Issuu on Google+

PANELIAN KYLÄ PITÄÄ PUOLIAAN

n

TAANTUMA SUOSII PORIN RAVIRADALLA s. 9 INVESTOINTEJA s. 10 HUMMAILLAAN s. 14

Perjantai 13.8.2010

n Numero 6


2

MAASEUTU 13.8.2010

6\NV\QVLHPHQHW  7LODVLHPHQHVWl (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\GlWDUMRXV

6<<69,/-2-(1MD 1850,.$69,(1 VLHPHQHWMDVHRNVHW

.$//(3(572/$ S

/DMLNHWLHWRDZZZWLODVLHPHQĂ&#x20AC;

www.pori.fi/kulttuuri/porifolk/

KONSERTIT

11.FOLK Pori

15.-22.8. 2010 KANSAINVĂ&#x201E;LINEN KULTTUURIFESTIVAALI

SUNNUNTAI 15.8. klo 18.00-21.00

PORI FOLK -KLUBI Pori Folk -festivaalin kohotahdit

- Ruosniemen hanurit, Lapin Kulta ja Pori Folk -yhtye Satakunnan Museo (Hallituskatu 11) Liput 5 â&#x201A;Ź KESKIVIIKKO 18.8. klo 19.00-21.00

SAAMELAISEN MUSIIKIN ILTA

- Ulla Pirttijärven ja Marko Jousteen luento - Ulda-yhtyeen konsertti Rakastajat-teatteri (Valtakatu 22) Liput 10 â&#x201A;Ź PERJANTAI 20.8. klo 19.00-21.30

PELIMANNIT PRAMILLA

- Kansanmusiikkia 13 pelimanniryhmän esittämänä Porin Mies-Laulun talo (Vapaudenkatu 10) Liput 10 â&#x201A;Ź LAUANTAI 21.8. klo 14.00-16.00

Ulla Pirttijärvi (Ulda)

SATAKUNTA TANSSII

- Tanssin taikaa 11 kotimaisen ja kansainvälisen tanssiryhmän esittämänä Porin Teatteri (Hallituskatu 14) Liput 10 â&#x201A;Ź LAUANTAI 21.8. klo 19.00-21.30

VIIHTEELLĂ&#x201E;

- Konsertti-ilta: Anielka sekä Kaseva Porin Teatteri (Hallituskatu 14) Liput 15 â&#x201A;Ź SUNNUNTAI 22.8. klo 14.00-15.00

KUOROKONSERTTI

- Japanilainen lapsikuoro Nishinomiya Boys & Girls Chorus Raatihuone (Hallituskatu 9) Liput 5 â&#x201A;Ź SUNNUNTAI 22.8. klo 16.00-18.00

MESTARIEN PERINTĂ&#x2013;

â&#x20AC;?GĂśsta Ratsulan teemakonserttiâ&#x20AC;? Porin Teatteri (Hallituskatu 14) Liput 10 â&#x201A;Ź SUNNUNTAI 22.8. klo 20.00-21.30

Kaseva

â&#x20AC;?HERRAA HYVĂ&#x201E;Ă&#x201E; KIITTĂ&#x201E;KĂ&#x201E;Ă&#x201E;â&#x20AC;?

- Pori Folk -festivaalin päätÜskonsertti, esiintymässä seitsemän porilaista kuoroa Teljän kirkko (Koivistonpuistikko) Vapaa pääsy

DAHMFEQQFLA2 )&/&%)1&0&Hgja>gdc%lgaeaklgkkY$Yjcakafcdg1&((%).&(( *(&0&%*)&0&CgjkeYfaflYdgfaf^ghakl]]kkŠcdg)(&((%)0&(( Gn]dlYlmflaY]ff]fladYakmm\]fYdcmY

DAKÂ&#x203A;LA=<GL2 Hgja>gdc%lgaeaklg$9flafcYlm-$*0)((Hgja ooo&hgja&Ă&#x161;'cmdllmmja'hgja^gdc Hm`&(,,/()1*11$(,(0/,)(,-$ (*!.*))*0+

www.lalli.fi


MAASEUTU 13.8.2010

Kuivuus käänsi viljamarkkinat nousuun

3

Tässä numerossa

Satonäkymät ovat Lounais-Suomessa vaihtelevat.

lusto/sanna jääskeläinen

VALOKUITUVERKOSTA MAASEUDUN HELPOTUS ■ SIVU 15 Asiat hankaloituvat,

kun netti tökkii.

KESÄN SATOA SPLITIN TORILLA ■ SIVUT 6–7 Maaseutu Lus-

to -lehden lukijamatkalaiset saivat maistella Kroatian herkkuja.

Arvion mukaan kärsineiden alueiden keskisato on putoamassa eniten ohralla ja nurmien toisella sadolla. Juha Suni

Venäjää ja Ukrainaa vaivaava kuivuus ei tarkoita mitään Suomessa koettua kummempaa satovaihtelua, suhteellisesti. Kuitenkin itäiset ja läntiset naapurimme ovat kyenneet lisäämään merkitystään maailman viljamarkkinoilla ja niiden sadot määräävät nyt jopa meidän omia hintojamme enemmän kuin omat satomme. Maatalousasiantuntija Terry Roggensack kertoo Wall Street Journalissa, että jo ennen vientikiellon voimaanastumista 15.8. Venäjän tilanne käänsi hinnat nousuun vaikka Yhdysvaltain ja Australian satonäkymät ovat hyvät ja maailman viljavarastot ovat varsin täynnä. Venäjä on tekemässä sen, mitä Intia on tehnyt jo aiemmin. Maat ovat päättäneet suojata omia kuluttajiaan äärimmäiseltä ruokaviljan hinnannousulta luopumalla vapaakaupasta tilapäisesti sulkemalla vientikaupan. Intian valtion sisällä on suuria kuljetuson-

gelmia. Ylituotantoalueille on jäänyt myymättä ylivuotista, vientikiellossa olevaa viljaa, jolle valtio on taannut joko markkinat, varastoon oston tai varastointikulujen korvaamisen määräajaksi. Nyt sateet ja jyrsijät tuhoavat myymättä jäänyttä ylivuotista viljaa varastoalueiden pressutetuissa säkkikasoissa viljaa tuottavilla seuduilla Intian veronmaksajien ja avun lähettäjien laskuun.

Hyönteiset yllättävät Saamme vain arvella, mitkä ovat tulokset Venäjän vastaavista uusista toimista. Puun vientitullien muodossa koettu vientikielto on viime vuosina jättänyt maahamme pysyvät jäljet. Usko ja halukkuus tuonnin korvaamiseen kotimaisella ei riittänyt, niinpä puun vientikielto supisti sekä Venäjän että Suomen puunjalostajien ja metsäväen tuloja. Varsinais-Suomen maataloustuottajien toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki arveli haastatte-

lussa ennen Venäjän vientikieltoa, että satonäkymät ovat Lounais-Suomessa vaihtelevat. – Hyvän maan rakenteen, kastelumahdollisuuden ja hikevät maalajit omaavilla tiloilla saa-

Kuumat päivälämpötilat tuottavat yllätyksiä. daan hyviä satoja sekä viljoista, nurmista että erikoiskasveista. Kuumat päivälämpötilat tuottavat kuitenkin yllätyksiä esimerkiksi hyönteispölytteisten kasvien viljelijöille. Esimerkiksi mehiläiset ovat joutuneet kantamaan vettä eikä mettä pesiinsä.

Kosteus tuhosi juuristot Sekä Myllymäki että Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla liikkuneet lukuisat viljelijäkollegat vahvistavat tavattoman yleisen heikoh-

kon viljasadon pääsyyksi toukokuun helteitä seuranneiden rankkasateiden tuoman märkyyden. Se johti juuristojen kehityksen jälkeen jäämiseen orasvaiheessa. Kertaalleen lähes hukkuneen viljan on vaikea laajentaa juuristoaan ja ravinteiden ottoaan kastumisen jälkeen poudilla pahoin kovettuneeseen maahan. Paavo Myllymäen arvion mukaan kärsineiden alueiden keskisato on putoamassa takavuosien 4 000–4 500 kilon tasolta kohti kolmea tuhatta kiloa, rypsillä ja syysviljoilla vähiten, ohralla ja nurmien toisella sadolla eniten. Alhainen sato on aina talousongelma tilalle ja alentuneen sadon myynti vaikeutuu usein viljelysopimuksen tavoitteisiin nähden heikentyneen laadun vuoksi. Kansallisen viljaylijäämän ja hyvän varastotilanteen vuoksi maan viljahuolto ei vaarannu kansantalouden tasolla.

SÄKYLÄN KIRJASTOSSA VILKASTA ■ SIVU 8 Kesätauko ei näy

tilastoissa, kertoo kirjastokulttuurivirkailija Mirja Vuorinen.


n Perjantaina 13.8.2010

Pääkirjoitus

Myrskytuhorahasto on syytä selvittää

K

esän myrskyt ovat tehneet pahoja tuhoja. SähkÜt ovat olleet poikki kymmenistä tuhansista talouksista ja myrskyt ovat saaneet aikaan myÜs mittavia taloudellisia tuhoja kuten metsätuhoja.

