Page 1

NEW

R

E T TE L S

MAAILMANVAIHTO RY:N JÄSENLEHTI 1/10

Vuosi huoleto n t a e l ä m ä ä Ec u a d o r i s s a s. 2 0

1


Tehdään vapaaehtoistyö näkyväksi! Arvioinnin tulisi olla avointa kaikille eikä sen tulisi pohjautua ‘musta tuntuu’ -kriteereihin.

M  

oni vapaaehtoistyöhön sitoutunut tuntee joskus riittämättömyyttä ja turhautumista tehtävissään. Voi tuntua siltä, ettei aika riitä tehdä kaikkea sovittua tai siltä, että tekee kaiken sovitun, mutta silti pitäisi tehdä jotain enemmän. Joskus puolestaan haluaisi tekemälleen työlle enemmän palautetta ja tuntuu siltä, että oma työpanos jää näkymättömäksi. Ongelma on varmasti tuttu vapaaehtoisten lisäksi myös monille organisaatioille, jotka työskentelevät vapaaehtoisten kanssa. Koska ongelma on niin yleinen, muutos edellyttää huomion kiinnittämistä koko toimintakulttuuriin. Uskon, että arviointikäytänteiden kehittäminen voi osaltaan auttaa eri tahojen välistä kommunikaatiota ja tehdä vapaaehtoistyötä näkyvämmäksi. Arvioinnista puhuminen vapaaehtoistyön yhteydessä kalskahtaa hieman karkealta, mutta myös vapaaehtoistyötä voi, ja pitääkin arvioida. Pääasia on, että arvioinnista ja siihen liittyvästä palautteen antamisesta tulisi työyhteisössä yleisesti hyväksyttyjä, jopa rutiinimaisia toimintamalleja. Näin malleista syntyisi jatkuvuutta ja niistä voisi poikia ideoita positiiviseen muutokseen. Arvioinnin tulisi olla avointa kaikille eikä sen tulisi pohjautua ”musta tuntuu” -kriteereihin, vaan vapaaehtoistyöntekijän kanssa jo perehdytyksessä yhdessä hyväksyttyihin ta2

voitteisiin. Kuulostaa kovin monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. Sen sijaan hyöty saattaa moninkertaistaa panostukset niin ajassa, toiminnassa kuin vapaaehtoisten tyytyväisyydessäkin mitattuna. Varsinaisen arvioinnin ohella ei myöskään saa unohtaa toisen kannustamista ja tukemista päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Asetan siis kaikille meille, olimme sitten vapaaehtoisia tai heidän kanssaan työskenteleviä, haasteen alkaneelle vuodelle 2010. Tehdään vapaaehtoistyö näkyväksi toisillemme. Tehdään se keskustelemalla keskenämme, antamalla palautetta toisillemme, kannustamalla ja auttamalla toisiamme. Näillä sanoilla sanon hyvästit Maailmanvaihto ry:n Newsletterin lukijoille puheenjohtajan ominaisuudessa, koska jätän hallituspaikkani maaliskuun vuosikokouksessa. Sen sijaan puuhastelen varmasti jatkossakin mukana eri aktiviteeteissa muissa ominaisuuksissa. Ihanaa alkavaa kevättä kaikille teille. Kyllä sen aika pian koittaa☺ SEKÄ antoisia lukuhetkiä vuoden 2010 ensimmäisen Newsletterin parissa! Meri Tennilä Puheenjohtaja, M aailmanvaihto r y


Making volunteering more visible!

S 

ometimes us who volunteer feel occasional insufficiency and frustration about our efforts. We may feel that we don’t have enough time to accomplish all we agreed on, or that everything is done as we planned, but still there’s “something left undone”. Sometimes we feel like we don’t get enough feedback about our efforts, and that our input remains invisible. The problem is certainly familiar to many volunteers, but also to organizations that are working with volunteers. Since the problem is so common, the change requires attention to the organizational culture. I believe that developing evaluation practices can enhance communication between different actors and simultaneously make volunteering more visible. When talking about volunteering, concept like evaluation might sound a bit rough, but nevertheless it should be carried on. The main thing is that the evaluation and feedback practices should be generally accepted, even as a routine. This creates continuity and could also lead to positive change. The evaluation should also be open to all actors, and criterias of it should preferably be already agreed during the volunteers training. It might sound a bit complicated, but it isn’t! Instead, the benefit might multiply investments. Among the actual evaluation, we must not forget to encourage and support each other in

everyday interaction. Therefore I challenge us all, volunteers and those working with them, to make volunteering more visible to each other during the year 2010. Let’s do it by discussing with each other, providing feedback to each other, encouraging and helping each other. This will be my last time writing to Newsletter as Chairperson, as I will be leaving my seat in the board of Finnish ICYE this March. However I’m sure to bump into most of you in other activities of Maailmanvaihto, in the future. I wish everyone a wonderful beginning of the spring. Yes, the time will come soon.. AND enjoyable moments with Newsletter 1/2010! Meri Tennilä C hairperson, M aailmanvaihto r y

3


Sisältö

Paluu Intiaan s. 24 Russian Specialities s. 16

Vuosi huoletonta elämää Ecuadorissa s. 20 Ga-kokouksen kuulumiset s. 6

4


Sisältö

Pääkirjoitus

2

Sisältö

4

Syksyllä tapahtunutta GA-kokouksen kuulumiset Puolivuotisleiri - kierrätystä ja konfliktinhallintaa My Winter -valokuvauskilpailun voittajat

6 10 14

Volunteering Russian specialities Rentoa meininkiä Ecuadorissa Paluu Intiaan Haastattelussa isäntäperhe

16 20 24 28

Uutisia

31

Muuta

34

Tapahtumakalenteri

35

ICYEn toiminnan lähtökohta ICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yli 30 maassa, kaikissa maanosissa. Suomessa Maailmanvaihto ry eli Suomen ICYE lähettää ja vastaanottaa 30-40 nuorta vuosittain.

Vastavuoroisuusperiaate Maailmanvaihdon ohjelma on vastavuoroinen eli vapaaehtoistyöhön lähettämisen lisäksi vastaanotamme vuosittain ulkomaalaisia nuoria vapaaehtoistyöhön Suomeen. Näin järjestämme kulttuurien välisiä kohtaamisia myös Suomen maaperällä. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja erilaiset työyhteisöt ottavat vastaan ulkomaalaisia vapaaehtoisiamme. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki mielenkiintoisista ihmisistä ja vieraista kulttuureista kiinnostuneet. Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat erilaiset yleishyödylliset yhteisöt.

