Page 1

Nro

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

9

2017


02

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Kansan oikeustaju �Jos ihmisten oikeudentunto saisi purkautua vapaasti, kukaan ei illalla näkisi kulkea Esplanadilla.Kaikki lyhtypylväät olisi täynnä lynkattuja vastaantulijoita.� Näin kärjisti rikosoikeuden professori Jukka Kemppinen tuntemuksiaan ns. kansan oikeustajusta jossakin vaiheessa. Hänen henkilÜkohtainen aikaperspektiivinsä oikeusoppineena on 50 vuoden mittainen ja tietomääränsä kriminaalihistorian pituinen. Onko ns. kansan oikeustajua olemassakaan ja voidaanko sitä edes mitata jollakin mittaristolla? Uunituore oikeusministeri Jari LindstrÜm käynnisti em. keskustelun samalla kun käynnisti hallitusohjelman henkeen viitaten selvityksen siitä, pitäisikÜ rangaistusten linjaa maassamme koventaa. Seitsemään eri rikostyyppiin liittyvät rikoskuvaukset lähetettiin 1200 kansalaiselle ja 190 käräjätuomarille arvioitavaksi, mikä olisi sopiva tuomio kustakin rikoksesta. Samalla voitaisiin verrata miten maallikon ja oikeusoppineen tuomiot poikkeaisivat toisistaan. Rikoskuvaukset olivat: väkivalta julkisella paikalla, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttÜ, raiskaus, lähisuhdeväkivalta, tÜrkeä huumausainerikos, tÜrkeä veropetos ja tÜrkeä rattijuopumus. Vihapuherikos olisi jälkikäteen ajatellen saanut olla kysymysten joukossa ajankohtaisuutensa vuoksi, mutta tutkimuksen käynnistämishetkellä v. 2015 se ei ollut niin kuuma aihe, kuin miksi

JOKAPAIKAS SAKISSAN KARVAA

se on nyt noussut. Oikeusministeri oli jo vaihtunut, kun tutkimustuloksia julkistettiin tänä vuonna juhannuksen alla. Oliko lopputulema: paljon porua vähän villoja. OikeusministeriÜn mukaan voidaan sanoa, että kansan käsitysten ja rangaistuskäytäntÜjen välillä ei ole suuria eroja. Seuraavista asioista niitä lähinnä lÜytyi. Ehdollista rangaistusta kansalaiset käyttäisivät paljon harvemmin kuin tuomarit. Kansalaiset käyttäisivät yhdyskuntapalvelua ja valvontarangaistuksia, mihin puolestaan tuomarit päätyisivät harvemmin. Kansalaiset käyttäisivät lyhyempiä vankeustuomioita kuin tuomarit. Kansalaiset käyttäisivät rahaa ennaltaehkäisevään toimintaan kuten nuorisotyÜhÜn ja nuorten perheiden ongelmien ratkaisemiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta on siis parempaa kuin vankiloiden lisääminen. Väkivalta ja seksuaalirikoksissa kansalaisten langettamat tuomiot olisivat hieman kovempia kuin tuomareiden vastaavat. Veropetos ja huumausainerikkomuksissa tuomareiden linja on kovempi kuin kansalaisten. Lasten hyväksikäyttÜrikoksissa kansalaisten tuomiot poikkesivat toisistaan jopa ääripäihin; kaikki eivät olisi niistä edes tuominneet. Kansalaisten käsitys rikosten vakavuudesta suhteessa toisiinsa oli yhteneväinen tuomareiden kanssa. Hallituskauden jatkotyÜstÜÜn nousevat rikoksista todennäkÜisimmin väkivalta- ja

iLiTEE HiTiISIi JOHTO PiiTyKSIi

seksuaalirikokset. Itse odotin tutkimuksen tuottavan paljon suurempaa hajontaa osapuolten kannanotoissa. Kuvittelin vaadittavan populismin hengessä kovempia tuomioita. Olen suorastaan yllättynyt, kuinka kansalaiset kiinnittivät huomionsa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Populismin ääni ei järin läpikuulla vastauksissa. Onko tämä liian hyvää ollakseen totta vai onko meillä niin hyvä vakiintunut oikeusjärjestelmä ja harkiten reagoiva lainsäädäntÜ, että se korjaa puutteensa suhteellisen oikea-aikaisesti. Vai oliko tutkimusotos liian pieni ja johtopäätÜsten tekeminen sen mukainen. Kun kansalaisilta yleisesti kysytään, ovatko tuomiot liian lieviä, niin vastaus on: KYLLÄ ovat. Jos hiljan on tapahtunut jotakin kuohuttavaa, yllämainittu KYLLÄ suurenee. Räähkäsivustoilla paistaa aivan oma KYLLÄNSÄ. En osaa sanoa kuinka tähän hetkeen verrattuna ajan tasalla tai ei- ajan tasalla ovat tiedot, joihin Jukka Kemppinen viittasi siteeratessaan vankeinhoitoystävänsä sanomaa: kahdeksan kymmenestä vankilassa olevasta kuuluisi johonkin muuhun laitokseen kuin vankilaan ja kaksi kymmenestä on sellaisia, joita ei pitäisi vapauttaa koskaan. – Liian monet ovat jääneet liian vähälle liki kaikkia olosuhdetekijÜitä verrattaessa! Tämänkertaisesta tutkimuksesta hän totesi, että on hyvä, että haetaan tietoa, miten ihmiset suhtautuvat oikeudellisiin kysymyksiin, mutta onko yleistä oikeustajua edes olemassa. Ja hän vastasi: ei ole, mutta olen käyttä-

nyt itsekin sitä termiä. Rikostorjuntaneuvoston puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski totesi tuon oikeustajututkimuksen yhteydessä, että pitäisi pohtia sitäkin, mikä merkitys rangaistusten koventamisella on. Onko vankila oikea paikka, jossa rikoksentekijät paranevat? Vakavissa väkivalta ja seksuaalirikoksissa hän näki kuitenkin rangaistusten koventamisen tarvetta. Vankila on kallis paikka - n. 200 ₏/vrk. Heikko perusosaaminen, vähäosaisuus, ammattitaidottomuus, vanhemmuuden puute ym. ovat sitä tyÜsarkaa, minkä paikkaamiseen ja korjaamiseen tuostakin rahasta pitäisi valtaosa käyttää, jos tuloksia halutaan. Vankila ei näitä korjaa. Jos saisin Helsingin yliopistosta kyselylomakkeen, missä pyydettäisiin vastaamaan em. seitsemään kysymykseen rangaistuksista, niin kaikki vastaukseni olisivat varmasti paremman minän tuottamia ja kohtuullisen hyvin harkittuja. Kansan oikeustaju olisi vastauksissani parhaimmillaan vailla populismin häivääkään. En toivottaisi ketään tuonilmaisiin lyhtypylvään kautta mistään rikoksesta. Pikaistuksissa ja pohtimatta syntyjä syviä tulee sanoneeksi yhtä ja toista. Voisi tuntua samalta, kuin Jukka Kemppisen alkusiteerauksessa.

Maija-Liisa Veteläinen

OSKULTAKIN LiHTEE KARVAA

AUPS



121


Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

03


04

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

ni rakentajista. Niitä ei kerta kaikkiaan ole tänä kesänä saanut. – Toivottavasti syksyllä löytyy urakoitsija. Torille tuodaan esiintymislavaksi tuttuun tapaan rekan lava.. – Saatiin onneksi sponsoreita mukaan, kiittelee Sari Kananen. – Jos kaiken joutuisi maksamaan, ei tuottoa juuri jäisi. Jyrki Nivalan mukaan toripäivien järjestämisestä jää sen verran viivan alle, että sillä saadaan helpotettua jäämaksuja. – Monella perheellä pelaa useampi lapsi eri joukkueissa, joten kulujakin on, kolmen pojan isä tietää.

Jyrki Nivala ja Sari Kananen suunnittelivat torilla myyntipaikkoja ja ohjelmaa. Petja Kananen aikoo osallistua toripäivien Talent-kisaan piirustuksillaan.

Junnujen vanhemmat pistävät toripäivän pystyyn Haapajärvi/Marita Nissinen Haapajärvi-päivien perinteinen toripäivä järjestetään tänäkin vuonna 14.7. Nyt järjestelyvastuun on ottanut Kiilat Hockeyn F-

junnujen joukkue. Itse pelaajat ovat vielä sen verran pieniä, että järjestelyistä vastaavat vanhemmat. Toripäivin suunnittelutyöstä ovat vastanneet Sari Kananen, Jyrki Nivala ja

Jouni Laajala. – Toripaikkojen myynti on edennyt hyvin, mutta vielä on muutama paikka vapaana, Kananen kertoo. Järjestäjät uskovat, että ennen h-hetkeä paikat ovat

täynnä. Haapajärvi-päivien toripäivä on ensimmäinen virallinen toripäivä, joka järjestetään uudella torilla. Tori ei ole vielä aivan valmis, mutta kaikki tarvittava saa-

daan laitettua toripäiväksi. Torilta puuttuu vielä esiintymislava ja muita rakenteita. Kaupungin kiinteistöpäällikkönä työskentelevä Jouni Laajala tietää, että rakentaminen on kiin-

Kiekkovanhempien kolmikko on vastannut toripäivien suunnittelusta, mutta talkoolaisia on luvissa enemmänkin, kun itse päivä koittaa. Perheitä on mukana 10-11 ja niistä talkoolaisia irtoaa 15-20. Parhaillaan työn alla oli toripäivien ohjelma. Luvissa on muun muassa Talent Haapajärvi 2017 -kisa, johon voi tulla esittelemään kaikenlaisia taitojaan. Sari Kanasen mukana ollut Petja-poika aikoi tuoda näytille taitavasti tehdyt piirustuksensa. Toinen kiinnostava kisa on Liisankankaan jäätelönsyöntikilpailu. Nopeuskisassa ratkotaan Haapajärven jäätelönsyönnin mestari. Köydenvetokisassa taas pääsevät ratkomaan, mikä kylä on vahvin. Toripäiville on luvissa myös karaokea, Zetor-ajelua ja tietysti kaikenlaisia herkkuja. Jyrki Nivala on puuhannut myös erikoisten autojen näyttelyn Haapalankadun puolelle.

