohtori Pilvi Hämeenaho (Jyväskylän yliopisto), Pohjois-Savon LAPE-muutosagentti Minna Rytkönen, tutkija Jenni Moisio (Nuorisotutkimusverkosto) ja yliopistonlehtori Mari Käyhkö (Itä-Suomen yliopisto). Tilaisuus on tarkoitettu kuntien luottamusja virkamiehille, LAPE-työhön osallistuville, vanhempainyhdistyksille, kylätoimijoille sekä kaikille lasten ja nuorten palveluista kiinnostuneille. Osallistujilla on mahdollisuus kommentoida esityksiä ja nostaa esille näkökulmia lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen.
10:00–16:00 Retket Savon alueella / Dagsutflykter i Savolax Perjantaina aamupäivällä lähdetään tutustumaan erilaisiin mielenkiintoisiin maaseudun kehittämiskohteisiin. Retkille lähdetään busseilla, jotka on numeroitu retkittäin. Lähtöalueena toimii Vesileppis Areenan parkkialue. Oppaat ja opasteet auttavat sinua löytämään oman retkibussisi. Lue lisää eri retkistä sivulla 12–14. 19:00 Maaseudun yhdistämänä - Smörgårdsbord savolaisittain tervetuliaistilaisuus / Landsbygden förenar Välkomstfest med savoländskt smörgåsbord Perjantain päätteeksi kokoonnutaan yhteen juhlistamaan 100-vuotiaan Suomen maaseutua ja sen toimijoita. Tervetuliaistilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa savolaisittain. Tilaisuuden isäntinä toimivat Maaseutupolitiikan neuvosto, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Leppävirran kunta. Pukeutumistyyli on vapaa. Tervetuloa verkostoitumaan ja nauttimaan yhdessäolosta Vesileppis Areenalla!
Tervetuloa!
14:00–18:00 Sadonkorjuutori / Skördetorg Sadonkorjuutori avautuu perjantaina klo 14.00 ja on avoinna klo 18.00 saakka. Voit ostaa Sadonkorjuutorilta tuliaisiksi kotiin ihania kotimaisia aarteita. Lue lisää Sadonkorjuutorista sivulla 16–17.
Aika: 1.9.2017 klo 13.00–16.15 Paikka: Sport & Spa Hotel Vesileppiksen auditorio
11
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Maaseutuparlamentin retket Landsbygdsparlamentets exkursioner Perjantaina sukellamme Savoon ja tutustutaan erilaisiin innostaviin maaseudun kehittämisen kohteisiin. R1 Mahdollisuuksien maaseutu moottoripyöräillen. (peruuttu / inhiberad)
savolaisiin vientiyrityksiin ja kuulemaan niiden kasvutarinat menestyksen takana. Tarinansa kertovat ekologisiin energiaratkaisuihin erikoistunut Gebwell Oy, teollisuudelle ja polttoaineen jakelun järjestelmiä valmistava U-Cont Oy sekä optisia ja kuituoptisia komponentteja, moduleita ja laitteita valmistava Oplatek Group Oy.
R2 Ekovoimalaitos ja katsaus teollisuuskaupunki Varkauteen Retkellä tutustutaan Suomen ympäristöystävällisimpään ekovoimalaitokseen Riikinnevan jätteenpolttolaitokseen. Kuulemme samalla, miten ekovoimalaitos edistää lajittelua ja kierrättämistä ja saamme samalla itse muistutuksen, miten meidän tulisi lajitella jätteet jo syntypaikalla. Riikinnevan kierroksen jälkeen suuntaamme lounaalle teollisuuskaupungin sydämeen.
R6 Kattiloita ja kuohuja Sorsakosken kylällä tutustuminen teollisuuskylään Sorsakoski kuohuu ja Fiskars tuottaa kattiloita yhdellä maailman nykyaikaisimmista kattilalinjastoista. Sorsakosken kylän historia kietoutuu yhteen alueella toimineiden tehtaiden ja teollisuuden ympärille. Lisäksi vierailemme läheisellä Savon Voiman vesivoimalalla. Retkellä kuulemme Sorsakosken kylän toiminnasta ja ruokailemme kylätalo Seuralassa.
R3 Kulttuuria ja hyvinvointia Suonenjoella Koe maaseudun kulttuurin hyvää tekevät vaikutukset. Päivän teemaan virittäydytään suonenjokelaisten Mustan Teatterin esityksen ja Kellarikallerian näyttelyn kautta. Vanhamäen Hyvinvointikeskuksessa vieraillaan paikallisessa luomumyymälässä. Iltapäivällä nostetaan yhdessä esiin erilaisia kulttuurin voimaannuttavia vaikutuksia ihmisille ja yhteisöille eri puolilla Suomea. Retken kumppaneina toimivat Suonenjoen paikalliset kulttuurin kehittäjät, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Maaseudun Sivistysliitto ja Suonenjoen kaupunki.
R7 Kyläturvallisuusseminaari täyden kympin kylällä Kyläturvallisuusseminaarissa pureudutaan kyläturvallisuuteen eri näkökulmista. Kehittyvät Kylät - Palveluita tuottamassa -hankkeen tuottama Kyläturvallisuusvideon ensinäytös seminaarissa. Tutustumme Täyden kympin kylän toimintaan. Kyläläisten valmistama seminaarilounas nautitaan Salmitalon mahtavissa puitteissa. Kumppanina Pohjois-Savon Kylät ry ja Soinilansalmen Kyläyhdistys ry.
R4 ”Savon Pariisi” - kartanoiden Joroinen Retkellä suunnataan Joroisten kuntaan, jota kutsutaan ”Savon Pariisiksi”, koska aikoinaan Joroisten kartanoiden väki on käyttänyt seurapiirinsä puhekielenä ranskaa. Järvikylän kartano on yksi Etelä-Savon kuuluisimmista kartanoista ja loistelias pala Savon historiaa. Pääsemme tutustumaan tähän, Suomen laajimman yrtti- ja salaattivalikoiman kotiin ja näemme suomalaisen salaatin matkan siemenestä lautaselle. Tutustumme myös Pyhän Georgios Voittajan kirkkoon Kaitaisten kylällä. Retken kumppanina Joroisten kunta.
R8 Marjoista jalostukseen Suonenjoella keskitytään jalostuksen saloihin, mitä tehdään maidoista, marjoista ja miten uusilla menetelmillä parannetaan suomalaisen marjanviljelyn kilpailukykyä. Maitomaalla kuullaan meijerin toi-
R5 Maaseudulta vientiä maailmalle Millaiset mahdollisuudet maaseudun yrityksillä on ponnistaa maailmalle? Retkellä tutustumme 12
minnasta ja saadaan maistia Maitomaan tuotteista. Pakkasmarjalla kuulemme huikean yritystarinan, jossa pääosassa ovat suomalaiset marjanviljelijät. Vanhamäessä tutustumme hyvinvointikeskuksen toimintaan ja Marjaosaamiskeskuksen koetilalla kuullaan, miten suomalaisen marjanviljelyn kilpailukykyä voidaan parantaa ja millaisia uusia menetelmiä heillä on testattu.
kellä tutustutaan Kaulamon kyläkauppaan, jossa erikoisuutena mm. paistopiste ja apteekin lääkekaappipalvelu. Stroheckerin tilalla kasvatetaan täysin antibiootitonta Angus -karjaa. Perhetilan tarinan ohessa nautitaan lähiruokalounas tilan omista antimista. Lopuksi vieraillaan Kotjmuseossa Pajaharjun muatilalla ja paluumatkalla Konnuksen kanavalla, jossa tutustutaan Konnuksen kanava-alueeseen ja kahvit Konnustuvalla.
R9 Katsaus nykyaikaisiin maatiloihin Tule mukaan katsomaan, mistä ruoka tulee! Käymme retken aikana maito-, emolehmä-, ja marjatiloilla ja kylän yhteiskuivurilla. Lievolan maitotilalla robotti lypsää lehmät. Ulla ja Jari Kauhasen emolehmätilalla eläimet hoitavat perinnebiotyyppejä. Janne ja Noora Räsäsen marjatilalla mehiläiset takaavat hyvän pölytystuloksen. Retken kumppanina MTK Leppävirta ja MTK Pohjois-Savo.
R12 ”Metsä kutsuu huomiseen!” - Silva metsänäyttely (peruuttu / inhiberad) R13 Pohjois-Savon metsistä on moneksi -metsäretki (peruuttu / inhiberad)
R10 Lehtikaalin jalostusta ja järvikalastusta Kotalahdessa Torvisten pelloilta kerätään ja pakataan vihannessatoa juhannukselta pitkälle syksyyn. Pekan Pihan tuotemerkin alta löytyvät mm. parsakaali, kerä- ja lehtikaali, Roomansalaatti ja jäävuorisalaatti. Torvisten yritys Oy Fragaria Aroma Ltd. valittiin tänä keväänä Pohjois-Savon Kasvupolku – sparrausohjelmaan. Tavoitteena on vauhdittaa yrityksen kasvua kehittämällä lehtikaalista uusia tuoteratkaisuja. Käydään myös Kotalahti-talo ja Koholahden rantautumispaikka, jossa tarjolla nokipannukahvit. Rantautumispaikalle kuljetaan lautalla.
R14 Luostarien ja kanavien Heinävesi Matkaamme Heinävedelle Valamon luostariin, jossa tutustumme luostarin arkeen, munkkien elämään sekä viinin- ja viskinvalmistukseen. Luostarin naapurissa oleva Varistaipale on kylä Suomen korkeimman kanavan kupeessa. Kyläyhdistys on rakentanut hankerahalla Varirannan ja Taivalkodan, joissa on tapahtumia ympäri vuoden. Lounastamme Valamon luostarissa ja kahvit Varirannassa. R15 Maalaismaisemaa ja lähimyyntipisteitä Retki naapurikylien halki vie läpi upeiden savolaisten maisemien. Hyvätuuli Highland -tilalla kuulemme, mitä on kolmen tilan yhteistyö ranchchising. Nautimme lounaaksi herkullisia Highland – hampurilaisia ja tutustumme tilamyymälään. Suhosfarmilla kuulemme, miten tuotetaan gluteenitonta kauraa. Maistiaisiksi saamme herkullista Suhosfarmin kaurapuuroa. Siikamäen kyläkaupalla myydään
R11 Maaseudun monet mahdollisuudet Maaseudun mahdollisuudet ovat monenlaisessa toiminnassa. Soisalon saareen suuntautuvalla ret13
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Leader-ryhmä voi olla kuntien ja maakunnan paras kaveri kirkko vuodelta 1846. Kirkonmäen retkellä kuullaan Leppävirran pitäjän 378-vuotisesta historiasta ja vaiheista. Kierroksella selviää, kuka oli Olli Kymäläinen ja miksi Ori Einosta tuli kuuluisa. Kävelykierros johdattelee muistomerkkien ja rakennusten historian kautta retkeläiset nykypäivän Leppävirtaan. Kierros alkaa Vesileppis Areenan pääsisäänkäynnin edestä ja päättyy kunnantalon piha-aukiolle. Tämän jälkeen voi omatoimisesti tutustua Leppävirran kirkkoon ja kotiseutumuseoon.
kaikkea elintarvikkeista moottorisahaan. Ketjuihin sitoutumaton ruokakauppa tarjoaa lisäksi paikallisten tuottajien lähiruoan lisäksi kohtaamispaikan kyläläisille ohikulkijoille. Retki toteutetaan yhdessä Osuuskunta Lähisavon kanssa. Retkellä mahdollisuus tehdä ostoksia lähimyyntipisteistä.
R18 Opastettu kävelykierros Leppävirran kirkonkylän hautausmaalla Leppävirran yksi vanhimmista käytössä olevista hautausmaista sijaitsee Leppävirran kirkonkylällä. Kirkonkylän hautausmaan alue on hankittu jo 1800-luvun lopulla käyttöön Vokkolan kartanon maista. Hautausmaalta ovat viimeisen leposijansa saaneet maamme itsenäisyyteen läheisesti liittyvät eduskunnan puhemies Otto Johannes Lundson ja kansanedustaja Tilda Löthman-Koponen, samoin kansanedustaja Lauri Solla ja ministeri Pentti Pekkarinen. Vanhimpaan osaan hautausmaata kietoutuu mielenkiintoinen historiakokonaisuus, johon liittyvät Leppävirran pitäjän kunnallis-, elinkeinoja kulttuurielämässä vaikuttaneet henkilöt.
R16 Voimaannuttava Orinoro - elämysretki rotkolle Retki suuntaa aitoon maalaiskylään Mustinmäelle. Se on tyypillinen savolainen järviseudun kylä peltoineen ja pihapiireineen. Kylä on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kylästä suunnataan Orinoron luontopolulle. Orinoron rotko on ikivanha luonnonihme, joka on 100 metriä pitkä ja 20 metriä syvä kallioperän halkeama. Reitti on 7km pitkä ja keskivaikea. Retki ei sovellu liikuntarajoitteisille. Retken kumppaneina Mustinmäen Maaja kotitalousseura ry ja Osuuskunta Lähisavo.
