Page 1

SILVANETTI on uusi palvelu

n

s.12

Perjantai 17.12.2010

laajakaistan musta aukko

s.4

kihniรถn paja meni ranskaan

n Numero 10

s. 19


2

MAASEUTU 17.12.2010

Sertifioidut siemenet www.peltosiemen.fi

• Viljakasvit, useita lajikkeita • Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR • Kaikki nurmikasvit • KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat • MyÜs Luomu-siemenet

!

us Kysy tarjo

jps-mainos.fi

JUNTTILAN TILA

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

$..,9, Hautakivet ym. kivialan tyĂśt

(02) 648 075



   ^Ä‚ĆšÄ‚ÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚KLJŽŜĹŹĹ˝ĹśÄžÇ‡ĆŒĹ?ƚƚćŊćƉŽŚŊĂĹ?ŜĞŜĆ‰ĆľĆľÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚Ä‚ŚĂŜŏŏĹ?ǀĂĹŠÄ‚  ƉĂĹ?ĹŹÄ‚ĹŻĹŻĹ?Ć?Ĺ?ĹŻĹŻÄžÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚ĹŻÄ‚Ĺ?ƚŽŏĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄžƚŽĹ?ĹľĹ?ƚƚĂǀĂLJŚƚĹ?Ć‚dĹ˝Ĺ?ĹľĹ?ĂůƾĞĞžžĞŽŜ ^Ä‚ĆšÄ‚ĹŹĆľĹśĆšÄ‚Í˜sƾŽĆ?Ĺ?ƚƚĂĹ?ŜĞŜƚŽĹ?ĹľĹ?ƚƾĆ?ĹľÄ‡Ä‡ĆŒÄ‡ǀŽĹ?žĂůĂĹ?ƚŽŏĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄžŽŜŜŽĹ?Ĺś ϰϹϏϏϏDtŚ͕ĞůĹ?ϹϲĎŹĎŹĎŹĹšÄ‚ĹŹÄžÍ˛ĹľĎŻÍ˜

www.ak-kivi.fi

Dd^ EKD/^d:

K^dDD:,E</DDEZ'/WhhdZ/>/^/>d <K,d/>dÍ&#x2014; 

<Ä&#x201A;Ć?Ĺ˝Ĺ?ĹŻĹŻÄ&#x17E;Ć&#x2030;ĆľĹ?Ä&#x161;ĆľĆ&#x161;ŏƾƾĆ?Ĺ?ĹŹĹ˝Ĺ?Ä&#x161;Ä&#x17E;ĹśĹ&#x161;Ä&#x201A;ŏŏƾƾĆ&#x161;Ä&#x2021;Ĺ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ä&#x17E;Ć&#x161; EƾŽĆ&#x152;Ä&#x17E;ŜžÄ&#x17E;Ć&#x161;Ć?Ä&#x2021;ĹśĹ&#x161;Ĺ˝Ĺ?Ć&#x161;ŽŏŽĹ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ä&#x17E;Ć&#x161; WÄ&#x17E;ĹŻĆ&#x161;ŽͲĹŠÄ&#x201A;Ć&#x161;Ĺ?Ä&#x17E;ĹśĆ&#x152;Ä&#x17E;ƾŜÄ&#x201A;Ć&#x2030;ƾƾĆ?Ć&#x161;Ĺ˝ dŽŜĆ&#x161;Ć&#x161;Ĺ?ͲĹŠÄ&#x201A;Ć&#x2030;Ä&#x17E;ůůŽŜĆ&#x152;Ä&#x201A;Ĺ?Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĆľĆ?ĹŹĹ˝Ĺ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ä&#x161;Ä&#x17E;ĹśĆ&#x2030;ƾƾĆ?Ć&#x161;Ĺ˝

Seuraava Maaseutu ilmestyy 14.1.2011

<z^z>/^ :Wzz dZ:Kh^<K,d^d^/Í&#x160;



6LHPHQHWN\OY|LOOH



^dEZ'/Kz >Ä&#x201A;ĆľĆ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x201A;Ć&#x152;Ä&#x201A;ĹśĆ&#x161;Ä&#x201A;ĎłÍ&#x2022;hĹŻÇ&#x20AC;Ĺ?ĹŻÄ&#x201A;Í&#x2022;Ć&#x2030;Í&#x2DC;ĎŹĎ°ĎŹĎŹÍ´ϾϭϾĎŹĎ°Ď­

Ç Ç Ç Í&#x2DC;Ć?Ä&#x201A;Ć&#x161;Ä&#x201A;Ä&#x17E;ĹśÄ&#x17E;Ć&#x152;Ĺ?Ĺ?Ä&#x201A;Í&#x2DC;Ĩ Ĺ?

(GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\GlWDUMRXV .$//(3(572/$ S

Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021;

9LOMDW 1XUPLMDVHRNVHW +HUQHMDKlUNlSDSX 1XUPLNNR /DMLNHWLHWRDZZZWLODVLHPHQĂ&#x20AC;

.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDDW\|KXLSSXMD SXLQWLHQQHQYLOMRMD

6DPDNDOXVWRNXLQ YLOMDOOD

0RQLYXRWLQHQNDVYXVWR

+\YlNDQQDWWDYXXV

+\YlHVLNDVYL

1\WP\|VWRUMXQWD DLQHHWMRWNDWRLPLYDW

YlKHPPlQW\|WXQWHMD

SDUDQWDDPDDQUDNHQQHWWD YlKHQWllYLOMDQWDXWHMD

YLOMHO\ V X P L S -RVVR DD   W  V  R  Q  Q L NL 

 VRLWDUJ .MlOOEH

w w w.c a raway fi n l a n d . fi Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa NärpiÜssä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

Ulvilan kirjaston joulutervehdys


MAASEUTU 17.12.2010

Rehu rasitti luomuliha IN LUSTO/Jukka Silvast

Vuosi mukavasti

Porsastuotannosta Koskinasula Oy:ssä vastaava Martin Ylikännö myöntää kättelyssä, että sikabisnes on jo maailmanlaajuista. Heikko euro parantaa tanskalaisten mahdollisuuksia myydä lihaa EU:n ulkopuolelle, mikä taas vähentää halpaerien tuontipainetta meille kotimaahan. Kuluneesta vuodesta huittislainen sanoo, että kesästä lähtien rehun hinnan nousu on leikannut kannattavuutta. Ja porsaista on ylitarjontaa. – Tuotoksellisesti tämä vuosi on ollut meille kaikkien aikojen paras, mutta ei taloudellisesti, Ylikännö sanoo. Yritys tuo markkinoille 900 emakon kautta noin 24 000 porsasta. Yrittäjä laskee, että porsaan hintaan olisi pitänyt saada kymmenen euron korostus, jotta se olisi vastannut syksyistä kustannusten nousua. Ylikännö on myös sianlihantuottajana mukana, ja sanoo HK:n nostaneen syksyllä 10 sentillä kilolta hintaa, mutta rehukustannusten nousu olisi vaatinut kompensaationa 20–25 sentin korotuksen. Myös Atria ilmoitti maanantaina saaneensa hinnankorotusten pään auki kauppaketjuihin. – Paljonko tästä lohkeaa sitten tuottajalle, ja meneekö siitä paljon Atrian tuloksen korjaamiseen, Ylikännö kysyy. – Isoa peliä tämä on, ja odotukset ovat taas suuret vuodenvaihteen jälkeen.

Kosti Tenho Tenhon luomutilalta Ulvilan Kullaalta uskaltaa sanoa, että luomuliha on lyönyt itsensä läpi markkinoille. Kauan kuluttajien asennemuutos silti kesti, mutta muutos oli lopulta nopea. Kuluneen vuoden hän sanoo menneen mukavasti. – Ei voi valittaa. Oli erilainen kesä, keväällä sateli, ja sitten tuli pitkä lämmin ja kuiva kausi. Luomurehukasveillekin siitä oli etua. Juuret menivät syvälle, kasvit sitoivat typpeä, ja sato oli hyvä. Luomutilalla ravinteet kiertävät, osa vain lähtee lihana kuluttajille. – Olemme rehun osalta omavaraisia, kuin suljetussa taloudessa. Ja olisihan luomurehun osto tällä alueella kohtuullisen arvosta. Otamme vain luomukivennäistä. Tyytyväinen Tenho laskeskelee, että he tuottavat noin tuhannelle perheelle pihvilihat ja karitsaa. – Meiltä ei ehdi mennä lihaa kauppoihin lainkaan.

Apulanta vain kallistuu – Ei apulannan hinta voi tästä enää nousta, sitten sitä ei kukaan enää osta, puhisee lypsykarjatilaa pyörittävä Katri Porola Kokemäeltä. Porola ei puolella sanalla kehu vuotta 2010, vaan muistuttaa tutusta asetelmasta – kustannusnousu painaa päälle. – Yleensä ostamme lannoitteet syksyllä, nyt emme. Panttaan ostoja ensi vuodelle kunnes näen, mihin hinta kehittyy. – Vai lannoitetaanko ensi kesänä vain lietteellä, hän aprikoi. Maatalousyrityksen robottinavetassa on puolensataa lypsävää. Vuosi hänen mukaansa näytti, etteivät menot saa enää ainakaan nousta. Hän linjaa, että omilla rehuilla pitäisi ruokkia karja mahdollisimman pitkälle. – Ja täytyy vain luottaa siihen, että suomalaiset joisivat suomalaista maitoa. Aivan tarkalleen Satamaidon sopimustuottaja ei osaa juuri ennen tilinpäätöstä sanoa, mitä keskimäärin maitolitrasta on saanut. – Ei tulopuolella ainakaan nousua ole ollut.

3

Tässä numerossa

lasten kanssa kuusta hakemassa ■ Lapsiperheet ovat innostuneita lähtemään järjestetyille kuusenhakumatkoille. ■ SIVU 9

”Panttaan ostoja ensi vuodelle kunnes näen, mihin hinta kehittyy.”

Sokeri helpolla Myös sokerijuurikkaan viljelijä Markku Koskela Ulvilasta vaikuttaa tyytyväiselle kasvukauteen. Jos ei aivan huippusatoa tullut, mikä nähtiin heti keväällä, sadonkorjuu oli poikkeuksellisen helppoa olosuhteiden vuoksi. Koskela sanoo juurikkaan kestävän sään muutoksia ja kuivuutta

Joulutähden hyvinvointi näkyy lehdistä ■ MaaseutuLustossa nyt lyhyt oppimäärä, miten jou-

lutähteä kannattaa hoitaa.

Paljonko tästä lohkeaa sitten tuottajalle?