Luonnonvoimien tuhoihin ei voi kukaan täysin ennakolta varautua, vaikka riskejä voidaan vähentää. MyÜskään kaikkea ei voida vakuuttaa. Tuhot saattavatkin aiheuttaa yksityisille omistajilla ylipääsemättÜmiä vaikeuksia.

Rahastosta voitaisiin korvata sellaisia vahinkoja, joilta ei vakuutuksilla voi suojautua. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila linjasi elokuun alussa, että nyt olisi syytä alkaa käydä vakava keskustelu myrskytuhorahaston perustamisesta. Ministerin ajatuksena on, että rahastosta voitaisiin korvata sellaisia vahinkoja, joilta ei vakuutuksilla voi suojautua.

Tällä hetkellä yksityismetsänomistajille voidaan myĂśntää valtion tukea metsänuudistamiseen. Esimerkiksi Kemera-tuen uudistamistuen avulla voidaan kattaa metsittämisestä aiheutuneita kustannuksia myrskytuhoalueilla. Maa- ja metsätalousministeriĂśstä on arvioitu, että tukeen tarvittaisiin nyt 3,5â&#x20AC;&#x201C;5 miljoonaa euroa lisärahaa. Mutta itse vahinkoihin ei Kemera-tukikaan ulotu. Anttilan avaus myrskytuhorahastosta on oikeanlainen. Sen perustaminen on syytä selvittää.

KOLUMNI n Veli Pohjonen

Karkaavat ravinteet voi haravoida Tuotamme luonnolle kiusallisia ravinteita yhä enemmän 2000-luvulla. Hyvä esimerkki on kaupunkien jäteveden puhdistuksessa erottuva typpi- ja fosforipitoinen liete. Emme osaa kierrättää sitä sujuvasti peltoon tai metsään. Kasvit kyllä typen ja fosforin osaisivat käyttää. Maatalouden laimeaa biojätettä, vesistĂśihin valuvaa typpeä ja fosforia, emme näytä saavan kuriin. Viimeisin, jo epätoivoiselta tuntuva yritys on Maa- ja metsätalousministeriĂśn tyĂśryhmän mietinnĂśssä joulukuulta 2008. Se esitti, että eniten ravinnepäästĂśjä irrottavia peltolohkoja alettaisiin â&#x20AC;&#x153;ostaa tarjouskilpailullaâ&#x20AC;? pois tavallisesta viljelystä. Ruoka- tai rehusadon asemesta niillä pelloilla olisi ravinnevuodon pysäyttävä ympäristĂśtavoite. Niistä pelloista tulisi ekologisia haravia.

rajapitoisuutta. Kadmiumtuhkaa ei voi levittää lannoitteena ruokaa tai rehua kasvavaan peltoon. Se ei sovellu metsiinkään, joista kerätään marjoja, sieniä ja riistaa.

maaluokassa määräajan, esimerkiksi sukupolven verran, 30 vuotta. Sen jälkeen ne voisivat siirtyä ruoan tai rehun tuotantoon, mutta vasta tarkkojen ravinneanalyysien jälkeen.

Biojätteiden ongelma helpottuu kun maa- ja metsätalouteen luodaan uusi maaluokka: energiaviljelmät. Energiapellot ja -metsät kasvatettaisiin yhteiskuntien tuottamilla ravinnepitoisilla jätteillä. Energiaviljely tuottaisi vain energiaa, esimerkiksi haketta. Energiaviljelmiltä ei tulisi edes sivutuotteena mitään, mikä kävisi ruoaksi ihmiselle tai rehuksi karjalle. Energiaviljelmät voisivat haravoida ravinteet ongelmallisilta â&#x20AC;&#x153;valumilta pois ostettaviltaâ&#x20AC;? peltolohkoilta. Silti nämäkin pellot pysyisivät maatilojen tuotannossa.

Ekologinen haravointi, ravinnevuotojen pysäytys ja ravinteiden kierrätys on meitä pidemmällä Ruotsissa. Esimerkiksi EnkĂśpingin kaupungissa on jo vuosia toiminut hakevoimala, jonka tuhka levitetään hakkeeksi viljellylle energiapajulle. Energialaitos tekee yhteistyĂśtä paikallisen vedenpuhdistamon ja maanviljelijĂśiden kanssa. Alueella on tätä varten 1â&#x20AC;&#x2030;200 hehtaaria pajuviljelmiä. Puhdistamolta liete ajetaan ensin altaisiin, joissa se valmistuu levitettäväksi vuodessa. Tuhka sekoitetaan lietteeseen levityksen yhteydessä.

Kiusallisten ravinteiden ongelma syvenee bioenergian myÜtä. Sen määrältään runsain jäte on hake- ja pellettivoimaloiden tuhka. Paitsi pääravinteita se sisältää usein kadmiumia lähellä ympäristÜsäännÜsten sallimaa

Energiaviljelmien maaluokka tulisi vakinaistaa ministeriÜiden säännÜksin niin, että se saisi oman kohtelunsa ympäristÜ-, maatalous- ja energiapolitiikassa. Viljelijä sitoutuisi säilyttämään energiapellot ja -metsät tässä

EnkÜpingin vedenpuhdistamon ja voimalan lähituntumassa on lisäksi 80 hehtaaria yksityisiä energiaviljelmiä, joita lannoitetaan kesällä esipuhdistetulla kaupunkilaisten jätevedellä. Vesi johdetaan pelloille tihkuletkuil-

SITAATTI

Maaseudun olemassaolon perimmäinen lähde on aurinko.

Ruotsi näyttää meille mallia miten karkaavat ravinteet voi haravoida. Miksi emme ota naapurista opiksi? Tuskailun kiusallisten ravinteiden ja päästÜjen kanssa soisi jo loppuvan.

Kirjoittaja on maat.metsät.tri, Helsingin yliopiston dosentti ja toiminut energiapuu- ja turvetuotannon professorina Joensuun yliopistossa 1990â&#x20AC;&#x201C;1999.

PANTSEN KUPPILA FIFIMINKiNiKyI NENOLET PANTSEOLEN KILOINENSIPERIAN HUSKY

MINULLAONJiiNSINISET SILMiT VAHVATJALATJA PAKSUKIILTiViTURKKI OLETSAATTANUTNiHDi MINUNKUVANIKUIVAMUONA PUSSISSA FIFIVAUVAIKUTTAVAA

Pääministeri Mari Kiviniemi Farmari-näyttelyssä 1.8.

la. Paju hyÜdyntää veden vahvan typpijätteen, ja estää lähijärvien ja lopulta Itämeren rehevÜitymistä.



iiLIyTEIViT TIEDiKENELLE NYKYiiNJUTTE LEVAT


5

MAASEUTU

Rajoituksia metsästykseen

13.8.2010

Satakunnan riistanhoitopiiri rajoittaa metsäkanalintujen metsästystä, mutta hirvenkaatolupia myönnettiin edellisvuotta enemmän. Satakunnan riistanhoitopiiri on riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättänyt rajoittaa metsästyslain 38 pykälän mukaisesti metsäkanalintujen ja metsähanhen metsästystä tulevana syksynä. Metso on nyt rauhoitettu koko piirin alueella. Teeren metsästysaika on Kihniön, Parkano-Karvian, Ikaalisten-Jämijärven ja PohjoisSatakunnan riistanhoitoyhdistysten alueella 10.– 30.9.2010, muualla teeri on rauhoitettu. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9.– 31.12.2010. Metson ja teeren metsästyksen poikkeuksellisen voimakas rajoittaminen perustuu laskentojen perusteella edelleen pienentyneisiin kantoihin. Yli 20 vuotta kattavan seurantajakson aikana esimerkiksi teerikannat ovat olleet nykyistä alemmalla tasolla ainoastaan vuonna 2004.

Pienpetoja pyytämään Rajoituksilla pyritään turvaamaan metsäkanalintu-

kantojen elinvoimaisuus, kantojen kääntyminen kasvuun ja sitä kautta tulevien vuosien metsästysmahdollisuudet. Pienpetojen kannat sen sijaan ovat riistanhoitopiirin alueella vahvat. Riistanhoitopiiri kannustaakin metsästäjiä suuntaamaan metsästyspainetta tulevana kautena entistä enemmän pienpetojen pyyntiin.