R19 Warkauden Kassiopeian ainutlaatuinen tähtitaivas (peruuttu / inhiberad)
R17 Opastettu kulttuurikierros kirkonmäellä Leppävirralla on kirkko ollut aina keskellä kylää. Kävelyretkellä suunnataan kirkonmäelle, jossa sijaitsee arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema harmaakivi-
English language Field trip on Migrant Integration (The field trip has been cancelled)
14
LAURA JÄNIS Maaseutuylitarkastaja, maaja metsätalousministeirö
K
oko Suomessa toimivat Leader-ryhmät ovat paikallisen kehittämisen asiantuntijoita. Kunnille ja maakunnille ne lupaavat apuvoimia asukkaiden osallistamiseen ja elinvoiman edistämiseen. Erityisesti nyt meneillään olevassa hallinnon muutoksessa Leaderin osaamista ja verkostoja kannattaa hyödyntää. Leader toimii alhaalta ylös. Leader-ryhmissä paikallisten asukkaiden, yrittäjien, järjestöjen ja kuntien edustajat ovat yhdessä päättämässä kehittämistoimista. Suomen 54 Leader-yhdistyksen hallituksissa on yhteensä lähes 700 jäsentä, jotka edustavat tasapuolisesti näitä eri tahoja. Leader-toimijat ovat verkottuneet keskenään ja kansainvälinen verkosto ulottuu Euroopan 2500 Leader-ryhmään. Suomen Leader-ryhmien käytössä on maaseutuohjelman kautta 300 miljoonaa euroa julkista rahaa ohjelmakaudella 2014–2020. Leader-ryhmät toimivat alustoina, joilla voi toteuttaa kokeiluja esimerkiksi palvelujen, liiketoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Ryhmät tuovat yhteen eri ihmisten
ja organisaatioiden osaamista. Leader-toimistot auttavat löytämään rahaa ja muita resursseja uusien ideoiden toteuttamiseen. Viime vuonna Suomessa juhlittiin 20-vuotiasta Leaderiä ja samalla aloitettiin Leader2030-tulevaisuusprosessi. Kaikki ovat tervetulleita tekemään tästä paikallisen kehittämisen toimintatavasta entistä paremman! Maaseutuparlamentin työpajasessiossa II lauantaina testataan Leader-ryhmien uutta palvelulupausta kunnille ja maakunnille. Jos et mahtunut mukaan työpajaan, ota yhteyttä oman alueesi Leader-ryhmään tai seuraa ja osallistu keskusteluun Leader2030-Facebook-ryhmässä. Kaikki Suomen Leader-ryhmät löydät osoitteesta leadersuomi.fi.
Maaseutuparlamentin esiintyjät Perjantai 1.9. Maaseudun yhdistämänä Vesileppis Areenassa
Jatkoilla Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ravintolassa
ANNA HANSKI YHTYEINEEN
RAKKAUDEN AMMATTILAISET
Suomalaisen kevyen musiikin kiintotähtiin kuuluva Anna Hanski esiintyy yhtyeineen perjantain tervetuliaistilaisuudessa. Suomalaista maaseutua juhlistetaan tenhoavien 60-luvun iskelmien säestyksellä. Anna Hanskin yhtyeessä soittavat Aku Nyyssönen (rummut), Jan Lindström (kitara), Petri Haapasalo (piano), Jukka Kolehmainen (basso) ja Antti Snellman (saksofoni).
Syvältä Savon sydämestä keikoille ratsastava beat ja rock’n’roll orkesteri, jolta taittuu omien kauniiden, kaihoisten ja countrysävytteisten biisien lisäksi myös coverit. Bändiltä löytyy soittotaustaa 80-luvulta asti, hevistä humppaan ja lattareista souliin.
Yhteistyössä: Sport & Spa Hotel Vesileppis (jatkoille osallistujapassilla ilman pääsymaksua) www.vesileppis.fi
15
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Sadonkorjuutori / Skördetorget
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
SADONKORJUUTORILLA MYYNNISSÄ SKÖRDETORGETS UTBUD Herkkuja ja käsitöitä Delikatesser och hantverk LettuLeidit, Joroinen
Kylmäsavutuotteita (kylmäsavuhaukea marinadissa, konjakkigraavattua kylmäsavulohta), Hot dogeja savusampi täytteellä. Osuuskunta LähiSavon toiminnan esittely. Markkinatutkimus Pekan Pihan lehtikaalilastuista, joita on myös myynnissä ja maisteltavina levitteen kanssa.
Maukkaat Marjat ja Idut, Leppävirta
Raili Pelkonen, Leppävirta
Tmi Juvan hapankaali T&T Food, Juva
Toiminnan esittely, arpajaiset, Leppävirta-tuotteiden myyntiä.
Mönkkösen mehiläistarhat, Leppävirta Hunajaa, mehiläisvahakynttilöitä. Itäiset Kylät Soisalonsaaresta, Leppävirta
S
T
illverkare och/eller försäljare av inhemska närproducerade produkter, parlamentdeltagare och lokalinvånare möts på Skördetorget. Här kan du köpa med dig hem allt möjligt gott tillverkat av världens renaste råvaror. Förutom handgjorda matprodukter erbjuder torget också inhemska bruksföremål - från Enare till Leppävirta och Eckerö. På Skördetorget kan du även träffa partier, Leppävirtas kommun och andra organisationer. Sadonkorjuutori on avoinna / Skördetorget är öppet pe / fre 1.9. klo/ kl. 14-18 la / lö 2.9. klo / kl. 9-16 su / sö 3.9. klo / kl. 9-14 Lue Sadonkorjuutorin ohjelma www.maaseutuparlamentti.fi -sivuilta Läs om Skördetorgets program på www.maaseutuparlamentti.fi/sv -sidorna.
16
Kotalahden kyläyhdistys ry, Leppävirta
Sarjatulipannuletut suolaisella ja makealla täytteellä. Riisi-ja perunapiirakat lähialueen raaka-aineista, korvapuustit, kaurarieska SuhosFarmin tuotteista (rieska myös gluteeniton, sisältää gluteenitonta kaurahelmeä, kaurahiutaletta ja kaurajauhoa, siemennäkkäriä. Raparperi- ja omenachutneytä lähialueen raaka-aineista. Myynnissä savolaista ruisleipää, kuivakakkuja, pikkuleipiä, marjaja karjalanpiirakoita, speltti-kauraleipäsiä, suolattuja ja kuivattuja sieniä, marjahilloja ja kurpitsapikkelsiä.
adonkorjuutorilla tapaavat kotimaisten lähituotteiden valmistajat ja/tai myyjät, Maaseutuparlamentin osallistujat ja paikalliset leppävirtalaiset. Sadonkorjuun tunnelmissa on mahdollista ostaa kotiin kaikenlaista hyvää, joka on tuotettu maailman puhtaimmista raaka-aineista. Käsintehtyjen ruokatuotteiden ja juomien lisäksi tarjolla on myös kotimaista käyttöesineiden pientuotantoa - Inarista Leppävirtaan ja Eckeröön. Tuotemyynnin lisäksi Sadonkorjuutorilla esitellään palveluja ja torilavalla on ohjelmaa joka päivä! Mainittakoon lauantaina julkistettava XIV Valtakunnallinen Vuoden Kylähullu. Torilavalle nousevat myös mm. kirjailija-näyttelijä-toimittaja Antti Heikkinen sekä lukuisa määrä muita esiintyjiä. Lue lisää ohjelmasta verkkosivulta. Sadonkorjuutorilla myytävät tuotteet ovat kotimaisia, suuri osa myös lähellä tuotettuja.
Harri´s Food Factory, Varkaus
Alueen yrittäjien tuotteita: ryynit, luonnontuotteet (Jaakko Nissinen) Leivonnaiset, puutarhatuotteet (Päivi Räisänen), ruisleipää (Annikki Malkki, Airi Markkanen, Irja Keinänen, Eeva Huovinen), ternimaitoa (Irja Tiitinen), pajutuotteet (Tuula Vepsäläinen), villasukat, pellavaiset saunatekstiilit (Marja-Leena Puikkonen). Tummannurmen luomutila, Tiina Nissinen, Puponmäki Marjajalosteita paikallisista luomumarjoista (mehua, hilloa), hunajaa tilan omista mehiläispesistä, käsitöitä.
Osuuskunta LähiSavo, Varkaus
Hapankaalia, suolakurkku, kananmunia. Kaunismaan tila, Tuulikki ja Alois Böhmisch, Sorsakoski Lammastuotteita (lankoja, taljoja), kasvimaan satoa, luonnonyrttejä. RantalaHighland, Sorsakoski HighlandCattle lihaa sekä lihajalosteita. Parturiauto Sari, Lapinlahti
Myynnissä Jorma Hynnisen ja Jouni Kurosen cd-levy ”Leppävirtalaisia kansanlauluja” sekä kyläkirja ”Kotalahti ajan virrassa”.
Leppävirralla idätetyt mungpavun, linssien ja sinimailasen idut. Leppävirran kyläneuvosto
TORILLA OLEVAT KUMPPANIT Leppävirran kunta Matkailu- ja kuntapalvelujen esittely, tontit. Soppaa kenttäkeittimestä lauantaina ja sunnuntaina lounasaikaan, n. 500 annosta. Savon Voima Aurinkopaneelien esittely
Pinkki tuoli vanhassa ambulanssissa – Parturiauto Sari kurvaa asiakkaiden luokse ja hiusten leikkaukset ja kampaukset tehdään autossa tai asiakkaan kotona. Idean liikkuvaan parturipalveluun Sari Eskelinen sai tyttären LEGO Friendsin keikkabussista. Auto on Sadonkorjuutorilla lauantaina.
Pro Agria
Valtakunnan Viralliset Kylähullut - Kylähullujen Kilta
Navitas Yrityspalvelut ja Varkauden kaupunki esittelevät Varkauden tarjoamia mahdollisuuksia yrittämiseen ja asumiseen. Esittelyssä WIN-hankkeen (puurakentamisen edistämishanke) puitteissa valmistettu LVL-pilottimökki. Tietoa Resurssiviisaudesta KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – hankeen myötä.
Valtakunnan Viralliset Kylähullut tarjoavat mukavan kattauksen iloista ja asiallista ohjelmaa. Lavalla ja Kylähullujen Kohtaamispaikassa nähdään kymmenen Valtakunnan Kylähullua. XIV Valtakunnan Virallisen Kylähullun juhlallinen julkistaminen la 2.9. klo 12.
17
Kahvilapalvelut Puolueet Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Vihreät Navitas Yrityspalvelut
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Ainekset menestykseen maaseudulla ”Meillä on päämääränä että kaikki, jotka ovat tekemisissä meidän kanssamme, voittavat”, kiteyttää Jepuan Biokaasun toimitusjohtaja Kurt Stenvall. Jepua ja lähiympäristö hyötyvät vuonna 2013 toimintansa aloittaneen yrityksen toiminnasta monin tavoin. Mutta mitä yhteiskunnallisesti toimivan yrityksen menestykseen on tarvittu?
Muutosinto Jeppo Kraft Andelslag on Suomen pienin sähkölaitos, mutta on sillä kuitenkin 800 sähköasiakasta ja 440 osuuskunnan jäsentä. Päätöksenteossa valvotaan siis seudun etuja. Kun vanha vesivoimalaitos suljettiin, toimitusjohtaja Kurt Stenvall mietiskeli jo 2000 –luvun alussa, mistä saada lisää sähköä jaettavaksi. Kaikki osuuskunnan johtokunnassa eivät olleet innostuneet sähkön tuottamisesta sikaloiden lietteestä, mutta Stenvall sai läpi hankkeen, jossa arvioitiin tämän tuotantomenetelmän toimivuutta sähköntuotannossa. Sähkön tekeminen jätteestä ei ensimmäisissä laskelmissa osoittautunut kannattavaksi. Hanke jäi hyllyyn, mutta ajatus laajentumisesta uuden tyyppiseen toimintaan jäi kytemään. ”Minua kiinnosti edelleen uusiutuvan energian tuotanto. Ja alueellisuus. Halusin, että rahaa jää tälle alueelle eikä mene öljyostoissa valtamerien taakse”, Kurt Stenvall muistelee.
Sinnikkyys Uuden asian aloittamisessa tarvitaan uskoa siihen mitä ollaan tekemässä, ja taistelutahtoa. Kurt Stenvall oli innostunut uudesta ja valmis käyttämään varsinaisen työajan ulkopuolella aikaa sen kehittämiseen. Uusi kokeilu biokaasun parissa koki osuuskunnassa jossain määrin vastustusta ja Kurt Stenvall myöntää, että tuli hiukan runnoneeksi ideaa läpi. Täydellistä yksimielisyyttä odottaessa aika voi ajaa mahdollisuuden ohi. Biokaasusta ei lopulta alettukaan tuottaa sähköä, vaan syntyvä energia myydään nykyisin kaasuna – paremmalla hinnalla. Vaikka Jepuan Biokaasu menestyy, sinnikkyyttä tarvitaan edelleen. ”Ei se huonosti mene, mutta joka päivä pitää taistella”, Kurt Stenvall naurahtaa.