■ SIVU 11

Ponia oppimaan paljon paremmin kuin muut viljelykasvit. – Yksi helpommista syksyistä. Pilaantumisenkaan kannalta ei ollut ongelmia. Kulut olivat pieniä. Suomessa on noin 1 000 juurikkaanviljelijää ja yksi tehdas. Asetelma ei ole niin turvallinen, että Koskela lupaisi pysytellä juurikaspuolella automaattisesti. Suuruuden ekonomia tuo mukanaan kalliita koneinvestointeja. Koskela heittää ilmaan, kannattaako viljelijöiden taloudellisesti lopultakaan pitäytyä kiltisti annetuissa kiintiöissä, sillä Suomen sokeriomavaraisuus voisi olla suurempikin kuin tänään. Hän kyseenalaistaa myös parhaan sokerilaadun taloudellisuuden. – Toisaalta Suomessa on myös opittu prosessi, joka tuottaa tietynlaista, puhdasta ja kirkasta sokeria. Voisimme miettiä, onko huippulaatuisen tuottaminen välttämätöntä.

■ Porin raviradallakin alkavat poneista kiinnostu-

neiden kerhoillat.

”Meiltä ei ehdi mennä lihaa kauppoihin lainkaan.”

■ SIVU 8

Läheltä pöytään ■ Ruuan ammattilainen Sirkkaleena Saarinen haluaa

leimautua tiukasti lähiruokaan. ■ SIVU 5


n Perjantaina 17.12.2010

Pääkirjoitus

Elintarvikeketjun tuotto ei jakaudu tasaisesti

S

uomalainen joulupöytä rakentuu itsestään selvästi kotimaisten elintarvikkeiden Tuottaja on pitkän elintarvikevaraan. Kuluttajakaan ei helposti ymmär- ketjun heikoin lenkki ja alalla rä, miten maataloustuottajat ovat viimeivoidaan osin puhua jopa kanset vuodet ottaneet tulonsa selkänahastaan ja kovista investoinneista, joiden ansios- nattavuuskriisistä. ta alan tuottavuus on tehostunut EU-jäsenyyden aikana huimasti. Tilakoot ja eläinmäärät ovat kasvaneet, uusia investointia on tehty niin tuotanto- ki ja alalla voidaan osin puhua jopa kannattavuusrakenteisiin, peltoihin kuin koneisiinkin. kriisistä. Käsitys siitä, että alan tulevaisuus ratkaistaan jatkossa vähemmän tukineuvottelupöydissä Tuottaja on pitkän elintarvikeketjun heikoin lenk- ja enemmän markkinoilla, vahvistuu koko ajan.

Kun koko ketjun kohonneita tuotantokustannuksia ei ole kyetty siirtämään kuluttajahintoihin, niin elintarvikeketjun suurin joustaja on ollut tuottaja. Parhaiten on pärjännyt kauppa, jolla on hintaneuvotteluissa vahvin asema. Koko alan kannalta paras tilanne olisi, jos pitkän ketjun kaikki osat – tuottajasta, elintarviketeollisuuden kautta kauppaan – voisivat toimia kannattavasti. Se on myös kuluttajan etu ja pitkällä aikavälillä varmin tae, että Suomessa voidaan tuottaa jatkossakin laadukkaita elintarvikkeita.

KOLUMNI n Viveka Lanne

Laajakaistaan vauhtia Television katselu ja monet palvelut edellyttävät tulevaisuudessa laajakaistaa joka kotiin. Valtioneuvoston käynnistämä Laajakaista kaikille -hanke tavoittelee koko Suomeen varmatoimisia, nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Valokuituverkossa pystytään tarjoamaan vuosikymmenien ajan huippunopeita, toimintavarmoja ja luotettavia yhteyksiä. Ne ovat merkittävässä asemassa alueiden kilpailukykyä, saavutettavuutta ja ihmisten välistä tasavertaisuutta arvioitaessa. Toistaiseksi hankkeen eteneminen on ollut hidasta. Satakunnassa on noin 4 000 kotia ilman laajakaistaa. Nopeiden yhteyksien turvaaminen haja-asutusalueella tarjoaisi yhdenvertaiset mahdollisuudet ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan asuinpaikasta riippumatta. Yksittäisille ihmisille nopea yhteys tarjoaa parantuneen Internet-yhteyden lisäksi uusia palveluja, laajakaista ja teräväpiirto tv:n, verkossa olevan “digiboxin” käytön, videopuhelut, elokuvavuokrauksen, ym. Satakunnassa ilman laajakaistaa oli syksyllä

SITAATTI “Tosiaankin, arvoisa maabrändivaltuuskunta olisi voinut lisätä Suomelle vielä yhden tehtävän: kansalaisten metsänomistajuus kunniaan.” PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne blogissaan 13.12.

2010 noin 4 000 vakituista asuntoa ja 1 060 yritystä. Tavoitteena vuoden 2015 loppuun mennessä on, että 99 prosenttia vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuiturunkoverkosta. Käyttäjä maksaa liittymismaksut enintään kahden kilometrin verkkoyhteyden rakentamisesta ja liittymän käytöstä aiheutuvat normaalit kuukausimaksut. Kahden kilometrin matka saattaa silti tarkoittaa kotitaloudelle yli 10 000 euron kuluja, joten kotitalousvähennyksen hyväksyminen laajakaistan rakennuttamiseen myös oman tontin ulkopuolella toisi merkittävää helpotusta kotitalouksien lopullisiin kustannuksiin. Laajakaistan rakennuttaminen kangertelee pahasti. Laajakaistan toteutuksessa on ilmennyt kaksi isoa ongelmaa. Toisaalta maakunnille korvamerkityn valtion rahoituksen loppuminen niillä alueilla, joihin teleoperaattorit ovat osoittaneet kiinnostusta julkisen tuen hakumenettelyssä, ja toisaalta hakemusten saaminen kaikille alueille.

Julkisesta tuesta huolimatta operaattoreita ei kiinnosta laajakaistan rakentaminen, koska ne eivät näe toimintaa kannattavana. Jollain alueilla esimerkiksi Keski- ja Itä Suomessa ongelmaan on vastattu kuntaomistukseen tai niiden vahvaan tukeen perustuvilla osuuskunnilla tai yhtiöillä. Siinäkin riskinä ovat korkeat kunnan kustannukset ja toiminnan pyörittäminen; myynti, markkinointi, asiakaspalvelu, ylläpito ja huolto. Satakunnassa ongelma on koskettanut melkein kaikkia tuen piirissä olevia alueita. Syyskuussa päättyneessä haussa vain Pomarkun kunnan alueelle tuli operaattorin tarjous. Satakunnassa laajakaistan toteutuksessa ensimmäisessä vaiheessa prioriteettialueena on Pohjois-Satakunta. Pilottikuntana on ollut Karvia, jossa operaattorina on Suupohjan seutuverkko. Muualla Pohjois-Satakunnassa viritellään laajakaistan toteutusta kuntayhteistyönä itsenäisesti tai alueella jo toimivan operaattorin kanssa. Seuraavassa vaiheessa laajakaistaa edistetään eteläiseen Satakuntaan, jossa suu-

PANTSEN KUPPILA ALUEELLAONOLLUT MURTOAALTO

TiYTYYVARMISTAA

ETTiARVOESINEEMME OVATTURVASSA



rin yksittäinen alue ilman yhteyksiä on Eurassa. Tavoitteen mukainen laajakaistaverkko yhteys maksaisi Satakunnassa noin 15 miljoonaa. Valtion rahaa Satakuntaan on varattu 1,8 miljoonaa euroa. Valtion näkemyksen mukaan rahoitukseen osallistuvat lisäksi kunnat ja operaattorit. Kunnat ovat eri maksuluokissa, on 8, 22 ja 33 prosentin kuntia. Maaseutuohjelman rahoitusta on mahdollista käyttää laajakaistan rakentamiseen 22 prosentin kunnissa. Lisää tietoa laajakaistahankkeesta ja kuntien tilanteesta saat liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta. Satakunnan osalta kuntakohtaista suunnitelmia löytyy Satakuntaliiton kotisivulta, satakuntaliitto.fi.

Viveka Lanne aluekehitysasiantuntija Satakuntaliitto


MAASEUTU 17.12.2010

Satakuntalainen luonto on aarreaitta LUSTO/ Vesa-Pekka Järvelä

52-vuotias Jukka Luojukoski on kulkenut pitkän tien nuoruuden kokkiopinnoista A.Ahlströmin keittiömestariksi. Luojukosken juuret ovat Harjavallassa. Sieltä löytyvät myös ensimmäiset muistot joulun ruokailuista. – Silloin oli lupa syödä koko yön. Jouluruokia nautittiin paljon pidempään kuin nykyisin, ne pysyivät ruokalistalla aina loppiaiseen asti. Tarjolla oli perinteisiä jouluherkkuja, kinkun lisäksi erilasia laatikoita, rasvasilliä, täytettyä uunihaukea ja muita satakuntalaisen pitopöydän antimia, joulunsa tänäänkin riisipuurolla aloittava Luojukoski muistelee. Pöytään saapuivat myös odotetut tanskalaiset omenat ja vähemmän kaivattu lipeäkala. – Erityisesti mieleen on jäänyt jo valikoimista poistunut sinihomeinen Jalojuusto.

Työ opettaa Jo lapsuudessa kipinän ruuanlaittoon saanut Luojukoski lähti jo nuorena etsimään elantoa kokin ammatista. Kaikkiaan pitkän linjan ravintola-alan ammattilaisella on takana alan koulutusta kahdeksan värikästä vuotta.

Tarjoile sitä, mikä sopii tilanteeseen. – Suurimman osan työurastani olen ollut erilaisissa projektitehtävissä. Koulutukseni on alkujaan suuntautunut keittiöön, jonka jälkeen olen suorittanut esimies– ja johtamiskoulutuksia. Juuri käytännön työ on kuitenkin se, joka opettaa parhaiten. Siinä pyrin olemaan kiinni lähes päivittäin.

Kansainvälisyyttä Luojukoski valmistui kokiksi vuonna 1974 ja tie vei jo varhain merille. Kesät vierähtivät matkustajalaivoilla ja talvet rahtialuksilla. Kuuden vuoden aikana tutuksi tulivat niin Intian valtameri, Biskajanlahti, Afrikka kuin Karibiakin. – Aika monet joulutkin on tullut vietettyä 30 asteen helteessä. Ruoka oli silloinkin tärkeässä roolissa, kun kuumiin olosuhteisiin rakennettiin suomalaista joulutunnelmaa. Yllättävän hyvin se onnistuikin. Vuodesta 1984 alkaen kotimaisemissa kokkaillut keittiömestari on vuosien varrella valmistanut suomalaisia antimia myös muun muassa Lissabonissa maailmannäyttelyssä sekä tutus-

Keittiömestari Jari Lampioja (ed.) on yksi tärkeistä Jukka Luojukosken tiimiläisistä. Sekä Noormarkun että Kauttuan Klubeilla ahertava Luojukoski korostaa yhteistyön merkitystä.

tunut ravintolatoimintaan ympäri Eurooppaa. Kokkailukokemusten joukossa ovat myös Linnan juhlat ja Ruotsin kuninkaallisten kestitseminen Noormarkussa. – Ohjenuoranani on aina – tarjoile sitä, mikä sopii tilanteeseen.

