Page 1

Lue Extra netissä:

www.maaselkalehti.fi/extra

Nro

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Maaselkä_7.2.työstö.ai

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

1

6.2.2018

14.04

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

2

2018


02

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Vedenkorkeuden seuranta muuttuu Vesistöjen vedenkorkeuden seurannan toimintamalli on muuttumassa. Mittausasemien ylläpitotöitä hoitavat 1.1.2018 alkaen julkisen kilpailutuksen kautta hankitut toiminnanharjoittajat. Lisäksi vanhoja vedenkorkeusasemia päivitetään asentamalla uusia automaattisia mittalaitteita. Vesistöjen vedenkorkeustieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Suomessa on yhteensä noin 870 vedenkorkeusasemaa. Näistä asemista on ELY-keskusten vastuulla noin 510

ja paikallisten toimijoiden (voimalaitokset, kunnat) noin 360. Pääosa ELYkeskusten vastuulla olevista asemien ylläpidosta on nyt siirretty ulkopuolisten asiantuntijoiden ylläpidettäviksi. Pohjoisella alueella ylläpidosta vastaa Mitta Oy, läntisellä alueella KVVY Tutkimus Oy ja Etelä- ja Itä-Suomessa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Vedenkorkeusasemien ylläpito tarkoittaa vedenkorkeusaseman tärkeydestä riippuen yhden tai kahden kuukauden välein tehtyjä vedenkorkeuden tarkistusmittauksia sekä erilaisia huoltotöitä ja vuosittaisia kuntoarvioita. Hankinnan osalta ulkoistettiin koko Suomessa yli 300 vedenkorkeusaseman ylläpito.

Liike on lääke Itselläni on meneillään koe, saisinko kuntoutettua nilkkani hiihtämällä, niin että lääkärireissua ei tarvitsisi tehdä. Kannattomalla kengällä liikkuminen ei ole ongelmia, mutta laitapa kantakenkä jalkaan, niin kävely sujuu vain nilkuttaen jos ollenkaan. Uskottelen itselleni, että vanha rustorepeämä kesällisen lisätällin saaneena on perusongelman nimi. Liikkumisella hoituvat monet muutkin vaivat. Minnan maanantaijumppa ja Jaanan perjantain vesijumppa sekä omat muut liikkumiset pitävät kohtuullista lihaskuntoa yllä. Kesällä on fyysistä työtä riittämiin, joten varsinainen liikunta saakin jäädä vähemmälle. Minulla oli kouluaikanani tosi hyvä jumppamaikka. Liikuntatunneista ei jäänyt kammoa eikä vastenmielisyyttä vaan päinvastoin. Jos hartianseutu alkaa painua kumaraan, niin Armi Pulkkisen tähdentämä hyvä ryhti suoristaa selän edelleenkin nopeasti. Hyvät hartianseudun ja keskikropan lihakset sekä suhteellisen terve selkäranka ovat ryhdin perusedellytys. Tämä kaikki on omissa käsissämme ja pysyykin, kun välitämme itsestämme riittävästi.

Kotikaupungissamme on aivan loistavat liikuntamahdollisuudet. Sauvin ja Someron ladut ovat itselleni likietuisimmat. Loistolatuja on muuallakin. Haapajärvellä hiihdetään ja liikutaan. Kulmakuntani hiihtoväki on tullut tutuksi. Liki jokaista vastaantulijaa tervehditään ja tutuimpien kanssa vaihdetaan kuulumisia tai kysytään hiihtokilometrit. Tästä kanssakäymisestä tulee hyvä mieli. Nuorempana hiihti itsensä kanssa aina kilpaa ja pohjusti kuntoa laturetkiin, nyt riittää kohtuus ja omasta peruskunnosta huolehtiminen. Viidentoista kilometrin lenkin päälle on mukava kiivetä saunan lauteille ja fiilistellä tyytyväisenä päivän liikuntasuoristusta. Kroppa ja mieliala ovat saaneet päiväannoksensa. Vesijumppa käy liki kaikille. Vesi on uskomattoman tehokas vastus. Tunnin tehojumpan tuntee kyllä illan mittaan lihaksissa. Ryhmäliikunnassa on yhdessä tekemisen ilo ja mikä parasta: kynnys lintsata jumpasta on tosi korkea. Ryhmä sitoo jäsenensä. Uimahalliin mennessä olen kurkistanut jäähallin puolelle. Lapset pelaamassa ja harjoittelemassa on sykähdyttävä näky. Millaisilla tempauksilla sai-

simme kerättyä rahaa, jotta sen puute ei olisi lapsille este tuohon eikä muuhunkaan liikuntaan. Miettimisen ja ennen kaikkea tekemisen paikka! Elinikäisten liikuntatottumusten luomisessa kodilla, koululla, urheiluseuroilla/jaostoilla on merkittävä rooli. Hyvää työtä ne pääsääntöisesti tekevätkin. Pienten lasten kohdalla ulkoleikit ja erittäin monipuolinen liikkuminen pitkälle nuoruuteen rakentaa hyvän pohjan. Jotkut liikkumisen muodot kantavat läpi elämän. Omalla kohdallani hiihto on se juttu. Monet ystävät ja hyvän päivän tutut ovat loistava esimerkki siitä, että he eivät keskity siihen, mihin eivät enää pysty, vaan siihen, mihin vielä pystyvät. Jos ei voi kävellä, niin pyöräily on vaihtoehto jne. Kyllä se heissä näkyykin. Iloinen mieli, kynnys osallistua tapahtumiin ja olla osallinen – ei ulkopuolinen, heijastuu heistä. Veteraanikerhon todella iäkkäät ihmiset voimistelevat. Jos ei pysty tekemään liikkeitä seisaallaan, niin sitten istualtaan. Tuolijumppaan kykenee jokainen. Itseään on ruokittava liikuntaan. Laita ylös päivittäiset liikuntasuorituksesi, niin jonkin ajan kuluttua asia kääntyy niin,

täällä ei ikinä ole tylsää hetkeä.

että on tehtävä jotakin, jotta ruksin tai merkinnän saa tehdä. Aktiiviranneke on itselleni se härpäke, mikä ruokkii liikkumista. Tiedän tarkalleen, paljonko askelia syntyy sulan maan aikana Sauvin kahdeksan kilometrin kierroksella, paljonko nurmikon leikkuusta, hiihtäminen on oma juttunsa, miten matka luetaan, mutta energiankulutus ja aktiivisuus näkyvät oikein. Lapsilla polkupyörän matkamittari voi olla suorituksia ruokkiva. Kannustimia voi keksiä ilman härpäkkeitäkin. Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva ihminen jaksaa, lääkärireissuja on varmasti vähemmän ja henkinen vireys säilyy. Liikutaan, haastetaan lähipiiriämme liikkumaan ja iloitaan siitä, mihin vielä kykenemme.

Maija-Liisa Veteläinen

on kyllä tylsiä vuosia.

817


Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

03


04

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Rapputaulu kotiin Ehkäpä yksi trendikkäin sisustuselementti on ollut tänä talvena rapputaulu. Monissakin sisustuskaupoissa on näkynyt monenlaisia värivalikoimaa on ollut niin pohjissa kuin kirjaimissakin. Oman rapputauluni sain hommattua puretun kerrostalon jäämistöstä, mutta kirjaimet eivät enään olleet tallessa. Voisiko rapputaulun tehdä itse? Itse tekemällä kun saisin juuri sen kokoisen/ värisen kuin haluaisi. Taulun karmit ja pohja voi olla lähestulkoon millaiset ja minkä väriset tahansa. Mitä yksilöllisempi, sen parempi. Toinen tykkää pelkistetystä, kun taas toinen haluaa hiukan koristeellisempaa. Kirjaimia saa hankituksi lähimmästä rautakaupasta, mutta hinta voi olla aika yllätys. Itse tilasin kirjaimet sisustuskaupasta, jossa oli hyvä värivalikoima. Väreinä olivat mm. pinkki, vihreä, valkoinen sekä musta. Tällä kertaa noudatin perinteitä, musta taulu ja valkoiset kirjaimet. Sitä en tiedä, oliko nämä nyt kiinalaisia vai kenties samoja kun nuo kalliimmat, mutta kävivät tähän tarkoitukseen hyvin. Kirjaimissa on kokoeroa joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota kun niitä tilaa. Olisi kurjaa jos suunniteltu teksti ei mahtuisikaan tauluun. Hienointa olisi jos löytäisi alkuperäisiä ja vanhoja rapputaulun kirjaimia, joissa olisi hiukan ajan patinaakin.

lä. Kaupunkilaislapsia kun olimme. Kun kavereiden luo ei päästy leikkimään, niin leikimme rappukäytävässä. Varsinkin silloin, kun ulkona oli kurja ilma. Saattoipa meitä joskus joku mummo välillä käydä vähän komentamassakin, ”ulos sieltä rappukäytävästä meluamasta”. Kaikesta huolimatta, kauniita muistoja on jäänyt lapsuudesta.

Itselleni rapputaulusta tulee nostalginen fiilis. Kun olin pieni, niin asuimme kerrostalossa ja juuri tämmöinenhän siellä rapussa oli. Eipä niihin juuri silloin kiinnittänyt mitään huomiota. Nyt kun sain taulun tehtyä, niin elävästi tuli mieleen lapsuusajan kodin rappukäytävät ja leikit siel-

Seuraavassa helpot ohjeet taulun tekemiseen, mikäli valmista taulua ei löydy. Tarvitset huopaa , valokuvakehyksen, grillitikkuja sekä kuumaliimaa Kehyksen hankintaan pienenä vinkkinä, että kannattaa valita sellainen kehys, jossa on jokin syvennys. Muutoin lasin laittami-

Itse tehdyssä rapputaulussa pannarin ohje on trendikkäästi aina näkyvillä.

Kehys, tikkuja ja kuumaliimaa. Siitä se lähtee.

Huopasuikaleista tehdään tauluun pohja, johon kirjaimet kiinnitetään.

nen voi olla hiukan hankalaa, koska taulusta tulee sen verran paksu. Mikäli tarvikkeet löytyvät kotoa, jää kustannuksiksi vain kirjaimien hankinta.

Leikkaa grillitikut oikeanpituiseksi. Leikkaamiseen voit käyttää puutarhasaksia. Leikkaa huovasta suikaleita ja aseta tikku suikaleen

keskelle. Liimaa kuumaliimalla pitkät sivut yhteen, niin että tikku jää keskelle. Liimaa huopatikut taulupohjaan saumapuoli alaspäin.

Kirjoita tauluun aforismi tai suosikkiresepti esim. pannari tai pullataikinaohje.

Lumen pudottamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua.

mutta kantavaa teräsjäätä on edelleen alle 10 cm. Tammikuun lopussa jään kokonaispaksuus vaihtelee maan eteläosien 10 cm:stä Käsivarren Lapin 60 cm:iin. Kokonaisjäänpaksuus on koko maassa jonkin verran ajankohdan tavanomaisia lukemia pienempiä. Lisäksi eteläistä Suomea lukuun ottamatta jää on laadultaan tavanomaista huonompaa.

Routaa esiintyy keskimääräistä vähemmän koko maassa. Maan etelä-, länsija keskiosissa routaa esiintyy 0-10 cm, joka on 5-15 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Maan itäosissa routaa on 0-5 cm, joka on 10-20 cm keskiarvoja vähemmän. Maan pohjoisosissa routaa esiintyy 1045 cm ja aivan pohjoisessa 60-80 cm, joka on 30-50 cm keskiarvoja vähemmän.

