Page 1

Nro

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

10 2017


02

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Aatellaanpa nyt vaikka tuota pankkitoimintaa... Sillon Kekkosen aikaan ne nuo pankkiasiat oli verraten yksinkertaset. Jos isäntä oli myyny mehtää tai saanu hyvästä orivarsasta kohtalaisen korvauksen, saatto isäntä kiikuttaa snellmanninippusa kotipitäjän Ossuuskassaan, joka oli huhupuhheittenki mukkaan luotettava ja vakavaranen. Luotettavuutta lisäs vielä, että isäntä ite oli päättämässä pankin asioista. Siihen aikaan oltiin hyvinki tarkkoja, kelle annettiin lainaa ja kelle ei. Oli myÜs isäntiä, jotka ei luottanu pankkeihin, vaan heti ku olivat teheneet jonku kaupan, ne halus saamisesa selevinä seteleinä. Rahat kiikutettiin kotia ja tallennettiin isännän piirongin lukittavaan laatikkoon, joka sulettiin visusti ja lukittiinpa vielä etukansiki, ettei kukkaan asiaankuulumaton pääsis niitä ropeloimaan. Lasten oli kulettava rahapiirongin ohi nopiasti luomata siihen ensimmäistäkään silimäystä, muuten isäntä saatto ärähtää pahasti. Emäntä pysty kulukemmaan vappaammin, mutta hällekään ei suotu piirongin vara-avainta, vaan rahhaa saatto saaha ainuastaan välttämättÜmiin tarkotuksiin. Niitä oli lehemän astutuspalakkio, uuven pilikkumin hankinta pentujen särkemän tilalle, maksu tinurille kahavipannun tinnauksesta tai kolehtirahan kinuaminen pakanuu-

teen taipuvaiselta isännältä. Jos isännän oli pakko lähtee asioille, ei tuohon aikaan tunnettu pankkikorttia eikä vinguteltu VISAA. Lähtiissä isäntä tyÜns lompakkosa sissään tarkon lasketun määrän seteleitä ja taitteli �siannahkasesa� nelijälle mutkalle. Jos etteen tuli hyvät kiesit, virkku hevonen tai multapohojanen maapalsta, tyÜns isäntä kätesä kyynäspäätä myÜten lompsaan ja takasin tullessa hyppysissä oliki jo määräsumma ja vähän yliki. Tuon ajan pankinjohtajat anto lainaa vain sen verran, mitä tilillä oli katetta. Ameriikan Reikani se vasta keksi, että annetaan vaan enempi lainaa ja painetaan lissää seteleitä, ku on valamiit konneet, milijoonia paaleja lumppua, väriä tynnyreissä ja ulukona torkkuu puoliunessa kymmeniä sompreropäisiä meksikolaisia. Nythän meillä on pankkeja, jonne ei voi jättää rahhaa, ja jos siinä on joskus onnistunu, niitä ei taho saaha sieltä millään iliveellä pois. Sanohan se yks pankinjohtajaki, että tavallinen kansa ei tuo pankkiin muuta ku hiekkaa. Sitte siirryttiinki tikitaalisseen pankkipalavelluun. Pelekkä rahaliikenne ei permantoja sotke. Nykyään tämä pankkitoiminta on menny ihan järel-

lä käsittämättÜmäks. Ihimisille tyÜnnetään muovikortteja kouraan ja sanotaan, että maksa tällä tai käytä e-laskua. Kukkaan ei hoksaa, että kortit vaatii muistamista ja e-laskut tuhtia saldoo. Jotku viisaat taas on sitä mieltä, että seteleitä ei etes tarvita. Oottelen tässä sitä päivää, ku hakkerit on onnistunu aikeissaan ja kaikkien saldot näyttää pelekkää nollaa. Sillon olis hyvä, jos lompakossa olis muutama kymppi, että sais etes illaks vuokrattua jonku naurettavan elokuvan. Tuo pankkitoiminta sisältää joitaki ihimeellisyyksiä. Yks tällanen on tilinhoitomaksu. Kuvitellaanpa, että oon jättäny säästÜpossuni sisältÜineen pankin luotettavaan huomaan. Automaatti laskee kolikkoni ja päätyy 58 euroon 15 senttiin. Rahani tallennetaan johonkin. Ehkä pankki sulukee ne peigeen säämiskäpussiin, joka kiikutetaan luotettavimman holovin perimmäiseen nurkkaan ja heitettään vanaha kynnysmatto päälle. Siellä se jÜkÜttää vuoskauvet, mutta aiheuttaa pankille kustannuksia ja vinanssitavaratalo vaatii vuosittaista tilinhoitomaksua. En tiijä mitä ne rahoilleni tekkee. Ehkä siellä on yÜkkÜ, joka käy yÜkolomelta tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Kerran vuojessa rahat otetaan

MITENALAS KOIRATVOIVAT VAJOTA

JUKRAT

pussista ja pÜllyytettään ja kuukausittain pussi käännetään toiselle kylelle, ettei tuu makkuuhaavoja. ( Kysseessähän onki ns. �laiska raha�) KÜyhänä aikana menen nostammaan säästÜni.Virkailija näppäilee konetta aikasa ja ilimottaa, että koron ollessa nolla ja ku rahan säilytysaika on ollu kakstoista vuotta, on tilin nykysaldo tilinhoitomaksu huomioijen kolome eurua kaheksan senttiä. – No minä nostan ne, kätteisenä, ilimotan. Virkailija kahtoo ossaaottavasti silimiin. – Uuven pankkilain mukkaan alle viijen euron tilinlopetussaldoja ei asiakkaalle makseta. Ne siirtyy pankin kustannusten kattamiseks. Säkkeennyn niin palijo tästä uutisesta, että unohan antaa virkailijalle ne mustat housut rässättäviks. TämmÜsen palavelun pankki oli vast`ikkään keksiny; varmaan kustannusten kattamiseks.

Tapani HyvĂśnen

ILMEISESTI TiHiN

SYyN KO TIL iK SYT RAHAST A

PyNT Ty VE T Ti JiIL L i SEN T TIi




03

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

YLIVIESKAN KULTTUURIKESKUS

AKUSTIIKKA

SU 20.8. klo 18 ALANKOMAIDEN KAMARIORKESTERI

Solistinaan Virpi Räisänen, mezzosopraano - Gordan Nikolić, konserttimestari. Eurooppalainen huippuorkesteri yhdessä jo maailman maineeseen ehtineen solistin kanssa takaavat unohtumattoman konserttielämyksen. Liput 25 € ennakko, 30 € ovelta, 22 € ryhmät, väh. 10 henkilöä. Kahvila ja ravintola palvelevat tuntia ennen tapahtumaa ja väliajalla.

LA 9.9. klo 19 SF-BLUES 15 VUOTTA – JUHLAKONSERTTIKIERTUE

HEIKKI SILVENNOINEN, DAVE LINDHOLM JA PEPE AHLQVIST – Tämä loistava kokoonpano keikkailee bändeineen viiden vuoden välein. Tule viihtymään! Liput ennakko 28 €, ovelta 30 €. Kahvila ja ravintola palvelevat tuntia ennen tapahtumaa ja väliajalla.

SU 24.9. klo 15 SUOMI100 – JUHLAVUODEN KONSERTTI

Juha Uusitalo, bassobaritoni & Jouni Somero, piano. Liput 15 € ja 10 €. Kahvila ja ravintola palvelevat tuntia ennen tapahtumaa ja väliajalla.

SUOMI 100 -juhlavuoden konserttitarjous! 20.8. ja 24.9. konsertteihin lippu yhteensä 30 €,

Akustiikasta.

Helaalan Mylly avoinna ma–pe 9–18, la–su 9–15, Myllyaukio Kauppakatu 12. Akustiikan lipunmyynti avoinna ma–pe 12–19, la 12–15 ja tuntia ennen tapahtumaa, Koulukatu 2 B. Lipunmyynnin puhelin 044 4294 545.

Poliisin päivää vietetään Nivalassa 26.8. Oulun poliisilaitos kutsuu jokilaaksojen asukkaita viettämään Poliisin päivää lauantaina 26.8. klo 11-15 Nivalan liikuntakeskuksen pihalle osoitteeseen Kalliotie 57. Paikalle voi tulla juttelemaan poliisien ja lupapalveluiden asiantuntijoiden kanssa sekä tutustumaan poliisin ajoneuvokalustoon. Päivän teemoina nettipetosten

torjunta ja sähköiset lupapalvelut. Nivalassa erikoisteemana on maatalousliikenne ja mopot. Ohjelmassa on kalustoesittelyä, poliisikoiranäytös, satutunti lapsille ja pyöräkiihdytystä non stoppina. Lupapalvelun asiantuntijat vastailevat lupa-aiheisiin kysymyksiin ja rikostutkijat kertovat, kuinka voit suo-

jautua nettipetoksilta. Poliisin ammatista kiinnostuneilla hyvä mahdollisuus kysyä poliisin työstä ja koulutuksesta. Poliisin päivän tapahtumia järjestetään lauantaina 26.8.2017 kaikkien poliisilaitosten alueella. Tapah-

tumia on yhteensä 20. Tänä vuonna päivän erityisteemaksi on valittu nettipetokset. Poliisin päivän tavoitteena on edistää poliisin paikallista, kasvollista näkymistä ja vuorovaikutusta kansalaisten kanssa.