Kärsivällinen raha Kaikki yritystoiminnassa maksaa, suunnittelusta ja lupien hankkimisesta lähtien. Kun tuotantolaitoksiin pitää investoida, se vasta maksaakin. Kun laskelmat näyttivät hyviltä, Jeppo Kraft Andelslag lähti omistamaan Jepuan Biokaasua. Suunnitellussa yritystoiminnassa oli kuitenkin kyse niin suurista investoinneista, että omistajapohjaa piti laajentaa. Snellmanin lihajalostamolla päätettiin korvata omaa öljyn käyttöä biokaasulla. Snellmanin siivuksi tuli 22,5 %, ja se ostaa yli puolet kapasiteetista. Siitä kaasusta laskutetaan kunnon hintaa, mutta ratkaisu kannattaa Snellmanille ja Jepuan Biokaasulle. Jeppo Kraft Andelslagin osuus yrityksestä on 35 %. Mukaan tuli kuusi muuta yritystä pienemmillä osuuksilla. Parin vuoden ajan omistajilla oli paljon rahaa kiinni käynnistyvässä yrityksessä, mutta kun hyvä suunta oli nähtävissä pankki myönsi lainaksi tarvittavan summan. Nyt tehdään tasaisesti tulosta
Tieto Vaasan yliopiston toimesta vuonna 2007 tehtiin rannikkoalueella tutkimusta uusien energiamuotojen raaka-aineiden saatavuudesta. Raportti kertoi, että Jepuaa ympäröivä maatalous tuotti biokaasun raaka-aineeksi jätettä 170 prosentin omavaraisuusasteella. Osuuskunta tuki tutkimushanketta, ja vastineeksi selvityksen tekijät auttoivat selvittämään, olisiko biokaasutuotanto Jepualla kannattavaa liiketoimintaa. Yliopistolla kehitetty laskentaohjelma tarjosi investointi- ja kannattavuuslaskelmat. ”Saamamme luvut olivat positiivisia”, Kurt Stenvall kertoo. ”Oli tärkeää, että saatoimme nojautua luotettaviin laskelmiin. Muutoin asiat olisi taas pantu hyllyyn.” Yhteistyötä Vaasan Yliopiston kanssa tehdään edelleen. 18
ja pankki saa omansa pois, vasta myöhemmin omistajat pääsevät osingoille. Yhteistyö Jepuan Biokaasu on vahvasti verkostoitunut paikallisen yritystoiminnan kanssa. Omistajat ovat myös biokaasun ostajia tai raaka-aineen toimittajia. Tuotannon raaka-ainetta haetaan pääosin sikaloista, elintarvike- ja rehuteollisuudesta ja maataloudesta. Jätteen haku helpottaa sitä luovuttavia yrityksiä ja on tehnyt laajentamista mahdolliseksi. Tuotantoprosessista jää jäljelle tehokasta luomulannoitetta, ja sitä Jepuan Biokaasu kuljettaa seudun viljelijöille. Jepuan Peruna Oy on osakkaana Jepuan Biokaasussa, toimittaa sinne tuotantojätettä ja tutkii mahdollisuuksia biokaasun käytön lisäämiseksi. Toimitusjohtaja Markus Jussila kertoo, että pienessä kylässä on mutkatonta edetä asioissa ja solmia yhteistyösopimuksia. ”Jepuan Biokaasu on edistyksellisenä yrityksenä koko kylälle ylpeyden aihe”, hän kuvailee. Jepuan Biokaasun toiminnassa on monia yhteiskunnallisen yrityksen piirteitä, sillä se kasvattaa monin tavoin Jepuan hyvinvointia, elävyyttä ja vaurautta. Tehdessään jätteestä ympäristöystävällistä biokaasua, se toimii koko maapallon parhaaksi. Kaikki voittavat.
Jepuan Biokaasu tuottaa biokaasua omassa laitoksessa. Biologinen raaka-aine haetaan seudun maatiloilta ja teollisuudesta. Biokaasu menee seudun teollisuuden käyttöön, ja näin luodaan paikallinen ja ympäristöystävällinen kiertokulku. Biokaasua käytetään paitsi lämmitykseen ja teollisuusprosesseihin, tulevaisuudessa yhä enemmän ajoneuvopolttoaineena. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät ja pienestä alusta nopeasti kasvaneella Jepuan Biokaasulla on laajennussuunnitelmat valmiina.
19
MAINOS / ANNONS
Retkipaikka.fi - matkalla suomalaisen maaseudun elävöittäjäksi nulle. Sivusto tarjoaa muun muassa tietoa oikeanlaisesta varustuksesta sekä maukkaita retkiruokailureseptejä. Hetki Retkipaikka.fi-sivustolla luo välittömän innostuksen lähteä seikkailemaan, hakeutua luonnon rauhaan ja nauttia upeista suomalaisista maisemista. Sivustolla seikkaillaan niin Vantaalla, Soinissa kuin Sastamalassakin, koiran kanssa tai ilman, patikoiden tai meloen, telttaillen tai laavupaikan nuotion ääressä. Kuvat ja kirjoitukset luovat tunnelmaa, joka ei jätä lukijaa vailla haaveita seuraavasta retkestä. Retkipaikan avulla myös omat lähikulmat saattavat yllättää. ̶̶ On paljon ihmisiä, jotka on saattanut asua muutaman kilometrin päässä luonnonihmeestä tietämättä sen olemassaolosta. Retkipaikan avulla oman ympäristönsä voi löytää ihan uudella tavalla.
Y
li 20 000 reittipistettä luurissasi, mobiilisovellus jolla 30 000 aktiivista käyttäjää, paikkatietojärjestelmä karttapalveluineen ja yli 70 henkilön sisällöntuotantoverkosto ja yhteisö. Metsien kätkemä -televisiosarja. Retkipaikka.fi on kaikkea tätä. Retkeilysivusto Retkipaikka.fi syntyi Antti Huttusen harrastuksesta. Hän liikkuu luonnossa paljon, ja halusi saada näkemänsä ja kokemansa reitit koottua sivustoksi, jotta muutkin pääsisivät upeisiin maisemiin.
Retkipaikka tarjoaa kävijälleen paljon, ja Antti suunnittelee jo uutta. Retkipaikan mobiilisovelluksen sekä nettisivujen avulla on pian mahdollista varata elämyksiä, majoituksia, kanootin tai vaikkapa opastuspalveluita. Taustalla on halu tehdä retkeilystä mahdollisimman helppoa. Myös virtuaalinen mobiiliopastus tarjoaa helppoa retkeilyä. Leppävirran Orinoron rotko, Volokin polku Sonkajärvellä ja Peisin polku Varkaudessa on mahdollista kulkea opastuksen kertoessa tarinaa paikan synnystä, historiasta tai kulttuurista. Lisäksi opastus kertoo levähdyspaikkojen sijainnin. Jos retkeilyn sijaan hinkuukin ruokailemaan, tähän nälkään vastaa Ruokaretki.fi-sivusto. Se kertoo tarinalla ja sydämellä varustetuista tuottajista, lähiruokapuodeista, pienpanimoista tai kahviloista. Ruokaretki on mahdollista ladata myös sovelluksena omaan luuriinsa. Finland, Naturally.com -sivusto yhdistää Ruokaretken ja Retkipaikan parhaita paloja englanninkielisille suunnattuna. Maaseudun elävöittäjän rooli on jo hyvällä matkalla.
̶̶ Suomessa on hirveä määrä erilaisia reittejä, jotka on tehty esimerkiksi jonkun hankkeen puitteissa, mutta sitten niitä ei markkinoida ja niitä ei löydetä ja sitten ne rapistuvat ilman käyttöä, toteaa Retkipaikka.fi-sivuston perustaja Antti Huttunen bloginsa syntysyystä. Idea jalostui retkeilyblogiksi viisi vuotta sitten. Retkipaikka-niminen mobiilisovellus ilmestyi toissakeväänä, ja Metsien kätkemä -sarja toissakesänä. Sarjan toista kautta suunnitellaan parhaillaan.
UUTTA JA YLLÄTTÄVÄÄ SUOMEN LUONNOSTA TAI LÄHISEUDUILTASI Olitpa patikoinut Sallasta Savukoskelle tai Nuuksion Punarinnan kierroksen, kätkee Retkipaikka. fi sisälleen vinkkejä, tietoa ja kannustusta juuri si-
Retkipaikka.fi -sivuston yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Suomen Latu, Metsähallitus, Suomen Kotiseutuliitto sekä erilaiset kehitysyhtiöt ja matkailuyhdistykset. Sivusto on löytyy osoitteesta www.retkipaikka.fi
20
Tuo ihmiset luonnon luo - Innostavat kohde-esittelyt - Mobiiliopastus reiteille ja kohteille - Matkailupalvelukaupan ekosysteemi - Miljoona käyttäjää vuodessa - Suomen suosituin lähimatkailuyhteisö Kysy lisää: antti@retkipaikka.fi
retkipaikka.fi 21
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Lauantai 2.9. / Lördag 2.9
NYFIKEN PÅ SVENSKFINLAND? NYFIKEN PÅ NORDEN?
Päivänpolttavia kysymyksiä ja menestyksen eväitä! 09:00 Maaseutuparlamentin avaus. / Landsbygdsparlamentet öppnas Maaseutuparlamentin avauspuheenvuoron pitää Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimiva maa- ja metsätalousministeri, Jari Leppä.
10:45–11:45 Tauko / Paus Tarjolla on pientä purtavaa. Mahdollisuus tutustua Kumppanitorin näytteilleasettajiin sekä Sadonkorjuutorin ihaniin valikoimiin. 11:00–14:00 Lounas ja verkostoitumista / Lunch och mingel Lounas toteutetaan porrastetusti. Tarkista oma lounasaikasi osallistujakortista. Näin vältämme ruuhkat. / Lunchen förverkligas i tapper. Var vänlig och kontrollera ditt deltagarkort för exakt lunchtidpunkt.
09:30 Keskustelu: ”Mielikuvia ja marginaaleja” / Debatt: ”Föreställningar och marginaler” Maaseutu on haluttu vakituisen ja vapaa-ajan asumisen paikka, missä suomalaiset kokevat olevansa juurillaan. Poliittisissa tavoitteissa Suomi on biotalouden suurvalta, kiertotalouden ykkösmaa ja maaseutumatkailun ykköskohde. Lähtökohdat ovat erinomaiset. Mutta poliittisesta tahtotilasta ja yleisestä keskustelusta on pitkä matka konkreettiseen tekemiseen. Maaseutu nähdään maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä erottamattomana osana koko maan menestystä ja hyvinvointia. Julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa maaseutu esitetään kuitenkin usein tyhjentyvänä ja hiljentyvänä tilana vailla tulevaisuutta. Mitkä arvot ohjaavat julkista keskustelua ja miten maaseutua käsitellään mediassa? Mitkä asiat jäävät median maaseutukäsittelyn varjoon? Minkälaisia vaikutuksia julkisella maaseutukeskustelulla on ja voi olla? Minkälaista keskustelua tarvitaan maaseudun näkökulmasta, onko sille tilaa ja edellytyksiä? Mahtuuko maaseutu ja kiinnostavuus samaan otsikkoon? Vallalla olevaan julkiseen keskusteluun maaseudusta haetaan ulottuvuutta niin maaseudun asukkaan ja kunnanjohtajan, maaseutututkimuksen, urbaanin mielipidevaikuttajan sekä median näkökulmista. Voiko Suomessa, julkisessa keskustelussa olla yhtä aikaa läsnä elinvoimaiset maaseudut ja kaupungit? Keskustelua moderoi Annika Damström. Mukana keskustelemassa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, kunnanjohtaja Tytti Määttä, Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-rahko, tubettaja Reetta Harjunen sekä kolumnisti Tuomas Enbuske. Mukana myös MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.
11:45–12:45 Keskustelu: ”Menestyksen eväitä” / Debatt ”Vägen till framgång” Miten valloitetaan maailma suomalaiselta maaseudulta käsin? Mitä mahdollisuuksien muuttaminen konkreettiseksi tekemiseksi vaatii? Huumoria ja ripauksen itseironiaa? Omien ja muiden voimavarojen tunnistamista? Uskallusta heittäytyä tuntemattomaan? Maaseudulla on menestyksen eväitä, kunhan ne tunnistetaan ja niitä lähdetään toteuttamaan pelottomasti. Lauantaiaamupäivän toisessa sessiossa saamme kuulla tarinoita tosielämästä ja siitä miten suomalaiselta maaseudulta on löydetty omat menestyksen avaimet ja miten maaseudulta on ponkaistu maailmalle. Tarina kuullaan myös siitä, miten oman kylän nuorille annetaan menestyksen eväitä niin elämään kuin maailman valloitukseen. Herättäviä puheevuoroja Antti Heikkisen johdolla. Kyrö Distillery Companyn Miko Heinilä, kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja Tiina Törmänen sekä Omakylä Vuolenkoski Oy:n Kaisa Pethman ja Johanna Salonen ja Ville Pisto. 14:00–15:30 Työpajat, sessio 1, Seminaarit / Workshopar sesison 1, Seminarier Toteutetaan Tapahtuma-alueella eri rakennuksissa. Löydät omat työpajasi ja niiden sijainnit osallistujakortistasi. Kysy myös rohkeasti oppailta. Aluekartan löydät myös sivulta x. Vesileppis-areenan pääaulan info-pisteestä. / Information om dina egna workshoppar och var de hålls finns i ditt deltagarkort. 15:30–16:15 Tauko / Paus Tutustu, verkostoidu, käy Kumppanitorilla ja Sadonkorjuutorilla. / Bekanta dig, mingla och besök Partners’ torgets samt Skördetorget. 22
Tervetuloa puhumaan ruotsia ja tutustumaan ruotsinkielisiin maaseututoimijoihin sekä pohjoismaisiin organisaatioihin.
16:15–17:45 Työpajat, sessio 2 / Workshopar session 2 Toteutetaan Tapahtuma-alueella eri rakennuksissa. Löydät omat työpajasi ja niiden sijainnit osallistujakortistasi. / Information om dina egna workshoppar och var de hålls finns i ditt deltagarkort.
KaffeSnack bjuder in till drop-in temasamtal (Areena Keilailukahvila 0 krs. ) Tule rohkeasti keskustelemaan ruotsiksi. KaffeSnack bjuder in till drop-in temasamtal på lördag eftermiddag. Samtalen äger rum i Vesileppis Arenans bowlingcafé på nedre plan. Välkommen att ta del av intressanta diskussioner och låt dig inspireras. Med i KaffeSnack har vi aktörer och inspiratörer från såväl Svenskfinland som Norden.
19:30 Mahdollisuuksien Gaalaillallinen / Möjligheternas Galamiddag Ohjelmassa mm. Kylätoimijoiden palkitsemiset, musiikkia ja savolaisia makuelämyksiä! Illan isäntänä näyttelijä-ohjaaja Ismo Apell. / I programmet ingår bl.a. belöning av byaaktörer, musik och smakupplevelser. Kvällens värd är skådespelare Ismo Apell.
13–13:45 Nyfiken på integration och företagsamhet? Tillsammans med Närpes stadsdirektör Hans-Erik Lindqvist, sysselsättningskoordinator Markus Blomqvist samt Johanna Smith, trädgårdsombudsman vid Österbottens Svenska Producentförbund ÖSP r.f., diskuterar vi frågor om invandringens betydelse för lokalsamhället, med avstamp i Närpes. – Vilken betydelse har invandringen haft för Närpes? Vilka är erfarenheterna dels ur stadens dels ur företagsrens synvinkel?
Varoitus. Voimme herättää sinussa suuria tunteita, innostusta, kysymyksiä ja halu jakaa omia, rakentavia näkemyksiä aiheista. Siksi annamme kaikille osallistujille mahdollisuuden osallistua keskusteluun myös somen kautta, aihetunnuksilla #Maaseutuparlamentti ja #maapuhuu.
