__MAIN_TEXT__

Page 1

3/2004

MAAILMANVAIHTO I C Y E

ry

Pitk채nsillanranta 11, 00530 Helsinki, FINLAND tel. +358-9-774-1101 / fax +358-9-7310 4146 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi www.maailmanvaihto.fi


TAPAHTUMAKALENTERI

1.11.

29.10.

13.10.

7.10.

Vapaaehtoistyötekijöiden valintapäivä

Ensimmäinen hakuaika ICYE-ohjelmaan vuodelle 2005-2006 päättyy.

Saunailta isäntäperheille Helsingin seurakunnan Merihiekan kerhotalolla kello 17:00-22:00

Valintatyöryhmän koulutus toimistolla alkaen kello 18

Maailmanvaihdon Info-tilaisuus Caisassa

Maailmanvaihdon toimisto 09-774 11 01 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

Pia-Maria Sottinen psottinen@hotmail.com

Maailmanvaihdon toimisto: 09-774 11 01 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

Meri Tennilä: meri.tennila@helsinki.fi

lisätietoja

13.11.

Hanna Lyytikäinen Pauli Kassi Susanna Torkkeli Ilmari Helin

lisätietoja ja leiritiimiin ilmoittautumiset Ariston Hulkolle: irieari@hotmail.com

Toimittajat:

Marraskuussa Syysmasennuksen Poistopäivät eli SM-päivät. Tarkka ajankohta ja paikka vielä auki

Fall is my favorite season in Los Angeles, watching the birds change color and fall from the trees. --David Letterman

Ulkoasu:

Mikko Sorsa

23


Sisällysluettelo: Alkusanat ...................................................... s. 4 Ulkomaan vaihtari: Chiao-Yin ................... s. 5-8 Isäntäperhe Löfström ............................... s. 9-10 Vapaaehtoisuus - toisenlainen tapa toimia .... s. 11-14 Lyhty ................................................................ s. 15-17 Mieltä ilmaisemaan vaan! ............................. s. 18-19 Uutiset .............................................................. s. 20 Runoutta ........................................................... s. 21 Leirikuvia ......................................................... s. 22 Infokalenteri ..................................................... s. 23 22


T

ervehdys Maailmanvaihdon toimistolta! Kädessäsi on nyt syksyn ensimmäinen uudistunut Newsletter, jonka toteutuksesta on vastannut uusi innostunut Newslettertiimi. Uuden tiimin myötä uutislehtemme muoto, ulkonäkö ja sisältö on uudistunut ja monipuolistunut muun muassa haastattelujen muodossa. Tervetulleita ovat aina tietenkin myös tarinat ja mietteet vapaaehtoisilta Suomessa ja maailmalla, palanneilta sekä kaikilta, jotka haluavat lähettää juttuja Newsletteriin. Maailmanvaihdon hallitus päätti keväällä asettaa vaihtovuoden 2004-05 teemaksi kansalaisaktiivisuuden. Kielileirillä teema esiteltiin ja sen puitteissa leirille osallistuneille 21 nuorelle vapaaehtoisille annettiin vuoden omaksi projektiksi pitää päiväkirjaa siitä miten he kokevat kansalaisvaikuttamisen toimivan Suomessa Teemaan pureutuen Newsletter-tiimi löysi mielenkiintoisia näkökulmia vapaaehtoisuuteen ja kansalaisaktiivisuuteen ja näitä on kunkin mahdollista itse lukea ja pähkäillä tykönänsä. Maailmanvaihdon toimiston puolesta toivotan kaikille hyvää syksyä, värikästä ruskaa sekä antoisia lukuhetkiä uuden Newsletterin parissa.

H

ello from the ICYE Finland office! You have in your hand a new edition of ICYE Finland Newsletter, which has been put together by our new enthusiastic Newsletter-team. The new team has created a new form, appearance and content for the Newsletter, which now included among other things interviews. Stories from volunteers in Finland and abroad, from people who have just returned back home and from everyone, who is interested to write, are welcome to the next edition of Newsletter. The board of ICYE Finland decided that Civic Society is the theme of the exchange year 2004-05 in Finland. The theme was also introduced to the 21 volunteers, who participated the ICYE camp in Luopioinen in August. The volunteers were given a task of keeping a diary of what kind of forms of civic activism they encounter and how do they feel about it during their stay in Finland. Also the Newsletter team took up the theme and found interesting aspects to volunteer work and civil activism, of which everyone has now the opportunity to read and ponder about them himself. ICYE Finland office wishes everyone a nice autumn full of colours and of course enjoyable reading moments with this Newsletter.