Haapajärvi-päivät monipuolisesti Haapajärvi/Marita Nissinen Haapajärvi-päivät käynnistyvät tänä vuonna jo päivää aiemmin eli perjantaina 7.7., kun koko kansa vaeltaa Ronkaalan urheilualueelle ja uimarannalle yhteiselle piknikille. Teepiknik-tapahtuma on kaupungin 40-vuotisjuhlavuoden toinen ulkoilmatapahtuma. Ensimmäinen vietettiin uutenavuotena torilla. Teepiknik on myös osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Teema yhdessä näkyy Teepiknikillä voi osallistua vaikka Kopolan teatterin ja kylän järjestämiin piirinpyöriäisiin. Kulttuuriohjaaja Soili Pentikäinen testaa tanssia esiintyjien ja talkoolaisten kanssa.

niin yhdessäolossa kuin yhdessä tekemisessä. Teepiknikin ideana on, että ihmiset voivat asettua Ronkaalan alueelle piknikille ja kuunnella ja katsella erilaisia esiintyjiä. Lauluyhtyeitä ja bändejä alueella liikkuu parikymmentä. Lisäksi yleisölle on tarjolla kilpailuja, näytöksiä, jumppaa ja tietysti erilaisia herkkuja omien eväiden lisäksi. Tapahtuman virallinen avaus on perjantaina kirkkorannassa kello 15.30, jolloin kirkkosillalata lasketaan Kalajokeen jättiläisteepussi. Haapajärvi-Seuran puheenjohtaja Veijo Tikanmäki kertoo, että Haapajärvipäivien ohjelma on tänä kesänä monipuolinen. – Vanha tutut tapahtumat

ovat mukana, mutta myös uusia on tarjolla. Ohjelmaa on nyt kaikenikäisille. Seuran omia tapahtumia ovat seurakunnan kanssa järjestettävät museoseurat. Luontoretkellä käydään polkupyörillä Oksavalla ja kaupunkikävely suuntautuu rantapolulle Ronkaalan uimarannan tuntumaan. Nuorille on tarjolla heti viikon aluksi 8.7. tuttu Cruising-tapahtuma, jonka esiintyjiä ovat Uniikkia ja Nelli Matula. Tuunattujen autojen ja musiikin maailmaan on vapaa pääsy. Sunnuntain 9.7. uusi tapahtuma on Anni Tikanmäen orkesterin konsertti Maisemakuvia kesäillassa, joka järjestetään Karjalahdenrannalla piknik-tapahtumana. Lapsille on tarjolla maa-

nantaina teatteria kotiseutumuseolla, kun Mukamas esittää Nallen retkilaukun. Tiistaina lapsille järjestetään liikunnallista toimintaa monitoimitalolla. Viikon kruunaa Sirkus Finlandia. Tanssin ystävillä on viikon aikana mahdollisuus pistää jalalla koreasti kahteen kertaan, kun torstaina tanssitaan Kesäillan valssia Kuusaan kylätalon pihamaalla. Lauantaina 60-luvun tanssitunnelman pääse Kasinolla, jossa väkeä tanssittavat Guapita ja Kinsmen. Urheilun ystäville on tarjolla ravit, speedway-kisa, pesäpalloa ja frisbeegolfin mestaruuskisa. Väkeä odotetaan perinteisesti runsaasti toripäiville ja saman aikaan pidettäville Olkkosen Erämarkkinoille.


05

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Älä lomaas pilaa, meiltä katto tilaa! Nauti kesästä, me hoidamme kattorempan 2 päivässä!

• Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Vesivekin kestävät kattovarusteet • Tuotteet omalta tehtaalta, eeii välikäsiä välikä vä äliikä käs ässiä

SOITA

08 2377 9501 Oulun yksikkö

Paikallisett pojat!

www.laaturemontti.fi


06

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

myös, sillä paikalle on tulossa esimerkiksi Sakon kivääriammuntasimulaattori. Haapajärven ampumaseuran järjestämänä pääsee kokeilemaan Blaser-aseilla laserammuntaa. Myös suosiotaan nostavaan jousella metsästämiseen pääsee hakemaan tuntumaa Keskipisteen jousiampujien mahdollistamana.

Anne Junnila ja Jukka Olkkonen odottavat jo Erämarkkinoiden tunnelmaa.

Erämarkkinat kokoavat harrastajia yhteen Haapajärvi/Päivi Saartoala Metsästäjän erikoisliike Olkkosen järjestämät erämarkkinat pidetään Haapajärviviikon aikana jo kuudetta kertaa. Yrittäjä Jukka Olkkonen on hyvillään markkinoiden toteutumisesta. Haapajärvi-viikon perjantaina ja lauantaina pidettävät markkinat eivät ole suunnattu ainoastaan metsästyksen harrastajille. Asei-

den ja varusteiden lisäksi markkinoilla esitellään myös ”pehmeää puolta”, metsästyksen lisäksi muuhun retkeilyyn tarkoitettuja vaatteita ja lifestyle-tuotteita. Markkinat pidetään Olkkosen liikkeen piha-alueella. Järjestelyitä hoitavan Anne Junnilan mukaan esittelijöitä on tulossa noin neljäkymmentä, joten markkinat tarjoavat oivan tilaisuuden tuotteiden vertailuun.

Jukka Olkkonen pitää markkinoiden ajankohtaa hyvänä ja kiittelee Haapajärvi-viikon vetovoimaa. - Eihän siitä ole kuin 25 yötä, kun alkaa kyyhkyn pyynti, hän sanoo. - Tyypillisesti alalla on aiemmin pidetty kahvittelutilaisuuksia. Etelä-Suomessa oli yksi kauppias kokeillut tällaista, ja sieltä saimme idean, Olkkonen muistelee markkinoiden alkua.

Pohjois-Suomen erämessujen jälkeen tapahtuma on nyt alan suurin tapahtuma Pohjois-Suomen alueella. Tapahtuman tarjonta on suunniteltu erähenkisiä ihmisiä ajatellen ja perheet huomioiden. Paikalle odotetaan kävijöitä lähinnä noin 70–100 km säteeltä. Yksittäisiä porukoita on tulossa huomattavasti kauempaa. Haapajärvi on helposti tavoitettavassa pai-

Kärsämäellä iltatori kesäkeskiviikkoisin Kärsämäen Konttilan perinnepihapiiri herää henkiin kesäkeskiviikoiksi. Idyllinen pihapiiri vanhoine aittoineen ihan Kärsämäen ytimessä saa uutta iloa ja eloa, kun eri kyläyhdistykset ja järjestöt järjestävät kauniiseen pihapiiriin kesällä iltatoreja. Viisi eri kyläyhdistystä ja järjestöä on varannut iltatorin itselleen, jolloin he vastaavat iltatorin ohjelmasta ja kahvibuffetista. Paikkamaksu ja kahvibuffetin tuotto kilahtaa kulloisenkin järjestävän

tahon hyväksi. Iltatorista muodostuu aina järjestänsä tyylinen, tarjottavineen ja ohjelmasisältöineen. Kärsämäkiviikolla iltatori avautuu myös tiistaina 11.7, jolloin pihapiirissä vietetään myös lasten museopäivää. Iltatoreille ovat kaikki kyläläiset tervetulleita myymään kirppistavaroita ja omia tuotteitaan. Ensimmäisen iltatoriin on jo pitänyt Koposenperä-Välikylän kyläyhdistys. Kirppismyynnin lisäksi ohjelmassa oli nän-

nikumin heittoa, puujalkakävelytaiturointia ja musisointia. Perinnepiha houkuttelee kaikkia entisiä ja nykyisiä kyläläisiä sekä ohikulkijoita viettämään iltaa yhdessä kahvikupposen, leikkien ja hyvän seuran sekä kirppislöytöjen kera.

Kärsämäen perinnepihassa järjestetään kesäisin iltatori joka keskiviikko.

kassa myös kesälomamatkalla poikkeaville. Alueella on esittelijöille katetut tilat valmiina, ja ohjelmaa järjestetään myös esiintymislavalta. Tapahtumasta kuvataan myös suoraa ilmakuvaa Facebookiin. Markkinat juontaa Erämiehen päiväkirja –videoblogia pitävä mediapersoona Antti Matikainen. Yleisö pääsee toimintaan

Ohjelmassa on myös Haapajärven kennelseuran järjestämät agility- ja metsästyskoiranäytökset sekä Haapajärven vapaa-ajankalastajien Kauko Liuskan kalanfileerausnäytöksiä molempina päivinä. Tänä vuonna tapahtuman yleisjärjestelyistä huolehtii Haapajärven VPK, joka on myös näkyvästi esillä tapahtumassa. Molempina markkinapäivinä alueella esitetään pelastusnäytöksenä liikenneonnettomuus, jossa markkinavieraat pääsevät kuulutuksen myötä seuraamaan myös pelastushenkilöstön päätöksentekoa todellisenkaltaisessa tilanteessa. Perjantai-iltana ohjelmassa on haulikon luovuttaminen veloituksetta jollekin harrastusta aloittelevalle metsästäjälle, joka on esittänyt parhaat perustelut sen saamiseksi. Haulikon on lahjoittanut yksityinen henkilö, joka myös valitsee aseen saajan. Markkinoilla on ensimmäistä kertaa mukana myös edustus Suomen Metsästäjäliitosta. Jukka Olkkonen kertoo, että metsästäjien määrän lasku on pysähtynyt, ja viime vuonna metsästäjien määrä pysyi Suomessa samoissa lukemissa kuin edellisenä vuonna. - Kasvukeskuksista etelästä tulee koko ajan uusia metsästäjiä, ja varsinkin naisia on innostunut lajin pariin, Olkkonen sanoo. - Sen myötä tuotteisiinkin on tullut lady-mallistoja, niin aseisiin kuin vaatteisiinkin, hän lisää.


07

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Leirintäkesästä odotetaan vilkasta Leirintämatkailukausi alkoi positiivisin odotuksin. Ennakkovarausten perusteella yöpymisten määrässä on odotettavissa varovaista kasvua. Positiivista näkemystä tukee myös se, että kuluttajien luottamus on noussut uuteen ennätykseen. Suomen leirintäalueilla yövytään tänä vuonna kaikkiaan 2 miljoonaa kertaa. - Näyttää siltä, että tänä kesänä matkaillaan runsaasti kotimaassa. Suomen juhlavuodella on tähän merkityksensä, sillä tapahtumia on tarjolla ympäri maata. Leirintäalueet toimi-

vatkin loistavina tukikohtina tilaisuuksiin osallistumisille. Myös monilla leirintäalueilla on tarjolla mitä monipuolisimpia tapahtumia, toteaa Suomen Leirintäalueyhdistyksen varapuheenjohtaja Päivi Saarela, Camping Messilästä Hollolasta. Leirintäalueiden asiakkaiden toiveita kartoitetaan tänä kesänä tehtävällä Leirintämatkailun rahankäyttötutkimuksella. - Haluamme seurata asiakkaidemme toiveita ja kulutustottumusta. Näistä tutkimuksista saamme arvokasta tietoa siitä, miten pystymme pa-

rantamaan palveluamme. – Tuloksista käy ilmi myös leirintämatkailun suuri taloudellinen merkitys majoituspaikkakunnalle, jatkaa Saarela. Tutkimuksen toteuttaa HaagaHelia ammattikorkeakoulu ja sen tilaajina ovat Suomen Leirintäalueyhdistys ja SFCaravan ry. Suomen Leirintäalueyhdistys ry on maamme leirintäalueiden markkinointi- ja edunvalvonta-organisaatio. Sen jäsenistöön kuuluu 140 leirintäaluetta ja lomakylää, joissa vietetään vuosittain 1,7 miljoonaa majoitusvuorokautta.