5


Syksyllä tapahtunutta

International Cultural Youth Exchange -federaation kansainvälinen yleiskokous pidettiin UudessaSeelannissa 22.–28.11.2009. Maailmanvaihtoa kokouksessa edusti järjestösihteeri Reeta Kaikumo. Pääsihteeri Anni Koskela toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokous juhlisti samalla ICYE:n 60-vuotista taivalta.

I C Y E laajenee ja ohjelmat monipuolistuvat

Mikä on pitkäkestoisen ohjelman tulevaisuus?

Osallistuimme järjestösihteeri Reetan kanssa marraskuussa 2009 Uudessa-Seelannissa pidettyyn ICYEn kansainväliseen yleiskokoukseen. Reeta edusti Suomea ja itse toimin kokouksen puheenjohtajana. Kaksi vuotta sitten pidetyn edellisen yleiskokouksen jälkeen monen ICYE-järjestön ohjelma on muuttunut huomattavasti. ICYEn oma lyhytkestoinen ohjelma on lisännyt suosiotaan. Suurin osa ICYE-järjestöistä vastaanottaa ja lähettää vapaaehtoisia 2 viikosta 4 kuukauteen kestävän ICYE-Steps ohjelman kautta. Lisäksi Saksan valtion rahoittama vapaaehtoistyöohjelma Weltwärts on laajentunut ICYE-verkoston

6

sisällä. ICJA (Saksan ICYE) lähettää jokaiseen Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan ICYE-järjestön ohjelmaan kymmenkunta vapaaehtoista. Joidenkin maiden ohjelmissa saksalaisten osuus on todella suuri. Tällä hetkellä Nigerian ICYEn ohjelmassa suomalainen Jenni on ainoa ei-saksalainen. ICYEn kansainvälinen toimisto on kehittänyt aktiivisesti EVS-vapaaehtoistyötä globaalilla tasolla. Suuri määrä vapaaehtoisia Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maista on voinut osallistua Anni johtaa puhetta GA:ssa vierellään vasemmalla k ansainvälisen hallituksen puheenjohtaja Miguel Gonzales ja oikealla pääsihteeri S al vatore Romagna.


Syksyllä tapahtunutta vapaaehtoistyöhön Euroopassa EU:n tuella, ja myös eurooppalaisia vapaaehtoisia on näissä maissa. EVS-vaihto on rakentanut monia uusia kumppanuussuhteita. Kokoukseen osallistuivat kumppanit Indonesiasta, Filippiineiltä, Perusta, Tansaniasta, Uruguaysta ja Vietnamista. Etelä-Afrikan kumppanuusjärjestö hyväksyttiin ICYEn jäseneksi. Laajeneminen on ollut voimakasta. Koventuvan kilpailun vuoksi tulevaisuudessa on yhä hankalampaa saada rahoitusta mannertenvälisiin EVS-hankkeisiin. Muutokset ovat vaikuttaneet ICYEen järjestönä. Perinteisen pitkäkestoisen ICYEohjelman osallistujamäärä on laskenut huomattavasti. Vaihtovuonna 2008–09 vuoden

kestävään ohjelmaan osallistui 272 vapaaehtoista. Pari vuotta aiemmin määrä oli noin 350. Muistelen, että 90-luvun puolivälissä luku oli yli 600. Puolen vuoden ohjelma on kasvattanut suosiotaan jonkin verran, mutta se ei kata vuosiohjelman suosion laskua. Yhteensä pitkäkestoiseen ohjelmaan osallistui 413 henkeä vuonna 2008–09. Ohjelma on vahva Euroopan ulkopuolisissa maissa. Sen sijaan Euroopassa useat ICYEjärjestöt ovat vähentäneet ICYE-vaihtoa ja tekevät yhä enemmän vaihtoa muiden kuin ICYE-kumppaneiden kanssa. Belgian ICYEn toiminta voi loppua kokonaan. Myös Ruotsissa ICYE-ohjelman ylläpito on ollut vaikeaa. Saksan ohella pitkäkestoinen ohjelma on vahva Euroopan maista Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Suomen ohjelma ei ole laaja, mutta olemme viime vuosina onnistuneet kasvattamaan vaihtoa. Näyttää siltä, että keskittyminen pitkäkestoisiin ohjelmiin on ollut meille hyvä ratkaisu. Kaikkien muutosten keskellä ICYEn pitkäkestoinen ohjelma on Federaatiossa edelleen tärkeimmällä sijalla. Tässä kokouksessa ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen kansainvälisen ICYEn vision uudistamisesta ja siitä, tulisiko pitkäkestoinen ohjelma mainita visiossa. ►

7


Syksyllä tapahtunutta

ICYEn laadun kehittäminen on iso ja erittäin merkittävä prosessi. Kuusi vuotta sitten pidetyssä yleiskokouksessa hyväksyttiin kansainväliset minimilaatukriteerit ja uusi ohjelmaopas. Uuden-Seelannin kokouksessa keskusteltiin laatustandardeista. Laadun kehittäminen on 34 maata edustavassa järjestössä todella haasteellinen prosessi, joten siihen ei voida odottaa suurta edistystä yhdessä yleiskokouksessa. Seuraavan kahden vuoden aikana on tarkoitus panostaa laadun kehittämiseen Saksan Weltwärts-ohjelman tarjoamien koulutusmahdollisuuksien kautta. Ohjelman avulla voidaan rahoittaa laadun kehittämiskoulutusta globaalissa etelässä. Tulevaisuuden toiveena on, että voimme taata osallistujille ohjelman korkean ja varman laadun.

Havaintoja pöydän takaa Tunsin itseni lähes ekaluokkalaiseksi, kun astuin ensimmäisenä päivänä vuosikokoussaliin. Kaikki kasvot olivat uusia, en tiennyt miten siellä toimitaan, minulla oli nimilappu ja viittasin, jos halusin (ja uskalsin) puhua. Nopeasti jännitys kuitenkin hävisi kun huomasin, että uutuudesta huolimatta asiat olivat tuttuja ja meillä oli paljon yhteistä jaettavaa. Kokouksen delegaatit koostuivat vanhoista konkareista ja meistä keltanokista, pitkän linjan

Anni Koskela Pääsihteeri

K a n s a i nvä l i s e n I C Y E Fe d e r a at ion 60-vuotisjuhlat pidettiin kokouksen yhteydessä. Ku va s s a Re e t a j u h l i s s a v i e re l lään intialainen Ravinder S ingh ja ghanalainen William Acquah.

