Page 1

&MATKAILU

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI

2012

kannen pääkuva vielä pohdittavana

MÖKKIVARAUS VERKOSSA

VIDEOILLA VAUHTIA MYYNTIIN

KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN

VilliPeura Oy rakensi online-varausjärjestelmän mökkivuokraukseen. 14

Ville Varis uskoo videoklippien herättävän kiinnostusta. 19

Ravintola Hirvikartano on mukana verkon uusimmissa innovaatioissa. 22

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

1


MATKAILUHALLITUKSELTA

SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA KEHITTÄMÄÄN

K

eski-Suomen matkailuhallitus on ottanut seuraavaksi tehtäväkseen Keski-Suomen matkailustrategian päivittämisen vuoteen 2020. Alustava strategiakokous on jo pidetty. Loppuvuodesta 2012 työryhmä työstää strategiaa kirjalliseen muotoon. Matkailuhallitus nosti strategiakokouksessaan tärkeimpien tavoitteiden joukkoon venäläisten matkailijoiden määrän kasvun ja sen tuomat mahdollisuudet. Tavoitteena on kolminkertaistaa venäläisten matkailijoiden määrä Keski-Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea onnistumista jakelukanavastrategioiden valinnassa. Vanhojen tilalle tulee uusia jakelukanavia, kun face to face -kontaktointi vähenee ja kauppaa käydään yhä enemmän sähköissä viestimissä. Matkailuhallitus asettikin tavoitteen, että kaikki yli 500 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset ovat strategiakauden aikana sähköisen kaupan piirissä.

Toimenpiteet sähköisen kaupan kehittämiseksi ovat jo alkaneet. Käsissäsi olevan matkailun teemalehden tarkoituksena on antaa evästystä ja tietoa sähköisestä liiketoiminnasta. Tutustu teemaan ja kehitä omaa sähköistä liiketoimintaasi ja sen tarjoamia jakeluteitä! Sähköisin terveisin! Seppo Virta Matkailuhallituksen puheenjohtaja

SISÄLTÖ KEIJO PENTTINEN

Laajakaista kaikille 4 Keski-Suomen laajakaistahanke etenee ripeästi 4 Raija Ruusunen: World of Mouse 6 Terhi Hook: Uusien kanavien avulla kansainvälisille markkinoille 8 Niina Sauvolainen: Kuluttaja on jo ottanut verkon ja mobiilin omakseen 10 Ylä-Saarikon lomamökit: Ilman verkkoa ei olisi asiakkaita 12 VilliPeura Oy: Vuokrattavana mökkejä online 14 Ravintola Gallén: Verkossa paljastetaan vain osa, loput täytyy kokea itse 16 Design Pylsy: Nyt oli oikeampi aika nettikaupalle 18 T:mi Erävaris: Toimiva verkko on edellytys liiketoiminnalle 19 Kinkamon pirtti: Yrittäjä tarvitsee koulutusta sähköiseen liiketoimintaan 20 Ravintola Hirvikartano: Yritysverkosto ja markkinoinnin asiantuntija apuna 22 Ilkka Kauppinen: 10 vinkkiä tehokkaaseen internetmarkkinointiin 24 Centralfinland.ru, portti Venäjältä Keski-Suomeen 26 Nataliya Kohvakko: Venäläisiä asiakkaita verkosta 27 Heikki Karjaluoto: Fiksu asiakas haastaa yritykset 28 Terhi-Anna Wilska: Vastuullisuutta ja vapaa-aikaa 29 Jyrki J.J. Kasvi: Virtaa laskutukseen 30 eAskel, pitkäjänteistä kehittämistä 30 Kalle Kastikainen: Alan sanastoa 31 Koulutusta 32

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA & MATKAILU – KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012 ISSN: 2242-0509. VASTAAVA TOIMITTAJA: SUVI AHONEN TOIMITUSKUNNAN JÄSENET: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, LIIKETOIMINTA JA PALVELUT: SUVI AHONEN JA KRISTA KARHUNEN (TKI/ MAALLA-TIEDOTUSHANKE) SEKÄ MIKAEL VIITASAARI (MATKAILU- JA PALVELUT/TIETOTEKNIIKKA), LEENA PAJALA (KESKI-SUOMEN LIITTO), MIIKKA RAULO (JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY, MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSKE), MERJA VÄLIMAA (JYVÄSKYLÄN AIKUISOPISTO, HYVINVOINTI JA LIIKETOIMINTA) TOIMITUS JA TAITTO: VIESTINTÄ-PAPRICO OY, JYVÄSKYLÄ. PAINOTYÖ: KOPIJYVÄ OY. PAINETTU G-PRINT-PAPERILLE. 2012 KANNEN PÄÄKUVA: KUVATOIMISTO RODEO/BARBRO WICKSTRÖM MAALLA-HANKETTA RAHOITTAA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS EUROOPAN UNIONIN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

2

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


PÄÄKIRJOITUS

NASTA LAUTAAN TIEDON VALTATIELLÄ

”K

un aamulla herää, ei tiedä mitä on taas tapahtunut, mitä uusia asioita on tullut ja mistä pitäisi olla perillä. Mistä sitä tietää, mihin pitää keskittyä ja mihin koulutukseen osallistua”, huokaisi matkailuyrittäjä keskustelumme sivutessa sähköisen liiketoimintaosaamisen merkitystä yritykselle. Teknologian kehitys on viimeisien vuosien aikana ollut niin vauhdikasta, ettei ole ihme, jos pää on pyörällä. Kotisivujen ylläpito-osaamisen ja päivittämisen lisäksi yrityksillä olisi hyvä olla jo kokonaiskäsitys hakukoneiden toimintaperiaatteista, sosiaalisen median luonteesta ja sen hyödyntämisestä sekä ideoita avoimeen ja mielenkiintoiseen sisällöntuotantoon. Erilaiset yhteisölliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, eikä paluuta menneeseen ole. Tulevaisuuskin on jo selvillä. Se on mobiili. Nykyään maailmanlaajuisesti myydään jo enemmän mobiililaitteita kuin henkilökohtaisia tietokoneita. Asenne ratkaisee. Aiemmin teettämästämme sosiaalisen median käytön esteisiin liittyvästä kartoituksesta käy ilmi, ettei iso osa maakuntamme maaseutumatkailuyrittäjistä rohkene hyödyntää sähköisen markkinoinnin mahdollisuuksia omassa yritystoiminnassaan. Sähköistä markkinointia ei nähdä kustannustehokkaana muita markkinointimalleja tukevana mahdollisuutena, vaan se koetaan jopa henkilökohtaisen palvelun vastakohtana, aidon asiakaspalvelun korvaajana.

On kuitenkin muistettava, että yrityksen toiminnan on mukauduttava asiakkaiden vaatimuksiin ja vaikutettava siellä, missä asiakkaatkin ovat. Vaikka maaseutumatkailupalvelu olisikin aito, rustiikkinen, romanttinen ja perinteitä vaaliva, se ei tarkoita sitä, että yrityksen teknisten palvelujen, markkinoinnin ja myynnin tulisi olla vanhanaikaista. Sen sijaan yrityksen tulee olla avoin ja helposti saavutettava, mikä on mahdollista sähköisillä markkinoilla. Kysymys ei kuitenkaan ole mistään sen kummallisemmasta kuin ihmisten halusta kommunikoida toistensa kanssa. Kun ovi sähköiseen maailmaan on avattu, anna lämpimän äänesi kuulua, kokeile rohkeasti. Niin naapurisikin on jo tehnyt. Tämän vuoden julkaisussamme haastatellut yrittäjät innostavat teitä kaikkia mukaan kehittämään toimintaanne omilla esimerkeillään. Maakunnassamme toimii useita koulutus- ja kehittämisorganisaatioita, jotka tarjoavat aiheeseen liittyviä tilaisuuksia, koulutuksia sekä yrityskohtaista neuvontaa ja asiantuntijapalveluita. Ainahan voit myös kilauttaa kaverille, joka on jo perehtynyt sähköiseen liiketoimintaan. Kiihdytä rohkeasti mukaan – tiedon valtatiellä ei ole ryömintäkaistaa! Toimituskunnan puolesta Suvi Ahonen, Maalla-tiedotushanke TIMO SILLANPÄÄ

Keski-Suomen matkailun teemalehden toimituskunta. Vasemmalta Leena Pajala, Miikka Raulo, Mikael Viitasaari, Krista Karhunen, Suvi Ahonen ja Merja Välimaa.

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

3


Laajakaista kaikille Valtioneuvosto teki vuonna 2008 periaatepäätöksen turvata laajakaistayhteydet kaikille suomalaisille. Julkisin varoin tuettavilla laajakaistahankkeilla edistetään huippunopeiden (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien saatavuutta haja-asutusalueilla. Yleispalvelusääntely puolestaan turvaa perustasoiset ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet siellä, missä huippunopeaa laajakaistaa ei ole tarjolla.

L

aajakaista kaikille -hankkeen avulla mahdollistetaan huippunopean laajakaistayhteyden saatavuus enintään 2 kilometrin etäisyydellä vakituisista asuin- ja sijaintipaikoista. Tukea ei myönnetä koko rakennettavalle verkolle, vaan laissa määritellyille tukikelpoisille osille siitä. Hankkeen tavoiteaikataulu on vuoden 2015 loppu, jolloin tuen tulee olla myönnetty hankkeille. Rakentaminen ja tuen maksaminen voivat jatkua vielä vuoden 2017 loppuun asti. Hankkeen päätyttyä tavoitteena on, että yli 99 prosenttia suomalaisista asuisi alle kahden kilometrin etäisyydellä huippunopean laajakaistayhteyden mahdollistavasta verkosta. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden tukemiseen on osoitettu valtion varoja 66 miljoonaa euroa. Lisäksi hankeen yhteydessä rakennettavia verkkoja tuetaan noin 25 miljoonalla eurolla EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta sekä 40 miljoonalla eurolla kuntien varoilla. Hankkeen rahoittamiseen osallistuu valtion ja kunnan lisäksi verkon rakentaja.

Tuki on suunnattu maantieteellisesti syrjäisimpien alueiden saatavuuden parantamiseen. Näillä alueilla sijaitsee noin 5 prosenttia (130 000) kotitalouksista.

Yleispalvelu turvaa laajakaistan jokaiselle Aivan kaikkialle valokuituyhteyksiä ei rakennusaikana tai lähitulevaisuudessa ole saatavilla. Yleispalvelusääntelyn tarkoituksena on turvata perustasoiset ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet kaikille myös siellä, missä palveluja ei muutoin ole tarjolla. Yleispalveluvelvoitteet täydentävät Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteita. Viestintävirasto on nimennyt 26 teleyritystä 1 Mbit/s-internetyhteyden tarjontaan velvollisiksi yleispalveluyrityksiksi. Yleispalveluvelvoite on asetettu Suomessa noin 330 kunnan tai kunnan osan alueelle. Keski-Suomen kunnissa palvelun tarjontaan velvollinen yritys on yleensä TeliaSonera. Laukaassa ja Muuramessa velvoite on asetettu Elisalle. Näiltä yrityksiltä voi pyytää tarjousta yleispalveluliittymästä, jos omaan kotiin tai yrityksen toimipisteeseen ei vielä ole saatavilla laajakaistaa. Yleispalvelu on taattu kaikkiin vakituisiin asuinpaikkoihin ja yritysten sijaintipaikkoihin Suomessa. Internetyhteys voi olla kiinteä tai langaton, mutta sen tulee toimia moitteettomasti vähintään yhdessä pisteessä rakennuksen sisällä. Useissa tapauksissa palvelu on mahdollista tarjota matkapuhelinverkon liittymällä. Haja-asutusalueilla liittymän kuuluvuutta voidaan tällöin parantaa ulkoisen antennin avulla. Yleispalveluun kuuluu olennaisena osana ajatus siitä, että perustasoisten viestintäpalvelujen tulee olla hinnaltaan kohtuullisia. Laajakaistahanke: Päivi Peltola-Ojala, p. 09 6966 732 Yleispalvelu: Saara Punkka, p. 09 6966 390 www.ficora.fi

Keski-Suomen laajakaistahanke etenee ripeästi Huippunopeiden (100 Mbit/s) verkkojen toteuttamiseksi Keski-Suomen liitto on laajakaistatukilain velvoituksen mukaisesti pyytänyt operaattoreilta kunnittain tarjoukset kaikista Keski-Suomen tukikelpoisista verkkohankkeista. Elokuun loppuun mennessä kaikkiin haja-asutusalueiden tukeen oikeutettuihin hankkeisiin oli valittu operaattorit. Äänekoskella ja Laukaassa toteuttaja on TeliaSonera Finland Oyj ja muissa kunnissa Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Myös lähes kaikki kunnat ovat tehneet valtion ja EU:n tuen ehtona olevat omat rahoituspäätöksensä. Rakentamisen painopiste on vuosien 2013 ja 2014 kesällä. Runkoverkon valmistuttua alueen asukkailla, yrityksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus hankkia huippunopeat laajakaistayhteydet tarpeidensa mukaan. Valtioneuvoston

4

periaatepäätöksen mukaan kuluttaja tai yritys maksaa rakentamisesta itse enintään kahden kilometrin matkan runkoverkosta kotiin. Keski-Suomessa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan asiak­ kailla tilaajayhteys sisältyy liittymämaksuun pituudesta riippumatta ja on siksi valtakunnan edullisimpia. TeliaSoneran vastuukunnissa tilaajayhteyksien kustannuksia voidaan alentaa toteuttamalla ne esimerkiksi tilaajien yhteistyönä. Verkko-osuuskunta Kuuskaista www.kuuskaista.com Keski-Suomen liitto www.keskisuomi.fi/laajakaista

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


”Tavoitteena on, että yli 99 prosenttia suomalaisista asuisi alle kahden kilometrin etäisyydellä huippunopean laajakaistayhteyden mahdollistavasta verkosta.”

