Page 1

Lue Extra netissä:

www.maaselkalehti.fi/extra

Nro

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

7

2018


02

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

YÜllinen Korpisen selkä Poikasena ensimmäiset onkimatkat tehtiin Kaakkurinpurolle, joka virtasi sydänmaalta kohti Korpijokea aivan kotimme takana. Sain ensimmäisen ahvenen kuitenkin Reisjärven Korpijoesta ja se oli ikimuistettava päivä. Ensin etsittiin madot ja puukolla tehtiin pieni vapa, siihen siima, koho ja koukku. Sitten saapasjalassa marssittiin joelle. Pieni naskali puhkui intoa täynnä. Korpijoki lähtee Korpisesta, joka oli sydänmaalampi ja tekoallas. Se virtaa Kalajokeen jopa kahdesta haarautuvasta joesta. MyÜhemmin, kun olin kansakoulussa, tehtiin Jokisaaren kohdalle pato. Pellot alempana kuivuivat ja ihmisten padotkin. Aikuiset miehet joskus porkkivatkin jokea. Verkko laitettiin joen yli ja sitten vastavirtaan käveltiin joku kilometri. Kaksi miestä sauvoilla räiskytti vettä ja pelokkaat kalat uivat verkkoon. Korpijoessa on uitettu myÜskin puutavara metsistä. Korpisen sydänmaa jäi lapsena lähtemättÜmästi mieleeni. Muistan ensimmäisen kerran, kun joen vartta kuljimme padolle ja kuinka mykistyin poikasena, kun näin yhtä-äkisti suuren selän. Meidän lähellä ei ollut suurta järveä ja synkästä metsästä kun kipusi, niin sitä lapsi katsoi ällistyneenä. Aikuisena kun on nähnyt merta ja suuria selkiä, niin kaikki on mielessä muuttunut.

Keväisin Korpinen tulvi ja siihen hevostyÜvoimalla rakennettiin lähes kahden kilometrin pato 1958-1960. Siellä oli paljon kylän miehiä ja hevosia. Korpisella käytiin joskus kylän poikasten kanssa yÜkalassa. Siellä tehtiin eräs vaarallinen matka keskellä yÜtä yli selän. Ainoastaan yksi oli aikuinen, joka osasi hyvin uida ja ÜÜkki-kopukka nipin napin kantoi meidät. Muutamat sentti oli, että ei olisi haukannut vettä. Kyllä oltiin paikallaan hiljaa. Isommat kun meni ÜÜkkiin, niin ei tehnyt mieli yksin kiertää järveä yÜllä, olin nuorin sakissa. Kyllä äiti parka, ei ollut yhtään samaa mieltä, kun poikasena kyseltiin kalaan. Enkä sitä aikuisena ihmettele. Lammella tehtiin iso nuotio tai oltiin kämpässä. Oli yksi hyvä metsästäjä, joka piti aina auki ovet, ja paikkoja ei särjetty, eikä sotkettu. Yhden kalareissun muistan, kun saimme koulukaverin kanssa reippaasti kalaa. Kävimme tervehtimässä sydänmaatalo Jatkolan väkeä ja siellä emäntä laittoi lämmintä ruokaa pÜytään. Se oli kasvuikäisenä ja lähes aina nälkäisenä kovasti mieleen painunut kokemus. Erästä vanhempaa lomittajaa jututin kerran kaupassa ja hän kertoi, kuinka vanhempi väki ennen, kun kävi navetassa tÜissä, niin tarjosivat mo-

nesti ruuankin. Ajat ja ihmiset muuttuvat, oli hänen kokemus. Isonveljen kanssa käytiin monesti Kalajanjärven puroilla kalastamassa. Veljellä oli virveli ja minulla keppi ja siimapäässä uistin, jolla vetelin. Sain kerran lähes kilon hauen. Väliin kalastettiin pitkällä heinällä tai ohuella rautalangalla. Hauki kun ui heinästä tehtyyn silmään, niin repäistiin kuiville. Pakoperänlammeilla käytiin myÜskin. Tuli tutuksi Valkeinen, Honkanen, Kortelampi, Huttunen. PyÜrällä mentiin ja minä istuin tangolla. Pakoperän tie oli se vanha ja Virkkulan luona oli isomäki, joka mentiin huimaa vauhtia. Sydänmaalla oli sääsket kiusana ja sai raapia ja risulla hätistellä niitä. Minä en isompana ole koskaan syttynyt kalastukseen enkä metsästykseen. Ei haluttanut tappaa lintuja. Olin siellä mukana seurana. Marjastus on lempilajini. Lapsena lähdimme sydänmaalle sisarusten kanssa ja keräsimme ja välin lauloimme jossakin kivellä, että metsä raikui. Aikuisena poimin Ruotsissa marjoja ja sitten Suomessa. Luonto, tuli ja vesi, ovat tämän päivän kiireiselle äärettÜmän hyvä tasapainottaja. Riista ja kala kyllä ovat herkkua ja onneksi nykyiset naapurit

ovat tarjonnet hyvin kalaa, kun sitä on tullut yli oman tarpeen. Hirvipaistille pitää puhua tosi hÜylisti, että käskevät maistamaan. Samoin saa sanoilla hÜystää hyvänlaisesti, että pääsee lakkalättykahville, tai teetä juomaan. Mutta olen siinä onnistunutkin. Isäntä joka tarjosi, oli saanut vain kaksikymmentä kiloa pakastimeen tätä ihmemarjaa! Johan siitä sitten kahvin kera oli lätynpäällä vara maistaakin. Mustikka, vadelma ja mansikka on äärettÜmän hyviä marjoja. Kyllä kuningatarsoppa riisipuuron kanssa on tosi hyvää! Korpisella käyn nykyisin väliin kävelemässä. Iltapäivällä kun aurinko helottaa, niin on mukava kävellä padolla. Siellä palaa vanhat muistot ja sielu lepää.

Simo Vedenpää Kirjoittaja on reisjärvinen harrastajakirjoittaja ja lauluntekijä.

Hyvän mielen talossa omaispäivät Hyvän mielen talo ry järjestää voimavaralähtÜistä ryhmä-, koulutus- ja virkistystoimintaa omaisille, joiden läheisillä psyykkinen sairaus. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä omaispäivillä saa tietoa ja tukea sekä yhteisiä ilon ja onnistumisen kokemuksia lisäämään arjen voimavaroja. Tänä vuonna päivät järjestetään Oulussa 15.-17. kesäkuuta, teemalla Omaisen polku. Mukaan voivat hakea kaikki, joiden läheisellä on psyykkinen

ARABITYRITTiViTSAADA BASHARAL ASSADIN EROAMAANVIRASTAAN

sairaus tai jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveydestä. Mielenterveyden häiriÜt koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaisista – välillisesti ne koskettavat siis meitä jokaista. Kun yksi perheestä sairastuu psyykkisesti, sillä on vaikutus koko perheen arkeen ja jaksamiseen. Jokainen perheenjäsen reagoi omalla tavallaan muuttuneeseen tilanteeseen ja mielessä risteilee

HIENOA

monenlaisia tunteita; huolta, riittämättÜmyyden tunnetta, väsymystä, epätietoisuutta. Omaiselle läheisen sairastuminen on usein järkytys ja oma jaksaminen voi joutua koetukselle. TällÜin tiedon ja tuen saaminen on tärkeää; omainen ansaitsee tulla kuulluksi ja kohdatuksi itsenäisenä yksilÜnä ja tuen tarvitsijana. Omaisena ja läheisenä on myÜs tärkeää muistaa huolehtia omasta hyvinvoinnista ja tehdä asioi-

SITTENMEIDiN LiNNESSiON TEHTiViKAIKKI MITiVOIMME

JOTTAVARMIS TUU

ta, joista saa itse mielihyvän kokemuksia. Tämä auttaa jaksamaan sairastuneen läheisen tukemisessa ilman että uupuu itse. Luottamuksellinen vertaistukeen ja vuorovaikutukseen perustuva yhteisÜllinen toiminta lisää voimavaroja ja auttaa luomaan omaisen omaa tulevaisuutta. Samalla myÜs arjenhallinnan tunne ja hyvinvointi lisääntyvät. Hyvän mielen talon omaispäivät Oulussa, Nallikarissa 15.-17.6.

ETTiHiNSAAPOLIIT TISENTURVAPAIKAN POHJOIS KOREASSA


03

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Riittävästi urasyvyttä ja painetta renkaisiin Joko talvirenkaat alkavat vedellä viimeisiään, mutta vielä ei kesärenkailla tohdi lähteä sivuteille seikkailemaan. Nyt kannattaa ottaa kolikko esiin ja mitata renkaiden kulutuspinta. Jos se näyttää vaarallisia lukemia, on renkaiden vaihdon aika. Renkaiden kulutuspinnan pääurien vähimmäissyvyys on kesärenkailla 1,6 mm ja talvirenkailla 3,0 mm. Kesärenkaan suorituskyky sadekelillä heikkenee merkittävästi renkaan kulumisen myötä. Kesärenkaiden kuluneisuus on riskirajalla, kun huonoimman renkaan urasyvyys on alle 1,6 mm. Talvirenkaissa kuluneilla renkailla tarkoitetaan useimmiten urasyvyydeltään vielä laillisia 3–5 mm renkaita. Ajonopeus vaikuttaa ratkaisevasti vesi- tai loskaliirron syntyyn, mutta myös renkaat, niiden malli, leveys ja kuluneisuus, vaikuttavat. Siksi suositeltava urasyvyys onkin kesärenkaalla vähintään 4 mm ja talviren-

Suositeltava urasyvyys kesärenkailla on 4 mm ja talvirenkailla 6 mm. KUVA: LIIKENNETURVA

kaalla vähintään 6 mm. Vesiliirron välttämiseksi huonokuntoisilla renkailla pitäisi ajaa lähes 30 km/h hitaammin kuin hyvillä renkailla. Auton ajokäyttäytyminen on parhaimmillaan, kun kaikissa renkaissa on suunnilleen samanlainen pitävyys. Jotta renkaat säilyisivät koko käyttöikänsä samanpitoisina, on niiden paikkaa renkaanvaihdon

yhteydessä vaihdeltava. Paikanvaihtosuositus koskee sekä kesä- että talvirenkaita. Pyörimissuuntaa ei kuitenkaan saa muuttaa. Renkaan sivussa on pyörimissuuntaa osoittava nuoli. Keliin sopimattomat renkaat ovat tyypillisesti nastattomia talvirenkaita tai kesärenkaita, joita käytetään lumisella tai jäisellä talvikelillä. Talvirenkaiden käyttöä vetisellä kelillä ei ole kertaakaan arvioitu ris-

kitekijäksi. Ajoneuvoon sopimattomilla renkailla tarkoitetaan yleensä ylimitoitettua vanne- ja rengaskokoa. Sopimattomiin renkaisiin liittyvät riskit ovat hieman vähentyneet viime vuosikymmeneen verrattuna. Henkilö- ja pakettiautoissa tulee saman akselin renkaiden olla mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Erilaisen vararenkaan tila-

päinen käyttö on sallittua. Sekarengastus kesä- ja talvirenkaiden välillä ei ole sallittua, mutta vararenkaalla voi ajaa tilapäisesti. Rengaspaineilla on huomattava merkitys turvallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta. Michelinin selvityksen mukaan joka viides suomalainen ajaa vähintään 0,5 baria vajaapaineisilla renkailla. Vajaapaineisilla renkail-

la ajettaessa auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu, ohjauksen puoltaminen lisääntyy ja rengas saattaa rikkoutua. Myös polttoaineen kulutus kasvaa 3–6 prosenttia ja renkaan elinikä lyhenee 25–50 prosenttia. Rengaspaineet olisi syytä tarkistaa vähintään kerran kuukaudessa renkaan tai ajoneuvon valmistajan suositusten mukaisesti. Lähde: Liikenneturva


