Page 22

22

Luonnonsuojelija 4/2016

Metsät otsikoihin

Hannu Toivonen

”Ihmiset haluavat puolustaa luontoa. Se antaa toivoa ja voimia”, kertoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen viitaten liiton ihmisiltä saamaan laajaan tukeen kuluneen vuoden aikana. Tukea onkin tarvittu, koska keväällä Metsähallituslaki aiheutti luonnonsuojelijoille harmaita hiuksia. Yhteistä omaisuuttamme, metsiä ja vesistöjä, hallinnoivan Metsähallituksen toimintaa muuttava uusi laki nuijittiin läpi maaliskuussa. ”Lakiin jäi paljon korjattavaa, mutta valmisteluprosessin avoimuutta onnistuttiin parantamaan ja myös itse lakiin saatiin joitain parannuksia.” Hannonen on tyytyväinen etenkin siihen, että Metsähallitus säilyy jatkossakin valtion omistuksessa. Lain huonoja puolia on puolestaan se, että lisää maita ja vesiä siirrettiin kovenevaan talouskäyttöön. Luonnonsuojeluliitto työskenteli paremman Metsähallituslain puolesta monella tavalla: tuomalla esiin lain seurauksia ja tekemällä lakimuutoksista ihmisille helpommin ymmärrettäviä. Työssä onnistuttiin, koska ihmiset lähtivät liikkeelle puolustamaan luontoa. ”Ihmiset ymmärsivät Metsähallituslain tärkeyden. Oli hienoa nähdä, kuinka ihmiset heräsivät puolustamaan luontoamme. ” Vaikean lakiuudistuksen vastapainoksi myös voittoja ropisi. Hannonen on erityisen ilahtunut siitä, että Hossasta tulee kansallispuisto sekä siitä, että Keuruun varuskunnan metsistä 170 hehtaaria saatiin pelastettua. ”Koko metsää ei saatu pelastettua, mutta kaikki, mitä jokaisesta metsästä saadaan jäämään pystyyn lajien kodiksi, tuntuu todella kivalta.” Myös Ärjän saaren hakkuiden pysäyttämistä Hannonen pitää yhtenä vuoden onnistumisista. Kokonaisuutena vuosi 2016 oli vaikea. Kiitosta ei saa nykyinen hallitus, joka Hannosen mukaan heikentää pala kerralla luonnonsuojelun mahdollisuuksia. ”Luonnon monimuotoisuus heikkenee, mutta hallitus lisää hakkuita, vähentää luonnonsuojelun rahoitusta ja heikentää ympäristöä suojelevia lakeja. Olen kuitenkin iloinen siitä, että ihmiset ovat osoittaneet halua puolustaa yhteistä luontoamme.”

Syksyllä tuli iloisia saimaannorppauutisia, kun uusimmat kanta-arviot osoittivat, että Saimaan vesissä ui tällä hetkellä noin 360 saimaannorppaa. ”On hieno asia, että norppakanta kasvaa”, Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen sanoo. Hyvillä norppauutisilla on kuitenkin myös kääntöpuolensa: ”Norppien määrän kasvu luo harhakuvan, että tavoite on saavutettu ja nyt suojelua ei tarvitse enää lisätä. Se ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa. Erityisesti suojelun reuna-alueille pitäisi kiinnittää enemmän huomiota: siellä norppakanta on vain muutaman yksilön varassa.” Kannan kasvun lisäksi Tiainen on tyytyväinen saimaannorpan suojelussa saavutetuista voitoista. Luonnonsuojeluliitto on jakanut tietoa norpalle turvallisista kalastustavoista ja kymmeniä tuhansia nielurajoittimia Etelä-Karjalan osuuskauppa Eekoon tuella. Nielurajoittimilla tehdään katiskoista norpalle turvallisia. Tulokset ovat olleet hienoja. ”Laittomien katiskoiden määrä on vähentynyt vuosien varrella radikaalisti. Se on meidän kampanjointimme ansiota.” Myös vaihda verkot katiskaan -tempaukset ovat

olleet suosittuja: ”Moni pitkän linjan verkkokalastaja on tullut hakemaan katiskan. Silloin olen hirveän iloinen.” Tiainen kuitenkin muistuttaa, että vaikka norppien määrä on viime vuosina kasvanut, on niitä edelleen liian vähän. Tavoitteena on, että saimaannorppa ei olisi enää uhanalainen. Tähän tarvittavaa kannan lukumääräistä kokoa ei voida määrittää, mutta todennäköisesti se on moninkertainen nykyiseen verrattuna. ”Saimaannorppakanta on pirstoutunut ja norppien geneettinen monimuotoisuus jatkaa vähenemistään, vaikka kanta kasvaa. Myös ilmastonmuutoksen tuomat vähälumisemmat talvet ja lisääntyvä rantarakentaminen uhkaavat saimaannorppaa.” Ei ole kuitenkaan syytä vaipua synkkyyteen. Tiainen on huomannut, että Luonnonsuojeluliiton jo yli kymmenen vuotta tekemä aktiivinen ympäristökasvatus päiväkodeissa ja kouluissa tuottaa tulosta. Uudet sukupolvet ovat hyvin tietoisia saimaannorpan suojelusta. He jättävät verkot naulaan ja käyttävät katiskaa tai harrastavat viehekalastusta. ”Sukupolven vaihdos tuo uskoa: on kasvamassa uusi suojelumyönteisempi sukupolvi.”

Kaarina Tiainen osallistui saimaannorpan pesälaskentoihin.

Sanna Koljander

Lisää norppia ja norpanystäviä

Luonnonsuojelija 4/2016  

Luonnonsuojelija pureutuu ympäristökysymyksiin, luonnonsuojeluun ja ekologiseen elämäntapaan. Lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenleht...

Advertisement