Page 1

Nro

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

11

2017


02

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Ihminen Ihmiselle Vakavailmeinen tyÜnjohtaja käveli eteeni ja rykäisi ja sanoi. Se on firmalla urakka valmis, tyÜt loppuvat perjantaina. Se tarkoitti kohdallani, että tyÜsuhdeasunto meni samoista ovista. Porvoossa oli iso bensanjalostamo ja rutkasti väkeä. TyÜkokemusta nimeksi ja ei asuntoa. Kaksi vaihtoehtoa kummitteli päähäni. Kysyä Ruotsiin, onko veljeni tyÜpaikalla tÜitä, tai lähteä Reisjärvelle kortistoon. Valitsin ensimmäisen, sain tÜitä ja kielitaidottomana isoon laivaan. Alkuvuodet menivät kuin sumussa ja kaikki piti miettiä tarkan, miten kustakin pälkähästä selvisi. Nuorimies ei aikaillut uuden edessä. Reissuni kesti 30 vuotta! Asunnon sain ja yläkerrassa asuin puolalainen muusikko, joka oli asunut neljä vuotta Suomessa. Hän yllätti minut, tuli kitaran kanssa kylään ja lauloi puhtaasti Urjalan taikayÜn. Hän kävi kotimaassaan ja toi tuliaisia: makkaroita ja muita herkkuja. Miehellä oli hattu ja keppi

kädessä. Kysyin kerran, että mihin tarvitset tuota keppiä, kun liikut kuin kärppä. Anrei hymyili ja totesi: liikun julkisilla kulkuneuvolla ja kun tule raitiovaunut, niin saan välittÜmästi istumapaikan, kun katselen epätoivoisena ympärilleni. Tokihan keppi loi statusta miehen olemukseenkin. Anreilla oli jos mitä, aina lopussa ja hän kävi lainaamassa ruoanlaiton yhteydessä minulta, jos kyseistä sattuisi olemaan. Harjoittelin usein pienten urkujen soittoa, ja joskus kuului oveltani rytmikäs melodinen naputus. Avasi oven ja mies käveli suoraan soittimelleni, ei sanonut mitään, soitti kolmesti kohdan oikein ja mitään puhumatta lähti omalle puolelle. Sanomatta, ystävystyimme tämä maailmaa nähneen herran kanssa. Samalla tasanteella asuin chileläinen perhe. Kävin heillä juttelemassa ja joskus, kun he grillasivat, soi ovikelloni ja kukkurapäinen tarjotin ojennettiin herkullista ruokaa eteeni. Minulla jäivät naapureistani arvokkaat muistot.

Kroatialainen vaatekaupanmyyjää kertoi Balkanin sodasta, kun heidän maastaan surmattiin 8000 poikaa ja miestä. Kuunteli mykkänä tuota julmaa sotahistoriaa. Monesti siinä hetkessä ei osaa olla kuin hiljaa. Aika ja ammatit vaihtuvat. Kun aloitin suntiona, minulle järjestyi myyjättären ehdotuksesta jumalanpalveluksen kaikki juhlanvaatteet niin edullisesti, että korkein pappimme sanoa letkautti minulle aika terävästi: sinähän vasta sunbi olet! Kerran kun olin järjestämässä kirkkoa sunnuntaiksi, niin pappimme piirsi jumalanpalveluskutsun paperille. Se teipattiin lasiseen oven ja näkyi ulkopuolelle. Kysyin papilta, olikos teillä poikamiehenä paljon tyttÜkavereita! Hän oli näyttävä mies! Pastori pysäytti kynän, kääntyi ja sanoi: Taidat olla viimeinen asukas, jolle minä siitä kerron. Pastori soitti kitaraa ja lauloi ja meillä on puhelinyhteys vieläkin. MyÜhemmin muutettuani

ruotsalainen vanhus asui samassa rapussa. Monet kakun puolikkaan sain hänellä, kun hän leipoi. Soittelimme Gunin kanssa, hänen kuolemaansa saakka. Ruotsin reissuni opetti minut ystävystymään kenen kanssa vaan. Mielestäni jokaisesta lÜytyy jotakin hyvää, kun avoimin silmin kulkee maailmalla. Ei meitä tee raha, valta eikä ulkonäkÜ toista paremmaksi. Riittää kun on ihminen ihmiselle.

Simo Vedenpää

Haapajärvelle ei valituslupaa asfalttikartellijutussa Haapajärvi/Tapani Pentikäinen Korkeimman oikeuden 6.8. antaman päätÜksen mukaan Haapajärvi ei saanut valituslupaa ns. asfalttikartellin vahingonkorvausjutussa. Haapajärven osalta jäi voimaan hovioikeuden päätÜs, jonka mukaan Haapajärvi määrättiin palauttamaan Lemminkäinen Oyj:lle käräjäoikeuden päätÜksellä maksetut korvaukset korkoinen eli 259 248,33 euroa.

HAAUUKOO TUUS

Tämän lisäksi kaupungin maksettaviksi tulivat asianajokulut, jotka olivat käräjäoikeuden osalta 375 000 euroa ja hovioikeuden osalta 150 000 euroa. Nyt tähän lisätään vielä Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valituslupahakemukseen liittyvät asianajokulut. – Kaupunki on tietysti pettynyt päätÜkseen, Haapajärven kaupunginjohtaja Juha Uusivirta toteaa. Hän kertoo, että oikeusproses-

si on nyt kaupungin osalta ohitse. Asfalttikartellijutussa on kyse vahingonkorvausoikeudenkäynnistä, jossa käsiteltiin 1994-2002 toimineen asfalttikartellin valtiolle ja 39 kunnalle aiheuttamia vahinkoja. Haapajärven korvausvaatimus kaatui Hovioikeudessa ylihintaisten saatavien vanhentumiseen. Vuonna 2004 voimaantulleen uuden vanhentumislain mukaan oikeus saataviin katkea

NiYTiT ViSYNEELTi

kolmessa vuodessa, ellei saatavia uudisteta katkaisuilmoituksella. Valituslupaa oli hakenut kaikkiaan 27 tahoa ja valituslupahakemuksia oli KKO:ssa vireillä 47 kappaletta. Nyt hylättiin 16 kaupungin ja kunnan valituslupahakemukset. Vantaan kaupunki ja Lemminkäinen Oyj saivat rajoitetut valitusluvat ja loput hakemukset jäivät odottamaan nyt valitusluvan saaneiden asioiden ratkaisua.

ONILAHDUTTAVAATIETii

ETTiMINULLAONOIKEA ILME




03

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

t ä d i e t e m m u s Kut

N E E S K Ö T Y Ä N Ö Salaojatyönäytös Y T A J O A L SA , osoitteese

10-18 Tiistaina 12.9. klo

järvi

800 Haapa 5 8 , 6 3 e ti n la a k k en Lauri

ARVOMME N E IJÖIDEN KESK

5000€

KÄV

ONGIN

ALENNUSKUP

ONTISTA!

SALAOJAREM

Omakotitalon salaojatyönäytös:

7LLVWDLQDNOR Osoitteessa: Laurikkalantie 36 85800 Haapajärvi

TERVETULOA!  DVLDNDVSDOYHOX#VDODRMDN\PSLWÈ´ ZZZVDODRMDN\PSLWÈ´


04

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Jos lasi on yhtenäinen, niin rimoilla voit ruuduttaa lasin. Rimat voi kiinnittää pakkasen kestävällä silikonilla.

Kiinnitä kattotuolin laudat reikälevyllä tai muulla vastaavalla.

Lautaa apuna käyttäen saat suoran linjan kattopaneelien kiinnittämiseen.

Jalustan voi tehdä pienestä kuormalavasta.

Tällaiselta lyhty näyttää valmiina.

Ikkunoista lyhty puutarhaan Haapajärvi/Mervi Luhtala Hämärtyvän syksyn toiveohjeena teemme terassille tai pihaan ikkunoista puutarhalyhdyn. Lyhty on monessa pihassa, mutta monelta se vielä puuttuu. Periaatteessa lyhty on helppo valmistaa, mutta katto tuottaa monille päänvaivaa. Siksi helpotetaan hiukan ja yksinkertaistetaan. Turhia jiirityksiä ei tässä katossa tarvita.

Sosiaalisessa mediassa on näkynyt erilaisia malleja laidasta laitaan. Niin heinäseipäistä kuin harmaantuneesta puustakin tehtyjä lyhtyjä. Lyhdyn voi valmistaa kierrätystavarastakin tai vaihtoehtoisesti uudesta puutavarasta. Ikkunaremontin yhteydessä monesti jää vanhoja ikkunoita. Mutta mikäli näin ei ole, Ikkunoita voi löytää kirpputorilta tai erilaisilta

myyntipalstoilta. Tarvitset neljä samankokoista ikkunaruutua, ruuveja, porakoneen, huopaa kattoon, rimoja, ulkoverhouslautaa, saranat sekä iloisen mielen. Ruuvaa kolme ikkunaa niin sanotusti u-muotoon. Sivuikkunoiden eteen ruuvaa 20mmx20mm puuta tueksi. Tarvittaessa maalaa pokat mieleiseksi, mutta se ei ole välttämätöntä. Kiin-

nitä saranat etuosan rimoihin ja ikkunaan. Seuraavaksi on katon vuoro. Tee laudoista ns. kattotuolit ja kiinnitä laudat yhteen toisesta päästä. Tai laita laudat jiirikulmaan. Tässä vaiheessa voit päättää harjan korkeuden. Tee samoilla mitoilla vähintään kaksi mutta mieluummin kolme kattotuolia. Laudoita vaakaan kattotuolit yhtenäiseksi ja maalaa katto tai laita huo-

paa. Kiinnityksessä voit käyttää huopanauloja tai liimakiinnitteistä huopaa. Katon etukolmion voit joko rimoittaa tai laudoittaa ulkoverhouslaudalla umpeen. Katon alareunan voit halutessasi laudoittaa. Se parantaa lyhdyn ulkonäköä ja kruunaa lyhdyn. Ikkunaruudun voi rimoittaa sisäpuolelta, jos ikkunaruutu on yhtenäinen.

Mikäli haluat, lyhdylle voi tehdä pohjan tai vaihtoehtoisesti kiinnittää pienelle vaihtolavalle. Lyhdyn siirtelyä varten esim. terassilla renkaat lyhdyn alla ovat oiva apu. Malleja on monia ja jokainen lyhty on aina tekijänsä näköinen. Lyhdyn sisälle voit tehdä pikkurappuset tai asentaa pikkulyhdyille koukkuja. Oven haka tehdään puunpalasta tai ikkunan omasta rivasta.


05

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

SK-IsännÜintipalvelu IsännÜinnin ammattilainen

Miksi isännÜitsijän valinnalla on väliä? Oikein valittu isännÜitsijä parantaa yhtiÜn kuntoa ja nostaa sen arvoa.

Pyydä tarjous

isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331

IsännÜimme jo usealla paikkakunnalla, Pihtiputaalla ja ympäryskunnissa!

'RNXPHQWWLWHDWWHULD VXRPDODLVWHQ PLHVWHQ NRVNHWXVKLVWRULDVWD

 NOR  +DDSDMlUYHQ .XOWWXXULVDOL .DXSSDNDWX  /LSXW ½ ,QIR NLUMDNDXSDVWD MD WXQWLD HQQHQ RYHOWD

+DDSDMlUYHQ NXOWWXXULSDOYHOXW

7LHGXVWHOXW MD S|\WlYDUDXNVHW VRLOLSHQWLNDLQHQ#KDDSDMDUYLÂż WDL   -lUM +DDSDMlUYHQ NDXSXQNL MD 7HHWRLPLNXQWD

Keskustie 14, 44800 PIHTIPUDAS isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Lue lisää palveluistamme www.saaninkoski.fi Tarjoamme myÜs mm. kiinteistÜnvälityspalveluita.