04

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Kun jokainen päivä on kuin sunnuntai Haapajärvi/Tapani Pentikäinen Helena Marjakangas on toiminut kenkäkauppiaana Haapajärvellä viimeiset 18 vuotta ja kauppakadulla sijainneeseen liikkeeseen, Kenkä-Helenaan on lähdetty kuutena päivänä viikossa. Hän on nyt luopunut kenkäkaupasta ja on siirtymässä vapaalle. – Nyt minusta tuntuu, että jokainen päivä on sunnuntai, Marjakangas naurahtaa. Marjakangas vakuuttaa, että jää hyvällä mielellä pois yrityselämästä. Kenkäkaupan toiminnan lopettaminen ei ole jättänyt huolia mieleen. Jäljellä on vielä joitakin viimeisiä paperitöitä, mutta muutoin aikaa riittää jo lapsenlapsillekin. – On niin outo olotila, kun totuin siihen, että täytyy kuutena päivänä lähteä. Mietin, että onko tämä oikeasti totta. Helena Marjakankaalla tuli toukokuun 15. päivä täyteen 18 vuotta kenkäkauppiaana. – Se on pitkä aika, hän toteaa. Kaikki alkoi siitä, kun kaupallisen koulutuksen saanut Helena työskenteli kaupassa elintarvikepuolella. – Sitten kenkäkauppias Maiju Savola otti yhteyttä ja kysyi, tuletko Helena hänelle töihin. Savola lupasi kouluttaa Helenasta kenkäkauppaan myyjän. Yli kuuden vuoden rupeama Savolan kenkäkaupassa synnytti kipinän erikoisliikkeen pitoon. – Oli tullut kokemusta alalta ja elämäntilanne oli hyvä. Omat lapset olivat jo isoja ja kokemus antoi rohkeutta laittaa yritys pystyyn. – Rakastin työtäni, Helena toteaa. Ajatusta kaupasta luopumisesta oli jo elätelty jonkin aikaa sitten. – Olin tehnyt päätöksen, että kun täytän kuusikymmentä, kysyn, onko perheessä jatkajaa. Mutta tyttärillä oli jo omat polkunsa eivätkä he olleet halukkaita jatkamaan äidin kengissä. Niinpä Helena päätti, että lopettaa liikkeen ja vaihtaa vapaalle. – Ei minulla ollut ajatusta, että möisin liikkeen eteenpäin. Olin orientoinut siihen, että tämä oli meidän juttumme. Se, joka aloittaa, aloittaa puhtaalta pöydältä, eli luo oman näköisensä liikkeen.

Nyt Helena Marjakankaalla on aikaa istua ja nauttia kesän iloista. KUVA MIRJA MARJAKANGAS.

Helena Marjakangas myöntää, että kauppa menestyi hyvin. Mutta menestys ei tullut ilman kovaa työtä. – Olen hyvin sosiaalinen ihminen ja minusta on ihanaa, että ihmisiä on ympärillä. Helenalla nauru hersyää helposti ja sen avulla on helppo luoda yhteys toiseen ihmiseen. Tämä on asiakaspalvelutyössä tärkeä taito ja on varmasti ollut auttamassa liikkeen menestystä. – Minulla oli ollut nuoresta saakka kasvotuttuja. Ja sitten oli tuttuja sieltä, missä olin aikaisemmin työssä. Mutta kyllä se asiakaskunta piti luoda. Ja aina sitten, kun asiakas tuli uudestaan, tuntui että jees, minä olen onnistunut. Hän kuunteli asiakkaita avoimella mielellä. Sitten hän ryhtyi erikoistumaan, hankki koulutusta ja perehtyi erilaisiin lesteihin ja jalkavaivoihin. – Ei aina tarvitse olla jalkavaivoja. Mutta kun erilaisia jalkoja, tarvitaan monen mallisia kenkiä. Aina eivät uusien mallisto-

jen hankinnat onnistuneet toivotulla tavalla. – Innolla aina odotti, että kun alkaa sesonki, niin uudet tuulet puhaltavat ja mallit muuttuvat. Vaikka kenkäkauppiaasta tuntui siltä, että uusi mallisto on mahtava juttu, se ei aina myynyt toivotulla tavalla, tai olikin vuotta liian aikaisessa. – Silloin mietti, että ostinko ihan susia. Pitäisi muistaa, että erikoisliikkeessäkin pitäisi pysyä se klassinen mallisto. – Meillä oli tosi laaja asiakunta. Haapajärvellä oli hyviä asiakkaita, mutta se ei riitä elättämään meitä pienellä paikkakunnalla. Siksi asiakaskuntaan kuului lähimaakunta. Ja sitten Kenkä-Helenalla oli sellaisia asiakkaita, joilla oli yhteydet Haapajärvelle. He kävivät liikkeessä lomillaan useammankin kerran vuodessa. – Oli ihan pohjoisesta ja sitten Etelä-Suomesta. Oikeastaan asiakkaita oli läpi Suomen, sellaisia, joilla oli yhteyksiä tänne. Ja yleensä oli niin, että

se, joka kävin kerran, kävi toisenkin.

”Marjakankaan kenkäkauppa erikoistui ja alkoi erottua muista kenkämyyjistä” Marjakankaan kenkäkauppa erikoistui ja alkoi erottua muista kenkämyyjistä. – Se on tärkeä juttu. Ajattelin että kun on erikoisliike, niin erikoistutaan hyviin kenkiin ja lesteihin. Hänestä oli ihan turha lähteä ostamaan samaa tavaraa markettien kanssa. Niiden kanssa on vaikea kilpailla, sillä se pitäisi pystyä tekemään hinnalla. – Nyt kilpailin palvelulla ja laadulla. Se palvelu on a ja o.

Kenkäkaupan, niin kuin minkä tahansa liikkeen, lopettamisen yhteydessä pitää saada varastossa olevat tavarat myytyä pois. – Sain olla tosi kiitollinen, että ne menivät niin vähiin. Ja sitten pohdin mitä tehdä niille, jotka jäivät myymättä. Helena soitti Haapajärven sosiaalitoimeen ja kysyin, onko heillä tarvetta kengille. Siellä kengät otettiin kiitollisena vastaan. Pääosan myymättömistä kengistä hän lahjoitti sosiaalitoimeen ja osan antoi Lampelan palvelukotiin, missä on enemmän tarvetta tossuille. – Kyllä minä ajattelin, että aina on varmaan tarvitsijoita kaiken ikäisissä ja monenlaisissa perheissä. Ja he ovat varmaan varsin onnellisia, että saavat hyviä kenkiä. Tulevaisuuden suunnitelmat Helenalla ovat vielä auki. – Mies on ollut jo muutaman vuoden vapaalla ja nyt minä, hän huokaa. Mutta toistaiseksi uusi vapaus on tuntunut riemulliselta, vaikka varoit-

tavia sanojakin on kuulunut. – Monet asiakkaat ovat sanoneet, että kuule Helena, sinulle tulee vielä vieroitusoireita. Helena kuitenkin uskoo, ettei ajankäytön kanssa tule ongelmia. Hänellä on pari lastenlasta Espoossa, ja sinne voi aina mennä hoitamaan tyttären pieniä poikia. – Mielellään ollaan kaverina, jos vanhemmilla on jotain menoa. Tai sitten ollaan käytännön apuna. Säpinää täällä riittää. Ja matkailu on Marjakankaille tärkeää. Yritystoiminnan kiihkeimpinä aikoinakin on pidetty viikko tai kaksi vapaata vuodessa ja käyty jossakin kauempana. – Kotona hoidetaan puutarhaa ja harrastuksia minulla on, kun syksy taas alkaa. Nyt aikaa riittää entistä enemmän lukemiselle, liikunnalle ja laulamiseen. Kun mukaan vielä lasketaan Viihdepelimanneissa yhtenä solistina laulaminen, leipominen ja marjastus, niin voi jo arvella, ettei aika ei tule pitkäksi.


05

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

LAADUKKAAT VAALEAT

RAHKAKUIVIKETURPEET

Alavieska, p. 040 553 2919. www.jukuturvLÄ

Älä lomaas pilaa, meiltä katto tilaa! Nauti kesästä, me hoidamme kattorempan 2 päivässä!

• Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Vesivekin kestävät kattovarusteet • Tuotteet omalta tehtaalta, eeii välikäsiä väli vä älikä äliikä käs ässiä

SOITA

08 2377 9501 Oulun yksikkö

Paikallisett pojat!

www.laaturemontti.fi


06

Tarvikkeet kasassa. Tästä lähdetään.

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Pöydän osat voi maalata myös ennen kasaamista.

Jalkaruuvilla kiristetään hela lopulliseen kireyteen.

Sahaa urat helojen mukaan.

Tarkkuus mittoja otettaessa vaikuttaa lopputulokseen.

Jatkettu juhlapöytä koko komeudessaan.

Kun pöytä ei riitä Marita Nissinen/Mervi Luhtala Keittiön pöytä on aivan liian pitkä. Tiskipöytää tyhjentäessä saa varoa takamustaan ja selkäänsä, kun terävä kulma törröttää lähellä. Pitää saada pienempi pöytä. Vanha valkoinen pöytä on jatkettavaa mallia eli pöytälevy menee keskeltä kahtia. Haluan kuinkin pöydän, jossa on yhtenäinen kansi. Mutta jos ei ole jatkopalaa, niin miten sitten mahdutaan syömään, kun kahden hengen talous saattaa välillä paisua kahdeksaan henkeen. Avuksi rientää puuseppä Mervi, joka lupaa loihtia sivupöydän, jonka voi tarvittaessa

nostaa pöydän jatkoksi. Muulloin pöytä palvelee nimensä mukaisesti sivupöytänä olohuoneessa. Netistä etsiessä levein sivupöytä, joka valmiina löytyy, on metrin levyinen. Uusi pöytä on 130 senttiä leveä, joten auttamaan pystyy vain puuseppä. Suunnittelimme sivupöydän ruokapöydän mittojen mukaan. Materiaaliksi valitsimme koivun, joka oli osittain visakoivua. Pöydän kansilevy leikattiin ja työstettiin vanhasta pöydästä, joten uudessakin pöydässä on kierrätyshenkeä. Jos pöydän suunnittelu tuottaa haasteita voi kääntyä am-

mattipuusepän puoleen. Vaihtoehtoisesti voi käyttää paikallisia puuntyöstöliikkeitä. Silloin saa mittojen mukaan kaikki pöydän osat määrämittaan leikattuna/höylättynä ja tekijälle jää vain pöydän kasaaminen ja pintakäsittely. Tarvikkeet pöytään: - pöydänkulmahela 4 kpl - (mitat 60 x 112 mm) - teräs, sinkitty - jalkaruuvit 4 kpl - ruuveja kansilevyn kiinnitykseen Mittaa pöydän jalkojen pituus ja paksuus. Seuraavaksi suunnittele minkäkokoisen jat-

kopöydän tarvitset. Mitoita sokkeli 5 cm kapeammaksi ja lyhyemmäksi mitä tarvittava pöytäpinta on. Sokkelin korkeuden saa mitattua jatkettavan pöydän sokkelista. Pöytälevyn kannen paksuus pitää huomioida mitoitettaessa pöydän korkeutta. Jalan yläkulmaan tehdään helaa varten ohennus johon kiinnitetään jalkaruuvi kiinni. Sillä kiristetään hela lopulliseen kireyteen ja jalat ovat tukevat. Pöytä ei heilu. Heloja varten pitää sokkeliin tehdä ura joka on 5 cm päässä reunasta. (Uran syvyys 5 mm). Sokkelikappaleisiin porataan