04

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Yhdessä on hauskempaa

Tenho Koistila valloitti sulhasmies Toivona, vaikka Pepsodent-hymy voi morsianta hirvittääkin. KUVA: MARITA NISSINEN

Haapajärvi/Marita Nissinen Hyvää ruokaa, mukavaa seuraa ja hauskaa ohjelmaa. Mitäpä muuta sitä tarvitsisi, että saadaan aikaiseksi kiva päivä. Jo perinteeksi muodostunut toukokuinen Kiva päivä yhdessä oli tänä vuonna ainakin naurun määrällä mitattuna onnistunut. Stollen salissa yleisö nauroi välillä kaksin kerroin, kun näytelmät pääsivät vauhtiin. Kirsikkakodin päivätoimintakeskuksen näytelmäryhmä esitti Toivo ja Lempi -näytelmän, jonka kerronta koostuu suurimmaksi osaksi kielikuvista. Näytelmää on hankala edes sanoin kuvailla, se pitää nähdä ja kuulla. Näytelmän oli ohjannut ja kertojana toimi Eija Pylkkö. Hauskanpito jatkui Sinikka Kyrön ja Sisko Larmin pienoisnäytelmällä eläkeläisystävyksistä. – Olin pari viikkoa sairaana ja sain tekstin vasta maanantaina. Ei me ehditty harjoitella kuin kerran teksti läpi ja loput improvisoitiin, Sisko tunnustaa

nauraen.

”Stollen salissa yleisö nauroi välillä kaksin kerroin, kun näytelmät pääsivät vauhtiin” Ehkäpä naisten kannattaa improvisoida enemmänkin. Molemmat näytelmät olivat sellaisia, että ne kestävät esittää useampaankin kertaan eri yleisöille. Esitysten lomassa yleisöä laulatti Taisto Lindberg, joka toimii nuorten työpajalla projektipäällikkönä. Keskiviikkona Stollessa pidetyllä kivalla päivällä on jo vuosien perinteet. Tänä keväänä Jokilaaksojen Nuorten Tuki oli jär-

jestelyissä mukana toisen kerran. Työpajan nuoret laittoivat Stollen tilat juhlakuntoon ja kokkasivat vieraille keittolounaan. Keittiöllä touhunneet Suvi-Tuulia Aalto ja Riina-Sisko Kestikievari tunnistivat, että kiirettä on pari päivää ollut. – Eilen kuorittiin 20 kiloa perunoita, tytöt huokailevat. Keittiöpuuhia työpajalla ohjaa Tamara Lindberg, jolla on kokin koulutus. – Ei näitä tyttöjä tarvitse paljon opastaa. He kyllä osaavat, hän kiittelee. Jokilaaksojen Nuorten Tuen toiminnanjohtaja Auli Mikkola on huomannut, että yhteiset hankkeet ovat opettavaisia. Jos nuorilla ei ole isovanhempia, he harvemmin ovat tekemisissä ikäihmisten kanssa. Tapahtumassa kanssakäynti on luontevaa. Toisena järjestäjänä toimii edelleen vanhus- ja vammaisneuvosto, jonka puheenjohtaja Sinikka Kyrö pari vuotta sitten innosti työpajan väen mukaan järjestelyihin. Stollen tilat siirtyivät työpajan käyt-

Toivon ja Lempin rakkaustarina oli riemukas. Näytelmän oli valmistanut Kirsikkakodin päivätoimintakeskuksen väki. KUVA: MARITA NISSINEN

töön ja Kiva päivä meinasi jäädä kodittomaksi. Nyt hän on iloinen siitä, että käytännön järjestelyihin on saatu nuorta voimaa. Haapajärvisten vieraaksi tapahtumaan tuli linjaautollinen väkeä Pyhäjärveltä. Vieraiden ilmeistä päätellen kaikki viihtyivät. Näytelmien välillä yleisö pääsi laulamaan yhdessä. KUVA: MARITA NISSINEN

Suvi-Tuulia Aalto ja Riina-Sisko Kestikievari ahkeroivat pari päivää Stollen keittiössä tapahtuman onnistumiseksi.

Työpajaohjaaja Tamara Lindeman-Lindberg, toiminnanjohtaja Auli Mikkola ja työpajaohjaaja Jaana Vähäsöyrinki yhtyivät yhteislauluun.

Pieni piikittely kuuluu ystävyyteen, mutta silti pysytään ystävinä. Näin voisi päätellä Sinikka Kyrön ja Sisko Larmin pienoisnäytelmästä.

KUVA: MARITA NISSINEN

KUVA: MARITA NISSINEN

KUVA: MARITA NISSINEN


05

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Uudet 2018-mallit nyt varastossa! Varastossa mahtava valikoima uusia matkailuautoja heti toimitukseen

89 840,-

89 840,-

DETHLEFFS ADVANTAGE I 7051 DBM 2018 EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli saarekevuoteella! ALDE-lämmitys.

74 460,-

78 060,-

DETHLEFFS ADVANTAGE I 7051 EB 2018 EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli erillisvuotein! ALDE-lämmitys.

DETHLEFFS ADVANTAGE T 7051 DBM 2018 EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli saarekevuoteella! Huippuvarusteet sisältyy...

68 290,-

BÜRSTNER LYSEO TD 690 G

2018

2.3 JTD 150 hv AUTOMAATTI Harmony Line. Tyylikäs erillisvuodemalli alaslaskettavalla etuvuoteella....

77 760,-

67 860,-

BÜRSTNER NEXXO TIME T 569

2018

EDITION 2.3 JTD Automaatti. Suosittu alle kuuden metrin auto EDITION-varustuksella.

ANTTI TOKOLA

DETHLEFFS ADVANTAGE T 7051 EB 2018 EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli erillisvuotein! ALDE-lämmitys.

BURSTNER NEXXO TIME T 569

2018

Fiat 2.3 JTD 130 hv, Automaatti. Automaattivaihteinen puoli-integroitu. Parivuode pitkittäin.

040 561 7744 MDQQHOXRNNDOD#FDUDYDQODQGLDȴ

76 420,-

DETHLEFFS ADVANTAGE T 6611

2018

EDITION 2.0 BlueHDI 130 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli erillisvuotein! ALDE-lämmitys.

65 230,-

JANNE LUOKKALA

040 412 8748 DQWWLWRNROD#FDUDYDQODQGLDȴ

76 425,-

64 790,-

BÜRSTNER CITY CAR C 640

2018

2.3 JTD 150 hv Automaatti. Hyvin varustelu retkeilyauto pitkittäisillä vuoteilla.

BURSTNER IXEO TIME T 726

2018

2.3 JTD 150 hv, Automaatti. Hyvin varusteltu erillisvuodemalli. Alaslaskettava ylävuode. Automaatti.

62 640,-

SUNLIGHT T 67

2018

2.3 JTD 130 hv. Tyylikäs puoli-integroitu erillisvuoteilla ja nostovuoteella.

DICK BJÖRKLIND

BURSTNER NEXXO TIME T 569

2018

2.0 BlueHDi 160 hv. Edulliseen hintaan sopivan kokoinen puoliintegroitu parivuoteella.

HUOLTO

050 352 1177 GLFNEMRUNOLQG#FDUDYDQODQGLDȴ

050 551 3619 KXROWR#FDUDYDQODQGLDȴ

Varastossa tällä hetkellä yli 120 ajoneuvoa ja tuhansia tarvikkeita. Katso lisää caravanlandia.fi

Lahjat kevään juhliin

PAIKALLISET P AIKALLISETT POJAT!

Ylioppilaalle Y DIA DIAMOND kristallimalja ja -maljakko lyyralla B BK316 28 cm

BK210YO 25,5 cm

1105€ 0

85€

Turvallisin valinta

MP20-75

99€

Elämänpuut

MP-08

85€ Ylioppilaan lyyralasi

Sisältää myös hopeaketjun

Asiakastyytyväisyystutkimus s 12/2017

Anna aikaa valmistuvalle • Turvallinen telineasennus

20€ / kpl (kaiverruksella 29€)

• Oma tehdas, ei välikäsiä

Valmistuvan juhlalasi

24€ / kpl Omalla nimi & päiväys kaiverruksella

Yli 97 % suosittelee ee kattoremonttiamme! me!

89€

199€

239€

Tilaa lahjat 29.5. klo 12.00 mennessä niin toimitus ehtii perille 2.6. Tai tule palveltavaksi Vieremän suurmyymälään. SUURMYYMÄLÄ Petterintie 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640

Ma-To 8.30-17.00 Pe 8.30-18.00 La 9.00-14.00 info@kellopuoti.fi

• Nyt entistä kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät!

Soita heti 08 2377 9501 ZIWMZIOƼ

Meidän katon alla on hyvä olla.


