Page 21

Lisäksi metsäsuhde voisi olla esimerkiksi rekrytointinäkökulma, organisaatioiden strategiatyökalu tai henkilöstötutkimusten väline. “Metsäsuhde voisi olla työkalu, jonka avulla metsäala pärjää tulevaisuudessa.” Suomen Metsämuseo Luston tehtäviin kuuluu suomalaisen metsäsuhteen vahvistaminen, joten Lusto voisi yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa edistää metsäsuhde-käsitteen käyttöönottoa metsäalalla. Metsäsuhde pintaa syvemmän keskustelun avaajana ja ammattilaisen tukena asiakaskohtaamisissa Lisääntyvän puun käytön myötä keskustelu metsien kestävästä käytöstä eri metsänkäyttäjien välillä on alkanut. Riittääkö puu, huolehditaanko maisemista, miten käy monimuotoisuuden? Huoli vastakkainasettelusta kasvaa. Yleisessä metsäkeskustelussa puhutaan toisten ohi joko tarkoituksellisesti tai siksi että merkitykset eivät kohtaa. Erilaisten metsäsuhteiden avaaminen ja omasta metsäsuhteesta keskusteleminen ovat keinoja erilaisia mielipiteitä kunnioittavaan ja rakentavaan keskusteluun. Pellervon taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen ”Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä” mukaan metsäammattilaisille voi olla vaikeaa tunnistaa parasta lähestymistapaa erityisesti metsätaloudellisesti hiljaisten metsänomistajien neuvonnassa. Metsänomistaja kuitenkin kaipaa usein tietoa ja tukea metsänhoitoonsa. Hän on myös valmis omaksumaan uutta tietoa ja vaihtoehtoisia toimintatapoja, kun ne perustellaan hänen arvonsa huomioiden, kerrotaan tutkimuksessa. Metsäsuhteesta keskustelu voisi olla joillekin metsänomistajille helpompaa kuin määritellä tavoitteita metsänsä käytölle vieläpä metsätalouden termein. Keskustelu avaa metsänomistajan arvoja ja tavoitteita. Jos metsänomistajan ja metsäammattilaisen näkemykset ovat ristiriidassa voi sopivien palveluiden löytyminen ja neuvonta olla vaikeaa. Siksi kannattaisi tunnistaa myös oman organisaation metsäammattilaisten erilaiset metsäsuhteet ja hyödyntää moniarvoisuutta asiakaskohtaamisissa. Mikä metsissä on ihmisille tärkeää ja merkityksellistä? Miten metsien hoitoa pitäisi kehittää, jotta tämä tärkeä säilyisi? Mitä ihmiset tarkalleen ottaen kokevat menettävänsä, kun metsä päätehakataan ja minkä asian pitäisi muuttua, jotta menetyksen kokemusta ei syntyisi? Mitä tunteita kumpuaa hakkuualueella, taimikon reunalla, entä tiheässä pystyyn kuolevassa nuoressa kuusikossa? Mitä tapahtumia tai muistoja on näiden kokemusten takana? Muuttaako tieto kokemusta? Ilona Hankonen on tiivistänyt: “Tavallisille ihmisille metsä on paikka, ammattilaisille resurssi.“ Katsotaanko omaa metsää toisin silmin kuin metsiä yleisesti? Väitetään, ettei metsäammattilainen näe riittävän hyvin metsän esteettisiä, luonto- tai kulttuuriarvoja eikä luonnonsuojelija ymmärrä taloudellisia tosiasioita. Metsäsuhdetyöpaja, metsäkävely tai virtuaalinen metsäretki antavat mahdollisuuden keskustella konkreettisista metsäsuhteista. Kävelyllä tai virtuaaliretkellä jokaisella keskustelijalla on edessään sama maisema. Koska metsä on paikka ja maisema, ei riitä, että kerrotaan jäävän ja poistuvan puun määrä eri käsittelyvaihtoehdoissa. Visualisointi on tärkeää, mikä nykytekniikalla onkin mahdollista.

21

Metsäsuhteiden kenttä. Luston julkaisuja 1 (2017)  

Asiasanat: metsä, metsät, metsänkäyttö, luonnon virkistyskäyttö, metsätalous, metsät -- monikäyttö, arvot, arvottaminen, suhteet, asenteet,...

Metsäsuhteiden kenttä. Luston julkaisuja 1 (2017)  

Asiasanat: metsä, metsät, metsänkäyttö, luonnon virkistyskäyttö, metsätalous, metsät -- monikäyttö, arvot, arvottaminen, suhteet, asenteet,...

Advertisement