Kotiruokaa Luojukosken mukaan ei-

nekset ja pakastevihannekset mukanaan tuoneella 80luvulla ruokakulttuurin tila oli huolestuttava. Suomalaisten arkea kurjistanut lama muutti kuitenkin suunnan – Sen syytä oli, ainakin osittain, että kunnon suomalainen perusruoka nousi jälleen arvoonsa. Valmisruokien käyttö väheni ja kotimaisen ruuan arvostus kohosi. Nyt suomalaista

ruokaa voi ylpeänä esitellä myös tänne saapuville vieraille ja viedä ujostelematta myös ulkomaille.

Satakuntalaisuutta Tarkasti kansainvälisiä ruokatrendejä seuraava Luojukoski arvostaa tänäkin päivänä ennen muuta maanläheistä talonpoikaiskeittiötä. – Siinä yhdistyvät van-

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! ULVILA

5

EURAJOKI

ha suomalainen, venäläinen ja ranskalainen ruokakulttuuri. Kaiken perustana ovat luonnollisesti tuoreet, mieluiten lähituottajilta saatava raaka-aineet. Satakuntalainen luonto kaloineen, sienineen marjoineen ja riistoineen on todellinen aarreaitta.


6

MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Hyvรครค Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! PORI

SIIKAINEN

HONKAJOKI

HONKAJOEN OSUUSPANKKI

Jร„MIJร„RVI

Puhtaasti maistuva

NAKKILA HUITTINEN

PUNKALAIDUN

KIIKOINEN           

VAMPULA


MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

7

EL K

MAASEU N TU

EL K N MA AS EUTU INFO

Masva-hanke tukee yrittäjyyttä

Sirkkaleena Saarinen keskittyy alusta saakka itse tehdyn ns. lähiruuan tekoon. Myös talvella käytetyt vihannekset ovat kotimaisia.

Ruoka vei mennessään LUSTO/Jukka Silvast

Lavialainen Sirkkaleena Saarinen myöntää olevansa hieman yllättynyt itsekin, millaiseen vauhtiin hän on päässyt yrityksensä kanssa. Samalla viimeisen vuoden aikana on kirkastunut, että hän keskittyy ruuantekoon. – Aluksi laitoin ruokaa ja siivosin sekä järjestin juhlapalveluja, joka oli lähellä sydäntä. Viimeisen vuoden aikana ajatus on sikäli heittänyt häränpyllyä, että nyt keskityn vain ruokapuoleen. Entisessä elämässään hän vaikutti muun muassa elintarviketeollisuuden markkinoinnissa. Taustatukea antaa aviomies, kokki koulutukseltaan. Saarinen myöntää, että hän lähti liikkeelle

miehensä innostamana. Siitä on aikaa nyt viitisen vuotta. – Nuorena minulla oli haaveena pito- ja juhlapalvelu. Ammattikokemuksen perusteella yrittäjyyteen ryhtyminen oli tietyllä tavalla helppoa, kun olin riittävän vahva aloittamaan sen. Suhtauduin asioihin kriittisesti. Olen myös nähnyt oravanpyörän, mutta tekipä sitten mitä tahansa, siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Saarisen yritys Apusiskot Ky työllistää yrittäjän lisäksi yhden henkilön. Keittiö tuottaa valmisruokia kotiin vietäväksi sekä luonasruokaa syötäväksi paikanpäällä. Lisäksi hän hoitaa juhliin ruokapuolen palvelut. – Toiveena on tietysti, että voi-

PLUS

Sose menee kaupaksi LUSTO/Jukka Silvast

Tiistaina Apusiskot Ky:n keittiömyymälässä asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin. Etenkin riistakeittoa siirtyi asiakkaan astioihin. – Erikoista, että suurin menekki on ollut laajemmin perunasoseella. Kuluttajan mieli on oikukas. Viime syksynä päätimme myös, että aina aukio-olopäivinä pitää olla keittoa tarjolla, Sirkkaleena Saarinen kertoo. Isona linjana on ollut valmistaa pitkiä kypsennysaikoja vaativia ruokia, kuten laatikoita ja lihapaistoksia. – Niitä 1–2 hengen talouksien ei yksinkertaisesti kannata valmistaa itse. Mitä 300 gramman lihanpalasta saa uunipaistina, Saarinen miettii itsekin. Joulunalusviikkojen ennakkoon kysytyin ruoka liittyy laatikoihin, joita syntyy jouluksi tilauksesta. Sen sijaan joulukinkkujen paistoa rajoittaa uunikapasiteetin rajallisuus. Laatikot vievät paistotilan.

Tietysti markkinointi on tärkeää, mutta puskaradio on merkittävä väline. simme laajentaa ja työllistää lisää. Ei tällä varmaan rikastu, mutta olisi hienoa pystyä työllistämään näin pienellä paikkakunnalla ihmisiä, jotta nuoret pysyisivät paikkakunnalla asumassa.

Lähimarkkinat kiinnostavat Tilanne on erilainen kuin kaupungeissa – ehkä onnekaskin. Lavia on 2 200 asukkaan maalaispitäjä itäisessä Satakunnassa Pirkanmaan rajalla, eikä palvelun tarjoajia ole liikaa. – Tästä on Poriin vain 50 kilometriä, Kiikoisiin 20, Kankaanpäähän 30, yrittäjä luettelee etäisyyksiä. Markkina-alue on haettu siis kotikuntaa kauempaa. – En ajattele, että alueena olisi Suomi, mutta Laviaa enemmän. Siten saa menekkiä tuotteille. – Ja on käynyt tuuri. Tietysti markkinointi on tärkeää, mutta puskaradio on merkittävä väline. Jos ihminen kokee saavansa hyvää, niin ei sen voimaa vaan mikään voita. Joskus kiireisinä vuoden jaksoina tulee aivan uusia kyselijöitä, kuin vahingossa. Sirkkaleena Saarinen on mukana ProAgrian yrityshankkees-

sa. Syksyllä 2009 hän mietti, panostetaanko yritykseen enemmän. ProAgria astui kuvaan mukaan. – Sijoitimme kuljetuskalustoon, eli autoon ja lämpö- ja kylmäastioihin. Myös keittiöön hankimme uunia ja vaakaa. Projekti jatkuu vielä vuoden. Saarinen puhuu jopa 250 hengen pitojen järjestämiskyvystä. Lavian kunnassa saa investointeihin Maaseuturahaston Leaderrahaa verottomasta osuudesta 35 prosenttia. – Ilman avustuksia olisin investoinut hieman rauhallisemmassa tahdissa. Keskustelut ProAgrian kanssa rohkaisevat, vaikka ensin hankinnat on maksetta-

Maaseudun Asiakasvastaava, MASVA-hankkeen, tavoitteena on tukea Satakunnan maaseutualueiden yrittäjyyttä mm. tarjoamalla pienyrittäjille maksutonta yritysneuvontaa. ProAgria Satakunnan yritysneuvojat auttavat tiedonhaussa, selvittävät rahoitusmahdollisuuksia sekä arvioivat suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta ja riskejä. Lisäksi tavoitteena on kerätä ja välittää tietoa maaseutualueiden yritysten kouluttamis- ja kehittämistarpeista sekä järjestää erilaisia teemapäiviä ja tiedotustilaisuuksia. ProAgria Satakunta toimii tiiviissä yhteistyössä muiden paikallisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. Apusiskot Ky:n kanssa Riitta Seppälä kävi läpi laajentumis- ja kehittämissuunnitelmia; talousinvestointi- ja rahoitussuunnittelu liittyen kone- ja laitehankintoihin sekä uuden työntekijän palkaamiseen, liiketoiminnan muu suunnittelu, tilinpäätös-ja välitilinpäätösanalysointi.

vasta omasta pussista. – On myös hyvä, että ulkopuolinen neuvontajärjestö katsoo ja antaa vinkkejä. Sirkkaleena Saarinen nauttii luonnosta Laviassa, siis viihtyy kaikkineen. – Minulla on nuori koira, hiihdän ja uin avannossa. Niitä löytyy täältä. Olen asunut kaupungissakin, ja tiedän mitä sieltä löytyy.

INFO Riitta Seppälä Yrityskehityspäällikkö, ProAgria Satakunta Tehtävät: ■ pk-yritysten (pääosin alle 10 henkilöä työllistävät) liiketoiminnan neuvonta ja kehittäminen, konsultointialueena Satakunnan lisäksi periaatteessa myös muu Suomi. Käytännössä toiminta Satakunnassa, Porista etelään. Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnilla omat neuvojat, mutta osin toimitaan ristiin yrityksen tarpeista ja toimialasta riippuen. ■ yritysneuvojien ja pienyrittäjien koulutus, mm. tulosanalyysiin ja taloussuunnitteluun sekä muuhun liikkeenjohtoon ja rahoitukseen liittyvät asiat ■ ProAgria Satakunnan yrityskonsultoinnin kehittäminen ja yritysneuvonnan tiimivetäjä Erityisosaamisalueet ■ liiketoiminnan strateginen suunnittelu ■ talous- ja rahoitussuunnittelu, talousanalyysit ■ yhtiömuodot ■ yritys- ja hankerahoitus


8

MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Ponin hoito-oppia kerhosta

Pienet ponit kiinnostavat ja sykähdyttävät lapsia melkein poikkeuksetta. Ponin elämään ja sen hoitoon ei silti moni pääse tutustumaan. Suomen Hippoksen ja Länsi-Suomen raviratojen nuorisovastaavien yhteishankkeessa on nyt ideoitu ponikerho madaltamaan pienten lasten kynnystä päästä mukaan ponien ja

hevosten maailmaan.

