Page 1

ROHKEASTI ETEENPĂ„IN Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014 - 2020


Keski-Karjalan Jetina ry Savikontie 3, huoneisto 8 82500 Kitee toimisto@jetina.fi www.jetina.fi www.maakaista.fi

Keski-Karjalan Jetina ry on maaseudun kehittämisyhdistys, Leader-toimintaryhmä, joka perustettiin vuonna 1997. Yhdistyksen hallitus tekee rahoitusesityksiä Leader-kehittämishankkeista ja yritystuista Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Rahoitettavien hankkeiden tulee nojautua yhdistyksen kehittämisohjelmaan tai strategiaan. Hanketoiminnan lisäksi Keski-Karjalan Jetina ry toimii oman seutukuntansa hyväksi toteuttamalla omia hankkeita. Yhdistys on mukana myös kehittämistyössä kuntien ja Keski-Karjalan Elinkeinoyhtiö KETIn kanssa.


ROHKEASTI ETEENPÄIN Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014 - 2020

Sisällys Johdanto 4 Jetinan laatujärjestelmä 4 Strategian taustaksi 4 Strategian valmisteluprosessin kuvaus 7 Nelikenttäanalyysi SWOT 9 1. ”Rohkeasti eteenpäin” Keski- Karjalan Maaseutustrategia vuosille 2014- 2020 10 1.1. Taustatietoja 10 1.2. Visio 13 1.3. Strategian painopisteet 13 1.3.1. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen 13 1.3.2. Yritystoiminnan edistäminen 13 1.3.3. Ympäristön tilan parantaminen 13 1.3.4. Koulutuksen edistäminen 13 2. Suunnitelma 14 2.1. Toimenpiteet painopisteittäin 14 2.1.1. Toimenpiteet yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittämisessä 14 2.1.2. Toimenpiteet yritystoiminnan edistämisessä 15 2.1.3. Toimenpiteet ympäristön tilan parantamisessa 16 2.1.4. Toimenpiteet koulutuksen edistämisessä 16 3. Toimintasuunnitelma 16 4. Muu kehittämistoiminta 17 Kalatalous 17 Muu maaseuturahaston ja rakennerahaston rahoitus 17 5. Strategian hallinnon ja seurannan järjestäminen 18 6. Strategian rahoitussuunnitelma 18 7. Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutusuunnitelmien yhteensovitus 19 LIITE JA LÄHTEET 21


4 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

Johdanto Kehittämisstrategia on kokonaisvaltainen paikallinen suunnitelma, joka kokoaa yhteen tarpeet, työkalut ja kehittämismetodit. Strategian toteutuminen edellyttää, että monipuoliset rahoituslähteet ovat käytettävissä. Monirahastoisuus onkin mukana Keski-Karjalan Jetinan toiminnassa ohjelmakaudella 2014-2020. Jo ohjelmakaudella 2007-2013 Jetinan kautta rahoitettiin hankkeita, joilla oli selkeä sosiaalinen ulottuvuus liittyen muun muassa työllistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tämäntyyppisen toiminnan syventäminen paikallistasolla on tärkeää. Myös monipuolinen ja laaja-alainen, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuva ennaltaehkäisevä työ tulee yhä tärkeämmäksi paikallistason kysymykseksi, kun kuntien resurssit vähenevät. Leader-toiminnan onkin yhdistys- ja yritystoiminnan kehittämisen kautta pyrittävä vastaamaan näihin tarpeisiin. Kehittämisstrategian on riittävän monipuolisesti ja paikallislähtöisesti turvattava sekä seudun asukkaiden ja heidän edustamiensa yhteisöjen sekä erityisesti monipuolisen elinkeinotoiminnan kehittyminen. Strategiassa painopiste on erityisesti uusien työ- ja ansaintamahdollisuuksien syntymisessä. Leader-toiminta osoittaa selvästi, että paikallislähtöinen yrittäjäarviointi ja erityisesti paikallinen markkinatuntemus puoltavat yritysrahoituksen tärkeyttä toimintaryhmätyössä alueellamme. Paikallislähtöinen yrittäjien rahallinen ja henkinen tukeminen uuden yrityksen perustamisesta, toiminnan käynnistymiseen ja myöhemmin sen kehittämiseen asti on eräs Jetinan toiminnan ytimistä. Strategiassa keskitytään paikalliseen kehittämiseen, luodaan edellytyksiä ja uusia malleja tavoitteena elämän laadun ja elinolojen parantaminen sekä sosiaalisen pääoman lisääminen yhteisöllisen kehittämisen kautta.

Keski-Karjalan Jetinan laatujärjestelmä Jetina ry on tehnyt oman laatu- ja johtamisjärjestelmänsä ja siihen liittyen on paneuduttu oman organisaation nykytilan vahvuuksiin, heikkouksiin, uhkiin ja mahdollisuuksiin. Maaseudun kehittämistyön näkökulmasta katsoen järjestelmän nelikenttään on kirjattu muun muassa ryhmän omaan paikallistuntemukseen perustuvat mahdollisuudet, niukkoihin rahallisiin resursseihin pohjautuvat heikkoudet, monirahastoisuuden suomat mahdollisuudet ja kansallisen byrokratian luomat uhkat toiminnan sujumiselle.

Strategian taustaksi EU-komission mukaan ohjelmakaudella 2014-2020 tavoitellaan älykästä kasvua, joka perustuu osaamiseen ja innovointiin kasvun perustana. Lisäksi komissio tavoittelee resurssitehokasta kestävää kasvua ja osallistavaa kasvua, jossa edistetään korkeaan työllisyyteen perustuvaa taloutta lisäämällä sosiaalista ja alueellista koheesiota. Pohjois-Karjalan maakunnallinen strategia on nimeltään ”Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta”. Maakuntastrategiaa toteutetaan kanavoimalla rahoitusta maaseudun yritystoiminnan ja maatalouden kilpailukyvyn lisäämiseen sekä osaamisen uudistamiseen. Samalla tuetaan luonnonvarojen ja materiaalivirtojen kestävän sekä ekotehokkaan hyödyntämisen osaamisen vahvis-


