Page 1

Nro

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

8

2017


02

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Naapurukset Vanhat tarinat ovat nuoruudessaan uusia ja kun ajankello tarpeeksi raksuttaa, niistä saattaa tulla legendoja. Kauan sitten, muutaman savun kylästä pohjoisen kairoilta muutti ikää nähnyt isäntä pohjanmaalle. Naapurissa, aivan kivenheiton päästä asusteli isännän ikäinen mies. Kumpikin isäntä oli tuulessa ja tuiskussa rypeneitä, savotoissa ja uitoissa kolunneita. Sinne olivat menneet parhaat voimat. Mutta suu miehillä kävi kuin nuoruuden hurmassa. Ei lÜytynyt asiaa, etteikÜ siitä olisi oltu ainakin jotakin mieltä. Miehillä oli yksi yhteinen ystäväkin, siihen tarvittiin pari kiloa sokeria ja 7 hiivapalaa. Siihen tuli säännÜllinen kaipuu miehillä. Se oli kummalääke, se yhdisti ja erotti ja taas yhdisti heidät. Aine kun sai käydä jonkun päivän, niin sitä kuunneltiin ja ihastelin ja kippo vaihtoi vuorotellen omistajaa. Kahdella suupaltilla juttu kävin muutenkin, mutta nyt heistä, aineen humahtaessa päänuppiin, katosi vähäisetkin estot. Maailman murheet olivat unohtuneet, mutta kielenkan-

VAARAON ELiMiNI

nat tekivät välit perin tukalaksi. Porvari oli sukunsa tai muuten siivittämä puutteenkin riivaama isäntä, ehkä korkealentoiset ajatuksetkin olivat nostaneet hänet parempiin piireihin. Siellä oli mukava elellä pienessä kuvitelman poikasessa. Kukaan muu kun ei nähnyt pankkikirjaa, missä todellisuuden toinen puoli kolahtaisi vasten kasvoja. Niinpä hän juoman voimasta, alkoi valistamaa naapuriaan, joka ei muuta ollut nähnytkään kuin liian pienen tilin, joka juuria ja juuri vei uuteen palkkapäivään. Velka ja taas velka, oli kuin krooninen tauti, aina kÜyhän perheen vaivana. TiedäkÜs naapuri, jos sosialismi tulee meille, niin sinä et omista lusikoita, lautasia etkä haarukoita. Tuo vanha kirkon kuvakin seinällä kuuluu valtiolle, pÜytäliinatkin ne vie ja joudut hikoilemaan kolhoosissa tai katselemaan, kun aikansa kulusi joku siirtää jäseniään toiseen kohteeseen. KÜyhä naapuri, joka ei elänyt utopiassa elämänsä kanssa, suuttui silmättÜmästi. Sinä olet sielusi ja nahkasi myynyt kapitalisteille ja tätä

rikkaiden pyhittämää lehmää koristelet kerman kanssa. Missä sinun kuuluisa maalaisjärkesi piileksii.

�Nyt kävi kuumana kumpikin� Nyt kävi kuumana kumpikin. Vuorotellen he nousivat ylÜs ja huitoivat ilmaa ja polkivat jalkaa. – Lähde ja heti lätisisi, äläkä ikinä astu jalallakaan meidän pihaan. – En varmasti ja äläkä sinä vedä luitasi meille. Melkein tukkanuottasilla mentiin eteiseen ja kumpikin manaili toisiansa. YÜ vanheni ja kun pää selveni ja krapula alkoi vaivata, tuumasi ajettu naapuri. – JäikÜhän sinne sitä lääkettä, jos menisi katsomaan. Kohta miehet joivat, mitä ämpäristä oli jäljellä. Rauha oli palannut ja naapurissa kohta kävi jo uusi lääke ja uudet koitokset olivat

HA HAA

tiedossa. Niin elämä jatkui, elon päivät tulivat miehillä täyteen ja he lepäsivät kirkkomaassa, ikuinen sopu vallitsi miehillä. Ihmiset muistelivat noita legendoiksi muuttaneita vanha ajan miehiä. Sota, tuo ei kenenkään ystävä, oli hermonriekaleet tehnyt sellaiseksi, että hymy ei herahtanut, kuin korkeintaan pienessä nousujohteessa. Ihmiset jopa päivittelivät; oli niillä ihme lääke, kun se yhdisti, eristi ja taas yhdisti naapureita.

Simo Vedenpää

SINUNEIPITiISISYyDi JiiTELyiNOIN NOPEASTI IHANKUIN PIITTAISIN




ä s e K 7 1 0 2 i t h le

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Maaselän Extran kesälehti 2017.

Nro

8

2017


04

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Miljoonakello on amppeliykkönen Pyhäjärvi/Jouko Lassila – Meillä seurataan tarkkaan kasvien menekkiä. Viime vuoden merkinnät kertovat, että miljoonakello-amppeli on ehdoton ykkönen. Sitä ostavat niin lomalaiset kuin kotipuutarhuritkin, kertoo puutarhuri Valtteri Rönkkö Pyhäjärveltä. Miljoonakellon menekkiä edistää se, että siitä on runsaasti värivaihtoehtoja. Kasvina se on helppohoitoisimpia amppelikasveja, eikä siitä tarvitse nyppiä nahistuneita kukkia pois. – Helppohoitoisuus ja näyttävyys ovat mökkiläisten mieleen. Kukat, yrtit ja muu syötävä kasvatetaan ruukuissa ja amppeleissa. Harvempi mökkiläinen kasvattaa kesäkukkiakaan penkissä. Monivuotinen amppelikukka olisi lomalaisen ihanne, mutta valtaosa kukista on yhden kesän kukkia. Perennat eli monivuotiset kukkakasvit kävisivät nekin, jos ne voisi viedä kellariin talvehtimaan. Kaikilla ei kellaria ole. Pensaat ja hedelmäpuut ovat helppohoitoisia, näyttäviä ja hyödyllisiä. Niiden taimia Rönkkö lisäsi siksi, että Pyhäjärvellä toiminut Kuljun taimitarha lopetti. Kulju oli puuvartisten kasvien erikoistarha. Valtteri Rönkkö pukee sanoiksi puutarhurien yhteisen toiveen: – Kasvit kannattaa hakea puutarhalta tai puutarhamyymälästä. Ne ovat alueella menestyviä, laadukkaita ja ammattipuu-

Puutarhuri Valtteri Rönkön mukaan miljoonakello amppelissa on raivannut tiensä lomalaisten ykköskukaksi. tarhurien hyväksymiä. – Marketeista voi saada kukkia, jotka on kertajaolla levitetty koko Suomeen Hangosta Utsjoelle. Liikkeissä niitä ei useinkaan muisteta kastella, ja tämä kevät oli erikoinen. Vielä touko-kesäkuun vaihteessa maa oli meidän korkeudellamme roudassa. Pitkään liikkeissä venyneet kukat eivät välttämättä

puutarhoissa menesty. Yksi selittävä tekijä massamyynnissä on tuotannon järkeistäminen. Tukkumyynnissä kasvatetaan suuria neliömääriä ja siirretään isoja määriä kasveja, jolloin tavaran on järkevintä olla pientä. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä olisi kuitenkin, että kasvi on terve ja elinkelpoinen hänen tarhassaan.

– Amppelipetuniasta on monia värimuunnelmia, joista saa väriä kesälomalle esittelee Valtteri Rönkkö.

Miljoonakellon lisäksi suosituimpien kukkien listakärjessä ovat amppelipetunia ja ruusubegonia, jota saa sitäkin monen värisenä. – Nyt on Suomen juhlavuosi. Meillä se näkyy siinä, että olemme lisänneet sinivalkoisten kukkien tarjontaa. Asiakkaat ovat myös paljon kyselleet sinisiä ja valkoisia kukkia tar-

hoihinsa. He haluavat olla mukana juhlavuodessa. Rönkön Kukkatarha on laajasti tunnettu. Tämä näkyy siinä, että arviolta 70 prosenttia myynnistä menee Pyhäjärven pitäjänrajojen ulkopuolelle. – Toisinaan meillä käy bussilastillinenkin väkeä. He ostavat kukat täältä ja menevät sitten porukalla syömään.

Asiakkaan silmissä puutarhan kukkapurkkien määrä on valtava. Niiden eteen on tehty kuukausia työtä tarkkaillen veden kulutusta, ilmoja ja kasvin terveyttä. Tehdyllä työllä pitää olla motiivi, ja se löytyy myynnistä: – Kaikki käyvät kaupaksi. Toivottavasti tänäkin vuonna, sanoo Valtteri Rönkkö.

Mökkiläiset arvostavat helppoutta, mutta haluavat värikkyyttä. Amppelit ja kukkalaatikot ovat siksi suositumpia kuin penkit.


05

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

PIHTIPUDAS

KESÄ 2017

23.6.–26.8. NIEMENHARJUN TANSSILAVA 28.6. ELÄMÄJÄRVEN KESÄTEATTERI 28.6.–2.7. PIHTIPUTAAN KEIHÄSKARNEVAALIT 30.6.–2.7. PIHTIPUTAAN KESÄKONSERTIT 15.7. MUURASJÄRVEN MAALAISMARATON 22.7. RIIHIROCK 22.7. & 20.8. HIEKAN HIPPOKSEN SUURRAVIT

WWW.KÄRKITAPAHTUMAT.FI

Älä lomaas pilaa, meiltä katto tilaa! Nauti kesästä, me hoidamme kattorempan 2 päivässä!

• Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Vesivekin kestävät kattova kattovarusteet • Tuotteet omalta tehtaalta, tehtaalta

SOITA

08 2377 9501 Oulun yksikkö

Paikallisett pojat!

www.laaturemontti.fi


06

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Jokainen on oman onnensa seppä Haapajärvi/Emilia Tiitto Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna monet sepät ja erilaiset kädentaitajat kokoontuvat jo viidettä kertaa Siiponkosken maalaismiljööseen esittelemään töitään, tuotteitaan ja taitojaan. Seppä- ja perinnepäivät ovat muodostuneet valtakunnallisesti suosituksia tapahtumaksi, jonne saapuu kaikenikäistä väkeä ympäri Suomea. Loma-aikana monet tulevat mielellään tutustumaan seppäpäivien tarjontaan, ja usein innostuneet lapset tuovat mukanaan vanhempiakin. Lapsille päivillä on tarjolla monenlaista puuhaa ja kokeilemista, kuten esimerkiksi alumiinilangan takomista. – Lapsille järjestetään nyt kolmatta kertaa mäkiautokilpailu, jossa lapset saavat itse valmistaa valmiista aihiosta auton, ja kilpailla sen nopeudesta vanerimäessä. Päivillä arvotaan myös puukkoseppä Juhani Ahosen valmistama perinnepuukko lippunsa lunastaneiden kesken, seppä- ja perinnetyöyhdistyksen puheenjohtaja Arto Sotala kertoo. Tänä vuonna paikalle on tulossa tuttuun tapaan monia eri seppiä, kuten puukkoseppä ja viikateseppä. Työnsä taidonnäytteitä esittelevät myös alumiinin ja messingin valurit. Viime vuonna hevosenkengittäjällä ei ollut mukanaan hevosta, mutta tänä vuonna hevonenkin pääsee tutustumaan päivien ohjelmaan. Tapahtumassa naulataan myös pärekattoa. ja perjantaina paikalla on Karhunveistäjä Rytkönen. Varmoja tulijoita on jonkun verran, mutta kaikista myyjistä ei vielä tiedetä.

Seppä- ja perinnetyöyhdistys järjesti toukokuun lopulla siivoustalkoot Siiponkoskella. Tänä vuonna seppä- ja perinnepäiviä tullaan viettämään 30.6.-2.7. – Yleensä ne, ketkä ovat olleet ennenkin mukana päivillä, haluavat tulla uudestaankin. Tätä on kehuttu sopivan pieneksi tapahtumaksi, jossa on tiivis tunnelma ja aitoa kiinnostusta kävijöiltä. Päivillä nähdään työnäytöksiä alojen ammattilaisilta, jotka myös myyvät tuotteitaan. Sotala muistuttaakin, että kaikki tuotteet ovat myyjien itse tekemiä, mitään `kiinan ihmeitä´ ei seppä- ja perinnepäivillä tulla nä-

kemään. Järjestäjät eivät paljasta hirveästi ohjelmasta, mutta vihjaavat, että tänä vuonna Siiponkosken rauhallisen maalaismiljöön hiljaisuuden tulee rikkomaan 1800-luvun kanuunan jyske. Kauempaa tulevien vetonaulojen lisäksi myös paikallisia toimijoita on tulossa paikalle, ja Siiponkosken kyläyhdistys tarjoaa kahvia ja pullaa, maittavaa perinneruokaa unohtamatta. – Tämän vuoden päivillä meillä on ensimmäistä

kertaa teemakin: jokainen on oman onnensa seppä, Sotala ilmoittaa. Teema on läsnä, kun yleisöllä on mahdollisuus päästä itse valmistamaan puukon terä, mikäli pajaan vain mahtuu. Terän teossa vain mielikuvitus on rajana, ja toivottavaa olisi, että kokeilemisesta syntyisi monille innostus perinteiseen käsillä tekemiseen. Kansalaisopisto tarjoaa monia kursseja puukkojen tekemiseen liittyen, mutta innostus voi riittää jopa liit-

tymään seppä- ja perinnetyöyhdistyksen jäseneksi. – Joka vuosi päivien yhteydessä yhdistykseen tulee lisää jäseniä. Meitä on tällä hetkellä noin 60 jäsentä, mutta jäsenmäärä on koko ajan kasvussaan. Joillakin yhdistyksen jäsenillä on enemmän aikaa harrastaa kuin toisilla, mutta tarkoituksena olisi, että yhdistys antaisi kipinää harrastukseen. Seppä- ja perinnepäivät ovat yhdistyksen yhteinen joka vuotinen koitos, josta päätetään jo syysko-

kouksessa. Sen jälkeen jäsenet ovat pitäneet joka kuukausi palaverin, ja hhetken lähestyessä työn tahti vain tihenee. Päivät ovat tekijöilleen mukavaa puuhastelua ja oman mielen tyydytystä, ja kaikki se on vapaaehtoistoimintaa. Viime vuonna tapahtumassa kävi noin 1500 henkilöä, ja jos tänä vuonna käy saman verran, ovat järjestäjät jo hyvin tyytyväisiä. Tarkoituksena kun vain on viedä perinteitä eteenpäin nuoremmille sukupolville.

vuorovaikutteisemmiksi ja enemmän luonnontuotetietoa sisältäviksi. Sivuista on tehty selkeämmät ja havainnollistettu sivuja kuvien avulla. Aiemmin rekisteröitymistä edellyttäneet opetussivustot ovat nyt vapaasti saatavilla. Yhdistyksen kotisivuilla vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa kotija ulkomaista kävijää, jotka etsivät yritysten tuote-

kehitykseen, lainsäädäntöön, laadunvalvontaan tai ostotoimintaan liittyvää tietoa. Paljon sivuilla vierailee myös toimittajia etsiessään lähdeaineistoa juttujen tekoon, samoin yliopistojen ja tutkimuslaitosten, neuvontajärjestöjen ja hankkeiden edustajia. Kansainväliset toimijat ja yritykset seuraavat myös sivuja ottaen mallia edistäessään oman maansa tuotteiden markkinointia.

Puolukkaa tehdään tutuiksi ulkomaille Arktiset Aromit ry on julkaissut puolukasta englanninkieliset nettisivut: www.arcticlingonberry. fi. Sivuilla kerrotaan kansainvälisille nettikäyttäjille puolukan kasvualueesta, poiminnasta, ravintoarvoista, laadusta, tuotteista ja niitä myyvistä yrityksistä. Puolukka tunnetaan maailmalla heikommin kuin Pohjois-Amerikassa runsaasti viljelty karpalo.