08

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Sepon bussiin nousu ei ole kynnyskysymys

Vaikka Seppo Pesolan moniin käyttötarkoituksiin muuntuva bussi on erikoisvarusteltu se ei juurikaan näy ulospäin, sillä kaikki toiminnot on integroitu huomaamattomasti auton rakenteisiin.

Esteettömyys tarjoaa mukavuutta kaikille matkustajille. Bussi on alueellamme ainutlaatuinen, sillä sen takaosaan on sijoitettu pyörätuolivarusteinen WC.

Bussin keskeltä kyytiin voi tarvittaessa nousta rakenteisiin upotetun ja turvakaarin varustetun henkilöhissin avustamana pyörätuolilla tai ilman. – Etuovella varustuksena on matalalle laskeutuva askelma sekä käsikaiteet molemmin puolin, Seppo Pesola kertoo.

Reisjärvi/Tapio Romppainen Reisjärveltä eri puolille Suomea kuljetuspalveluja tarjoava liikennöitsijä Seppo Pesola hankki hiljattain talliinsa bussin, joka täyttää eri asiakasryhmien monet tarpeet. Seppo kertoo että hankinnallaan hän haluaa vastata asiakaskuntansa moniin ja myös hyvin erilaisiin toiveisiin. – Kun asiakkaiden ikähaitari on lapsista ikäihmisiin, on luonnollista että myös palveluun liittyvät odotukset ja tarpeet ovat erilaiset. Huomattuani tämän erikoisvarustellun bussin olevan myynnissä, niin totesin sen vastaavan täysin sekä omia että

asiakaspalautteiden kautta saatuja ajatuksia. Ulospäin Scanian korille rakennetusta linja-autosta ei huomaa juuri mitään eroa normaaliin täysikokoiseen turistibussiin verrattuna sillä erikoisvarustus ja muunneltavuuden tuomat mahdollisuudet on integroitu huomaamattomasti rakenteisiin. – Normaaliajossa käytössä on 42 matkustajapaikkaa, mutta 15 minuutin muutostyöllä bussiin saadaan järjestettyä 1-8 pyörätuolipaikkaa tarpeen mukaan. Yksi pyörätuoli vie 4 istuinpaikkaa, jos kaikki pyörätuolipaikat otetaan käyttöön niin jäljelle jää vielä 20 istuinpaikkaa.

Pyörätuolipaikkojen ympäristö muutetaan samassa yhteydessä tasalattiaksi, Pesola esittelee. Seppo toteaakin, että nyt on kaikille asiakasryhmille matkaan lähtemisen kynnys matalalla sekä fyysisesti että henkisesti. – Bussiin nousua ja matkantekoa ei tarvitse jännittää enää millään tavoin, vaikka esimerkiksi liikkumisen suhteen olisi suuriakin rajoitteita. Bussin etuovi on varustettu nousemista helpottavalla lisäaskelmalla ja tukea voi ottaa kaiteista molemmin puolin. Jos liikuntarajoite ei anna tähän mahdollisuutta niin keskellä olevasta ovesta voi

bussiin nousta henkilöhissillä vaikka pyörätuolin kanssa, nostovoima kyllä riittää, Seppo toteaa tyytyväisenä. WC-käynti voi olla monelle bussiretkeä haaveilevalle se ratkaisevin tekijä. Seppo kertoo että tämäkin asia on järjestetty muista linja-autoista edukseen poikkeavalla tavalla. – Bussin takaosaan sijoitettu WC on täysin esteetön pyörätuoliakin käyttäville henkilöille ja tilaa on riittävästi myös avustajalle. Sen varustuksena on muun muassa pesuallas ja käsisuihku, joten tältäkin osin auto palvelee kaikkien matkustajien tarpeita. – Autostakaan ei tarvit-

se poistua sillä ilmastointi pitää auton sopivan lämpimänä tai viileänä säästä riippumatta ja tarjoilu pelaa bussiin heille, joille tauoilla poistuminen tuottaa hankaluuksia. Lisämukavuutta matkustamiseen tuovat jääkaapin ja kahvinkeittimen lisäksi isommatkin tavarat nielevät mahtavat ruumatilat ja erityisesti nuorison toiveisiin vastaava äänentoistojärjestelmä, jonka kautta musiikkia voi soittaa vaikka muistitikulta tai kännykästä. – Sellaisen muutoksen olen huomannut että aivan nuorimmat seuraavat vielä elokuvia mielellään auton videojärjestelmästä mutta varttuneemmat katsovat omia suosikkejaan älypuhelimesta tai tabletilta, yhteislaulutkin ovat selvästi vähentyneet, Seppo naurahtaa. Jos lähtijöitä vaikkapa

virkistysmatkalle on paljon esimerkiksi eri yhdistyksistä, on Sepolla tähänkin hyväksi havaittu ja käytännössä testattu ratkaisu. – Silloin otetaan tuo toinen 20-paikkainen bussi ja tehdään retki kahdella autolla, kyytiläiset toimintakyvyn mukaan autoihin jakaen. 70-80-lukujen vaihteessa kuljetusalalla aloittanut Seppo Pesola tietää ettei pelkkä autojen kunto ja hyvä varustus takaa yksinään onnistunutta matkaa. – Näidenkin edelle nousee kyky kohdata ja palvella asiakkaita sekä luoda reissulle mukava ilmapiiri siten että paluumatkalla suunnitellaan yhdessä jo uusia seikkailuja. Ja sen taidonhan 12 vuotta omaa yritystä pyörittänyt, sekä mukavana supliikkimiehenä tunnettu Seppo hallitsee!


Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

ä s e K

09

aa! k i a a t s a r a p —

Grillisti grillihiili 30 litraa korkealuokkainen lehtipuuhiili 0,23/l

6

95 pss

Ziip! Kahvikuppi 50kpl tai asetti 15cm 100kpl

1

99 pkt

Miesten t-paita s-xxxl

Naisten t-paita s-xxxl

Krokettipeli

Useita värejä!

Perinteinen krokettipeli 4:lle pelaajalle. Pakkaus sisältää pallot, mailat, portit ja aloitus- ja loppukepit.

9

3

95

kpl

10,-

à 3,95

Ziip! aterimet · kahvilusikka 50kpl · ruokalusikka 25kpl · haarukka 25kpl · veitsi 25kpl

0

99 pkt

@HalpaHalli

t Shoppaile ny 4/ 7! 2 a s s i l l a H a p l Ha osoitteessa: amme avattu Verkkokaupp .halpahalli.fi www


10

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Lasten maailma houkutti yrittäjäksi Haapajärvi/Marita Nissinen

Elisa Saarikoskelle vaunujen työntely on tuttua, sillä perheessä on kolme lasta.

Kolmen pienen tyttären vanhemmat, Elisa ja Tuomas Saarikoski, avaavat ensi perjantaina Haapajärvelle uuden yrityksen, Lastentarvikeliike Vauvakeitaan. Liikkeen valikoimaan kuuluvia lastenvaunuja testatessa Elisa naurahtaa, että kaikenlaisia versioita hän on viime vuosina työnnellyt - Välillä on ollut vaunut, välillä tuplarattaat. Saarikosken perheen tyttäret ovat 6-, 5- ja 1-vuotiaat, joten vauvaperheen arki ja tarpeet ovat tuttuja. Siksi Elisaa kiinnostikin työ lasten parissa. Koulutukseltaan Elisa on sairaanhoitaja ja työskennellyt viimeiset vuodet Oulaskankaan sairaalan leikkaussalissa. Työstään hän pitää todella kovasti ja olikin haikeilla mielin leikkaussalin jättäessään. - Huono puoli on pitkä työmatka ja työhön liittyvät päivystykset. Aika paljon joutui olemaan poissa kotoa. Saarikosket asuivatkin ennen Haapajärvelle muuttoaan Ylivieskassa ja Oulaisissa, lähempänä Elisan työpaikkaa. Tuomaksen työn myötä he muuttivat kuitenkin Haapajärvelle. - Minulle tämä on tuttu paikka, sillä olen täältä kotoisin, Elisa kertoo. Hän on omaasukuaan Vilppola, Saila ja Mikko Vilppolan yrittäjäperheestä. Elisa uskookin, että perheyritys innosti lopulta hänetkin yrittäjäksi,

Tuomas Saarikosken kesäloma on kulunut lliikkeen remonttitöissä. Vielä pitää kootaa myyntiin tulevia kalusteita. kun aviomieskin innostui ajatuksesta. - Perustimme yrityksen yhdessä, mutta Tuomas jatkaa työtään SähköLinkissä ja minä pyöritän liikettä. Saarikosket aloittavat yritystoiminnan maltillisesti. Entisen Stileton tiloista liikkeen käyttöön on lohkaistu reilun sadan neliön myymälätila. Lisäksi noin 30 neliötä on varastotilaa. - Elokuun alussa aloitamme myös matkahuollon asiamiehinä. Se mahtuu hyvin tähän kassapisteen yhteyteen, pariskunta suunnittelee. Asiamiehet hoitavat pakettipalvelut, ja kaupungin ja matkahuollon vastuulla on matkustajaliikenteen järjestäminen. Tulevaisuutta ajatellen matkahuollon palveluilla voi olla omallekin yritykselle käyttöä, sillä pariskunta on vahvasti sitä mieltä, että verkkokauppa on tulevaisuutta. - Katsotaan, miten kauppa lähtee kehittymään. Tässäkin kiinteistössä on

tarjolla lisätilaa, jos verkkokauppaan lähdetään, Tuomas suunnittelee. Alkuun Vauvakeidas keskittyy lastentarvikkeisiin kivijalkamyymälässä. Periaatteena on, että samasta liikkeestä saa kaiken mitä vauva-aikana tarvitaan. Vaatteiden lisäksi myyntiin tulee sänkyjä, vaunuja, hoitopöytiä, turvaistuimia, itkuhälyttimiä ja muuta pientä tavaraa. - Vaateita otan aluksi 128 senttiin saakka, mutta jos kysyntää on, voidaan tilata isompiakin kokoja. Yrittäjät painottavat, että he ottavat mielellään asiakkailta toiveita vastaan. Liike ei kuulu mihinkään ketjuun, joten se voi vapaasti tehdä ostonsa. Lähipaikkakunnilla ei lastentarvikeliikkeitä ole ja se onkin yksi syy, miksi Elisa yrittäjyydestä innostui. - Keväällä oli monen ihmisen kanssa puhetta, että alueelta puuttuu alan erikoisliike. Ajatus jäi itämään, eikä se sitten rauhaa enää antanutkaan.

