Page 1

Lue Extra netissä:

www.maaselkalehti.fi/extra

Nro

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti

Ilmestyy 16 kertaa vuodessa

15 2017


02

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Käsillä tekemisen ilo Kangaspuiden ääressä olen viihtynyt pitkän syksyn. Laskin, että mattoja olen kutonut vähintäänkin 25 metriä. Eteisen uudet matot ovat ihana ilon aihe. – Ne onnistuivat värisävyltään ja laatunsa puolesta. Olin ajatellut pitkään, että tuohon paikkaan minä joskus kudon uudet matot. Kolmannella yrittämällä ne onnistuivat, niin että en kykene niitä enää sivuun siirtämään. Kangaspuiden ääressä olen ajatellut äitini ikäluokan naisia ja heidän matonkutomisiaan. Taisi olla aikamoista terapiaa ja hetkellistä omaa aikaa raskaan työn keskellä. Me lapset saimme leikata leikkelyksiä (maton kuteita) ja liittää niitä toisiinsa. Sakset ja keritsimet olivat ahkerassa käytössä ja veihän se aikaa, ennen kuin tykötarpeita oli riittämiin. Kaikki leikattiin vanhasta. Matot olivat todella räsymattoja ja kirjavia. Minä kierrän kirppareita ja kerään sieltä lakanoita, joista ajelen tilkkuleikkurilla tasaisia hyviä kuteita. Välillä kauhistuttaa, että voiko noin hyviä pussilakanoita leikata, mutta tämän päivän yltäkyl-

läisyydessä niitä riittää. Kun saumat repii auki, niin helpottaa. Lakana on ollut joskus todella paljon kirkkaampi ja voi olla jonkun ikäihmisen jäämistöä. Onneksi niitä ei panna roskiin, vaan laitetaan kiertoon. Kuusi vuotta täyttävä kummityttöni saa myös uudet matot. Toiveena oli, että väreissä on pinkkiä. Ensiyritys pisti jarrut päälle ja lopetin puoleen metriin. Väri hieman hirvitti. Sitten toisella yrittämällä löysin mielestäni kauniit sävyt ja ajattelin, että voivat olla mieluisat. Laitoin kännykkäkamerakuvan valmiista matoista ja odottelin vastausta. Tyttö totesi sievästi, että olisi niissä voinut olla vähän enemmän pinkkiä! Kompromissina ajattelin, että kudonpa vielä kesämaton, josta ei pinkkiä puutu ja niin tein. Nyt on hyvä mieli puolin ja toisin. Sisarusten lastenlapsissa on vielä useita, joille aion matot kutoa. Kotipirtin lattiallakin on uudet räsymatot juhannuksena. Entiset ovat äidin kutomat, mutta yhdessä me niiden rispaantumisen alulle panimme. Erehdyimme kerran osta-

Jippu Rakkauden joulu -kiertueella Laulaja-evankelista Jippu lähtee Rakkauden joulu –kiertueelle, jossa kuullaan samaa nimeä kantavalta levyltä joululauluja sekä Jipun koskettavia elämäntarinoita. Konsertit ovat tunnettuja Jipun vahvasta tulkinnasta ja läsnäolosta. Jippu esiintyy Haapajärvellä 8.12. – Lähden joulukiertueelle kiitollisin ja liikuttunein mielin. Tänä jouluna laulan siitä kiitollisuudesta ja rakkaudesta kä-

esko kuuntelee nauhoitusta.

sin, jonka Taivaan Isältä olen saanut. Konserteissa puhun siitä mitä armo minulle merkitsee. Rakastan joulua, se on juhla, jolloin juhlitaan Vapahtajaa, joka ei koskaan hylkää, hän kommentoi. Jippu tekee uuden aluevaltauksen ja aloittaa työt radion aamulähetysten juontajana Radio Dein uudistuvassa aamulähetyksessä. Jippu valmistelee uutta hengellistä levyään, joka julkaistaan syksyllä 2018.

maan pyörivän imurin mattosuulakkeen ja autapa armias, kun siihen tarttui jokin trikookuteen pätkä, niin pahaa jälkeä tuli. Ei niitä mattoja pois heitetä, mutta juhlapäivinä voisi käyttää uusia mattoja. Kun itse teemme läheisillemme jotakin - sukkia, lapasia, liinoja, vaatteita – ajattelemme samalla heitä työn eri vaiheissa. Mielihyvä hallitsee korvien väliä. Kuusivuotiaalle Linnea tytöllekin kerron, että kyllä minä sinua eskarilaista ajattelin monta kertaa kutoessani ja mietin, kuinka osaat jo lukea ja laskea ja kuinka hyvä sinä olet voimistelemaan. Jumppakerhon antia oli hieno spakaatti, minkä näytit minulle lokakuussa veljesi syntymäpäivillä. Nyt sinä muistat matoista minut! Maaselän Martoissa olemme suunnitelleet ensi vuodelle teemamme mukaista käsityönäyttelyä: ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ. Sinne voi tuoda kaikkea käsin tehtyä, olipa se omaa tai toisen tekemää. Pääasia, että on käsin tehtyä! Käden taitoa arvostamme

myös jokakeväisellä Marttastipendillä. Vuorovuosin jaamme yläkoulunsa päättävälle oppilaalle kotitalous-/käsityötaitajalle stipendin. Harrastuneisuus voi muuttua ammatiksikin. Jokilatvan opisto on loistopaikka niin aloittelijoille kuin konkareillekin. Opin lisäksi siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja monille se on myös sosiaalisen kanssakäymisen väylä. Kohtuullisin kustannuksin pääsee tekemään ja harrastamaan vaikka mitä ja oppii uusia taitoja. – Opisto on suorastaan eläkeläisen paratiisi! Radiota kuunnellessani terästin kuuloani, kun heitettiin ehdolle, mikä voisi olla todella suomalaista ja vaalimisen arvoista. Yhtenä oli RÄSYMATTO!

Maija-Liisa Veteläinen

Haapajärvinen akustinen duo Marttiska järjestää sunnuntaina 10.12.2017 jouluonsertin, ”Marttiskan Joulu”, Haapajärven kirkossa. Konsertissa kuullaan tunnelmallisia joululauluja vuosien varrelta uusin sävyin sovitettuna. Marttiskan muodostavat Katja Marttinen (laulu) ja Seppo Estola (kitara. laulu, percussiot).

tein sen ihan itse.

sen nimi on “kynnet liitutaululla”.

800


03

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

/ƚƐĞŶćŝƐLJLJƐƉćŝǀćŶ ũƵŚůĂƚŝůĂŝƐƵƵĚĞƚ ,ĂĂƉĂũćƌǀĞůůć ŬĞ ϲ͘ϭϮ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϬ͘ϬϬ :ƵŚůĂŵĞƐƐƵ ŬŝƌŬŽƐƐĂ <ćLJŶƟ ƐĂŶŬĂƌŝŚĂƵĚŽŝůůĂ ũĂ ƐĞƉƉĞůĞĞŶůĂƐŬƵ ,ƵŽŵ͘ :ćƌũĞƐƚƂůŝƉƵŝůůĞ ǀĂŝŶ ůŝƉƵŶŬĂŶƚĂũĂ͘ <ŽŬŽŽŶƚƵŵŝŶĞŶ ƐĂŬĂƐƟŶ ĞƚĞĞŶ ŬůŽ ϵ͗ϯϬ

ŬůŽ ϭϮ͘ϬϬ /ƚƐĞŶćŝƐLJLJƐƉćŝǀćŶ ũƵŚůĂ ƐĞƵƌĂŬƵŶƚĂƚĂůŽƐƐĂ <ĂŚǀŝͲ ũĂ ƚĞĞƚĂƌũŽŝůƵ ĂůŬĂĂ ŬůŽ ϭϭ͘ϯϬ dƵŵŵĂ ƉƵŬƵ͕ ƐƵƵƌĞƚ ŬƵŶŶŝĂŵĞƌŬŝƚ

ŬůŽ ϭϳ͘ϬϬ WĂƌƟŽůĂŝƐƚĞŶ ƐŽŝŚƚƵŬƵůŬƵĞ >ĂƵƌŝŬŬĂůĂŶ ƉĂƉƉŝůĂƐƚĂ ŬŝƌŬŬŽŽŶ &ŝŶůĂŶĚŝĂ ƐĂŶŬĂƌŝŚĂƵĚŽŝůůĂ

dƵůŬĂĂ ůĂƵůĂŵĂĂŶ ĞŶƟƐĞƚ ũĂ ŶLJŬLJŝƐĞƚ ŬƵŽƌŽůĂŝƐĞƚ ƐĞŬć ŬĂŝŬŬŝ ŬŝŝŶŶŽƐƚƵŶĞĞƚ͘

,Ăƌƚ ,ĂƌƚĂƵƐŚĞƚŬŝ ŬŝƌŬŽƐƐĂ dZsdh>K͊ ,ĂĂƉĂũćƌǀĞŶ ŬĂƵƉƵŶŬŝ ,ĂĂƉĂũćƌǀĞŶ ƐĞƵƌĂŬƵŶƚĂ <ĂŶƐĂůĂŝƐũćƌũĞƐƚƂƚ

Pehkosen puodissa joulu on käsillä Haapajärvi/Jouko Lassila Pehkosen talon ikkunoiden taakse on ilmestynyt pikkuisia ja hieman isompia linnun jälkiä. Arki-ihminen katsoo, että siinä on kävellyt harakka ja tuossa fasaani. Mari Piiponniemi kertoi lapsille heidän ollessa pienempiä, mitä oikeasti on tapahtunut: -Meillä on käynyt tonttuja. Tiedäthän, että tontut liikkuvat lintujen selässä. Näin joulun alla ne käyvät katsomassa, mitä meillä tehdään. Tontut ovat varmasti tyytyväisiä näkemäänsä. Pehkosen talon ahkera väki touhuaa nyt joulupuodin pystytyksessä. - Viime vuonna puotia ei ollut. Ihmiset kyselivät sitä niin paljon, että päätimme pistää sen taas pystyyn, kertoi talossa yrittäjänä toimiva erikoishammasteknikko Jarmo Piiponniemi. -Pehkosen joulupuoti on oikeasti meidän Piiponniemen sisarusten yhteinen juttu. Me sisarukset, aviopuolisot ja kaikkein innokkaimpina lapset teemme lahjatavaroita pitkin vuotta ja myymme niitä sitten joulupuodissa, kertoi Jarmo Piiponniemi. Jarmon erikoisuus ovat lasiastioihin, purkkeihin ja kuppeihin valetut soijakynttilät. Hän on valanut varmaan satoja kynttilöitä pikku astioihin, joita on hankittu uusina tai kirpputoreilta. - Minulle soija tulee rakeina. Laitan ne kattilaan, jonka laitan suurempaan kattilaan, jossa on kuumaa vettä. Vesihaude sulattaa soijamassan juuri sopivan hitaasti ja tasaisesti. Sitten kaadan massan pie-