Parin viikon välein Ponikerho kokoontuu noin kahden viikon välein Forssan, Kokemäen, Porin, Tampereen sekä Turun raviratojen tiloissa. Jokaiselle kerralle on mielenkiintoista ohjelmaa ponin hoitoon kuten harjaamiseen, ruokintaan, talutukseen ja

kavioiden puhdistamiseen liittyen. Lisäksi kerhossa tehdään oma keppihevonen ja keväällä kokoontumiset päätetään merkkisuoritukseen ja keppihevosnäyttelyyn. Kerho on suunnattu yli kuusivuotiaille lapsille. Kerhon tarkoitus on antaa lapsille mahdollisuus tutustua eläimiin mukavan yhteisen kerhotoiminnan

kautta, mutta myös opettaa, että eläimen hoito on vastuullista puuhaa. Ponikerhon ideana on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua ponien maailmaan turvallisessa ympäristössä. – Muutkin Suomen raviradat ovat olleet kiinnostuneita kerhoideasta, joten toivon, että tästä tulee konsepti, iloitsee Lännen rato-

jen nuorisovastaava Sanna Nyssönen. Suomen Hippoksen nuorisotoiminnasta vastaavan Elina Hirvosen tavoitteena on myös saada uusia harrastajia raviponien pariin. – Poniraviurheilu on yhtä hieno harrastus kuin ratsastuskin, mutta harva alan ulkopuolinen tietää, miten päästä mukaan, Hirvonen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! HARJAVALTA

SÄKYLÄ

Harjavallan Sairaankuljetus Oy

KANKAANPÄÄ

PANELIA

KARVIA

LAVIA SÄKYLÄ

LAVIA

kertoo. Ponikerho starttaa: lauantaina 29.1. Forssassa ja Tampereella, ja sunnuntaina 30.1. Kokemäellä, Porissa ja Turussa. Ilmoittautumiset ma 17.1.2011 mennessä, Sanna Nyyssönen, sanna.nyyssonen@turunhippos.fi, puh. 0400 616523


MAASEUTU

metsä

17.12.2010

9

Kotimainen metsäkuusi on edelleen suosituin valinta. Kuusenhakuretki suuntautuu yhä useammin suoraan viljelmälle, joille järjestetään myös ohjattuja retkiä.

Kotimainen kuusi

pitää pintansa joulupuunakin Matti Kari

Kotimainen kuusi pärjää edelleen hienosti joulupuumarkkinoilla. Tuontipuut eivät ole sitä horjuttaneet. Kuusiviljelmien myötä kotimainenkin tarjonta on monipuolistunut. Nyt voi lähteä vaikka järjestetylle kuusenhakuretkelle hevoskyydillä.

Kauppaa ensilumesta lähtien Joulupuuseuran puheenjohtaja Hanna Holman mukaan aikainen talvi näkyy myös aikaisin virinneessä kuusikaupassa. –Kun lumi tulee maahaan, alkavat myös joulukuusivaraukset. Niinpä aikainen talvi tasaa sesonkia. Suomalainen kuusi kuulu niin kiinteästi jouluperinteisiin, että se on edelleen selkeästi suosituin. –Tuontikuusien lisääntynyt tarjonta on pakottanut myös kuusiviljelijöiden laajentamaan valikoimaa. Kotimaisen kuusen suosiota tuontipuut eivät kuitenkaan horjuta, mutta viljeltyjen kuusten osuus on lisääntynyt, Holma kertoo. Enää ei kuusta osteta vain kaup-

pareissun ohella parkkipaikalta. Suosiota ovat lisänneet järjestetyt kuusenhakuretket. – Lapsiperheille suunnatut retket ovat olleet suosittuja tapahtumia. Onhan hienoa ja lapsille ikimuistoista lähteä perheen kanssa yhteiselle kuusenhakuretkelle vielä vaikka hevoskyydillä. Tällaisille tapahtumille on kysyntää erityisesti kaupunkien läheisyydessä, kertoo Holma. Holman mukaan viljeltyjen joulupuiden menekki kasvaa. Joulukuusen ostajat ovat entistä laatutietoisempia. Tämä on lisännyt viljeltyjen joulupuiden suosiota ja uusia kasvattajia alalle mahtuu lisää. Toki metsistäkin sopivia kuusia löytyy, mutta koneellisen puunkorjuun myötä latvakuuset ovat harvassa.

Persoonallisuus ratkaisee Joulupuuseuran puheenjohtaja myöntää olevansa itsekin vaativa joulukuusen valinnassa. – Oman kuusen ei tarvitse olla täysin tasainen, mutta jotain persoonallista siinä pitää olla. Etsi sopivaa puuta pitkään. Pidän serbiankuusesta, sillä se muistuttaa

Lapsiperheille suunnatut retket ovat olleet suosittuja tapahtumia. kotimaista kuusta, mutta hopeanhohtoiset neulaset antavat siihen hienon säväyksen. Se myös kestää kulutusta, sillä joulun aikaan kuusen ympärillä on käy melkoinen huiske.

Hitaasti sulaksi Jotta kuusi säilyttää neulasensa koko joulunajan, on yksi hoitovaihe ylitse muiden. – Tärkeintä on sulattaa kuusi hitaasti ja huolehtia, että vettä on tässä vaiheessa riittävästi. Puun pitäisi sulaa hitaasti muutama vuorokausi viileässä tilassa. Näin herää riittävän hitaasti ja pitää neulasensa pidempään. Aina kuitenkin puiden kestävyydessä on eroja.

Kuusen hoito-ohjeet Kaataminen Joulukuusen saa kaataa aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua. Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa. Kuljetus Kuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin/pakkausverkkoon. Sulatus Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Jalkaan asetus Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti. Älä poista kuorta sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Hoito sisätiloissa Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä. Lähde: Joulupuuseura ry


10

MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Maatilan joulu tuotteistettiin 20 vuotta sitten Leena Roskala

Noin 25 pientä lasta ja yhdeksän pitkää aikuista laulavat silmät kirkkaina laulua joulupukille Koivuniemen Herran MuuMaa-kotieläintarhalla Merikarvialla. Värikkäisiin toppahaalareihin sonnustanut ryhmä on perhepäivähoidon väkeä Porista. He tutustuvat maatilan jouluun. Rohkeimmat pienokaiset lypsävät lehmän ja juottavat maidon porsaille, arimmatkin uskaltavat silittää chinchillaa, suloista ja eksoottista karvapalloa.

Kiireinen joulukuu Sirkkaliisa ja Markku Koivuniemi eli tuttavallisemmin Sirkkis ja Make saivat 20 vuotta sitten 10 000 markan tuen matkailun kehit-

tämishankkeeseen. Kehitystyön hedelmiä korjataan yhä edelleen. – Saimme avustuksen joulun tuotteistamiseen. Se oli silloin uusi juttu. Nykyinen joulutuotteemme ei ole paljoakaan siitä muuttunut, vaikka kehitystä onkin tapahtunut. Toivottavasti ainakin, MuuMaa-kotieläintarhan emäntä Sirkkaliisa ”Sirkkis” Koivuniemi naurahtaa. MuuMaan tämän vuoden joulusesonki aloittaa kotieläintarhan 20-vuotisjuhlallisuudet. Maatilan jouluiset ihmeet avautuivat ensimmäistä kertaa yleisölle itsenäisyyspäivän aikoihin. Tähän saakka niihin ovat saaneet tutustua vain ryhmämatkailijat. – Silloin 20 vuotta sitten ryhmiä oli vähemmän. Makekin ehti käydä Porissa muissa töissä. Nyt meil-

Joulupukilla on muistiinpanonsa, myös pikku Helmistä.

lä on joulukuussa 22 ryhmää. Kauimmaiset tulevat Uudestakaupungista, Sirkkis-emäntä kertoo ja rientää ohjaamaan päivän toisen ryhmän seuraavalle etapille.

Rooli vaihtuu Koivulan ryhmäperhepäivähoidon porukan ohjelmassa on seuraavaksi vä-

hän tonttuilua. Harjoittelija Katri avustaa ruokailussa. Katri harjoittelee tonttuna ja enkelinä olemista. Huomenna hänet tapaa kahvila Landepaukusta. – Ruokailun jälkeen vuorossa on rekiajelua sekä traktorikyytiä. Välillä annetaan ruokaa vuohelle ja kerätään kananmunia. Eläimiä on laidasta laitaan. Ihan aluksi meillä oli vain

Make-isäntä rekiretkellä. Porin perhepäivähoidon ohjaaja Terttu Pääkkönen hyppäisi jalaksille.

lampaita ennen varsinaisen maaseutumatkailu- ja kotieläintilan perustamis-

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! KÖYLIÖ

LAPPI

Meijeritie 2 27230 Lappi Puh. & Fax (02) 826 0142

UOTILAN SIVUAPTEEKKI Kentäntie 2 26510 Rauma Puh. & Fax (02) 824 0013

ta, MuuMaan emäntä luettelee.


MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

11

Joulutähdet palkitsevat huolellisen hoitajan Tuuhea, vihreä lehdistö, terhakan värikkäät ylälehdet ja vankka juuristo ovat hyvinvoivan joulutähden tunnusmerkkejä. Hyväkuntoisella joulutähdellä on erinomaiset mahdollisuudet säilyttää hehkuva kauneutensa myös joulunpyhien ylitse. Riippuvat, kalvakat lehdet toisaalta kertovat, että joulutähdellä ei kaikki ole hyvin. Ongelmat ovat voineet syntyä kotona tai joskus jopa ennen sitä.

Lehdet kertovat Jos joulutähden lehdet muuttuvat kellertäviksi ja putoavat, se kertoo kasvin juuriston vaurioituneen. Juuristo-ongelmien yleisimmät syyt ovat liiallinen kosteus tai viileys. Trooppisena kasvina joulutähti pitää alle 15 asteen lämpötiloista yhtä vähän kuin runsaasta kastelustakin. Tästä syystä joulutähti tulisikin pakata hyvin kotimatkaa varten, eikä sitä saisi kuljettaa viileässä pitkää aikaa. Marketin itsepalve-

lupisteestä ostettu joulutähti pitää muistaa kääriä kunnolla – ostoskärryissä kymmenen asteen lämmössä autolle kuljetettu komeakin joulutähti on varmasti tuhon oma. Kotona joulutähti pitää 15–22 asteen lämpötilasta. Sitä kannattaa kastella noin joka toinen päivä. Kaikki aluslautaselle valunut vesi kaadetaan heti pois, ettei ruukkumulta kostuisi liikaa.

Vetoa tai paahdetta Jos joulutähden edelleen vihreät alalehdet alkavat putoilla, syynä voi olla kasvin altistuminen vedolle tai lämmityslaitteesta purkautuvalle kuivalle ja lämpimälle ilmalle. Joulutähti kannattaakin sijoittaa kauaksi tuuletusikkunasta, lämpöpatterin paahteesta tai takan läheisyydestä. Vedoton paikka valoisalla ikkunalla sopii joulutähdelle hyvin. Jos joulutähden lehdet ovat jo alkaneet karista ja tyvi näyttää kaljulta, mi-

Tarkista vielä, ettei ruukkumulta ole litisevän märkää tai rutikuivaa. tään ei enää ole tehtävissä. Pudonneiden lehtien tilalle ei kasva uusia, joten parasta on hankkia uusi, vielä vetreässä kunnossa oleva joulutähti.