Pitkiä piuhoja Täydenkuun tansseilla Pyhäjärven Täydenkuun tanssit -festivaalilla nähdään tänä vuonna paljon kysymyksiä asettelevia teoksia. Luvassa on suomalaisen nykytanssin tunnettuja nimiä, Marjo Kuusela, Arja Raatikainen ja Katri Soini sekä nuoria tekijöitä ja ennen kaikkea Hyvä elämä -teemaa tukevaa meininkiä. Esitykset ovat Keskuskoululla, kirkossa, Perinnepihassa ja Pohdin talolla, Hotelli Pyhäsalmessa, Kaislarannassa sekä ulkona. Ohjelmassa on myös kaksipä 23 –26.7.2017. Festivaalin avaa avajaisgaalassa Kirsi Törmin ja Jyrki Rytilän teos POST, joka pohtii min-

kä jäljen 40-vuotinen budon tai 30-vuotinen tanssin harjoittaminen on jättänyt kehoon, mitä taitoa kehot kantavat mukanaan ja mitä sillä voi tehdä tässä ajassa. Ensi-iltansa saa festivaalilla kevään 2017 aikana työpajoissa valmistettu Sonja Pakalénin ohjaama tanssiteos Pyhäjärviset, jossa esiintyy eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset. Prosessin aikana on etsitty ryhmän kanssa erilaisia keinoja kertoa tarinoita heistä itsestään ja paikkakunnan todellisuudesta. Arja Raatikaisen ystävälleen Katri Soinille tekemä Leikin alku kuljettaa tanssin

pyörteestä totuuden henkeen, siinä heittäydytään dramaattiseksi, kysytään vakavasti ja hävetään arkisesti. Marjo Kuuselan tanssiteos Kristina kertoo Armonlaakson luostariin tulevasta tytöstä 1400-luvun Naantalissa. Teos pohtii yhtä elämän tärkeimmistä peruskysymyksistä: miten pitäisi elää, miten löytää arvokas elämä? Elääkö täysillä tätä päivää ja ottaa kaikki mahdollinen irti elämästä tässä ja nyt, vai elääkö tulevaisuutta varten, omaa taivasosuutta ja lasten mahdollisuuksia elää? Noora Oertelin ja Elina Selamon Sillat-teos pohjautuu Jukka Itkosen ru-

noihin. Lasten ja nuorten työpajoissa syntyneessä teoksessa käsitellään elämän kiertokulkua, luontoa ja ihmisyyttä, ja katsojia johdatetaan tanssipolulla paikasta toiseen eri elämän vaiheisiin, ajankuviin ja mahdollisiin maailmoihin poikkitaiteellisin keinoin. Luovan tanssin Tuntoryhmältä, joka on Kaislarannan palvelukodissa toimiva kehitys vammaisten luovan tanssin ryhmä, nähdään esitys Hulmuavat huivit. Ryhmän tavoitteena on luovan liikkumisen kautta tukea omaa fyysistä toimintakykyä sekä henkistä hyvinvointia.Festivaa-

Pitkät piuhat teos on tanssijoiden kunnianosoitus tekniikan osaajille, joilla hermot kestävät. KUVA: PETRA TIIHONEN

lin päättää Kinetic Orchestran koko perheen tanssiesitys Rohkeat.Mukana on

laulua ja autoradalla ajoa, paljon vaativaa liikettä sekä liikuttavia hetkiä.


11

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

+¸\O¦¦P¸QNDWX.2..2/$ZZZFDUDYDQODQGLDȴ

132 704,-

89 875,-

BĂœRSTNER ELEGANCE I 91Z0 G

DETHLEFFS -17 ADVANTAGE I 6611

2.3 JTD 177 hv ALDE. Todellinen maanteiden kuningas! Uutuusmalli vuodelle 2017. Hyvin varusteltu.

60 896,-

79 900,-17

2.3 JTD 150 hv Automaatti ALDE. Alle seitsemän metrin integroitu erillisvuotein, ALDE-lämmityksellä.

60 460,-

SUNLIGHT T67

-17 BĂœRSTNER CITY CAR 640

2.3 JTD 130 hv. Uudistunut Sunlight T 67 2017-malli erillisvuotein ja nostovuoteella.

43 785,DETHLEFFS CAMPER

2,3 JTD 150 hv Automaatti, Alde. Aj. 27 tkm. Uudistunut suosikkimalli. Erillisvuoteet matalalla takana, L-keittiĂś.

52 900,BĂœRSTNER -16 NEXXO TIME T 569

2.3 150hv. Tyylikäs retkeilyauto pitkittäisillä vuoteilla.

39 900,-

-17 CARADO T 135

-11 DETHLEFFS ESPRIT RT 7094

2.3 JTD 130hv. Aj. 50 tkm. Edulliseen hintaan parivuoteella oleva puoliintegroitu auto. Truma-lämmitys.

ANTTI TOKOLA LOMALLA 22.06.–17.07. DQWWLWRNROD#FDUDYDQODQGLDȴ

-17

2.3 JTD 150 hv. Täysin uusi mallisarja Lyseo! Tyylikäs saarekevuodemalli alaslaskettavalla etuvuoteella.

49 900,-14

2,3 JTD 130 hv. Aj. 9 tkm. Kompakti uutusmalli erillisvuoteilla ja avattavalla takaseinällä. Sopii moneen käyttÜÜn.

39 900,-09

-17

30-EDITION 2.3 JTD 130hv. 30-EDITION JUHLAMALLI! Erillisvuoteinen ja alaslaskettavalla vuoteella.

HOBBY T 650 ESC LE

HYMER B 574 CL

-17

Alde. Uudistunut Nomad kerrosvuoteilla ja parisängyllä. Tyylikäs perhevaunu ympärivuotiseen käyttÜÜn.

39 900,-14 RAPIDO 707F

3.0 JTD 180hv Automaatti. Aj. 138 tkm. Automaattivaihteinen retkeilyauto. Parivuode poikittain.

BERNT SNELLMAN 050 352 1177 EHUQWVQHOOPDQ#FDUDYDQODQGLDČ´

-17

2.3 JTD 150 hv. Uudistunut Sunlight 2017-malli saarekevuoteella ja alaslaskettavalla sängyllä.

-11 DETHLEFFS NOMAD 730 FKR

2.4 TDci 140 hv. Aj. 57 tkm. Siisti Hobby erillisvuoteilla, takavetoinen.

-07 PĂ–SSL 2WIN

SUNLIGHT T 69 L

44 655,-

39 900,-

2.3 JTD 130 hv. Aj. 117 tkm. Siisti 2.5 Dci ALDE. Aj. 104 tkm. Alde. Tilava auto Hymer hubbet ylävuodella. pitkittäisellä parivuoteella ja perävessalla. JANNE LUOKKALA 040 561 7744 MDQQHOXRNNDOD#FDUDYDQODQGLDȴ

BĂœRSTNER IXEO TIME IT 726 G

44 900,-

BĂœRSTNER -15 BREVIO T 640

2.0 JTD 115 hv. Aj. 25 tkm. Uutta vastaava alle kuuden metrin puoliintegroitu. Parivuode.

66 436,-

72 292,-

DETHLEFFS BĂœRSTNER ADVANTAGE I 7051 EB -16 LYSEO IT 734

39 900,-

2740 RFK ALDE. Hienostunut perhevaunu vaikka ympärivuotiseen käyttÜÜn. Kerrossängyt, parivuode...

75 180,-

-09

2.3 JTD 130hv. Aj. 73 tkm. Laadukas alle kuuden metrin puoli-integroitu. Truma-lämmitys myÜs sähkÜllä. HUOLTO 050 551 3619 KXROWR#FDUDQYDQODQGLDȴ

Varastossa tällä hetkellä yli 100 ajoneuvoa ja tuhansia tarvikkeita. Katso lisää caravanlandia.fi


12

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017


13

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Juhlaleivonnaiset voi tilata myös verkosta Haapajörvi/Päivi Saartoala Kahvila ja konditoria Häggman myy leivonnaisia nykyään myös verkon kautta. Yrityksen kotisivuilta löytyvä Herkkukauppa on toiminut jo vuodesta 2015, mutta varsinaisesti palvelua on alettu markkinoida vasta

viime aikoina. – Alun perin halusimme uusia omia kotisivujamme informatiivisemmiksi tuotteiden osalta, ja siinä yhteydessä totesimme, että palvelua voisi viedä vähän pidemmällekin, yrityksen toimitusjohtaja Yrjö Häggman kertoo.

– Pääasiallinen tavoite oli antaa nykyisille asiakkaille tietoa tuotteista muulloinkin kahvilan aukioloaikoina. Kotisivuilta löytyykin tarkat tuotetiedot leipomon ja konditorian tuotteista. Perustyö, jota tuotteiden esille tuomiseksi tehtiin, mah-

Kahvilan työntekijä Hilde Pärn ja toimitusjohtaja Yrjö Häggman kertovat, että verkkokaupan kautta tulevat tilaukset ovat jo luonteva osa Häggmanin toimintaa.

dollisti myös verkkokaupan avaamisen. Verkkokaupassa on myytävänä samoja leipomo- ja konditoriatuotteita kuin yrityksen toimipisteissäkin: sekä makeita että suolaisia leivonnaisia aina kakuista lämpimiin suolaisiin. Sopivia tuotteita etsiessä haun voi rajata esimerkiksi erityisruokavalion perusteella. Häggman kertoo, että suosittuja ovat olleet erityisesti valmiit juhlapaketit, joita voi tilata henkilömäärän mukaan joko kymmenelle tai kolmellekymmenelle henkilölle. Verkkokaupasta tuotteet voi tilata mihin tahansa yrityksen toimipisteeseen tai käyttää yrityksen tarjoamaa kuljetuspalvelua. Laajalle alueelle ulottuva kuljetuspalvelu on tiettävästi konditoria-alalla tällä hetkellä Suomen ainoa. – Pystymme toimittamaan tuotteet ympäri maata, Häggman lupaa. – Tuotteita on toimitettu esimerkiksi Helsinkiin ja Kuopioon. Pois on rajattu vain saaristo sekä joita-

kin hyvin etäisiä kuntia, joihin yhteistyökumppanilla ei ole säännöllistä kuljetusta, hän tarkentaa. Kuljetuksesta yritys ei siis huolehdi itse, vaan siitä on tehty sopimus valtakunnallisten kuljetusalan yritysten kanssa. Tilattavat tuotteet valmistetaan pääosin Haapajärvellä, joskin joissain tapauksissa tilaukset saatetaan toimittaa yrityksen muista toimipisteistä. Konditoriatuotteiden toimituksessa hyödynnetään kylmäkuljetuspalvelua, jonka kehittämiseen Häggman Oy on osallistunut yhdessä kuljetuspalveluyrityksen kanssa. – Alussa harjoiteltiin ja oli ongelmia. Kehitystyössä oli mukana myös VTT, mittasimme esimerkiksi kuormaautojen liikkeitä. Muutama kakku siinä särkyi matkan varrella, Häggman naurahtaa. – Alun kokeilujen jälkeen tuotteet ovat menneet perille ehjänä, mikä on ollut hienoa. Häggman kertoo, että kuljetettavien tuotteiden osuus on vielä erittäin pie-

ni. Suuri osa myös verkossa tilattavista tuotteista noudetaan yrityksen toimipisteistä. Verkkokauppa kuitenkin mahdollistaa sen, että asiakas voi suunnitella ja tehdä tilauksensa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja tarkat raaka-ainetiedot nähden. Tilauksen tekeminen ei vaadi rekisteröitymistä. Leivonnaiset juhliin kannattaa tilata ajoissa, lyhin toimitusaika verkkokaupasta tilatuilla tuotteilla on kolme vuorokautta. - Tällä hetkellä verkkokaupan kautta tilatut tuotteet ovat myös himpun verran halvempia, sillä verkkokaupassa valmiiksi maksetut tilaukset vähentävät hieman työtä asiakaspalvelusta, Häggman mainitsee. Kuljetusta käytettäessä toimitukseen lisätään alle 120 euron tilauksissa toimitusmaksu. - Jos kuljetusta saadaan koko elintarvikeketjun osalta kehitettyä ja kuljetushinnat laskevat, mahdollistuu palvelun markkinointi laajemmin, Häggman pohtii.