06

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Vinkkejä vihreälle parvekkeelle Nyt on paras aika laittaa parvekkeet kesäkuntoon. Näiden Puutarhaliiton vinkkien avulla pääset nauttimaan kukoistavasta parvekkeesta myöhäiseen syksyyn asti Siivoa parveke ja hanki istutuksia varten tilavia kunnollisia ruukkuja. Parvekelaatikoissakin on hyvä olla altakastelu- tai sorapohja, joka varastoi kasveille vettä. Pienissä ruukuissa ostetut taimet jaksavat kukkia pitempään, kun ne istutetaan uudelleen reilunkokoiseen astiaan. Käytä kesäkukille multaa, jossa on hitaasti liukenevia lannoitteita ja kastelukiteitä. Niitä voi myös lisätä olemassa olevaan multaan. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä ja kastele ruukut aina kunnolla. Useimmiten pari kastelukertaa riittää viikossa. Muista avata lasitukset lämpimiä jaksoina, jotta kasvit ei paahdu liian kuumassa. Valitse kasvit parvekkeen valoisuuden mu-

kaan. Pohjois- ja itäparvekkeella menestyvät ahkeraliisat, orvokit, verenpisarat, hortensiat, begoniat, monet koristeelliset perennat ja heinät. Myös havut sopivat parvekkeille. Paahteisille eteläja länsiparvekkeille valitaan auringossa viihtyviä kasveja kuten pelargoneja, tähtisilmiä, neilikoita, mehikasveja ja siniviuhkoja. Yhdistele hyötykasveja kuten yrttejä ja vaikka chilejä koristekasvisekoituksiin. Monet niistä nauttivat auringosta. Parvekkeen varjoisalle puolelle voi siirtää myös huonekasveja kesähoitoon. Parvekkeen kaikki pinnat kannattaa ottaa käyttöön. Kattorakenteisiin voi yleensä kiinnittää amppeleita. Seinät valloitetaan köynnöksillä, joiden avulla saadaan myös sopivaa näkösuojaa ulkoreunoille. Korkeissa ruukuissa tai kukkapylväissä olevat kasvit jättävät lattiaa vapaaksi, mutta tuovat rehe-

Upeat ruukkudaaliat sopivat myös puolivarjoisan parvekkeen ruukkuistutuksiin. KUVA: PUUTARHALIITTO

vän vaikutelman parvekkeelle. Erilaisten tukien ja kukkatelineiden avulla kasvit saadaan kasvamaan ylöspäin, jolloin tilaa vapautuu muulle toiminnalle. Luo parvekkeelle oma

pesä, jossa hengähdät hetken joka päivä nauttien kesän kulusta ja vehreydestä. Jo vartin hetki omassa puutarhakeitassa laskee stressitasoa, verenpainetta ja saa kehon hyrräämään mielihyvästä.

Älylampuilla sopivaa valoa jokaiseen kotiin Älykäs valaistuksen ohjaus valloittaa nyt nopeasti kodit ilman mittavaa remontointia ja sähköremonttia. Hyvinvarusteltujen lamppukauppojen hyllyillä on jo kohtuuhintaisia älylamppuja, joilla saa laadukasta ja muunneltavaa valoa energiatehokkaasti. Lampuissa on perinteiset lamppukannat, joten ne sopivat tavallisiin kodin valaisimiin. Kodissa tarvitaan erilaista valoa eri tarkoituksiin. Älylamppujen ansiosta samalla valaisimella on mahdollista luoda tunnelmia ja tarpeellista työvalaistusta yksinkertaisimmillaan perinteisen valokatkaisimen avulla. Yksi napautus kirkastaa valon, toinen kytkimen napautus himmentää valon tai muuttaa esimerkiksi värilämpötilaa. - Yhdellä valaisimella voi helposti toteuttaa erilaisia valaistusolosuhteita tilanteen ja tarpeen mukaan. Riittävä valaistus on tärkeää etenkin ikääntyville arkiaskareiden sujuvuuden ja turvallisuudenkin varmistamiseksi, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Monipuolisempia ominaisuuksia haluavan kannattaa satsata älylamppuihin, joita ohjataan mobiilisovelluksella tai kaukosäätimellä.

Niillä voi tyypillisesti säätää ja ohjata valaistuksen kirkkautta ja värisävyjä tai ajastaa lamppu syttymään ja sammumaan haluaminaan aikoina Älylamppu vaatii usein valmistajakohtaisen sovelluksen lisäksi erillisen ohjauslaitteen. Sovelluksiin ja ohjauslaitteeseen voi yleensä yhdistää useita älylamppuja. Käytännössä usean älylampun avulla vanhaankin taloon on mahdollista hankkia langattomasti ohjattava älyvalaistus. Energiatehokkuuskin paranee, jos samalla päivittää vanhanmallisia lamppuja ledeiksi. - Kauko-ohjaimella tai mobiilisovelluksella toteutettu älylamppujen ohjaus on varsin edullinen ratkaisu päivittää kodin valaistusta ilman isoa remonttia. Lampun voi vaihtaa itse ja sovellukset on helppo ottaa käyttöön. Edes sähkömiestä ei tarvitse kutsua paikalle uusimaan katkaisimia tai asentamaan uusia valaisimia, Suur-Uski sanoo. Älykkäitä valaistuksenohjausjärjestelmiä asennetaan tavallisesti uudiskohteisiin, mutta uusilla älylampuilla valaistuksen ohjaus onnistuu ilman rakenteisiin asennettavaa kotiautomaatiojärjestelmiää.


Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

07


08

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Kesää voi jatkaa tekemällä lasiterassin Nivala/Jouko Lassila Viime vuosina Suomen kesistä tuntuu tulleen tuulisempia ja sateisempia. Ihmisen kaipuu nauttia kesän lämmöstä ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Tähän tarpeeseen auttaa lasitettu terassi. – Terassi jatkaa kesää keväällä ja syksyllä. Aurinko lämmittää lasin läpi jo keväällä, sinne ei sada eikä tuule. Tarvittaessa lämpöä saa lisää lämpösäteilyä heijastavilla lämmittimillä, lupaa osto- ja myyntivastaava Juho Junttila Nivalan Lasitekiltä. Terassi- ja parvekelasituksiin erikoistunut Lasitek perustettiin 2000-luvun alussa nimellä Sefoset. Kuusi vuotta sitten nimeksi tuli paremmin sen toimintaa kuvaava Lasitek. Myös omistaja on vaihtunut. – Minä tulin tänne maanrakennushommista. Olin Kokkolassa B Dahlbackalla, kertoi Juho Junttila. Toinen osakas, Niko Pihlajaniemi, vastaa asennustöistä. Hän ehti olla ensin Best Glassilla sen alkutaipaleella, sitten Champion Doorilla viisi vuotta. Lasiala oli hänelle tuttu ennestään Best Glassin ajoilta.

”Lasi on edullinen ja helppohoitoinen materiaali. Sade huolehtii lasien pesemisestä.” – Juho kiertää asiakkailla esittelemässä ja suunnittelemassa terassikokonaisuuksia ja minä asentamassa. Asennustöissä meillä on toisena tunti-

– Parvekkeissa ja terasseissa käytämme ainoastaan karkaistua lasia, kertovat Niko Pihlajaniemi ja Juho Junttila. KUVA: JOUKO LASSILA

palkkainen asentaja. Pääosin terasseja ja parvekelasituksia ei tehdä yksin, kertoi Niko Pihlajaniemi. Kirvesmiespalvelut kuuluvat Lasitekin palveluihin. Niiden turvin yhtiö voi myydä kokonaisuuksia. Vakituisena timpurina yhtiöllä on näissä hommissa Veli-Matti Siltala. Tarvittaessa väkeä lisätään aikatauluissa pysymiseksi. Asennustiimi perustaa terassin pohjan ja paa-

luttaa perustuksen kahde metrin ruuvipaaluilla. Tiimi tekee terassin rungon ja lattian, asentaa terassilasitukset ja tarvittaessa myös terassimatot. – Terassin teko vaatii toimenpideluvan, rakennusluvan ja taloyhtiöissä isännöitsijän luvan. Me voimme auttaa niiden teossa. Joskus tarvitaan myös julkisivupiirustukset, että terassi istuu rakennuksen julkisivuun ja

Lasiterassi pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin rakennuksen julkisivuun. KUVA: LASITEK

naapurustoon, kertoi Juho Junttila. – Terassi suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukaan, jos toiveet vain ovat toteutettavissa. Lasitek on hakenut verkottumalla leveämpiä hartioita ja tehokkuutta toimituksiin. Se on ylivieskalaisen Alutekin jälleenmyyjä ja käyttää pääasiassa lasialan erikoistehdas Best Glassin lasia. Asiakkaalle asennettavat parvekkeen

ja terassin lasit ovat karkaistua lasia. Kaarevat ja kolmiomaiset lasitkin pystytään toimittamaan, mutta siinä tarvitaan erityisjärjestelyitä. Ne työstetään ensin ja käydään karkaisuttamassa ennen toimitusta. – Lasi on edullinen ja helppohoitoinen materiaali. Sade huolehtii lasien pesemisestä. Riittää, kun asukas kerran vuodessa huoltaa ulkopinnat, kertoi

Niko Pihlajaniemi. – Terassit yleistyvät koko ajan, sillä ihmiset haluavat panostaa kotiinsa. Nykyään terasseille saa hienoja kalusteita, joita ei tarvitse joka myräkässä kerätä suojaan. Ne säilyvät ympäri vuoden terassin suojassa, mikä sekin innostaa asukkaita siirtymään sisältä aurinkoon. Rusketus tarttuu myös terassilla, jos sitä haluaa, vakuuttaa Juho Junttila.

Terassi- ja parvekelasien kuljetuskehikot tehdään Lasitekillä itse. Työn touhussa hallityöntekijä Pauli Arvola. KUVA: JOUKO LASSILA


09

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Voiko parvekkeella grillata? Kevääntullen moni kaivaa grillin varastosta ja valmistaa ensimmäiset grilliherkut. Jos grillauspaikaksi valikoituu parveke, ruuanlaitto saattaa herättää naapureissa ristiriitaisia tunteita. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistuttaa, että parvekkeella grillaamista ei ole kielletty laissa. – Taloyhtiössä voidaan

toki laatia omat järjestysmääräykset, mutta ne eivät saa rajoittaa normaalia asumista, Pynnönen sanoo. Monien kerrostaloyhtiöiden järjestysmääräyksissä lukee, että parvekkeella grillaaminen on kielletty. Tällaisessa kiellossa on valvomisen vaikeuden lisäksi ongelmana se, ettei kiellon rikkomiseen voida pätevästi puuttua,

mikäli grillaaminen tehdään paloturvallisesti. Järjestysmääräysten rikkomisesta voidaan asuntoosakeyhtiölain mukaan ottaa huoneisto yhtiön hallintaan jopa kolmeksi vuodeksi. Hallintaanottoa ei kuitenkaan voida tehdä, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. – Hallintaanotto on niin järeä toimenpide, ettei siihen käytännössä voida

Grillaamisessa on otettava huomioon paloturvallisuus. Parvekkeelle turvallisin olisi sähkögrilli.

pelkän grillaamisen vuoksi ryhtyä. Niinpä grillaamiskielto sellaisenaan jää käytännössä vaille oikeusvaikutusta, Pynnönen toteaa. Tämän vuoksi Kristel Pynnönen suosittelee, ettei parvekegrillaamista koskevaa kieltoa ilman hyviä perusteluja kirjattaisi yhtiön järjestysmääräyksiin. Myös kesään liittyvä juhliminen saattaa kuumentaa taloyhtiössä tunteita. Pynnösen mukaan jokainen saa järjestää satunnaisia juhlia, ja satunnaisia juhlia on jokaisen siedettävä. – Yörauha ja naapurit tulisi kuitenkin huomioida. Juhlia pitävän kuuluu huolehtia, että keskustelun ja musiikin äänenvoimakkuus pysyy kohtuullisena. Taloyhtiön järjestyssäännöistä riippuen yörauha voi olla iltakymmenestä aamuseitsemään tai iltayhdestätoista aamukuuteen, Pynnönen muistuttaa. – Jos juhliminen aiheuttaa jatkuvasti häiriötä, voi tilanteeseen puuttua ja ilmoittaa asiasta eteenpäin taloyhtiölle, Pynnönen neuvoo.