Joulutähti selviää kuitenkin lyhyistä kuivuuskausista paljon jatkuvaa märkyyttä paremmin. Kasvin kuivahdettua uusintakastelu riittää yleensä elvyttämään kasvin. Joulutähti ei tarvitse kukinta-aikanaan lannoitusta. Jos joulutähteä haluaa kasvattaa viherkasvina myöhemmin keväällä, sitä kannattaa lannoittaa säännöllisesti. Ravinteiden puute näkyy lehdenreunojen ruskettumisena.

Ruskealla syynsä

Tarkista aina laatu

Jos joulutähden ruukkumulta kuivahtaa, kasvi reagoi pudottamalla lehtiään. Tämä perustuu siihen, että kasvi yrittää vähentää haihduttavaa lehtipinta-alaansa.

Joskus voi käydä niin, että lämpimässä ja hyvin pakattuna kotiin kuljetettu ja kotona ohjeiden mukaan huolellisesti hoidettu joulutähti pudottaa kaikesta huoli-

matta lehtiään pari päivää ostamisensa jälkeen. Lehtien karistelu tällaisessa ta-

Joulutähti kannattaakin sijoittaa kauaksi tuuletusikkunasta. pauksessa vihjaa, että kasvin kuljetus- tai säilytysolosuhteet ennen ostohetkeä eivät ole olleet parhaat mahdolliset. Saat joulutähdestä pitkäaikaisimman ilon, kun tarkistat kasvin ennen ostohetkeä huolellisesti. Jos lehdet ovat paksut, värittyneiden ylälehtien keskellä

olevat kukat ovat tallella ja kasvi on ylipäänsä terveen näköinen, joulutähdestä on todennäköisesti iloa vielä pitkään. Tarkista vielä, ettei ruukkumulta ole litisevän märkää tai rutikuivaa. Jos joulutähti on pakattu lyhyeen muovikääreeseen, kurkista sivusta, ettei sisällä ole jo valmiiksi pudonneita lehtiä. Älä osta kasvia, jonka myyntipiste on aivan ulkoovien välittömässä läheisyydessä ja jonka myyntipöydän korkeudella kädelläkin tuntuen virtaa viileä ulkoilma. Tällainen kasvi on mahdollisesti altistunut vedolle. Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry

Suomessa viljellään lähes sataa joulutähtilajiketta Joulun kukkasuosikki joulutähti ei ole yksinomaan punainen, valkoinen tai vaaleanpunainen. Jokaisesta väristä on olemassa huikea valikoima erilaisia sävyjä, joiden lisäksi katsojaa ilahduttavat ylälehdiltään eri tavoin laikukkaat, viirulliset tai täplikkäät joulutähdet. Tarkka joulutähtibongari voi löytää selviä eroja myös joulutähtien ylälehtien muodossa. Kaikista näistä erilaisuuksista rakentuu joulutähden viehätys ja sen suuri lajikevalikoima. Suomessa viljellään täksi jouluksi lähes sataa erilaista joulutähtilajiketta. Suosituimpia ovat perinteiseen tapaan punaiset la-

jikkeet. Punaisten joulutähtien osuus onkin noin 70 prosenttia kaikista meillä myytävistä joulutähdistä. Toisella sijalla ja jatkuvasti nousijoina ovat valkoiset lajikkeet, ja kolmanneksi kirivät vaaleanpunaiset joulutähdet. Erilaisia joulutähtilajikkeita on maailmalla tarjolla satoja. Ammattimaiseen viljelyyn on kuitenkin valikoitunut huomattavasti pienempi joukko. Monet lajikkeet ovat kasvutavaltaan keskenään hyvin samankaltaisia, ja ne poikkeavat toisistaan lähinnä vain värityksensä puolesta. Tällaisia eri väristen, mutta muuten samankaltaisten lajikkeiden jouk-

koja sanotaan lajikeryhmiksi. Suomessa viljellään täksi jouluksi lähes sataa erilaista joulutähtilajiketta. Suosituimpia ovat perinteiseen tapaan punaiset lajikkeet. Punaisten joulutähtien osuus onkin noin 70 prosenttia kaikista meillä myytävistä joulutähdistä. Toisella sijalla ja jatkuvasti nousijoina ovat valkoiset lajikkeet, ja kolmanneksi kirivät vaaleanpunaiset joulutähdet.

Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry


12

MAASEUTU

metsä

17.12.2010

Verkkometsäsuunnittelu hyödyksi Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä aloitti huhtikuussa verkkometsäsuunnitelma-hankkeen, jonka tarkoituksena on informoida alueen metsänomistajia SilvaNetistä. SilvaNetti on uusi sähköinen metsäsuunnitelma. Idea hankkeelle tuli uuden palvelun tiedotustarpeesta metsänomistajille. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Mhy Länsimetsän alueen metsänomistajat: kuolinpesät, yhteisomisteiset metsätilat ja nuoret otetaan myös erityisesti huomioon hankkeessa. Hanke on mukana monissa metsäaiheisissa tapahtumissa. Informoimme metsänomistajia henkilökohtaisella yhteydenotolla, tiedottein, lehdissä ja järjestäen yhteistilaisuuksia. Metsänomistajille annetaan hankkeen aikana opastusta ja neuvoja verkkometsäsuunnitelman käytöstä.

Aina ajantasalla Verkkometsäsuunnitelma SilvaNetti on metsänhoitoyhdistysten tarjoama metsäsuunnitelma, joka on aina ajantasalla. Verkkometsäsuunnitelmasta voi tarkastella kaikkia samoja tietoja kuin vanhasta paperisesta metsäsuunnitelmasta, eli kuviotiedot puustotunnuksineen ja hoitoehdotuksineen. Palvelu on karttapohjainen ja SilvaNe-

tin kautta voikin tulostaa itselleen kaikki tarvitsemansa kartat ja tiedot. Metsänomistaja voi tehdä kuvioille muistiinpanoja, jotka säilyvät tallessa. SilvaNetti on helppokäyttöinen, mutta siinä on silti paljon erilaisia toimintoja. SilvaNettiin voidaan lisätä valokuvia, näin metsänomistaja voi seurata metsiensä kehitystä myös liitettyjen valokuvien avulla. Palvelussa on piirtotyökalu, jonka avulla met-

Palvelua varten tarvitaan ajantasalla oleva metsäsuunnitelma. sänomistaja pystyy piirtämään karttaan merkintöjä, esimerkiksi alueen, jolle hän on tehnyt metsänhoitotöitä. Sähköinen viestintä metsänhoitoyhdistyksen kanssa onnistuu SilvaNetin avulla ja viestien mukaan voi myös liittää piirtämiään alueita ja muita metsään liittyviä tietoja. Omien muistiinpanojen ja erilaisten toimintojen avulla SilvaNetti auttaa metsänomistajaa harjoittamaan tavoitteellisempaa metsänhoitoa ja hallitsemaan paremmin metsäomaisuuttaan.

SilvaNetti-verkkometsäsuunnitelma palvelun näkymä.

Vaikka joululahjaksi SilvaNetin metsäsuunnitelmatietojen ylläpito tarkoittaa sitä, että puuston kasvu lisätään vuosittain suunnitelmaan ja tehdyt työmaat kirjataan niiden valmistuessa SilvaNettiin. Jos metsänomistaja tekee itse metsänhoitotöitä, tiedot päivitetään SilvaNettiin mhy:n kautta. Yhteyden pito tapahtuu helposti esim. suoraan SilvaNetin viestintätoiminnon avulla. SilvaNetti on käyttäjälleen edullinen. Hinta kannattaa tiedustella omalta metsänhoi-

SilvaNetti auttaa metsänomistajaa harjoittamaan tavoitteellisempaa metsänhoitoa. toyhdistykseltä. Palvelua varten tarvitaan ajantasalla oleva metsäsuunnitelma, jonka metsänhoitoyhdistykset tekevät päivittämällä olemassa olevat metsäsuunnitelmat tai tekemäl-

lä kokonaan uuden metsäsuunnitelman asiakkaan tarpeen mukaan. Hankkeen avulla Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä pystyy opastamaan ja neuvomaan metsänomistajia verkkometsäsuunnitelman hyödyistä ja käytöstä. Hankkeen tavoitteena on myös saada tiedotettua metsänomistajien metsäomaisuuden hallinnan ja käytön mahdollisuuksista. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta. Hanketta toteutetaan Ravakka ry:n ja Pyhäjärviseutu ry:

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! KIUKAINEN

RAUMA

n toiminta-alueilla, joten molemmat toimintaryhmät osallistuvat sen rahoittamiseen. Kaikki voivat tutustua SilvaNetti-verkkometsäsuunnitelmaan osoitteessa www.silvanetti.fi käyttäjätunnuksella Metsämaa ja salasanalla Mustikka. Lisätietoja saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä tai allekirjoittaneelta. SilvaNetin voi näin joulun alla hankkia itselleen vaikka joululahjaksi. Varpu Kuutti, hankevastaava Mhy Länsimetsä


MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Kalkkunatuotanto lentoon uudella strategialla Kotimainen kalkkunantuotanto on vähentynyt viidessä vuodessa noin 40 prosenttia. Tuotantoa ovat hankaloittaneet muun muassa rehukustannusten nousu ja tuontikilpailu. Kalkkunaalan kääntäminen nousuun edellyttää alan vahvuuksien ja kehitystarpeiden kartoittamista aina kuluttajien tarpeista tuotantoprosessin toimintaan asti. Kotimaisen kalkkunantuotannon kilpailukykyä parannetaan Satafood Kehittämisyhdistys ry:n koordinoimassa ja yhdessä Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin, Vaasan yliopiston sekä MTT:n kanssa käynnistetyssä hankkeessa. Hankkeessa luodaan koko kalkkunaketjulle kehittämisstrategia, joka perustuu kuluttajien tarpeiden täyttämiseen, kustannustehokkaaseen tuotantoon sekä alan sisäisen tiedonkulun ja luottamuksen vahvistamiseen. Hankkeessa selvitetään

kuluttajien kalkkunatuotannolle asettamia vaatimuksia, jonka tuloksena on kuluttajalähtöinen, paremmin kuluttajien tarpeita vastaava kalkkunatarjonta. Myös tuotantoprosessia pyritään sujuvoittamaan ja tuotantokustannuksia säästämään. Hankkeen kohderyhmänä ovat suomalaiset kalkkunantuottajat, mutta tulokset auttavat koko kalkkunaketjua alkutuotannosta ja elintarviketeollisuudesta kuluttajaan saakka. Hanke toteutetaan kol-

messa osassa. Ensimmäisessä osassa selvitetään kalkkunatuotannon lisäarvotekijöitä laajan kuluttajatutkimuksen avulla. Tämä luo pohjaa asiakaslähtöiselle ajattelutavalle. Toisessa osassa etsitään mittareita, joilla tunnistetaan parhaat tuotantotavat, ja luodaan visioita tulevaisuuden tuotantoketjusta. Kolmannessa osassa kehitetään luottamukselliseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön perustuva malli, jonka avulla ala pystyy

13

Sukutilatunnukset nyt hakuun

kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja viemään läpi muutokset. ”Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen” on alueiden välinen kehittämishanke. Hanke alueeseen kuuluvat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, VarsinaisSuomi ja Pohjanmaa. Vuoden 2012 loppuun kestävää hanketta rahoittavat alueen Ely-keskukset. Yksityisen rahoitusosuuden maksaa Länsi-Kalkkuna Oy.

