Page 1

Vasiten vastavirtaan!

Vaara-Karjalan Leader ry:n kehitt채misstrategia vuosille 2014-2020


Vaara-Karjalan Leader ry Pielisentie 3, 3.krs 81700 Lieksa puh. 040 1044 906 www.vaarakarjalanleader.fi


Sisällys Johdanto 5 1. Kuvaus Vaara-Karjalan LEADER ry:n toiminta-alueesta 7 1.1. Alueen väestömäärä, ikärakenne ja väestöennuste vuosille 2014-2020 8 1.2. Alueen työllisyystilanne 9 1.3. Alueen yritystoiminta 9 1.4. Alueen yhdistystoiminta 10 1.5. Koulutus 10 1.6. Ympäristö ja matkailu 10 2. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet 11 3. Strategian kuvaus ja tavoitteet 13 4. Strategian painopistealueet 15 4.1. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt 16 4.1.1. Toimenpide 1: Yhteisöllisyys ja yhteistyö 16 4.1.2. Toimenpide 2: Maaseutuasumisen edistäminen 17 4.1.3. Toimenpide 3: Paikalliskulttuurin ja perinteen esiin nostaminen 18 4.1.4 Toimepide 4: Tietoverkkojen hyödyntäminen 18 4.2. Elinvoimainen yritystoiminta 19 4.3. Luonnonvarat ja kestävä kehitys 20 4.4. Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö 21 5. Prosessin kuvaus 23 6. Toimintasuunnitelma 25 7. Hallinto ja seuranta 25 8. Rahoitussuunnitelma 26 9. Strategian täydentävyys ja yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa 27 9.1. Täydentävyys 27 9.2. Yhteensovitus 28 Liitteet 30 Lähteet


Johdanto Vaara-Karjalan Leader ry:n paikallisen kehittämisstrategian ”Vasiten vastavirtaan – Vaara-Karjalan Leader ry:n kehittämisstrategia vuosille 2014-2020” tavoitteena on, että Vaara-Karjalan alue säilyy myös tulevaisuudessa elinvoimaisena ja miellyttävänä asuinympäristönä. Kehittämisstrategian tavoitteena on vahvistaa ja hyödyntää alueemme vahvuuksia sekä nostaa esiin uusia avauksia alueemme kehittämiseksi. Visiomme on, että

Vaara-Karjalan alue on aktiivisten kansalaisten alueyhteisö, jossa luonnonvarat sekä kulttuuri antavat voimaa alueen kehittämiselle ja eläköityminen on uusiutumista. Hyödynnämme nopeita tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat uusien, innovatiivisten ja helppokäyttöisten palvelumallien luomisen. Alueemme toimijoiden yhteistyöverkosto luo positiivista virettä ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä alueemme asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen hyväksi vahvistaen uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Kehittämisstrategian nimi ”Vasiten vastavirtaan!” kuvaa alueemme nykytilaa. Väestöennusteiden ja muiden mittareiden mukaan alueemme tulevaisuus näyttää karulta. Väestömäärämme vähentyy, tulotaso on keskivertoa paljon pienempi lisäksi koulutus samoin kuin nuoret karkaavat. Näillä mittareilla mitattuna aluettamme voisi luonnehtia jopa kurjistuneeksi. Todellisuus on kuitenkin aivan muuta. Asukkaitamme luonnehtii iloisuus sekä tietynlainen sitkeys. Käännämme negatiiviset asiat positiivisiksi. Uimme vastavirtaan. Emme luovuta. Alueemme asukkaat ovat olleet erittäin aktiivisia elinympäristönsä ja hyvinvointinsa kehittämisessä, jos sitä mitataan eri ohjelmakausina toteutettujen hankkeiden määrällä. Leader-rahoitukselle on ollut kysyntää ja toimintaryhmä on joutunut todenteolla miettimään rahoituksen myöntämisen kriteereitä. Ohjelmakaudella 2007–2013 noin 35 % hankehakemuksista on saanut kielteisen rahoitusesityksen. Rahoitukselle on tarvetta ja käyttöä huomattavasti paljon enemmän kuin mitä toimintaryhmä pystyy myöntämään. Vaara-Karjalan toiminta-alueella paikallinen toimintaryhmä on ainoa ruohonjuuritason toimija, jonka kontaktit ulottuvat paikallisista asukkaista aina ministeriöön saakka. ”Vasiten vastavirtaan! – Vaara-Karjalan Leader ry:n kehittämisstrategia vuosille 2014–2020” vastaa alueen ruohonjuuritasolta nousseisiin kehittämistarpeisiin. Strategian laadintaan on käytetty asukkailta saatua palautetta ja sitä on luonnosteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sen toteuttamiseksi tarvitaan useamman eri rahaston rahoitusta, jotta alueen kehittäminen ja elinvoimaisuus turvataan myös tulevaisuudessa. Vaara-Karjalan Leader ry:n kehittämisstrategian tausta kumpuaa ihmisistä, jotka ovat avain strategian toteuttamisessa. Toimintaryhmä on kumppani, rohkaisija ja mahdollistaja strategian toteuttamisessa. Toimintaryhmänä pidämme yllä alueemme vireyttä ja kuljemme kumppanina hankkeiden matkassa.  

5


6


1. Kuvaus Vaara-Karjalan LEADER ry:n toiminta-alueesta Vaara-Karjalan LEADER ry:n toiminta-alue muodostuu viiden kunnan alueesta (Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Ilomantsin, Juuan ja Valtimon kunnat). Alue on maantieteellisesti hyvin laaja, mutta väestötiheydeltään harvaan asuttua. Kokonaispinta-ala on noin 11 780 km² ja väestötiheys 3,4 asukasta/neliökilometri. Alueellamme asui vuoden 2012 päättyessä väestötietojen perusteella 34 145 asukasta. Toiminta-alueemme jakaa kahtia Pielinen, joka on maan neljänneksi suurin järvi. Alueemme vahvuuksia ovat puhdas luonto, monipuoliset vesistöt ja luonnonvarat sekä kulttuuri ja perinteet. Lisäksi koemme Venäjän rajan läheisyyden eduksi, jota tulevaisuudessa olisi hyödynnettävä entistä paremmin. Alueeltamme löytyy jo tällä hetkellä vahva ja toisensa tunteva maaseutukehittäjien verkosto, jonka laskemme alueemme erityiseksi vahvuudeksi. Olemme saaneet myös kansainväliseen toimintaan jalansijaa ohjelmakauden 2007–2013 aikana. Näitä suhteita tulemme hyödyntämään ja laajentamaan jatkossa. Ministeri Henna Virkkusen esittämä kuntauudistus tulee mahdollisesti toteutuessaan vaikuttamaan myös Vaara-Karjalan Leader ry:n toiminta-alueeseen. Nykyisistä toiminta-alueemme kunnista Ilomantsi tulisi liittymään Joensuuhun. Esityksen mukaan muut neljä kuntaamme liittyisivät yhteen. Esitys on kuitenkin saanut kovaa kritiikkiä, eikä sitä varmastikaan tulla hyväksymään sellaisenaan. Mikäli esitys menee läpi, tulee osa Vaara-Karjalan Leader ry:n toiminta-alueesta kuulumaan Joensuun kaupunkiin. Vaara-Karjalan Leader ry on toiminut toimintaryhmänä LEADER II ja LEADER+ -kausilla. LEADER II–kaudella aloitettiin 116 hanketta, joista kaksi keskeytyi hakijan omasta pyynnöstä ennen toteuttamisajan päättymistä. Näistä yrityshankkeita oli 31. LEADER II-kautta voi luonnehtia Vaara-Karjalan LEADER ry:n toiminnassa toiminnan aloittamisen kaudeksi, jolloin yhdistyksen toimintaa tehtiin tunnetuksi alueen asukkaille ja yhdistyksille. LEADER+ -kaudella esitettiin rahoitettavaksi 153 kehittämishanketta, ja niistä toteutui 150. Yritystukea myönnettiin 103 yrityshankkeeseen. Kymmenen myönteisen päätöksen saanutta ei toteuttanut hankettaan. LEADER+-kaudella rahoitettiin erityisesti pieniä, ruohonjuuritason hankkeita ja vakiinnutettiin yhdistyksen asemaa maaseudun kehittäjien parissa. Ohjelmakaudella 2007–2013 on rahoitettu 103 kehittämishanketta ja 50 yrityshanketta. Kuluvaa ohjelmakautta luonnehtii toimintaryhmän työn laajeneminen kansainvälisille kentille samoin kuin se, että pienten paikallisten hankkeiden lisäksi rahoitettavien hankkeiden joukossa on ollut myös aikaisempaa suurempia hankkeita. Vaara-Karjalan Leader ry:n rooli on ollut koko historiansa ajan vahvasti paikallisia toimijoita tukeva, ja sitä on luonnehdittu ”lähimahdollistajaksi”. Leader -rahoitusta on voitu joustavasti käyttää erityisesti haja-asutusalueiden asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseen mm. virkistysmahdollisuuksien ja kulttuuritoiminnan edistämisen avulla. Ilman LEADER-tukea usean kylällä toimivan yhdistyksen toiminnan kehittäminen olisi jäänyt tekemättä tai asioita olisi toteutettu suppeampana.