14

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017


Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

15


16

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017


Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

17


18

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Mukana Olkkosen Erämarkkinoilla!

Pyhäjärvi saa paljon uutta asfalttipintaa Pyhäjärvi/Jouko Lassila Kiuruvetinen Jyrki Kämäräinen ja pyhäjärvinen Kullervo Kumpumäki levittivät viikko sitten suodatinmattoja Pyhäjärven Keskuskoulun pohjoispuolen pihan työmontun pohjalle. Tekeillä oli täysremontti, jolla piha saa hulevesijärjestelmän ja salaojat. Kunhan täytemaat on ajettu työmaalle, vedetään pihan päälle asfaltti. Samalla syntyy paljon uusia parkkiruutuja autoille. -Tarkoitus on, että Keskuskoulun pohjoispuolen piha saadaan valmiiksi Täydenkuun tansseihin mennessä. Keskuskoululla pidettäviin tilaisuuksiin tulee kulku koulun pohjoispihalta, kertoi kaupungin rakennusmestari Antti Taskinen. Keskuskoulun pihoja ei ole aikoinaan pohjattu kunnolla, joten pintavesien poistamisessa on ollut ongelmia. Asfalttipinta on kupruillut ja kulunut. - Nyt kaikki pannaan kuntoon, myös eteläpuolen piha. Kumpikin on ollut todella heikossa kunnossa. Eteläpuolen pihalle rakennetaan samalla aivan uusia ja innostavia välineitä koululaisten käyttöön. -Nyt siellä on vasta palloseinä ja koripallokori. Uusina tulee parkourrata ja paljon muuta, lupaa Taskinen. Keskuskoulun pihatyöt saadaan valmiiksi syksyllä. Uusi parkkipaikkoja voivat käyttää myös uimahallin asiakkaat. Keskuskoulun lisäksi Pyhäjärvi saa rutkasti uutta asfalttia kaduille ja teille. Keskustaajaman halkaiseva Ollintie sai päällys-

Pyhäjärven Keskuskoulun pääpiha saa asfaltin ja uusia pelivälineitä syksyyn mennessä.

teen samalla, kun SL-Asfaltti veti uuden päällysteen Emolahdentielle. SL-Asfaltilla oli siirrettävä asfalttiasema Latvasissa, josta hoidettiin myös Elämäjärventien päällystäminen 14 kilometrin matkalta Reisjärventien ja maakuntarajan välille. Keski-Suomen Destia pinnoittaa oman maakuntansa osuuden Elämäjärventiestä. -Tähänastiset katutyöt teetti Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Myös Pyhäjärven kaupunki teettää syksymmällä kaksi päällystystyötä omille kaavateille, lupasi raken-

nusmestari Antti Taskinen. Asfaltoinneilla Pyhäjärven ulkoinen kuva saa uutta ryhtiä ja kulkuyhteydet paranevat monelta kohtaa uudenveroisiksi.

Jyrki Kämäräinen ja Kullervo Kumpumäki pohjustivat Keskuskoulun pohjoispuolen pihan hulevesijärjestelmän kaivinkoneen avulla.


19

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Pohja tasoitetaan kivituhkalla ennen terassin rakentamista.

Runkonaulaimella kiinnitettiin rimat kuormalavan rakoihin.

Terassikalusteiden koko ja paikat kannattaa miettiä ja mitata tarkkaan etukäteen.

Lavakauluksista saa näppärästi tuulisuojan grilllille.

Terassi viimeisteltiin sävytetyllä puuöljyllä. ki riitti vain kolmeen neliöön. Raakapuu imee aina enemmän kuin valmistaja suosittaa. Lavojen tummuuserojen ansiosta väritys oli hyvinkin rustiikkinen ja eläväpintainen. Aivan ihana. Ihan tuli lapsuus mieleen ja VR:n tervaiset asemalaiturit. Kun terassi oli värjätty ja grilli omalla paikallaan, jäimme kuitenkin kaipaamaan jotain tuulisuojaa. Viikon verran mietittiin, olisiko materiaali lavat vai jotain ihan muuta. Lavakauluksia olin siirrelly terassin viereen jo aiemminkin eli olisiko niistä saanut jotenkin tehtyä suojan. Hetken mietittyä idea syntyi. Muuttamalla kauluksen elementtien järjestystä saimme näppärästi grillin eteen tuulisuojaa. Saranat vain auki ja järjestys muuttui. Lyhyt, pitkä, pitkä ja lyhyt. Eli lavakaulus mukaili lavojen mittoja. Tukipuiksi laitoimme vanhat aida tolpat ja ruuveilla koko komeus kasaan. Eli helppo purkaa jos lopputulos ei mielytä. Lopuksi pintakäsittelimme aidanteen samalla öljyllä kuin terassinkin.

Kuormalavoista, lavakauluksista ja muusta kierrätysmateriaalista saa helposti viihtyisän ja tunnelmallisen terassin.

Kuormalavoista syntyy vaikka kesäinen terassi Kuormalavat ovat monikäyttöisiä ja taipuvat moneksi. Niistä voi tehdä pöytiä, tilanjakajia, aitoja, roskiskatoksia sekä huonekauja niin sisälle kuin ulos. Lavoista voi rakentaa jopa taloja. Sosiaalisessa mediassa on näkynyt keskusteluja lavojen käytöstä ja niiden terveysvaikutuksesta. Jokainen tekee kuitenkin päätöksen itse. Kuormalavat ovat edullinen vaihtoehto ja joskus niitä saa ihan hakemisen vaivalla tai muutaman eruron hintaan kappaleelta. Käytöstä poistetut la-

vat voivat olla heikkokuntoisia, mutta pienellä nikkaroinnilla ne ovat oiva rakennusmateriaali. Omissa projekteissa käytän pääsääntöisesti eur- ja epal -lavoja. Niiden yhdistäminen on helpompaa kun lautojen välit ovat suunnilleen samaa luokka. Pieniä heittoja voi toki olla. Lavat ovat tukevarakenteisa ja niistä on helppo rakentaa. Tarvitset vain porakoneen, ruuveja sekä pintakäsittelyyn sopivaa maalia tai puunsuoja-ainetta. Meillä oli pihan perällä lin-

tutorni, joka rakennettiin muutama vuosi sitten. Käytön vähyyden takia mietimme, mitä muuta paikalle voisi tehdä.Terassi on pitkään ollut haaveissa, mutta ja nyt jos ei koskaan, olisi terassin aika. Koska kierrätys on minua, niin kierrätystavarasta se pitäisi tehdä. Kyllähän sitä hiukan piti muulle väelle ajatusta pohjustaa, mutta lopulta kaikki olivat sitä mieltä, että tehdään vaan. Muutama päivä ja terassi oli pohjia myöten valmis. Ensin raivattiin alue tyhjäksi jonka jälkeen levi-

tettiin suodatinkangasta ja kivituhkaa päälle. Kivituhkaa varten tehtiin tamppari ja aidattiin alue tolpilla. Seuraavaksi lavat aseteltiin vatupassin kanssa vaateriin. Koska lavoissa on isojakin rakoja, niin hukkapuusta ajettiin sopivat rimat, jotka yhdistävät lavat. Näin ei tarvitse pelätä, että tuolit keikkaavat rakoihin ja toisaalta, rimat yhdistivät lavat isommaksi kokonaisuudeksi. Ajatuksena oli, että terassista tulee lämmin ja viihtyisä. Oli selvää, että katos

pitää laittaa. Mutta millainen? Tekisimmekö sen puusta? Päädyimme kuitenkin loppujen lopuksi paviljonkiin, joka näin jälkeenpäin oli ehdottomasti paras ratkaisu. Ennestään meillä oli puisia ruskeita kalusteita, joten ainoa oikea väri terassille oli lämmin ruskea. Seuraavaksi mietittiin maalia vai kyllästettä? Niinhän siinä kävi että raatienimmistö valitsi sävytetyn öljyn. Vaikka valmistajan ohjeen mukaan öljy olisi riittänyt 12 neliöon, niin todellisuudessa yksi purk-

Projekti oli välillä jopa haastava mutta lopputulos oli yllättävän positiivinen. Ohessa kuvasarja eri työvaiheista. Projektin puutavara oli kierrätystavaraa ja ainoa menokohta oli pintkäsittelyaineet, uusi paviljonki ja loppujen lopuksi päivitettiin uusi grillikin. Teksti: Mervi Luhtala Kuvat: Wesku Luhtala

akta Muutama tärkeä asia kannattaa ottaa huomioon lavoja käsitellessä. • Käytä lavoja käsitellessä suojakäsineitä ja tarkista lavan kunto. Pese lavat ennen käyttöä. • Mikäli sahaat lavoja, poista niistä naulat. • Kuluneesta kuormalavasta kannattaa hioa pahimmat tikut pois.


20

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Teurastamon väki koheltaa kesäteatterissa Reisjärvi/Jouko Lassila Reisjärven Teatterissa ReTéessä nähdään viikon päästä alkavissa esityksissä tavanomaisesta kesäteatterista poikkeava näytteljämiehitys ja miljöö. Käsikirjoittaja Jukka-Pekka Puranen on kehittänyt tarinan yksityisen teurastamon sukupolvenvaihdoksen ympärille. Esityksen nimi on Vanha mestari. Eläkkeelle jäävä lihanleikkaaja on vaimoineen käynyt synnytyslaitoksella toteamassa, kun miniä pyöräyttää lapsen maailmaan. Eipä aikaakaan, kun teurastamon väki tulee tuomaan rotinoita lapsentulon kunniaksi. Asiat ja ihmissuhteet alkavat elää omaa elämäänsä. – Näytelmän aikajana on muutaman kuukauden

mittainen. Siihen ehtii kehittyä väärinymmärryksiä ja juttua vaikka minkälaista, kertoo lihanleikkaajaa näytelmässä esittävä Asko Kestilä. Näytelmän ohjaa Milla Puurula-Tilli. Esityksiä tulee olemaan kolme. Ensi-ilta on perjantaina 14. heinäkuuta. Toinen esitys on lauantai-iltana ja viimeinen sunnuntaina 16. heinäkuuta kello 13.00. Esityspaikkana on Susisaaren kesäteatteri, jossa on 200-paikkainen katsomo. Näytelmässä on reisjärvisten rinnalla mukana haapajärvisiä ja pihtiputaalaisia harrastajanäyttelijöitä. Syksyllä Reisjärven teatteri alkaa näytellä Heikki Luoman kirjoittamaa näytelmää Maa kallis isien. Se kertoo Suomeen tulevista Karjalan evakoista.