Lumikuormat suuria idässä ja pohjoisessa Lumikuormat ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa monin paikoin huomattavasti suurempia kuin yleensä tähän aikaan talvesta. SYKE kehottaa tarkkailemaan isojen hallien ja vastaavien rakennusten kattojen lumikuormia aktiivisesti ja poistamaan lunta tarvittaessa. Joitakin kattoja on jo

romahtanut tai vaurioitunut. – Aiempina vuosina piileviä rakennevirheitä on alkanut ilmetä jo lumikuorman kasvaessa 80-100 kg/ m2:n tuntumaan. Lumen poistaminen katolta on monen suuren hallin kohdalla tarpeen, koska paikoin lumikuorma on jo lä-

hes 200 kg/m2, toteaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen.

Jäät ovat eteläisessä ja keskisessä Suomessa paikoin heikkoja. Keski- ja ItäSuomessa sekä Kainuussa paksu lumipeite toimii eristeenä ja teräsjäätä ei ole muodostunut tammikuun aikana juuri lisää. Näillä alueille kokonaisjäänpaksuus on noin 20-40 cm,

Teksti ja kuvat: Mervi Luhtala


05

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Pyydä tar

jous ja vo

Kalkitus käynnissä!

ILMAINENita

KATTOREM ON Katso laat urem TTI!

TEE TILAUS MAATALOUSMY YJÄLLESI!

Dolomiittikalkki Oy

Tilaa katto hyvän sään aikana!

ontti.fi

Talviremontilla vältät: vältät:

www.dolomiittikalkki.fi

Tehtaan nro 050 303 1182 Jukka Repo

ongelmat kattorakenteille. illlle le. e.

Metsurin suojissa puutteellisia merkintöjä Haapajärvi/Jouko Lassila Työsuojeluviranomainen teki maalis-marraskuussa koko maassa tarkastuskäynnin metsurin suojaimia valmistaviin yrityksiin, maahantuojien ja niitä myyvien liikkeiden tiloihin.

Tarkastuksissa käytiin 121 paikassa ja tarkastettiin 175 suojainta. Niistä tarkastettiin merkinnät, käyttöohjeet ja tarvittavat asiakirjat. Suojaimista 73 prosenttia oli täysin kunnossa. Lopuissa oli puutteita CEmerkinnöissä ja käyttöoh-

tteettää tee te eet ettää ett tttää kattoremontin kat att tttooreemooont tto nttin ttalvella. alv lve veellla. jeissa. Käyttöohjeista puuttuivat useimmin tyyppitarkastusaitoksen yhteystiedot ja suojaimessa olevien merkintöjen selitykset. Työsuojeluviranmainen tulee tekemään kohteisiin kontrollikäynnin, jolla varmistetaan, että löydetyt epäkohdat on korjattu.

SOITA

08 2377 9501

Oulun yksikkö

Paikalliset pojat!

www.laaturemontti.fi


06

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

- Pumppuvesivoimalan rakentaminen pitäisi aloittaa malmin louhinnan päättyessä. Silloin koneet ja työvoima ovat käytettävissä, katsoo ohjelmajohtaja Sakari Nokela Pyhäjärven Kehitys Oy:stä. KUVA: JOUKO LASSILA

Pumppuvesivoimalan mittavin työ on louhia seitsemän hehtaarin laajuinen energiavarasto kaivoksen pohjan viereen. Kolmen vuoden rakennustyö antaisi työtä noin 200 hengelle. KUVA: PÖYRY ENERGY GMBH.

Pyhäsalmen kaivokseen sopisi järeä vesivoimala Pyhäjärvi/Jouko Lassila Pöyry Energy GmbH:n laatima selvitys Pyhäsalmen lakkautettavaan kaivokseen suunnitellusta vesivoimalasta on valmistunut. Selvitys osoittaa, että kaivoksen viereen kallion uumeniin voidaan rakentaa järeä vesivoimalaitos ja energiavarasto yksinkertaisesti ja edullisesti. Suljettuun vesikiertoon perustuva pumppuvesivoimalaitos tuottaa sähköä kalliin energian aikaan eli päivällä. Yöllä sähkö on halvempaa, jolloin alas laskettu vesi pumpataan ylös vesivarastoon. Putouskorkeus on puolitoista kilometriä, mikä on ainutlaatuista maailmassa. -Veden pumppaaminen ylös kestää yhdeksän tuntia. Alasvirtaus kestää seitsemän tuntia elin sen ajan voimala tuottaa sähköä, kertoo hanketta vetävä ohjelmajohtaja Sakari Nokela Pyhäjärven Kehitys Oy:stä. Pöyryn selvityksen mukaan kaivoksen energian tuotannossa kannattavin kokoluokka on sähköteholtaan 75 MV, johon kuuluisi 530 MWh:n energiavarasto. Sähköteholtaan

jopa 400 MW:n voimala voitaisiin rakentaa. Kaivoksen pumppuvoimala olisi täysin päästötön ja se kestäisi toiminnassa ainakin 50 vuotta. Jos Pyhäsalmen hanketta vertaa Helsingin Suvilahdessa viime vuonna avattuun energiavarastoon, on kaivoksen 75 MW:n teho 65-kertainen Suvilahteen verrattuna. Siellä sähkövaraston nimellisteho on 1,2 MW ja energiakapasiteetti 0,6 MWh. Suvilahti lataa Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimaloiden energian litiumakkuihin. - Suvilahden akut tyhjenevät puolessa tunnissa. Meillä laitos tuottaa kerrallaan sähköä seitsemän tuntia monikymmenkertaisella teholla, vertaa Nokela. Suvilahti on toistaiseksi Pohjoismaiden suurin akkukäyttöinen sähkövarasto. Pyhäsalmen kaivos olisi merkittävä myös valtakunnallisen sähköntuotannon kannalta. - Suomen energiantuotanto perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Tarvitaan myös uudenlaista kykyä energian

Energiavarasto sisältä päin nähtynä. KUVA: PÖYRY ENERGY GMBH.

Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvesivoimalassa putouskorkeus olisi yli 1400 metriä. Voimala olisi lajissaan maailman korkein. Silti se olisi edullista rakentaa. KUVA: PÖYRY ENERGY GMBH.

varastointiin. Pyhäjärven pumppuvesivoimala auttaisi lisäämään Suomen energiajärjestelmän omavaraisuutta vähentämällä ulkomailta tuotavan säätövoiman tarvetta, kertoi Sakari Nokela. Puolentoista kilometrin syvyyteen rakennettavan energiavaraston laajuus on seitsemän hehtaaria. Maan pinnalla olevan vesialtaan koko on 162 000 kuutiometriä. -Meillä on yläallas jo valmiina. Se on niin iso, että sinne sopii moninkertainen määrä tuohon 75 MW voimalassa tarvit-

nan loppuessa, kun osaaminen ja tarvittavat koneet ovat paikalla, muistuttaa Sakari Nokela. - Järjestelmässä hyötysuhde on 77 prosenttia. Käyttökustannukset ovat pienet, samoin huolto- ja korvausinvestoinnit. Voimalan väki voi käyttää kaivoksen taukotiloja ja kulkuyhteyksiä. Hyviä puolia on paljon. Pumppuvesivoimalan rakentaminen Pyhäsalmen kaivokseen maksaisi Pöyryn selvityksen mukaan 103 miljoonaa euroa. Siihen halutaan valtion tukea.

tavasta vesimäärästä. Hyvin voisimme tehdä kahden turbiinin laitoksen ja tuottaa 150 MW:kin, arvioi Nokela. Merkille pantavaa on kaivoksen pohjan vieressä olevan energiavaraston koko. Sen laajuus on seitsemän hehtaaria, joka tarkoittaa 200 x 400 metrin aluetta. Itse voimalan koko on 20 x 40 metriä. - Työllistävä vaikutus olisi suuri. Rakentaminen kestää kolme vuotta, mistä noin 200 henkeä saisi työtä. Voimala kannattaisi rakentaa heti kaivostoimin-

- Suvilahden akkuvaraston investointikustannus on noin kaksi miljoonaa euroa, ja siihen saatiin 30 prosenttia tukea työ- ja elinkeinominiteriöltä, yhteensä 600 000 eura. Jos Pyhäsalmi saisi tukea samassa suhteessa, eli 500 000 euroa per megawatti, olisi tuen määrä jo varmasti laitokseen investoivaa tahoa houkutteleva. - Uusiutuvan energian tukipaketti on siihen tarkoitukseen liian pieni, joten esitämme tähän 31 miljoonaa euroa valtion erillistukea, totesi ohjelmajohtaja Sakari Nokela.


07

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Konevitsa-kvartetti konsertoi Haapajärvellä Pietarilaien Konevitsakvartetin ”Taivaallista musiikkia ja Kansanlauluja” konsertti kuullaan Haapajärvellä 19.3. Konsertin ohjelma on oivallinen läpileikkaus Venäjän mieskamarikuorojen rikkaasta ohjelmistoperinteestä. Konevitsakvartetin ohjelmiston keskeinen osa on venäläinen kirkkomusiikki muinaisista luostarisävelmistä nykysäveltäjien teoksiin. Vanhinta kirkkomusiikkia lauletaan yksiäänisesti, uudemman ajan laulut on sovitettu 2-3 äänelle. Nykyiset neliääniset sovitukset ovat kuoron jäsenet tehneet itse.

Konevitsa-kvartetin laulajat hallitsevat erinomaisesti perinteisen venäläisen laulutradition ja osalla jäsenistä on myös klassisen laulajan solistikoulutus. Kvartetti on pieni kamarikuoro, joka etsii jatkuvasti täydellistä har-

moniaa. Konevitsa-kvartetti on vuosien varrella osallistunut lukuisiin merkittäviin festivaaleihin Venäjällä, Englannissa, USA:ssa, Italiassa, Irlannissa ja Skandinaviassa. Viimeisten vuosien aikana he ovat tulleet

tunnetuksi myös Japanissa, Kiinassa ja Ranskassa. Maailman musiikkikriitikot ja -lehdistö kiittelevät kvartetin laulun korkeaa taiteellista tasoa. Kvartetti perustettiin vuonna 1992, kun Pietarin konservatorion neljä nuorta muusikkoa ryhtyivät kesäisin laulamaan Konevitsan luostarin kirkossa. Konserttien tuotto menee Laatokalla sijaitsevan Konevitsan luostarin jälleenrakentamiseen. Kvartetti on konsertoinut Suomessa paljon, ja he ovat saaneet vuosien varrella täällä lukuisia taivaallisen kuoromusiikin ystäviä.