Jatkopöytä toimii tarvittaessa vaikkapa sivupöytänä olohuoneessa, kuten kuvassa. Mikäs siinä on sitten esimerkiksi kissan selailla kirjoja.

kantta varten valmiiksi kiinnitysreiät. Kappaleet pintakäsitellään ja pöydän runko kootaan. Seuraavaksi hiotaan ja pintakäsitellään. Lopuksi kiinnitetään kansi ruuveilla runkoon kiinni. Pöydän voi koota myös tapittamalla, mutta jos se halutaan joskus purkaa osiksi vaikka kuljetusta varten, kulmahelat ovat näppärämmät. Näitä ohjeita mukaillen voi valmista melkeinpä minkä pöydän tahansa kokoa vain muuttamalla. Heloja saa hyvin varustelluista rauta- ja helakaupoista. Kuvat: Wesku Luhtala, Marita Nissinen


07

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Haapajärven Veikolta

LAATUA HALVALLA LA 5.8. JA MA 7.8!

Ole nopea! Parhaat viedään käsistä!

79

Ä! 10 KPL ER

TV-VARASTON POISTOMYYNTI UUSIEN MALLIEN ALTA! ! a j e l l a m Paljon

(99€)

2 in 1 varsi-imurii

(799€)

ZB2952

Ä! 10 KPL ER

89

599

Ä! 10 KPL ER (999€)

(179€)

ÖKOMix -pyykinpesukone Ö LL8FBG864E

Pussiton pölynimuri imuri

AbsoluteCare -kuivausrumpu A

ZUFGREEN

TT8DEP845E

kpl

Hae omasi!

Tarjoukset voimassa lauantaina 5.8. ja maanantaina 7.8, tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Ei jälleenmyyjille. Ei puhelinvarauksia.

Myymme mme K KAIKKI LOPUT varastossa olevat telkkarit tehtaan nettohinnoin!

JOMPEN KONE, HAAPAJÄRVI

Puistokatu 42, Puh. (08) 764 300 Palvelemme ma-to 9-17, pe 9-17.30, la 9-14

Kello käy arki alkaa Aikaa ja tyylikkyyttä kaikille

Vaatepuolella erä tuotteita Ale-/ tasaraharysäyksessä! Syksyn fiilikset saapuvat.

Tilaukset kätevästi verkkokaupasta myös laskulla kultakellokarkkainen.fi

Kirkkokatu 6 y 85800 Haapajärvi y 08 764 900 Avoinna ma–pe 9–17, la 9–14


08

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Kesän herkkusuille!

Eija Paananen

Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Mansikkapullat 5 dl maitoa 1 muna 2 dl sokeria 1 rkl kaardemummaa 1 tl suolaa 2 pss kuivahiivaa tai 50 g tuorehiivaa 13- 15 dl vehnäjauhoja 150- 200 g voita tai margariiniä Täyte 1- 2 l mansikoita 3 pss ( 1 1/2 pkt valmista vaniljakastikeainesta

6 dl maitoa sokeria Hyytelösokerikiille 2 dl vettä 1 dl hyytelösokeria Sekoita + 42- asteiseen (reilusti kädenlämpöiseen) maitoon muna, sokeri, kaardemumma ja suola. Vispilöi taikinanesteeseen osa jauhoista, joihin kuivahiiva on sekoitettu.

Lisää jauhoja vähitellen ja taikinanteon loppuvaiheessa huoneenlämpöinen voi tai margariini. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä paikassa 40 minuuttia. Tällä välin puhdista ja pilko mansikat. Sekoita vaniljakastikejauhe maitoon, sekoita hyvin ja anna vetäytyä

jääkaapissa. Kaada kohonnut taikina leivontapöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan. Pyöritä tangoksi ja leikkaa tanko paloiksi. Pyörittele paloista pyöreitä pikku pullia. Kohota liinan alla noin 15 minuuttia.

Kaada jauhoja pöydälle ja kasta tasapohjaisen mukin tai lasinpohja jauhoihin. Paina pohjalla syvennys pullien keskelle. Painele vielä sormilla syvennystä matalammaksi. Lusikoi reilu ruokalusikallinen vaniljakiisseliä syvennykseen ja sen päälle reilusti mansikoita. Ripottele mansikoiden

päälle sokeria. Voitele reunat munalla, ja paista uunin keskitasolla 225 asteessa 12-15 minuuttia. Jäähdytä pullia ja nosta kourallinen mansikkapaloja paistetun pullan päälle. Kiehauta vesi ja sekoita hyytelösokeri sekaan. Sivele pullasudilla hyytelösokeriseosta reilusti jokaisen mansikkakeon päälle.

rahkat esim.vanilja,appelsiini ym.) 2 munaa 1/2 - 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria

kenään ja lusikoidaan piirakan pinnalle. Paista uunin keskitasolle 200 asteessa 35 minuuttia.

Nimensä mukaista herkkua! Herkullinen raparperipiirakka Pohja 4 munaa 4 dl sokeria 2 dl kermaa 2 dl maitoa 200 g sulatettua voita 7 dl vehnäjauhoja

5 tl leivinjauhetta

leivinjauhe.

Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä keskenään kerma, maito ja voisula. Sekoita vehnäjauhoihin

Lisää jauhoseosta vuorotellen kerma, maito, voiseoksen kanssa muna-sokerivaahtoon hitaimmalla nopeudella vatkaten.

Kaada taikina leivinpaperin päälle syvälle uunipannulle. Pinnalle 2 prk maitorahkaa tai kermaviiliä ( käy myös maku-

Aineet sekoitetaan kes-


09

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Hyvään työpaikkaan on ilo palata loman jälkeen Kesäloman tärkein anti on rentoutunut mieli ja palautunut olo – niiden avulla jaksaa taas kohdata arjen haasteet. Monelle lomaltapaluu on kuitenkin stressaavaa ja mieli on maassa. Sekä työntekijä että työnantaja voivat vaikuttaa siihen, että työn pariin palaaminen on helppoa loman päätyttyä. Vaikka arkeen palaamisen haikeus kertoo usein onnistuneesta lomasta, ei loman päättyminen välttämättä ahdista suomalaisia täysin syyttä. Work goes happyn ja Yksi elämä -terveystalkoiden keväällä teettämän tutkimuksen perusteella suomalainen työelämä näyttäytyy karuna: työn ja muun elämän yhteensovittaminen koetaan ristiriitaisena, arkea leimaa jatkuva kiire, ja huono esimiestyö yhdistettynä liialliseen itsekritiikkiin vie voimia työikäisiltä. Moni huomaa kehon ja erityisesti aivojen joutuvan tiukkaankin prässiin lomalta palatessa. – Muisti pätkii, ajatus hyppii asiasta toiseen ja pienet vastoinkäymiset ärsyttävät. Emme ole silloin ollenkaan parhaassa työvireessä, summaa Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

”Työhön lomalta palaava työntekijä tarvitsee pienen orientoitumisen. Vaikka työelämän olosuhteisiin ei aina voi täysin vaikuttaa, voi aivojaan auttaa sopeutumaan takaisin työn arkeen. Näihin keinoihin kuuluvat paitsi työnantajan tarjoamat joustamisen mahdollisuudet, myös jokaiselle työntekijälle itselleen mahdolliset kikat, joiden avulla aivot saavat pehmeän laskun enemmän resursseja vaativaan työskentelyyn. Hyvä työpaikka sallii työntekijöille myös päiviä, jolloin työn intensiteetti on tavallista matalampi. Näin aivoja säästetään kiirei-

sempiin aikoihin. Jos siis mahdollista, olisi työyhteisön hyvä antaa lomalta palaaville työntekijöille hieman helpotusta ensimmäisiin päiviin, ennen kuin keho ja aivot ovat taas tottuneempia arkisen työnteon asettamiin vaatimuksiin, aikatauluihin ja paineisiin. Esimerkiksi kiireellisten ja vähemmän akuuttien tehtävien selkeä erottelu auttaa ensimmäisten päivien tuomaa stressiä. – Työhön lomalta palaava työntekijä tarvitsee pienen orientoitumisen. Toisaalta juuri silloin mieli voi olla kaikkein avoimimmillaan esimerkiksi työn kehittämisen suhteen, Minna Huotilainen arvioi. Työnantajan kannattaa kuunnella lomalla rentoutuneen työntekijän ideoita työn arjen kehittämiseksi herkällä korvalla. Olisiko uusista ajatuksista mahdollista kehittää sellaisia käytäntöjä, jotka edistävät työssä jaksamista myös lomien välillä? Viimeisiä lomapäiviään viettävän työntekijän mieli alkaa helposti harhailla kohti nurkan takana odottavaa arkea. Millainen sähköpostitulva mahtaakaan olla vastassa, kun työkoneen avaa viikkojen tauon jälkeen? Onko aiemmin lomalta palanneiden työkavereiden vauhtiin vaikea hypätä? Omaa työhyvinvointiaan kannattaa varjella erityisesti lomaltapaluun kaltaisissa työelämän tilanteissa, joissa stressihormonit kääntyvät herkästi nousuun. Huotilainen antaa muu-

tamia vinkkejä lomalta palaavalle, joka haluaa auttaa kehoaan sopeutumaan taas kiireiseen työarkeen: – Huolehdi hyvästä nukkumisesta, pyöräile tai

kävele edes pieni osa työmatkasta ja muista pitää kahvi- ja lounastauot. Priorisoi odottavat työt: kiireisistä ja tärkeistä aloitetaan, loput odottakoot.


