Page 1

Lue Extra netissä:

www.maaselkalehti.fi/extra

Nro

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

16 2017


02

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Aatellaanpa nyt vaikka tuota monikullttuurista joulua... Tässä alussa pitäs tietysti kertua, millanen se oli se Kekkosen ajan joulu, mutta sitä ihanuutta on tullu jo pyöriteltyä niin palijo, että parempi on olla hilijaa. Muutenhan lukijalle tulis sama mielikuva, mikä syntyy nyt, ku oppositio sannoo, että ”hallitus on vieny pehemiän leivän vanahusten suusta, pitsat opiskelijoitten ravintolapöyvästä, näläntappajapihivit ansiosijonnaisen kansalaisen päivällislautaselta ja kutistanu koululaisten oikeuven kaheksaan päivittäiseen enerkiajuomaan. Ja kaiken lisäks vielä vieny pikkulapsilta mahollisuuven nauttia monikansallisen Nestle-yhtiön ravinteikasta vauvanruokaa ja tilalle lätkäytetty annos aitosuomalaista Eloveena-kaurapuurua”. Eli kaikki ois vanahan kertausta. Tämä pakolaisvirtahan on jo aiheuttanu monille kansolle ja päättäjille niin sanottuja ”harmaita hiuksia”, ku itämaan asukit on koputtanu ovelle. - Willkommen, sano Merkkeli ja kävi kohta kampaajalla ottamassa hiuksiisa uutta väriä. - Välkommen, sano Ruohtin pääministeri ja otti hänki uutta väriä, josta selevis muutamalla ruunulla, väritettävä ala ku oli kovin pieni. - No jos on pakko, niin voittehan te tulla meille, sano Suomen pääministeri. - Siitä on seki hyöty, ettei tyhyjässä talossa ainakaan hiiret hypi pöyvillä niinku täällä

etuskunnassa. Kävi kuitenki aluks niin, että pakolaiset sijotettiin tasasesti eri kuntiin. Eräski syyrialaisperhe pääs viiskymmentä vuotta kylymillään olleeseen ranualaiseen rintamamamiestalloon. Kunnan johto aatteli, että siinähän niille valamis talo. Pirttiä ei kyllä meinattu saaha lämpimäks, vaikka uuvisasukkaat kaato kaikki pihapuut ja teki niistä pilikkeitä. Syttymmään ne saatiin vasta, ku lieteen kaajettiin lorraus tulijoitten kotikonnuilta raijaamaa petroolia. Talossa oli käytännöllinen ulukohuussi, joka voitiin ottaa käyttöön heti, ku saatiin siivottua sinne 60-luvulta jääny kulttuurijäte. Pyyhintävälineeks kelepas hyvin vuojen -58 Seura. Sauna saatiin kuntoon, ku kengitettiin koko mörskä, laottiin uus kiuas, uusittiin vesikaton tuohet ja Sossu hankki saunakauhan. Sen jäläkeen saatto talon uuvet naisasukkaatki käyvä saunommaan, musta kaapu päällä. Vesiongelmat ratkes hetkessä, ku vanaha kaivo tyhyjennettiin ja heitettiin kuusikkoon kaivoon hukkunneet rotat. Kunnan johto oli kovasti ihastunu uuven maahanmuuttajaperheen kottiutumisesta ja senpä vuoks kunnanjohtaja halus muistaa tulevaa korvenraivaajaa: hän toi mukannaan ison kukkapuskan ja kotiseutumuseosta pihistämäsä suokuokan.

Ensimmäisten räntäsatteitten jäläkeen kolomen kilometrin päässä asunneet lähinaapurit kerto vieraitten häipynneen; suokuokkaki oli isketty pihamaalla olleeseen kannon päähän, ikkäänku hyvästiks. Eihän ne kaikki lähteny. Suurin osa hyväksy pohojosen sankarikansan ylevät kulttuuriperinteet ja vielä ku saivat pittää osan omista rakkaista tavoistasa ja tottumuksista, ei kellään ollu oikeestaan mittään valittamista. Sopu ja mielisuosio alako saaha vallan kaikissa yhteiskuntaluokissa ja puolueissa. Joulu, juhulista jalloin, oli kuitenki tulijoille ja kantaväistölle vaikia pala. Joulun viettotavosta päästiin kuitenki kompromissiin. Irtisanotulle Joulupukille luvattiin kolomen vuojen palakka, milijoonan euron kultanen käenpuristus ja kymmenen vuojen syyttämättäjättämispäätös. Harkintaan jäi vielä jonku harvan valtionyhtiön pääjohtajuus. Uus joulu alako kirkolta, jossa seurakunnan kellonsoittajahenkilö lävväytti auki tapulin luukut ja päästi ilimoille lappilais-mesopotamialaisjoiun, joka kerto juhulan alakamisesta. Kukkaan ei kyllä ymmärtäny siitä mittään, ku ei tietty, oliko sanoma suomeks, saameks, arapiaks vai vanahaks kirkkoslaaviks. Pirtteihin kannettiin muoviset palamut ja perheet laulo yhteis-

tuumin, että ”Erämaahan eksyin kerran, vihertävän keitaan näin”. Jouluaterialla oli itämaista maissileipää, jonka sissään oli piilotettu suomalaista nyhtöpossua ja jäläkiruoaks oli riispuurua ja taatelisoppaa. Kohta ilimesty lahajantuoja. Ulukoo alako kuulua melekosta läpsytystä ja pian pimmeyvestä ilimesty lumikuuranen joulukameli selässään mustapartanen jouluhenkilö. Lapset sai lahajoja: autoja, junaratoja, tapletteja ja silimukkakuvioisia kaulahuiveja. Äiteille uus jouluhenkilö toi kultaa, myskiä, suitsukkeita ja mirhaa. Isät sai lopettaa iänikusen sähkötupakin polttamisen, ku kamelin haarapussista ilimesty uus vesipiippu, joka samalla oikeutti omistajasa monituntisseen istuskelluun lähimmässä APS:issa muitten samanhenkisten kans. Hyvää suomalaista joulua kaikille!

Tapani Hyvönen


03

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017



    

  

     !"#$#%

 


04

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Serveteillä helppoa ja kaunista Jouluisilla serveteillä on monia mahdollisuuksia jouluaskartelussa. Kaikilla ei ole piirtämisen lahjoja ja silloin voi servetti pelastaa tilanteen. Servetillä voit koristella tarjottimet, lasipurkit, purnukat tai kynttiläpalikat. Kuvan peuratarjottimen pohjamaalasin ensin kuluneen näköiseksi valkoisella ja harmaalla kalkkimaalilla. Revin servetin peura kuvan irti niin, että reuna jää epätasaisiksi. Seuraavaksi irrotin servetin kaksi alimmaista kerrosta pois ja liimasin peurakuvan servettilakalla tarjottimeen kiinni. Mikäli servetti lakkaa ei ole, liimaksi käy hyvin myös liiman ja erikeeperin seos 50/50. Seuraavaksi häivytetään peura kalkkimaaleilla kauniisti sivelemällä vuorotellen valkoista ja harmaata. Lopputulos on kaunis ja voisi jopa luulla, että se on itse piirretty. Kynttiläpalikat syntyvät samoilla tekniikoilla kuin tarjotinkin. Kynttilä-

Vanhasta lasipurkista saa servettitekniikalla hienon kynttiläkipon. kupit voi kiinnittää ruuveilla tai porata kynttiläkuppia varten poranterällä syvennyksen. Vanhasta lasipurkista saa näppärästi kynttiläkupin. Valkoisella silkkipaperilla ja servetillä tulee kaunis jäinen efekti pintaan. Liimaa servettilakalla purkin pintaan valkoista silkkipaperia. Eikä haittaa vaikka ryppyjä jää, toisaalta pitääkin. Seuraavaksi leikkaa servetistä kuva irti, ja jälleen kerran irrota päällimmäinen kerros. Liimaa kuva lasipurkin kylkeen kiinni. Kuvan päälle liimataan vielä toinen silkkipaperi, jonka voit repiä reu-

Servetillä voi koristeella periaatteessa mitä vain käyttö- ja koriste-esineitä. noilta röpelöiseksi. Kuitenkin niin, että se on hiukan isompi kuin kuva. Aseta purkin sisälle patteri käyttöinen valosarja ja

tunnelmallinen kynttilävalaisin on valmis. Teksti: Mervi Luhtala Kuvat: Wesku Luhtala

Eläinaiheiset servetit soveltuvat hyvin jouluaskarteluihin.