8


Syksyllä tapahtunutta

vaihtokoordinaattoreista ja uusista muutoksentavoittelijoista, suurista puhujista ja tunteikkaista tunnelmannostattajista, asialinjalla pysyvistä ja kokouksen klovneista – monista suurista ja pienemmistä persoonallisuuksista. Kunnioitettavaa oli kaikkien keskittyminen ja paneutuminen asioihin – kokoukseen ei todellakaan ollut lähdetty lomamatkalle! Työmäärä ja päivien pituus yllättivät minut. Pitkien yleisistuntojen ja työryhmien jälkeen olisi pitänyt vielä käydä kahdenkeskisiä keskusteluja vaihtokumppaneiden kanssa ja suunnitella ehdotuksia yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Jokainen lounas- ja kahvitauko oli tehokäytössä. Silti parhaiten jäivät mieleen pienet hetket ja ihmisten tapaaminen; Ruotsin Majan

kanssa kävimme pitkiä keskusteluja viereisistä sängyistämme, Bolivian Norman kanssa hamstrasimme ylijääneitä jälkiruokia, Saksan Simonen kanssa vesijumppasimme aamuisin hotellin pienessä uima-altaassa, Tansanian Benin kanssa muistelimme 10 vuoden takaista tapaamistamme Suomessa, Italian Max opetti minulle osterinsyönnin salat, Ghanan Kojo tanssitti salsan pyörteissä ja Japanin Tomokon kanssa kiipesimme vuorelle juomaan kuohuviiniä ja juhlistamaan kokouksen päättymistä. Tiiviisiin kokouspäiviin mahtui siis monta hauskaa kohtaamista. Kansainvälistä nuorisovaihtoa emme voi tehdä yksin – siksi kohtaaminen on tärkeää. Reeta K aikumo Järjestösihteeri

Re e t a j a r u o t s a l a i n e n M a j a J akobsson kokouksessa

9


Syksyllä tapahtunutta

We’ll meet again… - Mid-term evaluation meeting in Märkiö 21.–24.1.2010

I 

t had already been six months since we all made different steps of our lives working in different projects and trying to learn and make a difference. So it was time to meet up and share our experiences and also to learn more about the people who had been there before. The camp venue was in Märkiö camp centre in Nurmijärvi. It was snowy and cold weekend. We were all excited to meet with our friends and to share our stories. We never knew what to expect from the camp, but we knew that we would have fun and also we were excited to see each other. We were told about the program and it all sounded interesting.

10


Syksyllä tapahtunutta

Some experiences come once in a lifetime.

Sharing our experiences and overcoming challenges The program started with talk about the object, which we had taken from our project and which would describe our time at the project and here in Finland. People had different stories and it sounded funny that something that was not really important in our life, had now changed to become something that would remind us about certain steps that we had taken, serve as a memory of a place we had been to. Also people had touched our lives in a special way. Everyone had a positive experience and it was all like going through a memory lane. We put pictures together to tell about our projects. Although the pictures were not real, they showed us how we felt about our project and how everything had been. It was wonderful because people felt so attached to there projects and to people they had met. We also had a clinic with Reeta, which was going on throughout the camp. Everyone had half an hour to share one to one and if one had any problem it was time to look for solution. We were learning ways to handle conflicts and played a game that showed us how conflicts may arise and different ways to handle

them and what we can learn from the conflicts. Most people had not had a major conflict. The best solution for a conflict is communication.

Talking about the future Most of us never want to know what the future will bring. But having time to discuss about it, made us realise that we should also plan and know what we can do in the remaining time. Most people would like to travel and see different cities and also the neighbouring countries. For others it is to try and make a difference in our project and also to continue to learn more both the language and the work and also keep on having fun. Some experiences come once in a lifetime.

Learning more Finnish Finnish is not an easy language, but we were surprised when our teacher said that we had improved. It really boosts our self-esteem, because communication is really important and we need to express ourselves. We can also learn people by knowing what they are saying. Most of us are coming from countries that we talk a lot, so learning the language can enable us to talk and communicate more. But we are still learning and it takes one step at a time. â–ş

11


Syksyllä tapahtunutta

M a l l i ki e r r ät t ä j ä ? J ä r j e s tö s i h teeri Reeta poseeraa.

The environmental talks and recycling party Our environment is the place that we live in and that we need to conserve and make sure it’s not polluted. The theme was recycling: we had a talk about the ways in which we conserve the environment and it starts with one person making a difference. We also had a dinner and everyone was dressed with a fancy recycled cloths… We all looked so good! The dinner was so much fun. Everyone had a secret task to do at the table. My task was to sing. Even if I think I’m not talented, but I still enjoy singing. Diego says it doesn’t matter

12

how your voice is as long as you are enjoying yourself. We know music is the medicine for the soul. During the dinner there were so many funny activities going on! It was all new for us and we had a lot of fun. There was also some time to just relax and not learn: time to hang out with friends, listen to music or play football, pool games and cards. Most of the time at the camp we were all sleeping late because we needed to have enough time with our friends.


Syksyllä tapahtunutta

The sweet goodbyes Then it was the last day; time to clean up! We had also time to say what everyone really means to us. Sometimes we might spend time with people but we don’t tell them about their positive aspects and what they really mean to us. So it was time to share and everyone felt special and it was an encouragement and a way to boost our self-esteem. The camp was fun and we thank everyone who organised it and people who took us through each and every step by teaching and guiding us. Food was lovely, we appreciate and enjoyed it. Everyone was amazing. Then we said goodbye and headed back to our projects.