järjestösihteeri Sinikka Pösö

4

Kaupunki mereltä nähtynä pelokas lätäkkö Avaimia ei tarvita ovia maassa missä ei ole seiniä ei seinien takana pelkoa -A.W. Yrjänä

21


UUTISIA Costa Ricassa vapaana 6 kk:n ICYE-vaihtopaikka! Ohjelma alkaa tammikuussa 2005. Lisätietoja: Anni Koskela puh. 09-7741090 ja maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

Haemme pikaisesti kahta isäntäperhettä pääkaupunkiseudulta venäläiselle ja ranskalaiselle tytölle. Lisätietoja: Sinikka Pösö, 09-7741101 sekä hosting@maailmanvaihto.fi

Olemme tänä vuonna aloittaneet uuden yhteistyöohjelman Saksan ICYE:n kanssa. Ohjelman kautta Suomeen saapuu siviilipalvelusmiehiä. Ensimmäinen siviilipalvelusmies saapui Suomeen tammikuussa ja heinäkuussa saimme kaksi lisää. Sivarit työskentelevät perhekodissa, munkkiluostarissa ja vammaisten hoitokodissa. Tähän asti kokemukset ovat olleet positiivisia.

ICYE Euroopan Assosiaation yleiskokous ja siihen liittyvä seminaari järjestetään 9.-17.10.2004 Islannissa. Suomen ICYE:tä siellä edustaa Kira Sjöberg.

Maailmanvaihdon päivitetyt nettisivut näkevät päivänvalon syyskuun aikana. Anniina Lahtiselle suuri kiitos jättiurakasta; uudistuneet sivut esittelevät Maailmanvaihdon toimintaa entistä selkeämmässä ja informatiivisemmassa muodossa. Lisäksi sivuille tulee enemmän valokuvia ja kokemuksellisia tarinoita. Käykeehä tok’ihmeessä tutustumasa!

www.maailmanvaihto.fi

20

Terve!! Mina olen Chiao-Yin! What´s your name? Where do you come from? Chiao-Yin Tai. I´m from Taiwan.

What are you doing in Finland? When did you arrive? How long will you stay in Finland? I’m a student. I study at “Kajaanin Lukio” (Linnankatu 6, 87100 Kajaani) from 10th August 2004 until August 2005, for one year.

What is the most important reason for you to come to Finland as an ICYE exchange? The most important reason I think is …because I have never been Northern Europe, and I hope I can learn more about different life style in Northern Europe! But, at first, I don’t have this chance to come to join this year. Because I’m not 18 (I’m 17) and the places who want the younger people to come and being a student it’s not so many. It’s the last, the ICYE-Taiwan call me and ask me do I want to this chance to go to Finland. I think this for a long time, because everything is different, the weather is different…the cultural is BIG different, but! I know I can use this chance to understand the European life! And the most important think is… I want to see the snow!! Taiwan is too hot, we don’t have snowing…(ha ha ha!!)

Do you have some goals or achievements you would like to achieve while living in Finland? Yes…of course! I want to learn a lot about snowfield sport! Skiing, or ice-skating!! And do things I never do before! For example; eat “black candy”, go to “SAUNA” and after that, jump into the lake! Try many kinds of Finnish

5


food!! And maybe I will try to travel in Finland by myself!!

What is the best thing in Finland by now?

I don’t have to go to school so busy!!! About 3 or 4 hours a day. In Taiwan, I have so busy homework at school, and every day I have to spend at school almost 11 hours!! (Some of my friend, they have to spend almost 16 hours!!! <Poor student in Taiwan>)

Do you have a dream - what kind of a dream do you have in your life? When I was a little girl, I want to be a princess. Now I’m growing up, I want to work at tour hotel, being a waitress; I don’t know why…I just want to be! I like to service people. Now, I learn the interior design at Taiwan’s school, so maybe… I will be an interior designer….