Pehkosen joulupuodissa vallitsee aito käsityöläisten luoma joulun henki. KUVA JOUKO LASSILA

neen astiaan, jonka keskelle olen kiinnittänyt sydänlangan. Kynttiläkippojen täytyy olla reilusti kuumuutta kestäviä. Jarmo on ihastunut ekologisiin soijakynttilöihin. Niissä ei ole steariinia eikä parafiinia, joten ne palavat nokeamatta. Soijamassa on vesiliukoista, joten se liukenee pesussa pöytäliinastakin, mitä perinteinen joulukynttilä ei tee. -Soijakynttilä palaa puhtaasti. Nokea tulee vain kymmenesosa siitä mitä parafiinikynttilöistä. Kynttilät ovat tuoksuttomia ja väriaineettomia, joten ne sopivat allergikoillekin, vakuuttaa Jarmo Piiponniemi. Soijakynttilät palavat pitkään. Yksi desilitra soijamassaa palaa 15 tuntia - Voi sanoa, että soijakynttilässä palaa hyvä liekki. Pehkosen talon porstu-

assa tulijan ottaa vastaan palava soijakynttilä. Sen kaverina on käsityönä tehty Kämmel- tonttu. Uniikkeja tonttuja valmistaa Mari Piiponniemi. - Toisinaan minusta tuntuu, että tontut sanailevat minulle omia juttujaan, kun teen niitä. Niiden parissa on kivaa, sillä jokainen tonttu on oma persoonansa, kertoi Mari tyttärelleen Siirille. Piiponniemen sisaruksissa ja suvussa on monenlaisia kädentaitajia. Ulla on niin hyvä käsityön tekijä, että opettaa muitakin. Jarmo osaa tehdä hampaita toisen suuhun, jos niitä puuttuu. Mutta työ on työtä, ja jouluksi Pehkosen joulupuotiin tehdään ihan eri juttuja. Niitä joulujuttuja. - Täältä saa monenlaista mukavaa jouluun ja arkeen. On sukkia, lapasia, pipoja, mattoja, pipareita, kasseja, voiteita, viiksivahaa hie-

noille herroille ja englantilainen hedelmäkakku hienolle rouvalle. Kinkun seuraksi teemme itsetekoista calvados-sinappia. Puodin saippuoissa on hienoja tuoksuja joulusaippuasta lumienkeliin ja lemmenloitsusta puhtaaseen pyykkiin. - Uutta aiempiin verrattuna on se, että meillä tulee teetä myyntiin. Sitä on neljänlaista. Minusta mustikkatee on parasta, kertoi Jarmo Piiponniemi. Joulumyymälän pitoon osallistuvat kaikki. Se johtuu siitä, ettei kukaan malta olla pois sen jouluisesta tunnelmasta. -Odottelemme jo puodin aukeamista. Yhdessä meistä tuntuu, että joulu on jo käsillä, vaikka sinne on vielä hetki aikaa, kuvaili Jarmo Piiponniemi. Pehkosen joulupuoti on avoinna asiakkaille 7. -19. joulukuuta.

Porstuassa tulijan vastaanottaa Kämmel-tonttu. Se tykkää soijakynttilöistä ja pipareista. KUVA JOUKO LASSILA

Piiponniemet ovat saaneet kaupungin kulttuuripalkinnonkin Pehkosen talon entisöinnistä. Tältä se näyttää jouluvalaistuksessa. KUVA JOUKO LASSILA


04

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Tässä tarvikkeet valohimmelin valmistamiseen.

Johto pujotetaan putken sisälle.

Iso valohimmeli on pihan kaunistus.

KAAVA: WESKU LUHTALA

Tee itse hieman erilaiset jouluvalot!

Iso valohimmeli pihaa koristamaan Hieman erilaiset jouluvalot pihamaalle luodaan valohimmelillä. Iso valohimmeli valmistuu sähköasennusputkista ja 120 lampun valosarjasta. Tarkista, että sarjassa valojen osuus on 8 m. Tarvitset 4 salkoa sähköasennusputkea (16 mm paksua) ja katkasuun käy näppärästi putkileikkuri. Niitä myydään mm. LVIliikkeissä sekä rautakaupoissa. Leikkauspinnasta tulee siisti. Katkaisun voi tehdä myös sahalla, mut-

ta silloin joudut hiomaan leikkauspinnan. Leikkaa putkesta 6 kpl 60 cm:n, 6 kpl 40 cm;n ja 6 kpl 30 cm:n palasia. Tarvitset kirkkaan valkoisen valosarjan jotta valo näkyy putken läpi. Työssä on iso apu, jos saat kaverin mukaan, mutta tekeminen onnistuu kyllä yksinkin. Työn haastaviin osuus on valosarjan pujottaminen putkiin. Työjärjestys on seuraava: 40 cm, 6 x 30 cm, 2x 60 cm, 2x 40 cm, 2x60 cm, 40

cm. Pujottamista helpottaa, kun kierrät valosarjan etupäähän metallilankaa niin sanotuksi neulaksi. Aloita valosarjan pujotus 40 cm putkesta. Vedä koko valosarja putken läpi. Jos saat parin niin toinen vetää valosarjaa ja toinen pujottaa. Tällöin työ käy joutuisammin. Pujota valosarjaan seuraavaksi kaikki kuusi 30 cm:n putkea. Sitten 2x60cm, 2x40cm ,2x60cm ja viimeiseksi yk-

si 40 cm:n putki. Kun viimeinen putki on laitettu, tee stoppari. Muuten valosarja voi karata putkesta. Seuraavaksi asettele maahan kaikki 30 cm palaset yhdeksi jonoksi. Muodosta jonon toiselle puolelle 60 cm paloista kolmiot ja toiselle puolelle vastaavasti 40 cm paloista kolmiot. Nosta kolme pitkää kolmiota yhteen ja kiinnitä yhteen rautalangalla. Yläosa on nyt valmis. Kään-

nä himmeli ylösalaisin ja kiinnitä pienemmät kolmiot yhteen. Lopuksi kiinnitä yksi 30 cm vaakaputki rautalangalla paikoilleen. Tätä samaa ohjetta voit käyttää muihinkin himmeleiden tekoon. Varsinkin, jos himmelin kolmioiden hahmottamisessa on vaikeutta niin tämä ohje on varteenotettava vaihtoehto. Putkien pituuksia voit oman mieltymyksen mukaan säätää, joko pidentää tai lyhentää. Himme-

lin sisään voit tehdä toisen pienemmän himmelin, ja vaikka vähentää kolmioita kahteen. Ulos tarkoitetun himmelin voit laittaa pihapuuhun, terassille tai parvekkeelle. Ihanaa joulun odotusta. Maaselän verkkolehden puolella on lisää kivoja askarteluvinkkejä. Ne löytyvät blogit-osiosta. Teksti: Mervi Luhtala Kuvat: Wesku Luhtala


05

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Suomi

100

KRISTALLIT

85€

99€

69€ Tilaa tuotteet verkkokaupasta tai tule palveltavaksi myymälään! Petterintie 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640

Ma-To 8.30-17 Pe 8.30-18 La 9.00-14

”MELEKEIN AENA AUKI” Pirrauta Liisalle 0500752461


06

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

simmäisen hurmoksen menneen jo ohi, sillä ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei sähköinen kauppa olekaan onnen ihmemaa. Nykyään asiakkaat osaavat olla kiitollisia saamastaan palvelusta, mutta vain aika näyttää, mihin suuntaan ostokäyttäytyminen kehittyy. - Meidän alamme vaativat jatkuvaa ajanseurausta, sillä myös tuotteet kehittyvät nopeasti. Uudestaan kouluttautuminen on niin haaste kuin mahdollisuuskin, sillä toisaalta pääkaupunkiseudulle asti koulutuksiin matkustaminen vie useamman päivän aikaa, mutta toisaalta vierivä kivi ei sammaloidu, Laine tiivistää.

Nuorena syttynyt palo tehdä omaa työtään on siivittänyt niin Sirpa Laineen (vas.) ja Päivi Rantaniemen yrittäjäarkea Kauneuskulmassa kuin Kari Kaattarin työpäiviä Kesportissa. Vaikeina aikoina yrittäjäsisarukset tukevat toinen toisiaan. KUVA: EMILIA TIITTO

Yrittäjyys vaatii osansa, mutta antaa aina takaisin Haapajärvi/Emilia Tiitto Palomies, lääkäri, parturi ja poliisi ovat olleet monien lapsuusajan haaveammatteja. Vaikka toisinaan oma ammatti voi löytyä jo viisivuotiaana prinssi- ja prinsessaleikeistä, ei kaikista lapsuuden haaveista uraa urkene. Harva lapsi osaa ajatella tulevansa isona yrittäjäksi, vaikka siihen päädytään nykyään yhä useamman ammatin kautta. - En osannut ajatella yrittäjyyttä ollenkaan nuorempana, kun haaveilin vielä lentoemännän ammatista, Päivi Rantaniemi naurahtaa. Myöskään Rantaniemen sisarusten Sirpa Laineen ja Kari Kaattarin mielessä ei yrittäjyys pyörinyt, vaikka he leikkivätkin mielellään kauppaa lapsuudessaan. Kaattari ihannoi tuolloin setänsä poliisin ammattia, josta hän muistaa kirjoittaneensa kakkosluokalla aineenkin. Poliisikoulun sijasta mies päätyi kuitenkin isänsä jalanjäljille metsäkouluun, jonka

jälkeen terveysoppilaitoksen kuntohoitaja-ala veti lopulta enemmän puoleensa.

” Yleinen arvostus yrittäjyydestä on onneksi noussut huimasti.” Kaattarin oli tarkoitus lähteä töihin Helsinkiin, kunnes 90-luvun lama vei monilta työpaikat alta. Siitä syntyi ensimmäinen ajatus ryhtyä yrittäjäksi. - Ehdin perustaa oman yrityksen, kunnes minulle ja veljelleni tarjoutui mahdollisuus ostaa silloisen Erä ja Kodinkone -liikkeen urheilu- ja eräpuoli. Olimme jo veljeni kanssa puhuneet asiasta aikaisemmin-

kin, joten kun mahdollisuus aukeni, ei sitä tarvinnut kahta minuuttia pidempään miettiä. Niinä aikoina Kaattari harjoitti vuoden ajan kahta työtä, joiden lisäksi hän piti Kansalaisopistolla tunteja liikuntaryhmille. Myyntityönsä ohella mies teki kuntohoitajan tehtäviä ensin siskojensa omistaman Kauneuskulman tiloissa. - Päivi opiskeli parturin lisäksi kosmetologiksi, jolloin minä kävin kauppista samaan aikaan. Valmistuimme yhtä aikaa ja jonkin ajan kuluttua tajusimme koulutuksiemme natsaavan yrityksen perustamisen kannalta hyvin yhteen. Sekin oli myös kuin kahden minuutin päätös, olimmehan silloin vielä niin nuoria, Laine kertoo. Vaikka kaikkien neljän sisaruksen päätös yrittäjyydestä kyti vahvana, ei tuohon aikaan yrittäjyys ollut nuorten keskuudessa suosittua. Yleinen lähtöasetelma nuorten yrityksille oli se, etteivät ne tule kauan kestämään. Kaattarin sisa-

ruksilla oli kuitenkin niin selvä visio haluamastaan ja taustalla läheisten tuki, ettei muiden ihmisten ennakkoluuloja tarvinnut jäädä surkuttelemaan. Nykypäivään tultaessa yleinen arvostus yrittäjyydestä on onneksi noussut huimasti. - Jouduin ottamaan yritystä varten paljon velkaa, mutta se ei kylmännyt yhtään, sillä nuorena sitä uskalsi, vaikka enää en sellaisia velkoja välttämättä ottaisi. Koen kuitenkin, ettei yrityksiä synny, jos niitä ei lähde rohkeasti rakentamaan, Kaattari tuumaa. Sisarukset uskovat, että syy heidän kaikkien yrittäjyyteen piilee salaisen yrittäjyysgeenin lisäksi pelottomuudessa kovaa työtä kohtaan. Vaikka he eivät nuorina tienneet, mitä tulevaisuus toisi, on tekemisen polte kantanut heitä nyt monen kymmenen vuoden ajan. Vuosien aikana kivijalkaliikkeiden ja useiden alojen kehittyminen on ajanut yrittäjät haasteiden

eteen. Digitalisaatio on siirtänyt palvelut internetiin, mutta siltikään aitoa ihmisen antamaa palvelua ei saa kuin oikeasta kivijalkaliikkeestä. Kaattari kuitenkin uskoo nettikauppojen en-

Sisarukset nauttivat omista ammateistaan, eivätkä edes raskaimmat päivät saa urasuunnitelmia uusiksi. Mukavien asiakkaiden palaute ja oman näköiseksi räätälöity työ kantavat yhä vain uuteen päivään. Kauneuskulman naiset saavat töissä tukea toinen toisiltaan, mutta kolmikko on tekemisissä myös vapaa-ajallaan. - On mukava kokoontua yhdessä syömään ja vaihtaa samalla mielipiteitä ja kuulumisia. Vertaistuki on iso tekijä jaksamisessa, sisarukset selventävät. Kaattari kertoo, ettei häntä kaduta, että työtä on tullut vaihdettua muutamaan kertaan, sillä muutokset ovat avartaneet maailmaa. Hän toivoo, että kun tulee hänen aikansa siirtyä vapaalle, Haapajärvellä olisi silti urheiluliike. Myös Rantaniemi ja Laine toivovat Haapajärven palveluiden säilyvän, sillä paikkakunnasta on kehittynyt nopeasti viihtyisä ja nykyaikainen keskus, jonka palveluita myös ulkopaikkakuntalaiset käyttävät.


Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

07


08

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

NimiMerkin Tiina Hintsala (vas.) ja Anne Harmaala ovat valmistautuneet jo hyvissä ajoin kiireiseen joulunaikaan. Sopivia lahjoja, kuten lämpimiä huopia ja maustekahveja, liike on tulvillaan. KUVA: EMILIA TIITTO

Joulukiireissäkin asiakkaiden toiveet ovat tärkeimmät Haapajärvi/Emilia Tiitto Joulun lähestyessä monilla yrityksillä alkavat joulukiireet, kun asiakkaat alkavat etsiä läheisilleen sopivia joululahjoja. Kiireellisemmäksi arki on käynyt myös NimiMerkin tiloissa. - Syyskuusta asti on ollut joulukiireitä, joita hoitaessa on saanut juosta paikasta toiseen asiakkaiden toiveiden mukaan. Tällä hetkellä meillä on eniten yritysasiakkaita, mutta myös monet yksityishenkilöt käyvät katselemassa löytyisikö täältä ostettavaa, kertoo liikkeen yrittäjä Tiina Hintsala. Jouluisen aherruksen keskellä Tiinan ei kuitenkaan tarvitse puurtaa yksin, sillä syyskuun lopusta asti Anne Harmaala on ollut auttamassa yrittä-

jää. Annen työnkuva on muodostunut nopeasti samanlaiseksi kuin Tiinankin, vaikka ala oli naiselle uusi.

”Ideoita olisikin toteutettavaksi vaikka millä mitalla.” - Se, että tulin tänne töihin, lähti leikin laskusta ja oli oikeastaan monien yhteensattumien summa. Olin pitkään toisella alalla, joten ehkä oli aika kokeilla jotakin muuta, Anne pohtii.

Tähän asti työ on ollut Annesta mukavaa ja mielenkiintoista, ja hän on mielellään mukana uusien joulutuotteiden ideoinnissa ja tekemisessä. Vielä naiset eivät ole tonttulakkeja lukuun ottamatta päässeet taiteilemaan muita jouluisia ompeluksia, mutta essut ja tunikat ovat aikomuksen alla. Ideoita olisikin toteutettavaksi vaikka millä mitalla, jos vain aikaa riittäisi. Ensimmäisenä yritys uhraa aikansa asiakkaiden toiveille, ja vaikka sunnuntaisin NimiMerkki on kiinni, muina päivinä liike on jopa tarvittaessa pidempään auki. Jos joululahjaideoista on pula, pursuaa NimiMerkin myymälä monia sopivia lahjoja vaativillekin lahjojen ostajille. Oivana

lahjana joulupakettiin voisi laittaa kynttilän, käsintehtyä kotimaista suklaata, teetä, maustekahvia tai vaikka jalkakylvyn, löylytuoksun tai saippuan joulukorttiin yhdistettynä. - Kestosuosikkina meiltä saa nimipyyhkeen, joka on mahtava lahja. Turkkilaisista kylpylöistä peräisin oleva Hamam-pyyhe on kiva lahja, sillä vaikka se on tosi iso, se menee taskukokoon ja sopii näin reissaaville ihmisille. Nyt siihen voi teettää meiltä myös lahjansaajan nimen, Tiina esittelee. Pyyhe on naisten mielestä myös siitä hyvä lahjaidea, ettei sitä ostaessa tarvitse tietää lahjansaajan kokoa, kuten vaatteita ostaessa. Silti suositut miesten puuvillaneuleet ja edulliset urheiluvaatteet voivat olla oikein

mieluisa lahja. Lapsia ja lapsenmielisiä ajatellen nykyisin NimiMerkistä löytyy kauan toivottuja kestäviä puuleluja ja pelejä. Joskus toiselle voi olla erittäin vaikea keksiä ostettavaa, mutta tällaisissa tapauksissa NimiMerkissä ollaan valmiita auttamaan. Paikan päällä asiakkaan kanssa lahjaa pohtiessa syntyy usein uusia ideoita ja ajatuksia. Vaikka monet kaupat tarjoavat samankaltaisia tuotteita kuin NimiMerkki, ei kaikkia NimiMerkin tuotteita saa muualta. - Meidän idea perustuu siihen, ettemme harrasta kilpailua viereisen kaupan kanssa, sillä meillä on eri merkkejä ja tuotteita myynnissä. Me pyrimme myymään kotimaisia tuotteita, ja onneksi sitä nyky-

päivänä kaivataankin aina vain enemmän, sillä se tuo Suomeen töitä, Tiina tiivistää. NimiMerkin naiset ovat varautuneet joulun tuomiin kiireisiin varaamalla tavaraa myytäväksi. Joulun lisäksi toinen kiireinen sesonki on keväällä, kun äitienpäivä ja valmistujaiset tuovat ihmiset etsimään sopivia lahjoja. Ahkeria asiakkaita ovat usein oppilaat, jotka tulevat valmistujaisten aikaan etsimään opettajille kivoja pieniä yllätyksiä. Yllätyksiä tarvitaan tosin myös joulukuussa. - Onhan tämä vähän tällainen joulupukinpaja, kun me tehdään täällä itse tuotteita ja paketoidaan. Joulujuttujen parissa puuhatessa myös oma joulufiilis kasvaa, naiset myhäilevät.


Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

09

ry


10

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Haapajärvellä asuu enää 17 tunnuksen omaavaa veteraania Ve t e r a a n i k e r ä y k s e n tuottoa on voitu käyttää myös puolisoiden ja leskien hyväksi, mutta nyt, kun keräyksiä ei enää suoriteta meidän kokoluokan pitäjissä, rahaa ei enää ole heidän palveluihinsa. Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin hallinnoiman siivousprojektin kautta on moni veteraanitalous ja lesket saaneet apua, mutta tuon projektin kohtalosta ensi kevään jälkeen ei ole mitään tietoa. Veteraanit saattelemme viimeiseen iltahuutoon saakka. Minna Kuisma, Ulla Piiponniemi ja Maaselän Martat ovat omilla tempauksillaan kartuttaneet veteraanien tiliä. Kiitos siitä!

Eino Syrjäniemi, Johannes Pietikäinen ja Esko Maijala saivat lämpöiset päiväsukat Maaselän Martoilta. Yösukat seuraavat perässä. Pöydälläni on yksi A 4 paperi. Siihen mahtuvat kaikki Haapajärvellä asuvat tunnuksen omaavat veteraanimiehet ja -naiset. KELA lähettää vuosittain tunnuksen omaavista listan Selänteen kuntayhtymälle ja tämä lista määrää, mihin henkilöihin valtiovallan myöntämillä

avopalvelumäärärahoilla kustannettavat tukitoimet kohdistetaan. Ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa saavat henkilöt l. Karjalahden palvelukeskuksessa asuvat, eivät kuulu näiden määrärahojen piiriin vaan ainoastaan kotona asuvat henkilöt, joita on 14.

Tänä juhlavuotena kotona - asuvia veteraaneja on kyetty avustamaan noin 20.00 eurolla. Summa tuntuu äkkiseltään suurelta, mutta kun se jaetaan ruokapalveluun, siivoukseen, kotiapuun, pihatöihin, apuvälineisiin ym, niin nopeasti se hupenee. Juhlavuoden kunni-

aksi sotainvalidien haitta-aste laski 10 %: iin. Tämäkin on tervetullut lisäapu, mutta samalle viivalle se ei korkeamman haitta-asteen omaavien kanssa heitä nosta. Moni puoliso uupuu rinnalla. Kaikki kolme sotainvalidiamme ovat näitä 10 % haittaasteen omaavia.

Veteraaneja on elossa enää vajaat 17 000. Heidän keski-ikänsä on korkea - yli 92 vuotta. Apua ei enää pitkään tarvita, joten kaikki pitäisi keskittää lähivuosiin. Sotaveteraanipiireissä ja osastoissa suunnitellaan perinneaikaan siirtymistä. Siitä ajasta tulevat vastaamaan nuoremmat ikäpolvet. Perinteiset, veteraaneja koskeneet juhlat tullaan järjestämään edelleenkin paikkakunnittain, mutta muu toiminta on jokilaaksoittaista tai laa-

jempaa aluetta koskevaa ja kattojärjestönä on Tammenlehvän perinneyhdistys. Sotahistoriat, kirjallisuus, elokuvat ja kaikkinainen perinteeseen liittyvä työ valottavat meille historiamme raskaimpia vaiheita. Veteraanit ovat aina toivoneet, että näitten vaiheitten toisintoja ei ikinä tarvitsisi enää elää. Se olisi parasta perintöä jälkipolville. Pitkään olemme saaneet rauhassa rakentaa maatamme ja hyvin olemme rakennustyömme tehneet. Satavuotias Suomi on hyvinvointivaltio, eturivin maita monilla mittareilla mitattuna. Täällä on turvallista elää ja asua. On meillä sydäntä auttaa itseämme heikommassa asemassa oleviakin. Ymmärrämme sotaolosuhteissa eläviä ihmisiä ja miellämme, että auttamisvastuu koskee myös meitä. Isänmaamme nuoriin me luotamme. Suomi on hyvissä käsissä ja jää hyviin käsiin meidän jälkeemmekin. Kiitos veteraanimiehet ja – naiset. Kiitos rakentajasukupolvet. Tsemppiä nuoret! Maija-Liisa Veteläinen Haapajärven sotaveteraanien pj.

Itsenäisyyden kynttilät jo 1920-luvulla Joulukuun 6. päivänä liputetaan itsenäistä Suomea. Itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Virallinen juhla- ja vapaapäivä siitä tuli vuonna 1929. Itsenäisyyspäivänä 6.12. on tapana sytyttää kaksi kynttilää ikkunoille klo 18–20. Tapa juontaa juurensa vanhaan eurooppalaiseen tapaan sytyttää ikkunalle kynttilä valtakunnallisten merkkitapausten juhlistamiseksi. Tapa myös loi väliaikaisen katuvalaistuksen muuten huonosi valaistuille kaduille. Suomessa kynttilät ovat valaisseet pimeän vuodenajan juhlia 1700-luvulta alkaen. Kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä ja kuninkaallisten vieraillessa maas-

sa. Venäjän vallan aikana kynttilät sytytettiin tsaariperheen kunniaksi. 1800-luvun puolessa välissä aloitettiin Runebergin kunniaksi polttaa kynttilöitä ikkunoilla Runebergin syntymäpäivänä 5.2. Vuosisadan lopulla juhlavalasituksesta muodostui poliittinen kannanotto: Runebergin päivänä ikkunalle sytytetty kynttilä oli samalla protesti venäläistämistä vastaan. Itsenäisessä Suomessa ikkunakynttiläperinne kiinnittyi uuteen kansalliseen merkkipäivään, itsenäisyyspäivään. Itsenäisyyden liitto ryhtyi ajamaan asiaa 1920-luvun lopulla. Sittemmin kynttilöiden poltto on vakiintunut itsenäisyyspäivän näkyvimmäksi tapaperinteeksi.


Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

11


12

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

14. divisioonan kaukopartion johtoa keväällä 1942 lähdössä partioon Pölkkykylässä sijaitsevasta tukikohdasta. Toinen vasemmalta taistelulähetti Eino Pietilä (tuleva Mannerheim-ristin ritari) ja oikealla taistelulähetti kersantti Ansu Hirviniemi.

Teemme kunniaa veteraanisukupolville Suomen kunniakas taistelu talvisodassa sekä jatkosodassa on edelleen maailmanlaajuisesti vertaansa vailla oleva selviytymistarina. Erityisesti talvisodan Ilomantsin taistelut, Raatteentien koukkaukset ja mottien teko Laatokan pohjoispuolella ovat kuuluisia. Haapajärven ja lähikuntien miehet saivat palvella viime sodissa monissa vaikeissa, mutta ratkaisevissa taisteluissa ja joukoissa. Talvisodassa pääasiassa Haapajärven ja Pyhäjärven miehistä muodostettu Polkupyöräpataljoona 7 (PPP 7) keskitettiin Tolvajärvelle, missä oli vain kolme pataljoonaa vihollisen yli divisioonan eli 16 000 miehen vahvuisia joukkoja pidättelemässä joulu-

kuun alussa 1939. Torjuntataisteluja johti eversti Paavo Talvela, joka vaati välitöntä hyökkäystä järven yli paksussa lumessa ja kovassa pakkasessa. Alku sujui hyvin, mutta sitten kaatui pataljoonan komentaja kapteeni Erikson ja pian kaksi hänen seuraajaansa. Myös muut tappiot olivat kovat; haapajärvisistä kaatuivat mm. joukkueenjohtajana ja ryhmänjohtajana palvelleet Eräntien veljekset Esko ja Teuvo sekä haavoittuivat oksavalaiset joukkueenjohtajat Vilhelm Pietilä ja Matti Rintala. Hyökkäys uusittiin tykistön tulituella ja kunnolla valmisteltuna 12.12. Tavoitteena oli kuuluisa matkailumaja, jossa oli todettu vihollisen rykmentin esikunta. Pataljoonan komen-

tajana toimi nyt majuri Paloheimo, mutta hyökkäystä johti henkilökohtaisesti mukana kulkenut everstiluutnantti Aaro Pajari. Hän oli huonokuuloinen, mutta ehkä senkin takia rohkea mies, kuten kaikki PPP 7 :n miehet. Matkailumaja ympäristöineen vallattiin, vihollinen tuhottiin ja pieni määrä pakeni. Samalla saatiin suuri määrä sotasaalista: tykkejä, hevosia, ajoneuvoja sekä parikymmentä konekivääriä. Tämä taistelu oli ensimmäinen suuri voitto talvisodassa. Se innosti koko kansaa taistelussa Isänmaan puolesta. Sotamarsalkka Mannerheim lähetti onnittelusähkeen PPP 7:lle ja ylensi Talvelan kenraalimajuriksi sekä Pajarin everstiksi.

PPP 7:n taisteluista ovat ansiokkaasti kirjoittaneet niihin osallistuneet Antti Syrjäniemi ja Samppa Jaakonaho. Kesällä 1941 jatkosotaan lähdettäessä haapajärvisten pääosa määrättiin kenttätykistörykmentti 4:n kolmanteen patteristoon. Muut rykmentin miehet tulivat Nivalasta ja Ylivieskasta. Rykmentti kuului eversti Kaarlo Heiskasen komentamaan 11. divisioonaan. Siihen kuului kolme jalkaväkirykmenttiä; JR 50 (majuri Aho, savolaisia), JR 29 (everstiluutnantti Paavo Susitaival, keskipohjalaisia mm. reisjärvisiä) sekä JR 8 (eversti Pietari Autti, varusmiehiä, osa haapajärvisiä). Heinäkuun puolivälis-

tä lähtien 11. divisioona hyökkäsi Värtsilän pohjoispuolitse mutkitellen Laatokan rantaan Lunkulaan, Säämäjärvelle, Prääsään ja Petroskoihin sekä puolusti asemasotavaiheessa Juksovan lohkoa Syvärin eteläpuolella virran keskiosalla. Divisioona selvitti näyttävästi monet taistelut ja siitä ruvettiin käyttämään Kiila-nimeä. Sodan jälkeen urheiluseura Haapajärven Kiilat sai tästä nimensä. Frans Heikkilä kertoi palvelleensa JR 8:ssa autonkuljettajana sodan loppupuolella, koska heistä neljästä veljeksestä kaksi oli kaatunut ja yksi oli sitten komennettu kotirintaman tehtäviin. Karsikkaan ja Kekkosen perheistä oli seitsemän veljestä sodassa ja Pietikäiseltä viisi. Nyt

104 -vuotias Johannes Pietikäinen palveli kenttätykistörykmentti 4:ssä tykin suuntaajana. Talvisodassa hän oli toiminut etulinjan konepistoolimiehenä Sallan suunnalla. Muutama haapajärvinen ja reisjärvinen palvelivat 14. divisioonassa, joka hyökkäsi Lieksan Kivivaarasta Repolan ja Tiiksan kautta Rukajärvelle ennätysajassa parissa kuukaudessa korpien kautta koukaten noin 250 kilometriä. Rukajärven kylä vallattiin 10.9.41. Rukajärveltä Muuramannin radalle oli matkaa noin 50 kilometriä. Rata oli kovassa käytössä liittoutuneiden rahdatessa valtavia määriä ase- ja materiaaliapua venäläisille. Suomalaiset partioivat tehokkaasti koko alueella ja kä-


13

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Vuoden 1918 sota Suomessa Itsenäisen Suomen vapaus-/sisällissota alkoi virallisesti (kahakoitu oli jo aiemminkin, esim. Viipurin alueen hallinta oli tärkeätä molemmille osapuolille) 27. päivä tammikuuta ns. tammisunnuntaina 1918 ja se päättyi valkoisen osapuolen voittoon 15 päivänä toukokuuta 1918. Sodassa esiintyivät hallituksenjoukkoina ”valkoiset” eli suojeluskunnat ja jääkärit. Jääkärit olivat Saksassa sotilaskoulutuksen saaneita suomalaisia miehiä. Suomen Senaatin puheenjohtaja valtuutti kenraaliluutnantti C. Mannerheimin Valkoisen armeijan ylipäälliköksi 16.1.1918. Suomen punainenkaarti, eli vallankumoukselliset ”punaiset” olivat Suomen Kansanvaltuuskunnan joukot, joita alussa johti ylipäällikkönä Eero Haapalainen. Käydyssä sodassa punakaarti oli valkoisen armeijan päävastustaja. Käydyn sodan oikeasta nimestä on keskusteltu ja kiistelty etupäässä tunnepitoisesti. Ehdotuksia on ollut: vapaussota, sisällissota, vallankumous, kansalaissota, luokkasota, kapina, punakapina tai veljessota. Ulkoisten sotavoimien osallistuminen rajoittui valta- ja suurpoliittisista syistä eri osapuolien tukemiseen. Valkoista armeijaa tukivat Saksan itämerendivisioona ja punaisten joukkoja tukivat Venäläinen 42. Armeijakunnan joukot tosin heikosti ja haluttomasti koska ne eivät olleet oikein kenenkään komennossa.

11. divisioonan hyökkäystä tuki myös pieni panssariosasto. Kuvassa T 26 -sotasaalisvaunu lähellä Petroskoita. Kannella ampuja Matti Takala.

vivät silloin tällöin räjäyttelemässä rataa. Suurin hävitysretki tehtiin talvella 1942 Ontajärven eteläpuolelta Mai Guban asemalle sekä siitä 10 kilometriä pohjoiseen. Retken johtajana toimi majuri Arnold Majevski. Hänellä oli käytössään vahvennettu pataljoona. Radan hävitys onnistui hyvin ja tappiot muodostuivat vähäisiksi, vaikka pakkasta oli yli 30 astetta ja lähes metri hötylunta. Pian 100 vuotta täyttävä Eino Syrjäniemi kertoi varusteiden olleen tilanteeseen sopivia ja 70 kilometrin hiihtomatkan molempiin suuntiin sujuneen hyvin. 14. divisioona oli muodostanut oman kaukopartio-osaston, johon myös isäni Ansu Hirviniemi kuului. Entisenä rajamiehenä hän palveli aluksi luutnantti Eino Penttilän taistelulähettinä ja myöhemmin joukkueen varajohtajana. Divisioona oli suoraan Päämajan alainen ja piti ryhdikkäästi alueensa koko Jatkosodan ajan. Jatkosodan tehokkain yhtymä oli kenraalimajuri Ruben Laguksen komentama panssaridivisioona.

Se sai lopullisen kokoonpanonsa vasta Petroskoin valtauksen jälkeen loka -marraskuussa 1941. Panssaridivisoonaan kuuluivat panssarivaunurykmentti, raskas patteristo sekä Jääkäripataljoonat (JP) 2, 3 ja 4. JP 3:n riveissä taistelivat ansiokkaasti ainakin kolme haapajärvistä; Armas Ruuska, Lauri Tiitto ja Vilhelm Pietilä. He kaikki haavoittuivat vähintään kerran, Armas Ruuska neljä kertaa. Majuri Hynnisen komentama JP 3 saapui ensimmäisenä hyökkäyksen kärjessä etelästä Petroskoin liepeille 1.10.1941. Sillä oli vahvistuksena vain kaksi panssarivaunua. Lännestä hyökännyt kenraalimajuriksi ylennetyn Heiskasen 11. divisioona pääsi samoihin aikoihin Petroskoin läheisyyteen. Haapajärvisiä panssarimiehiä olivat Martti Takala ja Sami Montin, jotka toimivat tärkeissä ampujan tehtävissä. Sami Montin haavoittui heinäkuun alussa 1944 Tali -Ihantalan taisteluissa. Nämä taistelut olivat Pohjoismaiden suurimmat kautta aikojen. Siinä pysäytettiin venäläisten suurhyökkäys. Muka-

na näissä raskaissa taisteluissa oli myös Kiila -divisioona ja Kenttätykistörykmentti 4. Kenttätykistörykmentti 4:n käyttämät tykkimallit ovat esillä Haapajärven veteraanipuistossa. Suomalaisen sotilaan ja Isänmaan kunniakkaaseen selviytymiseen vaikutti monta samansuuntaista tekijää. Meillä oli ja on hyvä siviili- ja sotilaskoulutus, koko kansan tuki, Lotta -järjestö monipuolisine toimintoineen, suojeluskunnat sekä kunnon yhteishenki talvisodan tapaan. Talvisodan muistoksi on marraskuun lopussa pystytetty Helsinkiin Puolustusministeriön eteen vaikuttava Talvisota -patsas. Se kertoo kuvin, valoin sekä kolmella kielellä sodan päätapahtumat ja vaikutuksen Isänmaahan. Talvisota kesti 105 kunnian päivää. Voimme täydellä syyllä katsoa teidän veteraanisukupolven kestäneen kaikki sotien päivät kunnian päivinä.