10

MAATALOUS

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Riittääkö maitoa tulevaisuudessa? Pyhäjärvi/Tapani Pentikäinen Viisitoista vuotta sitten maitotilan kannattavuuskerroin oli vielä 0,66, vuonna 2017 se oli enää 0,3. Tämä tarkoittaa, että maidontuottajien tulot ovat pudonneet merkittävästi eikä maataloustulo tuo enää kunnolla elantoa. Kannattavuuskerroin kuvaa menojen ja tulojen suhdetta. Kun kerroinluku on yksi, maataloustulo riittää kattamaan menot ja yrittäjän palkkamenot. Jos luku jää alle yhden, raha on pois yrittäjän palkasta. Mitä sitten pitäisi ajatella ihmisestä, joka vielä jaksaa panostaa maidontuotantoon Suomessa. Onko hän uhkarohkea vai näkeekö hän jotain, mitä me muut emme havaitse? Maitotilojen kannattavuuden jyrkkä heikkeneminen näkyy myös maitotilojen määrässä. Tilastojen mukaan maitotilojen lukumäärä on laskenut reippaasti. Vielä vuonna 2000 maassa oli lähes 20 000 maitotilaa ja reilussa viidessätoista vuodessa yli puolet näistä tiloista on lopettanut. Luonnonvarakeskus Luken ennusteen mukaan maitotilojen väheneminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Tilojen lukumäärän muutos ei ole näkynyt tuotetun maidon määrässä. Se on vuosien saatossa pysynyt lähes ennallaan. Tätä selittää tilakokojen kasvaminen. Tällä hetkellä yleisin karjakokoluokka on 20-29 lypsävää lehmää ja toiseksi yleisin karjakokoluokka on 3039 lypsävää. Pyhäjärven maaseutuhallintoalueen eli Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven alueen maitotaloustuotantoa opinnäytetyössään tutkineen Elina Hellénin mukaan samat trendit näkyvät myös tällä alueella.

”Maidontuotannon kannalta kannattavuus on tärkeää.” Tuotettu maitomäärä on hieman laskenut vuodesta 1990 lähtien, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt ylöspäin. – Maidon tuotantomäärät ovat kasvaneet Haapajärvel-

Elina Hellénin tutkimus herättää kysymään, pitäisikö maidontuotantoa kehittää entistä selvemmin yritystoiminnan suuntaan elämäntavan sijaan. KUVA:TAPANI PENTIKÄINEN

lä ja Reisjärvellä, vain Pyhäjärvellä ne ovat laskeneet. Hellénin mukaan Pyhäjärven tilanteeseen vaikuttaa kaupungin elinkeinorakenne, ennen muuta kaivos. – Täällä on koettu, että maanviljelys on jäänyt kaivoksen varjoon. Pessimismi kuvaa ilmapiiriä kaupungin maidontuottajien parissa ja tilojen lukumäärän pelätään puolittuvat seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pyhäjärven yrittäjiä myös harmittaa pitkät matkat Kiuruvedelle maatalouskauppaan. Positiivisena pidetään läheltä löytyviä eläinlääkärija urakoitsijapalveluita. Lomituksen toimivuutta Pyhäjärvellä kiitetään. Alueen yrittäjistä reisjärvisillä on vahvin usko tulevaisuuteen. Siellä myös maidon tuotantomäärät ovat kasvaneet eniten. Reisjärviset tuottajat pitävätkin ilmapiiriä kunnassaan positiivisena ja uskovat sen auttavat maatalousyrittäjiä jaksamaan. Toinen tutkimuksessa Reisjärvellä esiin nouseva tekijä on yhteistyö, se osataan ja sitä halutaan tehdä enemmän kuin muilla paikkakunnilla. – Negatiivisena täällä nousee esiin pellon kallis hinta, Hellén kertoo. Haapajärvellä esiin nousevat

samat teemat kuin muuallakin. Omaa maatalouskauppaa, eläinlääkäripalveluita ja toimivaa lomitusta pidetään tärkeänä. Lisäksi kiitoksensa saa maatalouskoulu, jonka koetaan tukevan alueen viljelijöitä. Hellén pohtii maidontuotannon jatkuvuutta. – Maidontuotannon kannalta kannattavuus on tärkeää, jotta tuotantoa halutaan jatkaa. Tutkimuksessa nousi esille ongelmana tuotannon sitovuus ja se, että toimiva maitotila tarvitsee useita käsipareja. – Kaikkia tutkimukseen haastateltuja, maidontuotannon lopettaneita tiloja yhdistää se, että toinen puolisoista on käynyt koko ajan tilan ulkopuolella töissä. Mikä saisi maidontuottajat jaksamaan ja innostaisi nuoria jatkamaan tilanpitoa. Hellénin johtopäätöksissä esille nousevat ennakoivat toimenpiteet, joilla varmistetaan toimivien tilojen tuotannon jatkuminen ja onnistuneet sukupolvenvaihdokset. Näitä keinoja ovat muun muassa tulevaisuusselvitysten tekeminen, nuorten innostaminen maatalouden pariin ja maatilojen yhteistyön kehittäminen. Myös hyvinvoinnin turvaamista pidettiin tutkimuksen tuloksissa tärkeänä.


MAATALOUS

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Etelän isännät vievät äkeet käsistä Haapajärvi/Jouko Lassila Äkeiden ja niiden varaosien kova kysyntä on yllättänyt myönteisesti ParKoneen omistajat ja työntekijät tänä keväänä. Varsinkin eteläsuomalaisten viljelijöiden kiinnostus haapajärvisiä äkeitä kohtaan on herännyt. – Koneita menee, minkä ehtii tehdä. Ostajat ovat olleet tyytyväisiä, ja esitelleet koneitaan muille. Sana kulkee ja kauppoja syntyy, kertoi myyntivastaava ja osakas Vesa Koskela ParKoneelta. Lähin Haapajärveltä myyty Parko-äes löytyy Kuopiosta. Niitä on mennyt enemmän VarsinaisSuomen, Helsingin ja Turun ja Pohjois-Karjalan alueelle. – Varsinais-Suomessa maaperä on kovaa hiesusavea, missä koneet joutuvat koville. Meidän koneemme kestävät tavallista paremmin, mistä menekki puhuu omaa kieltään. Meiltä myös huoltomies todella käy paikalla, jos isännällä kone särkyy. Kylvökiireiden keskellä sellaista osataan arvostaa, totesi Koskela.

”Uudet tilat ovat tuoneet tilaa ja tehokkuutta tuotantoon.” – Isännät käsittelevät pellon syksyllä hieman syvempää ja keväällä pinnasta. Ravinteikas maa jää pintaan, jossa kasvi saa ravinteet heti käyttöönsä. Kynnössä pintaravinteet kääntyvät viilun alle, mikä hidastaa kasvuun lähtöä, vertasi Koskela.

ParKoneen Effective 8000 -äes on otettu hyvn vastaan Etelä-Suomen pelloilla. KUVA PARKONE.

Äkeitten ohella Parko Innovator jankkuri ja Parko Dracker-takalana ovat sitoneet tehtaan resurssit niin, että valssimyllyjen valmistusta on siirretty tuonnemmaksi. – Uutta työvoimaa on saatu yksi vakinainen ja kaksi määräaikaista. Lisää tarvitaan, kertoi Vesa Koskela. – Uusia kauppoja on taputeltu syksylle. Nyt valmistuksessa olevat koneet viedään kaikki Okra 2018 -maatalousnäyttelyyn Turun lähelle heinäkuussa. ParKone siirtyi viime vuonna Parkkilasta Haapajärven teollisuuskylään. Uudet tilat ovat tuoneet tilaa ja tehokkuutta tuotantoon. Kokonaisuutta kehitetään tänä kesänä rakentamalla uusi heikkapuhallushalli tehtaan pihapiiriin. – Konemyynnin suunta on ylöspäin. Nyt viljelijä hakee säästöjä koneiden tehoja kasvattamalla ja ajokertoja vähentämällä. Se sopii meille, linjasi Vesa Koskela.

– Lanaa ja äestä menee, minkä ehdimme tehdä. Siksi valssimyllyjen tuotanto saa odottaa syksyä, kertoi Vesa Koskela. KUVA: JOUKO LASSILA

HItsaaja Mika Herrala kokoaa maatalousnäyttelyyn lähtevän äkeen runkoa. KUVA JOUKO LASSILA

ͻ< EdK:E:zZ^/EE d ͻW/,Wh/E<  Kd

LAPIN WhhE< dKͳ PALVELUT OY

Puh. 044 343 8480 www.lapinpuunkaatopalvelut.fi

11


12

HYVINVOINTI

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Kuukauden repsahdus, päivän katumus – vai voiko maksaa puhdistaa?

Maksasta on paljon uskomuksia. Moni messuaa, että maksaa voi puhdistaa ja sen toimintaa elvyttää. Voiko maksansa syödä terveeksi? Pelastaako ihmepilleri maksan viikossa? Vai syötkö ja juotko maksasi yksinkertaisesti vai sairaaksi? Tiesit varmaankin, että alkoholi ja ylipaino ovat pahasta maksalle. Kiusaus lipsua hyvien elintapojen tieltä on joskus kestä-

mätön ja jälkeenpäin haluaisi puhdistaa maksaansa, mutta miten? Oikotietä onneen ei maksankaan kohdalla kuitenkaan ole. Kuukauden repsahdusta ei voi kuitata päivän puhdistuskuurilla. Maksa hajottaa alkoholia, lääkkeitä ja kemiallisia aineita sekä elimistön itsensä tuottamia myrkkyjä. Maksaa ei voi kuitenkin puhdistaa luontaistuotteiden ihmerohdoil-

la tai luonnon dieeteillä, vaikka terveellisellä ruokavaliolla maksasta voi kyllä pitää huolta. Trendidieetit eivät tuo pysyvää painonpudotusta. Jos maksa on jo rasvoittunut ylipainon johdosta, paras tapa hoitaa sitä on liikunta, joka vaikuttaa yksinäänkin, ja maltillinen painonpudotus. Vihreillä kasviksilla ei voi tutkimusnäytön mukaan puhdistaa maksaa. Kasviksia ja hedelmiä kannattaa toki lisätä ruokavalioon aina, sillä ne ovat muutoin terveellisiä. Gluteeniton ruokavalio on hoitona silloin, kun sairastaa keliakiaa, mutta sen ei ole todettu hoitavan muita sairauksia. Kaikkia nautintoja ei maksan suojaajankaan tarvitse unohtaa: Kahvin on todettu vähentävän maksasyövän ja rasvamaksan riskiä, mutta teellä samanlaisia vaikutuksia ei ole todet-

tu. Tumman suklaan on todettu vähentävän rasvamaksaan liittyvää tulehdusta, muttei kannattaa muistaa että sekin sisältää sokeria. Tupakointi on sitä vastoin pahasta koko keholle ja sen on todistettu lisäävän myös maksakirroosin riskiä. Näyttöä B-vitamiinin suotuisasta vaikutuksestakaan maksalle ei ole. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu elimistöön ja niitä on hyvä saada säännöllisesti. Nykyään sitä saadaan yleensä riittävästi peruselintarvikkeista, kuten viljasta, kasviksista, lihasta ja maitovalmisteista. Hyvää pehmeää rasvaa tarvitsevat myös jo maksasairauteen sairastuneen verisuonet ja se on tärkeää kaikille rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saamiseksi. Valitse tyydyttämätöntä rasvaa eli kasvirasvoja, kuten öljyä ruuanlaittoon,

Attendo perhehoito Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. Tarjoamme kunnille ja sosiaalitoimille kokonaisvaltaisen perhehoitopaketin. Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan. Palvelumme helpottaa merkittävästi kuntia perhehoidon järjestämisessä ja organisoimisessa. Haluamme toimia kuntien kumppanina myös perhehoidon järjestämisessä.

Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito perhehoito@attendo.fi

margariinia leivälle, pähkinöitä ja siemeniä välipalana sekä kalaa useamman kerran viikossa. Pitkälle edennyt maksasairaus voi aiheuttaa rasvaripulin, jolloin rasva ei imeydy. Silloin myös rasvaliukoisten vitamiinien saanti vähenee. Kipu- ja kuumelääke parasetamoli voi liian suurina annoksina vaurioittaa maksaa, mutta kaikkien lääkkeiden yliannostus

voi aiheuttaa myrkytyksen. Sukupuoli, perintötekijät, mahdolliset maksasairaudet ja lääkkeiden yhteisvaikutus vaikuttavat siihen, miten maksa reagoi lääkkeisiin. On tärkeää noudattaa sekä itsehoito- että reseptilääkkeiden annosteluohjeita. Lääkkeillä voi olla myös haitallisia yhteisvaikutuksia luontaistuotteiden kanssa. Luontaistuote voi myös heikentää lääkkeen tehoa.


HYVINVOINTI

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Kuntosalille saa poiketa omaan tahtiin

– Tankotanssi ja spinningpyörät ovat olleet tosi suosittuja, kertoi uuden Hyvinvointikeskus Flow Fitin yrittäjä Laura Pihlajaniemi. KUVA: JOUKO LASSILA

Nivala/Jouko Lassila Entisen Siwan liiketiloissa maaliskuussa aloittanut Hyvinvointikeskus FlowFit tuo raikkaan tuulahduksen Nivalan yksityisiin palveluihin. Se aikoo toden teolla nytkäyttää asiakaskuntansa liikkeelle nykyaikaisilla keinoilla. – Meillä on paljon avoimia ryhmäliikuntatunteja, mutta olemme ajatelleet myös niitä, jotka haluavat kuntoilla omassa rauhassaan. Kuukausi- tai vuosimaksun maksaneet asiakkaat saavat kulkulätkän, jolla he pääsevät salille milloin vain aamuviiden ja iltakahdentoista välillä, kertoo FlowFitin perusta-

Iida Pelkonen opasti Marika Kaarlelaa uusien laitteiden käytössä. Hauskaa oli. KUVA: JOUKO LASSILA

ja Laura Pihlajaniemi. Nivalan torin vieressä Forumin alakerrassa oleva hyvinvointikeskus rakentaa toiminta-ajatustaan kolmen kivijalan varaan. Ne ovat kuntosali, ryhmäliikunta ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvien yleisötapahtumien vetäminen Nivalassa. – Emme jää sisälle seistä´töröttämään, vaan me lähdemme mukaan messuille, torille, yritysten tyky- ja liikuntapäiville ja vaikka Pyssymäelle vetämään kuntoilua, lupaa Laura Pihlajaniemi. Hyvinvointikeskuksessa on kaksi pääsalia. Kuntosali on reunustettu lämmittelyyn ja lihashuoltoon tarkoitetuilla välineillä. Ne on hankittu GoFitness-nimiseltä maahantuojalta. Valmistaja on SportsArt, joka vie laitteitaan noin 80 maahan. Suomessa firma on vielä melko tuntematon. – Opastamme laitteiden käyttöön, lupaa Pihlajaniemi. Kuntosalissa lämmittelyn voi tehdä crosstrainerilla, kuntopyörällä tai soutulaitteella. Niissä on myös automaattiohjelmia, joista asiakas voi valita itselleen sopivan. – Laite ottaa huomioon muun muassa asiakkaan iän ja painon, jolloin oh-

jelmasta tulee henkilölle paremmin sopiva. Järeitä painonnostotankoja kuntosalilta ei löydy, joskin moni voimailualueen laite sopii hyvin myös urheilijoiden lihaskunnon kehittämiseen. Pääpaino on kunnon, kestävyyden ja terveyden kohentamisessa. – Meillä on jalka- ja pohjeprässi, reiden lähentäjä-loitontajalaite ja taljavetolaitteita niskahartianseudun lihaskunnon kehittämiseen, esitteli Laura Pihlajaniemi. Laura Peltokangas pyörittää hyvinvointikeskusta yhdessä työntekijä Iida Pelkosen kanssa, joka on liikunnanohjaaja. He ohjaavat laitteiden käyttöön ja Iida laatii asiakkaalle henkilökohtaisen kunto-ohjelman, jos tämä sellaisen haluaa. Iida ohjaa myös ryhmäliikuntaa toisessa salissa. – Meillä on useita spinning-pyöriä, jotka ovat hyvin suosittuja. Tanssitankoja on neljä ja kahvakuulia monen kokoisia. Joogaa varten meillä on joogabolstereita, mattoja ja korkkitiiliä, joilla tuetaan hyvää tekeviä asentoja. Laura Pihlajaniemen mukaan kuluneet kaksi kuukautta ovat menneet innostuneissa merkeissä. Jooga- ja tankotanssi-

kurssit ovat olleet täysiä, spinningpyöräily hyvässä suosiossa ja kausikorttilaisia on tullut mukavasti. – Ottaen huomiooon, että vastahan me aloittelemme, hyvin on mennyt. Toivottavasti saamme homman kunnolla rullaamaan, sillä selvästi palveluillamme on kysyntää. Kuntosalille on löytäny tiensä myös nivalalainen Marika Kaarlela. Iida Pelkonen teki hänelle alkukartoituksen ja kuntosaliohjelman sekä opasti laitteiden käyttöön. – Tulin hakemaan pysyvämpää elämän muutosta. Keho kaipaa liikettä ja kuntoilua, kertoi Kaarlela. Hyvinvointikeskuksen varustukseen hän oli oikein tyytyväinen, mutta yksi suosikki hänellä oli ylitse muiden. – Ehdoton lempparini on pukuhuoneen infrapunasauna. Se on aivan ihana!

13


14

HYVINVOINTI

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Uusi yrittäjä tuttuun joukkoon Haapajärvi/Marita Nissinen Soile Katara ihmettelee vieläkin hyvää onneaan. Miten hän pääsikin työssäoppimisjaksolle sellaiseen paikkaan, jossa hän saattoi lopulta aloittaa itsenäisenä yrittäjä. Helatorstaina hän juhlisti yrittäjän taivaltaan Kauneuskulman tiloissa. Viime syksynä kosmetologiksi valmistunut Soile etsi Lahdesta työssäoppimispaikkaa, jota ei kuitenkaan tuntunut löytyvän. Hänen Haapajärvellä asuva tätinsä innosti, et-

tä kysy harjoittelupaikkaa täältä. Kauneuskulmasta sellainen löytyi. – Täytyy tunnustaa, että täällä minä opin melkein enemmän kuin koulussa. Opin sen, miten tarkasti työt pitää tehdä. Kiitosta hän antaa Kauneuskulman Päivi Rantanimelle ja Sirpa Laineelle, jotka jaksoivat opastaa häntä. Samalla tavalla he ovat tukeneet, kun Soile aloitti Kauneuskulmassa sopimusyrittäjänä. – Soile sopii hyvin meidän joukkoon. Hän osaa

ottaa asiakkaat hyvin ja lämminhenkisesti vastaan, Päivi kiittelee. Kokeneet yrittäjät arvostavat myös Soilen tomeruutta. Hän pystyy tekemään kaikkea ja työt sujuvat. Soilelle sopimusyrittäjyys on matalan kynnyksen askel yrittäjyyteen. Hänellä on oma toiminimi, mutta hän voi käyttää Kauneuskulman tiloja, laitteita ja aineita. Sirpa vakuuttaa, että myös kosmetologina toimivalle Päiville on suu-

ri helpotus, että jonoja on pystytty purkamaan. – Nyt meille saa aikoja, hän huokaisee. – Ja minä saan loman, Päivi iloitsee. Soile Katara muistelee, että hän on halunnut kosmetologiksi pienestä tytöstä pitäen. – Muistan miten tein äidille ja isovanhemmille jalkahoitoja. Vieläkin minusta on mukavinta tehdä erilaisia hoitoja. Soile haki peruskoulun jälkeen kosmetologiopin-

toihin useamman kerran, ennen kuin paikka irtosi. – Ennätin aloittaa kokin opinnot ja kun selkä ei kestänyt, vaihdoin merkonomiopintoihin. Lopulta pääsin Kouvolaan opiskelemaan kosmetologiksi ja se oli unelmien täyttymys. Työssäoppimisjaksolle tullessaan Soile oli vakaasti päättänyt, että täällä hän käy vain pakolliset harjoittelut ja lähtee kiireesti pois. Neljän kuukauden pesti venähti viime kesänä lopulta puoleksi vuodeksi ja sinä aikana löytyi

poikaystävä. – Ja kun olin päättänyt, että en maalaisjuntteihin retkahda, hän nauraa iloisesti. Nyt elämä Haapajärvellä on asettunut uomiinsa ja Soile on jo löytänyt uusia ystäviä. Kotiutumista helpottaa, kun poikaystävällä on täällä sukulaisia ja kavereita. Soile tekee mielellään kaikenlaisia perushoitoja, mutta tuo tullessaan Kauneuskulmaan myös uusia palveluja. Nyt häneltä voi varata ajan kynsien geelilakkaukseen, ripsien pidennykseen, kuivaharjaukseen tai vaikka bambuhierontaan. – Sen olen huomannut, että vartalohoitoja täällä käytetään paljon vähemmän kuin Etelä-Suomessa. Niihin haluaisin panostaa. Hän muistuttaakin, että hoidot edistävät paitsi terveyttä myös hemmottelevat mieltä ja kehoa. – Ja ihoaan pitää muistaa hoitaa, sillä se on kaiken a ja o. Kosmetologin työ on edelleen pitkälti käsityötä, vaikka koneita ja laitteita tuleekin koko ajan uusia. – Aina pitää miettiä, onko laitteesta oikeasti hyötyä. Kevään juhlakausi on käynnistynyt ja Kauneuskulmassa ja seuraavina viikkoina riittää vipinää. – Soile pääseekin heti tekemään hoitoja äideille, sillä lahjakortteja on mennyt paljon, Päivi kertoo.