Tämän vuoksi on tärkeää tuoda kansainvälisille yrityksille ja kuluttajille esille vapaana pohjoisen luonnossa kasvavaa puolukkaa ja kertoa näiden kahden eri marjalajin välisistä eroista. Arktiset Aromit ry:ltä monet kansainväliset ostajat kysyvät erilaisten marjatuotteiden ostomahdollisuutta Suomesta. Nyt sivuille valmistetun hakutietokannan avulla kansainvälisten ostajien on

helpompaa löytää Suomesta erilaisia tuotteita vievät yritykset. Näin kansainvälisten ostajien tuoteetsintätyö helpottuu aikaisemmasta. Luonnossa kasvavassa puolukassa on runsaasti terveellisiä polyfenoleja, kuten resveratrolia, kversetiiniä, proantosyanidiineja ja lignaania. Näiden suojaavia vaikutuksia on tutkittu useitten elintapasairauksien kannalta. Suo-

messa ja maailmalla ovatkin useat eri teollisuudenalat alkaneet hyödyntää marjojen polyfenoleja osana tuotteitaan. Näin tuotteita pystytään erilaistamaan markkinoilla ja saamaan niille lisäarvoa. Yhdistyksen kotisivut on valmistettu maa- ja metsätalousministeriön tuella. Arktiset Aromit ry on uudistanut kotisivunsa www. arktisetaromit.fi aiempaa


Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

07


08

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

- Ei tätä osaa vielä ajatellakaan, miten iso huomionosoitus Maailman hienoin huoltoasema-arvonimi on. Paljon meillä on käynyt onnittelijoita, iloitsi huoltoasemayrittäjä Olli Kolehmainen.

Maailman hienoin! Pihtipudas/Jouko Lassila -Pojat tehkää vaan! Vielä te kuulette tästä, sanoi pihtiputaalainen huol-

toasemayrittäjä Olli Kolehmainen työmiehille, kun nämä aprikoivat, kannattaako huoltoasemaa tehdä niin hienoksi

kuin piirustuksissa luki. Kolehmaisen usko tekemiseensä oli vahva. Hänkään ei osannut kuvitella, mitä edessä oli.

Toukokuun puolivälissä brittiläinen arkkitehtuuriin erikoistunut Designcurial-verkkosivusto asetti maailman parhaat

huoltoasemat paremmuusjärjestykseen. Matkailukeskus Niemenharju arvosteltiin Maailman hienoimmaksi huoltoasemaksi! Se on sellainen arvonimi, ettei sitä voi ostaa rahallakaan. Taakse jäivät kärkipäässä Arcadia Route 66 Oklahomasta Yhdys-

”Rekkaparkin asfaltti lasketaan kesäkuun alussa. Se siistii aluetta paljon.”

Pitkän kevään jälkeen avattiin jäätelökesä!

valloista, Huoltoasema ja hampurilaisravintola Batumista Georgiasta ja San Augustin de Guadalix Espanjasta. - Ei tätä itse vielä ymmärrä, miten iso asia on olla maailman paras. On täällä pyörinyt onnittelijoita aina Turusta saakka, kertoi Olli Kolehmainen. Huoltoaseman suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Studio Puisto, joka halusi suunnittelussaan rikkoa perinteisen suomalaisen huoltoasematyypin. Arkkitehdin nimi on Emma Johansson. Matkailukeskus Niemenharjun omistaa Pihtiputaan kunnan täysin omistama kiinteistöyhtiö. Matkailukeskuksen rakennuksissa ja koko alueella Olli Kolehmainen yhtiöineen on vuokralaisena. - Kun eräässä vaiheessa piti karsia kustannuksia sanoin, ettei arkkitehtuuriin sitten kosketa. Ulkonäkö on keskeinen te-


09

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

- Ruuat valmistamme itse Matkailukeskuksen keittiössä. Esimerkiksi kuha tulee Kivijärvestä. Meillä on myös Scanburgerin ja Kotipizzan edustus, kertoi kinnulalaisesta Riistaravintola Pikkupeurasta tullut keittiöpäällikkö Maria Hakkarainen.

-Yhdessä vaiheessa mietittiin säästöjä. Sanoin, että mistä vain saa tinkiä, mutta arkkitehtuuriin ette koske. Se kannatti, sillä tästä tuli vetävän näköinen paikka, kertoi Olli Kolehmainen.

Myös sähköautojen tankkaus onnistuu tarvittaessa.

Tankkauskatoksessa on viimeistä huutoa olevat automaatit.

kijä siinä, että tällä alalla pärjää, kertoi arkkitehtiin tyytyväinen Olli Kolehmainen. Erikoista valinnassa on, että Matkailukeskus Niemenharjun rakennustyöt olivat vielä kesken, kun valinta hienoimmasta huoltoasemasta tehtiin. Touko-kesäkuun vaihteessa piha-alueella tehtiin 15 rekan paikoitusaluetta ja kaikki ruokamullat olivat ajamatta nurmikentille. -Rekkaparkin asfaltti lasketaan kesäkuun alussa. Se siistii aluetta paljon, kertoi Olli Kolehmai-

misto, keittiö, kahvilaravintola, kokoustilat ja kokonaan rekkamiehille pyhitetty lepotila saunoineen. Huoneiden, mökkien ja kalastusmaksujen maksaminen hoituu päärakennuksen infossa. -Meillä on noin 40 vuodepaikkaa ja yli 40 karavaanarien sähkötolppaa. Hyvin varusteltu mummon mökkikin löytyy, jos joku sellaisessa haluaa olla. Se valmistui tänä keväänä. Pihtiputaan Mummo valitaan joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä Mummona on Aune Turunen.

”On meillä kalalampikin. Sen koko on 17 hehtaaria.”

nen. Keskeinen osa Matkailukeskus Niemenharjua on Nesteen huoltoasema. Päärakennuksessa on toi-

-On meillä kalalampikin. Sen koko on 17 hehtaaria, esittelee Olli Kolehmainen. Päärakennuksen räystäät on kauttaaltaan somistettu kolmion muotoisilla liimapuilla ja -pylväillä. Polttoainekentän katto on oikea liimapuun käytön taidonnäyte. 4-tietä ajava iskee vääjäämättä silmänsä siihen. -Yhtenä lähtökohtana meillä oli tehdä rakennus, jonka ulkonäkö on niin erikoinen, että se jää mieleen. Se onnistui, kertoi Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen.


10

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

ZE'^>E Z/<K/^>//<<^d  <^ ZE<d:K<> ,dPPE

:ŽƐŚĂůƵĂƚŬƵůƵƚƚĂĂ Jos haluat kuluttaa vähemǀćŚĞŵŵćŶ ƉŽůƚƚŽĂŝŶĞƚƚĂũĂ ja ajaa män pitkään turvallisella renkaalla ĂũĂĂƉŝƚŬććŶ ƚƵƌǀĂůůŝƐĞůůĂ ƌĞŶŬĂĂůůĂ͘ TMSaver MICHELINENERGY D/,>/EEZ'z^ĂǀĞƌ on juuri sinua varten. ŽŶũƵƵƌŝƐŝŶƵĂǀĂƌƚĞŶ

ŝŶƵƚůĂĂƚƵŝƐƚĂĂũŽŶĂƵƚŝŶƚŽĂ͘ Ainutlaatuista ajonautintoa DĂƐƐŝŝǀŝŶĞŶŽůŬĂͲĂůƵĞ teillä. Massiivinen olka-alue ũĂLJŚƚĞŶćŝŶĞŶŬĞƐŬŝƌŝƉĂ ja yhtenäinen keskiripa tarjoavatŚLJǀćŶŽŚũĂƵƐͲ hyvän ohjausƚĞƌũŽĂǀĂƚ tuntuman. ƚƵŶƚƵŵĂŶ͘

sĂƌŵĂǀĂůŝŶƚĂƚŽƐŝ Varma valinta tosi ĞĚƵůůŝƐĞĞŶŚŝŶƚĂĂŶ͘ edulliseen hintaan. ,ŝŶƚĂůĂĂƚƵƐƵŚĚĞ Hinta laatu suhde ŬŽŚĚĂůůĂĂŶ͘ kohdallaan.

<z^zdZ:Kh^,/EEd>//<<^d DD ƉƵŚ͘ϬϴͲϳϲϮϬϵϯ ƚĂŝƚƵůĞŬćLJŵććŶ ^hKZ/dDDZE</>>͗ Ͳ^EEh<^d Ͳd^W/EK/dh<^d ͲshZ/K<KZ:h<^d ͲW/^dK<KZ:h<^d;ŝƐŽƚ ƌĞŶŬĂĂƚͿ ͲW/EEK/dh<^d ;ŬĂͲƌĞŶŬĂĂƚͿ

<hddDDZE<d͗ Ͳ,E</>PͲ:W<dd/hdK/,/E ͲD^dhZ/,/E ͲDd>Kh^<KE/^//E ͲdzP<KE/^//E Ͳ<hKZDͲhdK/,/E

,W: ZsE <hD/<^<h^ <z <ŽůĂŬĂƚƵ ϭϴ͕ϴϱϴϬϬ,ĂĂƉĂũćƌǀŝ

ǀ͘ĂƌŬ͘ϳ͘ϬϬͲϭϳ͘ϬϬ >Ă͘ϴ͘ϬϬͲϭϮ͘ϬϬŚƵŚƚŝͲũĂƚŽƵŬŽŬƵƵƐƐĂ ǁǁǁ͘ŬƵŵŝŬĞƐŬƵƐ͘Ĩŝ

Hirsitalot ja huvilat 50 vuoden kokemuksella.

Suomalaisten suosikkimalleja Peuran hirsitalot ja -huvilat ovat ihastuttaneet suomalaisia selkeydellään ja toimivilla ratkaisuillaan vuodesta 1966 lähtien. 8utustu mallistoihimme osoitteessa Teuratalot.Ƥ ja tilaa kotiisi veloituksetta haluamasi kuvastot.

Soita ja kysy lisää

Antti-Pekka Halonen 0400 717107 Edustajan nimi, 050 123 1234 antti-Tekka.halonen$Teuratalot.Ƥ antti-pekka.halonen@peuratalot.fi Edustajan nimi, 050851 1239110 1234 Heikki Säily 045 antti-Tekka.halonen$Teuratalot.Ƥ heikki.saily@peuratalot.fi

YYY.ReuTatalot.Ɠ


11

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

PAIKALLINEN METSÄASIANTUNTIJASI Tarjoamme metsänomistajille puukaupan lisäksi kattavat metsän- ja luonnonhoitopalvelut sekä parhaan tavan kartuttaa metsään perustuvaa varallisuutta. Palvelen sinua Haapajärvellä. Otathan yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen!

Markku Isokoski Metsäasiantuntija Puukauppa- ja metsäpalvelut Puh. 050 598 7761

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Aurinkoranta-koti Oy

Konepappila Oy Tmi

XIII

MUSIIKKIJUHLA KÄRSÄMÄELLÄ 4.–6.8.2017 Konsertti- ja tapahtumaohjelma:

Aukioloajat voimassa 1.6.–31.8.2017

UIMAHALLI KESÄKUU MA-TO 13–20, PE 13–18, LA 12–18, SU suljettu Aamu-uinnit 21.6. asti KE 6:30–8:30

HEINÄ-ELOKUU MA-TO 12–19, PE 12–18, LA-SU suljettu

KEILAHALLI LI Suljettu 30.5.–16.8. HUOM! Liikuntakeskus suljettu huoltotöiden ajaksi 31.7.–13.8. KATSO KESÄN TAPAHTUMAT www www.ylivieska.fi/liikuntapalv ylivieska fi/liikuntapalv www.ylivieska.fi/liikuntapalvelut

Kesällä Pelivuorot Puoleen Hintaan!

PE 4.8. klo 19.00 RUNOJA MUSIIKIN SIIVILLÄ Matti Ristinen lausuu suomalaisia runoja kamariyhtyeen sävelten siivittämänä. LA 5.8. klo 12.00 TAIDETTA JA MUSIIKKIA LAPSILLE Lasten taidetyöpaja Paanukirkon pappilassa. Materiaalimaksu 2 €. LA 5.8. klo 19.00 VIIHDEMUSIIKIN HEHKUA KESÄILLASSA Pauli Hanhiniemi ja Retkue-yhtye. SU 6.8. klo 15.00 SUOMENI LAULUT Baritoni Tommi Hakala konsertoi pianisti Maija Weitzin kanssa. Liput konsertteihin: ennakkoon 25 € / ovelta 30 €. Liput nyt myynnissä www.lipputoimisto.fi. Lippuja saatavana 1.6. lähtien Paanukirkon kahvilasta sekä Veikon Koneesta, Kärsämäeltä.

musiikkiapaanukirkossa.wordpress.com


12

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Isoherrasten tallissa kunnioi molemminpuolista

Pia Isoherrasella on tallissaan kaksi omaa suomenhevosta. Iita ja Veikka ovat naisen silmäterät.

Haapajärvi/Emilia Tiitto Kello on 5.15 aamulla, kun Pia Isoherranen herää. Hän on aamuvirkku ihminen, jonka luonne ei anna jäädä sisälle vaan hän suuntaa oitis tallille, josta kuuluu jo hörinää. Joskus jo ennen viittä heinää viedessään hevoset saattavat katsoa kummissaan, että mitä hän oikein aikoo.

Pia on tottunut aikaisiin herätyksiin. Lomittajana työskennellessään hän lähti töihin muiden vielä nukkuessa ja kun muut olivat töissä, oli hän päivän vapaalla kelloaan katsoen ja odottaen, milloin työt taas jatkuivat. Mitään isompia projekteja ei töiden välissä kannattanut aloittaa, eikä ylimääräistä aikaa ollut muutenkaan tarjolla.

- Kävin Nivalassa töissä ja sen jälkeen tulin kotiin hoitamaan hevosia ja siivoamaan tallia. Se oli haasteellinen pätkä elämässäni, Pia tuumaa. Nyt nainen on ollut reilun vuoden pois työelämästä, kaularangassa olevan pullistuman takia. Sairaslomien, vuorotteluvapaan ja vuosiloman jälkeen fyysisesti raskas lo-

mittajan ammatti jäi kokonaan taakse. - Luulen, että 30 vuotta lehmiä on ihan hyvä saavutus, ja nyt on aika tehdä jotain muuta. Tällä hetkellä Pia on opintovapaalla, sillä huhtikuun alussa hän aloitti Kiuruvedellä hevosvalmentajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen

valjassepäksi, jonka hänen pitäisi saada päätökseen ensi vuoden toukokuussa. Tähän päivään asti hän on työskennellyt maatalouslomittajana, mutta siinä sivussa toppaillut satuloita sekä tehnyt koiran kaulapantoja ja aseen kantohihnoja. Vuonna 2014 hän valmistui Kiuruvedeltä hevostenhoitajaksi suuntau-

tumisenaan hevosvarusteiden valmistus ja korjaus. Satulan sovitus- ja toppauskurssin hän suoritti 2015-vuonna, ja tänä vuonna suoritettua tuli hevostaito-osaajan koulutus. Valmistuessaan valjassepäksi Pialla tulee olemaan hallussaan laaja tieto hevosvarusteiden valmistuksesta, korjaamisesta sekä varusteiden sovit-


13

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

tus on tamisesta eri hevosryhmille. Myös satulan toppaus ja huoltotaidot sekä sovitus luonnistuvat Pialta helposti. Sivuaineina tutkinnossa opetellaan hevosten anatomiaa ja fysiologiaa, käyttäytymistä, ruokintaa ja irtokengän laittamista. - Haaveena olisi saada tulevaisuudessa omat tilat valjashommille. Nyt valtaan aina keittiöstä saarekkeen, mutta haluaisin rauhoittaa asunnon niin, ettei sinne tulisi asiakasvirtaa. Isosta hevostallista Pia ei oikeastaan koskaan haaveillut vaan toiveena oli vain saada omat hevoset pihaan. Helsingissä syntynyt ja Saarijärvellä sekä Sonkajärvellä osan elämästään viettänyt nainen tapasi vuonna 2004 nykyisen puolisonsa Vesan, jonka kanssa hän asui Nivalassa, kunnes muutti vuonna 2014 Autiorannalle. Pari sai myytyä Nivalassa olleen omakotitalon kivuttomasti, minkä jälkeen he asettuivat Vesan kotipaikkaan traagistenkin mutkien kautta. - Vesan veli halusi luopua omasta osuudestaan, joten ostin hänen osuutensa. Minulle pidettiin hyvä myyntipuhe, että tästä saisi hevosihmiselle hyvän paikan ja näin saimmekin koko tilan hallintaamme, Pia kertoo. Hän on ollut hevosihminen jo lapsuudestaan saakka, jolloin naapurista Saarijärvellä löytyi liuta ravihevosia. Kaikki hurjat naapurin hevoset tuli ratsastettua, ja jo 10-vuotiaana Pian hevosura oli vauhdissa. Hän ei kilpaile lajissa, vaan pitää hevosten kanssa puuhailun vain harrastuksena. - Minulla on kaksi omaa hevosta, tamma Iita ja ruuna Veikka, jotka molemmat ovat suomenhevosia. Olen

aina ollut suomenhevosihminen, sillä ne ovat monikäyttöisiä hevosia, joilla voi ratsastaa ja ajaa. Ja ovathan suomenhevoset Suomen kansallisaarre. Pia kertoo kulkeneensa pitkän yhdeksän vuotta kestäneen tien tammansa kanssa, joka on opettanut hänelle paljon, ja nyt hevonen luottaakin täysin omistajaansa. Vaikka naisella on taito kouluttaa myös käytösongelmallisia hevosia, ei hän halua provosoida yhtään eläintä, vaan tavoitteena ovat turvalliset tilanteet. - Pienillä muutoksilla ongelmia saa koulutettua pois, jotta arki sujuisi helpommin. Tarkoituksena on, että hevonen kunnioittaisi minun tilaani ja minä hevosen.