Osa sodasta käytetyistä nimistä on jälkikäteen annettuja, joten on syytä katsoa mitä nimiä aikalaiset käyttivät sodasta alkuvuodesta 1918. Yleisimmäksi nimeksi osoittautuu nimi kansalaissota, jota ennen taistelujen puhkeamista käytti niin työväen kuin porvarillinenkin lehdistö. Vallankumous sanaa käytti Helsingin Sanomat 23.1.1918. Sodan ”kuumassa” vaiheessa työväen lehdistö käytti sitä säännönmukaisesti. Valkoinen lehdistö omaksui sanan Vapaussota. Juhani Aho käytti ilmausta sisällinen sota. Nimeä punainen kapina käytettiin laajemmin vasta kesällä 1918. Nykysuomen sanakirja pitää sanoja kansalaissota ja sisällissota toistensa synonyymeinä, joilla tarkoitetaan ”saman valtion kansalaisten välistä sotaa.” Sana veljessota on käsitetty kansalaissodan synonyymiksi. Samaa mieltä on uusi tietosanakirja. L. A. Puntila sen sijaan ymmärtää sisällissodalla sotaa, jossa on mukana vieraan valtion asevoimia. Kansalaissotaa hän pitää saman valtion kansalaisten välisenä sotana. Historioitsija Viljo Rasilan mielestä termi kansalaissota on oikea, koska hän näkee vuoden 1918 sodan ensisijaisesti suomalasten omana kamppailuna. Tosiasia kuitenkin lienee se, että kaikille käytetyille nimityksille on omat perustelunsa ja ne ovat ”oikeita” mutta mikään niistä ei ole tyhjentävä. Kun yhdistetään todistelut ja erilaiset mielipiteet huomataan, että vuoden 1918 käsitteiden sisältö on ajan saatossa muuttunut. Termien käyttö on nykyään horjuvaa ja se viittaa enemmän johonkin tunnepitoiseen (myytit ja uskomukset) näkemykseen kuin tarkkoihin dokumentteihin ja tieteelliseen tosiasiapohjaan perustuvaan näkemykseen. Eri termien käyttäjät haluavat korostaa vuonna 1918 käydyn sodan eräitä piirteitä omista syistä. Muut unohdetaan. Aatteensa nimissä esiintyneet, murhia ja hirmutekoja tehneet punaiset tai valkoiset terroristijoukkiot olivat luonteensa mukaisesti vapaalla jalalla riehuvia luonnevikaisista ihmisistä muodostuneita murhaajajoukkioita, jotka käyttivät sodan mahdollistamia oloja hyväkseen. Sodan jälki selvittelyissä voittaja näytti voimaansa ja teki kansamurhaan verrattavia tekoja vankileireillä niitä olivat, teloitukset ja tahallinen nälkiinnyttäminen. Oma käsitykseni on, että tilanne Suomessa oli tammikuun lopulla 1918 äärimmäisen sekava, ja kun vanhaa valtarakennetta ei enää ollut, oli hallitus kyvytön ratkomaan perustavaa laatua olevia yhteiskunnallisia ongelmia. Voi olla, että hyvissä ajoin toteutettu maanhankintalaki ja torpparikysymyksen ratkaisu olisi voinut estää sodan. Tilanne luisui hallituksen käsistä lopullisesti koska keisarillisen Venäjän järjestyksenpito organisaatio romahti. Näytti siltä, että vallan Suomessa saa haltuunsa se osapuoli, joka ensimmäisenä uskaltaa ryhtyä toimintaan ja ottaa vallan. Näin ollen sodan nimityksenä ovat sisällissota, kansalaissota, luokkasota ja vallankumous ovat nekin päteviä, koska sodan pääasialliset osapuolet olivat Suomen kansalaisia.

Pauli Kinnarinen Everstiluutnantti evp. Esko Hirviniemi

Kirjoittaja on haapajärvinen historian harrastaja.


14

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Haaveesta totta - Jani lennähti varusmieheksi ilmavoimiin

Lentoteknisen linjan ensimmäisellä käytännön harjoittelujaksolla Jani Häggman perehtyi kuvassa näkyvän F/A 18-Hornet-hävittäjän käyttöhuoltoon. Eriyttävällä jaksolla omaksi konetyypiksi valikoitui Hawk-harjoitushävittäjä. KUVA: JOONA KANGAS, KUVAUSLUPA/ILMAVOIMAT

Haapajärvi/Tapio Romppainen Lukio-opintojen aikana haapajärvinen Jani Häggman pohti samaa kysymystä kuin lukuisat ikätoverinsa: mikä armeijan koulutus olisi itselle sopivin? Janin mielenkiinto alkoi suuntautua perinteistä puolukanlehtitasoa korkeammalle. – Tekniikka, vauhti ja toiminta on aina kiinnostanut ja kun satuin näkemään netissä ilmavoimien mainoksen päätin laittaa hakemuksen vetämään, taustoittaa Jani harvinaisempaa valintaansa. Sitten postilaatikkoon kolahtikin kutsu yökylään kasarmille ja päivän kestävään soveltuvuuskokeeseen. – Kaksiosainen koepäivä sisälsi fyysisiä, psykologisia ja matemaattisia testejä, kuullun ymmärtämistä sekä loogista ja mekaanista ajattelua mittaavia tehtäviä, Jani kertoo. Jännityksellä odotettu vastaus saapui ylioppilas-

juhlien aikaan. Hengähdystaukoa ei paljon suotu, sillä palvelus Tikkakoskella linjalla alkoi heti heinäkuussa. Ilmavoimat, kuten muutkin joukko-osastot tarjoaa monia erikoiskursseja, joista on hyötyä myös siviilielämässä. Janin tie vei lentotekniselle linjalle, josta aliupseerikurssin lisäksi saa palvelusaikana koulutuksen hävittäjän, potkurikoneen tai helikopterin apumekaanikoksi. Lentämiseen tai sen tekniikkaan liittyvää taustatietoa ei vaadita. Mutta myös ilmavoimissa kohti sinitaivaan pumpulipilviä suunnataan puolukanlehtien korkeudelta. – Peruskoulutuskauden eli kuusi viikkoa kestävän ”metsäkauden” aikana opitaan sotilaan perustiedot- ja taidot. Tämän jälkeen on vuorossa aliupseerikurssi, halliopetusjakso sekä joukko-osastoharjoittelu, Jani Häggman tii-

vistää. – Kaikille yhteinen halliopetusjakso jakaantuu teoriaan ja käytäntöön. Teoriapuolella opiskelemme mm. suihkumoottorien tekniikkaa sekä sähkö-, avioniikka- ja muita lentokoneeseen liittyviä järjestelmiä. Teoriaa sovelletaan käytäntöön tekemällä F/A-18 Hornet- hävittäjien käyttöhuoltoa. Halliopetusjakson jälkeen kurssilaiset hajaantuvat eriyttävään koulutukseen lennostoihin eri puolille Suomea. – Tällä jaksolla kukin erikoistuu omaan konetyyppiinsä, joita Hornetin lisäksi ovat mm. Hawkharjoitushävittäjät, Casa ja Pilatus kuljetuskoneet sekä NH-90 ja Hughes-helikopterit. Janin konetyypiksi valikoitui käytännönkin syistä Hawk. – Hawkien huolto sijaitsee Tikkakoskella, josta pääsen kulkemaan kotiin kätevimmin kun lii-

kun omalla autolla. – Loppuaika palveluksesta onkin sitten päivätyötä eli syvennämme opittuja asioita ja opiskelemme lisää huoltamalla koneita yhdessä muun ammattihenkilöstön kanssa. Häggman on valintaansa erittäin tyytyväinen. – Tämä on itselleni paras vaihtoehto: porukka on fiksua, kurssiryhmämme on tiivis, motivoitunut ja meillä on hyvä yhteishenki. Isona plussana on myös ihmisläheisyys: meitä pidetään työkavereina ja virheet käsitellään asiallisesti, osa meistähän jää myös tänne töihin. Kun kaikista toiminnoista huokuu laatu ja korkea motivaatio, ei ole ihme että Suomen ilmavoimat edustaa kansainvälistä huippua. Palveluspaikkana Tikkakoski saa myös varauksettomat kiitokset. – Rakennukset ovat uusia, täällä on erinomaiset harrastusmahdollisuudet ja huippuhyvä varusmies-

toimikunta. Jani ihmetteli yhdessä kavereidensa kanssa palvelusaikansa alkupuolella julkaistua iltapäivälehden juttua ruoan riittämättömyydestä ja laadusta. – Ruokaa on aina ollut tarjolla riittävästi ja se on hyvää: tästä esimerkkinä tasa-arvoinen laivueruokalamme jossa varusmiehen viereen voi istua kenraalikin syömään samaa ruokaa, joten eiköhän tuo laadunvalvonta ole tältäkin osin hallussa, Jani naurahtaa. Oman kokemuksensa pohjalta hän kannustaa kaikkia varusmieheksi suuntaavia tutustumaan ennalta itseä kiinnostaviin koulutushaaroihin ja hakemaan niihin rohkeasti esimerkiksi erikoisjoukkohaun kautta tai kutsunnoissa ja omassa yksikössä. – Palvelusajasta saa silloin parhaan hyödyn ja aika kuluu nopeasti kun on mielenkiintoista ja motivoivaa tekemistä. Itse saatan jäädä tänne vielä vuo-

deksi töihin, jonka jälkeen tavoitteenani on pyrkiä kauppakorkeaan. Varusmiespalvelus antaa pätevyyden hakea suoraan lentoteknisen puolen aliupseerin virkoja tai hakea Maanpuolustuskorkeakouluun lentoteknisen upseerin uralle. Suomi 100-juhlavuosi tuo itsenäisyyden merkityksen erityisen lähelle. – Itsenäisyys merkitsee minulle arvostusta ja luottamusta. Arvostusta sitä kohtaan kuinka paljon on jouduttu uhraamaan pitääksemme Suomen itsenäisenä sata vuotta. Ja luottamusta siihen että kykenemme turvaamaan itsenäisyyden myös tulevaisuudessa. Osallistuminen itsenäisyyden turvaamiseen on minunkin pohjimmainen syyni suorittaa asepalvelus. – Olen iloinen myös siitä että voin hyödyntää omia tietojani ja taitojani varusmiespalveluksessa, Jani Häggman päättää.


15

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry


16

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Optikko on terveydenhoitoalan käsityöläinen Haapajärvi/Marita Nissinen Miltäpä kuulostaisi, jos pomo työpaikalla sanoisi, että meidän firmassa eläkeikä on sitten 70 vuotta? Terttu Järvelä kertoo nauraen, että näin hänelle on sanottu. – Tapio on ollut pari vuotta eläkkeellä, ja hän on 72-vuotias. Minulla on vielä hieman jäljellä. Aivan tavallinen pomo Tapio Järvelä ei ole, vaan Tertun aviomies ja liikekumppani. Perheellä on yhteensä seitsemän op-

tikkoliikettä Kalajokilaakson alueella, Kokkolassa ja Raahessa. Omistamansa radio Pookin pariskunta myi viisi vuotta sitten. - Vieläkin kuuntelen Pookia, mutta hieman eri korvalla kuin aiemmin. Nyt ei tarvitse miettiä, onko ohjelma kehittämämme formaatin mukaista. Järvelät perustivat Pookin vuonna 1988 ja laajenisivat hiljalleen kuuluvuusaluetta. Nyt Pooki kuuluu aina Rovaniemeltä Kokkolaan saakka. Pooki on myös palkittu Vuoden ra-

diona. Terttu tunnustaa, että radioasemasta luopumiseen vaikutti se, että omistajilla alkoi olla ikää ja alalle olisi pitänyt tehdä investointeja. Järvelät päättivät keskittyä optikko- ja kelloliikkeisiin. Järvelän perheessä on kolme optikkoa, sillä Tertun lisäksi myös poika ja tytär ovat optikkoja. Toinen hoitaa liikettä Ylivieskassa ja toinen Kokkolassa. Terttu kulkee lähinnä Sievin ja Haapajärven liikkeiden väliä. Perheyrityksessä omistajuudet on jo siirretty lasten kannettavaksi ja Terttu vielä ”jäähdyttelee” ennen eläkkeelle siirtymistä. Täysin ei Tapiokaan ole joutilaaksi heittäytynyt, vaan tekee välillä kellosepän töitä Raahessa. Pariskunta asuu Raahessa, mutta heillä on talviasuttava kesämökki Reisjärvellä, jonne Terttu Terttu Järvelä avaa tietokoneen ja työpäivä voi alkaa. KUVA: MARITA NISSINEN