14:00–14:45 Nyfiken på samhälleligt företagande? Det unika i samhälleligt företagande (gemenskapsföretagande i Sverige) är att man, utöver de affärsmässiga målen, även har sociala och samhälleliga mål. De allokerar resurser genom att kombinera affärsverksamhet med offentlig finansiering och ideella insatser, en affärsmodell som ofta har en nära relation till den offentliga sektorn, men existensen är framför allt beroende av lokalt engagemang och ansvarstagande. Håkan Björk i Umeå har sedan 1990-talet agerat språkrör, främjare och inspiratör för modeller i arbetslivet, socialt entreprenörskap, samt social business och gemenskapsföretagande. Nu finns chansen att höra honom ”live”. Björk berättar om goda exempel på medborgardelaktighet, lokalt entreprenörskap och gemenskapsföretag för att hålla landsbygden levande.
Vi skapar landet. Tillsammans. Träffa oss på Partnerskapstorget ”Nyfiken på Svenskfinland”, plats K12 eller på KaffeSnack
15–15:45 Nyfiken på Norden? Är du intresserad av och vill bygga kontakter till Norden? Annika Nordenstam från Nordiska informationskontoret i Umeå, och med stort intresse av landsbygdsutveckling- och projekt, finns på plats i Leppävirta för att tillsammans med deltagarna fundera på nordisk samverkan och nordiskt utbyte!
#bondenbehövs 23
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
MAASEUTUKATSAUS 2017 JULKISTAMISTILAISUUS
PUBLICERING AV LANDSBYGDSÖVERSIKTEN 2017
Maaseutukatsaus 2017 kuvaa maaseudun tilannetta ja maaseutupolitiikan kokonaisuutta sekä arvioi maaseudun tulevaa kehitystä. Maaseutukatsaus on Maaseutupolitiikan neuvoston julkaisu, joka julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön julkaisusarjassa. Se on laadittu TK-Evalin ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Tilaisuudessa kuullaan mm. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen, maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihisen ja maaseutukatsauksen päätoimittaja, yliopistotutkija, dosentti Maarit Sirenin puheenvuorot.
Landsbygdsöversikten 2017 beskriver situationen på den finländska landsbygden och landsbygdspolitiken som helhet samt bedömer den framtida utvecklingen av landsbygden. Under tillfället talar kommun- och reformminister Anu Vehviläinen, professor i landsbygdspolitik och Landsbygdspolitiska rådets vice generalsekreterare Hilkka Vihinen samt chefredaktören för Landsbygdsöversikten, universitetsforskare, docent Maarit Siren. Landsbygdsöversikten är Landsbygdspolitiska rådets publikation som ges ut i jord- och skogsbruksministeriets publikationsserie. Landsbygdsöversikten är framställd i samarbete mellan TK-Eval och Itä-Suomen yliopisto.
Aika: La 2.9. klo 13–14. Paikka: Vesileppis Areena 1 krs., Maaseutuparlamentti Media-tila.
Tid: lör 2.9. kl.13-14. Plats: Vesileppis Areena 1 vån, Landsbygdsparlamentets Media-rum.
Tervetuloa osallistumaan!
Välkommen att delta!
Merkonomi Maaseutuyri äjälle
Liiketalouden perustutkinto, oppisopimuskoulutuksena omalla ঞlalla
Toimitko maaseutuyri äjänä vai oletko jatkamassa maaseutuyrityksen toimintaa? Sinulla on asenne kohdillaan ja intoa rii ää, mu a osaamista puu uu talouden ja markkinoinnin osalta? Hae mukaan ja opiskele verkossa liiketalouden tutkinto! Sinulle laaditaan oma ohjelma opintojen ajaksi ja tutkinnon suoritat omalla ঞlallasi. Koulutus on sinulle / työnantajallesi maksutonta, maksat vain Opetushallitukselle ঞlite ävän tutkintomaksun 58€ opintojen alussa.
Lisäঞetoja: Mari Siivonen, mari.siivonen@edupoli. tai p. 040 825 8911
LUE LISÄÄ & HAE MUKAAN: WWW.EDUPOLI.FI HAE HETI!
Opiskele verkossa, kun sinulle parhaiten sopii! Aloitus 15.9.2017. Kesto n. 1,5v. 24
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Mielikuvia ja marginaaleja -keskustelussa Föreställningar och marginaler -diskussionen
DAMSTRÖM, ANNIKA (moderaattori / moderator)
ENBUSKE, TUOMAS
HYYRYLÄINEN, TORSTI
Toimittaja ja juontaja Yle
Kolumnisti, toimittaja ja juontaja
Hallintotieteiden tohtori, dosentti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien juontaja ja toimittaja tunnetaan erityisesti A-teema ja A-studio -ohjelmista. Hän on myös toiminut Ylen tv-uutisten ulkomaan toimittajana, uutispäällikkönä ja tuottajana. Annika on aktiivinen yhteiskunnallisessa keskustelussa myös somessa ja on yksi Suomen valovoimaisimmista tapahtumien juontajista. Niin pienet kuin suuret yhteiskunnalliset kysymykset herättävät Annikassa kiinnostusta. Kiihtyvässä tiedonvälityskilpailussa Annika pitää tärkeänä, että journalismi pohjautuu faktoihin ja monipuolisuuteen.
Kolumnisti ja tiedottaja, joka on kirjoittanut satiirisesti sekä kaupunkilaisuudesta että maalaisuudesta. Hänen juurensa ovat Oulussa ja hän on maanviljelijäsukua, mutta Tuomas itse ei viihdy pitkään paikoissa, joissa puut eivät ole suorissa riveissä.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja ja instituutin varajohtaja. Hänen osaamisalueitaan ovat alue- ja paikalliskehitys, kehittäminen ja maaseutupolitiikka. Torsti on tutkinut yhteiskunnan alueellista muutosta maaseudun näkökulmasta sekä analysoinut paikallista kehittämistä mm. kunnissa.
Kolumnist och reporter som har skrivit satiriskt om det urbana så väl som rurala.
Känd som programledare och reporter för Yles nyhets- och aktualitetsprogram A-teema och A-studio. Hon har även fungerat som nyhetschef, producent och utlandskorrespondent för Yles tv-nyheter.
25
Forskningschef vid Helsingfors universitets Ruralia-institut och institutets biträdande chef. Hans kunskapsområden omfattar regional och lokal utveckling, utvecklingsfrågor och landsbygdspolitik.
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
REETTA HARJUNEN
Tubettaja
KATAJA-RAHKO, JYRI
SAHI, ANTTI
MÄÄTTÄ, TYTTI
Aluetoiminnan päällikkö YLE
Toiminnanjohtaja MTK
Kunnanjohtaja Vaala
Jyri Kataja-Rahko johtaa Ylen alueellista organisaatiota, johon kuuluu 18 toimitusta ympäri Suomen ja noin 400 ihmistä. Viime vuosina aluetoiminnassa on tehty paljon isoja kehitystoimenpiteitä, kuten mm. alueellisten TV-uutisten uudistus. Ennen nykyistä toimenkuvaansa hän toimi päällikkönä YleX- kanavalla sekä Yle Pohjanmaan toimituksissa.
Antti Sahi on MTK:n toiminnanjohtaja, jolla on pitkäaikainen kokemus maaseutuelinkeinojen edunvalvonnasta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Poliittisen vaikuttamisen ja työryhmissä istumisen vastapainona käytännön tuntuma maaseutuun säilyy oman metsätilan hoidon kautta.
Tytti Määttä on Vaalan Kunnanjohtaja ja koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän johtaa maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkostoa, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellista neuvottelukuntaa sekä on Suomen Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnan jäsen. Laajaa maaseutupoliittista näkökulmaa on tuonut myös työ Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntijana sekä useat maaseudun kehittämishankkeet. Hän on myös aktiivinen bloggaaja ja somettaja.
Jyri Kataja-Rahko är chef för YLEs regionala organisation, som består av 18 regionala redaktioner runtom i Finland och 400 anställda.
Verksamhetsledare för MTK med lång nationell och internationell erfarenhet av intressebevakning inom landsbygdsnäringarna.
Pol.mag och Vaalas kommundiretör sedan 2009. Hon leder landsbygdspolitikens glesbygdsnätverk, Forststyrelsens delegation i Norra-Österbotten och Kajanaland och är medlem i Kommunförbundets Delegation för Småkommuner.
Olen kohta 20 vuotias nainen kotoisin Jyväskylästä tarkemmin Laukaasta.Muutin alkuvuodesta Ouluun. Minua kiinnostaa mm. hyvinvointi ja liikkuminen. Harrastuksina hevoset, youtube, piirtäminen ja urheilu. Olen käynyt lukion sekä hierojakoulun. Tällä hetkellä työtön. 4H-yritys ollut vuodesta 2014.
Jyväskylä bördige Reetta Harjunen är vloggare och 4H-företagare. Idag bor hon i Uleåborg. Hästar, välmående och idrott hör till hennes intressen.
Teemme kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta Valtakunnallista maaseudun matkailun kehittämistä, edunvalvontaa sekä yritys- ja toimijayhteistyötä Tulossa Makumatka maalle- teemapäivä ja paljon muuta! Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Lomalaidun ry
MAASEUTUMATKAILU
26
27
Iloista matkailua maaseudulla
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Menestyksen eväitä -osiossa mukana inspiroimassa Medverkande i ”Vägen till framgång” -inspirationssessionen
HEINILÄ, MIKO
TÖRMÄNEN, TIINA
PETHMAN, KAISA
PISTO, VILLE
SALONEN, JOHANNA
Yrittäjä Kyrö Distillery Company
Valokuvaaja @tiinautti
Luomuasiantuntija OmaKylä Vuolenkoski Oy
Toimittaja OmaKylä Vuolenkoski Oy
Luokanopettaja OmaKylä Vuolenkoski Oy
Isokyröläisen maatilan poika, joka lähti opiskelemaan kauppatieteitä Vaasaan, työskenteli 10 vuotta Wärtsilässä erilaisissa tehtävissä ja päätti sen ohella perustaa tislaamon kotikuntaansa kaveriensa kanssa. Mikon sydän sykkii maaseudulle; Isonkyrön kunnallispolitiikassa Miko on ollut yli puolet elämästään ja tislaamokierroksilla hän elävöittää mielellään Isonkyrön historiaa vierailijoille paikallisoppaan kokemuksella.
Kansanvälisesti tunnettu huippuvalokuvaaja Tiina Törmänen tulee kertomaan omasta tarinastaan: Kuinka vaikeudet voi kääntää voimavaraksi, inspiraatiosta ja itseensä uskomisesta.
Vuolenkosken kylä Iitin kunnassa valittiin vuoden 2014 valtakunnalliseksi kyläksi. Kylä tunnetaan ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestään ja asioiden ottamisesta omiin käsiin. Kaisa on tehnyt kylän kehittämistyötä myös Helsingissä asuessaan, nyt tuore paluumuuttaja toimii muun muassa Vuolenkosken maaseutunaisissa.
Vuolenkosken kylä on työllistänyt omat nuorensa. Kyläkehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy:n Ari & Mari - Työpalvelu on toiminut vuodesta 2015. Sinä aikana se on työllistänyt yli 4 000 tuntia 14-19-vuotiaita. Ville Pisto on Omakylä Vuolenkoski Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Byn Vuolenkoski i kommunen iitti är känd för att ta saker i egna händer. Byn valdes till årets by år 2014. Kaisa är återflyttare som aretsat med landsbygdsutveckling såväl lokalt som nationellt.
Styrelseordförande för Omakylä Vuolenkoski Oy (Ab), en by vars byautvecklingsbolag har sysselsatt alla byns ungdomar. Sedan 2015, då Ari & Mari -arbetsförmedlingen startades har man sysselsatt 14-19-åriga i över 4000 timmar.
Vuolenkosken kylän kasvatti muutti takaisin vireään kotikylään 2010. Johanna toimii luokanopettajana Kausalan koulussa Iitissä. OmaVerkko-projektissa työskentely vuosina 2012-2014 Vuolenkoskella sitoutti kylätoimintaan ja sytytti palon toimia kylän sekä maaseudun elinvoimaisuuden hyväksi. Itsensä toteuttamisen ilo ja halu tehdä yhteisen hyvän eteen ovat Vuolenkosken tavaramerkkejä.
Internationellt kända toppfotografen Tiina Törmänen kommer att dela sin egen berättelse om hur man kan vända svårigheter till resurser, inspiration och självförtroende.
En poike från Storkyrö som studerade företagsekonomi i Vasa, arbetade i 10 år med olika uppgifter vid Wärtsilä och beslöt vid sidan om grunda ett distilleri i sin hemkommun tillsammans med sina vänner.
28
Johanna är återflyttare som fungerar som klasslärare och kom med i byaverksamheten genom OmaVerkko-projektet, som väckte glöden för att verka för den egna byn och för en livskraftig landsbygd.
29
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Maaseutuparlamentti työpajat Landsbygdsparlamentets workshoppar Lauantai-iltapäivällä kokoonnutaan tärkeiden asioiden ympärille seminaareissa ja pienemmissä työpajoissa. T11a: Ainutlaatuinen suomalainen kylä - kylämatkailun valttikortit markkinoinnissa. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 4
Työpajoissa jaetaan tietoa ja kokemuksia, kehitetään ideoita ja työkaluja, opitaan uutta ja viedään maaseudun kehittämistä eteenpäin - yhdessä! Oma ohjelmavalintasi näkyy omassa osallistujakortissasi. Hyvää ja innostavaa työpajailtapäivä kaikille! Jaa kanssamme kokemuksia, ajatuksia ja tunnelmia keskusteluista. Käytä aihetunnisteita #maapuhuu #mahdollisuuksia #Maaseutuparlamentti.