”Sen olen huomannut, että vartalohoitoja täällä käytetään paljon vähemmän kuin EteläSuomessa.” Soile Katara vietti uuden yrityksensä avajaisia helatorstaina. Hän työskentelee sopimusyrittäjänä Kauneuskulmassa. KUVA: MARITA NISSINEN


HYVINVOINTI

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

15

Elämä onnistuu ilman alkoholia Tapani Pentikäinen – Minulle kerrottiin, että kun pysyy raittiina, saa elämän, mistä ei pysty edes uneksimaan. Raitis alkoholisti muistelee vuosikymmeniä sitten kuulemaansa lupausta ja toteaa, hänen kohdallaan tämä on käynyt toteen. – Olen saanut rikkaamman elämän kuin uskoinkaan. Alkoholin käyttöön ei enää samalla tavalla liity ihanteita kuin aikaisemmin ja tämä näkyy erityisesti nuorten alkoholin käytön vähenemisenä. Tämä näkyy siinä, että alkoholin kulutus on Suomessa viimeisten vuosien aikana jatkuvasti vähentynyt. Yhä useampi on siirtyminen miedompiin tuotteisiin tai luopunut alkoholista kokonaan. Kulutustottumusten muutos ei kuitenkaan auta niitä, joille alkoholi on ongelma. Alkoholismia eli alkoholiriippuvuutta pidetään Suomessa merkittävä kansainterveysongelmana. Nimettömien Alkoholistien eli AA:n mukaan Suomessa on 300 000 – 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Osalla heistä alkoholin käyttö riistäytyy käsistä ja alkoholista irtautumiseen tarvitaan muiden apua. Yhtenä apuna irti pyrkijöille AA tarjoaa vuosien saatossa hioutuneen ohjelman ja vertaistukea. Raitistunut alkoholistimies on halukas kertomaan oman tarinansa. Hän on mukana AA:n toiminnassa ja järjestön ohjeiden mukaan esiintyy nimettömänä. Syynä on ryhmien toiminnan turvaaminen ja haastateltavan suojaaminen. – Varhaisimmat juomiseen liittyvät muistot ovat siitä, kun isommat pojat tekivät kiljua. Sitä sitten maisteltiin ja lähdettiin tansseihin. Se oli sellaista seikkailua ja kokeilu. Olin silloin 12-13 vuotias. Vanhemmat pojat toimivat esikuvina ja heidän malliaan seurattiin tarkkaan. Myös muut tutut ihmiset antoivat omalla käytöksellään miehen mallia nuorelle pojalle. – Siinä arvosti vääriä asioita ja ihanteet olivat rieka-

Rentoutumiseen tai stressiin silloin tällöin otettu lasillinen on petollinen apu ja saattaa johtaa riippuuteen. Lähimmän AA-ryhmän yhteystiedot löytyvät osoitteesta AA.fi KUVA: TAPANI PENTIKÄINEN.

leina, haastateltava arvioi silloista elämäänsä. Mies kertoo, ettei aikanaan tajunnut, että myös isot pojat esittivät roolia. He yrittivät näyttäytyä vanhempina kuin olivatkaan ja tuohon ison miehen rooliin kuului juominen ja sen vaikutusten ihannointi. - Ensimmäiset muistinmenetykset ja putkareissut. Niitä ihannoitiin silloin. Peruskoulun jälkeinen aika oli vielä kokeilua, kunnes juominen muuttui säännölliseksi. Alkuun juotiin enimmäkseen kiljua, sillä muuhun ei ollut varaa. Kun elämä vie opiskelemaan ja ensimmäisiin työpaikkoihin, niin juominen jatkui. – Opiskeluaikoihin ja varhaiseen työhistoriaan kuuluivat nuorisohotellit ja parakkikylät. Parakkiyhteisöihin kuului myös syrjäytyneitä ja muita laitapuolen kulkijoita. Oman elämän hallintaa ei helpottanut se, että tilit annettiin rahana käteen. Kun täyden rahapussin kanssa sitten valmis-

tauduttiin viikonloppuun, niin lähiyhteisön odotuksen ja paine alkoivat vaikuttaa. – Jos viinakaupassa otti vain kolme pulloa viinaa, niin muut saattoivat kysyä, meinaatko laistaa viikonlopun. Olisi pitänyt ostaa koko lasti. Tänä päivänä hän miettii, että silloin juotiin aivan kohtuuttomia määriä. Mutta juominen oli tapa, josta oli vaikea päästä irti. Alkoholin myönteiset vaikutukset sitoivat käyttäjää tunneperäisesti, se vapautti elämään. – Sitten tuntui, että totta kai, tätä riemua on saatava lisää.

tä pitää lähteä hakemaan kaljaa ja viinaa. – Tuli sellainen euforinen tila, hyvänolontunne, kun odotti viikonlopun juomista. Kun viikonloppu viimein koitti ja ensimmäinen pullo oli korkattu, tuli pelko, että miten tästä selvitään. Jossakin vaiheessa tuli vastaan ajatus, ettei enää halunnut mennä sen syvemmälle. Juomakaudet olivat pitentyneet ja toipumiset, krapulakaudet, olivat hirveitä ja nekin kestivät aina entistä pitempään. – Sitä alkoi tuntua, että se oli elämän kanssa leikkimistä.

Haastateltava toteaa, että alkoholisti jano on pohjaton, siitä ei ole rajaa. – Jos pohjaa ei tule vastaan, sitä tappaa itsensä juomalla. Häntä itseään alkoi oma juominen vähitellen hirvittää. Viikolla, kun krapula oli päällä, tuntui, ettei halua ottaa enää koskaan. Sitten kun tuli torstai ja perjantai, tuli olo, että kyllä si-

Haastateltavan alkoholin käyttöä kesti 17-vuotiaasta aina kolmekymppiseksi saakka. Nyt hän pitää itseään onnekkaana, sillä hän raitistui lakanoiden välissä. – Oli vielä koti olemassa, en ollut missään kadulla. Muutos lähti oman tilanteen tiedostamisesta, oman alkoholismin tunnustamisesta. Sitten seura-

si havainto, ettei yksi pysty irrottautumaan riippuvuudesta. – Sitä tajusi, että alkoholi on minua voimakkaampi, en pääse tästä yksin eroon. Hän tapasi raitistuneita alkoholisteja, jotka kannustivat lopettamaan. He myös neuvoivat, kuinka alkoholista voisi päästä irti. – Näiden kavereitten kanssa kautta pääsin ryhmiin. Siellä huomasin, että muut mukana olevat olivat aivan samanlaisia kuin minäkin. Tavallisten ihmisten on vaikea ymmärtää alkoholistin tilannetta. – He sanovat, että eihän tässä tarvita muuta kuin selkärankaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Moni alkoholisti tarvitsee muiden apua päästäkseen irti juomisen kierteestä. AA tarjoaa tähän yhden väylän. Suomessa järjestöllä on yli 700 ryhmää 260 paikkakunnalla. AA:n lähtökohtana on, että alkoholista riippuvainen itse hyväksyy ajatuk-

sen, ettei itse omin voimin pysty selviytymään. Ryhmissä häntä autetaan eteenpäin 12 askeleen ohjelman ja vertaistuen avulla. – Siihen kuuluu rehellinen itsetutkiskelu omasta elämästä ja toisen kanssa puhuminen siitä. Näin alkoholisti tulee sinuksi omien ongelmiensa kanssa ja oppii puhumaan niistä. Muiden kokemukset auttavat näkemään, että myös muut kamppailevat samanlaisten ongelmien kanssa ja selviävät niistä. Haastateltava ei enää käytä alkoholia olenkaan. – Ymmärsin, etten pysy selviämään alkoholin kanssa millään käyttötavalla, siitä pitää pysyä irti kokonaan. Hän toteaa, ettei ole päässyt irti niistä ongelmista, joiden takia joi. Hän on kuitenkin oppinut käsittelemään niitä muilla tavoilla. – Se on tosi mahtava tunne, kun saa elämän takaisin.


16

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018


17

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Isännöintiliiton putkiremonttibarometri:

Taloyhtiöissä selvä kahtiajako Suomalaiset taloyhtiöt ovat jakautuneet kiinteistön ylläpidossa kahteen ryhmään: vajaa puolet taloyhtiöistä ennakoi remontteja ja reilu puolet ei.

Tämä käy ilmi Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrista 2018. 46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi putkiremontin valmisteluun, koska pit-

kän tähtäimen suunnitelmassa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan. Osittain taustalla olivat myös putkiston kuntotutkimukset sekä putkivuodot. 54 prosenttia taloyhtiöistä sen sijaan ei turvautunut pitkän tähtäimen suunnitelmaan, vaan käynnisti putkiremonttihankkeen esimerkiksi siksi, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat olivat vaurioituneet. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mukaan erityisesti iäkkäillä kiinteistöillä pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuunnitelma. – Hyvä nyrkkisääntö on 50 vuotta. Jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia, on jo kiire alkaa valmistella sitä, Harjunkoski sanoo. Harjunkoski kehottaa osakkaita menemään yhtiökokouksiin tutustumaan taloyhtiön tilanteeseen. – On mahdollista, että asut kiinteistössä, jossa muhii valtava korjausvaje. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos vanhan kiinteistön

korjaussuunnitelmassa on vain hankkeita, jotka eivät vaadi minkäänlaisia rahoitussuunnitelmia. Putkiremontti tarkoittaa yleensä käyttövesiputkien uusimista ja sen yhteydessä tehtyjä muita remontteja, kuten viemäreiden, kylpyhuoneiden ja sähköjärjestelmien uusimista. Putkiremontin sisällöstä päätetään yhtiökokouksessa. Barometri paljastaa, että putkiremonteissa lähes kolmasosa kylpyhuoneista jää korjaamatta. – Jos taloyhtiö haluaa karsia kustannuksia, kylpyhuoneet jätetään usein korjaamatta. Tämä on asukkaiden kannalta harmillista, koska asumismukavuus ei parane. Lisäksi puutteelliset vesieristeet muodostavat merkittävän riskin talon rakenteille, Harjunkoski huomauttaa. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteihin. Tutkimukseen vastasi 174 isännöitsijää ympäri Suomea.