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 5

tamista. Rahoitusta ohjataan maaseutualueiden yhteisölliseen kehittämistoimintaan yhteistyössä Leader-toimintaryhmien kanssa. Maaseudulle haetaan ratkaisuja, jotka turvaavat asumisen, työn ja vapaa-ajan sujuvan arjen. Erityisinä painopisteinä ovat maidontuotannon kehittäminen, luomutuotannon edistäminen, uudet lähiruokaratkaisut sekä hajautettu bioenergiatuotanto. Yritysten kilpailukykyä edistetään tukemalla jalostusasteen kohottamista, asiakaslähtöistä tuotekehitystä sekä yhteistyötä edistäviä ratkaisuja ja uusiutumiseen pyrkiviä innovaatioita. Maaseudun palvelujen saatavuuden ja sosiaalisen osallisuuden turvaamiseksi haetaan aktiivisesti uusia toimintamalleja ja – ratkaisuja. Lisäksi edistetään pohjoiskarjalaista maaseutubrändiä rakentavia tuote- ja markkinointiratkaisuja.

Strategiakokonaisuus. Seudullisen maaseutustrategian on oltava yhteen sovitettavissa maakuntastrategian, Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman kanssa. Strategioiden toimenpiteiden kesken luodaan tarvittavilta osin työnjako. Maakuntastrategian sisällössä ei ole ristiriitaisuuksia seudullisen strategiamme kanssa, joka omalta osaltaan toteuttaa myös maakuntastrategiaa, mutta mahdollistaa myös rakennerahastojen varojen käytön.


6 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

Kehittämisen kohteet Keski-Karjalan kehittämiseen tarvitaan riittävää tulevaisuuden uskoa, oikeanlaisia toimijoita ja yhteistä tahtoa. Kehittäminen onnistuu, jos nykyinen yritystoiminta jatkuu, kehittyy ja alueelle saadaan uusia työllistäviä yrityksiä. Yrityksillä pitää olla käytettävissään osaavaa työvoimaa, mikä edellyttää myös koulutuksen ja yritysten tarpeiden kohtaamista. Yritysten lisäksi julkiset toimijat ja ensisijaisesti kunnat tarvitsevat koulutettua, uutta työvoimaa paikkaamaan voimakkaan eläköitymisen aukkoja. Keskeinen asia kehittymiselle on seudun asukkaiden viihtyminen. Viihtymisen edistämiseen on kaikkien toimijoiden Keski-Karjalassa keskityttävä. Tässä yhteydessä on tärkeä muistaa seudun monipuolisen yhdistystoiminnan kaikinpuolinen tukeminen. Kuntien on paljon nykyistä näkyvämmin oltava mukana kylien kehittämisessä kylien omien tarpeiden mukaisesti. Paikallisyhteisöjen ja kuntien kumppanuus siirtyy uudelle tasolle, jos kylätoiminnalle osoitetaan tähän resursseja. Kylien ja kuntien elossa olon edellytys on uusiutumiskyky. Entistä isommat kunnat heikentävät paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja paikalliselle vaikuttamiselle on luotava uusia mahdollisuuksia. Paikallisten yritysten viestintään ja näkyvyyteen on luotava uusia mahdollisuuksia. Erityinen ongelma on venäjänkielisen palvelumateriaalin saaminen. Yrittämiseen kannustetaan erityisesti nuoria ja samalla on luotava uudenlaisia yrittämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteiskunnallinen yrittäjyys on uusi nuoriakin kiinnostava yrittämisen muoto ja liiketoimintapa. Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja yhteisölliseen palvelutoimintaan liittyvä paikallinen koulutustoiminta on yksi varteenotettava keino saada aikaan uutta yritystoimintaa. Myös luovien alojen yritystoiminta on kasvamassa ja parantuneet tietoyhteydet antavat hyvän alustan kehittämiselle, jota alueen monet kulttuuri ja muut toimijat voivat hyödyntää. Lisäksi on perusteltua kokeilla erityisesti nuorille kohdennettuja hankerahoitusmuotoja esimerkiksi ”nuorisoleaderia”, jolla mahdollistettaisiin lasten ja nuorten omien pienimuotoisten hankkeiden toteuttaminen. Puhtaat luonnonvarat, kuten esimerkiksi pinta- ja pohjavedet, metsät ovat tärkeitä maaseudun peruselementtejä. Niiden monipuolinen ja kestävään kehitykseen perustuva hyödyntäminen on avainasemassa seutumme menestymiselle. Puhummekin luonnonvarojen kestävästä ja älykkäästä hyödyntämisestä. Tämän lisäksi luontoon liittyviin peruselinkeinoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seudullamme on muun muassa vahva metsäklusteri, jonka pitää edelleen vahvistua ja maatalouden oheen pitää syntyä jatkojalosteiden nykyistä laajempaa kehittämistä. Palveluelinkeinoissa erityisesti kasvava ikääntyneiden määrä lisää hoivapalveluiden kysyntää ja tarjoaa mahdollisuuksia myös uudelle yritystoiminnalle. Kuntien mahdollisuus hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut annettujen säädösten varassa on koko ajan haasteellisempaa, mistä johtuen tarve ennaltaehkäiseviin toimiin kasvaa koko ajan. Ennaltaehkäiseminen on kokonaisuudessaan niin laaja kokonaisuus, että sen toteuttamiseen tarvitaan niin kuntien, kuin yhdistysten ja yritystenkin voimavaroja. Kulttuuritoimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toisaalta heidän yhteistyötään muun muassa matkailutoimijoiden kanssa avaa uusia mahdollisuuksia. Sama koskee myös kulttuurin tuotteistamista ja osaltaan myös yritysmäisempää toimimista.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 7