10

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Peltit katolle kertanostolla Reisjärvi/Jouko Lassila Pitkälle reisjärvinen firma Keski-Pohjanmaan Petikattopalvelu Oy asensi leppälahtelaisille Eija ja Paavo Paanaselle uuden peltikaton tänä kesänä. Omakotitalon peltikaton vaihto kävi kahdessa päivässä. – Peltikattotöissä menee perinteisesti 70 prosenttia ajasta peltien raahaamiseen. Me pääsimme raahaamisesta eroon, kertoo yhtiön kattoasiantuntija Asko Paavola. Hän on syntyjään reisjärvinen. - Meillä on kuormaautossa nosturi, jolla voi maksimissaan nostaa 800 kilon kuorman 28 metrin puomin päässä. Teimme nosturin puomin päähän lavan, jolla peltit nousevat pinkassa katon ylle. Asentajien ei tarvitse kuin nostaa peltit yksi kerrallaan pinkasta ja kiinnittää ne kattoon, esitteli Asko Paavola. Nosturiavusteinen peltikaton vaihto on jotain paljon tehokkaampaa kuin sellainen, jossa asentaja joutuu liu´uttamaan peltejä 1-3 kerrallaan esimerkiksi tikkaita pitkin katolle. – Meillä on nostolavalle kauko-ohjauslaite, jolla nosturi siirtää lavaa eteenpäin asennustyön edetessä. Suunnittelimme lavan itse ja se teetettiin Kokkolan ammattikoulussa. Nyt meillä on työtaso siellä, missä työkin tehdään, esitteli Paavola. – Peltikattopalvelun porukasta löytyy ammattimiehet myös lvi-kytkentöjen tekoon. Antennien tai liesituulettimen kytkemiseen ei katonvaihdon jälkeen tarvitse erikseen hakea asentajaa. Tyypillisen omakotitalon vanhan peltikaton purku ja uuden peltikaton laitto aluskatteineen käy kahdessa päivässä. Sen jälkeen pidetään loppukatselmus. Asentajat lähtevät talosta vasta sitten, kun vastaanottokatselmus on hyväksytty ja laitettu pöytäkirjaan. Tilaaja maksaa laskun työn jälkeen, ei etukäteen. – Pyrimme 100-prosenttiseen asiakastyytyväisyyteen. Vielä siinä on pysytty, kertoi lähes 900 peltikattoremonttia tiimeineen tehnyt Asko Paavola. Peltikattopalvelu on organisaatioltaan kevyt. Asennusporukassa on normaalisti neljä henkeä. Toimistoa ei ole, eikä puhelinmyyntiä. Asko Paavola kiertää etsimässä sopivia remonttikohteita. Sellaisen havaittuaan hän tulee asukkaan juttusille ja eh-

Reisjärvinen Paavo Paananen sai uuden peltikaton paikalleen asennettuna kahdessa päivässä. Vanhat pellitkin menivät kaupaksi.

Peltien raahaaminen on ratkaisevasti vähentynyt, kun peltikattopalvelu keksi nostaa peltiniput katon ylle autonosturilla. dottaa peltikaton vaihtoa. – Olin aiemmin yksitoista vuotta Tampereen seudulla myyjänä saman alan firmassa. Täytyy sanoa, että siellä myyjää kohdeltiin tylysti. Tuskin ehdin itseni esitellä, kun ovi vedettiin kiinni. Keski- ja pohjoispohjalaiset ihmiset kuuntelevat asiani. Aina joskus se johtaa sopimukseen. – Peltikatto kestää 2030 vuotta. Toisinaan näkee 40-vuotiaitakin kattoja, joilla alkaa olla kiire

vaihtoon. Työlle saa viiden vuoden ja katolle 2030 vuoden takuun. – Keskitymme remontteihin, emme uudisrakennuksiin. Kiinnitämme huomion myös välipohjan tuuletukseen. Usein välikatosta puuttuu tuuletus, joten siellä seisoo ummehtunut haju. Asennamme kohteeseen hengittävän alakatteen, jolla koko kattorakenteesta tulee hengittävä. – Peltikaton voi hyvin

vaihtaa talvellakin. Talvi on siitä hyvä, ettei kuorma-auto jätä painumia pihaan ja kosteusriski on pieni. Vesisade on riski silloin, kun katto on auki. Sitä se on ehkä noin vuorokauden ajan. Sateiden varalta me seuraamme tarkkaan säätiedotuksia, kertoi Asko Paavola. Keski-Pohjanmaan Peltikattopalvelun kotipaikka on Kälviä. Asko Paavolalla on toinen asunto Reisjärvellä, ja sitä asennustii-

Peltikattopalvelun tiimiä Paanasen kohteessa olivat toimitusjohtaja Pekka Taskila, asennuspäällikkö Marko Paavola, kattoasiantuntija Asko Paavola ja syöksytorvea muotoileva Karri Taskila. mi käyttää myös tukikohtanaan. Kotimaiset Ruukin kattopellit hankitaan Vetelistä ja vesikourut tehdään

kotimaisesta Oriman pinnoitetusta pellistä. Yhtiö asentaa myös tiilikattoja ja huopakattoja.


Lauantai elokuun 5. päivä 2017

11


12

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Kisatien koululla on 60 metrin juoksurata

Kisatien koulua voi todella kutsua Liikkuvaksi kouluksi. Kaikki on lähellä.

Reisjärvi/Jouko Lassila Tuliterä, nykyaikainen, harkittu, toimiva ja viihtyisä. Kuin pakasta vedetty. Nämä kaikki ylistävät arvioinnit istuvat Reisjärven uuteen Kisatien kouluun. Yläkoulun ja lukion opetustyöhön tarkoitetut tilat irtaimistoineen ovat parhaat koko Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Koulun liikuntasalia parempaa ei lähijokilaaksoista löydy. – Pari yhteydenottoa on jo tullut naapuripitäjistä, jos heidän koululaisensa saisivat tehdä pelireissun tänne. Sehän vain sopii, kertoi väliaikaisesti peruskulujen rehtorin ja sivistysjohtajan tehtäviä hoitava Juhani Tilli. Juuri Kisatien koulun liikuntasali on se, joka tulee herättämään urheilu- ja kuntoiluväen huomion. – Salin lattia on aluejoustava. Se joustaa hieman jalan alla, mikä on jaloille paljon parempi kuin kova puulattia. Lattia sopii

lajille kuin lajille, tanssillekin. Siinä on betonin päällä vaahtomuovi, vaneri ja pintana valettu Pulasticpinnoite, kertoi Reisjärven kunnan projekti-insinööri, rakennusmestari Jarkko Saaranen. – Salissa sopii pelaamaan tennistä, koripalloa, lentopalloa, futsalia, salibandya ja harjoittelemaan pesäpalloa. Telinevoimistelulle on oma salinsa volttimonttuineen, kertoi tekninen johtaja Sami Puputti. Juoksijoita on myös ajateltu. Salin reunassa on kaksiratainen juoksurata, joka salin isot ovet avaamalla koulun eteisaulaan voidaan jatkaa peräti 60-metriseksi. Tuolloin aulaan pitää levittää juoksumatot. Rataa voi juosta piikkareilla. Liikuntasalin koko on 1 050 neliömetriä. Salin pituus on 43 metriä ja leveys 24 metriä. Kuntosalin koko on 120 neliömetriä. Siihen aletaan ensi viikolla asentamaan kuntoiluvälineitä.

Reisjärven kunnan projekti-insinööri Jarkko Saaranen ja tekninen johtaja Sami Puputti näyttävät, minkä värinen salin lattiasta tulee. Etualalla 60-metriseksi jatkettava juoksurata. Niissä yleisimpiä ovat painopakkalaitteet. – Välinevarastojen koko on 100 neliömetriä. Ulkovälineille on oma varastonsa. Pukuhuoneita on kolme. Liikuntasalin täyttöaste halutaan saada 100 prosenttiin. Sinne ovat tervetulleita seurat, yhdistykset, työpaikat, ystäväporukat, eri lajien harrastajat, ihmiset ikään katsomatta. Erityisesti Reisjärvellä ollaan kiinnostuneita saa-

maan Kisatien saliin erilaisia liikuntaleirejä, turnauksia ja sarjapelejä. Niitä voi huippusalissa käydä pelaamassa, vaikkei kyseisissä joukkueissa olisi yhtään reisjärvistä pelaajaa. – Henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeää työpaikoilla. Varmaan kunnan työntekijätkin tulevat muiden lailla salivuoroja varaamaan, arvioi kunnanjohtaja Raija Potila. – Salivuoroista peritään

pieni maksu sen mukaan, kauanko salia tai sen osaa käytetään. Maksu on tuntikohtainen koko porukalta. Hyvin edullinen reisjärvisille, hieman kalliimpi muualta tuleville. Liikuntatoimi on jo tehnyt esityksen taksoista kunnanhallitukselle, kertoi Sami Puputti. Liikuntasalin katsomo rakentuu kahdesta teleskooppimaisesta osasta. Ne voidaan työntää pois tieltä, jos salissa on menos-

sa treenit. Katsomoon sopii 168 katsojaa. – Tietysti tulemme pitämään liikuntasalissa myös erilaisia tiaisuuksia. Sitä varten meidän pitää vielä rakentaa saliin vahvistinjärjestelmä, joka toimii muullekin kuin puheelle. Se on vielä työn alla, kertoi Raija Potila. Kisatien koulu avaa ovensa opetustyölle 14. elokuuta. Liikuntasali otetaan käyttöön syyskuun alussa.