18

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Yli puolet suomalaisista huolissaan eläkkeen riittävyydestä Suomalaisista yli puolet on huolissaan eläkkeensä riittävyydestä ja noin puolet on jo aloittanut säästämisen tai sijoittamisen eläkettä varten. Isolla osalla suomalaisista valmistautumisessa on kuitenkin parannettavaa, sillä 38 prosenttia ei ole edes arvioinut eläkkeensä suuruutta ja 25 prosenttia ei vielä säästä eläkeikää varten lainkaan, selviää finanssipalveluita tarjoavan Investiumin kyselytutkimuksesta. Investium selvitti suomalaisten ajatuksia eläk-

keeseen varautumisesta ja kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaisista 53 prosenttia on varautunut sijoittamalla tai säästämällä eläkevuosiin. Varautuminen eläkeikää varten on parantunut, jos kyselytutkimuksen tuloksia vertaa vuosi sitten toteutettuun kyselyyn. Vuosi sitten vanhuuden varalle sanoi säästävänsä tai sijoittavansa vain 38 prosenttia. – Näissä tuloksissa voi näkyä se, että nyt kun Suomen taloustilanne on näyttänyt kohentumisen merk-

Uusivirta puolustaa kaivosjuoksun valtiaan titteliä Suomen vaativin kaivosjuoksu järjestetään Pyhäjärvellä lauantaina 19.5. Juoksijoita on ilmoittautunut mukaan jo yli 50 EteläSuomea myöten. Juoksumatka on pituudeltaan 11 km, ja juoksu lähtee 1410 metrin syvyydestä, kaivoksen pohjalta, vinotunnelia pitkin maan pinnalle.

Vuoden 2016 kaivosjuoksun voittaja Risto Uusivirta tulee puolustamaan ”Vinotunnelin valtias” -titteliä. Mestarihiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen on tänä vuonna juoksussa mukana. Juoksussa on myös Pyhäjärven Pohti SkiTeamin hiihtäjiä haastamassa muita juoksijoita. Tapahtuma televisioidaan AlfaTV:lle.

kejä, on suomalaisten usko myös omaan talouteen parantunut. Meidän kokemuksen mukaan suomalaiset ovat fiksuja ja silloin kun taloudellisesti menee paremmin, myös säästäminen ja sijoittaminen lisääntyvät, sanoo Investiumin hallituksen puheenjohtaja Tarkko Laitinen. Yleisin säästö- tai sijoitusmuoto suomalaisilla on yhä pankkitili, jonne 62 prosenttia säästää. Laitinen muistuttaa, että pankkitili on kuitenkin tehoton säästötapa, varsinkin eläkesääs-

tämiseen. - Pankkitilillä inflaatio todennäköisesti nakertaa varoja ajan kanssa. Esimerkiksi pitkäjänteisesti rahastoihin tai osakkeisiin sijoittamalla voi laittaa rahan tekemään töitä puolestasi. Vaikka moni onkin jo varautunut eläkkeeseen säästämällä tai sijoittamalla, noin neljäsosa suomalaisista ei kuitenkaan vielä säästä eläkepäiviä varten. Lisäksi jopa 38 prosenttia suomalaisista ei ole edes arvioinut, kuinka paljon eläkettä he tulevat

riittää, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus muuttuu. Myös viimeaikaiset keskustelut eläkejärjestelmän kestävyydestä nostavat huolen pintaan. – Eläkepäiviin taloudellisesti varautuminen on järkevää, oli syy mikä tahansa. Muistutan myös usein asiakkaita siitä, että eläkkeellä on enemmän aikaa ja tämän ajan voi käyttää unelmien toteuttamiseen, eikä niistä haaveiluun. Tämä on mahdollista, jos on varautunut, Laitinen sanoo.

saamaan ja 45 prosenttia ei ole pohtinut, kuinka paljon he tarvitsevat säästöjä eläkkeen lisäksi. Laitinen pitää tätä huolestuttavana. – Yleisesti eläke on noin 60 prosenttia palkasta. Tulotaso siis voi tippua jopa 40 prosenttia eläkkeellä ja se on jo merkittävä summa euroissa. Valitettavan monelle tämä tulee yllätyksenä. Vähintä mitä kannattaa tehdä, on selvittää, mikä oma eläke tulee olemaan. Laitisen mukaan toimeentulon lisäksi monia huolestuttaa, kuinka eläke

KÄRRYT PERÄÄN JA KAUPANTEKOON!!!

TOSI EDULLISTA PÄTKÄPELTIÄ 2,5m, 3m, 3,5m ja 4m.

HETI VARASTOSTA!

• VENEVANERIA

6.5/9 mm 6000x1500

• FILMIVANERIA 6.5-50 mm

ISO ERÄ KOIVUVANERIA 9×3000×1500

sisustuksiin, askarteluun, ihan mihin vaan. HUIPPULAATU!

• MUOVIPINTAISTA VANERIA 4-30 mm • HAVUVANERIA 5-50 mm • VALKEAA VANERIA 6.5-18 mm

• MAXILEVYJÄ 9-31 mm LEVYT NÄPÄKÄSTI MÄÄRÄMITTAAN!

• SALAOJAPUTKET • RUMPUPUTKET • ERISTEET • KYLLÄSTETTYÄ PUUTAVARAA • LANKKUA JA LAUTAA • KIINNITYSTARVIKKEET • TOIMITUSMYYNTINÄ VAIKKAJAMITÄ!!

Kauppaa jo vuodesta 1923!

V. Lipponen Ky Karvoskylällä ne kaupat tehdään!

Karvoskylä Nivala, (08) 447 015 ma-pe 8–17, la SULJETTU

www.vaneria.fi


19

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Roskienkeruutempaus muistuttaa

Roskaaminen aiheuttaa eläimille kärsimystä ja kuolemia

Roskia luontoon ja laitumille heittävä vaarantaa kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveyden. Roskikset ovat roskia varten. ARKISTOKUVA: JOUKO LASSILA

Kevään eteneminen houkuttelee suomalaiset piknikretkille puistoihin ja reippailemaan luonnonhelmaan. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa eväsretkeläisiä, vappujuhlijoita ja ulkoilijoita korjaamaan aina omat roskansa ja varmistamaan, että roska-astioihin päätyneet jätökset ovat vaarattomia eläimille. Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä, ulkona liikkuvia lemmikkejä – kuten kissoja ja koiria – sekä laiduntavia tuotantoeläimiä. Esimerkiksi monet piknikeväät on kääritty muoviin tai ne sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran. Pakkausjätteet olisikin luonnossa samoillessa eh-

dottomasti laitettava roska-astioihin ja kuminauhat ja pidikerenkaat on varmuuden vuoksi leikattava poikki ennen jäteastiaan laittamista. – Myös lasipullot sekä lasiset ja metalliset säilyketölkit on toimitettava roska-astiaan. Lisäksi tyhjät säilykeastiat olisi ennen roska-astiaan laittamista varotoimena huuhtaistava sisäpuolelta ja suljettava tiukasti kannella, jos sellainen on tarjolla, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. – Muovi- ja hedelmäpusseja ei saa jättää luontoon, sillä eläimet voivat mennä niiden sisään ja tukehtua. Muovisten pussien sijaan kannattaa ylipäätään suosia kestohedelmä- tai paperipusseja, Lumien sulettua laitumilta paljastuu usein roskia,

jotka voivat vahingoittaa vakavasti tai jopa tappaa laiduntavia eläimiä. Esimerkiksi useita nautoja kuolee Suomessa pelloille heitettyjen ja rehun sekaan silppuuntuneiden alumiinitölkkien ja muiden roskien jäännösten jouduttua niiden ruoansulatuskanavaan. Pahaa jälkeä saavat aikaan myös muovista valmistetut tupakantumpit, jotka kostuvat ja joita linnut ja kalat saattavat erehtyä syömään. Tupakantumpit eivät hajoa eläimen elimistössä, ja eläin voi nääntyä nälkään vatsa täynnä muovia. Roskat vahingoittavat luonnoneläimiä myös epäsuorasti, kun autoilijat heittävät maanteille esimerkiksi ruoantähteitä, jotka houkuttelevat paikalle lintuja. Omenanraatoa autotielle syömään

laskeutunut lintu voi jäädä auton alle ja vaarantaa jopa liikenneturvallisuuden. Autotielle heitetyt roskat voivat aiheuttaa myös dominoefektin: ruoalta tuoksuvat rippeet houkuttelevat paikalle jyrsijöitä, jotka vetävät puoleensa petolintuja, minkä seurauksena useampi eläin voi joutua auton töytäisemäksi tai yliajamaksi. Autoilijoiden onkin syytä jättää roskat aina levähdyspaikkojen suljettuihin jäteastioihin. Erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat vesikasvillisuuteen kiinni jääneet ja rannoille hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat, uistimet ja ongenkoukut. Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan, jalkoihin ja muualle kehoon suosituilla kalastusalueilla, ja ne voivat am-

putoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Linnuista osa kuolee rannoille siimojen vankina.

”Pahaa jälkeä saavat aikaan myös muovista valmistetut tupakantumpit, jotka kostuvat ja joita linnut ja kalat saattava erehtyä syömään”

Marjojen poimintamäärät laskivat Viime vuoden marjasato oli muutamia viikkoja myöhässä normaalista ja marjojen määrä jäi keskinkertaiseksi. Puolukkaa kerättiin luonnonmarjoista eniten, mutta senkin sato jäi alle puoleen edellisvuoden sadosta, noin 5 miljoonaan kiloon. Mustikkaa kerättiin 3,6 miljoonaa kiloa. Lakkaa kerättiin myyntiin runsaat 220 000 kiloa. Varsinkin Itä-Lapissa lakkasato oli runsas ja marjan laatu hyvä. Mustikkaa vietiin huomattavasti vähemmän kuin kahtena aiempana vuonna. Valtaosa mustikasta vietiin Kiinaan ja Ruotsiin. Tuorepuolukkaa vietiin 63 000 kiloa, josta valtaosa Ruotsiin. Luomukeruualueita on viime vuosina sertifioitu lisää. Niiden määrä on nyt noin 12 000 hehtaaria. Poimitusta mustikasta 23 % on luomua, puolukasta 6 % ja lakasta 59 %. Myös sienisato oli kylmyyden ja sateisuuden takia vuonna 2017 myöhässä tavanomaisesta. Luonnonsienistä rouskuja kerättiin eniten. Kantarelli- ja herkkutattisato jäi erittäin heikoksi edellisvuoteen verrattuna. Valtaosa kantarelleista ja herkkutateista kerättiin ItäSuomesta. Suppilovahverosato oli kylmästä kesästä huolimatta hyvä ja sitä voitiin kerätä vielä poikkeuksellisen myöhäänkin. Luonnonmarjojen ja -sienten poiminnasta saatu kokonaistulo aleni reilulla kolmanneksella, noin 13,3 miljoonaan euroon. Ulkomaalaisia poimijoita tuli Suomeen marjayritysten kutsumina vähemmän kuin edellisenä vuotena. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät 75 % marjasadosta, mikä on hieman pienempi osuus kuin aiempina vuosina. Suurin osa poimijoista oli thaimaalaisia. Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen vuodelta 2017 (MARSItutkimus). Tutkimuksen luvuista puuttuvat suoramyynti, osa torikaupasta ja kotitarvepoiminta. Tutkimuksen on tehnyt Kantar TNS Agri Oy ja tilannut Maaseutuvirasto.