Hirvikantaa hillitsemään Satakunnan riistanhoitopiiri on myöntänyt metsästyskaudelle 2010–2011 hirven pyyntilupia 2 020 kpl, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Valkohäntäpeuralle myönnettiin pyyntilupia 4 735 kpl ja kuusipeuralle 26 kpl. Syksyn 2009 metsästyksen jälkeen hirviä arvioitiin jääneen riistanhoitopiirin alueelle hieman aikaisempaa enemmän. Myös hirvien aiheuttamia metsävahinkoja todettiin 2009 ennätyksellisen paljon. Nostamalla lupamääriä valtaosassa piirin aluetta pyri-

täänkin nyt kannan kasvua hillitsemään hyvissä ajoin. Valkohäntäpeurakanta on alueella epätasaisesti jakautunut. Eniten peuroja on Huittisten – Punkalaitumen seudulla, jossa kantaa on tarpeen edelleen vähentää muun muassa runsaiden liikennevahinkojen torjumiseksi. Sen sijaan etenkin Satakunnan pohjoisosissa peurakanta on paikoin vaatimaton. Runsastuneen ilveskannan arvioidaan myös osaltaan vaikuttaneen peurakannan pienentymiseen useilla alueilla. Varsinkin vahvan peurakannan alueilla myös verotuksen sukupuolijakaumaan on kiinnitettävä huomiota. Peurasaalis on yleensä ollut urosvoittoinen. Kaadettavien peuraurosten lukumäärää onkin lupaehdoissa rajoitettu yhden riistanhoitoyhdistyksen alueella. Riistanhoitopiiri suosittelee, että muuallakin korkean kannan alueella vähintään puolet kaadettavista aikuisista peuroista olisi naaraita. Kuusipeuralle on myön-

Reima Laaja

Satakunnan riistanhoitopiiri on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 2 020 hirvenpyyntilupaa.

netty pyyntilupia Merikarvian, Noormarkun ja Po-

rin riistanhoitoyhdistysten alueille, joissa lajilla on va-

kiintuneet kannat.

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY www.novalab.fi

VILJAN VASTAANOTTO Päivi Maja (02) 631 4523 vastaanotto ma-pe 8-12 (puintikaudella), muina aikoina sop. mukaan VARAOSAPÄIVYSTYS Heikki Hinkkala (02) 631 4572, 050 592 3335

Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

www.lalli.fi


6

MAASEUTU 13.8.2010

maaseutu marjaana perttula

Lukijamatkan pääkohde oli Kroatian Split, jossa tutustuttiin muun muassa keisari Diocletianuksen palatsiin. Kuvassa toimittaja Sanna Jääskeläinen tulkkaa ryhmälle paikallisen matkanjohtaja Ivana Juricin englanninkielistä opastusta.

KONEYHTYMÄ MÄKI-KANTTI & YLILUOMA • Maanrakennustyöt • Metsäkonetyöt

Kaikki pohjatyöt, jätevesijärjestelmät, viemäröinnit, tienhoitotyöt. Karvia ja ympäristökunnat. Esa Yliluoma 040 706 0587, Kantintie 2, 39940 Kantti

LUKIJAMATKALLA monta uutta elämystä


MAASEUTU

maaseutu

13.8.2010

7

(Vas.) Paikallisia herkkuja: aperitiiviksi kroatialaista prosek-viiniä, leivän sisälle kätkeytyy slovenialaista keittoa, simpukankuorilla tarjoillaan äyriäisrisottoa ja vartaassa pyörii kroatialainen lammas.

kalaiset majoittuivat neljäksi yöksi. Split on viehättävä kokonaisuus vanhaa ja uutta. Asukkaita kaupungissa on neljännesmiljoona. Rantabulevardilla käyskennellään näyttäytymässä ja Palatsiksi kutsutulla alueella voi kurkistaa roomalaisten historiaan. Keisari Diocletianus rakennutti Splitiin palatsinsa, josta on säilynyt isoja osia nykyihmisten ihmeteltäväksi.

Dubrovnik on kuuluisa kauneudestaan ja siksi täynnä turisteja.

Saarella tapahtuu LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Unkari, Slovenia ja Kroatia tarjosivat parastaan Maaseutu Lusto -lehden lukijamatkalaisille.

Tonava tulvii Matkan ensimmäinen etappi oli Unkari, jossa tutustuttiin pääkaupunki Budapestin kohteisiin. Tonava tulvi tuolloin, eikä rantakaduille ollut asiaa, sillä niistä näkyivät vain korkeimmat liikennemerkit. Budapestin kauppahalli on visiitin arvoinen, sillä siellä voi nähdä ja maistaa perinteikkäimpiä tuotteita. Pääkaupungista matka jatkui Balaton-järvelle, jota

kutsutaan Unkarin mereksi. Iso järvi onkin kaunis heijastellessaan sinisen sävyjä. Tihanyn niemimaalla lukijamatkalaiset kävivät tutustumassa muun muassa luostarikirkkoon. Ravintolassa maisteltiin Balatonin kalaa, jälkiruuaksi oli seutukunnan maineikkaimpia rahkapalloja.

Olmien luolassa Sloveniassa matkalaisemme tutustuivat pääkaupunki Ljubljanaan sekä Postojnska Jaman tippukiviluoliin. Luolaan uumeniin hurautettiin pienellä junalla ja jatkettiin kierrosta kävellen. Vaikuttavat tippukivet muodostivat erilaisia hah-

moja, ihmisiä ja hattivatteja. Akvaariossa saattoi nähdä alkueläin olmin, joka on luolien asukki. Päivä Sloveniassa oli lyhyt aika, mutta jo sen aikana ymmärsi, miten mukavaa kansaa slovenialaiset ovat. Ljubljana on iso kaupunki, mutta lukuisista turisteistaan huolimatta aito ja viihtyisä.

Kaunis Kroatia Uskomattomat maisemat tarjosivat ensivaikutelman Kroatiasta. Rannikolla meri loistaa kirkkaan turkoosina, sisämaata hallitsee jylhä vuoristo. Matka kulki molempien kautta kohti Splitiä, jonne lukijamat-

Splitistä lukijamatkalaiset retkeilivät Bracin saarelle ja Dubrovnikiin. Saarella tutustuttiin kivilouhokseen ja kivityökouluun. Bracin valkoinen kivi on maailmankuulua ja sitä on käytetty muun muassa Valkoiseen taloon Washingtonissa. Kivilouhoksella vierailu oli järjestetty yksinomaan lukijamatkalaisille, yleensä turisteja ei päästetä louhokselle. Kivityökoulun nuoret opiskelijat havainnollistivat, miten kiveä työstetään koriste-esineiksi. Saariretkellä ruokailtiin paikallisella matkailutilalla, jonka ravintolan kaikki tuotteet ovat itse kasvatettuja. Kaksi lammasta oli paistettu vartaassa ryhmälle.

Bracin saarella lukijamatkalaiset vierailivat kivilouhoksella ja kivikoulussa, jossa oppilaat työstivät saaren valkoisesta kivestä koriste-esineitä.

Dubrovnik kerää Kroatian kaupungeista eniten turisteja, sillä sen kivisillä kaduilla voi aistia vauraan kaupunkivaltion historian. Uuden sivun historia sai 1990-luvulla, kun Dubrovnikista tuli sodan näyttämö. Serbijoukot pommitti-

vat kaupunkia, mutta tuhot on saatu hyvin korjattua.

INFO Maaseutu Lusto -lehden lukijamatka Unkariin, Sloveniaan ja Kroatiaan oli 7.-13. kesäkuuta 2010.


8

MAASEUTU 13.8.2010

Kirjaston kesätauko ei vie Säkylässä lukuinnostusta Mirja Laukkanen

– Kirjastoa ei ole unohdettu, vaikka heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa ovet olivat kiinni, kirjasto-kulttuurivirkailija Mirja Vuorinen toteaa selvitellessään palautettujen kirjojen kasvavaa pinoa. Säkylän pääkirjaston ”kesäloman” jälkeen ensim-

Säkylän kirjastotoimi on kesäkuun alusta lähtien ollut ilman johtajaa. mäisenä puolena tuntina asiakkaita riitti ruuhkaksi asti. Lisäksi töitä riitti, kun kiinniolon aikana luukusta palautettuja kirjoja oli järjesteltävänä useita laatikollisia. Kirjaston sulkeminen kahdeksi viikoksi helpottaa henkilökunnan lomajärjestelyjä. Jo useampana vuotena heinäkuun loppupuo-

Eura & Säkylä

lella toteutettu kesätauko ei ole tuonut kielteistä palautetta, vaikka kirjastopalvelujen toivotaankin olevan saatavilla jatkuvasti.

mirja laukkanen

Lomailijat lainaavat Säkylän pääkirjaston lainaustilastoihin ovien sulkeminen pariksi viikoksi ei tuo notkahdusta. – Lainamäärät eivät vähene, pikemminkin nousevat. Vuorinen arvioi paikkakunnalla vierailevien lomailijoiden käyttävän kesällä kirjastoa yhtä ahkerasti kuin opiskelijat ja koululaiset talvikautena ja tasoittavan näin lainauslukuja. Kesälukemiseksi valitaan useimmiten rakkausromaaneja, elämäkertoja ja dekkareita. Uutuuskirjat lähtevät heti kiertoon. Lisäksi lainataan lehtiä, matkakirjoja, puutarhakirjoja ja muita ajankohtaan liittyviä sesonkikirjoja sekä AVaineistoa; elokuvia, äänikirjoja ja musiikkia. Lukemista hankitaan runsaasti myös poistokirjojen pöydältä. Kirjasto myy poistokirjoja jatkuvasti. Poistokirja on kätevä ottaa vaikka matkalukemiseksi.