Reisjärvi sai upean koulun Reisjärvi/Jouko Lassila Reisjärven koululaisille, koulujen henkilökunnalle ja koulun tiloja käyttäville harrastepiireille Kisatien koulun käyttöön otto on kuin unelmien täyttymys. Sellaisia tiloja ja niin nykyaikaisia välineitä valtaosa on nähnyt vain kuvastoissa, mitä koululla nyt on yhdessä käytettäviksi. Otetaanpa esimerkiksi käden taitojen osasto. Säilytyslaatikoita on vitriinikaapeissa erittäin runsaasti. Ompeluluokassa on paljon koneita, kuvaamataidon luokassa maalarin telineitä, fysiikan ja kemian luokassa runsaasti kaappitilaa opetusmateriaalille. Puutyöosasto suorastaan häikäisee uusilla koneilla.

– Meillä on metallin 3 D-tulostin, 3 D-jyrsin, poratalttajyrsin, nauhahioma- ja tappihiomakoneet, vannesaha, tasohöylä, oikohöylä, katkaisusirkkeli, tarkkuuspyörösaha, puusorvi ja paljon muuta. Kaikki uutta. Näillä tekee vaativiakin puutöitä puutyötunneilla ja esimerkiksi kansalaisopistossa, kertoi projekti-insinööri Jarkko Saaranen. Höyläpenkkien korkeutta voi säätää sähköisesti käyttäjän haluamalle korkeudelle. Opetuspuolella luokkia on noin 20. Luokat on varustettu hipaisulla ohjattavilla älytauluilla ja älytykeillä. Langaton laajakaista toimii joka luokassa ja työhuoneessa. Tosin eräät opettajat halua-

vat vielä käyttää perinteistä piirtoheitintä työssään. – Etäopetukseen on valmius. Tiettävästi lukion puolella sitä käytetään Haapajärven kanssa, kertoi väliaikainen koulujen rehtori ja sivistystoimen johtaja Juhani Tilli. Tälle virkapaikalle haetaan uutta henkilöä. Hakuaika päättyi tämän viikon perjantaina. Uudessa koulussa on valmistuskeittiö, joka tekee 600 annosta päivässä. Ruoka toimitetaan myös muille kouluille ja päiväkoteihin. Kisatien koulu on kautta aikain suurin investointi Reisjärvellä. Se tuli maksamaan 10 miljoonaa euroa. Rakennus tekee vaikutuksen myös kool-

laan. Se on 106 metriä pitkä ja 44 metriä leveä. Kerrosneliöitä löytyy 5 800. – Lainaa otettiin kovasti, mutta ajattelimme tässä ennen kaikkea lasten ja nuorten parasta. Tämä on hyvä ja tarpeellinen kaikin tavoin, vakuuttaa kunnanjohtaja Raija Potila. – Kisatien koulu esitellään yleisölle syksymmällä avointen ovien tapahtumana, lupaa Potila.

Eräissä luokissa pöydistä voi muodostaa vaikka minkälaisia ryhmiä.

Puutyöosaston höyläpenkkien korkeus säädetään sähköisesti.


Lauantai elokuun 5. päivä 2017

13


14

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Pian uuteen parkkiin Haapajärvi/Emilia Tiitto Haapajärven S-marketin uusi parkkialue tulee olemaan lähiaikoina valmis. Uuden S-marketin parkkipaikkaremontti ei ole kestänyt vielä edes kolmea kuukautta, mutta valmistuminen häämöttää jo edessäpäin. Toukokuun alussa vanhan myymälän purkamisella alkaneesta urakasta ovat vastanneet monet eri firmat. Leketrans aloitti purkutyön, joka oli valtava urakka, mutta sujui odotusten mukaisesti. Tällä hetkellä työmaan ovat valloittaneet Lemminkäisen työmiehet, sillä asfaltointi alkaa pian. – Tämä nyt suljettu puoli parkkipaikasta aukeaa hyvin pian. Sen jälkeen laitettavana on auki oleva puoli parkkipaikasta, S-marketin myymäläpäällikkö Marika Tuulenkari sanoo. Pian avautuva parkkipaikka kaipaa enää asfaltointia, laatoituksia ja parkkiruutujen maalaamista. Parkkipaikka on tehty kaavan mukaan, eikä siitä tule vain suurta as-

falttikenttää. Kiveyksien ansiosta tilasta tulee hieno, ja kaahailijoilta vältytään. Kiveykset myös selkeyttävät parkkipaikan rakennetta. Tila ei ainakaan tule käymään vähiin, sillä parkkitilaa on valtavasi; noin 160 autolle. – Mitään suurempia ongelmia ei urakassa ole ilmennyt. Työmiehet ovat ammattilaisia, ja vaikka työ voi näyttää hitaalta, on se järkevin hoitaa nyt kunnolla, ettei pian tarvitse olla uudelleen kunnostamassa, Tuulenkari toteaa. Parkkipaikan avaamisen jälkeen voi kuitenkin tulla joitain pieniä jälkitöitä, riippuen tarvitaanko muutoksia tai lisätöitä. Tuulenkarin mukaan kysymyksiä koskien parkkipaikan aikataulua ja toteutusta on tullut ihmisiltä valtavan paljon. Asiakkaat ovat kuitenkin kestäneet loistavasti nykyisen tilanteen kanssa, ja jaksaneet odottaa. Pian odotus on kuitenkin ohitse, sillä koko hieno parkkialue on valmis syys-lokakuun aikaan.

Tällä hetkellä myymälän pihaa laitetaan valmiiksi asfaltointia varten. Siitä vastaa rakennusteollisuuden yritys Lemminkäinen.





Voimaa tuulesta!



Rakennamme seitsemän voimalan tuulipuistoa Haapajärven Savinevan alueelle yhteistyössä parinkymmenen kotimaisen yrityksen kanssa. Hanke työllistää yli 100 suomalaista. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2017. Nyt valmistuvat voimalat täydentävät vuonna 2015 viereen valmistunutta kahden voimalan hanketta. 




15

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

% %# &%  '   & &     

   !"#""$

   ) *  %+&  ),

 -) &

()*

 %%++,!-.#!/-00   + +/3 +  /    +

1 % %  %

 +2

  %'&

 

     !"# $%&'&(



   

 

Muuttajan muistilista Kun muutat, muista ilmoittaa muutostasi ja hoitaa joitain muuttoon liittyviä asioita. 1. Tee postiin ja maistraattiin muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta. Aikaisintaan sen voi tehdä kuukautta ennen muuttopäivää. • Muuttoilmoitus tulee tehdä aina, kun muutat pysyvästi asunnosta toiseen (pysyvä muuttoilmoitus) tai kun tilapäisesti oleskelet toisessa osoitteessa yli kolme kuukautta (tilapäisen muuttoilmoitus). • Järjestelmä välittää uudet osoitetietosi automaattisesti viranomaisille, Kelaan, ajoneuvo- ja ajokorttirekisteriin, verohallintoon, seurakuntaan ja puolustusvoimille. • Monet pankit, vakuutusyhtiÜt, lehtitalot ja järjestÜt voivat myÜs saada uudet tietosi. • VäestÜrekisterikeskuksen sivuilta näet lisää paikkoja, joihin tiedot päivitetään. • Tee lista ja mieti minne kaikkialle muualle sinun on itse ilmoitettava uudet yhteystietosi. Olet vastuussa siitä, että laskut päätyvät muutossa oikeaan osoitteeseen ja ne maksetaan ajoissa. 2. Hanki muuttoauto ja muuttoapu ajoissa. Muuttofirmoilla on kiireisiä aikoja, kuten viikonloput ja kuunvaihteet. Kysy muuttoapua ystäviltä ja sukulaisilta. 3. Ilmoita isännÜitsijälle muutostasi. 4. Sovi internet-yhtey-

den siirrosta ajoissa operaattorin kanssa, jotta vältyt katkoksilta verkon käytÜssä. 5. Tee sähkÜsopimus uuteen osoitteeseen soittamalla sähkÜyhtiÜÜn. Muista irtisanoa vanha sähkÜsopimus. Kilpailuta sähkÜsopimus ennen uuden tekemistä! 6. Osta kotivakuutus. Aina, kun muutat uuteen osoitteeseen, ilmoita muutosta vakuutusyhtiÜÜn ja tarkista kotivakuutusehdot uuteen asuntoon. Tarkista, että kotivakuutus on voimassa myÜs muuton aikana. Lue lisää vakuutusasioista esim. LähiTapiolan -sivuilta. 7. Toimita tarvittavat lomakkeet Kelaan, jos saat tukia (esimerkiksi olosuhdemuutosilmoitus tai uusi asumistukihakemus). 8. Mieti, keillä kaikilla on avain uuteen kotiisi. Joskus voi tuntua siltä, että asunnon lukot olisi syytä vaihtaa uusiin. Keskustele tästä kuitenkin aina asunnon omistajan kanssa. Muista myÜs nämä: Tee asuntoon muuttotarkastus ja ilmoita vuokranantajalle virheistä. Muistathan, vuokralainen ei voi tehdä asuntoon remonttitÜitä ilman vuokranantajan lupaa. Muista siivota mahdollinen vanha asuntosi ja palauttaa kaikki sen avaimet. Lähde: https://www.martat.fi/ marttakoulu/omaankotiin/ muuttajan-muistilista/


16

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

SE ON NYT VALMIS! Teimme yhteistyössä nykyaikaisen koulurakennuksen Reisjärvelle!