”Toivon, että talli tulisi täyteen hevosia ja työ olisi sellaista, että voisin jäädä tähän.” Hevoset ovat hyvämuistisia eläminä, joiden historiassa näkyy esimerkiksi kaltoinkohtelu. Ne ovat myös herkkiä ja saaliselämiä, minkä voi huomata niiden käyttäytymisestä. Pia painottaakin, että jos hevonen säikähtää tai käyttäytyy oudolla tavalla, se ei tee sitä ilkeyttään. Yleensä

syynä on hevoselle paniikkia tai pelkoa aiheuttavat tilanteet, joilta eläimet yrittävät suojautua hakemalla turvaa toisistaan. - Ulkona pari kolme hevosta on yleensä maaten ja yksi vahtii, ettei kukaan pääse yllättämään niitä. Hevoset tarhataan pääsääntöisesti laumoissa, koska ne ovat laumaeläimiä, vaikka poikkeuksiakin on ja osa tarhaa yksin. Tykkään tehdä hevosista laumoja, ja se onkin aika kivutonta hommaa, kun hevoset ovat jo tutustuneet toisiinsa lankojen yli, Pia kertoo. Tällä hetkellä Alakankaan hevostallia asustaa kuusi täysihoitopaikalla olevaa hevosta omien hevosten lisäksi. Hevosia on tullut talliin tasaisesti sen jälkeen, kun ensimmäiset karsinat saatiin pystyyn lokakuussa 2015. Ensimmäiset täysihoitohevoset tulivat talliin jo jouluviikolla 2015, ja puskaradion laulaessa tulijoita olisi jatkossakin. - Kyselyitä tulee koko ajan, ja nykyiset asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä tiloihin ja toimintaamme. Joskus, kun meille on ilmoitettu, että hevonen on tulossa kuukauden sisään, olemme äkkiä rakentaneet karsinan valmiiksi. Onneksi asiakkaat ovat ymmärtäneet pientä keskeneräisyyttä. Nyt talli alkaa olla pikkujuttuja vaille valmis. Tallin sisältä löytyy yhdeksän 9-10 neliön karsinaa, yksi varsotuskarsina, pesukarsina, satulahuone, loimien kuivatushuone sekä rehujen käsittely- ja säilytystilat ja pihalta viime kesänä valmistunut valaistu ratsastuskenttä. Vanhan lietelantanavetan ruokintakäytävä toimii nykyään tallin käytävänä,

jonka lattiaa on hieman nostettu, ettei karsinoitten kuivikkeet tulisi käytävälle. Isoherraset ovat rempanneet yhdessä kaksi omakotitaloa, yhden osakkeen ja nyt tallin, jonka viimeinen karsina valmistui viime viikonloppuna. Välillä kiireinen remontti on uuvuttanut ahertajat. - Toisinaan tulee täydellinen turnausväsymys, jolloin pitää vain hetki olla, jotta pystyy sitten taas jatkamaan, Pia tuumaa. Vaikka tallinomistajien arjessa pätee tietyt kellonajat, ei hevosille opeteta samaa järjestystä, kun ne viedään ulos tarhaan tai takaisin sisään. Näin hevoset voivat rauhassa odotella omaa vuoroaan, tietämättä kuka niistä seuraavaksi haetaan. Ruoka-ajat eläimillä ovat tarkat, ja samoin ruokarauhan saaminen. Heinäautomaattien hankkiminen on Isoherrasella haaveissa, sillä nykyään hevosilla esiintyy paljon vatsahaavoihin liittyviä ongelmia. Myös tarhojen kunnollinen perustaminen ja pihaton rakentaminen ovat tulevaisuudessa edessä, mutta tärkeintä olisi, että tallin elämä saataisiin pyörimään hyvin. - Toivon, että talli tulisi täyteen hevosia ja työ olisi sellaista, että voisin jäädä tähän. Haaveena on luoda tästä minulle työpaikka ja toimeentulo, jotta leivän päälle saa muutakin kuin ylähuulen, Pia naurahtaa. Lähitulevaisuudessa Isoherraset tulevat pitämään tallillaan avoimet ovet, kunhan kaikki alkaa olla valmista. Päivämäärää ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta luultavasti kiinnostuneet pääsevät kesällä tutustumaan huolella ja rakkaudella rakennetun tallin elämään.


14

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Taukojumppaa työpaikan ”kuntosalissa”

Laitteella voi myös soutaa tai seinälle nostettuna tehdä ylätaljasta tuttuja liikkeitä.

Haapajärvi/Marita Nissinen

tuksella.

Harva kipaisee kesken työpäivän kuntosalille taukojumppaamaan, mutta mitäpä jos kuntosali olisikin työpaikan taukohuoneessa? Personal trainer Minna Huhmarniemi vakuuttaa, että se on hyvinkin mahdollista. - Weela menee pieneen tilaan ja on todella tehokas laite. Minna tunnustaa, että hän itsekin oli aluksi todella epäileväinen kannettavan sähköisen kuntolaitteen ominaisuuksista ja tehosta, mutta testauksen jälkeen hän oli todella vaikuttunut. - Tämä korvaa kokonaan perinteisen alataljan, ja erilaisten kahvojen ansiosta se on todella monipuolinen. Oulussa kehitettyä ”pienoiskuntosalia” ohjataan joko kännykällä tai tabletilla. Ladattava sovellus on ilmainen, ja sitä voi Minnan mukaan käydä itse kukin tutkailemassa. - Sovelluksessa on harjoitusohjelmia ja taukojumppia, joista voi valita mieleisensä. Ohjelmassa näytetään malliksi miten liikkeet tehdään oikein ja kaikki suoritukset kirjautuvat muistiin. Laite soveltuu myös vapaaseen harjoitteluun. Ohjelmasta voi seurata oman kuntonsa kehittymistä, sillä laitteen vastusta voi itse säätää kunnon mukaan. Hauiskääntöä voi kokeilla vaikka sadan kilon vastuksella. - Tällä pystyy halutessaan tekemään todella raskaista harjoituksia, mutta esimerkiksi taukojumpassa voi mennä viiden kilon vas-

Laitteen kehittänyt Welarpo tarjoaa uutta kuntolaitettaan erityisesti yrityksille, sillä laitteen avulla on helppo motivoida työntekijöitä. Minna Huhmarniemi taas käy opastamassa työntekijöitä laitteen käyttöön ja alkuopastuksen jälkeen tekee vielä seurantakäynnit. Minna muistuttaa, että työtehoa voi nostattaa jo lyhyelläkin taukojumpalla. Kaksi viiden minuutin taukojumppaa pitää olon vireänä. - Varsinkin istumatyötä tekeville on tärkeää nousta välillä tuolista ylös ja saada yläkropalle liikettä. Kun veri lähtee kunnolla kiertämään ja aivot saavat happea, jaksaa päivän paljon paremmin. Yritys esitteleekin yhdessä Minnan kanssa laitetta yrityksille ja työntekijöille sekä kaikille kiinnostuneille 14.6. Haapajärven monitoimitalolla. Minna uskoo, että seurantaohjelman avulla työnantaja voi motivoida väkeään laitteen käyttöön vaikka pienellä kilpailulla. Kun kaikki kirjautuu ohjelmaan, ei kukaan pääse fuskaamaan. Laite on ollut myynnissä vasta pari kuukautta, mutta Minna uskoo, että se löytää tiensä myös koteihin. Laite korvaa raskaat kuntosalilaitteet, joille ei kotoa löydy tilaa. - Tämän voi laittaa minne tahansa, jossa on verkkovirta tai ottaa vaikka ulos mukaan, sillä akku kestää puolisen tuntia. Kun laitetta ei käytä, sen voi nostaa seinää vasten nojalleen, eikä se vie

Minna Huhmarniemi näyttää miten pienellä mutta tehokkaalla laitteella voi tehdä joko kevyen taukojumpan tai kovan treenin.

tilaa. Laitteeseen on tulossa myös seinäteline, joka monipuolistaa sen käyttöä ja mahdollistaa ylätaljaliikkeet ja muut ylhäältä päin tehtävät liikkeet. Liikunnanohjaajana työskentelevä Minna arvelee, että laite voi madaltaa kynnystä kuntosalilaitteiden käyttöön. Jos laite on

kotona tai työpaikalla, sitä tulee käytettyä useammin. - Kun liikkeet opettelee hyvin, treeni on tehokasta, eikä itseään pääse loukkaamaan niin helposti kuin punttien kanssa. Minna on lupautunut olemaan Weelanin Personal trainerina maakunnan eteläisellä reunalla. Ensi talvena hän tekee alkuviikon työ-

tään kansalaisopisto Helmen opettajana ja loppuviikolla opastaa laitteiden käyttäjiä. Kansalaisopiston tunnit ovat tältä keväältä päättyneet ja Minna vetää juhannukseen saakka omia jumppatunteja. Sen jälkeen hän jää kesälomalle. - Liikuntaa silti riittää, sillä pelaan jalkapallo naisten

joukkueessa ja treenejä on neljä kertaa viikossa. Lisäksi on otteluita. Naiset aikovat ottaa harrastuksestaan myös kaiken ilon irti, sillä he ovat jälleen matkalla suopotkupallon MM-kisoihin heinäkuussa. - Viime kesänä pelattiin kentällä, jossa upposi kainaloita myöten, mutta hauskaa oli, Minna muistelee.


15

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

TULE PAIKALLE SEURAAMAAN TAISTELUA KEIHÄSKARNEVAALIEN HERRUUDESTA!

Pääkilpailu SU 2.7.2017 klo 11-16 Keskuskenttä

KUKA KARJUU TÄNÄ KESÄNÄ KOVIMMIN? PIHTIPUTAAN 47.

KEIHÄSKARNEVAALIT Liput: aikuiset 15€, alle 15-v. 5€, veteraanit ilmaiseksi. Nuori, tule mukaan keihäskouluun! Ilmoittaudu netissä!

Ä KEIH

SKA

PIH

RNE

VAA

LIT

TIPU D A

S


16

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Juustoportissa viihtyvät oma väki ja vieraat Kärsämäki/Jouko Lassila – Sisustus-Room Jalasjärveltä suunnitteli Kärsämäen Juustoportin niin, että heti ovesta astuessaan tulija ihastuu ja sanoo ”Vau!”. Työntekijöistäkin lopputulos on oikein onnistunut, sillä tilat ovat valoisat ja viihtyisät, kertoi vuorovastaava Helinä Tahvola Kärsämäen Juustoportilta. Moni paikallinen on ottanut Juustoportin kahvilan ja ruokaravintolan vakiopaikakseen. Mutta mikä tärkeintä, yhä useampi 4 -tiellä liikkuva matkaaja on oppinut pysähtymään Kärsämäelle Juustoportissa poiketakseen. Tämä on iso asia Kärsämäelle, joka tällaista vetonaulaa on etsinyt. Juustoportti sai alkunsa Jalasjärveltä Timo ja Marjo Keski-Kasarin ideasta. He tekivät agrologeiksi opiskellessaan yhteisen opinnäytetyön juustokahvilan perustamisesta Jalasjärventien varteen. Vuonna 1989 ensimmäinen Juustoportti aloitti toimintansa Jalasjärvellä 3-tien varressa. Sen jälkeen uudet liikkeet on perustettu Mäntsälään ja Kärsämäelle. Jokaisen yhteydessä toimii Pentikin myymälä. – Pentikin alkutaival on ollut Kärsämäellä hyvä. Ihmiset hakevat täältä tuliaisia, kertoi Pentikin myyjä Anu Saatsi. – Meille Kärsämäelle kaikki juustotuotteet tulevat Jalasjärveltä pikku poikkeuksia lukuun ottamatta. Sellaisia poikkeuksia ovat castello- ja homejuustot, joita Jalasjärvellä ei tehdä, kertoi keittiövuoropäällikkö Sanna Nurmesniemi. – Jalasjärvellä juustomestareita on useampia. Siellä tehdään myös koejuustoja, joita maistatetaan asiakkailla. Palautetta saadaan myös kansainvälisiltä juustofestivaaleilta, sanoi Helinä Tahvola. Gran Reserve-vuohenjuusto on viimeisiä festivaaleilla kultaa voittaneista jalasjärvisistä juustoista. Juustoportille ominaisia ovat kestojuustot, mozzarella ja chevre- eli vuohenjuustot. Uutuuksia ovat mustikka-, lakka- ja metsäsienijuusto. Helinä Tahvola kertoi pitävänsä kovasti ruohosipulijuustosta. Juustot on asetettu näyt-

– Paras juusto löytyy maistamalla. Meillä sen saa tehdä, näyttää vuoropäällikkö Helinä Tahvola Juustoportilta.

Anu Saatsi Pentikiltä ja Helinä Tahvola Juustoportilta ovat tyytyväisiä Kärsämäelle tulvahtaneeseen asiakasvirtaan. tävästi esille viileään vitriiniin. Jokaista lajia on kuupan alla valmiiksi paloiteltuina maistiaisina. Myytävä juusto on isommissa paloissa. – Leipäjuusto on perinteinen suomalainen kotituote. Se tulee meille tyroksipakkauksissa, joissa se säilyy pitkään herkullisena. Kyytipojaksi meillä on iso lajitelma hilloja lähialueen tuottajilta. Meillä on paljon erilaisia tuotteita

nin Jalasjärven kuin Kärsämäen alueenkin tuottajilta. – Juustot valmistetaan Jalajärven juustolan lähialueen lehmien maidosta. Lehmät saavat vapaasti liikkua pihatoissa ja haassa. Maitoa ei pastöroida, vaan suodatetaan Juustoportin omalla menetelmällä, kertoi Helinä Tahvola. Voi kirnutaan vanhalla menetelmällä, joten sivutuotteena syntyy aitoa kirnupiimää.

Juusto on oiva lisä ruokiin, lisukkeeksi tarjoilupöytiin ja tuliaiseksi. Juustoportin ruokaravintolan tarjontaan kuuluu noutopöytä joka päivä, ala carte-annokset, joissa myös käytetään juustoja. – Erikoisuuksina meillä on leipäjuustoburger ja paanuburger, jossa on broilerin filettä ja chevrejuustoa. Porojuustopastaakin löytyy, kertoi San-

na Nurmesniemi. Henkilökuntaa Kärsämäen Juustoportilla on 12 henkeä. Asiakkaita on käynyt erittäin lupaavasti. Vilkkainta on ollut viikonloppuisin. – Kärsämäki on tällaiselle yritykselle juuri sopivalla paikalla. Taajaman vuoksi autoilijat joutuvat

hidastamaan nopeutensa 40 kilometriin tunnissa. Liikerakennus näkyy hyvin tielle, eikä vastaava palvelua löydy 400 kilometrin säteeltä. Olemme hirveän onnellisia ja kiitollisia, että meidät on otettu hyvin vastaan täällä, vakuuttivat Helinä Tahvola ja Sanna Nurmesniemi.


Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

17


18

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Alvajärven maamiesseuran talossa on meneillään remontti. Sen jälkeen tilaisuuksia on hyvä pitää.

Juha Hurmeen iltamakiertue Alvajärvelle Pihtipudas/Jouko Lassila -Alvajärven maamiesseuralla kävi mahdoton säkä, kun saimme Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijat esiintymään Al-

vajärven Lottalaan marraskuussa. Hakijoita iltamille oli 486 ja vain 16 läpäisi valintakriteerit, iloitsee Alvajärven maamiesseuran johtokunnan jäsen Heikki Toikkanen.

Iltamat suunnittelee ja ohjaa kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme. Hän lähtee siitä, että kiertueella näytettävä ohjelmisto rakennetaan perinteisten iltamien muotoon. Esiintyjät vain ovat koulutettuja ja varmasti monipuolisia lahjakkuuksia. Iltamakiertue käy mahdollisimman syrjäisillä kylä- ja työväentaloilla. Kier-

tue on osa Suomi 100-juhlavuoden tapahtumia. Ohjelma viitotaan huonokuuloisia ajatellen. Iltamat nähdään 8. marraskuuta, joka on keskiviikkopäivä. Sinne on vielä matkaa, ja sitä ennen Alvajärven maamiesseuralla tapahtuu paljon. -Maamiesseuran talossa Lottalassa tehtiin kuntokartoitus. Sinne uusittiin vesikatto, salaojitus ja piharakennuksia on kunnostettu. Naapurin kanssa on avattu maisemaa, joten nyt Alvajärvelle näkee seurantalolta, kertoi Toikkanen. -Tälle kesälle on ohjelmassa päärakennuksen ulkomaalaus, keittiön kalustaminen ja inva-wc:n laittaminen. Korjaustöihin on saatu hankerahaa Viisarilta. Erilaisia tapahtumia pidetään jo. Lauantaina 3. kesäkuuta pidettävä koululaisten valmistujaisjuhla pidetään maamiesseuralla. Joitakin häävarauksia talolle on jo tullut tälle kesälle. Lottalassa kokoontuvat useat kerhot. Esimerkiksi maatalousnaiset, kansalaisopisto ja 4 H käyttävät Lottalaa kerhotiloina. -Erilaisia tapahtumia tarvitaan, ja tuloja. Rakennuksen kunnostus ja ylläpito maksaa, ja tuloilla pitäisi kattaa menot. Iltamat voisivat olla yksi hyvä ratkaisu tulojen hankkimiseksi, aprikoi Heikki Toikkanen. Hän on maamiesseuran entinen puheenjohtaja. Nykyinen on Marko Jämsen.

KESÄÄ YLIVIESKASSA

Tervetuloa Ylivieskaan, kauppakaupunkiin! Helaalan Myllyn kesäkahvila palvelee ma–pe klo 8–17 ja la–su klo 9–15 Myllyaukio, Kauppakatu 12 • idyllisessä vanhan myllyn kesäkahvilassa tarjolla salaatteja, suolaisia ja makeita kahvileipiä • matkailuinfo, lipputoimiston myyntipiste, ilmainen wi-fi Puuhkalan Kotiseutumuseo avoinna Kesäkahvila Kertun kanssa ke–pe klo 12–18 ja la–su klo 12–16, Puuhkalantie 6 • tunnelmallinen museomiljöö keskustan tuntumassa • maitokannumuseossa yli 700 erilaista maitokannua Maitorieskamarkkinat Puuhkalan kotiseutumuseolla la 10.6. klo 10–13 • maalaismarkkinatunnelmaa, musiikki- ja teatteriesityksiä sekä lapsille Niilon & Nellin pellepuisto Pekanpäivän Ilta 29.6. Helaalan Myllyllä • Päivärintaseura järjestää iltajuhlan Pietari Päivärinnan jalanjäljissä

YLIVIESKAN KOTISEUTUVIIKKO 30.7.–6.8. Eurooppalainen ruokatori 1.–3.8. • paljon tapahtumia ja ohjelmaa Taiteiden Yö la 26.8. • mukaansatempaavia ohjelmaesityksiä pitkin kaupunkia Kauppojen Yö pe 1.9. Wiljanpäivät Kasarmialueella la 9.9. klo 10–14 • Kasarmialue luo ihanat puitteet maalaismarkkinoille

WWW.Y L IV IESKA.FI

Lättähatulla Riihirockiin Keitelemuseo ja Pihtiputaan Elämäjärvellä järjestettävän Riihirockin järjestäjät tarjoavat tämän vuoden festarille saapuville ainutlaatuisen tilaisuuden matkata keskelle Suomea rock -festivaaleille aidolla lättähattujunalla. Juna ajaa reitillä Jyväskylä - Pihtipudas - Jyväskylä, lähtien lauantaina 22.7. Jyväskylästä klo 10.15. Juna pysähtyy ja ottaa matkustajia väliasemilta, jotka ovat Vihtavuori, Laukaa, Suolahti, Äänekoski, Saarijärvi, Kannonkoski ja Keitelepohja. Päätepysäkki on Pihtiputaalla, josta on linja-autokuljetukset festarialueelle. Paluu tapahtuu sunnuntaiyön pikkutunneilla festarin päätyttyä n. klo 01.00. Jyväskylä - Pihtipudas rataosuus on ympäri vuoden pääosin rahtiliikenteen käytössä, mutta erikoistapauksissa se on myös henkilöliikenteelle sallittu. Järjestäjät tarjoavat mieliinpainuvan ja nostalgisen kesäkokemuksen festarijunalla aidossa maalaisrock -hengessä ja samalla upeista ja erilaisista keskisuomalaisista kesämaisemista nauttien. Festarijunan kokonaispaketti tarjoaa yhteishin-

taan juna- ja linja-autokuljetukset, pääsyliput ja ruokakattauksen isännän juhlapöydästä. Ja tietysti Suomen eturivin muusikoiden esitykset kesäiseen hirsi- ja maalaisidylliin rakennetussa Riihirock -miljöössä. Junan tarkat aikataulu- ja hintatiedot löytyvät osoitteista www.keitelemuseo.fi tai www.riihirock.fi


Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

19


20

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Lehmät vaihtuivat lampaisiin Haapajärvi/Emilia Tiitto Kun astuu sisään lampolaan, jossa asukkaita on 280, pitää omaa ääntään korottaa aika korkealle, jotta sen saa kuulumaan. Jokaisella lampaalla on vieläpä oma persoonallinen ääni, johon verrattuna ihmisääni jää selvälle hopealle. Lampolassa on vikkelä lammasmainen meininki, kun 180 maaliskuussa syntynyttä karitsaa puikkelehtii etuaitojen raoista jalkoihin. Halipula on kova ja rapsutuksista kyllä nautitaan. Kumisevassa lammastilaa pyörittävät Heikki Niemelä ja Satu Oikarinen tekivät vuodenvaihteessa täyskäännöksen, kun lypsykarja vaihdettiin sataan lampaaseen. Tammikuun puolivälissä lampolassa asui vielä lehmiä, joista jäljellä on enää noin kymmenen. Lähitulevaisuudessa myös viimeiset nuoret hiehot olisi tarkoitus myydä, jotta tilaa saataisiin lampaille. – Tilat soveltuvat hyvin lampaidenkin käyttöön. Kun karitsat syntyivät pakkasten vielä vallitessa, makoilivat ne lämpölamppujen alla tarjetakseen, Satu kertoo. Kolmessa viikossa sadan lampaan määrä lisi kaksin verroin, kun 180 karitsaa syntyi. Yleensä lammas saa kerralla noin 1-6 karitsaa, ja Heikin ja Sadun lampaista useat saivatkin kaksi tai kolme jälkeläistä.

Jos emo sai kaksi karitsaa, huomasi pikkuisten kasvavan silmissä, sillä lampailla on kaksi nisää, joista ruokkia poikasiaan. Jos emo taas oli saanut kolme karitsaa, piti pitää tarkempaa huomiota, että kaikki niistä saivat varmasti ravintoa. – Jos vastasyntynyt karitsa ei saanut maitoa emoltaan, sitä täytyi ruokkia kahden tunnin välein tuttipullolla. Jos karitsoita syntyi yhdelle emolle neljä, kaksi otettiin suoraan pulloruokintaan. Karitsointiaikana piti muutenkin tehdä enemmän valvontatyötä, ja kokeilla karitsoiden mahan pulleutta, jotta kukaan niistä ei olisi nälissään. Vaikka nykyään Heikillä ja Sadulla menee lampaiden parissa kolmesta neljään tuntia päivässä, piti karitsointiaikaan olla läsnä 24/7. Yleensä karitsat syntyvät kuitenkin keväisin, joten kahden tunnin yöunilla selviytyminen on kiinni sesongista. Kaksikon mukaan karitsointi oli mukava uusi kokemus, vaikka se ei juurikaan eronnut lehmien poikimisesta. – Lammas on periaatteessa samanlainen märehtijä kuin lehmäkin, joten 18 vuoden kokemuksesta lehmien kanssa on ollut paljon apua. Kuitenkin osan lampaiden toiminnasta oppii vasta niihin liittyvän yksilöllisen kokemuksen kautta, kuten sairastami-

sen, lampurit toteavat. Jos lammas on leikkisä ja iloinen, ei siinä ole mitään vikaa, mutta mikäli eläimen korvat riippuvat, on se luultavasti sairaana. Lampaiden yleisimpiä sairauksia ovat muun muassa hengitystie- ja silmätulehdus, jotka kuitenkin ovat hoidettavissa. Aivan kuten muissakin eläimissä, myös lampaiden seassa on omia persooniaan, jotka tarvitsevat hyvää hoitoa. – Yhdellä karitsalla oli syntyessään jalka poikki. Me kipsasimme sen, ja kolmessa viikossa jalka oli jo luutunut. Nyt Ontuvaniminen karitsa juoksee iloisesti muiden joukossa, Heikki naurahtaa. Kaikki karitsat ovat saaneet oman nimen, joka alkaa okirjaimella. Pienet eläimet saattavat jopa tunnistaa oman nimensä, kun isäntä tai emäntä kutsuu. Ainakin ruoka-aikaan lampaat ovat tärppinä paikalla, kun tarjolla on maukasta heinää. Tuttipullolla olleet karitsat vieroitettiin pois juotolta kahdeksanviikkoisina ja nyt ne syövät itsenäisesti viljaa ja heinää. Pian myös muilla karitsoilla on edessä vieroitus emoistaan. – Pieninä karitsat seikkailivat ympäri lampolaa, ja hätä oli suuri, kun oma emo meni hukkaan. Meidän täytyi sitten numeron perusteella viedä karitsa takaisin, ja kyllä emon ja poikasen jälleennäke-

Oskari-kissa muuttui navettakissasta lammaskissaksi. Nykyään se asustaa lampaitten kanssa lampolassa, ja viettää päivänsä villaisia kavereitaan puskien.

minen olikin aina iloinen. Nykyään ne ovat jo niin isoja, etteivät ne mene hukkaan. Heikin ja Sadun mukaan emot ovat olleet karitsoilleen todella hyviä äitejä ja hoitaneet tehtävänsä itsenäisesti. Joissain tapauksissa emo saattaa tosin hylätä poikasensa, esimerkiksi toisesta lampaasta tarttuneen hajun takia. Osa emoista oli Kumisevaan muutettuaan hieman arempia, mutta nyt ne hätkähtävät tuskin mitään. Lampaat olisi tarkoitus saada ulos laitumelle mahdollisimman pian, kunhan aurinko lämmittäisi kosteaa maata vielä vähän paremmin. Lampolassa lampaat viettävät vain talviajan ja syksyyn asti ne toimivat kätevinä maiseman hoitajina. Hyötyeläin lammas on myös villansa suhteen. – Sadepäivänä pitäisi keritä villat pois, ja lajitella kehräämöön menevien joukosta huonommat villat erilleen. Sitten villoista tehdään lankaa, mutta käsityöihmiset voivat ostaa meiltä myös suoraan raakavillaa, Heikki mainitsee. Heidän tilallaan suomenlampaitten joukossa on myös kainuunharmaksia, joiden villa on hieman hienompaa. Lampailla esiintyy kuitenkin erilaisia villoja, ja osa lampaista onkin kunnon villasukkalampaita. Kaksi harmaspässiä ovat hyvän villan laadun lisäksi hyväsukuisia.

– Halusimme heti alkuun hyvät eläimet, joten hankimme ne sellaiselta tilalta, jossa pidetään yllä korkeaa terveysseurantaa. Valitsimme myös monenvärisiä, jotta kaikki jälkeläiset eivät olisi yksivärisiä. Ruskea väri on tosin vaikeampi saada periytymään kuin muut värit. Uuhikaritsoista Heikki ja Satu jättävät osan kasvamaan, samoin sata emoa jäävät jatkamaan lampaiden sukua. Ensimmäiset lampaat menevät teuraaksi syksyllä. Suurin osa Suomessa myytävästä karitsan lihasta on peräisin Uudesta-Seelannista, ja vaikka nimettyjen eläinten vieminen teuraaksi voi järkyttää jotakuta, on se kuitenkin osa aika luontevaksi muuttunutta kiertokulkua. – Nykyään ihmiset voivat olla vieraantuneita ja kuvittelevat lihan vain tulevan kaupasta, vaikka oikeasti se tulee tilalta. Kun olen kasvanut eläinten parissa lapsesta asti, on ajatusmaailmani ja eläinsuhteeni muotoutunut erilaiseksi, Heikki sanoo. Omien lampaiden lihan syönti ei myöskään ole mikään ongelma. Tosin perheen suosikkilehmän kuoltua sen lihaa suostui syömään vain Heikki. Lampaista saadun lihan ja villan lisäksi hyöty voi olla myös muuhun hyvinvointiin liittyvää. Satu on ollut viime syksystä asti Green Care -koulutuksessa, jonka avulla pyri-

Heikin ja Sadun tytär Iiris Niemelä t tään tukemaan maatilaan, luontoon ja eläimiin liittyviä hyvinvointipalveluja. Lammaseläimet soveltuvat hyvin Green Care toimintaan, mutta se miten Satu ja Heikki tulevat tulevaisuudessa hyödyntämään omaa tilaansa, on

Lampurit Satu Oikarinen ja Heikki Niemelä toivovat tulevilta viikoilta pikkuisen sadetta ja paljon aurinkoa, näin karitsatkin pääsisivät nauttimaan ulos auringosta.


21

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

tykkää hoitaa pieniä karitsoita ja tuntee monet niistä nimeltä. vielä auki. – Maatilalla voi järjestää esimerkiksi eläinavusteisuutta joko erityisryhmille tai sitten muille vierailijoille. Täällä voisi puuhailla jotain eläinten kanssa tai tehdä tavallisia maatila-askareita vaikka päi-

vätoimintana. Luultavasti otamme Green Caren jossakin vaiheessa jossakin muodossa osaksi arkeamme, mutta ajatus tulee kypsymään ajan kanssa, Satu toteaa. Green Care on KeskiEuroopassa hyvinkin ke-

hittynyttä, ja Suomessakin nouseva ilmiö. Esimerkiksi maatilavierailut lapsille ovat hyvin suosittuja. Sadun ja Heikin lampolassa on vieraillut jo monia lapsiperheitä, jotka kävivät varsinkin pääsiäisen aikana katsomassa pie-

Heikki ja karitsa: Lampaat ovat fiksuja kavereita, joilla jokaisella on erilainen persoonallisuus.

niä karitsoita. Palaute lasten suusta oli sellaista, että vaikka siellä vähän haisi, karitsat olivat niin ihania, ettei haju edes haitannut. Tällä hetkellä Heikki ja Satu odottelevat kesän tulemista, jotta loput kylvöt

voitaisiin tehdä ja lampaat laskea pihalle. Lampaitten hoitamisen ja viljan viljelyn ohella Heikki on myös Kumisevan Kaiku Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, ja lypsykarjan vähentyessä aikaa on jäänyt paremmin kylän ta-

pahtumien suunnitteluun. – Osuuskunta on järjestänyt kesäkuulle perinteisen kiskobussimatkan Haapajärven kautta Jyväskylään. Lättähatun kyytiin mahtuu paljon porukkaa, joten mukaan kannattaa ilmoittautua, Heikki vihjaa.