Tämän voimme taata:

Miehet ja tuotteet samaa maata! Ainoa 100 % suomalainen toimitusketju, ilman välikäsiää • Varaudu syksyyn, katto 2 päivässä! • Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Markkinoiden parhaat takuut • Vesivekin kestävät kattovarusteet

SOITA

08 2377 9501

Oulun yksikkĂś

Paikallisett pojat!

www.laaturemontti.fi


06

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Rantojen ja uomien raivaus on osa tulvasuojelua Haapajärvi/Jouko Lassila Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala on jatkanut tänä kesänä Kalajoen tulvasuojeluun liittyviä vesistöraivauksia Haapajärvellä. Parhaillaan raivaustyötä tehdään Hautaperän altaalla ja Settijärven rantamilla. Työn tilaajana on Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, jolla on lakisääteinen velvoite pitää säännöstelyaltaisiin, niiden täyttökanaviin, eristys- ja kuivatusojiin perustuva vesistöjärjestelmä täydessä toimintakunnossa. Raivaustyöt kuuluvat ennakoivaan tulvasuojelutyöhön. – Työ kilpailutettiin, ja Pyhä-Kala voitti urakan. Tänä kesänä työt toteutetaan kesä-syyskuussa. Lokakuun alusta nämä työt muuttuvat viisi vuotta kerrallaan kestäväksi alueurakaksi. Myös se urakka kilpailutetaan, kertoi Elyn tulvasuojeluryhmään kuuluva Arto Koivuaho Haapajärveltä. Reisjärvellä vesien juoksemista haittaavaa vesakkoa ja puustoa alettiin poistaa viime vuonna IsoJuurikasta, Kiljanjärvestä, Saarisista, Korpisista ja Kalajanjoesta. Haapajärvellä on siivottu Kalajanjokea, Kuonanjärvestä Hautaperän altaaseen laskevaa laskukanavaa, ja nyt Settijärven ja Hautaperän altaan eristysja kuivatusojia ja patoteitä. Pengerteiden raivaaminen vesakoista ja aluskasvillisuudesta on asia, jonka paikalliset asukkaat myös ottavat ilolla vastaan.

Sakea rantavesakko kaatuu Settijärven ympärillä. Raivaussahoja käyttävät kuvassa Harri ja Voitto Kesänen PyhäKalan metsänhoitoyhdistyksestä. KUVA JOUKO LASSILA

”Vesiuomissa olevan puuaineksen poisto edistää veden virtaamista”

Settijärven rantamaisema kaunistuu hyvää kyytiä. Aki Rajala niitti pengertien, Voitto ja Harri Kesänen raivaavat vesakot. Kaikille Kalajoen tulvasuojelun piirissä oleville järville, kanaville ja laskuojille tehdään vastaava raivaus Reisjärvellä ja Haapajärvellä. Työt alkoivat viime vuonna. KUVA JOUKO LASSILA

Vesiuomissa olevan puuaineksen poisto edistää veden virtaamista. Puihin ja risuihin tarttuu talvella jäätä sekä kesällä roskia ja levää, mikä voi jopa aiheuttaa tulvia lasku-uomaan. Se taas haittaa veden laskemista säännöstelyjärvistä. – Metsänhoitoyhdistyksen metsurit ovat pääasiassa taimikon ja nuoren metsän hoitotöissä, mutta ammattitaitoa riittää myös näihin erikoiskohteisiin. Tänä kesä-

nä näissä on työskennellyt 6-8 metsuria ja ajoittain muutama urakoitsija, kertoi metsänhoitoesimies Risto Rönkkö Metsänhoitoyhdistykseltä Haapajärveltä. Juoksutusuomissa makaavat puiden ja pensaiden latvukset hidastavat veden virtausta merkittävästi, joten ne vedetään ylös vedestä. Se on raskasta työtä käsipelillä. Hyvää kuntoa raivaussahan käyttö vesistön varrella vaatii muutenkin

epätasaisessa maastossa. – Vesakot jätetään maahan. Niin pieniläpimittaisella tavaralla ei ole kysyntää, kun se lisäksi pitäisi hakea huonon kulun takaa, kertoi Rönkkö. Maahan kaadettu vesakko häviää maastosta noin neljässä vuodessa. Normaalitalvina lumi painaa risut maahan, jolloin ne lahoavat helpommin. Raivaustyö on mittava urakka. Jos eri kohteiden raivattavat rannat laite-

taan yhteen, syntyy siitä 60 kilometrin matka. Settijärvellä menossa oleva vesakon raivaus on hyvä esimerkki siitä, mitä iloa alueen asukkaille työstä koituu. Siellä olivat tiistaina raivaustöissä veljekset Voitto ja Harri Kesänen. – Aki Rajala kävi niittämässä järven kiertävän penkkatien. Siitä tuli heti kerralla siisti. Niiton jälkeen penkkatie alkoi saman tien kuivua ja nyt sitä pystyy huoletta aja-

maan henkilöautolla, kertoi Harri Kesänen. – Me metsurit kaadamme raivaussahalla vesakot järveä kiertävien ojien varsilta. Settijärveä kiertää kohta siisti puuvyöhyke. Aika pahaksi ryteiköksi tämä olikin päässyt, totesi Voitto Kesänen. Ikäänkuin tulvasuojelun sivutuotteena syntyvä Settijärven kaunis järvimaisema ilahduttaa eniten Parkkilan ja Koposperän asukkaita, joiden kyliin Settijärvi kuuluu.

Settijoen raivaus sai Vattenfall-rahaa Haapajärvi/Jouko Lassila Settijärvestä Kalajokeen laskevan Settijoen rantapusikot raivataan tänä syksynä. Urakka kilpailutettiin ja sen voitti itsekin Settijoen varrella asuva Juha Leipälä Oksavalta.

Settijoen rantapusikot siistiintyvät tänä syksynä. Työn tekee konetyönä Juha Leipälä. KUVA JOUKO LASSILA

Settijoen perkauksessa on kyse ennen muuta tulvasuojelusta. Veteen taipuneet tai kaatuneet lehtipuuta ja vesakko hidastavat veden virtausta jopa 40 prosenttia. Huonosti vettä vetävä joki on itsessään tulvariski, jos asiaa ei hoideta. Päärahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Työhön saadaan myös Revon Sähkön kaupan peruja olevaa Vattenfallin ympäristörahaa. Tänä vuonna si-

tä saadaan myös Settijärven virkistyskäytön edistämiseen. Vattenfallin ympäristörahaa jaettiin tälle vuodelle 84 000 euroa. Settijärvi ja Settijoki eivät ole ainoita tämän rahan jakajia, vaan ympäristörahalla tuetaan myös Oulaisissa, Raahessa ja Haapavedellä olevia kohteita. Vattenfallin ympäristörahasta päättää seurantaryhmä, jossa on Ely-keskuksen, seutukuntien ja Vattenfallin edustus.


Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

07


08

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Siivekkäät ja saalistajat ruuan toivossa Haapajärvi/ Päiviö Karttunen Elokuisen aamun sarastus toi vipinää sorsaperheissä ja sorsastajien perheissä. Meneillään oli jokasyksyinen metsästäjien juhla-aika. Hyvissä ajoin metsästäjät olivat kantaneet 15:n litran astioilla ohran ja kauranjyviä vetisen suon keskellä olevan lammen rantaan. Metsästäjä Ari Lahtela oli lisännyt jyvien sekaan vielä perunan kuoria höysteeksi. Ruokinta oli kerännyt lammelle satapäisen vesilintulauman. Porukassa oli heinäsorsia, haapanoita, taveja ja muitakin räpyläjalkoja. Useita kertoja ruokailijoiksi oli saapunut myös joutsenia, kurkia ja yllätykseksi korppikin! Reilussa viikossa jyvät oli syöty ja metsästyspäivän aluksi uusia jyviä piti kantaa rimmikolle muutama pöntöllinen. Lestijärven takamailla oleva vetinen suo veti siis paikalle viisi metsästäjää. Porukka aikoi viettää alueella koko päivän. Haulikot heiluivat selässä ja raskaat patruunavyöt olivat lantioilla ja repuissa oli lisäpatruunoita. Reilun puolikilometrisen rämpimisen jälkeen ryhmä oli ”tukikohdassa”. Muikut paistuvat Ari Lahtelan pannulla. KUVA PÄIVIÖ KARTTUNEN

Alkukahvittelun jälkeen ryhmä teki ”metsästys-

suunnitelman”. Metsästäjä Juho Kokkoniemi kiertää kaukaa ruokintalammen taakse ja neljä metsästäjää asettuu lammen toiselle puolelle passiin. Passiporukka maastoutui parhaan kykynsä mukaan männynnäreiden taakse. Pitkän odottelun jälkeen näkyi lähestyvä Juho ja kohta lammesta nousi varmaan yli sadan vesilinnun parvi lentoon. Yllättäen parvi lähtikin passiketjusta poispäin ja korkeutta otettuaan kiersi metsästäjien yläpuolella. Reunimmainen jahtimies ehti ampua laukauksen, mutta tuloksetta. Toinen metsästäjä olisi ehtinyt ampua, mutta aserikko esti sen. Porukka palasikin nuotiolle. Ari Lahtela ryhtyi laittamaan sitten ”pientä purtavaa”. Aluksi hän laittoi perunat folioon ja hiilloksille. Sitten hän kaivoi repustaan lanttua, naurista, porkkanaa ja raastoi ne raastinraudalla hienoksi ja laittoi folioon ja taas hiilloksille. Seuraavana olivat vuorossa muikut, jotka hän jauhotti ja paistoi pannulla. Ruokailun jälkeen Ari nappasi kylmälaukustaan räiskäletaikinakannun ja alkoi paistamaan jälkiruokaa. Tietysti hillolla höystetyt räiskäleet maistuivat kahvin kanssa herkulta. Täydellä vatsalla ja nuotion savuilla makoillessa