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

KUVA: KEIJO PENTTINEN

5


World of mouse Tulevaisuuden asiakkaat löytyvät ja löytävät World of mousen kautta. He ovat jo netissä ja mobiilissa, oletko sinä?

K

uulin taannoin mieleen jäävän tarinan eräältä pohjoismaiselta maaseutumatkailuyrittäjältä. Hän oli osallistunut laajaan markkinointikampanjaan ja panostanut paljon erilaisiin lehti-ilmoituksiin. Vielä suuremman satsauksen hän oli tehnyt yritystään markkinoivaan tv-kampanjaan. Alueorganisaation välitettäväksi hän kehitteli sesongin ulkopuolelle uusia tuotteita saamiensa ohjeiden mukaan kumppaniyrittäjien kanssa tutussa verkostossa. Yrittäjän satsaus eri keinoihin oli maksanut yli 10 000 euroa. Arvatkaapa mikä oli tulos? Eräs isä ja poika varasivat kalastusmatkan. Yrittäjä teki tietysti omat johtopäätökset satsauksistaan ja totesi, että paras keino saada uusia asiakkaita on tehdä oma työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen mukaansa kannattaa sijoittaa siihen, että yrityksen ympäristö on kunnossa, palvelu ensiluokkaista ja tuotteet toimivia.

Missä asiakkaiden kehu kuuluu? Mitä on sitten se arkinen aherrus, jonka yrittäjä hoitaa mallikkaasti? Sesonkiaikaan päivät kuulostavat varsin täydeltä: aamusta iltaan asiakkaisiin liittyviä tehtäviä aina siivouksesta ja sänkyjen petaamisesta opastukseen ja ruoan tarjoiluun. Iltaöisin luetaan sähköpostit, vastataan potentiaalisten asiakkaiden sekä matkanjärjestäjien viesteihin ja lasketaan tarjouksia. Viimeisimpänä ennen nukkumaan menoa yrityksen Facebook-sivuilta luetaan viestejä ja sinne kirjoitetaan kuulumisia. Melkoinen päivärupeama! Yrittäjän mukaan uudet asiakkaat tulevat pääosin World of mouth -menetelmällä eli tyytyväisten asiakkaiden kertoman perustella. Mutta tietääkö yrittäjä, missä tuo asiakkaiden kehu kuuluu? Jos matkailuyrityksen paras markkinointikeino ovat tyytyväiset asiakkaat ja heidän suosituksensa, yhtä hyväksi – ellei paremmaksi – voidaan nimetä World of mouse eli kaikki se, mitä tietokoneen hiiren kautta maailmalle ja maailmalta välittyy.

Perustyökalut hallussa Tarinan yrittäjän arkeen on kytketty sähköisen liiketoiminnan perustyökalut eli yrityksen omat internetsivut, sähköposti ja puhelin. Nettisivuja kuulemma ehtii päivittää sesongin ulkopuolella, jolloin panostetaan myös matkan-

6

Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun Sähköinen liiketoiminta antaa pienillekin matkailuyrityksille mahdollisuuden kurottautua kansainvälisille matkailupalvelumarkkinoille. Tämä tapahtuu elämyksiä ja hyvää palvelukokonaisuutta sopiville asiakaskohderyhmille tarjoamalla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jo lähes 90 prosenttia matkan suunnitteluun liittyvästä tietojenhankinnasta tapahtuu verkossa, ja itse matkakin ostetaan verkosta silloin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus.

Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen • Kotisivut • Sähköposti, puhelin, Excel

järjestäjien vierailuihin ja uusiin kontakteihin. Varsinaista sisällöntuotantoa nettiin tehdään enimmäkseen hiljaisina aikoina, vaikka monena yönä kuulemma sesongin aikaankin tulee kerrottua kuulumisia Facebookin kautta. Videot kertoisivat enemmän kuin pelkät kuvat. Myyntiä ja taloutta hallitaan sähköisen järjestelmän kautta, mutta mitään web-analytiikkaa, sisällönhallintajärjestelmää tai laajempaa sosiaalisen median hyödyntämissuunnitelmaa, saati mobiilisovelluksia, ei ole käytössä. Esimerkkiyrittäjämme on sähköisen liiketoiminnan tiellä vielä alkumetreillä, vaikka tekeekin paljon kansainvälistä kauppaa. Yrittäjä on ottanut haltuun ensimmäisen askelman eportaista ja osittain siirtynyt toiselle.

Paljon muutakin kuin markkinointia Sähköinen liiketoiminta sisältää paljon muutakin kuin asiakaskontakteja ja markkinointia. Kehittyneiden työkalujen avulla voidaan selvittää, mitä polkua pitkin asiakkaat löy-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


Sähköinen kaupankäynti • Verkkokauppatoiminnot osana web-sivuja, social shopping • Reaaliaikainen varausjärjestelmä, CRM (asiakashallinta), kansainväliset jakelukanavat

Sisällöntuotanto nettiin • CMS (sisällönhallintajärjestelmä), some, suoramarkkinointi, web-analytiikka, kuva, video • Taloushallinto, myyntijärjestelmät

Yritysverkoston älykäs liiketoiminta • Kehittynyt web-analytiikka yhdistettynä ERP:iin (sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään) • ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmien ja yritysten välinen tiedonsiirto

PORRASMALLIN SUUNNITTELU: PELLERVO KOKKONEN JA MARJA TIAINEN, SAVONLINNAN SEUDUN OSAAMISKESKUS (MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSKE)

tävät yrityksen. Vastaavasti voidaan selvittää, mitä kautta yrityksesi helpoiten löytää potentiaaliset asiakkaat. Entä onko internetissä keskustelupalstoja, joissa yrityksestä ja sen tuotteista puhutaan? Mitä ja mistä siellä kerrotaan?

Paljon tietoa tarjolla markkinoinnin tueksi Asiakkaista voidaan selvittää, mistä kanavista he hakevat tietoa vastaavanlaisista matkailutuotteista. Myös asiakkaiden kulutuskäyttäytymisestä saadaan tietoa, mikä auttaa kehittämään juuri kohderyhmälle sopivia tuotteita ja palveluja. Voiko yrityksen tuotteita ostaa verkossa, onko käytössä reaaliaikaista varausjärjestelmää? Millaisia mobiilisovelluksia voidaan ottaa käyttöön ja kehittää? Millaiset palvelut löytyvät matkanjärjestäjille, onko heille omaa erillistä tietopankkia tuotekortteineen ja -kuvauksineen? Miten tieto kulkee yritysverkostossa ja miten verkoston toimintaa hoidetaan sähköisesti? Voidaanko asiakkaalle tarjota sähköisessä maailmassa katkeamaton palveluketju?

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

eTourism-portaat kehittämistyön apuna Yrittäjien avuksi ja työkaluksi Savonlinnan seudun osaamiskeskus on kuvannut eTourism-portaiden avulla yritysten sähköisen liiketoiminnan kehityksen eri vaiheita. Portaiden avulla voidaan selvittää, mitkä välineet ja kehittämistoimet sopivat yrityksen liiketoiminnan eri vaiheiden kehittämiseen. Millä portaalla yritys on menossa kohti yritysverkoston älykästä ja sähköistä toimintaa? Portaiden avulla yrityksen on mahdollista hahmottaa kehityspolku ja arvioida tarvittavat toimenpiteet sähköisen liiketoiminnan kehittämiseksi. n Tekstit: Raija Ruusunen

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Matkailun teemaryhmä www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu

7


Uusien kanavien avulla

KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Outdoors Finland- ja maaseutumatkailutuotteille löytyi sähköisen jakelukanavakartoituksen tuloksena 297 potentiaalista nettisivuosoitetta Alankomaista, Ranskasta, Saksasta, Venäjältä ja Isosta-Britanniasta. Mukana on keskustelupalstoja, blogeja, harrastelijasivustoja, portaaleja ja matkanjärjestäjien nettisivustoja.

K

artoituksissa etsittiin kohdistetusti aktiviteettituotteille (vaellus, melonta, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu ja wildlife) sekä maaseutumatkailutuotteille sopivia sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia. Tavoitteena oli löytää verkkosivustoja, joissa suomalaisten pienten ohjelmapalveluyritysten kannattaisi olla näkyvillä. Jokaiselta sivustolta analysoitiin kävijämäärä, kilpailijat ja kohderyhmä. Lisäksi kartoitusten tekijät antoivat jokaiselle sivustolle toimenpide-ehdotuksen sivuston hyödyntämiseen. Ennen kuin yritys ottaa käyttöönsä sähköisiä jakelukanavia, sen kannattaa perehtyä niihin kuluttajan näkökulmasta. Palvelujen käyttöä on hyvä harjoitella ja vasta sen jälkeen integroida ne yrityksen markkinointiin.

Alankomaat Alankomaita kartoitettaessa kalliit yleisportaalit jätettiin selvityksen ulkopuolelle ja keskityttiin outdoors-maailmaan. Markkinoilla myynti- ja markkinointikanavien rajat ovat hämärtyneet, ja hyvissä kanavissa on mahdollista saada näkyvyyttä ilmaiseksi. Hollannissa on säilynyt internetin alkuajoilta linkkisivut ”startpagina”, jotka ovat runsaudensarvia teemansa ympärillä. Kartoituksen tekijä Jyrki Oksanen suosittelee, että Alankomaiden markkinoille pyrkivä yritys tekee pienimuotoisen videoklipin omasta tarjonnastaan ja sijoittaa sen partnereiden sivuille tai YouTubeen.

Ranska Ranskassa ehkä mielenkiintoisin blogiosoite aktiviteettien kannalta on www.unmondeailleurs.net. Kyseessä on matkailuaiheinen blogisivusto, jolla on jo 110 000 yksittäistä seuraajaa ja yli 700 julkaistua artikkelia. Sivusto toimii Ranskassa tärkeänä inspiraation- ja tiedonlähteenä matkaa suunnitteleville. Edellytyksenä ranskalaisilla sivustoilla on ranskankielinen informaatio. Ranskalaiset myös toivovat saavansa lomallaan palvelua ranskaksi. Ranskalaiset ovat otollinen kohderyhmä aktiviteeteille: he kaipaavat lomallaan ohjelmaa.

8

Kartoituksen tekijä, Annaleena Soult Finprosta, suosittelee toimittajamatkojen järjestämistä blogien kirjoittajille. Vastaava tapa toimii usein myös ammattitoimittajien ylläpitämille matkailusivustoille ns. travel advice -sivustoille pääsemiseksi.

Iso-Britannia Ison-Britannian kartoituksessa Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n asiantuntija Sirkku Hirvonen muistutti, että Wikipedian hyödyntäminen teemakohtaisessa markkinoinnissa voi tuottaa tulosta. Esimerkiksi tietojen täydentäminen suomalaisista hevosroduista voi herättää alan harrastajien kiinnostuksen. Kartoituksessa löytyi useita maksuttomia kanavia, ja Hirvonen antaa analyysissään ohjeet niiden hyödyntämiseen. Maksuton GoFishing-sivusto (www.gofishing.co.uk/Top-navigation/Gallery) on kuvagalleriasivusto, jolla käy kuukausittain noin 21 000 kävijää. Jokaisella kalastusyrittäjällä on palveluista ja kalastusreissuilta kuvia, joita voi sijoittaa sivulle ja ohjata kävijöitä hakemaan lisätietoja. Hirvonen antoi ohjeita myös omatoimiseen sivustojen analysointiin. Yli puolet briteistä käyttää sosiaalista mediaa etsiäkseen muiden kokemuksia ja suosituksia matkaa suunnitellessaan. Siksi sosiaalisen median kanavissa, kuten Tripadvisorissa, on tärkeä olla mukana.

Saksa Saksaa kartoitettaessa pääaktiviteeteiksi nousivat melonta, pyöräily ja vaellus, joista löytyi laaja valikoima erityyppisiä sivustoja. Sivustoista poimittiin potentiaalisina kanavina mukaan ne, joissa tarjottiin tietoa myös muista kuin Saksasta tai Alppien alueesta. Sivuilla näkyivät kilpailijoina Ruotsi, Norja, Baltian maat ja Puola. Saksan kartoituksessa suurin osa sähköisistä kanavista on todellisuudessa ”perinteisiä matkanjärjestäjiä”, jotka ovat siirtäneet myyntiään nettiin. Se kertoo siitä, että nettimyynti ei ole vain suorakauppaa tuottajalta kuluttajalle, vaan matkanjärjestäjät ovat edelleen tärkeä jakelutie Saksan-markkinoilla. Niiden merkitystä nostaa vielä se, että useat matkanjärjestäjät näkyvät nyt netissä,

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


www.unmondeailleurs.net

www.gofishing.co.uk

Venäläisellä veloturist.ru-sivustolla olisi hyvä mainostaa koko perheen pyöräilymatkoja Suomeen.

ei vain oman web-sivunsa kautta, vaan myös Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa, kuten internetsivustolla www.schulz-aktiv-reisen.de.

