Page 1

METSIIN SUUNNITELMIA

n

S.3

Perjantai 16.4.2010

KOHTI PIENIÄ AUTOJA S.25

HYGIENIAA METSÄLLE

n Numero 3

S.20


2

MAASEUTU 16.4.2010


MAASEUTU 16.4.2010

Metsäsuunnitelmasta saa rahallisen hyödyn LUSTO/Jukka Silvast

3

Tässä numerossa SUKUPOLVENVAIHDOS PITÄÄ TEHDÄ TAIDOLLA ■ SIVU 7

PISTIÄISET TUHOAVAT KASVATUSMETSIÄ

Kun metsäsuunnitelmien tekoon yleensä tarjotaan mahdollisuutta ja uusia kulmakuntia otetaan suunnittelun piiriin, tilauksia ainakin Lounais-Suomen metsäkeskuksen mukaan tehdään noin 50-60 prosentille metsäpintaalasta. Keskuksessa suunnitelmien hyötyyn uskotaan vankasti. Suunnitelma laaditaan yli kahdeksan hehtaarin tiloille. Laadinta vauhdittuu aina keväällä, jolloin lumet sulavat, ja maasto metsänpohjineen paljastuu. – Menen heti metsään kun lumet sulavat. Haluan nähdä, millaista aluskasvillisuutta aloilla on, kouluttaja ja suunnittelija Ilkka Laurila sanoo. Laurila suuntaa vielä huhtikuun aikana Rudanmaan kulmalle Porin Noormarkkuun, josta on jo tullut työtilauksia. Hänen vuosiurakkaansa kuuluu noin 1 600 hehtaarin kartoittaminen metsäkeskuksen alueella.

■ SIVU 8

JUURIKÄÄPÄ ISKEE KESÄHAKKUISSA ILMAN KÄSITTELYÄ ■ SIVU 11

Paljon rästissä hoitotöitä Esimerkiksi Porin kaupunki tukee ajankohtaisella Rudanmaalla kahdella eurolla hehtaarille suunnitelman tekoa, jolloin metsänomistajan kuluksi jää 6,50 euroa hehtaarille. Laurila muistuttaa, että valtion Kemera-tuki taimikon ja nuoren metsän hoitoon

Jostain syystä rästit ovat aikamoiset. hehtaarille on suunnitelmassa mukana olevalla alueella 42 euroa, eli 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ilman suunnitelmaa. Laurila korostaa, että suunnitelma antaa metsänomistajalle vastauksen, mitä, missä ja milloin kannattaa metsässä tehdä hoito- tai hakkuutöitä tehdä. Samalla työt pannaan kiireellisyysjärjestykseen. Esimerkiksi Rudanmaan kulman tilalliset ovat saaneet tarjouskirjeen jo maaliskuun alussa. – Metsänomistajat helposti sokeutuvat sille, milloin olisi esimerkiksi se harventamisen aika. Jostain syystä rästit ovat aikamoiset. Aika vaan kuluu, eikä oikea-aikaiseen taimikonhoitoon tai harvennukseen ole lopulta ole pitkää aikaa, kun viivästys alkaa haitata kasvua. Laurila jatkaa, että ellei metsänomistaja itse pääse tai ehdi hoi-

Lounaisessa Suomessa tehdään töitä merkityillä alueilla. Metsänomistajia on jo lähestytty ainakin osassa aluetta.

Metsänomistajat helposti sokeutuvat sille, milloin olisi esimerkiksi se harventamisen aika. Jostain syystä rästit ovat aikamoiset. sä ei tuota, ellei siellä tehdä hoitotöitä.

Luontopainotteisuutta

lkka Laurilan kevääseen kuuluu suunnittelutyö Porin uudessa itäisessä osassa.

totöihin, kannattaa todella ottaa ammattimetsurit apuun. Hän myös korostaa, ettei met-

Metsäsuunnitelmat ovat voimassa kymmenen vuotta. Paperissa tarkastellaan ensimmäisen viiden vuoden aikana tehtävät erittäin kiireelliset työt ja seuraava viisivuotisjakso kattaa vähemmän kiireelliset. Mutta nykypäivään sovellettuna on tarjottu mahdollisuutta suunnitella metsänhoito luontopainotteisesti, jopa suojeltavaksi. Laurilan mukaan esimer-

kiksi suojeluun tähtäävät alat ovat pieniä, mutta mahdollisuus tähän tarjoutuu ennakkoon lähetetyssä kyselykaavakkeessa. Laurilan mukaan omistajaa metsänhoitoon motivoi hakkuutuotto, mutta muutamat ovat halunneet suunnitelman luontopainotteisesti.

LAMMELAN KOULULLE UUSI ELÄMÄ

■ SIVUT 18-19

Metsäpäivitystä omistajalle Suunnittelijoilla tietysti on eri tapoja kohdata maanomistaja. Ilkka Laurila haluaa ensin kiertää metsälön yksin, ja ottaa maanomistaja mukaan kierrokselle, kun paperilla on jo jotain valmista. Pinta-alansa hyvin tuntevien metsänomistajien kanssa suunnitelma voidaan käydä läpi pirtinpöydän ääressä, mutta monelle omistajalle kierros kumikengät jalassa metsässä voi olla hyvä mahdollisuus päivittää maastotiedot. Laurila ottaa tavoitteekseen kerätä tiedot maastosta 30 hehtaarin alalta päivässä. Rudanmaalla tehtiin edellinen suunnitelmakierros vuonna 1993.

ISOJEN PÖLKKYJEN KIMPPUUN PIENELLÄ KONEELLA ■ SIVU 27


n Perjantaina 16.4.2010

Pääkirjoitus

Puun tarve kasvaa Vaikka energiapoliittista keskustelua hallitsee ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvät kysymyk- Ensin tehdään päätÜs set, niin tosiasiassa lisäydinvoiman tarve kytkeyuusiutuvan energian tyy suoraan siihen, millainen ratkaisu uusiutuvan lisäämisestä, vasta sen jälkeen energian käytÜn lisäämisestä tehdään. Monimuotoisen energiapäätÜksen taustalta lÜyty- esitys lisäydinvoiman tarpeesta. vät kaksi toisiinsa kietoutuvaa asiaa. Ensinnä Suomi on sitoutunut lisäämään merkittävästi uusiutuvan energian käyttÜä. Toiseksi Suomen pitää turva- ta oma energiatarpeensa kaikissa olosuhteissa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on kertonut julkisuudessa marssijärjestyksen: ensin tehdään päätÜs uusiutuvan energian lisäämisestä, vasta sen jälkeen esitys lisäydinvoiman tarpeesta. Puulla tulee joka tapauksessa olemaan merkittävä rooli uusituvan energian paketissa. Puun käyttÜ energiantuotannossa voi hyvinkin jopa miltei kolminkertaistua.

KOLUMNI n Sami Kilpeläinen

Reilua maitoa Suomalainen kuluttaja ostaa tänä päivänä maitonsa halvemmalla kuin kukaan muu Euroopassa. Niin, vaikka Suomessa ruoan arvonlisävero on alentamisesta huolimatta edelleen EU:n korkeimpia. Tuottajan kannalta tilanne on hälyttävä. Kaupan osuus maitopurkin hinnasta on EU-jäsenyyden aikana kasvanut merkittävästi ja kuluttajahinta on pudonnut, minkä vuoksi tuottajahinnat ovat alentuneet viime viikkoina. Maito on pääministeriä myÜten herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua ja tunteita. Hyvä niin! Suomalaiset ruoan- ja erityisesti maidontuottajat ovat voineet todeta, että kotimaisuudella on merkitystä. Ensimmäisen kerran kauppa joutui myÜntymään kuluttajien paineessa. TuottajajärjestÜssä suomalaisia maidontuottajia, valiolaisia, satamaitolaisia, ar-

SITAATTI “Maatalouden tuottavuuden kasvu on ollut merkittävää EU-jäsenyyden aikana, mutta tuottavuuden kasvu ei ole hyĂśdyttänyt alkutuottajia.â€?

laingmanlaisia ja muita ei mitenkään erotella eri kasteihin. Omistajuudella ja maidon raakaaineella on kuitenkin merkityksensä, totta kai.

tuottajille. Saksalaiset reilun maidon tuottajat saavat takuuhinnan 40 snt/l, kun tuottajahinnat muuten ovat alle 28 snt/l.

Kaupan ylivalta on herättänyt keskustelua, ja aivan aiheesta. Maidossa asian voi kulminoida yhteen sanaan: dumppaukseen. Suomeen tuodaan Ruotsista maitoa, jota myydään kuluttajille jo 60 snt/l hinnalla, kun samaan aikaan ruotsalaiset kuluttajat maksavat siitä noin 80 snt/l. Täysin epäeettistä, harhaanjohtavaa ja vastuutonta toimintaa kaupalta!

Sitähän reilu kauppa pitäisi olla. Tulonjako on oikeudenmukainen, ja ketjun alkupää saa tyÜtä ja vaivaa vastaavan hinnan maidosta. Tiloilta vaaditaan lisäksi ympäristÜtoimia, ja lehmiä on ruokittava nurmivaltaisesti. Kaupan pitää olla reilua, tuli tuote kehitysmaasta tai kotimaasta.

Kaikissa Euroopan maissa tuoretuotteet ovat pääsääntĂśisesti kotimaisia. Väliportaiden osuuden kasvu ja tuottajien aseman heikkeneminen maitokaupassa on johtanut aivan uuteen ilmiÜÜn Keski-Euroopan maitokaupassa. Itävallassa ja Saksassa alkuvuonna lanseerattu “reilun kaupan maitoâ€? toimii kuten kehitysmaiden reilun kaupan hedelmät. Itävallassa maitopurkista maksetaan 10 snt/l lisähintaa suoraan

Viime vuoden maitotaistelut ovat saaneet Euroopassa ja nyt myÜs Suomessa aikaan uuden ilmiÜn: kuluttajat ovat asettuneet puolustamaan maidontuottajia. Tämä on tärkeä ja rohkaiseva viesti niin tuottajille, meijereille kuin poliittisille päättäjillekin. EU:ssa hiotaan nyt uutta lakia maitokiintiÜiden jälkeiseen aikaan. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia sopia tuotantomääristä ja ohjata tuotantoa niihin tuotteisiin, joita kuluttajat haluavat. EU:n suun-

taus tuottaa paljon ilman lisäarvoa on joutumassa romukoppaan, mutta valitettavasti hollantilaiset ja tanskalaiset edelleen dumppaavat markkinoilla lisää maitoa. Korkealaatuista suomalaista juustoa, EU:n puhtainta tuoremaitoa, luomumaitoa, yÜmaitoa, terveysvaikutteisuutta - sitä suomalaiset maidontuottajat ja meijerit tarjoavat jo tänä päivänä. Ehkäpä huomenna kaupassa on lisää reiluutta ja tuottaja saa kotimaisesta maidostaan oikean hinnan. Lehmä on sympaattinen, mutta suomalainen maidontuottaja se vasta onkin.

Sami Kilpeläinen Kirjoittaja on MTK:n maitoasiantuntija

PANTSEN KUPPILA

VUUH VUUH

ETVAIKUTA KOVININNOK KAALTATiNiiN

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila 6.4.



ETKyIKINiMIETIMITiJiRKEi TiSSiONJOKAPiIViTUOT POSTIN MINiHAUKUNSINULLE

MIKiiNEIMUUTUSEONVAINYKSI MERKITYKSETyNRUTIINIPITKiLLi JAJiRJETTyMiLLiPOLULLAMME ViISTiMiTTyMiiNLOPPUUN

POSTEL JOONI OTTI LOPARIT

JESS


MAASEUTU 16.4.2010

tiina ahonen

EU-lainsäädäntÜ määrää, että lastenruuissa ei saa olla torjunta-ainejäämiä. Usein vauvan ruuat valmistetaankin luomutuotteista. Pienille lapsille aletaan kuitenkin varsin varhain syÜttämään esim. puuroja, jotka valmis-

tetaan viljojen hiutaleista.