7


1.1.

Alueen väestömäärä, ikärakenne ja väestöennuste vuosille 2014-2020

Vaara-Karjalan alueen kunnista Lieksa on asukasmäärältään suurin. Joulukuun lopussa 2012 Lieksassa oli asukkaita 12 399, kun taas pienimmässä kunnassa, Valtimolla, oli asukkaita 2 421. Kunnista Juuka ja Ilomantsi ovat suunnilleen samankokoisia. Nurmeksessa asukkaita oli yhteensä 8 308. Toiminta-alueemme ikärakenne on pahasti vinoutunut. Vuoden 2012 lopussa esimerkiksi Ilomantsissa yli 65-vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä oli Tilastokeskuksen mukaan 31,3 % (kuva 1), kun vastaava koko maan keskiarvo oli 18,8 %. Alle 15-vuotiaiden osuus kunnan kokonaisväestöstä oli puolestaan vain 10,6 % koko maan keskiarvon ollessa 16,4 % (kuva 1). Myös eläkkeellä olevan väestön osuus on toiminta-alueellamme selkeästi maan keskiarvoa suurempi. Koko maassa eläkeläisiä oli vuoden 2011 lopussa 24 % väestöstä. Vastaavat osuudet Vaara-Karjalan alueella olivat: Ilomantsissa 41,4 %, Lieksassa 38,3 %, Valtimolla 38,1 % sekä Juuassa ja Nurmeksessa 36,3 % (kuva 1). Eläkeläisten suuri osuus vaikuttaa myös alueemme huoltosuhteeseen, joka on noin kaksi (huoltosuhde = työvoiman ulkopuolella tai työttömänä oleva/yksi työllinen) vastaavan luvun ollessa koko maan tasolla 1,29 vuonna 2011 (kuva 2). Alueemme ikäjakauma nousee esille hyvin myös tarkasteltaessa alueemme asuntokuntien kokoa. Yhden ja kahden henkilön asuntokunnat ovat selvästi muita yleisempiä (Taulukko 1). Tätä suurempia asuntokuntia on selvästi vähemmän, mikä osoittaa sen, että alueellamme on lapsiperheitä huomattavasti vähemmän. Yli seitsemän henkilön asuntokunnat ovat lähes poikkeuksia. Lieksa on alueemme kunnista monikulttuurisin tarkasteltaessa ulkomaan kansalaisten osuutta väestöstä. Lieksassa ulkomaan kansalaisten lukumäärä on nelinkertaistunut vuoteen 2007 verrattuna ja se muodosti vuoden 2012 lopussa 3,5 % väestöstä (kuva 3). Muissa alueemme kunnissa vastaava osuus vaihtelee 0,7-1,6 % välillä (kuva 4). Ulkomaiden kansalaisten määrää Lieksassa ovat viime vuosina lisänneet erityisesti turvapaikan saaneet maahanmuuttajat, joista valtaosa on kotoisin Somaliasta ja Irakista. Vuonna 2012 alueemme kuntien väestömuutos on ennakkotietojen perusteella kaikissa alueemme kunnissa tappiollinen tarkasteltaessa ajanjaksoa tammikuusta elokuuhun, sillä syntyvyys on ollut ajanjaksolla selvästi väestön kuolleisuutta vähäisempää ja Valtimoa lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa kuntien välinen muuttoliike oli alueemme kuntien kannalta tappiollinen (Taulukko 2). Mielenkiintoista kuitenkin on, että muuttohalukkuus alueellemme ulkomailta on suurempaa kuin alueemme väestön muuttaminen ulkomaille jokaisen kunnan tilastoja tarkasteltaessa. Tilastokeskuksen kunnittaisen väestöennusteen mukaan alueemme väestömäärä tuleekin tippumaan seuraavan ohjelmakauden (2014–2020) aikana noin 3 200 hengellä vuoden 2012 tasosta (taulukko 3). Vuoteen 2030 väestön määrän ennustetaan vähenevän noin 5 700 hengellä. Eniten väkiluvun muutos tulee vaikuttamaan Juukaan, jossa väestömuutos vuoden 2012 tasolta vuoteen 2020 on -12,5 prosenttia. Mikäli väestömuutos jatkuu vuoden 2012 kaltaisena, tulee se vaikuttamaan vähiten vuonna 2020 Valtimon asukasmäärään. Valtimon väestömuutos olisi nykytiedoilla n. -7,2 prosenttia. Väestömäärän väheneminen sekä alueen vinoutunut ikärakenne asettavat toimintaryhmällemme suuren haasteen tulevaisuudessa. Kylillä asuvien, aktiivi-ikäisten osuus tulee pienenemään. Toimintaamme pitäisikin saada entistä enemmän sitoutettua nuoria.

8


1.2.

Alueen työllisyystilanne

Alueemme kuntien työttömyyden keskimääräinen aste vaihteli 14,0 – 18,1 prosentin välillä vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan (kuva 5). Pienintä työttömyys oli Juuassa, joka asettuu tilaston valossa lähelle Pohjois-Karjalan työttömyysluvun keskiarvoa. Alueemme ja samalla koko Pohjois-Karjalan suurin työttömyys oli tilaston mukaan Lieksassa. Koko maan keskiarvoon (9,4 %) verrattaessa alueemme näyttäytyy työttömyyden suhteen haastavana alueena. Pääsääntöisesti kuntiemme asukkaat käyvät työssä omassa kotikunnassaan ja pendelöinti on vähäistä. Esimerkiksi lieksalaisista lähes 90 % työssäkäyvistä kuntalaisista työskentelee oman kuntansa alueella (kuva 6). Pendelöinti on suurinta Valtimolla, jonka asukkaista oman kotikuntansa alueella työskenteli vuoden 2010 lopussa 66 %. Valtimolta tapahtuvaa pendelöintiä selittää mm. Nurmeksen kaupungin sekä Talvivaaran kaivoksen läheisyys Sotkamon puolella. Ikärakenteesta johtuen on hyvin todennäköistä, että lähivuosien aikana alueellamme koetaan suuria muutoksia nimenomaan työllisyysluvuissa. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työpaikkoja tulee jatkossa hakuun entistä enemmän. Avoimet työpaikat houkuttavat varmasti monia paluumuuttajia. Eläköityminen tulee uudistamaan alueen asukaspohjaa. Tulonsaajien vuoden 2011 veronalaiset tulojen keskiarvot vaihtelivat kunnissamme 19 900 – 20 487 euron välillä tulojen ollessa suurimmat Lieksassa ja pienimmät Ilomantsissa (kuva 7). Palveluala on suurin työllistäjä Vaara-Karjalan Leaderin toiminta-alueella. Ilomantsin kunnan työpaikoista 71,1 % koostuu palvelualojen työpaikoista (Kuva 8). Alkutuotannon työpaikkoja on eniten Valtimolla (27,7 %) ja jalostuksen Juuassa. Muiden alojen työpaikkoja on varsin vähän jokaisessa kunnassa. Maatalous on perinteisesti ollut alueellamme merkittävä elinkeino. Kotieläintuotantotiloja oli alueellamme vuonna 2010 yhteensä 351 (Taulukko 4). Lypsykarjatiloja oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 230. Huomion arvoista maataloudessa on se, että Vaara-Karjalan alueen kunnista Nurmeksessa ja Valtimolla on luomu-viljelyä suhteessa paljon enemmän kuin maakunnassa keskiverroin. Nurmeksessa luomupeltoa on 24,4 % peltoalasta ja Valtimolla 30,4 %. Tarkasteltaessa kuntien taloutta julkisten palveluiden kasvavat kustannukset erityisesti vanhusten hoidossa ja perusterveydenhuollossa asettavat alueemme kunnille suuren paineen nostaa mm. kunnallisveroprosenttia. Mikäli kuntiemme kunnallisveroprosenttia ei nosteta tulevaisuudessa, ovat kaikki toiminta-alueemme kunnat suuresti tappiollisia vuonna 2020. Arvioitu alijäämä olisi suurin Lieksassa ja pienin Valtimolla. Kunnallisveroprosentin nostossa suurin paine on Ilomantsissa. (Miettinen 2009).

1.3.

Alueen yritystoiminta

Tilastokeskuksen mukaan toiminta-alueellamme toimi 2163 yritystä vuonna 2011 (Taulukko 5). Eniten yrityksiä oli Lieksassa ja vähiten Valtimolla. Toimialoittain tehdyn luokituksen mukaan tukku- ja vähittäiskaupan alan yritykset ovat enemmistössä. Tämän alan yrityksiä on alueellamme Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 294 kappaletta (kuva 9). Seuraavaksi yleisimpiä ovat rakentamiseen, kuljetukseen ja varastointiin sekä teollisuuteen liittyvät yritykset. Huomioitavaa yritysten toimialoissa on se, että Lieksasta löytyy muita alueemme paikkakuntia selvästi enemmän hallintoja tukipalvelu- sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksiä.

9


Pääsääntöisesti aloittaneiden yritysten määrä oli lopettaneiden määrää suurempi toiminta-alueellamme vuosina 2007–2011. Vuosi 2011 oli ainut vuosi, jolloin toimintansa lopetti tilastokeskuksen tietojen mukaan enemmän yrityksiä kuin mitä kuin mitä aloitti toimintansa. Lisäksi vuonna 2009 toimintansa aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä oli määrällisesti yhtä paljon (Kuva 10).