What is the best thing about the ICYE program? Uh…I think the best thing is they can give some people chance to visit some country to “feel” the different life style, and learn some new things and open your eyes and think “OH!! That’s the world looks like!!” It’s not like travel; you can spend anytime to travel anywhere, not like this! You can feel different life style, culture and people!! Living with their family, try to feel what’s the different than your own country, the price is very cheep too!! (For me) And most of the ICYE workers are all very friendly!! So you don’t have to scared you will in Finland! I like ICYE!!!

Is there something weird or funny in Finnish culture for you? Is there something very nice and good in Finnish culture? How would you define the Finnish culture? Ha ha ha!! The “black candy” (salmiakki), why the Finnish people like this?!?! Almost everything has this “salmiakki” ice cream, candies. (My family they said

6

Englantilaisessa Sussexin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan mielenosoituksiin ja protesteihin osallistuminen edistää terveyttä. Tutkimus paljastaa, että mielenosoittajat kokevat yhteisen identiteetin tunteen. Lisäksi heillä on voimakas kokemus keskinäisestä tuesta. ”Ihmiset kokevat suurta onnellisuutta ja jopa euforiaa mieltä osoittaessaan.” Jees. Mielenosoittamisessa ei vain kerta kaikkiaan ole mitään muuta kuin hyvää. Kuvitteelliset esteet pysyvät kuvitteellisina, pitää vain muistaa pitää järki päässä.

Vinkkejä: Mielenosoittajien paras tapa saada huomiota on käyttää tunnettuja symboleja omaan tarkoitukseensa. Parhaimpia nykyään ovat kaikkien tietämät brandit ja niiden sanojen muuttelu. Yksin omiin sanoihin turvautuminen on turhaa, jos joku on sanonut ne paremmin. Muutenkin yksin on turha lähteä liikkeelle, jos voi liittyä muiden seuraan. Monet ajattelevat varmaan, että ei yksi voi saada mitään aikaan isossa maailmassa, mutta jos kuuluu isoon järjestöön, jolle maailma ei olekaan niin iso paikka, voi jo todella auttaa asiaansa. Amnestysta ja Greenpeacesta löytyy varmaan useille sopiva osa-alue. Pieni ihminen suuressa järjestössä saattaa olla juuri se pala, joka tarvitaan. Usein kuulee sanottavan, että älä valita. Asiasta valittaminen voi saada muut valittamaan. Kannattaa kuitenkin pitää huoli, että asianomaiset kuulevat valituksesi. Itku kurkussa tulee aina pysymään siellä. Niin sitä ahdistuu. Itkut on itkettävä ja mieluummin kovaan ääneen. Anti mennä vaan, mieltäilmaisemaan!

Pauli Kassi

Keksi hyvä slogan, jota kaikki voivat huutaa Tee mageita banderolleja. Keksi biisejä. Mainosta. 19


they have hundreds kinds of candies ( oh my god =O ) It’s beyond logic and above reason. And the big difference in every family they have the “SAUNA” at home. It’s very interesting for me! In Taiwan we also have this too, but a little different. And most of the people they have to pay money to go that place who have this kinds of equipment, it’s quite expensive (if you are not VIP of course) so now~ I enjoy my lovable “SAUNA” almost every day!! I like this!!

Kaduilla kuulee tarinoita kuinka SuPo ottaa valokuvia kuokkavieraiden mielenosoituksessa ja kuinka tiedettyjä häiriön aiheuttajia napataan mustaanmaijaan. Joku jopa joutui peittämään Bush-vastaisen banderollinsa metroon mennessä. Suurin ongelma mielenosoittamisessa tulee yksityisalueista. Ihminen ei saa mennä toisen alueelle osoittamaan mieltään, jos nämä eivät niin halua. Mitään sellaista, joka estäisi mielenilmaisemisen yleisillä paikoilla ei kuitenkaan ole Suomen laissa.

I like some of Finnish food! My family they almost say I’m a real Finnish people!! BUT! Without “salmiakki”. And I think that I can’t see any poor dog who didn’t have their master with them. In Taiwan I can see lots of this kind of dogs, they didn’t have their master, just living on the road, very pitiful. So I’m very proud of things, it’s very nice! (but my host father say” yes~ we don’t have this kind of dog, because they can not pass the winter time! (that’s true…I think)

S

uomen lain mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus mielenilmaukseen; jos haluaa järjestää joukkomielenosoituksen, on ilmoitettava poliisille 6 tuntia aiemmin. Kuten odotettavissa on, muiden ihmisoikeuksia tai omaisuutta ei saa rikkoa mielenosoituksen aikana. Jos näin tapahtuu, poliisin on puututtava asiaan. Naamioinnin kieltävä lakikaan ei ole mennyt eduskunnassa vielä läpi. Joten poliisille soittamaan vaan ja järjestämään mielenosoituksia kaikkialla – vaikka tanssimisen oikeuden vuoksi.