See you all in the next camp Emil y Burazi Kenyan volunteer in Syl via-koti, L ahti

13


Syksyllä tapahtunutta

My Winter photography competition

We have found the winner in ‘My Winter’ photography competition! Thank you for everyone who sent us your nice photos. The winner, a beautiful photo of a frozen lake, was taken by Tzu-Jung Huang who describes it like this: January, in front of the Hiidenvesi, Vihti This morning the sun is shining and the weather is warm, which makes the lake so foggy in the afternoon. Kuva: Tzu-Jung Huang

14


Syksyllä tapahtunutta kuva : Pop o A deer made by branches of trees in front of the garden. When I walk to my host famil y ’s house, I al ways see the deer. Kuva:Tzu-Jung Huang.

ku va : M i ch a

15


Volunteering

Russian specialities

R   

ussia, this giant country that has been so important for the development of Finland, still remains more or less mysterious for many Finnish people. At the same time, Russia seems to be poor and rich, strong and weak. It seems unreliable, corrupt and fond of autocratic leaders, but yet, still acts in the ways of an empire. For long I had been puzzled by the confusing image of Russia presented in the Finnish media. For this and many other reasons I decided to get to know the country more closely through participation in an EVS volunteer project in Samara – a city of 1,2 million inhabitants situated on the shores of the river Volga and, in the minds of many, in the heart of Russia. During my 8 month stay in Samara, I have had an invaluable opportunity to observe everyday life and culture in contemporary Russia. In this article I have sought to collect some of

16

the impressions that as a Finn have gripped my attention as somehow different, strange, but often also as very funny. In other words, here comes my collection of Russian specialities:

Hospitality, friendliness Generally speaking Russians are very friendly and hospitable people. This is true especially when they find out that you are a foreigner (after all, in Samara, despite its relatively large population, there are only a handful of foreigners). When meeting one, people are very eager to help him/her; give advices; and invite you for a tea in their home. In a party, then again, it is natural that all food and drink are shared with everyone and not just consumed by you. In the hospital where I work such custom is also very noticeable. When I help the patients they insist on rewarding me with chocolate, cookies, apples from their datcha (“country house”), etc. This warm attitude also helps in breaking


Volunteering

language barriers as when nobody understands what you say in English or in incomprehensibly pronounced Russian, the best action is to smile humbly - and to continue on studying the numerous s-sounds and other complexities of the Russian grammar and pronunciation!

Marriage and family Family and marriage are important in Russian culture and society. It is still common that two or three generations live under the same roof, usually in a small flat in a housing block built in the Soviet times. It is quite rare to meet a young person who is neither married nor living with his/her parents. Reasons for this include the harsh economic reality inside Russia as well as the family-centeredness of Russian culture. Especially in the eyes of the older people it is a bit strange to be 26-years old, which I am, and not have a wife or at least a fiancĂŠe. Marriage in Russia is a big celebration: especially during the weekends, you can see couples posing in front of the main monuments (often military ones), and marriage convoys, including big limousines, driving in the city. Despite all such celebration, however, unfortunately, a large part of marriages in Russia end through divorce.

Babushkas - the Russian grandmothers The Russian grandmother (babushka) is something like a species of its own. Young girls and women almost as a rule dress in a very fashionable and sexy way, but babushkas have their own completely different but equally uniform style. In summer season this includes a flower dress and a headscarf; during winter grey/blue long winter jacket and, naturally, a headscarf. Babushkas survived the hardships of the Soviet times and they have seen the world change around them in radical ways after the collapse of the Soviet system. All this, however, doesn’t seem to have affected them much. Basically all year round, at day-time, many of them sit at street corners and marketplaces selling whatever products their small gardens produce in order to earn at least a bit extra income in addition to the minimal state pensions. It is remarkable to see such a large number of old women on the streets and a nearly complete lack of old men. This can at least partly be explained by demographic facts. According to statistics, in Russia, the average life-span of men is far below that of women. One of the ► 17


Volunteering

overriding reasons for this is surely the hard and unhealthy lifestyle of men, which often includes plenty of vodka, cigarettes and fatty food.

The Great Patriotic War The Second World War, known in Russia as the Great Patriotic War, is still present everywhere in contemporary Russia. All cities, towns and villages have numerous war monuments and the Victory Day (8th of May) is celebrated with big festivities. In people’s minds the war is closely connected with the Soviet Union’s decisive role in defeating Nazi Germany. However, the events after the war in the Baltic countries and more generally in Eastern Europe, where liberation turned into political takeover, are often ignored. The conception of history by contemporary Russians is still very similar to the old Soviet interpretation. Indeed, the current leadership is promoting this view – according to a new law, anyone who “falsifies” the Kremlin’s version of history, for example, by equating Stalin with Hitler, may be prosecuted.

18

Soviet nostalgia After the collapse of the Soviet Union in the beginning of the 1990’s, things have gotten worse for many Russians. Employment is unsecure and unstable; salaries, pensions and unemployment benefits very small. Money from oil and gas imports benefits a small group of the rich and the super-rich ”newly rich Russians”, and the rest of the people have to find a way to manage with what is left. Corruption is still widespread, politicians are not trusted and the education system has major problems. In light of these circumstances I have started to understand the reasons behind the widespread nostalgia for Soviet times, which before my time in Russia, seemed strange to me. For the Finns, the Soviet Union has been mainly understood as a hostile ideological, dictatorial giant State which suppressed and destroyed many of its own citizens while trying to expand its power on a worldwide stage. However, by many ordinary Russians, the Soviet Union is viewed from the perspective of the everyday life. The view is much more positive from this


Volunteering

angle as during Soviet times: work was guaranteed for everyone; salaries were small but usually sufficient; and people’s personal economic resources relatively equal. Even though the Russians of the 21st Century have access to a wide range of Western products, brands and fashion, all of which were forbidden during the Soviet times, many of them still don’t have the money to buy them. Basically, despite greater openness and freedom, the Russian society has become more insecure and unequal for many.

Traffic and transportation Traffic in Russia is quite chaotic. The condition of the roads is usually very bad; sometimes even in city centres, the roads resemble fields rather than anything planned for cars. In addition to this, drivers like to take risks and bend the rules wherever they can. It then comes as no surprise that a lot of accidents and “near death incidents” occur. During my 9 months here, I have probably seen more traffic accidents than in the preceding 26 years altogether!