T12a: Kestävän kehityksen edistäminen pk-yrityksissä. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 5 T13a: Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon - miksi ja miten? Paikka: Kivelän koulu, luokka 6 T14a: Lähiruokaa lautasella – rahat omalle alueellePaikka: Kivelän koulu, Luokka 7
Seminaarit. La 2.9. klo 14:00 (–17:45). Kahvitauolla. T1: Kylät 2030 -tulevaisuuspaja. Paikka: Seurakallio (Nuorisoseuratalo), Sali ja kahvila
T15a: Maaseutututkimus – ei salatiedettä vaan käytännönläheistä dialogia. Paikka: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Vokkolan kabinetti
T2: Hyvinvointi maaseudulla muuttuvassa toimintaympäristössä. Paikka: Mansikkaharju, Sali
Session 2 T16a: Laajakaistan saatavuuden parantamisesta, käytöstä ja vaikutuksista aluetalouteen. Paikka: Auditorio. (Yhdistetty T4 seminaarin kanssa)
Session 1 T3: Menestyvän maaseudun maakunnat. Paikka: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Auditorio
T17a: Yrityspimiö - Företagarmörkrum. Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 164
T4: Digitalisaatio maaseudulla nyt ja tulevaisuudessa - tarpeet, potentiaali ja toteuttaminen? Paikka: Kivelän koulu, Auditorio
Svenskspråkiga workshopar, session 1 T18a: Blue Care - Vattenområden, välmående och service. Skapa nya välmåendetjänster baserade på genuin natur, kultur och kunnande. (Tvåspråkig). Plats: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Kylpyläkabinetti
T5: Restartup! Omistajanvaihdoksella uutta kasvua ja yrittäjyyttä. Paikka: Kunnantalo, Valtuustosali T6: Maaseudun medianäkyvyyttä rakentamaan. Paikka: Vanha Pappila, Karhun Sali
T19a: Mathantverk längs kusten - en god satsning för var och en. Plats: Vanha Pappila, Emännöitsijän hone
Työpajat sessio 1. La 2.9. klo 14:00–15:30. T7a: Meininkivoimaa kylissä! Paikka: Kivelän koulu, Luokka 1
Työpajat sessio 2. La 2.9. klo 16:15–17:45 T7b: Kyläpalvelut näkyviksi – esimerkkejä yhteisöistä. Paikka: Kivelän koulu, luokka 1
T8a: Kumppanuutta sivistyspalveluissa - lisäarvoa kunnalle ja kuntalaisille. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 2
T8b: Leader-palvelulupaus tulevaisuuden kunnissa. Paikka: Kivelän koulu, luokka 2
T9a: Pudasjärvellä mopolla mahottomia. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 3
T9b: Kunnan kehittämisen valtti: Kunta-järjestöyhteistyö. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 3
T10a: Maaseudulla voi asua, työllistyä ja yrittää YOLO PPL! Paikka: Kunnantalo, kunnanhallituksen huone
30
T10b: Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ratkaisuja maaseudun palvelutuotantoon
Työpajoihin järjestetään kuljetukset Areenasta Vesileppiksen bussialueelta non-stoppina la 2.9. klo 13.30 alkaen. Kirkonkylän keskustassa Maaseutuparlamentin oma pysäkki, josta lyhyt kävelymatka kunnantalolle ja Kivelän yläkoululle. Bussi jatkaa Vanhaan Pappilaan. Paluu- ja siirtymäkuljetukset em. pysäkin kautta. Samoin meno-paluukuljetus Vesileppiksestä Mansikkaharjulle (ei kulje keskustan kautta). Työpajaan Seurakalliolle on lyhyt kävelymatka Areenasta.
T11b: Vastaanottava maaseutu - ympäristöluotsaus maahanmuuttotyön menetelmänä. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 4 T12b: Uudet ajat - uudet rahoitustavat - uudet mahdollisuudet järjestötoimintaan. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 5 T13b: Sonnasta säästöä ja lietteistä lisäarvoa - hyviä esimerkkejä ja tietoa rahoituksesta. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 6
Workshoparna arrangeras i olika byggnader i Lappävirta centrum. Busstransport ordnas från Areenan med start kl. 13:30.
T14b: Vesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 7
Seminaaripajoja ja työpajoja järjestetään eri tiloissa Sport & Spa Hotel Vesileppiksellä, Mansikkaharjulla, kunnantalolla, Kivelän koululla, Vanhassa Pappilassa sekä Seurakalliolla. Iltapäiväkahvit on järjestetty työpajatilojen yhteyteen. Kahvitauko ensimmäisen työpajan yhteydessä. Mikäli osallistut vain 2 session työpajaan tule päiväkahville ennen pajan alkua. Niille jotka eivät osallistu seminaari- tai työpajoihin on päiväkahvi Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ravintolassa.
T15b: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä vähähiiliseen älyliikenteeseen kylillä. Paikka: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Vokkolan kabinetti T16b: Maaseudulla keskellä maailmaa - tulevaisuuden digikylä. Paikka: Kivelän koulu, Luokka 8 T17b: Vesi luonnonvarana - Kalatalouden potentiaali maaseudun kehittämisessä. Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 164
Kaffepauserna är arrangerade i samband med workshoparna. Om du deltar i endast session 2, kan du avnjuta kaffet i samband med den workshopen.
Svenskspråkiga workshopar, session 2 T18b: Omställning: Bättre boende, en trevligare vardag och en hållbar framtid. Plats: Sport & Spa Hotel Vesileppis, Kylpyläkabinetti T19b: Workshopen har inställts. International workshops, session 1 T20a: (cancelled) T21a: Migrant integration to Rural Territories. Vanha Pappiila, Maurin sali International workshops, session 2 T20b: Storytelling - Raising your Community to a New Level. Place: Vanha Pappila, Henrikin sali T21b: International Project Match-Making: Place: Vanha Pappila, Maurin sali
31
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Kumppanitori / Partners’ torget
K
P
umppanitorilla jaetaan ja sieltä haetaan tietoa, selvitetään maaseudun mahdollisuuksien toteuttamisen keinoja ja sovitaan yhteistyön tekemisestä. Kumppanitorilla on esillä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeiset tahot, joilta saat tukea ja tuulta maaseudun kehittämisen purjeisiisi. Kumppanitorilla on mukana myös laaja joukko organisaatioita, joilla on toimintaa maaseudulla, ja jotka ovat maaseudun kehittämisen kannalta keskeisiä valtakunnallisia toimijoita. Kumppanitorin jatkeena on ruotsinkielisen maaseututoimijoiden kattaus ”Nyfiken på Svenskfinland”. Ole rohkea ja hae uutta virtaa kieli- ja aluerajoja ylittävästä yhteistyöstä! Nyfiken på Svenskfinland kutsuu myös drop-in keskusteluihin Areenan keilailukahvilaan. Osallistu KaffeSnack -keskusteluihin ja kohtaa toimijoita ruotsinkielisiltä alueilta, Ruotsista ja muista Pohjoismaista!
å torget kan du dela med dig av och söka information, få information om hur du tar tillvara de möjligheter som landsbygden har. Du kan också hitta samarbetsparter. På torget träffar du de centrala aktörerna för Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland som ger dig stöd och fart under vingarna när det gäller landsbygdsutveckling. Där finns också många organisationer som är verksamma på landsbygden och som är viktiga nationella aktörer med tanke på landsbygdsutvecklingen.
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Maaseutuparlamentti esiintyjät Lauantai 2.9.
Mahdollisuuksien Gaalaillallinen Vesileppis Areenassa
Jatkoilla Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ravintolassa
JONAS AND I
ANNE MATTILA
Folkiin ja countryyn kietoutuvaa pop-musiikkia esittävässä kuopiolaisessa Jonas and I -yhtyeessä soittavat Roope Hakkarainen (kitara, laulu), Jonas Ursin (kitara, koskettimet, laulu), Juho Väliaho (koskettimet, laulu), Santeri Laitinen (basso, laulu) ja Antti Alvasto (rummut). Leppävirralla kokoonpanoa vahvistaa jouset.Illan ohjelmistoon kuuluu yhtyeen tekemä uusi ja ihastuttava versio Suomen ensimmäisestä maakuntalaulusta, Savolaisen laulusta. Englanninkielinen Savo´s Song julkaistiin maaliskuussa Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien yhteisenä Suomi 100 -tekona.
13-vuotiaana keikkailun aloittanut ja vuonna 2002 debyyttialbuminsa julkaissut karvialainen laulajatar Anne Mattila kuuluu suomalaisen populaarimusiikin kärkikastiin. Tanssikansan suursuosikki keikkailee tiiviisti pitkin Suomea kevään ja kesän aikana. Uuden albumin vuoro on loppuvuodesta. Yhteistyössä: Sport & Spa Hotel Vesileppis (jatkoille osallistujapassilla ilman pääsymaksua)
Yhteistyössä: Pohjois-Savon liitto
Lue lisää Kumppanitorista sivulla 52–53.
32
33
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Mahdottomuuksista mahdollisuuksia
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
nauttia. Kaikkea ei voida hoitaa talkootyönä. Maamme 4 200 kylän yhteistyötä tulee tiivistää vahvistamalla maakunnallisia, seudullisia ja kuntakohtaisia kylien yhteenliittymiä. Kylätoiminnan valtionapu tulee nostaa tasolle, joka mahdollistaa maakunnal-
kertaistunut (3 200:an) vuodesta 1995 ja Right Livelihood -järjestön vaihtoehto-Nobelkin tuli pokattua jo 1990-luvulla. Kylätoiminnan uudistustyö on kuitenkin jo alkanut mm. arvojen ja vision, tulosindikaattoreiden sekä työnjaon osalta. Hierarkiaorganisaatiotamme päivitetään verkosto-organisaatioksi. Järjestömme nimestäkin olemme valmiit karsimaan lähes 40 prosenttia, jos syyskokouksemme hyväksyy hallituksemme esittämän Suomen Kylät ry:n. Toivotan kaikille Maaseutuparlamentin osallistujille oikein vaikuttavia ja silmiä avaavia päiviä Leppävirralla ja esitän samalla lämpimät kiitokseni yhteistyökumppaneillemme Pohjois-Savon Kylät ry:lle, Maaseutupolitiikan neuvostolle, Suomen maa- ja metsätalousministeriölle sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitolle MTK:lle maamme ensimmäisen laajapohjaisen Maaseutuparlamentin järjestämisestä. Kiitokset kuuluvat myös niille kymmenille tahoille, jotka ovat mukana tuottamassa ohjelmaa.
Maaseudullamme ja maaseutukulttuurillamme erotumme muista. listen kyläasiamiesten työsuhteiden kokoaikaistamisen. Maaseudun hanke- ja yritystukien rahoitus Leader-ryhmien ja uusien maakuntien kautta tulee turvata osana EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAPin uudistusta. Vastineeksi yhteiskunnan tuelle me puoli miljoonaa maaseudun kansalaistoimijaa lupaamme entistäkin vaikuttavampaa paikalliskehittämistä ja elinvoimaisempaa maaseutua koko Suomen hyväksi. Tämä ei ole kevyt lupaus, sillä esimerkiksi rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä on jo seitsen-
P
arlamentaarisen demokratian rinnalle on rakentunut ja rakennettu koko joukko osallistuvan demokratian eli kansalaistoiminnan vaikuttamiskanavia. Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti julkilausumineen on yksi näkyvimmistä maaseutupolitiikan osallistuvan demokratian kanavista, joka juhlavuotemme kunniaksi on rantautunut maailmalta Suomeenkin. Kylät kuuluvat kaikille: kyläläisten lisäksi myös kesäasukkaille ja matkailijoille sekä kylillä yrittäville, työssäkäyville ja harrastaville. Kylät kuuluvat myös poliitikoille ja moniin erilaisiin strategioihin – mutta päätöksenteossa ne kuuluvat huonosti. Siksi maaseudun yhteisen äänen muodostaminen on tärkeää. Suomi on EU:n maaseutumaisin maa. Maaseudullamme ja maaseutukulttuurillamme erotumme muista. Puolet suomalaisista asuu maaseudulla ja YLEn kyselyn mukaan yli puolet lapsiperheistä haluaisi asua maaseudulla – jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tärkein vientiveturimme on ”muu Suomi” ja ns.
vaikeasti täytettävät työpaikat sijaitsevat maaseudulla. Toisten mielestä kaupungistuminen ja keskittymiskehitys olisivat nopein tie tuottavuusloikkaan. Maaseutumme tuntuukin olevan paradokseja pullollaan. Mahdottomuuksista on opittava tekemään mahdollisuuksia. Maaseudun asukas on yleensä huono puhumaan mutta hyvä tekemään – kysykää vaikka vuoden kylästä 2016, Pallastunturien länsipuolella sijaitsevasta 50 asukkaan Kerässiepistä, josta ei mitään puutu. Kyläläinen äänestääkin usein käsillään, sillä kylillä tehdään noin viisi miljoonaa talkootyötuntia yhteiseksi hyväksi joka vuosi. Kumppanuudessa julkisen ja yksityisen sektorin kanssa kylät ovat omaksuneet monia uusia palvelutehtäviä, jotka kuuluvat myös hallitusohjelman tavoitteisiin: pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, asukkaiden aktivointi sekä uusien palveluratkaisujen kehittäminen mm. digitalisaation avulla. Osallistuvan demokratian rakenteet on pidettävä kunnossa, jos sen hedelmistä halutaan jatkossakin 34
Petri Rinne Puheenjohtaja Suomen Kylätoiminta ry.
RUNSAASTI MAASEUDUN KIINTEISTÖJÄ ERI PUOLILLA SUOMEA Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Tutustu palveluihimme ja kohteisiimme kotisivuillamme www.metsatilat.fi. Turvallinen metsän ammattilainen välittää!
Metsatilat.fi
TILAVAHTI VALVOO PUOLESTASI Rekisteröidy kotisivuillamme Tilavahtiin ja saat sähköpostiisi tiedon kiinnostavista kohteista.
www.metsatilat.fi
Tutustu kohteisiimme ja palveluihimme www.metsatilat.fi 35
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Naiskadon syyt ja seuraukset Suomalaisella maaseudulla asuu enemmän miehiä kuin naisia. Sukupuolijakauma on vinoutunut etenkin nuorten aikuisten ikäluokassa. Mediassa suomalaisten maaseutukuntien naiskatoa on verrattu Kiinan hälyttävään tilanteeseen. Miesten yksinäisyys on kuitenkin vain yksi monista epätasapainon seurauksista.