18

7


It’s a friendly place, maybe some people there are shy, but everything is wonderful!!

Would you like to say something in Finnish for all the readers of Newsletter? Terve!! Mina olen Chiao-yin. Mina tulen Taiwanilainen! Mina puhun Kiinaa, Taiwanese, englantia ja hiukan suomea. Mina olen seitseman toista vuotta vanha. Mina not good at Finnish now, I will learn it better in the next few month! Kiitos!! Heippa!!!

Chiao´s regards and thank you´s:

There are sooooo many people I want to thanks. Thanks Eeva Valovirta and Tuomas Valovirta!! They let me live with them two nights in Helsinki! Very very good person!! Thanks Sinikka, who is the ICYE office “boss!!” Thanks Immu, who wrote the letter, said where should I go and a lot of thing I will see and do!! And thanks all the camp workers!!!! Sorry! I can’t remember all your names…I try…uh…thanks Anna-leena, Anniina, Hanna, and……(crying) sorry!!!! That is always my bad habit, forgot the names….forgive me!!! And I soooo happy I can know so many friends from other countries!! So happy to know all of you!!! (don’t try to ask me their all names….) OK! I think that’s all! Thanks for your reading!! See you!!! Hei Hei!! CHIAO!

Hanna Lyytikäinen

Osaamista voi hyödyntää eri tavoin. Matkoja ja retkiä järjestettäessä vapaaehtoisen kielitaito ja oman maansa tuntemus on keskeisellä sijalla.Kirsi kokee, että Lyhdyssä käsitys vammaisuudesta romuttuu. Koko ajan järjestetään myös tapahtumia ja retkiä, joten samalla vapaaehtoinen näkee paljon eri asioita Suomesta ja kulttuurista. Millaisia vinkkejä Kirsillä on sitten antaa aloitteleville projekteille? “Vapaaehtoiselle ei saisi suunnitella yhtä tylsää hommaa, vaan antaa mahdollisuus kokeilla eri asioita. Vapaaehtoistyön tulee olla ylimääräistä työtä, joka muuten jäisi tekemättä. Vapaaehtoisella ei esim. korvata siivoojaa.” Kulttuurierot eivät välttämättä vaikuta työhön niin paljon. Enemmänkin riippuu yksilöstä, kuinka toimitaan ja kommunikoidaan. Yleensä puhutaan englantia ja suomea tai käytetään kehon kieltä. Kysyin espanjalaiselta vapaaehtoiselta Lorettolta, kuinka hän on viihtynyt. Loretto saapui tammikuussa ja aikoo jäädä vuoden jälkeen tekemään omaa projektiaan Suomeen. Hän on pitänyt työstä kovasti ja sanoi oppineensa paljon, sen lisäksi että on hyvä mieli antamastaan avusta. Kun toiminta on mielekästä ja vapaaehtoinen pitää työstään, hyötyy projekti samalla. Vapaaehtoisten mukana olo on Lyhdyssä koettu menestyksekkääksi ja siksi projektia on jatkettu vuosia. Monet vapaaehtoiset ovat jääneet yhdistykseen palkallisiksi työntekijöiksi projektin jälkeen, koska ovat viihtyneet työssään niin hyvin.