Venäjä Venäjän kartoitus oli määrällisesti laajin. Opas kattaa 84 eri internetsivun analyysin. Kaikki kanavat eivät sovi kaikille yrityksille, vaikka teema olisikin oikea. Tavoitteena oli löytää uusia vaihtoehtoisia jakelukanavia, minkä vuoksi kartoituksessa oli mukana paljon portaaleita, keskustelupalstoja ja verkkolehtiä. Etuna useissa kanavissa ja medioissa on maksuttomuus, mutta vaatimuksena on venäjänkielinen materiaali. Sivustokohtaisista toimenpidesuosituksista löytyy videoiden ja kuvien lisääminen linkkien kanssa, mikä onnistuu vähem-

mälläkin kielitaidolla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että linkki ohjaa suoraan oman yrityksen venäjänkieliselle internetsivulle. Outdoors Finland -nettisivuilta löytyvät myös kartoitusten tuloksista pidetyn seminaarin esitykset, joissa selvennettiin yleisemmin koko sähköisten jakeluteiden kenttää. n Teksti: Terhi Hook

Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Matkailun edistämiskeskus

• Outdoors Finland on Matkailun edistämiskeskuksen vetämä aktiviteettien kehittämisen koordinointihanke. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama. Lisätietoja hankkeesta: www.mek.fi u Tuoteteemat u Outdoors Finland • Kartoituksia voi käyttää vapaasti hyväksi ja linkkiä jakaa eteenpäin yrityksille: www.mek.fi u Tutkimukset ja tilastot u Tutkimukset u Sähköisten jakelukanavien kartoitus Outdoors Finland- ja Kylämatkailu-teemoista

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

9


Kuluttaja on jo ottanut verk Suomalaisten hakukoneen käyttö on maailman kärkiluokkaa. Suomalainen yli 15-vuotias internetin käyttäjä teki jo vuonna 2010 yli 140 hakua kuukaudessa (ComScore).

S

uomessa vieraillut Googlen YouTuben Euroopan alueen johtaja David Benson kiteyttää viime vuosien muutoksen kuluttajakäyttäytymisessä hienosti: ”Aikaa vietetään entistä enemmän verkossa. Mutta pelkkä käytetyn ajan kasvu ei kerro koko totuutta: nykyisin nimenomaan useimmat merkitykselliset hetket vietetään verkossa. Kun ihmiset tarvitsevat tärkeää tietoa, jolla on vaikutusta heidän päätöksentekoonsa, se saadaan useimmiten digitaalisesta maailmasta.” ”Suomessa yritysten kommunikaatio on edelleen paljolti printtiin perustuvaa. Se ei heijasta kuluttajien tarpeita. Kuluttajat etsivät palvelua digitaalisesta maailmasta. He eivät tee sitä siksi, että olisivat kiinnostuneita digitaalisista asioista. He haluavat tietoja juuri silloin, kun heillä on siihen tarve, eivät silloin, kun me haluamme antaa niitä heille.” ”Kalastakaa siellä missä kalat liikkuvat. Jos ette ole verkossa, kuluttajat siirtyvät kilpailijoidenne puoleen”, Benson sanoo.

Haku on aikomusten tietopankki Hakukone on useimmiten portti tiedon lähteille digitaalisissa kanavissa, olipa tiedon tarpeen yllättäessä käsillä sitten tietokone, älypuhelin tai tablettipäätelaite. Matkailualaan liittyvät haut lisääntyvät noin kahdenkymmenen prosentin vuosivauhtia. Suomalaiset unelmoivat matkoista, suunnittelevat ja tekevät niihin liittyviä hakuja eniten viikonloppuisin. Kun tutkitaan perheiden suosimia lomanviettotapoja kotimaassa, hakumäärien perusteella huomataan, että kylpylöiden ja hiihtokeskusten suosio on kasvanut roimasti. Vuositasolla hakujen kasvu ollut 30 prosentin luokkaa. Teemapuistot (huvi-, eläin-, ja sisäleikkipuistot) ja risteilytoimijat ovat saaneet tyytyä huomattavasti pienempiin hakujen kasvuprosentteihin: teemapuistohakujen kasvu on ollut 13 ja risteilyhakujen vuosikasvu 14 prosenttia.

Suomalainen kuluttaja siirtyy mobiiliin Älypuhelimista on tullut erottamaton osa päivittäistä elämäämme. Älypuhelimen omistaa nyt 38 prosenttia suomalaisista, ja älypuhelinten käyttäjät tukeutuvat laitteisiinsa aiempaa enemmän. Internetiä käyttää päivittäin 44 prosenttia älypuhelimellaan, eikä suurin osa jätä sitä koskaan kotiin.

”Yhä useammin myös hakukonetta käytetään mobiilipäätelaitteella.” 10

Yhä useammin myös hakukonetta käytetään mobiilipäätelaitteella. Haku tehdään juuri silloin, kun tiedolle on tarvetta. Päivittäisten mobiilihakujen määrä on noussut jo lähelle kahta miljoonaa, kun huomioidaan kaikki mobiili- ja tablettipäätelaitteet. Kaksi kolmesta suomalaisesta älypuhelimen käyttäjästä tekee hakuja ainakin kerran viikossa ja näistä puolet joka päivä.

Miten merkityksellistä on olla läsnä mobiilissa? Alle puolen vuoden aikana hotellien mobiilihakujen osuus kaikista hauista on kasvanut kuudesta viiteentoista prosenttiin. Pakettimatkojen mobiilihakujen vuosikasvu tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli lähes 400 prosenttia, lennoissa ja risteilyissä kasvuvauhti oli reilusti yli 200 prosenttia. Eli yhä useammin matkan suunnittelijan tiedonhakua vauhdittaa mobiilipäätelaite. Googlen Our Mobile Planet -tutkimuksen mukaan suomalaisista älypuhelinkäyttäjistä yli puolet (55 prosenttia) olettaa verkkosivujen selaamisen älypuhelimella olevan yhtä helppoa kuin tietokoneella. Kuitenkin vain viidenneksellä suomalaisista yrityksistä on mobiilioptimoitu verkkosivusto ja alle neljännes hyödyntää mobiilimarkkinointia. Mobiililla on valtava kaupallinen voima, ja se usein täydentää muissa kanavissa tehtyä suunnittelua tai tiedon etsimistä. Älypuhelimella aloitettu ennakkotutustuminen johtaa ostoksiin eri kanavissa. Suomalaisista 28 prosenttia on tehnyt mobiilitutkimisen jälkeen ostoksen tietokoneella, neljännes ostanut kivijalkakaupasta. Älypuhelinten käyttäjät hyödyntävät useita medioita samanaikaisesti: 75 prosenttia käyttää puhelintaan tehdessään muita asioita, esimerkiksi katsoessaan televisiota (44 prosenttia). Yhä useammin myös ulkomainokset, televisiomainokset ja printtimainokset johtavat mobiilihakuihin.

Mitä yrityksen kannattaa tehdä? Ole esillä, kun kuluttajat etsivät ja varaavat matkoja, oli välineenä sitten tietokone, älypuhelin tai tablettipäätelaite. Laita verkkosivusi kuntoon ja markkinoi tuotteitasi kustannustehokkaasti siellä, missä kuluttajat ovat. Seitsemän kymmenestä internetissä matkaa suunnittelevasta aloittaa hakukoneella. Laajentamalla markkinointistrategioita mobiililaitteisiin sekä kehittämällä integroituja monimediakampanjoita on mahdollista tavoittaa tehokkaammin tämän päivän kuluttajia. n Teksti: Niina Sauvolainen

Google Finland Oy

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


kon ja mobiilin omakseen 16%

Ravintolat, pubit ja baarit

14%

Matkailu

39%

Tuotetiedot

8% 8%

Asunnot ja asuminen

Joukko:

JOUKKO: YKSITYISET ÄLYPUHELINTEN KÄYTTÄJÄT, JOTKA YLEISESTI OTTAEN KÄYTTÄVÄT INTERNETIÄ. ÄLYPUHELIN N=1 000 K23: K23: MITÄ SEURAAVISTA TEET ÄLYPUHELIMELLASI? ILMOITA, TEETKÖ KOSKAAN MAINITTUA ASIAA. (LÄHDE: GOOGLE, OUR MOBILE PLANET)

Joukko: K23:

ostoksiin kaikissa kanavissa Tutkimukset

28% 25%

tietokoneella

offline-ostos

AUKI

Joukko: JOUKKO: YKSITYISET ÄLYPUHELINTEN KÄYTTÄJÄT, JOTKA YLEISESTI OTTAEN KÄYTTÄVÄT INTERNETIÄ. ÄLYPUHELIN N=1 000 K48: K48: ALLA ON LISTATTU ERILAISIA TUOTTEITA JA PALVELUITA. MÄÄRITTELE JOKAISEN TUOTTEEN TAI PALVELUN KOHDALLA, MIKÄ VÄITTÄMÄ PÄTEE SINUUN. (LÄHDE: GOOGLE, OUR MOBILE PLANET)

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

11


PIIRROKSET: MARTTI HÄNNINEN

”Ilman verkkoa ei olisi asiakkaita” Yritys: Ylä-Saarikon lomamökit, Laukaa, Kuusa. Lomamökkejä sekä kokous-, elämys-, ateria- ja ohjelmapalveluja Peurungan verkoston yritysten kanssa. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, jossa mm. mökkien panoraama-esittelyt. Mukana huvila.netja booking.com-palveluissa, web-sivujen linkitykset Peurungan toimijoiden sivujen välillä, Facebook, Googlen AdWords- ja Analytics.

L

aukaan Kuusassa toimivan Ylä-Saarikon lomamökkien markkinointi-idea on selkeä: yrityksen tarjoamien majoituspalvelujen tulee olla löydettävissä mistä tahansa maailman kolkasta. Yrityksen internetsivutkin tukevat ideaa kansainvälisestä markkinoinnista: kieliversiot löytyvät englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. ”Meidän kohderyhmämme etsii majoituspalveluja verkosta. Asiakkaitamme ovat perhematkailijat ja pienet seurueet. Myös lähiseudulla töissä olevat matkatyöläiset hyödyntävät palvelujamme”, kertoo Ylä-Saarikon markkinoinnista vastaava Sirpa Hänninen.

12

Hänninen tiivistää sähköisen liiketoiminnan merkityksen Ylä-Saarikolle lyhyesti: ”Ilman verkkoa meillä ei olisi asiakkaita. Emme käytä mitään muita markkinointikanavia, siksi myös internetsivujen kävijämääriä seurataan aktiivisesti Google Analyticsin avulla”, hän toteaa.

Verkoston yritykset tukevat toisiaan Sirpa ja Pekka Hänninen aloittivat majoitusbisneksen viitisentoista vuotta sitten rakennuttamalla kaksi lomamökkiä maatilansa läheisyyteen Keitele-kanavareitin varrelle. Kun kysyntää näytti riittävän, 2000-luvun alkupuolella rakennettiin neljä mökkiä lisää. ”Lähialueella on runsaasti kokous-, majoitus-, elämys- ja ravintolapalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä”, Hänninen toteaa. Esimerkiksi Varjolan tilan kanssa yhteistyö ja markkinointi toimivat puolin ja toisin. Ylä-Saarikko tarjoaa majoitusta Varjolan vieraille, Varjola puolestaan Ylä-Saarikolle kokous-, ravintola- ja catering-palveluja. Venäläisten matkailijoiden määrä Ylä-Saarikossa on koko ajan lisääntynyt. Lisäksi mökeissä majoittuu muun muassa saksalaisia, englantilaisia ja espanjalaisia vieraita.

Sosiaalinen media vahvistuu Pietarin ja sen lähialueen asiakkaat löytävät Ylä-Saarikon www-sivut yhä useammin sosiaalisen median ja erilaisten

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


”Mobiiliteknologian ja tablettitietokoneiden kehittymistä on seurattava ja reagoitava nopeasti siinä kentässä tapahtuviin muutoksiin”, toteaa Sirpa Hänninen.

keskustelupalstojen kautta. Päätyökseen it-alalla työskentelevä Sirpa Hänninen seuraa aktiivisesti, millaisten linkkien kautta Ylä-Saarikon nettisivuille päädytään. Hänninen ei ole innostunut yrityksen omilla nettisivuilla olevasta varausjärjestelmästä. Hän haluaa henkilökohtaisen kontaktin vuokraajan kanssa, jotta asiakas varaisi juuri hänelle sopivan majoitusvaihtoehdon. ”Huvila.net-palvelussa meillä on kuvaus vuokrattavista mökeistä. Itse varaus on tehtävä sähköpostitse tai puhelimitse. Kalenteripalvelua emme ole ottaneet käyttöön, koska se toisi lisää päivitystarpeita. Kun kysely tehdään sähköpostitse, saamme myös mahdollisuuden kerätä tietoa asiakkaiden sähköpostiosoitteista mahdollista sähköpostimarkkinointia varten.” Keväästä 2012 lähtien Ylä-Saarikon mökit ovat olleet näkyvissä booking.com-palvelussa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. ”Booking.comin kautta meille on tullut asiakkaita, jotka eivät olisi muuten palvelujamme löytäneet. Kuluttajat luottavat palveluun, koska siellä tarjotaan hotellitasoista majoitusta.”

”Booking.comin kautta meille on tullut asiakkaita, jotka eivät olisi muuten palvelujamme löytäneet.” SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

Hänninen näkee kuitenkin, että majoituspalveluja tarjoavan yrittäjän ei kannata ottaa päivitettäväkseen liian monen eri palvelun kalenteria. ”Erilaisten portaalien merkitys saattaa tulevaisuudessa vähentyä ja Googlen palvelujen kasvaa. Tärkeintä on tietää hakukoneoptimointia ja Googlen AdWords-palvelua varten ne hakusanat, joita majoituspalveluja etsivät käyttävät. Meidän sivumme ovat nousseet hakutuloksissa AdWordsin ansiosta.”