N
aiskato ei ole uusi ilmiö suomalaisella maaseudulla. Sen kurimuksesta kerrottiin jo Seitsemässä veljeksessä, jossa emännätöntä taloa verrattiin pilviseen päivään ja kituliaasti riutuvaan syysiltaan. Hyvän emännän sanottiin tuovan auringon tullessaan. Hän heräsi aamulla ensimmäisenä, teki taikinan, laittoi miehelle aamiaisen ja evästi tämän matkaan. Siitä hän kiirehti lypsämään, leipomaan ja lasta hoitamaan. Illalla miestä odotti höyryävä illallinen pestyllä pöydällä. Emännän työpäivä kuitenkin jatkui. Vielä yöllä hän tuskittelematta nousi pienokaistansa tyynnyttelemään. Mediassa maaseudun vinoutuneesta sukupuolijakaumasta on kirjoitettu Seitsemän veljeksen tapaan miesten näkökulmasta. Puheenvuoroja ovat käyttäneet yksinäiset miehet ja miesten yksinäi-
muassa naisten töiden väheneminen maaseudulla sekä kotiäitiyden vierastaminen ”korkean tasa-arvon kulttuurissa”. Pian ilmestyvässä Maaseutukatsauksessa 2017 esitellään ilmiön laajuutta sekä pohditaan sen syitä ja seurauksia. Tilastojen mukaan maaseudun paikalliskeskuksia lukuun ottamatta enemmistö työikäisestä väestöstä on miehiä kaiken tyyppisillä maaseutualueilla. Epäsuhta on erityisen selvä harvaan asutulla maaseudulla nuorten, 18—29-vuotiaiden, ikäluokassa, jossa sataa naista kohden on 136 miestä. Vinouman tasapainottamistoimenpiteet on syytä aloittaa varhain, sillä käsitykset maaseudusta tulevaisuuden asuinpaikkana alkavat rakentua lapsuudessa. Kunnissa voidaan tehdä paljon sen eteen, että tytöt ja pojat kokevat maaseudun hyväksi paikaksi elää. Maaseutumaisen elinympäristön luonnonläheisyys metsästys- ja kalastus- ja mopoilumahdollisuuksineen ei ole riittävä valttikortti, vaan sen lisäksi on huolehdittava sujuvasta arjesta lähikouluineen, kuljetuksineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Toisen asteen koulutuksen saatavuuden turvaaminen ei ole yksin kuntien käsissä, mutta kunnissakin voidaan tehdä päätöksiä, jotka vähentävät nuorten tyttöjen poismuuttoa heti peruskoulun jälkeen. Toisen asteen koulutuksen keskittäminen on erityisen ongelmallista nuorten miesten näkökulmasta, sillä maaseudulla asuvien miesten koulutusaste on jo tällä hetkellä selvästi alhaisempi kuin naisten. Työsarkaa riittää myös asenteissa. Tyypillinen maaseudulla asuva nainen ei ole maatilan emäntä, kuten Sirkka-Liisa Anttilan kommenteista voisi päätellä, vaan palkkatyössä käyvä nainen, jonka
Epäsuhta on erityisen selvä harvaan asutulla maaseudulla nuorten, 18—29-vuotiaiden, ikäluokassa, jossa sataa naista kohden on 136 miestä syydestä huolestuneet tutkijat ja poliitikot (Helsingin Sanomat 2016, Maaseudun Tulevaisuus 2016, Savon Sanomat 2016). Naiskatoa on pidetty uhkana paitsi miesten myös maaseudun hyvinvoinnille, sillä ”maaseudun elinvoima on ollut pitkälti emäntien harteilla”, kuten kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila toteaa. Hän kuvailee naisten läpi historian jatkunutta uurastusta maaseudulla, maatilalla ja perheessä. Savon Sanomissa (2016) Anttila arvioi, että naiskatoa kiihdyttävät muun 36
37
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Digimummot maalla, keskellä maailmaa Mihin nettiä käytetään
Tyytyväisyys nettiyhteyteen
Peitto: Mobiililaajakaista
Kodin nettiyhteyden tyyppi
Tarjonta: Kiinteä 100 Mbit / s
työpaikka on useimmiten julkisissa palveluissa. Jotta hän voi käydä töissä, tarvitaan työpaikkoja ja toimivia lasten päivähoitopalveluja, sillä siirtymistä laajamittaiseen kotiäitiyteen on tuskin odotettavissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikäli nämäkin peruspalvelut on tuotettava itse tai kyläyhdistyksen voimin, näyttäytyvät kaupungit arvatenkin naisten näkökulmasta maaseutua vetovoimaisempina asuinympäristöinä. Kuntatasolla konkreettinen tapa estää tällaisten kaupungin ja maaseudun välisten jakojen syntymistä on säilyttää kattava ja toimiva lapsi- ja perhepalveluverkko. Näin työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on mahdollista yhtä lailla maaseudulla ja kaupungeissa. Mikäli naisten poismuutto jatkuu, on todella syytä huoleen, sillä monet maaseudun toiminnot ovat siirtyneet naisten käsiin. Heillä on keskeinen rooli yhdistyksissä ja järjestöissä. Nykyisin esimerkiksi 75 prosenttia kyläasiamiehistä ja 70 prosenttia Leader-ryhmien toiminnanjohtajista on naisia.
Vain keskeiset kuntapäättäjät, jotka päättävät palvelujen ja sitä kautta maaseutukuntien kohtaloista, ovat pääasiassa miehiä. Maarit Sireni Maaseutukatsauksen 2017 päätoimittaja Tarjonta: Valokuitulaajakaista
Kotona nettiyhteys
Lähteet: Helsingin Sanomat (2016). Yksin jääneet – kymmenissä Suomen kunnissa miehille ei riitä naisia. 15.5.2016. http:// www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html (luettu 6.7.2016) Maaseudun tulevaisuus (2016). Keskustan Anttila: Naiskato ja yksinäisyys uhkaavat maaseutua. 15.10.2016. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/ keskustan-anttila-naiskato-ja-yksin%C3%A4isyys-uhkaavat-maaseutua-1.164954 (luettu 6.7.2017) Savon Sanomat (2016). Kansanedustaja: Maaseutukuntia uhkaa naiskato, sukupuolijakauma kuin Kiinassa. 15.10.2016. http://www.savonsanomat.fi/etusivu/Kansanedustaja-Maaseutukuntia-uhkaa-naiskato-sukupuolijakauma-kuin-Kiinassa/855793 (luettu 6.7.2017)
21%
Pankkiasiat, sähköposti ja tiedon hakeminen sujuu useimmilta yli 65-vuotiailta Internetin käyttäjiltä maaseudulla. Heidän mielestään kotona olevat Internet-yhteydet myös toimivat varsin hyvin tarpeisiin ja käyttöön nähden, kertovat Maaseutukatsauksen 2017 kansalaiskyselyn tulokset. Yleisin verkkoyhteys on langaton verkko, joka ei kuitenkaan ole riittävä esimerkiksi etähoiva- ja etälääkäripalvelujen käyttöön kotona (Neittaanmäki ja Lehto 2014). Uusia palveluja otettaisiin mielellään käyttöön, jos sisältöä olisi enemmän. Ja Smart Countryside-hankkeen mukaan lähes jokainen kokee tarvitsevansa digiosaamisen vahvistamista (Antikainen ym. 2017). Lue lisää Maaseutukatsaus 2017 osa 1 ja 2 (kansalaiskyselyn yhteenveto) raporteista. #maapuhuu #maaseutupolitiikka.
38
39
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Sunnuntai 3.9. / Söndag 3.9
M MA AA AS SE EU UT TU UP PA AR RL LA AM ME EN NT TT T II 2 20 01 17 7 -- O OH HJ JE EL LM MA AL LE EH HT T II
Maaseutupolitiikan pyöreässä pöydässä Med i Landsbygdspolitikens runda bords -diskussionen
Maaseutupoliittinen täyskattaus! / Landsbygdspolitisk buffé! 09:00 Yhteinen aamuviritys / Gemensam morgonriggning
Suomesta rakennetaan biotalouden suurvalta mikä on maaseudun rooli, lisäarvon tuottajan vai raaka-ainevaraston? Yhä useampi matkailija kääntää katseensa luonnollaan lumoavalla Suomeen. Ainesta olisi maaseutumatkailun ykköskohteeksi, lähtökohdat ovat erinomaiset. Miten maaseutumatkailua edistetään kestävästi, maaseudun paikalliset voimavarat, tarpeet ja toimintaympäristöt huomioiden? Poliittisesta tahtotilasta ja yleisestä keskustelusta on pitkä matka konkreettiseen tekemiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden todelliseen turvaamiseen. Syyskuussa kulman takana häämöttävät jo ensimmäiset maakuntavaalit. Puoluejohtajiston paneelin tavoitteena on saada selkeitä vastauksia siitä, miten puolueet vievät maaseudulle tärkeitä kysymyksiä eteenpäin niin alueellisesti kuin kansallisesti. Paneeliin osallistuvat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Janne Sankelo (kok.), Teuvo Hakkarainen (PS.), Ville Skinnari (Sdp), Krista Mikkonen (Vihr.), Jari Myllykoski (Vas.), Sari Essayah (KD), Christoffer Ingo (Rkp / Nuoret), Kari Kulmala (UV).
09:30–10:45 Keskustelu: Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä / Debatt - Landsbygdspolitikens runda bord Millä keinoilla maaseudun potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä? Pöydällä mm. koulutus ja osaava työvoima, investoinnit maaseudulle ja maaseudun palveluratkaisut sekä maaseutupoliittisen keskustelun tila Suomessa. Keskustelua johtaa Pauli Aalto-Setälä. Paneelissa ovat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, Luken maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen ja Sitran kiertotalouden avainalueen päällikkö Kari Herlevi. 10:45–11:30 Tauko / Paus Hyödynnä mahdollisuus tutustua Kumppanitorin näytteilleasettajiin sekä Sadonkorjuutorin valikoimiin. / Nu har du möjlighet att bekanta dig med Partnerskapstorgets utställare och Skördetorgets produkter. 11:00–14:00 Keittolounas / Sopplunch
13:00–13:30 Maaseutupolitiikan julkilausuma / Landsbygdspolitisk kommuniké Maaseutupolitiikan neuvosto ja Suomen Kylätoiminta ry esittävät ensimmäisen kansallisen maaseutupoliittisen julkilausuman.
11:30–13:00 Puolueiden maaseututentti / Partiernas landsbygdstent Puoluejohtajistoa asetetaan kiperien kysymysten äärelle Janne Antikaisen johdolla. / Riksdagspartiernas ordföranden svarar på kvistiga frågor under ledning av Janne Antikainen. Maaseutu on haluttu vakituisen ja vapaa-ajan asumisen paikka, missä suomalaiset kokevat olevansa juurillaan. Miten maaseutuasumista ja maaseudulla elämistä mahdollistetaan politiikassa?
13:30–14:00 Maaseutuparlamentin päätössanat ja kiitokset / Avslutningsord och tacksägelser 9:00–14:00 Kumppanitori ja Sadonkorjuutori avoinna / Partners’ torget och Skördetorget
SUJUVAN ARJEN PUOLESTA – PAREMPIEN PÄÄTÖSTEN TUEKSI Tervetuloa osallistumaan Maaseutukatsauksen 2017 julkaisutilaisuuteen. Tilaisuudessa kuullaan mm. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen puheenvuoro. La 2.9. klo 13–14, Maaseutuparlamentin Media-tilassa, Areenan 1 krs.
Välkommen att delta i publiceringen av Landsbygdsöversikten 2017. Under tillfället talar bl.a. kommun- och reformminister Anu Vehviläinen. Lö 2.9 kl. 13–14. Landsbygdsparlamentets Media-rum, Areenans 1 vån.
Kumppanitorilla K20 ja K12.
40
Partnerskapstorget K20 och K12.
AALTO-SETÄLÄ, PAULI (moderaattori / moderator)
AALTONEN, ELLI
KOSKINEN, JARI
Toimitusjohtaja Aller Media
Pääjohtaja Kela
Toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Aller Median toimitusjohtaja. Hän on pitkän linjan mediavaikuttaja, puhuja, journalisti ja kirjailija. Hän on toiminut Kotimaa-lehden, Iltalehden ja Nelosen päätoimittajana ja on ollut perustamassa maahan kaksi kaupallista tv-kanavaa. Luovien ja haastavien esimiestyötehtävien innoittamana hän on kirjoittanut menestyskirjoja ja toimii myös luennoitsijana. Maaseutuparlamenttiin hän tuo YLE Radio Puheesta tuttu Pyöreän pöydän keskustelu.
Kelan pääjohtajana vuoden alusta toiminut FM, YTM, YTT, johtamisen dosentti. Hän on toiminut Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysneuvoksena ja kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajana sekä asiantuntijatehtävissä eri ministeriöissä sekä mm. Stakesissa. Yrittäjätutkintoa ja EU-asiantuntijatutkintoa hän on tutkijana hyödyntänyt osuuskauppa- ja pankkihallinnon luottamustehtävissä sekä EU-asiantuntijatehtävissä ulkomailla. Hänellä on runsaasti valtakunnallisia ja kansalaisjärjestöjen puheenjohtajuuksia, muun muassa lastensuojelun, vanhustenhuollon ja vammaisalan järjestöissä.