Car is an important symbol of prosperity for Russians. Everyone wants to have one, which means that the traffic jams can be spectacular. However, also public transport is much used. Among all the “normal” means of transport there is a speciality called “marshrutka” (a big yellow van/minibus packed full of passengers – the exact number depends on the willingness of the driver), which bounces up and down on the bumpy streets with the loud sound of Russian pop booming from it, and is (too) often driven by a wannabe rally driver! Another Russian peculiarity is that practically any car can be a taxi! It is very common especially late in the evening and at night to catch a car on the street and to negotiate a price (usually a low price) that is suitable for both the driver and the customer. This unofficial taxibusiness is a way for many to get a bit of greatly needed extra income. Mikko Lipsanen E VS -voluntee r in Russia April-December 2009

19


Volunteering

Vuosi huoletonta elämää Ecuadorissa

O  

n tammikuinen tiistai-ilta. Istun läpi. Kaikkeen siis tottuu. keittiössä ecuadorilaisten vanhem- Ecuadorilaisten aikatauluihin olen tottunut pieni kanssa ja syön illallista kynt- lisäämään vähintään kolme tuntia. Koskaan ei tilänvalossa. Kylästä on taas sähköt kannata uskotella itselleen, että lähtiessämme poikki, mutta siihen on jo totuttu. Jokaviik- ostamaan leipää palaamme vartin päästä takaikoiset sähkökatkokset johtuvat tärkeimmän sin. Yhtäkkiä saattaa vierähtää koko päivä, kun sähkönlähteen eli veden säätelystä, sillä tämä vuosi on ollut hyvin kuiva. Minä nautin kynt- muistetaan, että pitää ostaa televisioon uusi antenni, viedä kukat anopin tilänvalosta, mutta vanhempani aviomiehen serkun haudalle, valittavat etteivät näe lempisaippuasarjansa, telenovelan, jännit- Mitäpä muuta minulla vierailla viiden sukulaisen luotänä vuonna olisikaan na ja hakea kengät suutarilta, tävää jaksoa. Monet asiat, jotka ensim- kuin aikaa – itselleni ja joka asuu Quiton kaukaisimmassa kaupunginosassa. Lomäisinä Ecuadorin-viikkoinani uusille kokemuksille. pulta unohdetaan ostaa leipä, kummastuttivat, hämmästyttivät ja tuntuivat epänormaaleilta, ovat nyt aivan jonka vuoksi lähdimme kotoa. Tällaiset päivät ovat aiheuttaneet monia tavallista arkielämää. Olen tottunut sähkö- ja vesikatkoksiin, sängyssäni hyppiviin hämähäk- turhautumisen hetkiä, mutta ne ovat myös keihin, ruuhkabussien hapettomaan ilmaan opettaneet relaamaan. Mitäpä muuta minulla sekä siihen, että samalle lautaselle laitetaan rii- tänä vuonna olisikaan kuin aikaa - itselleni ja siä, perunaa ja spagettia. Olen myös tottunut uusille kokemuksille. siihen, että rankkasateet tulevat katostamme 20


Volunteering

Vapaaehtoinen opettajan ja oppilaan välimaastossa Työskentelen kotini lähellä sijaitsevassa nunnien ylläpitämässä katolilaisessa tyttökoulussa. Tytöt ovat 12-20-vuotiaita, he tulevat vähävaraisista perheistä ja opiskelevat ompelijoiksi. Koulussa on ystävällinen ja viihtyisä ilmapiiri, vaikka Suomen tehokkaaseen opiskelutyyliin tottuneena tuntuu, ettei koskaan tapahdu mitään. Joskus opettajien lounastauko saattaa venyä tunnilla ja oppilaat hääräilevät omiaan luokassa. Koulussa autan opettajia englannin, matematiikan ja käsityön tunneilla. Joskus saan itsekin olla oppilaana: opiskella espanjan oikeinkirjoitusta tai harjoitella kangasvärien painantaa. Saksalaisen vapaaehtoisen kanssa suunnittelemme erilaisia projekteja, näytelmiä tai tanssiesityksiä oppilaille. Englannin tunneilla apua tosiaan tarvitaan, silla kielitaidon taso on hyvin alhainen. Mate-

riaaleja oppitunteja varten ei käytännössä ole, joten olen itse tehnyt paljon englannin tehtäviä ja tekstejä. Haasteellisinta on tyttöjen motivoiminen opiskelemaan, suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja asettamaan haasteita.

Salsakuvioita ja muuta taiteilua Olen onnistunut täyttämään päiväni jos jonkinmoisilla harrastuksilla niin, että tunnen itseni kiireiseksi. Kaksi kertaa viikossa käyn tanssimassa pääni pyörälle salsakuvioista ja kaiken maailman pirueteista. Lisäksi käyn kotini lähellä piirustus- ja maalaustunneilla vapauttamassa mielikuvitustani. Kaverini kanssa käymme kerran viikossa oppimassa koruntekoa ja käsitöitä erään otavalolaisen eli alkuperäiskansaan kuuluvan naisen luona. Korunteon lomassa keskustelemme hänen perheensä arjesta ja opimme muutaman sanan quichuaa, alkuperäiskansan kieltä.

21


Volunteering

Karnevaalitunnelmaa ja toisenlaisia maisemia Karnevaalin alkuun on vielä kaksi viikkoa, mutta koulumme opettajat jo innostuivat aloittamaan perinteet. Perjantaina lähdin koulusta kotiin läpimärkänä ja pää täynnä kananmunia, sinappia ja sitruunakakkua. Ensi viikoksi on keksittävä jotain vastasodankäymiseksi. Karnevaalia juhlitaan katolilaisissa maissa

22

ennen paastonajan alkua. Karnevaaliviikolla joka puolella on luvassa näyttäviä kulkueita ja äänekästä musiikkia ja naurua. On myös valmistauduttava suureen vesisotaan, sillä karnevaaliviikon aikana on laillista heittää kadulla ohikulkijoiden päälle vettä, jauhoja, kananmunia ja mitä ikinä mieleen tulee.


Volunteering

Välillä tuntuu, että Ecuadorissa koko vuosi on yhtä suurta karnevaalia, sillä aina on jotain mitä juhlia. Juhliminen aloitetaan ainakin kaksi viikkoa ennen varsinaista tapahtumaa. Toisaalta monet pyhäpäivät mahdollistavat matkustelun Quiton ulkopuolelle uusiin maisemiin. Karnevaaliviikolla taidamme kaverin kanssa suunna-

ta vuoristosta länteen Tyynenmeren rannikolle rentoutumaan, haistelemaan ja maistelemaan juhlatunnelmaa. Anna Kuparinen

23


S h u b h a s h n i j a S i wa m m a

Ananya? Kuinka luistaa....

