Luomulehti 5/2019

Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

SOPISIKO BIOKAASU TILALLENI?

Nro 5/2019

10,00 €

Ympäristö- ja ilmastoministeri haluaa lisää luomua Suomeen

▷ 17

▷ 12

_Villasian maku_

www.luomulehti.fi

_kehittyy hitaasti_

▷ 32


Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Vihermassaherne

Timoteit

Seokset

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Varmat valinnat! Ebena-rehuvirna Jögeva4-valkoapila Retu-apilanurmi Pihvilaidunseos® Lammasnurmiseos

www.naturcom.fi


Kotimainen luomunauta on ympäristöystävällinen

S

yyskuun puolivälissä uutisoitiin Luken tutkimuksesta, jossa todetaan, että nautakarjatilojen fosforipäästöt on merkittävästi yliarvioitu. Kolmisen kymmentä vuotta on vallinnut käsitys, että hehtaarilta huuhtoutuu noin 1,1 kiloa fosforia vesistöön. Luku on saatu eteläisen Suomen pienillä savisilla valuma-alueilla tehdyissä tutkimuksissa, mutta se on yleistetty kuvaamaan myös nurmipellolta ympäristöön huuhtoutuvan fosforin määrää muualla Suomessa. Uuden tutkimuksen mukaan pelloilta huuhtoutuu keskimäärin 0,43 kiloa fosforia vesistöön, kun otetaan huomioon kaikki Suomen pellot, joissa on mukana myös runsaasti nurmea sisältävät alueet. Nurmiviljelyssä fosforipäästöt ovat siis tätäkin pienemmät. Toinen nautakarjataloutta syyllistävä virheellinen käsitys syntyi vuonna 2006, kun Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikejärjestö FAO julkaisi raportin nimeltä Livestock`s Long Shadow. Siinä väitettiin lihantuotannon osuuden olevan 18 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja siitä valtaosan johtuvan nautakarjataloudesta. FAO on itsekin myöntänyt luvun virheelliseksi, ja myöhemmin julkaistussa YK:n ympäristöohjelmassa sanotaan maatalouden kokonaispäästöiksi noin 11 prosenttia. Lukuun sisältyy siis myös lihantuotanto. Tuo edellä kerrottu koskee kaikkea maataloustuotantoa. Entä sitten luomu? Laiduntava luomunautakarja ei tuota käytännössä lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Jos nautakarjatalous tuottaa hiilidioksidipäästöjä, ne syntyvät tuotantopanosten valmistuksessa käytetyistä fossiilisista polttoaineista ja sademetsien ottamisesta soijan tuotantoon. Nämä eivät koske juurikaan luomukarjataloutta. Luomukarjatalous perustuu karjan laiduntamiseen ja nurmiviljelyyn. Tuotantotapa on monella eri tapaa ympäristön kuormittumisen kannalta parempi kuin mitä on annettu ymmärtää yleensä lihantuotannon kuormittavuudesta. Ideaaliin luomuviljelyyn kuuluu kotieläintalous olennaisena osana. Luomumenetelmin hoidetulla karjatilalla koko peltoala on tuotantokäytössä ja sen fosfori- ja hiilidioksidipäästöt pienet. Olisi tärkeää, ettei kaikkea havaittua yleistettäisi koskemaan koko maataloutta. Maatalouden eri sektorit ja tuotantotavat ovat hyvin erilaisia. Siksi olisi tärkeää luomututkimuksen vahvistaminen, että saisimme enemmän myös luomua koskevaa tutkimustietoa kattavan kuvan muodostamiseksi. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 5 | 2019

3



le h ti

Brita Suokas

Hamppufarmi

Sisällys 5/2019

3

PÄÄKIRJOITUS: Kotimainen luomunauta on ympäristöystävällinen

9

Luomun kulutus yleistyy – lähes joka kolmas käyttää viikoittain

10 12 14 17 22 24

Vuohenmaito ja hampunsiemenet maistuvat Vuoden Luomutuotteissa KANNESSA: Ympäristö- ja ilmastoministeri haluaa lisää luomua Suomeen

Hiilineutraali maito

27 30

KANNESSA: Sopisiko biokaasu tilalleni? Hyvä paha soija Aistinvaraisella tarkastelulla saa arvokasta tietoa maan kasvukunnosta Vakaasti ja ammattitaidolla luomuvihannesviljelyyn Luomupäivien ohjelma

Hiilineutraali maito Brita Suokas

Vuohenmaito ja hampunsiemenet maistuvat Vuoden Luomutuotteissa s. 10

s. 14

32 34 36

KANNESSA: Villasian maku kehittyy hitaasti Luomumallas ja -olut hienoisessa kasvussa Miten luomu vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin?

38 Kolmiulotteinen maatila ja 40 Lietelannan kierrätyslannoitteen yhteiskäyttö tuottaa tulosta Mustialassa

42

Luomuviljelyyn soveltuvat maatiaislajikkeet Hermanni, Arvo ja Perttuli

lentoon 50 Luomu Kaakkois-Suomessa! 54 Luomukeruualueet ja digitalisointi ry:n 57 Luomuliitto syyskokous 2019

Vakaasti ja ammattitaidolla luomuvihannesviljelyyn s. 27 Palstat

6 20

Alkupalat Edunvalvontaa luomutuottajan asialla

44 På svenska 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 56 Kolumni 59 Minä ja luomu Seuraava Luomulehti ilmestyy 9.12.

Kannen kuva: Hia Sjöblom

LUOMULEHTI 5 | 2019

5


TOIMITTANUT: NOORA MANTERE JA RITVA MYNTTINEN

Pro Luomu sai EU:lta lähes miljoonan luomukampanjaan PRO LUOMU ry on saanut Euroopan unionilta lähes miljoonan euron rahoituksen luomun edistämiseen. Rahoituksella toteutetaan mittavin Suomessa milloinkaan nähty luomukampanja. Kuluttajille suunnattu kampanja toteutetaan vuosina 2020–2022 monimediaisena viestintäkampanjana, joka näkyy ensi syksystä lähtien televisiossa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kampanjaan sisältyy maistatustapahtumia, joita järjestetään useiden suomalaiskaupunkien kauppakeskuksissa. Kampanjaan osallistuu myös Pro Luomun 18 jäsenyhteisöä Luomuliitto mukaan lukien. – Haimme EU-rahoitusta, jotta saamme tehtyä useamman vuoden kestävän ja aiempaa näkyvämmän

kampanjan. On hienoa, että saimme yhteistyöhön mukaan myös monia jäseniämme, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila iloitsee. Viestintäkampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta EU:n luomumerkistä ja luomutuotannon laatujärjestelmästä. Samalla pyritään lisäämään suomalaisten luomukulutusta. Vaikka luomun myynti Suomessa on lisääntynyt koko 2010-luvun ajan, luomua ostavien kuluttajien joukko on yhä melko pieni. – Kampanjan yksi tavoite on saada luomun kuluttajakunta laajenemaan siten, että yhä useampi suomalainen ostaa luomua viikoittain, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila konkretisoi. ◀

Anna luomusatotietosi Luken verkkopalvelussa!

Noora Mantere

LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) vuoden 2019 satotutkimus on käynnistynyt. Noin 670 luomutilaa on saanut satotilastokyselyyn ohjeet ja verkkotunnukset postitse. Vastausaikaa verkossa on 31.10. asti. Jos peltokiireet jatkuvat koko lokakuun, tiedot voi antaa puhelimitse, kun Luken haastattelija marraskuussa soittaa. Tilastoilla pystytään esittämään suomalaisen maatalouden tila ja muun muassa todentamaan ennätyssato- ja katovuodet. ◀

6

LUOMULEHTI 5 | 2019


LUOMUALAN MESSUT MALMÖSSÄ POHJOIS-EUROOPAN AINOAT luomulle omistetut messut järjestetään 13.– 14.11. Malmössä. Tarjolla on kattava seminaariohjelma, tuhansia luomutuotteita, osastot uusille luomuruokainnovaatioille ja ympäristöystävällisille pakkauksille. Tapahtumassa myös palkitaan kiinnostavimmat luomutuotteet ja järjestetään tapaamisia elintarvikevalmistajien ja kaupan edustajien kesken. ◀

Kumppanuusmaataloutta edistävä hanke alkaa KUMPPANUUSMAATALOUS ON ruoantuotannon ja -jakelun malli, jossa tuottaja ja kuluttaja tai muu kumppani jakavat tuotannon riskejä ja iloja. Se on hyvä keino vahvistaa tuottaja–kuluttaja -suhdetta ja myydä lähiruokaa, mistä jo löytyykin esimerkkejä. Lokakuussa alkaa valtakunnallinen KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanke, joka vahvistaa asian kehittämiseen liittyvää verkostoitumista, tiedottaa ja tuottaa esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi Suomessa. Lisäksi käydään läpi aiheesta tehtyä tutkimusta, kootaan kokemuksia asiasta sekä selvitetään toiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto 1.10.2019–31.12.2021 EU:n maaseuturahaston tuella. ◀

Innovaatiokilpailun voitti uudenlainen härkäpapuvalmiste

ENSIMMÄISTÄ KERTAA järjestetyn European Organic Food Innovation Award -kilpailun on voittanut Gobbas Gårdin ja Härmän Ratin yhteistyössä kehittämä uudentyyppinen luomuhärkäpapuvalmiste, joka on tarkoitettu ammattikeittiöille. Myrskylässä sijaitsevan luomutilan ja Järvenpäässä toimivan luomuravintolan yhdessä kehittämä härkäpapuvalmiste on kotimainen ja vegaaninen luomutuote, jolla voidaan korvata ruoanvalmistuksessa esimerkiksi soijaa, tofua tai kermaa. Se soveltuu moneen käyttöön, kuten kastikkeiden, jäätelön, majoneesin tai jogurtin valmistukseen. Voittoisa tuoteinnovaatio on niin uusi, että se on vielä vailla nimeä. Kilpailun tuomaristo arvosti tuotteessa sen monipuolisuutta, hyvää makua ja tarkkaa kohdentamista ammattikeittiöille. Voittajatuote todettiin myös aidosti täysin uudenlaiseksi innovaatioksi. Luomuhärkäpapuvalmiste kestää kovia lämpötiloja ja öljyä hyvin eikä leikkaudu. Valmistetta käyttävät jo Härmän Ratin lisäksi muun muassa helsinkiläiset ravintolat Jord ja Maannos. Se soveltuu myös kuluttajatuotteiden valmistukseen. Kilpailun finaaliin osallistui kymmenen luomualan yritystä, jotka esittelivät innovaationsa 2.10. Luomuelintarvikepäivässä. Yleisö äänesti omaksi suosikikseen jämsäläisen Jokilaakson Juusto Oy:n kehittämän vegaanisen valkohomejuustonkorvikkeen, joka on valmistettu luomucashewpähkinästä. European Organic Food Innovation Award -kilpailun tavoitteena on kannustaa elintarvikealan yrityksiä tuomaan markkinoille innovatiivisia luomutuotteita tai palveluja. Kilpailun järjestivät Pro Luomu ry ja Founder Institute yhteistyössä Markkinointitoimisto Pinnan sekä S-ryhmän ja K-ryhmän kanssa. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2019

7


HANKKIJA – LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA

Hankkija mukana valtakunnallisilla

Luomupäivillä LUOMUVILJAN MONIPUOLISIN OSTAJA

Jyväskylässä 6.–7.11.2019

Oman viljan ennakkomarkkinointi korostuu luomun lisääntyessä entisestään – suunnittele tuotantoasi Hankkijan asiantuntijoiden kanssa! Ota rohkeasti yhteyttä markkinatilanteista ja luomun mahdollisuuksista. Lue lisää nettisivuiltamme tai keskustele oman asiantuntijamyyjäsi kanssa juuri sinulle soveltuvimmasta sopimusmallistamme!