työkeikoiltaan usein ajaa. Haapajärveltä ja Sievistä ei kannata joka päivä ajaa Raaheen saakka. Järvelöiden ensimmäinen liike on perustettu Raaheen 1970-luvun alussa. Terttu toimi tuolloin matemaattisten aineiden opettajana yläasteella. Aluksi hän autteli liikkeessä, mutta vuonna 1988 lähti opiskelemaan optikoksi, kun koulutus alkoi Oulussa. - Työvoiman tarve oli suuri ja optikoista kova pula. Niin lähdin itse opiskelemaan. Nelivuotinen ammattikorkeakoulutus valmisti tuolloin optikkoja, mutta nyt nimikkeensä on optometristi. Terttu myöntää, että ei ole katunut ammatinvaihtoaan. Optikon työ on hyvin ihmisläheistä työtä. - Vaikka en olekaan mitenkään empaattinen ihminen, niin paljon ihmiset asioitaan kertovat. Varsinkin kun valot sammutetaan tutkimuksen ajaksi, monenlaisia tarinoita ehtii

kuulla, Terttu kertoo hymyillen. Ihmisläheistä työstä tekee myös se, että optikon työ on pitkälle käsityötä. Robotit eivät vielä tutki asiakasta, vaan sen tekee ihminen. Liikkeissään Järvelät haluavat panostaa paitsi asiakaspalveluun myös tuotteiden laatuun. Linssit tehdään ulkomailla, mutta ne hiotaan liikkeissä itse. Järvelät pyrkivät mahdollisimman hyvään hinta/laatusuhteeseen. - Isojen ketjujen alennuskampanjat jyräävät, eikä meidän kannata lähteä siihen. Terttu Järvelä miettii, miten sote-uudistus mahtaa vaikuttaa alaan, sillä jo nyt silmälääkäreistä on pula. Vieläkö yksityiset silmälääkärit jatkavat toimintaansa? - Näihin pieniin kuntiin on todella vaikea saada silmälääkärin palveluja. Optometristien koulutusta ollaankin laajentamassa enemmän myös sil-

Optikko Terttu Järvelä seuraa tiiviisti myös kehysmuotia. Joka vuosi Järvelät käyvät Milanon messuilla ja tuovat muotikehykset tullessaan. KUVA: MARITA NISSINEN

mäsairauksien havaitsemiseen ja hoitoon. Optikkoala on ainoa terveydenhoitoala, joka on kokonaan yksityisissä käsissä. Paitsi terveydenhoitoa, ala on myös bisnestä. - Se vaatii myyjältä etiikkaa sekä luottamusta asiakkaan ja myyjän välillä, Terttu painottaa. Terveyden lisäksi alalla vaikuttaa muoti. Järvelät käyvätkin joka vuosi Milanon messuilla ja tuovat sieltä kehykset suoraan. Se on on paras tapa saada tuotteet nopeasti, eikä tarvitse odottaa. Terttu on huomannut, että kehysmuoti ei vaihtele aivan niin tiheästi kuin vaatemuoti, mutta kolmen vuoden periodeilla kehysmuoti vaihtuu. - On tietenkin klassikkoja, jotka säilyvät vuodesta toiseen, mutta yleensä muutos aina näkyy. Nyt ovat muotia isot metalliset kehykset, jotka ovat kuitenkin aika näkymättömän värisiä. Erityisesti nuoret ovat niistä innostuneet.


Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

17


18

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Lehmä kannatti tuoda myymälään

Juustoportilla on myynnissä myös myymälän lähialueen tuotteita. Helinän kädessä ovat tervaleipä, savumuikku, Juustoportin leipäjuusto. Niinalla kaurasnacksit ja itsenäisyyden juhlavuoden glögi. KUVA JOUKO LASSILA

Pentikin myymälästä vastaa Anu Korhonen. Kun hän ei ole paikalla, myymäläapulainen tai Juustoportin henkilökunta huolehtivat myynnistä. KUVA JOUKO LASSILA

Kärsämäki/Jouko Lassila Juustoportin Kärsämäen myymälässäkin on lypsylehmä ja kaksi vasikkaa. Eläviä ne eivät ole, mutta keinotekoisinakin kovasti lasten mieleen. Ne on sijoitettu lasten leikkipaikan viereen. Lehmä on sellainen, että sitä voi käydä lypsämässä. – Nyt kaikissa Juustoportin myymälöissä on oma lypsylehmänsä. Vasikat ja lehmät ovat tosi suosittuja. Lypsyllä käy niin isoa kuin pientäkin lypsäjää, kertoi myymäläpuolen vastaava Helinä Tahvola. Juustoportin päämyymälä, meijeri ja juustola ovat Jalasjärvellä. Kärsämäen myymälän lisäksi yhtiöllä on myymälä Mäntsälässä. Yhteistyökumppanina on Pentik Oy, joka on laadukas kotimainen keramiikka- ja sisustustavaran valmistaja. – Kärsämäen myymälä on huomattu hyvin. Kesällä täällä kävi bussilasteittain ulkomaalaisia matkailijoita. Väkeä oli parhaimmillaan niin paljon, että palkkasimme kiireapua touko-elokuulle, kertoi salivuoropäällikkö Niina Hyytinen. – Myymälän vieressä on Nelostie. Niinpä meillä käy asiakkaita ympäri Suomea. Olemme nyt toi-

mineet vajaan vuoden ja asiakasvirta on ollut koko ajan noususuunnassa, totesi Helinä Tahvola.

”Nelostien varressa ihmisiä tulee ja menee, joten asiakaskunta vaihtuu päivittäin.” Juustoportti on löytänyt sijansa paikallisten asukkaiden työruokalana, kahvi- ja rupattelupaikkana. Veikkauspiste ja pelikoneet ovat kävijöille tärkeitä. Keskeisin liikeidea Juustoportilla on silti omien tuotteiden ja lähialueen yrittäjien tuotteiden myynti omassa myymälässä. – Jalasjärven juustola käyttää lähialueen maitoa. Maidosta valmistetaan kaikki meillä myynnissä olevat juustot, maidot ja rahkat. Tietysti meiltä löytyvät myös rasvaton ja laktoositon vaihtoehto. Esimerkiksi leipäjuusto pakataan vakuumiin ja

– Lasten mielestä tässä on meidän paras paikkamme. Tätä lehmää voi koettaa aikuinenkin lypsää, lupasivat Helinä Tahvola ja Niina Hyytinen. KUVA JOUKO LASSILA

juustolle tehtyyn styroxkuljetuslaatikkoon. Leipäjuusto säilyy pitkään tuoreena näin pakattuna. Ilman verkottumista paikallisten yrittäjien kanssa Juustoportti olisi nykyistä pienempi toimija. Myymälän tuotevalikoimassa on lähialueen pienyrittäjien tuotteita. – Koko ketjun lakkahillot joulujuustopakkauksiin saamme Kauhajoen Kukkasmäeltä, muuten lakkahillot tulevat Granholmilta. Täällä Kärsämäen myymälässä meillä on esimerkiksi Real Snacksit Pyhännältä, Tyngän myllyn jauhot Kalajoelta, Hannu Tikan perunat Pyhäjärveltä, lampaanliha Pyhäjärveltä, Pohjanmaan Leipomon leivät Ylivieskasta ja Sofian konditorian tuotteet Haapajärveltä. Kylmäsen poronlihaakin meiltä sai, mutta Rantsilassa ollut tulipalo tyrehdytti tuotannon siellä. – Nelostien varressa ihmisiä tulee ja menee, joten asiakaskunta vaihtuu päivittäin. Mutta on meillä kanta-asiakkaitakin aika paljon. He ovat ruokailijoita ja kahvilla kävijöitä. Asiakaspalvelu tällaisessa paikassa sopii meille, ja voi sanoa, että olemme olleet tyytyväisiä ensimmäiseen vuoteemme, kertoivat Helinä Tahvola ja Niina Hyytinen.


Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

19


20

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

sa elokuvissa, miten niissä soitettiin pyykkilautaa ja sahaa. - On siitä viitisen vuotta, kun rupesin heräilemään siihen. Nyt siitä on tullut meikäläisen tavaramerkki. Siihen kuuluvat tuohikontti, vanhanaikainen paita ja perinnesoittimet. Tikkanen nostaa pöydälle tuohikontin ja alkaa purkaa sen sisältöä. Esiin nousee yhteen hitsattuja lusikkapareja, varpukimppuja, joilla soitetaan pyykkilautaa ja lopulta erilaisia pyykkilautoja. Vanhanaikaisen pyykkilaudan pinta on muotoiltu vierekkäisistä harjanteista, joita vasten pyykkiä on hyvä hangata. Ja kun sitä vasten liikuttaa varpuja, niin syntyy mielenkiintoisia ääniä. Perinteinen pellistä muotoiltu tuottaa terävämpää ääntä ja puisen sointi on pehmeämpi. Tikkanen nostaa vielä yhden pyykkilaudan tuohikontista. Sen pinta on tasainen. - Tässä on ollut lasinen levy, hän arvio. Lasi on aikanaan mennyt rikki ja edellinen omistaja on korjannut laudan itse. Tuohikontin sisältä löytyy perinnesoittimia kuten lusikoita, pyykkilautoja ja pyykkilaudan soittamiseen käytettyjä varpuja. KUVA TAPANI PENTIKÄINEN

Rytmiä lusikalla ja pyykkilaudalla Reisjärvi/Tapani Pentikäinen - Ei tämä ole vaikeaa. Juoni on siinä, että osaat motorisesti yhdistää korvan ja iskun, Timo Tikkanen innostuu. Malliksi hän lyö tahtia lusikoilla. - Ei siinä ole mitään muuta ihmeellistä.