Lauantai elokuun 5. päivä 2017

17


18

SE ON NYT VALMIS!

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Teimme yhteistyössä nykyaikaisen koulurakennuksen Reisjärvelle! WWW.ARE.FI

Korkein luottoluokitus ©

Bisnode 2017

Tervahovintie 2, 67100 Kokkola, 050 461 9707


19

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

www.kaihdinaman.fi

Valon täydellistä hallintaa Christer Åman +358 40 509 0245 | christer@kaihdinaman.fi Jussi Järvenpää +358 40 547 6098 | jussi@kaihdinaman.fi


20

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Asbestille ei tarvitse aina altistua Haapajärvi/Emilia Tiitto - Nyt sen huomaa, että kymmenen vuotta kestänyt lama on viimein loppunut. Se oli epävarmaa aikaa, mutta koskaan ei ole ollut näin paljon töitä kuin tänä kesänä on ollut, Veijo Toivoniemi huokaisee tyytyväisenä. Aikoinaan Toivoniemi aloitti yrityksensä Laaksojen Ilmastointityö Ky:n yhdessä isänsä kanssa, joka oli ilmastoinnin puhdistuksiin luvan saanut nuohoojamestari. Perheyrityksen alkuaikoina Toivoniemi teki lisäksi töitä postissa. Siellä hän työskenteli reilut kymmenen vuotta, kunnes päätti lopettaa. Yritys vaati panosta, eikä työvuoroon kahdelta yöllä herääminen enää houkutellut. - Olimme sen verran rohkeita, että lähdimme yrityksemme kanssa liikenteeseen pahimpaan lama-aikaan. Siksi niitä hommia ei olisi voinut mitenkään tehdä päätoimisena, vaan tarvitsin toisenkin työn. Toivoniemi pyörittää yritystä yhdessä veljensä Terho Toivoniemen kanssa, joka on ammatiltaan rakennusmestari. Ilmastoinnin puhdistukset eivät ole enää tänä päivänä luvan varaisia, eivätkä siten elätä tällä alu-

eella. Laaksojen Ilmastointityö onkin monitoimiyritys, jonka pyörittäminen vaatii monen eri alan osaamista. Toivoniemi hoitaa laskutuksen ja markkinoinnin, mutta on itse myös kentällä töissä. Veljekset tekevät työmiestensä kanssa monia puhdistus-, purkusekä puhallustöitä, ja nyt he ovat aloittaneet uutena työnkuvanaan myös lattianpinnoitukset. Eniten työtunteja kertyy asbestinpurkutöiden parissa. - Asbestin purkutyöt tapahtuvat erittäin tarkan valvonnan alla. Toiminnassa on noudatettava lainsäädännön vaatimuksia ja työsuojeluviranomaisten ohjeita. Lain kiristyttyä kaikista tiedoista tehdään oma loki, eikä näin mikään firma pysty fuskaamaan asiakkaitaan, Toivoniemi kertoo. Nykyään, jos jokin firma tekee laittomia asbestitöitä, on kyseessä vakava työsuojelurikos. Mutta mitä tehdä, jos rempatessa omaa taloaan vastaan tulee riski asbestista? Toivoniemen mukaan rakennusalan ihmiset tietävät miten toimia, mutta on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä. Useat yksityishenkilöt ovatkin asiasta epävarmoja, jolloin

järkevintä on ottaa yhteyttä luotettavaan yritykseen. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa vinyylilaatoissa, tasoitteissa, maaleissa, liimoissa ja kattomateriaaleissa. - Asbestikartoitus alkaa Terhon käydessä ottamassa kohteesta näytteet. Ne lähetetään sitä tutkivalle firmalle. Käytämme yleensä useampia firmoja, mutta tällä hetkellä näytteemme tutkii luotettava ja nopea oululainen firma. Vaikka kyseessä on moniosainen ja erittäin huolella tehtävä työurakka, vie se aikaa harvoin yli viikon. Yleensä kyse on vain parin päivän tehtävästä, joka aloitetaan suojausten teolla. Työmiehet kasaavat työmaalle kolme osastoa, joista yksi on vaatteiden riisumista varten, yksi lain vaatima pesupaikka ja yksi asbestikamppeitten imuroimista ja riisumista varten oleva tila. Alipaineistuskaluston avulla miehet imevät haitallisen pölyn pois, ja mittaria käyttäen he tarkkailevat, ettei purkutyömaan alipaine pääse alittumaan. Mikäli näin käy, alkaa mittari hälyttää. - Kaiken lisäksi turvaamme myös oman selustamme ilmanäytteitä ottamal-

Asbestin purkutyöt ovat erittäin tarkkaa hommaa, työmiesten terveydestä huolehtimista unohtamatta. KUVA: VEIJO TOIVONIEMI.

la. Työterveys valvoo meitä ottamalla muun muassa keuhkokuvia. Se on hyvä, jotta miehet pysyvät kunnossa, Toivoniemi tuumaa. Asbestinpurkutöitä yrityksen harteille laskeutuu viikoittain, kesällä tietysti enemmän, sillä remontteja on enemmän. Joskus Toivoniemen mielestä on vaikeaa pysyä mukana ajassa, kun valtio vaatii koko ajan enemmän kouluttautumisia ja kursseja. Tänäkin vuonna Laaksojen Il-

mastointityön miehet joutuvat käymään uudet asbestinpurkutyökurssit. - Suomessa on ehkä liikaa byrokratiaa. Asiat voitaisiin hoitaa paljon nopeammin ja mutkattomamminkin. Toivoniemet aikovat jatkaa yrityksensä ohjuksissa vielä pitkään, ja he pyrkivätkin kehittämään sitä investoimalla hyviin kalustoihin ja työmiehiin. Perheyritys heittää keikkaa Helsingissä

asti, ja Toivoniemen mielestä työmaitten vaihtuminen tiheään onkin yksi ammatin parhaista puolista. - Harkinnassa on jopa, että tulemme vaihtamaan paikkakuntaa. Ikävä kyllä Haapajärven osuus on vain viisi prosenttia liikevaihdostamme, mikä ei riitä. Jos vaihdamme paikkaa, se tulee kuitenkin olemaan lähialueella, ja tulemme edelleen tekemään töitä myös Haapajärvellä, Toivoniemi toteaa.


Lauantai elokuun 5. päivä 2017

21


22

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

ParKone markkinoille neljällä huippukoneella

– Pystyyn nostettuina äkeitten kuljetusleveydet ovat kolmisen metriä. Tällä työleveys on viisi metriä, kertoi toimitusjohtaja Vesa Koskela.

Haapajärvi/Jouko Lassila Haapajärven Parkkilassa toimintansa aloittaneella ParKone Oy:llä on menos-

sa erittäin voimakas muutoksen vuosi. Yhtiö siirtää tuotantonsa Parkkilasta Haapajärven teollisuuskylään entisiin keittiöteh-

Vesa Koskelan suunnittelema valssimylly valmistaa eläimen vatsassa sulavaa viljaa tehokkaasti. Ämpärillisen se käsittelee alle kymmenessä sekunnissa.

das Elegan tiloihin. Jo tänä syksynä aloitetaan neljän erityyppisen maatalouskoneen tuotanto. – Teemme teollisuushalliin parhaillaan muutostöitä, joilla saamme 1 800 neliön laajuisen tuotantotilan. Maalaamo vie siitä 140 neliöä, hitsaus- ja kokoonpano loput. Teollisuushallin ulkorakennukseen sijoitetaan hiekkapuhallus, kertoi ParKoneen toimitusjohtaja Vesa Koskela. Elegan hallin mukana tuli ParKoneelle tarpeetonta tilaa. Koko viiden huoneen toimistosiipi on sellainen. Siihen ParKone toivoo saavansa toisen

yrittäjän vuokralle. – Tilojen muutostyöt on tehtävä, vaikka mieluusti tässä jo alkaisi tehdä koneita. Kysyntää on, ja tuotantokatkos pitää saada lyhyeksi. Syksyllä tulemme markkinoille entistä vahvempana, vakuuttaa Koskela. Koskela on erityisen innoissaan suunnittelmastaan uudesta valssimyllystä. Sen ParKone esitteli yleisölle helmikuun Ryskypäivillä Ylivieskassa. – Tämä litistää ja katkoo kaikki jyvät rouheeksi. Kotieläimen mahahapot pääsevät sulattamaan jokaisen jyvän sisuksen ja kuoren. Tämä ei tee jyvistä

Jankkurilla ilmastetaan maa ja parannetaan veden läpivirtausta.