Lähdin viime joulukuussa selvittämään, mitä entiselle vapaaehtoistyöpaikalleni kuuluu. Etelä-Intiassa sijaitseva Bangalore näytti vihertyneen, paisuneen sekä muuttaneen nimensä kannadan kielestä tutuksi Bengaluuruksi. 24


Volunteering

Parin vuoden takaa tuttu Ananya Trust -koulu näytti toimivan entiseen malliinsa. Tosin osa oppilaista oli kaikonnut, ja koulussa näkyi myös muutamia aivan uusia kasvoja. “Vanhat naamatkin” olivat muuttuneet: 12-vuotias Kalpana oli parantanut englannin taitoaan hurjasti viime muistikuvistani. Puhelias nuori neiti pelaa kahdesti viikossa jalkapalloa läheisellä kentällä. Harjoituksiin osallistuu suurin osa Ananyan oppilaista. Aishwarya (19) oli läpäissyt haasta-

vat kymppiluokan kokeet, ja opiskelee nyt 12. luokalla. Hän tekee myös työharjoittelua atk-alan yrityksessä ja käy paperisotaa passin saadakseen. Keväällä tytöllä on edessä kolmen kuukauden EU-rahoitteinen kulttuurivaihto Ruotsissa.

K a lpana ja Aishwar ya

25


Volunteering

Moni nuori oli venähtänyt pituutta – niin myös koulun nuorin oppilas, Rajesh (9). Poika näyttää innostuvan yhdestä jos toisesta asiasta, mutta malttaa keskittyä tuntien ajaksi. Sisar Priya viihtyy Rajeshin tapaan koulussa. 14-vuotias veli oli jättänyt koulun kesken saatuaan työtä kaupungista. Myös opettajia oli mukava tavata. Koulun lukutaidoton kokki, Siwamma , oli oppinut englannin keittiösanastoa sitten viime näkemän. Hän oli saanut uuden ystävän oranssista kissasta, joka oli perso kanamunille. Siwamma oli myös tyytyväinen kännykkäänsä, vaikkei tunnistakaan numeroja.

Rajesh

26


Volunteering

Otin myös selvää 22-vuotiaan Shubolinpaikasta. Shubhashni oli Ananyan kautta työharjoittelussa vielä vuoden 2008 kesällä, kun lähdin Intiasta Suomeen päin. Ehdin tuolloin nähdä kuvan tytön kosijasta - ja nykyisestä puolisosta. Shubhashni ja 14 vuotta vanhempi Raj Kumar asuvat viereisessä Tamil Nadun osavaltiossa, maaseudulla, jonne poikkesin. Shubhashni mielisi töihin kaupunkiin, mikä ei näillä näkymin ole mahdollista. hashnin

Ananyassa kuulee myös surullisia uutisia. Jalkapalloa ja voimistelua harrastanut Sarala päätti päivänsä viime syksyllä. Muistan tytön liiankin hyvin. Nuoret ehtivät paljon vähässä ajassa. Muutamalla koulun päättäneellä nuorella on Facebook-profiili ja sähköposti, joten yhteydenpito toiminee myös etänä. Joulun reissulla ehdin vetää koululaisille sarjakuvapajaa ja opettaa voimistelua. Mitähän ensi kerralla? .. niin, toki vielä palaan.... S uvi Lindgren

S arala

27


Volunteering

Haastattelussa isäntäperhe Jututimme Talaslahden perhettä, joka toimii Maailmanvaihdon isäntäperheenä 2009–10.

Kuvailkaa perhettänne. Perheeseemme kuuluvat urheilevat koululaiset sekä vanhemmat ja paljon vierailevia sukulaisia. Erilaiset harrastukset ovat oleellinen osa perheemme arkea ja urheiluturnaukset kutsuvat meitä viikonloppuisin. Arki sisältää sekä rutiineja, kuten yhteiset ruokahetket ja koululaisten nukkumaanmenoajat, että vaihtelevan määrän innostusta tehdä ja osallistua erilaisiin tapahtumiin jopa viikoittain. Koska perheemme on ”naisvaltainen”, ”go shopping & things” ovat mukava lisä arkirutiineihin.

Miksi lähditte mukaan isäntäperhetoimintaan? Aktiivinen ja vilkas perheemme toivoi tapahtuvan jotain uutta ja erilaista. Olimme harkinneet vaihto-oppilasta vuodeksi kotiimme, ja lopulta päädyimmekin varsin nopean päätöksen kautta toimimaan isäntäperheenä Maailmanvaihto ry:n ulkomaalaiselle nuorelle. Yhdistyksen kautta saamamme informaatio ja toimintaohjeistus antoi realistisen kuvan tulevasta vuo28

desta ja yhteiselämästä uuden ”perheenjäsenen” kanssa. Isäntäperhe toimii kulttuurien välisenä kohtaamispaikkana, jossa oleellista on isäntäperheen tuki ja turva nuorelle. Toisaalta isäntäperhetoiminta on loistava mahdollisuus tutustua mielenkiintoisiin, vieraista kulttuureista saapuviin nuoriin. Koska vapaaehtoinen tulee perheeseen toisesta maasta ja kulttuuri on todella erilainen kuin Suomessa, päätöksemme ryhtyä isäntäperheeksi tukee lastemme kontaktirajapintaa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Yksi perheenjäsen lisää, intensiivisyys, rennot elämäntavat, kunnioittava asenne ja oleellisena osana kielitaidon kartuttaminen omassa kotiympäristössä ovat olleet niitä perusteluita, joiden pohjalta perheemme hakeutui mukaan isäntäperhetoimintaan.

Onko isäntäperhetoiminta vastannut odotuksianne? Perhe-elämämme vapaaehtoisen kanssa on sujunut erilaisten tapojen ja tottumusten kautta oikein hyvin. Olemme ottaneet vapaaehtoisen


Volunteering mukaan harrastuksiimme niiltä osin kuin hän itse on halunnut. Toisaalta lapset odottavat vähän enemmän ”isomman” tytön kontaktointia ja kielen opettamista kuin mitä on toteutunut. Sopeutuminen tarkoittaakin molemminpuolista sosiaalista toimintaa, eikä pelkästään vapaaehtoisen uuden ystävä- ja tuttavapiirin rakentamista ulkomaalaisperiodin aikana.

Mikä on ollut yllättävää? Yllättävää on ollut positiivinen ja helppo integrointi isäntäperheen ja vapaaehtoisen välillä. Perhe-elämän rytmejä ja toimintaa ei ole tarvinnut muuttaa vapaaehtoisen eli uuden perheenjäsenen vuoksi. Yllättävää on osittain ollut se, että joitakin yksinkertaisia tapoja voi joutua toistamaan useita kertoja ennen kuin vapaaehtoinen ymmärtää niitä.