1.4.

Alueen yhdistystoiminta

Vaara-Karjalan alue tunnetaan aktiivisesta yhdistystoiminnastaan. Toiminta-alueemme kunnissa toimii vuonna 2012 87 eri kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa. Kylätaloja ja erilaisten yhdistyksen omistamia kylien kokoontumispaikkoja on myös runsaasti. Aluetta kuvaavaan esitteeseen niitä kartoitettiin 70 kpl, mutta kaikenkattavaa luetteloa esimerkiksi metsästysseurojen majoista ei edelleenkään ole olemassa. Metsästysseurat ovat kylätoimikuntien ja – yhdistysten lisäksi aktiivisia kylätoimijoita alueellamme. Metsästysseuroja alueeltamme löytyy Suomen metsästäjäliiton mukaan lähes yhdeksänkymmentä. Jokaisessa kunnassamme toimii aktiivisesti 4H-yhdistys. Myös nuorisoseurat ovat merkittäviä toimijoita erityisesti kulttuurin saralla. Nuorisoseuroja alueellamme on Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen liiton mukaan kahdeksan. Toimivia nuorisoseurantaloja on viisi kappaletta. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi alueeltamme löytyy myös muita aktiivisia toimijoita. Eri urheiluseurat, moottorikerhot, Martat sekä Reserviläiset tekevät paljon hyvää ja tunnustettua työtä maaseudun kehittämisen parissa. Yhdistysten aktiivinen toiminta ylläpitää yhteisöllisyyttä, joka mahdollistaa alueemme monipuolisen kehittämisen myös tulevaisuudessa.

1.5. Koulutus Vaara-Karjalan Leader ry:n toiminta-alueen koulutustarjonta koostuu lähinnä keskiasteen koulutuksesta. Koulutusta järjestää Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon toimipisteissä toimii ammatti- sekä aikuisopistot. Toiminta-alueemme jokaisesta kunnasta löytyy tällä hetkellä lukio. Tosin Valtimon lukio lakkautetaan vuonna 2015, eikä uusia oppilaita enää oteta. Kansalaisopisto tarjoaa palveluitaan jokaisessa kunnassamme. Lieksan Kristillinen opisto järjestää koulutusta mm. maahanmuuttajille suomen kielen kursseineen. Lisäksi Kristillinen opisto järjestää ammatillista lisäkoulutusta, lyhytkursseja, avoimen yliopiston opintoja sekä kymppiluokan että aikuisperuskoulun opintoja.

1.6.

Ympäristö ja matkailu

Toimintaryhmän toiminta-alueesta on vesialueita 1 694 km². Pielinen on alueemme suurin järvi, jonka suurimmissa saarissa on vakinaista asutusta. Matkailijan kannalta Juuan saaristokylät ja erityisesti Paalasmaan saaristo ovat näkemisen arvoisia. Juuan kunta ja Lieksan kaupunki kuuluvat saaristo-osakaskuntiin. Toiminta-alueellamme on Venäjän kanssa yhteistä rajaa noin 200 km. Lähin rajanylityspaikka henkilöliikennettä varten löytyy Niiralasta. Tilapäisiä rajanylityspaikkoja on alueellamme kaksi (Lieksan Inari ja Ilomantsin Leminaho). Tilapäisten rajanylityspaikkojen kautta kulkee lähinnä puutavaraa Venäjän ja Suomen rajan yli.

10


Luontomatkailuun liittyviä kohteita on Vaara-Karjalan alueella runsaasti. Patvinsuon, Kolin ja Petkeljärven kansallispuistoissa voi patikoida ja hiljentyä luonnon rauhassa. Kansallispuistoaluetta on noin 14 100 hehtaaria. Lisäksi alueellamme sijaitsee Koivusuon luonnonpuisto, jonka pinta-ala on noin 2 940 hehtaaria. Valtaosa suojelluista maista sijaitsee valtion mailla. Alueeltamme löytyy kuitenkin runsaasti myös yksityisten suojelemia alueita. Alueeltamme löytyy paljon vaellusreittejä, moottorikelkkareitistöä sekä vesireittejä esimerkiksi melojille. Lisäksi talviaikaan alueellamme on hiihtovaellusreitti majatalosta majataloon. Reitistön varrella on mahdollista yöpyä sekä nauttia laadukkaasta paikallisruoasta. Luontomatkailukohteista on mainittava vielä Ruunaan retkeilyalue, joka on erityisen suosittu kalastus- ja melontakohde. Kesäaikaan matkailijoita hemmotellaan laajalla kulttuuritarjonnalla. Pielisen museo, Eeva Ryynäsen Ateljee, Bomban talo sekä lukuisat kesäteatterit tarjoavat erilaisia kulttuurielämyksiä alueemme matkailijoille. Juuan kivikeskus kivikylineen on vetonaula Juuan alueella. Lisäksi alueeltamme löytyy paljon sotahistoriaan liittyviä matkailukohteita; Rukajärventie Lieksasta sekä autenttiset taistelupaikat Ilomantsissa. Ilomantsi on tunnettu myös ortodoksisista perinteistään. Perheen pienimmille alueeltamme löytyy Pikkukilin eläinpuisto, jossa on mahdollista tutustua noin 250 eläimeen aina hevosista, kukoista ja kanoista alpakkoihin. Nurmeksen Hyvärilä tarjoaa erilaista leiritoimintaa nuorille sekä kokouspaketteja firmoille. Hyvärilästä löytyy myös golf-kentät sekä Pielis-Areena (liikunta- ja monitoimihalli).  

2. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet

Toiminta-alueemme vahvuuksiin kuuluu erityisesti korkea elämisen laatu suhteessa elinkustannuksiin. Elämisen kustannukset jäävät alhaisiksi, mikä houkuttelee tulevaisuudessa asukkaita. Alueellamme on puhdas luonto ja vedet, joita hyödynnämme jatkossa entistä paremmin. VaaraKarjala tunnetaan erityisesti retkeilyreiteistä, karhuista ja Pielisestä. Alueeltamme löytyy petojen katselupisteitä, jotka ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Potentiaalia esimerkiksi matkailun ohjelmapalveluiden tuottamiseen löytyy paljon. Pielinen kalastus- ja melontamahdollisuuksineen tarjoaa oivan ympäristön järvimatkailun kehittämiseen. Matkailua kehitettäessä Venäjän rajan läheisyys on otettava entistä paremmin huomioon tulevaisuudessa. Tulevaisuuden mahdollisuuksia kartoittaessa metsävarat sekä niiden tehokas ja järkevä hyödyntäminen nousevat merkittävään asemaan. Alueellamme on käynnistymässä merkittäviä bioenergiantuotantoon liittyviä hankkeita. Bioenergia ja siihen liittyvät mahdollisuudet sekä osaaminen vahvistavat kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Vaara-Karjalassa on jo tehty paljon työtä nopeiden laajakaistayhteyksien saamiseksi alueemme asukkaiden ja yritysten käyttöön. Valokuituyhteydet eivät vielä tällä hetkellä ole arkea kaikissa kunnissamme, mutta suuntaus on hyvä. Nopeat tietoverkkoyhteydet mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaisten palvelumallien luomisen. Yhteydet mahdollistavat palveluiden tuottamisen myös nykyistä edullisemmin, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia palveluntarjoajille.

11


Analysoitaessa Vaara-Karjalan vahvuuksia ja mahdollisuuksia keskiöön nousee alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö. Maaseudun Sivistysliitto, paikalliset kehittämisyhtiöt, kunnat, PohjoisKarjalan kylät, kylätoimikunnat ja muut yhdistykset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä niin kylien kuin koko alueen kehittämiseksi. Vahva toimijaverkosto, jolla on yhteinen halu kehittää aluettamme, luo hyvät puitteet maaseudun kehittämiselle myös ohjelmakaudella 2014–2020. Toiminta-aluettamme voi kuvata haasteelliseksi. Koulutus ja väestö karkaavat. Samalla kylät autioituvat, joukkoliikenne vähenee ja infra heikkenee. Toisaalta Vaara-Karjalassa on paljon vahvuuksia, joita tulevaisuudessa on hyödynnettävä entistä paremmin. Elinvoimaisuuden säilyttäminen pakottaa uudenlaisten tekniikoiden ja palvelumallien luomiseen tulevaisuudessa, tämä puolestaan edellyttävää erityisesti toimivia laajakaistayhteyksiä.