7.-9.7.2017

Vietämme 10-vuotisjuhlaa! PE 7.7.

The Swallows klo 22.00 Joneś Bar, Kärsämäki Ohjelma 5 euroa

LA 8.7.

Kesäillan matinea klo 19.00 Seurakuntakoti, Kärsämäki Ohjelma 5 euroa

SU 9.7.

Viihdekonsertti klo 13.00 Frosteruksen koulu, Kärsämäki Liput 10 euroa, lapset alle 12-v ilmaiseksi

Tanssit Katajalla klo 19.00 - 23.00 Katajan urheilutalo, Kärsämäki Liput 10 euroa Kilipukit & Eero Juhani

www.akselinsoitto.fi


Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

21


22

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Hyvää helposti

Eija Paananen

Tässä erinomainen grilliruoan lisuke

Grillisalaatti 1 kg varhaiskaalta 300 g porkkanaa 2-3 valkosipulin kynttä 1 sipuli 1 paprika 2 dl rypsi-tai rapsi öljyä 1 l vettä 1 rkl suolaa 1 dl sokeria

1 dl väkiviina tai omenaviinietikkaa Leikkaa kasvikset ohuiksi suikaleiksi. Laita kasvissuikaleet sekaisin lasipurkkiin, kaada öljy päälle. Laita vesi kattilaan, li-

sää siihen suola, sokeri ja etikka, kuumenna kiehuvaksi. Kaada kuuma etikkalie-

Tiikerikakku kermasta Tässä hieman erilainen tiikerikakku, johon ei tule yhtään rasvaa. Kakusta tulee tosi iso, joten paista kakku isommassa kuin kahden litran vuoassa, tai sitten kahdessa pienemmässä.

5 dl kuohukermaa 5 dl sokeria 5 munaa 6 1/4 dl vehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta 5 tl vaniljasokeria Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi.

Lisää munat yksitellen vaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää vaahtoseokseen. Ota 1/3 osa taikinasta erilleen ja sekoita siihen 2,5 rkl kaakaojauhetta. Lopputaikinaan 1 rkl vehnäjauhoja.

Kaada vaaleaa taikinaa vuoan pohjalle, sitten tumma taikina ja vielä loppu vaalea taikina, nostele taikinaa haarukalla, niin saat raidat. Paista 175 asteessa reilu tunti, kokeile tikulla kypsyyttä.

mi kasvisten päälle, sulje kansi. Valmista jo noin neljän tunnin kuluttua.

Säilyy kylmässä n.2 kk. Vinkki Voit ottaa annoksesta

osan ja valuttaa siivilässä liemen pois ja lisätä tilalle majoneesia tai turkkilaista jogurttia.


Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

23


24

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Osmo Anttila tarkistaa, onko uusiin vartettuihin runkoihin tullut silmuja, ja onhan niihin! Pussi estää liian nopeaa haihtumista, kun uusi solukko ei ole vielä kasvanut.

Omenapuut kasvavat biologin asiantuntemuksella Reisjärvi/Päivi Saartoala Upea, viimeistelty omenapuutarha levittäytyy Osmo ja Anna-Maija Anttilan rinnetontille Reisjärven Kangaskylässä. Juhannusviikolla puiden kukinta on parhaimmillaan. Tavallisesti omenapuut kukkivat jo aiemmin, mutta kesä on tullut tänä vuonna niin myöhään, että ku-

kinta on viivästynyt. - Laskin, että 41 puuta on istutettu maahan, yli 50 eri lajiketta. Joihinkin puihin on vartettuna useita eri lajikkeita, Osmo Anttila kertoo. Anttila kertoo, että pienilmasto voi pihalla vaihdella hyvinkin paljon. Ylärinne on kaikkein kylmintä, joten sinne on istutettu kestävimmät lajikkeet. - Tässä kasvaa Uralsko-

je Nalifnoje, maailman kestävin omenapuu, Anttila esittelee heti pihan etuosassa kasvavaa lajiketta. Myös maalajilla on vaikutusta puiden kasvamiseen. Kiviselle maalle istuttaminen on erilaista kuin pehmeään peltomaahan. Anttila opastaa, että jos maa on kivistä ja karua, multatilaa tarvitsee neliön verran, puolesta kuutiosta kuutioon. Peltomaahan

taas riittää multasäkin sekoittaminen. Omenapuiden kasvattamisessa keskeinen työvaihe on varttaminen. Varttaminen tarkoittaa sitä, että oksa siirretään toiseen puuhun tai taimeen jatkamaan kasvuaan. Pohjoisessa kevät on varttamisen aikaa. - Lisäksi on olemassa silmustusjalostamista, joka tehdään loppukesällä. Si-

täkin olen kokeillut ja saanut onnistumaankin, Anttila kertoo. Myös perusrungolla on kasvattamisessa suuri merkitys. Osmo kertoo käyttävänsä paljon kääpiöiviä ja puolikääpiöiviä perusrunkoja, jotka tuottavat satoa aikaisemmin. - Ihmiset nykyään jo tietävät, että omenalajikkeita pitää olla kaksi, jos mielii saada omenoita. Lajik-

keiden kuitenkin pitää olla myös samaan aikaan kukkivia ja sellaisia, jotka pölyttävät toisensa, hän muistuttaa. Osmo Anttila kasvattaa puita myös myyntiin. Tavallisen peruspuun lisäksi hän on halunnut kokeilla lisäksi jotain muuta, ja niinpä pihalta löytyykin useita erilaisia koristeellisia varsia.

ͻ< EdK:E:zZ^/EE d ͻW/,Wh/E<  Kd

LAPIN WhhE< dKͳ PALVELUT OY

Puh. 044 343 8480 www.lapinpuunkaatopalvelut.fi


25

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Puiden kasvattamisen lisäksi Anttila rakentelee mielellään puusta erilaisia käyttöesineitä puutarhan koristeeksi. Säleikkökasvatus nopeuttaa kasvamista, ja myös säleikkö voi olla näyttävä.

Anttila leikittelee mielellään omenapuiden rungoilla. Letti on syntynyt kolmesta haarasta, ja siinä on neljää eri lajiketta alkuperäisen rungon lisäksi.

- Tykkään leikitellä rungoilla, Anttila kertoo. Erikoisemmat puut ovatkin usein ostajien mieleen. Kasvamassa olevista puista löytyy muun muassa kahdesta rungosta kierteelle kasvatettu omenapuu, joka sopii Anttilan mielestä hyvin kihla- tai häälahjaksi. - Siinä vähän kuin kierrellään ja kaarrellaan ensin, ja sitten kasvetaan yhdessä. Erikoisempien varsien lisäksi ihmiset pitävät nykyään myös erilaisista muotopuista. Eräs lajike kasvaa hoidettuna mallil-

taan pilarimaiseksi. Lähellä Anttilan sydäntä ovat kuitenkin myös perinteiset lajit. Niille tyypillistä on usein omenien voimakas tuoksu, kuten vanhalle kauppaomenalajike Sariolalle. - Meillä oli lapsuudenkodissa kauppa, ja siellä syksyisin myynnissä omenoita. Tuoksu oli uskomaton, Anttila muistaa. - Kerran menimme luvatta ottamaan omenoita siskon kanssa. Kun olimme syöneet omenat, heitin omenankaralla siskoa. Hän juoksi itkien vanhempien luo, ja niin omenavar-

kaat jäivät kiinni, hän nauraa. Omenapuista eniten myydään edelleen perusomenapuita. Hätäisimpiä puutarhan suunnittelijoita ajatellen Anttila muistuttaa, että toiset lajikkeista kukkivat jo hyvin nuorena. Hän paljastaa myös keinon, jolla omenapuun saa kukkimaan nopeammin. - Sukkahousun terään laitetaan kiviä, ja painon avulla oksa taivutetaan mahdollisimman vaakaasentoon. Tämä puu on seitsemän vuotta vanha, ja taivuttamalla olemme nyt

Sateenvarjoa muistuttavaa Rautatien omenaa on yleisesti rautatieasemilla Lapissa saakka. Sitä kasvatettiin aikoinaan VR:n taimistossa Hyvinkäällä.

saaneet sen kukkimaan, hän kertoo. Anttilan osoittama puu on Elämäjärveltä, ja sen nimi on Annamaija, vaimon nimeen sopivasti. Anttilat ovat asuneet Kangaskylässä vakituisesti 12 vuotta. Varttamisharrastus on alkanut jo sitä ennen, noin 15 vuotta sitten. - Tämä on se puu, josta harrastus alkoi. Sanom-

me tätä leikillämme sekahedelmäpuuksi, Anttila esittelee etupihan keskellä olevaa, muita vanhemman näköistä puuta. Työurallaan pitkään Reisjärven lukion rehtorina ja opettajana toiminut Anttila toteaa, että biologin koulutuksesta on toki hyötyä puutarhaharrastuksessa.

Perusrunkoja omenapuihin saa taimistolta, ja osaksi Anttila on kasvattanut puita itse juurivesoista ja siemenistä asti. Suurin osa lajikkeista tulee Anttilan mukaan Venäjältä. Rannan puoleisella osalla pihaa on rivi matalahkoja puita kasvamassa. - Tässä on pienoiskoossa nykyisen kaupallisen omenapuun malli, venäläisiä luontaisesti kääpiöiviä puita, Anttila esittelee. - Joissain venäläisissä lajikkeissa, on geeni, joka estää niitä ruvettumasta. Puiden kasvattamisen lisäksi Anttila kertoo askartelevansa esimerkiksi ruokinta-automaatteja ja linnunpönttöjä puutarhan käyttöesineiksi sekä erilaisia koriste-esineitä. Omenapuiden kasvattaminen ei ole vain yksin puuhastelua. Anttila kuuluu omenapuuharrastajien seuraan, jonka jäsenet tekevät yhdessä retkiä ja vaihtavat tietoa ja materiaalia. Kesäisin Anttiloiden pihassa käy myös paljon tutustujia, joille Osmo esittelee mielellään omenapuitansa. Puuhaa laajassa puutarhassa riittää koko kesäksi. - Meillä on sellainen työnjako, että vaimo hoitaa kukat, minä puut ja pensaat, Osmo Anttila hymyilee.

VAALEA RAHKATURVE Parasta kuiviketta kaikille eläimille!

MEGATURVE OY Kysy toimituksista! p. 0400-281 889

www.megaturve.com


26

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Hannu Pihlajamaa on pitkän linjan kauppias

– Verkkokauppa on korvannut toriautot. Nyt meiltä lähtee arkipäivisin kaksi kuormaa tilaajille. Kaukokiitoon olen ollut tyytyväinen, kertoi Hannu Pihlajamaa.