Sosiaalisessa mediassa oltava mukana Ylä-Saarikko on ollut mukana myös Facebookissa keväästä 2012 lähtien. Hänninen näkee, että mukanaolo sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä. Facebookin merkitys näkyy jo www-sivujen tilastoissa: sivuille tullaan myös Facebookin kautta. ”Tulevaisuuden suunnitelmissa on www-sivujen uudistaminen. Tuolloin ajankohtaiseksi tulee myös sivujen optimointi mobiililaitteita varten. Erityisesti mobiiliteknologian ja tablettitietokoneiden kehittymistä on seurattava ja reagoitava nopeasti siinä kentässä tapahtuviin muutoksiin. Olennaista yritykselle on, että se on mukana sille tarkoituksenmukaisissa medioissa ja palveluissa.” www.ylasaarikko.com n Teksti ja kuva: Timo Sillanpää

13


Vuokrattavana mökkejä online Yritys: VilliPeura Oy, Kivijärvi. Hannun­kiven Lomakylä Oy:n vastaanotto-, siivous- ja kiinteistönhuoltopalvelut. Keskusvaraamo­ palvelut (online) Hannunkiven mökkien lisäksi lähiseudun lomamökkiyrittäjille sekä Metsäpeuranmaan ja Saarijärven seudun lomamökeille. Yhteistyössä yritysten kanssa luonto-, ravintola- ja ohjelmapalveluja. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, sähköposti, lomamökkien online-varausjärjestelmä, Facebook, Flickr- ja Picasa-kuvapalvelut, Googlen palvelut (Analytics, AdWords, Alerts), Facebook, Twitter.

”I

nternetsivuilla toimiva online-varaamo on järkevin tapa lomamökkien vuokraamiseen. Asiakas saa parasta mahdollista palvelua, kun varaustilanne on reaaliajassa näkyvillä ja nettikaupassa on mahdollisuus maksaa varattu mökki verkkopankissa. Asiakas säästää aikaansa ja voi valita itselleen sopivimman ajankohdan tehdä varauksia. Lisäksi asiakas voi luonnollisesti ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.” Näin tiivistää ajatuksensa lomamökkien online-varausjärjestelmän eduista VilliPeura Oy:n toimitusjohtaja Anne Hakkarainen, joka muutama vuosi sitten ryhtyi kehittämään pohjoisessa Keski-Suomessa, Saarijärven seudulla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevien lomamökkien varausjärjestelmää. Idea vuokramökkien nettikaupasta syntyi, kun asiakkaat alkoivat kysellä Hannunkiven lomakylän vastaanotto-, siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluja tarjoavasta VilliPeurasta mahdollisuutta vuokrata muitakin kuin Hannunkiven lomamökkejä. ”Aluksi soittelin yksittäisille mökinomistajille ja yritin löytää vapaita mökkejä, mutta se osoittautui liian työlääksi. Ajattelin, että VilliPeuralla olisi hyvät edellytykset toimia alueen lomamökkien keskusvaraamona, koska vastaanottomme on joka päivä auki ja tunnemme lähiseudun hyvin”, Hakkarainen toteaa. VilliPeura rakensi nettikaupan yhteistyössä Saarijärven seudun matkailun, Metsäpeuranmaan Matkailu ry:n ja Lomaseudun kanssa. Nettikaupan pohjaksi valittiin jyväskyläläisen yrityksen suunnittelema varausjärjestelmä. Hankkeeseen saatiin tukea myös EU:lta. Yhteistyön tuloksena syntyi online-varaamo, jonne pääsee kolmelta eri internet-sivustolta. Kaikkiaan vuokrattavia mökkejä on täl-

14

lä hetkellä noin 70. ”Mökkien omistajien saaminen mukaan online-varaamoon ei ole ollut aivan yksinkertaista. Joillakin mökit ovat vuokrattavina muissa varauspalveluissa, toiset taas eivät ainakaan vielä ole vakuuttuneita nettivarausjärjestelmistä. Uskon kuitenkin, että vähitellen nettikaupassa olevien kohteiden määrä kasvaa, sillä omistajalle se on vaivattomin tapa vuokrata mökkiään”, Hakkarainen pohtii. Lähiajan suunnitelmissa on saada varaamoon lisää mökkejä ja tehdä nettikaupasta eri kieliversiot. Myös linkitystä sosiaaliseen mediaan on tarkoitus parantaa. ”Töitä riittää, sillä pelkkä mökkien tietojen ja kuvien päivitys ja hankkiminen vaativat aikaa. Mökin omistajat onneksi itse pitävät varauskalenterit ajan tasalla.”

Vaivaton asiakkaalle Anne Hakkaraisen tavoitteena nettikaupan kehittämisessä on ollut asiakaslähtöisyys. Asiakkaan tulisi pystyä vuokraamaan mökki vain muutamalla klikkauksella. ”Sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä keskeinen haaste on tehdä kaupanteosta helppoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Kun asiakas voi online-varaamossa tutkia mökin kuvat ja perehtyä sen varustukseen, katsoa kalenterista mökin saatavuus, tehdä varaus ja maksaa se saman tien, vältytään monilta sähköpostikyselyiltä ja puhelinsoitoilta.” Hakkarainen saa online-varauksesta selkeät tiedot. Kun asiakas on maksanut varauksen, se näkyy reaaliaikaisesti mökin varauskalenterissa. Lisäksi Hakkarainen saa sähköpostiinsa vahvistuksen varauksesta ja maksusta.

Sosiaalinen media mukaan Anne Hakkarainen hyödyntää VilliPeuran toiminnassa laajasti sähköisen liiketoiminnan välineitä ja aikoo jatkossakin seurata aktiivisesti niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Suunnitelmissa on muun muassa gps-järjestelmään perustuva ”mobiilimatkaopas”, joka opastaisi esimerkiksi kansallispuistossa. Vuonna 2002 perustetun VilliPeuran tuotevalikoimaan sisältyy mökkivuokrauksen ja Hannunkiven lomamökkien isännöinnin lisäksi laajasti erilaisia matkailupalveluja ja aktiviteetteja, joita toteutetaan yhteistyössä laajan yritysverkoston kanssa. ”Esimerkiksi viime kesänä toteutimme erilaisia palveluja matkailijoille ja lähiseudun asukkaille yhteistyössä noin 30 yrittäjän kanssa”, Hakkarainen kuvaa toiminnan laajuutta. Facebook on osoittautunut oivaksi välineeksi markkinoinnissa. Varsinkin Hannunkiven lomakylän viikko-osakkeiden omistajat käyvät usein Facebookissa katsastamassa kuulumisia. n Teksti ja kuva: Timo Sillanpää

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


”Sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä keskeinen haaste on tehdä kaupanteosta helppoa sekä asiakkaalle että myyjälle.”

www.villipeura.fi www.metsapeuranmaa.fi www.luonnonvoimaa.net www.lomaseutu.fi VilliPeuran toimitusjohtaja Anne Hakkarainen esittelee reisjärveläisen keramiikkataiteilijan Virve Räisälän torvijäkälämaljoja, joita on myytävänä Hannunkiven vastaanoton lahjapuodissa.

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

15


Verkossa paljastetaan vain osa, loput täytyy kokea itse Yritys: Ravintola Gallén, Suolahti. Ravintola-, juhla- ja kokouspalveluita, viinibaari. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut suomeksi, englanniksi, ranskaksi, ruotsiksi ja venäjäksi, Facebook, VKontakte, Twitter, LinkedIn, Google+, blogi, sähköinen vieraskirja ja viinilista, hakukoneoptimointi, Google Analytics, QR-koodi.

R

avintola Gallénin Facebook-sivulla tapahtuu jotain uutta joka päivä. Facebookiin lisätään kuvia ravintolasta, ruoka-annoksista ja tapahtumista sekä siellä käydään keskustelua ravintolassa vierailleiden ja ravintolasta kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa.

16

”Haluamme markkinoinnissa herättää enemmänkin kysymyksiä kuin antaa kaikki vastaukset valmiina. Asiakkaamme kuulevat meistä suurelta osin puskaradion kautta, niin Facebookissa kuin ihmisten keskinäisissä keskusteluissa”, keittiömestari, ravintoloitsija Ismo Piispanen kertoo. Ravintola Gallén avasi ovensa keväällä 2012 Suolahden vanhan asemarakennuksen tiloissa. Piispasen mukaan ravintolan ideana on saada kiireiset ihmiset istumaan rauhassa ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja laadukkaasta palvelusta. ”Haluamme olla ruokamatkakohde, joka palkitsee saapumisen vaivan nähneen asiakkaan.” Ravintola Gallénin väki käy säännöllistä keskustelua asiakkaidensa kanssa sähköpostilla, Facebookissa ja nettisivujen vieraskirjan avulla. Ravintolan nettisivuista on tehty suomen kielen lisäksi neljä muuta kieliversiota. Piispanen sanoo erityisesti Keski-Euroopan ja Venäjän olevan tärkeitä markkina-alueita. Ravintoloitsijan mukaan Gallén etsii koko ajan parhaita kanavia tavoittaa potentiaalisia venäläisvieraita. Ravintolan nettisivut ovat suolahtelaisen suunnittelijan käsialaa.

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


Ravintola Gallénin keittiömestari, ravintoloitsija Ismo Piispanen sanoo, ettei markkinoinnissa tarvitse paljastaa ravintolasta heti kaikkea. Kiinnostuneet asiakkaat kysyvät mielellään lisää sähköpostilla, vieraskirjassa ja Facebookissa.

”Meillä oli selvä visio, miltä nettisivujen pitää näyttää. Tarkoituksena on ollut kertoa mahdollisimman vähän ja luoda mielikuvaa paljastamatta kaikkea”, Piispanen valottaa markkinointistrategiaa.

Tiedot juoduista viineistä sähköpostiin Ravintola Gallénin blogissa kerrotaan ravintolan tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista aiheista. Piispasen mukaan paikalliset asiakkaat ovat blogin ahkerimpia seuraajia. Ravintolan nettisivuille on määrä avata loppuvuoden aikana lifestyleblogi, jossa Gallénin omat ihmiset ja yhteistyökumppanit raottavat muun muassa ruokaan, viineihin ja keittiödesigniin liittyviä trendejä.

”Asiakasryhmässämme on yhä enemmän niitä, jotka ovat tottuneet elämään sähköisessä maailmassa.” SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

”Blogin on tarkoitus olla enemmän fiilistä nostattava. Sen ei tarvitse olla suoraan sidoksissa ravintolaamme”, Piispanen toteaa. Loppuvuodesta on tarkoitus saada valmiiksi myös sähköinen viinilista. Sen myötä asiakkaat saavat halutessaan sähköpostiinsa tietoja nauttimistaan viineistä. Ravintolan käyntikortit ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Niihin on painettu ravintolan logo ja kääntöpuolelle QRkoodi, josta saa tarkemmat tiedot ravintolasta mobiiliin päätelaitteeseen. Piispanen sanoo seuraavansa tarkasti, mitkä kuvat ja kirjoitukset keräävät suurimman suosion verkossa. Hän pyrkii myös selvittämään, mitä kautta asiakkaat hankkivat tietonsa. ”Sähköinen maailma on vaatinut uuden opettelua. Olemme miettineet sitä, kuinka asiakas saadaan kiinni ja mikä on tavoittamiseen oikea väline.” www.gallen.fi n Teksti ja kuva: Tommi Salo

17


Nyt oli oikeampi aika nettikaupalle Yritys: Design Pylsy, Joutsa. Käsinpainettujen tekstiilien ja lahja­ tavaroiden valmistus ja myynti. Myymälä Lande Helsingissä. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut suomeksi, web-kauppa, Facebook, blogit (Anna Pylsy, Elina Pylsy ja Lande Shop), YouTube, tiedotteet medialle.

S

ähköinen markkinointi on kätevää ja nopeaa”, käsityöyrittäjä Anu Pylsy tiivistää sähköisen markkinoinnin edut. Nykyisin se myös tavoittaa halutut kohderyhmät. Tilanne oli toinen 2000-luvun alussa, jolloin joutsalainen Design Pylsy avasi ensimmäiset internet-sivunsa ja nettikauppansa. Kymmenisen vuotta sitten ostosten teko verkossa oli monelle asiakkaalle vielä liian kova paikka. ”Silloin asiakkaat eivät osanneet käyttää nettikauppaa, eivätkä uskaltaneet ostaa sieltä mitään. Nyt ollaan aivan eri tavalla rohkeita ostamaan verkkokaupasta, välillä pelkästään kuvien perusteella”, Pylsy miettii.

Nettikauppa oli merkittävä investointi Uuden nettikaupan avaamiseen tuli vahva toive yrityksen asiakkailta. Nettikauppa onkin ollut Design Pylsyn viime vuosien suurin yksittäinen investointi sähköisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Joulun 2012 kauppa on ensimmäinen oikea mittari nettikaupan merkitykselle. Design Pylsyn tuotevalikoimassa on tarjolla laaja kirjo käsinpainettuja asusteita sekä lahjatavaroita, kuten avaimenperiä, heijastimia ja sisustustekstiilejä. Design Pylsyn

18

ateljee sijaitsee Joutsassa, entisellä Pynnölän kyläkoululla. Lisäksi yrityksellä on oma liike, Lande, Helsingin Kampissa.