LAAJA REHUVALIKOIMA JOKAISEN TARPEISIIN

SÄILÖNTÄAINEET NYT ENNAKKOHINTAAN

HANKKIJAN LUOMULANNOITE 4-1-3

Hankkijan kattavasta luomurehuvalikoimasta löydät täydennysrehut ja erikoisrehut naudoille, lampaille ja siipikarjalle. Valikoimaa täydentävät Kotkan rehutehtaalla valmistettavat tilakohtaiset Luonnon Sopiva® -rehut. Kysy lisää ruokinta-asiantuntijaltasi!

Tilaa luomuun soveltuvat FeedtechTM M20XC, FeedtechTM M20XCE ja FeedtechTM 600 säilöntäaineet syksyn ennakkohintaan. Kysy tarjous Hankkijan myyjältäsi.

GMO-vapaalla rehulla ruokittujen kanojen lannasta valmistettu NPK-peltolannoite. Kysy syystarjous lannoitteesta myyjältäsi.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)


TEKSTI: MINNA NURRO KUVA: MARJO KOIVUMÄKI

Luomun kulutus yleistyy – lähes joka kolmas käyttää viikoittain

L

uomulla on Suomessa 2,2 miljoonaa säännöllistä käyttäjää, kertoo Pro Luomun Kantarilla teettämä luomun kuluttajabarometri. Luomua syö noin 150 000 suomalaista enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Luomua suositaan edelleen eniten lapsiperheissä, mutta etenkin miesten osuus luomun kuluttajakunnassa on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Samalla erot luomun käytössä eri tuloluokkien ja koulutustasojen välillä ovat tasaantuneet. Nuoret miehet ja ikääntyvät naiset lisänneet luomukulutustaan Luomun kuluttajabarometrin mukaan suomalaisista 32 prosenttia käyttää luomutuotteita aktiivisesti eli vähintään kerran viikossa. Heidän osuutensa on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä verrattuna kaksi vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn: etenkin nuorten miesten ja ikääntyvien naisten kiinnostus luomuun on kasvanut. Kyselyn perusteella luomun kulutus kasvaa myös tulevaisuudessa, sillä yli puolet kuluttajista arvioi lisäävänsä luomun käyttöä lähivuosina. Merkittävä kasvupotentiaali on etenkin luomua säännöllisesti käyttävissä kuluttajissa, sillä heistä yli 70 prosenttia aikoo lisätä luomukulutustaan. Yhä useampi suomalainen toivoo, että myös ammattikeittiöt tarjoavat luomua asiakkailleen. Noin 60 prosenttia kuluttajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että luomua on tarjolla päiväkodeissa ja kouluissa sekä ravintoloissa. Puhtaus, maku ja ekologisuus vetoavat kuluttajiin Suomalaiskuluttajien tärkein syy ostaa luomua on puhtaus: luomutuotteissa arvostetaan lisäaineiden vähäisyyttä ja jäämättömyyttä. Myös luomutuotteiden hyvä maku sekä tuotannon ympäristöystävällisyys ja ekologisuus ovat suomalaisille aiempaa tärkeämpiä syitä ostaa luomua. Luomueläinten hyvinvointia arvostavat etenkin luomua aktiivisesti käyttävät kuluttajat. Hinnan merkitys on parin vuoden takaisesta vähentynyt. Luomun imago on viime vuosina vahvistunut. Kuluttajat pitävät luomua vastuullisena, terveellisenä ja trendikkäänä kuluttamisena. Yhä harvempi näkee sen viherpiiperryksenä. ◀

Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan luomutuotteita suositaan puhtauden, hyvän maun ja ympäristöystävällisyyden takia.

LUOMULEHTI 5 | 2019

9


TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: VALMISTAJAT

Luomuliitto on myöntänyt Vuoden Luomutuote -palkinnon Saloniemen juustolan Mielihalu-vuohenmaitojugurtille kuluttajatuotteiden sarjassa. Ammattikeittiösarjassa palkittiin Murtolan Hamppufarmin kuoritut sekä paahdetut ja suolatut luomuhampunsiemenet.

Vuohenmaito ja hampunsiemenet maistuvat Vuoden Luomutuotteissa

V

oittajat julkistettiin 2.10. Luomuelintarvikepäivässä Finlandia-talolla. Valintaan vaikuttivat tuotteen maun ja pakkauksen lisäksi sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Voittajan valitsi asiantuntijaraati. Asiakaslähtöistä tuotekehitystä Mielihalu on markkinoiden ainoa kotimainen luomuvuohenmaidosta tehty jugurtti, ja se valmistetaan Saloniemen juustolassa omien vuohien maidosta. – Jugurtissa on juuri oikea yhdistelmä pehmeyttä, pyöreyttä ja happamuutta. Retrohenkinen pakkaus sopii tuotemerkille hyvin, ja kokonaisuus on viimeistelty, kiitteli raati voittajatuotetta. Saloniemen juustola Laitilasta jalostaa tilan alkuperäisrotuisten lehmien ja vuohien maidosta sesongista riippuen noin 25 tuotetta. Asiakaskunnassa on paljon allergioista ja intoleransseista kärsiviä, joille tavalliset kaupan tuotteet eivät syystä tai toisesta käy. – Vuohenmaitojugurtin valmistus ei ole helppoa. Alkuun tulos oli lireää, enkä halunnut lisätä siihen maitojauhetta tai muita saostusaineita, Riitta Saloniemi kuvailee prosessia.

10

LUOMULEHTI 5 | 2019

Lopulta vinkki tuotteessa käytettävästä hapatteesta tuli asiakkaalta, joka ei voi syödä jugurttia normaalisti lainkaan. – Useissa jugurteissa käytettävät aromia muodostavat hapatteet tuottavat jugurttiin asetaldehydia, joka ei sovi herkkävatsaisimmille, hän esittää. Reseptissä siis piilee tuotteen kiitellyn maun ja koostumuksen salaisuus. – Jugurttilitran valmistukseen kuluu kolme litraa vuohenmaitoa. Näin jugurtista saadaan paksua, mutta hintakin on korkeampi, Saloniemi perustelee. Lisää luomuhampun viljelijöitä tarvitaan Ammattikeittiösarjan voittaneet hampunsiementuotteet nostettiin esille kotimaisina ja ekologisina vaihtoehtoina niin manteleille kuin suolaisille pikkupurtaville. Ravitsemuksellisesti hamppu sisältää hyviä rasvahappoja. – Toivomme valinnan osaltaan hälventävän hamppuun liittyviä ennakkoluuloja. Hamppu olisi tiloilla hyvä lisä viljelykiertoon, perustelee Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie. Murtolan Hamppufarmilla Mellilässä aloitettiin hampunviljely 2013, ja nyt toi-

VUODEN LUOMUTUOTE


minnassa on mukana 24 sopimustuottajaa – luomutilojen lisäksi myös tavanomaisia. – Myisimme luomuna kaiken, jos sitä viljeltäisiin tarpeeksi. Tarvitsemme uusia luomutiloja mukaan, yrittäjä Ville Virtanen kannustaa ja jatkaa: – Tavanomaisten ja luomutuotteiden erillään pitäminen vaatii kaksinkertaisen työn. – Ammattikeittiöt ovat juuri heränneet käyttämään hampunsiemeniä kotimaisena vaihtoehtona. Paahdetut ja suolatut käyvät sellaisenaan salaattipöytiin, ja kuorituista siemenistä saa helposti kasvismaitoa. Hampunsiemenet soveltuvat hyvin myös proteiininlähteeksi esimerkiksi pihvien muodossa, Virtanen kertoo. – Hampunsiemenissä on kolmannes hyvää rasvaa, kolmannes kuitua ja kolmannes proteiinia, hän muistuttaa.

AMMATTIKEITTIÖSARJAN VOITTAJA

Keruutuotteet ja palvelualttius vakuuttivat Kilpailussa kunniamaininnan ansainnut Arctic Warriorsin KERKKÄ-kuusenkerkkäjauhe on kotimaista superfoodia. – Kunniamaininnalla haluamme nostaa esille Suomen metsien vajaakäytetyt keruutuoteaarteet, joiden markkina etenkin luomusertifioituina kasvaa kansainvälisesti hurjaa vauhtia, kommentoi Luomuliiton elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo. Kerkän raaka-aine on poimittu käsin Lapin metsistä maaomistajien luvalla, mikä tuo metsänomistajille ja kerääjille lisätuloa. Kerkkien keruu lisää metsien monimuotoista hyödyntämistä. Elo kiittelee myös ammattikeittiösarjassa kunniamaininnan saanutta Kiven Säästöpossua palvelualttiudesta. – Yrittäjä toimittaa Luomupossun paistisuikaletta ammattikeittiöille halutussa pakkauskoossa. Tämä on juuri sellaista palvelua, jota ammattikeittiöissä arvostetaan, hän kuittaa. Kiven Säästöpossusta tekee kiinnostavan myös se, että yrityksellä on koko ketju – sikojen kasvatus, teurastus ja leikkuu – omissa käsissä. ◀

KUNNIAMAININTA

AMMATTIKEITTIÖSARJAN KUNNIAMAININTA

LUOMULEHTI 5 | 2019

11


TEKSTI JA KUVA: MINNA NURRO

Ympäristö- ja ilmastoministeri haluaa lisää luomua Suomeen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitää luomua tiennäyttäjänä kohti kestävää ruoantuotantoa. Suomessa maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisen keskiössä ovat silti turvepellot.

V

iime keväänä aloittaneen uuden hallituksen ohjelmaan kirjattiin kova ilmastotavoite: Suomesta halutaan tehdä hiilineutraali vuonna 2035. Krista Mikkonen pitää tavoitetta kunnianhimoisena, mutta realistisena. – Tiedetään, että lähivuodet ovat kriittisiä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, ja toimia tarvitaan heti. Se edellyttää sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että hiilensidontaa kaikilla sektoreilla, myös ruokajärjestelmässä, hän perustelee. Ympäristö- ja ilmastoministerin rootelilla on koordinoida hallituksen kaikkea ilmastopolitiikkaa, kun taas ruoantuotanto on maa- ja metsätalousministeriön työsarkaa. Mikkosen mukaan ilmastoyhteistyö usean ministeriön työryhmässä on sujuvaa. Ruoantuotannon osalta se konkretisoituu niin sanotulla maankäyttösektorilla, joka käytännössä tarkoittaa peltoja ja metsiä. – Maankäyttösektori otetaan mukaan ilmastolakiin, eli myös sen päästöt ja nielut tulevat osaksi lain seurantaa ja laskentaa. Lainvalmistelu on aluillaan, joten en osaa vielä sanoa, miten tarkasti tavoitteet tullaan kirjaamaan lakiin. Joka tapauksessa ilmastoneutraaliustavoitteen ja negatiivisten päästöjen osalta maankäyttösektorin panos on keskeinen, ministeri painottaa. Turvepeltojen päästöt alas Maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisessä Mikkonen korostaa turvepeltojen merkitystä. Turvepeltoja on noin kymmenesosa suomalaispelloista, mutta ne aiheuttavat noin puolet maatalouden kaikista ilmastopäästöistä.