Tikkasen lusikat on hitsattu yhteen varren päistä niin, että vastakkain olevat kuperat pesät jäävät hieman irti toisistaan. Kun lusikoita napauttaa vaikkapa polvea vasten, pesät iskevät toisiaan vasten ja syntyy terävä ääni. - Iso lusikka, matala ääni, pieni lusikka, korkea ää-

ni, hän täydentää. Reisjärven perällä, Ylilestintien varressa sijaitsee Tikkasen talo. Kissa lepäilee eteisen lämmitetyllä lattialla ja nostaa päätään ohikulkijoiden rapsutettavaksi. Siinä lämpimässä torkkuessa on hyvä tarkastaa kulkijat. Keittiön puolella isäntä saa soittaa lusikoitaan ja säilyttää pyykkilautojaan. Mikä sai Pielavedellä syntyneen, maailmaa nähneen miehen muuttamaan Reisjärvelle soittamaan pyykkilautaa? - Tässä kävi se klassinen juttu, että naisen perässähän minä tänne tulin, Tikkanen naurahtaa. Mutta tulevasta kumppanista ei ollut vielä tietoa, kun itseoppinut muusikonalku aloitteli 13 vuoden ikäisenä rumpalin uraansa Pielavedellä paikallisessa tanssiorkesterissa. Keikkoja oli sen verran, että kokemusta alkoi syntyä. - Sain palkkaa 50 markkaa illasta, Tikkanen myhäilee. Perulainen laatikkorumpu cajun antaa monenlaisia ääniä taitavissa käsissä. KUVA TAPANI PENTIKÄINEN

Noihin aikoihin kirvesmiehen päiväpalkka oli 35 markkaa ja aikamiehet olivat kateellisia nuorukaisen kovista ansioista. Musiikki kuitenkin jäi, kun elämä vie mennessään. Valmistumisen jälkeen, vuodesta 1978 hän ajoi metsäkonetta eri puolilla Suomea ja ulkomailla Ruotsia ja Saksaa myöten. Rekan rattiin hän siirtyi 90-luvun alussa. Molemmat työt veivät ajoittain ulkomaille ja myös kotimaa tuli tutuksi. Työ kävi ajoittain fyysisen kunnon päälle ja siinä yhteydessä selkä alkoi oikkuilla. Nykyään Tikkanen on osaaikaeläkkeellä, laulaa ja soittaa ehtiessään rumpuja reisjärvisessä 2011 perustetussa Omin Voimin -orkesterissa. -Kun se perustettiin, täällä oli ensimmäiset karaoke-festivaalit. Silloin Tikkasen soittimena oli oikea, veljeltä lainaksi saatu rumpusetti. Sen jälkeen Omin Voimin -orkesteri on pitänyt konsertteja kerran kesässä ja käynyt myös soittamassa palvelukodissa ja sairaalassa. - Tämä on ihan täysin

hyväntekeväisyyspohjalla. Sitä kautta orkesterin löysi myös teatteriohjaaja Milla Puurula-Tilli ja ehdotti yhteistyötä. Tänä syksynä orkesteri soittaa Reisjärven harrastajateatteri Retéen näytelmässä ”Maa kallis isien”. Siinä Tikkanen on saanut käyttää myös laulutaitoaan. Pyykkilauta tuli rytmisoittajan välineistöön vanhainkotikeikkojen myötä. - Minä totesin, että hyvänen aika, miten saa rummut tuotua pieniin tiloihin. Hän muisti nähneensä vanhoissa suomalaisis-

Omin Voimin -orkesteri esittää pääosin vanhaa kansan- ja tanssimusiikkia 20-luvulta 60-luvulle. - Siten Veteraanin iltahuuto on -91 vuodelta. Kun kaikki ovat kiireisiä, ei aina yhteisille harjoituksille ole aikaa. - Aina päätetään, että nyt sitten harjoitellaan. Mutta viimeksikin ehdittiin vain viikko ennen käydä kaikki kappaleet läpi, Tikkanen viittaa orkesterin viime kesän konserttiin. Muut soittajat orkesterissa ovat nuotinlukutaitoisia, mutta Tikkasen omat musiikkiopinnot jäivät aikanaan vähiin. - Olisin halunnut silloin nuorena, että olisin oppinut soittamaan, mutta minulla ei ollut mahdollisuuksia. Puuttuva nuotinlukutaito ei ole kuitenkaan vaikuttanut rytmitajuun eikä estänyt soittamasta rumpuja. - Se on kuitenkin tulkinta, joka ratkaisee.

Vanhan pyykkilaudan tasaista pintaa voi soittaa varvuilla tai naputtaa sormilla. KUVA TAPANI PENTIKÄINEN


21

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Haapajärven Joutsenen

Huoneistot nyt varattavissa!

Haapajärven keskustassa, palveluiden ytimessä!

As Oy Haapajärven Joutsen As Oy Haapajärven Joutsen rakennetaan Haapajärven keskustaan keskeiselle paikalle aivan palveluiden ytimeen. Uudessa upeassa hissillisessä kerrostalossa on 4 kerrosta ja pääset nauttimaan nykyaikaisesta kaupunkikodista viihtyisässä ympäristössä.

Huoneistot on varusteltu korkeatasoisilla kotimaisilla kiintokalusteilla ja rakennusvaiheessa voit vaikuttaa uuden kotisi sisustus- ja pintamateriaaleihin. Asunnoissa on huoneistokohtaiset ilmanvaihdot LTO, sähkö- ja vedenmittaukset. Huoneistot ovat nyt varattavissa! As Oy Haapajärven Joutsenen myytävät huoneistot, hinnat alkaen

YKSIÖ

VH. ALK. 102 900 €

KAKSIO VH. ALK. 144 200 € KOLMIO VH. ALK. 173 900 €

Laura Nevalainen myyntineuvottelija 0440 385 366 laura.nevalainen@op.fi

MbbltpkfoPQ.Ljjoufjtu›lftlvtPzMLW Qvjtuplbuv46-96911Ibbqbk‹swj/ Qvi/1213682851

Vuoden 2017 Puupalkinto Niemenharjun matkailukeskukselle Vuoden 2017 Puupalkinnon saa Niemenharjun matkailukeskus, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastaa Studio Puisto Arkkitehdit Oy. Palkintoperusteena tuomaristo toteaa seuraavaa: Matkailukeskus Nimenharju edustaa erittäin korkeatasoista ja omaleimais-

ta suomalaista puuarkkitehtuuria, johon ei tyylilainoja tarvita. Kohteen puun käyttö on teknisesti taitavaa. Niemenharjussa luonto ja arkkitehtuuri sulautuvat luontevasti yhteen. Suomalaisesta luonnosta tulee osa rakennuksen arkkitehtuuria. Rakennuksessa käydessään kävi-

jä kokee myös luonnon läsnäolon. Kohteessa tehty oivallus korkeatasoisen puuarkkitehtuurin yhdistämisestä matkailukohteeseen on hieno. Se lisää kohteen ja samalla puurakentamisen huomioarvoa ja kiinnostavuutta. Uutuusarvoa lisää myös se, että vastaa-

via kohteita ei ole juuri ollut viimevuosina. Kohde nostaa matkailurakentamisen tasoa ja luo mielikuvaa Suomesta laadukkaana ja omaleimaisena matkailumaana. Tuomaristo pitää maininnan arvoisena myös kohteen nuoria ja innovatiivisia suunnittelijoita.


22

Eija Paananen

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Herkkuja joulupöytään

suille... ku rk he s my elä ku ma n ne lli de To a. ill ke ko a ta at nn Tätä ka

Puolukka-juustokakku suklaapohjalla Suklaakakkupohja: n. 26 cm irtopohjavuokaan 80 g voita 35 g tummaa suklaata sulatettuna 2/3 dl rypsiöljyä 1 1/3 dl vettä 1 dl ranskankermaa 2 munaa 1 dl sokeria 1 dl fariinisokeria 3 dl + 1rkl vehnäjauhoja 4,5 rkl tummaa kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta 2/3 tl sooda 0,5 tl suolaa 2 tl vaniljasokeria Sulata voi ja sulkaa mikrossa varovasti välillä sekoittaen. Sekoita joukkoon öljy,

vesi, ranskankerma, sokerit sekä munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, muttä älä vaivaa, jottei taikina sitkisty. Paista 180 asteessa noin 15 min, kunnes taikina tuntuu keskeltä kevyesti koitettuna kiinteältä, mutta pehmeältä. Tarkasta kypsyys esim. hammastikulla jos tikkuun ei tartu raakaa taikinaa niin kakku on kypsä. Jäähdytä pohja hyvin suojattuna ennen täyteen tekemistä. Laita jäähtynyt kakkupohja tarjoilulautaselle ja ympärille irtopohjavuoan laidat. Näin pystyt kokoa-

maan kakun helposti. Täyte 5 dl kuohukermaa 500 g maitorahkaa 200 g tuorejuustoa 2 rkl vaniljasokeria 2 dl sokeria (tai maun mukaan) 7 liivatelehteä yhden sitruunan mehu Laita liivatteen kylmään

veteen likoamaan 10 minuutiksi. Vaahdota kerma. Vatkaa joukkoon rahka, notkistettu tuorejuusto ja sokerit. Kuumenna sitruunanmehu ja sulata liivatteet,sekoita liivateseos täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita. Laita jääkaappiin jähmettymään

muutamaksi tunniksi, mieluummin yön yli. Päälle 150 g pakastepuolukoita 0,5 dl vettä n. 1 dl hillosokeria Kun kakku on hyytynyt, tee päällinen. Laita puolukat, vesi ja sokeri kattilaan, kuumen-

na kiehuvaksi ja keitä noin 5 minuuttia. Jäähdytä. Levitä kokonaan jäähtynyt puolukkahilloke kakun päälle. Halutessasi voit koristella kakun tomusokerissa kieritetyilla pakastepuolukoilla. Tee koristelu juuri ennen tarjoilua, sillä tomusokeri liukenee nopeasti näkymättömiin.

ään. yt pö ulu jo ös my vin hy pii so ta pa a re mu , en ain rm Pitkään haudutettu ke

Kermainen lihapata 4 henkilölle 700 g hyvää karjalanpaistilihaa 1 pkt (170g) pekonia 1 iso sipuli 2 valkosipulin kynttä 2 kpl lihalientä 1/2 tl mustapippuria 1 rkl hunajaa 3 dl vettä 4 dl kuohukermaa voit lisätä halutessasi porkkana- ja lanttukuutioita.

paistamiseen voita Ota lihat huoneenlämpöön tunti ennen valmistusta. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Paista lihat kahdessa erässä pannulla, paista myös pekoni rapeaksi ja lisää ne vuokaan, voit käyttää pannulla myös porkkana-ja lanttukuutiot ja lisätä ne vuokaan. Murenna lihaliemet, li-

sää vesi,mustapippuri ja pieniksi pilkotut sipulit. Hauduta pataa uunissa 2 tuntia.

Varmista välillä, että nestettä on tarpeeksi, etteivät lihat kuivu. Lisää vettä tarvittae-

sa, kun lihat on mureutuneet sekä neste haihtunut vuoasta, lisää kerma ja hunaja.

Hauduta pataa uunissa vielä 1 tunti. Nauti ruoka keitettyjen perunoiden kera.


Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

23


24

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Haapajärvinen Esa Soranta aloitti kesällä hierojan työt. Hän tekee klassista hierontaa. KUVA JOUKO LASSILA

Esa Soranta taitaa klassisen hieronnan Haapajärvi/Jouko Lassila Harvasta lapsesta näkee, mikä hänestä voi tulla isona. Esa Soranta on mainio poikkeus isosta massasta. Hän kiinnostui nykyisestä ammatistaan jo pienenä poikana. Niinpä hänestä tuli laillistettu hieroja viime kesänä Haapajärvelle. - Olen pienestä asti kävellyt vanhempien sisarusten selän päällä. Tiedän, miten se vaikuttaa. Minusta tämä ala on niin mielenkiintoinen, että halusin perehtyä siihen kunnolla. Niinpä hain hierojakoulutukseen intin jälkeen, kertoo Esa Soranta. Esa kävi lukion Raudaskylässa, armeijan PohjoisSuomessa ja lähti sitten Jyväskylän hierojakouluun. Vuoden käytännöllisen opiskelun jälkeen Esa antoi näyttötutkinnon klassisesta hieronnasta. - Klassinen hieroja käyttää hyvin samanlaisia tekniikoita kuin urheiluhieroja. Molempia koulutetaan

Jyväskylässä, ja opettajista enin osa on samoja. Hierojakoulussa opiskelijakin tulee hyvin hierotuksi. -Opettajat näyttivät ensin, miten mikäkin hieronta tehdään ja me teimme perässä. Me harjoittelimme ensin kuukauden ajan toisten opiskelijoiden hieromisella. Sitten siirryimme harjoittelemaan asiakkailla. - Määränä oli, että jokaiselle kertyi vähintään 350 hierontatuntia. Meidän vastaanotollemme voi siellä hakeutua nettiajanvarauksella tai soittamalla, kuten normaalissa työelämässä. Täällä Haapajärvellä minulla ei vielä ole ajanvarausta. Koulutuksessa Esa sai tietoa kehosta, kuten lihaksien, hermojen ja luiden yhteistoiminnasta. Todellinen tieto on tarpeen, että hierottava saa tarvitsemansa hoidon. - Jos lihakset ovat tukossa, ihminen altistuu tu-

ki- ja liikuntaelinsarauksille. Hyvin monet ongelmat ovat työperäisiä. Tietokoneen ja kännykän jatkuva käyttö todennäköisesti johtaa ainakin niskan ja hartianseudun rasitukseen. Sitä voi hieronnalla korjata. Hieroja aloittaa hieronnan jalkopäästä, jos kyse on hoivapöydällä tehtävästä hieronnasta. Tällöin edetään verenkierron suuntaisesti. Istuvassa asennossakin hierotaan. Pääpaino on silloin niskahartianseudussa, käsissä ja

jaloissa. - Hieronnan teen käsin. Käytän kyynärpäitäkin, sillä niillä pääsen hieromaan syvemmälle. Monet ovat jo kehuneet minun niska-hartiaseudun hierontaani, kertoi Esa Soranta. Ensimmäinen vaihe hieronnassa on alkututkimus. Hieroja katsoo ja kokeilee, missä kunnossa asiakkaan keho on, etsii kipukohdat ja vinoutumat. - Vika ei aina ole siellä, missä kipu tuntuu. Vikapaikka pitää etsiä. Esi-

merkiksi pienikin vinous lantionseudussa vaikuttaa niskaan. Askelvirheitä voidaan korjata tukipohjallisilla ja raajan asentoja kinesioteippauksella, joita urheilijatkin käyttävät. - Hieronnan idea on laittaa veri kiertämään kunnolla. Tukot hierotaan auki, jolloin veri pääsee taas kiertämään kunnolla. Toimiva verenkierto ehkäisee tuki- ja liikuntaelinongelmia. Annan myös liikuntaja jumppaohjeita, joilla terveyttä voi pitää yllä.