Kuntaliiton toimitusjohtajana 1.10.2015 alkaen. Poliittista kokemusta Hauhon kunnanvaltuustosta ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuustosta yli 30 vuoden ajalta. Kansanedustajana 1996-2009 ja maa- ja metsätalousministerinä kahteen otteeseen (Lipponen II ja Katainen I). Työuraan mahtuu myös töitä pankissa ja HPK:n SM-liigajoukkueen toimitusjohtajana. Juuret syvällä Hämeen savisilla pelloilla ja on viljellyt kotitilaa Hauholla yli 20 vuotta. Nyt pellot vuokralla, mutta moottorisaha on tuttu kaveri viikonloppuisin.
Verkställande direktör på Aller Media. Han har under årtionden verkat inom media, som talare, journalist och författare.
Fungerar som generaldirektör på Fpa sedan årssiftet. Hon är fil. mag, pol.mag och pol.dr.samt dosent i ledarskap. Hon har tidigare varit bl.a. överdirektör för Östra-Finlands regionförvaltningsverk och social- och hälsoråd för Östra-Finlands länsstyrelse. 41 41
Verkställande direktör vid Finlands Kommunförbund sedan 1.10.2015. Politisk erfarenhet från Hauhos kommunfullmäktige och Tavastehus stadsfullmäktige sedan 30 år. Han har varit riksdagsledamot åren 1996-2009 och jord- och skogsbruksministeri i två etapper (Lipponen II och Katainen I).
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajiston maaseutupoliittinen tentti Riksdagspartiernas ordförandes landsbygdstent
ANTIKAINEN, JANNE (moderaattori / moderator) Kehitysjohtaja Konsulttitoimisto MDI
VIHINEN, HILKKA
HERLEVI, KARI
Maaseutupolitiikan professori Luonnonvarakeskus
Projektijohtaja, Kiertotalous Sitra. Projektledare, Cirkulär ekonomi Sitra
Luonnonvarakeskuksen maaseutupolitiikan professori on myös Maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri. Hän on politiikantutkija ja aluetieteen dosentti, jolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maaseutu- ja aluepolitiikan kehittämisestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa. Hän pyrkii tutkimuksissaan vahvistamaan tutkimuksen, käytännön kehittämisen, hallinnon ja politiikan yhteistyötä. Tutkimusaiheet liittyvät usein kestäviin hajautettuihin ratkaisuihin, elinkeinoihin, yrittäjyyteen ja uusiin politiikkavälineisiin.
Kari Herlevi on Sitran kiertotalous -avainalueen vetäjä ja kiertotalouden moniosaaja, rahoitusekonomi ja valtiotieteen maisteri. Hän on aiemmin johtanut kiertotalouteen liittyvää Green Growth -ohjelmaa Tekesissä, jonka rahoitusvolyymi oli yli 100 miljoonaa euroa. Alan kokemusta Kari on kerännyt myös Piilaaksosta. Kari Herlevi leder Sitras nykelområde för Cirkulär ekonomi, han är finansieringsekonom och politices magister. Han har tidigare lett Green Growth -programmet vid Tekes, vars finansieringsvolym var över 100 miljoner euro.
Professor i landsbygdspolitik vid Naturresursinstitutet samt Landsbygdspolitiska rådets biträdande generalsekreterare. Hon är forskare i politik och docent i regionvetenskap, hon har över 20 års erfarenhet av utveckling av landsbygd- och regionalpolitik i Finland, Norden och EU.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä kehitysjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hänellä on tutkijana, virkamiehenä ja konsulttina kahden vuosikymmenen perspektiivi maaseudun ja kaupunkien kehitykseen, paikalliselta tasolta EU:n visiosfääreihin asti. Hänen vietti nuoruutensa valkealalaisessa pikkukylässä tehden koulumatkaa tunnin suuntaansa ja kävi mummolassa Merihaassa.
Utvecklingsdirektör och styrelseordförande vid regionutvecklingskonsultbyrån MDI med ett gediget förflutet inom landsbygds- och regionutvecklingsfrågor.
SATA VUOTTA KASVUA
mtk.fi • kasvutarinoita.fi
42
43
Ruokailut Maaseutuparlamentissa Perjantain lounaat ovat retkien yhteydessä. Erityisruokavaliot on ilmoitettu retkikohteisiin. Tiedustele henkilökunnalta. Perjantai 1.9. tervetuliaistilaisuus: Smörgårdsbord savolaisittain - lähiruokapöytä on katettu Vesileppis Areenalle buffetpöytiin klo 19.00 alkaen. Tarjolla on savolaista lähiruokaa mm. kalakukkoa ja lanttukukkoa, erilaisia salaatteja, jossa käytetty paikallista Pekan Pihan lehtikaalia, Peltola Bluella maustettua makkaraa, ohrarieskaa ja marjaisaa jälkiruokaa.
Sunnuntai 3.9. Sunnuntain lounas tarjoillaan Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ravintolassa. Lounas on porrastettu klo 11-12 sekä 12-14. Noudata omaa lounasaikaa, jonka näet omasta osallistujapassista, jotta kaikki mahtuvat ruokailemaan. Erityisruokavaliojen lisätiedot ravintolan henkilökunnalta.
Lauantai 2.9. Lauantain lounas tarjoillaan Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ravintolassa. Huom. porrastukset klo 1112, 12-13 ja 13-14. Noudata omaa lounasaikaa, jonka näet omasta osallistujapassista, jotta kaikki mahtuvat ruokailemaan. Lauantai iltapäivän kahvit seminaaripajojen ja työpajojen yhteydessä. La. Klo. 19:00. Mahdollisuuksien gaalaillallinen tarjoillaan Vesileppis Areenalla. Ovet saliin avataan klo 19.00. Tarjolla on yrttisalaattia, kylmäsavuhaukitartaria, pikkelöity avomaankurkkua, salaatteja, pääruuaksi ylämaannautaa ja uunijuureksia, jälkiruuaksi mustikkakukkoa talon tapaan. Alkoholittomat ruokajuomat kuuluvat gaalaillalliseen. Alkoholijuomia voi ostaa salin baareista.
KAHVILAT JA MUUT RUOKAPISTEET Sadonkorjuutorilla palvelee ProAgrian kahvila. Myyntipisteissä on tarjolla erilaisia annoksia ja maistiaisia. Leppävirran kunta tarjoaa Sadonkorjuutorilla lauantaina ja sunnuntaina keittoa soppatykistä kaikille halukkaille, tarjolla noin 500 annosta per päivä. Vesileppis Areenan keilahallin kahvila, jossa toteutetaan myös Drop in keskustelut ”Nyfiken på Svenskfinland”. Keilahallin kahvila on avoinna pe klo 10-22.30, la klo 10-00, su klo 10-18.
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Kuva: Aapo Laiho
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Kerttu tässä moi! Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvät taustajoukot. Metsänomistajan puolta tässä maassa pitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistys, josta saat kattavat jäsenedut ja palvelut. Tutustu palveluihin osoitteessa www.mhy.fi. Metsänomistajat
Kerttu Niskanen
Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Sport & Spa Hotel Vesileppis: • Coffee Corner palvelee hotellin aulassa koko viikonvaihteen ajan. • Bistro á la Carte on avoinna pe klo 14.00 - 22.00 ja la klo 12-22 ja su klo 12 alkaen. Tilaukset viimeistään puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.
Onnistumme yhdessä Valitse luotettavat kumppanit ja osaajat, joilla on näyttöä siitä, että yritystoimintasi kannattavuus ja kilpailukyky kasvavat ja saavutat hyviä tuloksia.
Luotko uutta, parannatko vanhaa? Tarvitsetko uusia työkaluja yhteisösi kehittämiseen? Sykkiikö sydämesi ITE-taiteelle? Haluatko tehdä arjen ympäristötekoja? Kiinnostavatko kulttuuri ja ympäristötaide? Maaseudun Sivistysliiton uudistetut teemat ovat Elinvoimainen maaseutuyrittäjyys, kuntayhteistyö ja osallisuus, osallistava ympäristötaide, ITE-taide, hiiliviisaus ja kestävä kehitys. Jos etsit yhteistyötahoa kehittämistyöhön kylillä tai muissa yhteisöissä, ota yhteyttä! Tutustu toimintaamme osoitteessa www.msl.fi
Tarjoamme ainutlaatuisen ja kattavan kokonaisuuden, huolenpitoa ja ratkaisuja sekä arjen asioihin että strategisiin valintoihisi.
iStock.com
ProAgria Keskukset Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Keskusten Liitto Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
ja ProAgria Keskusten Liiton le on myönnetty ryhmäsertifikaatti.
ProAgria
44
45
MAINOS / ANNONS
Kakku-unelmia ja kasvua
S
alaisen puutarhan suklaakakku, Lapinäidin puolukkaunelma, Amerikan-mummon pähkinäkakku… Jokaisessa kakussa, jokaisessa suussa sulavassa kakkupalasessa on oma kiehtova tarinansa. Makunystyröitä hellivä elämys voimistuu kiitos autenttisen miljöön, viehättävän sisustuksen ja iloisen henkilökunnan. Tänne Valkoinen Puu kahvilaan kannattaa matkata kauempaakin (ja niin myös tehdään) sillä tämä kokonaisuus pitää jokaisen kokea itse. Valkoinen puu avasi ovensa kuusi vuotta sitten Topeekan ja Taskilankujan kulmalla, Kauhajoella. Yksitoista vuotta Kauhajoki-Seuran kunnostama, kaunis historiallinen kauppakartano, Kotiseututalo, sai arvoisensa vuokralaisen. Kotiseututalo täyttyi taas, tällä kertaa ihanalla kakkujen ja kahvin tuoksulla ja asiakkaiden puheensorinalla. Palaset loksahtivat kohdalleen. Kirsi ja Mark ryhtyivät toteuttamaan unelmaansa. Kirsin ja Markin yhteinen tarina on valloittava. Luovuus, rohkeus ja rakkaus toivat heidät yhteen. Tavattuaan Internetin välityksellä vuonna 2002, he tanssivat häävalssin suomalaisessa suvessa vuonna 2003. He asuivat ensin Amerikassa, jossa syntyi ensimmäiset lapset ja yhteinen ”Hans & Emma” -keramiikkasarja. Vuonna 2007 New Yorkin osavaltio muuttui Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja mahdollisuuksien maalaismaisemaan. Tänään heidän Valkoinen Puunsa työllistää sesongista riippuen 16-25 henkilöä. Suomalais-amerikkalaisen pariskunnan luovuus ja intohimo näkyy muun muassa silmiä hivelevässä kakkutiskissä, kuten Kirsin opiskeluaikana luodussa herkkukinuskikakussa. Heidän omien luomuksiensa lisäksi tarjolla on perittyjen reseptien mukaan leivottuja ihanuuksia. Mehevää Dorothy-mummon pähkinäkakkua tarjottiin jo 1950-luvulla Markin isoisän, Grandpa Johnin omistamassa amerikkalaisessa Dinerissä. Toivottavasti ne maistuivat silloin yhtä hyviltä kuin tänään, etelä-pohjalaisella luomuspeltillä leivottuina. Vuoteen 2016 asti kaikki kakut leivottiin kahvilan keittiössä. Nyt kasvuyrityksen leipomo sijaitsee Seinäjoen ammattikoulun vanhoissa tiloissa Kauhajoen keskustassa. Uusi kivijalka-kahvila on avattu Seinäjoelle ja tänä vuonna Valkoisen Puun Coffee Boxit ovat valloittaneet suvi-Suomen festarit. Muun
muassa Ruisrockin ja Tall Ships’ Racen festariväellä on ollut mahdollisuus ladata akkuja kuuluisalla, klassikoksi muodostuneella Salaisen puutarhan suklaakakulla, joka tuli tunnetuksi Suomen Paras Leipomo -ohjelmassa. Coffee Boxien tunnelmaa on voinut seurata yrityksen Instagramista. Tulevana syksynä Kirsi ja Mark hiovat tiiminsä kanssa yrityksensä strategiaa ja ensi talvena Coffee Boxit tarjoavat lämmintä juomaa ja suuria makuelämyksiä jossain päin talvi-Suomea. Kasvuyrityksen salainen ase piilee Kirsin ja Markin luovuudessa, rohkeudessa ja rakkaudessa. Niissä asioissa, jotka toivat Kirsin ja Markin yhteen. Uutta inspiraatiota haetaan läheltä ja kaukaa, asiakkaita kohdataan aidosti ja toiveisiin reagoidaan, perittyjä reseptejä arvostetaan ja aitoihin raaka-aineisiin panostetaan: mylly on reilun 10 km:n päässä, vadelmakastike keitetään itse lähituotetuista marjoista, basilikan lehdet revitään itsetehtyyn pestoon, kananmunat, liha ja tomaatit tulevat kaikki lähialueelta. Kauhajoki yhdisti unelman ja lokaation. Yhteistyö Kauhajoki-seura ry:n, Kotiseututalon omistajien kanssa on ensiarvoinen. Tilassa toimii lisäksi galleria. Kaikki osat vahvistavat toinen toisiaan. Leader ja paikallinen elinkeinoasiamies ovat olleet kullanarvoisia ja maaseutuohjelman, Tekesin ja ELY:n rahoitusta on hyödynnetty yrityksen kehittämisessä. Tietenkin oman vision läpiviemisen puolesta on saanut tehdä paljon töitä, mutta oma halu luoda uutta, hyvää ja kaunista on säilynyt järkkymättömänä. Siitä nauttivat talven pimeinä kuukausina kahvilassa käyvät Kauhajokelaiset ja lähiseudun lounasasiakkaat, koululaiset, äitiryhmät ja eläkeläiset, perheet, yhdistykset ja kaukaa tulevat, lämpimästi tervetulleet asiakkaat. 46
47
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Mahdollisuuksien maatilamatkailua NAVETTA MAHDOLLISTAA ELÄINHOITOLAN
Vaikka Henna näkee koirahoitolansa mahdollisuudet selkeänä, työ yrittäjänä ja maatalousyhtymän sivutoimena vievät veronsa. Omasta jaksamisestaan tulee huolehtia. – Välillä murehtii omaa jaksamistaan kun kesällä on sekä peltotyöt että koirahoitola. Talvella ehtii kuitenkin hieman hengähtää välillä. Loma on merkittävä kalenteriin heti, koska muuten sitä lykkää aina eikä muista pitää lomaa tai vapaa-päiviä ollenkaan. Tulevaisuuden näkymänsä yrittäjänä Takatalo näkee hyvänä. Hoitola on tuottava ja kasvava yritys, jossa lomailevat koirat ja munivat kanat mahtuvat saman elinkeinon alle.