12

LUOMULEHTI 5 | 2019


Viime vuosikymmeninä turvepeltoja on raivattu lisää etenkin laajentavien karjatilojen lannanlevitysalaksi. Mikkonen toteaa, että nyt lietelanta halutaan ohjata parempaan käyttöön: biokaasuksi ja kierrätysravinteiksi. – Mielestäni huonosti tuottavat turvepellot pitäisi tunnistaa ja poistaa viljelystä. Lisäksi viljelykäytäntöjä pitää kehittää ja ohjata myös tukipolitiikalla siten, että päästöt pienenevät. Äkkiliikkeet ovat kuitenkin aina vaikeita, eikä yksittäisille tuottajille pidä aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, hän huomauttaa. Luomun merkitys kasvaa Krista Mikkonen näkee luomulla olevan ison roolin, kun suomalaista ruoantuotantoa luotsataan nykyistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Hän toteaa, että luomutuotannon ilmastopäästöt ovat tavanomaista pienemmät, ja monet luomun tuotantomenetelmät kuten viljelykierto ja orgaaninen lannoitus edistävät hiilen sitoutumista maaperään.

Biologin koulutuksen saanut Mikkonen arvottaa korkealle myös luomun myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle. – Esimerkiksi karjan laiduntaminen ja luomupeltojen pienemmät ravinnepäästöt edistävät biodiversiteettiä; samoin se, että luomussa ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita, hän listaa. Mikkonen arvioi, että biodiversiteetin vähenemistä ei vielä ainakaan politiikan piirissä osata nähdä yhtä merkittävänä ongelmana kuin ilmastonmuutosta. Kummankin ongelman ratkaisemisessa luomulla on paljon annettavaa. – On tärkeää lisätä luomun pinta-alaa Suomessa ja ottaa sen viljelymenetelmiä käyttöön myös tavanomaisessa tuotannossa, hän summaa. Kunnianhimoa strategiatyöhön Ympäristö- ja ilmastoministeri toivoo, että maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevasta uudesta luomustrategiasta löytyy konkreettiset ja kunnianhimoiset tavoitteet luomualan lisäämiseksi sekä

luomun käytön edistämiseksi julkisissa ruokapalveluissa. – Tärkeää on turvata myös alan koulutuksen ja neuvonnan resurssitarpeet ja pohtia, miten markkinoille saataisiin lisää kotimaisia luomutuotteita. Sekä tietysti varmistaa, että luomutuet riittävät kaikille viljelijöille, jotka haluavat tuottaa luomua, hän lisää. Ruokajärjestelmän reivaaminen ympäristöystävällisemmäksi ei ole vain tuottajien kontolla, vaan tekoja tarvitaan myös kulutuksessa: vähemmän lihaa, enemmän kasviksia sekä luomu- ja lähiruokaa. Mikkonen soisi, että tämä linjaus näkyisi esimerkiksi julkisten ruokapalvelujen hankinnoissa. – Syömme liikaa lihaa jo ravitsemuksenkin näkökulmasta. Ajattelen, että voitaisiin palata siihen, että liha olisi laadukkaasti tuotettua juhlaruokaa. Iso potentiaali on siinäkin, että ihmisravinnoksi kehitetään lisää kotimaisia ja helppokäyttöisiä kasvivalkuaistuotteita, hän pohtii. ◀

Kofasil Lac ja Kofasil Duo ovat biologisia säilöntäaineita, jotka soveltuvat luomutuotantoon. Ainutlaatuiset bakteerilajit takaavat tehokkaan käymisen myös viileässä säässä. Liuokset ovat helppokäyttöisä ja bakteerikannat aina tuoreita, sillä aineita ei varastoida pitkään, vaan valmistus alkaa tilauksesta. Tutustu tarkemmin: a-kauppa.fi

LUOMULEHTI 5 | 2019

13


TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: BRITA SUOKAS

HIILINEUTRAALI MAITO Valio on julkaissut tavoitteensa saada koko maitoketju hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kansainvälisesti Arla pyrkii samaan 2050 mennessä, Suomessa nopeammalla aikataululla. Miten hiilineutraaliin maitoketjuun käytännössä päästään?

14

LUOMULEHTI 5 | 2019

M

aitoketju pellolta kaupan hyllyille tuottaa 3–4 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa päästöistä syntyy ennen meijerin porttia. Siksi niin Arla kuin Valiokin haluavat nyt tuottajat mukaan ilmastotöihin. Juustoportti lähestyy haastetta hyvittämällä päästönsä investoimalla muun muassa metsityshankkeisiin Afrikassa. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy niin karjan ruuansulatuksessa, lannan ja teollisten lannoitteiden käytössä kuin tiloilla tarvittavan energian tuotannosta. Tärkeä osa kokonaisuutta on peltomaan hiili, jota tällä hetkellä ei oteta huomioon maidon hiilijalanjäljen laskennassa; turvepellot ovat merkittävä hiilen lähde, kun taas kivennäismaahan saataisiin oikeilla menetelmillä sidottua hiiltä ilmakehästä. Tällä hetkellä suomalaiset kivennäismaalla sijaitsevat pellot kuitenkin menettävät hiiltä ilmakehään keskimäärin 220 kiloa hehtaarilta vuosittain. Turvepelloilta vastaava luku on yli 6 000 kiloa.


Keinot käytännössä Mahdollisuuksiksi käännettyinä samoista tekijöistä löytyvät myös ratkaisun avaimet. – Toimenpiteet tiloilla liittyvät ennen kaikkea lannan tehokkaaseen käsittelyyn ja uusiutuvan energian käyttöön sekä hiilensidontaan ja lehmien ruokintaan, kuvailee hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arlalta. – Esimerkiksi tuottamalla biokaasua lannasta voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla lannankäsittelyn typpipäästöt ilmakehään jäävät pieniksi, kertoo kehityspäällikkö Tuuli Hakala Valiolta. – Karjanjalostuksella voidaan päästä parempaan rehunkäyttökykyyn ja rehustuksella vaikuttaa karjan ruuansulatuksen metaanipäästöihin. Tutkimme myös metaanin talteenottoa navetoista, hän jatkaa. Nurmenviljelyssä Valio tavoittelee tehokkaampaa rehuntuotantoa sekä hiilensidonnan lisäämistä. – Viljelemällä syväjuurisia nurmikasveja voidaan kasvattaa maan hiilivarastoa, kertoo Aleksi Astaptsev, Valion kehityspäällikkö ja tutkija. – Paremman nurmirehuruokinnan ansiosta voitaisiin myös vähentää rehuviljan käyttöä, hän täydentää. Laidunnuksesta ei kummankaan yrityksen suunnitelmissa mainita mitään, vaikka viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan hiilensidonnan kannalta optimoidulla kiertolaidunnuksella voidaan sitoa enemmän hiiltä maahan kuin mitä lihakarjankasvatuksessa kasvihuonekaasuja syntyy (hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuina). Hiilensidonnasta rotaatiolaidunnuksella lisää Luomupäivillä.

019 6.—7.11.2

Koulutus ja mittarit avuksi Arla hyödyntää tilojen hiilitaseen seurantaan Envitecpoliksen Cool Farm Tool -mittaria. Valio on kehittämässä tuotteidensa hiilijalanjäljen laskentaan omaa mittariaan, joka huomioisi mahdollisimman monia muuttujia. Luvassa on myös omistajamaitotilojen käyttöön tilakohtainen sovellus, jolla voidaan selvittää lähtötaso ja seurata toimenpiteiden vaikutusta. ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2019

15


Valio järjestää syksyn ja kevään aikana tuottajilleen hiiliviljelykoulutuksia, joissa on jo yli toista sataa tilaa mukana. Vastaanotto on ollut positiivinen. – Haluamme, että luomutilat voivat osallistua, eivätkä menetelmät ole ristiriidassa luomusäädösten kanssa, Astaptsev kommentoi. Korvausta ilmastoteoista? Miten tarvittavat toimenpiteet sitten rahoitetaan? Arlan Kilpeläinen painottaa paitsi maidon kilpailukykyistä hintaa, myös tukien kohdentamista: – On tärkeää, että tukipolitiikkaa kehitetään siten, että se mahdollistaa päästöjä vähentävät investoinnit maitotiloilla. Valion Hakala muistuttaa, että esimerkiksi maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa parantavat viljelytoimet myös tuntuvat parempina satoina. – Mietimme myös tällä hetkellä, voitaisiinko hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta tukevasta tuotannosta maksaa esimerkiksi jonkinlaista vastuullisuuslisää, hän väläyttää.

Kysymykseen luomulisän ja mahdollisen vastuullisuuslisän yhteensopivuudesta ei toistaiseksi osattu vastata. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka on osa Ålandsbankenin rahoittamaa Itämeri-projektia.

Turvepellot sekä haaste että mahdollisuus

I

lmastonmuutoskeskustelun kuuma peruna, turvepellot, nostettiin pöydälle Valion aihetta käsittelevässä seminaarissa 27.9. Tapahtuman aluksi hiilineutraalin maitoketjun johtaja, Juha Nousiainen huomautti, että syyllistämisen sijaan turvepeltoja voitaisiin tarkastella myös valtavana hiilivarastona, jonka pysyvyyttä voidaan parantaa merkittävästi. Samoilla linjoilla jatkoi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori Kristiina Regina. – Turvepeltojen päästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä, joten sieltä löytyvät myös ne helpoimmat päästövähennykset, hän esitti. – Kaikkein helpointa on torjua lisäalan raivaaminen. Nykyisten vähentäminen on jo vaikeampaa, hän täydensi. Myös tutkimusprofessori Heikki Lehtonen LUKEsta näki turvepelloissa mahdollisuuden: – Nykytilanteessa tukea maksetaan viljelystä, jolloin viljelyä kannattaa jatkaa. Tilanne muuttuisi, jos viljelijälle maksettaisiinkin hiilen pysymisestä pellossa.

16

LUOMULEHTI 5 | 2019

Seminaarissa käytiin läpi keinoja, joilla turvepeltojen päästöjä voitaisiin vähentää. Monivuotisten kasvien viljely yksivuotisten sijaan pienentää päästöjä merkittävästi, samoin pohjavedenpinnan nostaminen säätösalaojituksella. Metsittäminen estää turpeen hajoamista, jos pohjavedenpintaa samalla nostetaan. Kosteikkoviljelyllä voitaisiin paitsi pitää pellot märkinä, myös tuoda kokonaan uusia tuotteita markkinoille. Lannan prosessoinnilla ja hyödyntämisellä biokaasun tuotannossa saataisiin lietteenlevitysalakysymys ratkaistua. Tilusjärjestelyillä voitaisiin myös vähentää turvepeltojen käyttöpainetta, Reginan mukaan jopa saamaan Etelä-Suomen turvepellot käytöstä kokonaan. Hän kannusti tarkastelemaan turvepeltoja yksilöinä: – Jollekin lohkolle voi sopia erikoiskasvien tuotanto kosteikkoviljelynä, toiselle säätösalaojitus. Ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua.


TEKSTI JA KUVAT: MAARIT KARI

Sopisiko biokaasu tilalleni? Biokaasu voi olla isohkon tilan ratkaisu. Erikoistapauksia lukuun ottamatta se on myös satojen tuhansien investointi. Sitä kannattaa makustella ja miettiä ja tutustua kohteisiin ulkomaita myöden.