Sopivat tilat löytyivät valtatien takaa Haapajärvi/Marita Nissinen Sähkövelho on kesän aikana muuttanut varastonsa entisiin EJ-Renkaan tiloihin Vitikantien varrelle. Sari Puranen kertoo, että yritykselle kaivattiin lisää varastotilaa ja sitä valtakadun takaa löytyi. – Tilaa on kaikkiaan 200 neliötä kahdessa kerroksessa. Yläkertaan on hyvä varastoida tavaraa. Reima Järvenpää lisää, että yrityksellä on nyt myös ulkovarastotilaa, jota välillä kaivataan. – Ja isolla pihalla on riittävästi parkkitilaa, hän kiittelee. Sekä isä että tytär vakuuttavat, että asiakkaat ovat hyvin löytäneet uusiin tiloihin, vaikka ne valtakadun takana sijaitsevatkin. – Vieressä on K-Rauta ja suosittu kirppari Ukonkulma. Uusi EJ-Rengaskin on

saman kadun varrella. Tässä on yllättävän paljon liikennettä. Samalla kun myymälä ja varasto siirrettiin uusiin tiloihin, muutettiin aukioloaika iltapäiväksi. Näin varmistetaan, että molemmat pääsevät tekemään aamupäivästä asennuksia. Yleensä Sari päivystää myymälässä iltapäivisin. – Iltaisin minulla on usein suunnitteluja asiakkaille, joten välillä päivät ovat pitkiä, kertoo sähköinsinöörin töitä tekevä Sari. Hän hoitaa myös kaikki yrityksen paperiasiat, jotta Reima ehtii olemaan asennustöissä. – Hänellä on asennuksista vuosikymmenten kokemus, Sari painottaa. Sari Puranen ja Reima Järvenpää ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin, joihon mahtuu sekä pieni myymälä ja iso varasto. KUVA: MARITA NISSINEN

kuultiin Hannu Kokkoniemeltä päivän parhaat jutut Nätti-Jussista ja muistakin kuuluisuuksista. Naurunremakka kohta hiljeni ja päivätauko alkoi kenttäpatjoilla kuorsaten. Illan jo hämärtyessä passimiehet asettuivat jängälle omille paikoilleen ja tunnin odottelen jälkeen viuhahteli korkealla ilmassa muutama tavi. Varsinainen iltalento alkoi kuitenkin vasta hyvin hämärässä ja haulikot alkoivat paukkua. Rytinän jälkeen yksi haapana ja pari heinäsorsaa siirtyi jahtimiesten reppuun. Kylläiset miehet herkuttelivat nyt ajatuksella, miltä maistuukaan lintukeitto seuraavana päivänä. Tukikohtaan palasi kohta miehiä jokaisella oma selityksensä jahdin kulusta. Ari-kokki oli ehtinyt sinne jo edeltä ja oli poiminut mukillisen mustikkaa, juolukkaa ja variksenmarjaa. Kohta niistä tuli hyvä soppa ja taas paistuivat muikut ja pian myös loput räiskäleet. Joku säälii varmaan näitä miesraukkoja, jotka raskaasti rämpivät soilla ja metsissä. Ja saattaapa jotakin jopa huolettaa, kuinka heikolla sapuskalla he jaksavat. Ei huolta, haapajärviset elää kituuttelevat siellä, vaikka eivät saisi linnun lintua ravinnokseen!


09

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

LAHJAKSI JUHLAVUODEN KRISTALLIT

Suomi

juhlavuoden KRISTALLIT

Suomi

100

Suomi

100

Anna lahjaksi ainutlaatuinen

100

Ju mi Juhlavuoden kunniaksi upea Bohemia Suomi a,, 100 kristalli-mallisto, johon kuuluu malja, maljakko, kynttilänjalka ja kuohuviinilasit m siit

Suomi

100 Suomi

BK501S kynttilänjalka BK5

100

69€

BK222S ma maljakko aljakko

99€

BK327S malja

Juhlavuoden tuotteet saatavilla VAIN MEILTÄ

89€

Kuohuviinilasit Kumpi on suosikkisi?

Suomi

100

BK10SF1 Sinisellä varrella

BK10SF2 Koko sininen

75€

89€

/6 kpl

69€

89€

99€

/6 kpl pl

Tule palveltavaksi myymälään tai tilaa tuotteet helposti netistä! Petterintie 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640

Ma-To 8.30-17 Pe 8.30-18 La 9.00-14

”MELEKEIN AENA AUKI” Pirrauta Liisalle 0500752461


10

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Mukava päivä lasten maata

Anne Tuppurainen (vas.) yllättyi näyttelyn monipuolisuudesta. Tuppurainen oli tullut paikalle yhdessä serkun perheen kanssa. Lapset Saara, Lasse, Nuutti ja Kerttu iloitsivat mielenkiintoisista pisteistä. KUVA: EMILIA TIITTO

Pyhäjärvi/Emilia Tiitto Ilmapalloja liitelee taivaalla jo muutama kilometri ennen Pyhäjärven keskustaa. Värikkäät pallot kirkkaan sinisellä taivaalla johdattavat perille lasten maatalousnäyttelyyn. Laajan alueen täyttävät monet kymmenet pisteet, teltat ja kojut. Pienet lapset juoksentelevat pitkin nurmikenttää käsissään ilmapalloja, hattaraa, metrilakupusseja sekä muita herkkuja ja tavaroita. Vanhemmilla ja isovanhemmilla on täysi työ pysyä innokkaitten tenavien perässä, jotka haluavat päästä näkemään kaiken heti paikalla. Ihan hetkessä tapahtuma-alueen kiertäminen ei kuitenkaan tapahdu. - Saavuimme hetki sitten, ja olemme vasta ehtineet kiertää portilta yhtä reunaa pitkin. Seuraavaksi menemme työkoneita katsomaan. Hidasta hommaa tämä kiertäminen kyllä

on, naurahtaa Anne Tuppurainen. Tuppurainen on tullut perheensä kanssa Lapinlahdelta asti ensimmäistä kertaa maatalousnäyttelyyn, josta hän kuuli serkultansa. Myös serkun perhe on mukana tapahtumassa. Tuppuraisen lasten mielestä näyttelyssä on todella kivaa, sillä paloautosta sai ilmaiseksi hienoja punaisia kypäröitä. - Täällä on niin monia onnenpyöriä, että jos me niitä jokaista pyöritetään, niin kolikot kuluvat aika nopeasti. Lapset olivat niin riemuissaan, kun täältä löytyi jotakin ilmaiseksikin. Tuppurainen on varma, ettei tapahtumasta ole unohdettu mitään olennaista, niin paljon eri tahoja isolta alueelta löytyy. - Yllätyin, että tämä on näinkin iso tapahtuma. Luulin, että alue on vain hotellin pihalla, mutta täällähän onkin paljon enem-

män kaikkea kuin ajattelimmekaan, Tuppurainen toteaa. Pian Tuppurainen lapsineen katoaa ihmisvilinän joukkoon. Yhdenkään kojun edusta ei ole jäänyt vaille jonoa, eikä varsinkaan pomppulinna- tai kasvomaalauspiste. Näyttelyalueella on neljä näytöskenttää, joista yhdellä esiintyy lastensuosikki Pressankatti. Kissaotus taiteilee lapsille ilmapallokoiria ja muita otuksia samalla kun kertoo tarinoita. Lasten karaoketunnilla Pressankatti vetäytyy sivummalle lavalla, sillä pienet artistit pääsevät esittelemään taitojaan yleisön edessä. Muumilaulu ja muut lastenlaulut luikautetaan ammatti-

Pikkutraktorit olivat varsinkin pienemmän väen mieleen. KUVA: EMILIA TIITTO

laisen otteella. Muilla näytöskentillä nähdään hevosia, lammaspaimennusta, koira agilityä sekä järven nuottausta. Agilityrata kerää ympärilleen paljon katsojia, kun karvakaverit juoksevat putkien läpi, kiipeä-

vät kiikkulaudalle ja hyppivät renkaista. Myös lampaat, hevoset, vasikat ja kanat saavat osakseen paljon huomiota. - Teemanamme on tänä vuonna Suomi 100 ja suomalaisuus yleensäkin. Se näkyy suomenhevos-

ten ja suomenpystykorvien läsnäololla, kertoo maatalousnäyttelystä vastaava Pyhäjärven 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Fagerlund-Torssonen. Eläinten lisäksi alueella nähdään monia paikallisia maataloustuotteita. Myyn-


11

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

lousnäyttelyssä

Hevosista kiinnostuneet pääsivät kokeilemaan talutusratsastusta ja kärrykyytiä. KUVA: EMILIA TIITTO

tipisteiltä voi ostaa muun muassa pahkatöitä, kankaita, hunajaa, luonnonkosmetiikkaa ja koruja sekä vaatteita. Kaikki tapahtuman pisteet ovat paikalle pyydettyjä. - Pääasiassa toiminnassa on mukana pyhäjärvisiä yhdistyksiä ja yrityksiä, mutta myös naapurikunnilta on tullut esimerkiksi yksityishenkilöitä mukaan tapahtuman toteutukseen. Lasten maatalousnäyttely on alun perin Kärsämäen 4H:lta liikkeelle lähtenyt idea, joka järjestetään tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Pyhäjärvellä näyttely on ollut kaksi kertaa, joiden lisäksi tapahtumaa on järjestetty myös Kärsämäellä ja Haapajärvel-

lä. Fagerlund-Torssosen mukaan jokainen paikkakunta saa tapahtumasta omanlaisensa omine miljöinensä. - Päätös siitä, että tänä vuonna näyttely pidetään täällä Pyhäjärvellä, syntyi viime vuonna. Tämä vuosi on ollut järjestelyiden parissa kiivasta aikaa, ja olen ollut keväästä asti kuin naimisissa tämän kanssa, Fagerlund-Torssonen naurahtaa. Tapahtumasta on Pyhäjärven 4H-yhdistyksen ohella vastannut monet tahot, kuten talkoolaiset ja kyläyhdistykset. Kaikilla on suunnitteluvaiheessa ollut kuitenkin sama tavoite: tehdä mukava päivä lapsille ja koko perheelle. Pisteiden ohjelmassa on

painotettu pääyleisön eli lasten läsnäoloa, ja siksi monet kojut tarjoavat leikkimielisiä kilpailuja, kuten polkutraktorikisan, keppiheppakisan ja muita tehtäviä ja arvontoja. - En uskalla arvioida, paljonko tähän mennessä on ollut kävijöitä, mutta yleensä määrä asettuu 2500 ja 3500 kävijän paikkeille. Kävijämäärää on varmasti lisännyt hyvä ilma, mikä on suorastaan ihme, sillä kesä on ollut niin viileä. Joka vuosi näyttelyn lippuhinta on saatu pidettyä samana, jotta raha ei ratkaisisi tapahtumaan pääsemistä. Lipunmyynneistä kertyneet tulot aikoo yhdistys sijoittaa kustannusten peittämiseen, ja mikä-

li varoja jää, menee loput nuorille kerhotoiminnan käyttöön. Hurjan isojen maatalouskoneiden, taidokkaiden moottorisahaveistosten, kuplafutiksen ja muun touhun jälkeen on hyvä pysähtyä ruokapisteille. Vohveleiden, puuron, kalojen ja leivonnaisten joukosta jokainen löytää varmasti jotain vatsantäytettä. - Tämä on mielenkiintoinen tapahtuma, ja kun kerran maaseudulla ollaan, niin on myytävä maaseudun tuotteita, toteaa Juustoportti Kärsämäen kojua päivystävä Niina Hyytinen. Kojulla on meneillään kilpailu, jossa pelikonetta pyöräyttämällä voi voittaa yrityksen tuotteita. Hyytinen jakaa myös kiinnostuneille tietoa yrityksestä. Aivan kuten muidenkin kojujen edusta, myös Juustoportin koju on pysynyt vilkkaana. Näyttelyalueella kiertelevät veikeät maskotit tuovat tunnelmaan ripauksen hauskuutta. - Tämä ei ole oikein lapsiystävällistä toimintaa, kun tuolta yhdeltä tiikeriltä puuttuu pää, poikajoukko naureskelee herkkuja syödessään.

Joihinkin työkoneisiin pääsi sisälle istumaan ja eläytymään työmiehen toimenkuvaan. KUVA: EMILIA TIITTO


12

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Myöhäisempi vieroittaminen vähentää kissojen käytöshäiriöitä Kissan varhainen vieroitus emosta lisää aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä, kertoo professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tuore tutkimus. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella nykyisten suositusten mukaista 12 viikon luovutusikää kannattaisi nostaa ainakin kahdella viikolla. Myöhäisempi vieroittaminen on helppo ja edullinen tapa parantaa kissan elämänlaatua. Kissa on suosituin lemmikkimme ja sen hyvinvoinnista ollaan yhä enenevissä määrin kiinnostuneita. Kansainvälistä keskustelua käydään muun muassa kissan sopivasta luovutusiästä, eli iästä jolloin pentu erotetaan emostaan ja sisaruksistaan ja se muuttaa uuteen kotiin. Suomessa suositellaan, että kissanpentu vieroitettaisiin emosta aikaisintaan 12 viikon iässä, mutta monessa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, vieroittaminen vain kahdeksan viikon iässä on yleistä.