Lyhty ry, Eljaksentie 9, 00370 Helsinki www.kolumbus.fi/lyhty/

Susanna Torkkeli

8

17


ja projektin onnistuneisuudesta ulkomaalaisten vapaaehtoisten kanssa. Hän on työskennellyt neljä vuotta Lyhty ry:ssä ja vapaaehtoisia on tänä aikana ollut talossa säännöllisesti. Maailmanvaihdon vapaaehtoisista oli pelkkää positiivista kerrottavaa. Luovillaan tällainen apu sopii hyvin, koska kyseinen ryhmä on pieni. Vammaisten on tärkeää saada henkilökohtaista aikaa ja neuvoja, jotta he pystyvät osallistumaan jokaiseen työvaiheeseen. Auttaminen on kokonaisvaltaista ja koko ajan opitaan kyselemällä ja yhdessä tekemällä. Uudet kulttuurit tulevat tutummiksi vapaaehtoisten ansiosta. Vammaiset ottavat ulkomaalaisen yleensä lämpimästi vastaan. Heistä on todella mielenkiintoista saada arkipäivään uusia asioita, esimerkiksi ruokakulttuurin kautta. Varsinaisia ongelmia vapaaehtoisten kanssa ei ole ollut. Muualta on siirretty vapaaehtoisia Lyhtyyn, jos aikaisemmassa projektissa tai asumisessa on ollut puutteita. Lyhdyn joustava ja elävä ilmapiiri antaa vapaaehtoiselle mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla mukana omien kykyjensä ja mielenkiintonsa mukaan. Koska palkatusta henkilökunnasta löytyy monia ulkomaalaisia, on vapaaehtoisen helppo sulautua joukkoon.

16

Isäntäperhe Löfström Maailmanvaihdon toiminnassa mukana olevista ihmisistä tuskin kukaan on niin lähellä nuorten vapaaehtoistemme arkea kuin isäntäperheet. Keitä ovat nämä perheet jotka ovat valmiita ottamaan luokseen asumaan ulkomaalaisen nuoren ja miksi? Newsletter-tiimillemme tarjoutui tilaisuus kurkistaa näiden perheiden arkeen.

V

alitsimme Järvenpääläisen perheen, Löfströmit, heidän pitkän osallistumisensa vuoksi. Löfströmit ottivat ensimmäisen ulkomaalaisen vapaaehtoistyötä tekevän nuoren jo vuonna 1989, perheen isän vielä viimeistellessä opintojaan. Juhani haluaakin ensimmäisenä kumota sen harhaluulon että isäntäperheeksi voivat ryhtyä vain varakkaat perheet. Vapaaehtoisen elämisestä isäntäperhe vastaa vain ruuan osalta ja päivisin useimmat vapaaehtoiset syövät ateriansa työpaikoillaan.

Sopeutumisen kannalta Kirsi näkee tärkeänä alkuajan merkityksen: “Sopeutumiseen voi vaikuttaa paljon. Vapaaehtoisella tulisi olla vastuuhenkilö, joka huolehtii perusasioista. Vastuuhenkilön rooli on suuri. Kun sosiaaliturvatunnus, vero- ja matkakortit on hoidettu alta pois, on helpompi keskittyä itse työhön”. Kirsin mielestä asioita on myöhemmin vaikea korjata, jos alku menee pieleen. Siksi vapaaehtoisen on tunnettava itsensä tarpeelliseksi ja ohjeiden antaminen on oltava selkeää. On myös tärkeää, että on joku yhteinen kieli, jolla asiat saadaan selvitettyä.

Löfströmien ensimmäinen vapaaehtoinen oli Solomon, nuori Kenialainen mies. Hän saapui itselleen aivan vieraaseen kulttuuriin ja kohtasi erilaisen elämänmuodon. Solomonin ensireaktio oli ihailu länsimaalaista vaurautta ja hyvinvointia kohtaan, myöhemmin ihailu sai lisäsävyä suomen pitkästä talvesta ja ihmisten ennakkoluuloisuudesta. Löfströmit ja Solomon oppivat toisiltaan eri asioita, sekä itsestään että muista kulttuureista. Solomonista tuli tärkeä osa perhettä ja koska Solomon löysi suomalaisen vaimon, yhteydenpito jatkui aina Solomonin traagiseen hukkumiseen asti 1996.

Vapaaehtoisen puolelta on toivottavaa halu olla ihmisten kanssa ja itsenäinen kontaktin otto. Kiinnostus taiteeseen ja kädentaidot ovat Luovillassa plussaa. Monesti vapaaehtoisen tausta näkyy työssä, jos esimerkiksi on aiemmin tehnyt sosiaalityötä tai opiskellut vaikka psykologiaa.