Koko perheen voimin verkossa Pylsyn nettisivujen materiaalien tuottamiseen on valjastettu koko perhe. Anu itse päivittää sivuille ajankohtaisia asioita ja tyttäret Anna ja Elina kirjoittavat blogeja. Anna kirjoittaa sisustusmaailman näkemyksistä ja Elina laajemmin kulttuurista. Lisäksi Lande-blogi vie lukijat Design Pylsyn ateljeen ja Helsingin Lande-liikkeen tunnelmiin. Blogit keräävät lukijoilta kommentteja ja asiakkaiden kanssa vaihdetaan näkemyksiä sähköpostilla, mutta enemmän sähköistä vuorovaikutusta syntyy Facebookissa. Siellä Design Pylsyn väki keskustelee asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä aktivoi asiakkaita keksimään tuotteille nimiä ja antamaan palautetta uusista tuotteista. ”Saamme palautetta niin Facebookissa kuin messuilla ja liikkeessä asiakkailta. Puskaradio on edelleen hyvä markkinointikanava, ja Facebookissa sana leviää tänä päivänä tehokkaasti”, Anu Pylsy sanoo. Design Pylsyn nettisivut on toteuttanut joutsalainen yritys. Pylsyn Anna-tytär ottaa sivuja varten kuvat ja hallinnoi sivujen sisältöjä. ”Itse keskityn eniten tuotantoon ja jätän muita asioita niitä paremmin taitaville. Tutustun koko ajan tarkemmin sähköisen maailman mahdollisuuksiin, mutta onneksi tytär pystyy tekemään jo nyt niin paljon”, Anu Pylsy miettii. Hän sanoo, että sähköistä markkinointia on mietitty Design Pylsyssä osana yrityksen kehittämisstrategiaa. Pylsyn mukaan uusien markkinointi-ideoiden kehittämisen aika on jälleen sen jälkeen, kun nettikauppa on saatu pyörimään halutulla tavalla. www.designpylsy.com n Teksti ja kuva: Tommi Salo

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


Toimiva verkko on edellytys liiketoiminnalle Yritys: T:mi Erävaris, Kymönkoski/Viitasaari. Luontoon liittyviä ohjelmapalveluja, mm. seikkailu-, melonta-, kalastus- ja metsästysretkiä. Tarjolla lisäksi savusauna, lauttasauna ja kylpypalju. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, Facebook, sähköposti.

V

iitasaaren Kymönkoskella toimivassa yhden miehen yrityksessä nettiyhteys on perusedellytys liiketoiminnalle. Ville Varis tunnustaa, että istuu tietokoneen ääressä vain sen verran, että ehtii hoitaa T:mi Erävariksen päivitykset ja tilausvahvistukset. Ongelmana Viitasaaren Kymönkoskella ovat vielä tällä hetkellä huonot verkkoyhteydet: mokkula jumittaa, kun verkossa on paljon kuormitusta. Parin vuoden kuluttua kylään tuleva valokuitukaapeli helpottanee tilannetta. ”Sähköisen liiketoiminnan pitäisi olla mahdollisimman vaivatonta silloin, kun yrittäjä hoitaa yksin markkinoinnin ja bisneksen. Nettisivujen päivityksen tulee olla yksinkertaista ja nopeaa. Verkkoyhteyksien pitäisi olla riittävän nopeat suurtenkin tiedostojen, kuten videoiden, lataamiseen”, Ville Varis tiivistää toiveensa. Erävariksen kotisivujen kuvagalleriasta löytyy linkki YouTubeen, jossa on videoita perhokalastuksesta, köysilaskeutumisesta, jokimelonnasta ja hirvijahdista. Variksen tavoitteena on hyödyntää jatkossakin YouTuben mahdollisuuksia aktiviteettien esittelyssä. ”Tavoitteena on tehdä laadukkaita, editoituja videoita, jotka havainnollistavat luontoon liittyviä toiminnallisia lajeja”, Varis toteaa.

Facebook täydentää kotisivuja Ville Varis perusti ohjelmapalveluyrityksen maatilansa yhteyteen vuonna 1999. Eräoppaan koulutuksen saaneen Variksen ajatuksena oli hyödyntää läheisen Keitele–Kolima-koskireitin mahdollisuuksia tuotteistamalla niistä sopivia ohjelmapaketteja. Asiakkaina on niin yrityksiä kuin yksityisiäkin, muun muassa synttäri- ja polttariporukoita. Yritysten ja Viitasaarella järjestettävien tapahtumien kautta Erävarikseen tulee myös kansainvälisiä asiakkaita. Vuosien varrella Erävariksen tarjonta on laajentunut. Perinteisten luonto- ja metsästysretkien lisäksi tarjolle on tul-

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

”Tavalliseen perussettiin kuuluu luonto- tai metsästysretki, jonka jälkeen saunotaan, uidaan ja syödään”, kertoo Ville Varis savusaunansa terassilla.

lut erilaisia extreme-lajeja, kuten köysilaskeutumista. Uusin investointi on Ilmojärven rantaan vanhoista hirsistä rakennettu savusauna.

Yhteistyötä JAMKin kanssa Erävariksen ensimmäiset nettisivut syntyivät 2000-luvun alkupuolella. Pari vuotta sitten Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat uudistivat sivut opiskelijatyönä. ”Itse en ehdi perehtyä www-sivuihin, joten teetin sivut trendit tuntevilla nuorilla opiskelijoilla.” Sivustolla on lyhyt osuus myös englanniksi. Facebooklinkki löytyy heti etusivulta ja Varis pitääkin sosiaalista mediaa hyvänä lisänä markkinoinnissa. ”Facebookiin lisään asiakkaan suostumuksella kuvia ja tunnelmia onnistuneista retkistä. Siellä voi nettisivuja vapaamuotoisemmin kertoa viimeisimmistä kuulumisista. Facebook on meillä ainoastaan liiketoiminnan vuoksi, sillä itse en ole luonteeltani sellainen, että viettäisin aikaani sosiaalisessa mediassa”, Varis toteaa. Varis pitää sähköpostia mainiona työkaluna. ”Olen paljon luonnossa asiakkaiden kanssa, joten muistiinpanojen teko puhelimitse tulevista varauksista on hankalaa. Siksi pyydänkin minulle soittavia asiakkaita lähettämään sähköpostilla toiveensa, sillä jokainen ohjelma räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Sähköpostin avulla viestit välittyvät oikein, eikä tule väärinymmärryksiä asiakkaan tilaamasta palvelusta.” www.eravaris.com n Teksti ja kuva: Timo Sillanpää

19


Yrittäjä tarvitsee koulutusta sähköiseen liiketoimintaan Yritys: Kinkamon pirtti Keuruulla Poski­ järven rannalla. Vuokramökkejä ja oheis­ palveluja yksityisille ja yrityksille. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut, Facebook, YouTube, huvila.net, booking.com, lomaovi.fi, Googlen palvelut (Adwords, Analytics), sähköpostimarkkinointi vakioasiakkaille.

K

inkamon pirtin yrittäjältä Mervi Lahtiselta löytyy monia vinkkejä sähköistä liiketoimintaa suunnittelevalle yrittäjälle. Lahtisen mukaan yrityksen kannattaa alkuvaiheessa keskittyä vain keskeisiin markkinointiväyliin, joita ovat yrityksen www-sivut ja sähköposti. Kun osaamista ja kokemusta karttuu, voi aktiivisuutta verkossa lisätä, mutta suunnitelmallisesti, jotta yrittäjä ehtii päivittää varauskalenterit ja kirjoittaa sosiaaliseen mediaankin. ”Aivan aluksi yrittäjän on hyvä hankkia sähköiseen liiketoimintaan liittyvä peruskoulutus, mikä auttaa arvioimaan eri sivustojen ja palvelujen hyödyllisyyttä liiketoiminnalle.

20

On muistettava myös, että pelkkä tietojen päivitys verkkopalveluihin vaatii työaikaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sähköposti on edelleen hyvä perustyökalu. Yrittäjän ei pidä luottaa pelkästään siihen, mitä puhelimessa sovitaan. Sähköpostitse käyty keskustelu dokumentoi asiat ja toimii sopimuksen tavoin”, Lahtinen vinkkaa.

Alkuun pääsee pienillä investoinneilla Mervi Lahtinen itse on osallistunut moniin sähköisen liiketoiminnan koulutuksiin ja tuntee verkon haasteet ja mahdollisuudet. Yrityksen ensimmäiset kotisivut tehtiin vuonna 2003 ja jokin aika sitten sivut päivitettiin. Lahtinen arvioi, että noin 80 prosenttia yrityksen markkinoinnista perustuu sähköiseen liiketoimintaan. ”Alkuun pääsee pienillä investoinneilla. Yrittäjälle haasteita tuottaa erityisesti se, miten omat kotisivut löytyvät internetin valtavasta informaatiovirrasta. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi Googlen tarjoamia apuvälineitä,” Mervi huomauttaa. Kinkamon pirtillä on testattu systemaattisesti, miten eri verkkopalvelut auttavat asiakashankinnassa. Kesällä 2012 yritys lähti mukaan booking.com-palveluun. Nyt varauksia Kinkamon pirtille voi tehdä suoraan booking.comissa. ”Ratkaisu osoittautui hyväksi, sillä palvelu tarjoaa kan-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


Mervi ja Hannu Lahtinen aloittivat mökkivuokrauksen Keuruulla Poskijärven rannalla 2000-luvun alkupuolella.

sainvälistä näkyvyyttä ja sivuston tarjoamiin majoituskohteisiin luotetaan. Booking.comin kautta meille on tullut muun muassa venäläisiä vieraita”, Lahtinen kertoo.

Malako tiivistää yrittäjien yhteistyötä Hannu ja Mervi Lahtinen aloittivat mökkivuokrauksen Keuruulla Poskijärven rannalla 2000-luvun alkupuolella Hannun kotitilan mailla. Tällä hetkellä alueella on kolme vuokrattavaa kohdetta, Pirtti, Kytötupa ja Rantasauna, joissa on kaikkiaan 19 majoituspaikkaa. Mökeissä lomailee lapsiperheitä, yritysvieraita ja erilaisia seurueita. Kinkamon pirtti on mukana JAMKin Matkailusta laatua koko elämään (Malako) -hankkeessa, jossa kehitetään yritysten valmiutta tuottaa hyvinvointipalveluja ja -tuotteita. Hanke on tuonut lisäideoita Kinkamon pirtin toiminnan kehittämiseen. Kinkamon pirtti on parhaillaan luomassa yhteistyöverkostoa lähiseudun yrittäjien kanssa. Tavoitteena on tuoda Kinkamon pirtin tarjontaan muun muassa hyvinvointipalveluja. Tuotteistusta tehdään yhteistyössä Juurakkopirtin,

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

Markkulan Marjatilan, Kokkomäen tallin ja T:mi Riitta Karvinen-Lassisen kanssa. ”Yhteistyöhön liittyy luonnollisesti myös sähköisen liiketoiminnan kehittäminen, jotta yritysverkosto saadaan toimivaksi. Todennäköisesti markkinoimme toistemme palveluja omilla verkkosivuillamme. Yritysverkoston ansiosta voimme tarjota vaikkapa hevosajelua meillä majoittuville vieraille. Se on eksoottinen kokemus esimerkiksi Pietarista tuleville lomailijoille”, Mervi Lahtinen suunnittelee. Lahtisen mukaan venäläiset ovat löytäneet suomalaisen maaseudun. Suunnitelmissa on seuraavaksi tehdä kotisivuista myös venäjänkielinen versio. Projektiin saadaan apua venäläissyntyiseltä miniältä. ”Tulevaisuudessa toiminta verkossa helpottunee, kun kylälle saadaan tehokkaammat nettiyhteydet valokuitukaapelin ansiosta”, Hannu Lahtinen toteaa. www.kinkamonpirtti.fi n Teksti ja kuva: Timo Sillanpää

21


Yritysverkosto ja markkinoinnin asiantuntija Hirvikartanon tukena Yritys: Ravintola Hirvikartano, Jämsä. Ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluja. Hirvitarha. Sähköisen liiketoiminnan välineet: www-sivut suomeksi, englanniksi ja venäjäksi ja web-kauppa, Facebook, VKontakte, LinkedIn, Foursquare, markkinointikirjeet, uutiskirje, hakukoneoptimointi, Google Adwords ja Analytics -työkalut, YouTube, Susanna Partion oma blogi

V

altaosa jämsäläisen Ravintola Hirvikartanon markkinoinnista tapahtuu verkossa. Yrityksessä seurataan tiiviisti sähköisen liiketoiminnan kehittymistä, sillä uudet innovaatiot kiinnostavat ja niitä halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Hirvikartanon keskeinen kumppani sähköisen liiketoiminnan toteuttamisessa on jyväskyläläinen mainostoimisto. Myös linkittyminen Himoksen muiden toimijoiden kanssa on ollut merkittävä osa sähköiseen liiketoimintaan liittyvää kehitystyötä. ”Kun Hirvikartano sai ensimmäiset kotisivunsa vuonna 2009, olin suoraan sanottuna aika pihalla sähköisestä liiketoiminnasta ja siihen liitty-

”Facebook on meillä linkitetty niin näkyvästi kotisivuille, että siitä on helppo jatkaa seuraamaan kevyempää ja tuttavallisempaa tarinointia.”

22

västä terminologiasta. Osaamista on sittemmin karttunut aihepiiriin liittyvien koulutusten ja käytännön kokemusten kautta”, kertoo yrittäjä Susanna Partio. Pitkän linjan ravintola-alan ammattilaiset Susanna ja Jouko Partio avasivat Ravintola Hirvikartanon Jämsään vuonna 2009. Ravintolan yhteyteen perustettiin myös hirvitarha, johon idea saatiin Ruotsista. Hirvitarha on luonut Hirvikartanolle persoonallisen imagon, joka houkuttelee turisteja ulkomailta asti katsomaan hirviä.

Sparraaja tarvitaan Partion mukaan matkailualan yrittäjä tarvitsee sähköisen liiketoiminnan tuntevan kumppanin, joka sparraa yrityksen kehitystyötä. ”Kun mainostoimisto pari vuotta sitten ehdotti meille Facebook-sivujen perustamista, olin ensin vastahakoinen. Kun sivut oli perustettu, parin päivän päästä meille tuli ryhmä nuoria naisia Facebook-sivujemme ansiosta. Siinä vaiheessa vakuutuin sosiaalisen median voimasta”, Partio kertoo.

Partio uskoo, että hyvät kotisivut ja Facebook tukevat toisiaan ja molemmilla on oma roolinsa. ”Kun asiakkailta kyselee, mistä he ovat meidät löytäneet, on vastaus yleensä internet. Ja edelleenkin kotisivut on se tärkein ja informatiivisin tiedonlähde. Facebook on kuitenkin meillä linkitetty niin näkyvästi kotisivuille, että siitä on helppo jatkaa seuraamaan kevyempää ja tuttavallisempaa tarinointia.”