SWOT-analyysi Vahvuudet

Heikkoudet

Elämisen laatu korkea suhteessa kustannuksiin Luonto ja ympäristö Vapautuvia työpaikkoja tulevaisuudessa paljon Paluumuuttajat Luonnonvarat Toimintaryhmän toiminta Yhteistyökyky Hyvä aktivointityö alueella Innovatiivisuus ja osaaminen Aktiiviset kylät ja yhdistykset Kansainvälinen toiminta Hyvät yhteistyöverkostot Venäjän läheisyys Kesäasukkaat ja etäkyläläiset

Ikärakenne Valtakunnan aluekehittäminen Syrjäseutujen edunvalvonnan heikkeneminen Kuntien keskinäinen kilpailu Koulutuksen liukuminen pois alueelta Pitkäjänteisyyden ja sitoutumisen puute Autioituvat kylät Pitkät välimatkat Valokuidun puuttuminen Kateus Yhteisöllisyyden heikkeneminen Nuorison vähäisyys ja passiivisuus

Uhkat Maailmanlaajuinen talousuhka Perinteisen maatalouden näivettyminen Vaikutusmahdollisuuksien väheneminen INFRAn heikkous (erityisesti tietoliikenneyhteydet) Rahoituskehyksen pieneneminen Aktiivitoimijoiden väsyminen Syrjäytymisen uhka Sukupuolijakauman vinoutuminen Turvattomuus (erityisesti vanhuksilla) Ruoan tuotannon keskittyminen Kuntauudistus (kuntien väliset riidat) Kehittämisyhtiöiden tulevaisuus

12

Mahdollisuudet Venäjä (matkailu, kauppa,vienti ,WTO) Nopeat tietoliikenneyhteydet Liikkuvat palvelut Uudenlaiset palveluratkaisut Biotalous (erityisesti metsät) Vastuullinen työvoima Kulttuuri ja perinteet Luonnonvarat ”Kurjistuminen” aktivoi, Kansainvälinen yhteistyö Lähiruoka ja omavaraistalous Karjalaisuus Maalaisuus ITE-henki Pielinen


3.

Strategian kuvaus ja tavoitteet

Vaara-Karjalan Leader ry:n paikallisen kehittämisstrategian ”Vasiten vastavirtaan! – Vaara-Karjalan Leader ry:n kehittämisstrategia vuosille 2014-2020” tavoitteena on, että alueemme säilyy myös tulevaisuudessa elinvoimaisena ja miellyttävänä asuinympäristönä. Kehitämme aktiivisesti aluettamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Monirahastoinen ohjelma antaa mahdollisuudet toimia laajemmalla kentällä ja vastaa erityisesti pienempien toimijoiden kehittämistarpeisiin. Strategiatyömme lähtökohtana ja taustalla on asukkaidemme tarpeet, joihin strategiamme vastaa. Tavoitteenamme on, että Vaara-Karjalan kylillä on eloa, vireyttä ja yhteistoimintaa. Alueemme elinvoimaisuutta tuemme erityisesti yritystoimintaan kohdistuvilla kehittämistoimilla. Ohjelmakaudella 2014-2020 on erityisen tärkeää, että saamme nuoria entistä enemmän mukaan leader-toimintaan. Tuemme nuoria mm. vapaa-aikaan ja koulutukseen liittyvillä toimenpiteillä. Perusperiaatteena on, että leader-yhdistyksen kautta tuetaan pääsääntöisesti vapaa-aikaan liittyviä nuorisohankkeita, kun puolestaan kehittämisyhtiöiden vastuualueelle kuuluvat yrityskytkentäiset kehittämisteemat. Työnjaon periaatteena on, että nuorisohankkeita tuetaan yhteistyössä mahdollisimman laajalla rintamalla. Alueemme palvelut tulevat kokemaan mullistuksen ohjelmakaudella 2014-2020. Tuemme uusien palvelumallien syntymistä sekä mahdollistamme uudenlaisten palveluratkaisujen kokeiluja. Vahvistamme yhteistyötä eri toimijoiden välillä niin palveluiden kuin muidenkin elinkeinojen saralla. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat uudenlaisia palveluratkaisuja erityisesti syrjäkylillä. Alueemme ikärakenne tuo haasteita kehittämistyöhön. Toisaalta ikärakenteella voi olla positiivista vaikutusta aktiivitoimijoiden määrään, sillä eläkeläiset muodostavat kylätoiminnan perustan. Aktiiviset ja virkeät eläkeläiset ja erityisesti paluumuuttajat tuovat mukanaan kylätoimintaan uutta virtaa.   Strategian määrälliset tavoitteet: • • • • • • • • • • •

35% hakijoista uusia hakijoita 3 000 aktivointi-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin osallistunutta 85 aktivointi- ja tiedotustilaisuutta, joissa 1500 osallistujaa o 825 miestä o 675 naista o 225 alle 35-vuotiasta 350 käsiteltyä hankehakemusta  245 rahoitettua hanketta 10 palvelumallien uudistamiseen liittyvää pilottia/kokeilua 30 yritystoiminnan monipuolistamiseen liittyvää hanketta 30 uutta yritystä 30 ympäristön kunnostus kohdetta 5 teemahanketta Säilyneet työpaikat 100 kpl o Miehet 55 kpl o Naiset 45 kpl o alle 35-vuotiaat 15 kpl Uudet työpaikat 100 kpl o Miehet 55 kpl o Naiset 45 kpl o alle 35-vuotiaat 15 kpl

13


Paikalliset tavoitteet: - 140 järjestettyä tapahtumaa - 40 ympäristön viihtyvyyttä lisäävää toimenpidettä - 10 yrittäjien yhteistyöverkostoa - 10 yhdistysten yhteistyöverkostoa - 30 kulttuurihanketta - 30 kunnostettua/säilytettyä rakennusta - 20 laadittua kylien kehittämissuunnitelmaa - 10 kansainvälisiin hankkeisiin osallistunutta yhdistystä ja yritystä - 10 kansainvälisten hankkeiden valmisteluvaiheen kontaktia - 10 nuorisohanketta - 45 000 talkootyötuntia (sisältää sekä hankkeille hyväksytyt että ylimenneet talkootyötunnit) - 15 luontoa hyödyntäviä hankkeita - 15 tietoverkkoa hyödyntäviä hankkeita - 10 uusiutuvia energiamuotoja tukevaa hanketta   Strategian laadulliset tavoitteet: • • • • • • •  

alueen asukkaiden (erityisesti nuorten) aktivoiminen alueen elinvoimaisuuden turvaaminen kylien kehittämistyön mahdollistaminen yrittäjien tukeminen organisaatioiden välinen yhteistyö tietoverkkojen hyödyntäminen hanketoiminnassa kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden edistäminen

4.

Strategian painopistealueet

- - - -

Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Elinvoimainen yritystoiminta Luonnonvarat ja kestävä kehitys Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö

Vasiten vastavirtaan! –kehittämisstrategiassamme on neljä painopistealuetta:

Toteutamme kehittämisstrategiamme painopistealueita suhteessa 40% - 30% - 15% - 15%. ”Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt” –painopistealue on vahvinta toimintaryhmämme osaamisaluetta. Teemaan liittyviä hankkeita on alueellamme ollut paljon aiemmilla ohjelmakausilla. Myös Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 painottaa LEADER-toimintaryhmien merkitystä nimenomaan tämän teeman kehittämisessä. Lisäksi Toimintaryhmä hakee aktiivisesti muiden rahastojen rahoituksia. EAKR- ja ESR-rahoituksen myötä voimme operoida laajemmalle kentällä (esimerkiksi maahanmuuttajiin ja nuoriin sekä reitistöihin liittyvät hankkeet).

15


Jokaisen painopistealueen toimenpiteet on jaettu kolmeen elinvoimaluokkaan, jotka ovat: - - -

rakenteita kehittävä hanketoiminta kohdennettu hanketoiminta kokeileva hanketoiminta

Elinvoimaluokitus jäntevöittää strategian toteuttamista ja tekee seurannasta helpompaa. Luokituksen avulla voimme tehdä myös räätälöityjä ja kohdennettuja hankehakuja sekä kohdentaa tiedotusta ja aktivointia. Luokittelun mukaan rahoitamme hankkeita siten, että 50% hanketoiminnasta kohdistuu rakenteita kehittävään hanketoimintaan, 30% kohdennettuun hanketoimintaan ja 20% kokeilevaan hanketoimintaan.

Rakenteita kehittävä

Kohdennettu

Kokeileva

Strategiamme painopistealueiden läpileikkaavina teemoina kulkevat nuorten aktivoiminen, innovatiivisuuteen kannustaminen, yhteisöllisyyden tukeminen, tietoverkkojen hyödyntäminen, kestävä kehitys sekä alueiden välinen että kansainvälinen yhteistyö.

4.1.

Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt

Kehittämisstrategiamme ”Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt”- painopistealueella tuemme erityisesti alueen asukkaiden asumiseen ja elämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteenamme on, että taajamat ja erityisesti kylät pysyvät elinvoimaisina, asuttuina ja viihtyisinä asuinpaikkoina, jossa uudenlaiset palvelumallit mahdollistavat laadukkaan asumisen myös jatkossa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö tukee alueen kehittämistä niin harrastustoiminnan kuin kulttuurin ja paluumuutonkin saralla. 4.1.1.

Toimenpide 1: Yhteisöllisyys ja yhteistyö

Toimenpiteen tavoitteena on tukea alueemme yhdistysten toimintaa ja kannustaa toimijoita yhteistyöhön. Aktivoimme yhdistyksiä hanketoimintaan ja tiedotamme ajankohtaisista teemoista. Toimenpiteellä tuemme mm. sisällön tuottamiseen liittyviä hankkeita ja pyrimme löytämään uusia toimintatapoja maaseudun kehittämisen saralla. Tavoitteenamme on aktivoida yhdistyksiä enemmän kohti aktiivista toiminnan kehittämistä ja palveluiden tuottamista.