Ensi kesänä järjestettävä Satakunnan Farmari 2011 on samalla ProAgria Satakunnan 150-vuotisjuhlanäyttely. Farmarinäyttelyssä jaetaan perinteisesti sukutilakunniakirjoja ja viirejä. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton sukutilakunniakirjaa voi hakea tilalle, jota suku on hallinnut yhtäjaksoisesti yli 200 vuotta. Ensimmäiset sukutilatunnustukset Suomessa on jaettu 1931 Rauman maatalousnäyttelyssä. Uuden sukutilakunniakirjan hakemukseen tarvitaan sukuselvitys oman seurakunnan kirkkoherranvirastolta. Sukuselvityksissä on lueteltava kaikkien tilaa hallinneiden isäntien ja emäntien nimet, keskinäiset sukulaisuussuhteet sekä syntymä- ja kuolinvuodet niin pitkältä ajalta

kuin kirkonkirjoja on tallella. Puolison omaa sukua -nimi tulee myös näkyä. Sukuselvitys ja sukutilakunniakirjahakemus toimitetaan omaan ProAgria keskukseen, josta se toimitetaan ProAgria keskusten liittoon edelleen tutkittavaksi. Hakemuslomakkeet löytyvät osoitteesta www.proagria.fi/satakunta - jäsenyys. Uuden sukutilakunniakirjan hakemukset pitää jättää viimeistään helmikuun loppuun mennessä ja sukutilakunniakirjojen uusintahakemukset maaliskuun loppuun mennessä. Kun kyseessä on sukutilakunniakirjan päivitys, tarvitaan virkatodistus kaikista lisättävistä henkilöistä. Lisäksi tulee ilmetä, kuinka saajat ovat sukua edellisen kunniakirjan saajiin.

Seuraava MaaseutuLusto ilmestyy 14.1.2011

Keskustan järjestöt toivottavat Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011!


14

MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Puheenvuoro on nyt metsästäjillä Serlachius-museo Gustafin Metsästäjät-näyttely avautui 4. joulukuuta Mäntässä. Metsästäjät eli näyttelyn puhuvat päät kertovat taustoistaan, motiiveistaan ja tilittävät myös tuntojaan metsästykseen liittyvistä ristiriidoista ja ongelmista. Näyttely on vahvasti elämyksellinen ja koostuu pääosin videoista ja multimedioista. Esillä on kahden vuoden ajan kuvattua videomateriaalia erilaisista metsästystilanteista ja harrastukseen liittyvistä riiteistä ja sosiaalisista kuvioista. Metsästyksen muuttumisesta vuosikymmenten takaisesta saalistuksesta nykypäivän välineurheiluksi viestittää näyttelyyn koottu metsästysaiheinen esineistö. – Kyseessä ei ole metsästyksen puolustuspuhe, vaan yhden suositun ja paljon tunteita nostattavan harrastuksen edustajille annettu puheenvuoro ja keskustelun avaus. Tavoitteena on avata metsästyskulttuuria suurelle yleisölle, sillä metsästyshän on piilossa, oman porukan kesken tapahtuvaa toimintaa, näyttelyn järjes-

täjät viestittävät.

LUSTO/Marjo Viitanen-Jänismäki

Kahdelta vuodelta Näyttely vei kamerat metsään, jossa kuvattiin kahden vuoden ajan metsästystapahtumia. Näyttelyssä pääsee seuraamaan videokoosteiden kautta muun muassa hirvijahdin tunnelmia alkumetreiltä aina saaliin kaatoon saakka. Tutustuttavana on kymmeniä monitoreja, joissa on videokoosteita, kuvia ja tarinoita. Lisänä on useita videoprojisointeja. Näyttelyä varten haastateltiin videolle suomalaisia eri ikäisiä ja taustoiltaan erilaisia metsästäjiä: miehiä, naisia, aloittelijoita ja konkareita. Annamme nyt metsästäjien itsensä puhua ja selvittää motiivejaan ja mielipiteitään. Kysyimme heiltä myös metsästyksen ongelmista ja otamme esille metsästykseen kohdistuvan kritiikin ja ristiriidat. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös nykyiseen metsästyskulttuuriin, joka jää suurelle yleisölle usein vieraaksi, koska metsästys on vain oman jahtiporukan

Värikoodein ruokaa Apukokin keittokirja Miikka Järvinen, Maija Koski 256 sivua, Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2010

Mänttäläinen Hanna Savolainen on yksi näyttelyyn haastatelluista metsästäjistä.

kesken tapahtuvaa toimintaa. Ennen metsästys toi lisäruokaa maalaistalojen pöytään. Nykymetsästäjälle saaliin merkitys on vä-

häisempi, jopa olematon, ja eräily on ennen muuta vapaa-ajan harrastus sosiaalisine toimintoineen.

Apukokin keittokirjassa tehdään ruokaa lasten kanssa. Monessa perheessä on tuttua tilanne, jossa ruoka pitää saada äkkiä pöytään, eikä ole aikaa ottaa muksuja mukaan ruoanlaittoon. Tämän kirjan avulla saa kuitenkin vihjeitä, miten tämänkin voisi järjestää toisin. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kokeilunhaluisia ruoankin suhteen, kunhan vain saavat olla itse mukana uusia ruokatuttavuuksia valmistamassa. Keittokirjaan on kehitelty aivan uusi ohjeistus. Reseptit on jaettu työvaiheisiin, joissa on lasten ja aikuisten työt eritelty värikoodein. Näiden avulla ihan pienikin lapsi voi osallistua ruoanlaittoon. Reseptivalikoimakin on

laaja, joten perinteiseen nakin ja muusi -linjaan ei tarvitse tyytyä. Mukanan on kansainvälisiä herkkuja kuin myös erikoisuuksia kasvis- kuin lihansyöjillekin. Raaka-aineet ovat tuttuja kotimaisia tuotteita, joita löytyy joka lähikaupasta. Kirja on kätevän kokoinen. Näin ollen se on siis helppo käsitellä. Kirjan kuvitus on raikas retrohenkisyydestä huolimatta. Kuvituksessa oli itse ruoka jätetty kuitenkin sivuseikaksi, joten jäin kaipaamaan ruokakuvia.


MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Erilaisia tarinoita LUSTO/Jukka Silvast

Hanhipiilo Jorma Koski Kariston Kirjapaino Oy 2010 s. 198

Monien, hyvinkin erilaisten kertomusten kokoelmakirja tarjoaa luonnosta mielenkiintoisiakin ulottuvuuksia. Erämaista ja metsästyskulttuurista saa ripauksen uutta, vaikka olisikin ennestään sitä maailmaa tunteva. Jorma Kosken novellikokoelma ei ole aivan tavallinen. Siis muutakin kuin saalista ja saalista. Ulottuvuutta haetaan nykyiseen elämänmenoon. Jos jotain sanoisin, niin

kirja näyttää suunnitellun myös heikkonäköisille, hämärässä luettavaksi. Fonttikoko ja rivivälit ovat poikkeuksellisen suuria. Ei mikään huonompi juttu sekään. Tarinat vaihtuvat tiheään tahtiin. Kirjan aloittaa vesilintumaailmaan vievä Simppaa koetellaan jatkuen Aapon vainioilla ja Ullakkonää-

Monipuolinen paketti LUSTO/Jukka Silvast

Eränkävijä 2010-2011 Toimittaneet Mauri Soikkanen ja Jussi Soikkanen Kustannusosakeyhtiö Otava sivuja 144

dällä. Kaikki hyvin erilaisia. Kirjan nimikkonovelli tulee aivan lopussa ennen Eksyneet-tarinaa.

Papua pöytään LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Roland Persson: Pavut, linssit ja herneet. Valokuvat Ann Lindberg. Suomentanut Leena Nilsson. Schildts 2010.

Hernekeitto on kotoisa herkkumme, mutta muuten palkokasveja käytetään kovin vähän suomalaisessa ruuanlaitossa. Enemmänkin voisi käyttää, sillä herneet, pavut ja linssit ovat terveellisiä ja taipuvat monenlaisiin ruokiin – vaikkapa keittoihin, salaatteihin, patoihin ja lisäkkeeksi. Kasvissyöjä saa

niistä valkuaista ja hiilihydraatteja välttävä mainion lisukkeen perunan tai pastan tilalle. Ruotsalainen keittiömestari Roland Persson haluaa ajaa papujen ja muiden palkokasvien asiaa. Hänen kirjansa sisältää pääasiassa ruokaohjeita, mutta alussa esitellään eri lajikkeet ja kerrotaan lyhyesti niiden käytöstä. Papujen kohdalla on tärkeätä tietää

15

Kannen kuva Ahmasta antaa osviittaa sisältä löytyvälle. Eränkävijään on saatu tällä kertaa petotutkija Ilpo Kojola ja Anni Koskela kertomaan ahman olotilasta ja ahdingosta. Ahma on uhanalaisin suurpedoista Suomessa. Tämä vuosikerta eri kirjoittajien luomuksista on monipuolinen eränkäynnin saralta, ei siis pelkkiä saaliskuvauksia ja huippuhetkien kerrontaa. Kirja lähtee liikkeelle Martti Peltomaan kirjoituksella korpinpojasta, ja tämän kasvusta ja oppimisesta oikein eräkorpiksi, isännän varakoiraksi. Kirjassa käydään pingvii-

eri lajikkeiden vaa- tima käsittely ja keittoaika. Kirjassa on 33 ruokaohjetta. Ne ovat pääasiassa lisukkeita, salaatteja ja keittoja. Suurin osa ruokaohjeista sopii vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

nien valtakunnassa, koetaan sudenmetsästyksen historiaa, lentokoneesta pyytämistä, pohditaan saimaannorpan sopeutumista ilmastonmuutokseen ja tietysti voidaan lukea erilaisia saaliskertomuksia. Kirjan ulkoasu on tuttu menneiltä vuosilta: on piirroksia, valokuvia, mustavalkoista ja värillistä. Tyyli ei petä, vaikka kuvitustavasta voidaan olla montaa mieltä. Mutta se, että kirjaan mahdutetaan hyvinkin eri-

laisia ja eri luontokulmien käsittelyä on mielenkiintoinen ratkaisu. Jotenkin vaan erästäminen ei ole viikkokausien juttu, ja jokainen päivä synnyttää oman elämyksensä. Jos vielä joululahja on ostamatta, niin erähenkiselle tämäkin sopii.