Venäläiset tärkeä kohderyhmä Hirvikartanolla on omat sivut myös venäläisten suosimassa yhteisöpalvelu VKontaktessa, sillä asiakaskun-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


nasta noin 15 prosenttia on venäläisiä. Palveluita markkinoidaan venäläisille aktiivisesti myös yhteistyössä HimosMaailman kanssa. Partio on huomannut, että venäläiset asiakkaat ovat innokkaita kertomaan kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. Ruoka-annoksista otetaan kuvia ja kerrotaan palvelun nopeudesta. Tiedot siirtyvät nopeasti miljoonien ihmisten käyttämään VKontakte-palveluun. ”Sosiaalinen media tekee yrittäjän toiminnasta läpinäkyvää. Jos internet-sivuilla luvataan jotain, on asiakkaan myös saatava luvattua palvelua.

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

Jos jokin menee vikaan, asiakkaat pitävät huolen siitä, että tieto leviää sosiaalisessa mediassa.” Toisaalta sosiaalinen media on hyvä keino pitää asiakkaisiin kontaktia vierailun jälkeen. ”Sähköisen liiketoiminnan palvelujen määrä on valtava. Yrittäjän yksi suurimmista haasteista on opetella perusasiat ja selvittää, mitkä tarjolla olevista palveluista parhaiten hyödyttävät juuri kyseisen yrityksen liiketoimintaa”, Partio pohtii. www.hirvikartano.fi n Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

”Hirvikartanossa Facebookia päivitetään ahkerasti. Usein kerrotaan esimerkiksi hirvien kuulumisista, vaikkapa siitä, kun Matti-Esko-nimisen hirven sarvet sahattiin pois”, kertoo Susanna Partio.

23


10

vinkkiä tehokkaaseen internetmarkkinointiin

Jos teet nämä 10 asiaa, lupaan, että internetmarkkinointisi kehittyy ja myyntisi kasvaa. Artikkeli jatkuu osoitteessa www.liiketoiminta.info/10juttua. Löydät sivulta linkit helppoihin ohjeisiin, kuinka tässä artikkelissa *-merkillä merkityt tehtävät tehdään. Lisäksi voit esittää sivulla kysymyksiä.

1. Aseta tavoitteita Päätä, mitä yrität kotisivuillasi saada ensisijaisesti aikaan. Älä tyydy siihen, että haluat enemmän asiakkaita, vaan esitä asia toisin: ”Haluan 10 asiakasta enemmän kuukaudessa”. Voit myös määritellä lisätavoitteita, kuten esimerkiksi 150 uutta tykkääjää Facebook-sivuilla joka kuukausi tai 50 tarjouspyyntöä kuukaudessa.

2. Helpota ostamista Jos yrityksesi yhteystiedot eivät löydy sekunnin sisällä, on verkkosivuillasi korjattavaa. Huolehdi siis, että yhteystietosi tai tapa ostaa (esim. verkkokauppa) löytyy jokaiselta sivulta erittäin selkeästi. Ne kannattaa laittaa esille niin, että se yhteydenottotapa, jolla saat varmimmin kaupat, on ensimmäisenä isolla. Eli jos olet haka puhumaan puhelimessa, laita puhelinnumero esille isoimmin. Monilla matkailun kotisivuilla on se ongelma, että siellä ei ole mitään ostettavaa. Siksi kaikista tuotteista ja palveluista kannattaa tehdä verkkosivuille tuotekortit, joissa kerrot houkuttelevasti, mitä oikeastaan tarjoat asiakkaillesi.*

3. Myy lisää Me kaikki tiedämme, että lisämyynnistä saa parhaan katteen. Silti kotimaiset matkailuyritykset eivät sitä harrasta verkossa eivätkä sen ulkopuolella. Monet ajattelevat lisämyynnin olevan turhaa tyrkyttämistä. Hyvin tehtynä lisämyynti on asiakaspalvelua parhaimmillaan.* Lisää siis kaikkiin tuotekortteihin jotain, mitä asiakas voi kyseenomaisen tuotteen lisäksi ostaa. Se voi olla esimerkiksi loppusiivous, parempi lounas tai vaikkapa luksustason mökki pienestä lisähinnasta. Tämä sama käytäntö kannattaa ottaa käyttöön kaikessa myynnissäsi tapahtui se sitten verkossa, puhelimessa tai kasvokkain.

24

4. Anna kunnollinen kuva itsestäsi

Matkailussa kuvilla on kiistaton merkitys asiakkaan ostopäätöksiin. Kuvien laatu on siis täysin väärä paikka säästää. Listaa kotisivuillasi kaikki ne kuvat, jotka sinun pitää uusia. Listaa lisäksi ne asiat, joista kuvat puuttuvat. Hanki tämän jälkeen ammattivalokuvaaja ottamaan tarvittavat kuvat. Muista tehdä kuvista sellainen kirjallinen sopimus, että voit jatkossa käyttää kuvia kaikessa yrityksesi markkinointiin liittyvässä toiminnassa.

5. Kirjoita lisää tekstiä Www-sivulla kannattaa olla runsaasti tekstiä. Näin käyttäjät saavat vastauksen heitä kiinnostaviin kysymyksiin ja myös hakukoneet, kuten Google, tykkäävät sivuista. Kirjoita siis aluksi etusivusi teksti kokonaan uusiksi.* Kun olet tämän tehnyt, kirjoita kaikkien sivujesi teksti uusiksi.

6. Hanki linkkejä Mitä enemmän kotisivuillesi on linkkejä, sitä enemmän hakukoneet niistä pitävät. Linkkien hankinnan pitäisikin olla internetmarkkinoijan yksi tärkeimmistä tehtävistä.*

7. Lähetä myyviä sähköposteja

Sähköposti on internetin eniten käytetty sovellus. Silti sitä käytetään erittäin tehottomasti. Tärkeimpiä ovat tietysti asiakkaillesi lähetettävät tarjoukset. Älä siis enää koskaan lähetä asiakkaallesi sähköpostia, jossa vastaat hänen kyselyihinsä esimerkiksi pelkällä hinnalla. Aloita sähköposti iloisella tervehdyksellä, kehu itseäsi hieman, esittele ero-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


Ilkka Kauppinen tarjoaa jatkoa artikkelille osoitteessa: www.liiketoiminta.info/10juttua

tellusti, mitä palvelu sisältää ja kerro hinta selkeästi. Sähköpostiin kannattaa myös aina lisätä lisämyyntiä kohdan 3 oppien mukaisesti. Tämän lisäksi kannattaa sähköpostin loppuun lisätä kehotus toimintaan, vaikkapa näin: ”Vahvistathan tarjouksen perjantaihin 18.1.2013 mennessä vastaamalla tähän sähköpostiin.”

8. Lisää itsesi kartalle Lisää itsesi Google Places for Business -sivustolle*. Se on täysin ilmaista. Tehtävä alkaa Google-tunnuksien hankkimisella*. Tämä on kenties tärkein omien kotisivujesi ulkopuolella tapahtuvista tehtävistä. Kun teet sen kunnolla, asiakkaasi löytävät luoksesi paljon helpommin niin internetissä kuin sen ulkopuolella.

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

9. TripAdvisor TripAdvisor on maailman suurin matkailun verkkosivusto. Tietojen lisääminen* sivuille on täysin ilmaista ja kestää noin 30 minuuttia.

10. Mittaa

Markkinoinnin kehittäminen on täysin turhaa ellei tuloksia mitata. Asenna siis verkkosivuillesi Googlen ilmainen Analytics-kävijänseurantaohjelma*, jonka avulla voit aktiivisesti seurata internetmarkkinointisi tehostumista. Miten muuten edes pystyisit katsomaan, pitääkö alussa antamani lupaus paikkaansa?

n Teksti: Ilkka Kauppinen

Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

25


CENTRALFINLAND.RU portti Venäjältä Keski-Suomeen Centralfinland.ru-portaali­ tarjoaa keskisuomalaisille matkailualan yrityksille portin Venäjän mittaville markkinoille. Portaalin ovat toteuttaneet Jyväskylä Innovation Oy ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy yhteistyössä pietarilaisen toimijan kanssa. Näkyvyyttä on tarjolla myös maaseutumatkailuyrityksille.

T

avoitteiden mukaan venäläismatkailijoiden määrä kolminkertaistuu Keski-Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Toukokuussa 2012 avattu venäjänkielinen matkailuportaali centralfinland.ru on yksi keskeinen matkailualan Venäjä-markkinoinnin

väline verkossa. Keski-Suomen matkailun markkinointijohtaja Ari Ålander Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä toteaa, että portaali parantaa venäläismatkailijoiden mahdollisuuksia löytää Keski-Suomen matkailuyritykset. ”Tavoitteena on, että maakuntamme tunnettuus lisääntyy ja yritykset saavat uusia kontakteja, jotka myöhemmin toimivat ilman portaaliakin”, kertoo Ålander. Koska toiveena ovat suorat kontaktit venäläisten matkailijoiden ja keskisuomalaisten matkailuyritysten välillä, Ålander pitää tärkeänä, että yritykset jatkavat aktiivisesti oman sähköisen liiketoimintansa kehittämistä ja varmistavat ostamisen helppouden asiakkailleen.

Markkinointiyhteistyötä venäläisen kumppanin kanssa Ålanderin mukaan Keski-Suomen matkailumarkkinointi on vasta alkutaipaleella.

”Meidän on tarkennettava, mikä on Keski-Suomen oma jakelutiestrategia sähköisessä liiketoiminnassa. Kanavia ja välineitä on valtava määrä.” Centralfinland.ru-portaalin työstäminen aloitettiin vuonna 2011 yhteistyössä pietarilaisen suunnittelutoimiston kanssa. Projektiin haluttiin nimenomaan venäläinen kumppani, jotta sivusto toimisi mahdollisimman tehokkaasti Venäjällä. ”Portaalia rakennetaan ja täydennetään edelleen. Kävijämäärät ovat vähitellen kasvamassa, mikä kertoo kiinnostuksesta maakuntaamme kohtaan.” Venäjänkielisessä verkkopalvelussa on yleistä matkailutietoa Keski-Suomesta sekä yli kymmenen matkailualan suurinta yritystä. Yritykset myös maksavat nettinäkyvyydestään. ”Veturiyritysten kautta lisäämme venäläisten kiinnostusta koko maakuntaan. Kun matkailijat kiinnostuvat maakunnastamme ja tulevat tän-

”Kotisivut on helppo toteuttaa teknisesti, mutta niiden sisältö voi väärin toteutettuna kääntyä yritystä vastaan. Itäisen naapurin kulttuurin erityispiirteet on huomioitava”, huomauttaa Ari Ålander.

26

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


”Maaseutumatkailun yritysten mukanaolo tuo esille maakunnan monipuolisia palveluita ja kaunista luontoa, joita venäläiset Suomesta hakevat.” ne, he löytävät myös alan pienemmät yritykset, jotka ovat verkostoituneet suurten toimijoiden, kuten Himoksen ja Peurungan, kanssa.” Keski-Suomen näkyvyyttä lisätään myös venäläisten suositussa sosiaalisessa mediassa, VKontaktessa, nyt kun sivusto on valmis ja hakukoneoptimointi kunnossa.

Näkyvyyttä maaseutumatkailuyrityksille Centralfinland.ru täydentyy lähiaikoina maaseutumatkailuun liittyvällä teemakokonaisuudella. Suunnitelmissa on tarjota perustietoa Keski-Suomen maaseudusta sekä karttapohjainen sovellus, jossa yritykset näkyvät niiden palveluihin liittyvillä symboleilla. Niitä klikkaamalla pääsee yrityksen omille kotisivuille. ”Näkyvyys on yrityksille maksullista, mutta perustiedot eivät paljon maksa. Maaseutumatkailuyritysten mukanaolo tuo esille maakunnan monipuolisia palveluita ja kaunista luontoa, joita venäläiset Suomesta hakevat”, Ålander huomauttaa. Ålanderin mukaan keskisuomalaisilla matkailuyrityksillä on hyvät mahdollisuudet herättää venäläismatkailijoiden kiinnostus. ”Esimerkiksi Pietarista tulevat etsivät rauhaa, puhtautta ja luonnonläheisyyttä vastapainoksi suurkaupungin elämälle. Jos yrityksen tuotteet ovat kunnossa ja selkeästi hinnoiteltu, kysyntää varmasti riittää. Kielimuurista ei pidä tehdä liian suurta ongelmaa, sillä venäläiset asioivat yhä enemmän myös englanniksi. Jos venäjän kielen taitoa ei ole, on kuitenkin tärkeää, että tarjolla on materiaalia, esimerkiksi mökin käyttöön liittyviä ohjeita, venäjäksi.” www.centralfinland.ru www.centralfinland.net

Seitsemän kysymystä ja vastausta

Venäläisiä asiakkaita verkosta 1. Onko Venäjällä Google? Kyllä. Sen markkinaosuus on noin 25 % Venäjän hakukonemarkkinoista (v. 2012). Johtava hakukone Venäjällä on Yandex, jonka kautta tietoa etsii noin 65 % venäläisistä. 2. Hakevatko venäläiset tietoa englanniksi?  Hakevat, mutta paljon vähemmän kuin venäjäksi. Venäjällä osataan edelleen englantia suhteellisen huonosti. Lähes kaikki tarvittava tieto löytyy venäjäksi. Yandex antaa myös englanninkieliset hakutulokset.

Nataliya Kohvakko on Infokone Oy:n toimitusjohtaja.