Uutiset Facebookissa Säkylän pääkirjastosta ei vielä saa lainaksi kävelysauvoja tai muita apuvälineitä eikä Heinolan kirjaston tapaan tarjolla ole asianajajapäivystystäkään, vaikka Mirja Vuorinen seuraakin tarkoin kirjastoalan uusia tuulia. Hän ylläpitää Säkylän kunnan kirjasto- ja kulttuuritoimen Facebook-si-

Monta laatikollista kirjoja on palautettu luukusta kesätauon aikana. Mirka Virtanen on ehtinyt jo järjestää kesälukemiset hyllyyn.

vuja, joilla kävijöitä on sadan pintaan viikossa. Uusimmat viestit lähtevät 70 fanille. Säkylän kirjastotoimi on kesäkuun alusta lähtien ollut ilman johtajaa. Virantäyttö odottaa ratkaisua. Säkylän kirjastotoimenjohtaja on toiminut myös Köyliön kunnan kirjastotoimen johdossa.

Menossa Satakirjastoihin Uudistuksia tuo Satakirjastot-yhteisjärjestelmä, johon Säkylän on tarkoitus liittyä. Alun perin Säkylän ja Köyliön kirjastojen liittyminen oli ajoitettu vuoteen 2011, jolloin Säkylän, Köyliön ja

Euran kuntaliitoksen piti toteutua. Joulukuussa 2009 toimintansa aloittaneeseen kirjastojen yhteisjärjestelmään kuuluu 18 satakuntalaista kuntaa. Säkylän ja Köyliön lisäksi ulkopuolella on vain Eurajoki. Satakirjastot-yhteisjärjestelmä on koonnut aineisto- ja asiakastietokannat yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Kaikissa toimipisteissä voi asioida yhdellä ja samalla kirjastokortilla. Myös eri kirjastojen käyttösäännöt ja maksut on yhtenäistetty. Satakirjastot-järjestelmässä on 2 miljoonaa kirjaa ja 5 000 lehteä. Vuodes-

sa lainoja kertyy 4,5 miljoonaa, kirjastokäyntejä 2 miljoonaa ja verkkolainoja 1 miljoona. Nykyisin 18

kunnan kirjastojen yhteisjärjestelmässä on 49 toimipistettä.

Paula Vesala (vas.) toi Säkylän pääkirjastoon Mirja Vuorisen ja Mirka Virtasen tutkittavaksi kesätauon aikana kertyneet postit.


MAASEUTU

Eura & Säkylä

13.8.2010

Talkoohengellä kylä pitää puoliaan Mirja Laukkanen

viä. Esimerkkinä on lasten leikkipuisto, jonka me pari vuotta sitten rakensimme. Leikkikentän ylläpitokin näyttää jäävän talkootyÜksi. Tolvi pelkää, että ongelmaksi alkaa tulla talkoilla toteutettujen hankkeiden ylläpito, joka syÜ talkoovoimia. Uusimmista hankkeista leikkikentän lisäksi kyläläiset ylläpitävät jäähallia, johon nyt rakennetaan lisärakennusta. Vanhastaan kylän yhteisÜillä on huollettavanaan muiden muassa seuraintalo, urheilukenttä, tyÜväentalo, rivimylly, meijerirakennus ja kivikirkko.

Talkoohenki pitää kylän vireänä. Sen todistaa Panelia, jossa on ryhdytty tuomaan esille kylän omaleimaisuutta nimikkopäivillä. â&#x20AC;&#x201C; Kyläläisten pitää olla valppaina, jotta Euran syrjäkyläksi muuttuneen Panelian palveluja ei jatkossa huononneta, Panelian kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tolvi toteaa. Vuoteen 2013 ulottuva kyläsuunnitelma tarjoaa tyĂśkalun, kun panelialaiset toteuttavat hankkeitaan. Suunnitelma koskee noin 1â&#x20AC;&#x2030;200 asukkaan aluetta. Paneliasta lĂśytyvät kaikki palvelut, on muun muassa terveyspalvelut, palokunta, Frisbeegolfrata pankki, kauppa, pubi ja pitsuunnitteilla seria. Kylässä on vireitä yrityksiä, oma â&#x20AC;?sähkĂśtehdasâ&#x20AC;? ja Vaikka kotiseutuyhdistykvahvaa maataloustuotantoa. Kivirakentaminen on ollut Panelialle tyypillistä, nyt kiviä lähtee vientiin. Kylässä tehdään nykyisin myĂśs purjeveneen kĂślejä.

sellä ei uusia hankkeita olekaan suunnitteilla, uutta on luvassa. Mikäli Mikko Heinen toive toteutuu, ensi kesänä Paneliassa on yhdeksänväyläinen frisbeegolfrata. Vesitornin maastoon suunnitellulle radalle on luvat haussa. Heine toivoo, että frisbeegolfista tulisi nuorison harrastus. Harrastaminen ei vaadi suuria kustannuksia. Rataa vartenkaan ei tarvita muuta kuin korit ja heittoalustat.

Mittauspiirustukset esillä Panelian museossa on elokuun ajan esillä viime kesänä teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoiden tekemiä mittauspiirustuksia Panelian vanhasta rakennuskannasta.

KOLUMNI n Maausko

On ilmoja pidellyt

Arkkitehtiopiskelijoiden viikon kestävän kenttätyÜvaiheen aikana mittauksia tehtiin Panelian kyläkokonaisuudesta, myllystä, kivimakasiineista, seuraintalosta ja maatilarakennuksista. Kohteista ei entuudestaan ole olemassa piirustuksia. Täsmälliset piirustukset ovat välttämätÜn apuneuvo, kun vanhojen talojen korjauksia ja muutoksia suunnitellaan. Paneliassa järjestetty leiri jatkoi hyvin säilyneiden kylien rakennushistoriallista tallennustyÜtä. Satakunnassa on viime vuosina näin dokumentoitu myÜs Porin Ahlaisten ja Reposaaren miljÜÜtä. Tänä kesänä arkkitehtiopiskelijat tekevät mittauspiirustuksia Eurajoen Irjanteella. mirja laukkanen

Omavastuu korostuu Ensimmäinen kyläpäivä järjestettiin Kiukaisten kunnan liittyä Euraan vuonna 2009. Toista kertaa talkoilla toteutetun Panelia-päivän avaussanoissa â&#x20AC;?puukirkkolainenâ&#x20AC;? kansanedustaja ja Euran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Kalli totesi muuttuvassa maailmassa kylien kehittyvän vain mehengellä ja joukkuepelillä. Tulevaisuutta ei voi laskea sen varaan, että yhteiskunta tai kunta ottaa vastuun kaikesta. Kylien omavastuu korostuu. Sen on havainnut myĂśs Panelian kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja. â&#x20AC;&#x201C; Kunta näyttää jättävän paikallisen väen vastuul- Mikko Heine suunnittelee Paneliaan yhdeksänväyläistä frisbeegolfrataa. Hän toivoo, että le entistä enemmän tehtä- kylän nuoret innostuisivat lajista. 

 

Hirmumyrskyille alettiin pari vuosisataa sitten antaa ihmisten nimiä. Aluksi naisten tai epäsuosittujen poliitikkojen nimiä. Nykyään hurrikaaneissa vuorottelevat â&#x20AC;&#x201C; taitaa olla vuosittain â&#x20AC;&#x201C; naisten ja miesten nimet. Näillä suomalaisilla myrskyillä tuntuu nykyään aina olevan naisen nimi, vaikka takavuosina taisi olla sellaisenkin suositun valtiomiehen kuin Urhon nimi. Tai sitten muisti vain tekee tepposet. Joka tapauksessa Asta ja Veera tekivät monelle maakunnalle, paikkakunnalle, maatilalle ja ihmiselle muutakin kuin tepposet. Veera tässäkin maakunnassa. Sadekin on kummallinen juttu. Säätiedotuksissakin puhutaan sateen uhkasta usein silloinkin, kun maamies (tai -nainen) sitä eniten kaipaisi. Tänä kesänä on näihin päiviin asti kärsitty erityisesti lounaassa kuivuudesta, pohjoisessa sadetta on tullut reippaasti yli keskimääräisen. Näillä Satakunnankin lakeuksilla sade on ropsahtanut maahan varsin epätasaisesti. Jossakin ei ole tullut pisaran pisaraa, kun muutaman kilometrin päässä on itse Esteri ollut asialla. Tämä kesä on ollut ennätyslämmin. Hellepäiviä on ollut riittämiin ja vedet kuin linnunmaitoa. Itänaapurin suunnalta sitä lämmintä on tullut. Ja hiukkasen savuhiukkasiakin. Heiltä itseltään sytytystaito ei näytä mihinkään hävinneen, oli sitten kyse sodista tai pienemmistä paloista. No, tämä oli tietysti huumoria, muillekin kuin evakoille. Tänä kesänä on monta kertaa tullut mieleen talvi 1986-87. Joulujen väliltä alkanut ja hiihtolomiin saakka jatkunut hirmupakkanen. Tai alkusyksy 1968, jolloin päästiin syyskuun alussa kunnon hellelukemiin. Tänä vuonna saisi jo helle hellittää. Vai pitäisikĂś sen sittenkin helliä meitä vielä syyskuussa? Katsotaan. Jouluna sataa joka tapauksessa lunta.