16

MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

KOLUMNI n Reima Laaja

Odotusta Jukka Silvast

Nykyajan tyÜelämään tuntuu kuuluvan hyvin olennaisena osana muutos. TyÜnimikkeet, firmojen nimet ja organisaatiot muuttuvat sillä nopeudella, että välillä ei muste ehdi kuivua papereista, ennen kuin täytyy tehdä jo jotain uutta mullistusta. Aloitin Satakunnan riistanhoitopiirin palveluksessa loppuvuodesta 1992. 18 vuoden tyÜrupeama samannimisessä tyÜpaikassa on melko harvinaista, mutta muutos iskenee riistahallintoonkin. Vuoden vaihtuessa asioiden pitäisi olla toisin. Tosin vuotta on tätä kirjoitettaessa jäljellä enää kolme ja puoli viikkoa ja uusi riistahallintolaki on edelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Jos eduskunta käsittelee ja hyväksyy lain ennen joululomiaan, niin uusi riistakeskus perustetaan 1.1.2011. Samassa yhteydessä lakkautetaan Metsästäjäin keskusjärjestÜ ja riistanhoitopiirit. TÜiden pitäisi jatkua uutuuttaan kiiltävässä riistakeskuksessa ja toivottavasti niin käy myÜs

palkanmaksulle. Annan kuluneista vuosista henkilÜkohtaiset kiitokset Satakunnan riistanhoitopiirille. Näin pitkään suhteeseen mahtuu aina hyviä ja huonoja hetkiä, silti kevyet mullat haudallesi. Yritän opetella vastaamaan puhelimeen toisen organisaation nimellä. Joulu tulla jolkottelee ja todennäkÜisesti myÜs menee aika äkkiä. Eipä tuo tänä vuonna näytä olevan ajallisesti juuri viikonloppua pi-

dempi. Tähän joulunodotukseen kuuluu ilman muuta joulukuusen valinta. Nuukana härkänä olen pyrkinyt valitsemaan perin metsänhoidollisia joulukuusia. Yleensä ne ovat olleet niin sanottuja nurkka- tai seinänvierusta malleja. Joulupuut ovat olleet toispuolisia tai rungoltaan epäkelpoja. Onhan ne aina otettu harventamalla ja antamalla tilaa metsään jäävälle hyvälle yksilÜlle. Silti ne ovat ajaneet hyvin asiansa loppiaiseen asti. Toki joulukuusiasiaankin voi sotkea ripauksen riistanhoitoa. Katkaisen kuusen yleensä siten, että kantoon jää muutama vihreä oksakerros. Tyngästä muodostuu aivan erinomainen suojapaikka riistaeläimille. Jäniksen kelpaa siellä makailla ja varoa pahaa maailmaa ja sen nälkäisiä petoja. Samalla kun käyt kirveen kanssa metsässäsi, voit kaataa jänÜn eineeksi myÜs muutaman haavan. Täytyyhän niillekin kattaa joulupÜytä.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! KOKEMĂ&#x201E;KI

1+8 1 pyÜrätuolipaikka

KAUVATSA

.DXYDWVDQWDNVLW 6LUNND9DOWDQHQ5HLMR1LHPLQHQ   (PDLOVLUNND#YDOWDQHQQHW

Vuosi vierähti ja kirjoituskontrahti täyttyi. Kiitoa palautteesta, joku on aina joskus tunnustanut lukeneensa näitä sepustuksia. Rauhaisaa joulun ja vuoden 2011 odotusta. Ja muistakaa, että kyllä se joulu sieltä tulee vähemmälläkin hÜssÜtyksellä. Ja perheelle kiitos tulevasta joululahjasta, en voinut olla näkemättä Reiska- tossulaatikkoa, enkä itse asiassa edes etsinyt sitä.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri


MAASEUTU

maaseutu

17.12.2010

Kaatuminen tappaa liikennettä enemmän Putoaminen ja kaatuminen on yleisin syy kuoleman aiheuttavaan tapaturmaan. Liikenteen vaarallisuudesta puhutaan paljon, mutta liikenteessä kuolee vuosittain vain neljäsosa siitä määrästä, mitä matalalta putoamisissa tai kaatumisissa. Putoamisissa ja kaatumisissa kuolee liki 1 200 ihmistä vuosittain, liikenteessä alle 300. Koti- ja vapaaajan tapaturmat kuolleiden määrä on lisäksi ollut nousussa viimeiset 30 vuotta. Määrä on näiden vuosikymmenten aikana kaksinkertaistunut. Liikenneja työtapaturmissa kuolleiden määrä on sen sijaan laskenut puoleen.

Liikenneturvan liukastumisgallupin (2008) mukaan yli kolmasosa meistä liukastuu vuoden aikana – puolet on alle 30-vuotiaita, alle kolmasosa oli yli 60vuotiaita. Näin ollen myytti iäkkäästä liukastujasta vesittyy.

Alkoholi pieni syy Myöskään alkoholi ei ole merkittävä liukastumisen aiheuttaja, sillä vain 4 prosenttia oli liukastuessaan alkoholin vaikutuksen alainen. Liukastuminen voi johtaa myös vakavaan vammautumiseen ja pysyvään laitoshoitoon tai pitkään sairaa-

lajaksoon. Lähes kolmasosa kaatuneista loukkasi itsensä kaatuessaan. Siitä huolimatta jalkineissaan käytti liukuesteitä vain harva: 8 prosenttia aina tai usein, 15 prosenttia joskus ja 76 prosenttia ei koskaan! Lisäksi vain kolme neljästä miettii kenkien valinnassa niiden soveltuvuutta liukkauteen.

Voi vaikuttaa Omalla toiminnalla voi vaikuttaa omaan kaatumisriskiin: 1. pidä itsesi hyvässä fyysisessä kunnossa 2. valitse jalkineesi pohjat Suomen oloihin soveltuviksi

• pohjamateriaali on huokoinen (mm. TR-pohja) • pohjakuvio on voimakas (5-8 mm syvyinen) ja avoin sivulta Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään tiedote kahdesti päivässä osoitteessa www.fmi.fi/jalankulku tai teksti-tv s. 407 Helsingin osalta oma varoituspalvelu, jonka piiriin voi ilmoittautua www.hel. fi/wps/portal/Rakennusvirasto 3. käytä tarvittaessa liukuesteitä 4. seuraa säätilaa Lähteitä: www.kotitapaturma.fi, www.thl.fi

Farmari tuo tiedotukseen vipinää Satakunnan Maaseutuohjelman tiedottaja -hanke jatkuu vielä kesän 2011 loppuun. Titta Strömbergin jäätyä äitiyslomalle uudeksi tiedottajaksi valittiin 16 hakijan joukosta toimittaja Marjut Haapanen Ulvilasta. Hän aloitti työnsä 13. joulukuuta. Haapasella on 15 vuoden kokemus paikallislehtityöstä ensin toimittajana, myöhemmin päätoimittajana. – Ulvilan Seudussa yhteistyö kyläasiamiehen kanssa oli tiivistä, mitä kautta Leader+-hankkeet ja niistä tiedottaminen tulivat tutuiksi. Ja ennen kaikkea tärkeiksi: moni hieno hanke olisi jäänyt toteuttamatta ilman ohjelmarahoitusta. Tiedotushankkeen loppusuoralle tuo omaa vipinäänsä Porissa 1.–3.7.2011

Marjut Haapanen aloitti Satakunnan Maaseutuohjelman tiedottajana.

pidettävä Farmari - Suomen maatalousnäyttely. Farmarin järjestelyistä vastaa ProAgria Satakunta, joka juhlii samalla toimintansa 150-vuotista taivalta.

– Ja siellähän pitää olla näkyvästi mukana! Satakunnan Leader-toimintaryhmillä, Satakylillä ja Satakunnan ELY-keskuksella on mehukas tilaisuus ker-

toa Kirjurinluoto Arenalla maaseudun mahdollisuuksista. Sellaista korttia ei jätetä pelaamatta, tiedottaja sanoo. Vuonna 2008 alkaneen Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja -hankkeen päätavoite on tiedottaminen Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Satakunnassa toimivien Leader-toimintaryhmien ohjelmien mahdollisuuksista. Terävänä kärkenä toimii kertominen toimijoista, toimintatavoista, hanke-esimerkeistä ja ihmisistä. Näin aktivoidaan seudun asukkaita omatoimiseen kehittämiseen. Tiedottajan yhteystiedot ovat 13.12. alkaen: marjut. haapanen@pyhajarviseutu. net ja p. 044 046 6453.

Suomenkielinen opas täsmäviljelyyn TEHO-hankkeen julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi opas, joka käsittelee täsmäviljelyä ja sen mahdollisuuksia ravinnekuormituksen hallinnassa. Täsmäviljelyteknologiaa on ollut tarjolla viljelijöiden käyttöön jo reilut 15 vuotta, mutta sen käyttö on yleistynyt hitaasti. Peltoviljelyn aiheuttama ympäristökuormitus, sadon laadun suuret vaihtelut sekä odotuksia alhaisemmat satotasot kannustavat kuitenkin mietti-

mään täsmäviljelyn tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittämään tätä tekniikkaa eteenpäin. Täsmäviljely on muun muassa yksi potentiaalinen keino parantaa peltoviljelyn ravinnetaseita ja siten vähentää ravinteidenhuuhtoutumista pelloilta.

Uusinta teknologiaa Täsmäviljelystä ei ole ollut suomenkielistä viljelijöille suunnattua opasta. Käytännön läheisen tiedon välittä-

minen viljelijöille on kuitenkin tärkeää, jotta viljelijät pystyvät harkitsemaan täsmäviljelyn käyttöön ottamista omalla tilallaan. Täsmäviljelytiedon levittämiseksi TEHO-hanke tilasi käsikirjoituksen täsmäviljelyjulkaisuun MTT: lta, jossa aihetta on pitkään tutkittu Liisa Pesosen johdolla. Juuri julkaistussa oppaassa luodaan katsaus tämän hetken täsmäviljelyteknologiaan sekä annetaan käytännön neuvo-

ja siihen, kuinka täsmäviljelyn hyödyntämisen voi aloittaa omalla maatilalla nimenomaan ravinnetaseiden parantamista silmällä pitäen. Julkaisua on saatavilla painettuna Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta TEHO-hankkeelta (Pasi Salmi) sekä myös internetistä www.ymparisto.fi/teho > Julkaisut > Julkaisusarja > 5/2010 Täsmäviljely ja ravinteiden käytön tarkentaminen.