Maatalous sähköistyy lisää Maatalous sähköistyy kovaa vauhtia. Siirtokapasiteettia tarvitaan yhä enemmän, ja sen huomaa myös sähkölaskussa. Sähkön kausiluonteiseen tai hetkelliseen hinnan nousuun on kasvavaa painetta. Oma, ympärivuotinen tai talviaikainen sähköntuotanto voi ollakin sekä varautumista tulevaan, että tasausvoimaa sähköverkolle. Sähkön tuottaminen biokaasulla on periaatteessa sama asia kuin pihassa pörisevä dieselaggregaatti. Generaattoria varten biokaasusta poistetaan vettä ja epäpuhtauksia, erityisesti rikkiä. Molemmissa tapauksissa syntyy sähkön lisäksi myös lämpöä, mutta biokaasulaitoksessa sitä hyödynnetään reaktorin lämmitykseen ja tilan muihin lämmitystarpeisiin. Itse biokaasulaitos on investointina suurin, kaasun jalostaminen sähköksi ja sen sivuvirtana lämmöksi on li▷▷ säinvestointina paljon pienempi.

Luomupäivillä retki ja esitys biokaasuntuotannosta.

6.—7.11.2

019

Mikkelin Haukivuoressa on ESEn ja tilojen yhteinen jatkuvatoiminen kuivamädätyslaitos.

LUOMULEHTI 5 | 2019

17


Kaasua tankkiin? Metaanikaasu vaatii normaalipaineessa tuhatkertaisen tilan bensaan verrattuna. Siksi se pitää paineistaa pienempään tilaan liikennekäyttöä varten. Paineistamisen mahdollistamiseksi biokaasusta pitää poistaa hiilidioksidi ja tietenkin epäpuhtaudet ja kosteus, mitä tehdään myös tuotettaessa biokaasusta sähköä kaasugeneraattorilla. Jalostamisprosessi on kallis lisäinvestointi, jonka lisäksi tarvitaan joko kuljetuskontti tai tankkausasema erilaisista luvista ja muusta puhumattakaan. Se ei ole normaali yhden maatilan ratkaisu. Erilaisia laitostyyppejä Biokaasuprosessi on arvoituksellinen kuin lehmän pötsi. Tärkeintä on ruokkia biokaasulaitosta hyväksi havaitulla tavalla ja pitää metaania tuottavien mädättäjäbakteerien olosuhteet ja niiden ravinnonsaanti eli syötteet tasaisina. Panostoiminen, pelkistetty biokaasulaitos, jossa kaasu kerätään lantavarastosta, perustuu ”huonon kompostin” periaatteeseen. Tällaisista ratkaisuista näkee esimerkkejä kehittyvistä maista, mutta myös Suomessa laitostyyppi voisi toimia minimiratkaisuna lantavaraston yhteydessä naudanlannalla. Siinä on vaikea optimoida prosessia tai maksimoida biokaasun tuotantoa. Panostyyppinen prosessi on tyypillisesti niin kutsuttu kuivamädätyslaitos, jossa syötteet ovat kiinteitä. Edellä mainitusta periaatteesta jalostetumpi versio on panostäytteinen lantavarasto, jossa voi lisäksi olla muita kiinteitä syötteitä, kuten rehu- ja biojätettä. Bakteeriprosessia ja myös lämmitystä ohjaa niin sanottu perkolaattinestekierto, jossa biokaasubakteeria syötetään reaktorin masLAITOSTYYPPI

saan ja edelleen sen läpi. Neste lämmitetään perkolaattisäiliössä. Jatkuvatoimisena kuivamädätyslaitos on tyypillisesti vaakatasossa, ja siinä massaa siirretään reaktorin toista päätä kohti. Tällainen laitostyyppi on esimerkiksi Palopuron biokaasu Oy Hyvinkäällä. Siellä kaasua myös jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Lietemäisille syötteille, kuten lietelannalle ja elintarvikejalostuksen sivuvirroille, on tyypillisempi niin sanottu märkämädätyslaitos, jossa massaa siirretään pumppaustekniikalla. Laitoksen ylösajo voi kestää viikkoja, jopa kuukausia, joten prosessi on tyypillisesti jatkuva ja ympärivuotinen. Suuresta vesipitoisuudesta johtuen reaktoritilavuus on suurempi kuin kiinteämädätyslaitoksessa suhteessa tuotettuun energiamäärään. Tilatasolla kannattavuus riippuu omasta energiantarpeesta Sähkön jatkuva tuottaminen verkkoon ei ole tavoiteltavaa sen huonon hinnan vuokTYYPILLISET SYÖTTEET

si. Lisäksi maatilan investointituki on tarkoitettu energian tuottamiseen omaan tarpeeseen. Sähkön tuottamisella omaan käyttöön korvataan kuitenkin kallista ostosähköä, jossa on mukana energian lisäksi muun muassa siirtomaksu. Oma CHP-laitos, eli yhdistetty sähköntuotanto soveltuu lähtökohtaisesti hyvin esimerkiksi kolmen robotin lypsykarjatilalle, jossa sähköä kuluu tasaisesti ja ympärivuotisesti. Noin 200 lehmän lanta ja ”rehujämät” tuottavat parhaassa tapauksessa riittävästi energiaa navetan tarpeisiin. 200 lehmän lannan laskennallinen energiapotentiaali on noin 180 MWh sähköä ja yli 250 MWh lämpöä. Potentiaaliarvot eivät käytännössä realisoidu, ja laitos käyttää itsekin sähköä ja lämpöä. Sähkön vuosikulutus suurella tilalla voi hyvin olla 300–400 MWh. Mikäli lämpöäkin kuluu esimerkiksi 250 MWh, on vuosittainen energialasku lämmityksestä ja sähköstä noin 64 000 euroa öljylämmityksellä ja hakkeellakin lähelle 50 000 euroa. Mi-

EDUT

HAASTEET

Märkämädätys, kiintomädätys (kaupallinen nimike laitokselle, jossa ilmoitettu suurempi mahdollinen ka-pitoisuus syötteessä)

lietelanta, erilaiset prosessivedet, kuivalanta osasyötteenä

toimintavarmuus, koettu tekniikka

suuri reaktoritilavuus suhteessa tuotettavaan energiamäärään

Kuivamädätys, jatkuva

kuivalanta, biojätteet, erilaiset kiinteät biomassat

tilatehokas, enemmän kaasua/reaktorikuutio

massojen kulkeutuminen, kallis tilaratkaisuksi

Kuivamädätys, panos, nestekierrolla

peltobiomassat, kuivalanta, kiinteät muut biomassat, lietteet osasyötteenä

yksinkertainen rakenne ja toimivuus, mahdollisuus kausikäyttöön

kiertävä neste voi jakautua epätasaisesti ja vähentää kaasun tuotantoa

Kuivamädätys, panos, ilman nestekiertoa

peltobiomassat, kuivalanta, kiinteät muut biomassat, lietteet osasyötteenä

yksinkertainen rakenne ja toimivuus, mahdollisuus edulliseen toteutukseen ja kausikäyttöön

kaasun tuotanto (saanto) voi jäädä vähäiseksi

18

LUOMULEHTI 5 | 2019


don tuotantoon, mutta myös isoihin sika- ja siipikarjatiloihin, jos sähköomavaraisuutta halutaan ympärivuotiseksi.

Palopuron biokaasu Oy tuottaa biokaasua peltobiomassasta ja kanan sekä hevosen lannasta. Laitos on panostoiminen kuivamädätyslaitos perkolaattinestekierrolla.

käli investointiin saa lähes maksimituen, eli 40 prosenttia laitoshankinnasta, voi takaisinmaksuaika jäädä reilusti alle kymmenen vuoden. Sika- ja siipikarjatilalla lämmön suhteellinen osuus energiantarpeesta on maidontuotantotilaa suurempi suhteellisesti ja absoluuttisesti. Sika- ja siipikarjatilalle sopiikin lypsykarjatilaa huomattavasti paremmin hakelämmityksen ja aurinkosähkön yhdistelmä, kun talvella tarvitaan lämpöä ja kesällä korostuneesti sähköä. Biokaasulaitosta voi olla täydentämässä hakelämpö, jolloin biokaasulaitoksen voi mitoittaa mahdollisimman lähelle sähkön tarvetta ja täydentää lämmitystä muilla biomassalähteillä. Tämä pätee erityisesti mai-

Vimpelin Hietakorvessa on 3 robotin kiintomädätyslaitos, joka on periaatteeltaan märkämädätyslaitos, mutta muun muassa esikäsittelyn ansiosta syötteen kuiva-ainepitoisuus voi olla tavallista märkämädätyslaitosta korkeampi.

Luomu hyötyy ravinne-edusta Lannan typestä vain murto-osa on liukoisessa muodossa. Biokaasuprosessissa sen osuus kasvaa. Luken biokaasulaskurissa käytetään 25 prosentin ”lisäliukoistumisvakiota”, mutta liukoistumisaste vaihtelee eri syötteissä. 300 lehmän lannassa ja 20 kesantohehtaarin biomassassa 25 prosenttia tarkoittaa reilun 1 200 typpikilon liukoistumista. Merkitystä on myös typen oletetulla, varhaisemmalla saatavuudella kasvin käyttöön. Tämänkin jälkeen maan mikrobistolle jää purtavaa mädätteessä olevasta ei-liukoisesta typestä. Toinen, erittäin merkittävä hyöty on lannan hygieenisen laadun paraneminen ja taudinaiheuttajien sekä rikkakasvien siementen tuhoutuminen suurimmalta osin. Prosessin jälkeen massa on myös tasalaatuisempaa. Taajamien lähellä lisähyötynä saatava hajuhaittojen väheneminen voi olla kotieläintuotannon jatkuvuuden edellytys. Uusiutuvan energian tulee olla aidosti kestävää Uusiutuvan energian tuotanto ei saa uhata luonnon monimuotoisuutta tai maaperän hiilensidontaa, ja sen tulee aidosti vähentää energiatalouden päästöjä fossiilisen energian päästöihin verrattuna. Vain kestävyysvaatimuksen täyttävä sähkön ja lämmön tuotanto voidaan huomioida uusiutuvan energian tuotannossa, ja se on ehtona myös tuotannon investointiin saatavalle tuelle. RED II -direktiivissä (Renewable Energy Directive) määritellään päästövähenemävaatimus eri energiatuotteille. Lämmön ja

sähkön tuotannossa vaatimukset ovat jopa tiukempia kuin liikenteen polttoaineille asetetut vaatimukset. Vuoden 2021 alusta päästövähenemän tulee olla 70 prosenttia suhteessa fossiiliseen energiaan. Päästövähenemä tulee osoittaa laskelmin, mikäli tuotantotapa poikkeaa niin sanottujen oletuspäästölaskelmien tuotantotavasta. Oletuspäästövähenemät ovat valmiiksi laskettuja arvoja, joita voidaan käyttää, mikäli tuotantokonsepti vastaa oletusarvoissa käytettyä asetelmaa. Luke julkaisi heinäkuussa biokaasun päästövähenemät nurmea syötteenä käyttäville biokaasulaitoksille. Lantaa, biojätettä, maissia ja niiden yhdistelmiä käyttävälle biokaasulaitokselle sellaiset on julkaistu jo RED II:ssa. Lannan osalta huomioidaan myös päästövähenemä lannan varastoinnissa, mikä helpottaa riittävän päästövähenemän saavuttamista merkittävästi. Tukea ja neuvoa hankintaan Maatilan energiainvestointeja rahoitetaan pääasiassa Maaseuturahaston kautta, ja rahoituspäätöksen tekee ELY-keskus. Erillisenä yhtiönä maatilan yhteydessä, kun kaasua tuotetaan enintään 20 prosenttia maatalouskäyttöön, rahoituslähteenä on Energiatuki ja käsittelijänä Business Finland. Energiainvestoinnin haarukointiin voi käyttää viljelijälle erittäin edullista Neuvo-palvelua. ◀ Lisätietoa löytyy muun muassa osoitteesta energiayrittäjyys.fi/rahoitus. Kirjoittaja työskentelee ProAgria Keskusten Liitossa energianeuvonnan kehitystehtävissä. Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka on osa Ålandsbankenin rahoittamaa Itämeri-projektia.