Kevään maaseutumessut kutsuvat Pihtiputaalle Elämää maaseudulla -messut järjestetään Pihtiputaalla toukokuussa jo kolmannen kerran. Tapahtuma on noussut pohjoisessa Keski-Suomessa yleisömagneetiksi, joka houkuttelee myös hyviä esiintyjiä ja näytteilleasettajia. Pihtiputaan Yrittäjien järjestämät maaseutumessut pidetään toukokuun 5.–6. päivänä Pihtiputaan koulukeskuksen alueella. Niistä tuli heti synnyttyään vetonaula, jonka yleisömäärä on noussut tuhansiin. Kymmenet näytteilleasettajat ja monipuolinen ohjelma ovat houku-

telleet paikalle sekä pihtiputaalaisia että lähikuntien asukkaita. – Tänäkin vuonna valinnanvaraa on koko perheelle. Odotettavissa on esimerkiksi Ti-ti Nallen vierailu, Einin keikka ja kisailua messujen vahvimman tittelistä, kertoo Pihtiputaan Yrittäjien tuore puheenjohtaja Jouni Arvola. – Näyttelyalueella voi tutustua kiinnostaviin tuotteisiin ja palveluihin ja monipuolista viihdettäkin on luvassa. Tarkempi ohjelma julkistetaan lähiaikoina, Arvola toteaa. Vastuu maaseutumessujen järjestelyistä on Pihtiputaan Yrittäjillä. Näin

on ollut myös kaksilla aiemmilla messuilla. – Messuvalmistelut ovat nyt siinä vaiheessa, että näytteilleasettajilta ja ohjelman järjestäjiltä toivotaan ilmoittautumisia. Valmistelujen etenemistä voi seurata tapahtuman omilta Facebook-sivuilta, Arvola kertoo. Messuisäntänä on Jouni Arvola. Ohjelmasta vastaa Seppo Kahilainen, messusihteerinä toimii Sirpa Wallenius ja rakennusvastaavana Mika Kumpulainen. Jonny Paananen huolehtii messujen turvallisuudesta ja Jari Siekkinen

mainoksista. Myös yrittäjien uusi hallitus järjestäytyi vastikään. Jouni Arvolan johtaman hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin täksi vuodeksi Kirsi Myllynen ja sihteeriksi Sanna Rauhala. Muut hallituksen jäsenet ovat Seppo Kahilainen, Mika Kumpulainen, Juuso Lahtinen, Keijo Luukkonen, Mika Paananen, Marja Puustinen, Jari Rauhala, Jouni Riitamo, Jari Siekkinen ja Arja Varis. Pihtiputaan Yrittäjissä on tätä nykyä jäseniä noin 80 yrityksestä.


08

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Oppisopimuksella uuteen ammattiin Haapajärvi/Marita Nissinen Kun asuntolanhoitajan pesti päättyi viime keväänä Jedun yt-neuvotteluihin ja irtisanomiseen, Jani Nurmenniemi joutui miettimään mitä tekisi seuraavaksi. - Työpaikkaa ei ole täältä kovin helppoa saada, eikä minusta ole kokopäiväisesti koulunpenkille istumaan, Jani tunnustaa. Koko ikänsä liikuntaa ja

kilpaurheilua harrastanut Jani on haaveillut ammatista liikunnan parissa, ja hän löysikin itselleen parhaiten sopivan opiskelutavan, oppisopimuksen. - Oppisopimuskoulutukseen pääsee vain jos on työpaikka. Niin menin puhumaan sivistysjohtajalle, että pääsisikö kaupungille töihin. Janilla kävi tuuri, sillä uusi uimahalli oli juuri valmistumassa ja sin-

ne tarvittiin koululaisuintien valvojaa sekä muutenkin apua. Jani sai työsopimuksen ja ilmoittautui Virpiniemen liikuntaopistoon monimuoto-opintoihin. Kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen hän valmistuu liikuntaneuvojaksi keväällä 2019. - Aikaisemman kokemuksen pohjalta olisin voinut suorittaa opinnot vuodessa, mutta koulun rahoitusbyrokratia ei sitä salli-

nut. Jani tekee nyt kokopäivätyötä kaupungin liikuntapalveluissa. Uimahallin lisäksi hän työskentelee kouluilla. - Olen käynyt ala- ja yläasteella apuna liikuntatunneilla. Tänäänkin menen iltapäivällä jäähallin puolelle auttamaan lapsia luistelussa. Jani on kokenut, että hänen työpanostaan todella

tarvitaan. Eskarilaisten ja alakoululaisten uintivuoroilla hän hyppää tarvittaessa itse altaaseen ja opettaa lapsia opettajan apuna. Maanantaisin ja tiistaisin, kun uimahalli on suljettu yleisöltä, hän tekee pitkän päivän. Koululaisryhmien lisäksi hän valvoo kansalaisopiston vesiliikuntaryhmät. - Noina päivinä olen uimahallilla yksin, joten työtä riittää. Hyvänä apuna hän pitää valvontakameroita ja valvojien toimistossa olevia monitoreja. Niistä näkee myös ”nurkan taakse”, jonne ei itse ehdi tarkistamaan.

”Jani on kahvakuulaurheilun maailmanmestari vuodelta 2015.” Kun koululaisuinnit saadaan tältä keväältä ohi, Jani voi olla enemmän mukana koulujen liikuntatunneilla ja järjestää myös omaa toimintaa. Kokemusta hänellä on muun muassa lasten urheilukoulujen vetämisestä. Liikuntaneuvojan koulutus on Janin mukaan hyvin kattava. Siihen liittyy paitsi liikuntaneuvontaa myös ohjaamista. Liikuntaneuvojat ovat yleensä kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Asiakkaita heille voivat ohjata muun muassa lääkärit lähetteillä. - Liikuntaneuvojat voivat opastaa kaikenkuntoisia ihmisiä. Liikkeelle lähdetään asiakkaan kunnon mukaan. Jani painottaa, että asiakkaille tehtävät liikuntaohjelmat voivat olla hyvin yksinkertaisia. Sekin on liikuntaa, jos asiakas käy vaikka kaksi kertaa viikossa kävelemällä kaupassa. - Liikunnan lisäksi siinä

Jani Nurmenniemi näyttää uimahallilla esimerkkiä taukojumpasta. Valvoessa hän heiluttelee harjanvartta ja kertoo taukojumpan merkityksestä. KUVA: MARITA NISSINEN

saa raitista ilmaa ja sosiaalisia kontakteja. Kuntien järjestämä liikuntaneuvonta on käyttäjille maksutonta. Se on ennaltaehkäisevää työtä, jonka tulokset näkyvät suoraan terveydenhoitokuluissa. Jani toivookin, että se ymmärrettäisiin kunnissa, jotka säästöpaineiden alla ajavat alas palveluitaan, Tarvittaessa Jani voi opastaa myös urheilijoita, sillä koko ajan karttuvan koulutuksen lisäksi hänellä on itsellään kilpaurheilutausta. Jani on kahvakuulaurheilun maailmanmestari vuodelta 2015. - Kilpailuissa on nyt ollut pitempi tauko sairastelun vuoksi, mutta omissa SM-kisoissa maaliskuussa aion olla mukana. Tosin järjestelyissä on kova työ, mutta enköhän ehdi kilpailemaankin. Työnteon, opiskelun ja perheen ohella Jani pyrkii harjoittelemaan kymmenen kertaa viikossa. Nyt kun terveysongelmiin on löytynyt ratkaisu, harjoittelu maistuu. Liikuntaneuvojan monimuoto-opinnoissa opintopisteitä kartutetaan näytöillä. Jani tekee esimerkiksi kolmen ohjattavan kanssa liikuntaohjelmat, ohjaa heitä ja seuraa edistymistä. Opastus kestää kolme kuukautta. Samoin hän tekee kolmen kuukauden ohjelman lasten kanssa. - Myös vanhusten kanssa työskentely kiinnostaisi, sillä heihin ei juuri panosteta, mutta liikunnan hyödyt varmasti näkyisivät nopeasti.

”Oppisopimuskoulutus sopii hyvin myös nuorille.” Oppisopimuskoulutuksessa Janin mukaan on hienointa se, että saa koko ajan ohjata ja tehdä käytännön töitä. Hankalimmaksi hän kokee näyttöihin liittyvät kirjalliset työt. Nekin on kuitenkin tehtävä. - Oppisopimuskoulutus sopii hyvin myös nuorille, joille perinteinen koulussa opiskelu on vaikeaa, hän vinkkaa.


Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

09


10

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Koulutuskuntayhtymä Jedun henkilöstö näkee paljon hyvää ammatillisen koulutuksen reformissa. Vasemmalta liiketalouden rehtori Merja Liikanen, kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen, vararehtori Sirpa Korhonen, vararehtori Erkki Juola ja koulutusjohtaja Ilkka Heinonen. KUVA: TAPANI PENTIKÄINEN

Amisreformilla lyhennetään kouluaikaa Haapajärvi/Tapani Pentikäinen - Jos maatalon poika on pikkupojasta asti hitsannut, hänen ei tarvitse enää käydä kurssia, vaan hän antaa näytön. Näin voidaan lyhentää koulutuksen pituutta, koulutuskuntayhtymä Jedun johtaja Keijo Makkonen kuvailee vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia. Reformin tavoitteena on uudistaa koulutusta osaamisperusteiseksi. Tämä tarkoittaa, että uudistuksessa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja vähennetään muun muassa opetuksen päällekkäisyyttä. Makkonen uskoo, että reformi on hyvä opiskelijan kannalta. Oppilaitoksille se puolestaan tuo painetta kehittää toimintaansa. Niiden pitää miettiä, miten opiskelijan aikaisempi osaaminen voidaan ottaa paremmin huomioon.

- Jatkossa mitataan mitä osataan eikä läsnäoloa. Reformin myötä työharjoittelujaksot työpaikoilla tulevat lisääntymään. - Mitä enemmän opiskelijat ovat työelämässä, sen paremmin he työllistyvät. - Muutos on etu erityisesti ammatinvaihtajille ja heille, jotka tarvitsevat tutkinnon tuekseen, Makkonen painottaa. Jedun opiskelijoista noin puolet tulee suoraan peruskoulusta ja he tarvitsevat hyvän perusopetuksen, mutta muilla opiskelijoilla on jo monia valmiuksia aikaisemman kokemuksen perusteella. - Nyt ei enää tarvitse istua täällä kolmea vuotta, jotta saa tutkinnon. Opiskelijoiden valmistuminen ja työllistyminen ovat muutoinkin nousseet yhä tärkeämmiksi oppilaitoksille. Reformissa tähän kannustetaan rahoitusmallin muutoksella.

- Ennemmin maksettiin opiskelijan läsnäolosta, nyt siitä, että he valmistuvat ja työllistyvät, vararehtori Erkki Juola kuvaa muutosta.

jatkossa osata arvioida, mitä kukin opiskelija tarvitsee, ja opetusta annetaan aikaisempaa yksilöllisemmin ja tarpeen mukaan.

”Jatkossa mitataan mitä osataan eikä läsnäoloa.”

Makkosen mukaan opetuksen yksilöllisyys yltää myös työharjoitteluun. - Aikaisemmin kaikkien piti olla sama aika yrityksissä. Nyt nopeammin oppivat voivat olla pitempään harjoittelussa ja muut saavat enemmän opetusta koulussa, jotta he sisäistävät työelämässä tarvittavat työskentelytaidot.