Nivala/Jouko Lassila – Eläkeukkohan minä vaan olen nykyään. Mutta on minulla Savenmaalla pieni työhuone vielä ja auttelen tarvittaessa, kuvaa kauppias Hannu Pihajamaa nykyistä elämäntilannettaan. Ihan irti hän ei vielä Savenmaasta ole. Siitä on 44 vuotta, kun Hannu Pihlajamaa siirtyi Maatalouspalvelun agentin tehtävistä Karvoskylän Piimätielle ja perusti Sa-

venmaa Ky:n. Maatalouspalvelussa aikaa oli kulunut yksitoista vuotta. – Myimme torjunta-aineita ja siemeniä maatiloille. Minulla on silloinen tuotekuvasto tallella. Hyvin tuotteet vihkoon mahtuivat, vaan eivät mahtuisi enää. Itsekin ihmettelen, miten vähillä tavaroilla ihmiset silloin pärjäsivät ja miten vähän tuotteita kaupoissa oli. – Meidän asiakkaamme olivat pikkuisia maati-

loja. Voi melkein sanoa, että asiakkaita oli melkein jokaisen ojan takana. Heidän kanssaan me kauppaa kävimme. Puhelinyhteydet olivat heikot. Usein Hannu joutui käymään Autiorannalla soittamassa tavaratilauksensa Ouluun Erkki Lipposen kaupasta. Siellä yhteys pelasi. –Vaikka maatilat olivat pieniä, ne jotenkin pärjäsivät. Valtion velka oli silloin 3,5 miljardia euroissa,

nyt yli 100 miljardia. Velan kasvu ei ole maatilojen vika. Kyllä syy siihen on muualla, linjaa Pihlajamaa. Hannu Pihlajamaa ei ole tottunut pitämään kynttiläänsä vakan alla. Hän ottaa vahvasti kantaa tavallisten kansalaisten ja yrittäjien puolesta ja puolustaa mielipiteitään sinnikkäästi. – Maatalouspolitiikka on pielessä. Naudanlihan kysyntä kasvaa nyt Suomessa, mutta se lisää vain

ulkomaista tuontia. Täällä maksetaan Euroopan alhaisimpia tuottajahintoja, vaikka hehtaarisadot ovat alhaisimmat ja tuotantokustannukset korkeimmat. Hehtaarituki on puolet siitä, mitä se on tänne tuovissa maissa. – Ulkomaiset firmat kiertävät veroja. Ne tuovat Suomeen omilta yhtiöilään tuotteita jopa alle omakustannushinnan ja polkevat hintoja vallatakseen markkinat. Kotimainen puhdas ja pitkälle jalostettu tuotanto on helisemässä näiden tekijöiden kanssa. Maatiloja ajetaan alas. Erityisen katkera Hannu Pihlajamaa on paikallisten sähköyhtiöiden ja puhelinosuuskuntien hävittämisestä. – Ne rakennettiin yhteisvastuullisesti osakkaiden kukkarosta. Sen sijaan, että kunnat olisivat nostaneet yhtiöiden perimiä maksuja tarvittavan määrän, ne myivät yhtiöt. Sata vuotta periytynyt PPOn ammattitaitokin potkittiin pellolle. – Ulkomaiset yhtiöt rahastavat energialla, jonka kokonaishinta on jo viisinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nopeaa valokuituverkkoa ei Elisa rakenna loppuun, vaikka se jäi Pohjanmaan Puhelinosuuskunnalta kesken. Se haluaa investoida hitaisiin 4 ja 5 G-verkkoihin. Nopea kuituverkko on erittäin tärkeä maatiloille ja yrityksille, joten tarvitaan uusia osuuskuntia se tekemään. Hannu Pihlajamaa ihmettelee kunnallisten

Ostamme tarjolle, mitä asiakas kysyy Nivala/Jouko Lassila Savenmaan sisäänostoista vastaava toimitusjohtaja Matti Pihlajamaa, kertoi, että sisään pyritään ostamaan sitä, mitä asiakas kysyy. – Meillä ei ole ketjua sanelemassa, mitä pitää ostaa sisään. Jos joku tarvitsee jotain, me hommataan se. – Suurin osa tavaran toimittajistamme on suomalaisia. Kaikkiaan heitä on 400. Pienimmät myyvät yhtä tuotetta, suurimmat ovat jopa 3 000 työntekijän tukkukauppiaita, kertoi Matti Pihlajamaa. Erilaisia tuotteita Savenmaan myymälästä ja

verkkokaupasta löytyy yhteensä 24 000. Sen katsotaan olevan myymälän neliöihin sopiva määrä. – Tavaroilla on erilainen kiertonopeus. Siihenkin varaudutaan sisäänostoissa. – Lähdimme mukaan verkkokauppaan vuonna 2001. Perustimme verkkoon sähköisen tuoteluettelon, josta näkyy tavaran saatavuus, tekniset tiedot ja hinta. Myymälässä asiakas näkee kysymänsä tuotteen tilanteen seinälle projektorilla heijastettuna. Kaikkia myymälässä olevia tuotteita verkkomyynnissä ei näe. Pieni erä voi olla pakkauksissa tai tavara toimitetaan asi-

akkaalle muualta kuin Nivalasta. – Verkkomyynnin lähetyspalvelu aloittaa työnsä aamulla kuuden ja seitsemän välillä. Ensimmäinen Kaukokiidon kuorma lähtee liikenteeseen puolen päivän aikaan. Se käsittää pikkupaketteja. Isompien tavaroiden rahtiauto lähtee kello 16.00, kertoi toimitusjohtaja Matti Pihlajamaa.

Vapaa-ajan osasto on Savenmaalla monipuolinen. Esimerkiksi eräretkeilyyn ja kalastukseen löytyy monenlaisia tarvikkeita, näyttää Matti Savenmaa.

päättäjien ja median hampaattomuutta edellä kuvatun negatiivisen kehityksen estämisessä. – Tuntuu, kuin tarkoituksellisesti päästettäisiin ulkomaisia yhtiöitä meitä tavallisia kansalaisia ja yrittäjiä rahastamaan. Mitä kansa ajattelee siitä, että heidän rakentamansa omaisuus on myymällä hävitetty ja kansalaisille on jätetty pelkkä maksajan rooli?

”Hannu Pihlajamaa on ollut uranuurtaja kaupan alalla” Hannu Pihlajamaa on ollut uranuurtaja kaupan alalla. Firmalla oli parhaillaan 16-18 myymäläautoa eri puolilla Suomea myymässä tavaraa. Savenmaan autot olivat tuttu näky toreilla. – Autoista luovuttiin kymmenen vuotta sitten. Ne korvattiin verkkokaupalla ja Kaukokiidon kuljetuksilla. Kiitolinjan toimintaan olemme erittäin tyytyväisiä, kiittää Hannu Pihlajamaa. Verkkokauppa ja Nivalan myymälä on siirretty yrityskaupalla Rahtimaa Oy:lle noin kolme vuotta sitten. Sen toimitusjohtaja on Hannun poika Matti Pihlajamaa.


27

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Museoraitti -museoilla vilkas kesä Suomen suvessa tapahtuu jatkuvasti ja niin myös maatalousteemaisissa museoissa. Monet paikallis- ja harrastajavoimin toimivat museot heräävät eloon kesäaikaan ja kesän vilkasta toimintaa on tietenkin myös ammatillisissa maatalousteemaisissa museoissa.

Museoraitti -verkostoon kuuluu 40 museota ympäri Suomen ja näissä museoissa järjestetään kesän aikana yli sata tapahtumaa. Suurimpiin yksittäisiin tapahtumiin kuuluvat Somerolla Mäkilän traktorimuseossa 8.7. järjestettävä Ol hollil -perinnepäivä ja Punka-

KoskenKone Oy

laitumen Talonpoikaismuseo Yli-Kirran Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely 2.7, joka on tältä

kesältä jo pidetty. Rukiin leikkuun suomenmestaruudesta kisataan Riuttalan talonpoikaismuseossa 19.8. ja hevoskynnön SM-kisat puolestaan järjestetään Eurajoella syk-

Kuivalannan levitystä 18 m³ vaunulla!

Myös lietteen siirrot ja -levitykset

www.koskenkone.com

0400 528 871 ‡ www.koneurakointiniemikorpi.com

VARAA KASVUKAUDEKSI

LIETTEEN LEVITYKSET SIIRTOINEEN NYT!

SOITA JA KYSY 0400 178 745 TUTUSTUMISTARJOUS AGRINOL 15W-40 SG/CD, 205L

350 €

AGRINOL HYDR 46S, 205L

380 €

AGRINOL UTTO 80W, 205L

465 €

AGRINOL 80W-90 GL-5, 205L

425 €

(sis alv 24 % ja öljyjätemaksun) + rahti

Etsimme aktiivisia jälleenmyyjiä ä eri puolille Suomea. Kysy lisää! 0400 873 206

syn alussa 9.9. Kesän monipuoliset tapahtumat liikuttavat tuhansia ihmisiä ympäri.

Arvokas historia elää ja kukoistaa. Lue lisää Museoraitin tapahtumista www.museoraitti.fi.


28

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Vastuun jakamista ja yhteistä päätöksentekoa

Yhtymämuotoinen toiminta vaatii yhteistyökykyä eri tavalla kuin perinteinen toimiminen. Janne Paananen ja Markku Kiljala ovat tyytyväisiä kymmenen vuotta sitten tekemäänsä valintaan.

Reisjärvi/Päivi Saartoala Reisjärvisellä maitotilalla on kiireinen aamu. Rehunteko on juuri alkamassa, ja yhteistilan molemmat omistajat ovat töissä. – Tässä ensimmäisessä sadossa tehdään puolet vuoden ruokinnasta. Rehun pitää olla mahdollisimman laadukasta, siitä on paljon vuoden talous kiinni, Markku Kiljala kertoo. Markku Kiljala ja Janne Paananen ovat omistaneet navettayhtiö Maitokartanon kahdestaan kymmenen vuotta. Molempien yrittäjien puolisot ovat töissä muualla. Aivan kahdestaan miehet eivät tilaa pyöritä. Molempien lapset ovat tilalla töissä etenkin kesäisin. Viime vuoteen saak-

ka tilalla oli myös palkattu karjanhoitaja kolmantena. Nyt perheen voimien lisäksi käytetään ostopalveluita tarvittaessa. Yhteinen yrittäjyys sai alkunsa muista yhteisistä asioista. Markku kertoo, että sekä hän että Janne olivat mukana osuuskuntakoneasema Futuressa. Tuttuja miehet ovat jo kouluajoilta, sillä he ovat olleet yläasteen ja lukion samalla luokalla. – Koneyhteistyön kautta ajatus jalostui, ja aloimme miettiä yhteistä navettaakin, Markku muistelee. Navettaa suunnitelleessaan miehet kävivät tutustumassa useisiin olemassa olleisiin yhtiömuotoisiin tiloihin. Kiljala kertoo, että tuolloin ei vielä ollut valmiita pohjia yhtiösopimukseen ja muihin tarvittaviin

asiakirjoihin. Hän uskookin, että yhteisen yrityksen perustaminen on nyt jossain määrin helpompaa. Maitokartano toimii verotusyhtymänä. Kiljalan mukaan nykyinen buumi on perustaa tiloja osakeyhtiönä. – Eduskunnassa on nyt päätetty, että varainsiirtoveroa ei jatkossa tarvitse maksaa yhtiöittämisen yhteydessä. Odotan, että sen myötä ensi vuonna yhtiöitetään paljon, hän ennustaa. Kiljalan mielestä päätös on oikea. Tähän asti veroa on joutunut maksamaan oman omaisuuden muuttamisesta yhtiömuotoon. Yhtymän perustamisen suurin hyöty on Kiljalan mukaan tietynlainen va-

paus. – Kyllähän se vapauttaa, kun vastuu puolittuu. Kun on vapaalla, niin tietää, että täällä on toinen, joka tietää asiat, hän pohtii. Tärkeä syy yhtymän perustamiseen oli työajan kohtuullistaminen vapaaaikaa lisäämällä. – Se on toteutunut, Kiljala iloitsee. Pisimmillään miehet ovat pystyneet pitämään parinkin viikon lomia, tavallisesti kuitenkin noin viikon. Molempien vaimot ovat töissä kouluilla, joten koulujen syys- ja talvilomat heillä on tapana jakaa puoliksi. Maitokartano keskittyy maidontuotantoon. Esimerkiksi peltotöihin käytetään oman työn lisäksi urakointipalvelua.