3. Onko venäjänkielinen asiakaspalvelu välttämättömyys? Ei, mutta suositeltavaa. Venäläiset kyselevät paljon ja toivovat, että heitä palvellaan venäjäksi. Jos yrityksen palvelu tai tuote on kilpailukykyinen, eikä mahdollisuutta kommunikoida venäjäksi ole, venäläiset löytävät mahdollisuuden kommunikoida englanniksi – joko tuttavan, sukulaisen, Google-kääntäjän tai sihteerin avulla.  4. Jos teen verkkosivut venäjäksi, syntyykö käsitys, että yrityksellä on venäjänkielistä asiakaspalvelua?  Venäjänkieliset verkkosivut helpottavat venäläisiä asiakkaita. Jos yrityksellä ei ole venäjänkielistä asiakaspalvelua, mutta halutaan venäläisiä asiakkaita, hyvät verkkosivut ovat vieläkin tärkeämmät. 5. Mitä tietoa yrityksen on laitettava venäjänkieliselle sivustolle? Suora käännös toimii harvoin hyvin. Sivuston sisältö täytyy sovittaa (lokalisoida) venäläisiä varten. Asiakasryhmiä on paljon, ja jokaisen yrityksen pitäisi selvittää, mitä tietoa sen asiakkaat tarvitsevat. Venäläiset asiakkaat kaipaavat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Missä tämä on? Onko tämä paikka/yritys luotettava? Voinko minä ostaa täältä? Miten voin maksaa? Millä kielellä palvellaan paikan päällä? Millä kielellä voin ottaa yhteyttä ja miten? Miten palvelu/tuote toimitetaan minulle?  6. Miten yritykset löytävät venäjänkieliset verkkosivut? Hakukoneoptimointi ja hakusanamainonta ovat tärkeimmät keinot.  Hakukoneoptimointi on pitkä prosessi, joka voi kestää useita kuukausia, jopa vuosia. Kustannukset voivat olla hyvin erilaiset – riippuen nettimarkkinoiden laajuudesta, kilpailutasosta ja käytettävissä olevasta budjetista. Pitkällä aikajänteellä hakukoneoptimointi on edullinen tapa saada venäläisiä asiakkaita internetistä jatkuvasti. Hakusanamainonta Yandexissa tai Googlessa on nopea ja tehokas tapa saada asiakkaita verkosta. Se alkaa tuoda asiakasvirtaa heti, kun kampanja on aloitettu. Siinä maksetaan klikkauksesta, kun potentiaalinen asiakas on nähnyt mainoksesi ja siirtynyt sivustollesi. 7. Mitä muita tapoja on saada kävijöitä sivustollemme?  Muitakin tapoja on olemassa: osoitteet painetuille esitteille, suoramarkkinointi sähköpostitse tai puhelimitse ja aktiviteetit sosiaalisessa mediassa.

n Teksti: Timo Sillanpää n Kuva: Timo Sillanpää, Martti Hänninen

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

n Teksti: Nataliya Kohvakko, Infokone Oy, www.infokone.fi

27


Fiksu asiakas haastaa yritykset Vanhat markkinoinnin opit eivät digiaikakaudella enää päde. Meille kaikille varsin tutun markkinoinnin johtamisen viitekehyksen, neljän ’peen’ (4P = Tuote, Hinta, Jakelu, Viestintä) aikakauden sanotaan olevan ohi. Jopa teorian tunnetuksi tekijä, professori Philip Kotler, kertoo tuoreissa oppikirjoissaan 4P-ajattelutavan sopivan huonosti nykyiseen tilanteeseen, jossa ostopäätöksissä valta on siirtynyt yrityksiltä asiakkaille. Yksi merkittävä syy markkinointiajattelun muuttumiseen on digitalisoitumisen aikakausi.

I

nternet on muuttanut perinteistä käsitystämme asiakkaiden ostamisesta. Muutos koskee niin lomamatkaa suunnittelevaa kuluttajaa kuin ison organisaation hankintoja tekevä ostajaa. Perinteinen näkemys ostamisesta on kuvannut ostopäätöksen yksisuuntaiseksi informaation vaihtamiseksi. Nykyisin asiakkaan ostoprosessista hyvin suuri osa, verkkokaupankäynnissä usein kokonaan, tapahtuu asiakkaan aloitteesta ja digitaalisessa ympäristössä. Asiakkaat hankkivat lisäinformaatiota tuotteista ja vertailevat eri vaihtoehtoja niin keskustelupalstojen kommenttien valossa kuin hintavertailusivustoilla. Myös ostoprosessin alkuvaihe eli halujen syntyminen tapahtuu entistä useammin asiakkaan aloitteesta. Tätä taustaa vasten myös pk-yritysten on olennaista olla siellä, missä asiakkaat ovat, ja ymmärtää asiakkaiden ostokäyttäytymisessä ja koko markkinoinnin viitekehyksessä tapahtunut muutos. Paluuta entiseen malliin, jossa yritys kontrolloi ostoprosesseja, ei enää ole.

Kohderyhmät pirstaloituneita Olemme jo nyt tilanteessa, jossa asiakkaista on tullut entistä tietoisempia, vaativampia ja itsenäisempiä. Lisähaasteita yrityksille tarjoavat kohderyhmien pirstaloituminen ja asiakkaiden erilaistuminen, mikä vaatii yrityksiltä sekä personoitua markkinointiviestintää että räätälöityjä tuotteita eri asiakkaille. Sama viesti ja tuote kaikille asiakkaille ei yksinkertaisesti tulevaisuudessa enää toimi. Tulevaisuuden asiakas on fiksu, hänen tietoisuutensa tuotteista ja palveluista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista kasvaa koko ajan. Pääsy tietoon on helppoa, nopeaa ja lähes aina joku sosiaalisissa verkostoissa tarjoaa omia kokemuksiaan jaettavaksi muille.

Mihin olemme menossa? Kaikki kaupankäynti tulee muuttumaan sähköisen kaupankäynnin seurauksena. Vaikka yritys ei myisikään tuotteitaan tai palveluitaan verkossa, asiakkaat etsivät tietoa ja tekevät vertailuja verkossa. Tulevaisuuden kaupankäyntiä muuttavat ennen kaikkea kaksi trendiä: verkkoa käytetään entistä enemmän mobiililaitteiden, kuten älypuhelinten ja tablettien kautta, ja sosiaalisen median vaikutus ostopäätöksissä kasvaa. Markkinoijille tämä tarkoittaa ensinnäkin haasteita mo-

28

biilien kuluttajien tavoittamisessa ja oikea-aikaisen viestinnän kohdentamisessa. Mobiililaitteet tulevat muuttamaan radikaalisti niitä tapoja, joilla käsittelemme ja prosessoimme tietoa. Lisääntynyt mobiilisuus korreloi voimakkaasti paikkatietopohjaisten palveluiden kasvun kanssa. Kuluttajien tavoittaminen lokaalisti aikaan, paikkaan ja tiettyyn käyttötilanteeseen liittyen tulee kasvamaan jo lähivuosina voimakkaasti. Ennustan, että tulemme tulevaisuudessa näkemään paljon sekä onnistuneita että epäonnistuneita avauksia kuluttajien paikkatietoon perustuvassa viestinnässä. Sosiaalisen median vaikutus näkyy selvimmin asiakkaiden lisääntyvänä keskusteluna verkossa ja suosittelukulttuurin kasvuna.

Tavat tuottaa sisältöä muuttuvat Sosiaalisen median lisääntyvään käyttöön liittyy myös yritysten sisällöntuotantotapojen muuttuminen. Ennustetaan, että menestyvät yritykset viestivät tulevaisuudessa entistä enemmän sisältömarkkinoinnin keinoin: blogien, keskustelupalstojen ja erilaisten sosiaalisen median palveluiden, kuten Facebookin ja Twitterin, kautta. Tulevaisuudessa markkinoijien tulisi keskittyä entistä enemmän dialogiin asiakkaidensa kanssa ja positiivisen suusanallisen viestinnän aikaansaamiseen. Kukaan ei oikeasti tiedä, miten digitalisoituminen tulee muuttamaan markkinointia ja ostopäätösprosesseja. Liiketoiminnan perusasiat, kuten kaverin suosituksen suuri merkitys valintatilanteessa, eivät kuitenkaan muutu. Vain keinot muuttuvat. n Teksti: Heikki Karjaluoto

Professori (markkinointi) Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

”Verkkoa käytetään entistä enemmän mobiililaitteiden, kuten älypuhelinten ja tablettien, kautta ja sosiaalisen median vaikutus ostopäätöksissä kasvaa.” KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


Informaation etsintä

Vertailu

Osto

Oston jälkeinen käyttäytyminen

Tarve

Asiakas

Perinteinen näkemys ostamisesta on kuvannut ostopäätöksen yksisuuntaiseksi informaation vaihtamiseksi (kuvassa punainen nuoli yrityksestä asiakkaaseen).

Sosiaalinen media

Yritys

Markkinointi ja myynti

Vastuullisuutta ja vapaa-aikaa

K

uluttajien kulutustapoja muuttavat paitsi asennemuutokset ja talouden heilahtelut myös muutokset perheiden arjessa. Esimerkiksi ympäristömyönteisten asenteiden yleistyminen ja bensiinin hinnan kohoaminen vähentävät yksityisautoilua. Toisaalta autoilua lisäävät kauppakeskuksissa shoppailu sekä lisääntyvä lasten kuskaaminen harrastuksiin. Ylipäätään vapaaajan lisääntyminen ja organisoituminen lisäävät myös vapaa-ajan kulutusta. Nykyisiä nousevia kulutustrendejä ovat vastuullisuus ja luonnonmukaisuus, terveys ja hyvinvointi, luksus ja elämyksellisyys sekä teknologiaan kuluttaminen. Vastuullinen kulutus näyttäytyi aiemmin lähinnä kulutuksen vähentämisenä ja kierrätyksenä. Nykyisin vastuulliset tuotteet ovat yhä useammin luksusta. Kirpputorien tilalle ovat tulleet vintage-myymälät, antiikkimarkkinoilta etsitään retrotavaroita ja suunnittelijat tekevät uniikkituotteita kierrätysmateriaaleista. Luomutuotteet ostetaan esteettisistä, houkuttelevista ja kalliista liikkeistä tai suoraan tuottajalta. Myös luonto- ja maaseutumatkailu houkuttavat.

Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat kuluttajia Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kuluttaminen on kasvava kulutustrendi. Eniten kulutetaan terveyttä edistäviin tuotteisiin, mutta myös hyvinvointi- ja hemmottelupalvelujen käyttö on lisääntymässä. Liikuntaan kulutettu raha

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

on lisääntynyt erityisesti keski-ikäisten keskuudessa. Etenkin varusteisiin ja vaatteisiin satsataan yhä enemmän. Sen sijaan kauneudenhoitoon suomalaiset kuluttavat edelleen melko pihisti. Tosin varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa tämä on muuttumassa. Ylipäätään suomalaiset kuluttavat mieluummin tavaroihin kuin kotiin ostettuihin tai omaan ulkonäköön kohdistuviin palveluihin. Tämäkin on muuttumassa, mutta hitaasti. Kodin ulkopuolella kulutetaan mieluiten viihde- ja ravintolapalveluihin. Erityisesti lapsiperheet syövät ravintoloissa aikaisempaa useammin. Myös viihdepalveluihin, kuten huvipuistoihin, elokuviin ja viihdekylpylöihin, lapsiperheet käyttävät varsin paljon rahaa. Yhdessä shoppailusta on myös tullut lapsiperheiden suosittu harrastus.

Enemmän aikaa verkossa Teknologiaan kuluttaminen on Suomessa aivan oma lukunsa. Varsinkin viihde- ja informaatioteknologian tuotteisiin panostetaan suhteellisesti paljon enemmän kuin vaikkapa esteettiseen kulutukseen tai vapaa-ajan palveluihin. Tämä liittyy läheisesti myös digitaalisten ostokanavien lisääntyvään käyttöön. Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon digitaalisissa ympäristöissä vietetty vapaa-aika vähentää muuta vapaa-ajan kulutusta. n Teksti: Terhi-Anna Wilska

Professori (sosiologia), Jyväskylän yliopisto

29


Virtaa laskutukseen Maksaminen ja laskutus siirtyvät nopeasti nettiin. Viimeistään kuluttajien siirtyminen sähköiseen laskutukseen pakottaa yrittäjät tarttumaan tietokoneeseen.

M

aailman ehkä suurin bisnes, maksaminen, on kokemassa suurimman mullistuksen sitten luottokortin keksimisen 1920-luvulla. Sen jälkeen erilaiset maksukortit ovat sadassa vuodessa käytännössä syrjäyttäneet käteisen. Edes kaikista pankkikonttoreista ei saa enää käteistä rahaa. Ennen kysyttiin, kelpaako kortti. Nyt käteisen kelpaaminen pitää erikseen varmistaa. Silti käteisen käsittelyyn kuluu Suomessa edelleen noin 225 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuosina käteisen ja korttien rinnalle ovat nousseet verkkolaskutus ja -maksaminen. Suurten ja keskisuurten yritysten maksuliikenne on käytännössä jo sähköistä, eikä esimerkiksi valtio ole enää pariin vuoteen ottanut vastaan paperilaskuja. Verkkolaskun käsittely maksaa valtiolle vain kolmanneksen paperilaskun käsittelyn kustannuksista.

toreita ja verkkosanomamuotoja. Asian setvimiseen kuluu verkkolaskun saajalta ja lähettäjältä helposti laskutetun summan edestä työaikaa. Ikävimmissä tapauksissa yrittäjä on esimerkiksi pankkitiliä avatessaan vahingossa ilmoittanut pystyvänsä ottamaan vastaan verkkolaskuja. Rasti väärään ruutuun, ja ensimmäinen kosketus verkkolaskutukseen tulee perintätoimistolta. Myös maksumuistutukset on lähetetty verkkolaskupalveluun, jota yrittäjä ei ole tiennyt käyttävänsä. Yrittäjillä ei käytännössä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin tavalla tai toisella ottaa verkkolaskujen lähettäminen ja vastaanottaminen haltuun joko pankin, tilitoimiston tai verkkolaskuoperaattorin avulla tai omin avuin esimerkiksi verkkolasku.fi-sivuston kautta.