9


10

MAASEUTU 13.8.2010

EL K

leena roskala

MAASEU N TU

EL K N MA AS EUTU

vakuutus ja rahoitus (Vas. ) Tähän navettahanke alkaa rakentua, näyttää maaseutuyrittäjä Toni Hietanen.

(Alh.) Toni Hietasen odotukset ovat kovat. Parhaan lehmän jälkeläinen on nyt päivän vanha.

Hyvä aika investoinneille Taloustaantuma on suosinut maatalousyritysten investointeja. Silti harva investoi. Leena Roskala

Maatalouden investointitukien hakukierros päättyy elokuun 15. päivä. â&#x20AC;&#x201C; Hakemukset ruuhkautuvat helposti näihin päivämääriin, vaikkakin uusi ha-

kukierros alkaa heti perään syyskuun alusta, tietää ProAgrian talousneuvoja Erno Uusi-Salava. Hakemuksia on ollut tekeillä huomattavasti normaalia vähemmän. â&#x20AC;&#x201C; Taantuma vaikuttaa

myÜs tällä alalla. Selkeästi eniten investointitukea haetaan sika- ja siipikarjatilojen tuotannollisiin investointeihin. Ne ovat pitkään olleet hakukiellossa ja nyt viivästyneiden investointien paineita puretaan tiloil-

1ZZEĂ&#x160; BTVOUPMBJOBUBSKPVT 5BQJPMB1BOLJTUB 7FSUBJMFLPSPOMJTĂ&#x160;LTJLPLPOBJTLVTUBOOVLTJB5BQJPMB1BOLJTUB TBBUFEVMMJTUBLPLPOBJTQBMWFMVB LVOLFTLJUĂ&#x160;UWBLVVUVTBTJBTJ 5BQJPMBBO4BNBMMBMBJOBWPJLBSUVUUBBTJOVMMF0NBFUVB  4JJSSĂ&#x160;NNFIBMVUFTTBTJOZLZJTFOMBJOBTJ5BQJPMB1BOLLJJO ,ZTZNZĂ&#x161;TFEVMMJTUBMBJOBUVSWBBNNF

la, Uusi-Salava arvioi. Karvialaisella Hietasten lypsykarjatilalla investoinnit eivät ole pysähtyneet. Vuonna 2005 Toni ja Heidi Hietanen ottivat sukupolvenvaihdoksen myĂśtä tilan ja sukupolvia kestäneen investointiperinteen hoitaakseen. â&#x20AC;&#x201C; Toivoisi, että muutkin innostuisivat investoimaan. Euroopassa on nyt hinnat alhaalla, sanoo karvialainen maatalousyrittäjä Toni Hietanen.

Investoinneilla kannattavuutta Toni ja Heidi Hietanen saivat keväällä investointitukipäätÜksen navettahankkeelleen. Investointi rakentuu parhaillaan ja valmistuu tammikuussa. Hanke on jatkumoa aiemmille investoinneille. Viljelyspeltopinta-alaa on kasvatettu 60 hehtaarista 150 hehtaariin lisämaata ostamalla sekä osin vuokraamalla. Konekanta on uusittu vuo-

si sitten tulevaa laajennusta ajatellen. Lypsyrobotti, joka sijaitsee edellisen sukupolven vuonna 2000 rakentamassa

Hankalinta on ollut tukiehtojen vaatiman uuden peltopintaalan saaminen. navetassa, on valmis laajennuksen myĂśtä lypsämään noin 130â&#x20AC;&#x201C;140 lehmää. Tällä hetkellä tilalla on 70 lypsylehmää ja isännän lisäksi kaksi ulkopuolista tyĂśntekijää. Heidi Hietanen osallistuu opettajan tyĂśltään tilan tĂśihin lähinnä lomilla ja viikonloppuisin. â&#x20AC;&#x201C; Taustalla on tavoite lisätä kannattavuutta. Samalla pystymme lisäämään tyĂśntekijĂśiden tyĂśmäärää, joka

-VFMJTĂ&#x160;Ă&#x160;PTPJUUFFTTBUBQJPMBmUBJ UVMFLĂ&#x160;ZNĂ&#x160;Ă&#x160;O5BQJPMBOUPJNJTUPTTB "TJBLBTQBMWFMV NBoQFo 1BMWFMVOUBSKPBKBU,FTLJOĂ&#x160;JOFO7BLVVUVTZIUJĂ&#x161;5BQJPMB ,FTLJOĂ&#x160;JOFO)FOLJWBLVVUVTZIUJĂ&#x161; 5BQJPMB 5BQJPMB1BOLLJ0Z 5BQJPMB7BSBJOIPJUP0Z

lisää joustavuutta ja yrittäjäkin voi päästä joskus itsekin vapaalle, Hietanen valottaa.

Hinnat nyt alhaalla Kustannusarvioltaan noin miljoonan euron hanke näyttäisi toteutuvan arvioitua edullisemmin. â&#x20AC;&#x201C; Kalusteiden hinnat ovat olleet nyt ainakin tämän hetkisessä valossa arvioitua edullisempia taantuman takia, Toni Hietanen sanoo. Investointia on suunniteltu etukäteen parin kolmen vuoden ajan. Se on vaatinut olemassa olevan tuotannon kehittämistä laajennukselle otolliseksi. â&#x20AC;&#x201C; Hankalinta on ollut tukiehtojen vaatiman uuden peltopinta-alan saaminen. Siihen on palanut paljon rahaa. Olisi toivottavaa, että myĂśs yhteistyĂś viljanviljelijĂśiden kanssa voisi korvata oman peltopinta-alan. Toni Hietanen arvioi, että kielteinen tukipäätĂśs olisi siirtänyt investointia tulevaisuuteen. â&#x20AC;&#x201C; Voi olla, ettei pankkikaan olisi lähtenyt rahoittamaan ilman positiivista tukipäätĂśstä. Seuraavat vuodet keskitytään, että nykyinen investointi saadaan täystuotantoon. Vaikea vielä sanoa, milloin on seuraava aika laajentaa. Nykyinen on suunniteltu siten, että uusi laajennus myĂśs on mahdollinen.

INFO Heidi ja Toni Hietanen investoivat ja kehittävät tilaansa Karviassa.

Maatalouden investointitukien kolmas hakukierros on 1.9.â&#x20AC;&#x201C;15.10.2010.


vakuutus ja rahoitus Saaristoon avustuksia

MAASEUTU

11

Plumps! Nou! Poks! Aijai! Aij! KilinkolKräks! Argh! #!&?*! Kääk! iik! Ounou! 6HQYRLVDQRDPRQLQWDYRLQ HupAuts Kriks! Räksis! Douh! Ssssh! 13.8.2010

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristĂśkeskus (ELY) myĂśnsi vuoden 2010 määrärahoista saariston ympäristĂśnhoitoavustusta 14 kohteelle yhteensä 50â&#x20AC;&#x2030;000 euroa. Hakemuksia jätettiin 17. Avustussummat vaihtelivat 1â&#x20AC;&#x2030;000 ja 15â&#x20AC;&#x2030;000 euron välillä. Avustuksia myĂśnnettiin pääosin yksityisille henkilĂśille ja yhteisĂśille. Avustuksia myĂśnnettiin hankkeille, jotka koskevat saaristoluonnon suojelemista sekä maisemakuvan säilyttämistä tai parantamista. Avustusta jaettiin myĂśs näitä asioita edistävien maisemahistoriatutkimusten laatimiseen. Avustusta saivat muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Saaristomeren luontokoulu, jotka järjestävät saaristossa yhteensä kuusi talkooleiriä. Saariston ympäristĂśnhoitoon myĂśnnettävä avustus tulee vuosittain haettavaksi syksyllä yhtä aikaa muiden ympäristĂśhallinnon harkinnanvaraisten avustusten kanssa.

