Page 15

15

Luonnonsuojelija 4/2016

Miten ylilaidunnusongelma ratkaistaan? Poronhoito on Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallille tuttu teema. Entisissä töissään Lapin Ely-keskuksen luonnonsuojelupäällikkönä ja tutkijana poronhoitoon liittyvät kysymykset nousivat usein esiin. Lundvallin mielestä syksyn porokeskustelusta on puuttunut pohdinta siitä, mikä on johtanut tähän tilanteeseen ja miten asia voitaisiin ratkaista: ”Ylilaidunnusta on, mutta en lähtisi katsomaan asiaa suoraan siitä, että poroja on liikaa, koska Ruotsissa ja Norjassa on saman verran poroja kuin Suomessa, mutta siellä laitumet ovat paremmassa kunnossa.” Eroja maiden välillä on esimerkiksi siinä, että Ruotsissa vain saamelaiset saavat pitää poroja. Siellä ei myöskään ole niin paljon kilpailevaa maankäyttöä kuin Suomessa. Norjassa taas on reheviä vuonojen rantoja porojen kesälaitumina, joten ruoka riittää paremmin ja laidunkierto onnistuu. Lundvall listaa lähtökohtia, joiden avulla Suomen poronhoidon ongelmia voitaisiin lähteä purkamaan.

1. Yhteistyö Yksinkertaistaminen ja syyttely eivät vie asiaa eteenpäin. ”Poronhoitoa pitäisi lähteä miettimään suurena kokonaisuutena ja ennen kaikkea yhdessä poronhoitajien ja tutkijoiden kanssa”, hän kertoo. Poronhoitajien kanssa voitaisiin miettiä konkreettisia ratkaisuja, kuten voidaanko kuluneimpia alueita rajata laidunnuksen ulkopuolelle.

2. Saamelaisen poronhoidon ymmärtäminen Poronhoitajista 20 % on saamelaisia painottuen Enontekiölle, Utsjoelle, Inariin ja Sodankylään. Perinteinen paimentamiseen perustuva saamelainen poronhoito on parhaimmillaan kestävää. Poronhoitolaki ja paliskuntajärjestelmä ovat kuitenkin rakentuneet suomalaisen poronhoidon mukaan. ”Pitäisi koko ajan muistaa, että saamelainen poronhoito on osa kulttuuria ja sen säilyminen pitää mahdollistaa”, Lundvall sanoo. Sen vaatii saamelaisia koskeva kansallinen lakikin. Hän muistuttaa, että Suomi on myös sitoutunut biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan pitää huomioida alkuperäiskansojen luonnon tuntemus ja perinteinen käyttö.

3. Laidunkierto kuntoon Saamelainen poronhoidossa käytetään laidunkiertoa. Siinä porot ovat kesäisin vehreämmillä laitumilla ja talvisin jäkäläkankailla. Jos laidunkierto ei toteudu, tallovat porot kesällä talvilaitumien jäkälät rikki. Saamelaisilla oli aina 1800-luvun puoliväliin asti tapana ajaa porot kesäisin Jäämeren rannikolle laiduntamaan. Rajasulkusopimuksen jälkeen tilanne muuttui: ”Se on johtanut siihen, että porot laiduntavat samoilla alueilla ympäri vuoden ja laidunpaine on paljon kovempi.” Lundvallin mielestä poronhoidossa tulisi edelleen tavoitella laidunkiertoa.

4. Poronhoidolle tilaa, kilpaileva maankäyttö syyniin Sen jälkeen kun poronhoitolaki säädettiin, on maailma muuttunut. ”Pohjoisen maankäyttöpaineet ovat lisääntyneet radikaalisti, ja poronhoito on jäänyt paikoittain ahtaalle. Näin tapahtuu varsinkin niillä alueilla, jotka ovat lähellä matkailukeskuksia tai kaivosalueita.” Matkailun ja kaivosten lisäksi liikenne, rakentaminen ja metsähakkuut pirstovat poronhoitoaluetta. Poronhoitolain mukaan valtion maita ei saisi käyttää niin, että siitä koituu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Siitä huolimatta esimerkiksi Metsähallituksella on Ylä-Lapissa laajoja hakkuita ja Kilpisjärvellä on matkailurakentamista porojen kulkureiteillä. Porojen luontaiset reitit pitäisi ottaa huomioon: ”Jos muu maankäyttö alkaa rajoittaa niitä, ongelmia tulee. Samoin pitäisi pitää avoimina ne reitit, joita pitkin poronhoitajat ajavat eläimiä kohti erotuspaikkoja.”

5. Tukijärjestelmän muokkaaminen Suomalainen tukipolitiikka ei ohjaa kestävään poronhoitoon. ”Tukipolitiikka ohjaa osaltaan siihen, että mitä enemmän eläimiä, sitä paremmin pystyt elämään. Siinä on sama logiikka kuin maataloustuissa.” Liisa Hulkko

Luonnon puolesta:

Erik Bruun Tervetuloa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Luonto -lehden lukija- ja tukijailtaan Helsingin Lauttasaareen (Itälahdenkatu 22 B-talo, A-rappu, 2.krs.) ke 25.1.2016 klo 18.00

Graafikko, Kunnianorppa Erik Bruun kertoo rakastettujen luontokuviensa synnystä. Tilaisuus on maksuton ja siihen mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset verkossa: sll.fi/luonnonpuolesta

Luonnonsuojelija 4/2016  
Luonnonsuojelija 4/2016  

Luonnonsuojelija pureutuu ympäristökysymyksiin, luonnonsuojeluun ja ekologiseen elämäntapaan. Lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenleht...

Advertisement