Onko vapaaehtoisen kanssa tapahtunut hauskoja sattumuksia? Perheemme huolehtii kaikkien perheenjäsenten menemisistä ja tulemisista. Vieraskoreus oli lyhyt ajanjakso, jonka jälkeen jopa perheemme lapset huolestuivat, jos vapaaehtoinen ei saavu ajallaan kotiin, tai jos hänellä on tavaroita hukassa.

Mitä isäntäperheenä toimiminen on tuonut elämäänne? Erilaisten tapojen ja tottumusten tulva on ollut se, johon itse kukin perheenjäsen on kiinnittänyt entistä enemmän huomiota. Lisäksi lapset ovat totutelleet käyttämään pikkuisen vierasta kieltä päivittäin. ►

S u o m e n lu m i n e n t a l v i o n h i e no kokemus k a i ki l l e u l ko m a a l a i s i l l e va p a aehtoisille.

29


Mitä olette oppineet? Päivittäinen vieraan kielen käyttö on vahvistunut. Toisaalta oppimista on myös kaikki muu kanssakäyminen ja yhdessäolo.

Jos teillä on ollut hankaluuksia, niin miten niistä on selvitty? Kommelluksia on ollut sitäkin enemmän, kaikista niistä jotenkin selviää – tosin aikaahan se vie.

Pu l k k a m ä ki s o p i i s e k ä l a p s i l l e e t t ä a i ku i s i l l e : Va p a a e h to i s e t - te r ve t u l o a nauttimaan lumesta!

S uomen jär vet, suvi ja kesäinen luonto mahdollistavat vapaaehtoisille uusia harrastuksia. Kokeile vaikk apa soutamista!

Mitä haluatte sanoa isäntäperheenä toimimista harkitsevalle? Isäntäperheys on koko perheelle antoisaa aikaa, se opettaa ja antaa uusia kokemuksia sekä kasvattaa ymmärtämään. Perhe-elämä pysyy lähes ennallaan, kieli vaihtelee päivittäin, mutta muut koordinaatit pysyvät paikoillaan: koti, työ, lemmikit ja harrastukset. Jännittävää on huomata, että odottaa vapaaehtoista kotiin kuin omaa perheenjäsentä, ja että on tärkeää suhtautua tilanteisiin mahdollisimman realistisesti. Vapaaehtoisen ottaminen omaan kotiin ei loppujen lopuksi ole haasteellista tai vaikeaa, ja sitä tukee molemminpuolinen luottamuksen rakentaminen alusta alkaen. Oma positiivinen asenne sekä halu tehdä kansainvälistä työtä päivittäin tukevat tätä perhe-elämän vaihetta, jota varmastikin on mukava muistella keinustuolissa. Isäntäperhekokemusta suositellen, Anne, isäntäperheenä 2009–2010

30


Uutisia

Lattarit kiinnostavat jälleen Viime elokuussa Maailmanvaihdon kautta lähti ensimmäistä kertaa enemmän vapaaehtoisia Afrikkaan kuin Latinalaiseen Amerikkaan. Jäimme mielenkiinnolla odottamaan jatkuuko Afrikkaboomi tänäkin vuonna. Kiinnostuksen kohde on kuitenkin jälleen vahvasti Latinalainen Amerikka. Syksyn valintapäivässä valitsimme 11 osallistujaa Latinalaiseen Amerikkaan ja nyt kevään valintapäivässä kuusi. Erityisesti Bolivia on suosittu, sillä sinne on lähdössä neljä nuorta. Afrikkaan on valittu neljä osallistujaa kuten myös Aasiaan. Lisäksi Uuteen-Seelantiin ja Moldovaan lähtee molempiin yksi osallistuja. Kevään valintapäivään osallistui 11 hakijaa. Haastattelijoina toimivat Jenny Asanti, Karita Blom, Tiina Erkkilä, Patricia Furrer, Marika Heinonen, Riikka Mannelin, Emilia Niemi ja Liisa Veikkolainen.

Vapaat vapaaehtoistyöpaikat Vapaaehtoistyöpaikkoja on vielä avoinna ensi elokuun lähtöihin seuraavissa maissa: Nepal, Taiwan, Ghana, Nigeria ja Peru. Meksikossa on yksi paikka avoinna tammikuussa 2011 alkavaan kuuden kuukauden ohjelmaan. Nämä paikat jaetaan hakujärjestyksessä. Paikkoihin tulee hakea 6.4.2010 mennessä. Jenny ja K arita täyttävät haastattelurapor ttia

31


Uutisia

Tahdotko mukaan Maailmanvaihdon hallitukseen? Mitä Maailmanvaihdon hallituksessa oikeasti tehdään? Hallituksen jäsenet ovat olleet mukana mm. järjestämässä infotilaisuuksia, esittelemässä järjestön toimintaa messuilla, vetämässä koulutuksia ulkomaalaisille ja suomalaisille osallistujille sekä isäntäperheille ja vapaaehtoistyöpaikoille, vierailleet vapaaehtoistyöpaikoissa, haastatelleet vapaaehtoistyöohjelmaan hakeneita ja kouluttaneet muita haastattelijoita sekä edustaneet Maailmanvaihtoa kansainvälisissä kokouksissa. Hallituksen jäsenten tehtävät vaihtelevat riippuen siitä, mitä vastuita kukin haluaa itselleen ottaa. Hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Kokouksissa päätetään mm. tulevista suunnitelmista, käytännön toiminnasta ja raha-asioista. Kerromme mielellämme lisää. Hallituksen jäsenenä pääsee oppimaan järjestötyön koukeroiden lisäksi monenlaista mm. tiedottamisesta ja kouluttamisesta sekä tietysti syventämään kulttuurien välisen kommunikoinnin taitojaan. Maailmanvaihdon vuosikokous pidetään 22.3. Kokouksessa mm. valitaan järjestölle uusi puheenjohtaja sekä neljä varsinaista hallituksen jäsentä (vuoden 2011 loppuun) ja kaksi varajäsentä (vuoden 2010 loppuun). Kerro mielellään jo etukäteen, jos innostut asettumaan ehdokkaaksi hallituksen jäseneksi! Ta l viterkuin nykyisen hallituksen puolesta, Anni