n KOLUMNI

Starttirahalla hyviä tuloksia Aloittavan yrittäjän starttiraha on ollut jo useana vuotena tyÜ- ja elinkeinotoimistojen toiminnassa painopisteenä. MyÜs tälle vuodelle kiintiÜityjä määrärahoja on sidottu runsaasti uusiin päätÜksiin. KäyttÜ jakautuu melko tasaisesti hakijoille, jotka ovat tyÜttÜmänä ja toisaalta niille hakijoille, jotka tulevat suoraan tyÜelämästä tai ovat opiskelun loppusuoralla. Kaakkois-Satakunnan TE-toimistossa selvitettiin vuosina 2008 ja 2009 starttitukea saaneiden yritysten jatkuvuutta. Näiden kahden vuoden aikana oli TE-toimiston alueella myÜnnetty starttirahaa kaikkiaan 195 henkilÜlle. Selvästi eniten, eli 45 prosenttia perustettiin yrityksiä odotetusti palvelutyÜn alalle, mm. korjaus- ja huoltotyÜn yrityksiä, kahvila- ja ravintolapalveluja tuottavia yrityksiä sekä kauneudenhoitoalan yrityksiä. Seuraavina tulivat kaupallisen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä kuljetusalan yritykset, joskin paljon pienemmillä osuuksilla. Kesäkuussa 2010 tarkistettiin tilanne kaikkien yrittäjien starttirahaa saaneiden kohdalla. Vain 17 eli noin 9 prosenttia aloittaneista oli ilmoittautunut tyÜnhakijaksi tuen päättymisen jälkeen. Tulos on yhdensuuntainen aiempiin selvityksiin verrattuna. Vaikka vuosien 2008 ja 2009 aikana on eletty talouden kannalta vaikeita aikoja, voidaan tyÜnhaun aloittaneiden määrää pitää melko pienenä. Vaikuttavuus on hyvä, jos verrataan yleensä palkkatuella tyÜllistettyjen seurantatietoihin. TukityÜstä tyÜttÜmiksi palaavien osuus kolmen kuukauden jälkeen tuen päättymisestä on yli 40prosenttia. Starttirahan tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilÜn tyÜllistymistä. Määrärahaa myÜnnetään maksimissaan kuuden kuukauden jaksoissa. Enin määrä on 18 kuukautta niissä tapauksissa, jolloin starttirahalla aloittanut yrittäjä on palkannut tyÜvoimaa tai aloittavan yrityksen investoinnit ovat erittäin suuret. Aloittavan yrittäjän starttirahan saamisen ehtona on ammatillinen osaaminen sekä toisaalta edellytetään joko aikaisempaa yrittäjäkokemusta tai yrittäjäkoulutusta. Koulutusta järjestetään mm. maksuttomana tyÜvoimakoulutuksena. Tärkeää on, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen tuen hakemista tyÜ- ja elinkeinotoimistosta. Starttirahaa maksetaan maksimissaan viideltä päivältä viikossa ja tilitys tehdään kuukausittain. Ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta se on 33,32 euroa päivältä ja jatkopäätÜksissä se on perustuen suuruinen, eli 25,63 euroa päivältä. Starttiraha on saajalle veronalaista tukea ja luetaan ns. de minimis -tukiin. PäätÜksen starttirahan myÜntämisestä tekee tyÜ- ja elinkeinotoimisto, joka ottaa huomioon muun muassa kilpailutilanteen sekä laskelmien pohjalta kannattavan toiminnan edellytykset. Pauli Pohjola TE-toimiston johtaja Kaakkois-Satakunnan tyÜ- ja elinkeinotoimisto

QYXXE ]PPmXXmZMIR ZELMROSNIR ZEVEPPI P}]X]] ]OWM XSMQMZE NYXXY RMQMXXmMR 0mLMZEOYYXYOWIR 2YSVMWSZEOYYXYW 7IR LMRXE SR LEPZMQQMPPEER EPPI  ¹OO NSPPE WEEX OEMOOMRYSVIRXEVZMXWIQEXZEOYYXYOWIX 4]]HmZEOYYXYWXEVNSYW0mLIXmZMIWXM 0:2936-2-1-4378-291)63 RYQIVSSRRMMRWSMXEQQIWMRYPPI :MIWXMRPmLIX]WSRQEOWYXSR

0mLMZEOYYXYOWIR2YSVMWSZEOYYXYWSRMXWIRmMWX]ZmREPPIZYSXMEERRYSVIRXm]HIPPMRIRZEOYYXYWTEOIXXM7ISRZEPQMMOWM QMIXMXX]OSOSREMWYYW NSOEWMWmPXmmOEMOOM RYSVIRXEVZMXWIQEXZEOYYXYOWIX8mQmRYSVIROSXMZEOYYXYWWMWmPXmmIWMRI XETEXYVQEQEXOYWXENEZEWXYYNESMOIYWXYVZEZEOYYXYOWIR/EMOIRPMWmOWMWIXSHIPPEOMRSRPSQTEOSPPIIVMXXmMR]WXmZmPPMRIR WMPPmWIQEOWEELEPZMQQMPPEEREPPIšOOIPMIYVSEZYSHIWWE

Lennokkaampaa käyttÜä vakuutuslaskuillesi. Bonusasiakkaanamme voit maksaa Pohjolan vakuutuksia OP-bonuksilla, ja aloittaa vaikkapa rentouttavan askarteluharrastuksen. Piipahda konttoriimme ja tuo mukanasi vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan yhdessä mitä sille voidaan tehdä. Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.

:L\YHH]H 0STVP[\Z]HYH\RZL[W

PSTLZ[``WL  ^^^SHSSPMP

#81+6# /##5'7&70 156181+/#+0'0 -1*&'4;*/Ă&#x2C6;^


12

MAASEUTU 13.8.2010

Metsäinvestointien rahoitus kiristyy Valtion tulo- ja menoarvioesitys kiristää metsätalouden investointien rahoitusta sekä leikkaa tutkimus- ja palveluresursseja. Valtiovarainministeriön esitys tueksi puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen vuodelle 2011 jää kuluvan vuoden tasolle. Esitys Kemera-tueksi on noin 73 miljoonaa euroa, kun viime vuonna oltiin kokonaisuudessaan noin 80 miljoonan euron tasolla. Metsätalouden investointitarpeeseen ja -kiinnostukseen nähden tiedossa on Tapion arvioiden mukaan 10 miljoonien eurojen vaje. Budjetti leikkaa myös metsätutkimuksen sekä metsäkeskusten ja Tapion rahoitusta. Tutkimukseen, kehittämiseen ja metsätalouden neuvontaan sekä muuhun edistämiseen ja lainvalvontaan osoitetaan valtionapua valtiovarainministeriön esityksessä lähes kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Energiapuun korjuussa saavutettiin viime vuonna metsä- ja energiapolitiikan pitkän aikavälin tavoite eli korjuu laajeni yli kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Korjuusta suuri osa oli Kemera-tuettua. Myös myyrätuhot nostivat osaltaan Kemera-tukien käytön kaikkiaan noin 80 miljoonaan euroon. Kotimaista metsäpolitiikkaa linjaavan Kansallisen Metsäohjelman (KMO 2015) mukaan vuotuinen tarve on kuitenkin noin 85 miljoonaa euroa.

Metsistä terveyttä Tapio Nummi Suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Metsät ovat suomalaisille niin kiinteä osa jokapäiväistä elämää, että emme useinkaan tule ajatelleeksi, miten suuri merkitys niillä on fyysisen ja henkisen terveytemme ylläpitäjänä. Metsistä saamme liikuntaa, henkistä hyvinvointia, terveellisiä keruutuotteita ja lääkkeitä.

Puusta lääkkeitä Puuaineksessa on niin monia yhdisteitä, että sieltä on löytynyt useita lääkeaineita. Aspiriinin vaikuttava ainesosa salisyylihappo löydettiin pajun kuoresta. Malarialääke kiniini on peräisin kiinapuun kuoresta. Neljännes nykyaikaisen lääketeollisuuden raaka-aineista on peräisin trooppisista metsistä. Suomessa puusta on löydetty terveysvaikutteisten elintarvikkeiden raaka-aineita. Koivusokeri eli ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja korvatulehduksia. Havupuista saa-

Tapio Nummi

tava kasvistanoli alentaa kolesterolia. Kuusien sisäoksista saattaa löytyä raaka-ainetta syöpä- ja sydänlääkkeille. Siikaisissa valmistettavalla havupuu-uutejuomalla kerrotaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia. Pihkasalvat edistävät haavojen paranemista.

Rehellisyyden nimissä täytyy tietysti muistaa, että onhan metsällä omat haittansa. Metsässä on itikoita, punkkeja ja myyräkuumetta. Mutta oikealla varustuksella ja ajoituksella saadaan nämäkin haitat pidettyä aisoissa.

Marjojen on havaittu olevan paitsi hyviä C-vitamiinin myös flavonoidien lähteitä. Mitä tummempi marja, sen parempi. Flavonoidit suojaavat meitä runsaalta määrältä sairauksia. Sienillä ei ole niin selviä terveysvaikutuksia, mutta ne ovat terveellistä ruokaa. Japanilaiset arvostavat matsutakea eli männyntuoksuvalmuskaa sienenä, joka tekee syöjänsä onnelliseksi.

Vapaasti tarjolla

Metsässä virkistyy

Polku terveyteen.

Japanissa ja Koreassa on tutkimuksissa osoitettu, että luonnossa liikkuminen alentaa stressiä ja verenpainetta, hidastaa pulssia ja rentouttaa lihaksia.

Ihmiset myös kokivat olevansa terveempiä ja tyytyväisempiä. Syöpiä havaittiin eräässä tutkimuksessa esiintyvän metsäisillä seuduilla vähemmän kuin metsättömillä alueilla. Idässä panostetaankin terveysmetsien luomiseen ja käytetään metsäretkiä terapiamuotoina. Ikaalisten kylpylän yhteyteen avattu Voimametsä tavoittelee samoja päämääriä. Suomalaisen liikkuvat mieluiten metsissä vapaaajallaan. Metsätyöt omassa metsässä vastaavat hyvin kuntosalikäyntiä, ja tuloksia katsellessa mielikin virkistyy. Jo pelkkä metsän näke-

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

kolme kertaa viikossa?