16


Elinvoimaluokka Kehittämisen kohteita

4.1.2.

Rakenteita kehittävä hanketoiminta

Kohdennettu hanketoiminta

Kokeileva hanketoiminta

Yhdistysten aktivointi

Yhteistyö eri toimijoiden välillä

Uusien toimintatapojen löytäminen (esim. yhteisöhautomot)

Tiedottaminen

Sisällön tuottaminen (esim. kylätalot)

Yhdistysten palvelutuotanto

Kylien kokoontumispaikkojen kunnostaminen

Kylätalojen toiminnan tehostaminen

Toimenpide 2: Maaseutuasumisen edistäminen

Maaseutuasumisen edistäminen– toimenpiteemme tavoitteena on luoda maaseutuasumiselle parempia puitteita sekä edesauttaa maaseutumme houkuttavuutta asuinpaikkana. Toimenpiteen avulla tuemme asukkaiden omaa aktiivisuutta oman asuinalueensa kehittämisessä sekä kannustamme yhteistoimintaan mm. kuntien kanssa. Tuemme myös harrastustoiminnan kehittämistä sekä maaseudun asukkaiden koulutusta. Maaseutuasumista edistämme vapaa-ajan asukkaisiin kohdennetuilla, ympärivuotiseen vapaa-ajan asumiseen kannustavilla toimenpiteillä. Taajamien kehittäminen antaa positiivista viestiä alueemme kehittämisestä. Elinvoimaluokka

Rakenteita kehittävä hanketoiminta

Kohdennettu hanketoiminta

Kokeileva hanketoiminta

Kehittämisen kohteita

Harrastustoiminnan tukeminen

Maaseutuasumisen markkinointi

Palvelukokeiluiden tukeminen

Yhteisösuunnittelu -kyläsuunnittelu -maankäytön suunnittelu -taajamasuunnittelu

Kyläturvallisuus

Maaseutuasukkaiden koulutus

Vapaa-ajan asukastoiminnan aktivointi Kuntataajamien kehittäminen

17


4.1.3.

Toimenpide 3: Paikalliskulttuurin ja perinteen esiin nostaminen

Vaara-Karjalan alue tunnetaan aktiivisesta kulttuuritoiminnastaan ja se profiloi aluettamme. Kulttuuritoimen tukeminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ohjelmakaudella 2014-2020. Edistämme oman, paikallisen perinteen ja historian tuntemusta mm. taltiointien sekä kulttuuri- ja tapahtumamatkailun keinoin. Korostamme alueemme erityispiirteitä kuten karjalaisuutta ja ortodoksista perinnettä. Sotahistoriaan liittyvät autenttiset taistelupaikat ja muut nähtävyydet ovat alueemme historian tuomia vahvuuksia, joita vahvistetaan entisestään. Toimenpiteessä tuetaan myös alueellamme hyvin tunnettua kesäteatteritoimintaa sekä kylätalojen toiminnan tehostamista rakennusperintöä unohtamatta. Toimenpiteen kehittämisteemoina ovat myös nuorten kulttuuriharrastusten tukeminen sekä monikulttuurisuuden edistäminen/tuttavaksi tekeminen. Elinvoimaluokka

Rakenteita kehittävä hanketoiminta

Kohdennettu hanketoiminta

Kokeileva hanketoiminta

Kehittämisen kohteita

Kulttuuri- ja perinnekohteiden kunnostus

Alueen kulttuuritoiminnan mainostaminen/ markkinointi

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tukeminen paikallisesti

Paikallisperinteitä edistävät toimet

Tuotteistaminen

Nuorten kulttuurialan harrastustoiminnan tukeminen

4.1.4

Toimepide 4: Tietoverkkojen hyödyntäminen

Nopeat tietoverkkoyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Tietoverkkoyhteyksien käytön tehostaminen ja uusien palveluiden kehittäminen ovat koko alueemme kannalta oleellisia. Vanhusväestön kouluttaminen tietoverkkoyhteyksien ja – palveluiden käytössä lisää vanhusväestömme hyvinvointia sekä samalla mahdollistaa vanhustemme kotona asumisen kauemmin. Nuorissamme piilee voimavaroja mm. tietoverkkojen sisällön tuotannossa. Tietoverkot tarjoavat myös uudenlaisen kylätoimintamuodon, kun verkkoja hyväksikäyttäen mm. kesä- ja etäasukkaamme voivat osallistua aktiivisesti kyliemme kehittämiseen. Elinvoimaluokka

Rakenteita kehittävä hanketoiminta

Kohdennettu hanketoiminta

Kokeileva hanketoiminta

Kehittämisen kohteita

Tietoverkkokouluttaminen

Kyläverkkojen suunnittelu

Nuorten aktivoiminen mm. sisällön tuotannossa

Kesäasukkaiden ja etäkyläläisten aktivointi

Tietoverkkojen hyödyntäminen kyläyritystoiminnassa

Tietoverkon käytön aktivointi ja tiedottaminen

18


4.2.

Elinvoimainen yritystoiminta

Elinvoimaisilla yrityksillä on merkittävä rooli alueen hyvinvoinnin kannalta. LEADER-yhdistyksen yritystuet ovat alueen yritystoiminnan kannalta merkittäviä, sillä pienet yritykset karsiutuvat helposti pois muiden rahoittajien rahoitettavien hankkeiden joukosta. Toimintaryhmänä tuemme erityisesti alueemme pieniä, paikallisia ja yritystoiminnan alkutaipaleella olevia yrittäjiä. Kannustamme uudenlaisiin yritys- ja palveluratkaisuihin sekä tuemme yritysten välistä yhteistyötä, jolloin alueemme yritystoiminta saa paremmin jalansijaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimintaryhmänä luomme henkeä ja aktivoimme yrityksiä uudenlaiseen yhteistyöhön (esim. innovaatiopajat) eri sektoreilla. Annamme mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia palvelu- ja yritysratkaisuja sekä korostamme viennin (mm. Venäjä yhteistyö ENIrahoituksella) ja uuden teknologian merkitystä yritystoiminnan kehittämisessä. Palveluiden ja yritystoiminnan kannalta asenne ratkaisee paljon. Luomme positiivista yrityshenkeä alueellemme sekä kannustamme kuluttajia valitsemaan paikallisen tuotteen. Lisäksi kannustamme asukkaitamme, erityisesti nuoria, rohkeasti tarttumaan mahdollisuuteen laajentaa harrastustoiminta yrittäjyyteen. Yritystukien teemoina ovat erityisesti luovien alojen yrittäjyys, vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä edistävä yritystoiminta, matkailu sekä yrittäjien yhteistyöverkostojen luominen. Elinvoimaluokka Kehittämisen kohteita

Rakenteita kehittävä hanketoiminta

Kohdennettu hanketoiminta

Kokeileva hanketoiminta

Koulutus ja tiedotus esim. lähiruoka, luonnontuotteet, pienviljely

Innovaatioiden ja uudenlaisten palveluratkaisujen tukeminen

Osuustoiminnan tukeminen

Uusien yrittäjien ja yritysten jatkajien tukeminen

Bioenergian tarjoamat uudet yritystarpeet

Maaseudun mahdollisuuksien ja kysynnän yhdistäminen

Verkostoituminen Matkailu

Palvelujen saatavuuden ja turvaamisen edistäminen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Yritysten toimintaedellytysten tukeminen

Yrittäjien yhteistyöverkostojen vahvistaminen

Tietoverkkojen hyödyntäminen yritystoiminnassa

19


4.3.

Luonnonvarat ja kestävä kehitys

Vaara-Karjalan Leader ry:n ”Vasiten vastavirtaan” – kehittämisstrategian kolmannessa painopistealueessa ”Luonnonvarat ja kestävä kehitys” keskitymme luonnon monipuolisen hyödyntämisen ja luonnontuotteiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kannustamme uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Painopistealueen tavoitteena on kannustaa sekä valistaa alueemme asukkaita luonnonvarojen ja luonnontuotteiden tuntemuksessa. Toimintaryhmämme tekee työtä erityisesti ihmisten ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä alueemme asukkaiden ja yritysten aktivoimiseksi. Tuemme toiminnallamme mm. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettamia tavoitteita öljyvapaasta ja energiatuotannossa entistä omavaraisemmasta maakunnasta sekä markkinoimme aluettamme entistä energia-omavaraisempana ja täten houkuttavampana asuinalueena. Toimintaryhmämme tukee erityisesti pieniä, paikallisia ympäristö- ja energiahankkeita, joissa tehdään rakentamiseen liittyviä suunnitelmia kiinnittäen huomiota mm. rakentamisen materiaalivalintoihin ja rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Tuemme paikallisia ympäristön kunnostamiseen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviä demo- ja pilottikohteita. Isot ympäristön kunnostamiseen liittyvät investointihankkeet ohjautuvat ELY-keskuksen rahoitukseen. Kannustamme kyläyhteisöjä yhteisöllisten kyläviljelmien perustamiseen ja nostamme alueemme asukkaiden, erityisesti nuorten, osaamista kotitalouksien kasvien viljelyssä.   Elinvoimaluokka Kehittämisen kohteita

Rakenteita kehittävä hanketoiminta

Kohdennettu hanketoiminta

Kokeileva hanketoiminta

Aktivointi- ja tiedotuskampanjat -tietämyksen lisääminen

Luonnontuotteiden hyödyntäminen

Vesistöjen hyödyntäminen -suunnittelu, tiedotus ja markkinointi

Luontokohteiden kunnostus

Luonnon hyödyntäminen yritys- ja palvelutuotannossa

Omavaraistalouden ratkaisujen edistäminen

Reitistöasiat -markkinointi -yrityskäytön tukeminen

20

Uusiutuvien energialähteiden käyttö -kylätalojen energiaratkaisut -demokohde (esittelykohde) -pienyritysten energia-asiat


4.4.

Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö

Vaara-Karjalan LEADER ry on solminut sekä alueidenvälisiä että kansainvälisiä kumppanuuksia jo aikaisemmilla ohjelmakausilla. Alueiden välistä yhteistyötä esimerkiksi Pohjois-Karjalan muiden toimintaryhmien kanssa olemme tehneet jo kahdella aikaisemmalla ohjelmakaudella. Kansainvälinen yhteistyömme nousi ohjelmakaudella 2007-2013 uudelle tasolle, kun yhdistyksemme kansainvälinen toiminta yhteisten hankkeiden muodossa käynnistyi. LEADER-partnereita meillä on ollut mm. Liettuasta ja Virosta. Ohjelmakaudella 2014-2020 tavoitteenamme on vahvistaa jo olemassa olevia kumppanuuksia sekä pyrkiä luomaan uusia yhteistyösuhteita niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnämme maaseuturahaston lisäksi myös muiden ohjelmien rahoitusta kuten ENI-ohjelma ja CIMO. Tulemme tiivistämään yhteistyötä Pohjois-Karjalan toimintaryhmien ja ELY-keskuksen kanssa mm. tiedottamisessa, kansainvälisessä toiminnassa ja kylätoiminnan aktivoinnissa. Tiivistämme yhteistyötä myös yhteisen oppimisen, uusiin asioihin tutustumisen, uusien metodien opiskelun, maakunnallisen maaseutufoorumin toteuttamisen ja laatutyön parissa. Kumppaneina tulevan kauden yhteistyössä tulevat olemaan myös Maaseudun Sivistysliitto ja Pohjois-Karjalan kylät. Yhteistyön tavoitteena on luoda pitkäjänteinen ja pysyvä yhteistoimintamuoto Pohjois-Karjalassa toimivien maaseudun kehittäjien välille. Jatkamme ohjelmakaudella 2014-2020 tiivistä yhteistyötä VIISARI ry:n ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa ITE-taiteen alalla. Tavoitteena ITE-taiteen kentällä on löytää yhteistyökumppaneita EU-alueen ulkopuolelta, jolloin kokemusten ja osaamisen vaihto saa aivan uuden ulottuvuuden. Yhteistyökumppaneita haetaan mm. Venäjän suunnalta ja mahdollisesti Afrikan mantereelta. Uutena avauksena alueidenvälisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä tulee ohjelmakaudella 20142020 olemaan ”rajan pinta – yhteistyöalue”. Toimintaryhmämme luo yhteistyötä Elävä Kainuu- ja Myötäle- toimintaryhmien kanssa. Teemme yhteistyötä mm. reitistöihin ja sotahistoriaan liittyvissä hankkeissa. Lisäksi tulemme neuvottelemaan yhdessä Kainuun toimintaryhmien kanssa yhteistyöstä Karjalan tasavallan kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia on mm. luontomatkailuun liittyvissä hankkeissa. Ohjelmakaudella 2014-2020 teemme töitä Venäjä – yhteistyön käynnistämiseksi. Hyödynnämme alueemme venäläistä syntyperää olevia asukkaita kontaktien luomisessa sekä teemme sidosryhmien (esim. Itä-Suomen yliopisto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Suojärvi-seura) kanssa yhteistyötä kumppanuuksien löytämiseksi. Yhteistyötä pyritään avaamaan yrittäjien verkostoitumisessa, tapahtuma- ja luontomatkailussa sekä omavaraistalouden ylläpitoon liittyvissä hankkeissa. Elävä Kainuu- toimintaryhmän kanssa panostamme sotahistoriaan liittyvien hankkeiden yhteistyöhön. Kumpikin alue on aikaisemmilla ohjelmakausilla rahoittanut sotahistoriallisten kohteiden ja alueiden kunnostamiseen liittyviä hankkeita ja kummaltakin alueelta löytyy runsaasti autenttisia taistelupaikkoja. Ohjelmakaudella 2007-2013 tunnustelimme yhteistyömahdollisuuksia Puolan suuntaan, mutta tuolloin Puolassa ei ollut taloudellisia resursseja yhteistyöhön. Valmiita kontakteja tullaan kuitenkin käyttämään hyväksi ohjelmakaudella 2014-2020. Erityisesti sotamatkailuun liittyvää yhteistyötä pyritään viemään eteenpäin Puolan Lider Walecki- toimintaryhmän kanssa. Lähi- ja perinneruoat ovat nousseet yhteistyöneuvottelujen teemaksi liettualaisen Utenan alueen toimintaryhmän kanssa. Teeman ympärille voidaan rakentaa sekä yritysyhteistyötä että yhdistystenvälistä yhteistyötä.

21


5.

Prosessin kuvaus

Vasiten vastavirtaan! – kehittämisstrategian taustalla ovat laajamittainen kyläkierrokset, jotka järjestettiin toiminta-alueemme kylissä vuosina 2010–2011 ja 2012-2013. Kyläkierrokset toteutettiin yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton Laiffia landella- hankkeen kanssa. Mukana kierroksilla oli kuntakohtaisesti vaihdellen mm. kuntiemme virkamiehiä sekä luottamushenkilöitä, pelastuslaitos sekä Suomen seniorikotien liitto, sekä muita sidosryhmien edustajia. Vuosien 2010-11 kierroksilla keräsimme kehittämisteemoja tulevaa ohjelmakautta varten ja vuosien 2012-13 palautetta ja toiveita toimintaryhmän omaan työhön liittyen. Kaiken kaikkiaan kyläkierroksen tilaisuuksia järjestettiin 42. Maakunnan yhteinen tiedotushanke ”Maakaista” järjesti jokaisessa alueemme kunnassa keväällä ja syksyllä 2012 ns. Maakaista-kuntakierroksen. Tilaisuuksissa käytiin tulevaisuushuutokauppaa siitä, miltä maaseudun pitäisi näyttää tulevaisuudessa. Maakaistan kuntakierros toteutettiin yhteistyössä Maakaista-hankkeen, ELY-keskuksen, kuntien, Maaseudun Sivistysliiton sekä VaaraKarjalan Leader ry:n kanssa. Maakaista-kierroksen antia on käytetty paikallisen kehittämisstrategiamme teossa myös apuna. Toimintaryhmästämme on osallistunut henkilöitä myös Itä-Suomen yliopiston Aducate-yksikön järjestämään Tulevaisuusriihi- koulutukseen. Koulutukseen osallistui noin 40 maaseudun kehittäjää koko maakunnasta. Koulutuksessa avarrettiin mm. näkemyksiä tulevaisuudesta sekä mietittiin koko maakunnan kannalta tärkeitä kehittämisen painopistealueita. Koulutuksesta saatua näkemystä on käytetty hyväksi strategiatyössä. Nuorten näkökulmaa strategia- ja ohjelmatyöhön haimme nuorisovaltuustojen/oppilaskuntien hallitusten tapaamisilla. Nuorten tapaamiset aloitettiin Lieksasta lokakuussa 2012. Kaikkiaan nuorten kanssa järjestettiin neljä tapaamista. Kuntien näkemystä strategialuonnokseen on saatu erityisesti kuntien maaseutusihteereiden kautta. Lisäksi on tavattu kuntien johtoa ja esitelty strategiaa mm. paikallisen kehittämisyhtiön hallitukselle. Strategian työstöä varten koottiin ns. strategiatyöryhmä (taulukko 6), joka kokoontui kaikkiaan kolme kertaa syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Strategiatyöryhmään haettiin mukaan sellaisia henkilöitä, joilla on työnsä puolesta kosketusta maaseudun kehittämiseen alueellamme. Edustajat ovat alansa asiantuntijoita. Strategiatyöryhmässä on ollut edustettuina mm. Vaara-Karjalan Leader ry:n hallitus, Maaseudun Sivistysliitto, kuntien maaseututoimet, seutukunnalliset kehittämisyhtiöt ja Itä-Suomen yliopisto. Edellä mainittujen lisäksi yhdistyksemme hallitus on käsitellyt ja osallistunut paikallisen kehittämisstrategian valmisteluun kokouksissaan sekä kommentoinut strategialuonnosta sähköisesti. ”Vasiten vastavirtaan” – kehittämisstrategia laitetaan alueen asukkaiden kommentoitavaksi 14.6.2013 jälkeen osoitteeseen www.maakaista.fi sekä www.vaarakarjalanleader.fi. (Prosessin kuvaus kuva 12.)