Asukas- ja vuorovaikutusverkostot on saatava toimimaan aktiivisesti niin, että pitkällä tähtäyksellä yhteistyö ei ole erillistä hanketoimintaa, vaan pysyvää perustoimintaa. Myös erilaiset yhdistykset ja yhteisöt tulee saattaa tiiviimpään yhteistyöhön. Ajatuksena on, että eri alojen ihmiset saatetaan ensin yksinkertaisesti yhteen. Myös alueen tiestö on saatava kuntoon erityisesti alemman tason tiestön osalta, vaikka omatoimisesti yhteistyössä eri yhteisöjen kesken. Yhteisöllisyyden vahvistaminen vaatii suurempia resursseja muun muassa viestintään kuin omalla toimintaryhmällämme on käytettävissään. Yhteistyön tiivistäminen myös toimintaryhmien kanssa on välttämätöntä. Yhteistyöhön haetaan toimintaryhmien lisäksi mukaan laajasti kaikki maaseudun kehittämistä toteuttavat tahot. Seudun sosiaalisiin ongelmiin tulee paneutua nykyistä terävämmin erityisesti paikallisista lähtökohdista ja paikallista asiantuntemusta hyödyntäen. Tähän työhön strategian toteutuminen vaatii laajan rahastokokonaisuuden hyödyntämisen. Vesistöjen tilan parantaminen, maisemointikysymykset, kulttuuriympäristöjen parantaminen sekä lukuisten reitistöjen kunnostus ja uusien perustaminen ovat myös ohjelmakaudella 2014-2020 tärkeitä.

Strategian valmisteluprosessin kuvaus a)

Yhteistyö strategiavalmistelussa:

Strategiatyötä ohjasi Keski-Karjalan Jetinan hallitus. Yhtä aikaa valmistelussa olivat maakunnallinen strategiatyö sekä maakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, jossa mukana oli toimintaryhmätyön arvionti. Myös Keski-Karjalan elinkeinostrategiatyöhön osallistuminen oli erityisen tärkeätä seudullisten ohjelmien yhteensopivuuden kannalta. Yhteistyö oli tiivistä Pohjois-Karjalan toimintaryhmien kanssa ja oman sisäisen toiminnan tulevaisuuden kannalta myös Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin kanssa. Keski-Karjalan elinkeinostrategia on teollisuuspainotteinen ja sen kansainvälisyysosio keskittyy Venäjä-yhteistyöhön. Yhteisiä tartuntapintoja löytyy muun muassa bioenergiasta, luonnonvara-alasta, maa- ja metsätaloudesta, pienyrittäjyydestä ja erityisesti yli toimialojen toimivien palveluyritysten kehittämisessä. b) Kansalaistapaamiset: Kaikissa seudun kunnissa toteutettiin ohjelman pohjamateriaalin ”keräystilaisuus”, johon kutsuttiin kuntalaisia ja kuntien päättäjiä Maakaista-hankkeen avustuksella. Tätä työtä koordinoi Maaseudun sivistysliitto ja järjestelyissä oli mukana myös Pohjois-Karjalan ELY- keskus. Toistuvia teemoja kiertueella olivat ympäristö, uudet kestävät bioenergiaratkaisut, puhdas ja lähellä tuotettu ruoka sekä yhteisöllisyys. Näiden teemojen lisäksi näkyvillä oli nuoriso, Venäjän läheisyys, infrastruktuuri, yrittäjyys ja asuminen. Läpäisyteemoina toistuvat tietoisuus etenkin ympäristöstä ja yhteistyö - yhteistyö niin yritysten, yhteisöjen kuin asukkaiden kesken.


8 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

c)

Muut aineistolähteet:

Ohjelmatyötä ryydittivät myös osallistumien yritystilaisuuksiin ja neuvottelut kuntien kanssa. Pohja-aineistoa syntyi myös maakunnallisesta Tulevaisuusriihi-koulutuksesta. Lisäksi Pohjois-Karjalan kyläohjelma on tuore ja käyttökelpoinen laajaa kylätason materiaalia tuottanut pohjamateriaali strategian valmistelussa. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja tuotti niin ikään sisältöä strategiaan. Keski-Karjalan kampanjatilaisuus järjestettiin vuoden 2010 aikana. Aineistoa strategian pohjaksi syntyi myös Maaseudun sivistysliiton Laiffia landelle -koulutustapahtumista ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen järjestämä kumppanuuskoulutus Ahvenenmaalle keväällä 2012 sisälsi toiminnan arvioinnin lisäksi hyvää ohjelmamateriaalia. Lisäksi strategiaa on valmisteltu erilaisissa yhteiskokouksissa seutu- ja maakunnassa.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 9

Nelikenttäanalyysi SWOT Vahvuudet

Uhkat

• •

• •

• • • • • • • • • • • • •

Vahvat teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden perinteet Rikas kulttuurihistoria Laadukas ja monipuolinen kulttuuritarjonta Ympäristö hyvässä kunnossa, myös vesien suhteen Laatokan lehtovyöhyke Rikkaat luonnonvarat Aktiivinen yhdistystoiminta Kiteen kumppanuustoiminta Langallinen laajakaista Hyvinvointialan ja ympäristöalan kehittyvä liiketoiminta Niiralan rajanylityspaikka Vaatimaton elämäntapa Kattava tiestö ja vielä kohtuullinen kunto Tasokas koulutustarjonta Viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen ympäristö tarjoaa hienot puitteet asumiselle Edulliset asumiskustannukset

Heikkoudet • • • • • • • • • • • •

Kuntien yhteistyö ja päätöksenteko ovat puutteellisia Toimintatavat usein vanhoillisia ja rakenteelliset uudistukset toteutuvat hitaasti Yleinen näköalattomuus ja uskon puute Puutteellinen infra erityisesti tiestön osalta Paikoin heikot tietoyhteydet Koulutustaso ei vastaa kaikkiin kysynnän haasteisiin Ikärakenne on vinoutunut Kuntien talousongelmat Väestön alhainen tulotaso Matkailuyöpymispaikkojen vähäisyys Rohkeus yrittämiseen puutteellinen, ei riittävää kilpailuhenkisyyttä Yritysten sukupolvenvaihdosprosessien heikko toteutuminen

• • • • • •

Ihmisten suorat vaikutusmahdollisuudet heikkenevät kuntaliitosten myötä. Julkinen palvelutuotanto hiipuu entisestään Väkiluku vähenee ja huoltosuhde kasvaa ikääntymisen myötä Nuorten poismuutto Syrjäytymisvaara erityisesti nuorten osalla Valtakunnan tasolla ei aluettamme nähdä sellaisena, että tänne suunnataan riittävästi resursseja Maatalouden supistettu koulutustarjonta ei vastaa kysyntää Resursseja nopeiden tietoliikenneyhteyksien tekemiseen ei osoiteta ja osa seudusta jää jälkeen yleisestä kehityksestä Alueen elinvoiman kasvattamiseen ei löydetä tarvittavia resursseja

