Page 1

Tuovi Vaaranta 18.1.13 Itä-suomen kalatalousryhmän järjestämissä KOTIVESILLE.vesistöjen käyttö, tila ja merkitys tulevaisuudessa,-tilaisuuksissa Joensuussa, Nilsiässä, Imatralla ja Juvalla.

Onkamojärvien kunnostukset


2.

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät ovat lisääntyneet. Vesikasvillisuus on täyttänyt lahtia. Mantereen ja saarten välit ovat kasvamassa umpeen. Mutaa ja lietettä järvien pohjassa on pahimmillaan metrejä. Kalastajien verkot limoittuvat ja kaloissa on varsinkin lämpimän veden aikana makuhaittoja. Yleisötilaisuus Niemisen Urheilutalolla elokuussa 2008, selvisi, että 1930 luvulla Onkamojärvien veden pintaa on laskettu noin metrillä ruoppaamalla Nivanjokea. Valuma-alueen pinta-ala 124 km2, Järvien 45 km2 Rannat matalat, muutama syvänne Keskisyvyys Pieni-Onkamolla 2,2 m, Suuri-Onkamolla 4,3 m, Hason selällä 3 m Vesi vaihtuu kerran n. 4,5 vuodessa Turkistarha, joka on lopettanut Kalankasvattamo, joka on lopettanut Turvetuotantoa pohjois- ja eteläpäässä Rantakiinteistöjä 564, joilla omistajia noin 720. Kalaisat järvet Järvien kunto on tyydyttävällä tasolla EU-kriteerein Viranomaistahoilla ei ole resursseja ryhtyä kunnostustoimiin.


3. Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys aloitti selvitystyön hankekoordinaattorin johdolla siitä voitaisiinko yhteistoimin saada aikaan korjaavia toimia. Perustiedon hankinta, yhteistyötahojen sitouttaminen, rantakiinteistöjen omistajien kiinnostuksen herättäminen, onko rantakiinteistöjen omistajilla valmiutta omakustannusosuuksien maksamiseen. Vedet puhtaaksi - esiselvityshanke helmikuussa 2009, rahoittajana Keski-Karjalan Jetina ry (80%). Hankkeen aikana selvitettiin, mitä Onkamojärvien valumaalueilla ja mitä itse järville pitäisi tehdä veden laadun parantamiseksi. Yhteistyökumppanina oli P-K:n ELY-keskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalastorakenteisiin erikoistunut biologi. Hankkeen rinnalla Pohjois-Karjalan Metsäkeskus selvitti metsäisten valuma-alueiden kunnostustarvetta. Selvitysten mukaan Onkamojärvien valuma-alueilla ja järvillä tarvitaan: Mittavat puro- ja ojakunnostukset, jotta ravinteiden ja humuksen siirtyminen järviin estyisi. Mittava särkikalojen poisto, n. 300 000 kg Vesikasvillisuuden poistoa veden kierron lisäämiseksi ja rantojen ruovikoitumisen estämiseksi.


4. Vastuunjako: Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry lähtee hankkeistamaan itse järviin tarvittavia kunnostustoimia. Pohjois-Karjalan Metsäkeskus kunnostaa valuma-aluetta yksityisten metsänomistajien mailla. Kuntien maataloussihteerit ohjaavat yhdessä Suomen Riistakeskuksen kosteikkoasiantuntijan kanssa maanviljelysalueiden tilallisia hakemaan rahoitusta ELY:ltä ja tekemään kosteikkoja ja ojakunnostuksia maillaan.


5.

Valuma-alueiden kunnostus 2010 -


6.

Metsäkeskus on tehnyt 2010-2012 18 laskeutusallasta, 30 lietekuoppan tyhjennystä ja laajennusta, 40 pohjapatoa, 5 suotautumis- tai pintavalutuskenttää, yksi suo on ennallistettu, 2 kosteikkoa, kaivukatkoja ja kiveyksiä sekä ojapenkkojen loivennuksia metsäojiin, veden kulkureitin muutoksia, virtaumansäätöpatoja ja yksi puro on kunnostettu.