- Opettajille tämä tuo haasteita, vararehtori Sirpa Korhonen kertoo. Ennen kaikille opetettiin samat asiat, nyt jokaiselle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS. - Jatkossa samaan aikaan aloittavat tulevat valmistumaan eri aikoihin. Opettajan pitäisikin

Aivan kaikki ei kuitenkaan ole uutta opetuksen kehittämisessä. Näyttöjä ja työssäoppimista on käytetty aikuisopetuksessa jo aikaisemmin. - Minulla on aikuisryhmässä opiskelija, jonka olen nähnyt kaksi kertaa, muun ajan hän on töissä tilitoimistossa, liiketalouden lehtori Merja Liikanen kuvaa aikuisopetuk-

sessa noudatettua käytäntöä. - Jos työelämästä on jo saatu tarvittava osaaminen, ei ole enää syytä istua tunneilla kertaamassa tuttuja asioita, Liikanen toteaa. Jedussa on jo pitkään pyritty ottamaan työelämän odotukset mukaan opetuksen suunnitteluun. - Olemme kuunnelleet työnantajaa siitä, milloin he haluavat opiskelijoita miltäkin alalta töihin ja muutettu meidän omaa järjestelmää vastaamaan näitä tarpeita, Liikanen kertoo. Tämän vuoksi Jedu on saanut hyvin sijoitettua opiskelijoita työelämäharjoitteluun. Näin opiskelijoilla on myös paremmat edellytykset saada jalka jatkossakin yrityksen oven väliin. - Opiskelijat voivat jäädä yritykseen tekemään osa-aikaista työtä, Liikanen toteaa. Oppilaitoksen hyvä yh-

teistyö työelämän kanssa on johtanut keskeytysten vähenemiseen ja helpottanut opiskelijoiden työllistymistä. Makkonen painottaa, että uudistus saattaa olla haasteellinen erityisesti nuorille opiskelijoille ja heidät pitää ottaa huomioon jatkossa. - Ryhmä on erityisen tärkeä 15-16 vuotiaalle, hän selittää. Nuoret viihtyvät yhdessä ja tietyssä iässä liika yksilöllisyys saattaa heikentää opiskelumotivaatiota ja vähentää yhteisöllisyyden tunnetta. Aikuiselle puolestaan tarjotaan lisää joustavuutta koulutuksen aloittamiseen. Yhteisvalinnassa kouluun valitut nuoret ja koulutusta vailla olevat aloittavat jatkossakin opintonsa samaan aikaan, mutta muut voivat aloittaa minä päivänä tahansa. - Lain henki on, ettei koulu mene kiinni kesälläkään, Makkonen toteaa.


11

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Monimuotokoulutus erittäin suosittua Centriassa Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipisteessä tradenomien monimuotokoulutus kiinnosti liiketaloutta opiskelemaan haluavia ympäri Suomen. Tammikuun alkupuolella pidetyssä perehdytyspäivässä 40 uutta tradenomiopiskelijaa, kauimmaiset Helsingistä, perehtyivät päivän ajan oppilaitoksen järjestelmiin ja opintojaksoihin. Se olikin ainoa päivä tänä keväänä, kun monimuoto-opiskelijat ovat konkreettisesti Ylivieskan kampuksella opiskelemassa. Koko muu kevään opetus toteutetaan monimuotototeutuksena verkossa. – Suurin osa opinnoista tehdään etäopiskeluna. Oppimismenetelmät vaihtelevat opintojaksoittain. Yhteistä kaikille opintojaksoille on kuitenkin se, että niillä hyödynnetään verkko-opintoja ja verkkooppimisen välineitä, kertoo yliopettaja Pekka Paajanen.

Hänen mielestään myös tukea opiskeluun on hyvin saatavissa niin lähiryhmistä kuin oppilaitoksestakin, joten opiskelijaa ei jätetä yksin opiskelun pariin. – Tradenomi-opiskelijoista on muodostettu 4-5 hengen kotiryhmiä, jotka toimivat vertaistukena ja joissa tehdään ryhmätöitä, pidetään mahdollisia lukupiirejä ja autetaan toinen toistaan ongelmatilanteissa. Kotiryhmien toiminta on opiskelijoiden omalla vastuulla, mutta niiden toimintaa seurataan, kertoo tutor-opettaja Eija Huotari. Tutor-opettajan kanssa käydään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan liittyviä keskusteluja ja häneltä saa neuvoja mm. valinnaiskursseihin liittyen.

– Koska opinnoissa korostuu verkon hyödyntäminen, on erittäin tärkeää, että opiskelija seuraa aktiivisesti opintoihin liittyvää viestintää ja on kaikin puolin aktiivinen ja oma-aloitteinen opinnoissaan. Anna-Riikka Takarautio Haapajärveltä pitää monimuotokoulutusta loistavana mahdollisuutena työssäkäyvälle tai perheelliselle opiskelijalle. – Lähipäiviä ei ole tai niitä on hyvin vähän, joten verkko-opiskelu on mahdollista työn ja perheen hoitamisen ohella. Verkko-opiskelua varten järjestelmät ovat hyvät ja verkkoselaimella toimiva Optiman virtuaalinen oppimisalusta, johon kullekin kurssille on laadittu omat oppimistilat, on kätevä käyttää, eikä opiskelijan tarvitse ostaa juurikaan oppikirjoja. Saatavilla on lisäksi e-kirjoja ja muita verkkoympäristöjä, kertoo Anna-Riikka.

Tammikuussa tradenomi-opinnot aloittanut Anna-Riikka Takarautio (oik.) HOPS-keskustelussa tutor-opettaja Eija Huotarin kanssa. Tapaamisessa suunnitellaan tulevia opintoja. KUVA: JONNA TAKKUNEN

Luovaa kirjoittamista Syksyllä Ylivieskassa alkanut laaja 25 opintopisteen laajuinen Luovan kirjoittamisen perusteet –kurssi Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaan on edennyt draaman kirjoittamisen vaiheeseen. Kirjoittamisesta kiinnostuneita henkilöitä eri puolilta Oulun eteläisen aluetta on kokoontunut useana viikonloppuna kirjoittamaan novelleja, esseitä, treenikirjoittamista ja nyt viimeisimpänä draamaa. Seuraavaksi opiskelijat perehtyvät lyriikan kirjoittamiseen. Luovan kirjoittamisen kurssin avulla on täydennetty omaa osaamista ja luovuutta kirjoittamisessa sekä saatu viestinnän opetusta myös työelämän tarpeisiin. – Kurssin jälkeen voi löytyä intoa tekstien julkaisemiseen omakustanteena tai blogikirjoituksina tai rohkeutta lähettää isommille kustantajille käsikirjoituksia tai vaikkapa osaamista paikallis- tai kaupunkilehtien avustamiseen, arvelee Eija Huotari. Luovan kirjoittamisen opiskelu on ollut myös voimaannuttavaa, sillä monet kirjoittavat ihmiset ovat havainneet kirjoittamisella

olevan myös terapeuttista vaikututusta. Kun on luettu omia kirjoitusharjoituksia ja arvioitu niitä, on vertaiskirjoittajan palautteenanto ollut mieltä ylentävää, ja vienyt turhaa itsesensuurin ”apinaa” hartioilta. Draama-kurssilla kirjoitustehtävien avulla on opiskeltu draamatekstien perusrakenteita ja draamakirjoittamisen osa-alueita, ku-

ten kompositiota, dialogia, henkilökuvausta ja teeman kehittelyä Draamaa on kirjoitettu myös pienryhmissä ja pareittain. Seuraavaksi kurssilaiset opettelevat lyriikan kirjoittamista kirjailija Timo Harjun opastuksella. Kurssilaiset perehtyvät lyriikan kirjoitusharjoituksissa kuvakieleen, kielen rytmiin sekä mitallisen ja vapaamittaisen runouden kirjoittamiseen.

Opistontie 4-6, 84880 Ylivieska www.rko.fi (08) 4276 200 info@rko.fi

Opintojaksojen työtilaan verkko-oppimisympäristöissä tallennetaan videoluentoja, oppimateriaalia ja tehtäviä, niissä pidetään mahdollisesti on-line-lu-

entoja, käydään verkkokeskusteluja, tehdään tehtäviä ja tenttejä ja annetaan palautetta ja vertaisarviointeja. Kunkin opintojakson vastuuopettaja pitää opintojaksonsa aikana 1–2 verkkotutorointitapaamista, joissa hän antaa opiskelijoille palautetta ja vastaa opiskelijoiden mahdollisiin kysymyksiin. Näiden tapaamisten ajankohdista ilmoitetaan työjärjestyksessä hyvissä ajoin. Jotta opiskelu on mahdollista monimuotokoulutuksessa, opiskelija tarvitsee tietokoneen, toimivan internet-yhteyden ja kuulokemikrofonin. Webkamerakin olisi hyvä olla olemassa. Ammattikorkeakoululta opiskelija on saanut ladattua koneelleen Microsoft 365 -paketin koulun tietojärjestelmästä, mitä opiskelijat ovat pitäneet hyvänä asiana. Teksti: Eija Huotari Kuva: Jonna Takkunen


12

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Tule osaksi Haapajärven lukion yhteisöllisyyttä ja parhaat lukiovuotesi on taattu!

Helmikuussa järjestettäviä lukion Wanhojen päivää on kuvailtu “maailman parhaaksi päiväksi” useaan otteeseen.

Suuri osa oppimisesta koulukirjojen ohella tapahtuu teknologian avulla sähköisiä oppimateriaaleja hyödyntäen. Koetilanteet lukiossamme suoritetaan sähköisesti tietokoneella.

Lukiossa on mahdollisuus harrastekursseihin. Joka torstai-iltapäivä on varattu kaksi tuntia joko ohjattuun tai omakohtaiseen harjoitteluun. Omasta harrastuksesta on mahdollista saada lukion aikana kuusi kurssia.

Opiskelun ohella tärkeää on vapaa-aika ja lomailu, kuvassa opiskelijoiden reaktio, kun syysloma alkoi.

Monipuolisesti ja kansainvälisesti Haapajärven lukiossa on monipuolinen kurssitarjonta ja siellä panostetaan kansainvälistymiseen. Lukion

opintomatkat ovat suuntautuneet Keski-Euroopan Belgiaan, kuivaan ja eteläiseen Tansaniaan, itänaapuriim-

me Venäjälle, sekä rakkauden kaupunkiin, Pariisiin. Lukiossa panostetaan opiskelun ohessa myös viih-

tymiseen. Uudistettu kirjastoaula ja opiskelijoiden tila houkuttelee väli- ja hyppytuntien aikana viettämään

yhteistä aikaa. Opiskelijoiden tilassa on mahdollista sohvilla makoilun sijaan myös pelata biljar-

dia ja pöytäjalkapalloa. Kuvareportaasi: Iina Vaitiniemi

Äly valmentaa sähköiseen ylioppilaskokeeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Äidinkielen opettajain liitto ovat tuottaneet yhdessä digitaalisen oppimisalustan, joka valmentaa äidinkielen ja kirjallisuuden sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Äidinkielen sähköinen ylioppilaskoe järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2018. Uudenlaiset ylioppilaskirjoitukset ovat haaste sekä opiskelijoille että opettajille. Tähän tar-

peeseen vastaa Äly, joka korvaa vuodesta 1948 ilmestyneen Ylioppilastekstejä-kirjasarjan. Syksystä 2018 alkaen Äly-alustalla julkaistaan myös preliminäärikokeet äidinkielestä ja suomi toisena kielenä -oppiaineesta. – Älystä on kehitetty mullistavan tehokas työväline lukion äidinkielen opetukseen ja oppimiseen. Siihen ovat antaneet panoksensa kymmenet aktiiviset

opettajat ja sadat opiskelijat jo kehittämisvaiheessa, SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola sanoo. Digitaalinen oppimisalusta Äly sisältää lukemisen- ja kirjoittamisen tehtäviä aineistoineen. Harjoitustehtävien tyypit ovat samat kuin digitaalisessa ylioppilaskokeessa, ja alustalla on lisäksi laaja kielenhuolto-osio. Oppimisympäristö hyödyntää tekoälyä, joka valit-

see tehtäviä opiskelijan taitotason mukaisesti ja ohjaa kehittymään äidinkielen eri osa-alueilla. Tehtävät on laatinut Äidinkielen opettajain liiton kokoama asiantuntijaryhmä. – Äly vie opiskelijat ja opettajat uudelle aikakaudelle. Tieto- ja taitovaatimusten taso pysyy samana, mutta opiskeluympäristö muuttuu, kertoo Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja Anne

Helttunen. Opettajat voivat korjata ja kommentoida opiskelijoiden tehtäviä suoraan Älyn omilla työkaluilla. Arvioinnin tueksi alustalle on koottu kommentoituja esimerkkivastauksia. Opettajat voivat lisäksi luoda omia tehtäviään, jotka on mahdollista jakaa muille käyttäjille. ÄOL:n asiantuntijaryhmä tarkastaa ja hyväksyy kaikki yhteisesti jaettavat tehtävät.