Viikko sitten Esa Soranta kävi kurssilla tutustumassa fascia-hierontaan. Kalevalaiseen jäsenkorjaukseen ja mobilisoivaan hierontaankin hän on saanut alustavasti tuntumaa. Klassinen hieronta on kuitenkin se, johon hänet on koulutettu ja laillistettu. - Kursseja tulen varmasti käymään aina, kun niihin on varaa. Tämä on kiehtova ala, ja aion opiskella lisää, lupaa Esa Soranta. Esa Sorannan työpiste on Vitikantie 3:n kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Joillekin asiakkaille paikka on turhan hankalan takana. - Kyllä täältä pitäisi maan tasalle päästä, niin kaikki asiakkaat pääsisivät esteettä luokseni. Minulla on kuitenkin matkamallinen hoitopöytä, joten teen myös kotikäyntejä. Jos asiakas ei pääse tänne, pääsen minä käymään asiakkaan luona, kertoi Esa Soranta.


25

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Ahaa! Vintiltä rahaa!

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com


26

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Kalusteet ja ovenvaihdot

mittojesi mukaan Varaa ilmainen kotikäynti p. 044 532 4271 / Pasi

www.sievinkeittio.fi

Maaselän Extra myös verkossa www.maaselkalehti.fi/extra


27

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

Hoosianna!

KOULUTUSTA

Suomen kirkkosalit kaikuvat ensimmäisenä adventtina Hoosiannaa Jeesuksen Jerusalemiin saapumisen muistoksi ja samalla joulun ajan sekä uuden kirkkovuoden alkamisen kunniaksi. Adventin riemukas sanoma täyttää paitsi kirkkojen holvit myös sydämen. Jeesus ratsastaa aasilla palmunlehväin reunustamaa kunniakujaa pitkin iloitsevan kansan saattelemana. Kuningas otetaan vastaan tervetulotoivotuksin, lauluin ja huilunsoitoin. Riemulauluin alkavalla juhlalla kristikunta ympäri maailmaa valmistautuu joulun, Jeesuksen syntymäjuhlan, viettoon, joista neljää edeltävää sunnuntaita kutsutaan adventtisunnuntaiksi. Adventti aloittaa valmistautumisen jouluun. Suomessa on viime vuosikymmeninä yleistynyt perinne sytyttää kynttilä jokaisena neljänä adventtisunnuntaina. Tänä vuonna ensimmäinen sytytetään 3. joulukuuta. Myös adventtikalenterin ensimmäinen luukku avataan samana ajankohtana. Eri puolella maata seurakunnissa järjestetään adventtijumalanpalveluksia ja -messuja. Kirkollisissa tilaisuuksissa adventtiajan liturgisena värinä on violetti.

MERKONOMIKSI HAAPAJÄRVELLÄ OPISKELE AIKUISENA, OPISKELE TYÖN OHESSA, OPISKELE JOUSTAVASTI AMMATTIIN! Haluatko asiakaspalvelun ammattilaiseksi tai taloushallinnon taitajaksi, vai puuttuuko sinulta vain alan tutkinto? ALOITA OPISKELU JO 12.12.2017 Opinnot koostuvat lähiopetuksesta kahtena iltana viikossa, verkko-opinnoista ja työssäoppimisesta. Jokaiselle räätälöidään oma opintopolku! Lisätietoja Virpi Marttila puh. 0400 763 478 virpi.marttila@jedu.fi

HAE NYT!

www.jedu.fi

Hae koulutukseen netissä täyttämällä sähköinen hakulomake. Koulutukseen on jatkuva haku!

VUOKRATTAVANA KOULUTUSKESKUS

Skannaa itsesi viereisestä QR-koodista tarkempaan tutkintokuvaukseen!

HAAPAJÄRVI - HAAPAVESI - KALAJOKI - NIVALA - OULAINEN - PIIPPOLA (Siikalatva) - YLIVIESKA

Unelmien joulu Millaisen joulun sinä haluaisit viettää? Millainen on unelmiesi joulu? Yksi valmistelee joulua monta kuukautta, toinen aloittaa juuri ennen joulua ja kolmas ei vietä joulua ollenkaan. Tärkeintä on, että löytää omannäköisen ja itselle sopivan tavan viettää ja valmistella joulua. Toiset haluavat viettää joulun yhdessä muiden kanssa, toiset haluavat olla yksin. On kuitenkin paljon myös ihmisiä, jot-

ka joutuvat viettämään joulun yksinäisyydessä, vaikka kaipaisivat seuraa. Martat kannustavat jouluna syömään ja tekemään yhdessä, myös muiden kuin lähimmäisten ja omien ystävien kanssa. On hyvä pohtia omia ja muiden odotuksia joulusta jo etukäteen. Joulunalusviikot ovat monilla enemmän tai vähemmän kiireisiä, jolloin kannattaa keskittyä olennaiseen

ja jättää hyvällä omallatunnolla joulunvieton kannalta vähemmän tärkeät askareet joulun jälkeiseen aikaan. Mikäli tekemistä on paljon, omaa ajankäyttöä on hyvä suunnitella jo hyvissä ajoin, jotta järjestelyt sujuisivat leppoisasti ja vältyttäisiin viime hetken stressiltä ja paniikilta. Joulu tulee joka tapauksessa, vaikka koti ei olisikaan viimeisen päälle ja kaapit järjestyksessä. Myös vas-

tuuta joulun suunnittelusta ja toteutuksesta voi ja pitääkin jakaa: yhdessä tekemällä ja suunnittelemalla askareet sujuvat joutuisammin ja lopputuloksena on joulu, jossa on jokaiselle jotain tärkeää. Mitä jos tänä vuonna keskittyisit nauttimaan koko joulukuusta ja tekisit siitä mahdollisimman nautinnollisen ja rennon arjen pyörityksen keskellä? Joulun ei tarvitse ol-

la täydellinen ollakseen unelmien joulu ja joulumieli on mahdollista löytää pienin teoin, jotka on helppo toteuttaa arjen keskellä. Kaikkia jouluperinteitä ja -ruokia ei ole pakko tehdä vain siksi, että niin on ollut aina tapana. Tärkeämpää on löytää ne asiat, jotka tekevät juuri sinun joulustasi erityisen. Ilahduttavia pieniä yllätyksiä ja vinkkejä joulun

valmisteluun saat seuraamalla Marttojen joulukalenteria Facebookissa sekä uusilta joulusivuiltamme. Tehdään yhdessä omannäköinen unelmien joulu ja joulukuu. Tunnelmallista joulunodotusta!

Lähde: https://www.martat.fi/marttakoulu/joulu/ jouluvalmistelut-ja-kaytannon-vinkit/unelmien-joulu/

Restonomikoulutus jatkuu Ylivieskassa yhteisprojektissa Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipisteestä lopetettiin restonomikoulutus muutama vuosi sitten osana Ylivieskan kampuksen alasajoa. Vuoden alusta on näillä näkymin alkamassa uusi koulutus yhteistyöprojektina Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus toteutetaan Ylivieskassa ja sitä hallinnoi Kajaani. Nämä restonomiopinnot muodostuvat perus-,

ammatti- ja syventävistä opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista, opinnäytetyöstä ja ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta. Restonomin ammattiopinnoissa keskitytään matkailu- ja ravitsemisalan keskeisiin sisältöihin kuten vastuulliseen, asiakaslähtöiseen ja tulokselliseen liiketoimintaosaamiseen, esimiesosaamiseen ja tapahtumien sekä matkailutuotteiden kehittämiseen.

Restonomikoulutus on korkeakouluopintoja ja niissä huomioidaan myös vahvasti työelämälähtöisyys. Opintojen aikana on mahdollisuus rakentaa yhteistyötä tai verkostoitua Pohjois-Pohjanmaan alueen matkailun elinkeinoelämän kanssa. Työn opinnollistamisen avulla on mahdollisuus yhdistää opiskelu ja työn tekeminen esimerkiksi alueen matkailu- ja palveluyrityksissä. Monimuoto-opiskelu

ta-

pahtuu pitkälti itsenäisesti etäopiskeluna ja verkko-oppimisympäristöjä hyödyntäen. Opintojen aikana on lähikontaktitapaamisia opintojen alussa joka toinen tai kolmas viikko (torstaisin ja perjantaisin), mutta lähiopetuksen määrä vähenee toisena ja kolmantena vuotena 1-2 lähikontaktitapaamiseen kuukaudessa. – Lähikontaktitapaamissa voidaan hyödyntää myös verkkoympäristöjä eli koulutukseen ol-

laan yhteyksissä Skype for Busineksen välityksessä tai muilla järjestelmillä. Opinnot kestävät keskimäärin kolme vuotta, mutta nopeutetuissa opiskeluvaihtoehdoissa voi restonomitutkinnon suorittaa jopa 2-2,5 vuodessa, kertoo koulutusta suunnittelemassa ollut lehtori Sirpa Soukka Centria-ammattikorkeakoulusta. Soukka painottaa, että opintojen alussa laaditaan henkilökohtainen omia

oppimistavoitteita tukeva opiskelusuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen alalla. Lisäksi otetaan myös huomioon opiskelijan työssäolo, jolla voi suorittaa opintoja. Koulutus käynnistyy, mikäli sille myönnetään haettua ulkopuolista rahoitusta, mikä ainakin tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä. Teksti: Eija Huotari


28

Lauantai joulukuun 2. päivä 2017

—‘‹Ǧ‡‹†‘•ƒ–ƒ˜—‘–‹•Œ—ŠŽƒ– ƒƒ’ƒŒ¡”˜‡‘––‘”‹••ƒ.

ƒ”Œ‘ƒ‡Œ‘—Ž—’——”‘ƒ –‹͙Ǥ͕͖Ǥ͖͔͕͛Ž‘͝Ǧ͕͚ ‡”˜‡–—Ž‘ƒǨ

ƒƒ’ƒŒ¡”˜‹ ’—ŠǤ͔͕͔͕͔͔͗͗͗͜

Maaselän Extra nro 15/2017  
Maaselän Extra nro 15/2017  
Advertisement