20

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Tästä kunnon mättöä vähän isompaan nälkään!

Eija Paananen

Koko perheen

perheburger Nyt koko perhe herkuttelemaan! Tee perheburgeri tai timjamiperunat ja jauhelihapihvit. Tai vaikka lihapullat voisämpylän kera. Voisämpylät 4 dl vettä 7 g kuivahiivaa 1 rkl sokeria 1 tl suolaa 25 g pehmeää voita n. 9 dl vehnäjauhoja Voiteluun: sulatettua voita Liuota hiiva ja sokeri reilusti kädenlämpöiseen veteen ja anna seoksen seistä huoneenlämmössä kunnes se kuohahtaa, se vie noin 10 minuuttia. Lisää suola.Sekoita joukkoon 8 dl vehnäjauhoja. Vaivaa muutama minuutti. Lisää voi ja tarpeen vaatiessa loput jauhot jatkaen samalla vaivaamista rauhalliseen tah-

tiin, kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Peitä kulho liinalla ja anna kohota huoneenlämmössä n.30 minuuttia. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja muotoile siitä 12 sämpylää. Nosta sämpylät voideltuun n. 22 x 30cm kokoiseen vuokaan. Peitä liinalla ja kohota huoneenlämmössä. Voitele sämpylät sulatetulla voilla. Sumuta uuniin vettä sumutinpullolla. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Sillä välin kun sämpylätaikina on nousemassa tee lihapulla taikina.

Perheburgerit Lihapullataikina 1 pussi ranskalaista sipulikeittoa 0,5 dl korppujauhoja 1,5 dl vettä 1 kananmuna 400 g naudan jauhelihaa Sekoita kulhossa sipulikeittoainekset, vesi ja korppujauhot. Anna seoksen turvota 5 minuuttia. Lisää joukkoon jauheliha ja kananmuna. Levitä taikina uunipannulle vähän sämpyläleipää suuremmaksi, koska kutistuu vähän uunissa. Paista 225 asteessa 20 minuuttia. Voit tehdä taikinan myös käyttämällä lempimausteitasi.

Burgerin kokoaminen Tarvikkeet: Itse tehty sämpyläleipä tai kaupasta valmis pehmopalat - leipä. Juustosiivuja, pilkottuaa tomaattia, pilkottua paprikaa,sipulirenk aita,jäävuorisalaattia, hampurilaiskastiketta, ketsuppia ja sinappia. Halkaise sämpyläleipä tai pehmopalat kahtia. Nosta jauhelihalevy leipäpohjan päälle, levitä juustosiivut jauhelihan päälle ja laita uuniin 225 asteeseen paista niin kauan, että juusto pehmenee, ota uunista ja laita juuston päälle pilkotut kasvikset,ketsuppi, sinappi ja hampurilaiskastike. Nosta kansi päälle, paina vähän ja sitten uuniin 225 asteeseen noin 5 - 10 minuuttia. Leikkaa burgeri 12 palaan ( eli sämpylät irti ) Herkuttele!

Timjamiperunat Ainekset 1.5 kg kiinteää perunaa 4-5 rkl oliiviöljyä 1 tl paprikajauhetta 1.5 tl hiutalemaista sormisuolaa 0.5 tl rouhittua mustapippuria 1 oksa tuoretta timjamia tai 2 tl kuivattua timjamia Valmistusohje 1. Kuori ja kuutioi perunat.Sekoita kulhossa perunat, oliiviöljy ja mausteet sekaisin. Levitä maustetut perunat leivinpaperoidulle uunipellille, jos käytät tuoretta timjamia riivi perunoiden joukkoon timjaminlehtiä muutama minuutti ennen paistoajan päättymistä. 2. Paahda perunoita 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita.


21

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Ensimmäinen Haapajärvi-melonta starttaa Haapajärvi/Tapio Romppainen Kesäpäivän rentouttavaa luonto- ja terveysliikuntaa, kiehtovaa vesiretkeilyä tai monipuolista kilpaurheilua - melonta on tätä kaikkea! Melonta on kaikenikäisille sopiva harrastus joka tarjoaa mukavaa yhdessäoloa, luontoelämyksiä ja sopivasti haasteita. Tuhansien järvien ja vesireittien Suomi tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia melontaretkeilyyn ja hienoja reittejä löytyy usein myös läheltä. Yksi tällaisista on tänä kesänä Maaselän Ladun esille nostama 11kilometrin pituinen reitti Honkaniemen leirikeskuksesta Siiponkosken Jokikeskukseen. Tulevana keskiviikkona ensimmäistä kertaa järjestettävä Haapajärvi-melonta on otettu innolla vastaan. Melontareitin varrella asuva Hannu Virtanen on yksi tapahtuman aktiivisista järjestäjistä. Vesiretkeilyiltaan odotetaan saapuvan noin 20-30 venekuntaa. – Starttaamme keskiviikkoiltana Honkaniemen leirikeskuksesta, melomme upeaa jokimaisemaa ihaillen ja matkan varrella mehutarjoilusta nauttien omaan tahtiin Siiponkoskelle. Perillä on kahvi- ja teetarjoilu sekä rentouttava illan päätös savusaunan leppeissä löylyissä. Osallistumismaksuun sisältyy myös Suomen Ladun vakuutus, Hannu summaa. Omia varusteitakaan ei tarvitse omistaa, sillä kajakin tai kanootin voi myös vuokrata varusteineen pientä lisämaksua vastaan. – Kysynnän ja suosion kasvun myötä Maaselän Latu ry on ostanut vuokrakäyttöön 9 kajakkiyksikköä, yhden kajakkikaksikon ja yhden kanootin. Isompiin tapahtumiin ja kursseille saamme lisää veneitä sekä varusteita yhteistyökumppanimme Ylivieskan Ladun ja yksityisten vuokraajien kautta. Virtanen suosittelee jokireittiä erinomaisena lähiluontoon tutustumisen kohteena. Parhaina hetkinä hän pitää varhaista aamua ja tyyniä kesäiltoja. – On yllättävää että monelta haapajärviseltäkin tämän Muinais-Päijänteen lasku-uoman yläjuoksun komeat maisemat ovat jääneet

Maaselän Latu ry:n järjestämät melontakurssit ovat nostaneet suosiota lajia kohtaan ja innokkaimmat ovat hankkineet jo oman kanootin. – Omien varusteiden puute ei ole este: niitä voi vuokrata yhdistykseltämme kohtuulliseen hintaan, Hannu Virtanen kertoo. KUVA: TAPIO ROMPPAINEN

näkemättä ja kokematta. Veneestä kotiseudun luontoa ja maisemia pääsee tarkkailemaan uudesta näkökulmasta. Melonnasta Kalajoen rannalla asuva Hannu innostui noin 15 vuotta sitten. – Ostin tuolloin ensimmäisen kanootin ja olemme siitä saakka retkeilleet vaimoni Anun kanssa eri puolilla Suomea. Yhtenä mieliinpainuvimmista hän mainitsee melontaretken Lapissa vaikeakulkuisuudestaan tunnetulla Vätsärin erämaaalueella. Melonta tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tarkkailla luontoa ja sen elämää lähietäisyydeltä. – Eläimet eivät ymmärrä varoa melojaa: kun etenee hiljakseen lipumalla voi päästä esimerkiksi aivan vesilintujen tai jopa peuraemän ja vasan viereen, Virtanen vahvistaa. Erä-ja luonto-opaskoulutuksen kautta melonnanohjaajaksi valmistunut Hannu toivoo yhdessä järjestäjien kanssa Haapajärvi-melonnasta vuosittaista tapahtumaa. Jokireitti tarjoaa monia mahdollisuuksia – Tulevina vuosina reittiä voisi pidentää Siiponkoskelta viidellä kilometrillä esimerkiksi Oksavan uudelle Settijoen uimarannalle. Kajakit ja kanootit patojen ohi kantaen on mahdollisuus meloa vaikkapa aina Kalajoelle merenrantaan saakka.

– Lisäksi tarjolla ovat myös monet muut hienot lähialueen kohteet kuten Lestijoki sekä Peuranpolun erämaajärvet ja lammet, joten kohteita riittää. – Haapajärvimelontaan voi ilmoittautua mukaan maanantaihin saakka, lisätietoja löytyy Maaselän Ladun Facebook-sivuilta, ja jos tähän tapahtumaan ei vielä ehdi mukaan niin tervetuloa mukaan kesän aikana järjestettäville kursseille tai muihin tapahtumiin, toivottaa Hannu Virtanen koko järjestelytiimin puolesta.

Haapajärvimelonnan reitti alkaa Honkaniemen leirikeskuksesta ja kulkee 11 kilometrin matkan Siiponkoskelle. Melonnan lomassa voi ihailla muun muassa tuhansia vuosia vanhan Muinais-Päijänteen lasku-uoman muovaamia upeita maisemia. KUVA: ANU VIRTANEN.

HAE VALMAAN! Hakuaika 22.5. - 24.7.2018

Onko kiikarissasi ammatilliset opinnot? Mietitkö vielä, mikä ala sinua kiinnostaa? Valma on tarkoitettu sinulle, nuori tai aikuinen, joka haluat päästä opiskelemaan ammattiin, mutta et ole vielä löytänyt sopivaa alaa tai saanut opiskelupaikkaa. Valma soveltuu myös maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat lisää suomen kielen taitoja ammatillista peruskoulutusta varten. Koulutuksen aikana tutustutaan eri ammattialoihin, hankitaan opiskelu- ja työelämätaitoja sekä perehdytään ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistetaan arjen taitoja.

VUOKRATTAVANA Pyhäjärven rannalla varusteltu lomamökki 90m2, ja toinen mökki asuntokäyttöön samoin Pyhäjärven rannalla. P. 040 562 7549.

Valmassa voit korottaa peruskoulun arvosanoja, suorittaa erilaisia korttikoulutuksia tai aloittaa ammatillisia opintoja.

MYYTÄVÄNÄ Piharakennuksien tekoon soveltuvaa puutavaraa tarjousten perusteella, lankkua ym. P. 0400 791 598.

Lisätiedot

Valma eli ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto.

HAAPAJÄRVI HAAPAVESI KALAJOKI NIVALA OULAINEN PIIPPOLA YLIVIESKA

Seuraa somessa! @jeduofficial

Katso lisätiedot ja paikkakuntien yhteistiedot: www.jedu.fi/koulutuskalenteri/ Skannaa QR-koodilla suoraan koulutuksen sivulle.


22

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut! Asiakirjapalvelu

Kiinteistönvälitys LKV

Isännöintipalvelu

Kokous- ja saunatilojen vuokraus Yritysapu

24h isännöintipäivystys!

Kaupanvahvistaja

Pyydä isannointi@saaninkoski.fi tarjous 045 212 1331 Keskustie 14, Pihtipudas

Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

23


24

Lauantai toukokuun 19. päivä 2018

Maaselän Extra nro 7/2018  
Maaselän Extra nro 7/2018  
Advertisement