Issuu on Google+

VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012

Yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan tekijänä Raija Ruusunen Erityisasiantuntija Matkailun teemaryhmä


Suomen maaseutu vuonna 2020 Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet, sekä kannustaa ja tukee ihmisten omatoimista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet.


Maaseutupolitiikka • Maaseudun arvostus on jatkuvasti nousussa: luontoarvojen kunnioittaminen ja elämäntapojen kohtuullistaminen ovat tulevaisuuden trendejä. • Vahvuuksien hyödyntäminen maaseutualueiden ja koko Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut.


Maaseutupolitiikka • Laaja maaseutupolitiikka on toimintatapa, jossa eri hallinnon alat ja maaseudun sidosryhmät suuntaavat yhdessä politiikkaa siten, että maaseutu ja sen asukkaat otetaan huomioon kokonaisuutena.

• Päätökset ja valitut politiikan linjat vaikuttavat eri tavoin erityyppisillä alueilla. • Tätä varten on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointimenetelmä käyttöön otettavaksi kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa sekä keskushallinnossa että aluetasolla.


Maaseutupolitiikka •Laajasta maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. •Maaseudun kehittämistoimia sovittaa yhteen ja maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä edistää Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR).


Maaseutupolitiikka •Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat yhteiskunnalliset välineet, joilla maaseutua käytännössä kehitetään. •Näitä ovat mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmät, EU:n osarahoittamat maaseutu- ja rakennerahasto-ohjelmat, toimintaryhmätyö, kylätoiminta sekä maakuntaohjelmat maaseutuun kohdistuvilta osiltaan.

•OECD:n vuoden 2008 maaseutupolitiikan maatutkinnassa Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä ja suomalaista maaseutupolitiikan mallia ainutlaatuisena.


Maaseutupolitiikka •Valtioneuvosto antoi 24.2.2011 periaatepäätöksen maaseudun kehittämisestä. •Periaatepäätöksen keskeisenä lähtökohtana on tunnistaa maaseudun mahdollisuudet sekä tulevaisuuden kannalta keskeiset haasteet ja esittää toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi.


Maaseutupolitiikka •Maaseudun tulevaisuuden kannalta keskeiset haasteet, joihin periaatepäätöksellä pyritään vastaamaan: 1)Maaseudun väestön kaupunkeja nopeampaan ikääntymiseen varautuminen 2)Palvelujen saatavuuden varmistaminen maaseudulla 3)Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuudesta ja kunnosta huolehtiminen 4)Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuuden edistäminen


Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR • Valtioneuvoston asettama yhteistyöelin ja verkostomainen työtapa, johon osallistuu satoja ihmisiä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista – – – – –

yli 30 jäsentä ja varajäsentä 27 organisaatiosta 5. toimikausi 20082013 Pääsihteeri ja sihteeristö (noin 60 jäsentä) Teema- ja työryhmien ja niiden alueellisten ryhmien jäsenet Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajat

• Suomen maaseutupolitiikan verkostoon kuuluu lisäksi tuhansia toimijoita hallinnosta, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista sekä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta kylistä kansainväliselle tasolle saakka.


Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR • YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. • Eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää EUosarahoitteisia ohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä. • Nykyinen yhteistyöryhmä on asetettu ajalle 17.7.2008 – 16.7.2013.


YTR:n tehtävät • Monialaisen ja -tasoisen sekä alueperusteisen maaseutupolitiikan edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti • Laajan maaseutupolitiikan toteuttaminen hallinnonalojen kumppanuuteen perustuvana yhteistyönä • Maaseutupoliittisten ohjelmien valmistelu ja toteuttaminen • Teemakohtainen kehittämistyö • Maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistaminen • Maaseutuvaikutusten arvioinnin edistäminen


YTR:n tehtävät • Maaseudun kehittämistyön rakenteiden ja työtapojen vahvistaminen kaikilla toiminnan tasoilla • Maaseutua kehittävän kansalaistoiminnan vahvistaminen • Maaseudun yrittäjyyden, työllisyyden ja tasa-arvon edistäminen • Maaseutupoliittisten kannanottojen ja lausuntojen laatiminen • Maaseutupoliittisen keskustelun luominen ja ylläpitäminen • Poliittinen vaikuttaminen


13


Maaseutupolitiikan lähiajan painopisteitä Lähteinä YTR:n kokonaisohjelma 2009-2013, VN:n maaseutupoliittinen selonteko 2009 eduskunnan vastaus selontekoon 2010

• Harvaan asutulle maaseudulle omia ratkaisuja • Tietoliikenneyhteydet tasapuolisen nopeiksi ja tehokkaiksi

• Maaseudun olosuhteisiin soveltuvan koulutus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen • Uusiutuvaa energiaa hajautetusti paikallisiin energialähteisiin perustuen • Metsät ja puu monipuolisesti työn ja toimeentulon lähteeksi


Maaseutupolitiikan lähiajan painopisteitä • Ratkaisujen etsiminen maaseudun lisääntyvään turvattomuuteen • Kansalaisjärjestöjen roolin ja kumppanuuden vahvistaminen palveluiden tuottamisessa julkisen sektorin kanssa • Kaikkiin maakuntiin maaseutupolitiikkaa valmisteleva monialainen "alueellinen YTR" • Paikallisen kehittämisen työmuotojen vahvistaminen: kylätoiminta, Leader-toiminta, kunnan maaseutupolitiikka • Maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotto


Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma • Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma on hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden mukainen ohjausväline, jolla tarkennetaan ja konkretisoidaan valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita 2011−2015.


Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma Ohjelman tavoitelinjaukset ja niiden toteutumista edistävät toimenpiteet on jäsennetty neljään kokonaisuuteen: •Maaseutualueita vahvistetaan monipuolisina asumisen ja elinkeinotoiminnan ympäristöinä •Maaseudun alueellista kilpailukykyä edistetään •Harvaan asutun maaseudun erityispiirteet tunnustetaan •Maaseudun ja alueellisen kehittämisen edellytyksiä vahvistetaan


Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma • Toimenpiteitä on yhteensä 39 kpl

• Edelliset sisältyvät yhdeksään pääkohtaan: 1 Linjataan valtakunnallisesti maaseudun kehittämisen mahdollistava maankäyttö. 2 Varmistetaan koko Suomen kattavat, toimivat tietoliikenneyhteydet.

3 Suunnitellaan ja tuotetaan maaseudun asukkaiden palvelut asiakaslähtöisesti, poikkisektoraalisesti ja paikallisten olosuhteiden ehdoilla.


Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 4 Edistetään kestävää, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa liiketoimintaa. 5 Edistetään maahanmuuttajien sijoittumista, kotoutumista ja työllistymistä maaseutumaisille alueille. 6 Selvitetään ja otetaan käyttöön harvaan asutun maaseudun erityiset haasteet huomioivia yhteiskunnallisia keinoja.


Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 7 Yhteisölähtöistä ja monirahastoista paikallisen kumppanuuden työtapaa kehitetään. 8 Maaseutuvaikutusten arviointi liitetään osaksi kuntaliitosselvityksiä.

9 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamalli vahvistetaan ja kirjataan lakiin.


Teemaryhmätyö • Tiettyyn teemaan kohdistetaan erityisiä kehittämistoimenpiteitä tietyn ajan • Eri teemoja eri aikoina • Yleensä 10 – 15 teemaryhmää, nyt Harvaan asuttu maaseutu, Hyvinvointipalvelut, Kansalaistoiminta, Kulttuuri, Luonnontuoteala, Luonto- ja maisemapalvelut, Maaseutuasuminen, Matkailu, Ruoka-Suomi, Ruotsinkielinen, Paikallinen kehittäminen, Yrittäjyys


Tulevaisuuden haasteita • YTR:n toimintamallin vahvistaminen muttei lukitseminen tuleville vuosille • Sitoutuminen kehittämistyöhön edelleenkin, jatkuvuus taattava • Määrärahojen varmistaminen • Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen varmistaminen • Maaseudun näkeminen voimavarana kansainvälisellä tasolla • Keskustelun kääntäminen vahvuuksiin


Tulevaisuuden haasteita • Trendeihin vastaaminen: kysyntää tuotteilla, joilla on tarina ja eettisiä arvoja, joita tuotetaan pienessä mittakaavassa yksilöllisesti yksilöille. Raha ei ole tulevaisuudessa ensisijainen motivaattori, arvot merkitsevät. Lähi- ja luomutuotteet ovat enemmän kuin pelkkiä tuotteita, ne vetoavat tunteisiin ja kertovat arvoista. • Miten maaseutu brändätään siten, että se vetoaa ihmisten arvoihin, arkeen ja elämään? • Mistä löytyy rohkeus olla erilainen ja kulkea eri polkuja kuin tähän asti? • Miten maaseudulla yhdistetään individualismi ja edelleen lisääntyvä yhteisöjen sosiaalisuus?


Tulevaisuuden mahdollisuuksia • Maaseudun tulisi houkutella jokaista tavalla tai toisella: laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tarjoajana, valtavirrasta poikkeavana elämänratkaisuna, henkisenä voimavarana ja akkujen lataajana, elämän arvopohjana. • Resursseina tila, hiljaisuus, rauhallisuus, luonto, luonnonvarat, maisema, hitaus, ekologisuus, yhteisöllisyys, pimeys, puhtaus, innovatiivisuus, persoonalliset ratkaisut. • Kehitetään uusia mittareita ja määritellään maaseutu niiden avulla: onnellisuus-, hyvinvointi-, elämänlaatu-, erilaisuus-, yksilöllisyys-, hitausmittari…


Tulevaisuuden mahdollisuuksia • Kehittämistyön tarkoitus ei ole vain lisätä aktiivisuutta paikallisessa elämässä vaan saada ihmiset toimimaan keskenään omaksi ja yhteisönsä hyväksi.

• Talouskasvu on unelmavetoista. Sitä ohjaa meidän kaikkien unelmat. • Kun ihminen haluaa jotakin, hän tekee kaikkensa sen eteen. • Kun enemmistö todella haluaa jotakin, kun heillä on yhteinen unelma, muutos ja talouskasvu alkaa. • Maaseutu = Unelmatehdas!


Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Matkailun teemaryhmä Raija Ruusunen raija.ruusunen@visitfinland.com +358 50 356 0897 www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu www.facebook.com/Matkailunteemaryhma www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/leht i


Yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan tekijänä