Kasvusääteissä eroja Suomalaista ruokaa mainostetaan puhtaaksi ja terveelliseksi. Suomessa kuitenkin kauraa lukuun ot-

Suomalainen vilja sisältää kasvunsäädejäämiä tamatta myÜs kaiken leipäviljan viljelyssä suositellaan kasvunsääteiden käyttÜä. Kauraa pidetään terveysvaikutteisena viljana, josta suuri osa myydään Suomen rajojen ulkopuolelle, mikä ehkä puolestaan puoltaa viljakauppiaita suosittelemaan kasvunsääteistä luopumista. Kasvunsääteet lyhentävät kortta ja mahdollistavat korkeamman typpilannoituksen käytÜn. Kasvunsääteitä on monenlaisia, joiden turvallisuudessa on suuria eroja. Klormekvattikloridia sisältävät kasvunsääteet jättävät aina viljaan jäämiä. Yleisesti myÜs kauralla käytetty Moddus jättää ilmeisesti jäämiä. Klormekvattikloridia sisältävät kasvunsääteet (esim. CCC, 3C, Cycocel 750) ovat tehokkaita ja halpoja ja viljelijät suosivat niiden käyttÜä. Klormekvattikloridin käyttÜ on EU-laisäädännÜssä lisäselvitysten pii-

Monissa muissa maissa esim. Ruotsissa kasvunsääteiden käytÜstä on kokonaan luovuttu. rissä. Cerone on kasvusääteistä suhteellisen vaaraton, kuitenkaan kaikki maatalouskaupat eivät edes mainitse Ceronen käyttÜmahdollisuutta omissa ohjeissaan. Terpal on vaarattomampi kuin klomekvattikloridia sisältävät aineet. Kaikkein suurimmat kasvunsäädemäärät käytetään suomalaiselle rukiille. Osa ruislajikkeista on hyvin heikkokortisia. Erittäin heikkokortisia ovat erityisesti kevätrukiit. Kevätrukiiden kylvÜsiemenkauppiaat kehu-

vatkin, kuinka kaksi kertaa CCC:tä ruiskuttamalla rukiin saa pysymään pystyssä. KäyttÜohjeissa on kuitenkin hyväksytty vain yksi CCCruiskutuskerta. Monissa muissa maissa esim. Ruotsissa kasvunsääteiden käytÜstä on kokonaan luovuttu. Ruotsin viljasato on turvallisempaa etenkin lasten puurohiutaleiden raaka-aineena. Suomessa ei erikseen tuoteta puurohiutaleita lapsille, vaan alle vuoden ikäiset lapsetkin saavat tyytyä syÜmään kasvunsääteillä tuotettuja puurohiutaleita.

Pienin panoksin Suomessa viljan hinta on yleensä sitä matalampi, mitä korkeampia satoja saadaan. Tämän hetkinen viljan ylituotanto, täynnä olevat varastot ja matala hintataso puoltavat matalan lannoitustason ja pienien vil-

VAMMALAN

5

jelypanosten käyttÜä. Liiasta lannoituksesta ja kasvinsuojeluaineiden käytÜstä kannattaa luopua viljan viljelyssä jo pelkästään kannattavuussyistä ainakin silloin, kun ei itse ole käyttämässä satoa esim. omien eläinten rehuksi. Jos kasvunsääteitä käyttää, kannattaa valita ainakin elintarvikeviljan tuotannossa ihmisten turvallisuuden ja terveyden takia Cerone muiden kasvunsääteiden sijasta tai luopua kokonaan kasvunsääteiden käytÜstä. Rehuviljan myynnissä ei katsota sakolukua, valkuaista tai muitakaan laatuominaisuuksia. Heikkosakolukuista ruista voi käyttää sikojen rehuseoksissa jopa 20 prosenttia, kuten esim. Puolassa käytetään sikojen normaaliruokinnassa. Marketta Saastamoinen FT, MMM

KIERRĂ„TYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYĂ–TYKERĂ„YS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

.DOOH3HUWRODS

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.


6

MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

Pori sai Farmari-näyttelyn LUSTO/ Vea-Pekka Järvelä

ProAgria Keskusten Liitto on myöntänyt valtakunnallisen Farmari–Suomen Maatalousnäyttely 2011 järjestämisoikeuden maaseutualueiden yrittäjiä palvelevalle asiantuntijajärjestö ProAgria Satakunnalle. Suurtapahtuma vyöryy Poriin viikkoa juhannuksen jälkeen kesällä 2011. Farmari-näyttelyn järjestelyistä vastaa ProAgria Satakunta, joka juhlii samalla toimintansa 150-vuotisjuhlavuotta. – Farmari-näyttelyitä on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Näyttelyiden järjestelyvastuuta on pyritty kierrättämään ympäri Suomea, ja kesällä 2011 vuorossa on läntinen Suomi. Tuntuu hienolta, kun näyttely saadaan nyt ensimmäistä kertaa Poriin, ProAgria Satakunnan toimitusjohtaja Timo Junnila iloitsee.

Sopiva rako Kesän alku Farmari-näyttely järjestetään Mikkelissä perinteistä ajankohtaa noudattaen heinä–elokuun vaihteessa. Näyttely sijoittuu Mikkelin Raviradan maastoon. Kirjurinluoto Arenalla järjestettävän näyttelyn ajankohta on

LUSTO kim huovinlahti

aikaisemmin kesällä kuin Farmari näyttelyt yleensä. – Tavallista varhaisempi ajankohta johtuu Arenan muiden suurten tapahtumien ajankohdista. Uskon, että kesäkuun loppukin soveltuu hyvin näyttelyn ajankohdaksi. Viljelyiden kannaltakin juhannuksen jälkeinen viikonloppu sopii kävijöille mainiosti. Luotan siihen, että väki lähtee kyseisenä ajankohtana vilkkaasti liikkeelle. Farmari-näyttely on ammattilaistapahtuma, joka järjestetään kerran kesässä eri puolella Suomea. Junnilan mukaan pitkät perinteet

Tuntuu hienolta, kun näyttely saadaan nyt ensimmäistä kertaa Poriin. omaavasta näyttelystä hakevat tietoa alan ammattilaiset ja kuluttajat.

Suunnittelu vauhtiin Edellisen kerran Satakunnassa on järjestetty maatalousnäyttely vuonna 1994 Ulvilan Ravanissa. Silloin

Farmari-messujen pitopaikka Poriin varmistui juuri viimeisillä lumilla. Timo Junnilan joukot saavat tehdä töitä valmistellakseen tapahtumaa silti vielä seuraavankin talven yli.

näyttelyyn tutustui noin 70000 näyttelyvierasta. – Viime vuosina kävijämäärä on pyörinyt samoissa lukemissa. Mikkelissä yleisötavoite on asetettu noin 80000 kävijän tietämiin. Meillä tavoitteet tulevat olemaan samansuuntaisia–eli liikutaan jossain 70000–80000 välillä.

Leader tuotti hyvää Leader on yksi Euroopan Unionin ohjelmista. Sen ideana on tuoda maaseudun paikallista näkökulmaa ja voimavaroja kehittämistyöhön. Leader -tyyppistä toimintaa on ollut unionissa 1990-luvun alusta alkaen, ja sen vaikuttavuus on ollut yksi parhaista EU-ohjelmien joukossa. Toisin sanoen vähällä rahalla on saatu paljon tuloksia. Satakunnassa toimii viisi Leader-toimintaryhmää, jotka kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Käytännössä Leader-tuen piiriin kuuluu koko Satakunta lukuun ottamatta Porin ja Rauman keskusta-alueita. Satakunnan toimintaryhmien myöntämän Leader-tuen avulla on käynnistynyt kahden vuoden aikana yli 180 erilaista hanket-

ta. Yhteensä Satakunnassa Leader-tukea myönnettiin viime vuonna lähes kaksi miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaiskustannukset nousivat 3,5 miljoonaan euroon. Tälle vuodelle Satakunnan toimintaryhmät voivat myöntää rahoitusta erilaisiin hankkeisiin yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Käytännössä Leaderhankkeen rahoitus muodostuu julkisesta tuesta (EU, valtio kunta) sekä hankkeen toteuttajan yksityisestä rahoituksesta. Satakunnassa jokainen kunta maksaa kuntarahaa toimintaryhmälle asukasluvun mukaisella euromäärällä. Kuntarahan maksaminen on välttämätöntä, jotta Leader-ohjelmaa voidaan toteuttaa. Kuitenkin on huomioitavaa, että tämä kuntien maksama raha moninkertaistuu. Esimerkiksi Karhuseudulla (Pori, Ulvila, Kokemäki, Nak-

kila, Luvia ja Harjavalta) kunnan sijoittamaa yhtä euroa kohden kuntaan on sijoitettu yhdeksän euron edestä EU:n, valtion ja hakijan yksityistä rahaa. Tämä on siis kunnan kannalta ehdottomasti tuottavaa toimintaa ja kuntien kannattaa ehdottomasti pitää kiinni tästä EU-hyvästä, joka jokaisen kunnan alueelle on mahdollista saada. Nykyinen Leader-ohjelmakausi kestää vuoden 2013 loppuun. Vielä ei ole päätöstä siitä, kuinka tuolloin jatketaan. Tärkeää on, että Leader –toimintatapa jatkuu ja maaseutua saadaan kehitettyä jatkossakin. Titta Strömberg Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja titta.stromberg@pyhajarviseutu.net www.satasilta.vuodatus.net

Junnilan mukaan ProAgria Satakunta käynnisti näyttelyn järjestelyt välittömästi varmistuksen tultua. – Järjestelyt käynnistyvät suunnittelulla ja tilannetta kartoitetaan erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Viime vuosina Farmarinäyttelyihin on osallistu-

nut noin 500 näytteilleasettajaa. – Todennäköisesti samanlaisissa luvuissa liikutaan Porissakin. Kaksi–kolmasosaa näytteilleasettajista on vakiojoukkoa ja loput ovat lähialueiden yrittäjiä. Junnila korostaa tulevan tapahtuman erinomaisia puitteita.

– Lähellä, mutta kuitenkin tarpeeksi laajalla ja luonnonläheisellä alueella. Myös perinteet puoltavat Kirjurinluodon soveltuvuutta tulevan tapahtuman pitopaikkana. Samaisella paikalla on järjestetty jo vuonna 1911 Satakunnan Maanviljelysseuran 50vuotisjuhlanäyttely.

Suojelualueista haastekisa Suomen Luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Suomen Partiolaiset käynnistävät LUMO2010-vuoden kunniaksi Luontohaastekilpailun kunnille ja seurakunnille. Osallistuakseen haastekilpailuun kunnan tai seurakunnan tulee vuoden 2010 aikana tehdä suojelupäätös yhdelle tai useammalle omistamalleen mer-

kittävälle luontoalueelle. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää, suota tai vesiluontoa – tai yhdistelmä erilaisia luonnonalueita. Luonnonsuojeluliitosta muistutetaan, että luonnon monimuotoisuuden vuosi tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa ihmisillekin tärkeiden luonnonalueiden verkostoa Suomessa.

Siksi jokainen haasteeseen osallistunut kunta ja seurakunta huomioidaan. – Ihmiset saavat käsityksensä luonnon monimuotoisuudesta usein lähellä olevan luonnon kautta, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava evästi kilpailuun osallistuvia.

Verotilillä näkyy Vuoden 2009 arvonlisäveroja palautetaan yli 90 000 maa- ja metsätaloudenharjoittajalle sekä muulle alkutuottajalle lähes 115 miljoonaa euroa. Vastaavasti arvonlisäveroa vaaditaan maksettavaksi maksuunpanopäätöksillä yli 21 miljoonaa euroa runsaalta 7 000 alkutuottajalta. Palautusja maksuunpanopäätök-

set saapuivat postitse kuluneella viikolla niille alkutuottajille, joiden arvonlisäveron verokautena on kalenterivuosi (ns. vuosi-ilmoitusmenettely). Alv-palautusten maksaminen alkaa huhtikuun puolessa välissä. Maksuunpanojen eräpäivä on 12.5.2010. Alkutuottajien palautukset ja maksuunpanot kirjat-

tiin nyt ensimmäistä kertaa verotilille, joten uusia verotiliasiakkaita tuli yhdellä kertaa lähes 100 000. Verotiliin tutustuminen ei vielä tässä vaiheessa ole palautuksen saajille välttämätöntä, koska palautuksen saaminen ei vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.


MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

7

EL K

MAASEU N TU

EL K N MA AS EUTU

mioon. – Tässäkin kaupassa asumisen järjestäminen oli myyjällä taustalla ja ostajan osalta asumiskysymys ratkesi sillä tavalla, että myyjä muutti uuteen kotiin, sanoo Hietaoja.

Kauppahinta tärkeä

Tapio Hietaoja (vas.), Eero Koivisto ja Kalevi Koivisto muistelevat, kuinka kolmikko sai aikaan onnistuneen sukupolvenvaihdoksen muutamassa viikossa.

Onnistunut sukupolvenvaihdos - tarvitsee tahtoa ja taitoa LUSTO / Kim Huovinlahti

Kalevi Koivistolla tulee näinä päivinä täyteen puoli vuotta metsätilan isäntänä Siikaisten Leväsjoella Pohjois-Satakunnassa. Kun Eero ja Pirkko Koivisto myyjinä ja hänen poikansa Kalevi Koivisto puolisonsa Annen kanssa ostajina allekirjoittivat metsätilan kauppakirjan viime vuonna lokakuun 16. päivä, niin kauppaa oli alettu valmistella Pro Agria Satakunnan avustamana vasta syyskuun lopussa. Silloin tilan omistaja Eero Koivisto soitti suunnitteluagrologi Tapio Hietaojalle, jonka toimenkuvaan kuuluu juuri sukupolvenvaihdossuunnittelu. Eero Koiviston viesti oli selkeä: nyt pitäisi alkaa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa erittäin tärkeäksi seikaksi muodostuu kauppahinnan määritteleminen. valmistella kauppaa. Tilanne oli Tapio Hietaojalle tuttu, koska hän oli aiemmin valmistellut Eero Koiviston toisen tilan kauppaa tämän tyttärelle. – Tämä metsätilan sukupolvenvaihdos eteni hyvin nopeasti ja se johtui sii-

tä, että asiat olivat hyvässä järjestyksessä ja tavoite oli myyjällä sekä ostajalla koko ajan selvä, muistelee Hietaoja kuusi kuukautta myöhemmin Koivistojen tuvassa.