LUOMULEHTI 5 | 2019

19


ialla unvalvontaa - luomutuottajan as

Ed

KÄKI TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI JA REIJO

Hallitus ei hyödynnä luomuviljelyä ilmastomuutoksen tehokkaana hillitsemiskeinona Suomen hallituksen puheet ja teot ovat ristiriidassa ilmastotavoitteen ja luomun edistämisen kanssa. Luomuliitto ja Yhdistyneet luomutuottajat vaativat, että tukijärjestelmän on kannustettava luomuun siirtymistä. Oikein rakennetun tukijärjestelmän avulla saamme ympäristöhyötyjen lisäksi markkinoille merkittävästi enemmän luomutuotteita.

E

U on asettanut tulevalle rahoituskaudelle kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet, ja myös Suomen hallituksella on ilmastoasiat hallitusohjelman keskiössä. Tällä hetkellä valmistellaan tulevaa rahoituskautta CAP27, joka määrittelee, minkälaisia maataloustukia maksetaan seuraavalla rahoituskaudella. Suomen valmistelu tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamien työryhmien toimesta. EU on edellyttänyt jäsenmaita tekemään tarveanalyysin, johon tulevien maataloustukien pitää perustua. Suomessa luomua ei mainita missään ympäristöä käsittelevässä kohdassa, vaikka luomu voisi olla merkittävä ja taloudellisesti järkevä ratkaisu ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. EU haluaa, että maatalouden budjetista 40 prosenttia pitäisi kohdistaa edistämään ilmastotoimia. EU:n osarahoitteisista II-pilarin tuista vähintään 30 prosenttia pitää käyttää ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Uusi elementti tukijärjestelmässä on EU:n suorassa tuessa olevat ekojärjestelmät, jotka olisivat viljelijöille vapaaehtoisia ja jäsenmaille pakollisia. Ne korvaisivat nykyisen tukijärjestelmän

20

LUOMULEHTI 5 | 2019

suorissa tuissa olevan viljelijöille pakollisen viherryttämisen vaatimukset. Ekojärjestelmät ovat kokonaan EU:n maksamia, ja ne voivat olla myös kannusteperusteisia, jolloin viljelijälle voisi maksaa ympäristöä hyödyntävistä teoista. Kannusteperusteinen tuki on myös yksinkertaisempi valvoa, kun kustannuksia ei tarvitse samalla tavalla osoittaa tai valvoa. Maa- ja metsätalous ministeri Jari Lepän mukaan Suomen kanta on, että ekojärjestelmää ei haluta ottaa käyttöön. Ministeri Leppä on linjannut myös, että luomu pitää säilyä omana pakettinaan pilari II:ssa, jolloin luomutilojen tukipotti pienenee merkittävästi. Suomen hallituksen puheet ja teot ovat ristiriidassa ilmastotavoitteen ja luomun edistämisen kanssa. Nihkeä asenne luomutuotantoon näkyy ministeriön asettamassa työryhmässä, jossa tulevan kauden tukijärjestelmää valmistellaan: sinne ei valittu yhtään luomujärjestöjen edustajaa. Luomujärjestöt ovatkin vedonneet maa- ja metsätalousministeri Leppään, että työryhmään otettaisiin mukaan myös luomuasiantuntija.


Luomulla on paljon annettavaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi Luomutilat ovat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttajina edelläkävijöitä. Luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ovat hiilensidonnan keskiössä, ja luomutuotanto edistää kaikista maatalouden suunnista parhaiten luonnon monimuotoisuutta: luomupeltojen lajimäärä on lähes kaksi kertaa suurempi tavanomaisiin verrattuna. Tulevalla rahoituskaudella luomulla voisi olla merkittävä rooli maatalouden ympäristö- ja ilmastotyössä, mikäli näin haluamme. Luomujärjestöt toivovat, että tukijärjestelmä rakentuisi niin, että kaikilla tiloilla ilmastoon ja ympäristöön liittyvät toimenpiteet valitaan ensin. Toimenpidevalikoima pitää olla laaja ja kunnianhimoinen, myös luomuviljelyssä olevat ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet pitää maksaa täysimääräisesti osana ympäristö- ja ilmastotoimenpidettä.

6.—7.11.2

019

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avaa Luomupäivät 6.11.

Mikäli haluamme luomutuotteita markkinoille, silloin luomutuki kannattaa kohdistaa tuotantoon. Jotta tavoitteena oleva luomutuotannon kasvu jatkuisi, luomutuotannon pitää olla viljelijöille houkuttelevaa myös taloudellisesti. Vaatimuksemme on, että nyt valmisteilla olevassa tukijärjestelmässä hyödynnetään kannusteperusteisia tukia. Ympäristöön liittyvät toimenpiteet korvataan osana ympäristö- ja ilmastotoimia – myös luomutiloilla. Tukijärjestelmän on kannustettava luomuun siirtymistä. Oikein rakennetun tukijärjestelmän avulla, saamme ympäristöhyötyjen lisäksi markkinoille merkittävästi enemmän luomutuotteita. ◀

Luomuliitto ja Yhdistyneet

Kansainvälinen

Luomutuottajat järjestävät

seminaari tulevasta

The Future of Organic farming CAP27 

20.11.2019 klo 9–17

Härmän Rati, Järvenpää

CAP-kaudesta (englanniksi)

Mukana muun muassa: Eric Gall & Lena Brisset IFOAM EU Nic Lampkin Thünen Institute

Ilmoittaudu mukaan 6.11. mennessä! Ohjelma ja ilmoittautuminen: luomuliitto.fi/cap27 LUOMULEHTI 5 |

Yhteistyössä: IFOAM-EU, Kymen Luomu, 2019MTK ry ja SLC ry

21


a sar Gar cí o Cé Juli bay : Pixa

TEKSTI: KATARIINA REHNSTRÖM

HYVÄ

Y

SOIJA Suomalaisissa luomurehuissa

livoimaisesti suurin osa maailmassa tuotetuista soijapavusta käytetään tuotantoeläinten rehuksi. Lihankulutuksen lisääntyessä maapallon soijan tarve jatkaa kasvuaan ja soijan viljelyalue laajenee. Suomessa soijaa käytetään pääasiassa vain sikojen ja siipikarjan rehuseoksissa. Soijan suosio perustuu sen sisältämään hyvälaatuiseen valkuaiseen ja edulliseen hintaan. Soijan viljelyyn erityisesti Etelä-Amerikassa liittyy metsien hävittäminen kaskeamalla. Viljely kiihdyttää ilmastonmuutosta, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja lisää sosiaalisia ongelmia paikallistasolla. Korkeatuottoiset eläimet vaativat laadukasta valkuaisrehua Suomessa myös luomusiipikarjan ja -sikojen rehuissa käytetään jonkun verran luomusoijaa. Suomeen tuotavan soijan alkuperä tutkitaan tarkkaan. Raaka-aineeriltä vaaditaan muun muassa kestävyys- ja ympäristösertifikaatit

22

PAHA

LUOMULEHTI 5 | 2019

käytetään jonkun verran soijaa. Jäljitettävyys, sertifiointi ja tuotannon eettisyys on rehun valmistajille tärkeää. Soijalle on rajoitetussa määrin olemassa korvaavia vaihtoehtoja, joiden käyttö kuitenkin nostaa rehuseosten hintaa.

Onko soijaa sitten luomutiloillakin pakko käyttää? Luomukotieläintuotannossa käytettävä eläinaines on pitkälti sama kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tuotantokapasiteetti eläimillä on suuri, ja tämän myötä myös valkuaisen tarve. Yksimahaisilla, kuten siipikarjalla ja sioilla, lisähaastetta tuo lisäksi valkuaisen koostumus. Erityisesti kanat tarvitsevat paljon metioniini-nimistä aminohappoa, jota on luontaisesti vähän kotimaisissa valkuaiskasveissa. Tavanomaisessa tuotannossa puuttuvia aminohappoja voidaan korvata synteettisillä. Luomueläimille synteettisiä aminohappoja ei kuitenkaan saa käyttää. Laatu ja alkuperä tärkeitä Hankkijan luomurehuasiantuntija Essi Parviaisen mukaan Hankkijan luomukanoille tarkoitetut rehut sisältävät soijaa. Kaikki Hankkijan käyttämä sekä tavanomainen että luomusoija, tulee vain sertifioidusta ja kestävästä tuotannosta. – Luomusoija tulee meille Kazakstanista, ja soijalla on tiukoista kriteereistä tunnettu Ecocert- sertifikaatti. Kazakstanissa päävilje-


lytuotteet ovat vehnä ja soija. Viljelyalueella ei ole metsää, eli mitään metsän raivausta soijan viljelyn takia ei tehdä, Parvianen kertoo. Aikaisemmin soijaa on tullut myös Euroopasta, mutta määrät ovat Parviaisen mukaan liian pieniä ja laadunvaihtelu suurta. Eurooppalaisen soijan hinta on kuulemma lisäksi aivan jotakin muuta kuin Euroopan ulkopuolelta tulevan soijan. – Meillä on mietitty paljon sitä, millä soijan voisi korvata, mutta mitään hyvää vaihtoehtoista rehukomponenttia ei vielä ole. Soijan aminohappokoostumus on siipikarjan kannalta erinomainen. Eläinten hyvinvointi ja riittävä aminohappojen saanti rehusta on turvattava. Soijaa korvaavia rehuja on jonkin verran, mutta tuotetut määrät ovat tosi pieniä, Parviainen summaa. Hankkija on tarkka siitä, mistä rehuja ostetaan ja kenen kanssa kauppaa käydään. Tuoteturvallisuus ja jäljitettävyys ovat kaiken a ja o. Soija ostetaan suoraan tuottajilta, ja rehu pitää pystyä jäljittämään pellolle saakka. Suomi maana on kotieläinrehujen ostajana pieni toimija.