Äly päivittyy jatkuvasti, joten tehtävät ovat aina ajankohtaisia. Aineistona on jo nyt hyödynnetty niin tekstiä ja kuvia kuin ääntä ja videoitakin. Yhteistyöllään SKS ja ÄOL haluavat varmistaa, että uusi oppimisalusta palvelee opiskelijoita ja opettajia parhaalla tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Alustan teknisestä toteutuksesta vastaa sisältötoimisto Mediapool.


13

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Sairaanhoitajaopiskelijat vaihdossa

Maksullisia synnytyksiä ja vähäistä kivunlievitystä Thaimaassa Viime syksynä Savoniaammattikorkeakoulun Iisalmen kampukselta lähti opiskelijoita vaihtoon Thaimaahan, Slovakiaan ja Australiaan. Sairaanhoitajaksi opiskeleva Inkariina Kurkinen huomasi Bangkokissa kahdessa paikallisessa valtionsairaalassa, että kulttuurieroja terveydenhuollossa on paljon. – Thaimaalaiset eivät näytä kipua tai negatiivisia tunteita: vain positiiviset tunteet voidaan osoittaa. Niinpä esimerkiksi sektiosta tulleiden äitien kipuja hoidetaan hyvin lyhyen aikaa kunnolla, ja sen jälkeen annetaan vain parasetamolia – eikä kukaan varsinaisesti edes kysy, tarvittaisiinko kipukääkettä enemmän, kuvailee Kurkinen. Vastasyntyneiden osastolla lääkkeitä ei säilytetä lukkojen takana, vaan vetolaatikoissa käytävillä, jatkaa Kurkinen erojen kuvailua. Synnytys myös maksaa sairaalassa. – Mutta se oli positiivinen yllätys, että lapset rokotetaan hyvin, myös B-hepatiittirokote annetaan ilmaiseksi, ihmettelee Kurkinen. Rokotukset ja lasten hoi-

to olivat suomalaiseen tapaan ilmaisia. Toisaalta Suomessa puhtaudesta huolehditaan täysin eri tavalla kuin Thaimaassa. Esimerkiksi nielunäytettä otettaessa ei Thaimaassa saanut käyttää kertakäyttöhanskoja, eikä vastaanottohuoneessa ollut vesipistettä, jossa pestä käsiä potilaiden välillä. – Synnytyksen jälkeisellä osastolla vaihdettiin sentään lakanat, mutta esimerkiksi lasten päivystyksessä näkemiltäni veritiputuksen potilailta en nähnyt, että lakanoita olisi kertaakaan vaihdettu, kertaa Kurkinen kokemuksiaan. Inkariina Kurkinen oli yhteensä kolmen viikon ajan harjoittelussa kahdessa Thaimaan paikallisessa valtionsairaalassa. – Tein esimerkiksi vitaalimittauksia: verenpaineen, kuumeen, pituuden ja painon mittausta, kertoo Kurkinen. Samalla Kurkinen tutustui kulttuuriin ja huomasi, miten hyvin asiat meillä Suomessa ovat. – Jokaisen olisi hyvä nähdä, miten muualla hoidetaan, että opittaisiin arvostamaan meidän systeemiäm-

Thaimaalaisen sairaalan käytävällä voi törmätä pöytään täynnä lääkkeitä. KUVA: INKARIINA KURKINEN

me, kannustaa Kurkinen. Sairaanhoitajaopinnot jatkuvat opinnäytetyön tekemisen merkeissä. Kurkinen tutkii opinnäytetyössään, miten tyytyväisiä YläSavon Enska-palvelun potilaat ovat olleet, ja onko mallissa kehitettävää.

Inkariina Kurkinen oli vaihdossa thaimaalaisen sairaalan vastasyntyneiden osastolla, jossa oli vain kuusi äitiä. Erona Suomeen on, että vauvaan keskitytään enemmän kuin äidin hoitoon.

NUORI TAI AIKUINEN KOULUTUSKESKUS

Viihtyisä kampus innostaa opiskelemaan Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksella on kaikki tarvittava, kattava ja nopeasti toimiva kirjasto, mainio kasvisruokaan erikoistunut kahvila-ravintola, liikuntasali ja runsaasti parkkitilaa. Kaikki Savonian sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat saman opetussuunnitelman mukaan, joten Iisalmen kampuksella on Kuopion tapaan panostettu myös simulaatiotiloihin. – Simulaatio-oppimisympäristössä on turvallista harjoitella hoitotyön käytännön tilanteita ennen Suomessa tai muualla maailmassa suoritettavia käytännön harjoittelujaksoja, kuvailee lehtori Heli Jyrkinen. Simulaatioissa eläydytään tosielämän tilanteisiin, vaikka välillä potilaana toimiikin nukke. Nuken elintoimintoja voidaan seurata monitoreista. Simulaatioiden lisäksi myös taitopajoissa opetellaan tarvittavia kädentaitoja kuten injektoi-

mista ja kanyloimista. Iisalmesta lähdetään paljon kansainväliseen vaihtoon, koska se on tunnetusti hyvä tapa oppia uutta. – Meidän opiskelijoitamme oikein kannustetaan lähtemään maailmalle, kertoo lehtori ja PohjoisSavon DigiSote hankkeen projektipäällikkö Susanne Hämäläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Esi-

merkiksi Kurkisen lisäksi samasta opiskelijaporukasta oli opiskelijoita myös Australiassa ja Slovakiassa. Kevään yhteishaussa voi hakea opiskelemaan sairaanhoitajaksi Savoniaammattikorkeakouluun. Katso lisää: www.opintopolku.fi ja www.savonia.fi Teksti: Kukka-Maaria Raatikainen

HAE OPISKELEMAAN JEDUUN! HAAPAJÄRVI - HAAPAVESI - KALAJOKI - NIVALA - OULAINEN - PIIPPOLA - YLIVIESKA Rakastatko ruoan tuoksua vai tykkäätkö tietotekniikasta? Lämpenetkö enemmän ihmisten hoitamisesta vai metallitöistä? Onko unelmanasi toteuttaa oma vaatemallisto vai oletko syntynyt vasara kädessä? Koulutuskeskus JEDUssa voit opiskella esimerkiksi kokiksi, putkiasentajaksi, mediapalvelujentoteuttajaksi, tarjoilijaksi, kosmetologiksi, sähköasentajaksi, datanomiksi, ompelijaksi, levyseppähitsaajaksi, puusepäksi ja toimitilahuoltajaksi. Tutustu koko koulutustarjontaamme netissä www.jedu.! Meillä on tarjolla kymmeniä ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Muista myös mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen!

PERUSKOULUNSA TÄNÄ KEVÄÄNÄ PÄÄTTÄVILLE

YHTEISHAKU 20.2.-13.3.2018 Simulaatioharjoituksissa simuloidaan koko leikkausprosessi sisältäen muun muassa anestesian aloituksen ja valvonnan. KUVA: HELI JYRKINEN

Seuraa meitä somessa! Koulutuskeskus JEDU @jeduocial JEDU kouluttaa

Humanistiset ja taidealat Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet Maa- ja Metsätalousalat Palvelualat Tekniikan alat Terveys- ja hyvinvointialat Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne

Kaikille muille jatkuva haku www.jedu.fi


14

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Eija Paananen

Arkiruokaa helposti!

Hyvä ruoka ei tarkoita sitä, että sen valmistaminen olisi hankalaa tai aikaavievää. Nyt kääritään hihat ylös ja valmistetaan maukas lohilaatikko, ja jälkkäriksi sitten houkutteleva Pätkiskääretorttu. Ja ei kun syömään! Lohilaatikko

8 hengelle 600 g tuorettalohta tai 300 g kylmäsavulohta 1,5 kg jauhoisia perunoita 1 purjo 1 tilliruukku 1 valkosipulinkynsi 2 dl kermaa 1 rkl hunajaa 2- 4 dl punaista maitoa 3 rkl rypsiöljyä 2- 3 tl suolaa 1 tl valkopippuria Kuori perunat ja viipa-

loi ohuisi viipaleiksi. Pese ja suikaloi purjon vaalea osa. K u o r i ja halkaise valkosipulin kynsi. Kuutioi lohi. Ota laakea, mielellään lasinen uunivuoka ja hiero valkosipulia sen pohjaan ja lisää öljy. Lado sitten lohilaatik-

koainekset tässä järjestyksessä, perunasiivuista puolet vuokaan, valkopippuri, puolet purjorenkaista, kuuti-

oitu lohi, reippaasti suolaa, jonka päälle saksi tilliä, loppu purjo ja loput perunat. Painele lohilaatikko tii-

viiksi, kaada kerma päälle ja maitoa niin paljon, että pohjalta 2/3 osa on peitossa. Lisää hunaja.

Paista lohilaatikkoa 200 asteisessa uunissa foliolla peitettynä 45 min, ota folio pois ja ruskista vielä noin 20-30 min.

Täyte • 1 pussi Pätkis Mini Bites- suklaapaloja ( 140 g pussi ) • 200 g maustamatonta tuorejuustoa • 2 dl kuohukermaa • 1 rkl sokeria

Vaahdota kananmunat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille.

Paista 225 asteessa n. 6 min. Kumoa kääretorttupohja sokeroidun leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä.

sa noin 1 min/ 400w. Sekoita t u o re j u u s t o sulatetun suklaan sekaan. Vaahdota kerma ja yhdistä ja sekoita täytteen ai-

nekset. Lusikoi täyte kääretorttupohjan päälle ja kääri rullalle. Voit halutessasi koristella tortun.