Aiemmin on ajateltu, että kissan sosiaalinen herkkyysaika päättyy viimeistään kahdeksan viikon iässä, jonka jälkeen sosiaaliset kokemukset eivät enää juuri muuta käyttäytymistä.

”Löysimme helpon tavan parantaa kissojen hyvinvointia.” – Havaitsimme, että kissan käyttäytymisessä tapahtuu positiivisia muutoksia vielä nykyisin suositellun 12 viikon luovutusiän jälkeenkin. Olen itsekin kissaharrastaja ja tutkimus vahvistaa aiempia omakohtaisia kokemuksia vieroitusiän

merkityksestä kissan hyvinvoinnille. Mielestäni suositellun luovutusiän nostaminen sopisi vuoden hyvinvointiteoksi, sanoo tohtoriopiskelija FM Milla Ahola. Varhaisen vieroituksen haitallisia vaikutuksia on tutkittu joissain muissa eläinlajeissa, mutta luovutusiän vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kissoilla, vaikka on epäilty sen johtavan käyttäytymisongelmiin. – Löysimme helpon tavan parantaa kissojen hyvinvointia; ehdotamme, että suositeltua luovutusikää nostettaisiin kahdella viikolla nykyisestä. Maailmassa on valtavasti kissoja ja käytöshäiriöt ovat hyvin yleisiä, joten tällä saattaisi olla merkittävä positiivinen vaikutus kissojen ja heidän omistajiensa hyvinvointiin maailmanlaajuisesti, toteaa professori Hannes Lohi. Tutkimuksessa hyödynnettiin Lohen ryhmän aiemmin keräämää liki 6000 kissan terveys- ja käyttäytymiskyselyn aineistoa, joka

on toistaiseksi maailmanlaajuisesti suurin kissoista kerätty käyttäytymisaineisto. Kysely paljastaa, että monet käyttäytymisongelmat ovat oletettua yleisempiä. Vähintään lievää ongelmakäytöstä raportoitiin yli 80 prosentilla ja vakavaa ongelmakäytöstä neljäsosalla kaikista kissoista. Kissojen ongelmakäytös voi ilmetä esimerkiksi arkuutena, stereotyyppisenä kankaanpurentana, itsensä liiallisena nuolemisena ja aggressiivisuutena. – Vieroitusikä vaikuttaa kissan myöhempään käyttäytymiseen. Alle kahdeksan viikon iässä vieroitetuilla kissoilla esiintyi enemmän aggressiivisuutta ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Aikuisena vieroitetuilla taas esiintyi näitä ongelmia vähemmän kuin muilla kissoilla. 14 viikon iässä vieroitetuilla käytöshäiriöt olivat harvinaisempia kuin aiemmin vieroitetuilla, kertoo Ahola. Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryh-

mä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuk-

sessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Kissaliitto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä ERANETNEURON.

POP PANKKI

YRITTÄJÄN YHTEISTYÖKUMPPANI POP Pankin asiakkaana yrittäjän on helppo keskittyä olennaiseen. Saat kattavat palvelut ja kilpailukykyiset tuotteet raha-asioiden hoitamiseen!

OTA YHTEYTTÄ: Heli Harju Yritysrahoituspäällikkö Puh. 0400-966 009

Haapajärvi, Kauppakatu 9 | Reisjärvi, Kirkkotie 8A

www.poppankki.fi


13

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Keskiviikkona 13.9. klo 18—20 esittelyssä syksyn heleyttä ja hyvän olon fiiliksiä.

Tilaukset kätevästi verkkokaupasta myös laskulla kultakellokarkkainen.fi

Kirkkokatu 6 y 85800 Haapajärvi y 08 764 900 Avoinna ma–pe 9–17, la 9–14


14

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Aikuisten perusopetuksen henkilöitä yhteiskuvassa. Vasemmalta Marja Syrjäniemi, Veijo Tikanmäki, Jari Nahkanen ja edessä vastaava opettaja Niina Salmela. Opiskelijoista kuvassa ovat Sajjad Ahmadi, Faizollah Heidari, Sajad Hosseini, Naghi Mohammadi ja Noorali Heidari. KUVA: JOUKO LASSILA

Aikuisten perusopetus alkoi Haapajärvellä Haapajärvi/Jouko Lassila Haapajärven kaupungin koululaitos aloitti Opetushallituksen luvalla aikuisten peruskoulutuksen elokuussa. Käytännössä kaksivuotinen perusopetus on suunniteltu 17 vuotta ohittaneille aikuisille arvosanojen parantamiseen ja maahanmuuttajille suomen kielen ja yhteiskuntajärjestelmän opiskeluun. - Opetusta annetaan enimmäkseen yläasteella. Haapajärven yläaste on ensimmäisiä Suomessa aikuisten perusopetuksen järjestämisessä. Kokkolassa ja Joensuussa on päädytty samaan ratkaisuun. Kalajokilaaksossa olemme ensimmäiset, kertoi Haapajärven yläasteen rehtori Jari Nahkanen. Aikuisten perusopetusta antavat muutkin kuin kunnalliset yläasteet. Sitä järjestävät eräät aikuislukiot ja kymppiluokat, kuten Raudaskylän Opiston kymppiluokka. - Arvosanoja on ennenkin voinut kohentaa yläasteella. Kaksi oppilasta on käynyt yhdeksännen luokan uudestaan numeroita parantaakseen, kertoi Nahkanen. - Haapajärvi tarjoaa tässä yhteistyötä naapurikun-

nille. Jos niistä löytyy perusopetusta tarvitsevia aikuisia ja maahanmuuttajia, meidän opetusryhmäämme sopii mukaan, lupasi sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki. Opetuksen sisällön suunnittelusta päävastuun on kantanut rehtori Jari Nahkanen. Aikuisopetuksen pääopettajana, luokanvalvojana ja opetuksen koordinaattorina on äidinkielen opettaja Niina Salmela. Aikuisten perusopetukseen osallistuu hänen lisäkseen 5-6 opettajaa.

”Kielet ovat yleisimpi aineita, joissa arvosanoja halutaan korottaa.” - Opetan suomea äidinkielenä yläasteella ja toisena vieraana kielenä maahanmuuttajille. Vedän suurimman osan kursseis-

ta, joista aikuisten perusopetus muodostuu, kertoi Salmela. Kursseja on 44. Yhden kurssin mitta on 28 tuntia. Yhteensä 1 232 tunnnin opintomäärä täyttyy parissa vuodessa. Opetussisältö koostuu reaaliaineista ja kielistä. Liikunta, kädentaito- ja taideaineet eivät kuulu opetukseen. - Kielet ovat yleisimpiä aineita, joissa arvosanoja halutaan korottaa. Arvosanojaan parantamaan tulevat keskittyvät niihin oppisisältöihin, joissa haluavat numeroaan parantaa. Heillä kurssien ja tuntien määrä on pienempi kuin niillä, jotka käyvät aikuisten peruskoulutuspaketin läpi, kertoi Jari Nahkanen. Aikuisten perusopetuksen opiskelijat käyvät tutustumassa työpaikkoihin ja II asteen oppilaitoksiin. Selkeä tavoite on, että koulutus auttaa heitä etenemään jatko-opintoihin ja työelämään. Tällä hetkellä opiskelijoita on yksitoista. Mukana ovat Afghanistanista pari vuotta sitten tulleet viisi nuorta, joilla alkaa jo olla varsin hyvä suomen kielen taito. Se johtuu siitä, että he opiskelevat erittäin tunnollisesti. Torstaina perusopetus-

”Olemme vasta aivan alussa. Kaikilla on oma tasonsa. Joku oppii enemmän, joku vähemmän. Oppiminen riippuu itsestä.” ryhmä opiskeli monitoimitalolla, jossa yläasteella ja kansalaisopistolla on käytössään yhteinen luentotila. Opiskelua ohjasivat koulunkäyntiavustaja Marja Syrjäniemi ja opetuksesta vastaava opettaja Niina Salmela. Menossa oli Suomi 3-kurssi, jonka oppikirja on kieleltään englantilaissuomalainen. -Opetamme opiskelijoita opiskelemaan suomen kielellä historiaa ja yhteiskuntaoppia, kertoi Salmela. -Olemme vasta aivan

alussa. Kaikilla on oma tasonsa. Joku oppii enemmän, joku vähemmän. Oppiminen riippuu itsestä, kertoi opiskelija Saijjad Ahmadi. - Opiskelu on haastavaa. Meille tämä on uusi kokemus, mutta tykkään tästä, kertoi Ahmadi.

Niina Salmelan mielestä opetusryhmä on esimerkillinen siinä, miten motivoituneita he ovat opiskelemaan. - Oppilaani arvostavat mahdollisuutta saada opiskella. He ovat tasoltaan erilaisia, mutta kaikki ovat opiskelemassa tosissaan.


Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

15


16

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Rakensimme yhteistyössä Pellonpään vuokratalokohteen Kärsämäelle.


17

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

TALOJA JO VUODESTA 1968

Toimitimme elementit Pellonpään rivitaloihin

Laadukkaat Vieskataloelementit rakennusliikkeille suoraan tehtaalta Alavieskasta Myynti ammattirakentajille:

Kari Hyvärinen, puh. 044 730 9212, kari.hyvarinen@vieskanelementti.fi

www.vieskatalo.fi


18

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Eija Paananen

Nopeaa & herkullista

Tässä helppo, nopea ja herkullinen ruoka arkipäivän iloksi! Palermonpasta 4 annosta 200 g hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita 150 g gnocchi pastaa (muutkin pastat sopivat) Kastike: 5 dl vettä 0,75 dl vehnäjauhoja 1,5 dl ruokakermaa puolikas kanaliemikuutio 1 tl broilerimaustetta ripaus rakuunaa ripaus cyrrya 1 dl juustoraastetta 0,5 tl valkosipulijauhetta Kypsennä broileri ja pilko suurimmat suikaleet pienenmiksi. Valmista kastike: Sekoita vehnäjauhot veteen, kiehauta. Lisää ruokakerma ja mausteet, (sekoita ettei kastike

pala pohjaan). Lisää juustoraaste. Kaada keittämätön pasta uunivuokaan, lisää joukkoon kypsennetty broileri, sekoita. Kaada kastike vuokaan niin että pasta ja broileri peittyvät. Halutessasi voit ripotella päälle vielä juustoraastetta. Laita 200 asteiseen uuniin puoleksi tunniksi.

Tulee vesi kielelle pelkkää kuvaa katsellessa!

Koululaisille mukava ja helppo välipala!

Lihapiirakat uunissa Taikina 2,5 dl maitoa 25 g hiivaa 1tl suolaa 1tl sokeria 1 kananmuna 50 g voita n. 3 dl vehnäjauhoja n. 3 dl grahamjauhoja Täyte 200 g jauhelihaa

mausteita mielesi mukaan esim. aromisuolaa, paprikaa, pippuria, yrttejä. 1 dl riisiä 5 dl maitoa ripaus suolaa 1 kananmuna juustoraastetta Liota kädenlämpöiseen maitoon hiiva. Lisää suola, sokeri ja ka-

nanmuna. Alusta taikina lisäten jauhoja vähitellen, lisää sulatettu rasva loppuvaiheessa. Kohota n.puoli tuntia. Keitä riisit ja paista jauheliha, mausta. Yhdistä ja tarkista mausteet, lisää juustoraaste ja kananmuna. Leikkaa taikinasta pallo-

ja, kauli ympyrän muotoisiksi. Levitä täytettä toiselle puolikkaalle, käännä puolikuun muotoon. Paista 200- asteessa n.2040 minuuttia kunnes piirakat ovat paistuneet kauniin ruskeiksi ja kiinteiksi.


Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

19


20

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Pienin askelin kohti omaa hyvinvointia Haapajärvi/Emilia Tiitto Ravintoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jakaneet vuosisatojen ajan mielipiteitä. Toiset noudattavat säännöllisesti perinteiksi muodostuneita tapojaan, kun taas toiset kokeilevat rohkeasti uusia trendejä superdieeteistä taistelulajeihin. Jotkut ovat saattaneet kamppailla painonsa kanssa jo liian kauan ilman minkäänlaisia positiivisia tuloksia. Avun hakeminen tällaiseen ongelmaan voi tuntua turhalta tai kiusalliselta, mutta lopulta kyse on kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. - Yleensä asiakkaani ovat ihmisiä, jotka toivovat elämätaparemonttia. Pitkään asiaa pyöriteltyään he ottavat yhteyttä, jolloin lähdemme asiakkaan ehdoilla liikkeelle. Liian suuret askeleet voivat laskea motivaation hetkessä, kertoo ravintovalmentaja Minna Malkki-Wåg. Malkki-Wåg muutti Haapajärvelle viisi vuotta sitten töiden perässä. Nyt hänellä on ollut puolitoistavuotta oma toiminimi, jonka parissa hän työskentelee sivutoimisesti. Sosionomin ja yhteisöpedagogin koulutusten jälkeen syksyllä 2015 tie vei naisen Lapin urheiluopistoon opiskelemaan ravintovalmentajaksi. - Huomasin ensimmäisen raskauteni ja äitiyslomani aikana syöväni itse mitä sattuu, vaikka lastani syötin hyvin. Ennen toista raskauttani opiskelin paljon raskauden aikaisesta ravinnosta ja liikunnasta, joten lopulta sain pidettyä kiinni myös omasta hyvinvoinnistani. Oman kokemuksen pohjalta on hyvä valmentaa toisia.

Ravintovalmentajan koulutuksesta saadun tietoisen osaamisen lisäksi Malkki-Wåg osaa hyödyntää työssään sosionomin ammatissa tutuksi tullutta ihmistuntemusta. Aluksi on tärkeää kuunnella asiakkaan tarpeita, sillä taustalla voi piilotella muutakin kuin mitä asiakas ensimmäisessä lauseessaan kertoo. Malkki-Wåg haluaa tuoda työssään esille asiakaslähtöisyyden, jotta hän ei ole se, joka sanelee kaiken, mitä asiakkaan pitää tehdä. Näin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelusta ei tule pakkopullaa. - Syömisestä ei saa tehdä rakettitiedettä. Tavallinen syöminen riittää, kunhan huomioon ottaa omat tavoitteet, esimerkiksi laihduttamisen tai treenisuoritusten parantamisen. Ravinto-ohjelmia ja elämäntaparemontteja suunnitellessaan Malkki-Wåg ottaa huomioon asiakkaan mahdollisen perheen, jotta jokaisen perheenjäsenen ei tarvitsisi syödä eri ruokia. Myös asiakkaan ei-pidetyt ruoka-aineet sekä lempiruoat on hyvä huomioida, sillä kyseessä on loppuelämän remontti, eikä hetkellinen muutos. Malkki-Wågin mukaan on tärkeää, että ravinto maistuu, sillä tärkeä osa hyvinvointia on nautinto. - Suurin ravinnon kanssa tehty erehdys on syömisen vähyys. Monet nipistävät esimerkiksi painonhallinnassa tai kokeilevat laihdutuskuureja lentoemäntädieeteistä vissyvesidieetteihin. Tietenkin pitää katsoa mitä syö, mutta mielestäni kilokaloreita on turha laskea, sillä ne ovat niin paljon muutakin kuin pelkkiä kaloreita, MalkkiWåg tuumaa.

Yhtä aikaa haastavaa ja palkitsevaa ruokavalmentajan ammatissa on pitkään vallinneiden käsitysten murtaminen. Asiakkaan ymmärtäessä, ettei kyse ole pelkästä pikadieetistä, ollaan otettu jo muutama askel lähemmäs tavoitetta. Yleensä Malkki-Wåg työskentelee asiakkaan kanssa kuukauden kerrallaan, mikä kuitenkin riippuu asiakkaan toiveista ja tavoitteista. Malkki-Wåg voi antaa asiakkaalleen ensin ohjeistuksen, jonka jälkeen tilannetta seurataan kuukauden ajan. Tuona aikana asiakas suorittaa erilaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi ostaa kaupasta sellaisen hedelmän, jota ei ole koskaan maistanut. - Kaikki asiakkaani eivät suinkaan ole haapajärvisiä, joten kaikkia en ole edes tavannut kasvotusten. Osaa valmennankin etänä verkon kautta, Malkki-Wåg kertoo. Malkki-Wågilla on valmiudet valmentaa kaikenikäisiä joko yksin, pareittain tai vaikkapa ryhmänä. Suomessa ravintovalmentaja-ala on aika suosittu, mikä voi johtua siitä, että työtä voi tehdä myös ilman koulutusta. Useat alan ihmiset ovat samalla jonkin tuotteen edustajia, mutta Malkki-Wåg ei halua edustaa yksittäisiä vitamiineja tai ravintoaineita. Kaikki ne on mahdollista saada luonnollisesti oikeasta ja puhtaasta ruoasta. - Nykyään puhdas ruoka on trendinä, vaikka missään ei oikein sanota miksi se on hyväksi. Opiskellessani se selvisi, ja nyt pidän erittäin tärkeänä, että osaan perustella asiakkaalle terveyshyödyt sen sijaan, että asiakas yrittäisi

päästä asiasta jyvälle netin, lehtien tai erilaisten kalorilaskureiden avulla. Ravinto ja liikunta ovat olleet aina tärkeitä Malkki-Wågille. Kaikki alkoi, kun hän aloitti voimistelun 12-vuotiaana. Nykyään naisen vapaa-aika kuluu ravintovalmentajan hommia tehdessä, kuten uusia aamu- tai iltapaloja suunniteltaessa. Testiryhmänä Malkki-Wåg käyttää itseään ja lapsiaan. - Tässä työssä on tärkeää, että haluaa auttaa muita ihmisiä, ja on valmis jakamaan tietoaan. Sosiaalisuudesta, ihmisläheisyydestä eikä asiakaslähtöisestä käyttäytymisestäkään ole haittaa. Malkki-Wågin mukaan kaiken aherruksen kruunaa asiakkaan onnistumiskokemukset ja se, kun huomaa asiakkaan itse oivaltavan asioita. Malkki-Wågin päästessä vauhtiin ravintovalmentamisensa kanssa, haluaisi hän lisätä liikuntapuolta opiskelemalla personal traineriksi tai liikunnan ohjaajaksi. - Ravintopuoli on kuin oma lapsi, mutta kaikki osa alueet täytyy ottaa huomioon. Olen ikuinen opiskelija, ja etsin koko ajan uusia koulutuksia. Liikunta-alan tutkinto olisi luonnollinen jatkumo nykyiseen ammattiini, Malkki-Wåg toteaa.

Minna Malkki-Wågin mukaan elämäntaparemontissa on muistettava kokonaisvaltainen hyvinvointi, jotta tavoitteet olisivat saavutettavissa. KUVA: EMILIA TIITTO


Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

21


22

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Implantit kiinnittävät proteesin napakasti

Proteesin pohjassa oleva ienura ja implanttikiinnikkeet estävät proteesin heilumisen suussa. KUVA JOUKO LASSILA

Tässä alaleukaan kiinnitetyt implantit pitävät alaproteesin tiukasti kiinni, mikä auttaa syömistä, puhumista ja hymyilyä.

Haapajärvi/Jouko Lassila Monen on täytynyt korvata hampaitaan proteeseilla. Usein ienrustojen kuivuminen hankaloittaa proteesien paikoillaan pysymistä. Implanttikiinnikkeet on kehitetty helpottamaan tällaista tilannetta. Kiinikkeiden avulla proteesi saadaan pysymään suussa napakasti paikoillaan. Haapajärvinen erikoishammasteknikko Jarmo Piiponniemi ja Iisalmelainen hammaslääkäri Vesa Karhunen ovat tehneet implanttiyhteistyötä jo muutaman vuoden. Yhteistyöllä asiakkaalle tehdään mahdolliseksi se, että hänelle asennetaan titaniummetalliset proteesikiinnikkeet. – Olemme asentaneet kiinnikkeet jo useille asiakkaille, ja he ovat olleet tyy-

tyväisiä. Vastaavan tyyppisiä kiinikkeitä saa esimerkiksi Raahesta, jossa tätä palvelua tarjoaa Raahen seudun terveyskeskus, kertoi Piiponniemi. – Implanttikinnikkeillä proteesi pysyy napakasti suussa. Se ei nitku ja lonksu niin kuin kiinnitysaineilla voi käydä. Kiinteämmin suussa pysyvät hampaat ovat monelle asiakkaalle suuri helpotus, kertoo Jarmo Piiponniemi. Mikäli luukato tai joku muu vaurio eivät estä, proteesikiinnikkeet voidaan laittaa melkein leukaan kuin leukaan. Lyhin alaleukaan kiinnitettävä titaniumimplantti on sentin mittainen. Sillä proteesi saadaan kiinnitettyä varsin ohueen alaleukaan. – Yleisimmin kiinnikkeet istutetaan kulmahampaiden kohdalle alaleukaan, mutta on niitä lai-

Erikoishammasteknikko Jarmo Piiponniemi tekee yhteistyössä iisalmelaisen hammaslääkäri Vesa Karhusen kanssa implanttikiinnityksiä proteeseille. KUVA JOUKO LASSILA

Jarmo Piiponniemi muotoilee proteesimallia, jossa on implanttiruuvien vastakappaleet paikallaan. KUVA JOUKO LASSILA

tettu yläleukaankin. Normaalisti leukaluuhun istutetaan kaksi kiinnike-implanttia. – Implantin yläpäässä on pallo, joka on kiinnikkeen ainoa näkyvä osa ikenellä. Proteesin pohjaan asennetaan kiinnikkeen vastakappale, jolloin proteesin vai napsauttaa paikalleen niin kuin neppareilla. Yhdessä ienharjanteiden kanssa implantit pitävät proteesin heilumatta paikallaan, kertoi Jarmo Piiponniemi. Hyvin suussa pysyvistä hampaista on monenlaista iloa, myös terveydellistä. Ruoan jauhaminen paranee, jolloin vatsakin toimii paremmin. Puhuminen ja

hymyileminen on luontevaa, kun hammaskalusto on luotettavasti kiinni. – Implanttikiinnityksen voi tehdä myös vanhoihin proteeseihin. Proteesien vaihtoväli on nykysuositusten mukaan 10-13 vuotta. Kiinnikkeet kestävät todennäköisesti eliniän, ellei asiakas rasita suutaan tupakalla tai nuuskaamalla. Käytännössä implanttikiinnikkeiden laitto alkaa käynnillä Jarmo Piiponniemen luona. Hän tarkistaa asiakkaan ikenen ja proteesin. Sitten Piiponniemi pyytää hammashoitolasta asiakkaalle lähetteen röntgeniin. – Yhteistyökuviossamme röntgenkuvat otetaan

Selänteen terveyskeskuksessa. Asiakas saa ne levykkeellä mukaansa ja tuo vastaanotolleni. Minä lähetän levykkeen lähetteineen Vesa Karhuselle Iisalmeen. Hän suunnittelee implanttikiinnikkeiden paikalleen operoinnin ja sopii asiakkaan kanssa ajan. Kahden kiinnikkeen laitto alaleukaan vie tunnin, puolitoista. Leuan parannuttua viikon ajan ilman proteesin käyttöä, poistetaan tikit terveyskeskuksessa. Sitten Jarmo Piiponniemi muotoilee proteesin pohjaan tilan kiinnikkeille ja proteesia voi taas ryhtyä käyttämään. – Kuuden viikon kuluttua operoinnista tarkistan

suun ja proteesin. Muotoilen tarvittaessa proteesin pohjaa pohjamassalla. – Kolmen kuukauden kuluttua niiden paikalleen laitosta kiinnikkeet ovat luutuneet paikoilleen. Silloin proteesin pohjaan laitetaan nepparimatriisit tiivisteineen. Niiden avulla proteesin voi napsauttaa paikoilleen kiinnikkeisiin ja työ on valmis. Nepparin tiivisteet tulee uusia vuoden tai kahden välein. – Proteesikiinnikkeistä kiinnostuneen kannattaa varata aika vastaanotolleni, jolloin pystyn suun ja proteesien tarkastamisen lisäksi kertomaan myös kustannusarvion, sanoo Jarmo Piiponniemi.