Maaliskuussa sadan lampaan katras lisääntyi runsaasti ja nyt lampolaa täyttää 280 määkijää.


22

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Paanukirkkoa saa vuokrata Kärsämäki/Jouko Lassila Jos joku haluaa sukujuhlilleen tai häilleen hieman eksoottisemman tapahtumapaikan, hänen kannattaa kysyä Kärsämäen seurakunnan Paanukirkkoa juhlapaikakseen. Sitä saa vuokrata tilaisuuksiin. Arkkitehtoonisesti kirkko jättää kävijöille mieleenpainuvan muiston, eikä kirkon paikkakaan Pyhäjoen rannassa ole yhtään hassumpi. – Kesäaikaan seurakunta pitää pääosan jumalanpalveluksistaan Paanukirkossa. Enin osa niistä on messutyyppisiä, mutta perinteisiäkin jumalanpalveluksia siellä pidetään, kertoo kanttori Jarkko Häyrynen. – Kirkossa ei ole esiintymislavaa tai puhujan koroketta. Ohjelma ja puheet pidetään lattiatasolta. Oven yläpuolella on pieni tila, josta joku taiteiija on joskus esiinttynyt.

”Paanukirkossa vietetään tänä kesänä häitä ja lauluiltoja”

Pyhäjoen rannalla Kärsämäellä oleva Paanukirkko voi olla hyvinkin onnistunut tukikohta tilaisuuksille, jos sää suosii. Paanukirkossa vietetään tänä kesänä häitä ja lauluiltoja. Kärsämäen keskustassa oleva pääkirkko palvelee tiekirkko-

na, johon matkalainen tai seurakuntalainen voi poiketa hiljentymään. Kesän päätapahtuma Paanukirkossa on 4.-6.

elokuuta vietettävä Musiikkijuhla. Silloin Paanukirkossa esiintyvät runonlausuja Matti Ristinen kamariyhtyeen säes-

tyksellä, Pauli Hanhiniemi ja Retkue-yhtye sekä baritoni Tommi Hakala pianisti Maija Weitzin säestyksellä.

Paanukirkon viereisessä pappilassa pidetään lasten taidetyöpaja 5. elokuuta teemalla Taidetta ja musiikkia lapsille.

Amali ja aikamiespojat Nivalan kesäteatterissa Nivala/Jouko Lassila Nivalan kesäteatteri tuo heinäkuussa Katvalan kotiseutumuseon kesäteatteriin komedian Amali ja aikamiespojat. Näytelmän ohjaa Marja Hannula. Nivalassa nähtävä

näytelmä on suomussalmelaisen näytelmäkirjailija Eero Schroderuksen ensimmäinen käsikirjoitus teatterille. Hän avasi sillä uransa 15 vuotta siten. Hän on kirjoittanut jo kymmenen näytelmää, joita on esittänyt yli sata teatteria.

Schroderus tuo useimmiten teksteissään kylään jonkun hankkeen, jota maailman syrjällä eläneet kyläläiset eivät tuosta vain sulata. Kohta kylässä ramppaa virkamiehiä ja asiantuntijoita, joiden kohtelussa kyläläiset pääsevät menestykselli-

sesti loistamaan. Amali ja aikamiespojat kertoo vaaran juurella asustelevasta perheestä. Eräs kaunis päivä vieraaksi tupsahtaa ostajaehdokas, joka haluaa rakentaa laskettelukeskuksen vaaran rinteelle keinoja kaihtamatta.

Pääosassa Amalina nähdään Eeva Hannula ja aikamiespoikina Juha Ranta ja Jere Jormalainen.Isoja rooleja vetävät myös Juha Pieksämäki ja Maija Kumpulainen. Näytelmän ensi-ilta on 8. heinäkuuta Katvalassa. Esitykset ovat osa Niva-

lan Kapinaviikkoa, joka on NIvalan kotiseututapahtuma. Esityksiä on 11. ja 12.7. lukuun ottamatta yksi joka päivä. Teatteri siirtyy 16. heinäkuuta liikuntakeskus Uikkoon, jossa nähdään esitykset 16.-18. heinäkuuta.

Kaarina Rintala tuntuu hyvältä, keltaiselta paidalta. Taiteilijalta pyydettiin juhlavuoden kunniaksi kaksi näyttelyä, joista kirjaston näyttelyyn on koottu pääasiassa akvarelleja; maisemateoksia ja ihmisiä. Myös viime vuosi-

en öljyvärimaalauksia on mukana. – Grafiikantyöt tulevat sitten valtuustosaliin. Se näyttely avataan 20.6.

Itsetunto kuin keltainen paita iholla Haapajärvi/Marita Nissinen Saimi Kaarina Rintala pohtii, miten tärkeää vahva itsetunto on taiteilijalle. Hän tuntee sen keltaisena värinä, keltaisena paitana iholla. Kirjastoon kootussa

näyttelyssä ”Monena” keltainen paita on esillä upeana maalauksena. Torstaina paita oli myös taiteilijan yllä, mutta jää ripustettuna näyttelyn ajaksi osaksi installaatiota. Kirjaston rappukäytävään kootun installaation

osana on myös Saimin itse tekemälle paperille kirjoitettu Saimi Kaarinan aika sekä samoihin kehyksiin laitettu valtion ostokortti. Tekstissä Saimi Kaarina kertoo syntymästään ja lapsuudestaan sekä saamastaan etunimestä. Lap-

sena ja nuorena hänen oli vaikea hyväksyä nimeään, jota hän piti vanhojen mummojen ja palvelijoiden nimenä. Vasta kun poikaystävä Eero sen ensimmäisen kerran lausui, nimeen tuli kaunis sointi. Nyt taiteilijanimi Saimi

Monena -näyttely on esillä Haapajärven kaupunginkirjastossa 25.8. saakka.


23

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Gospel Riders heinäkuussa Reisjärvelle Reisjärvi/Tapio Romppainen Gospel Riders on moottoripyöräkerho, joka tarjoaa motoristeille mahdollisuuden liittää moottoripyöräilyn ja kristillisen uskon luontevalla tavalla toisiinsa. Kerhoon kuuluu noin tuhat eri kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvaa jäsentä kaikkialta Suomesta. Tänä kesänä Gospel Ridersin motoristit valtaavat jälleen Suomen maantiet, kylät ja kaupungit Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuoden teemalla 7xSF Sata lasissa. Suomen merkkivuotena Gospel Riders haluaa olla mukana evankelioimisajon muodossa, jonka kerho toteuttaa kuudella ryhmällään eri puolella Suomea sijaitseville paikkakunnille. – Kolmiviikkoinen kampanja-ajo starttaa juhannuksena Keuruulta ja Gospel Riders –kerhon kesän päätapahtumaan, MOJmeetingiin Kalajoen Kristilliselle opistolle 14-16.7, kampanjan isä, GR Botnian koordinaattori Reijo Ruotsalainen summaa. Reisjärvellä Suomi 100 v oheistapahtumiin kuu-

luva perjantaina 7.7 järjestettävä tilaisuus on harvinainen, sillä Gospel Ridersien edellisestä vierailusta alueellemme on kulunut jo aikaa. Tapahtumaa ovat yhteistyössä kerhon kanssa järjestelleet Haapajärvellä ja Reisjärvellä toimiva Kristityt yhdessä-ryhmä Reisjärven seurakunnan, vapaa-aikatoimen ja Kartanohotelli Saaren kanssa. – Kunnantalon edustan päivätapahtumassa on tarjolla musiikkia, todistuspuheenvuoroja ja mehutarjoilua moottoripyöriin tutustumisen sekä vapaaehtoiseen maksuun perustuvan pikkupurtavan kera. Läsnäolijoita on jututtamassa myös vt. kirkkoherra Sanna-Leena Lavanti ja nuorisotyönohjaaja AriPekka Paananen Reisjärven seurakunnasta. – Tämän lisäksi järjestämme Illalla kello 18-20 maksuttomana tilaisuutena hengellisen musiikin karaoke-illan Kartanohotelli Saaressa, Gospel Ridersin jäsen Kaisa Uusitalo kertoo toivottaen järjestäjien puolesta kaikki lämpimästi tervetulleeksi.

Gospel Ridersin tapahtumissa on tarjolla muun muassa evankeliumin ilosanomaa, puheita ja musiikkia. Lisäksi jäsenten paikalle tuomat moottoripyörät tarjoavat silmänruokaa ja mukavia juttutuokioita. Kuvassa Gospel Riders Botnian Pietarsaaren aluevastaava Jens Sjölind.


24

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Halpa-Halli avaa kesäkauden Haapajärvi/Jouko Lassila - Talviaika on väistynyt ja myymälä muutettu kesämyymäläksi. Nyt odotetaan lämmintä kesää alkavaksi, kertoo myymäläpäällikkö Vesa Kaarlela Haapajärven Halpa-Hallista. Kesäaikaan Halpa-Halli siirtyy virallisesti viikolla 23 eli tämän lehden julkaisupäivästä katsoen ensi viikolla. Myymälässä kesäaikaan siirtyminen on silmin nähtävää. Erityisesti lasten tekstiiliosastolla raikkaat värit hehkuvat kuin kukkaketo. -Kesäaikana ihmisten ostokäyttäytyminen muuttuu radikaalisti vapaa-ajanvieton suuntaan. Siksi me laitamme esille ulkokalusteita, grillejä, puutarhamultaa ja kukkia ja muuta lomalaiselle sopivaa. Kalastusvälineillä on kesällä suuri kysyntä, joten niitä pitää olla. -Henkilökunnalle valikoiman vaihto on suuri urakka, mutta on siinä hyvät puolensa. Olemme tyytyväisiä, kun esille nousee hyvännäköistä uutta tavaraa, kertoi Vesa Kaarlela. Halpa-Halli sijaitsee Haapajärven keskustassa. Asiakkaat löytävät liikkeen helposti. -Me olemme siitä on-

Halpa-Hallin lastenosastolle on tullut ihanaa kesän hehkua, näyttää myyjä Leena Kumpumäki.

nellisessa asemassa, että matkailjoita ja mökkiläisiä käy kesällä liikkeessä pal-

jon. Kaikki yleisötapahtumat Haapajärven keskustassa lisäävät heti asiakas-

määrää meillä, kertoi Vesa Kaarlela. -Jos jotain voisi Haapa-

järveltä toivoa, niin uudelle torille pitäisi saada enemmän yleisötapahtu-

mia. Ne heijastuvat positiivisesti meillekin, toivoi Kaarlela.

Mökkiläiset ovat tärkeitä asiakkaita Reisjärvi/Jouko Lassila - Lestijärven rannoilla on 600 kesämökkiä. Hyvin moni mökkiläinen käy ostoksilla Reisjärvellä. Me pidämme huolen, että tarvikkeita ja grillattavaa riittää. Tietysti tämä koskee myös kanta-asiakkaitamme, sanoo Reisjärven Kmarketin myymäläpäällikkö Esa Pekka Vinkka. Vinkka on huomannut, että kesämökkiläiset ovat kokeilevaa porukkaa. - Savustaminen on traditio, mutta aito mestarikokki kokeilee grillata kaikenlaista uutta. Heillä on somesta saatuja reseptejä, joita kesämökin rauhassa on kiva kokeilla. -Lihaa, kalaa, hedelmiä, vihanneksia, salaattitarpeita, mausteita, leipää ja erilaisia juomia pitää olla niin paljon, että pärjää. Kesä on pitkään odotut-

tanut itseään tänä vuonna. Kelit näkyvät suoraan markettien myynnin sisällössä. -Kylmässä ei jäätelö maistu. Auringonpaisteella syödään jäätelöitä, hedelmiä ja vihreää plus tietysti grilliherkkuja. Kaupassa me koetamme varata kaikkea niitä sopivasti. -Reisjärvellä ja lähiympäristössä meillä on ihanat järvet ja luonto. Kesä on parasta aikaa, ja siksi kesämökkiläisiä ja kotiseudulla vierailevia on täällä paljon, iloitsee Esa Pekka Vinkka.

-Lämmin kesäsää ja mökkiläiset ovat meille tervetulleita, kanta-asiakkaat tietysti myös, sanoo K-kauppias Esa Pekka Vinkka Reisjärveltä. KUVA TAPANI PENTIKÄINEN.


25

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Hyttysmyrkkyjä ja grillihiiliä on varattu Haapajärvi/Jouko Lassila -S-marketin avajaiset osuivat niin hyvään aikaan, että pystyimme heti lähdössä laittamaan myymälän kesäasentoon. Kesä saa huoletta tulla ja koleus väistyä, sanoo myymäläpäällikkö Marika Tuulenkari Haapajärven S-marketista. Uusi S-market on ison mittaluokan päivittäistavarakauppa. Liikkeestä löytyy vuoden ympäri tarvikkeita päivittäiseen elämään riippumatta siitä, onko asiakas lomalla vai töissä. - Kyllä kesä näkyy meilläkin. Hyttysmyrkkyjä on laaja valikoima, grillihiiliä, grillitarvikkeita ja juotavia on varattu riittävästi. Kesäkukat odottavat maahan pääsyään. - Paikallisuus näkyy valikoimassa. Uuden sadon tuorekurkut ja tomaatit ovat jo tulleet Pyhäjärveltä Rönkön Puutarhalta. Var-

haisperunoita ja mansikoita vielä odotellaan. Ne ovat kesän herkkuja. Kesässä on kauppiaan mielestä parasta se, että kanta-asiakkaiden lisäksi kaupan käytävillä törmää vanhoihin tuttuihin ja aivan uusiin ihmisiin. - Pois muuttaneita näkee paljon paremmin kuin talvella. Mökkejä ei Haapajärvellä paljoa ole, mutta naapuripitäjistä meillä käy paljon kesämökkiläisiä. Ensimmäiset ovat jo käyneet uutta markettiamme ihmettelemässä, iloitsi Marika Tuulenkari.

-Minä suorastaan rakastan kesän ensimmäisiä tomaatteja, kurkkuja ja sipuleita, kertoo myymäläpäällikkö Marika Tuulenkari.

Puutarhaosasto ehtii kesäksi Haapajärvi/Jouko Lassila Haapajärven Tokmannilla odotellaan innolla ilmojen lämpenemistä ja mökki-

kauden alkamista. Kaupan kannalta mökkikauden avaus on kesän parasta sesonkia. - Saamme puutarha-

myymälän valmiiksi ennen kesäkuun puoliväliä. Edellisviikolla se tavaroitetaan. Puutarhaosastolla on kokoa 200 neliömetriä,

kertoo myymäläpäällikkö Matti Mykkänen. Puutarhamyymälään tulevat Mykkäsen mukaan myyntiin normaalit

kesäkukat, mansikan, puna- ja mustaherukan taimet. Myymälässä kasvit ovat paremmassa suojassa kuin ulkona sään armoil-

la. Myymälässä asiointi on myös mukavampaa kuin ulkona. S-marketin tavoin Tokmanni aloitti toimintansa tänä keväänä. Talvikauden tuotteita ei tarvinnut siirtää sivuun, vaan myymälä tavaroitettiin uusilla, kevääseen ja kesään istuvilla tuotteilla. -Kesä näkyy myymälässä siten, että esillä on puutarhakalusteita, trampoliineja, kesäpelejä, kuokkia, haravoita, kesäisiä ja hempeitä kesävaatteita ja tietysti grillejä. -Emalipinnoitettu hiiligrilli tekee paluuta, sillä se on helppohoitoinen. Niitä saa nykyään kahdella ja kolmella tasolla, esitteli Mykkänen.

-Grilikauteen mennään kunnon välineillä, sanoo myymäläpäällikkö Matti Mykkänen Tokmannilta.


26

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Kahteen kertaan maalattu joutsen sai kukkaset syliinsä.