8. Maatalousvaltaisilla alueilla on rahoitus saatu kolmelle kosteikolle, haussa on Murtolahden neljän kosteikon ketju. Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan ja Etelä Savon ProAgriat, Maataloustuottajat Maaningalta, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry ja Suomen ympäristö-keskus toteuttavat yhteistyössä Rae- (maatilan ravinteet hyötykäyttöön) hankkeen. Pohjois-Karjalassa RAE-hankkeen painopistealueita on Heposelkä-Viinijärvi, Keski-Karjalasta Kitee ja Tohmajärvi sekä Onkamon valuma-alue ja Iiksenjoen seutu. Hankeaika 1.6.201131.12.2014.

Järviin kohdistuvat toimet Ruovikot hallintaan-hankkeet Kolmena kesänä peräkkäin on poistettu vesikasvillisuutta yhteensä 138 ha alalta, keskimäärin 57 ha/vuosi. Niitettiin n. 584 000 kg vesikasvillisuutta, poistuo forforia ja typpeä. Järvien mataloituminen pieneni. Vesikasvillisuutta poistetaan vielä kesällä 2013. Ruovikoita niittäen, kelluslehetisiä (lumpeita ja ulpukoita) juurineen.


10. Hoitokalastus Hoitokalastushankkeet I ja II. 2010-2013 Rahoitus tuli valtion vuosien 2010 ja 2011 budjetin kautta. 2010-2012 on poistettu noin 187 000 kg s채rkikaloja ja pieni채 ahvenia. 2013 poistetaan viel채 noin 110 000 kg Alueen osakaskunnat vastaavat hoitokalastuksen valvonnasta.


11.

Kalastorakenteen kunnossapitäminen hoitokalastuksen jälkeen Logistiikka-hanke 1.3.2010-31.12.2013. Rahoittaja on ItäSuomen kalatalousryhmä. Hankerahoituksella edistetään kalastusten määrän lisääntymistä ja kalanjalostajien ja kalastajien yhteistyötä. Tilastoidaan ammattikalastajien ja vapaakalastajien saalismäärät, jotta tiedettäisiin paljonko vuosittain järvillä kalastetaan. Hoitokalastusten jälkeen, vuoden 2013 loppupuolella, tehdään kalastorakennetutkimus, jonka antamilla tiedoilla osakaskunnat voivat tehdä jatkosuunnitelmat kalastorakenteen kunnossapitäpitämiseksi. Kyläyhdistys on käyttänyt/käyttää 2009 – 2013 n. 420 000 euroa. (hoitokalastus noin 230 000 euroa) Omakustannusosuuksia ovat maksaneet, Vapo, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat, Onkamo-Sintsin ja Hammaslahden osakaskunnat, Onkamojon metsästysseura, Ohvana-Pärnän kyläyhdistys, 238 rantakiinteistön omistajaa.


12.

Pro Onkamojärvet ry:n perustaminen Alueiden välinen Pro Onkamojärvet hanke, Joensuun Seudun Leader ry ja Keski-Karjalan Jetina ry

– Pro Onkamojärvet ry:n perustaminen, v. 2013 – Kartoitus siitä, mitä Onkamojärvillä voidaan vielä tehdä veden laadun parantamiseksi, v.2013 –

2009-2013 toteutuneiden kunnostusten vaikuttavuus, v. 2014

Onkamojärvien veden laatu on tärkeä virkistyskäytölle, kalataloudelle, kalastusmatkailulle, kesämökkien arvon säilymiselle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kalatalouden kehittämiseksi tarvittaisiin Itä-Suomen alueelle logistiikka: kalastajat-kalanjalostajat-myyntiorganisaatio-vienti.

Ruovikot hallintaan Onkamojärvillä  

Tuovi Vaaranta Onkamojärvien puuhanainen kertoi Itä-Suomen kalatalousryhmän Kotivesille!-tilaisuuksissa Onkamojärvien kunnostamisesta.