24-vuotiaan Henna Takatalon harrastus jalostui yritykseksi lähes vahingossa. Varsinais-Suomen Liedossa sijaitseva navetta muuntui vajaa kaksi vuotta sitten Kaurinkosken Eläinhoitolaksi. Koiria, mutta myös muita eläimiä hoidetaan tarvittaessa kotonaan. Idea hoitolasta kumpusi käytännön tarpeista; kotitilan pitkät pellot eivät enää elättäneet koko perhettä. – Viljelemme viljaa ja munituskanoja on noin 20 000 kappaletta, mutta se ei riitä kaikkien elannoksi, joten ratkaisuna toimi eläinhoitola. Eläimet ovat olleet minulle aina lähellä sydäntä ja siitä ammatin tekeminen tuntui luonnolliselta. Lähdin myös opiskelemaan itseni viralliseksi pieneläinhoitajaksi. Hoitolassa keskitytään laatuun ja ulkotarhamahdollisuuksiin. Koirille halutaan luoda hyvä loma keskittymällä jokaiseen lomailijaan mahdollisimman hyvin.
B
&B Hepokatin emäntä Maria Utti näkee yrityksensä tulevaisuuden mahdollisuuksia täynnä. Huikeissa harjumaisemissa Punkaharjulla sijaitseva Hepokatti tarjoaa nimensä mukaisesti pedin ja aamiaisen, mutta tilalla on myös mahdollista päästä ihastelemaan kotieläimiä ja nauttia Maalaiskahvilan kahveista ja itseleivotuista sämpylöistä. Lapset pääsevät rapsuttamaan tilan Vertti-ponia kesäleireillä, karavaanarit toivotetaan tervetulleeksi Hepokatin leirintäalueelle ja RiihiKalleriassa kulttuurinnälkäisiä hellitään valokuvanäyttelyllä. Moni mahdollisuus on toteutettu, mutta B & B:n toimelias yrittäjä pohtii jo uutta suuntaa. –Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Ehkä mahdollisuuksia on jopa liikaa ja on vaikea valita mikä on minun yritykseni tulevaisuuden suunta. Hepokatti syntyi Marian enon toimesta vuonna 1991, kun lypsykarjatila muutettiin matkailutilaksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2011, kesätöissä Hepokatissa ollessaan Maria innostui ideoimaan maatilan matkailupalveluita täl-
MIKÄ ON SINUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTESI? Ota osaa Maaseutuparlamentin mahdollisuuksia -keskusteluun aihetunnisteilla #maapuhuu ja #mahdollisuuksia. Nostamme onnistumisia Maaseutu.fi -sivustolle syksyn ajan.
le vuosituhannelle. Päättötyönsä enonsa yritykselle tehtyään hän jatkoi maatilan matkailutoimintaa uuden yrityksen puitteissa. Viisi vuotta on mennyt toimintaympäristöä havainnoidessa. Maria näkee yritykselleen kaksi suuntaa - perinteisen maatilamatkailun toimintojen kehittämisen tai uudenlaisen yrittäjyyden, jossa maatilamatkailuun yhdistyisi täysin uudenlaista toimintaa. Matkailun sesonkiluonteisuus mietityttää yrittäjää. Sesonkien suuri vaihtelu luo myös paineita liiketoiminnan suunnitteluun. – Jotta yritys on tulevaisuudessa ympärivuotisesti toimiva ja kannattava, tarvitsee yrityksen kehittää uusia tuotteita ja palveluita myös kesäsesongin ulkopuolelle. Parasta olisi, jos kesän matkailutuotteet ja -palvelut sekä talviajan toiminta tukisivat jotenkin toisiaan. Se, kenelle myydään ja mitä, ei vielä ole selkeää, mutta punaisena lankana tulevaisuudenkin yrityksessä tulee aina olemaan hyvä palvelu ja maaseutu - tavalla tai toisella. Mahdollisuudet ovat monet, ja sen myös B&B Hepokatin yrittäjä tiedostaa. 48
49
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
ALUEKARTTA MAASEUTUPARLAMENTTI Sport & Spa Hotel Vesileppis
Vesileppis Areena
Kumppanitori Vip-kabinetti Kylpylä-kabinetti Auditorio Ravintolat
Info / ilmoittautuminen Kumppanitori Sali, päälava Vaatesäilytys
Tervetuloa uudistuneen Maaseutu.fi:n pariin hämmästymään, verkostoitumaan, inspiroitumaan ja saamaan tietoa. www.maaseutu.fi
ät ry
Pohjois-Savon Kyl @PSKylat @PSKylat
pohjois-savonkylat.fi
Teemat: • kylä- ja lähipalv elut • kyläturvallisuu s • vaiku�aminen , osallisuus, kehi�äminen Katso kaikille avoim et työpajat verkossa tapahtum akalenterista pohjois-savonkylat .fi
k�hi�yvatkylat.fi
50
51
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Vesileppis Areena 1. krs
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Vesileppis Areena 0. krs
Info / Ilmoittautuminen
Yhdyskäytävä hotelliin
Sali, päälava
Bowling
Kumppanitori
Media
Kumppanitori
Terassi
Kutsuvieraat
Kahvio / Baari
Vaatesäilytys
Kumppanitorin näytteilleasettajat: Medverkande i Partners’ torget:
Kumppanitorin näytteilleasettajat: Medverkande i Partners’ torget:
Areena 1 krs / 1 vån. Pääaulassa / I huvudentrén K1(Info-pisteen yhteydessä / i samband med Infopunkten) Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Leader-ryhmät
maaseututoimijoihin!
Yläkatsomon loungessa / Övre läktarens lounge K2 - K3 Maa- ja metsätalousministeriö / Jord- och skogsbruksministeriet K4 Metsäkeskus ja metsäneuvosto / Skogscentralen och skogsrådet
K5 Luonnonvarakeskus / Naturresursinstitutet K6 ProAgria K7 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry / Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK K8 Työ- ja elinkeinoministeriö / Arbets- och näringsministeriet K9 Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund K10 Pohjois-Savon Liitto / Maakuntauudistus K11 Sitra 52
Areenan aulassa (ennen yhdyskäytävää hotelliin)/ Arenans aula (före korridoren till hotellet) K12 Nyfiken på Svenskfinland: Svenskfinland som pilotområde och brobyggare (IDNET), Svenska folkskolans vänner, SLC mm. Här får du möjligheten att tala svenska och möta finlandssvenska organisationer. Kom och träffa nya samarbetsparter över språkgränserna! Tule rohkeasti puhumaan ruotsia ja tutustumaan ruotsinkielisiin
Areena 0 krs. / 0 vån. K13 Valtakunnallinen Green Care koordinaatiohanke K14 Maaseudun tukihenkilöverkosto K15 Maaseudun Sivistysliitto MSL K16 Maaseudun Arjen palveluverkosto-hanke / Lapin Liitto K17 Maaseudun Uusi Aika MUA ry K18 Nordregio K19 Suomen Kylätoiminta SYTY ry K20 Maaseutupolitiikan verkosto
Sport & SPA Hotel Vesileppis aula 1 krs. / 1. vån K21-K24 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Programmet för utvecklingen av landsbygden i Fastlandsfinland. Mukana / Medverkande: Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuverkosto Maaseutuvirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY (Pohjois-Savon ELY-keskus) 53
Ulkotorilla Sadonkorjuutorin yhteydessä / Vid utetorget i samband med Skördetorget Teltat 1-2 / Tälten 1-2: Leppävirran kunta / Leppävirta kommun Navitas kehitys (yrityspalvelut) Savon Voima Keskusta / Centern Kokoomus / Samlingspartiet Perussuomalaiset / Sannfinnändarna Vihreät / De Gröna
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Sport & Spa hotel vesileppis 1.krs
M A A S E U T U PA R L A M E N T T I 2 017 - O H J E L M A L E H T I
Sport & Spa hotel vesileppis 0.krs
Vastaanotto / Reception
Ravintola / Restaurant
Auditorio
Ravintola Holvi
Kumppanitori
Bistro À la Carte
Kylpylä-kabinetti
Sadonkorjuutori (sisäpiha)
Vokkola-kabinetti
Castro Bar
Vip-kabinetti
Yhdyskäytävä Areenaan
Coffee Corner
54
55
äe nt ie lan m Ha ih ko Lasten junapuisto
Mo
k nu nt a
nt se
ie
Lä ä
Vesileppis
3
Maisemamaja
Tennis Monitoimikenttä Hiekkatekonurmi Beach Pesä- ja jalkapallo Volley Luistelualue
äik ö
5
5c
Pääsisäänkäynti
Ka Maaseutuparlamentti 1.-3.9.2017 ll Seniori-
io
nt liikuntapuisto Päätapahtumat, Kumppanitori, info, media ie
Grillikatos
1
Rantasaunat
5
Vesileppis Areena Sadonkorjuutori
Kalmalahti
© Mediamaps 2017
Museotie
5
ie nt
tie
Frisbeegolf
o lli Ka
Yleisurheilukenttä Jalkapallokenttä
Moukarinheitto
Harjutalo Juhla- ja pitopalvelu
ntie
Koripallo Jääkiekkokaukalo
4 5b
P et
ka ari
ikön Petä
Viitostie
Kalmalahdentie
Maanalainen HiihtoAreena
ko
rk
Minigolf
kä rin ka tu
Ki
Avantouinti
Villa Leppis
ie ant kol Vok
Lasten leikkipaikka
9
7
Lasten liikennepuisto
Matkailukeskus Unnukka
Kalmalahden taistelun muistomerkki
ka tu
8
2
e
tu
n t ie
ka in ar
rra Leppävi
ie Leppävirrant
5 jati
11
uja Notkok
12
10 Sa vo n
12 6
ev Ki
oo
Koirapuisto 600 m
Kirjasto Yleisöpäätteet
ie nt ha Ku
K
ok
e rinti rhu Ta
Kuopio 52 km
12
Konnuksen kanava-alue 7 km
ie lät
Susihaant ie
13
Teollisuustie
Puulajipuisto Laakku
ä Pyk
Rinnetie
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirta
Hotellimajoitus, ravintolat, kylpylä, hiihtoareena 3
Varkaus 24 km 1
Mansikkaharjun Lomakeskus
2
– Huvilat / mökit – Laavumökit – Caravanalue – Teltta-alueet – Rantasaunat – Grillikatos – Sosiaaliset tilat sis. pyykinpesu/kuivausrumpu
3
Sport & Spa Hotel Vesileppis
www.maaseutuparlamentti.fi Hyppytorni Matkailukeskus Unnukka – Iittala Outlet – Aku & Ada merkkivaateliike – Ravintola Unnukanranta – Matkailuinfo Sport & Spa Hotel Vesileppis – Kylpylä – Hiihtoareena – Hotelli & mökit – Kokous- ja ravintolapalvelut
KULJETUKSET
Maaseutuparlamentin osallistujille järjestetyt meno-paluukuljetukset rautatieasemalta ja lentokentältä sekä majoituskohteista Kuopiosta ja Varkaudesta saapuvat ja lähtevät Vesileppiksen bussialueelta. Nämä kuljetukset järjestetään ennakkovarausten perusteella. Kuljetukset hoitaa Mika Niskanen konsernin kuljetusyritykset. Autoissa Maaseutuparlamentin tunnus.
TAKSI LEPPÄVIRTA
Tilaukset p. +358 (0)17 106 422 - tilausosoitteet Vesileppiksessä: Areenan pääovi, Vokkolantie 1 C Sport&Spa Hotel Vesileppis pääovi, Vokkolantie 1 A Taksiasema on linja-autoasemalla: Kartanontie 8-10, 79100 Leppävirta
4
Jäähalli
8
Kotiseutumuseo
5
Vesileppis Areena – Liikunta-, kulttuurija messupalvelut – Keilahalli Vesileppis Bowling – Leppävirran Lääkäripalvelut
9
Kunnantalo / Matkailuinfo
10
Alko
11
Apteekki
5b 5c
6
Posti
7
Kirkko
Info
Teltta-alue
Veneen laskuluiska
Apteekki
Grillikota
Vierasvenelaituri
Roskakatos
Huoltoasema
Torimyynti
12
Päivittäistavaraliike
Nähtävyys
Kirkko
Pankkiautomaatti
13
Design Muru – Sisustuslasia, lahjatavaroita
Caravanalue
Uimaranta
Valaistut kuntopolut ja hiihtoladut
MOBIILILAITTEIDEN LATAUS
Lukollinen latauskaappi löytyy Areenasta. Siinä voi ladata helposti ja turvallisesti matkapuhelimia ja tabletteja.
LÖYTÖTAVARA
Tapahtuman aikana tiedustelut Areenan Infosta pääaulasta. Tavaroita säilytetään 2 viikkoa tapahtuman jälkeen ja niitä voi tiedustella p. 0400 703 213. Sen jälkeen arvotavara toimitetaan poliisiviranomaiselle.
OTTO-AUTOMAATTI
S-market Leppävirta, Savonkatu 43 Leppävirran Osuuspankki, Kievarinkatu 1
ENSIAPU
Tapahtumassa on ensiapupäivystys kaikkina päivinä. Kiireellisissä tapauksissa soitto yleiseen hätänumeroon 112 (pelastuslaitos, poliisi, ambulanssi). Hoitotason sairasauto päivystää Leppävirralla. Leppävirran terveysasema (käyntiosoite: Savonkatu 17, 79100 Leppävirta): ensiapu, kiireellinen hoito joka päivä klo 8–18 (la klo 10-18), p. 017 171 309. Yöpäivystys klo 18–08 Varkauden sairaala, Savontie 55, Varkaus, p. 017-579 5000 tai KYS yhteispäivystys, Kuopio, p. 017-174 500.