Kuviosahalla leikataan joutsenen kaula. Apukäsiä tarvitaan.

Kaulan ja pyrstön jälkeen muotoillaan Siipien muotoilun jälkeen rengas siivet. käännetään nurinpäin.

Rengas on leikattu joutsenen muotoiseksi.

Joutsenen tueksi asennetaan lattarauta.

Laulujoutsen pihaa koristamaan Viime keväänä minulta tilattiin kaupungin teemaan sopivia istutusastioita. ”Teekupit” kuvastivat sitä hyvin, ja ne olivat nähtävillä koko kesän kaupungintalon rappusilla. Komean näköiset ”orvokkikupit” saivat myös sosiaalisen median huomiota. Mitäpä muuta autonrenkaista voisi kehitellä. Miten olisi ”keinuhevonen” tai superihana puutarhapalli? Väriä renkaan pintaan ja uuteen käyttötarkoitukseen. Renkaat ovat näppäriä myös istutusastiona

tai vaikka puutarhalammen tai portaiden rakenteena. Myös isosta traktorin renkaasta saa kätevästi muokkaamalla suihkulähteen pohjan. Ideoita on vaikka kuinka monta, mutta nyt taivutellaan hieman rautaa ja muotoillaan rengas joutseneksi. Renkaasta loihditaan kuviosahalla ja muutamalla popniitillä hiukan erilainen istutusastia. Työ on tekijänsä näköinen ja luovuuden voi päästää valloilleen. Yhtä ja oikeaa työtapaa ei ole. Tarvitset kuviosahan, lat-

tarautaa noin 2m, popniittejä, metalliporanterän, porakoneen, maalia ja tietenki vanhan autonrenkaan. (Pop niitti 4.8 mm x 20 mm ja metalli poranterä 5 mm) Ensimmäinen työvaihe on hahmotella tussilla hieman pään ja kaulan muotoja. Kaulan kokonaispituudeksi tein 93 cm ja pyrstön osuudeksi 33 cm. Loppu renkaasta jää vartalon osuudeksi johon voit istuttaa kesäkukkia. Sitten alkaakin haastavin vaihe. Sahaa kuviosahalla pää, kaula ja pyrstö

irti piirtämiesi ääriviivojaa pitkin. Apukädet ovat tässä vaiheessa enemmänkuin tarpeen. Suosittelen käyttämään suojalaseja sekä työhansikkaita, koska renkaan kudokset leikataan katki ja ne ovat todella teräviä. Seuraavaksi muotoillaan joutsenen siivet. Ne voivat jäädä myös ihan pyöreiksi tai ne muotoillaan, jolloin ne saadaan hieman luonnollisemman näköiseksi. Kun kaikki osat on leikattu, käännä työ nurinpäin. Tämän jälkeen kiinnität pop-niiteillä latta-

raudan tai muun vastaavan tukirakenteen joutsenen nokasta pyrstöön asti. Poraa tukirakenteeseen noin 10 cm välein reiät, ja muotoile joutsen haluaamaasi asentoon ennen pop-niittien kiinnitystä. Kun kiinnität pop-niitit, niin poraa materiaaliin myös reikä ja asenna niitit. Tässä vaiheessa ovat apukädet jälleen tarpeen. Sitten on suurin työ tehty ja jäljellä on enään maalaaminen. Suosittelen liuotinpohjaista maalia, ettei maali lähde ensimmäisessä vessisateessa. Renkaan pinta kannat-

taa myös hioa ennen maalaamista. Viimeistele maalaamalla nokka ja silmät. Istuta mieleisiä kesäkukkia ja sijoita joutsen mieleiselle paikalle. Ohessa kuvasarja eri työvaiheista. Kokonaisuudessaan tämä oli hauska projekti ja lopputulos oli palkitseva. Joutsen kuvaa hyvin suomalaisuutta, joka näin ollen sopineen hyvin Suomi-100 juhlavuoden teemaan. Kuvat Wesku Luhtala Teksti Mervi Luhtala


27

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Siiponkosken Jokikeskuksen remontti loppusuoralla

Vanhaa maalia on jo raaputettu kylätalon seinistä. Nosturi odottelee maalareita.

Haapajärvi/Marita Nissinen Siiponkosken vanhaa koulua on remontoitu viime syksystä lähtien. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kokkoniemi kertoo, että syksyllä saatiin rakennuksen katto kuntoon ja katolle asennettiin samalla aurinkopaneeli. - Rakennus muutettiin maalämmölle ja aurinkopaneelista saatava energia käytetään lämmityksen pyörittämiseen. Vanha öljylämmityskattila on edelleen paikoillaan, joten koulurakennusta voidaan hätävarana lämmittää öljyllä. Maalämpö porattiin kallioon samalle paikalle, jossa aiemmin oli kesäteatterin rakennelmat. Kokkonimen mukaan ne olivat jo sen verran heikossa kunnossa, että ne purettiin pois. Tilalle rakennettiin uusi lava ja katsomorakenteet. - Penkit tulivat nyt samanlaiset kuin pesäpallokatsomossa. Kevään aikana rakennuksen seinistä on rapsuteltu vanhaa maalia, ja tarkoituksena on saada uusi maali pintaan mahdollisimman pian. Töitä on tehty pitkäl-

Siiponkosken Jokikeskukseen on rakentunut monipuolinen ympäristö savusaunoineen ja kesäteattereineen. Riippusillalta pääsee suoraan luontopolulle.

le talkoilla. Remontin kustannusarvio on kaikkiaan 114 000 euroa, josta kyläyhdistys sai Leader-avustusta 85 000 euroa. Remonttien lisäksi raha piisasi myös kyltityksien parantamiseen ja savusaunan kiuasremonttiin. Remontin myötä kyläyhdistys lyhensi entisen markkinointinimen Siiponkosken Jokikeskukseksi. Keskuksen toiminnasta vasta myös uusi yrittäjä Juho Kokkoniemi Agripalvelu Kokkoniemen kautta. Yrityksellä on myös muuta toimintaa. Kesän ensimmäiset ta-

pahtumat ovat jo aivan ovella. Ensi viikonloppuna tiloissa järjestetään perinteinen nuorten eräleiri, jossa kyläyhdistyksen lisäksi on monta muuta toimijaa järjestelemässä. Juhannuksena testataan kesäteatterin uudet penkit, kun pihapiirissä järjestetään jumalanpalvelus. Viime kesänä palvelukseen osallistui

noin sata ihmistä. Väkeä odotetaan laajemmaltikin jo perinteeksi muodostuneisiin seppäpäiviin, jotka pidetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Siiponkosken Jokikeskukselle on avattu myös uudet verkkosivut. Ne löytyvät osoitteesta siiponkoski-jokikeskus@ webnode.fi


28

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Ari Hietamäki (vas.) ja Teppo Miettunen tekevät hormien kunnostuksia laajalla alueella. Paloturvallisuuden takaaminen on yrityksen päätavoite.

Turvallisuuden takaaminen on tärkeintä Haapajärvi/Emilia Tiitto Jos savupiippusi vetää huonosti, sen seinämistä lohkeilee nuohotessa tiilen paloja tai seinämien läpi tihkuu kosteutta, on piippu luultavasti vailla huomiota. Ihmisten lailla sekin voi kaivata toisinaan pientä ehostusta, ja jos pieni ehostus ei riitä, saatetaan tarvita ronskimpia toimenpiteitä. Huoltotyöt on parempi tehdä aina mieluummin aikaisin kuin liian myöhään. 17 vuotta nuohoushommia ja saman määrän piippujen korjauksia tehnyt Teppo Miettunen tietää, miten savupiippuja kohdellaan. Hänen firmansa ilmastoinnin puhdistus ja nuohous Miettunen Oy on korjannut piippuja niin Jokilaaksojen alueella kuin lähempänä Ouluakin.

Uusimmat talot, joiden piippuja yritys on paikkaillut ovat 90-luvulla rakennettuja, mutta seassa on ollut myös pari 2000-luvulla huonommasta tiilestä valmistettuja savupiippuja. - Jos piiput massoitetaan kerran, korjaukselle annetaan kymmenen vuoden takuu normaaleissa olosuhteissa, Miettunen kertoo. Miettusen yritys tarjoaa massauksen lisäksi nuohouksia ja ilmastoinnin puhdistuksia. Ilmastoinnin puhdistukset ovat tärkeitä, sillä nokea ja muuta pölyä kertyy yllättäen myös ilmanvaihtojärjestelmiin. Piippujen massauksia Miettunen on hoitanut viiden vuoden ajan. - Aivan ensiksi tarkistetaan, tarvitseeko piippu kunnostusta. Mikäli siellä näkyy halkea-

mia tai pudonneita kiviä, korjaukseen on ryhdyttävä. Tarkistuksen jälkeen piipusta poistetaan noki, piki ja irtonaiset kiven palaset hakkurilla pois, näin massalle saadaan tarttumispintaa. Piipun luhistumista tuetaan tarvittaessa massaamisen ohessa. Miettusen mukaan aikaa työlle saa laskea kokonaisen päivän, ja sen jälkeen asiakkaan täytyy odottaa muutaman päivän ajan massan kuivumista. - Massaamisen etuna on se, että korjaus kestää paljon vähemmän aikaa kuin esimerkiksi koko piipun purkaminen. Sen avulla piipun kulmat saadaan tehokkaasti pyöristettyä ja seinämät tasoitettua, Miettunen toteaa. Massauksen lisäksi piippuja saatetaan putkittaa, millä on

melkein samat hyödyt kuin massauksellakin. Usein sisäpiippua käytetään öljylämmitysjärjestelmissä. Sisäpiipun suurin etu on se, että se estää kosteuden pääsyn ympäröiviin tiilirakenteisiin. Tärkeintä molemmissa toimenpiteissä kuitenkin on paloturvallisuuden lisääminen. - On hienoa, että pystyn auttamaan ja vaikuttamaan positiivisesti paloturvallisuuteen. Näin ihmiset voivat asustella turvallisesti ilma pelkoa savusta tai kipinöistä. Mieluisaksi puoleksi ammatissaan Miettunen mainitsee myös vaihtelevat työkohteet ja mukavat ihmiset. Haapajärvinen Tapio Nurmesniemi sai tietää piippujensa olevan epäkunnossa oululaisen firman käytyä ne kuvaa-

massa. Nurmesniemelle tuli heti mieleen kysyä tarjouksia, ja niistä parhaaksi valikoituikin oman alueen yrittäjä. - Tunnen Tepon hommat ja hän on nuohonnut niin kauan, että päädyttiin valitsemaan hänen yrityksensä. Muutenkin yritän kannustaa oman alueeni yrittäjiä, Nurmesniemi kertoo. Hänen talonsa piiput nuohotaan kerran vuodessa, mutta nyt ne oli aika massata ja puhdistaa tulipalovaaran välttämiseksi. Nurmesniemi vaikuttaa olevan tyytyväinen Miettusen yrityksen työnjälkeen. Hän on varma myös siitä, että korjaajat tulevat työnsä päätteeksi siivoamaan jälkensä. Miettunen painottaakin, ettei aio jättää hommia puolitiehen vaan tulee tekemään ne kunnialla loppuun saakka.


29

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Siljamaan Puutarhalla

KUKKII Hae virkeät kukat suoraan kasvupaikalta!

Tuhansittain komeita amppeleita, ruukkukukkia ia ja tuuhevia kesäkukkia!

6

50 10 kpl

Kasvihuonevihannesten taimia ja yrttejä. Tervetuloa kukkaostoksille! Omat loovat mukaan!

PALVELEMME: MA–PE 9–20 LA 9–16, SU 10–16 www.siljamaanpuutarha.fi

Siljamaan Puutarha Nivala, p. (08) 440 282, 0400 766 922 Meille on helppo osata:


30

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Pusupullat eli Papinleuat

Eija Paananen

Muistatko ihanat pusut tai papinleuat, eri paikkakunnilla käytettiin eri nimityksiä. Pusupullat eli Papinleuat 4 dl maitoa 1 muna 1 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 0,5 tl suolaa 1 tl leivinjauhetta 50 g hiivaa 200 g voita, pehmeää n. 800 g vehnäjäuhoja Täyte n. 200 g vadelmahilloa, paistonkestävää

1 pss vaniljakastike - aineksia 2,5 dl maitoa Päälle paiston jälkeen n. 1 dl voisulaa 1- 2 dl sokeria Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna joukkoon hiiva. Sekoita kunnes hiiva on sulanut. Sekoita maitoon sokerit, suola ja muna.

Lisää noin puolet jauhoista, joihin on sekoitettu leivinjauhe, desilitra kerrallaan ja vatkaa taikinaa hetken aikaa. Sekoita taikinaan vähitellen loput jauhoista käsin tai koneella vaivaten. Lisää loppuvaiheessa voisula. Alusta taikinaa, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista ja kädestä. Kohota n. tunti. Valmista kreemi sekoittamal-

la vaniljakastike-aines maitoon, anna tekeytyä hetki, ohenna tarvittaessa maidolla (saa olla melko tönkköä). Kaada taikina jauhotetulle pöydälle, leivo taikinasta tanko ja jaa se 20 palaan.Leivo palat pikkupulliksi. Kauli pullat soikioiksi. Laita lusikallinen täytteitä päällekkäin jokaiselle soikiolle ja taita soikio kaksinkerroin. Ummista pusupullat lautasen reunalla painamalla noin 1 cm:n

päästä kaarevasta reunasta. Nosta pusut leivinpaperin päälle pellille. Kohota n. 30 min. Paista voitelemattomat pullat 200 asteessa uunin keskitasolla noin 10 -12 minuuttia. Voitele pullat paiston jälkeen ensin voisulalla ja kasta sitten sokeriin.

kypsiksi ja laita syrjään odottelemaan. Kuutioi sipuli ja kuullota voissa sipulit sekä risottoriisi, älä ruskista. Lisää kanaliemestä 1,5 dl ja

anna imeytyä riisiin. Lisää loput pikkuhiljaa sekoittaen ja anna hautua kannen alla n. 20 minuuttia. Lisää joukkoon paistettu pekoni ja kanasuikaleet sekä mustapippuri.

Kuutioi koskenlaskija ja lisää se riisin ja lihojen joukkoon, sekoita niin että juusto sulaa.

Kutsutpa millä nimellä hyvänsä, hyvää on!

Kana-pekoni -risotto 250 g kanasuikaleita, maustamaton 140 g pekonia, kuutioina 7 dl kanalientä 3 dl risottoriisiä 1 sipuli

Maukasta risottoa kera kanan ja pekonin.

voita suolaa, mustapippurua 1/2 pkt koskenlaskijaa 2 dl ruokakermaa Paista pekoni ja kana pannulla

Lisää vielä kerma ja mausta tarvittaessa vielä sormisuolalla.


31

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Aurinko vierailee Soitellen Suveen -tapahtumassa Pyhäjärvi/Jouko Lassila

Esko Holappa ja Anna-Leena Järvinen lupaavat, että karaokelaulajatkin pääsevät esiintymään Soitellen Suveen -tapahtumassa.

Yksi merkittävimmistä kesätapahtumista Pyhäjärvellä on Soitellen Suveen, joka järjestetään 9. -11. kesäkuuta. Silloin Pyhäjärvi soi, laulaa ja tanssii kesäfestarien hengessä. Aurinko nähdään varmasti tapahtuman aikana, sillä Pyhäjärvellä vierailee tanssiryhmä Aurinko. Se perustettiin Venäjän Karjalan Sereesassa kaksi vuotta sitten. Ryhmää johtaa päiväkodin hoitaja Galina Zernova Taitava ryhmä esiintyy joka päivä. Yhdeksättä kertaa järjestettävässä Soitellen Suveen-tapahtumassa musiikillinen pääpaino on pelimannimusiikissa. Hiijjen Pelimannit esiintyvät erilaisissa yhteyksissä. Kesäjuhla alkaa perjantaina iltapäivällä, jolloin laulu- ja soittoryhmiä vierailee kaupoissa ja laitoksissa. Illalla pidetään varsinaiset avajaiset Hotelli Pyhäsalmessa. Ilta sisältää

laul- ja tanssiesityksiä. Lopuksi pidetään pelimannitanssit.