Pätkiskääretorttu Pohja • 4 kananmunaa • 1,5 dl sokeria • 0,5 dl vehnäjauhoja • 0,5 dl perunajauhoja • 0,5 dl fazerin tummaa kaakaota • 2 tl leivinjauhetta

Valmista täyte Sulata Pätkikset mikros-


15

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Kiinteistöyhtiö Rillankiven lippulaivaksi nousee kuusikerroksinen kerrostalo Pyhäjärven keskustaan. Sen pääurakoitsija on sieviläinen Rakennusliike Somero. KUVA: JOUKO LASSILA

Rillankiven asunnoilla on kova kysyntä Pyhäjärvi/Jouko Lassila - Meillä Pyhäjärvellä vallitsee tällä hetkellä suhteellisen kova asuntojen kysyntä. Se näkyy siinäkin, että kaikki hyväkuntoiset vuokra-asunnot käyvät kaupaksi, kertoo tekninen isännöitsijä Veli-Matti Raappana Kiinteistö Oy Rillankivestä. Rillankivi on Pyhäjärven kaupungin täysin omistama kiinteistöyhtiö. Rillankiven hoidossa on 25 asuinkiinteistöä, joissa on 261 huoneistoa. Rakenteilla on kuusikerroksinen liike/asuinkerrostalo Torkkolantien varteen, johon tulee 30 vuokrahuoneistoa. - Asuntohakemuksia uuteen kerrostaloon otamme vastaan elo-syyskuussa. Kyselyitä tulee viikottain ja uskon sen täyttyvän kohtalaisen nopeasti, arvioi Raappana. Asuinkiinteistöjä Rillankiven hoidossa on muuallakin kuin keskustaajamassa. Niitä on myös Jokikylällä, Lamminahossa ja Kuusenmäellä. Asuntojen täyttöaste on nyt reilut 90

Kolme kirvesmiestä remontoi asunnot siinä vaiheessa, kun ne sattuvat olemaan tyhjillään. Jyrki Purola ja Jari Lappalainen kuuluvat tähän remonttitiimiin. KUVA JOUKO LASSILA

prosenttia. Vuodenvaihteessa Rillankiven hoitoon siirtyi Pyhäjärven Kehitys Oy:ltä kymmenkunta teollisuus/ liiketilaa. -Ne ovat kaikki muuten täynnä, mutta yksi on osittain tyhjä. Se johtuu siitä, että Vianor siirsi äskettäin toimintansa omalle tontilleen. Kiinteistöyhtiö pyrkii pitämään asuntokannan hyvässä kunnossa. Yksi tapa siihen on elinkaarensa

lopussa olevien rakennusten purkaminen. Ruotaselta purettiin syksyllä yksi rivitalo ja Palotieltä kiinteisöyhtiö puratti syksyllä 2016 kerrostalon. Rillankiven uuden kerrostalon alta purettiin yksi omakotitalo. - Tärkeä keino asuntojen pitämiseen hyvässä kunnossa on niiden korjaaminen silloin, kun ne ovat tyhjillään. Meillä on jatkuvasti kolme kirvesmiestä korjaamassa asuntokantaa, kertoi Veli-Mat-

ti Raappana. Kirvesmiesryhmässä ovat mukana Jyrki Purola ja Jari Lappalainen. Heistä Purola on tehnyt korjaustöitä Rillankivelle yhteensä viisi vuotta ja Lappalainen yhdeksän vuotta. Tiistaina he olivat tekemässä yhteen kaksioon täysremonttia. - Kovan tupakkamiehen jäljiltä asuntoon tarvitaan myös otsonointia. Meillä on siihen laitteet omasta takaa, kertoi Raappana. -Asunnoissa käydään läpi lvi, sähköistys, kodinkoneet, uusitaan tarvittaessa pinnat ja saunat. Vuosittain käytämme korjauksiin noin 150 000 euroa, missä on mukana korjausmiesten palkat. Varmasti moni on ihmetellyt, miksi Rillankivi halusi rakentaa peräti kuusikerroksisen kerrostalon suhteellisen matalasti rakennettuun Pyhäjärven keskustaan. - Meillä ja Suomenselän Osuuspankilla oli kummallakin tilatarve, joka ongelma poistuu tällä. Pankki tarvitsee uudet toimiti-

lat ja kiinteistöyhtiö pieniä ja esteettömiä asuntoja keskustasta. - Kustannusteknisesti on tehokkaampaa rakentaa kuusi- kuin viisikerroksinen kerrostalo. Halusimme myös tehdä näyttävän ja laadukkaan rakennuksen, joka vastaa erilaisten asukkaiden erilaisiin tarpeisiin, selvittää Raappana. - Kerrostalon rakentaminen ei ole este mahdollisille tuleville investointitarpeille lähivuosina, arvioi Raappana. Pyhäjärvellä on paljon hyvää, joka suosii siellä asumista. Terveyskeskus on uusi, ja sen viereen Attendo suunnittelee uutta hoivakotia. Päiväkoti Hoijakka on uusi ja hirrestä tehty. Melkein kaikki keskustan kadut ja Keskuskoulun piha-alueet päällystettiin viime kesänä. - Meillä on valtavan hieno järvi satoine mökkeineen. Se on valtti, jollaista ei läheltä löydy. Pyhäjärvi on hieno asuinpaikka, vakuuttaa tekninen isännöitsijä Veli-Matti Raappana.


16

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Paineilma ja sähkö saavat jarrut ”ajattelemaan” Haapajärvi/Jouko Lassila - Raskaan liikenteen ajoneuvoyhdistelmät suurenevat edelleen. Stora Ensolla on jo Tornion ja Oulun välillä käytössä yli sadan tonnin yhdistelmä ja Pohjolan Maito ajaa Haapavedeltä juustoa satamaan 90-tonnisella autolla. Sellaisen auton ja perävaunun jarruilta vaaditaan paljon, sanoo työnjohtaja Tuomo Siltala KOME Oy:ltä Haapajärveltä. Akselissa olevalta yksittäiseltä jarrulta ei vaadita sen enempää kuin ennenkään, sillä ajoneuvon kokonaispainon kasvaessa lisätään vain telejä tai akseleita. Renkaalle ei kohdistu sallittua suurempaa painoa, jos kuorma lastataan oikein. Sekä vetovaunun että perävaunujen jarrujen pitää kuitenkin toimia kokonaisuutena yhteen myös tilanteissa, joissa joku jarru putoaa pelistä. Renkaasta voi kuoriutua pinta, rengas voi tyhjentyä tai akselin rullauskyky hävitä. - Näihin haasteisiin vastataan älykkäällä jarrujärjestelmällä. Vetovaunussa ja perävaunussa on kummassakin erilliset aivolaatikot, jotka säätelevät jarruja kuskin tahdon, kitkan ja jarrujen toiminnan mukaan, kertoi Siltala. - Autossa ja vaunuissa on pakollisena lukkiutumaton ABS-jarrujärjestelmä, joka estää jarrujen lukkiutumisen äkkijarrutuksissakin. Lisäksi ajoneuvoihin on saatavana EBS-ajovakauden hallintajärjestelmä, joka lukkiintumisen lisäksi pyrkii oikaisemaan yhdistelmän. Jarrut eivät lukkiudu täysin ja yhdistelmä pysyy suorassa. Ajatuksena on vähentää kokonaisvahinkoja. - Järjestelmä on hieno ja toimii parhaimmillaan loistavasti, mutta mitä enemmän elektroniikkaa autossa on, sitä enemmän jarrujen sähkövikoja tuppaa tulemaan pohjoisen ankarissa olosuhteissa, linjaa Tuomo Siltala. Jarrujärjestelmän aivolaatikko on paineilman hallintamoduuli, jossa elektroniikka säätelee tulevaa ja jokaiselle jarruyksikölle lähtevää paineilmaa. Paineilmaletkut kiinnitetään

Työnjohtaja Tuomo Siltalan mukaan jarrujärjestelmien ja akselien kohdalla ollaan maahantuojien ja alihankkijoiden varassa. Korkea laatu on silti ehdoton vaatimus. KUVA JOUKO LASSILA

Raskaan kaluston jarruista 80 prosenttia on levyjarruja (kuva) ja 20 prosenttia rumpujarruja. KUVA: JOUKO LASSILA

Suomessa suositaan ilmanpainejousitusta. Venäjälle lähteviin perävaunuihin laitetaan tavallisesti lehtijousitus. KUVA: JOUKO LASSILA

Jokaiselle renkaalle on oma jarrusylinteri. Yksittäistä jarrua ja kokonaisuutta ohjataan keskusyksiköstä. Vetovaunulla ja perävaunulla on oma ohjausyksikkö. KUVA: JOUKO LASSILA

tähän moduuliin. - Mehujarruja ei enää asenneta. Jarrunesteistä alettiin luopua jo 1960-luvulla. Nyt käytetään sähköohjattuja paineilmajärjestelmiä. Asentamistamme jarruista 80 prosenttia on levyjarruja ja 20 prosenttia rumpujarruja, kertoi Tuomo Siltala. - Rumpujarrut on rummuilla paremmin suojattu kuin avoin rakenne levyjarruissa. Näyttää siltä, että puuta, soraa ja turvetta

myös jarrujen kunnossapito. Teemme Haapajärvellä vuosittain satakunta jarrusovitusajoa asiakkaille. Esimerkiksi erään ison asiakkaan paikallinen kuski kävi tiistaiaamuna omalla vetoautollaan testaamassa, toimiiko korjatun perävaunun jarrujärjestelmä niin kuin pitää. Näin muualta tuleva kuski pystyi luottamaan siihen, että hän hakee Haapajärveltä varmasti toimivan perävaunun.

dysvaltalaiselta WABCOlta, mutta ne tuotetaan Keski-Euroopassa. Hyvätkään jarrut eivät kestä, ellei niistä pidetä huolta. Jokainen perävaunun ostaja saa jarrujen hoitoa koskevat ohjeet. - Niitä noudattamalla jarrujärjestelmän elinikää voidaan jatkaa merkittävästi, vakuuttaa työnjohtaja Tuomo Siltala. Toden totta: rekkakuskin jarrujalan alla on paljon muutakin kuin lattia.

kuljettavat autoilijat alkavat suosimaan uudelleen rumpujarruja, koska likaisuus ja huonot tiestöt aiheuttavat levyjarruissa epäsymmetristä kulumista ja jarrujen rikkoutumista. Haapajärven KOME:lla on pitkä halli dynamometreineen.Sitä käytetään myös asiakkaiden jarrujen katsastustestaukseen ja huoltoon. - Meillä on huoltosopimuksia, joihin kuuluu

KOME on jarrujärjestelmien ja akselien suhteen tuonnin varassa. Ne valmistetaan Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomessa ei ole raskaan kaluston levyjarruvalmistajaa. KOME on konsernissa luopunut omien rumpujarrujen valmistuksesta kysynnän siirtyessä levyjarruihin. - Lähes kaikki jarrujärjestelmissä käytettävät kaapelit, venttiilit ja jarrusylinterit tulevat yh-


Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

17


18

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Hybridiauto on opiskelijoille arkipäivää Nivala/Jouko Lassila Sähköautot ja hybridiautot ovat hyvää kyytiä yleistymässä Suomen teillä, vaikka muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi on kaukana perässä. JEDUn Nivalan ammattiopistossa kyseinen tekniikka on autopuolella hyvin hallussa. - Ammattiopiston autopuolen opetussuunnitelmaan sähköautot tulivat vuonna 2014. Osaamista on kertynyt ja sitä on jaettu siitä saakka, kertoi ammattiopiston autoalan lehtori Timo Pihlajamaa. Opetusvälineenä autopuolella on rinnakkaishybridiauto Toyota Auris. Siinä on toisena voimanlähteenä noin satakiloinen, sähkömoottoria pyörittävä akkujärjestelmä. Matkanteon varmistaa perinteinen polttomoottori, jossa on 30-litrainen bensatankki. Polttomoottori on pääenergianlähde, jonka bensankulutus on noin 4,5 litraa satasella. - Ammattiopistosta opiskelija saa autopuolen sähköautopätevyyden. Työelämässä annetaan yhden tai kahden päivän mittaisia kursseja sähköautotekniikkaan, mutta meillä siihen perehdytään keskimäärin 30 päivän mittaisella kurssituksella. - Pätevyyttä ei saa ilman koulutusta. Oppilaan taidot myös mitataan pätevyyskokeella. Sen läpäis-

Sähkö- ja hybridiauton pätevyyskokeessa noudatetaan tiukkoja turvamääräyksiä. Vain näytön antaja saa tulla rajatulle alueelle. KUVA JOUKO LASSILA

syt oppilas saa todistuksen, joka on voimassa viisi vuotta. Sähkömoottorin käyttövoiman jännite on ammatti-

opiston autossa 200 volttia, mutta markkinoilla on 600-volttisiakin voimanpesiä. Suurjännitteen sätkyjä yksikään huoltomies ei halua kynsilleen.