17

Maausko

Usko maahan Tämänkin kirjoittaminen on maabrändivaltuuskunnan antamien tehtävien toteuttamista. On tosi mieluisaa tietää, että on vuosikausia ollut rakentamassa suomalaista maabrändiä. Näin joulun alla on ollut tapana kirjoitella joulupukille. Nyt ei sitä tarvitse tehdä, koska olemme saaneet ikään kuin joululahjaksi maabrändivaltuuskunnan raportin. Kaikkien kannattaa sukeltaa sen sivuille, eikä välttämättä uskoa, mitä siitä on mediassa puhuttu tai kirjoitettu. Sillä todellisuus saattaa olla taruakin ihmeellisempää. Vihreään talouteen aina uskonutta jo harmaantunutta Maauskoa viehätti valtuuskunnan usko maahan ja luontoon. Juomakelpoisen luomu-Suomen toteuttaminen ei tosin ole niitä helpoimpia tehtäviä ja tehtäväksi saattaisikin riittää kelpoinen Suomi, joka kykenee osallistumaan täysipainoisesti kuivenevan maailman ruokahuoltoon. Siitä vaan korsi kekoon ja hyvän tekoon! Hauskoja yksityiskohtiakin raportista löytyy. Viimeaikaisiin keskusteluihin sopivasti nivoutuen seuraava suora toteamus olkoon kuvaava: ”Ympäristöhallinnon kirjoittamaton motto onkin: ei suuria tavoitteita tai katteettomia lupauksia, vaan sitoutumista tekoihin.” On se hyvä, ettei sitä ole kirjoitettu mihinkään! Suomi on muuten hyvä maa. Suurimmassa osassa maailman maita ei olisi ikipäivänä asetettu mitään maabrändivaltuuskuntaa tai jos olisi asetettu, niin olisi tarkasti määrätty tai rajattu, mistä saa kirjoittaa. Suomessa saa siis kirjoittaa mistä vaan ja mitä vaan, mikä on ihan hyvä juttu. Eli Sinä kansalainen, päästä jo joulujen välillä luovuutesi liikkeelle. Ole rakentamassa Suomen maakuvaa tukevalle pohjalle. Jos on liukkaat kelit, niin hanki pehmeäpohjaiset kovikenastoilla varustetut talvikengät. Suomalaisen yrityksen vaikka vieraassa maassa valmistamat. Niillä kun tarpoo, niin pysyy polla kunnossa, eikä joudu liian lähelle kotomaan mahdollisesti kovaakin kamaraa. Hyvää Joulua ja brändikästä tulevaa vuotta!

Vesiretkeily kilpailtavana Vuoden Retkikohde -kilpailun ehdokasasettelu jatkuu vielä noin viikon. Ehdotuksia Suomen parhaaksi retkikohteeksi voi jättää kuka tahansa retkeilystä ja ulkoilusta kiinnostunut osoitteessa www.goexpo.fi. Ehdokasasettelu päättyy 21.joulukuuta. Kaikkien ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan lippuja Retki-messuille 11.13.3.2011 Helsingin Messukeskukseen. Retkikohdekilpailua on uudistettu ja jatkossa kilpailussa on vuosittain vaihtuva teema. Vuoden 2011 teemana ovat vesiretkeilykohteet, eli ehdolle voi asettaa minkä tahansa retkeilykohteen, johon vesi olennaisena osana liittyy. Vaihtuva teema mahdol-

listaa erilaisten ja eri kokoisten kohteiden osallistumisen kilpailuun tasavertaisemmin kuin ennen ja sen uskotaan tuovan kilpailuun entistä kattavamman kirjon kohteita eri vuosina. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati valitsee ehdokkaiden joukosta 10 finalistia. Voittaja valitaan yleisöäänestyksessä netissä, ja voittajakohde palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä 5 000 euron stipendillä kevään Retki -messujen yhteydessä. Lisäksi voittajakohde saa osaston Retki-messuilta ja pääsee esittäytymään niin yleisölle kuin mediallekin heti tuoreeltaan kilpailun ratkettua.


18

MAASEUTU 17.12.2010

koneet ja laitteet

Katsastusuudistus kuluttajien etu Merkkimaahantuojia edustavan Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toivottaa tervetulleeksi katsastuslainsäädännön uudistamista koskevan lakipaketin, jonka valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla. Määräaikaiskatsastuksia voisivat jatkossa tehdä niin nykyiset katsastusasemat,

merkkikorjaamot kuin ns. riippumattomatkin korjaamot, kunhan laissa asetetut esimerkiksi laitteistoa ja henkilökunnan koulutustasoa koskevat vaatimukset täyttyvät. – Suurimpia voittajia kilpailun lisääntyessä ovat kuluttajat. Lakivalmistelun yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan katsastuksen keskihinta oli viime vuonna 84 euroa ja uuden lain myötä hinnan ennustetaan tippuvan jopa puoleen eli 42 euroon, Kallio sanoo. Myös nykyinen katsastusala voi löytää hyvää uudistuksesta; heille avautuu lain myötä mahdollisuus harjoittaa myös korjaamotoimintaa, kunhan riippumattomuusvaatimukset täyttyvät. – En usko, että läheskään kaikki korjaamot alkavat itse järjestämään katsastusta, vaan moni tulee hakeutumaan yhteistyöhön nykyisten katsastusyrittäjien kanssa, Kallio sanoo.


MAASEUTU

koneet ja laitteet

17.12.2010

Kihniön pajalle tuli vientiä Juha Suni

Joni Ala-Katara myhäilee tyytyväisenä esitellessään perin sateisen heinäkuun metsämessuviikon valokuvasatoa Ranskan tärkeimmältä puuntuotantoseudulta, keskiylängöltä. Noin vuoden pituinen keskittyminen oman tuotteen luomiseen tehosi. Konepaja Ala-Katara Kihniössä on nyt kuin joulupukin paja Korvatunturilla. Paikkakuntalaiset hakevat letkuja ja liittimiä entiseen malliin hydraulipalvelusta, harvesterinomistajat teettävät isompia huoltoja eri merkkeihin ja Keto-harvesterituoteperheeseen liittyvä alihankinta toimii kuten ennenkin. Jokin on kuitenkin muuttunut perinpohjin viime kevättalvesta, kun toimitusjohtaja Severi Ala-Katara saapui ensimmäinen sarjavalmisteinen Axer-kaato-kasauslaite mukanaan Honka-Centeriin Honkajoen konepäiville.

Urakkaan pieninkin Axer- kaatolaitetta rakennetaan alusta loppuun Kihniössä neljään eri kokoluokkaan. Eri kokoiset kaivinkoneet ja hakkuukoneet sopivat peruskoneeksi oman painoluokkansa ja puomi-tai nosturiulottumansa mukaisesti.

19

Verottomat perushinnat alkavat 5 000 euron paikkilta ja sillä pääsee käsiksi 350 kg painoiseen Axer 540 -koneeseen, sarjan pienimpään. Jotta terä ja kokoavat käpälät liikkuisivat oikein vikkelään, tarvitaan 300 barin öljynpaine ja 100 litran virtaus minuutissa. Tämän kokoinen Axer puree poikki 25 sentin puun ja kokoaa halkaisijaltaan metrin nippuja lähikuljetusta varten, urakkapeli siis tämä sarjan pieninkin.

Pkkonepajojen yhteistyö Euroopan vientimarkkinoilla kiinnostaa vallan kovasti. Axer-sarjassa on melkoiset kokoerot ja järein kone onkin 20 000 euron työväline perusvarustein. Ostava asiakas voi kerätä valitsemansa ominaisuudet laajasta lisävarustevalikoimasta. Axerin suunnittelufilosofian kulmakiviä ovat helppo ylläpito (terän vaihto ilman hitsauksia maastossa) ja korkea tuottavuus mm. hyvän näkyvyyden avulla. Laite on siten epäsymmet-

Axer-sarjan kourat ja Volvo ottavat tuntumaa jo Ranskan metsissä.

rinen, että puomi tai nosturi ei peitä näkyvyyttä puun katkaisukohtaan.

Uutuuskoneita on myyty enemmän vientiin kuin kotimaahan, kiitos aktiivisten virolaisten yrittäjien, jotka

lähtivät niin uuden Tarton biovoimalan käynnistämille hakepuutyömaille kuin Ranskan urakointikohteillekin Axer-kirveet olallaan. Tämä laite ei ole markkinoiden huokein kaivinkoneelle rakennettu energiakoura, mutta noin 30 kappaleen menekki ja/tai ti-

lauskanta puhuvat puolestaan. Joni ja Severi Ala-Katara vakuuttavat kuin yhdestä suusta, että pk-konepajojen yhteistyö Euroopan vientimarkkinoilla kiinnostaa vallan kovasti. Viexpon ja Agritecnican yhteistyö ja messujen esi-info vii-

me viikolla Seinäjoella ovat herättäneet laajaa kiinnostusta niin yhtiökohtaiseen kuin monen yrityksen yhteiseen esittäytymiseen ensi vuonna uusiutuvan energian tekniikan päävientimarkkinoilla.

kuusitukit sekä kasvavan osan Vapon energiapuusta. Järjestely parantaa Vapon palvelukykyä asiakkaille sekä kotimaisten polttoaineiden, puun ja turpeen yh-

teiskäyttöä. Samassa yhteydessä Vapo Timberin puunosto-organisaatio ja -toiminto siirtyy osaksi Harvestiaa. Toiminta käynnistyy täydessä laajuudes-

saan heti tammikuun alusta 2011. – Tällä turvaamme äskettäin päätetyn Hankasalmen sahan investoinnin raakaainehuollon myös jatkos-

sa. Hankasalmen lisäksi sahaamme myös Nurmeksessa, Lieksassa ja Inarin Peuravuonossa, sanoo Vapo Timberin toimitusjohtaja Juha Hakala.

Viron kautta

Vapo Harvestian osakkaaksi Vapo Oy vahvistaa energiapuuliiketoimintaa ja yhdistää puunhankinta-organisaatiot hankkimalla omistukseensa noin kolmanneksen Harvestian osake-

kannasta. Kaupan yhteydessä laaditun puunhankintasopimuksen mukaisesti Harvestia hankkii jatkossa Vapon tarvitsemat mänty- ja

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! EURA


20

MAASEUTU 17.12.2010

MAASEUTU Lusto 2010_10  

maaseutu, lusto, maanviljely, metsa, ymparisto, energia, piha, puutarha, puu, autot, koneet

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you