23


6. Toimintasuunnitelma

Toimintaryhmämme tulee rahoittamaan ohjelmakaudella 2014-2020 sellaisia paikallisia, ruohonjuuritason kehittämishankkeita, jotka toteuttavat Vaara-Karjalan Leader ry:n ”Vasiten vastavirtaan!” – kehittämisstrategiaa. Yhdistyksemme hallitus tekee hankkeista rahoitusesitykset tarveharkintaa käyttäen. Ohjelmakauden alussa järjestämme kunnittaisia tiedotustilaisuuksia uudesta kehittämisohjelmastamme. Yhdistyksemme toimii alueellamme aktivaattorina, tiedottajana ja neuvojaorganisaationa. Tiedotamme alueemme asukkaille tarjoamistamme rahoitusmahdollisuuksissa eri tilaisuuksissa ja nettisivuilla. Teemme yhteistyötä alueellamme jo toimivan maaseutukehittäjien verkoston kanssa maaseudun kehittämisessä. Järjestämme alueemme asukkaille niin hankesuunnittelukoulutusta kuin maksatuskoulutusta. Koulutukset ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Teemme ohjelmakaudella 2014-2020 tiivistä toiminnallista yhteistyötä maakunnan muiden leader-ryhmien sekä ELY-keskuksen että muidenkin maaseututoimijoiden kanssa. Kehittämisstrategian seurannan avulla pysymme strategian toteutuksessa ajan tasalla ja reagoimme nopeasti ”alitoteutuviin” toimenpiteisiin tiedotusta ja aktivointia lisäämällä. Toimintaryhmä tulee käyttämään ohjelman toteuttamisessa teemahakuja, joiden avulla varmistetaan ohjelman toteutuminen. Toimintaryhmän rooli alueen kehittäjänä tulee vahvistumaan ohjelmakaudella 2014-2020 mm. siten, että toimintaryhmä hakee aktiivisesti hankerahoituksia muista rahoituslähteistä. Näitä muista rahastoista haettavien hankkeiden teemoja ovat mm. nuorten parissa tapahtuvat toimenpiteet, monikulttuurisuutta edistävät toimenpiteet sekä ikääntyneisiin liittyvät toimenpiteet.

7.

Hallinto ja seuranta

”Vasiten vastavirtaan!”- kehittämisstrategiaa hallinnoi Vaara-Karjalan Leader ry. Yhdistys on rekisteröity vuonna 1995 ja sen jäsenistöön kuuluu kaikkiaan 194 jäsentä, joista 41 on yhteisöjäseniä. Yhdistykseen voivat liittyä henkilöt ja yhteisöt, joiden kiinnostuksen kohteena on alueemme maaseudun kehittäminen. Yhdistyksen toimipiste sijaitsee Lieksan kaupungin keskustassa. Hallitukseemme kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä, joilla on oma henkilökohtainen varajäsen. Hallituksemme muodostetaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti (taulukko 7). Tämän lisäksi hallituksessamme on oltava vähintään yksi edustaja jokaisesta alueemme kunnasta. Hallituksemme jäsenet osallistuvat hallituksen jäsenille tarkoitettuihin koulutuksiin. Lisäksi uudet jäsenet perehdytetään leader-työhön, yhdistyksen toimintaan sekä toimintatapaan. Yhdistyksemme työstä vastaavat ohjelmakaudella 2014-2020 hallituksen lisäksi toiminnanjohtaja, hankesihteeri sekä hankeneuvoja. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta, sidosryhmätyöskentelystä sekä aloittavien hankkeiden neuvonnasta yhteistyössä hankeneuvojan kanssa. Hankesihteeri vastaa hankkeiden maksatusneuvonnasta sekä yhdistyksen toimiston

25


hoidosta. Hankeneuvojan tehtäviin kuuluvat hankkeiden alkuneuvonta sekä eri aktivointi- ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan yhteistyössä maakunnallisen tiedottajan kanssa. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti toimintaryhmien työntekijöille tarkoitettuihin koulutuksiin sekä pitää yllä omaa ammatillista osaamista osallistumalla tarvittaviin täydennyskoulutuksiin. Yhdistyksen toiminnasta ja sen kehittämisestä käydään kehityskeskusteluja niin hallituksen kuin muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelmakauden aikana kerätään palautetta alueen asukkailta toiminnan kehittämiseksi. Myös hanketoimijoilta tullaan keräämään palautetta erityisesti siitä, millaiseksi he ovat kokeneet toimintaryhmältä saadun palvelun. Saadun palautteen perusteella ryhdymme tarvittaviin toimiin, mikäli neuvonta- ja tiedotustyössämme koetaan olevan puutteita ja parannettavaa. Hanketoimijoiden toteuttamia hankkeita neuvotaan ja ohjataan läpi hankeajan. Alkuneuvontaan panostetaan, jotta hankkeet sujuisivat mahdollisimman jouhevasti alusta loppuun. Hankkeiden kanssa käydään läpi hankepäätökset sekä opastetaan maksuhakemuksen teossa. Tulemme jatkamaan ns. hankemappien käyttöä, jossa hankkeet saavat tarpeelliset ohjeet hankkeen hallinnointia varten. Toimintaryhmällä on käytössä oma hankkeiden seurantajärjestelmä, josta voidaan ottaa välikyselyitä strategian toteutumisesta helposti ja ajantasaisesti. Hankejärjestelmästä saadaan reaaliaikaiset tiedot mm. hankemäärästä, kustannuksista, talkootyön osuuksista, yksityisestä rahoituksesta sekä eri toimenpiteiden toteumasta. Vaara-Karjalan Leader ry on toiminut paikallisena toimintaryhmänä jo useammalla ohjelmakaudella. Työntekijät ja hallitus osallistuvat aktiivisesti eri koulutuksiin oman osaamisen lisäämiseksi. Toimintaryhmän talouden hoidosta vastaa toiminnanjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Kirjanpito ostetaan ostopalveluna tilitoimistolta.

8. Rahoitussuunnitelma Strategian painopiste

EU

Valtio

Kunnat

PP1 760 579,80 591 562,20 338 035,50 PP2 475 362,40 369 726,40 211 272,20 PP3 285 217,40 221,835,80 126 763,30 PP4 380 289,90 295 781,10 169 017,80 Toimintaraha 633 816,50 492 968,50 281 696,30 Yhteensä 2 535 266,00 1 971 874,00 1 126 785,00

26

Julkinen rahoitus yhteensä

Yksityinen rahoitus

1 690 177,50 788 749,60 1 056 360,94 492 968,5 633 816,56 295 781,1 845 088,75 394 374,8 1 408 481,25 5 633 925,00 1 971 874,00

Kaikki yhteensä 2 281 739,70 1 426 087,31 855 652,39 1 140 869,85 7 605 799,00


9.

Strategian täydentävyys ja yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa

Kehittämisstrategian laadinnassa on otettu huomioon valtakunnallisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetit sekä joukko maakunnallisia ohjelmia. Ohjelmien yhteensovittamisesta on neuvoteltu ja sovittu niin ELY-keskuksen, Maakuntaliiton, paikallisten kehittämisyhtiöiden kuin muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa.

9.1. Täydentävyys ”Vasiten vastavirtaan” – kehittämisstrategia täydentää erityisesti seuraavia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteja: • Prioriteetti 1. Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla - 1A. Innovaatioiden ja tietämyspohjan edistäminen maaseudulla - 1B. Yhteyksien vahvistaminen maatalouden, ruoan tuotannon, metsätalouden, tutkimuksen ja innovaatioiden välillä - 1C. Elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistäminen maa- ja metsätaloudessa •

Prioriteetti 3. Elintarvike- ja non food-ketjun organisoitumisen ja maatalouden riskienhallinnan edistäminen - 3A. Alkutuottajien kytkeminen paremmin ruokaketjuun laatujärjestelmien ja paikal- listen markkinoiden edistäminen sekä lyhyiden jakeluketjujen avulla, tuottajaryhmät ja toimialaorganisaatiot sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen

• Prioriteetti 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen - 4A. Euroopan maisemien ja tilan ja luonnon monimuotoisuuden ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen - 4B. Vesien ja maan hoidon edistäminen sekä vesipuitedirektiivin tavoitteisiin vastaaminen •

Prioriteetti 5. Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektorilla - 5C. Uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen - 5E. Hiilen sitomisen edistäminen maa- ja metsätaloudessa

Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla - 6A. Monipuolistamisen, uusien pienyritysten perustamisen ja kehittämisen sekä työpaikkojen perustamisen edistäminen - 6B. Maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen

27


Kehittämisstrategia täydentää Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 painopistealuetta ”Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen”. Painopisteen toimenpiteitä ovat mm. virkistys- ja vapaa-ajan rakenteiden rakentaminen ja kunnostaminen, yhteisöllisen identiteetin ja paikalliskulttuurin ylläpitoon liittyvät toimenpiteet. ”Vasiten vastavirtaan” – kehittämisstrategia täydentää myös seuraavia maakunnallisia ohjelmia: - POKAT - Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma - Rakennerahasto-ohjelmat - Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014 - Seudullisen elinkeinostrategiat

