”Onko Santanderin näkövinkkelistä havaittavissa sellaista ylivelkaantumista, jota suunnitteilla olevalla lailla voitaisiin hallita ja/tai estää”? ” Ehdottomasti. Kun asiakkaan luottojen määrät nousevat korkeiksi, luoton myön täjän olisi erityisen tärkeää kyetä luotet tavasti arvioimaan luottoriskiä suhteessa kokonaistilanteeseen. Toki tulevaisuuden tuloja, työtilanteita, työttömyyttä ja sai rastavuutta on vaikea ennustaa, mutta siihen on jo olemassa mallit, joilla kyseistä riskiä arvioidaan.” ”Markkinoilla toimii myös luotonantajia, jotka tarjoavat yhdistelmälainoja, joilla mainostetaan velkaasioiden hoituvan kerralla kuntoon. Ajatus on hyvä ja kanna tettava sinänsä, mutta entä jos sekään ei riitä? Ilman tietoa kierre voi olla lähes loputon.” ”Isoihin yhdistelmälainoihin liittyen, mutta myös pienempiin, on ehkä yllättä vänkin tavallista, että saatava myydään ulkopuoliselle sijoittajalle nopeasti erään tymisen jälkeen ilman varsinaisia perintä toimia. Tällöin yksittäisen luotonantajan järjestämättömien luottojen suhde koko
lainakantaan pysyy matalana ja toiminta on sekä taloudellisesti kannattavaa että viranomaisvalvonnan silmissä tervettä. Mutta se kasvattaa makrotalouden ris kejä kun kuluttajat ylivelkaantuvat lisää.”, toteaa Mika Ylinen Santanderilta. Suunnitteilla olevan luottorekisterin kattavuus on Ylisen mielestä yksi oleelli simpia asioita. Kaikki rahoituslaitokset maassamme eivät suinkaan ole Finanssi valvonnan piirissä. Aluehallintoviraston piirissä olevat rahoituslaitokset toimivat ilman pankkitoimilupaa. Katvealueita ei saisi jäädä, siksi myös vauhdilla kasvavat vertaislainayhtiöt pitäisi saada mukaan. ”Entä rajan yli lainaaminen EU:n sisällä”, kysyy Ylinen. Entä miten luottomarkkinat kehittyvät vuoteen 2023 mennessä? Se ei tee lain laatimisesta myöskään helppoa. Se, että rekisteri olisi valmis vasta vuonna 2023, tuntuu Ylisestä pitkältä ajalta. ”Verohal linto on luonteva valinta hallinnoimaan asiaa. Heillähän on jo osa tiedoista, käy täntö on olemassa: vastaanotto, hallin nointi ja jakelu”, yksinkertaistaa Mika Ylinen.
Olennaista kuitenkin on, että luoton antajilla on oltava rohkeutta ja myös vel vollisuus sanoa ei, jos faktat sitä edellyttä vät. Riskiprofiili olisi tarkempi, jos tietoa olisi saatavilla. Arkadianmäellä käsiteltä vänä oleva korkokattohanke tukee myös uutta luottorekisterihanketta. Muiden pohjoismaiden rekisteritilan teesta Mika Ylinen mainitsee Tanskan, jossa negatiivinen rekisteri (RKI) on käy tössä, joka vastaa Suomen maksuhäiriö rekisteriä. Sen lisäksi verohallinto (skat. dk) tarjoaa luotonmyöntäjälle mahdolli suuden päästä luotonhakijan vero ja tu lotietoihin, mikäli hakija sen erikseen sallii. Ruotsissa puolestaan alan ehdotto masti kattavin tietolähde on UC (jonka omistaa nykyisin Asiakastieto Group), jolla on kattavin rekisteri; sekä positiivi nen että negatiivinen. Positiivisen rekis terin puolelta löytyvät verotiedot sekä lähes kaikkien luotonantajien velkasaldot (ei aivan kaikki, mutta kattavuus on 90% luokkaa). Negatiivisen puolelta löytyy muun muassa maksuhäiriöt sekä ulosmit tauksessa olevat velat.
Asiakastiedon
positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmä Vuosittain uutta kuluttajaluottoa hakee suuri joukko ihmisiä, joilla on ennestään vähintään kymmenen luottoa ja niiden hoitamisessa pitkiä viiveitä. Luotonhakijoiden keskimääräinen auki olevien luottojen summa on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Asiakastiedon ylläpitämästä positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmästä saa melko tarkan kuvan siitä, millainen velka tilanne uutta kuluttajaluottoja hakevalla henkilöllä on. Järjestelmän piirissä on tietoja tavallisista vakuudettomista ku luttajaluotoista, luottokorteista ja auto rahoituksesta ja sen tiedoilla on vuosien saatossa tehty jo miljoonia luottopäätök siä. Tänä vuonna järjestelmän tiedoilla tehdään arviolta puolta miljoonaa suoma laista luotonhakijaa koskevia päätöksiä. ”Näin monta luottoa ei tietenkään ole myönnetty. Tarjotusta luotosta, myynti kanavasta ja yrityksen luottopolitiikasta riippuen hylkäysprosentti saattaa nousta pitkälle yli viidenkymmenen. Ylivelkainen ja valmiiksi maksuvaikeuksissa oleva asiakas ei ole luotonantajankaan etu”, korostaa liiketoiminnan kehityspäällikkö Pasi Asikainen Asiakastieto Groupista. Luottolinkki 3/2018
11