Mahdollisuudet • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Venäjän talouskasvu, WTO jäsenyys ja viisumivapaus Seudun omiin vahvuuksiin nojaava ja myös nuorille työtä tarjoava yritystoiminta Yhdistysten ja järjestöjen rooli alueen ja sen palvelutuotannon kehittämisessä vahvistuu. Nopeat laajakaistayhteydet rakennetaan koko Keski-Karjalan alueelle Kansainvälistymiskehitys jatkuu Ikääntyminen nähdään mahdollisuutena Koulutustarjontaa hyödynnetään tehokkaasti Kuntien ja yhdistysten yhteistyö tiivistyy yhteistyösopimustasolle. Venäjän markkinat ja rajan läheisyys hyödynnetään nykyistä tehokkaammin Maahanmuuttajat integroituvat myös kehittämistoimiin Bioenergian ja uusiutuvan energian mahdollisuudet ymmärretään ja hyödynnetään. Luodaan uusia tapoja yrittää Puurakentamisen edistäminen Puhtaan veden merkitys kasvaa Osaamista hyödynnetään laajasti Rakennetaan uusia yhteistyömuotoja (yhdistykset, kunnat, opetuslaitokset, yritykset jne.) Luova yrittäjyys. Jetinan verkostoitumisen vahvistuminen Luomutuotanto, lähiruoka Yrityskasvatus


10 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

1. ”Rohkeasti eteenpäin” Keski-Karjalan maaseutu strategia vuosille 2014-2020 1.1. Taustatietoja Alue ja väestö: Keski-Karjala on Pohjois-Karjalan eteläisin seutukunta, johon kuuluu vuonna 2014 kolme kuntaa: Kiteen kaupunki , Tohmajärvi ja Rääkkylä. Alueen pinta-ala on n. 3300 neliökilometriä ja asukkaita on nyt n. 19 000. Väkiluku kunnittain 31.12.2012 Kuntajako 2013 mukaan 2012 2011 Muutos % Kitee 11 341 11 515 -174 -1,5 Rääkkylä 2 490 2 532 -42 -1,7 Tohmajärvi 4 897 4 992 -95 -1,9 Keski-Karjala 18 728 19 039 -311 -1,6 Pohjois-Karjala 165 754 165 906 -152 -0,1 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ennuste 2012 Keski-Karjalan seutukunta 2011-2015 2016-2020 2021-2025 Syntyneet 603 583 552 Kuolleet 1373 1368 1355 Luonnollinen väestönlisäys -770 -785 -803 Kuntaan muuttaneet 4235 4158 4068 Kunnasta muuttaneet 4397 3998 3710 Kokonaisnettomuutto -162 160 358 Väestönlisäys -932 -625 -445 2015 2020 2025 Väkiluku 18431 17800 17359 Seutukunnan väestöstä on lasten(0-14-vuotiaiden) osuus selvästi maan keskiarvoa pienempi. Pienin se on Rääkkylässä (11,8 prosenttia) ja suurin Tohmajärvellä (13,9 prosenttia), kun valtakunnan keskiarvo on 16,5 prosenttia. Seutukunnan väestö vähenee ja ikääntyy. Yli 65-vuotiaiden osuus on puolestaan selvästi maan keskiarvoa suurempi ollen suurin Kesälahdella (30 prosenttia) ja pienin Kiteellä ja Tohmajärvellä (24,7 prosenttia), kun maan keskiarvo on 18,1 prosenttia. Kun lisäksi työikäisen väestön osuus on maan keskiarvoa pienempi, eläkeläisten osuus huomattavasti suurempi ja taloudellinen huoltosuhde ylittää jo nyt maan keskiarvon on väestöllisten seikkojen vaikutus suuri strategian sisällölle ja toteuttamiselle.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 11

Pohjois-Karjalan työpaikat jakaantuivat vuonna 2010 seuraavasti (Tilastokeskus):

Keski-Karjalan työpaikoista suurin osa on palveluissa, kaupassa ja maa- ja metsätaloudessa. Keski-Karjala sijaitsee valtakunnan itärajalla ja Tohmajärvellä on Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka. Alueen läpi kulkevat myös 6-tie ja junarata. Turusta Tohmajärvelle kulkevan 9-tien merkitys tulee kasvamaan lähivuosina esimerkiksi Venäjäyhteistyön kasvun myötä. Keski-Karjala on kokonaisuudessaan maaseutualuetta, kun tarkastellaan Leader- toimintaryhmien uusia aluemäärittelykriteereitä. Strategian liitteenä tilastotietoa kunnittain väestöstä, asumisesta, koulutuksesta, työmarkkinoista sekä kesäasutuksesta.


12 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

Ympäristö: Keski-Karjala kuuluu Laatokan lehtovyöhykkeeseen ja Salpausselän lähialueeseen, minkä vuoksi alueen eläimistö ja kasvisto on rikasta ja monipuolista. Alueen maisemaa, kulttuuria ja elinkeinoja leimaavat suuret vesistöt kuten Saimaaseen kuuluvat Orivesi, Puruvesi ja Karjalan Pyhäjärvi. Myös pienemmillä järvillä kuten Tohmajärvellä ja Onkamojärvellä sekä lukuisilla joilla on iso merkitys seutukunnalle. Vesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa.