Peltoa mukana

monsa ja kolmen lapsensa kanssa Leväsjoelle. – Päätyöni on Satateräksellä ja metsätilan hoito on mieluisaa osa-aikatyötä, sanoo Kalevi Koivisto. Koivistojen tilakaupassa oli metsän lisäksi mukana myös peltoa, joka on

vuokralla sekä asuinrakennus, talousrakennuksia ja irtaimistoa. Suunnitteluagrologi Hietaoja sanoo, että asumisen järjestäminen on yleensä sukupolvenvaihdoksissa yksi tärkeimmistä tekijöistä, mikä on otettava huo-

Koivistojen kohdalla sukupolvenvaihdos tehtiin reilun 50 hehtaarin metsätilaan. Kalevi Koivistolle pitkään pohditun kotitilan ostaminen tuli ajankohtaiseksi, kun perhe alkoi tarvita viime vuoden jälkipuoliskolla uutta kotia. Tilan ostaminen tuli ajankohtaiseksi. Kaupan yhteydessä Kalevin vanhemmat muuttivat kotitilalta Siikaisten keskustaan rivitaloon ja Kalevi muutti perheensä eli vai-

Hae ennakkopäätös

PLUS

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksille on tarvetta Pro Agria Satakunnan suunnitteluagrologi Tapio Hietaoja on vuosittain avittamassa kymmenissä sukupolvenvaihdoksissa. Tarve on kuitenkin paljon suurempi. Hänen mukaansa nyrkkisääntö sukupolvenvaihdokseen on, että se kannattaa tehdä silloin kuin aika tuntuu oikealta. – Sitten kannattaa olla nopeasti liikkeellä. Hän nimeää tärkeimmäksi tekijäksi on-

nistuneelle sukupolvenvaihdokselle sen, että tavoite on selvä ja tahtotila selkeä sekä myyjällä että ostajalla. Hietaoja muistuttaa, että sukupolvenvaihdoksilla turvataan myös yhteisiä etuja. Tilat eivät pirstaloidu ja metsätilojen omistajat ovat osaksi ikääntyneitä. Heillä ei ole tarvetta puukauppojen tekemiseen. Vaihdokset vauhdittavat siten myös puukauppoja.

Toiseksi merkittävin tekijä on kauppahinta. Kolmas huomioonotettava seikka sukupolvenvaihdoksessa on sitten mahdollisten muiden sisarusten tarpeet, jotka on otettava nekin kaupassa huomioon. Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa erittäin tärkeäksi seikaksi muodostuu kauppahinnan määritteleminen. Se on tehtävä tarkasti. Koivistojenkin kaupassa verottajalta pyydettiin ennakkoratkaisu luonnoskauppakirjalla. Metsätilakaupassa kauppahinnan on oltava vähintään 3/4 verottajan hyväksymästä arvosta tai muuten tulee ostajalle merkittävät lahjaveroseuraamukset kaupasta. – Jos tila myydään verottajan mielestä liian halvalla, tulee siitä kovat lahjaveroseuraamukset, muistuttaa Hietaoja.

Oman tilan puuta kuluu myös asuintalon lämmitykseen. Polttopuita Eero ja Kalevi Koivisto tekevät vielä yhdessä.

Siksi ennakkopäätös kauppahinnan hyväksyttävyydestä kannattaa verottajalta hankkia, jottei myöhemmin tule ikäviä jälkiseuraamuksia. Kun kauppahinta on saatu sovittua ostajan ja myyjän välillä ja kun verottajakin sen vielä hyväksyy, on edessä rahoitusneuvottelut. Koivistojen kaupassa rahoittajana oli paikallinen pankki. Kalevi Koivisto kiittelee tutun pankin apua. – Palvelu oli hyvää ja asiantuntevaa. Kauppaan ottamaansa lainaa Koivisto lyhentää kuukausierissä. Ja kun edellinen isäntä Eero Koivisto on hoitanut metsiä hyvin, niin Kalevi Koivisto toteuttaa hakkuita metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsästä irtoaa puunmyyntituloja vähintään se, mitä lainanhoitokuluihin (korko ja lyhennys) menee.


8

MAASEUTU

metsä

16.4.2010

Myyrätuhoja yhä taimikoissa – pistiäiset kasvatusmetsissä Alkaneen vuoden metsätalouden tuotantoon liittyvien riskien lista kasvoi heti vuoden alussa myyrien ja hyÜnteisten jatkoksi suurella lumikuormalla Onneksi vakavat lumituhot jäivät vain paikoittaisiksi. Kevät on kaikkein paras aika tarkastaa oman metsän vointi.

Varaudu harvennukseen Jos lumen alas murtamia männynlatvoja ja luokille taipuneita, latvastaan koko talveksi hankeen juuttuneita koivuja lÜytyy pieneltä alalta useita, on syytä valmistella ripeästi metsikkÜÜn lievä harvennushakkuu, jossa vauriopuut otetaan samalla talteen. Lievän hakkuun jälkeen tehdään myÜhemmin uusi harvennus, kun kasvatettavien runkojen lumikuorman kestävyys on ensin

saatu lisääntymään tuntuvasti. HyÜnteistuhoalueilla näitäkin hakkuita on syytä viivästää.

Yhä myyrävahinkoja Edellistalvi periytti metsätalouteen pahat myyrien aiheuttamat taimikkotuhot. Kaikkia ei lÜydetty, tutkittu eikä korjattu uusinta- tai täydennysistutuksin vielä viime kevään havaintojen perusteella. Metsätaloussuunnittelija Jouko Huuhka Lounais-Suomen metsäkeskuksesta arvioi, että taimetkaan eivät riittäneet viime kevään lÜydÜksien korjaamiseen, eikä kaikkia korjaustarpeita vielä ilmoitettu metsänhoitoyhdistyksiin. Myyrät etenivät heinikoita myÜten. Siksi vaurioituneita nuoria ja pieniä alle metrin taimistoja lÜytyy enemmän kylien ja peltojen liepeiltä ja reheviltä metsänkasvupaikoilta. Ka-

5XQVDDVWLK\YLlPDDMDPHWVlWLORMD +RLGDPPHNDLNNLPDDVHXGXQ NLLQWHLVW|QYlOLW\VWHKWlYlWMD YDDWLYDWNLQDUYLRLQQLW

!ZZZPHWVDWLODWIL

Juha Suni

.LLNDQRMDQWLH6$67$0$/$ 3XKOVPW#PHWVDWLODWILZZZPHWVDWLODWIL 3DONNLR VLVDOY VRSLPXNVHQPXNDDQPLQLPLÂź

7XUYDOOLQHQPHWVlQDPPDWWLODLQHQYlOLWWll

rut takametsät pääsivät vähemmin vaurioin. Kuitenkin myyrät soivät toissa talvena kaikkia puulajeja. Toiminnanjohtaja Suvi Kokkola täydensi myyräkuulumisia sillä havainnolla, että karummatkin viimevuosien taimikoiden istutusalueet on syytä tarkastaa. Myyräpaine oli niin suuri, että tuhoja on tavallista useammilla kasvupaikkatyypeillä. Metsänhoitoyhdistys Karhun Kokkola muistutti edelleen korvausasioista. KEMERA-varoista korvattava tuho on sellainen, jossa on jäänyt alle 600 kehityskelpoista tainta hehtaarille. Siihen saa uudet taimet ilmaiseksi ja 20 prosenttia apua ihmis- ja konetyÜkustannuksiin. Tämän lisäksi metsävakuutukset korvaavat yhtiÜittäin vaihtelevaan alarajaan asti metsätuhojen, myÜs myyrien aiheuttamia tuotos- ja puustovahinkoja. Pienetkin, kym-

Piskuinen mäntypistiäisen vuoksi metsänomistajan kannattaa olla tarkkana.

Mäntypistiäistuhojen odotetaan vaimenevan epidemian syntyalueella, mutta tuhoalue laajenee edelleen.

menien aarien tuhoalat, on syytä täydennysistuttaa, sillä muuten tuotannon ja laadun alenema kiusaa metsikkÜä koko kiertoajan. Taimien jakelukauden ja kesän palveluista Karhussa vastaa osaltaan uusi toimihenkilÜharjoittelija Taina LÜytÜkorpi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hän hoitaa taimiasioita ja vastaa aikuisopiskelijan ru-

juha suni


MAASEUTU

metsä tinoitunein ottein osaltaan asiakaspalvelusta vuorollaan eri kunnissa.

Pistiäisennuste tehty Metsäntutkimuslaitos julkaisi pääsiäisen edellä viime vuodenmunintanäytteisiin perustuvan ennusteen ruskomäntypistiäisen tuhojen jatkokehityksestä ensi kasvukaudella. Muutamissa osissa maatamme torjuntakynnys olisi ylittynyt jo viime vuonna, mutta Maa-ja metsätalousministeriÜ on haluton tekemään mitään nykyisen lain mukaisia toimia esimerkik-

16.4.2010

KEMERAvaroista korvattava tuho on sellainen, jossa on jäänyt alle 600 kehityskelpoista tainta hehtaarille si tuhojen leviämisen hidastamiseksi Pohjois-Satakunnasta Hämeenkangasta

myÜten Pirkanmaalle. Yli 36 asteen pakkanen olisi auttanut, samoin nyt toukokuussa tehtävä biologinen lentoruiskutustorjunta. Uusi laki on valmisteilla, mutta ensi kesän tuhot nyt vain tapahtuvat. KEMERA-varoista tullaan tarjoamaan elvytyslannoitusta tuhon laannuttua muutaman vuoden kuluttua. Porin Yyterin tähtikudospistiäistuho on astetta vakavampi, puille tappava, mutta esiintymä on vielä pienialainen.

KOMMENTTI Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan metsänomistajissa herättää kasvavaa suuttumusta se, että Metsähallituksen mailta alkunsa saavien metsätuhojen leviämisen estämiseksi ei tunnuta tehtävän mitään, toisin kuin ennen. Pääsiäisen edellä Maa- ja metsätalousministeriĂś teki nimenomaan sen sisältĂśisen päätĂśksen kuluvan kevään osalta. PäätĂśs herätti metsänomistajajärjestĂśn laatimaan tiedotteen: “MMM väheksyy satojen miljoonien eurojen hyĂśnteistuhojaâ€? Asiassa on kuitenkin paitsi saamattomuutta, myĂśs ristiriitaisia pohjatietoja matkassa. Porin Yyterin metsätuho on erityisen tappavaa lajia. Sen pyrkimystä laajentua kohti rannikon muita kasvupaikkoja on seurattava edelleen, vaikka loishyĂśnteiset saattavatkin pysäyttää tuhon tänä vuonna, saneeraushakkuiden jälkeen. Honkajoella noin 15 vuotta sitten koettiin pilkkumäntypistiäistuho ja se pysäytettiin kemikaalein kansallispuiston rajalle. Kyseessä oli eri laji kuin tällä kertaa. Nykyinen tuho, ruskomäntypistiäinen, tulisi pysäyttää biologisella virusruiskutuksella sen seuraavien leviämissuuntien kärkiin, vaikkapa Suomenselälle tai Pohjankankaalle. Tätä tuhoa ei voi sammuttaa

“liekkeihin päinâ€?, tuhon näkyessä, kuten ennen koettuja lukuisia metsäpaloja. Metlan Antti Poutun kertoman mukaan viimeinen ajankohta virusruiskutusten valmistelulle on vuosittain joulukuu. TällĂśin päätĂśkset voidaan tehdä hallinnon aikataulussa ja metsäeläintieteen kriteerein: tunnetaan munien määrä ja loisittujen munien osuus niistä. Nyt ministeriĂśn julkistama päätĂśs ei ole aito, sillä oikea hetki oli neljä-viisi kuukautta sitten. Invaasion pysäyttävää 36 asteen pakkasta tavattiin ehkä parissa pisteessä Pohjanmaan ylänkĂśalueilla. Pakkasten odotteluun, ylihintaisten helikopterien tilaamiseen Norjasta ja Kanadaan siirretyn tĂśrjuntaviruskannan etsiskelyyn ei ole mitään syytä langeta jatkossa. Metsätuhoihin on nyt varattu seurantaan aivaiset 7000 euroa vuodessa sekä lisäksi Metlan ja MMM:n virka-aikaa. Kotimainen, esimerkiksi ilmavoimien tai lentolannoitusyritysten avun periaatteet tulisi olla ennalta sovittuna ja tuhojen ennakointikykyä on kohotettava. Juha Suni

HyvistŠ siemenistŠ kasvaa

 Tapion siemenkeskus palvelee Sinua laajalla ja laadukkaalla valikoimalla, kun tarvitset siemeni© mets©kylv¹¹n tai taimitarhalle. 

Siemenkeskus Puh.  • Fax 020 772 9251 • www.tapio.fi

On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla. Yhä useammat Osuuspankin asiakkaat maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään.