jauhoja, jotka jäisivät naudan pötsiin taikinaksi. Viljan joukossa olevat oljenpätkät menevät valssista läpi haittaamatta lainkaan jyvien valssaamista, esitteli Koskela. – Kokonainen kauranjyvä ei välttämättä sula lehmän ruuansulatuksessa. Jokainen sonnassa oleva jyvä on hävikkiä ruokinnassa. Karjatilalliset taitavat tietää, miltä lieteallas keväällä näyttää, kun sen pinnalla kelluu kymmenien senttien sulamaton jyväkerros? Sitä kerrosta ei tällä myllyllä tule. Valssimyllyn nimi on Vedge, Kiila. Nimi kuvaa tekniikkaa, jossa pyörivät

valssit litistävät jyvät metallikiilaa vasten. – Rehukarkeus on helppo säätää, eivätkä valssit pääse pyörimään toisiaan vasten. Niiden vuoksi mylly ei tukkeudu. Valssien päissä olevat laakeripesät on koteloitu myllyn ulkopintaan. Ne eivät vedä itseensä rehupölyä, ne on helppo rasvata ja vaihtaa, esitteli Vesa Koskela. Karjan tarvitsemat vitamiinit ja kivennäiset lisätään rehuun valssauksen jälkeen ruuvilla, joten ne eivät sotke myllyä. Lisäksi mylly on pieni, tehokas ja hiljainen. Sillä tekee nopeasti myös kanan rehut. – Yleensä kanoille annetaan viljaa vain rehun täytteeksi. Koekanalassa ne saivat tämän myllyn viljaa. Kun munintakausi yleensä alkaa toukokuussa, alkoivat ne munia jo huhtikuussa. Ylivilkkaus ja apatia katosivat, ja kanoista tuli energisiä, kun ne saivat ruokansa sulatettua. – Kauraa tällä voi käsitellä tuhat kiloa tunnissa ja ohraa kaksi tuhatta. Myllystä on helppo tehdä isompi, jos tarve vaatii, esitteli Vesa Koskela. Toinen pääkone on äes, joita ParKone tekee 5, 6, 7, 8 ja 9 metrin levyisinä kuljetusleveyden ollessa kolme metriä. Piikkiakseleita on 9, tarvittaessa 10. Äkeen edessä on tasauslata, joka tekee pellon tasaiseksi ja perään saa hydraulisesti nostettavan varpajyrän, jolla kovien savimaiden paakut särjetään. – Painoa on niin paljon, että äes pysyy suunnassa ja tekee tehtävänsä. Uusi tulokas ParKoneella on tilalana, joka käy kiinteistönhoitoonkin. Se on 2,75 metrin levyinen ja 3-teräinen. Perässä vedettävään lanaan verrattuna lana on monin verroin nopeampi. ParKoneen Jankkureilla kuohkeutetaan painunut maa niin, että vesi ohjautuu taas salaojiin. – Kaikkien valmistus alkaa yhtä aikaa. Lisäksi teemme alihankintatöitä muille. Kiire siinä tulee. Uskon, että palkkaamme vielä lisää henkilökuntaa, arvioi Vesa Koskela.

ParKoneella on viime viikot tehty hallin muutostöitä. Tässä pintakäsittelijä Mika Herrala tekee maalaamoa.


23

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Tislaamalla tulee paras terva Haapajärvi/Jouko Lassila Oksavainen Markku Rintala sai maanantana Vanhanpaikan Ollilta eli Olavi Aholalta käyttöönsä tämän viisitoista vuotta sitten tekemän tervapannun. Sillä tervan teko käy suunnilleen samalla tavalla kuin pontikankeitto pontikkapannulla. Rintala tarvitsee tervaa ja hiiliä sepän- ja puusepäntöissään, joten motiivi on kohdallaan. Tervan keittely on hänestä mukavaa puuhaa, sillä se kirvoittaa tarinat esille. Sekä tervalla että pontikalla on terveydellisiä vaikutuksia. Oikein käytettynä terva parantaa romuskan ja reuman, väärin käytettynä pontikka pilaa terveyden ja mielenlaadun. – Tervankusta käytettiin ennen lentsulääkkeenä kahdellakin tapaa. Sitä tiputettiin pari tippaa sokerin palalle ja imeskeltiin. Sama vaikutus saatiin tiputtamalla tervankusta pari tippaa löylyveteen. Se avasi hengitystiehyet, kertoi Rintala. – Jos ronkka tuli kipeäksi, niin tervalla se parani. Yksi isäntä tervasi varulta kokonaan itsensä, vaan häneltä loppui saippua eikä tervaa muuten saanut millään pois. Tervasta tuli isännälle melkoinen riesa, nauraa Ahola. Terva on monipuolinen yleisaine, jota voi käyttää melkein mihin tahansa. – Auto- ja remonttimiehet laittoivat sitä pultteihin. Tervalla käsitelty pultti ei ruostu ja pitää. Silti se aukeaa helposti vääntämällä. Sähkölinjojen posliininuppiraudoissa sitä käytettiin myös. Olen niitä purkanut sähkölinjoista toista tuhatta, ja kaikki lähtivät terveinä irti tolpista, kertoi Ahola. Markku Rintala tekee vanhan navettansa sontapuolelle vertsaan sepän pajoineen. Hän tervaa seinät, millä tilaan tulee raikas tuoksu. Ahjo vain pitää muurata. Olli lupasi Markulle siihen samalla palkeet. – Mökillä minulla on paljon paikkoja, joita pitää vedellä tervalla. Kyllä terva tarpeeseen tulee. Ollin kehittelemä tervan tislaamo tuottaa pohjaputkesta paksua pohjatervaa. Pääputkesta tulee lauhduttimen tiivistämänä samalla kertaa hyvin juoksevaa tervaa ja tervankusta. Tärpätti on niissä molemmissa seassa. Painavampana terva painuu pohjalle ja tervan-

Markku Rintala tiputtelee puita palotilaan, joka kiertää kehänä painekattilaa. Puita pitää olla tarpeeksi, mutta ei liikaa.

Tervaa käytetään myös puunsuoja-aineena. Aholan Olllin näytelaudassa vasen pää on sivelty kahdesti tervalla, oikea tervankusella. kusi kelluu pinnalla, joten aineet on helppo erotella. – Tällä keittimellä tervasta tulee puhdasta eikä sitä tarvitse ohentaa. Tervahaudassa noki pääsee tervan sekaan, joten se on mustaa, vertaa Olli. Tislauslaitteen sydän on vahvasta rautapellistä hitsattu painekattila. Sen kansi ruuvataan pulteilla ja tiivisteellä tiukasti kiinni niin, ettei höyry karkaa kannen raosta. Kattilasta lähtee yläputki höyrylle ja alaputki tiivistyneelle pohjatervalle. Ollin tekemään keitti-

meen sopii 0,6 kuutiota tervaspuita. Ne ladotaan niin, etteivät ne ota kiinni kattilan sisäseinin. – Terva höyrystetään irti tervaksista. Prosessissa kattilan pintapelti pidetään 700 asteessa, jolloin sisällä olevien puiden lämpötila on 450-470 astetta. Tervankusi ja vesi höyrystyy ja menee poistoputkeen. Höyry tiivistetään tynnyrilauhduttimessa. Kattilan ulkokehällä on kahdesta öljytynnyristä muotoiltu palotila. Se kiertää koko kattilan ja siinä poltetaan puita. Katti-

lan alla ei polteta mitään, sillä palamisen kuumuutta ei alla pystytä pitämään tasaisena. Tislaamon tiputuspään putkesta näkee, onko puita sopivasti palotilassa. Kun on, tervankusta lirahtaa varsin nopein väliajoin alla olevaan ämpäriin ja höyryä tulee ulos vähän. Jos tulet ovat liian kuumat, putkesta tulee pelkkää höyryä. Tärpätti ja tervankusi haihtuu ilmaan. – Minulla on ylimääräinen kaivo, josta otan lauhdutinveden laudutustynnyriin. Siinä on nyt kaksi

Tervaa saa pystypuusta valmistamalla, mihin menee vuosia tai kuivan kangasmaan kannoista. kuparikierukkaa, mutta aion lisätä siihen vielä kaksi kierukkaa. Niin vesi pysyy kylmänä tehokkaammin, suunnitteli Markku Rintala. Tervakset antavat lahjansa noin viidessä tunnissa. Sen jälkeen koko hoito jäähdytetään ja hiilet nostellaan pois. Noin vuorokaudessa uusi satsi voidaan laittaa tulemaan. – Prosessia voi nopeut-

taa. Ajattelin tehdä kaksi verkkohäkkiä, jotka sopivat kattilan sisälle. Kun toisen sisältö on höyrytetty hiileksi, toisen voi laittaa tulemaan, suunnitteli Markku Rintala. Tislaamo antaa tervaa sen mukaan, millaisia tervaksia siinä höyrystetään. Maanantain 0,6 kuutiota näytti antavan 20 litraa tervaa ja saman verran tervankusta.


24

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Kun pelissä pitää olla riittävästi haastetta

Tsäkättärien kapteeni Minna Huhmarniemi antaa pallolle kyytiä. KUVA: ARTO NYBACKA

Haapajärvi/Tapani Pentikäinen On tiistaiaamu ja kello on hieman vaille yhdeksän. Jalmarin kentällä kuhisee, kun kuusi nuorta naista on lopettelemassa jalkapalloharjoituksiaan. Vielä tehdään muutamia potkuharjoituksia vastapalloon, kunnes on aika lopettaa tältä aamulta. Haapajärvisten naisten suopeleihin erikoistunut joukkue Tsäkättäret on harjoitellut puolisentoista vuotta yhdessä ja käy pelaamassa erilaisissa turnauksissa. - Viime vuoden huhtikuussa on aloitettu. Sitten ensimmäiset pelit pelattiin Hyrynsalmella suopotkupallon MM-kisoissa, joukkueen kapteeni Minna Huhmarniemi kertoo. Siitä lähtien joukkue on jatkanut harjoittelua säännöllisesti. - Kolme-neljä kertaa viikossa on treenit, Minna kertoo. Ja treeneissä pitää käydä, jos haluaa pysyä mukana joukkueessa. Harjoittelu on tuottanut myös tulosta. Muutama viikko sitten Tsäkättäret kävivät pelaamassa toisen kerran suopotkupallon