Nykyisestä ohjelmakaudesta: Jetina ry:n ja yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö on laajentunut ja syventynyt. Erityisesti tämä on näkynyt yhteistyössä lähimpien toimintaryhmien kanssa, samoin kuin Pohjois-Karjalan ELY- keskuksen kanssa. Kunnallinen kehittämisyhtiö KETI on tullut erityisesti yrityshankkeiden kautta koko ajan läheisemmäksi kumppaniksi. Yhteistyö on tiivistynyt myös Maaseudun sivistysliiton (MSL) kanssa, joka on hanketoiminnan kautta ollut erityisesti kylätoiminnan kehittämisen tukena yhdessä Pohjois-Karjalan kylien kanssa. Kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö sai vauhtia Voimistuvat Kylät -kampanjasta ja sen myötä MSL aloitti Kyläkumppani-hankkeen, jolla nostetaan kyläaktiivisuutta. Myös pääosa tuettavista yritys- ja yleishyödyllisistä hankkeista on onnistunut hyvin. Kansainvälistyminen kylätasolla lähti kovaan nousukiitoon ja kiidon jatkaminen sekä laajentaminen uusiin kyliin ja elinkeinotoimintaan pitää tulevalla ohjelmakaudella varmistamaa sitouttamalla ihmisiä viemään ohjelmakaudella 2007-2013 syntynyttä CULTrips-konseptia eteenpäin. Toiminnalla tulee olemaan suuri merkitys matkailuelinkeinolle alueellamme. Jetina teki yhtenä ensimmäisistä toimintaryhmistä oman laatu- ja johtamisjärjestelmänsä, mikä jäntevöitti toimintaa ja toimintaryhmän ”sisäinen” oma toiminta siirtyi uudelle askelmalle. Johtamisjärjestelmä tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n kanssa, mikä osaltaan auttoi toimintaryhmätyön ymmärtämistä, kun eri maakunnassa toimivat ryhmät arvioivat toistensa ja omiakin työtapoja kriittisesti, mutta hyvässä hengessä. Viesti Leader- toimintatavasta ei vielä ole riittävästi avautunut esimerkiksi kuntapäättäjille, vaikka kunnat yksimielisesti rahoituksessa mukana ovatkin. Tällä puolella riittää vielä viestintähaastetta.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 13

1.2. Visio Keski-Karjala on yhtenäinen seutu, jossa kaikkien ikäryhmien eläminen ja työnteko on mielekästä innostavassa ja viihtyisässä ympäristössä, missä erityisesti arvostetaan ja vaalitaan yhteisöllisyyttä, sekä toteutetaan asioita ja erityisesti yritystoimintaa rohkeasti riskejä kaihtamatta.

1.3. Strategian painopisteet 1.3.1. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen on yksi ohjelmakauden 2014-2020 keskeisistä painopisteistä ja myös Leader-toiminnan ”ydintä”. Toimintaryhmän keskeisimpiä tehtäviä on ihmisten aktivointi oman elämisympäristönsä kehittämisessä. Itse tekemällä ja tekemistä tukemalla rakentuu motivoitunut kehittämisyhteisö, josta useat kehittyvät kylät ovat mainioita esimerkkejä. Oma tekeminen on keskiössä myös muussa yhdistystoiminnassa.

1.3.2. Yritystoiminnan edistäminen Pienyritysten tukeminen ja yritystoiminnan edellytysten parantamien muodostavat suurelta osin myös Jetinan kehittämistyön rungon ja työpaikkojen luomisella varmistetaan elämisen edellytyksiä maaseudulla.

1.3.3. Ympäristön tilan parantaminen Ympäristöolosuhteiden parantaminen antaa pohjan paitsi maa- ja metsätalouden harjoittamiselle myös muun muassa monipuolisen matkailuelinkeinon kehittämiselle. Lisäksi laadukas ympäristö on keskeinen tekijä ihmisten viihtymiselle. Tämä koskee sekä luonnon-,että kulttuuriympäristöä.

1.3.4 Koulutuksen edistäminen Keski-Karjalassa on vielä saatavissa tasokasta koulutusta, jonka tukena on koko maakunnan koulutustarjonta. Osaamisen vahvistamista ja hyvällä alulla olevan verkostoitumisen jatkamista olisikin kaikella tavalla edistettävä. Osaamisen lisääminen kohdistuu miltei kaikkiin alueemme toimijoihin niin asukkaisiin yhteisöihin kuin yrityksiinkin. Osaamista tarvitaan erityisesti esimerkiksi kansainvälistymiskehityksessä. Tähän liittyy myös kasvavan venäläislähtöisen väestön kouluttaminen ja toisaalta heidän tietotaitonsa vastavuoroinen hyödyntäminen esimerkiksi elinkeinotoiminnassa.


14 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

2. Suunnitelma 2.1. Toimenpiteet painopisteittäin 2.1.1. Toimenpiteet yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittämisessä Kylätoimijoiden seuraavanlaisia hankkeita: • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Yhteistyön tiivistäminen kylien kesken ja uusien kumppaneiden kanssa. Kylien omien vahvuuksien löytäminen. Talkootöissä jaksamisen edistäminen. Kylien imagojen kohotus sisältäen mm. viihtyvyysasiat, ympäristö laajasti ottaen ja turvallisuus. Kyläbrändien rakentaminen. Kansainvälisyyden lisääminen kylätoimintaan. Työllistymisen edistäminen. Syrjäytymisen ehkäisy kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti nuorilla. Ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen. Lähidemokratian toteutumisen edistäminen. Kuntien ja yhteisöjen yhteistyön lisääminen mm, konkreettisin resurssit turvaavin sopimuksin. Kiteen kumppanuusmallin syventäminen ja laajentaminen koko seudulle. Kylien oman palvelutuotannon kehittäminen mm. kyläliiketoiminnan avulla. Kylien kansainvälistymistä edistetään mm. CULTrips-hankkeen pohjalta. Kaikki seudun aktiiviset kylät pyritään saamaan kansainväliseen toimintaan mukaan. Tämä työ antaa mahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille saada uusia kansainvälisiä kontakteja. Laaja-kaistayhteyksien toteuttaminen ja niiden tuottamien palvelujen hyödyntäminen. Ympäristön, niin luonnon- kuin kulttuuriympäristön parantaminen. Kylätalojen ja vastaavien yhteyteen voitaisiin perustaa taideresidenssejä. Kylien energiaomavaraisuuden edistäminen. Kyläinfran parantaminen, mukaan lukien kylätalokunnostukset kehittyvillä kylillä.