Pienille yrityksille suuria haasteita

Viimeistään kuluttajat pakottavat myös pienyrittäjät verkkolaskuttajiksi. Yhä useampi kuluttaja haluaa saada laskut suoraan verkkopankkiinsa. Suomi on itse asiassa yksi Euroopan viimeisimmistä maita, joissa valtaosa kuluttajalaskutuksesta hoidetaan edelleen paperilla. Siinä sivussa tulee hoidettua kuntoon myös verkkolaskujen vastaanottaminen.

Pienten yritysten maksuliikenne on sen sijaan edelleen suurelta osin paperin varassa. Yrittäjän asema on haastava. Yritysasiakkaat vaativat pieniltä yrityksiltä sähköisiä laskuja, mutta yrittäjät itse eivät niistä juuri hyödy. Pienillä ja mikroyrityksillä ei ole sähköistä taloushallintoa, joka lähettäisi ja vastaanottaisi verkkolaskut automaattisesti. Yrittäjä ei välttämättä pysty itse aina edes avaamaan saamaansa verkkolaskua selkokieliseen muotoon, vaan joutuu pyytämään laskun pdf-tiedostona sähköpostiinsa. Periaatteessa kaikki verkkolaskut ovat avattavissa selkokieliseen muotoon, mutta käytössä standardoinnista huolimatta on useita eri tavoilla toimivia verkkolaskuoperaat-

Kuluttajatkin haluavat laskut verkkopankkiinsa

n Teksti: Jyrki J.J. Kasvi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. TIEKE pitää yllä valtakunnallista verkkolaskuosoitteistoa, josta voi tarkistaa, mitkä yritykset voivat lähettää ja/tai vastaanottaa verkkolaskuja. www.tieke.fi

eAskel, pitkäjänteistä kehittämistä ELY-keskusten eAskel-ohjelman tavoitteena on kehittää pk-yritysten tietoteknisiä ratkaisuja pitkäjänteisesti ja liiketoimintalähtöisesti. Ohjelman aikana kartoitetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen tietotekniset ratkaisut sekä tarpeet ja käydään läpi tietoverkkojen tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnan, toimintatapojen ja prosessien tehostamiseksi sekä kilpailuedun vahvistamiseksi. Lopputuloksena yritys saa konkreettisen ja käytännön­ läheisen etenemissuunnitelman liiketoimintaan liittyvien tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseksi yrityksessä.

30

eAskel sopii kaiken kokoisille eri toimialojen pk-yrityksille. Palvelu räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan, ja se on riippumaton ohjelmisto- ja tietotekniikkatoimittajista. Palvelun hinta on 600 euroa. n Lisätietoja: Seija Sundqvist

Keski-Suomen ELY-keskus p. 0295 0246 02 www.ely-keskus.fi/asiantuntijapalvelut Sertifioidut eAskel-konsultit löydät Asiantuntijahaku.fi-sivuilta.

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012


ALAN SANASTOA

Banneri, mainospainike Bannerit eli eri kokoiset kuvalliset mainospainikkeet nettisivuilla voivat toimia sekä houkuttimina suoraan kaupankäyntiin mainostajan sivulla tai olla perinteisen mainonnan tavoin muistuttamassa tuotteesta, kasvattamassa tuotteen tai yrityksen tunnettuutta ja luomassa brandimielikuvia. Bing Microsoftin hakukone Blogi Eräänlainen yhteisöllinen sähköinen verkossa kronologisesti julkaistava kolumni, jonka yksi tarkoitus on herättää keskustelua ja jota voi käyttää hakukonenäkyvyyden saamiseksi. Booking.com Yksi maailman suurimmista online-hotellivarauksia välittävistä verkkopalveluista. Browser; selain, Web-selain Selainohjelma, jota internetkäyttäjä käyttää web-sivujen selailemiseen ja lukemiseen ja surfailuun eri sivujen välillä. Yleisimpiä selaimia ovat Microsoftin Internet Explorer (IE) ja Mozilla Firefox. Cookie, eväste, ”keksi”, ”pipari” Cookie eli eväste on tiedosto, joka tallentuu selaimen cookie-hakemistoon (käyttäjän koneen kiintolevylle). Niiden tarkoitus on ”numeroida” selain, jolloin käyttäjän eri sivupyynnöt tunnistetaan saman käyttäjän lähettämiksi. Tämä on täysin välttämätön esimerkiksi verkkokauppojen ja -pankkien toiminnalle, koska ilman cookieta ei tiedettäisi yhdistää käyttäjän eri sivupyyntöjä samalle asiakkaalle ja yhdistämään esimerkiksi tuoteklikkauksia ostokoriin. CPA; cost per action, hinta per tapahtuma Liittyy bannerimainonnan ostotapoihin. Mainostaja maksaa mainoksista vain silloin, kun mainosklikkaus johtaa esimerkiksi ostotapahtumaan tai muuhun etukäteen määriteltyyn transaktioon sivustolla. CPM; cost per mille Tarkoittaa tuhannen näyttökerran hintaa. Mainostaja maksaa siis yksikköhinnan siitä, että mainos näkyy tuhat kertaa. CPC; cost per click, hinta per klikkaus Liittyy bannerimainonnan tai hakukonemainonnan ostotapoihin. Mainostaja maksaa mainoksista per klikkauskerta. Facebook Maailman suosituin yhteisöpalvelu, jonne käyttäjä voi tallentaa oman profiilin tai yritykselle sivut. Venäläinen vastine on Vkontakte. Google Yritys, jonka palveluita ovat muun muassa maailman suosituin hakukone Google sekä AdWords-, Analytics-, Maps- ja Google+-palvelut ja YouTube. Google+ Googlen yhteisöpalvelu (vrt. Facebook tai Twitter). Google Adwords Googlen luoma järjestelmä, jolla huutokaupataan parempaa näkyvyyttä hakukoneessa. Mainokset näky-

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA JA MATKAILU

vät, kun käyttäjä hakee Googlesta mainostajan valitsemilla avainsanoilla. Google Analytics Googlen rakentama kävijäseurantajärjestelmä. Google Maps Googlen rakentama maailmanlaajuinen karttaohjelma. Hakusanamarkkinointi, search engine marketing, SEM Hakukoneista voi ostaa parempaa näkyvyyttä. Googlen käyttämä hakusanamainonta on nimeltään Google AdWords. Hakukoneoptimointi, search engine optimization, SEO Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla sivuston sijoitusta hakukoneiden luonnollisissa hakutuloksissa pyritään parantamaan sivustolle relevanttien hakusanojen osalta. Internetmarkkinointi Markkinoinnin muoto, jossa hyödynnetään internetin erilaisia työkaluja. Näihin työkaluihin kuuluvat hakukoneet, blogit, kuva- ja videopalvelut, wikit, sosiaalisen median palvelut, sähköpostikirjeet jne. Julkaisujärjestelmä/CMS Ohjelmisto, jonka avulla hallitaan kotisivujen sisältöä. Klikkaus/napsautukset Käyttäjän tekemä toimenpide, jossa hän mainoksen nähtyään klikkaa sitä hiirellä ja siirtyy kotisivuillesi. Konversio, conversion Tapahtuma, joka on tavoitteena digitaalisessa markkinoinnissa, jossa kävijä on ohjattu mainostajan sivustolle tekemään transaktio. Esimerkiksi ostotapahtuma, rekisteröityminen, yhteydenottopyyntö. Konversioprosentti; conversion rate Internetmarkkinoinnissa konversioprosentilla tarkoitetaan sitä suhdetta, kuinka suuri osa sivustolle saapuvista päätyy tekemään halutun transaktion eli ostoyms. tapahtuman. Kävijäseuranta Verkkosivujen kävijäseuranta, web-analytiikka, on verkkosivuston kävijöiden käyttäytymisen tutkimista. Mobiili Yleensä mobiililla ymmärretään matkapuhelimia, mutta se tarkoittaa myös mitä muuta tahansa liikkuvaa työskentelyä tai tiedonsiirtoa. Mobiilimarkkinointi Yllä olevasta johtuen tällä tarkoitetaan yleensä käyttäjän matkapuhelimeen kohdennettua mainontaa. Pinterest Pinterest on ilmoitustaulutyyppinen sosiaalinen linkkien ja kuvien jakopalvelu. USA:sta lähtöisin oleva Pinterest on nopeimmin kasvava yhteisöpalvelu.

Sosiaalinen media Sosiaalinen media tarkoittaa yksinkertaisesti ns. Web 2.0 -teknologioiden avulla toteutettua verkkopalvelujen kaksisuuntaisuutta. Kaikille kyseisen verkkopalvelujen käyttäjille on avattu mahdollisuus osallistua palvelun sisällöntuotantoon tai ainakin sen kommentointiin tai arviointiin/pistetyttämiseen yms. Sosiaaliselle medialle on ominaista yhteisöllisyys ja keskustelunomaisuus, yhtä tärkeää on osata kuunnella toista osapuolta. Sähköinen markkinointi Sähköisellä markkinoinnilla tarkoitetaan verkkopohjaiseen teknologiaan perustuvaa markkinointia. Perinteiseen markkinointiin verrattuna sähköinen markkinointi on tarkempaa sekä nopeammin mitattavaa ja muokattavaa. Markkinoinnin toimivuudesta saadaan kävijäseurannan avulla tietoa lähes reaaliaikaisesti, ja sähköisessä ympäristössä markkinointi on helppo kohdentaa tietylle kohderyhmälle. Sähköpostimarkkinointi Markkinoinnin keino, jossa potentiaalisille asiakkaille lähetetään sähköpostikirje. Se toteutetaan yleensä tähän tarkoitukseen tehdyllä ohjelmalla. TripAdvisor Kansainvälinen matkailuun erikoistunut sivusto, jossa on kattavat tiedot kohteista, hotelleista ja ravintoloista ja jossa käyttäjät arvostelevat kohteet käyntikokemusten perusteella. Twitter Yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jossa käyttäjät seuraavat toisia käyttäjiä ja heidän päivityksiään sekä lähettävät omia mikroblogimerkintöjään. Verkkosivu Verkkosivu tarkoittaa maailmanlaajuisessa tietoverkossa, internetissä, julkaistua sivua. Verkko- eli wwwsivut ovat olennainen osa nykyaikaista liiketoimintaa. Wikipedia Maailman suurin verkossa toimiva yhteisöllisesti tuotettu tietosanakirja. Viraalimarkkinointi Viraalimarkkinointi tai virusmarkkinointi on markkinointia, jossa mainosviesti kulkee ihmiseltä toiselle nopeasti. Viraalimarkkinointi perustuu kuluttajan osallistuttamiseen yrityksen markkinointiprosessiin joko käyttäjätuottajina tai yleisöosallisina. Viraalimarkkinoinnin kannalta paras tuote on kiinnostava ja kilpailijoistaan erottuva. Markkinointiviestin tulee olla omaperäinen ja sen tulee sisältää jotain aikaisemmin näkemätöntä. Omaperäiseksi viestin tekee esimerkiksi hauskuus, ajankohtaisuus, ravisuttelu, uusi idea tai ristiriita tilanteen ja sen kontekstin kanssa. YouTube Maailman suurin suoratoistovideopalvelu, johon voi lisätä omia videoita tai katsoa muiden lataamia videoita. Teksti: Kalle Kastikainen, FlowHouse Oy www.flowhouse.fi n

QR-Koodi Kaksiulotteinen viivakoodi, jonka voi lukea ilmaisella kännykkäsovelluksella ja joka johdattaa kävijän verkkosivuille, videoon tai lataa käyntikortin tai muun tiedoston.

31


SEURAA TIEDOTUSTA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUKSISTA MUUN MUASSA ALLA OLEVIEN ORGANISAATIOIDEN SIVUILTA

Aikuisopiskelu Keski-Suomessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu/yrityspalvelut www.aikuisopiskelu.fi Antero ”Andy” Kivelä p. 0400 865 195 antero.kivela@jamk.fi Jämsän ammattiopisto www.jamk.fi Tuula Rintala-Salminen p. 040 341 4311 tuula.rintala-salminen@jao.fi www.jao.fi Yritysten Taitava Keski-Suomi ELY-keskuksen eAskel-ohjelma Riikka Vesterinen p. 050 507 5510 www.ely-keskus.fi/asiantuntijapalvelut riikka.vesterinen@yrittajat.fi www.yritystentaitava.fi Jyväskylän aikuisopisto Ruoka&Matkailucentria Antti Honkonen p. 040 341 6225 www.ruokacentria.com antti.honkonen@jao.fi www.maalla.info Maria Linnavirta p. 040 341 6355 maria.linnavirta@jao.fi SSYP Kehitys Oy www.jao.fi Uusi ICT -koulutushanke Visa Törmälä p. 050 544 6638 visa.tormala@crenoco.fi www.uusiict.fi Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri Autamme matkailualaa uudistumaan tuomalla tietoa tulevaisuuden trendeistä, heikoista signaaleista ja uusista tutkimustuloksista. Käytännönläheiset palvelumme ja työkalumme auttavat menestyvän matkakohteen kehittämisessä. www.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/palvelut www.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/kootut-opit www.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/trendit-ja-signaalit/trendit-ja-kuluttajatutkimus

MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON KLUSTERIOHJELMA

32

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2012

Sähköinen liiketoiminta&Matkailu  

Keski-Suomen matkailun teemalehti 2012