Ei pelkkää onnea

Sairauksia vastaan

Matti Kari

metsä

Metsätyöt omassa metsässä vastaavat hyvin kuntosalikäyntiä. minen ikkunasta rauhoittaa, laskee verenpainetta ja nopeuttaa toipumista sairauksista. Metsänäkymällä varustetut asunnot ovat kalliimpia kuin ne, josta näkyy betoniseinää. Koskakohan Suomessa lääkäri määrää masennuksesta kärsivälle pillereiden sijaan reseptiksi puoli tuntia metsässä liikkumista

Edellä lueteltuja terveystuotteita ja -palveluita voivat kansalaiset puuainesta lukuun ottamatta jokamiehenoikeudella vapaasti hyödyntää. Metsänomistajalle jää lähinnä niiden tuottamisen ilo. Mutta pienelle joukolle metsänomistajia voisi metsän terveyspalvelujen tuottaminen tuoda pientä taloudellistakin hyötyä. Taajamien lähellä metsänomistaja voi sopia kunnan kanssa, että hän korvausta vastaan ylläpitää polkuverkostoa ja metsää virkistykselle sopivana. Maisema-arvokaupassa metsänomistaja voi saada korvauksen, jos jättää maisemallisesti arvokasta metsäänsä hakkaamatta. Ja luontomatkailu on kasvava ala, josta metsänomistaja voi päästä osalliseksi vuokraamalla maitaan tai lähtemällä itse tuottamaan palveluita. Lisätietoa aiheesta löytyy Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman nettisivuilta.

KOLUMNI n Reima Laaja

Menneen kesän muisteluja Syksy ja sadonkorjuuaika lähestyvät. Kokeneellakin jahtimiehellä alkaa metsästyskauden odottaminen poltella riistaveriä. Pitkä ja lämmin kesä alkaa olla takana. Ihan kaikkia loman aikana suunniteltuja kotitöitä ei saanut sittenkään valmiiksi. Ne pitäisi varmaan toteuttaa syksyn aikana. Toisaalta, millä sitä ehtii kun alkaa tuo metsästys ja tuleehan toki niitä uusia kesiä. Toteutumattomat projektit voi tehdä silloin tai sitten sitä seuraavana kesänä. Ja ei niitä projekteja saa kumminkaan koskaan kokonaan loppumaan. Joten lienee parempi keskittyä olennaiseen – metsästykseen ja koirankoulutukseen. Ja väliaikoina sienestää, kalastaa ja kerätä marjoja. Elämämme täällä on kuitenkin niin lyhyt. Kesällä ei kovin paljon ehdi katsella televisiota, mutta tänä kesänä olisi ilmeisesti kannattanut. Sieltä on kuulemma saanut hyviä menovinkkejä. Yhtenä tämänhetkisistä suosikkijutuista on poliisin antamat hätätiedotteet näh-

dyistä karhuista ja muista karhua muistuttavista otuksista. Tarkoitus on tietysti hyvä ja kansalaisia varottava, mutta tiedotteet ovat monesti toimineet hieman väärinpäin. Väki ei ole pysynyt kodeissaan ovet ja ikkunat lukittuna muutaman päivän hernesoppapurkki rautaisannoksen kanssa vaan ihmiset ovat lähteneet kylälle pongaamaan karhua. Alueille, joilla karhu on nähty, on tullut kymmenittäin autoja ja uteliaita ihmisiä. Samalla on tehokkaasti estetty poliisin ja suurriistavirka-apuhenkilöiden toiminta ja saatettu karhu tukalaan tilanteeseen ihmismassojen keskelle. Kesälle on sattunut muutama karhukolarikin. Niissä tilanne on aina vakava, karhu on loukkaantunut eikä toimi aina niin kuin luonnoneläimen tulee. Kännykkäkameransa kanssa karhusta kuvia napsiva hätätiedoteturisti aiheuttaa itsensä ja lähimmäisensä sekä karhun kohtuuttoman pahaan tilanteeseen. Hätätiedotteista on ollut toinenkin seu-

raus. Nykyään suurpedon nähneet tai sellaisen näkemisestä vahvan huhupuheen kuulleet vaativat asian julkituomista television kautta. Viime vuonna Suomessa tehtiin petoyhdysmiesverkoston kautta 36 000 suurpetohavaintoa. Voi olla, että jos jokaisesta niistä ja vielä sitten niistä lukuisista vääristä havainnoista tehdään hätätiedote telkkariin niin katsojia alkaa pian tympiä. Salkkareitten ja Kauniitten Rohkeiden katselu häiriintyy kohtuuttomasti. Varattakoon mahdollisuus todellisiin hätätilanteisiin kuten karhukolareihin ja citykarhuihin. Ja tiedotteen luettuaan on ihmisten syytä pysyä kotisohvalla ja antaa viranomaisten hoitaa omat tehtävänsä. Paniikkinappulan painamiselle on oma virkakuntansa. Kesän työtehtävistä mielenkiintoisimpia ovat nuorten metsästäjien leirit. Satakunnan riistanhoitopiiri on järjestänyt yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa leirejä jo kohta 20 vuotta. Tällä hetkellä pitkäkestoisin leiriru-

peama on pidetty Honkajoella. Kesällinen leiri oli jo 17 peräkkäinen. Leirin ohjaajat ja huollosta vastaavat ovat tehneet vuosien varrella todella hienoa työtä. Ainoa asia joka pistää miettimään on se että vetoporukka on jokseenkin sama, mikä aloitti toiminnan silloin 17 vuotta sitten. Uusia ei mukaan ole saatu sitten millään. Onneksi sentään leiriläiset vaihtuvat, vaikka on sitkein heistäkin osallistunut viitenä peräkkäisenä vuotena.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri


MAASEUTU

metsä

13.8.2010

13

lusto/sanna jääskeläinen

Perunasadon suhteen toivo elää vielä, sillä elokuun sateet edistävät kasvua.

Puinnit jo alkaneet Satakunnassa Lusto/Sanna Jääskeläinen

Puinnit ovat päässet alkamaan alueemme pelloilla. Ensimmäisenä ovat vuorossa aikainen ohra ja ruis. – Puinnit alkoivat normaalia aikaisemmin, sillä lämpimän ilman ansiosta kasvustot ovat kehittyneet tavallista nopeammin, kertoo kasvinviljelyagronomi Pasi Nummela ProAgria Satakunnasta. Myös Satakunnan viljelyksillä on monen muun alueen tapaan kärsitty kevään liiallisista sateista sekä kesän kuumuudesta ja kuivuudesta. Siksi sato-odotukset ovat viljojen osalta keskimääräistä heikommat. – Hyvää tässä on se, että ollaan aikaisessa. Todennäköisesti korjuukausi tulee olemaan pitkä ja jos ilma pysyy kuivana, olosuhteet ovat hyvät. Nummela kertoo, ettei ole nähnyt viime päivien rankkasateiden aiheuttaneen paljoa lakoontumista. – Jos sade jatkuu, se alkaa tuntua maan kastumisena. Toistaiseksi kuiva maa on imenyt vesimäärät hyvin. Paikallisesti rankat raekuurot voivat aiheuttaa suuriakin tuhoja. Muiden kuin viljakasvien osalta satotoiveet ovat korkeammalla. Perunalla, juurikkaalla ja puutarhakasveilla on vielä kasvuaikaa jäljellä syyskuun puolella. – Sateet auttavat niiden kasvua ja sato määräytyy, kun nähdään, millaiset ilmat elo-syyskuussa on. Viljoille sateista ei enää ole hyötyä, Nummela sanoo. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla ja tiloilla perunan laatua saattaa heikentää rupisuus. Tänä vuonna lämpimät ja kuivat säät ovat pitäneet perunaruton poissa kasvustoissa.

Metsästäjäliitto muistuttaa turvallisuudesta Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, joiden odottama uusi metsästysvuosi alkoi elokuun alussa. Ensimmäisenä alkoi kyyhkynmetsästys 10. elokuuta. Kerralla eniten metsästäjiä lähtee liikkeelle 20.8. klo 12, kun vesilintujen metsästys alkaa. Samana päivänä alkaa myös karhujahti. Hirvijahti sijoittuu aikavälille 25.9.-31.12. Metsästäjäliitto muistuttaa metsästysturvallisuudesta. Liitto jakaa metsästäjille turvallisuusaiheisia esitteitä ja tietoa metsästysturvallisuudesta. Esitteet ovat saatavilla sivuilta www.metsastajaliitto.fi ja tilattavissa liiton toimistolta. Esitteet ovat osa Metsästäjäliiton valtakunnallista Turvallista jahtia -kampanjaa. Metsästysvuorokausia kertyy Suomessa vuosittain yhteensä yli 5 miljoonaa. Suurista massoista huolimatta metsästyksen yhteydessä sattuu vuosittain noin 30 ampumaasevahinkoa. Puolet näistä kohdistuu toisiin, useimmiten kanssametsästäjiin ja toinen puoli itse aseenkäsittelijään. Vahinkotilanteet tapahtuvat tyypillisimmin pienen metsästysseurueen linnustuksessa.