9


10

MAASEUTU

metsä

16.4.2010

                                                 

Metsäkori-palvelut joustavat metsänomistajan toiveiden mukaan – metsän omistamisen ensiaskelista sukupolvenvaihdokseen saakka. Kysy meiltä yksilöllistä palvelua. www.metsakori.fi   

   

 

  

 

ɴɨʎ4ȐɜɕʎȽɄȹȨɕɜǸȬǸѳ .DWNRQQDOODRQYlOLl K\|G\QQlPPHDUYRNNDDQ UDDNDDLQHHVLWDUNDVWL

5BQJPMB1BOLJO UBMMFUVTUBSKPVLTFUOZU

+DQNLQWDHVLPLHKHPPHSDOYHOXNVHVVDVL -DODVMlUYL .DULMRNL .ULVWLLQDQNDXSXQNL

.DXKDMRNL

.LKQL|

.DUYLD

,VRMRNL +RQNDMRNL

3DUNDQR

0HULNDUYLD 6LLNDLQHQ

0DUNNX(UNLQWDOR *60

.DQNDDQSll -lPLMlUYL ,NDDOLQHQ

/DYLD 8OYLOD

/XYLD

+DUMDYDOWD .RNHPlNL (XUD

5DXPD

0DWWL7HQKR *60

3,00 %

5BMMFUVTBJLBOWVPTJ .JOJNJUBMMFUVTé 

5BMMFUVTBJLBOWVPUUB .JOJNJUBMMFUVTé 

5BMMFUVTBJLBOWVPUUB .JOJNJUBMMFUVTé 

+lPHHQN\U|

.LLNRLQHQ

1DNNLOD

(XUDMRNL

2,40 %

<O|MlUYL

3RPDUNNX 3RUL

2,10 %

.|\OL|

1RNLD

6DVWDPDOD

/HPSllOl 9HVLODKWL

+XLWWLQHQ

3XQNDODLGXQ

7DUPR6DDULQHQ *60

8UMDOD

6lN\Ol 3|\W\l 2ULSll

3LUNNDOD

/RLPDD

+XPSSLOD

3LKODYDQ6DKD2\ $KOVWU|PLQWLH3RUL HWXQLPLVXNXQLPL#SLKODYDQVDKDIL ZZZSLKODYDQVDKDIL

5BSKPVLTFUPWBUWPJNBTTBTBBLLB 7PJUUFIEÊUBMMFUVLTFO5BQJPMBOUPJNJTUPTTBoUBJWFSLLPQBMWFMVTTB  KPMMPJONJOJNJUBMMFUVTPOé,BUTPFSÊQÊJWÊUKBUBSLBUUJFEPU PTPJUUFFTUBUBQJPMBmUBJLZTZUPJNJTUPTUBNNF  

1PSJ(BMMFO,BMMFMBOLBUV 1PSJ 1SJTNB*UÊLFTLVLTFOLBBSJ 1SJTNB ,BOLBBOQÊÊ,BVQQBUPSJ ,PLFNÊLJ5VMLLJMBOUJF )BSKBWBMUB)VPWJOLBUV


MAASEUTU

metsä

16.4.2010

11

Juurikääpä leviää kesähakkuissa Kevät tuo uudet juurikääpätartunnat hakattaviin metsiin, ellei niitä torjuta kantokäsittelyllä. Jos juurikääpäitiöt pääsevät kantojen puuainekseen, tulee taudista ikuinen vitsaus kyseiseen metsikköön ja siellä kasvavat havupuut alkavat menettää arvoaan. Juurikääpä on metsiemme pahin lahottajasieni. Se leviää kesäaikaisissa hakkuissa lähinnä tuoreiden kantojen kautta. Kantoon päästyään juurikääpäitiöt alkavat kasvaa ja leviävät viereisiin puihin juuriyhteyksien avulla. Juurikääpä aiheuttaa vuosittain 40 – 50 miljoonan euron menetykset, suurimmat metsänomistajille puun arvon alentumisina. Taudin aiheuttamat puuainemuutokset alentavat metsän tuottoa ja muuttavat puun käyttömahdollisuuksia, pahimmillaan sahatukista polttopuuksi.

Juurikäävän torjunta Juurikääpää voidaan torjua vain estämällä uudet tartunnat. Tämä tapahtuu käsittelemällä kannot kantokäsittelyaineella kesäaikaisissa hakkuissa. Kantokäsittelyaine ehkäisee juurikääpäitiöiden pääsyn kannon puuainekseen. Hyvä

Kantokäsittely laajeni yksityismetsiin 2000-luvun alkuvuosina, kun kantokäsittely hyväksyttiin Kemeratuettaviin. torjuntateho edellyttää kantopinnan täydellistä peittymistä käsittelyaineella sekä aineen käyttöohjeiden tarkkaa noudattamista. Koneellisissa hakkuissa hakkuukone levittää kaadon yhteydessä kantokäsittelyainetta kantopinnalle. Moottorisahahakkuissa kantokäsittely tehdään levittämällä käsittelyainetta erillisenä työnä hakattujen kantojen pinnalle, viimeistään muutaman tunnin kuluttua kaadosta. Kattava kantokäsittely kesäaikaisissa hakkuissa on juurikäävän leviämisen riskialuilla tärkeää. Poikkeuksellisen tärkeää torjunta on alueilla, jonne tauti ei ole vielä levinnyt. Valitettavasti näillä alueilla kantokäsittelyä ei aina mielletä tärkeäksi. Kantokäsittely laajeni yk-

la, missä Metsäntutkimuslaitos on havainnut männyn tyvitervastautia. Koska Metsäntutkimuslaitoksella ei ole ollut resursseja selvittää systemaattisesti tyvitervastaudin esiintymisen laajuutta, on moni tyvitervastautikunta edelleen torjunnan ulkopuolella. Mäntyvaltaisten hakkuukohteiden kantokäsittelyn pikaista laajentamista koko kantokäsittelyalueelle on esitetty monella taholla. Se oli mukana myös nyttemmin siirtyneessä uudessa Kemera-lakiesityksessä. Olisi syytä tehdä pikainen erillispäätös kantokäsittelyn mäntyalueen laajentamisesta. Näin pystyttäisiin estämään monen männikön juurikääpätartunta Kemira-lain uudistusta odoteltaessa. Kantokäsittely pitää laittaa hyvinkin pian puunkaadon jälkeen.

Metsänomistajan näkökulma

Kaatokone levittää torjuntaaineen samalla kun se kaataa puun. Moottorisahalla kaadettaessa työ pitää tehdä erikseen.

sityismetsiin 2000-luvun alkuvuosina, kun kantokäsittely hyväksyttiin Kemera-tuettaviin töihin. Tuki mahdollistaa yksityisille metsänomistajille kustannuksettoman kantokäsittelyn. Torjunta-aine ja osa INFO levityskustannuksista korJuurikääpä aiheuttaa kuusella maannousemaa ja mänvataan Kemera-varoista, nyllä tyvitervatautia. Metsissämme on useita muitakin la- puunkorjuuyritykset makhottajasieniä, mutta juurikääpä on niistä pahin seuraavis- savat loput levityskustanta syistä: nukset. ■ Juurikääpä aiheuttaa suurimman osan kuusen ja mänKantokäsittelyä toteutenyn lahosta taan tällä hetkellä kattavas■ Se vaivaa erityisesti hyväkasvuisia metsiä ti niin metsäteollisuusyri■ Kerran metsämaahan päästyään juurikääpä säilyy tartysten pystykauppojen kortuntakykyisenä 30 – 40 vuotta ■ Ilmaston lämpeneminen edesauttaa juurikäävän leviä- juussa kuin yritysten omimistä määrällisesti ja alueellisesti en metsien hakkuissa. Met-

sänhoitoyhdistysten omassa korjuussa kantokäsittelyä tehdään vaihtelevasti. Moottorisahalla hakattavien kesäkohteiden kantokäsittely on toistaiseksi ollut vähäistä, vaikka nekin kuuluvat Kemera-korvausten piiriin. Tämä on johtunut helppokäyttöisen kantokäsittelyaineen puutteesta. Tulevana kautena on saatavissa markkinajohtajasta PS-kantosuoja-2:sta

Metsäntutkimuslaitos Parkanon toimipaikka

NA

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan liittyviä asioita. Maksullisina palveluina tarjoamme: • tilaustutkimuksia • kemiallisia analyysejä ja muita laboratoriopalveluja • koulutus- ja retkipalveluja Kaironiementie 54, 39700 Parkano puh. 010 2111, fax 010 211 4001 etunimi.sukunimi@metla.fi http://www.metla.fi/pa/

ttöinen nleik-

NA a kotipiip ja

myös pienkäyttöön tarkoitettu 10 litran pakkauskoko.

Korvaus vaihtelee Kemera-tuen korvausalueet määräävät käytännössä kantokäsittelyalueen rajat. Kuusivaltaiset kohteet korvataan koko torjunta-alueella, mäntyvaltaiset vain Kaakkois-Suomessa sekä niiden kuntien alueel-

Kantokäsittelyn toteutus kesäaikaisissa hakkuissa on tärkeää metsiemme terveyden kannalta. Suurin hyöty kantokäsittelystä on metsänomistajille. Jos juurikääpä pääsee metsään, siitä ei pääse eroon. Kantokäsittelystä pitää sopia puukaupan yhteydessä. Siitä ei tule kustannuksia yksityisille metsänomistajille. Juurikääpäitiöt tulevat kantoihin yleensä varsin läheltä. Siksi alueen kaikkien kesähakkuukohteiden kantokäsittely on tärkeää juurikääpätartuntojen vähentämiseksi. Kaikki hakkuutyötä tekevät toimijat tulee saada kantokäsittelyasian toteutuksen taakse. Markku Mäkelä markku.makela@kotikone.fi JL-tuotteet Oy


12

MAASEUTU 16.4.2010

Metsäsektori toipuu hiljalleen Metsäsektorin toiminta vilkastuu hiljaiselon jälkeen kuluvana ja ensi vuonna yleisen taloustilanteen parantuessa. Viennistä riippuvainen Suomen metsäteollisuus lisää tuotantoaan ja vientiään kysynnän lisääntyessä maailmanmarkkinoilla. PTT ennustaa kysynnän kasvun olevan kuitenkin vielä melko hidasta, eikä 2000-luvun alun tuotantomääriä tai kannattavuutta vielä saavuteta. Myös metsätaloudessa hakkuut ja puukaupat jäävät aiemmin totuttua vähäisemmiksi, vaikka selkeä parannus viime vuoteen verrattuna onkin odotettavissa. PTT:n tuoreimmassa ennusteessa maailman talouskasvu ja sen myötä metsäteollisuustuotteiden kysyntä elpyvät hiljalleen tänä ja ensi vuonna. Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä parantaa euron heikentyminen Yhdysvaltojen dollariin ja Ruotsin kruunuun verrattuna. Kotimaassa sahatavaran kysyntää vauhdittaa alhainen korkotaso.

Eri tahtiin Paperin tuotanto nousee Suomessa hieman tänä vuonna kysynnän kasvaessa. PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin kasvavan 5–10 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna paperin tuotanto kasvaa ennusteemme mukaan hieman loivemmin. Käyntiasteet jäävät edelleen melko alhaisiksi. Elpyvästä kysynnästä huolimatta Euroopassa vallitseva pape-

jukka silvast

rin ylitarjonta ei anna tänä vuonna mahdollisuuksia Suomen paperin vientihintojen nousuun. PTT arvioi paperin keskimääräisen vientihinnan laskevan muutamalla prosentilla viime vuoden keskihinnasta, vaikkakin eri paperilajien välillä on vaihtelua. Ensi vuodeksi odotamme vientihintaan nousua, jos kysyntä jatkaa elpymistään ja Euroopan ylikapasiteettia puretaan. Kartongin valmistuksessa ja viennissä tilanne on paperin tuotantoa parempi. Kartongin vientihintoihin ennustamme muutaman prosentin kasvua sekä tälle että ensi vuodelle. Sellun vienti Suomesta kasvaa PTT:n arvion mukaan tänä vuonna yli neljänneksen viimevuotisesta. Kasvu tasaantuu ensi vuonna. Sellun vientihinnan arvioimme nousevan tänä vuonna noin neljänneksen viimevuotisesta keskihinnasta ja pysyvän ensi vuonna tämän vuoden keskimääräisellä tasolla tai nousevan hieman.

Viime vuonna kemiallinen metsäteollisuus teki PTT:n arvion mukaan nollatuloksen Suomessa. PTT ennustaa kannattavuuden nousevan plussan puolelle tänä vuonna kartonkija selluteollisuuden vetämänä.