- Korkeajännityspuolella ei käytetä sulakkeita, vaan releitä. Autossa on luonnollisesti myös 12-volttinen sähköjärjestelmä, kuten tavallisisssa

henkilöautoissa. Sen virta alennetaan 200 voltin akulta. 12 voltin puolella käytetään sulakkeita. -Tärkein asia sähköauton huoltotöissä on turval-

lisuus. Se näkyy pääsykokeessa. Auto on eristetty lippuköydellä, jonka rajaamalle alueelle saa mennä ainoastaan näytön antaja. Hänen pitää olla määräys-


19

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Ammattiopiston autopuolen uudet tilat varustetaan nykyajan tarpeita vastaaviksi syksyyn mennessä. Moninaiseen opetukseen ne sopivat jo nyt. KUVA: JOUKO LASSILA

ten mukaan pukeutunut ja hän saa käyttää pelkästään sähköeristettyjä työkaluja, edellytti Pihlajamaa. Ensimmäinen tehtävä kokeessa on virran kytkeminen pois päältä virtakytkimestä ja auton maadoittaminen. Auton pitää olla jännitteetön, jos sille tehdään huoltoa tai korjausta. Hybridiauton akku voidaan ladata ammattiopiston lataustolpasta. Vastaa-

via sähköautojen lataustolppia löytyy ainakin Ylivieskan Kärkkäiseltä, Pihtiputaan Nesteeltä ja Pyhäjärven ABC:ltä, mutta hiljalleen ne yleistyvät. Kotona akun voi myös ladata, mutta tavallisella verkkovirralla se on suhteellisen hidasta. Ajaessa akku latautuu myös jarrutettaessa. -Lyhyillä matkoilla ja enintään 50 kilometrin tuntinopeudella voidaan ajaa puhtaasti sähköllä. 80-

100 km/t nopeudella polttomoottori käy jo jatkuvasti. Teslan täyssähköauton tekniikalla päästään jo 500 kilometrin ajomatkaan akkujen yhdellä latauksella, kertoi Pihlajamaa. -Ajomukavuus hybridillä on samaa luokkaa kuin polttomoottoriau-

toissa. Sähkömoottorilla on etuja, joita polttomoottori ei tarjoa. Kulku on lähes äänetöntä, tuntuvasti edullisempaa kuin bensa- tai dieselautoilla ja sähköllä ajaminen rasittaa tiellä ympäristöä vähemmän. Energiasta häviää aina jonkin verran, kun tuote-

Ajaessa kuljettaja näkee monitorista, lataantuuko akku vai kuluttaako hän polttoainetta vai akkuvirtaa. KUVA: JOUKO LASSILA taan liikettä. Syypää siihen on kitka. - Mikään laite ei toistaiseksi pysty tuottamaan kulutuksensa verran energiaa. Jos pystyisi, ikiliikkuja olisi keksitty, totesi lehtori

Timo Pihlajamaa. Norjassa sähkö/hybridiautoja on arviolta 100 000, Ruotsissa 10 000 ja Suomessa 1 000. Erot johtuvat erilaisesta vero- ja tukikohtelusta.


20

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Markulla on moottoripyöräily geeneissä Haapajärvi/Tapani Pentikäinen Haapajärven raitilla on talven mittaan hämmästelty moottoripyöräilijää, joka pakkasista ja liukkaasta piittaamatta ajaa kaksipyöräisellä. - Kun se on meidän suvussa geeneissä, sitä ei paljon tarvinnut härnätä, Markku Hirvasoja hymyilee. - Me isokokoiset Hirvasojat ajamme omaksi huviksemme, ja pienikokoiset harrastavat kilpailuja. Hän viittaa vuonna 1990 jääspeedwayn maailmanmestaruuden voittaneeseen Jarmo Hirvasojaan ja serkunpoikiin, jotka ovat menestyneet kiihdytysajoissa. Markku Hirvasoja kohtaa toistuvasti kysymyksen, pelottaako talvipyöräily. - Ei pelota, Markku vakuuttaa. Hän painottaa, ettei Haapajärvi voi talvisen moottoripyöräilyn suhteen jäädä Nivalaa huonommaksi. Siellä kun on neljä harrastajaa, niin pitää sitä olla joku täälläkin. Pakkasella päälle tarvitaan kunnon varusteet. Ajopukuna Markulla on rajamiehille talvikelkkailua varten suunniteltu paksu haalari. - Olen ajanut tällä 22 asteen pakkasessa, eikä tästä tuuli mennyt läpi. Haalarin alle voi laittaa välipukuja ja oikein kylmissä oloissa voidaan käyttää myös sähköllä lämmitettäviä väliasuja. Visiiri pidetään vapaana huurteesta sähkölämmityksen avulla. Nastarenkaat ovat talvella välttämättömyys ja renkaan ilmanpainetta säätelemällä voidaan vaikuttaa pitoon. Aikuisiän ajokipinä syttyi Markulle perhepiirin vaikutuksesta. Vaimo Kirsi on lähes koko ikänsä harrastanut moottoripyöräilyä ja sai sytytettyä innon myös puolisoonsa. - Kirsi hankki uuden pyörän ja vanha custompyörä jäi talliin odottamaan käyttäjää. Markku päätti kuitenkin hankkia oman, matkakäyttöön sopivan enduropyörän. Se sopii paremmin isokokoisen miehen ruumiinrakenteelle ja tal-

Renkaan keskellä ovat tavalliset nastat ja reunoilla kaarreajoa tukemassa pitemmän enduronastat. KUVA: TAPANI PENTIKÄINEN

viseen käyttöön. Markku oli kiinnostunut lähtemään myös pitemmille talvisille pyöräretkille. Hänen piti lähteä talvella ajavien motoristien mukaan tammikuun lopulla järjestetylle Norjan reissulle, mutta ennen reissua sattunut kaatuminen pyörällä esti osallistumisen. - Se oli sen verran vaativa reissu, ettei terveys ollut vielä riittävä. Sen verran hän muiden tekemästä, hyvin menneestä reissusta kertoo, että pakkanen oli kireimmillään ollut 33 asteen tietämissä ja pieniä vaikeuksia sähkölaitteiden kanssa pääsi syntymään. Markku hieroo vasenta olkapäätään ja kertoo kaatumisestaan. - Ajoin syvässä urassa ja kun yritin siitä pois, niin siitä se lähti ohjaus linkussa viemään. Olkapää otti iskun vastaan, mutta siihen ei tullut edes murtumaa. Olkapää kuvattiin ja hierojakin vain totesi, että taitavat miehellä luut olla hyvässä kunnossa. Markku toteaa, että onnettomuuksia sattuu ilman moottoripyörääkin. Hän kertoo esimerkkiä tuttavastaan, joka kaatui liukkaalla talvikelillä koiraa

ulkoiluttaessaan ja on nyt pitkällä sairauslomalla. Oli kaatumisella Markkuun jotain vaikutusta. - Tuo oli hyvä opetus, että on jatkossa entistä tarkempi. Vaikka kyllä ajaminen nyt vähän enemmän jännittää. Hän toteaa, että talvipyöräilyssä on silti oma viehätyksensä. - Siinä koetellaan miestä. Moottoripyöräilyyn liittyy myös vahva vapauden tunne. - Sitä tunteen, että on itsensä voittanut. Gospelriders muodostaa Markulle tärkeän yhteyden, vaikka on ollut mukana vasta vähän aikaa. Kipinä liittyä kerhoon syntyi Kirsin innostuksesta. Hän

Markku Hirvasojan harrastus talvinen moottoripyöräily vaatii kunnon varusteet. KUVA: TAPANI PENTIKÄINEN

oli käynyt ajoissa mukana jo muutaman vuoden ajan. Alkuun hän suhtautui moottoripyöräkerhoon penseäsi ja mietti, mitä sillä on tekemistä evankelioimisen kanssa. Hän sitoutui ajamaan huoltoautoa kolmen viikon ajan kaupunkivierailuilla. - Kun sitten näin miten ihmisille kävi tapahtumissa, mieli muuttui. Hengelliseen moottoripyöräkerhoon mahtuvat

LAADUKKAAT MAA- JA KIVIAINEKSET KAIKKEEN RAKENTAMISEEN -

hiekat sorat murskeet sepelit mullat täytemaat

Vierimaa p. 0400 257 220

Š‘ŸŠœ’ȱ™Š’”Š••’—Ž— ZZZNXOMHWXVSRODU¿

mukaan niin luterilaiset, helluntailaiset, vapaakirkkolaiset kuin batistitkin uskonsuunnasta huolimatta. Ryhmä ajaa kaupungista toiseen vieraillen seurakunnissa ja pitäen torita-

pahtumia. Niissä rukoillaan ihmisten puolesta ja kerrotaan Jeesuksesta. - Siellä yhdistyvät moottoripyöräily ja usko Jeesukseen, todelliseen vapahtajaan, Markku kertoo.


21

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Tarkkana aura-auton kohtaamisessa ja pöllyävässä lumessa Liikenneturva muistuttaa, että aura-autoa kohdattaessa on valittava ajolinja mahdollisimman oikealta ja ohitettaessa harkittava sitä tarkkaan. Kävelijän ja pyöräilijän on puolestaan varmistuttava kohtaamistilanteissa siitä, että auran kuljettaja on nähnyt heidät. Kun aura-auto tulee vastaan, on syytä pitää oma ajonopeus maltillisena ja ajaa mahdollisimman lähellä tien oikeaa reunaa. Auran toinen reuna voi yltää hieman vastaantulevien kaistalle. Aura-auton ohittaminen on puolestaan jätettävä hetkeen, jolloin edessä aukeavan tien voi nähdä kunnolla. – Ensin on harkittava ohitustarve. Jos ohitusta ei ole pakko tehdä, kannattaa se välttää. Aura-

auton ollessa liikkeellä keli on useimmiten huono ja vielä huonompi sen edellä. Ohituksen turvallisuudesta on aina varmistuttava ennen sen tekemistä, painottaa Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi ja jatkaa: – Aura-auton kuljettaja kyllä näkee peileistään takana tulevat autot ja päästää niitä aika ajoin ohi, kun se on turvallista. Maltilla siis eteenpäin. Myös kävelijät ja pyöräilijät kohtaavat usein aura-autoja, etenkin taajama-alueilla. Erityisen tärkeää on käyttää heijastimia ja valoja oman näkyvyyden parantamiseksi. Myös koirat kannattaa varustaa näkyviksi. – Kohtaamistilanteissa on pystyttävä varmistumaan siitä, että auran

kuljettaja on nähnyt sinut. Tämän jälkeen hän voi hiljentää nopeutta ja väistää sinua. Joissakin tapauksissa myös kävelijä voi antaa tilaa ja helpottaa työkoneen kulkua, jos se turvallisesti onnistuu, muistuttaa Kinisjärvi. Lisäksi Kinisjärvi muistuttaa vanhempia siitä, ettei lasten pidä antaa mennä auran synnyttämän lumisuihkun alle. Lumen lisäksi mukana voi lentää myös jäätä ja kiviä, mikä tekee hauskaksi luullusta leikistä vaarallisen. Vaikka aura työntää kinosta tien laitaan, voi kevyt pakkaslumi pöllytä ja viedä näkyvyyden pahimmassa tapauksessa kokonaan. Mahdolliseen näkyvyyden hetkelliseen katoamiseen kannattaa varautua ennakkoon,