23

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

MUISTILUOTSIN TOIMINTA SYKSYLLÄ 2017 PYHÄJÄRVI, Palo e 1 , toimisto avoinna maanantaisin klo 9 - 14 AIVOTREENIRYHMÄ lievää muis sairau a sairastaville ja kaikille muis toimintojen harjoi amisesta kiinnostuneille ikäihmisille maanantaisin klo 14 - 15 LIIKUNTARYHMÄ muis sairaille ihmisille ja läheisille keskiviikkoisin klo 13 - 14 MUISTITIETOTILAISUUDET sairastuneille ja läheisille klo 17.00 - 18.30 27.9. Arki muis sairauden kanssa, 25.10. Tulevaisuuteen varautuminen. 22.11. Yhteiskunnan tuet ja palvelut HAAPAJÄRVI, Virikevin , Vi kan e 5 a 13 MUISTIKLUBI lievää muis sairau a sairastaville joka toinen torstai klo 10 - 11 seur. kerta 14.9. Aivotreeniä, keskustelua ja kahvi elua, tukea ja etoa elämään muis sairauden kanssa. Yhteistyössä Ppky Selänne. MUISTITIETOTILAISUUDET sairastuneille ja läheisille klo 13.00 - 14.30 28.9. Arki muis sairauden kanssa, 26.10. Tulevaisuuteen varautuminen, 23.11. Yhteiskunnan tuet ja palvelut KÄRSÄMÄKI, seurakuntako , Frosteruksenkatu 16 Vertaistukiryhmä muis sairaiden ihmisten läheisille 12.9, 3.10, 7.11 ja 12.12. klo 13 - 14.30 Nuppi ja ruppi -ryhmä muis sairauteen sairastuneille ja läheisille. Tietoa, keskustelua, mukavaa tekemistä ja kahvi elua. Sairastuneille ja läheisille eriyte y ohjelma. Reisjärvi, kirjaston yläkerta 26.9, 24.10, 21.11 ja 19.12 klo 13 14.30. Yhteistyössä Ppky Selänne. Lisä etoja: puh. 040 553 2548 tai muis luotsi@suomendemy.fi

Nivala, kirjaston alakerta 14.9, 12.10, 9.11 ja 14.12 klo 13.3015.00

Sosiaali- ja terveysministeriö tukee Veikkauksen tuotoilla


24

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Lilli avaa oman kampaamon ja hoitolan Haapajärvi/Marita Nissinen Lilli Konu muistaa, miten hän kävi ensimmäisen kerran kampaajalla 12-vuotiaana. Jo silloin hän päätti, että hänestä tulee isona kampaaja. – Minusta oli niin hauskan näköistä, kun väriä levitettiin hiukseen ja ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä. Yläasteella Lilli hieman epäröi ja mietti hakeeko sittenkin kauppikseen vai laitoshuoltajalinjalle. Lapsuuden unelma kuitenkin eli ja niin hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä Nivalan ammattiopistoon. Kun Lilli valmistui parturi-kampaajaksi vuonna 2013, hänestä tuntui, ettei valinta sittenkään ollut oikea. – Sitten pääsin Pörröpäähän töihin ja huomasin, että tykkäänhän minä tästä, Lilli hymyilee muistellessaan. Parin vuoden työskentelyn jälkeen Lilli huomasi, että ammattiopiston aikuislinjalle haettiin kosmetologiopiskelijoita. Opiskeluinnostus iski uudelleen, ja niin hän aloitti opinnot. Kosmeotologin paperit hän sai kahdessa vuodessa ja valmistui viime vuoden joulukuussa.

Opiskeluaikana hän kävi välillä tekemässä töitä sekä Pörröpäässä että kosmetologin palveluja tarjoavassa Kultaisessa Auringossa. – Tein Maijan luona harjoittelut ja tuurasin hänen lomiaan. Yhteistyö oli niin antoisaa, että Maija Salminen alkoi houkutella Lilliä vuokralaiseksi samoihin tiloihin. – Nyt täällä tehdään remonttia, ja toiminimi Lilli Annikin avajaisia vietetään myöhemmin. Työt aloitan maanantaina 18.9. Ennen avajaisia Lilli avaa myös nettiajanvarauksen, joka toimii Kultaisen Auringon sivuilla. Hän on huomannut, että se on ollut Kultaisessa auringossa todella suosittu. – Ihmiset voivat varata ajan silloin kuin se heille parhaalta tuntuu. Se myös vähentää puhelinsoittoja, joihin on hankala vastata silloin, kun teen vaikka asiakkaalle jotain hoitoa. Puhelimeen Lilli vastaa edelleen Kultainen Aurinko ja Lilli, vaikka oma toiminimi onkin. Lilli Konu tunnustaa, että hieman yrittäjäksi heittäytyminen jännittää. Eniten ovat päänvaivaa aiheutta-

neet kaikki perustamiseen liittyvät paperityöt. – Onneksi isä on yrittäjä ja hyvä ystäväni on myös kampaajayrittäjänä Kärsämäellä. Heiltä olen saanut apua ja neuvoja. Itse työ ei Lilliä jännitä, sillä sitä hän on tehnyt opiskelujenkin ohessa jo useamman vuoden. Tuttuja asiakkaitakin on kertynyt, joiden hän uskoo löytävän nyt Kauppakadun varrelle. – Uskon, että sekin voi asiakkaita innostaa, että saman katon alta saa monenlaisia palveluja. Ihan kaikkea kampaamon ja kosmetologin palveluja Lilli ei aio tarjota, vaan keskittyy tiettyihin. – Juhlameikkejä ja -kampauksia en tee, koska en koe olevani niissä tarpeeksi hyvä. Pitää varmaan käydä vähän lisäkursseja. Hoitolassa hän tekee muun muassa kasvohoitoja, sokerointeja, käsi- ja jalkahoitoja sekä ripsenpidennyksiä. Parin viikon kuluttua Lilli lähtee katsomaan trendinäytöstä, josta saa vinkkejä ja ideoita syksyn ja talven hiusmuotiin. – Hieman hitaammin trendit tänne tulevat, mutta kyllä muotia seurataan.

Optinen kauppa kävi hyvin Soteuudistusta odotetaan innolla Optisen alan vähittäiskauppa kävi vuoden alkupuoliskolla mallikkaasti yltäen noin puolentoista prosentin kasvuun viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupan odotetaan kehittyvän hyvin myös loppuvuonna. Uusia mahdollisuuksia näkemisen ja silmäterveyden toimialalle tuovaan soteuudistukseen varaudutaan luottavaisin mielin. Optisen alan vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 1,4 prosenttia yli 161 miljoonaan euroon.

Silmälasikaupan arvo pysytteli toisella vuosineljänneksellä viime vuoden tasolla, niitä myytiin lähes 60 miljoonalla eurolla. Volyymilla mitaten myynti kuitenkin kasvoi peräti 6,5 prosenttia, joka laski silmälasiparin keskihintaa. – Moni kuluttaja ostaa useammat kuin yhdet lasit kerralla. Asiakkaat tarvitsevat erilaisia linssejä erilaisiin toimintoihin – esimerkiksi autoiluun, urheiluun tai tietynlaiseen työhön. Toiset haluavat yhä useampia erilaisia kehyksiä, vaikka linssien ominaisuudet

olisivat samat. Silmälasien merkitys muotiasusteena on kasvanut, kertoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. Kaikkien silmälasien keskihinta laski toisella kvartaalilla viisi prosenttia 248 euroon. Yksiteholasien keskihinta laski yli 10 prosenttia 164 euroon. Moniteholasien hinta sen sijaan kasvoi pari prosenttia 366 euroon. Kaupan keskittyminen

Lilli Konun uusi yritys on viimeistä silausta vaille valmis. Avajaisia päästään pitämään 18.9. KUVA: MARITA NISSINEN

ketjuyrityksille jatkui voimakkaana. Ketjujen ulkopuolisen kivijalka- ja verkkokaupan osuus supistui lähes viisi prosenttiyksikköä. Vain kymmenes optisen alan vähittäiskaupan liikevaihdosta syntyy ketjujen ulkopuolella. Alan odotukset vuoden loppupuoliskolle ovat positiiviset. Kokonaismyynnin uskotaan kasvavan, ja erityisesti monitehosilmälasien kauppaan uskotaan. Optisessa kaupassa hyvää

tulosta odotetaan oikeastaan kaikissa tuoteryhmissä: niin silmälaseissa, piilolinsseissä kuin laatuaurinkolaseissa. Fenno Optiikan Nyman on tyytyväinen siihen, että optisen alan vähittäiskauppa on pysynyt muun kaupan tahdissa. – Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen vähittäiskaupan myynti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,8 prosenttia. Optinen ala on nousussa hienosti mukana, Nyman sanoo.

– Aikataulun lykkääntymisestä huolimatta sote-uudistus etenee valinnanvapauden osalta toivomaamme suuntaan. Silmäterveyspalveluiden valinnanvapauden laajentamisessa kuntien ei ole mikään pakko odottaa sote-uudistusta. Tastin mukaan valinnanvapaus mahdollistaa parempien, tehokkaampien ja tasavertaisempien silmäterveyspalveluiden tarjoamisen jatkossa. Siitä hyötyvät niin kansalaiset kuin alan yritykset.


25

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Spa Hotel Runni tarjoaa kylpylälomanautintoja

Runnilla on vietetty kylpyläelämää vuodesta 1904 lähtien. Vuonna 1750 löydetty lähde pulppuaa yhä Runnin terveysvettä ja lomalaiset saavat tänäkin päivänä nauttia Runnin tunnelmasta, hoidoista, maukkaasta ruoasta. Loman kruunaavat viihdetarjonta ja ulkoilu kauniissa jokimaisemassa. Kylpylähotellissa on tehty vuonna 2015 iso peruskorjausremontti ja hotelli on täysin uudistunut. Hotellin 59 hotellihuonetta sekä kaksi sviittiä ovat nykyaikaiset ja viihtyisät. Runnilla voit valita majoituspaikaksi myös nostalgisen vuonna 1904 valmistuneen kartanohotellin. Se henkii entisajan lo-

manostalgiaa, vaikka mukavuudet ovat nykyaikaisia. Kartanohotellissa huoneet on nimetty kuuluisien Runni-kävijöiden mukaan. Kylpylässä käyneitä 1900-luvun alun merkkihenkilöitä olivat mm. Oskar Merikanto, Eino Leino, Juhani Aho, L. Onerva, Leevi Madetoja ja Aino Acte. Vuonna 1919 vierailijaksi saapui Carl Gustaf Mannerheim sisarensa Sophien kanssa. Yksi kartanohotellin erikoisuus onkin juuri Carl Gustaf – huone, missä on säilytetty aidot, vanhat hirsiseinät. Spa Hotel Runni tunnetaan myös keittiöstään ja juhlatiloistaan. Päivittäin on tarjolla runsas nouto-

pöytälounas ja ilta-aikaan nautitaan a’la carte -listan herkuista. Runni on kuuluisa myös juhlapäivien noutopöydistään ja esim. joulupöydät saavat paljon kiitosta. Runnilla järjestetäänkin ympäri vuoden erilaisia perhejuhlia kuten häitä, syntymäpäiviä ja sukutapaamisia. Kylpylässä järjestetään myös kokouksia ja tyky- & virkistyspäiviä.

Kylpylähoitola tarjoilee kävijöille hemmottelua. Saatavana on mm. hierontaa, kosmeettisia hoitoja, kylpyjä, hermoratahierontaa, vyöhyketerapiaa, shiatsua sekä jäsenkorjausta ja aitoa, perinteistä kuppausta. Ja hoitojen lomassa on mukava pulahtaa kylpyläosastolle uimaan ja porealtaisiin. Kylpylän viihdeohjelmassa on viikoittain kara-

Attendo perhehoito Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. Tarjoamme kunnille ja sosiaalitoimille kokonaisvaltaisen perhehoitopaketin. Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan. Palvelumme helpottaa merkittävästi kuntia perhehoidon järjestämisessä ja organisoimisessa. Haluamme toimia kuntien kumppanina myös perhehoidon järjestämisessä.

Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito perhehoito@attendo.fi

oke- ja tanssi-iltoja sekä satunnaisesti myös konsertteja ja teatteria. Niistä saa lisätietoja Runnin nettisivulta. Tänä syksynä Runnilla esitettään Mannerheim Runnilla -musiikkinäytelmää. Siinä palataan vuoteen 1919 ja aikaan, jolloin Mannerheim lomaili Runnilla, missä hän odotti tietoa, valitaanko hänestä Suomen ensimmäi-

nen presidentti. Musiikkinäytelmä esitetään 6.10. – 6.12.2017. Lippuvaraukset Runnin myyntipalvelusta. Runnin kaunis jokimaisema on myös tutustumisen arvoinen. Runnin raitilla on mukava ulkoilla ja piipahtaa vaikkapa Neulatammen padolle kokemaan luonnonvesihierontaa. Myös Saarikosken puusulkukanava on nähtävyys.


26

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Kärsämäen apteekkarin Antti Mäntylän työhön kuuluu asiakkaiden auttaminen oikean tuotteen valinnassa. KUVA TAPANI PENTIKÄINEN

Apteekkia kehitetään kärsämäkisten hyväksi Kärsämäki/Tapani Pentikäinen Napakka kädenpuristus ja nopeasti asiaan. Kärsämäen apteekkarin otteissa näkyy tottumus asiakaspalveluun ja tehokkuus. Ja muutaman lauseen jälkeen käy ilmi, että tärkeää on myös apteekin toiminnan kehittäminen. Antti Mäntylä aloitti Kärsämäen apteekkarina toukokuussa 2016. Reilun vuoden kestänyt pesti ei ole saanut Kuopiosta muuttanutta miestä kyllästymään pieneen paikkakuntaan. Työpäivän hän jälkeen ehtii vielä käydä lenkillä tutustumassa ympäristöön. Harkinnassa on myös polkupyörä, jolla ympäristöä näkisi entistä laajemmin. Kärsämäelle tulon myötä Mäntylän aikaisempi työ Lääkealan turvallisuus- ja

kehittämiskeskus FIMEAssa apteekkitoiminnan kehittämisen parissa vaihtui ensimmäiseen omaan apteekkiin. – Järjestelmä toimii siten, että apteekkariksi haluava hakee apteekkilupaa ja sitten ostaa apteekin liiketoiminnan. Suomessa apteekkitoiminta perustuu Suomessa tarveharkintaa, eikä apteekkia voi perustaa aivan minne haluaa. Mäntylä kertoo, että ensimmäistä apteekkia hankkiva joutuukin yleensä muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai autoilemaan työn perässä. Itse apteekkijärjestelmä on Mäntylän mukaan hyvä. Se takaa, että apteekkeja löytyy pieniltäkin paikkakunnilta ja luo näin tasa-arvoisuutta asiakkaiden kesken. – Tarveharkinta pitää suomalaisen apteekkijärjestelmän toimivana.

Hän toteaa, ettei nykyisestä järjestelmästä ole osattu osoittaa ongelmia. – Suomessa apteekkien saavutettavuus ja lääkkeiden saatavuus ovat huippuluokkaa maailmassa. Järjestelmä takaa samat lääkkeiden hinnat kaikkialla, hän kertoo. Mäntylä pyrkii kehittämään apteekkiansa vastaamaan entistä paremmin kärsämäkisten tarpeita. – Lääkevarastoa on kehitetty. Meillä ne ovat nyt tavanomaista suuremmat, että pystytään palvelemaan paikkakuntalaisia, hän sanoo. Laajan lääkevaraston ylläpitäminen on Mäntylälle yksi keskeinen asia apteekin toiminnassa. Aivan kaikkia Suomessa myytäviä lääkkeitä, joita on noin viidestä kuuteen tuhatta eri nimikettä, ei kuitenkaan ole saatavissa. Osalle niis-

tä ei ole löydy Kärsämäeltä tai lähiseudulta käyttäjiä ja ne jäisivät vain pölyttymään varastoon. – Jos uusille tuotteille tulee kysyntää, niin niitä hankitaan varastoon, lupaa apteekkari kuitenkin. Osa lääkkeistä on taas erikoistuotteita, joita kysytään harvoin. Erityisesti harvinaisia ja kalliita lääkkeitä tilataan vai tarpeen mukaan. Myös saavutettavuutta eli apteekkiin pääsyä on helpotettu. Aukioloaikoja on lisätty ja lisähenkilöstön palkattu. Jatkossakin asiakkaiden toiveita mielellään kuunnellaan. Mäntylä kokee, että hän palvelee myös naapuripaikkakunnissa asuvia, erityisesti heitä, jotka asuvat rajan pinnassa asuvia. – Heillä saattaa olla lyhyempi matka tänne kuin oman paikkakunnan kes-

kustaan. Myös nelostien ohikulkuliikenne muodostaa yhden asiakasvirran, jota halutaan palvella. – Aika hyvin heitä on loman aikana tänne pysähtynyt, Mäntylä kertoo. Apteekkityöntekijöillä on farmasia-alan koulutus ja tieto lääkkeistä. Kaikkia noin kuuden tuhannen lääkkeen vaikutuksia tai riskejä ei kuitenkaan tarvitse ulkoa muistaa, vaan lisätietoa löytyy erilaisista tietokannoista. Apteekeilla on neuvontavelvollisuus eli siellä selvitetään asiakkaan tarpeita ja neuvotaan, mitä voisi käyttää. Asiakkaan kanssa käydään läpi hänen lääkitystään. Aivan kaikkea ei voida tietää, erityisesti jos asiakas ei itse muista tai kerro muusta lääkityksestä. – Harvemmin määrät-

tyjen lääkkeiden kohdalla henkilökunnan täytyy tarkistaa lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset. Myös itsehoitolääkkeiden ostajia neuvotaan. – Melkein päivittäin tulee vastaan tilanteita, joissa asiakas on ostamassa tuotetta, joka hänelle ei sovellu. Mäntylä kertoo esimerkkinä, että kesäaikana on muun muassa tullut uuttaa tutkimustietoa siitä, ettei tulehduskipulääke ole sydänpotilaalle välttämättä hyvä, ainakaan pitkäaikaiskäytössä. – Kuvitellaan, että itsehoitolääkkeet ovat turvallisia, mutta eihän se näin ole, Mäntylä toteaa. Sen lisäksi, että neuvoo asiakkaita, Mäntylä ottaa mielellään vastaan kärsämäkisten toiveita. – Voidaan kehittää apteekkia siihen suuntaan, kun asiakkaat haluavat.


Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

27


28

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Veljeskodista kuntoutuskodiksi

Vaativan kuntoutuksen asiakkaat Alpo ja Matti tekevät toiminnallisia harjoituksia puutarhatöiden muodossa toimintaterapeutti Arja Timlinin johdolla.

Tomintaterapiassa ryhdytään maalauspuuhiin.

Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa toimiva Kitinkannus aloitti toimintansa vuonna 1991 Kannuksen Veljeskodin nimellä. Alkuvuosina kuntoutus- ja hoitopalvelut kohdistuivat Valtionkonttorin asiakkaisiin, eli sotainvalideihin, veteraaneihin, lottakuntoutujiin ja heidän puolisoihinsa. Valtionkonttorin asiakkaiden määrän vähentyessä toiminta on monipuolistunut. Nykyään Kitin-

puisto laitteineen. Moniammatilliseen henkilökuntaan kuuluu lääkäri, fysio- ja toimintaterapeutit, terveydenhoitaja, sairaan- ja perushoitajat, sosionomi ja kosmetologi. Lisäksi Kitinkannuksessa on oma keittiö, jossa valmistetaan laadukasta kotiruokaa lähellä tuotetuista raaka-aineista. Arkipäivisin Kitinkannuksessa on lounaspalvelu. Kitinkannuksessa on

kannus tarjoaa laitoskuntoutusta, avokuntoutusta, asumispalveluja sekä terveys- ja hyvinvointipalveluja kaikille. Kuntoutusvuorokausia kertyy vuosittain keskimäärin 5000. Asiakkaita Kitinkannukseen lähettävät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kiuru, vakuutusyhtiöt ja alueidemme terveyskeskukset. Lisäksi Kitinkannukseen pääsee kuntoutukseen, virkistymään ja asumaankin

omalla kustannuksella. Kitinkannus on erikoistunut vaativaan laitoskuntoutukseen. Yrityksellä on Suomen ensimmäinen kävelyrobotti, johon olemme hankkineet myös lasten ortoosit. Lisäksi Kitinkannuksessa on terapia-allas, kuntosali ja hyvät laitteistot käden käytön ja tasapainon harjoittamiseen. Kitinkannuksessa alkaa 3 kertaa vuodessa Kelan kokonaan kustantamat tehostetun käden käytön

kurssit aivoverenkiertohäiriön sairastaneille! Kävely-, lenkkeily-, retkeily- ja hiihtomaastot alkavat omasta pihasta. Uimahalli ja pelikentät ovat nekin aivan Kitinkannuksen vieressä. Allasterapiaosastolta löytyvät vesihierontapisteet, poreallas, allashissi ja saunat. Asiakkaiden käytössä on kuntosali, liikuntasali ja monipuolinen harrastepaja. Kitinkannuksen pihalta löytyy grillikatos ja seniori-

kaikkiaan 60 asiakaspaikkaa. Niistä 40 sijaitsee päärakennuksessa ja 20 erillisessä, hotellitasoisessa majoitusrakennuksessa Kitinrivissä. Päärakennuksen tilat ovat täysin esteettömät. Lisäksi Kitinkannuksen välittömässä läheisyydessä on Kitintalo, jossa on 9 esteetöntä vuokra-asuntoa. Kitintalon vuokralainen voi tarvittaessa ostaa hoito-, siivous- ja ruokapalvelua päärakennuksen puolelta.

Kevään kukkaloisto sipulikukilla Keväällä kukkivat sipulikukat istutetaan syys-lokakuussa. Mitä enemmän sipulikukkalajeja ja -lajikkeita istutetaan, sitä pitempään kukkaloisto keväällä ja alkukesällä kestää. Parhaiten sipulikukat viihtyvät kuohkeassa maassa ja aurinkoisessa kasvupaikassa. Jos kukinnasta haluaa nauttia

monta vuotta, hiekkamaahan on hyvä lisätä multaa ja tiiviiseen savimaahan hiekkaa ja turvetta. Perennapenkin aukkopaikoissa ja pensaiden alustoilla maanparannusta ei yleensä tarvita, mutta isojen puiden juuristoalueella ja heikkokasvuisella nurmikolla eloperäisen aineksen lisäys on paikallaan.

Jos nurmikkoalue on tiivistynyt, hiekkalisäyksestä hyötyvät myös nurmikkoheinät. Sipulikukkien paras istutusaika on syys-lokakuussa, kun maan lämpötila on laskenut alle 10 asteen. Tämä on riittävän aikaisin, jotta sipulit ehtivät juurtua, mutta kuitenkin sen verran myöhään, että ne eivät ehdi aloittaa kasvuaan. Sipuleita voi toki istuttaa niin pitkään kun maan on sula, mutta myöhään istutetut sipulit juurtuvat vasta keväällä ja vastaavasti kukinta siirtyy kesän kynnykselle. Kukkasipuleita ostettaessa on syytä tarkistaa sipulien laatu. Hyvä sipuli on kiinteä ja ehjä, siinä ei ole syviä kuoppia eikä viiltoja eikä merkkejä alkavasta homeesta. Jos valinnan varaa on, ostoskoriin

kannattaa poimia kaikkein suurimmat sipulit, sillä isoista sipulista kehittyy myös komein kukinta. Sipulien koko (ympärysmitta) on merkitty pakkaukseen. Kukkasipulit istutetaan noin kolme kertaa sipulin läpimittaa syvemmälle. Jos sipulit istutetaan vasta marras-joulukuussa, ne voi kuohkeassa maassa laittaa hieman syvemmällekin. Sipuli painetaan napakasti istutuskuopan pohjalle kärki ylöspäin. Tulppaanin ja narsissin sipulissa kärkiosan tunnistaa helposti, mutta esimerkiksi krookuksen sipulia on katsottava vähän tarkemmin. Jos sipulit istuttaa vahingossa väärinpäin, kukinta myöhästyy vähän, koska kasvavan verson on ensin kierrettä-

Sipulikukat kukkivat varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. KUVA: HANS BRAXMEIER/PIXABAY

vä sipulin ympäri. Pikkusipulit istutetaan yleensä 5–10 cm välein ja isot 15–25 cm välein. Istutussyvyys ja -etäisyys on yleensä merkitty pakkaukseen. Istutussyvyys on sopiva, kun sipulin päälle tulee multaa kaksi kertaa sipulin korkeuden verran.

Istutuksen jälkeen maa kastellaan ja jos syyssateita ei tule, maata voi kastella syksyn mittaan uudelleenkin. Lähde: https://www. martat.fi/marttakoulu/ p u u t a rh a / p u u t a rh a n tyot/sipulikukkien-istutus/


29

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Herkku voi olla myrkky Sienikausi alkaa olla parhaimmillaan. Sieniretken ainoa riski ei ole eksyminen. Suomen metsistä lÜytyy myÜs myrkyllisiä sieniä. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että myrkkysieni voi aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita. Poimi metsässä vain sieniä, jotka tunnistat varmasti. Suurin osa Suomessa kasvavista sienistä on myrkyttÜmiä, mutta mukaan mahtuu myÜs myrkyllisiä. Sienestäjän tärkein ohjenuora on poimia vain sieniä, jotka tunnistaa varmasti. Silti kokenutkin voi joskus erehtyä, tai lapsi maistaa metsästä lÜytynyttä sientä. Sienen tunnistaminen on tärkeää mahdollisen oikean hoidon valitsemiseksi. Tuntomerkkien lisäksi vinkkejä voi antaa kasvupaikka. Viime vuonna Myrkytystietokeskukseen tuli 670 sieniin liittyvää myrkytyskyselyä. Tämän vuoden elokuun alussa kyselyitä oli ollut jo lähemmäs 200. Suurin osa Myrkytystietokeskukseen tulleiden kyselyiden sienistä jää tunnistamatta. Vakava myrkytys voi johtaa maksavaurioon, mutta myrkyllinen sieni voi vahingoittaa myÜs munuaisia. Maksansiirtoon sienimyrkytyksen vuoksi ei Suomessa ole joutunut yksikään ihminen useampaan vuoteen. Vuosittain maksavaurion vuoksi hoidossa on kuitenkin jokunen myrkytyksen saanut. Sienen aiheuttama äkillinen munuaisvaurio voi johtaa dialyysihoidon tarpeeseen, mutta vain reilulle kymmenesosalle jää akuuttivaiheen jälkeen krooninen munuaisten vajaatoiminta. Solumyrkkyä sisäl-

Suomessa maksavaurion aiheuttaa yleisimmin valkokärpässieni. tävien sienten myrkytyksissä maksan, munuaisten ja veren soluja tuhoutuu, mikä voi johtaa kyseisten elinten pysyvään vaurioon, mikä hoitamattomana voi johtaa kuolemaan. Suomessa tavallisin maksavaurion aiheuttava sieni on valkokärpässieni. Muita erityisen myrkyllisiä sieniä ovat muun muassa suippumyrkkyseitikki, kavalakärpässieni ja myrkkynääpikkä. Korvasieni on raakana myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä syÜtävä. Vakavissa myrkytyksissä kyse on aina sienen syÜmisestä. Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita. Pihapiiristä lÜytyvän sienen maistelusta ei useimmiten ole haittaa edes pienille lapsille, mutta erittäin myrkylliset metsäsienet voivat olla heille vaaraksi jo pienenä määränä. Sienimyrkytyksen oi-

reiden alku vaihtelee vajaasta tunnista vuorokauteen. Yleisimpiä alkuvaiheen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja ripuli. Hermostoon vaikuttavat myrkylliset sienet voivat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, sekavuutta ja harhoja sekä vakavissa tapauksissa jopa tajuttomuutta. Alkuoireet voivat kuitenkin olla huomaamattomia ja esimerkiksi suippumyrkkyseitikin aiheuttamat oireet ilmaantuvat jopa vas-

ta kahden viikon kuluttua syÜmisestä. Jos myrkyllisiä sieniä on syÜty ruoaksi tai muutoin tarkoituksella, on aina syytä hakeutua sairaalaan hoidontarpeen arviointiin ja seurantaan. Mahdollisimman nopeasti nautittu lääkehiili estää myrkkyjen imeytymistä. Myrkytystietokeskus vastaa ympäri vuorokauden äkillisten sienimyrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin numerossa 09 471 977.

VUOKRATTAVANA

Muista sienimetsässä:

• poimi vain sieniä, jotka tunnet • jos epäilee syÜneensä myrkkysieniä, oikean hoidon saamiseksi sieni on tärkeä tunnistaa • pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita • sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee tunnista vuorokauteen • jos epäilet sienimyrkytystä, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen.

KOULUTUSTA

Verkkokauppa Matsmart vähentää ruokahävikkiä Suomessa Ruotsalainen verkkokauppa Matsmart tarjoaa nyt myÜs suomalaisille mahdollisuuden vaikuttaa ympäristÜÜn vähentämällä ruokahävikkiä. Palvelun ideana on pelastaa elintarvikkeita ja tuotteita, jotka olisivat muuten jääneet myymättä johtuen esimerkiksi lähestyvästä parasta ennen -päiväyksestä, ylituotannosta tai sesonkivaihtelusta. Tuotteiden hinnat ovat 20—90% normaalia edullisempia. – Asiakkaamme edistävät kestävämpää ympäristÜä ja samalla säästävät rahaa. Matsmart – ja sen ym-

päristÜtietoiset asiakkaat – pelastivat viime vuonna 708 000 kiloa ruokaa. Olemme jo lyhyessä ajassa osoittaneet, että teoilla voidaan vähentää ruokahävikkiä, kertoo Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson. Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma; koko ruokatuotannosta kolmasosa päätyy hävikkiin. Epätietoisuus päiväysmerkinnÜistä on yksi syy siihen, miksi ruokaa heitetään pois länsimaissa. Monen kuluttajan on vaikea ymmärtää parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttÜpäivän eroa.

Parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin pakkaushetkellä. Viimeinen käyttÜpäivä -merkintä puolestaan tarkoittaa, että tuotteen käyttäminen viimeisen käyttÜpäivän jälkeen voi olla vaarallista. Matsmart ei myy tuotteita, joissa käytetään viimeinen käyttÜpäivä -merkintää. – Kivennäisvesi ei pilaannu sillä hetkellä, kun tiistai vaihtuu keskiviikoksi. Parasta ennen -päivän ohittaneita tuotteita voi hyvin käyttää kuukausia ja jopa vuosia päiväyk-

sen jälkeen, sanoo Karl Andersson. Matsmart myy tuotteita koko Suomeen, ja palaute kesäkuussa alkaneista toimituksista on ollut erittäin positiivista. – Jo nyt on nähtävissä, että suomalaiset kuluttajat pitävät siitä, että edullisten ostosten avulla voi vähentää ruokahävikkiä, jatkaa Karl Andersson. – Lisäksi olemme saaneet erittäin positiivisen vastaanoton suomalaisilta tavarantoimittajilta, jotka hekin haluavat pelastaa täysin syÜmäkelpoista ruokaa.

Haluatko kehittää omaa tai yrityksesi osaamista? Täydennyskoulutusten koulutuskalenteri on julkaistu ™™™Ǥ…‡Â?Â–Â”Â‹ÂƒÇ¤Ć¤Č€Â?‘—Ž—–—•Â?ƒŽ‡Â?–‡”‹ Tutustu tarjontaan tai pyydä asiakaskohtainen tarjous! Lisätietoja Kirsi Vuotila, p. 040 632 4341, Â?Â‹Â”Â•Â‹Ç¤Â˜Â—Â‘Â–Â‹ÂŽÂƒĚťÂ…Â‡Â?Â–Â”Â‹ÂƒÇ¤Ć¤ÇĄ‘Â?Â?‘Žƒ Paula Oja, p. 044 449 2721, paula.Â‘ÂŒÂƒĚťÂ…Â‡Â?Â–Â”Â‹ÂƒÇ¤Ć¤ÇĄŽ‹˜‹‡•Â?ƒ


30

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Kalusteet ja ovenvaihdot

mittojesi mukaan Varaa ilmainen kotikäynti p. 044 532 4271 / Pasi

www.sievinkeittio.fi

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


31

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Maaselän Extra myös verkossa www.maaselkalehti. fi/extra


32

Lauantai syyskuun 9. päivä 2017

Maaselän Extra nro 11/2017  
Maaselän Extra nro 11/2017  
Advertisement