Tavoite: 50 yleishyödyllistä kylähanketta Muiden yhdistysten ja toimijoiden hankkeita: • • • • • • •

Nuorten aktivointi heidän omilla ehdoilla ja keinoilla. Nuoriso-Leader. Kuntayhteistyön tiivistäminen sopimuksin. Yhdistysten yhteistoiminnan virittäminen ja kehittäminen. Elinikäinen oppiminen. Ikääntyneiden ihmisten kotona jaksaminen. Kansainvälisyyden lisääminen .


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 15

• • • • •

Metsien moninaiskäytön edistäminen. Jetinan toiminnan kehittäminen ja kehittämisresurssien vahvistaminen. Suuria harrastajamääriä koskevat kehittämishankkeet. Laajat, jotakin ikäryhmää kuten nuoria koskevat hankkeet. Lähialueyhteistyön edistäminen.

Tavoite: Kolme kansainvälistä hanketta, neljä alueiden välistä hanketta ja viisi muuta hanketta. Lisäksi Nuoriso-Leader-toimintaa ja Leader-toiminnan ulkopuolisia hankkeita kuusi kappaletta. Toimenpiteistä 40 prosenttia kohdistuu nuoriin.

2.1.2. Toimenpiteet yritystoiminnan edistämisessä Yritystoimijoille seuraavanlaisia hankkeita: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Yritysten kansainvälistymiskehityksen voimakas lisääminen. Yritysten yhteistyön työnjaon ja verkostoitumisen edistäminen. Yhteiskunnallinen yritystoiminta mm. kuntien ennaltaehkäisevien toimien tukena. Osuustoiminnan edistäminen. Luontoon ja ympäristöön tukeutuva yritystoiminta. Biotalousyrittäminen. Bioenergia, uusiutuvat energiamuodot. Energiaomavaraisuutta edistävät yrityshankkeet. Seudun omiin mahdollisuuksiin ja raaka-aineisiin perustuva yritystoiminta kuten puurakentaminen, lähiruoka, luomutuotteet, metsien tuotteet, vesituotteet. Niiralan rajanylityspaikan hyödyntäminen. Syväväylän hyödyntäminen. Yritysten imagon ja näkyvyyden nosto. Paikallisen hoiva-alan yritystoiminnan kehittäminen. Senioriyrittäminen. Luovien alojen mukaan lukien kulttuurialat yritystoiminta. Maahanmuuttajien yritystoiminnan kehittäminen. Palveluyritysten tuotekehityksen edistäminen. Paikallisen jatkojalostustoiminnan edistäminen. Uusien innovaatioympäristöjen rakentaminen. Maa -ja metsätaloudesta vähenevien työpaikkojen korvaaminen. Monitoimialaisen yritystoiminnan edistäminen. Luonnon, esimerkiksi metsäluonnon hoitovaikutusten hyödyntäminen.

Tavoite: Yksittäisiä yrityshankkeita yhteensä 85 kappaletta ja laajempia verkostotyyppisiä yrityshankkeita hankkeita 15 kappaletta. Yrityshankkeista 60 kappaletta kohdistuu naisvaltaisille aloille.


16 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

2.1.3. Toimenpiteet ympäristön tilan parantamisessa • • • • •

Yhdistysten toteuttamat vesistöjen kunnostukset. Yhdistysten toteuttamat maisemointikunnostukset. Yhdistysten toteuttamat kulttuurikohteiden kunnostukset. Alkuselvitysluonteiset hankkeet isompien, muualta rahoitettavien ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi, joissa mukana myös talkootyö. Yhdistysten ja muiden toteuttamat reitistöhankkeet, myös vesistöille.

Tavoite: Yhteensä 15 hanketta.

2.1.4. Toimenpiteet koulutuksen edistämisessä • • • • •

Jetina on mukana maakuntakorkeakoulun kehittämisessä. Kansainvälistyminen yhteisöjen, yritysten ja nuorten toiminnassa. Elinikäisen oppimisen edistäminen. Maahanmuuttajille suunnattu tai/ja heidän toteuttama koulutus. Koulutushankkeissa korostuu tarpeiden selvittäminen ja analysointi.

Tavoite: Hankkeita yhteensä viisi kappaletta.

3. Toimintasuunnitelma Ohjelmakausien 2007-2013 ja 2014-2020 vaihteeseen ajoittuu myös Jetinan ja Joensuun seudun Leader ry:n yhteinen kehittämishanke, jossa arvioidaan toimintaa, aktivoidaan nykyisiä yhteistyöverkostoja sekä luodaan uusia verkostoja. Lisäksi koulutetaan, tehostetaan tiedottamista ja opiskellaan uusien rahoitusmallien käyttöönottoa. Lisäksi esillä on paikallisdemokratian kehittäminen ja Leader-ryhmien rooli siinä. Tavoitteiden toteuttamiseksi noudatetaan omaa strategiaa, jossa mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin pohjautuva toiminta luo toiminnan ja erityisesti tulevan hanketoiminnan rungon. Tiedotamme strategiaan kirjatuista toimenpiteistä ja hankemahdollisuuksista aktiivisesti. Tiedottamista on tehtävä myös kohdennetusti potentiaalisille hankehakijoille. Strategian avainkysymyksiä ja tavoitteita esitellään yksityiskohtaisemmin eri tilaisuuksissa ja ne päivitetetään arvioitaviksi nettisivuillemme. Strategia toteutuu laadukkaiden hankkeiden ja tiivistyvän yhteistyön avulla. Yhteistyön myötä syntyy tehokkaita verkostoja, joista osa on uusiakin. Avainasemassa on myös tehokas kouluttautuminen, joka palvelee monipuolisesti strategian toteutumista, mukaan lukien myös kansalaisvaikuttamisen lisääminen.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 17

4. Muu kehittämistoiminta Kalatalous Kalastukseen liittyvän elinkeinotoiminnan tukeminen on paikallistason Leader-tyyppistä kehittämistä, mutta erityisesti olemassa oleva lainsäädäntö puoltaa nykyisen ohjelmakauden tyyppisiä suurempia Kala-Leader -alueita riittävän suuren resurssoinnin takaamiseksi varsinaiseen toimintaan ja hallinnollisten kulujen pitämiseksi kohtuullisina. Kala-Leaderin toiminnan jatkuminen on erittäin tärkeää alueellamme. Yhteistyö Kala-Leaderin ja paikallistason välillä on tiivistyttävä, jotta paikalliset tarpeet tulevat riittävän hyvin huomioiduksi. Erityisen ongelmallista on kalatalouden kehittämiseen vaikuttava säännöstö, joka ei anna paikallisesti mahdollisuuksia edistää uusien kalastajayritysten syntymistä muun muassa investointitukien avulla. Järvikalan pyynti ja tuotteiden jatkojalostus kärsii tuntuvasti EU:n lainsäädännöstä, johon pitäisi puuttua voimallisesti kansallisella taholla. Kyse on hyvin merkittävästä paikallisesta elinkeinosta, jolle olisi luotava sen ansaitsemat kehittämismahdollisuudet.