150 ha nurmea = 150 henkilöauton vuoden polttoaineet

– Tässä tapauksessa pienuudesta on hyötyä, koska rehujen myyjäksi voi valita pienemmän ja luotettavan tahon, Parviainen sanoo. Soijaton rehustus mahdollista mutta hintavampaa Rehux Oy:n toimitusjohtajan Thomas Fagerholmin mukaan myös Rehux käyttää luomusoijaa tuotantoeläinten rehuissa. Luomusoijaa viljellään pienessä osassa Eurooppaa sekä Kiinassa ja Intiassa. Soijaa käytetään sekä sikojen että siipikarjan rehujen valmistuksessa. – Soija on sekä kokonaisvalkuaisainemäärältään että aminohappokoostumukseltaan hyvä rehu, Fagerholm sanoo. Fagerholmin mukaan on mahdollista tehdä soijatonta luomurehua esimerkiksi kanoille. Kysymys on lähinnä hinnasta ja korvaavien luomuhyväksyttyjen raakaaineiden löytymisestä markkinoilta. Soijaa pystyy korvaamaan kotimaisista raaka-aineista esimerkiksi herneellä, härkäpavulla,

rypsillä ja perunaproteiinilla. Muita mahdollisia raaka-aineita ovat muun muassa kalajauho ja maissigluteeni. Rehusta tulee kuitenkin merkittävästi kalliimpaa, ja raaka-aineiden saatavuus on epävarmaa. – Jos luomutila täydentää ruokintaa omilla valkuaiskasveilla, kuten herneellä ja härkäpavulla, soijan osuutta ruokinnassa pystyy merkittävästi vähentämään. Rehuxin vahvuutena on mahdollisuus valmistaa rehuja asiakkaiden toivomusten mukaan, jolloin tilan omat viljelyssä olevat kasvit muodostavat ruokinnan pohjan, jota sitten täydennetään tarpeen mukaan Rehuxin tekemillä rehuseoksilla, Fagerholm sanoo. Maailmalla soijan käytön eettiset ja ympäristöongelmat on tiedostettu jo pitkään, ja soijan käytöstä pyritään eroon. Luomutuotannon omavaraisuus- ja suljettuun ravinnekiertoajatteluun ulkomainen tuontirehu sopii erityisen huonosti. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Kaksi olkipaalia = 200 l polttoöljyä

Hajautetun energiantuotannon puolesta yli 20 vuotta. Johanna Kalmari / 050 353 6242 Jukka Lehtonen / 040 164 9585 etunimi.sukunimi@metener.fi Toimipisteet: Pirkkalaistie 1 4.krs, 37100 Nokia Vaajakoskentie 104, 41310 Leppävesi

LUOMULEHTI 5 | 2019

23


TEKSTI: JUKKA RAJALA, TUOMAS MATTILA JA RITVA MYNTTINEN KUVAT: JUKKA RAJALA

Aistinvaraisella tarkastelulla saa arvokasta tietoa maan kasvukunnosta Viljelijöille tarjotaan monenlaisia mittareita maan kasvukunnon seurantaan: erilaisia peltoantureita, ilmakuvausta ja maaanalyysejä. Mittareiden ongelmana on kuitenkin se, että niiden avulla on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa pellon tilanteesta.

M

aan kasvukunto on kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Aistinvaraisella tarkastelulla on pitkät perinteet kunnon arvioinnissa muun muassa eläintenhoidossa, lääketieteessä ja talonrakennuksessa. Kuinka hyvin aistinvarainen tarkastelu taipuu pellon kasvukunnon arviointiin? Arviointitaulu avuksi OSMO-hankkeen uuteen raporttiin ”Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina” koottiin tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia viimeisen 70 vuoden ajalta. Erilaiset lapiodiagnoosi- ja kuoppatestimenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä tasolle, jossa niiden avulla voidaan muodostaa nopeasti kokonaiskuva maan rakenteesta ja kasvien kasvuedellytyksistä. Havaintotulosten on huomattu vastaavan hyvin tarkempia tutkimuksia maan vedenläpäisykyvystä ja satotasosta. Tärkeää on vain tehdä havaintoja tarpeeksi (noin 5–10 kpl/lohko) ja verrata havaintoja johonkin vertailupohjaan. Vertailupohjana voi toimia pientareelta kaivettu hyvärakenteinen maa tai pellolle mukaan tulostettu kuvataulukko. Osana raporttia julkaistiin myös Suomen oloihin sovellettu versio kansainvälisestä VESS-arviointitaulukosta, eli MARA – Maan rakenteen arviointitaulu. Sen avulla voidaan vertailla lohkojen kasvukuntoa ja toisaalta seurata kasvukunnon muutosta eri vuosina. Seuraavassa esitetään MARA-menetelmän pääpiirteet sekä joitain havainnoitavia asioita. Tarkempaan harjoitteluun kannattaa tulostaa itselle oma taulukko ja päällystää se vettä kestäväksi.

24

LUOMULEHTI 5 | 2019

Maan kasvukunnon havainnointi Maan rakenteen aistinvarainen arviointi (MARA) -menetelmällä Ajankohta: kasvukaudella tai välittömästi kasvukauden jälkeen, kun maa on sopivan kuivaa murentuakseen (muokkautuvaa). Ota useampia näytteitä saman tyyppisiltä lohkon osilta, vähintään 5 kappaletta jokaiselta osalta.

1. 2. 3. 4. 5.

Aloita kaivamalla lapion syvyinen kuoppa. Ota sen jälkeen kuopan reunasta lapion levyinen ja syvyinen noin 15 senttimetriä paksu pystysuuntainen mahdollisimman murtumaton näyte. Aseta näyte lapiossa vaakasuoraan maan pinnalle tai alustalle. Avaa näytettä varovasti käsin murtaen. Arvioi erikseen jokaisen eri kerroksen rakennetta ja anna pisteitä Maan rakenteen aistinvarainen arviointi (MARA) -kortin ohjeiden ja esimerkkikuvien avulla.


Havainnoitavia asioita:

Esimerkki lapionäytteestä: kolmeen kerrokseen jakautunut savimaan näyte. Ylin 9 cm kerros on täysin muruista, erittäin hyvärakenteista maata, pisteitä 5 (kultivoitu syksyllä). Ruokamultakerroksen keskiosa (9–17 cm) on tiivistä, samoin ruokamultakerroksen alaosa (17–23 cm), naiden rakenne on huononlainen, pisteitä 2.

Huokoisia aitoja muruja

Osasuurennoksessa osa 5x7 mm murusta, joka on pyöreähkö, rosopintainen, huokoinen, aito muru, jossa on runsaasti isoja ja pieniä huokosia. Maamurujen huokoisuus lisää maan kykyä varastoida vettä ja ravinteita paljon suuremmaksi sekä tarjoaa pieneliöstölle runsaasti tarttuma- ja kasvupinta-alaa sekä tasaisen kosteat olosuhteet. Murujen sisällä ravinteet ovat suurelta osin turvasta sateiden huuhtovalta vaikutukselta.

▷▷

Kerroksellisuus

▷▷

Murut, kokkareet ja paakut

▷▷

Murujen laatu (pyöreähköjä ja huokoisia aitoja muruja vai tiiviitä särmikkäitä monisärmiöitä)

▷▷

Kokkareiden koko, muoto ja murenemisherkkyys sormin ja käsin puristellen

▷▷

Juuriston kasvutapa ja tuuheus

▷▷

Maan huokoisuus

▷▷

Lierojen esiintyminen

▷▷

Maan väri – sinertävät sävyt kertovat hapettomuudesta

Tiiviitä sepelimäisiä muruja, monisärmiöitä Tiiviitä sepelimäisiä muruja eli monisärmiöitä, oikealla osasuurennoksena. Huokoisuutta on hyvin vähän.

▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2019

25


Kysymyksiä: ▷▷

Miksi kasvu lohkolla on epätasaista tai huonoa? Millainen on maan rakenne hyväja huonokasvuisissa kohdissa?

▷▷

Onko ruokamultakerroksessa havaittavissa erilaisia kerroksia?

▷▷

Onko maan pinta kuorettunut? 0–1cm (0–3 cm)

▷▷

Onko kylvömuokkauskerroksen (0–5 cm) rakenne hyvä?

▷▷

Millainen on ruokamultakerroksen yläosan rakenne kylvömuokkauskerroksen alapuolella?

▷▷

Millainen on ruokamultakerroksen alaosan rakenne?

▷▷

Millainen on pohjamaan yläosan rakenne? Miten suuri osa maasta on murustunut eri kerroksissa?

▷▷

Millaisia murut ovat rakenteeltaan? Onko maassa runsaasti huokoisia, pyöreähköjä, pesusienimäisiä muruja? Vai koostuuko maa tiiviistä, sileäpintaisista sepelimäisistä monisärmiöistä ja kokkareista?

▷▷

Millaisia kokkareet ja paakut ovat muodoltaan? Miten helposti kokkareet ja paakut murunevat sormin tai käsin puristettaessa?

▷▷

Miten kosteus on jakautunut maaprofiilissa? (Voit kaataa hieman vettä maahan ja katsoa, mihin syvyyteen se imeytyy.)

▷▷

Miten juuret ovat kasvaneet?

Rosopintainen, muruista muodostunut ja huokosia sisältävä kokkare, joka hajoaa helposti puristettaessa muruiksi. Rakenne on tyydyttävä.

Sileäpintainen, tiivis kokkare, jonka murtamiseen tarvitaan runsaasti puristusvoimaa. Rakenne on huono.

Kasvien kasvu ja juuriston kasvu kertovat paljon maan rakenteesta. Kuvassa puna-apilaa, joka kasvaa salaojien kohdalla poutavuonna paljon paremmin, koska maan rakenne on niiden kohdalla parempi.

Kirjoittajat työskentelevät OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Linkki raporttiin sekä MARA-korttiin osoitteessa www.luomulehti.fi.

26

LUOMULEHTI 5 | 2019

Mailasen pääjuuri on haarautunut savimaalla jo 20 cm syvyydessä ja kääntynyt kasvamaan vaakasuoraan – syynä liian tiivis ”kyntöantura”.


TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Vakaasti ja ammattitaidolla luomuvihannesviljelyyn

Etelä-Savo on kärkimaakuntia kaalien, porkkanan ja sipulin sekä mansikan luomuviljelyssä. Joroisissa Kolman kylässä sijaitsee Aholaisten luomutila, joka tuo luomuvihannesvalikoimaan laajuutta ja piristystä harvinaisemmillakin viljelykasveilla.

T

anja ja Erkki Aholainen ajattelevat, että luomutuotannossa on tilan tulevaisuus ja kertovat luomuviljelyyn siirtymisen vaikuttimista. – Tehokkaasti toimivia vihannesviljelijöitä on paljon, etsimme omaa uutta toimintalokeroa. Peltojemme viljavuus on alkanut heikentyä, ja tuholaistorjunnassa on alkanut esiintyä ongelmia viime vuosina, koska on syntynyt torjunta-aineresistenttejä tuholaiskantoja. Sama määrä ruiskutuksia kuin ennen ei enää riitä. Luomutuotantotapa kiinnostaa viljelijäparia myös maiden pitkäaikaisen kasvukunnon parantamisen keinona. Heidän tavoitteensa on varmistaa, että vihannesten viljelyä on mahdollista jatkaa tilalla pitkään.

Tanja ja Erkki Aholainen kertovat, että seitsemän latvaartisokkaa yhdestä kasvista on hyvä satotulos. Kasvi haaroittuu jokaisen leikkuun jälkeen.