Sahoille valoa Viime vuoden lopulla tapahtui selkeä käänne sahatavaran kysynnässä maailmanmarkkinoilla, ja tuotanto on nyt nousussa. Ennusteemme mukaan sahatavaran kysyntä kasvaa edelleen vientimarkkinoilla ja pysyy vahvana kotimaassa tänä ja ensi vuonna. PTT ennustaa Suomen sahatavaran tuotannon nousevan tänä vuonna lähelle yhdeksää miljoonaa kuutiometriä eli yli 15 prosentilla viime vuoden pohjalukemista. Käyttöaste jää kuitenkin edelleen alhaiseksi. Suomen sahatavaran vienti kasvaa tänä vuonna 68 prosenttia ja ensi vuonna noin kymmenyksen PTT:n ennusteen mukaan.

metsä

Vientihinnat nousevat reilu kymmenen prosenttia tänä vuonna. Myös metsäteollisuuden puunkäytön ennustetaan lisääntyvän, Suomessa 56 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna edelleen noin 60 miljoonaan kuutiometriin. Tuonti kasvaa hieman tänä ja ensi vuonna, mutta jää uudelle, alhaisemmalle tasolle Venäjän tuonnin romahdettua. PTT ennustaa kotimaan markkinahakkuiden lisääntyvän noin kymmenen prosenttia viimevuotisesta eli 46 miljoonaan kuutiometriin. Vuodeksi 2011 ennustamme hakkuihin vajaan kymmenyksen kasvua tämänvuotisesta. Kasvusta huolimatta hakkuut jäävät vielä 2000-luvun keskimääräisiä hakkuita alhaisemmiksi. Puukaupat lisääntyvät arvion mukaan yksityismetsissä tänä vuonna. Kauppoja vauhdittaa viimeistä vuotta voimassa oleva myyntiveron helpotus. PTT ennustaa puukaupan lisääntyvän noin 50 prosenttia viime vuodesta. Puun keskihinta nousee arviomme mukaan noin viisi prosenttia viime vuoden keskihinnasta. Vuosi 2011 tulee olemaan haasteellinen kotimaan puumarkkinoilla. Puun hinta nousee arviomme mukaan 1?3 prosentilla. Puukauppa ei juurikaan vilkastu tämänvuotisesta, jollei metsänomistajia saada aktivoitua tekemään kauppoja nykyistä enemmän. Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT


MAASEUTU

metsä

16.4.2010

Raivaa valoa taimillesi Suuri määrä 2000-luvulla istutetuista taimikoista kaipaa kipeästi varhaishoitoa eli heinäystä tai lehtipuiden poistamista havupuiden päältä. On tärkeää, että seuraat taimikkosi heinäystarvetta 2–3 vuotta istutuksesta. Lehtipuiden poisto istutetun havupuutaimikon päältä sinun kannattaa tehdä tai teettää kuuden vuoden kuluttua istutuksesta, tämän jälkeen jokainen vuosi lisää 20 prosenttia kustannuksia. Metsäkeskukset haluavat innostaa metsänomistajia mittavaan hoitourakkaan ja käynnistävät aiheen edistämiseksi Päivä taimikollesi varhaishoitokampanjan. Tavoitteena on, että metsänomistajat innostuvat tekemään tai teettämään varhaishoidon kohteillaan.

Varhaishoitoa tehdessäsi näet työsi jäljen heti ja samalla tulee päivittäinen kuntoiluannoskin huomaamatta.

on reilusti kahden vuoden metsänuudistamisen määrä. Heikon laadun syitä on monia – suurimpina taimien tukehtuminen heinään tai vesakkoon. Näitä syitä voidaan ehkäistä panostamalla erityisesti taimikoiden varhaishoitoon – heinäntorjuntaan ja vesakon poistoon.

Metsäkeskukset muistuttavat Metsäkeskukset ovat huolestuneita pienten taimikoiden varhaishoidon laiminlyönnistä, joka näkyy pienten taimikoiden heikosta laadusta. Hyviksi arvioitujen pienten taimikoiden osuus on pienentynyt 54 prosentista 41 prosenttiin 2000-luvulla. Vajaatuottoisia tai laadultaan vain välttäviä pieniä taimikoita

Monille metsänomistajille, joilla on varhaishoitoa vaativia taimikoita, lähetetään hoitoon kannustava kirje. Mukana on tietoa kohteesta ja materiaalia varhaishoidosta. Vaikka kirjettä ei luukustasi kolahtaisikaan, kannattaa sinun tarkistaa alle kymmenvuotiaat taimikkosi, jo muu-

taman vuoden myöhästyminen heinän tai vesakon poistossa voi vaarantaa taimikkosi kehityksen. Varhaishoitoa tehdessäsi näet työsi jäljen heti ja samalla tulee päivittäinen kuntoiluannoskin huomaamatta. Mikäli et itse ehdi, osaa tai jaksa löydät apua tarvittaessa, ota rohkeasti yhteyttä metsäasiantuntijoihin. Käytä siis päivä taimikollesi ja varmista päivänpaiste taimillesi. Hoidettu elinvoimainen taimikko on myös kaunis katsella. Sitä kelpaa esitellä vaikkapa tulevalle metsänomistajalle – perilliselle.

13

Jotain tarttis tehdä, istutetut havupuutaimet tukahtuvat lehtipuuston alle.

Veikko Iittainen kehittämispäällikkö Pirkanmaan metsäkeskus

Työn jälki näkyy, havupuilla on nyt päivänpaistetta ja kasvu pääsee vauhtiin.

Heino kehittämään metsäosaamisen vientiä

SEK PRO

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää ministeri Sirkka-Liisa Anttilan johdolla tehdyn ”Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke 2009” suositusten mukaisesti 2vuotisen Suomen metsäosaamisen viennin edistämisprojektin. Sen tarkoituksena on lisätä koordinoidusti metsien kestävän hoidon ja käytön osaami-

sen vientiä. Työn lähtökohtana ovat Suomen ja EU:n kansainvälisen metsä- ja ympäristöpolitiikan tavoitteet sekä Suomen metsäosaamisen viennin resurssipohja ja sen kehitysmahdollisuudet. Jo aikaisemmin tehty Kansallinen metsäohjelma 2010 tunnisti suomalaisen metsätalouden osaamisen mahdollisuudet kehit-

La

24.4.

klo13

KEVÄÄN SUURTAPAHTUMA PORISSA

KULTALOIMI TAPIOLA SATAKUNTA SENIOR puh.

tyä vientituotteeksi. Kestävä metsätalouden edistäminen, metsäsuunnittelu, valtakunnan metsien inventointi, metsätalouden edistämisorganisaatiot sekä kansallinen metsäohjelma ja METSO ovat esimerkkejä aihealueista ja prosesseista, joita voidaan hyödyntää metsäosaamisen viennissä ja joille todennäköisesti on potenti-

aalista kysyntää.

Esteet tietoon Nyt käynnistyvän projektin päätarkoitus on toisaalta kartoittaa niitä hallinnollisia ja käytännöllisiä esteitä ja vaikeuksia, jotka haittaavat tai vähentävät suomalaisen metsäosaamisen vientiä, ja toisaalta myös ehdottaa uusia myöntei-

siä keinoja tämän viennin edistämiseksi. Selvitys ehdotetaankin tehtäväksi laajassa ja avoimessa yhteistyössä metsäalan järjestöjen ja kansainvälisen metsäosaamisen viennin toimijoiden sekä muiden hallinnonalojen kanssa. Ministeriö palkkaa tehtävään johtavaksi metsäasiantuntijaksi MH, MMT h.c. Jan Heinon, joka on

tätä ennen toiminut FAO:n apulaispääjohtajana johtaen sen metsäosastoa, Metsähallituksen pääjohtajana sekä maa- ja metsätalousministeriössä eri tehtävissä, muun muassa metsäosaston osastopäällikkönä. Hän aloitti työnsä ministeriössä 12.4.2010.


14

MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

Maaseutuyritysten kehittämisessä jälleen vilkas vuosi takana ProAgria Satakunnan yrityspalveluissa nähtiin jälleen vilkas vuosi. Yhteensä vuonna 2009 palveltiin noin 180 toimintaansa kehittävää ja/tai investoivaa satakuntalaista yritystä. Yrittäjiä tuettiin mm. liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien tekemisessä sekä yritystukihakemusten täyttämisessä. Investointitukia haettiin yrityksiin yhteensä 13,3 miljoonan euron investointeihin, josta avustuksen osuus nousi yhteensä 3,3 miljoonaan euroon. Yhteistyö maaseudun yritystukia myöntävän ELYkeskuksen asiantuntijoiden kanssa on tiivistä: noin

70 prosenttia ELY-keskuksen myöntämistä maaseutualueiden tuki- ja tuen maksatushakemuksista kulkee vuosittain ProAgria Satakunnan kautta. Yhteistyömalli on osoittautunut hyväksi, sillä Satakunnan ELY-keskus on mitattu valtakunnan tasollakin tehokkaaksi tukien käsittelijäksi: Satakunnassa raha siis liikkuu liukkaasti.

Neljänneksellä maatilakytkös Viime vuoden aikana ProAgria Satakunnan palveluja käyttivät eniten matkailuyritykset sekä metalli- ja puuteollisuus. Toisaalta suurimpia investoijia olivat

elintarvikeyritykset. Maatilakytkentäisten yritysten osuus on noin neljännes koko asiakasmäärästä.

Verkostoitumista ja koulutusta Kaikki ProAgria Satakunnan yritysneuvojat ovat mukana ELY-keskuksen järjestämässä yritysneuvoja-koulutuksessa. Toisaalta olemme myös itse olleet kouluttamassa yrittäjiä markkinoinnin ja taloushallinnon eri teemoista useissa tilaisuuksissa ympäri maakuntaa ja sen ulkopuolellakin. Viime vuonna tehostettiin myös yrityspalveluja koskevaa viestintää se-

Juhla- ja ruokapaikkoja

kä yrityskenttään että sidosryhmille, jotta yhä useammat yritykset löytäisivät ELY-keskuksen ja toimintaryhmien yritystuet sekä ProAgria Satakunnan palvelut. ProAgrian yrityspalveluissa työskentelee tällä hetkellä kuusi pienyritysten kehittämisen asiantuntijaa. Maksuton yritysneuvontamme on osa YritysMASVA -hanketta, jolla tuetaan maaseutualueiden elinkeinoelämän kehitystä. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta sekä alueelliset elinkeinoyhtiöt POSEK, RSK ja PSKK. Tarjoamme myös mo-

nipuolisia asiantuntijapalveluja pienyritysten rahoituksen, talouden ja markkinoinnin suunnitteluun sekä yrittäjävaihdokseen. ProAgria Satakunta on maaseutualueiden yrittäjiä palveleva asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on tukea suomalaisen maaseudun kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Järjestö tarjoaa monipuolisia asiantuntijapalveluja sekä maataloudelle että muille maaseudulla toimiville yrityksille. Olemme osa valtakunnallista ProAgria yhtymää, jossa työskentelee yhteensä 1 300 maaseudun elinkeinojen asiantuntijaa.

Irmeli Pihala viestijä ProAgria Satakunta irmeli.pihala@proagria.fi

INFO Asiakkaiden toimialajakauma: ■ matkailu 25% ■ metalli-ja puualan pienteollisuus 17% ■ hoiva ja hyvinvointi 8% ■ hevostalous 8% ■ lämpö- ja bioenergia 8% ■ elintarviketeollisuus 4% ■ muu palvelutuotanto 30%


MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

15

Pyhäjärviseudun hallitus uusiutui Jouko Perttu jatkaa Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hallitukseen tuli silti kuusi uutta jäsentä, ja neljä henkilöä jäi sivuun. Vuosikokous pidettiin

17.3. Kiukaisissa. Paikalla oli 26 henkilöä ja seitsemän edusti valtakirjalla. Hallituksen kokoonpano noudattaa maa- ja metsätalousministeriön edellyttämää kolmikantaa, jossa paikat jakaantuvat tasapuo-

lisesti paikallisen julkisen tahon (kunnan), yhdistysten ja yksittäisten asukkaiden kesken. Vuosikokouksessa erovuorossa on puolet hallituksen jäsenistä ja toimikausi on kahden vuoden mittainen. Puheenjoh-

taja valitaan vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen hallituksessa enimmäisajan, kolme peräkkäistä toimikautta, toimineet Tapani Alho Eurasta, Riitta Isotalo Säkylästä sekä Lassi Kauko ja

Niemelä Karhuseudun uusi puheenjohtaja Söörmarkkulainen Pekka Niemelä on valittu Karhuseutu ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kauko Ketola Kokemäeltä, Joel Blom Ulvilasta, Jarkko Storberg Noormarkusta ja Jorma Virtanen Harjavallasta. Uusia varajäseniä ovat Santtu Ahlman (Ulvila), Tapio Huhtanen (Noormarkku) ja Markku Isoviita (Harjavalta). Hallituksessa jatkavat Reino Leppiniemi ja Aila Korkeaoja Porista, Reijo Viinamäki Nakkilasta, Matti Luotola Luvialta sekä Marja-Terttu Ruohomäki Ulvilasta. Varajäseninä jatkavat Tarja Räikkönen (Pori), Juha Tenho

(Ulvila), Minna Katajala (Kokemäki), Martti Henttonen (Nakkila), Marja Kaski (Luvia) ja Timo Wallin (Pori).