Aura-autoa ei kannata lähteä ohittamaan, jos pöllyävä lumi estää näkyvyyden. KUVA: LIIKENNETURVA

niin välttyy tarpeettomalta säikähdykseltä. – Myös muu raskas kalusto, kuten linja-autot tai

rekat, voivat saada pakkaslumen pöllyämään niin, että näkyvyys heikkenee dramaattisesti. Lu-

mipölyssä ajaessa kannattaa ottaa kaasu ylös ja olla valmiina jarruttamaan, Kinisjärvi sanoo.

ajokoeajan pidentyminen, jotta koe mittaisi aikaisempaa paremmin kokeen suorittajan selviytymistä erilaisissa liikennetilanteissa, sekä moottoripyörän käsittelykokeiden muutokset, jotta koe vastaisi moottoripyöräilijän kokemia liikennehaasteita entistä tarkemmin. Myös teoriakokeiden sisältöä uudistetaan, kuten myös raskaiden ajoneuvoluokkien käsittelykokeita. Teoriakokeen kysymyksiä kehitetään kokonaisuutena. Kysymyksistä uusiutuu valtaosa ja mu-

kaan tulee mm. riskienhallintaosaamista mittaavia kysymyksiä ja suoritettavan ajokorttiluokan erityispiirteitä painotetaan aikaisempaa enemmän. Ajokokeesta saatavan palautteen on tarkoitus jatkossa antaa ajokorttia suorittavalle entistä tarkempi käsitys omasta osaamisestaan sekä erityisesti osaamisen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. – Näiden muutosten avulla kokeiden on tarkoitus mitata entistä paremmin kuljettajan koko-

naisvaltaista osaamista ja valmistaa häntä liikenteen haasteisiin, summaa Simonen. Kuljettajantutkinnon uudistus on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa ajokorttikoulutuksen uudistuksen kanssa 1.7.2018, mutta esimerkiksi moottoripyörien käsittelykokeen muutosten on suunniteltu tulevan voimaan jo ajokauden alussa 1.4.2018. Uudistuksen vaikutuksia tullaan seuraamaan tutkimuksin ja kehittämistarpeisiin reagoidaan aktiivisesti.

Kuljettajantutkinto uudistuu Liikenne- ja viestintäministeriön käynnissä oleva ajokorttikoulutuksen uudistus tuo muutoksia myös kuljettajantutkinnon sisältöön. Jatkossa tutkinnossa painotetaan aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja riskitilanteiden tunnistamista. Trafi kehittää kuljettajantutkintoa vastaamaan aikaisempaa paremmin tulevaisuuden liikennehaasteisiin. Uudistuksessa kokeiden sisältöä kehitetään siten, että ne mittaavat entistä paremmin kuljettajan

valmiuksia kehittyä turvalliseksi kuljettajaksi. – Jatkossa tutkinnon on tarkoitus mitata ajokorttia hankkivan kokonaisvaltaista osaamista ja kehittymistä turvallisena kuljettajana entistä paremmin. Huomiota ei siis kiinnitetä enää niinkään suuressa määrin yksittäisiin virheisiin, vaan osaamista arvioidaan kokonaisuutena, kertoo projektia vetävä johtava asiantuntija Tuire Simonen. Uudistuksen myötä ajamisen riskeihin ja niiden hallintaan kiinnitetään

myös aikaisempaa enemmän huomiota sekä teoria- että ajokokeessa. Tutkintojen rakenne säilyy entisellään. Suoritettavasta ajokorttiluokasta riippuen kuljettajantutkinto muodostuu teoriakokeesta, ajokokeesta ja käsittelykokeesta tai näiden yhdistelmistä. Muutosten tarkoituksena on antaa entistä paremmat valmiudet kehittyä turvallisena kuljettajana Merkittävimpiä suunnitteilla olevia muutoksia ovat henkilöauton ajokortin


22

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


23

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Tilaa uudistunut Maaselkä p. 020 734 9700

Maaselän Extra myös verkossa www.maaselkalehti.fi/extra


24

Lauantai helmikuun 10. päivä 2018

Golf Highline Golf | Golf Variant | Golf Sportsvan ERITTĂ„IN HYVIN VARUSTELTU VOLKSWAGEN GOLF HIGHLINE HUOLEHTII MYĂ–S TURVALLISUUDESTA.

Uusi Polo palkitsee kierrättäjän nyt 800 euron lisäedulla. Polo alk.

16 132 ₏ Romutuspalkkio -1 500 ₏ Polo lisäetu -800 ₏ Etuhinta 13 832 ₏

Etusi jopa 2 400 â‚Ź Golf Variant Highline alk. 28 848 â‚Ź

Kattavaan Highline-varusteluun kuuluu mm. • Mukautuva vakionopeudensäädin • Hätäjarrutustoiminto jalankulkijoiden tunnistuksella • Digitaalinen mittaristo (ei Sportsvan) • Navigointilaite Discover Media 8� kosketusnäytÜllä • Led-ajovalot • Avaimeton lukitus ja käynnistys • Parkkitutkat edessä ja takana • Peruutuskamera

• App-Connect-älypuhelinliitäntä & Bluetooth • Automaattinen ilmastointilaite • Väsymyksentunnistus • 16� alumiinivanteet • Sadetunnistin ja peilipaketti • Ambiente-valaistus • Microfleece-verhoilu • Nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyÜrä

Tutustu Golf Highline -kampanjamalleihin osoitteessa volkswagen.fi

HyÜdynnä Poloon nyt 1 500 euron romutuspalkkioetu ja 800 euron lisäetu.

Golf Variant Highline 1,0 TSI 81 kW (110 hv) DSG-automaatti hinta CO2-päästÜllä 111 g/km. Golf Highline -malliston yhdistetty EU-kulutus 3,9–5,2 l/100 km, CO2-päästÜt 102–127 g/km. Hinta sisältäää toimituskulut 600 ₏. Kuvan auto erikoisvarustein. Golf Highline -kampanja on voimassa 1.1.–31.3.2018.

Yli viisikymmentä Volkswagen etumallia lÜydät osoitteessa volkswagen.fi/romutuspalkkio

Autotalo Antti-Roiko Oy Ratakatu 26, Ylivieska, automyynti 08-4112 440 Automyynti avoinna: ma-pe 9–17, la 10–14 www.antti-roiko.fi

Ari Antti-Roiko Ilkka Alasuutari Jouni Mattila Juha Haanpää Jarkko Ranta-Nilkku Markus Saari Mika Mäkinen

044 5112 401 044 5112 402 044 5112 403 044 5112 404 044 5112 405 044 5112 406 044 5112 407

Uuden Polon ostaja saa auton oston yhteydessä 1 500 euron suuruisen romutuspalkkion ja 800 euron arvoisen lisäedun, jos hän samalla vie romutettavaksi omistamansa vanhan henkilÜauton. Romutettavan auton pitää olla ensirekisterÜity vuonna 2007 tai aiemmin ja sen on oltava liikennekäytÜssä romutushetkellä. Romutuspalkkio on 1 500 euroa sellaisen uuden auton hankintaan, jonka hiilidioksidipäästÜt ovat enintään 110 g/km. Romutustodistuksen ja uuden auton tilaussopimuksen tulee olla päivätty ajalle 1.1.–31.8.2018. Polon 800 euron lisäetu voimassa rajoitetun ajan. Lue lisää kampanjasta ja kampanjaehdoista osoitteessa volkswagen.fi/romutuspalkkio. Polo 1,0 55 kW (75 hv) hinta CO2-päästÜllä 97 g/km. Polo-malliston yhd. EU-kulutus 3,7–5,9 l/100 km, CO2-päästÜt 97–134 g/km. Hinta sisältää toimituskulut 600 ₏. Kuvan auto erikoisvarustein.

+¸\O¦¦P¸QNDWX.2..2/$ZZZFDUDYDQODQGLDȴ

89 875,-

89 840,-

DETHLEFFS ADVANTAGE I 6611

-17

2.3 JTD 150 hv Automaatti ALDE. Alle seitsemän metrin integroitu erillisvuotein, ALDElämmityksellä ja automaattivaihteistolla.

76 425,-

EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli saarekevuoteella!

-18

75 800,-

DETHLEFFS ADVANTAGE T 6611

EDITION 2.0 BlueHDI 130 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli erillisvuotein!

-18

65 480,SUNLIGHT T 69 L

DETHLEFFS ADVANTAGE I 7051 DBM

89 840,-

BĂœRSTNER LYSEO T 728 G HARMONY LINE

-18

2.3 JTD 150 hv. Harmony Line-uutuusmalli erillisvuoteilla!

2.3 JTD 150 hv. Uudistunut Sunlight saarekevuoteella ja ylävuoteella.

BĂœRSTNER CITY CAR C 640

SUNLIGHT I 69 L

-18

-18

2.3 JTD 150 hv. Integroitu uutuusmalli! Edulliseen hintaan luotettavaa Saksalaista laatua. Saarekevuode-malli.

SUNLIGHT T 67

2.3 JTD 130 hv. Tyylikäs puoli-integroitu erillisvuoteilla ja nostovuoteella.

JANNE LUOKKALA 040 561 7744 MDQQHOXRNNDOD#FDUDYDQODQGLDČ´

77 070,-

DETHLEFFS ADVANTAGE T 7051 EB

EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli erillisvuotein!

-18

73 260,-

64 790,-

2.3 JTD 150 hv Automaatti. Hyvin varustelu retkeilyauto pitkittäisillä vuoteilla.

ANTTI TOKOLA 040 412 8748 DQWWLWRNROD#FDUDYDQODQGLDČ´

EDITION 2.0 BlueHDI 160 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli erillisvuotein!

-18

73 640,-

65 230,-18

DETHLEFFS ADVANTAGE I 7051 EB

77 760,-

BĂœRSTNER NEXXO TIME T 690 G

-18

EDITION 2.3 JTD 150 hv Automaatti. Erillisvuoteinen alle 7 metrin auto EDITIONvarustuksella.

SUNLIGHT T 64

EDITION 2.0 BlueHDI 130 hv ALDE. EDITION-uutuusmalli saarekevuoteella!

-18

68 290,-

62 600,-18

DETHLEFFS ADVANTAGE T 7051 DBM

BĂœRSTNER NEXXO TIME T 569

-18

EDITION 2.3 JTD Automaatti. Suosittu alle kuuden metrin auto EDITION-varustuksella.

62 160,-

2.3 JTD 130 hv. Tyylikäs puoli-integroitu parivuoteella ja nostovuodella.

-18

SUNLIGHT T 69 S

-18

2.3 JTD 130 hv. Hyvin varusteltu saarekevuoteellinen auto alle 7m kokoluokassa.

HUOLTO 050 551 3619 KXROWR#FDUDQYDQODQGLDČ´

Maaselän Extra nro 2/2018  
Maaselän Extra nro 2/2018  
Advertisement