Jossain määrin miehet ovat jakaneet vastuutaan myös sisällöittäin: Janne on käynyt keinosiemennyskurssit ja siementää, ja paperitöistä on jaettu sektoreita. Vapauden lisäksi yhteisyrittäminen tuo työhön myös erilaista haastetta. Päätöksiä ei voi tehdä yksin, ja omat näkökannat täytyy perustella toiselle. – Se on toisaalta hyvä. Kun esittää toiselle asiaa, joutuu perustelemaan sen eikä tule tehtyä äkkinäisiä päätöksiä, Markku Kiljala miettii. – Täytyy myös hyväksyä se, että aina asiat eivät mene niin kuin itse ajattelee. Kiljala kannustaa maatalousyrittäjiä yhteiseen yrittämiseen. – Tämä on yksi mal-

li yrittää. Eihän tämä kaikille varmaan sovi, mutta jos tuntuu, että haluaa tehdä yhdessä töitä, niin sitten, hän toteaa. Kiljalan mukaan yhteisnavettaa perustettaessa tavoitellaan toki myös kustannussäästöjä, mutta toisaalta uuden rakentaminen vaatii aina investointeja. Aika on maidontuottajille haastava. Kiljala arvelee, että viimeisimmät vuodet ovat olleet taloudellisesti tiukimpia heidän yhtiönsä aikana. – Sen jälkeen, kun Venäjän rajat menivät kiinni, hän selittää. – Nyt ei onneksi ole näköpiirissä laskusuuntaa, jos ei suuria nousujakaan. Täytyy yrittää tähän hintatasoon saada homma toimimaan, Markku Kiljala toteaa.


29

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Testerin käyttÜ on edennyt tyÜkoneisiin

Juha Korri tuli vilkaisemaan joko Jouko Siltala oli saanut Massikan ronkan vaihdettua. Ja olihan hän.

Nivala/Jouko Lassila -Testerien käyttÜ alkoi yleistyä 2 000-luvun alussa traktoreissa. Nyt ne ovat jokapäiväistä kauraa myÜs tyÜkoneiden huollossa ja korjauksessa, kertoo nivalalaisen Konehuolto Juha Korrin yrittäjä Juha Korri. Huolto- ja korjaustoiminnassa testerien arkipäiväistyminen on johtanut siihen, että tyÜmiesten on hallittava niiden käyttÜ. -Merkkikoulutuksessa keskitytään nykyään eniten testereihin. Jos vertaa, niin koneiden ja laitteiden perustekniikka muuttuu hitaammin kuin testerien päivitys. -Eivät traktoritkaan kerralla muutu. Tarvitaan monta mallisarjaa, ennen kuin kaikki osat traktorissa ovat vaihtuneet kokonaan uusiksi alkuperäisestä. Koneen kestävyyden kannalta yksinkertainen kone olisi helpoin pitää käyttÜkunnossa. Kun kehitystä viedään eteenpäin päästÜjen vähentäminen

kärkiajatuksena, tulee laitteisiin uutta tekniikkaa. Sen toimivuuden seurannassa testerit ovat välttämättÜmiä. -Kehitys kulkee omaa tietään. Siihen nähden 20-vuotias traktori alkaa olla jo vanhanaikainen, arvioi Juha Korri.

â&#x20AC;?Traktoreiden korjauksissa nykyään pääpaino tahtoo olla sähkĂśvikojen korjaamisessa.â&#x20AC;?

Konehuolto Juha Korri on Keskon ja Turun Ko-

nekeskuksen myymien Claasin ja Massey Fergusonin merkkihuolto. Uuden koneen varustelua tehdään satunnaisesti, mutta selvä pääpaino on huollossa ja korjauksessa. -Huollamme myÜs jonkin verran muita traktorimerkkejä. Niitä ovat esimerkiksi Keskon aikanaan myymät Case ja Deutsch Fahr, kertoi Korri. Konehuollolla on huoltoauto, jossa on laitteisto traktorien ja koneiden korjuuseen. Haastatteluhetkellä se oli menossa Kannuksessa, jossa piti korjata paalaaja. Nivalan konehuoltoon tuodaan traktoreita huollettaviksi ja korjattaviksi myÜs laveteilla. Nykyisellä paikalla vuodesta 2010 toiminut Konehuolto Juha Korri tuntee jo suuren joukon asiakkaita, ja päinvastoin. Asiakaskunta on tullut tutuksi. -Traktoreiden korjauksissa nykyään pääpaino tahtoo olla sähkÜvikojen

korjaamisessa. Moottorit ja vaihdelaatikot ovat lujia, eikä koneremontteja

ta Sauli Korri on Juhan poika. Lisäksi kesätÜissä on hänen toinen poikansa Miika.Haastatelupäivänä Miika vaihtoi laakerit Valtteri Aution kanssa ajosilppurin suoraan niittopäähän. Hallin toisessa päässä Jouko Sikala viimeisteli MF 6490:n remonttia. -Traktoriin vaihdettiin ronkka eli rumpetti. Etelä-Pohjanmaalla sitä sanotaan panjoksi, kevensi Jouko Sikala.

  

     



 

         

    

              

    

   

     !               



   

                 

 

 

   "              



     

                   

 



             

  #

Asentaja Valtteri Autio vaihtamassa laakerit ajosilppurin niittopäähän.

tehdä käytännÜssä enää. Mutta olipa vika missä tahansa, aina mennään asiakas edellä. Hommat koetetaan saada pelaamaan mahdollisimman nopeasti, vakuutti Juha Korri. -Konehuolto on tyÜnä vaihtelevaa. Tilanteet ja huolto-/korjaustarpeet vaihtelevat niin, ettei kahta samanlaista päivää tule ainakaan perätysten. Konehuolto Juha Korrin palveluksessa on neljä vakinaista asentajaa, jois-


30

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Kalusteet ja ovenvaihdot

mittojesi mukaan Varaa ilmainen kotikäynti p. 044 532 4271 / Pasi

www.sievinkeittio.fi

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


31

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Suomalainen rukous - laulu- ja urkumusiikkia 100 vuoden ajalta

Ilmaiset oppikirjat, asuntola ja päivän ateriat.

Opiskelemaan! Lukioon

Kympille

Vielä ehdit hakea!

Vielä ehdit hakea!

Eri-ikäisiä opiskelijoita ympäri Suomea • Päivälukio • Iltalukio Halutessasi osin tai täysin etänä. Kurssitarjotin sisältää n.130 kurssia.

Hae nyt: rko.fi

• • • • •

Peruskymppi Musakymppi Duunikymppi Hoivakymppi Lukioon valmistava kymppi

Hae nyt: rko.fi

Uutuus: tubetuskurssit Oululainen huippubaritoni Juhani Alakärppä nousi tunnetuksi voittaessaan ensimmäisen Toivo Kuula -laulukilpailun v. 2012. Kesällä 2015 ja 2016 hän lauloi Sibeliuksen ja Eino Leinon roolin Ilmajoen musiikkijuhlan oopperassa Elämälle. Kärsämäkinen pitkän linjan muusikko ja kuvataiteilija Pekka Luukkonen on viime vuosien aikana säestänyt lukuisia laulajia ja toiminut mm. pianonsoitonopettajana sekä kanttorina. Hän konsertoi säännöllisesti baritoni Juhani Alakärpän kanssa.

Pitkän linjan muusikkona ja kuvataiteilijana tunnettu kärsämäkinen Pekka Luukkonen ja oululainen huippubaritoni Juhani Alakärppä juhlistavat 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyttä

Suomalainen rukous-kirkkokonserttisarjalla. Eri puolilla maatamme kiertävä konserttisarja on osa Suomi 100-juhlavuoden virallista ohjelmatarjontaa. Idea konserttien järjestä-

Parhaat Palvelut Varaa ilmoitustilasi numerosta

(08) 772 7500.

miseen lähti Luukkosen Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin linjalle tekemän opinnäytetyön aiheesta. Aiheen taustatyönä hän on tehnyt muun muassa arkistotutkimusta, käynyt läpi

digitaalista tutkimusaineistoa, ollut yhteydessä museoihin ja perehtynyt laajasti suomalaiseen musiikkikirjallisuuteen. – Tutkimusten pohjalta löysin erittäin mielenkiintoista urkumusiikkia, jota ei ole koskaan kustannettu kaikkien urkureiden saataville. Näistä löydöistä on tulossa myöhemmin myös

Opistontie 4-6, 84880 Ylivieska www.rko.fi (08) 4276 200 info@rko.fi

laajempi urkukonserttien sarja, Lukkonen kertoo. Suomalainen rukousSuomi 100 vuotta - kirkkokonsertti nostaa esille Suomen kirkoissa esitettyjä tuttuja lauluja, jotka on valittu aikaisempien vuosikymmenien kirkkokonserttien ohjelmistoista. – Laulujen lomassa kuullaan kaunista kotimaista urkumusiikkia, joiden säveltäjäniminä ovat esimerkiksi Toivo Kuula, Leevi Madetoja ja Oskar Merikanto. Konsertin itse-

oikeutettu teos on luonnollisesti Taneli Kuusiston säveltämä Suomalainen rukous, Pekka Luukkonen jatkaa. Urkumusiikin ehkä kiinnostavin säveltäjä on kälviäläissyntyinen urkuri Viljo Mikkola (1871-1960), jonka teoksista huokuu voimakas isänmaallisuus. Konserttikiertue alkoi 30.4 Vetelin kirkosta. Heinäkuussa kesäillan urku- ja laulumusiikista saadaan nauttia muun muassa Kärsämäen ja Reisjärven kirkoissa.


32

Lauantai heinäkuun 8. päivä 2017

Maaselän Extra nro 09/2017  
Maaselän Extra nro 09/2017  
Advertisement