Sydämellään mukana Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Niemelä on tutustunut Karhuseutu ry:n toimintaan vuonna 2003 osallistuttuaan Kansainvälinen Karhuseutu -koulutukseen ja lisäksi hän toimi viime vuoden. – Koulutus avasi silmäni näkemään kaikki ne mahdollisuudet, joita tämä toiminta mahdollistaa. Varmaan sillä hetkellä pala sieluani jäi koukkuun tähän toimintaan. Karhuseu-

dun hallituksen luotsaamisen uskon hoituvan hyvin, koska tiedän, että hallituksen jäsenet ovat antautuneet koko sydämellään tähän maaseudun kehittämistyöhön, joka on jatkuvaa toimintaa ja parasta edunvalvontaa meidän kaikkien hyväksi. Luotan yhteistyön voimaan ja kehitykseen. Kaikki ne ihmiset, jotka toimivat maaseudun kehittämistyössä, tekevät arvokasta työtä talkoohengessä ja välttämättä emme vielä ymmärrä, kuinka mittavat ja hyvät vaikutukset tällä tekemisellämme on tulevaisuuteen ja kansainväliseen toimintaan sekä yhteisöllisyyteen, kiteyttää Niemelä.

Olli Taimi Köyliöstä palkittiin ansiokkaasta ja aktiivisesta toiminnasta Pyhäjärviseudun maaseudun kehittämisen hyväksi. Uusia jäseniä ovat Anne Valtonen Eurasta, Maaria Vaihevuo ja Juha Ja-

lava Köyliöstä sekä Pekka Tupala, Krista Virtanen ja Terhi Lehto Säkylästä. Vuosikokous pidettiin 17.3. Kiukaisissa. Paikalla oli 26 henkilöä ja seitsemän edusti valtakirjalla.

n NIMITYKSIÄ Leader paras työkalu Leader-metodi on Niemelän mielestä parhaita keksintöjä maaseudun elävänä ja asuttuna pitämiseen. Hän uskoo, ettei ole parempaakaan työkalua, jolla kehittämistyötä voisi tehdä. Työ on ihmiselle parasta terapiaa ja Leader- hankkeiden avulla käynnistetyillä erilaisilla yritysmuodoilla ja toimilla, me yhdessä luomme uutta innovatiivista työllistävää toimintaa maaseudulle ja samalla teemme asuinympäristömme viihtyisäksi ja turvalliseksi itsellemme ja lapsillemme.

Jukka Kontulainen on nimitetty ProAgria Satakunnan maatilan energianeuvojaksi. Hän on Mavin hyväksymä energiasuunnitelman laatija. Energiasuunnitelmien lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu maatilan energian käyttöön liittyvä neuvonta. Kontulainen työskentelee Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa Jukka Kontulainen -hankkeessa.


MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

Sertifioidut siemenet • Viljakasvit, useita lajikkeita • Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR • Kaikki nurmikasvit • KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat • Myös Luomu-siemenet

!

us Kysy tarjo

JUNTTILAN TILA

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

jps-mainos.fi

www.peltosiemen.fi

16


MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

Kuminakiintiö täynnä

n MAAUSKO

caRaway

Närpiössä kuminaa jalostavassa Caraway Finland Oy: ssa mennään kevääseen tavallaan taskut täynnä. Koko 5 000 kuminahehtaarin sopimuskiintiö on täynnä. – Enää ei ole mahdollisuus ottaa lisää mukaan, yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja Torbjörn Engelholm sanoo. Yritys kävi vielä helmikuussa viljelijäillassa esittelemässä sopimusviljelyä Porissakin. Toimitusjohtaja sanoo uusia tulleen mukaan myös Porin seudulta. Yritys on pyrkinyt keskittämään sopimustuottajansa rannikolle, Porista Ouluun ulottuvalla alueella. – Savimaa on kaikkein parasta kuminalle, hän tiivistää.

Tien kunnossapito saattaisi tänä keväänä vaatia erillistä lisärahoitusta. Jos lisäbudjetit eivät valmistu teiden kannalta ajallaan, niin annettaisiin ainakin tiehallinnolle ennakkolupa ylityksiin. Maausko on uskossa kiertänyt tämän Satakunnan tieverkkoa ja kokenut tilanteen poikkeuksellisuuden. Silmä tarkkana on saanut olla varsinkin päällystetyillä teillä, joilla kuopat ovat teräväreunaisina todellisia renkaiden syöjiä. Päätieverkkomme on viimeisen 50 vuoden aikana kehittynyt siihen malliin, ettei linjapiileistä juurikaan komenneta matkustajia ulos työntöhommiin. Eikä rautateilläkään tänä talvena ole tarvinnut työntää, kunhan on vain muuten ollut mukava ulkoilla aina presidenttiä myöten. Nastarenkaat ovat paljon kehittyneet, mutta ovat silti melkoisia tienpinnan nylkijöitä. Varsinkin sadekelillä urat loistavat ja loiskuvat. Ja nämä varsinkin pääteillä. Sateella onkin turvallisempaa ajaa niillä kaksi- tai kolminumeroisilla teillä kuin näillä valtaväylillä. Topakka liikenneministeri Vehviläinen on varmaankin jo tarttunut teiden kuntoon, joten me kansalaiset saanemme huolettomina odotella ruskettuneita asfalttimiehiä ja muita adonismallisia teidemme varsille. Kyllä kruunu teistään huolta pitää! Vai kuinka?

Moni on jo löytänyt kuminasta pelloilleen tuottavan erikoiskasvin.

Caraway Finland tislaa kuminasta kuminaöljyä, jota käytetään muun muassa Yhdysvalloissa leivontaan, muuallakin shampooseen ja parfyymiin sekä Italiassa erityisesti ruuanlaittoon. Öljystä ja säki-

tetystä kuminasta jää vain kaksi prosenttia Suomeen. Markkinat ovat siten lähes kokonaan ulkomailla. Engelholm sanoo, että he kokeilevat parhaillaan yrttien kasvattamista, sekä erilaisia kuminalajikkeita.

Viimeksi mainittuja on ollut koekasvatuksessa jo viisi vuotta. Yrteistä hän ei halua vielä sen enempää puhua, kokeilut ovat kesken.

INFO Tärkeimmät kuminan tuottajamaat ovat Egypti, Hollanti, Puola, Saksa, Unkari, Tsekkoslovakia, Liettua ja myös Suomi. Eniten kuminaa kulutetaan Yhdysvalloissa ja Saksassa. Suomessa viljelypinta-ala vuonna 2006 oli 22 300 hehtaaria.

Maittavat ja ravitsevat reseptit

vihreakeiju.fi champ.fi

Kruunun teillä Routa kukkii mukavasti niin alemmalla kuin ylemmälläkin tieverkolla. Entisajan talvella on vaikutuksensa. Teissä on railoja, kuoppia ja painanteita siihen malliin, että on kuin laivalla matkustaisi. Raskaalla liikenteellä on sivuteillä tekemistä, ettei suistu tien sortumisen myötä metsän tai pellon puolelle.

Kuminaöljyä maailmalle Jos keväällä kylvää kuminaa peltoon, ensimmäisenä kesänä ei tule satoa. Kasvu alkaa tuottaa toisena vuonna ja pelto tuottaa ennen ensimmäistä kyntöä 3-4 vuotta. Yritysjohtaja muistuttaa, että monet viljelijät vaihtavat kasvin peltolohkolta toiselle, sillä kuminapelloille jää typeä viljelyn jälkeen, että se kattaa valmiiksi puolet viljanviljelymaan tarpeesta.

17

Koneyrittäjien tuloskunto laskenut Metsämiesten Säätiön rahoittaman Kasvun eväät – ohjelman seminaari- ja työpajapäivässä Jyväskylässä 8.4.2010 paneuduttiin puunkorjuu-, metsäenergia- ja kuljetusyritysten sekä metsäpalvelu- ja pientaimitarhayritysten kasvuun ja kilpailuedun saavuttamiseen. Koolla oli reilut 60 yrittäjää, toimihenkilöä ja asiantuntijaa. Metsäalan koneyrittäjien liikevaihdon kasvu 20012006 ei merkinnyt tuloskunnon kasvua, vaan laskua. Jyväskylässä oli esillä tutkimus, johon otti osaa 32 puunkorjuuyritystä ja 30 puunkuljetusyritystä. Ne olivat alan suurimpia osakeyhtiöitä, jotka olivat kasvattaneet liikevaihtoaan vuodesta 2001 vuoteen 2006. Jyväskylässä paneuduttiin puunkorjuu-, metsäenergia- ja kuljetusyritysten sekä metsäpalvelu- ja pientaimitarhayritysten kasvuun ja kilpailuedun saavuttamiseen. Koolla oli reilut 60 yrittäjää, toimihenkilöä ja asiantuntijaa. Erikoistutkija Pekka Mäkinen Metlasta huomautti, että koneyrittäjillä liikevaihto kasvoi keskimäärin 79 prosenttia, mutta net-

totulos laski 43 prosenttia. Yleensä kannattava kasvu oli lähtenyt asiakkaan toiveesta. Kaikkein kannattavimmat yritykset olivat suurimpia, ja parhaat yritykset olivat lisänneet ulkopuolisten palvelujen ostoja, Mäkinen korosti. Hän jatkoi, ettei kasvu ei ole oikotie onneen, vaan yrityksen talouden täytyy olla kunnossa ennen kasvua. Usein kuljettajapula oli kasvun esteenä. Kuljetusyritysten liikevaihto oli ajanjaksolla 20012006 kasvanut 67 prosenttia nettotuloksen samanaikaisesti laskiessa 49 prosenttia. Aalle 1,5 M€ yritykset kasvoivat kuljetusyrityksistä kannattavimmin. Iltapäivän työpajassa todettiin, että puunkorjuupuolella kasvu on kantanut hyvää hedelmää, ja kasvua on myös näköpiirissä. Puunkuljetuksen markkinoiden todettiin kuitenkin olevan kypsät, joten siellä kasvu olisi haettava muilta aloilta. Kasvua voi hakea myös palvelua kehittämällä – ei pelkästään määrää lisäämällä. Jyväskylän seminaarin luennot, työpajojen tulokset ja lisää tutkimusohjelmasta: www.tts.fi/kasvunevaat


18

MAASEUTU 16.4.2010

rakentaminen

Lammelan koulu saa uuden elämän Pia Rauhalammi

Porilainen yrittäjä Tarmo Huhtanen etsi pitkään vanhaa maatilaa tai vastaavaa suurta rakennusta maaseudun rauhasta. Tammikuussa tärppäsi Merikarvialta, miehen synnyinseudulta. Kunta laittoi Lammelan koulun myyntiin, ja rakennuksesta muotoutuu parhaillaan Tarmon unelmien täyttymyksenä juhlatalo. – Tämä koulu on loistava. Tässä on kaikki valmiina. Huonejärjestys, sosiaalitilat, keittiö, iso piha, mies luettelee remontin keskellä innostuneena. Samaa opinahjoa on Tarmo aikoinaan käynyt, mutta omien sanojensa mukaan ei kovinkaan ansiokkaasti.

SÄHKÖLIIKE E.J. LEHTO OY Loimijoentie 4 · 32700 Huittinen Puh. (02) 560 1640 · fax (02) 560 1649 esa.lehto@ejlehto.fi · www.ejlehto.fi

Koulu on valmistunut vuonna 1960. Sitä voidaan lämmitykseen suhteen pitää edelläkävijänä, sillä keskuslämmitteinen talo lämpiää hakkeella. Alkuperäinen lämmönlähde oli öljy, mutta säästösyistä se aikoja sitten vaihdettiin hakkeeseen. Lämpöpumppua ei remontin yhteydessä taloon asenneta. Sen aika tulee mietittäväksi tuonnempana. Mikäli aikataulu pitää, koulu avataan yleisölle äitienpäivänä lounaan merkeissä. Visioissaan Tarmo Huhtanen näkee juhlatalon sunnuntailounaiden lisäksi erilaisten yksityistilaisuuksien, kokousten, kurssien ja leirien paikkana. Oi-

keastaan vain taivas on rajana, niin paljon miehellä on suunnitelmia. Remontti tehdään vanhaa kunnioittaen, mutta pieteetin tarkkuudella. Vastaavana mestarina toimii Tarmon veli Esko Huhtanen, joka myös on koulun entisiä oppilaita.

Tilaa kyläläisille Lammelan ala- ja yläkoulu suljettiin kyläläisten tiukasta vastustuksesta huolimatta viime syksynä. Kylätoiminta on vilkasta ja koulun pihaan jääkin kylätoimikunnan monitoimitila asukkaiden käyttöön. Merikarvian keskustasta koululle on noin 20 kilometriä ja Porista vajaa 40. Merenrantaan on matkaa nelisen kilometriä. Ruokasalin peräseinää tulee ko-

ristamaan valtava majakkataideteos. Se luo merellistä dramatiikkaa miljööseen. – Koulun remontointi elävöittää Merikarviaa monin tavoin. Minulla on suhteita taide- ja muotimaailmaan. Tiedä, mitä kaikkea saamme aikaan, omistaja kertoo arvoituksellisesti. Kokonaispinta-alaltaan 480 neliön taloon saadaan leirejä ajatellen petipaikkojakin runsaasti vaikka avoimeen ullakkotilaan. Ala- ja yläkoulun opettajat sekä talonmies ovat asuneet talossa. Yläkoulun opettajan kolmion Tarmo kaavailee omaan käyttöönsä kesäasunnoksi. Vinttikerroksessa sijaitsevasta talonmiehen yksiöstä tullee hääsviitti. Kellarikerroksessa on neliöitä peräti 138. Saunaosastosta muotoutuu aikoinaan


rakentaminen

Öljylämmitys on aikoinaan vaihdettu hakkeeseen. Koulun entinen oppilas, nykyinen omistaja Tarmo Huhtanen kokeilee, miltä lapiohommat maistuisivat, sillä keskuslämmityksen hoitaa paikkakuntalainen mies. Hienot retroportaat vievät vinttikerrokseen, jonne tullee hääsviitti. Lammelan koulu avaa ovensa äitienpäivänä, mikäli remonttimiesten aikataulu pitää.

”spa”, kuten omistaja asian leikkisästi ilmaisee. Rakennus kätkee sisäänsä nostalgisia esineitä. Kellarissa on perunankuorijakoneen vieressä Porin Mainio -pata. Ullakolla on varastoituna esimerkiksi monet vaalit nähnyt uurna. Jokainen Lammelan koulun oppilas on ihaillut alaluokassa

ollutta pyörillä liikuteltavaa hiekkalaatikkoa. Se sijoitetaan retroleluineen juhlatalon leikkihuoneeseen kaikkein lasten käyttöön. Koulussa sillä saivat leikkiä vain kokeissa menestyneet. Tarmo ei kuulunut sanojensa mukaan siihen joukkoon.

MAASEUTU 16.4.2010

19


20

MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

KOLUMNI n Reima Laaja

Koulutettu metsästäjä

LUsto/jukka silvast

Yleensä riistanhoidonneuvoja seisoo joukkojen edessä kouluttaen, neuvoen, näyttäen ja opastaen erilaisia asioita. Viime kuussa pääsin itse koulunpenkille opiskelemaan ja kertamaan asioita. Jos Evira suo, niin minusta on tulossa koulutettu henkilö, ja vieläpä koulutettu metsästäjä. Läpäisin parin päivän koulutuksen ja kokeet, eikä rimakaan heilunut – ainakaan pahasti. Koulutuksen otsikkona oli ” Hirvenmetsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus” ja sen järjesti pilottihankkeena Agropolis Oy. Euroopan parlamentti ja neuvoston asetuksessa Nro 853/2004 otetaan kantaa luonnonvaraisen riistan lihan markkinoille tuloon ja jalostukseen. Tällaisen riistanlihan ja riistan kelvollisuuden on oltava virkaeläinlääkärin tarkastamaa. Luonnonvaraisen riistan lihantarkastus on täten kunnan tehtävänä olevaa elintarvikevalvontaa. Eli jos lihaa aiotaan myydä esimerkiksi ravintoloihin tai siitä aiotaan teettää jalostuslaitoksessa omaan käyttöön esimerkiksi makkaraa tai säilykkeitä, niin ruhot tulee tarkastuttaa. Tarkastus voidaan tehdä myös metsästysseuran lahtivajalla edellyttäen, että teurastus ja käsittely voidaan tehdä siellä tarpeeksi hygieenisesti. Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tulee etukäteen tarkastaa tilat tarkoitukseen sopiviksi. Metsästäjän omassa taloudessa käytettävää lihaa ei edelleenkään tarvitse tarkastaa. Tietysti omavalvonnan tulee pelata, ei kai kukaan halua kotonakaan syödä hygieenisesti arveluttavaa tai sairaan eläimen lihaa. Tarkastuspaikalla pitää olla tarkastettavan eläimen pää ja sisäelimet mahaa ja suolia lukuunottamatta. Asetuksessa 853/2004 todetaan, että jos koulutettu henkilö on tarkistanut pään ja sisäelimet ja ne ovat olleet kunnossa, niin niitä ei tarvitse olla mukana lihantarkastuksessa. Tähän asti koulutetuksi metsästäjäksi on kelvannut ainoastaan eläinlääkäri. Jos hirviporukkaan on

tä alkutarkastuksen tehtävään. Koulutus oli melkoinen tietopläjäys. Siinä käytiin läpi muun muassa riistaeläinten mahdollisia sairauksia ja eläimessä taudista kertovista muutoksista. Riistaeläinten käsittely, kuljetus, sisäelinten ja suoliston oikeaoppinen poisto sekä hygieeninen käsittely käytiin läpi melkoisen perusteellisesti. Vuosien varrella maakuntaa kierrellessä on nähnyt monenlaista saalis- ja lihakäsittelyä. Ihan aina ne eivät ole täyttäneet kaikkia oikeaoppisuuden vaatimuksia. Koulutuksen tarvetta on laajemmassakin mittakaavassa. Nykyajan valistuneet perheenpäät eivät enää hyväksy sitä, että kotiin kannetaan likaisessa muovipussissa kirveellä kiireessä pilkottuja ja suolensisällön ja neulasten kirjomaa riistanlihaa. Kenties niihin paloihin on sitten jalostunut sitä riistanlihan makua.

Toiselle nylkymiehistä on jo eksynyt hansikaspari käteen. kuulunut yksityiseläinlääkäri, niin hän on voinut toimia tällaisena koulutettuna metsästäjänä. Pilottihankkeessa asiasta kiinnostuneista metsästäjistä koulutettiin tällaisia henkilöitä. Nyt sitten kaikki riippuu siitä, hyväksyykö Evira koulutuksen käynei-

Vuosia sitten maakunnassa ollessani aloin suolistaa peuraa ja kaivoin taskusta kertakäyttökäsineet. Ympärille kertyneet metsästäjät alkoivat kysellä, että pelkääkö neuvoja käsiensä likaantuvan. Totesin, että en pelkää sitä, mutta pelkään, että peuran liha likaantuu likaisista käsistäni. Onneksi silloinkin sai viran puolesta olla hieman erikoinen. On ollut mukavaa vuosien kuluessa nähdä, että yhä useammalla jahtihenkilöllä tällaisia hanskoja on mukana ja niitä myydään jo metsästystarvikeliikkeissäkin. Näin ne käytännöt muuttuvat. Hiljalleen pala palalta. Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

tilitoimistot palvelevat

Katso lisää www.karvianyrityspalvelu.fi tai soita 040 195 4432


MAASEUTU

maaseutu

16.4.2010

21

Satakunnan Taitokäsityöyrittäjäksi Mari Syrén Hanna-Leena Rossi

INFO Palkitsemisperusteet valtakunnallisen Taito-käsityöyrittäjän valinnassa sekä alueyhdistysten tekemissä ehdotuksissa ovat: ■ yrityksen ammattimainen toimintatapa ■ yrityksen kannattavuus ■ tuotteiden omaleimaisuus ■ korkeatasoinen muotoilu ja laatu ■ tuotteilla perusteltu käyttötarkoitus ■ eettinen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta

Mari Syrén ja Tapiolan Satakunnan paikallisjohtaja Kimmo Suomi.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry jakaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Taito-palkinnon, joka on käsityöalan merkittävin yrittäjyyden tunnustuspalkinto. Palkinnon tarkoituksena on tuoda julkisuuteen

Seuraava Maaseutu ilmestyy 7.5.

menestyviä käsityöyrittäjiä ja -yrityksiä. Näin kannustetaan yrittäjiä positiivisilla menestystarinoilla ja vahvistetaan yleistä käsityön laatukäsitystä. Taito-palkinnon suuruus on 6 000 euroa ja sen lah-

joittaa Tapiola-ryhmä. Alueellisista ehdokkaista Taitopalkintoraati valitsee valtakunnallisen palkinnon saajan. Valtakunnallinen Taito-palkintoraati on myöntänyt Satakunnan ehdok-

kaalle tunnustuksen alueellinen Taito-käsityöyrittäjä. Satakunnan Taito-käsityöyrittäjätunnustus ojennettiin euralaiselle Mari Syrénille Porissa viime viikolla. Sitä ojentamassa olivat Tapiola-ryhmän Satakunnan paikallisjohtaja Kimmo Suomi ja Satakunnan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtaja HannaLeena Rossi.

Kahta ilmaa susista Suomen Metsästäjäliitto on arvioinut, että susia on enemmän kuin mitä RKTL on laskenut. Metsästäjäliitto arvioi, että Suomessa on jopa 362 sutta, ja että susikanta jatkaa kasvuaan. Sudet ovat myös levittäytyneet koko maahan eteläisintä Suomea myöten. Metsästäjäliitto on tehnyt arvion Suomen susikannasta käyttämällä aiempia laskentatuloksia ja piiriensä paikallistuntemusta. Metsästäjäliiton piirit ovat arvioineet omalla alueellaan liikkuvien susien määrän viimeisen kahden viikon aikana. Arvioinnissa on otettu huomioon Riista- ja ka-

latalouden tutkimuslaitoksen äskettäisen selvityksen ohella tuoreiden riistalaskentojen tulokset sekä petoyhdysmiesten ja metsästysseurojen omilta alueiltaan tekemät havainnot.

Samojakin lukuja Metsästäjäliiton arvio susien kokonaismäärästä on 279–362 sutta. Metsästäjäliiton arvio on suurempi kuin RKTL:n esittämä vähimmäisarvio. RKTL on arvioinut susien vähimmäiskannaksi 150–160 yksilöä. Metsästäjäliitto on pyrkinyt arvioimaan susien todellisen määrän täl-

lä hetkellä. Viidellä alueella Metsästäjäliiton arvio on sama kuin RKTL:n minimiarvio. Lopullista totuutta on vaikea selvittää, ja aiheesta on käyty median välityksellä laajoja keskusteluja. Mutta esimerkiksi Satakunnan 25 sutta on sama kuin RKTL:n arvio. Metsästäjäliiton arvio Varsinais-Suomen kannaksi on 15-20 yksilöä, PohjoisHämeen 9-12, Etelä-Häme 5-6 ja Pohjanmaa 6-10 yksilöä, joka sekin on sama RKTL:n kanssa. Metsästäjäliiton mielestä VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa susia on ”varsin paljon”.


22

MAASEUTU

autot

16.4.2010

Kone-Forum lokakuussa LUSTO/Jukka Silvast

Kone-Forum 2010 -näyttely ajoittuu tänä vuonna lokakuulle. Juhlanäyttely 14.– 16.10. on kahdeksas Tampereella järjestettävä konemessutapahtuma. Ensimmäinen näyttely pidettiin Lahdessa 2001. Tulevan syksyn kolmipäiväiseen tapahtumaan odotetaan 30 000 kävijää. Näyttelyn kohderyhmänä ovat maatalouden ammattilaiset ja koneurakoitsijat. Kone-Forum siirtyi vuoden 2008 näyttelyn jälkeen joka toinen vuosi järjestettäväksi. Juhlavuoden tapahtumassa on uutuutena viisi näytteilleasettajaa, järjestäjinä ovat Agrimarket, K-maatalous, Konekesko, Agritek ja Yrittäjien Maa-

talous. – Uutta on Yrittäjien Maatalouden, Agritekin ja Konekeskon mukanaolo. Se tietää automaattisesti monipuolisempaa tarjontaa, markkinointipäällikkö Matti Karlsson K-maatalous-ketjusta sanoo. Karsson uskoo, että lokakuu ajankohtana sopii hyvin viljelijätalouksille.

Traktorivetoisia Järjestäjät tarjonnallaan keskittyvät maatalouden ammattilaisten koneiden ja tarvikkeiden uutuuksien esittelyyn. Se käynnistää tulevan kauden ennakkohankinnat ja on maatalouskaupan tärkein tapahtuma vuoden aikana. Pääosassa ovat maatalo-

ustuotannossa käytettävät koneet, kuten traktorit, puimurit, maataloustyökoneet ja konetarvikkeet. Maatalouden tuotantotarvikkeet, kuten siemenet, kasvinsuojeluaineet, lannoitteet ja re-

Ydin on traktoreilla toimivien koneiden tarjonnassa. hut sekä maatilarakentamisen tuotteet ovat esillä tänäkin vuonna. Bioenergia ja maatilaurakointi ovat syksyn näyttelyssä kiinnostuksen kohteena ja näkyvästi esillä osastoilla. – Ydin on traktoreilla toi-

mivien koneiden tarjonnassa. Näyttelypaikkaan, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahalliin on ilmainen sisäänpääsy. Näytteilleasettajat järjestävät kuljetuksia tapahtumaan eri puolilta Suomea. K-maatalous itse järjestää kesällä työnäytöksiin keskittyviä tapahtuma toisaalla. – Pääteemamme on tänä vuonna nurmiviljely. 16.kesäkuuta meillä on Maaningalla nurmeen ja heinään keskittyvä tapahtuma. 4.elokuuta Kannuksessa teemana on rehunteko. Heinäkuussa Oripäässä on Okra-näyttely. Monipuolinen kesä on tulossa, Karsson ennakoi.