Kutsu vuosikokoukseen Olet lämpimästi tervetullut Maailmanvaihdon vuosikokoukseen kuulemaan uutisia toiminnastamme sekä päättämään, miten Maailmanvaihdon toimintaa tulevaisuudessa kehitetään. Vuosikokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Mikäli olet kiinnostunut vaikuttamaan Maailmanvaihdon asioihin ja saamaan arvokasta kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta, kannattaa asettua ehdolle hallituksen jäseneksi. Annamme mielellämme lisätietoja hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista. Aika: Paikka: Asiat:

Maanantaina 22.3. klo 17.30 Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, Helsinki ● Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen ● Jäsenmaksut vuodelle 2010 ● Hallituksen ja puheenjohtajan vaali ● Tilintarkastajien valinta

Maailmanvaihto palaa tänä vuonna kahden vuosikokouksen käytäntöön, mistä johtuen vuosikokouksessa valittavan hallituksen kaudet ovat poikkeukselliset. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan vuoden 2011 loppuun asti ja hallituksen varajäsenet valitaan vuoden 2010 loppuun asti. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi 2010. Tervetuloa! Anni Koskela pääsihteeri

32


Uutisia

Tilaa Maailmanvaihto ry:n 50-vuotisjulkaisu:

”VIISI VUOSIKYMMENTÄ MAAILMAN VAIHTOA” Vuonna 2008 Maailmanvaihto juhli 50–vuotismerkkipäiväänsä. Suomen ICYE on muuttunut kristillisestä vaihto-oppilasjärjestöstä yleishumaaniksi vapaaehtoistyöohjelmia järjestäväksi Maailmanvaihdoksi. Toiminnan ydinajatus on sama: sillat kulttuurien välille rakentuvat arjen kohtaamisissa. Jos haluat saada oman kappaleesi, voit tilata teoksen lähettämällä viestin osoitteeseen: juhlajulkaisu@maailmanvaihto.fi Teos maksaa 10 euroa sisältäen postituskulut. Kirjoita viestiin nimesi ja osoitteesi. Maksuohjeet saat kirjalähetyksen yhteydessä. Julkaisusta löytyy tarinoita koko 50-vuoden ajan taipaleelta. Kirjoittajina mm. - Anni Koskela: ”Viisikymppisenä yhä ajankohtaisempi” - Mikko Lipsanen: ”Suomen ICYEn 70-luku: kasvun ja aatteellisen keskustelun vuosikymmen” - Virpi Harilahti-Juola: ”Kuinka naiivista maailmanparantajasta tuli realistinen idealisti” - Salvatore Romagna: ”30 years after!”

33


Muuta

Kirjoita Newsletteriin Lukijoiden kaikki kirjoitukset aina lyhyistä laajoihin juttuihin ovat lämpimästi tervetulleita. Newsletter ottaa mielellään vastaan myös piirrokset, kuvat, runot, pakinat ja muut luomukset! Palkkioksi saat ihailla lehteä, jossa oma panoksesi on mukana. Vapaaehtoistyöstä saat myös hyvän mielen. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä lehden toimituskuntaan osoitteeseen tiedotus@maailmanvaihto.fi. Toimitus sujuu www-pohjalta sähköpostin avulla, joten siihen voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.

Write for Newsletter Readers’ writings wanted. Short or extensive, all writings are more than welcome. We would also happily receive your drawings, photos, poems, anecdotes and other creations! For a price you would get to admire your own contribution in a paper printed and published. Volunteerwork also gives you a pleasant mind. If interested, contact the Newletter staff at tiedotus@maailmanvaihto. fi. Editing is completed on a www-basis and by e-mail so you can take part in around the world.

Liity postituslistalle Liittymällä Maailmanvaihto ry:n postituslistalle saat sähköpostitse tietoa ajankohtaisista asioista; tulevista leireistä, mahdollisuuksista osallistua kansainvälisiin seminaareihin, erilaisista tapahtumista, jne. Halutessasi liittyä ICYE-listalle lähetä tyhjä viesti osoitteeseen; icye-lista-subscribe@maailmanvaihto.fi Vaihtoehtoisesti listalle voi myös liittyä Maailmanvaihdon kotisivuilla “Toimintaa Suomessa” osiosta löytyvän linkin kautta.

Join our E-mail list By subscribing to Maailmanvaihto’s mailing list you will receive information on current events, such as forthcoming camps, international seminars, trainings, parties. Join by.. 1) sending an blank message to: icye-lista-subscribe@maailmanvaihto.fi 2) or through the link that can be found on our web page in the section of “Toimintaa Suomessa”.

34


Tapahtumakalenteri

6.–9.5. 21.5. 29.–30.5. 19.8.–29.8.

Valmennus- ja loppuarviointikoulutukset. Märkiön leirikeskus, Nurmijärvi. Newsletter deadline Maailma Kylässä 2010. Hallituksen koulutuspäivä Info lähtevien vanhemmille Tulovalmennus. Jumijärven leirikeskus, Jämsä.

Newsletteriin 1/2010 4/2009 kirjoittaneet tai muuten sen tekoon osallistuneet: Yen-Hui Emily Yu Burazi (Popo) Tiina MichaSuomalainen Grueninger Tzu-Jung Mikko Lipsanen Huang Anna-Sofia Reeta Kaikumo Joro Heli AnniVartiainen Koskela Anna Liisa Kuparinen Keskitalo Heli Suvi Tuovinen Lindgren Mikko Ilona Lipsanen Mäkilä Valtteri Meri Tennilä Mujunen Anne-Maritta Talaslahti Meri Tennilä

Julkaisija: Maailmanvaihto ry Toimittaja: Anna-Sofia Joro Marika Heinonen Taitto: Arttu Suomalainen Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Seuraava aineistopäivä: 21.5.2010 12.2.2010 Ilmestymisaikataulu: 4 kertaa vuodessa Tilaushinta: Vuositilaus sisältyy Maailmanvaihto ry:n jäsenmaksuun

35


Yhteystiedot: Maailmanvaihto ry. - ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki. tel. +358-9-774 11 01 fax. +358-9-731 04 146 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi www.maailmanvaihto.fi www.icye.org 36

Profile for Maailmanvaihto Maailmanvaihto

Newsletter 1 / 2010  

Maailmanvaihdon järjestölehti

Newsletter 1 / 2010  

Maailmanvaihdon järjestölehti