”Meillä on Hiijjen Pelimannit, joka soittaa jalan alle menevää musiikkia” – Meillä on Hiijjen Pelimannit, joka soittaa jalan alle menevää musiikkia. Ryhmässä on toistakymmentä esiintyjää. Laulusolisteja on kolme. Soittimina ovat viulut, harmonikat, kitarat, mandoliini ja pimpparauta, kertoo tapahtuman yhdyshenkilö Esko Holappa. Lauantaipäivä alkaa aamukymmeneltä, jol-

loin Kahvila Karnevaalissa, teltassa ja terassilla tarjotaan lohisoppaa ja pelimannimeininkiä iltapäivällä kahteen. – Mietimme torin esiintymislavaakin, mutta se ei oikein toimi. Väki vaihtuu siellä koko ajan. Terassi ja etltta ovat juuri tälle tapahtumalle parempi. – Kahdesta neljään pelimannit käyvät kylillä esiintymässä. Olemme aiemmin kutsuneet kyläyhdistyksiä mukaan, mutta heikolla menestyksellä. Jospa tämä tapahtuma näin saisi paremman vastaanoton. Esityksiä on Ruotasilla, Vuohtomäellä, Hiidenkylässä ja Lamminahossa, kertoi Esko Holappa. Holapan ohella toinen innokas tapahtumajärjestäjä on Anna-Leena Järvinen. Kumpikin on innokas karaokelaulaja. Tätä taitoa tarvitaan lauantai-iltana Hotelli Pyhäsalmessa, jossa pelimanni-illanvietto päättyy karaoketanssei-

hin. Lauantai-iltana lavalle nousee myös Jokilaaksojen opiston Sekakuoro, tanssijoita ja muita esiintyjiä. Lauantai-iltana Soitellen Suveen-ohjelmaa esitetään myös Emolahti Campingilla. Sunnuntaina jumalanpalvelus pidetään Pyhäjärven Pääkirkossa kansanlaulukirkkona. Säestyksestä vastaa Hiijjen Pelimannit. Iltapäivällä hiljennytään vielä Pyhän Annan kirkossa runonlausunnalle. Kirkossa nähdään Marja-Liisa ja Heidi Korhosen runoesitys Kosketa minua.

”Kahdesta neljään pelimannit käyvät kylillä esiintymässä”


32

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Kun perusasiat oli käyty kuivalla maalla läpi, kurssilaiset siirtyivät vesille. Etualalla olevassa kaksipaikkaisessa kanootissa Anne ja Markku Mielityinen liittyvät kajakkiyksikköjen muodostamaan näyttävää

Maaselän Latu investoi uusiin Reisjärvi/Tapio Romppainen Maaselän Latu ry:n toimintavuosi käynnistyi vauhdikkaasti. Suomen Urheilugaalassa julkaistun Vuoden

urheiluseura 2016 valintaan liittynyt 10 000 euron stipendi yhdessä toiminta-alueen kuntien myöntämien lahjoitusten kanssa on mahdollistanut uusien toimin-

tamuotojen kehittämisen suunniteltua nopeammalla aikataululla. Uusista lajeista suosiota ovat kasvattaneet erityisesti melonta, maastopyöräily ja

frisbeegolf. Kesän ensimmäinen melontakurssi järjestettiin pari viikkoa sitten Reisjärvellä Niemenkartanon koulun viereisellä rannalla. Mukaan ilmoittautui 15 kurssilaista. – Tulijoita olisi ollut enemmänkin mutta enempää emme voineet tälle kurssille kerralla ottaa, kertoo kurssia yhdessä Ismo Saarasen kanssa vetänyt Hannu Virtanen. Maaselän Ladun omien neljän uuden kajakin ja kanootin lisäksi varusteita oli lainassa Ylivieskan Ladulta jotta kaikki kurssilaiset pääsivät vesille. Kurssilla harjoiteltiin kajakin

– Yleisin maastopyöriin liittyvä kysymys on että kuinka raskasta näillä Fatbikella on polkea. Raskaan näköisistä renkaista huolimatta polkeminen on kevyttä sekä maastossa että maantiellä ja kunto nousee kohisten, Lauri Muikkula opastaa.

ja kanootin hallintaan liittyviä perustekniikoita. – Melan ja aukkopeitteen käyttö, kajakkiin ja kanoottiin nouseminen ja niistä poistuminen, riskitilanteiden ennakointi sekä hätätilanteissa toimiminen, kouluttajat selvittävät. Ennen vesille siirtymistä kurssilaiset harjoittelivat tekniikoita kuivalla maalla. Virtanen on koulutus- ja vuokrakäyttöön hankittuihin kajakkeihin ja kanoottiin erittäin tyytyväinen. – Oasis 4.30 on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen peruskajakki: se sopii myös aloittelijoille, on helppo ja suuntavakaa melottava ja erittäin vaikea kaataa. Oasis on parhaimmillaan päiväretkillä mutta varustesäiliöiden ansiosta hyvä vaihtoehto myös viikonloppureissuillekin. Lähes viisimetrinen Madriverin Journey 156 kanootti on myös laadukas ja monikäyttöinen. – Tämä malli on leveä ja vakaa, erittäin hyvä melot-

tava ja sopii niin joelle, järvelle kuin meren rannikolle. Hankintojen myötä kiinnostus melontakursseille ja -retkille on kasvanut nopeasti. – Seuraava kurssi on Haapajärvellä heinäkuun alussa ja taitaapa sekin olla jo täynnä, joten uusia tutustumis- ja kurssipäiviähän tässä pitää alkaa järjestelemään, Hannu Virtanen naurahtaa. Maaselän Latu haluaa madaltaa kynnystä maastopyöräilyn harrastamiseen. Yhdistyksen opetus- ja vuokrakäyttöön on ostettu kaksi Fatbikea eli kotoisammin ”läskipyörää”. Hauska nimi juontaa pyörien erittäin leveistä maastokäyttöön soveltuvista renkaista. Pääsiäisen tienoilla ostettujen pyörien vastuuhenkilönä toimii Lauri Muikkula Reisjärveltä. – Cube-merkkisiä maastopyöriä on yhdistyksellämme kaksi. Rungoiltaan ne ovat erikokoisia ja sopivat eripituisille ajajille. Li-


33

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Maaselän Latu ry Perustettu v. 1982 Jäseniä: yli 500 Päätoiminta-alue: Haapajärvi ja Reisjärvi Vuoden urheiluseura Suomessa 2016 Lisätietoja Facebookissa ja www.suomenlatu. org/maaselanlatu/ Varustevuokraus: Kajakkiyksikkö: 4 kpl:tta varusteineen. Kanootti: 1 kpl varusteineen. Kajakki & kanoottitraileri: 1 kpl. Fatbike-maastopyörä: 2 kpl:tta. Maastopyöräkypärä: 4 kpl:tta. Fatbike kuljetusteline autoon: 1 kpl. Telttalaavu ja nuotiopohja (metallia): 1 kpl. Kysy myös frisbeegolfvarusteiden vuokrauksesta. Lasten kantorinkka: 1 kpl. Lasten lumikenkiä: 10 paria. Aikuisten ja nuorten lumikenkiä: 17 paria. Sauvakävelysauvoja (lainataan ohjatuissa tapahtumissa)

än jonoon.

lajeihin säksi hankimme neljä maastopyöräkypärää, huoltotarvikkeita sekä autoon kiinnitettävän pyörätelineen. Yhdistyksen tekemä investointi tarjoaa edullisen mahdollisuuden maastopyöräilyyn tutustumiseen sillä laadukkaiden pyörien hintataso on 2000 euron luokkaa kappaleelta. Aloittaville Laurilla on muutamia vinkkejä. – Ensimmäisillä kerroilla ei kannata lähteä liian vaativille reiteille sillä maastopyöräily vaatii maantieajoa enemmän valppautta. Sopiva vaatetus on silloin kun on ollut viisi minuuttia liikkumatta ja alkaa tulla hieman kylmä. Maastopyöräilyyn sopivin maasto on kangaspohjainen metsä polkuineen. – Sellaisia on esimerkiksi Kangaskylällä ja Kantinkankaan-Köyhänperä suunnalla. Seuraava ohjattu maastopyöräilytapahtuma järjestetään Haapajärvellä 15 paikkakunnalle suuntautuvan

Cube-kiertueen merkeissä 8.6 joten tervetuloa mukaan, Lauri toivottaa. 1960-luvulla USA:ssa kehitetty frisbeegolf on kasvattanut viime vuosina voimakkaasti suosiotaan Suomessa. Sen tavoitteena on osua liitävää kiekkoa heittämällä 9- tai 18 väyläiselle kiekkogolfradalle sijoitettuihin maalikoreihin mahdollisimman vähin heitoin. Haapajärvelle ja Reisjärvelle rakennettujen ratojen myötä harrastajamäärät ovat lisääntyneet siinä määrin että Maaselän Latu päätti perustaa alkuvuodesta Laurin ehdotuksen pohjalta frisbeegolfjaoston. Vaikka jaoston perustamisesta on vasta muutama kuukausi se on ehtinyt saada jo paljon aikaan. – Olemme käynnistäneet hankkeen Petäjämäen 9 väyläisen radan laajentamisen 18 väyläiseksi. Uuden radan suunnittelu on tehty yhteistyössä Frisbeeliiton ammat-

Tulevaa toimintaa kesä 2017: - Koko kesän ajan frisbeegolfiin tutustumista erikseen ilmoitettavina ajankohtina. - Kesä-lokakuu: ohjattua sauvakävelyä torstai-iltaisin Reisjärven Petäjämäellä. - 8.6: Maastopyöräily tutuksi Haapajärvellä. - 17-18.6: Nuku Yö ulkona Salamajärven kansallispuistossa. - 3-4.7: Melontakurssi Haapajärvellä. - 6.7: Kirkkovenesoutu Haapajärvellä. - 18.7: Avoimet ovet Reisjärven Saarisella, melontaa ja frisbeegolfia. - Heinäkuussa Melonta tutuksi-tapahtumat Haapajärvellä ja Reisjärvellä. - 26.8: Bussiretki Pyhä-Häkin kansallispuistoon Suomen luonnon päivänä. Tietoja päivitetään Facebookiin niiden varmistuttua.

tilaisten kanssa, Lauri Muikkula kertoo. Uusi rata on suunniteltu monipuoliseksi ja hauskaksi, ei vakavaan kilpailutoimintaan. Uudistuksen yhteydessä nykyisiä väyliä muutetaan myös turvallisimmiksi – Mikäli aikatauluun ei tule muutoksia niin tavoitteena on juhlistaa uuden radan avajaisia heinäkuun 15. päivänä.

Saarifest tapahtuma Marjoniemen lomakylässä Marjoniemen lomakylässä järjestetään kesäkuun 9.-10. päivä 11. Saarifesttapahtuma. Aiempina vuosina tapahtuma on järjestetty Haapaveden Kylpyläsaaressa, mutta majoitustilojen vähyyden vuoksi tapahtuma siirrettiin Marjoniemen kauniiseen lomakylään. Tapahtuman järjestäjät kutsuvat mukaan kaikki musiikista ja tanssista kiinnostuneet. Tapahtuman pääpaino

on kantri- sekä rootsmusiikissa. Tapahtuma alkaa perjantaina ja viimeiset sävelet soitetaan sunnuntaina. Tapahtumassa on päivisin tarjolla livemusiikkia, levymusiikkia, tanssinopetusta kaikille halukkaille ja Intiaanikoru myymässä aitoja intiaanikoruja Iltaohjelmana on taattua viihdettä livebändien viihdyttäessä yleisöä Marjoniemen lauteilla. Saarifestin huipennus

on tietysti elävä musiikki. Satunnaisten trubaduurien ja mökkijamitteluiden lisäksi paikalla on myös viralliset esiintyjät. Perjantai iltana lavalle nousee viime vuodelta tuttu Broken PA Experience (Seinäjoki) ja Laramie ( Helsinki ) Lauantai-illan elävän musiikin aloittaa Laramie ja illan huipennuksena Creek Road Eleven (Helsinki) pistää rokkijalat vipattamaan.

Avoimet Kylät -tapahtumassa ennätysmäärä kyliä Avoimet Kylät -päivänä 10.6. yli 700 kylää ympäri Suomen toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan toimintaansa, asukkaisiinsa ja palveluihinsa. Teemapäivänä on kiva poiketa lähikylillä, tutustua itselle uusiin kyliin tai tehdä koko päivän kesäinen kiertoajelu maaseudun maisemissa. Tapahtuma madaltaa kynnystä osallistua kylätapahtumiin ja saa löytämään aivan uusia juttuja kotiseudulta. - Tänä vuonna tapahtumaan on lähtenyt Pohjois-Pohjanmaalta 56 kylää 21:stä kunnasta, iloitsee Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n toiminnanjohtaja Esa Aunola. – Kiireisessä arjessamme pop up -osallistuminen ja -tapahtumat kasvattavat suosiotaan. Avoimet Kylät on malliesimerkki tästä. Kaikille yli 700 kylälle ei tarvitse ehtiä, mutta käy edes yhdellä ja ylläty! yllyttää Suomen Kylätoimin-

ta ry:n hallituksen puheenjohtaja Petri Rinne. Avoimet Kylät tapahtumassa mukana olevat kylät löytyvät karttasovelluksesta, jonka avulla on näppärä selvittää, mitä tapahtuu ja missä. Kartta on Avoimet Kylät -tapahtuman nettisivuilla www.avoimetkylat.fi/ kylat-kartalla/ Avoimet Kylät -päivänä esitellään paikallista elämänmenoa, tuodaan kylätoimintaa näkyväksi sekä markkinoidaan kyliä vierailu- ja asuinpaikkana. Näin halutaan lisätä positiivista mielikuvaa kylillä asumisesta ja muistuttaa maaseudun mahdollisuuksista. Tapahtuman päiväksi on vakiintunut kesäkuun toinen lauantai. Avoimet Kylät -päivä 10.6.2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Juhlavuoden kantava teema Yhdessä istuu kylätoimintaan loistavasti. Paitsi Avoimien Kylien on 10.6. myös kylä-

kauppojen päivä. Kyläkauppapäivään osallistuu ympäri Suomen satoja pieniä myymälöitä, jotka järjestävät kukin asiakkailleen ohjelmaa ja tapahtumia kaupallaan. Kyläkauppapäivä muistuttaa lähipalveluiden merkityksestä eli yhteisellä asialla ollaan. Haapajärveltä on mukana Kuusaa-Jokela, jossa on esillä vanhoja taideteoksia ja esineitä tarinoiden kera. Päivää vietetään Suomi 100 teemalla kylätalo Eurolassa. Autioranta-Oksavan kyläyhdistys viettää uimarannan avajaisia. Tarjolla on mun muassa Beach volleyta, läskipyöräajelua ja kajakeilla melomista. Pyhäjärven Hiidenkylällä on tutustumispäivä kylätalo HiidenOravaan. Lamminojalla järjestetään Raakel Löytynojan näyttely ja lasten ohjelmaa. Ruotasella vietetään koko perheen ulkoilupäivää.


34

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Kirsi Muhosen yritys kauneus & hyvinvointi Ruiskaunokki tarjoaa monenlaisia kosmetologipalveluita asiakkaille.

Kauneushoitola Ruiskaunokki avasi ovensa Reisjärvi/Tapani Pentikäinen Kauneus ja hyvinvointi Ruiskaunokki on uusi, huhtikuun lopulla avattu yritys Reisjärvellä. Monipuolisten kosmetologi- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiseen keskittyvä kauneushoitola sijaitsee hyvällä paikalla aivan kunnan keskustaajamassa samassa tilassa Fysiokolmion kanssa. – Teen kaikkea kosmetologin työhön liittyviä hoitoja kuten kasvohoitoja, jalkahoitoja, vartalohoitoja, ihokarvojen sokerointia ja aroma- ja kuumakivihierontaa, yrittäjäksi ryhtynyt Kirsi Muhonen kertoo. – Ihan kivasti on lähtenyt liikkeelle, hän toteaa ja esittää samalla jokaisen uuden yrittäjän toiveen, että vielä useammat asiakkaat löytäisivät perille.