Löfströmien perheeseen kuuluvat Juhani (isä), Irja (äiti), tyttäret Emmi ja Elina, sekä perheen koira Hiski. He kaikki ovat pitäneet kokemuksia vapaaehtoisista pääosin myönteisinä. Löfströmeillä on ollut vapaaehtoisia Saksasta, Japanista, Yhdysvalloista, Kolumbiasta, Itävallasta ja jo edellä mainitusta Keniasta. He ovat

9


puhuneet nuorille pääsääntöisesti englantia ja pitävät vielä tänäkin päivänä useimpien vapaaehtoisten kanssa yhteyttä. Minkään kulttuurin kanssa Löfströmit eivät ole kokeneet ongelmia, vaan ovatkin sitä mieltä että ihmiset ovat ympäri maailman yllättävän samankaltaisia ja vapaaehtoisten persoonallisuus ratkaisee isäntäperhevuoden onnistumisen. Myönteisinä puolina isäntäperheenä toimimisessa Löfströmit pitävät mahdollisuutta tutustua toisiin kulttuureihin kotona, kielitaidon kehittymistä ja sen huomaamista että ihmiset ovat melko samanlaisia ympäri maailman. Miinuspuolena Löfströmit pitävät ainoastaan sitä, että silloin tällöin vapaaehtoisten joukkoon eksyy epäkypsiä nuoria, mutta hekään eivät lopulta sopeudu ja yleensä keskeyttävät vapaaehtoistyövuotensa. Lisäksi Maailmanvaihdon kanssa solmittavaan sopimukseen kuuluu mahdollisuus purkaa isäntäperhesopimus, joten Löfströmit eivät pidä isäntäperheeksi ryhtymistä suurenakaan riskinä. Vinkkeinä muille isäntäperheenä toimiville tai isäntäperheeksi aikoville Löfströmit antavat jokaisen ottamisen henkilönä, eikä vain kulttuurinsa edustajana. Lisäksi alussa kannattaa olla hienotunteinen ja pitää erityistä huolta siitä että vapaaehtoinen löytää oman elämänsä Suomesta. Tähän kuuluvat omat, samanikäiset ystävät ja mielekkäiden harrastusten löytäminen vapaaehtoisen kanssa. Myös suomalaisen suorapuheisuuden kanssa kannattaa olla varovainen, tahtomattaan saattaa loukata ihmistä joka tulee kulttuurista jossa käytetään paljon kiertoilmaisuja tai vaikeista asioista vaietaan. Löfströmit voivat lämpimästi suositella isäntäperheeksi lähtemistä ja ovat itsekin harkinneet uuden vapaaehtoisen ottamista. ”Huumori yhdistää”, toteaa isä-Löfström eri maiden kulttuureista ja ihmisistä.

Ilmari Helin

Lyhty ry:n projekti antaa vapaaehtoiselle tilaa kokeilla ja onnistua Lyhty ry perustettiin vuonna 1993 vastaamaan kehitysvammaishuollon vaatimuksia ja uudistamaan vallitsevia työtapoja. Toimintaperiaatteena oli mahdollistaa henkilökohtainen hoito, joka lähti vammaisen ja läheisten tarpeista. Perustettiin kaksi asumishar joittelupaikkaa, IsoLyhty ja Pikku-Lyhty.

N

ykyään toiminta sisältää asumispaikkojen lisäksi mm. oppimisyksikön, bändiprojektin, taidetyöpajan, tekstiilityöpajan, ulkotyöpajan ja erillistyöpaikkoja. Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat yksilöllisyys, joustavuus, vastuullisuus ja perhekeskeisyys. Ihminen nähdään kokonaisuutena; toiminnallisena, henkisenä ja kykenevänä persoonana. Arvot ovat työn pohjalla, joiden tulee näkyä käytännössä päätöksissä ja menettelytavoissa. Eri alojen asiantuntemus on lyhdyssä edustettuna. Palkatun henkilökunnan lisäksi siellä työskentelee ICYE:n kautta vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoiset ovat keskittyneet työskentelemään tekstiilityöpaja Luovillassa ja ulkotyöpaja Ladossa. Ulkotyöpaja toimii ympäristössä mm. puutarhatöitä tehden. Luovillassa keskitytään taiteelliseen työhön. Tärkeää on antaa työharjoittelijoille mahdollisuus oppia uutta, kehittää omia taitojaan ja tuntea onnistumisen iloa. Tekstiilitaidetta ja käsitöitä pyritään valmistamaan korkealaatuisesti vaalien suomalaista perinnettä. Monesti työt liittyvät luontoon ja vuodenaikojen vaihteluun. Tekstiilituotteita voi myös ostaa käsityöpajalta. Luovillan työpaja sijaitsee Eljaskodissa. Käsityönohjaaja Kirsi Alastalo kertoi kokemuksistaan