Muu maaseuturahaston rahoitus ja rakennerahastojen rahoitus Leader-toimintatapa tarvitsee tuekseen muun muassa hankeaktivoinnissa, viestinnässä ja tiedottamisessa, kansainvälistymisen edistämisessä, yhteisökehittämisessä, maaseutuasumisen edistämisessä sekä kouluttautumisessa lisäresursseja. Tähän toimintaan haetaan vastauksia yhdessä muiden maaseutukehittämisen parissa toimivien kanssa. Yhteistyötyötä tehdään esimerkiksi muiden maakunnan toimintaryhmien, Maaseudun sivistysliiton, Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja kuntien maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueiden kanssa. Yhteistyön tiivistäminen ja pysyvämpien yhteistyömallien luominen on tärkeätä ja yksi mahdollisuus on panna asia alulle yhteisen hankkeen avulla. Jetinan laatutyön kehittäminen tehdään yhteistyössä muiden maakunnan toimintaryhmien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Ohjelmakausi 2007-2013 on selvästi osoittanut Keski-Karjalassa ESR-tyyppisen rahoituksen tarpeellisuuden muun muassa erilaisissa työllisyyteen, syrjäytymiseen ja ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisissa. Näissä tapauksissa olisi erinomaista myös soveltaa Leader-tyyppistä paikallista lähestymistapaa tai toimia siten, että toimintaryhmä itse hakee ESR-rahoitusta näihin toimenpiteisiin. Painopisteistä erityisesti sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta sopii Leader-toimintaan. Tavoite: Vähintään kahden rakennerahastohankkeen toteuttaminen.


18 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

5. Strategian hallinnon ja seurannan järjestäminen Strategian hallinnon hoitaa kokonaisvaltaisesti Maaseudun Kehittämisyhdistys Jetina ry:n hallitus. Strategiassa on toteuttamistavasta riippuen lukuisia alatoteuttajia ja osahallinnoijia. Hanke- ja ohjelmatyön seuranta on osa Jetinan sisäistä laatu- ja toimintajärjestelmää.

6. Strategian rahoitussuunnitelma Strategian kokonaisrahoitus lähtee oletuksesta, että maaseuturahaston osuus säilyy vähintään nykytasolla, josta julkinen rahoitus (EU, valtio ja kunnat) on neljä miljoonaa euroa. Tämän lisäksi muun (ESR, EAKR tai lähialueyhteistyön) rahoituksen julkinen osuus olisi noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee hankkeiden yksityinen rahoitus. Rahoituksen jakaantuminen (alustava arvio): Ohjelman julkinen rahoitusosuus on yhteensä 4 000 000 euroa, josta EU:n osuus 45 prosenttia, Suomen valtion osuus 35 prosenttia ja kuntien osuus 20 prosenttia. Yksityinen rahoitusosuus on 2 000 000 euroa. Painopisteittäin rahoituksen jakaantuminen olisi karkeasti (prosenttia): Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen Yritystoiminnan edistäminen Ympäristön tilan parantaminen Koulutuksen edistäminen

45 % 40 % 10 % 5%

Toimenpiteittäin jako on erilainen ja lukumääräisesti yrityshankkeiden määrä on vähintään 50 prosenttia kaikista toimenpiteistä. Tämän lisäksi rakennerahastojen osuus olisi noin 2 miljoonaa euroa.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 19

Rahoitussuunnitelmataulukko euroina Painopiste Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä EU:n osuus Valtion osuus Kuntien osuus Julkinen rahoitus yhteensä Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen 810 000 630 000 360 000 1 800 000 900 000 2 700 000 Yritystoiminnan edistäminen 720 000 560 000 320 000 1 600 000 800 000 2 400 000 Ympäristön tilan parantaminen 180 000 140 000 80 000 400 000 200 000 600 000 Koulutuksen edistäminen 90 000 70 000 40 000 200 000 100 000 300 000 Yhteensä 1 800 000 1 400 000 800 000 4 000 000 2 000 000 6 000 000 Lisäksi toimintaraha 450 000 350 000 200 000 1 000 000 1 000 000

7. Pohjois-Karjalan LEADERryhmien ja ELY-keskuksen maaseutusuunnitelmien yhteensovitus Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ohjelmakauden 2014-2020 ohjelmien yhteensovittamiseksi. Neuvotteluissa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä kolme pohjoiskarjalaista toimintaryhmää.

Nykytilanne Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen tulleita yritystukihakemuksia ohjaa ELY-keskuksen yritysrahoituslinjaukset ja hakemukset käsittelevä yritysrahoitusryhmä. Kehittämishankehakemukset käsitellään ELY-keskuksen kehittämishanketyöryhmässä. Toimintaryhmien toiminnanjohtajat esittelevät kaikki Leader- hanke- ja yrityshakemukset maakunnallisessa Leader –yhteistyöryhmässä. Leader -yhteistyöryhmän jäsenistä osa on samoja ELY-keskuksen ryhmien kanssa. Näin jokainen Leader-hanke- ja yritystukihakemus on sovitettu yhteen muiden hankkeiden kanssa. Maaseuturahaston sisällä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen väliseen yritysrahoitushakemuksen ohjaamiseen vaikuttaa haetun avustuksen suuruus, yrityksen koko, yrityksen historia, yritystoiminnan kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, aiempi suhde rahoittajiin, tuen kokeilevuus ja mahdolliset toimialoittaiset linjaukset. Leader-toiminta on kansalaislähtöistä toimintaa ja sitä rajoittaa julkisen tuen enimmäismäärä, jotka jo sinällään ohjaavat tuen hakua. Leaderin tehtävä on kasvattaa ituja, joista voi kasvaa jotakin suurta.