9.2. Yhteensovitus Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ohjelmakauden 2014-2020 ohjelmien yhteensovittamiseksi. Neuvotteluissa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä kolme pohjoiskarjalaista toimintaryhmää. Nykytilanne Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen tulleita yritystukihakemuksia ohjaavat ELY-keskuksen yritysrahoituslinjaukset ja hakemukset käsittelevä yritysrahoitusryhmä. Kehittämishankehakemukset käsitellään ELY-keskuksen hankeryhmässä. Leader- toiminnanjohtajat esittelevät kaikki Leaderhanke- ja yrityshakemukset maakunnallisessa Leader –yhteistyöryhmässä. Leader -yhteistyöryhmän jäsenistä osa on samoja ELY-keskuksen ryhmien kanssa. Näin jokainen Leader-hanke- ja yritystukihakemus on sovitettu yhteen muiden hankkeiden kanssa. Tuleva ohjelmakausi Maaseuturahaston ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ohjelmien kumppanuussopimuksen kautta. Nykykäytäntöä pyritään syventämään ja tekemään systemaattisemmaksi, mm. siten, että Leader-yhdistyksillä on käytössä ajantasaista tietoa vireillä olevista hankehakemuksista eri rahastoihin. Eri rahastojen välistä työnjakoa ja yhteistyötä tiivistetään teemahauilla. Teemoja voisivat olla esim. uusiutuva energia, elintarvike, ympäristö, matkailu, maatalous ja luonnontuoteala. Leader-ryhmät ovat mukana teemoittaisessa haussa ja sinne sopivat Leader-ohjelman mukaiset paikalliset hankkeet. Työnjakoon kuuluu myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle hakemuspolulle. Myös rahoituskiintiöiden niukkuus ohjaa rahoitusta hakijan kannalta parhaaseen rahoituslähteeseen. Tulevalla ohjelmakaudella eri rahastojen välistä työnjakoa ja yhteistyötä tiivistetään teemahauilla. Teemoja voisivat olla esim. uusiutuva energia, elintarvike, ympäristö, matkailu, maatalous ja luonnontuoteala.  

28


Yritystuet Työnjako ELY-keskuksen ja toimintaryhmien välillä noudattelee pitkälti samoja linjauksia kuin mitä aikaisimmilla ohjelmakausilla on ollut käytössä. LEADER-toimenpiteestä rahoitetaan pieniä, ensisijaisesti toimintansa alkuvaiheessa, mutta myös toiminnassa olevia yrityksiä sekä paikallisia palveluita turvaavia ja kehittäviä yrityksiä. Lisäksi toimintaryhmien rahoitettavaksi ohjautuvat osa-aikaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yrityshankkeet. ELY-keskuksen yritysrahoituksesta tuetaan puolestaan pääsääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä. Kehittämishankkeet LEADER-toimenpiteestä rahoitetaan kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalaislähtöisiä ja joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Toimintaryhmät rahoittavat paikallisia, elinolosuhteita ja ympäristöä parantavia hankkeita sekä hankkeita, joissa korostetaan paikallisia kokeiluita. Paikallisiin ohjelmiin sopivia lähialueyhteistyötä koskevia sekä alueiden- että kansainvälisiä hankkeita voidaan myös rahoittaa LEADER-toimenpiteestä. ELY-keskus rahoittaa puolestaan kehittämishankkeita, jotka tähtäävät laaja-alaisesti elinkeinojen kehittämiseen. Kokoluokaltaan suuret investoinnit, toimialoittaiset maakunnalliset hankkeet ja laajat selvitykset ja kokeilut kuuluvat myös ELY-keskuksen rahoituksen piiriin.  

29


Liitteet

30

Kuva 1. Väestön ikäjakauma vuonna 2012 sekä eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuonna 2011.


Kuva 2. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2011.


Kuva 3. Ulkomaan kansalaisten m채채r채 Lieksassa vuosina 2001-2012


Kuva 4. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä vuonna 2012 kunnittain


Kuva 5. Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin (%) vuonna 2012 (TEM).


Kuva 6. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus vuonna 2010.


Kuva 7. Tulonsaajien valtion veronalaiset tulot kunnittain vuonna 2011.


Kuva 8. Tyรถpaikkojen jakautuminen aloittain vuonna 2010 (Kuntaportaali).


Kuva 9. Tyรถpaikkojen jakautuminen aloittain vuonna 2011.


Kuva 10. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten m채채r채 Vaara-Karjalan Leader ry:n toiminta-alueella vuosina 2007-2011.


Kunta

2007 2008 2009 2010 2011

Ilomantsi Aloittaneita 30 23 23 22 16 Lopettaneita 18 21 20 25 19 Juuka Aloittaneita 16 20 24 28 14 Lopettaneita 18 11 19 7 10 Lieksa Aloittaneita 41 46 30 35 30 Lopettaneita 32 40 46 35 42 Nurmes Aloittaneita 33 38 32 15 21 Lopettaneita 26 37 21 24 18 Valtimo Aloittaneita 6 4 4 12 11 Lopettaneita 4 8 7 10 5  

Kuva 11. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnittain (Tilastokeskus, Yritysrekisteri).


Kuva 12. Prosessin kuvaus.


Taulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä henkilömäärän mukaan laskettuna vuonna 2011.

Lähde: Tilastokeskus/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 11.6.2012.

Taulukko 2: Väestömuutosten ennakkotietoja kunnittain vuodelta 2012 (tammi-elokuu)

Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 21.9.2012, Tilastokeskus, Väestötilastot

Taulukko 3. Väestöennuste vuosille 2012-2040, Tilastokeskus (28.9.2012)

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 1.10.2012]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/kas. html


Taulukko 4. Maatalous- ja puutarhayritykset 2010 Kotieläintuotanto Kasvi- ja muu tuotanto Yhteensä Ilomantsi 35 91 126 Juuka 73 100 173 Lieksa 91 106 197 Nurmes 83 98 181 Valtimo 69 59 128 Lähde: Matilda, tilastolaari Taulukko 5. Yritysten lukumäärä kunnittain vuonna 2011 Tunnusluku Yritystoimi paikkojen lukumäärä

Ilomantsi Juuka 382

350

Lieksa 687

Nurmes Valtimo Yhteensä 566

178

2163

(Lähde: Yritysrekisteri. Suomen yritykset 2011, Tilastokeskus.) *

*Tilaston tiedot kattavat kaikkien toimialojen yritykset ja niiden toimipaikat. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto (maatalousyrityksillä maataloustulo) on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan. Taulukko 6. Vaara-Karjalan LEADER ry:n strategiatyöryhmän kokoonpano ja taustatahot Jukka Nevalainen PIKES Oy, Nurmes Timo Reko Maaseudun Sivistysliitto, Joensuu Taisto Volotinen Vaara-Karjalan LEADER ry hallitus ja Mäkikylät ry, Ilomantsi Tarja Muikku Pielisen Karjalan maaseutupalvelut, Lieksa Alina Koponen Joensuun seudun maaseutupalvelut, Juuka Hannu Ryhänen Itä-Suomen Yliopisto, Aducate-yksikkö, Nurmes Reeta Rönkkö Maaseudun Sivistysliitto, Nurmes Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuu Minna Heikkinen PIKES Oy, Nurmes Anna Kähkönen PIKES Oy, Nurmes Marja Hietala PIKES Oy, Lieksa Timo Ryynänen Vaara-Karjalan LEADER ry hallitus ja Pohjois-Karjalan Hevosystäväin seura, Lieksa Matti Härkönen Vaara-Karjalan LEADER ry, Lieksa Tanja Rajantaus Vaara-Karjalan LEADER ry, Lieksa Pirjo Remes Vaara-Karjalan LEADER ry, Lieksa Hannele Pyykkö Vaara-Karjalan LEADER ry, Lieksa


Taulukko 7. Vaara-Karjalan LEADER ry:n hallitus, henkilökohtaiset varajäsenet ja kolmikanta vuonna 2013.

Varsinaiset jäsenet

Varajäsenet

Hallituksen puheenjohtaja Alina Koponen Veijo Ikonen Julkinen hallinto Maaseudun asukkaat Juuka Lieksa Pertti Jaakonaho Eija Liimatta Yhteisöt Julkinen hallinto Ilomantsi Ilomantsi Tiina Ihalainen Maaseudun asukkaat Lieksa

Katja Pyykkö Maaseudun asukkaat Lieksa

Päivi Härkin Julkinen hallinto Valtimo

Aune Hämynen Julkinen hallinto Valtimo

Marjo Ollilainen Maaseudun asukkaat Nurmes

Matti Härkönen Maaseudun asukkaat Lieksa

Eija Härkönen Julkinen hallinto Lieksa

Seppo Kettunen Julkinen hallinto Juuka

Timo Ryynänen Yhteisöt Lieksa

Jani Karjalainen Yhteisöt Nurmes

Seppo Lehikoinen Maaseudun asukkaat Juuka

Anne Hiltunen Yhteisöt Juuka

Taisto Volotinen Yhteisöt Ilomantsi

Rauno Ratilainen Yhteisöt Ilomantsi

Lähteet

Miettinen, Heikki 2009: Palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Pohjois-Karjala. Ennusteet ilman inflaatiota. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.


Vaara-Karjalan Leader ry:n strategia 2014-2020  

Vaara-Karjalan Leader ry:n strategia vuosille 2014-2020.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you