EYjcgFaafanajlY )--+.02/.. Cnnlmhdbo^gdZmn*%+2+))AZkcZoZemZ fZkdh'gbbgbobkmZ9ennddn'\hf

Takuusta kilpailuvaltti Autoalan suhdanteista huolimatta Kia onnistui myös vuonna 2009 kasvattamaan myyntiään maailmanlaajuisesti. Sen kunniaksi Kia Motors Europe myöntää nyt poikkeuksellisen pitkän seitsemän vuoden tehdastakuun Kia-autoille. Nyt Kia tarjoaa siis tämän poikkeuksellisen pitkän seitsemän vuoden tai 150 000 km:n takuun jokaiseen Euroopassa myytävään Kiaan. – Tavoitteenamme on nousta maailman johtavaksi autovalmistajaksi asiakastyytyväisyydellä mitattuna. Uusi, koko mallistoa koskeva seitsemän vuoden Kia-takuu on merkittävä askel kohti tätä päämäärää, toteaa Kia Motors Europen operatiivinen johtaja Paul Philpott.

Kia-takuu koskee kaikkia Euroopassa 1.1.2010 jälkeen rekisteröitäviä ja myytäviä autoja. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan takuu on voimassa ilman kilometrirajaa. Takuu ei koske normaalia kulumista kuten renkaiden, jarrupalojen tai kytkimen kulumista. Huolto-osille ja akulle takuu on kaksi vuotta ja audiolaitteille kolme vuotta tai 100 000 km. Puhkiruostumattomuustakuu on mallin mukaan 7-12 vuotta ja maalitakuu viisi vuotta tai 150 000 km. Suomessa myytävien automerkkien yleisin takuuaika on kaksi tai kolme vuotta. Muutamalla merkillä takuu kattaa neljä tai viisi vuotta.


MAASEUTU

autot

16.4.2010

23

Cliolle uutta ilmettä Renault Clio täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhteensä yli 10 miljoonaa Clioa on tänä aikana myyty yli 100 maassa. Clio on ainoana mallina valittu kaksi kertaa Vuoden Autoksi. Se oli myös kokoluokkansa ensimmäinen, kun saavutti vuonna 2000 neljä tähteä EuroNcap törmäystestissä. Vuonna 2005 Clio sai täydet viisi tähteä, jälleen luokkansa ensimmäisenä. Juhlavuoden kunniaksi Renault tuo markkinoille kaksi uutta Renault Clio erikoismallia: Clio Anniversaryn sekä Clio S:n. Niistä Clio Anniversary on joko 5ovinen tai Sport Tourer farmariversio, 1,2 16V 75 hv tai Tce 100 moottorilla varustettuna. Clio S erikoismalli on saatavana 3- ja 5 ovisena. Siinä on TCe 100 turbomoottori, jonka CO2-pääs- Sporttinen juhlamalli Renault Clio S. töt ovat 129 g/km.

Teollisuustie 31, 39700 Parkano puh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518 Avoinna ma 9.00 –17.00, ti–pe 8.00 –16.00 Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta (raskaskalusto ajanvarauksella) ! a o ul Aikaa varaamatta vet Ter www.parkanonautokatsastus.fi


24

MAASEUTU

autot

16.4.2010

Muurahaishappo avuksi pohjavesialueilla Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa tiesuolauksen korvaamista muurahaishappoon perustuvalla kaliumformaatilla erityisesti pohjavesialueilla. â&#x20AC;&#x201C; Hyvälaatuinen pohjavesi on erityisen tärkeää suomalaisille, sillä pohjavettä käyttää talousvetenä Suomessa noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 60 prosenttia on pohjavettä, muistuttaa luonnonsuojelu-

päällikkÜ Ilpo Kuronen. Jopa noin 500 pohjavesialuetta on Suomessa listattu niin sanotuiksi riskialueiksi ihmisen toimintojen takia. Nämä likaantumiselle alttiit pohjavesialueet sijaitsevat useimmiten samoilla alueilla kuin parhaat, talousvesikäyttÜÜn kelpaavat pohjavesiesiintymät. Harjut ja Salpausselät ovat tärkeitä pohjavesialueita, mutta myÜs hyviä rakennus- ja soranottopaikkoja.

Liikenteessä käytetään huomattavia määriä liukkaudentorjunta-aineita, erityisesti pohjavesille haitallista natriumkloridia eli suolaa. Sitä käytetään maassamme noin 90 000 tonnia vuodessa. â&#x20AC;&#x201C;Tiesuolauksesta on siirryttävä ympäristĂśystävällisiin vaihtoehtoihin kuten muurahaishaposta valmistettuun kaliumformiaattiin. Se on yhtä tehokas kuin suola, mutta biologisesti ha-

joavana yhdisteenä se ei aiheuta haittaa luonnolle, kertoo LUMO2010-teemavuoden koordinaattori Hannele Ahponen. Formiaatit ovat noin 15 kertaa kalliimpia aineita kuin suola. Niiden käytÜn on arvioitu tulevan kuitenkin halvemmaksi yhteiskunnalle, kun kloridi-yhdisteiden aiheuttamat syÜpymisvahingot vähenevät. Tämä vähentää esimerkiksi autojen ruostumista.

Urheilullisuus pinnalla saman huippusuorituskyvyn, luotettavuuden ja turvallisuuden entistä edullisempaan hintaan. Sen hinta asettuu 59 778,24 euroon. Tehokkaan ja täydellisesti varustellun version ympärille on kehittynyt intohimoisia faniklubeja, joilSubaru Impreza WRX STI Pure Performance Pleasure -erile tärkeintä autossa on sen koisversio. tekniikka. WRX STI:n sääSubaru tuo markkinoille re Performance Pleasure - dettävän keskitasauspyÜräsImpreza WRX STI:stä Pu- erikoisversion, joka tarjoaa tÜn sekä älykkään SI-Drive -

järjestelmän avulla kuljettaja voi säätää autoaan toivomallaan tavalla taloudellisesta ajotavasta aina maksimaaliseen suorituskykyyn. Uuden Impreza WRX STI â&#x20AC;?PPPâ&#x20AC;?:n vakiovarusteiden lista on myĂśs hieman WRX STI -versiota lyhyempi. Esimerkiksi integroitu navigaatiojärjestelmä on jätetty pois.

/,*,(50232$8727 +LQWDDONDHQ½WN

SATAMOTORS Risteenkatu 4, 38700 KANKAANPĂ&#x201E;Ă&#x201E; Puh. (02) 578 3795 Fax (02) 578 3725

www.satamotors.com


MAASEUTU

autot

16.4.2010

Kansa kaipaa pienempiä autoja LUSTO/ Vesa-Pekka Järvelä

Suurten ajoneuvojen osuus tullee lähivuosina Suomen teillä vähenemään. Vasta julkaistu tutkimus todistaa pienempien ajoneuvojen vetovoiman kasvaneen. Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa järjestetyn verkkopohjaisen kyselyn tulos on kiistaton. Tutkimukseen kerättiin edustava otos 16–70-vuotiaista miehistä ja naisista. – Neljässä pohjoismaassa linja oli yhteneväinen. Suomalaisautoilijoista peräti 71 prosenttia uskoo, että pienten autojen osuus liikenteessä kasvaa, Nissan Nordic Europe Oy:n maajohtaja Antti Jokela paljastaa. Jokelan mukaan tutkimustulokset osoittavat, että lähes puolet kaikista

pohjoismaisista autoilijoista tulisi toimeen nykyistä pienemmällä autolla.

Lähes puolet kaikista pohjoismaisista autoilijoista tulisi toimeen nykyistä pienemmällä autolla. – Erityisesti ne perheet, joissa on 1–2 henkilöä, uskovat tulevansa todennäköisesti toimeen nykyistä pienemmällä menopelillä. Yli 45-vuotiaista suurten ja keskisuurten autojen omistajista puolestaan 59 prosenttia arvioi ajavansa tällä

hetkellä turhan suurella autolla, kertoo Jokela. Tutkimukseen osallistuneilta kuluttajilta kysyttiin myös niitä kriteereitä, joiden vuoksi valinta tulee kohdistumaan juuri nykyistä pienemmän kokoluokan ajoneuvoihin. Valintakriteereiden kärkeen nousivat polttoaineen kulutus, auton hinta, turvallisuus ja hyvä ajettavuus. Neljän tärkeimmän kriteerit jälkeen seuraavina tulivat matkustamon tilavuus, ajoneuvon merkki ja malli sekä matalat CO2-päästöt. – Juuri pienen auton valinnassa hinta tai merkki eivät ole yhtä keskeisessä asemassa kuin yleensä auton valinnassa. Ekologisuus sen sijaan on yhä tasaisessa kasvussa, korostaa Jokela.

25

Vähän pienempäänkin ajoneuvoon mahtuu raavaita miehiä. Nissan-malliston matkustamon tilavuutta testasivat maajohtaja Antti Jokela (edessä) ja AutoPalin Oy:n toimitusjohtaja Petri Arvo.

PLUS

Sähköautojen suuntaan Maajohtaja Antti Jokelan mukaan Nissanin tuotestrategian ytimessä ovat päästöttömät autot. – Nissan LEAF -sähköautojen tuotanto alkaa Sunderlandissa vuoden 2013 alussa. LEAF on maailman ensimmäinen, massavalmisteinen päästötön auto ja edustaa

yhtiön visiota ympäristöystävällisen autoilun tulevaisuudesta. Yhtiö investoi kuitenkin myös erilaisiin päästöjä alentaviin teknologioihin, kuten puhtaisiin dieselratkaisuihin, tehokkaisiin polttomoottoreihin sekä hybrideihin.


26

MAASEUTU 16.4.2010

.HYllQN\OY|LOOH 6LHPHQHWMDVHRNVHW HGXOOLVHVWLWRLPLWHWWXQD

.DOOH3HUWRODS

koneet ja laitteet


koneet ja laitteet

MAASEUTU

Hankalasti halkaistaville LUSTO/Jukka Silvast

Kovin hätäiselle hydrauliikalla varustettua pientä halkaisukonetta tuskin on suunniteltu. Kun hahloon asennetaan yksi puun pätkä kerrallaan, laitetaan kahdella kädellä puristusmekanismi liikkeelle ja kerätään lopulta puun palat koneen vierestä parempaan talteen, kysymys on kirveen verkkaisesta, joskin helpottavasta apurista. – Näistä mitkään mallit eivät ole nopeita, myyjä Marko Arola Pyssykankaan Talouskaupasta tietää. Hänellä itsellään on kokemusta vastaavasta laitteesta, jollaisen saa markkinoilta 150– 500 euron hintaan, tasosta, laadusta ja puristusvoimasta riippuen. Arola sanoo, että eräästä halvasta myynnissä olleesta mallista tuli harmia, ja se jätettiin pois hyllystä. Nyt he markkinoivat luottamaansa 5 000 kilon puristusvoiman omaavaa konetta. – Näissä halkaisulaitteissa

yleensä pumpputuotot ovat aika pieniä.

Isojen kimppuun Arola korostaa, että kun molemmat käyttäjän kädet sidotaan koneen hallintaan, sillä saadaan poistettua riski, missä käsi voisi jäädä pöllin ja halkaisijan väliin. – Tällainen on tehty vaikka kesämökin saunapuiden tekoon, tai isojen juuripölkkyjen halkaisuun – sellaisten, joita ei saada kirveellä palasiksi. Itse tein klapeja isosta, yli 50 senttiä paksuista pölleistä. Kyseiset halkaisukoneet ovat suhteellisen keveitä, nakkilalaistenkin myymä malli vain 50 kiloa. Väliin saadaan laitettua maksimissaan noin puolen metrin mittainen pölkky. – Malleja on ainakin 20 erilaista, Arola muistuttaa.

Hitiksi saakka Mutta jonkinlainen hittituote

16.4.2010

27

halkaisijasta on tullut, sillä niitä ostavat tänään kotitaloudet, iäkkäämmätkin ihmiset. Yksi pölkky kerrallaan koneeseen lappeelleen, kahden käden yhteistoimintaa puristimen käynnistämiseksi ja kone hoitaa halkaisun. – Tämä on äärimmäisen yksinkertainen laite. Siinä on vain yksi liikkuva osa. Jos joitain ongelmia tulee, ne tulevat lähinnä sähkömoottoriin tai hydraulipumppuun. Arola pohtii, että kun halkaisija tekee kirveen työn, ja ovatko ihmiset sitten hieman laiskistuneet. – Ja onhan se kirves vaarallinen taitamattomien käsissä. Mutta jos haetaan urakkamiesten laitteita, Marko Arolalla on lääke toisesta sarjasta. Iso perinteisempi klapikone, hinnaltaan noin 6 000 euroa, voidaan varustaa sähkömoottorilla, 13 hevosvoiman polttomoottorilla, tai se voidaan liittää traktorin voimanottoon. Mutta täNoin 50-kiloinen kone siirtyy vaikka miehen sylissä lyhyen matkan. Marko mä on taas luku sinänsä. Arolalla on kokemusta myös halkaisukoneen käyttäjänä.


28

MAASEUTU 16.4.2010

UUTUUS!

HUSQVARNA M46

HUSQVARNA LC 48 VE*

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleikkuri. ABS-runko.

Tehokas leikkuri, jossa portaaton vetonopeus ja kätevä sähkökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

299 €

539 €

HUSQVARNA LB 48 *

HUSQVARNA LC 48 e*

Kompakti ja vankka kotipihan leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdollisuudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

339 €

539 €

MAASEUTU Lusto 2010_03  

maaseutu, lusto, maanviljely, metsa, ymparisto, energia, piha, puutarha, puu, autot, koneet

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you