20 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

Tuleva ohjelmakausi Maaseuturahaston ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ensisijaisesti valtakunnallisen rahastojen kumppanuussopimuksen kautta. Nykykäytäntöä pyritään syventämään ja tekemään systemaattisemmaksi, mm. siten, että Leader-yhdistyksillä on käytössä ajantasaista tietoa vireillä olevista hankehakemuksista eri rahastoihin. Eri rahastojen välistä työnjakoa ja yhteistyötä tiivistetään avoimen haun lisäksi teemahauilla. Teemoja voisivat olla esim. uusiutuva energia, elintarvike, ympäristö, matkailu, maatalous ja luonnontuoteala. Leader-ryhmät ovat mukana teemoittaisessa haussa ja sinne sopivat LEADER-toimenpiteen mukaiset paikalliset hankkeet. Työnjakoon kuuluu myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle hakemuspolulle. Myös rahoituskiintiöiden niukkuus ohjaa rahoitusta hakijan kannalta parhaaseen rahoituslähteeseen.

Yritystuet Työnjako ELY-keskuksen ja toimintaryhmien välillä noudattelee pitkälti samoja linjauksia kuin mitä aikaisimmilla ohjelmakausilla on ollut käytössä. LEADER-toimenpiteestä rahoitetaan pieniä, ensisijaisesti toimintansa alkuvaiheessa, mutta myös toiminnassa olevia yrityksiä sekä paikallisia palveluita turvaavia ja kehittäviä yrityksiä. Lisäksi LEADER -rahoitukseen ohjautuvat osa-aikaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yrityshankkeet. ELY-keskuksen yritysrahoituksesta tuetaan puolestaan pääsääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä.

Kehittämishankkeet LEADER-toimenpiteestä rahoitetaan kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalaislähtöisiä ja joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Hankkeet parantavat paikallisia elinolosuhteita ja ympäristöä niissä voidaan korostaa paikallisia kokeiluita. Paikallisiin ohjelmiin sopivia lähialueyhteistyötä koskevia sekä alueiden- että kansainvälisiä hankkeita voidaan myös rahoittaa LEADER-toimenpiteestä. ELY-keskus rahoittaa puolestaan suoraan kehittämishankkeita, jotka tähtäävät laaja-alaisesti maaseudun kehittämiseen. Toimialoittaiset maakunnalliset hankkeet ja laajat selvitykset ja kokeilut kuuluvat myös ELY-keskuksen rahoituksen piiriin. ELY-keskus rahoittaa lähtökohtaisesti vain hankkeita, joiden toiminta-alue on yhtä seutukuntaa suurempi. Investointihankkeet voivat olla poikkeus.


ROHKEASTI ETEENPÄIN • 21

LIITE Tilastoja kunnittain: KITEE Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 866 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 57,7 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 9 153 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010 - 2011 -1,2 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 13,0 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 62,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 24,7 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,1 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,3 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -111 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 -21 9 376 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 2 544 1 460 570 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 20 139 25 520 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 4 472 2 556 068 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 23,5 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 70,6 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 953 492 713 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010

62,2

67,0

16,8

27,8

Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 3 585 2 325 679 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74-vuotiaista, % 31.12.2010 50,7 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 15,3 10,3 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 3 381 2 325 679 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 82,3 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 12,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 26,9 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 58,4 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 2,3 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,56 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 32,8 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010

697

348 779


KESÄLAHTI Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 388 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 44,0 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 2 362 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010 - 2011 -1,7 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 12,7 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 57,3 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 30,1 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,0 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,2 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -30 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 - 30 9 376 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 672 1 460 570 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 19 998 25 520 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 1 169 2 556 068 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 18,8 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 94,1 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 089 492 713 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 56,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 14,8 27,8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 863 2 325 679 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, % 31.12.2010 49,8 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 13,4 10,3 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 828 2 325 679 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 70,8 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 15,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 40,8 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 42,2 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 1,6 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,75 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 37,3 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010

194

348 779

RÄÄKKYLÄ Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 428 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 27,4 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 2 532 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010-2011 -0,9 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 11,8 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 60,6 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 27,6 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,2 5,4


Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010

2,2 -8 -24 699 17 666

3,4 0 9 376 1 460 570 25 520

Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 1 271 2 556 068 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 21,1 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 97,2 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 257 492 713 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010

58,1

67,0

13,7

27,8

Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 689 2 325 679 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, % 31.12.2010 46,4 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 15,8 10,3 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 843 2 325 679 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 67,1 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 34,5 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 16,3 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 46,3 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 2,9 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,84 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 39,5 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010

222

348 779

TOHMAJÄRVI Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 838 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 32,4 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 4 992 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010-2011 -0,3 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 13,9 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 61,3 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 24,7 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,1 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,8 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -9 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 -18 9 376 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 1 413 1 460 570 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 19 833 25 520 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus,

2 378

2 556 068


% 31.12.2010 21,8 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 89,3 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 026 492 713 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 58,8 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 14,8 27,8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 1 604 2 325 679 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, % 31.12.2010 49,5 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 17,0 10,3 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 1 766 2 325 679 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 65,7 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 19,6 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 9,7 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 69,2 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 1,5 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,63 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 33,1 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010

369

348 779

Kesämökit (lukumäärä) Keski-Karjalassa vuosina 2010 - 2012:

2010 2011 2012 Kitee 2 992 3 042 3 019 Rääkkylä 1 264 1 257 1 267 Tohmajärvi 1 027 1 026 1 025 Keski-Karjala 5 283 5 325 5 311 Pohjois-Karjala 23 740 23 851 24 092 Kesämökeiksi on luettu kaikki ne rakennukset, joiden käyttötarkoitus oli vuoden viimeisenä päivänä vapaa-ajan asuinrakennus tai, joita ko. ajankohtana käytettiin loma-asumiseen. Lähteinä on käytetty Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen aineistoja.

Keski-Karjalan Jetina ry:n strategia 2014 2020  

Keski-Karjalan Jetina ry:n maaseutustrategia vuosille 2014-2020