MM –kisoissa ja sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Suosählyn SM-kisoissa menestystä tuli hopeamitalin verran. Miksi sitten juuri suolla pelaaminen kiehtoo joukkueen jäseniä. He vastaavat, että pitää olla haastetta, missä voi haastaa itsensä yli oman mukavuusalueen. Erityisesti omien rajojen koettelu ja suolla liikkumiseen liittyvä fyysisyys ja rankkuus kiehtovat pelaajia. - Kun käy itse kokeilemassa, millaista on pelata suolla, niin ymmärtää, he vastaavat. Suolla pelatessa vastassa ei ole vain vastapuolen pelaaja, vaan myös itse suo. Mutta aivan milloin tahansa joukkueen naiset eivät ole nyt valmiita suolle menemään. - Jos joku nyt sanoisi, että mennään sinne suolle rämpimään, niin ei minua saisi sinne liemeen kirveelläkään. Minä pelkään niin paljon sammakoita ja kaikkia olioita. Mutta kun siinä on se porukka ja kauhea tahto, että mehän pärjätään, niin ei siinä voi kieltäytyä, yksi pelaajista ki-

teyttää joukkueen tunnelmia. Nyt Tsäkättäret harjoittelevat pääasiassa Ronkaalassa ja Jalmarin kentällä, kun Haapajärvellä ei ole tarjolla suokenttää, missä rämpiä. Suolla liikkuminen on hyvin erilaista kuin kuivalla maalla. Kuivalla suolla pystyy vielä jotenkin juoksemaan, mutta märällä kentällä nopeimmin pääsee etenemään konttaamalla. - Silti joku voi ehtiä parinkymmenen metrin päässä ottamaan edessäsi olevan pallon. Eikä suolla auta pysähtyä paikalleen levähtämään, sillä silloin vajoaa syvemmälle ja juuttuu kiinni. Niinpä hieman parempaa harjoitustuntumaan saadakseen joukkue on myös käynyt Emolahdella harjoittelemassa sekä hiekalla että vedessä. Kipinä haapajärvisen joukkueen kokoamiseen syntyi ensimmäisenä Huhmarniemessä. - Kun näin ne kuvat sieltä suopotkupallon MM-kisoista, niin ajattelin, että

Tsäkättärien joukkue suopotkupallon MM-kisoissa Hyrynsalmella 15-16.7. Alhaalta vasemmalta Mari Nietula, Katja Sikala, Emilia Pulkkinen, Virpi Peräaho, Minna Huhmarniemi. Ylhäällä vasemmalta Sari Vähätiitto, Veera Lahtela, Kirsi Myllylä, Kaisa Hosionaho ja Liisa Välikangas.

tuo on meidän juttu. Siitä sitten seurasi joukkueen kokoaminen. Naiset kertovat, että he ovat pelanneet ennenkin yhdessä, silloin pääasiassa sählyä. Nyt harjoittelu vaikuttaa muuttuneen vakavaksi. - Joukkueeseen koetettiin haalia myös muutamia, jotka ovat kenties joskus pelanneet jalkapalloa.

Joukkuetta on tietoisesti pidetty pienenä ja mukaan on pyydetty pääasiassa sellaisia, jotka ovat valmiita sitoutumaan toimintaan eli ennen muuta treenaamaan säännöllisesti. Silloin ei enää riitä, että käy kerran viikossa treeneissä ja on silloin tällöin mukana. - On aika monet treenit viikossa ja silloin on oltava

paikalla, Minna naurahtaa. Joukkueen rivejä tiivistää myös yhteisen varainkeruutapahtuman järjestäminen 9.9 Haapajärvellä. Siinä kerätään varoja uusiin peliasuihin talven umpihankikisoja sekä ensi kesän kisoja varten. Ohjelmassa on tarjolla mm. norsupalloa, burpee-haastekilpailua, lasten taitorataa.


25

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

TYÖSUORITUKSIA

KOULUTUSTA

Nivalan ammattiopistossa

ICT-koulutuksissa vapaita opiskelupaikkoja

ICT-asentaja (Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) ICT-asiantuntija (Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto) Perustutkintoon (ICT-asentaja) valmistava koulutus antaa perusvalmiudet alan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin sekä jatko-opintomahdollisuudet korkeakouluihin. Keskeisimpiä sisältöjä ovat: - Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät - Tietokone- ja tietoliikenneasennukset - Palvelinjärjestelmät ja projektityöt - Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi - Työssäoppiminen Lisätietoja: - puh. 040 1428 780 / Keijo Kivioja - puh. 040 1577 326 / Hannu Haikara Molemmat koulutukset toteutetaan päiväkoulutuksena ajalla 14.8.2017 - 21.12.2018. Muutamia opiskelupaikkoja vielä vapaana. Hae: www.jedu.fi/koulutuskalenteri/

Ammattitutkintoon (ICT-asiantuntija) valmistava koulutus antaa valmiudet tehdä itsenäisesti ICT-alan laitteistoihin ja järjestelmiin liittyviä asennus-, käyttöönotto-, ylläpito-, korjaus- ja huoltotöitä sekä jatko-opintomahdollisuudet korkeakouluihin. Keskeisimpiä sisältöjä ovat: - Tietokone- ja tietoliikennejärjestelmät - Palvelinjärjestelmät - Verkkopalvelut ja verkonhallinta - Ohjelmistojen asennus ja ylläpito - Sisäverkkojen kaapelointijärjestelmät - Tilaturvallisuus- ja valvontajärjestelmät - Työssäoppiminen

Hirvieläinten pyyntilupiin selvä lisäys Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 52 771 pyyntilupaa hirvelle, 36 191 valkohäntäpeuralle, 169 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Sekä hirven että valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna noin neljännes enemmän kuin viime vuonna. Hirven pyyntilupamäärä kasvoi kaikilla riistakeskusalueilla viime vuoteen verrattuna. Suhteellisesti runsainta lisäys oli Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Hämeen alueilla. Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi noin 49 700 hirveä ja noin 32 200 valkohäntäpeuraa. Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan runsastunut monin paikoin. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 65 000–89 000 yksilön talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen

79 000–103 000 hirveä. Tulevan syksyn metsästyksellä tähdätään hirvikannan säätelemiseen tavoitellulle tasolle. Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan kannan leikkausta etenkin runsastuneiden peuraonnettomuuksien vähentämiseksi. Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten uudet metsästysajat tulevat voimaan syksyn metsästyskaudella. Merkittävimmät uudistukset ovat hirvenmetsästyksen alun siirtäminen suurimmassa osassa maata myöhemmäksi lokakuun toiseen lauantaihin sekä niin sanotun vahtimismet-

sästyksen salliminen ennen varsinaista metsästyskautta. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella hirveä voidaan metsästää 1.9.-15.9. ja 14.10.-30.11. ja Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kuntien alueella 1.9.-15.9. ja 14.10.-31.12. Muualla maassa hirveä voidaan metsästää 14.10.31.12. ja valkohäntäpeuraa 30.9.-31.1. Edellä mainittujen aikojen lisäksi saa muualla kuin Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa metsästää hirveä vahtimalla pellolta 1.9.2017 alkaen ja valkohäntäpeuraa vahtimalla 1.9.2017 alkaen.


26

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Kalusteet ja ovenvaihdot

mittojesi mukaan Varaa ilmainen kotikäynti p. 044 532 4271 / Pasi

www.sievinkeittio.fi

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com

Seutukunnalliset palvelut Varaa ilmoitustilasi numerosta

020 734 9700.


27

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Hyvä koulureppu on helposti säädettävä ja hyvin istuva Kasvuikäisen luusto kehittyy ja kasvaa, joten koulurepun koolla, painolla ja säädettävyydellä on merkitystä. Reppu sisältöineen saisi painaa enintään 15 prosenttia lapsen omasta painosta. Jos reppu painaa enemmän, se kuormittaa hartioita ja vaikuttaa ryhtiin. Seurauksena voi olla esimerkiksi päänsärkyä.

– Hyvä reppu on oikeankokoinen ja helposti säädettävä. Säädettävillä ja sopivan levyisillä olkahihnoilla varmistetaan repun oikea asento selässä. Reppu on lapselle liian iso, jos se ulottuu pepun päälle. Ostoksille kannattaa lähteä yhdessä koululaisen kanssa, jotta hän voi kokeilla reppuja ja testata niiden ominaisuuksia, sel-

käneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta kertoo.

Viisi vinkkiä reppuostoksille Älä osta pienelle koululaiselle liian isoa reppua. Reppu sisältöineen saisi painaa enintään 15 prosenttia nuoren omasta

painosta. Noin 10–15 litran reppu on tilavuudeltaan pienelle koululaiselle sopiva. Hyvät olkahihnat ovat säädettävät. Repun tulisi istua hyvin hartioista ja mukailla selän linjaa. Jos reppu roikkuu irti selästä, se vaikuttaa kehon painopisteeseen ja sitä kautta ryhtiin ja kävelyasentoon. Aikuisen kannattaa

tarkastaa säännöllisin väliajoin, että koululaisen repun säädöt ovat riittävän kireällä. Olkahihnojen on myös hyvä olla pehmustetut ja sopivan levyiset. Liian leveät olkahihnat saattavat hiertää olkavarsia ja rintakehää. Repun takaosan tulee olla tukeva ja jämäkkä, mutta silti pehmeä selkää vasten. Lisäksi kannattaa

varmistaa, että takaosa on hyvin tuulettuva, jotta selkä ei hiostu. Isommassa ja painavammassa repussa on hyvä olla myös lannevyö ja rintaremmi. Lukuvuodessa on noin 190 koulupäivää, joten repun materiaalin tulee olla kulutusta kestävä, vedenpitävä ja heijastimilla varustettu.


28

Lauantai elokuun 5. päivä 2017

Lasten

MAATALOUSNÄYTTELY

Pyhäjärvellä

Pyhäsalmen hotellinranta ja sahan alue

Menossa mukana

Pressankatti

Koneita, eläimiä, työnäytösiä, myynti- ja esittelypisteitä, kilpailuja, pelejä, pomppulinna ja paljon muuta kivaa tekemistä koko perheelle!

Liput 5 € / hlö ja 25 €/ koko perhe

PYHÄ-KALA

Tietometsä-hanke

Pyhäjärven jakokunta Järjestäjä:

Pyhäjärven 4H-yhdistys

www.lastenmaatalousnayttely.net

Maaselän Extra nro 10/2017  
Maaselän Extra nro 10/2017  
Advertisement