10

15


Suomesta ulkomaille lähtevillä voi olla toisenlaisia auttamisen kohteita, riippuen kohdemaasta ja omista toiveista. Konkreettisen avun aikaansaaminen ei ole itsestäänselvyys. Aina tavoitteisiin ei päästä, mutta vähintä mitä voi tehdä on rikastuttaa kanssaihmisten ja omaa elämäänsä. Ruohonjuuritason toiminnalla on parhaimmillaan välitön vaikutus kohteisiinsa, mutta tavoitteena on myös saada aikaan laajempaa muutosta asenteissa ja elämäntavoissa. Hyvinvointivaltion ongelmat Suomessa ovat antaneet vapaaehtoistyölle haasteita ja mahdollisuuksia. Ongelmista on tullut yhä enemmän globaaleja. Vapaaehtoistyölle on ennustettu kasvavaa merkitystä. Vaatimusten noustessa tarvitaan entistä enemmän sitoutumista. Vapaaehtoisuus on tärkeää yhteiskunnalliselta kannalta, mutta se on myös henkilökohtainen projekti, joka antaa tekijälle lukuisia asioita. Tulevaisuus näyttää millaiseksi asema muodostuu. Toivottavaa kuitenkin on, että vapaaehtoistyö saa ansaitsemaansa arvostusta ja olosuhteet toiminnalle ovat turvatut.

Susanna Torkkeli

Vapaaehtoisuus – toisenlainen tapa toimia Vapaaehtoistyö herättää monia positiivisia mielikuvia. Pyyteetön auttamishalu ja hyväntekeväisyys ovat ar vokkaita asioita yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa. Se ei silti ole koko totuus mitä kaikkea työ pitää sisällään ja mitä siitä voi saada irti.

V

apaaehtoinen ei saa työstään rahallista korvausta, eikä raha ole arvottaja. Työstä saadaan itselle muuta kuin materiaalista hyötyä. Yhteydet sosiaalityöhön ovat selkeät. Toimintaperiaatteista ja ideologioista löytyy yhdistäviä tekijöitä, kuten myös toimintamuodoista. Työntekijät omaavat usein eettisiä periaatteita ja motiiveja, jotka heijastuvat omasta maailmankatsomuksesta. Vapaaehtoistyön parissa toimivat järjestöt muodostavat ns. kolmannen sektorin, joka paikkaa kunnallisen sosiaalityön puutteita. Kolmas sektori luo myös uusia työmuotoja, sekä tarjoaa vaihtoehtoja. Kolmannen sektorin vapaaehtoisjärjestöjen yleisiä periaatteita ovat eettisyys, yleishyödyllisyys, sekä voittoatavoittelemattomuus. Taloudellinen ja poliittinen riippumattomuus on myös monille tärkeää. Avustukset eri organisaatioilta saattavat silti olla toiminnan mahdollistajia ilman että ne uhkaisivat järjestön itsenäisyyttä. Vapaaehtoisuus liittyy yhteen kansalaisyhteiskunnan käsitteen kanssa. Järjestöt mahdollistavat vaikuttamisen kansalaisaktiivisuuden kautta. Ne tarjoavat epävirallisen vaikuttamisen kanavan, joka voi olla vaihtoehto esim. poliittisen vaikuttamisen sijaan. Demokratia antaa yksilön äänelle mahdollisuuden. Äänestys voi

14

11


kuitenkin tuntua minimaaliselta vaikuttamiselta, eikä ihminen tunne saavansa mitään konkreettista aikaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi on näin löydettävä muita keinoja, joita juuri järjestöt tarjoavat. Aktivismilla ei sanana ole kovin hyvä kaiku, joka johtuu termin käytöstä negatiivisen uutisoinnin kanssa. Sana on saanut leiman ja suora toiminta voidaan mieltää jopa vandalismiksi. Tästä aktivismissa on harvemmin kyse. Mielenosoitukset, vetoomukset, boikotointi ja lakot ovat nykypäivää. Protestoivan toiminnan lisäksi tehdään paljon näkymätöntä ja rakentavaa työtä. Korjaavan työn määrä on monilla sektoreilla kasvussa, joten voimavarat kohdistuvat yhä enemmän korjaavaan kuin ennaltaehkäisevään työhön.