05

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Tilaa katto hyvän sään aikana!

Talviremontilla vältät: vältät:

ongelmat kattorakenteille. illle le. e.

tteettää tee te eet ett ttääää kattoremont ttää tt kattoremontin kat att ttooreemoonttin tt tto in ttalve talvella. alv llve veellla. a

SOITA

08 2377 9501

Oulun yksikkö

Paikalliset pojat!

www.laaturemontti.fi


06

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Reserviläistoiminta vei Anna Jussilan mukanaan Reisjärvi/Tapani Pentikäinen Anna Jussila tutkii vanhoja armeijan tavaroita sisältävää kasaa Kisatien koululla. Työn alla on Reisjärven Reservinupseerien sotahistoriallisen näyttelyn pystyttäminen itsenäisyyspäivän juhlaan. Käsiin tarttuu lääkintämiehen laukku 40-luvulta. Ammatillinen uteliaisuus ohjaa avaamaan pakkauksen ja tarkastelemaan sen sisältöä. – Tässä on vain sidetarpeita, Anna toteaa. Laukun sisäpuolelta löytyy tavaraluettelo, joka vahvistaa havainnon oikeaksi. Varusmiespalveluksen suorttaneena lääkintämiehenä ja terveydenhoitajana odotuksen laukun sisällöstä olivat ehkä korkeammat. Näyttelyssä Anna haluaa nostaa esille naisten osaamisen ja tekemisen sotavuosina. Siksi hänen vastuulla on sota-aikaisen lottakanttiinin suunnittelu ja toteutus. Haapajärven-Reisjärven reserviläisten aktiivinen jäsen on ollut mukana järjestötoiminnassa armeijan käynnin jälkeen. Annan kiinnostus maanpuolustukseen oli käynyt ilmeiseksi jo lukioaikoina. - Kävin maapuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisia kursseja, hän kertoo. Kun hän ei lukioaikana löytänyt suuntaa elämälleen, päätti Anna viettää välivuoden armeijan harmaissa. - Se oli hyvä kokemus, Anna arvioi varusmiespalveluksessa vietettyä aikaa. - Voin suositella lämpimästi kaikille. Itsensä haastaminen ja omalta mukavuusalueelta poismeneminen tekivät siitä virkistävän kokemuksen. Anna palveli Kainuun Prikaatissa lääkintämiehenä. - Ehkä se vaikutti ammatinvalintaa, minusta tuli sitten terveydenhoitaja. Nyt armeijan muistoja on mukava käydä läpi saman henkisten ihmisten kanssa. - Liityin heti varusmiespalveluksen jälkeen paikallisyhdistykseen. Aina Anna ei ole jaksanut olla mukana reser-

Sota-aikainen lääkintämiehen laukku kiinnostaa terveydenhoitajana työskentelevää Anna Jussilaan. KUVA TAPANI PENTIKÄINEN

viläisten rienoissa, mutta aktiiviselle ihmiselle löytyy aina mielekästä tehtävää. - Olen ollut johtokunnassa ehkä noin puolet ajasta, hän tarkentaa. Hän jää pohtimaan reserviläisyhdistyksen toimintaa. Maksavia jäseniä on suhteellisen paljon, mutta kysymyksenä on, miten heidät saisi aktivoitua mukaan toimintaan. - Ehkä ihmisillä on erilaisia intressejä. Reserviläisyhdistys täytti toissa vuonna 60 vuotta. Alun perin Haapajärven reservialiupseereina alkanut yhdistys laajensi toimintaansa Reisjärvelle 1990-luvun alussa.

Samalla myös miehistön jäsenet otettiin mukaan toimintaan. - Alkuaikoina toiminta oli vireää. Oli missikilpailuja ja karnevaaleja ja osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin järjestäjinä. Nyt toiminta on supistunut ja jäljelle on jäänyt pääasiassa ampuma- ja perinnetoimintaa, kuten kunniavartioita. Varsinainen maanpuolustustoiminta taas kuuluu maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan. - Se järjestää muun muassa PAUHA-harjoituksia Keski-Pohjanmaan alueella. Tällainen vapaaehtoi-

suusteen pohjaava maanpuolustusharjoitus vetää Annan mukaan toimintaan samaa väkeä kuin reserviläisyhdistyskin. - Tässä viehättää se, että tapaa saman henkisiä ihmisiä, Anna kertoo syistään olla mukana reserviläistoiminnassa. - Ja isänmaallisuus. Hän pohtii, että aina kuuluu soraääniä. Joku väittää, että haluatte olla esillä tai että olette niitä veteraanien jälkeläisiä. - Perinnetoiminta on ollut yhdistyksen perustamisesta lähtien osana toimintaa. Olen ajatellut, että on ihan oikein minunkin olla siinä mukana.


07

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Haapajärven Joutsenen

Huoneistot nyt varattavissa!

Haapajärven keskustassa, palveluiden ytimessä!

As Oy Haapajärven Joutsen As Oy Haapajärven Joutsen rakennetaan Haapajärven keskustaan keskeiselle paikalle aivan palveluiden ytimeen. Uudessa upeassa hissillisessä kerrostalossa on 4 kerrosta ja pääset nauttimaan nykyaikaisesta kaupunkikodista viihtyisässä ympäristÜssä.

Huoneistot on varusteltu korkeatasoisilla kotimaisilla kiintokalusteilla ja rakennusvaiheessa voit vaikuttaa uuden kotisi sisustus- ja pintamateriaaleihin. Asunnoissa on huoneistokohtaiset ilmanvaihdot LTO, sähkÜ- ja vedenmittaukset. Huoneistot ovat nyt varattavissa! As Oy Haapajärven Joutsenen myytävät huoneistot, hinnat alkaen

YKSIĂ–

VH. ALK. 102 900 â‚Ź

KAKSIO VH. ALK. 144 200 â‚Ź KOLMIO VH. ALK. 173 900 â‚Ź

MbbltpkfoPQ.Ljjoufjtu›lftlvtPzMLW Qvjtuplbuv46-96911Ibbqbk‹swj/ Qvi/1213682851

/DXUD1HYDODLQHQ P\\QWLQHXYRWWHOLMD  ODXUDQHYDODLQHQ#RSIL

-RQQD5DKNDOD NLLQWHLVWĂ“QYĂ OLWWĂ MĂ /.9  MRQQDUDKNDOD#RSIL


08

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Helena Miettinen piipahti ostoksille yhdessä tyttärensä AinoKaisa Lötjösen kanssa. Sukkia esittelemässä Kati Kalajanniska. KUVA: MARITA NISSINEN

Eeva-Kaisa Parttimaa maistatti joulutorilla tekemäänsä juureslaatikkoa. KUVA: MARITA NISSINEN

Käsityöläisten joulutoreilta kaunista ja hyödyllistä ”Meillä pidetään jo syyslomaviikolla mummun työpaja, jossa kortteja askarrellaan.”

Haapajärvi/Marita Nissinen Joulun alla pienessäkin kaupungissa on runsaasti tarjolla käsityöläisten tuotteita. Haapajärvellä kuluneella viikolla oli avoinna ainakin kuusi joulupuotia. Entisessä apteekin tilassa Kauppakadulla pyörii vielä ensi viikon puoliväliin saakka joulutoreista suurin. Myytävänä on 15 käsityöläisen ja leipurin tuotteita. Eeva-Liisa Parttimaa on myymässä joulutorilla ensimmäistä kertaa. – Meillä on yhteinen

pöytä neljän leipojan kesken ja vuorottelemme myynnissä. Ei tule kenellekään liian pitkää päivää. Jos illalla kuuden jälkeen pitäisi vielä ryhtyä leipomaan, kävisi parin viikon pesti turhan raskaaksi. Nyt jokainen välillä rauhallisen leipomapäivän. Naiset myös vuorotteleva siitä, kuka mitäkin tuo myyntiin. Eeva-Liisan erikoinen oli alkuviikosta juureslaatikko, hieman uudempi versio lanttulaatikosta. Lantun lisäksi laatikossa on bataattia ja porkkanaa. Myyntikaveri Mirja Kalajanniska taas panostaa gluteenittomiin tuotteisiin, jotka täytyy leipoa erillään tavallisista tuotteista. – Kotioloissa voi olla hankalaa, jos samassa keittiössä leivotaan molempia tuotteita. On parempi, että yksi meistä hallitsee sen, Eeva-Liisa kertoo. Oman puutarhan tuotteita oli käsitöiden ohessa myymässä Aila Åvist. Hän oli tehnyt myyntiin mehuja ja hilloja. – Satoa tulee niin paljon, että siitä riittää muillekin. Aila myöntää, että puu-

tarhanhoito on hänelle intohimo. Ikä painaa sen verran nivelissä, että suurimman osan töistä saa tehdä kontallaan, mutta se ei puutarhuria haittaa. – Talvella, kun ei ole puutarhatöitä, teen käsitöitä ajan kuluksi. Kesällä niitä ei juuri ehdi. Suurin osa joulutorin tekijöistä tekee käsitöitä harrastuksena tai eläkepäivien iloksi. Joulutorilla tekijät tapaavat myös toisiaan ja aika kuluu rattoisasti. Maritta Niska kiirehti pöytänsä ääreen valtuuston kokouksesta. Käsitöiden lisäksi pöydällä oli myynnissä hienoa joulukortteja, jotka Maritta on askarrellut lastenlasten kanssa. – Meillä pidetään jo syyslomaviikolla mummun työpaja, jossa kortteja askarrellaan. Koko vuoden ajan kerään sopivaa materiaalia, josta nuoret saavat suunnitella kortit. Onpa Marittan kätköistä löytynyt muutama Maaselästäkin leikattu vanha jou-

Maritta Niska on askarrellut lastenlasten kanssa kierrätyskortteja. Mummon paja kokoontuu ahkeroimaan jo syyslomalla. KUVA: MARITA NISSINEN

lukuva, jotka ovat päässeet kortteihin. Marittan lapset, 16- ja 14-vuotiaat tytöt ja 10-vuotias poika on kaikki innokkaita askartelijoita ja suunnittelijoita. Materiaalin keräämisen lisäksi mummon tehtäväksi jää myynti. – Korttien tuoton annan tekijöiden käyttöön. Sekin varmaan innostaa, Maritta hymyilee. Käsityöläisten joulutorin lisäksi viikolla olivat

avoinna tunnelmallinen Rauhalan puoti Rantakadulla, seurakunnan lähetystyön joulutori Laurikkalan pappilassa, Pehkosen puoti Puistokadun varrella, Rantakadun työpajan puoti kaupun-

gintalolla sekä yksityisten käsityöläisten myyntipöydät entisissä Kenkä-Helenan tiloissa. Yksittäisiä myyjäisiä on lisäksi pidetty jo useammat kulunen kuukauden aikana.


09

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

LAHJAKSI MUISTO JUHLAVUODESTA

Suomi

100

KRISTALLIT

69€

99€ 85€

34€

/2 kpl

HOPEISET AHKERA LEHMÄKORUT

117€

83€

Tee tilaus verkkokaupasta 18.12 mennessä niin toimitus ehtii jouluksi! Tai tervetuloa palveltavaksi myymälään. SUURMYYMÄLÄ Petterintie 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640

MA-PE 8-19 LA 9-16 SU 10-18 AATTONA 8-12


10

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Leivinuunin lämpö

- Nyt rieska on kypsä, toteaa Marjatta Mattila. KUVA JOUKO LASSILA

Haapajärvi/Jouko Lassila Hyvä leivinuuni on kotikokin aarreaitta, josta joulun alla saadaan kaikki kypsennettävät ruuat niin ruoka- kuin kahvipöytäänkin. Itsenäisyyden juhlavuoden ruokajuttujen sarja jatkuu Anna-Liisa ja Veikko Finnilän leivinuunin parissa. Joukko Anna-Liisan marttaystäviä kokoontui uunin äärelle tekemään leipomuksiaan. - Anna-Liisan uuni on aivan loistava. Se ei hae paikkaansa, niinkuin Herkon uuni, kehaisi Maaselän marttojen puheenjohtaja Maija-Liisa Veteläinen. Ensin uuni lämmitetään lehtipuilla, tavallisesti koivuhaloilla. Riippuu uunin koosta, montako pesällistä puita poltetaan, mutta kaksi on hyvä määrä. Puiden tultua poltetuksi hiilet ja tuhkat siivotaan pois. Lattapääranstakka ja uuniluuta ovat tässä oiva apu. Pylväskatajasta uuniluutaa ei pidä mennä taittelemaan, sillä se on rauhoitettu. Uuniluukun ilmareiät suljetaan ja pelti pannaan kiinni. -Ennen akat heitti suoloja uunin pohjalle. Suola tasaa lämpöä, mutta syövyttää uunin pohjaa. Siksi minä en heitä suolaa uuniin, kertoi Anna-Liisa Finnilä. Uuni on alussa hohkaavan kuuma, kipakka. Se sopii rieskojen paistoon. Ohuet rieskat kypsyvät nopeasti. Jo noin neljän minuutin päästä ne voidaan ottaa leipilapiolla uunista pois. Haapajärvinen leipärieska on isompi, halkaistavaa mallia. Se vaatii kyp-

Piparkakkuja on Suomessa valmistettu samoista aineksista ainakin 120 vuotta, ilmenee ruustinna Nora Pöyhösen reseptikirjasta. KUVA JOUKO LASSILA syäkseen pitemmän ajan. - Leipojan pitää vahtia, ettei rieskan pinta pala karrelle. - Rieskat laitetaan liinan alle. Siellä ne notkistuvat. Ne voi syödä heti. Oikea tapa on repiä pala irti ja syödä (roppa)voinokareen kanssa. Maito on hyvä kyytipoika, jos maha kestää, neuvoi Veteläinen. Joku pehmentää rieskaleipää neljänneksellä vehnäjauhoja ja kohottaa sen leivinjauheella. Toinen kohottaa pikku nokareella hiivaa. Rieskaleivän taikina tehdään kovemmaksi kuin pikkurieskan. Rieskaleipään pistellään reikiä haarukalla, millä se saadaan kypsymään tasaisesti. -Rieskataikinan voi tehdä veteen tai maitoon, mitä useimmat taitavat käyttää. Herkullisin rieska, mitä olen saanut, oli tehty leipäjuuston paistossa syntyneeseen heraan, muisteli Veteläinen. Rieskan jäähdyttyä sen voi pakastaa odottamaan myöhempää käyttöä. Kuivan rieskan voi pehmentää uunissa ripottelemal-

la ensin hieman vettä sen päälle. Anna-Liisa sai martoilta ylistystä siitä, että hänen tekemänsä pikkupullat ovat kaikkein kauneimpia. - Meillä käytetään joululeivonnaisissa vain lähialueen raaka-aineita. Munat ovat Katan kanalasta, maito Ketolan tilalta ja vehnäjauhot tällä kertaa Tyngän myllystä.

Piparit Anna-Liisa Finnilä kaivoi 1960-luvulta peräisin olevasta reseptikirjasta esiin piparkakkutaikinan ohjeen, jota hän käyttää: - 2 munaa - 400 gr sokeria - 3 dl siirappia - 3 dl voisulaa Mausteeksi laitetaan yksi teelusikallinen kaardemummaa, kanelia, hienoa neilikkaa, inkivääriä ja hienonnettua pomeranssinkuorta. Soodaa tulee 2 teelusikallista. Karkeita vehnäjauhoja

Uunimestarina ollut Riitta Linti ka niiden pitää maustua pari tarvitaan 750 gr ja hienoja vehnäjauhja 500 grammaa. -Taikina tehdään edellisenä päivänä, jolloin se ehtii maustua. Piparkakkupellille laitetaan voipaperia. Uunista ne otetaan kypsänruskeina.

Kirnupiimäeli oulunlimppu Samasta kirjasta löytyi kirnupiimä- eli oulunlimpun resepti, jonka mukaan Anna-Liisa leipoo joululimput. - 1 litra kirnupiimää - 2dl siirappia - 100 g hiivaa - 2 rkl hienonnettuja pomeranssinkuoria - 750 g ruislestyjauhoja - 750 gr vehnäjauhoja - 1 rkl suolaa - 1 rkl hienonnettua fenkolia. Kirnupiimä lämmitetään. Siihen sekoiteaan osa ruisjauhoista ja vesitilkkaan liotettu hiiva. Taikina saa nousta, Siirappi ja mausteet kiehautetaan ja lisätään jäähdyttyään


11

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

käytetään tarkkaan

nen-Savikko sai kunnian sytyttää kynttilät joulukattaukseen. Englantilaiseen hedelmäkakkuun ja taatelikakkuun ei koskettu, kosviikkoa. KUVA JOUKO LASSILA nousseeseen taikinaan. Samalla vaivataan taikinaan loput hauhoista. Kun taikina on jälleen noussut, leivotaan siitä 3-4 limppua. Ne pistellään, voidellaan kuumalal vedellä ja paistetaan hyvässä uuninlämmössä keveiksi ja kypsiksi. Vähän ennen uunista ottamista limput voidellaan uudelleen. Ne jäähdytetään peitettyinä.

Sekahedelmäsoppa - Ennen joulua on aatto. Parasta aattoruokaa ovat sekahedelmäsoppa ja puuro. Ne tein etukäteen, että pääsemme kokkailemaan

muuta, vinkkasi marttojen puheenjohtaja Maija-Liisa Veteläinen. Maija-Liisa keittää sekahedelmät vedessä. Hänen erikoisuutensa on pitää kanelitankoa keitinvedessä keittovaiheen ajan. - Otan kanelitangon sitten pois, ettei kiisselin maku parkkiinnu. Sitten vain suurustan kiisselin perunajauhoilla ja annan jäähtyä. Sekahedelmäsoppa käy hienosti riisipuurolle, mutta mainiosti myös uunissa pehmeäksi haudutetulle ohrapuurolle. Uuniin jää leipomusten jälkeen mukava jälkilämpö. Yön yli siellä hellettä pitänyt kinkku on aamulla makoisa ja rapea.

Kaneliässien kanssa pitää olla tarkkana. Ne eivät saa uunissa ruskistua.


12

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

– Parhaillaan tähän halliin asennetaan kattonostureita. Vuodenvaihteessa alkavat automaattisen höyläyslinjan asennukset. Tuo mitusjohtaja Sami Tervakoski.

Mes-Wood osti Tiimatalot Lii ja loput InCapin hallit Kärsämäki/Jouko Lassila Huonekalutehdas InCap Furnituren konkurssin jäljiltä Kärsämäelle tyhjiksi jääneet teollisuushallit on saatu täyteen. Ensin sinne sijoittui hirsitalotehdas Mes-Wood Oy ja viikkoa myöhemmin Lujabetoni.

– Ostimme neljä hallia, joiden yhteispinta-ala on 5 600 neliöä. Kiinteistöllä on tonttipinta-alaa 3,7 hehtaaria, joten hyvin me tähän sovimme. Laajennusvaraa on omasta takaa, sanoo Mes-Woodin toimitusjohtaja Sami Tervakoski. Hän on lähtöjään Haa-

pajärven Kuusaalta. Marraskuun lopulla Mes-Wood osti muhoslaisen Tiima-talot Ky:n liiketoiminnan. Tiimatalojen tehdas säilyy Muhoksella, mutta tuotantoa sopeutetaan Mes-Woodin tuotantolinjaa tukevaksi. Myynnit säilyvät omana organi-

saationaan. Mes-Wood valmistaa hirsitaloja, huviloita ja saunoja. Sen tuotemerkin nimi on Joutsen. Raaka-aineensa yhtiö ostaa Wersowoodilta, Kuhmo Oy:ltä ja Pellopuulta. – Valmistuksessa teemme yhteistyötä oululaisen

Vuoden yrtiksi valittu kuusenkerkkä sopii Arktiset Aromit ry on valinnut kuusenkerkän vuoden 2017 yrtiksi. Valinnan tarkoituksena on lisätä luonnosta saatavien yrttien käyttöä ja tuntemusta. Kuusen nuoria, vaalean vihreitä vuosikasvaimia eli kerkkiä, ovat kotitaloudet käyttäneet siirappien, hillojen, hyytelöiden

ja makeisten valmistukseen. Niistä on hauduttamalla tehty kerkkäjuomaa ja käytetty pienessä määrin smoothien yhtenä raakaaineena. Kerkät ovat voimakasaromisia maun antajana, joita voidaan lisätä ruokiin ainoastaan vähäisiä määriä. Joillekin kuusen kerkät voivat aiheut-

taa allergisia oireita. Kaupallisessa elintarvikekäytössä kuusen nuoret vuosikasvaimet ovat sallittuja kaikessa elintarvikekäytössä. Yritykset tekevätkin kuusenkerkistä muun muassa siirappeja, jauheita, erilaisia juomia sekä myyvät kerkkää myös pakasteina, kuivattuina ja

jauheina. Ravintoloissa näkee kerkkiä käytettävän myös ruokien koristelussa. Lähituotteita myyvistä kaupoista saa myös kuohuym. juomia, joissa on käytetty kuusenkerkkää valmistusaineena. Kuusen kerkät sisältävät runsaasti ravintokui-


13

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

– Hirsimalleja löytyy moneen makuun, näyttävät myyntipäällikkö Rauno Vihtari ja toimitusjohtaja Sami Tervakoski.

trukissa oleva lähetys menee Japaniin, kertoi Mes-Woodin toi-

ketoiminnan HirsiSet Oyn kanssa. Sen kanssa viemme paljon hirsisiä omakotitaloja Japaniin. 40 prosenttia tuotannostamme menee vientiin, kertoi Tervakoski. Aiemmin Mes-Wood teki kehikoita Salvos Finland Oylle. Se päättyi, kun Salvos Finland teki oman teh-

taan Pyhännälle ja alkoi valmistaa kehikot itse. – Puolet tuotannostamme siirtyi Pyhännälle. Tilalle piti hankkia kasvua kotimaan myynnistä, kertoi yhtiöön osa-aikaiseksi myyntipäälliköksi tullut nivalalainen Rauno Vihtari. Hän oli aikaisemmin

Kuusamo-talojen edustaja. Määrätietoisesti kasvuun tähtäävällä MesWoodilla on Kärsämäen tehtaalla viisi ja Muhoksen tehtaalla seitsemän työntekijää. Kärsämäelle ollaan palkkaamassa uutta työntekijää nyt vuodenvaihteessa. Hirsitalokauppa on sellaista, että alueilla kiertävät myyntiedustajat etsivät asiakkaita. Kun sopimukseen päästään, ryhdytään suunnittelemaan asiakkaalle sopivaa rakennusta. – Meillä on paljon hirsiosaamista, ja kokenut suunnittelija, joka pystyy suunnittelemaan asiakkaalle hyvinkin vaativan taloratkaisun. Nykyään käytännössä kaikki asiakkaat pyytävät tekemään juuri heille istuvan rakennuksen, kertoi Vihtari. Netti on se paikka, missä hirsitalokauppaa käydään. Noin 87 prosenttia hirsitalokaupoista syntyy sen kautta. Yhtiö vahvistaa myyntiä varsinkin keskisessä Suomessa. Edustajat on palkattu jo Kurikkaan, Kannukseen, Kuopioon, Vieremälle ja Ouluun. Tampereen ja Helsingin alueella etsitään edustajia. – Tehtaat ja työntekijät ovat täältä. Sillä on oma merkityksensä asiakkail-

le, vakuutti Rauno Vihtari. Toimitusjohtaja Sami Tervakoski löysi muitakin syitä, miksi hirsitalot ovat nousussa. – Se sataa hirsitalojen laariin, että 30-40 vuotta vanhoja kappaletavarataloja on jouduttu purkamaan paljon. Perinteisesti painovoimaisesti tuulettuvat talot tekevät paluuta. Tervakoskea harmittaa arkkitehtien sokea luottamus Alvar Aallon ylivertaisuuteen. – Aalto teki karhunpalveluksen Suomen rakennuskannalle. Hän loi räystäättömän mallin, jota arkkitehdit apinoivat. Ei mikään rakennus kestä sitä, että vedet valuvat pitkin seiniä. Mes-Wood elää murrosvaihetta, jossa luodaan perustaa tulevaisuudelle. Siihen viittaa koneistoon ja laitteisiin tehtävät investoinnit. Parhaillaan tehtaalla on menossa kattonosturien asennus. Automatisoitu höyläyslinja asennetaan vuodenvaihteessa. – Hirsitaloalalla olemme olleet alihankkijan roolissa. Enimmillään jopa 95 prosenttia tuotannosta on ollut alihankintaa. Nyt tähtäämme täysillä oman tuotannon valmistukseen ja myyntiin, kertoi Sami Tervakoski.

ta sekoitettavan smoothien osaksi. Kerkkiä kerätään keväällä niiden puhjettua, noin 2 – 4 cm mittaisina ennen neulasten kovettumista. Keruun jälkeen kerkät käytetään tuoreena tai pakastetaan. Ne voidaan myös kuivata. Pakastettuna tai kuivattuna kerkkiä

voidaan käyttää läpi vuoden. Vaikka kuusi kasvaa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa, on yrttiharrastajien muistettava, että kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Kerkkiä saa kerätä vain maanomistajan luvalla.

hyvin joulusesonkiin tua ja C-vitamiinia. Kivennäisaineista ne sisältävät mm. kaliumia, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia. Kuusenkerkän polyfenolipitoisuus on melko korkea; kerkistä saadaan mm. kversetiiniä. Joulusesonkiin kuusenkerkistä valmistetut tuotteet soveltuvat hyvin, kos-

ka joulukuusen ja -kranssien avulla luodaan jo muullakin tavoin joulun tunnelmaa. Kerkillä voi marinoida lihaa ja kalaa tai jauhaa sitä mausteeksi pääruokiin. Kuusenkerkkää voi lisätä myös haudutettavan teen joukkoon. Yleinen käyttötapa talvella on lisätä kerkkiä tai jauhet-


14

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Lemmensilta kaipaa kevyttä korjausta Haapajärvi/Jouko Lassila Ylipään ylpeys, Lemmensilta, on hiljalleen tulossa korjauskuntoon. Mitään suurta ongelmaa siinä ei vielä ole, mutta useampi pienempi asia alkaa jo vaatia timpurin kosketusta. -Lemmensilta laitettiin toista vuotta sitten tarkkailun alle. Teknisten palveluiden mittamiehet hoitavat tarkkailun, kertoi kaupungin tekninen johtaja Vesa Savolainen. Aihe mittauksiin pullahti esiin Facebookissa, jossa joku arvioi sillan olevan hiukan kallellaan länteen päin. Iso kallistuma ei ole, vain noin kymmenen sentin luokkaa. Siltakansi on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Kaiteissa on hieman lahovikaa, ja komeat massiivipuiset kaaret ovat hilseilleet maalia. - Silta on vähän elänyt. Ensi keväänä katsomme, mitä sen kanssa tehdään, kertoi Savolainen. Kirjastovirman mukaan Lemmensillan paikalla ensimmäinen jalankulkusilta tehtiin vuonna 1915. Sen särki kevättulva. Vuonna

Kaiteissa on sammalta ja lahovikaa, kaaripuut kaipaavat maalausta. Siltakansi näyttää terveeltä. KUVA JOUKO LASSILA

Lemmensilta on paras paikka, kun lemmenvaloja vannotaan. KUVA JOUKO LASSILA

1926 rakennettiin kaarisilta, joka palveli Ylipään koululaisia ja riiareita lähes 40 vuotta. Nykyisen Lemmensillan rakensi Haapajärven

kunta vuonna 1965. Vuonna 1975 valmistuneen Hinkuan voimalaitoksen ja Hautaperän altaan juoksutusten ansiosta sillanalus pysyy sulana talvellakin.

Lemmensilta on hiukan kallellaan länteen päin. KUVA JOUKO LASSILA


15

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon suoritti seitsemän henkilöä, joista viisi tuli päätösjuhlaan. Oikealla opettaja Kaija Tunkkari. KUVA JOUKO LASSILA

Aikuisten kaksivuotisesta metsäkoulusta valmistuneet uudet metsuri-metsäpalvelujen tuottajat. Pääopettaja Tapio Leskelä oikealla. KUVA JOUKO LASSILA

Ilkka Heinonen koulutusjohtajaksi Haapajärvi/Jouko Lassila JEDUn Haapajärven maaja metsätalousosaston rehtori Ilkka Heinonen jakoi todistukset opintonsa päättäneille opiskelijoille 8. joulukuuta. Sen hän teki viimeisen kerran Erkkiläntien koulun rehtorin asemassa. - Jatkan työtä koulutusjohtajan nimikkeellä. Hain tehtävään ja tulin valituksi.

25 vuotta ehdin olla rehtorina, mutta se vaihe on nyt takana, kertoi Heinonen. Viimeiseen todistustenjakoon sisältyi erikoinen tapaus. Haapajärvinen Jarmo Koistila sai tilaisuudessa käymästään kaksivuotisesta aikuisten metsäkoulusta metsuri-metsäpalvelujen tuottajan todistuksen. - Jaoin Jarmolle todistuksen myös 25 vuotta sit-

ten, kun jaoin niitä ensimmäisen kerran tässä oppilaitoksessa, kertoi Heinonen. Juhlassa Jarmo Koistila piti valmistuneiden puolesta kiitospuheen. - Emme ole opiskelleet turhaan. Metsä on meille nyt paljon tutumpi kuin ennen, eikä vain taloudellisessa mielessä. Varsinkin luonnonvarain hoitajan osio pisti meidät lukemaan

tosissaan, ja tentti pelotti. Kaikki me silti pääsimme siitä kunnialla läpi. -Osa kurssilaisista on hankkinut lisää metsäkiinteistöjä kurssin aikana. Silti on selvää, ettei metsästä lottovoittoa haeta. Tasaista tuloa sieltä voi saada, joskus enemmän joskus vähemmän. Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen vilkastuttaa puukauppaa.

Puun kysyntä nostaa hiljalleen puun hintaa. -Näen metsäkaupan paremminkin auringonnousun kuin auringonlaskun alana, arvioi Koistila. Päätösjuhlassa todistukset jaettiin Erkkiläntien osastolla valmistuneille. Maatalousalan perustutkinnon pohjalta maaseutuyrittäjän todistuksen sai Marjatta Aitto-oja Nivalasta. Maaseutuyrittäjäksi oppisopimuspohjalta valmistuivat Janne Eeva Haapajärveltä, Toni Tulinen Oulusta ja Ville Pirkola Pyhäjoelta. Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, monimuoto: Iikka Hoikka Haapajärvi, Jarmo Koistila Haapajärvi, Marko Kopakka Haapavesi, Tero Kumpumäki Nivala, Reijo Latvala Haapajärvi, Petri Mustonen Oulu, Henrikki Nietula Nivala, Olli Närhi Nivala, Juha Partanen Haapavesi, Mika Ruhala Haapajärvi, Markku Toikkanen Kinnula, Kari Vesamäki Haapajärvi ja Osmo Vähäaho Haapavesi. Mehiläistarhaajan ammattitutkinto: Ahti Auno Oulainen, Kati Dahlskog

Kruunupyy, Petteri Hussa Oulu, Juha Lappeteläinen Siilinjärvi, Niko Manninen Kiuruvesi, Riikka Manninen Kiuruvesi ja Heli Rajamäki Haapavesi. Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon valmistava koulutus: Mikko Maijala Äänekoski, Anja Ojala Haapajärvi ja Hannu Suominen Oulu. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto: Anssi Kiviniemi Nivala, Johanna Myllykoski Haapavesi, Airi Pirkola Pyhäjoki, Niko Ryky Siikalatva ja Matti Satela Haapavesi. Viljelijän ammattitutkinto: Klaus Kiviniemi Reisjärvi, Saku Mäntylä Haapajärvi, Juha Niskanen Nivala, Tiina Niskanen Nivala ja Juho Veivo Haapavesi. Liiketalouden puolelta ovat lisäksi valmistuneet seuraavat: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi: Timo Kumara Haapajärvi ja Pirkko Laitala Nivala. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, monimuoto: Ulla Tölli Pyhäjärvi, Sanna Löytynoja Ylivieska ja Piia Turpeinen Reisjärvi.


16

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Hatara talo on päältä

Eristevilla-asiantuntija Paul Punkeri tutkimassa vuonna 1961 rakennetun rintamamiestalon yläpohjaa. Lämpökamerakuva osoitti, että lämpöhävikin vuoksi yläpohjassa tarkenee liiankin hyvin. KUVA JOUKO LASSILA


17

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

punainen, alta sininen Haapajärvi/Jouko Lassila Lämpökamera on hyvä väline, kun tutkitaan asuinrakennuksen lämpöhävikkiä. Se paljastaa kohdat, joissa kylmä hohkaa sisälle seinistä tai yläpohjasta paikat, joista asuinkerroksen lämpö karkaa eristeen läpi. Sisään seinistä hohkaava kylmä näyttää siniseltä ja yläpohjaan karkaava lämpö punaiselta ja keltaiselta lämpökameran kuvassa. Lämpökameran käytöstä saatiin näyttöä Kuusaalla, jossa Kuusaa-Jokela kyläyhdistys herätteli kampanjaa talojen lämpöeristyksen parantamiseksi saarijärvisen Termex-eristeyhtiön kanssa. Se eristää puhallettavalla selluvillalla. -Pidimme yleisötilaisuuden Eurolan kylätalossa, jossa kampanja esiteltiin uutena suomalaisena pilottihankkeena. Aika huonosti viesti kuul-

tiin. Kyliltä tuli kaksi yhteydenottoa, ja kaksi kylän ulkopuolelta, harmitteli eristevilla-asiantuntija Paul Punkeri Termexiltä. Hän asuu Ylivieskassa. Punkeri kävi tekemässä lämpökamerakuvaukset itsenäisyyspäivän viikolla. Samalla hän teki sopimuksia eristeurakoista. Puhallusvilla tehdään Suomessa kierrätettävästä sanomalehtipaperista. Se on VTT:ssä tutkittu ja hyväksytty tuote, jota puhalletaan yläpohjan eristeen päälle ja seinien eristetilaan. Puhallusvilla täyttää raot ja painumat parantaen merkittävästi lämpöeristystä. -Vanhoissa rakennuksissa yläpohjaan on käytetty eristeenä kutterin- ja sahanpurua. Vuosikymmenien kuluessa eriste painuu ja menettää eristyskykyään. Puhallusvilla voidaan huoletta puhaltaa minkä tahansa vanhan eristemateriaalin päälle. Se

Sahanpurujen painumisen vuoksi talvi hönkii seinistä läpi. Lämpökameran näytöllä sinistä on tällöin paljon. KUVA JOUKO LASSILA

on kevyttä, ilmavaa ja eristävää. Talvella toimiva eriste pitää lämmön sisällä ja kesähelteillä se viilentää sisätilat. Paperista tehty eriste on puun sukua siinä, että se ”hengittää”. - Puhallusvillaa käyte-

tään myös uusiin rakennuksiin, sillä se täyttää lämpöeristykselle asetut normit, kertoi Paul Punkeri. Suomessa päätoimijoina puhallettavan selluvillaeristämisen alalla ovat Termex ja Ekovilla.


18

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Jokilaaksojen musiikkiopiston muskarilaiset viettivät joulujuhlaa Jokilaaksojen Musiikkiopiston varhaisiän musiikkikasvatuksen ryhmissä vietettiin joulujuhlaa 4.12.

Haapajärvellä. Pienimmät muskarilaiset matkustivat tonttuina kukon ohjaamissa kärryis-

sä, joita vanhemmat köröttelivät musiikin tahdissa. Pikkuiset tontut esittävät myös piirileikin pik-

kuinen tonttu sekä soittivat kilisee, kilisee kulkunen yhdessä vanhempiensa kanssa.

Isommat muskarilaiset soittivat heleän kauniisti soivilla triangeleilla tuiki, tuiki tähtönen sekä ryt-

mikapuloilla paukuttelivat tontun kultaisia kenkiä. Tontun kultaiset kengät täytyi ensin veistellä ja sitten naulata rytmikkäästi. Tontut esittelivät taitojansa myös Satu opettajan pianosäestyksen tahdissa. Juhlan lopuksi kaikki muskarilaiset leikkivät yhdessä soihdut sammuu -piirileikin. Ryhmiä ohjasi juhlassa varhaisiän musiikkikasvatuksen opettaja Satu Pikkarainen. Varhaisiän musiikkikasvatuksen ryhmät järjestetään maanantai-iltapäivisin musiikkiopiston tiloissa Monitoimitalolla. Kevätlukukausi alkaa loppiaisen jälkeen, ja ryhmiin mahtuu vielä mukaan uusia muskarilaisia. Satu Pikkarainen

Muskarin joulujuhlassa soitettiin, körröteltiin musiikin tahtiin ja välillä poseerattiin kameralle. KUVA SATU PIKKARAINEN


Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

19


20

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Pentin käsissä puu taipuu moneksi Reisjärvi/Tapio Romppainen Reisjärvinen Pentti Lähetkangas on ollut ahkera kansalaisopiston ”puutyöväen piirissä” kävijä jo 45 vuoden ajan. Kiinnostuksen kipinä puun työstämiseen roihahti liekkiin vuonna 1973. – Toimin tuolloin opettajana Suomussalmella, asuntoni oli tyhjä joten ilmoittauduin kansalaisopistoon piiriin ajatuksenani tehdä tarvitsemani huonekalut itse, Pentti kertoo. Hän muistelee piirin vetäjää Pekka Syvävirtaa lämmöllä. – Pekka oli erinomainen opettaja: ideoiva, kiinnostunut kurssilaisten tekemisistä, ei moittinut koskaan mutta osasi ammattitaitoisesti ohjata tekniikoiden ja koneiden hyödyntämistä teolliseen tapaan. Ensimmäisenä työnä valmistui Pentin ”keltaiseksi sarjaksi” kutsuma sohvapöytä, nojatuolit, sohva, ompelulaatikko ja lehtiteline. Perheen kasvaessa valmistui myös mm. pirttikalusto ja kookas kirjahylly – Osa on edelleen käytössä, kaikki tekemäni huonekalut ovat tallessa ja koottavissa tarvittaessa takaisin käyttöön, Lähetkangas vahvistaa. Suomussalmelta Pentti palasi kotiseudulleen Reisjärvelle yhdessä Raija-vaimonsa kanssa. Ensimmäisen kahden vuoden aikana hän nikkaroi ovet perheen suunnitteilla olevaan kotitaloon Reijo Hylkilän vetämässä puukäsityöpiirissä. Reijo opasti Pentin myös koristepuusepäntyön saloihin, jonka tuloksena huonekalujen lisäksi koti alkoi täyttyä mm. koriste-ja tarve-esineistä, könninkelloista ja leluista. Soittimien valmistus onkin oma mielenkiintoinen tarinansa. Harrastuksessaan innoittajina ja tukijoina toimineita henkilöitä Pentti kutsuu humoristisesti ”syyllisiksi”. – Mäntyvaaran Lauri oli syyllinen siihen että innos-

Vuosikymmenten aikana puu on taipunut Pentti Lähetkankaan käsissä muun muassa soittimiksi. 1: iso kannel. 2 ja 3 rytmisoittimet, 4: puusarvi, 5: jouhikko, 6: Länsi-Suomalainen 10-kielinen kannel, 7: Itä-Suomalainen 5-kielinen kannel, 8: avainviulu, 9: virsikannel, 10: 10-kielinen haukikannel sekä 11: moniammatillisella yhteistyöllä kunnostettu Jaakko Hissan harmonitehtaan urkuharmoni. Kuvassa myös Pentin valmistamia pieniä könninkelloja. KUVA TAPIO ROMPPAINEN

tuin soittimien rakentamisesta. Oli vuosi 1983 ja olin juuri aloittanut keinutuolin rakentamisen kun Lauri tuli innoissaan piiriin kanteleen piirustusten kanssa. Hän oli kaveria vailla, joten otin haasteen vastaan, kantele valmistui kaksi vuotta ja keinutuoli 12 vuotta myöhemmin, Pentti muistelee hymyillen. – Isossa kanteleessa on 36 kieltä, vanhaa kuusta olevan kansipuumateriaalin saimme Häkkisen Reinon poltetusta riihestä, mäntyviilun Oulun puukeskuksesta, viritystappien kiinnityslistat ovat valkopyökkiä ja kielet sekä metalliosat Kaustisen soitinverstaalta. Pintakäsittelynä on ruiskulakkamaalaus. Raudaskosken AnnaLiisa on tätä aikoinaan soittanut ja hyvä-ääniseksi to-

dennut, Lähetkangas esittelee. Ison kanteleen jälkeen Pentin taitavista käsistä valmistui Itä-Suomalaiseen malliin tehty 5-kielinen sekä Länsi-Suomalaisen mallin mukaiset 9 ja 10-kieliset pikkukanteleet. Pienimpiä soitinmalleja edustavat puusarvi, tuohitorvi sekä erilaiset rytmisoittimet. Pentin kiinnostus alkoi suuntautua yhä erikoisimpia jousisoittimia kohtaan. Niistä esimerkkeinä ovat virsikannel, jouhikko ja avainviulu. Innostus virsikanteleen rakentamiseen juontaa juurensa Pentin lapsuuteen. – Vedenpään Ville soitti kauniisti virsikanteletta pyhäkoulussa. Siinä on vain yksi 88 cm pitkä soiva kieli, kielen alla on 24 pykäläi-

nen lauta jota vastaan kieltä painamalla saadaan sävelasteikko. Jouhikon eli jouhikanteleen historia yltää tuhansien vuosien taakse itäiselle Välimerelle. Eurooppaan se kulkeutui noin 1000-luvulla. Suomessa jouhikkoa on käytetty Savossa ja Karjalassa tanssi- ja laulusoittimena. Pentin valmistaman jouhikon materiaalina on käytetty leppää ja kuusta. Suomessa hyvin harvinaiseen vanhaan ruotsalaiseen jousisoittimeen avainviuluun (ruots.nyckelharpa) Pentti tutustui Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. – Tapasin siellä porvoolaisen Knut Elmer Ewaldsin, joka sekä valmisti avainviuluja että sävelsi, soitti ja esiintyi 6-henkisen perheor-

kesterinsa kanssa. Sain Knutilta piirustukset sekä hänen tekemänsä Morfars låtar-nuottivihkon ja musiikki CD:n. Hän huolehti myös kielten asentamisesta ja soittimen virityksestä. Avainviulun materiaalina on käytetty leppää, visakoivua ja kuusta. Viritystapit ovat pyökkiä ja koskettimet omenapuuta. Soittimessa on 16 kieltä ja kolmessa rivissä 39 avainkosketinta. Sen soittaminen on haastavaa. Soittajat saattavat humorisisesti todeta että he ovat soittaneet avainviulua 20 vuotta, josta virittämistä on ollut kymmenen vuotta. Olohuoneessa on vielä yksi aarre: lapualaisen Jaakko Hissan urkuharmonitehtaan valmistama harmoni 1900-luvun alkupuo-

lelta. Harmonin ääneen Pentti ihastui kansakoulussa kuunnellessaan opettajana toimineen Leppäsen Vienon soittoa. – Tämä on Reisjärven ensimmäinen kouluharmoni, löysin sen aikoinaan kunnan romuvarastolta. Korjasin vaurioituneen takaosan ja toimitin sen iäkkäälle evijärviselle alan mestarille, joka puhdisti, viritti ja saattoi sen takaisin toimintakuntoon, Pentti valottaa. Vuosikymmenten aikana Pentti Lähetkangas on hyödyntänyt monipuolista osaamistaan lukemattomien esineiden toteuttamisessa. Tulevista suunnitelmistaan hän kuitenkin toteaa arvoituksellisesti hymyillen. – Eihän sitä tästä hommasta koskaan eläkkeelle pääse.


Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

21


22

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

SE ON JO LÄHES VALMIS! Rakensimme yhdessä nykyaikaisen teollisuushallin Kome Oy:lle, Palomäen teollisuusalueelle, Haapajärvelle.


23

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Nivalan kirkon ulkoseinät maalataan ja peltikatto uusitaan ensi vuonna. Jo se komistaa kirkkoa aika tavalla.

Nivalan kirkko komistuu herättäjäjuhlien alla Nivala/Jouko Lassila Nivalan kirkko otetaan pois käytöstä maaliskuun alussa ensi vuonna. Kirkkoa remontoidaan aina marraskuulle saakka, kunnes korjaustöissä pidetään välivuosi Nivalan herättäjäjuhlien vuoksi. Ne pidetään kesällä 2019. Remontti jatkuu vuonna 2020. Korjaustöiden aikana totutusti kirkossa pidetyt tilaisuudet järjestetään seurakuntakodissa ja kappeleissa. -Ensi vuonna Hoosiannaa lauletaan kirkossa, lupaa seurakunnan talouspäällikkö Annikki Klemola. -Ensimmäisessä vaiheessa maalataan kirkko ulkoa, julkisivu ja ikkunat. Kirkko

saa uuden peltikatteen ja loivemmat pääportaat invaluiskineen. Nyt kirkon portaat ovat arkkujen kantoa ajatellen aivan liian jyrkät. Hautausmaan hautakiviä viedään Nivalan Kivi Oy:lle evakkoon remontin alta kahteenkin otteeseen. Hautakivet ovat paikoillaan herättäjäjuhlien aikaan. - Tästä olemme lähettäneet kirjeet omaisille, joiden hallussa hautapaikat ovat. Jos he haluavat kunnostaa kivet nyt, on se täysin mahdollista. Kirkkotarha ja kirkko saavat uuden valaistuksen. Kirkkotarhan viereen tehdään varastorakennus. Kirkon sisällä rakennetaan uusi tuuletus ullakkotilaan ja tehdään parempi lämpö-

eristys yläpohjaan. - Kirkkoon asennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Se on parempi kuin nykyinen sprinklerijärjestelmä, kertoi talouspäällikkö Klemola. -Välivuoden jälkeen vuonna 2020 eristetään kirkon perustukset, korjataan luonnonkivistä tehty sokkeli, uusitaan sadevesiviemäröinnit ja vesijohdot. Lisäksi kunnostetaan kirkon kellaritilat ja muotoillaan hieman kirkkotarhaa. Nivalan kirkossa on uudet urut. Ne hankittiin vuonna 2009. -Remontin kustannusarvio on 4,5 miljoonaa euroa. Kirkkohallitus osallistuu kustannuksiin 1 350 000 eurolla, kertoi talouspäällikkö Annikki Klemola.


24

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Uusi uimahalli ihastuttaa

Kaupunginjohtaja Juha Uusivirta ja sivistysjohtaja leikkasivat nauhasta ensimmäisen palan Eino Evisalmelle. Liikuntasihteeri Jarmo Eronen antoi uimareille käytännön ohjeet. KUVA: MARITA NISSINEN

Haapajärvi/Marita Nissinen Eino Evisalmi kävelee terapia-allasta päästä päähän. Vierellä polskii tyttärentytär Emilia Jyrinki. Uusi uimahalli on avattu varttitunti sitten, ja innokas uimari kiittelee hallin viihtyisyyttä. - Tämä terapia-allas on hyvä, kun tässä pystyy kävelemään koko altaan poikki. Tämä on todella tehokasta. Selkärankareumaa sairastava Evisalmi on yksi ahkerimpia uimahallin käyttäjiä. Uimassa hän käy ainakin kolme kertaa viikossa. - Selkärankareuman vuoksi pystyn uimaan vain selällään, mutta tästä terapia-altaasta saa nyt harjoittelemiseen vaihtelua. Uima-altaassa kahdeksankymppinen Evisalmi viihtyy ainakin tunnin kerrallaan. Siinä ehtii polskia tasaista tahtia ainakin kilo-

metrin verran. Seurana hänellä on yleensä vaimo, joka käyttää ajan vesijuoksuun. Mukana on usein myös lastenlapsia, jotka Evisalmi kertoo opettaneensa kaikki uimaan, samoin kuin omat lapsensa. Uimahallin virallisessa avauksessa keskiviikkona Eino Evisalmi sai kunnian olla hallin ensimmäinen uimari, ja hän sai muistoksi myös palan sinivalkoista nauhaa. - Eino on sen ansainnut, vakuuttivat eteiseen avaukseen kokoontuneet vesijuoksijanaiset. Ennen juhlallista nauhan leikkaamista kaupunginjohtaja Juha Uusivirta kertoi uuden uimahallin rakentamisen vaiheita. Liikuntasihteeri Jarmo Eronen taas antoi ohjeita, kuinka rannekkeilla päästään pukuhuoneisiin ja kuinka kaapit toimivat. Opastajina ensimmäisen viikon aika-

Vielä mahdollisuus

Nuoriso- ja vapaaajanohjaajaksi näyttötutkintona Haapaveden Opistossa alkavat 19.12.2017 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon monimuotoiset näyttötutkintoon valmistavat opinnot.

Kiinnostuitko? Hakeudu nopeasti: varmistat mahdollisuutesi nykymuotoisen tutkinnon suorittamiseen. Lisätietoja antaa:

Innokkaat vesijuoksijat ja -jumppaajat antavat uudelle altaalle kiitosta. Radat ovat hieman leveämpiä, joten tilaakin on enemmän. KUVA: MARITA NISSINEN

na toimivat lukiolaiset Aino Nikula ja Joona Nahkanen. Uimalippujen myynnistä vastaa jäähalliyhtiö, jonka kahviosta liput voi ostaa. Alkuun myydään vai kertalippuja, sillä sarjalippujen avaimet eivät vielä toimi. - Kertalippujen avaimet jätetään uinnin jälkeen tänne laatikkoon, mutta sarjalipun avaimet voi jatkossa ottaa mukaansa. Eronen opasti. Ensimmäisten uimareiden joukossa altaaseen ehtinyt Veijo Saukkonen kiitteli, että nyt uimahalli on oikeassa paikassa. - Samoin kuin pesäpallokenttä, yleisurheilukenttä ja jäähalli. On hienoa, ettei tähän aikanaan rakennettu kerrostaloja. Naisten pukuhuoneen valloittivat heti avauksen jälkeen innokkaat vesijuoksijat, jotka ovat olleet vanhankin hallin aktiivi-

Eino Evisalmi testasi ensimmäiseksi uuden terapiaaltaan. Vierellä oli polskimassa tyttärentytär Emilia Jyrinki. KUVA: MARITA NISSINEN

käyttäjiä. Avainten käyttö sujuu naisilta sutjakkaasti mutta pukuhuoneesta löytyi jo hieman parantamista. - Täällä pitäisi olla enemmän istuimia, jos tulee vaikka lasten kanssa uimaan, Riitta Haapala toivoo. - Pukeminen voi olla vai-

Marika Åvist, 040 8682282 Raija Näppä, 040 8682597

keaa, kun tilaa on vähän. Pukuhuoneen kaapit ovat todella kapeita ja niiden edustaa kiertää kapea penkki. Kaapin eteen mahtuu juuri ja juuri istumaan. Naiset toivovat, että jos mahdollista, niin lisää istuimia kaivattaisiin. Suihkuhuoneen puolella toivottiin, että sopu an-

VUOKRATTAVANA Haemme

YRITYSKEHITTÄJÄÄ

Työ on vakituinen ja alkaa sopimuksen mukaan. Katso myös muu koulutustarjontamme!

www.haapop.fi

Lisätietoja saat kotisivuiltamme (http://www.haapajarvi.fi/yrityspalvelut), toimitusjohtaja Hannu Vuorelalta (044 4456 125) ja kaupunginjohtaja Juha Uusivirralta (044 4456 113)

taa sijaa, sillä kymmenen suihkua käy vähäksi vesijumppien aikaan. Suurimmissa ryhmissä on noin 40 jumppaajaa. Kansalaisopiston jumpat ovat peräkkäin, jolloin vaihdon aikana suihkutilassa on jonoa. Uudet altaat saivat puolestaan vesijuoksijoilta ja uimareilta kiitosta. Vaikka ratoja on entinen määrä, ovat ne hieman leveämpiä. Uidessa ei niin helposti huitaise vastaantulijaa. Allasosastoa kiiteltiin myös valoisuudesta. Terapia-altaan lisäksi uutta on nyt aivan pienille lapsille tarkoitettu kahluuallas. Lastenallaskin on tilavan oloinen.


Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

25


26

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


27

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Kalusteet ja ovenvaihdot

mittojesi mukaan Varaa ilmainen kotikäynti p. 044 532 4271 / Pasi

www.sievinkeittio.fi

Maaselän Extra myös verkossa www.maaselkalehti.fi/extra


28

Lauantai joulukuun 16. päivä 2017

Maaselän Extra nro 16/2017  
Maaselän Extra nro 16/2017  
Advertisement