VamBion syyslannos tuotannossa! Varaa ILMAISET lannoitteet syysviljalle. Toimitamme lannoitevalmisteen rahtivapaasti tilalle toimialueellamme (n. 60 km Vampulasta). Saatavana myös peltolevityspalvelu. Soita ja tee varaus! Kuljetus Liukas: 040 8354846, 040 7392005 VamBio: 040 1609750, 050 5254222

www.vambio.fi

Farmarissa 71 000 kävijää Valtakunnallinen Farmari-näyttely pidettiin tänä vuonna Mikkelissä 29.7.–1.8. Raviradan alueella järjestetty suurtapahtuma kiinnosti niin maa- ja metsätalousalan ammattilaisia, kaupunkilaisia kuin seudun kesäasukkaita. Kaikkiaan näyttelyyn tutustui 71 000 kävijää, ja mukana oli 495 näytteilleasettajaa. Näyttelyn pääjärjestäjänä oli ProAgria Etelä-Savo. Ensi vuonna valtakunnallinen Farmari Suomen Maatalousnäyttely järjestetään Porissa Kirjurinluodon Areenalla 1.– 3.7.


14

MAASEUTU 13.8.2010

Porissa hummaillaan Hevostalous tutuksi tapahtuman kautta.

Lusto/sanna jääskeläinen

Tuuli Suominen

Porin raviradalla hummaillaan hevostapahtuman merkeissä lauantaina 21.8 klo 11â&#x20AC;&#x201C;14. ProAgria Satakunnan järjestämän koko perheen hevosriehan tarkoituksena on tehdä tutuksi hevosurheilun monia muotoja. Raviradalla nähdään vauhdikasta ohjelmaa koko tapahtuman ajanâ&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;mm. lännenratsastusta ja hevosten korkeushyppykilpailua. Tallialueella yleisĂś pääsee tutustumaan talleihin, kengitykseen ja valjastukseen sekä itsekin harjailemaan ja rapsuttelemaan hevosia. Katsomoalueella on mahdollisuus nousta hevosen selkään tai rattaille sekä tutustua moninaiseen joukkoon hevostalouden parissa toimivia yrittäjiä. Ohjelma on rakennettu yhteistyĂśssä paikallisten hevosalan yrittäjien kanssa. â&#x20AC;&#x201C; Toivomme, että mo-

Hevoset esittäytyvät Hummaillaan-tapahtumassa.

nipuoliset näytĂśkset vetävät paikalle erityisesti lapsi perheitä ja nuoria, hevosille sydämensä jo menettäneet ovat tietysti myĂśs tervetulleita, kertoo tapahtumajärjestelyistä vastaava Mari Koskela. â&#x20AC;&#x201C; Edellinen Hummaillaan-tapahtuma järjestettiin kesällä 2005 ja tuol-

loin tapahtuma keräsi raviradalle 2â&#x20AC;&#x2030;000 hevosten ystävää, samanlaista yleisĂśmäärää tavoitellaan tälläkin kertaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman tavoitteena on hevostalouden tunnettuuden kasvattaminen. Hummaillaan-tapahtuma on osa ProAgria Satakun-

nassa käynnissä olevaa Satakunta Hummaa -hanketta. Hevosurheilun suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet ja alan arvioidaan tulevaisuudessa olevan merkittävä maaseudun elinkeino. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on Satakunnan hevostalouden tunnettuuden kasvattaminen sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. â&#x20AC;&#x201C; Hummaillaan toimii myĂśs eräänlaisena kenraaliharjoituksena ensi vuoden Farmari-messuja ajatellen. Valtakunnallinen Farmariâ&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;Suomen maatalousnäyttely järjestetään Kirjurinluodolla 1.â&#x20AC;&#x201C;3.7.2011 ja tokihan haluamme että satakuntalainen hevosala on tuolloin mahdollisimman edustavasti esillä, kuvailee Mari Koskela. Tarkan Hummaillaan -tapahtuma-aikataulun lĂśydät netistä www.riimupiiri.fi



     

   �

   � �


MAASEUTU

koneet & laitteet

13.8.2010

Karvia toimii pioneerina valokuituverkon rakentamisessa

15

Kunnanjohtaja löysi sattumalta tiedot pilottihankkeesta liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilta. Pia Rauhalammi

Karvian sivukylissä kaivinkoneet jylläävät. Kauhajoen suunnasta on lähdetty vetämään koko kunnan kattavaa valokuituverkkoa pettämättömän laajakaistaverkoston saamiseksi. Työtä riittää 220 kilometrin verran. Viimeisenä kaivinkoneet saavuttavat keskustan vielä tämän vuoden aikana. Valokuitu takaa kaikille liittyjille toimivan television, puhelimen, tietoturvan ja internetyhteydet. Nopeudeksi luvataan kahdesta megasta jopa sataan megaan. Kyse on valtakunnallisesta pilottihankkeesta, jota tukee liikenne- ja viestintäministeriö. Karvian kokemuksia hyödynnetään valtakunnan muissa hajaasutusalueiden laajakaistahankkeissa. Lankaverkot poistuvat näiltä hajaasutusalueilta viimeistään vuonna 2011.

Onnekas pilotti Noin 2 800 asukkaan kunta pääsi pilotiksi sattuman kautta. Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma etsiskeli netistä tietoja ja ajautui liikenne- ja viestintäministeriön sivuille. Siellä etsittiin halukkaita mukaan hank-

Sirpa Ala-Rämi

keeseen. Karvia on pitkään kärsinyt huonoista tietoliikenneyhteyksistä, jotka erityisesti vaikeuttavat maatalousyrittäjien ja pk-yrittä-

Ensimmäinen yrittäjä on verkon innostamana muuttanut kuntaan. jien arkea. Totta kai hitaus ärsyttää myös jokaista muuta käyttäjää. Runkoverkon rakentaminen rahoitetaan liittymämaksuilla, valtion ja kunnan tuella. Kilpailutuksen kautta rakentajaksi valittiin Suupohjan Seutuverkko Oy. Kunta liittyi osakkaaksi yhtiöön ja turvasi näin verkon pysyvyyden Karviassa ja edullisen hinnan myös jatkossa, sillä tämän osakeyhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Palvelun tarjoajia on neljä, joista jokainen talous saa valita sopivimman. Kunta järjestää syksyllä tilaisuuden, johon yritykset tulevat esittelemään tarjontaansa ja hintojaan kuntalaisille.

luoma ja hankkeeseen vihkiytynyt Sirpa Ala-Rämi vinkkaavat kiinnostuneilla. Hän itse esimerkiksi soitteli yrittäjille ja maatalousyrittäjille ja markkinoi asiaa. Myös kesäasukkaita informoitiin ja mm. kylissä pidettiin tiedotustilaisuuksia. Varmasti kaikki kuulivat hankkeesta.

Paljon käyttöä

Valokuitukaapelin asennustöiden edistymistä kunnanjohtaja Tarja Hosiasluomalle valottavat Mika Laikola, Sami Hunnakko ja Kari Mäki-Mustapää.

Kiinnostus yllätti Runkoverkkoon liittyminen eteni aallon tavoin. Tavoitteena oli saada mukaan 350 kiinteistöä, mutta yllätykseksi liittymän osti 650 kiinteistöä. Kuituliittymän

hinta on tuhat euroa kiinteistöltä ja 1 500 taloyhtiöltä. Kaapeli tuodaan tontin rajalle tai suoraan kiinteistön seinälle. Liittymä on toimiva näillä näkymin

loppusyksystä. Toki liittymän voi hankkia myöhemmin, mutta silloin se on huomattavasti kalliimpi. – Tiedotukseen on satsattava tällaisissa uudistuksissa, kunnanjohtaja Hosias-

Toimivaa verkkoa tullaan Karviassa hyödyntämään monin tavoin. Esimerkiksi koululaisille järjestetään verkko-opintoja, samoin yliopisto-opiskelijat voivat tulevaisuudessa opiskella verkon kautta. Kunnanjohtaja mainitsee, että ensimmäinen yrittäjä on verkon innostamana muuttanut kuntaan. Etätyöntekijöitä odotellaan karvialaisiksi, onhan noin 2 800 asukkaan Karviassa päättäjien mukaan kuuden tuhannen asukkaan palvelut. – Valokuituverkko on meille hyvin tärkeä. Vaikka olemme pieni kunta, pyrimme yhä parantamaan omia palveluitamme, Hosiasluoma lupaa. Samoin sen, että kunnan veroprosentti pyritään jatkossakin pitämään 19:ssä.

Puuenergiapäivä Kullaalla

www.lalli.fi

Länsirannikon Puuenergiapäivää vietetään 2. lokakuuta klo 9–15 Winnova Ulvilan toimipisteessä (Kullaan metsäkoulu). Päivän ohjelmassa on aamupäivällä seminaari ja iltapäivällä tietoiskuja ja laite-esittelyjä. Koko päivän ajan on nähtävillä muun muassa puuenergiaan liittyviä koneita ja työnäytöksiä.


16

MAASEUTU 13.8.2010

UUTUUS! HUSQVARNA M46

HUSQVARNA LC 48 VE*

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleikkuri. ABS-runko.

Tehokas leikkuri, jossa portaaton vetonopeus ja kätevä sähkökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

299 €

539 €

HUSQVARNA LB 48 *

HUSQVARNA LC 48 e*

Kompakti ja vankka kotipihan leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdollisuudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

339 €

539 €


MAASEUTU Lusto 2010_06