Monenlaisia polkuja työelämässä taivaltanut Kirsi Muhonen muistelee, että hän on kauppaopiston jälkeen työskennellyt terveyskeskuksessa ja vakuutusyhtiössä. Kun mukaan lasketaan vielä 13 vuotta taksinkuljettajana aviopuolison yrityksessä, niin voidaan sanoa, että takana on jo pitkä ja monipuolinen työura. Mutta veri veti vielä uusiin haasteisiin. Muhonen on aikuisella iällä lähtenyt toteuttamaan lapsuuden haavettaan ja kouluttautunut Nivalan ammattiopiston aikuislinjalla kosmetologiksi. Kaksivuotisten opintojen päätteeksi ja oman yrityksen perustamisen myötä nuoruuden haave sai täyttymyksen – Asiakaspalvelu ja hoitotyö ovat lähellä sydäntä.

Kirsi Muhonen toteaa, että Reisjärvellä on yrittäjää tukeva ilmapiiriin. Hän kokee saaneensa uutena yrittäjänä hyvän vastaanoton. Aivan ensikertalaisena hän ei itseään pidä. Yrittäjän puolisona on jo tullut nähtyä, miten asiat hoituvat. Kun astutaan sisään kauneushoitolan tiloihin, on kuin astuisi aivan uuteen maailmaan. Kesäkuun alkupäiviä koetelleet koleat ja tuuliset olot vaihtuvat valoon ja lämpöön. Rentouttava musiikki kutsuu rauhoittumaan ja silmät lepäävät miellyttävässä ympäristössä. Kaikki on siistiä ja asiallista ja ilmapiiri itsessään jo tasapainottaa mieltä. – Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus rentoutua ja nauttia.

Muhonen haluaa tarjota hyvää oloa ja hemmottelun hetkiä asiakkaille. – Ei ihonhoito ole yksistään sitä, että laitetaan kosteusvoidetta. Hoitoon liittyy neuvontaa ihonhoidoissa ja avustamista ihonhoitotuotteiden valinnassa. Hän haluaa myös auttaa kokonaisvaltaisemmin ja puhuu muun muassa ravinnon vaikutuksesta ihoon ja riittävästä veden juonnista. – Luonnonmukaisuus on minulle tärkeää. Siksi hän suosii luonnonmukaisia, hyvälaatuisia tuotteita. Tarjolla on ammattitason ihonhoitotuotteita sekä täysin biologisia ihonhoitotuotteita. – Biologisella tarkoitetaan täysin kasvipohjaista tuotetta, joissa ainesosat on valmistettu kylmäpuristusmenetelmällä.

Tuotteita käytetään hoidoissa ja niitä saa myös ostaa omaan käyttöön. Muhosen käytössä on myös Ditelle 900 -yhdistelmähoitolaite, jolla voidaan tehostaa hoitoja. – Sillä voidaan hoitaa esimerkiksi Couperosaa, eli sellaista ihoa, missä verisuonet ovat hyvin pinnalla, Kirsi Muhonen kertoo esimerkkinä. Laite soveltuu myös silmäympäryshoitoihin, kuten turvotukseen, tummiin silmänalusiin ja juonteisiin. Laitteella voidaan tehokkaammin imeyttää voiteita ihon syvempiin kerroksiin. Ihonhoidon perusteisiin kuulu Kirsi Muhosen mukaan se, ettei pese saippualla kasvojaan. – Varsinkin kovat saip-

puat kuivattavat ihoa ja tekevät pahaa PH:lle. Perushoito iholle on ihonpuhdistustuote, kasvovesi ja kosteusvoide. – Se on semmoinen vähimmäismäärä. Kasvovesi tasapainottaa ihon PH:ta, ja kirkastaa ja kosteuttaa ihoa. Lopuksi iho suojataan kosteusvoiteella. – Nyt keväällä ja kesällä aurinko on kaikkein polttavimmillaan ja silloin iho pitäisi suojata. Hänen mukaansa jopa 60 prosenttia ihmisen enneaikaisesta ihon vanhenemisesta johtuu auringosta. Muhosesta on luonnollista, että suomalaiset haluavat saada lämpöä ja aurinkoa niin paljon kuin mahdollista. – Täällä lämmin kausi on niin lyhyt. Silti ihoa pitäisi suojata, jotta se voisi hyvin.


Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

35


36

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Kun ammattina on elämäntapa

Sisällä tulevassa tallissa vanhat rakenteet on purettu pois.

Ulla Kiljalan mukaan yrittäjäksi ryhtyminen on iso hyppäys, mutta ei hän ole siitä vielä yöunia menettänyt.

Ratsastuskenttä alkaa hahmottua, kenttä on saanut pintaansa hiekan ja aitatolpat odottavat laittamista paikalleen. Valmiina kenttä kelpaa myös este- ja kouluratsastuskilpailuihin.

Reisjärvi/Tapani Pentikäinen

x 50 metrin kokoinen ratsastuskenttä. – Kenttä alkaa olla aitoja vaille valmis ja hevoset ovat nyt laidunlomalla. Juhannuksen jälkeen on tarkoitus aloittaa tuntien pyörittäminen, vaikka tilat olisivat vähän keskeneräiset, Ulla toteaa. Ulla Kiljalan mukaan hevoset on luotu liikkumaan, joten on hyvä, etteivät ne liikaa lomaile. Eikä kesän aikana hevosia haittaa, vaikkeivat pääsekään sisätiloihin. Pieni sade ei kesäkelissä vielä hevosia haittaa, mutta jos sää menee oikein märäksi ja tuuliseksi, on hevoset täytyy viedä jo talliin. – Minulla on vaihtoehtoisia tiloja, jos tilanne menee pahaksi.

jala päätyi koulun jälkeen opiskelemaan maatalousoppilaitokseen ja valmistui maaseutuyrittäjäksi. Nyt Kiljala on tehnyt toistakymmentä vuotta työtä lehmäpuolella ja hevoset ovat koko ajan kulkeneet rinnalla. – Minulla on kolme vuotta toiminimellä pyörinyt yritys ja nyt se vaihtui osakeyhtiöksi. Nyt on tarkoitus irtautua kokonaan lehmistä ja keskittyä hevosiin. Eikä kouluttautuminen ole vielä päättynyt. Parhaillaan hänellä on käynnissä ratsastuksenohjaaja koulutus Kiuruvedellä. – Äitiysloman ja yrityksen perustamisen vuoksi opinnot ovat olleet katkolla, mutta niitä on tarkoitus jatkaa.

Eläinten parissa lapsuutensa viettänyt Ulla Kiljala aina ollut kiinnostunut hevosista. – Ihan pikkutytöstä olen niitä hevosia värkännyt, hän kertoo. Vaikkei hän olekaan kotoisin maatilalta, Ulla Kil-

– Ratsastuskenttä meillä jo on, mutta maneesista vielä haaveillaan, Ulla Kiljala sanoo. Talvella opetuksessa ollaan siten säiden armoilla. – Se on ihan pukeutumiskysymys, että tunnilla pärjää.

– Tämä on sellainen elämäntapa-ammatti, kuvailee Reisjärvelle Hevoskeskusta perustava Ulla Kiljala uravalintaansa. Tuleva työ eli hevostallin ja ratsastuskoulun pyörittäminen tulee vaatimaan Kiljalalta paljon aikaa. Se tarkoittaa, että työssä ollaan kiinni seitsemän päivää viikossa ja jatkuvasti saa tehdä pyöreitä päiviä. – Kaikki sitoo, mikä liittyy eläimiin ja maatalouteen, Kiljala toteaa. Kun kotona on kaksi pientä lasta, niin mummojen apu lastenhoidossa on tervetullutta. Lapsista vanhempi, 2,5-vuotias Laura on jo käynyt äidin hevosia harjaamassa ja puhuu jo kovasti äidin tallista, vaikkei vielä siitä paljoakaan tiedä. Nivalasta kotoisin oleva Ulla Kiljala esittelee hevoskeskuksen keskeneräistä työmaata. Hän on ostanut Reisjärven keskustan läheisyydestä hehtaarin

maata ja siinä olevan vanhan sikalan. Kiljalan talli eli Reisjärven Hevoskeskus Oy muuttaa rakennusta hevosille sopivaksi. Hevoskeskukseen on tulossa vuokrapaikkoja hevosille ja ratsastuskoulutoimintaa. Omia hevosia koulutoimintaa varten on kuusi ja tarvitessa hankitaan lisää, jos opetuskäyttöön tarvitaan. Vanha sikala on vielä rapistunut ja vanhojen rakenteiden purkamisen jäljiltä näky on murheellinen. Kiljalalla on näkemys valmiista tiloista ja hän esittelee sisätiloja. – Tähän tulee sosiaalisia tiloja ja tuohon karsinoita hevosille. Tuonne tallin takaosaan tulee pihatto ja iso varsomiskarsina. Tavoitteena on saada hoidettavaksi reilu 15 hevosta. Hevoset voivat olla täyshoitopaikoilla, mutta tarvittaessa niitä voidaan ratsuttaa eli kouluttaa toimimaan ratsuina. Pihalle on tehty raskaita hiekkakuormia kestävä tie, jotta rakennuksen taakse on saatu tehtyä 30

Hänen toiveenaan on, että talleilla olisi hyvä fiilis ja yhdessä tekemisen meininki. Siksi tavoitteena on, että tallille on kiva tulla ja sitten on ne hevoset. – Se on sellaista terapiaa, kun on innostunut hevosista, niin siinä kaikki muu unohtuu. Nimikkohoitohevosten antaminen nuorille harrastajille on kuitenkin vielä harkinnassa. Hoitovuorot pitäisi saada toimimaan hyvin, sillä Kiljala haluaa, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja hoitaa hevosia. Myös aikuisratsastajia kaivataan talleille. – Osa on ratsastanut nuorena, mutta omien lasten myötä harrastus on hiipunut. Nyt heidät toivotetaan uudelleen mukaan ratsastuksen pariin. Kiljalan mukaan jokainen, joka on aikaisemmin vähääkään hevosen selässä ollut, palauttaa taidon nopeasti mieleen. Suunnitelmien mukaan kymmenen kerran sarjakortti maksaa 200 euroa, jolloin tunnille jää hintaa

20 euroa. Yksittäiset tunnit ovat vähän kalliimpia. – Nyt kesällä tunnit ovat vähän halvempia ja kymmenen kertaa maksaa 160 euroa. Hevosen täysihoito tulee maksamaan 400 euroa kuukaudessa, mutta yksityiskohtaiset sopimuksen ovat Kiljalan mukaan mahdollisia. Sopimusta voidaan räätälöidä toisenlaiseksikin, jos hevonen sopii ratsastustunneille tai omistaja on halukas joskus käymään tekemässä aamutallia.

”Hänen toiveenaan on, että talleilla olisi hyvä fiilis ja yhdessä tekemisen meininki”


37

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Kesäkukkien valovaatimukset vaihtelevat Kaikki kesäkukat tarvitsevat valoa kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Aurinkoinen paikka on kuitenkin usein myös paahteinen ja suoraa paahdetta kestäviä kesäkukkia on vähemmän kuin puolivarjossa viihtyviä. Tarkastele valon määrää pihalla ja parvekkeella eri aikoihin päivästä. Pihan puut ja muut kasvit luovat varjoaan myös aurinkoisemmille paikoille. Pelargoni ja sen mo-

net muunnokset ovat hyvä vaihtoehto aurinkoiselle paikalle. Voit valita rentovartisista amppeleista monenvärisiin ryhmäkasveihin, joilta löytyy monia eri kukkamuotoja. Vaihtoehtoja riittää tiiviistä ruusunnuppukukinnosta, perinteisen kotipelargonin tai harvakukkaisen ja rennon villipelargonin (kuvassa) väliltä. Pelargoneissa riittää vaihtoehtoja laidasta laitaan!

Kesäkuu käynnistyi Reisjärvellä torikaupan merkeissä. Toppatakki ja päähine antoivat suojaa vaihtelevaa säätä vastaan. KUVA: TAPANI PENTIKÄINEN

Begoniat, petuniat, neilikat, marketat, samettikukat - ryhmäkasvien kirjo on valtava. Kesäkukkien lisäksi viljellään erilaisia heiniä ja köynnöskasveja, jotka tuovat asetelmiin vaihtelua. Useimmat kesäkukat ja kesävihreät viihtyvät parhaiten puolivarjoisalla kasvupaikalla tasaisesti kasteltuna ja lannoitettuna. Kuihtuneiden kukkien poistaminen pitää kukkaryhmät freesin näköisenä.

Istutusastioissa kannattaa käyttää mielikuvitusta. Tässä aurinkoisen paikan kukkijat ovat saaneet kodikseen vanhan puulaatikon.


38

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Kalusteet ja ovenvaihdot

mittojesi mukaan Varaa ilmainen kotikäynti p. 044 532 4271 / Pasi

www.sievinkeittio.fi

HERMORATAONTA

KORENTO

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


39

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Lättähattu vie elämysmatkalle Jyväskylään Lauantaina 17.6 on mahdollisuus päästä vanhan ajan kiskobussin kyytiin. Kiskobussin eli kansaomaisesti lättähatun matka alkaa Ylivieskasta ja jatkuu Haapajärven kautta vanhaa rataa pitkin Jyväskylään. Matkan varrella pysähdytään pienemmilläkin pysäkeillä kuten Kumisevassa ja Muurasjärvellä. Matka taittuu 1950-luvun Dm7- mallisella kis-

kobussilla kauniiden järvimaisemien halki. Haapajärvi-Saarijärvi -välillä voi vielä kokea perinteistä kiskojen kolketta, sillä ratapohja on 1950-luvun kunnossa sorapohjineen ja puupölkkyineen. Matkan aikana nähdään myös Äänekosken uusi biotuotetehdas, Keitele-kanava ja Kuusankoski. Kiskobussiliikenne Haapajärven ja Saarijärven väliltä loppui vuon-

VUOKRATTAVANA

Nivalan ammattiopistossa

Aikuiskoulutuksena ICT-ammattilaiseksi na 1968 ja Saarijärven ja Jyväskylän välillä vuonna 1978. Rataosuudet ovat nykyään tavaraliikenteen käytössä. Erityisesti Jyväskylän ja Äänekosken välillä on runsaasti raskasta liikennettä ja uuden biotuotetehtaan myötä liikenne tulee entisestään lisääntymään.

ICT-asentaja (Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) ICT-asiantuntija (Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto) Perustutkintoon (ICT-asentaja) valmistava koulutus antaa perusvalmiudet alan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin sekä jatko-opintomahdollisuudet korkeakouluihin. Keskeisimpiä sisältöjä ovat: - Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät - Tietokone- ja tietoliikenneasennukset - Palvelinjärjestelmät ja projektityöt - Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi - Työssäoppiminen Lisätietoja: - puh. 040 1428 780 / Keijo Kivioja - puh. 040 1577 326 / Hannu Haikara Molemmat koulutukset toteutetaan päiväkoulutuksena ajalla 14.8.2017 - 21.12.2018. Hakuaika koulutuksiin päättyy 16.6.2017. Hae: www.jedu.fi/koulutuskalenteri/

Parhaat Palvelut Varaa ilmoitustilasi numerosta

(08) 772 7500.

Ammattitutkintoon (ICT-asiantuntija) valmistava koulutus antaa valmiudet tehdä itsenäisesti ICT-alan laitteistoihin ja järjestelmiin liittyviä asennus-, käyttöönotto-, ylläpito-, korjaus- ja huoltotöitä sekä jatko-opintomahdollisuudet korkeakouluihin. Keskeisimpiä sisältöjä ovat: - Tietokone- ja tietoliikennejärjestelmät - Palvelinjärjestelmät - Verkkopalvelut ja verkonhallinta - Ohjelmistojen asennus ja ylläpito - Sisäverkkojen kaapelointijärjestelmät - Tilaturvallisuus- ja valvontajärjestelmät - Työssäoppiminen


40

Lauantai kesäkuun 3. päivä 2017

Maaselän extra nro 08 2017  
Maaselän extra nro 08 2017  
Advertisement