Vapaaehtoisena Suomessa ja muualla Mitä vapaaehtoisuus on sitten käytännössä?

Tavoitteet voivat järjestössä olla yhteneväisiä, motiivit ja keinot toimia vaihtelevat yksilökohtaisesti. Jokaisella on oma syynsä olla mukana. Ammattiosaaminen ei ole välttämätöntä, vaan mukana on eri alojen ihmisiä, opiskelijoita ja käytännön monitaitureita. Nimikkeisiin ei katsota, vaan jokainen voi osallistua oman suuntautumisen ja mielenkiintonsa mukaan. Erityisosaamisesta voi olla hyötyä, mutta mahdollisuudet halutaan taata tasapuolisesti. Ihmisoikeuksia kunnioitetaan käytännön kautta; ihmisarvoa ja elämänlaatua edistetään, syrjäytymistä ja syrjintää ei hyväksytä, väkivallasta puhumattakaan. Vapaaehtoistyö perustuu vuorovaikutukseen. Siihen ei päästä ilman luottamusta ja motivaatiota. Kun ihminen rakentaa vuorovaikutussuhdetta, esiin tulevat omat arvot. Näistä tärkeimpiä ovat suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus. Oma kulttuuri heijastuu käyttäytymisessä, joten kun kulttuurit kohtaavat, on välillä kyseenalaistettava omat tottumuksensa ja opittava uutta.

12

Suvaitsevaisuutta edistävät terve ja tasapainoinen itsetunto, sekä kyky tuntea empatiaa. Muita hyödyllisiä ominaisuuksia työssä ovat sosiaalisuuden lisäksi kyky toimia ryhmässä, organisointitaidot ja ohjeiden vastaanotto sekä niiden toteutus. Keskustelut vapaaehtoisten kanssa näyttivät kuinka merkittävää sosiaaliset aspektit työssä ovat. Mukana toiminnassa ollaan ystävien vuoksi, joko kaverit ovat innostaneet mukaan tai järjestössä pysytään siellä luotujen suhteiden vuoksi. Vapaaehtoisten ystäväpiiri toimii hyvin, kun kaikki antavat itsensä toiminnalle ja ovat täysillä läsnä oman aikansa puitteissa. Yhdessäolo ja uudet ystävät ympäri maailmaa ovat kimmoke pysyä toiminnassa mukana. Stereotypiat murtuvat ja käsitykset avartuvat kulttuurivaihdon kautta. Vapaaehtoisuus voi olla siis vapaa-ajan harrastus. Vaikka työ olisi vakavaa, ei yhdessäolon tarvitse olla vakavamielistä. Hauskanpitoa ei siis ole unohdettu. Kun ilmapiiri on rento ja luottava, ovat vapaaehtoiset varmasti motivoituneimpia ja asioita todella saadaan aikaan. Kun ikähaarukka on n.16-30 vuotta, löytyvät yhteiset keskustelunaiheet helpommin ja kommunikointi on mutkatonta. Ongelman voi muodostaa kielitaidon puute, mutta sekään ei ole ylitsepääsemätön este. ICYE:n kautta Suomeen tulevilla vapaaehtoisilla päällimmäisinä kiinnostuksen kohteina ovat kulttuurin ja kielen oppiminen. Esiin keskusteluissa nousi myös luonto ja elämysten hankkiminen. Suomi voi olla hyvin eksoottinen kohde, kuten Costa Rica olisi varmasti meille. Kulttuurishokin välttämiseksi vapaaehtoisille opetetaan kieltä ja tapoja, annetaan eväitä Suomessa elämiseen ja perehdytetään projekteihin. Osalla on valmiina mielessä jo tarkka kohde, jonka parissa haluaa työskennellä. Osa ei mainitse mitään tiettyä kohdetta, vaan mielessä on auttaminen yleensä tai halu tehdä jotain mielekästä. Oli projekti sitten luonnonsuojelun tai lasten parissa, on työn arvo yhtäläinen.

13

Profile for Maailmanvaihto Maailmanvaihto

Newsletter 3 / 04  

Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti

Newsletter 3 / 04  

Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti