Page 1

Matinkylässä uudenlainen kulttuurikokeilu

Haukilahden Iisa Lehtinen satama-aluetta on verkostojen kunnostetaan rakentaja

Espoon Telinetaiturit valmistautuu olympialaisiin

Tapiola Sinfonietta 30 vuotta

LEIPÄKAHVILA Perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappeli, Liisankuja 3, Espoo

Tarjolla kuppi kuumaa ja pullaa sekä hyvää juttuseuraa.

SuurMatti

1 /18 • 17.–18.2.2018 • Matinkylä • Olari • Suurpelto • Friisilä • Haukilahti • Niittykumpu

Passikuvat HETI!

Myyn asuntosi ammattitaidolla, tehokkaasti ja laadusta tinkimättä ”Huippuammattitaito tuotti tulosta ja kaikki kaupanteon osapuolet ovat tyytyväisiä. Voimme vilpittömästi suositella Jussia.”

sähköisesti poliisille Kauppakeskus Iso Omenassa joka päivä myös la ja su

Soita 040 5757 303 JUSSI TAMMINEN

Kiinteistönvälittäjä, LKV KTM, Partner jussi.tamminen@kahdeksas.fi

kahdeks8s päivä

Turvallisesti eteenpäin Omaishoitaja, tarvitseeko Sinun omaisesi tilapäisen, viihtyisän hoitopaikan?

Tule Olariin Palvelutalo Hopeakuuhun!

Tarjoamme laadukasta hoivaa, fysioterapiaa, virikkeellistä yhdessäoloa ja aktiviteetteja kunnon mukaan. Tarjolla on kolme viihtyisää ja uudella teknologialla varustettua 15-paikkaista ryhmäkotia. Palvelutalossa on oma keittiö.

Huoneet ovat 23 neliön kokoisia, kevyesti kalustettuja. Jokaisessa huoneessa on mm. hoitosänky. Omia kalusteita voi tuoda tullessaan.

Tarjoamme myös palveluasuntoja ilman tulo- ja varallisuusrajoja sekä asuntoja Ara-rajoilla itsenäiseen asumiseen tukipalveluineen. Tarjoamme ympärivuorokautista hoitoa muistisairaille ja intervalliasukkaille (ei tulorajoja).

Kaikki tämä ja lisäksi hyvät kulkuyhteydet. Mitä muuta voit toivoa itsellesi tai läheisellesi?

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan sinun tarpeistasi. Ota yhteyttä! Os. Friisinkalliontie 10, 02210 Espoo. Puh. 050-3005133, 040-7519837 www.eeks.fi 


SuurMatti 3

Matinkylässä uudenlainen kulttuurikokeilu

Asukkailta kysyttiin kulttuuritarpeista Espoo kokeili Matinkylässä erilaisia tapoja saada asukkaat mukaan päättämään omista kulttuuripalveluistaan. Kaupunki on ottanut käyttöönsä osallistuvan budjetoinnin, mikä tarkoittaa, että yhdessä asukkaiden kanssa pohditaan, miten esimerkiksi kulttuuriin varattuja rahoja voitaisiin käyttää niin, että ne palvelisivat mahdollisemman hyvin koko aluetta. Matinkylässä tehtyjen kokeilujen toimintatapaa ja tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muualla Espoossa.

Mitä tekisit tonnilla?

Matinkylässä kulttuurikokeilu-

ja veti projektikoordinaattori Sirkka Ruikkala Espoon kulttuuriyksiköstä. Sirkka haastatteli matinkyläläisiä Isossa Omenassa ja keräsi asukkaiden näkemyksiä. Kokeilussa toteutettiin myös kulttuurikysely, jossa asukkailta kysyttiin ideoita mitä hyvää he tekisivät Matinkylälle, jos saisivat käyttöönsä tuhat euroa. Sirkka uskoo, että kynnys asukkaiden osallistumiseen madaltuu, jos he pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisia palveluja tarjotaan. Miksi Matinkylä valittiin kokeilualueeksi? Sirkka Ruikkala kertoo, että alueella oli

valmiit verkostot ja innostunutta mieltä. Tavallaan päästiin liikkuvan junan kyytiin – nopeasti liikkeelle. Matinkylässä järjestettiin kaksi Kohtaamisia-työpajaa, joihin kutsuttiin taide- ja kulttuurialan ammattilaisia ja harrastajia sekä alueen asukkaita ja virkamiehiä. Ideana oli löytää uudentyyppisiä perinteisiä sektorirajoja rikkovia yhteistyömuotoja. Kuva: Sirkka Ruikkala

Yksi Kohtaamisia-työryhmistä esittelemässä suunnitelmiaan.  

Kokemuksia Kohtaamisia-pajasta

Ratkaisukeskeisen valmentajan Lari Karreisen johdolla muodostimme useita pieniä kiertäviä ryhmiä. Kirjoitimme toisiltamme saadut ideat ylös. Näistä keskusteluista keräsimme fläppitaululle mielenkiintoisimpia aiheita, jonka jälkeen ryhmäydyimme kukin mielenkiintonsa mukaan. Näistä keräämistämme ideoista on tarkoitus jatkojalostaa kulttuuritapahtumia. Hyvät katumusiikkiesitykset + yhteislaulua Toimintaryhmän ja Elmuskan yhteistyö Kokemuksia elokuvan kautta Kirjallisuusillalliset Viron kulttuurin teemapäivä Merellinen Matinkylä Jaettu ilo – espoolaisten yhteinen alusta Toiveena oli, että työryhmät jatkavat työtään, jotta saadaan uudenlaisia kulttuuritapahtumia. Teksti: Tutta Toivonen Kuva: Sirkka Ruikkala

Matinkylä-Seuran puheenjohtaja Sirpa Aarniolehto-Kotilainen keskusteli lastenkulttuurista pop up -kahvilaan pistäytyneen perheen kanssa.

Asukkaiden ideoita ”Matalan kynnyksen tekemistä” ”Yhteislaulua, illanviettoja eri teemoin” ”Kulttuuripuisto voisi olla.” ”Katutaidetta” ”It is important to keep the green zones (the parks) around Matinkylä.” ”Miksi vain Tapiolassa kulttuuria – hei, tehdään jotain Matinkylässäkin!!” ”Lapsille ilmaisia kokeiluita, esim. maalausta, elokuvan tekemistä, lukuhetkiä – osaajat voisi näyttää oman alan tekemisiä ja lapset voisivat tutustua alaan.” ”Enemmän yhteisöllistä tekemistä” ”Enemmän yhdessä tekemistä” ”Avoin mikki –tapahtumia kirjaston lavalle” ”Disco ikäihmisille” ”Family and music events, information in multiple languages – easier access for non-Finnish families”

Etsivä vanhustyö Olarin seurakunnassa Olarin seurakuntaan on perustettu määräaikainen diakonian virka ajalle 2017–2019 Etsivän vanhustyön projektiin. Tarkoituksena on aiempaa perusteellisemmin ja monipuolisemmin kartoittaa seurakunnan alueella asuvien ikääntyneiden ihmisten toiveita ja tarpeita etsivän/löytävän työn menetelmin yhteistyössä muiden vanhustyön parissa toimi-

vien tahojen kanssa. Työn tavoitteena on myös kehittää uudenlaisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden yksinäisten ikäihmisten tavoittamiseksi. Etsivän vanhustyössä toimivan diankoniatyöntekijä Minna Martiskaisen tukena toimii ohjausryhmä, jossa on edustajat Espoon seurakuntayh-

tymän yhteisestä seurakuntatyöstä, seurakuntaneuvostosta, Espoon kaupungilta ja Olarin seurakunnasta. Ikääntynyt eli kokemusasiantuntija on tulossa mukaan ohjausryhmään tänä keväänä. Seuraavassa SuurMatissa Minna Martiskainen kertoo omasta työstään. Hänet on yllättänyt omissa kodeissaan asuvien huono kunto.

30 JUHLAKEVÄT JATKUU PE 16.3. · KLO 19 · ESPOON KULTTUURIKESKUS Alexander Melnikov piano / Jeroen Berwaerts trumpetti HINDEMITH – PROKOFJEV – ŠOSTAKOVITŠ – SIBELIUS Tutustu kevään ohjelmaan: tapiolasinfonietta.fi

L I P U T : L I P P U. F I


Haukilahden satamaalueen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus paranee

Satama: sisääntulo lounassuunta Teksti: Pirjo Toivonen, kuva: Karin Nielsen Ensi syksynä Haukilahden satama-alueella on uusi kuosi, kun alueen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus paranee. Näkymä merelle avataan ja satama- alueella liikkuminen selkeytyy. Nykyinen kasvillisuus uusitetaan osittain. Parannustyöt alkavat helmikuussa. Espoon kaupungin suunnitteluhortonomi Karin Nielsen kertoi, että Haukilahden satama-alueen läpi kulkee noin 600 metriä Rantaraittia, johon myös Mellsteninniemi yhdistyy. Se-

kä Haukilahden satama että Mellstenin niemi ”ovat vähän naimisissa keskenään”, joten perusparannustöissä otetaan huomioon kokonaisuus.

Mellsteninniemeen piknik-pöytiä

Mellsteninniemellle on tulossa piknikpöytiä, suihku- ja pukukoppeja, rantalentis, pienten lasten aidattu leikkipaikka, kuntoilupiste ja pyöräilypysäköinti. Sinne tulee myös kaupunkipyöräasema. ”Matinkylästä voi pol-

kea kaupunkipyörällä rantaan ja jättää pyörä sinne odottamaan seuraavaa käyttäjää”, Karin Nielsen konkretisoi. Uudistus parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Nykyään ajoratoja ei ole selkeästi erotettu kevyen liikenteen väylistä, joten meno on välillä aika villiäkin. Uudistuksessa kivetykset rajaavat väylät toisistaan. Kulku Mellstenintieltä satamaan helpottuu uuden suojatien sekä rakennettavien uusien

kävely- ja pyörätieosuuksien ansiosta. Sataman koillispuolen nurmialueella kulkeva kapea polku levennetään ja sen valaistusta lisätään. Nurmelle istutaan laajalle alueelle sipulikukkia kuten idänsinililjaa ja narsissia. Turvallisuuden lisäksi alueen viihtyvyyttä parannetaan uusin istutuksin. ”Samalla avataan näköala satamaan ja merelle.” Nielsen kertoo, että noin 30 vuotta vanhat puut peittävät nyt merellisen näköalan.

4 SuurMatti

Espoo edistää kaupunkiviljelyä Tänäkin vuonna Espoon Kaupunkitekniikan keskuksen viherkunnossapito auttaa päiväkoteja, kouluja, lukioita ja tänä vuonna myös palvelutalo viljelytoiminnan käynnistämisessä. Helmikuussa julkaistavalla kyselyllä yksiköt voivat tilata multaa ja lavakauluksia hankintahintaan. Multa ja lavakaulukset kulkevat yksikköihin normaalin ylläpitotoiminnan ohessa. Viime vuonna Espoossa toimitettiin yli 100 lavakaulusta ja 300 säkkiä multaa 24 yksikköön Espoossa.

Espoon neuvoloissa kartoitetaan 4-vuotiaiden lasten perheiden hyvinvointia ja terveydentilaa

Mitä sinulle kuuluu nelivuotias? ”Hyödynnämme tutkimuksessa saatua tietoa Espoon kaupunginosien palvelujen kehittämisessä.” Espoon kaupungin terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo toteaa, että tavoitteena on kohdistaa palvelut entistä täsmällisemmin, jotta ne osuvat oikeisiin kohteisiin. Espoon neuvolat ovat osana kansallista tutkimusta, jossa kartoitetaan nelivuotiaiden perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimus alkaa maaliskuun alusta ja jatkuu lokakuun loppuun. Seuraavan kerran tutkimus tehdään kahden vuoden kuluttua. Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL) korostaa, että vastaamalla kyselyyn pääsee vaikuttamaan omiin paikallisiin palveluihin. Matinkylän suuralueella asuvia kiinnostaa tietysti, minkälaisia palveluja kotikulmilta saa.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Espoon kaupunki

Kuva: Antti Ylä-Rautio, Taavinkylän koulu

Vuodenvaihteen väestölaskelman mukaan esimerkiksi Matinkylä suuralueella oli 533 neljävuotiasta lasta. Heistä 311 oli suomen- tai saamenkielistä, 64 ruotsinkielistä ja 158 vieraskielistä. Lasten huoltajat saavat kyselylomakkeen, jolla selvite-

tään perheen terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta, palvelujen käyttöä ja palvelukokemuksia. Myös lapset tulevat kuulluiksi, sillä heille on suunniteltu kolme omaa kysymystä. Tutkimukseen osallistuminen edellyttää jommankumman

huoltajan suostumusta. Sitä kysytään neuvolakäynnin yhteydessä. Annetut tiedot ovat luottamuksellisia. Vastauksia käsittelevät vain tutkijat, eivätkä ne koskaan välity lapsen toiselle huoltajalle, terveydenhoitajalle tai muille ammattilaisille.

Kuva: Suvi Ahola, Hösmarin päiväkoti

SuurMatti-tietovisan vastaukset 1. d) 6. Matinkylän kaupunginosat ovat Matinmetsä, Tiistilä, Matinlahti, Nuottaniemi, Matinkylän keskus ja Miessaari

4. Venäjä (740), viro (532), somali (327), albania (272), arabia (260), englanti (242), kiina (163)

2. d) Vuonna 2017 asukkaita oli 20 867, joista miehiä 9 995 ja naisia 10 872

5. b) 1969. Matinraitti 7:n talot A–D valmistuivat 1969

3. c) Vuonna 2017 Matinkylässä asui 4 297 henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, saame tai ruotsi. Ruotsinkielisiä oli 2 113 ja suomen- ja saamekielisiä yhteensä 14 457. 

6. b) Kauppakeskus Ison Omena valmistui syyskuussa vuonna 2001. Ensimmäinen laajennusosa valmistui 2016 ja toinen 2017.

Kuva: Suvi Ahola, Hösmarin päiväkoti


SuurMatti 5

Olarin seurakunnan yhteisötyöntekijä

Iisa Lehtinen on verkostojen rakentaja

100 penkkiä 600 tarinaa Espoo osallistui Suomi 100-juhlavuoteen sijoittamalla ympäri kaupunkia sata uutta penkkiä. Asukkaiden toivomus lisäpenkeistä yhdistettiin juhlavuoteen. Tuloksena oli tarinapenkit. Asukkailta pyydettiin kartta-alustaan ehdotuksia penkkien pakoista. Samalla heitä pyydettiin kirjoittamaan penkkeihin liittyviä tarinoita. ”Tarina piti aina liittää johonkin tiettyyn penkkiin ja näin myös tiettyyn paikkaan”, kertoo ympäristömuotoilija Niko Riepponen Espoon kaupun-

kitekniikan keskuksesta. Hänen mukaansa projekti tuotti lähes 600 tarinaa.

Penkki numero 26

Tiistinniitynreitlla sijaitsevalla penkillä numero 26 on nyt 9 tarinaa. SuurMatti pääsi kurkistamaan niihin ja poimi niistä muutamia. Lisää tarinoita pääset lukemaan penkeistä. Hilla: Useita ihania kesäiltoja istuskeltu tällä penkillä. Salassa muita, ihanaa.

Isukki: Lapsen kanssa vaunulenkillä ohi tästä! Kiva idea nämä penkit. Walkingthedog: Päiväkävely mäyriksen kanssa. Kaunis tie. Sumppu Lasten (1v&3v) kanssa lähdettiin Ompulle vaunukävellen. Otettiin juoksukilpailu penkille. Levähdystauko!

Matinkylä-Seura kiirehtii Meri-Matin koulukeskuksen rakentamista Espoo on uudistamassa suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkosuunnitelmaa. Matinkyläläisten kannalta suunnitelma on huolestuttava. Suunnitelma ei enää sisällä Tynnyripuiston reunaan suunniteltua Meri-Matin koulukeskusta. Matinkylä-Seura kiirehtii Tynnyripuistoon suunnitellun Meri-Matin koulukeskuksen rakentamista. Jokaisessa Espoon kaupunkikeskuksessa tulee olla perusasteen ja lukion oppilaitos. Mattlidenin ruotsinkielinen koulukeskus on säilytettävä ja alueen kaavoituksen tulee mahdollistaa keskuksen kehittäminen jatkossakin. Matinkylään tarvitaan myös suomenkielinen koulukeskus. Se tarvitaan paitsi kouluverkoston

tarpeita varten niin myös asukastoiminnan ja järjestötoiminnan tilatarpeita varten. Ison Omenan Palvelutorin kapasiteetti ei riitä kasvavan kaupunginosan asukastoiminnan tarpeisiin. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on osoittanut Kristillisen koulun hankkeelle paikan ja tehnyt suunnitteluvarauspäätöksen Hauenkalliontien ja Matinkartanon tien risteyksessä olevalle tontille. Kristillisen koulun oppilaille tulee osoittaa paremmat tilat ja tontin suunnitteluvaraus pitää purkaa. Tontti on ahdas ja koulukäyttöön sopimaton. Se sopii paremmin johonkin urheilupuiston toimintaa tukevaan tarkoitukseen. Matinkylässä tulee olla riit-

tävät julkiset koulupalvelut ja riittävät yhteiset tilat kulttuuritoimintaa ja asukastoimintaa varten. Matinkylän tulee olla asukkaiden aktiivisen ja monipuolisen toiminnan mahdollistava virkeä kaupunginosa – ei nukkumalähiö! Matinkylä-Seura ry Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, pj Mika Hentunen, siht

SuurMatti ilmestyy 14.–15.4.

Uusi itsepalvelupesula Nihtisillan S-Marketin tiloihin Nihtisiltaan on saatu jenkkifilmien pesulatunnelmaa – työnnät pyykit pesukoneen kitaan, maksat ja lähdet ostoksille. 24 Pesulan suurinkin kone – 16 kiloa – tekee puhdasta jälkeä puolessa tunnissa. Esimerkiksi muutama täkki ja päiväpeite puhdistuivat kauppareissulla. Kuiva-

usrummussa ne olivat vain kymmenisen minuuttia. Hyvää jälkeä tekee myös kovapohjaisten mattojen pesuun tarkoitettu tasokone, jonka jäljiltä puhtaan maton voi laittaa lähes saman tien lattialle. Matot voi myös kuivata niitä varten suunnitelluissa kuivauskaapeissa.

24 Pesula on Pohjanmaalta kotoisin oleva pesulaketju, jolla on pääkaupunkiseudulla kuusi pesulaa. Nihtisillan S-Marketin tiloissa toimiva on ensimmäinen Espoossa. Kovapohjaisten mattojen tasopesukone on sen itsensä suunnittelema ja patentoima.

Osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen on määritelty Olarin seurakunnan yhteisötyöntekijä Iisa Lehtisen tehtäväksi. ”Eriarvoistuminen kasvaa, osattomuus on lisääntynyt.” Iisa Lehtinen tekee työtä sen hyväksi, että ihmiset aktivoituvat. Hänestä konkreettinen apu yksinään tukee passivisuutta, jos ei samalla auteta ihmisiä tulemaan mukaan erilisiin tekemisiin. Seurakunta yhteistyökumppaneineen tarjoaakin paikkoja, joissa voi tavata muita ja osallistua. Iisa Lehtinen korostaa ihmisten erilaisia tarpeita saada apua myös seurakunnalta. Osa tarvitsee konkreetista apua kuten ruokaa, osa voi taloudellisesti hyvin, mutta kärsii yksinäisyyden tuomasta osattomuudesta. Itse hän kertoo pääosan työstään muodostuvan juuri ihmisten tapaamisista ja keskusteluista. Hän tukee ja kannustaa heitä mukaan erilaisiin toimintamuotoihin. Iisa tekee myös muiden alueella toimivien tahojen kanssa tiivistä yhteistyötä, mikä vahvistaa niin verkostojen kuin alueenkin yhteisöllisyyttä sekä aktivoi ihmisiä osallistumaan.

Monikulttuurisuus osa arkea

Kaksikielinen Matinmessu on esimerkki uudenlaisesta Matinkylästä, joka on yksi Espoon monikulttuurisimmista alueista. Iisa Lehtinen painottaa, että messussa käytetään sekä suomea että englantia. Näin halutaan kannustaa myös suomenkielisiä osallistumaan. Monet kantasuomalaiset ajattelevat helposti, ettei monikulttuurinen tilaisuus koske heitä. Taide on myös keino lähentää suomalaisia ja eri maista tulleita. Iisa Lehtinen kertoo asukastalo Kylämajan ja Filoksenia ry:n kanssa yhteistyössä järjestetystä Suomi sadoin sanoin -tapahtumasta, jossa oli venäjänkielistä runoutta, arabialaista musiikkia, intialaista tanssia ja tietysti myös suomalaista perinnemusiikkia kuten kaikkien kantasuomalaisten tuntema kansanlaulu Kalliolle kukkulalle. Tapahtumassa tarjottiin eri maiden ruokaa ja yhteistä ruokailuhetkeä. Tavoitteena oli saada toisilleen vielä vieraat ihmiset istumaan samaan pöytään. ”Aina voi kysyä, millä kielellä muualta tullut haluaa puhua.” Iisa viittaa meidän suomalaisten peruskohteliaisuuteen puhua muualta tulleelle englantia, vaikka tämä oikeasti haluisi oppia suomea. Suomen kielen

Iisa Lehtinen ja Minna Martsikainen, joka kirjoittaa seuraavassa SuurMatissa etsivästä vanhustyöstä. taito on osa kotoutumista ja myös edellytys koulutus- tai työpaikan saamiselle. Suomi sadoin sanoin oli alkuaan ajateltu osaksi maamme 100-vuotisjuhlaohjelmaa. Parisataa osanottajaa ja hyvä palaute ovat saaneet järjestäjät suunnittelemaan vastaavanlaista tilaisuutta ensi syksyksi. Iisa vuorottelee viikoittain Kylämajassa etsivän vanhustyön parissa työskentelevän diakonissa Minna Martiskaisen kanssa.

Nälkä on monelle todellisuutta

Iisa Lehtinen kiittää leipomo Gateauta, jonka lahjoitukset mahdollistavat Matinkappelin Leipäkahvilan leivonnaistarjoilun. Hän muistuttaa, että Leipäkahvilan tarkoituksena on juoda iltapäiväkahvit yhdessä. Yleensä ylimääräistä leipää jää vielä kotiin viemisiksi. ”Tärkeintä on kuitenkin yhdessä oleminen.” Omassa työssään Iisa on nähnyt, miten paljon on niitä ih-

misiä, jotka tarvitsevat aineellista apua. Alkanut nousukausi ei ole vähentänyt avuntarvetta. Päinvastoin, eriarvoistumisen kuilu tuntuu syvenevän. Kaikki taloudellinen apu ei toimi leipäjonojen kautta. Olarin seurakunnan diakonia-asiakkaat voivat saada kirkolta myös taloudellista apua. Nyt käynnissä olevan Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena ovat taloudellisessa vaikeuksissa olevat. Paikalliset seurakunnat toimivat yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston kanssa. Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin voidaan tarjota välitöntä helpotusta vähävaraisten ihmisten elämään esimerkiksi antamalla ruoka-apua. Ulkomaan kohteena on tänä vuonna Ulkomaanavun katastrofirahasto. Sillä tuetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä. Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Minna Martiskainen

Olarin seurakuntaan kuuluvat Olari, Kuitinmäki, Friisilä, Olarinmäki, Matinkylä, Nuottaniemi, Tiistilä, Haukilahti, Henttaa, Niittykumpu, Suurpelto ja Tontunmäki

Avuntarvitsijoita Olarin seurakunnissa

Viime vuonna diakoniatyön vastaanotolla oli yli 500 asiakaskäyntiä. Tämän lisäksi tehtiin lähes 300 kotikäyntiä. Seurakunnan järjestämissä ruokailuissa kävi viime vuonna yhteensä 3 354 ihmistä. Taloudellista avustusta on haettu ensisijaisesti vastaanotolla. Tyypillisin taloudellinen avustus on osto-osoitus kauppaan tai kuivamuonaa sisältävä ruokakassi.

Yhteisiä lounaita ja kahvihetkiä

Tiistai: diakonialounas Matinkappelissa klo 13–14, 2,50 euroa Keskiviikko: diakonialounas Olarin kappelissa 11.30–12.30, 2,50 euroa Torstai: Risteysmessu Chapellessa klo 19 ja iltapala alkaa klo 18, 1 euro Perjantai: Leipäkahvila Matinkappelissa klo 13–14.30, maksuton Lisäksi Kylämaja tarjoaa 2,50 euron keittoa keskiviikkoisin


6 SuurMatti

Espoon Telinetaiturit investoi huippuvoimisteluun – tavoitteena vuoden 2020 olympialaiset

SuurMatti www.suurmatti.fi Ilmoitusmyynti Harri Halme 040 527 9892

Lähellä asukasta Kulttuuria & harrastuksia

Tietoa palveluista

Matinkylän suuralueen oma lehti Seuraava Suurmatti ilmestyy 14–15.4.

Tuulimäestä harrastusvoimistelun ja akrobatiavoimistelun keskus Espoon Telinetaiturit (EsTT) avaa tämän kevään aikana uuden telinevoimistelusalin Espoon Vitikkaan. Uusi, 1350 neliön suuruinen sali tuo kansainvälisen tason harjoitteluolosuhteet Espooseen ja edesauttaa Tokioon tähtäävien edustusurheilijoiden valmis-

tautumista vuoden 2020 olympialaisiin. ”Tänä vuonna meillä on yli 100 matkapäivää. Vihdoinkin saadaan sali, jonne voi kutsua muiden maiden huippuseuroja, ettei itse tarvitse aina lähteä maailmalle”, iloitsevat Oskar Kirmes ja Emil Soravuo, Olympiakomitean ja liiton tukiurheilijat. Huippujen lisäksi sali palvelee lapsia ja junioreita heidän voi-

mistelijanpolullaan. Muutostyöt ja telineinvestoinnit ovat suuruudeltaan noin 350.000 euroa. Investoinneista ja vuokrakulujen noususta uskotaan selvittävän ilman harjoitusmaksujen nostamista. Voimistelutoiminta jatkuu Tuulimäessä, missä kehitetään erityisesti harrastevoimistelun ja lasten harjoittelun edellytyksiä. Tuulimäki tulee olemaan akrobatiavoimistelun keskus unohtamatta FreeGym:iä, trikkausta, parkouria, Voimistelukoulua ja telinevoimistelua. ”Yhteistyömme Espoon Telinetaitureiden kanssa on ollut monipuolista ja uudet ratkaisut tuovat hyvien liikenneyhteyksien varteen lisää matalan kynnyksen toimintaa” toteaa Martti Merra, Espoon

kaupungin nuoriso- ja liikuntajohtaja. EsTT ry on Suomen johtavia voimisteluseuroja, joka viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Vuonna 2017 seura valloitti kansalliset ykköspaikat seura-/joukkuekilpailuissa neljässä lajissa: TeamGym, Trampoliinivoimistelu, Naisten Telinevoimistelu sekä Miesten Telinevoimistelu. Jäseniä seurassa on yli 2600, valmentajia/ohjaajia 110, joista 15 täysipäiväisiä. EsTT on Suomen Voimisteluliiton Huippuseura.

Teksti ja kuvat: Espoon Telinetaiturit

Yritysten tarinoita Urheilua! Ajankohtaista asiaa asumisesta & ihmisistä

Hannu Salminen:

Miten sinusta tuli Kamu? ”Tätä minä haluan tehdä” oli Hannu Salmisen ensimmäinen ajatus, kun hän luki muutama vuosi sitten jutun OmaKamutoiminnasta. Soitto toiminnan vetäjille johti haastatteluun, jossa pohdittiin, ”millä vaikuttimilla ja motivaatiolla olen liikkeellä.”

Koulutuksella alkuun

Haastattelua seurasi koulutus, jossa jokaiselle koulutuspäivälle oli oma teemansa. Päivien aikana käsiteltiin myös lastensuojeluasioita ja yhdistyksen toimintaa Kamuna olemisen lisäksi. Jokainen joutui miettimään myös omia tavoitteitaan ja sitoutumistaan. Kamu-suhteen halutaan kestävän. Koulutuksen jälkeen alettiinkin etsiä itselle sopivaa PikkuKamua. Hannu muistuttaa, että esimerkiksi etäisyydet saattavat nousta esteeksi muuten toisilleen sopivalle kamuparille. Pikku-Kamua haettaes-

sa otetaan omien intressien lisäksi huomioon myös käytännön asioita kuten, onko autoa käytettävissä. Ilman omaa autoakin Kamuna oleminen onnistuu oikein hyvin. Lauttasaaressa asuvalle Hannulle löydettiin Espoon Keskuksesta itselle sopiva Pikkukamu, Jarkko, ”kummipoika” kuten hän tätä kutsuu. He tapaavat pari kertaa kuukaudessa. Poika oli 9-vuotias, kun toiminta käynnistyi, nyt hän on 12-vuotias. Hannu hakee Jarkon kotoa autollaan. Hän keskustelee joka kerta hetken myös Jarkon vanhempien ja pitää seuraa pikkuveljelle. ”Jarkon vanhempien kanssa keskustelu yhteisestä toiminnasta on itsestäänselvyys, mutta haluan huomioida myös päiväkoti-ikäisen pikkuveljen.” Automatkalla vaihdetaan kuulumisia – varsinkin alussa, kun vielä ei tunnettu kovin hy-

vin toista, saatiin näin ”homma rullaamaan” kuten Hannu sanoo.

Yhteistä tekemistä riittää

Jarkon kiinnostus matematiikkaan oli tiedossa itsekin matematiikasta pitävälle Hannulle. Poika ei ole pelkästään kiinnostunet numeroista, vaan matemaattisista lainalaisuuksista. ”Ollaan me joskus tunnin verran istuttu puistonpenkillä pyöritellen lukuja taskulaskimella.” Jarkon osaaminen ällistyttää Hannua aina uudestaan. ”Tämä on ollut oiva paikka oppia nuoremmalta uusia asioita.” Tekniikkaan liittyvien museoiden ja näyttelyjen lisäksi kaverukset ovat käyneet laskettelemassa ja pelanneet sulkapalloa. Patikkaretket ja luonnossa liikkuminen kuuluvat ohjelmaan.

Kamujen viime kesän kalastusreissulta. Keulassa Hannu edessä juuri ahvenen onkinut Jarkko.


SuurMatti 7

Tapiola Sinfonietta 30 vuotta – juhlakevät jatkuu Tapiola Sinfoniettan – Espoon kaupunginorkesterin – juhlakevät jatkuu Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa. Metroyhteys Matinkylästä Tapiolaan tuo kaikki musiikinystävät nyt entistä vaivattomammin nauttimaan Tapiola Sinfoniettan konserteista. Alkaneella konserttikaudella wieniläisklassisen musiikin taidokkaista tulkinnoistaan tunnettu Tapiola Sinfonietta esittää aikakauden mestareiden teoksia. Wolfgang Amadeus Mozartin vaikuttavista myöhäisistä sinfonioista kuullaan sinfonia nro 38 ”Prahalainen” sekä tummaa valoa säteilevä sinfonia nro 40. Joseph Haydnin laajasta tuotannosta ohjelmistossa on sinfonia nro 44 ”Suru”.  Orkesterin taiteellisena partnerina toimiva pianisti Alexander Melnikov yhdistää ennakkoluulottomasti kamarimusiikkia ja orkesteriteoksia konsertissa 16.3., jossa hän esittää mm. Dimitri

Šhostakovitšin räiskyvän pianokonserton nro 1 yhdessä trumpetisti Jeroen Berwaertsin kanssa. Tapiola Sinfonietta esiintyy usein ilman kapellimestaria ja huhtikuun ensimmäisessä kausikonsertissa 6.4. vetovastuun ottaa Suomen menestyneimpiin jousikvartetteihin kuuluva Meta4. Kvartetin soittajien liidamana kuullaan mm. Arnold Schönbergin myöhäisromanttinen Kamarisinfonia nro 2.  Juhlakevään kamarimusiikkitarjontaan kuuluvat Hetkiäsarjan konsertit Leppävaaran Sellosalissa sekä Kamarimusiikkia kartanoissa -sarja espoolaisissa kartanoissa 21.-22.4. 

Yleisötyö tuo musiikin kaikkien ulottuville

Tapiola Sinfoniettan yleisötyö tavoittaa monia erilaisia kuulijaryhmiä kaikkialla Espoossa. Orkesterin muusikoita voi tilata esiintymään ilman korvausta eri kokonpanoissa mm. neuvo-

Alexander Melnikov loihin, päiväkoteihin, kouluihin, palvelutaloihin, sairaaloihin tai muiden erityisryhmien pariin. Yleisötyön esiintymistiedustelut: miina.sivula@espoo. fi, puh. 046 877 2299 

Ohjelmatiedot: www.tapiolasinfonietta.fi  Teksti: Jussi Valanki  Kuvat: Marco Borggreve / Noora Isoeskeli 

Meta4

Uusia liikenneyhteyksiä Etelä-Espooseen

Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän esittämät EteläEspoon linjastoon kohdistuvat korjausesitykset. Linja 544 Espoonlahdesta Leppävaaran otetaan jälleen käyttöön – tosin arkipäivisin ja ruuhka-aikaan. Linja 104 liikennöi välillä Haukilahti - Westend – Lauttasaari. Linjan 125B reitti jatkuu Latokaskeen Linjojen 158, 164, 165 ja 543 suunnittelua jatketaan osana helmi-toukokuussa käynnissä olevaa vuotuista aikataulusuunnitteluprosessia. Sen sijaan HSL:n hallitus päätti äänin 8-6 olla huomioimatta Espoon kaupunginhallituksen yksimielistä kantaa liityntäliikenteen ongelmien korjaamiseksi. Espoo esitti Espoonlahden merkittävästi kasvaneiden matka-aikojen korjaamiseksi neljän suoran ruuhkalinjan suunnittelun aloittamista mahdollisimman nopeasti. Lisäksi Espoo esitti mm. kuormittuneen Matinkylän aseman metrovuorojen tihennystä ruuhka-aikoina heti kun se on mahdollista.   Musiikkikoulutuksen saaneena Hannu aikoo opastaa Jarkon klassiseen musiikkiin. Suoraan Jarkko ei kerro viihtymisestään. ”Mulle riittää, että hän on hyvällä tuulella ja innostunut puuhaamaan yhdessä.” Joskus poika on ollut pettynyt, jos yhdessäolo on jäänyt hänestä liian lyhyeksi. ”Silloin ideoidaan yhdessä

lisää tekemistä ja jatketaan.”

Kustannukset

Hannu on yhteydessä sähköpostein, tekstarein ja puhelimitse Jarkon isään, jonka kanssa sovitaan tapaaminen ja sen ohjelma. Kamutoiminnan periaatteena on, etteivät yhteiset harrastukset rasita kummankaan

kukkaroa ja että kumpikin maksaa itse. ”Kahvilassa käynnin tai vitosen museomaksun hoitaminen molempien puolesta on tuntunut luontevalta”. Jarkko on maksanut oman osuutensa laskettelusta ja muista kalliista harrastuksista.”

Turuntie 2, Pitäjänmäki

09 09 560 560 7740 7740

Lasitustyöt • Autolasipalvelu Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani

Autokoulu Viheri Henkilöauto (B)-kurssit alkavat kahden viikon välein maanantaisin. Myös mopoauto-, mopo- ja moottoripyöräopetusta. Palvelut opetuslupaopetukseen.

Lisätietoa kursseista www.autokouluviheri.fi

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Juha Laitalainen

Autokoulu Viheri Tapiolan Autokoulu Viherlaakson ostoskeskus Rajamännynahde 2 p. (09) 595 900 www.autokouluviheri.fi

OmaKamu ry OmaKamu ry tekee yhteistyötä Espoossa järjestöjen, ev.lut. seurakuntien ja sosiaalitoimen kanssa. Viime syksynä se oli järjestämässä Mahdollisuuksien tori -tapahtumaa yhdessä muiden Espoon toimijoiden kanssa ja piti OmaKamu-koulutuksen viime marraskuussa Isossa Omenassa. Espoosta on useita Kamuja. Perheitä on ohjautunut toiminnan piiriin Espoon sosiaalitoimen perhetyön kautta. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa Espoon alueella ja järjestää OmaKamu-koulutus Espoossa ensi syksynä. Toukokuussa Helsingissä on OmaKamu-koulutus, johon myös espoolaiset ovat tervetulleita.

SuurMatti Toimitus Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 Päätoimittaja Pirjo Toivonen pirjo@luovaratkaisu.fi

Heikintori Kauppamiehentie 1 1. krs, p. (09) 463 771 www.tapiolanautokoulu.fi

Suur-Matinkylän asukaslehti Ilmoitusmyynti Markkinointipäällikkö Harri Halme 040 537 9892 harri.halme@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto tutta@luovaratkaisu.fi

Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu


KESÄN LIIKUNTALEIRIT Taitoa - oppia - yhdessä

Parkour, akrobatia, trampoliini, telinevoimistelu ja muut voimisteluleirit osaavien ohjaajien kanssa. Ulkoilua, retkiä ja monipuolista liikuntaa. Leiripaikat Tuulimäen ja Mankkaan saleilla sekä Kilon koululla, josta käydään oppimassa taitoja upouudella Vitikan voimistelusalilla. • Leirejä 1.–29.6. ja 30.7.–8.8. • Ilmoittautumiset aukeavat 26.2. klo 9.

Tutustu ryhmiin ja ilmoittaudu mukaan!

SEURAN LAJITARJONNASSA MM.: • Perhevoimistelu • Tyttöjen telinevoimistelu • • Poikien telinevoimistelu • Trampoliini • Akrobatia • • TeamGym • Parkour • Freegym • Voimistelun alkeet • • Aikuisten voimistelu • Voimistelu oheislajina •

MiljART

espoontelinetaiturit.fi

SuurMatin tietovisa Pyysimme Matinkylä-Seuralta kysymyksiä ensimmäiseen SuurMatti-tietovisaan. 1) Montako kaupunginosaa Matinkylässä on? a) 3 b) 4 c) 5 d) 6 2) Paljonko Matinkylässä on asukkaita? a) alle 8.000  b) 8.000 - 15.000  c) 15.000 - 20.000  d) yli 20.000

Autokoulun kautta jälleen rattiin

3) Kuinka monen matinkyläläisen äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame? a) alle 1.500 b) 1.500 - 3.000 c) 3.000 - 4.500 d) 4.500 - 5.000

5) Milloin Matinkylään valmistui ensimmäinen kerrostalo? a) 1967 b) 1969 c) 1970 d) 1972

4) Matinkylässä äidinkielenä puhutaan 94:ää eri kieltä. Pistä suuruusjärjestykseen seuraavat 7 eniten puhuttua äidinkieltä. Viro, venäjä, somali, arabia, englanti, kiina, albania.

6) Minä vuonna Ison Omenan ensimmäinen osa valmistui ? a)  1995 b)  2001 c)  2007 d)  2010 Oikeat vastaukset sivulla 4

Ota yhteyttä | tutta@luovaratkaisu.fi

Kolme syytä, miksi jo ajokortin saanut haluaa ajo-opetusta: lääkäri tai poliisi passittaa ajokokeiseen, ajotaidot ovat ruostuneet tai ajaminen pelottaa. Tapiolan Autokoulu opetuksesta vastaava johtaja Matti Soini tapaa työssään viikoittain henkilöitä, jotka haluavat uusia suhteensa ajamiseen. 

Näyttö ajotaidosta

Lääkäri voi määrätä potilaansa ajokokeeseen, jos ei ole varma tämän ajokyvystä. Poliisi voi ottaa kortin pois ja määrätä ajokokeeseen. Lääkäritkään eivät aina tiedä, että ajokokeelle on kevyempi vaihtoehto: terveysperusteinen ajonäyte. Siinä autokoulun opettaja ajattaa asiakasta ja tarkkailee tämän suoriutumista liikenteessä. Jos kuskille tulee pieni virhe, se ei romuta muuten hyvää suoritusta. Hän saa todistuksen turvallisesta toiminnasta liikenteessä. Ajokokeessa virhe johtaa suorituksen hylkäämiseen.  Ajonäytteeseen käy oma auto, mutta katsastusasemalla suoritettava ajokoe tehdään autokoulun autolla.  Soini suosittelee autokoulussa tehtyä ajonäytettä myös ajokortin uusijoille jo ennen lääkärintarkastusta, jos ajaminen on ollut satunnaista. Enää ei riitä tutun antama todistus.  

Taidot ruosteessa

”Me miehet pilataan monta hyvää naiskuskia.” Tällä Soini tarkoittaa monessa perheessä tuttua tilannetta: mies on perheen kuski. Autokoulu Viheriin tulee säännöllisesti naisia, jotka vuosien ajamattomuuden jälkeen haluavat päästä rattiin. Usein syynä puolison sairastuminen tai menehtyminen. Matti Soini vakuuttaa, että lyhytkin opastus riittää, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet ja autojen hallintalaitteet muuttuneet edellisestä ajokerrasta. ”Ajaminen on yliopittu taito, joka palautuu nopeasti”, hän kannustaa. Autojen tekniikka on tuonut uuden asiakasryhmän. Autokoulusta halutaan ohjausta, jotta auton hienouksista saadaan kaikki irti. Autokoulu Viherissä ja Tapiolan autokoulussa opetetaan myös uusien autojen käyttöä.

Pelko pois

Kolarointi, ajamaan liikaa patistanut perheenjäsen tai ronskisti opettanut autokoulunopettaja ovat tehneet ajamisesta epämiellyttävän kokemuksen. Matti Soinin mukaan ajopelosta pääsee irti, kun uskaltautuu harjoittelemaan uudestaan. Jo muutama ajotunti tuo varmuutta ja toimii loistavasti siedätyshoitona. Hän vie ajopelosta kärsivän esim. Metro Areenan parkkipaikalle, jossa on tilaa tutustua autoon ja ajamiseen. Liikennevakuutuksen omavastuuosuus on Soinista hyvä mittari, kun miettii, kokeileeko ajamista omin päin vai opettajan turvallisessa ohjauksessa. Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Autokoulu Viheri

Profile for Luova Ratkaisu Oy

Suurmatti  

Matinkylän suuralueen asukaslehti

Suurmatti  

Matinkylän suuralueen asukaslehti

Advertisement