Pitkä kokemus vihannesviljelystä ja markkinatuntemusta Tilan maat ovat suurelta osin Valvatus-järven kuivattua järvenpohjaa, maalaji on karkea hieta. Tilalla on viljelyssä 130 hehtaaria vuokrapeltoineen. Etelä-Savolle tyypilliseen tapaan pellot eivät sijaitse tilakeskuksen ympärillä vaan hajallaan metsien keskellä. Työtä tekevät isäntäpari ja yhdeksän ulkomaista kausityöntekijää. Tila on Erkin kotitila. Hänen vanhempansa viljelivät tilalla vihanneksia 40 vuoden ajan. Erkki teki töitä metsäkoneenkuljettajana ennen vuonna 2007 tehtyä sukupolvenvaihdosta. Hän on osallistunut vihannesviljelytöihin lapsesta saakka, joten ammattitaitoa on karttunut pitkältä ajalta. Tanja on ollut viljelijänä kuusi vuotta. Hänellä on restonomin ja puutarhurin koulu▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2019

27


Aholaisten runsas myyntipöytä Suomen luonnon päivänä Torstilan tilan navetan ylisillä. Asiakkaana Etelä-Savon ELY-keskuksen luomuvalvonta-asiantuntija Marja Pulkkinen.

Latva-artisokka on herkuttelukasvi, sen syötävä osa on kukkanuppu. Nuppuja on monen muotoisia ja eri sävyisiä.

tus sekä hyödyllistä kokemusta hevi-myynnistä vähittäiskaupassa työskentelyn kautta. Siirtymisstrategia tavanomaisesta vihannesviljelystä luomuun Peltojen siirtymävaihe alkaa siitä, että viljelyssä ryhdytään noudattamaan kaikkia luomumenetelmiä. – Kaikki muut lohkot siirtyivät luomuun vuonna 2018 paitsi ne, joilla kasvatettiin vihanneksia noin 30 hehtaarilla, kertoo Tanja Aholainen ja jatkaa. – Viime vuonna tehtiin luomukasvatuskokeiluja kaikista niistä vihanneksista, joita meillä oli silloin viljelyssä. Kylvettiin joitakin satoja tavanomaisia siemeniä luomuturpeeseen ja kasvatettiin avomaalla luomusti luomulannoittein sekä suojattiin harsoilla ja rikat torjuttiin mekaanisesti. Kokeilujen perusteella osattiin sitten jo arvioida tälle vuodelle, miten ja millaisia määriä lannoitetta tarvitaan ja kuinka kauan vihannesten kasvu kauppakokoiseksi kestää. Vihannestiloilla olisi mahdollisuus saada luomukorvausta osalle pelloista, eli luomuvihanneskierrossa oleville maille, vaikka koko tilaa ei luomuun siirrettäisi. – Meitä ei kiinnostanut kahden eri viljelymenetelmän jatkaminen. Siitä olisi seurannut paljon tarkkoja vaatimuksia erillään pidosta, kasvien taimikasvatuksesta alkaen sadon varastointiin ja myyntiin saakka. Kun kerran luomuun lähdettiin, niin kokonaan sitten, kertoo Erkki Aholainen.

28

LUOMULEHTI 5 | 2019

Hän kertoo, että peruskierto on viisivuotinen: vihannes, vihannes (laji vaihtuen, tai osa lohkosta jo viljalle), vilja sekä nurmivuosia kaksi tai kolme. Luomuviljelykierrossa on nyt alkuvaiheessa mahdollista viljellä vihanneksia 20 hehtaarilla. – Opetellaan ensin ja katsotaan lisäysmahdollisuudet jonkun vuoden päästä, sanoo Erkki Aholainen. Montaa eri vihreää kasvia ja yksi punainen Aholaisten luomutilan viljelykausi alkaa aikaisin keväällä kasvihuoneessa, jossa kasvatetaan taimet luomusääntöjen mukaisessa kasvualustassa. Luomualaa saatiin vuokrattua luomutilalta, ja tänä vuonna luomuvihannesvalikoiman päätuotteet ovat jäävuorisalaatti,

Jäävuorisalaatti on jo täyttä luomua, salaattifenkoli on viljelty siirtymävaihepellossa.

latva-artisokka ja kiinankaali. Pienemmällä alalla on kokeilukasveina kyssäkaali, parsakaali ja kukkakaali. Aholaisilla on yhteistyötä naapurissa luomuviljatilaa viljelevien Arnevi Rautasen ja Juha Utriaisen kanssa. Torstilan tilan pelloilla kasvaa tänä vuonna keräkaalia ja punakaalia. Siirtymävaiheen pelloilla kasvaa tänä vuonna salaattifenkolia ja kesäkurpitsaa, jotka myydään tavanomaisesti tuotettuina. Kaikki tuotteet markkinoi kuopiolainen avomaankasvisten ja marjojen myyntiin erikoistunut perheyritys Tuoreverkko Oy. Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien hallintaa monin konstein Rikkakasvien hallintaa tehdään mekaanisesti haraamalla ja käyttämällä kasvupenkissä katetta. Kate on biohajoavaa, maissitai perunapohjaista. Kate riittää estämään rikkakasvien kasvua yhden satovuoden ajan ja on helppo muokata maahan sadonkorjuun jälkeen. Katteessa viljeltäviä ovat latva-artisokka, kesäkurpitsa, salaattifenkoli, jäävuorisalaatti sekä kaikki kaalikasvit. Tautien ja tuholaisten torjunnassa tärkeimmät keinot ovat tarkkaan suunniteltu viljelykierto, harsoilla peittäminen sekä biologiset kasvinsuojeluvalmisteet. Harso estää kaalikärpäsen muninnan ja estää kaalikoitakin, mutta kaalikoit menevät pienistä harsoon tulleista rei’istä sisään hanakasti. Reikiä syntyy, kun pikkulinnut nokkivat harsoa hyönteisiä etsiessään, ker-


SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI

tovat viljelijät. Harsotuksen lisäksi kasvustoon onkin levitetty Bacillus thuringiensis -bakteeria, jota syötyään kaalikoin toukat kuolevat.

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

Kierrätyslannoite houkutteli kutsumattomia vieraita Erkki Aholainen kertoo ikävästä yllätyksestä. – Vinassia ja lihaluujauhoa sisältävä kierrätyslannoite houkutti Delia platura -juurikärpäsia kesäkurpitsoihin ja salaattifenkoliin. Ne lisääntyivät valtavasti lämpimässä katteen alla. Kärpästä ei ole tiettävästi tavattu Suomessa noin suurissa määrin koskaan ennen. – Lannoite myös houkutteli läheisellä kalankasvattamolla elävät lokit syömään sen maasta heti levityksen jälkeen. Ei auttanut kuin levittää uutta ja mullata lannoite penkkiin aivan heti perästä, lisää Tanja Aholainen. Viljelijäpari kertoo, että hankaluuksia on hieman aiheuttanut myös pitkäaikaisten työntekijöiden muutosvastarinta. – Heille on perusteltava uutta viljelytapaa, joka aiheuttaa muutoksia monen vuoden aikana vakiintuneisiin totuttuihin käytäntöihin. Työntekijät kokevat uudet työmenetelmät hankalammiksi.

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VALKOSINAPPI

VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN

Työ on jo kiittänyt tekijäänsä Luomumenetelmin tehty taimikasvatus on tuottanut vankkoja, elinvoimaisia taimia, joilla on vahvat juuret. – Eloperäisen lannoituksen käyttö ilmeisesti edistää juurtenkasvua paremmin kuin kemiallisesti valmistetut taimivaiheen lannoitteet, arvelee Tanja Aholainen. Taimipottien kasvatusmultaan lisätään myös Gliocladium catenulatum -sienivalmistetta, joka estää peltoon istutuksen jälkeen taimipoltetta aiheuttavien Pythium-sienten kasvua. – Luomutuotteita on jo myyty tänä kesänä sen verran, että on saatu kuluttajilta palautetta. Meidän jäävuorisalaattia on kehuttu, että se on makeaa, kitkeryys puuttuu, kertoo Tanja Aholainen. ◀

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvid m www.garford.co

Robocrop 6.—7.11.2

019

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Luomupuutarhatuotannosta rinnakkaisohjelma Luomupäivillä.

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: LUOMULEHTI 5 | 2019 29 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


SÄÄ, MÄÄ JA LUOMU

LÄS JYVÄSKY

Ilmoittautuminen 21.10. mennessä luomu.fi/luomupaivat

ELÄVÄ MAAPERÄ JA HIILENSIDONTA LUOMUTUOTANNOSSA Joel Williams kertoo, miten hyödyntää maaperän biologiaa ja sitoa hiiltä maahan luomutuotannossa. Monipuolista keskustelua myös retkillä ja rinnakkaisohjelmissa. 30

LUOMULEHTI 5 | 2019

6.11. Iltajuhla klo 18.30 Hotelli Verso

Vuoden luomuyrityksen palkitseminen Improvisaatioteatteri Mieletön sitruuna esiintyy

Aitoja makuja Keski-Suomesta


OHJELMA

Paikka: Original Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä

KESKIVIIKKO 6.11.

Retket

Puheenjohtaja: Pauli Talvitie, Luomuliitto

klo 14.00 – n. 17.15

9.30

9.00

Ilmoittautuminen ja aamiainen

Avauspuheenvuoro, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)

Metener Oy/Kalmarin tila – Biokaasua maatilalta

Nojosniemen tila – Hevihärkätuotteet & luomumarjoja

Karisalmen luomutila – Pienteurastamo & ylämaankarjaa

Patapirtti & Uusi-Yijälän tila – Tilaviinejä & luomumatkailutila

10.00 Elävä maaperä ja hiilensidonta luomutuotannossa, Joel Williams (UK), Integrated Soils

11.15 Uusia näkökulmia talouden johtamiseen, Philipp Mayer

12.40 Retkille ohjeistus

11.00 Verryttelytauko

12.15 Talous maan ehdoilla? Vaihtoehtoista kauppaa kumppanuusmaataloudesta, Galina Kallio 12.45 Lounas

14.00 Retkille lähtö

Tarkka ja ajantasainen TORSTAI 7.11. ohjelma osoitteessa luomu.fi/luomupaivat Puheenjohtaja: Sari Iivonen, Luomuinstituutti

13.00 Rinnakkaisohjelmien purku, puheenjohtajat

13.20

Kestävän kehityksen mukaiset tuotteet – luomun uudet valttikortit vientiin, Jukka-Pekka Inkinen, Market Wise-projekti, Fennopromo Oy

13.40 Tuotteen tarina: Järkisärki, Komppa-Seppälän luomutila

14.00 Yhden tilan maito, Vesa Tikka, Tikan tila 14.20 Yhteenveto ja keskustelua 14.40 Kahvit

15.00 Luomuliiton syyskokous

Rinnakkaisohjelmat klo 8.30–12.00

Kevennetty muokkaus ja kerääjäkasvit

Luomukirsikkatomaatin viljelykokeen tulokset ja kasvihuoneluomutuotteiden arvoketjun edistäminen

Kasvukuntoa ja hiiltä luomupeltoon Kompostit ja muut kierrätysravinteita sisältävät maanparannusaineet Rotaatiolaidunnus Biokaasun- ja ruoantuotannon yhdistäminen luomuviljelyssä

Pidätämme oikeudet muutoksiin ohjelmassa.

Puutarhatuotanto

LuomuKS -hankkeen luomumansikan koulutuspellon kokemukset ja opit Luomumarjat jatkojalosteiksi Kaistasekaviljelyllä monimuotoisuutta luomuvihannesviljelyyn Monimuotoistamismenetelmien käyttöönotto luomuvihannestilalla

Siementuotannon tulevaisuus Uuden luomuasetuksen luomat mahdollisuudet luomusiementuotannossa Maatiaisviljojen lisäysohjelma Kasvinjalostus tilatasolla Minustako siementuottaja? Siemenpakkaamon ja tuottajan puheenvuorot

Luomupuutarhayrittäjien hyvinvointi

Tapahtumaa tukee maa- ja metsätalousministeriö. LUOMULEHTI 5 | 2019

31


TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Villasian maku kehittyy hitaasti

Kemiönsaaren ainoa sikatilallinen tykkää hyvästä luomuruoasta.

P

äivän tunnit eivät tahdo riittää. Tekemistä on paljon. Vestlaxin Mellangårdin nuori isäntä Kasper Lindroos on asettanut tavoitteeksi, että monitoimitilan tuottavuudesta 25 prosenttia saadaan lihantuotannolla jo parin vuoden sisällä. Toistaiseksi on panostettu paljon hankintoihin ja kunnostuksiin, joita luomulihan tuotantoon tarvitaan. Tilan luomulaitumilla käyskentelee kuutisenkymmentä mangalizavillasikaa porsaineen sekä kolmisenkymmentä dexternautaa, joita myös kasvatetaan lihakarjana.

32

LUOMULEHTI 5 | 2019

– Emolehmiä on jo parinkymmenen yksilön lauma. Sonni ja hiehoja hankittiin Tanskasta kolmisen vuotta sitten, Lindroos kertoo. Mangalizat ovat alun perin unkarilaissikoja, mutta jo useampi tila Suomessa kasvattaa niitä. Kemiönsaarelle villasikakarju hankittiin Lieksasta ja kuusi emakkoa Vehmaalta. – Tavoite on, että vuodessa voidaan myydä 40 villasian lihat. Nyt ollaan vähän yli puolessavälissä tavoitteesta, tilan isäntä sanoo.

Lindroosin villasiat saavat tarvitsemansa valkuaisen viljasta, härkäpavusta ja herneestä.

Toronton tahtiin Kasper Lindroos arvostaa hyvää ruokaa. – Villasian liha sopii mainiosti herkutteluun ja nautiskeluun esimerkiksi juhlahetkinä. Hyvä liha ja monipuolinen kasvisruoka ovat mainio ja terveellinen yhdistelmä, Lindroos sanoo. – Söin herkullista laidunsikaa ensimmäistä kertaa elämässäni Torontossa tuottajien torilla. Sen maku oli niin hurmaava ja vastustamaton, että päätin siitä paikasta itse ruveta tuottamaan yhtä hyvää lihaa. Rakastan ruokaa ja tahdon panostaa siihen. Ensimmäiset villasiat hankin tilalle 2016, ja


◁ – Luomua en kadu. Eläinvalinta saattaa kokemusten myötä vaihtuakin. Tässä vaiheessa on joustoa joka suuntaan, Kasper Lindroos sanoo. ▷ Mellangårdissa laiduntaa myös nautakarjaa. Tummat dexternaudat sopivat saaristomaisemaan mainiosti. Laitumet ovat lähellä tietä ja avoimessa maisemassa.

ensimmäiset porsaat syntyivät seuraavana keväänä, hän muistelee. Sattumastako on kyse, mutta vaimokin löytyi Kanadasta. Perheessä on nyt kaksi pientä lasta. Tällä hetkellä iso haaste on rakentaa myyntikanavat. Suunnitteilla on muun muassa suoramyynti tilalta. Takapihalla kootaan näyttävää myyntivaunua, jolla tuotteita voidaan kuljettaa alan markkinoille ja tapahtumiin kaupattavaksi suoraan asiakkaille. Tärkeä asiakasryhmä ovat monet gourmetravintolat. Villasiat kasvavat teurastuskuntoon parissa vuodessa. Niiden teuraspaino on keskimäärin 85 kiloa. – Maku kasvaa hitaasti. Ne syövät luomupelloilla tuotettua ohraa, heinää ja hernettä, sanoo isäntä kesken puintikiireiden. Hän kehuu myös, että tänä vuonna on ollut erittäin hyvä sato kuivuudesta huolimatta. Hyvä liha maistuu Lindroos iloitsee siitä, että hyvällä ja laadukkaalla lihalla tuntuu olevan kasvavaa kysyntää. – Hyvän naudanlihan tunnistaa mielestäni siitä, että siinä on vahva marmorointi. Luomusian liha on selvästi rasvaisempaa kuin tehotuotetun, mutta sen rasva on myös terveellisempää. Vaikka syönkin mielelläni

lihaa, pidän kasvien syöntiä ehdottoman tärkeänä. Lihansyönti on erikoisherkuttelua, isäntä korostaa. – Liha on luksusta. Olennaista on, että silloin kun syödään lihaa, syödään hyvää lihaa. Luomuliha on aivan toista maata kuin tehotuotettu liha. Lihan syöntiin pätee ohje ”vähemmän, mutta parempaa”, hän jatkaa. Kasper Lindroos toimii niin kuin puhuu. Mies uskoo monimuotoisuuteen myös ruokapöydässä. – Jos en metsästäisi ja kasvattaisi lihakarjaa, voisin kyllä elää muunkinlaisella ravinnolla. Sikaruttovaroitus yllätti Maataloutta ja kauppatieteitä opiskellut Kasper Lindroos sanoo, että kiireisin aika tilalla on syyskesällä. Silloin on puinnin, kylvön ja markkinointitapahtumien kultakausi. Toinen kiireaika sijoittuu joulun alle kinkkukysyntään. – Onneksi isä auttaa tilan töissä, Kasper Lindroos kiittelee. Hänestä tuli tilan isäntä 2014. Silloin alkoi Mellangårdin luomupolku. Luomuun siirryttiin 2017. – Sikaruttovaroitus yllätti. Se pakotti aitaamaan villasikojen laitumet tiukasti kaksinkertaisella ja sähköistetyllä aidalla mahdollisen tartunnan torjumiseksi.

Rakensimme kolme erillistä hehtaarin laidunnusaluetta pelloille ja niityille. Villasiat ovat nopeita mylläämään ja syömään laitumillaan. Niitä on siirrettävä tiheään, että ravintoa riittää, Lindroos kuvailee. – Hyvää aitaamisessa oli, että tuottajille korvattiin aitaamisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, hän päättää. Teurastamo Inkoossa Lihatilan, ja etenkin sikatilan, teurastuksen ruuhka osuu myöhäissyksyyn. Kinkut pitää saada joulupöytiin. – Onneksi inkoolainen luomuteurastamo Meatgard on inhimillisen matkan päässä. He teurastavat, paloittelevat ja pakkaavat sekä meidän sikamme että nautamme, isäntä sanoo tyytyväisenä. Teurastamo alleviivaa ekologista toimintatapaansa ja levollista ympäristöään. Siellä teurastetaan sikojen ja nautojen lisäksi myös luomulampaita. – Vaikka suurin osa teurastuksista tehdään loppusyksystä, hyvän lihan kysyntää on myös pitkin kesää. Meiltäkin haettiin teurastamoon loppukesästä kolme villasikaa sekä kaksi härkää, Lindroos sanoo ja kehuu sujuvaa yhteistyötä. – Luomutuotanto sopii saaristoon. Haastavissa oloissa panostetaan laatuun enemmän kuin määrään, hän kiteyttää. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2019

33


TEKSTI: MARIAANA NELIMARKKA

Luomumallas ja -olut hienoisessa kasvussa Suomi hipsii luomun suurmaiden Tanskan ja Ruotsin perässä, mutta valopilkkujakin on: Nokian Panimon Keisari Luomu Pilsin osuus panimon tuotannosta on isompi kuin luomun keskimääräinen osuus suomalaisten ostoksista. Hailuodossa on toiminut kaksi vuotta Suomen ensimmäinen luomupanimo.

V

iking Maltin erikoismaltaista vastaava johtaja Timo Huttunen kehittää luomuvalikoimaa osana erikoismaltaiden sortimenttia. – Luomumallasvalikoimaa on kehitetty sillä ajatuksella, että minkä tahansa oluen tekeminen luomuna onnistuu. Pari perusmallasta ja muutama erityyppinen erikoismallas takaavat, että panimot voivat tehdä tummaa, vaaleaa, pintatai pohjahiivaolutta luomuna, Huttunen kuvailee. Valikoimaa on kasvatettu kymmenen vuoden ajan markkinan hiljalleen kasvaessa.

Hailuodon Panimo

Hailuodon Panimolla on toiveissa, että koko tuotanto voitaisiin valmistaa paikallisesta luomumaltaasta.

34

LUOMULEHTI 5 | 2019


Pienen panimon iso luomuolut: Keisari Pils Luomu Noin kolmen miljoonan litran vuosituotannollaan Nokian Panimo asettuu Suomen panimokentässä isojen pienpanimoiden kärkijoukkoon. Yhdessä asiassa se edustaa kärkeä: tuotannosta noin kahdeksan prosenttia on luomua – yhden ainoan oluen ansiosta. Keisari Luomu Pils -olutta on tehty Nokialla pian kymmenen vuotta, ja sen osuus Nokian Panimon tuotannosta on kasvanut isommaksi kuin luomun osuus keskimäärin kotimaisen kuluttajan ostoksista. Toimitusjohtaja Matti Heikkilä kiittelee, että luomuolut myy tasaisesti vuodesta toiseen noin 250 000–300 000 litraa. Tilastossa on yksi poikkeus: tipaton tammikuu. – Luomun käyttäjät pitävät tipatonta tammikuuta, eli luomuolut ei myy tammikuussa, Heikkilä hämmästelee. Toinen luomuoluen erikoispiirre on se, että Nokian Panimon tuotteista juuri luomua myydään paljon hanatuotteena. – Olemme Keisari Luomu Pilsillä hanaoluissa iso, sillä moni ei tarjoa hanaan luomuolutta. Esimerkiksi Helsingin seudun suuri ravintolatoimija HOK-Elanto painottaa tänä vuonna

Suomen ensimmäinen luomupanimo Nokian Panimon lisäksi luomuoluen tekijöitä ovat muun muassa Hartwall, Fiskarsin Panimo, Mathildedalin Kyläpanimo, Mustan Virran Panimo, Teerenpeli ja Vakka-Suomen Panimo. Valvira on myöntänyt luomuluvan 20 panimolle, joista 14 on ylitarkastaja Timo Rokan mukaan aktiivisia. Omassa luokassaan on luomusertifioitu Hailuodon Panimo. Perämeren saaressa keväästä 2017 lähtien toimineelle panimolle luomu on luonteva valinta, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen. – Olemme Suomen ensimmäinen luomupanimo, ja meille on itsestäänselvyys, että teemme olutta omien arvojemme mukaisesti koko tuotantoketjun kattaen luomuna, Kaukonen sanoo. Maltaan hankinnassa Hailuoto on luottanut kotimaiseen Viking Maltiin, mutta erikoismaltaita on tilattu ulkomailta. Haaveissa on, että panimo voisi siirtyä kokonaan lähimaltaaseen. – Kaksi hailuotolaista luomutilallista on viljellyt meille luomumallasohraa, ja Siikajoelle on perustettu Pehkolan Mallastamo. Olemme nyt saaneet sieltä pari satsia. Toivottavasti jossain vaiheessa koko tuotantomme on hailuotolaista luomumallasta, Kaukonen maalailee. Tavoitteena on saada etenkin erikoismaltaat Pehkolan Mallastamolta: tulevaisuudessa hailuotolainen mallasohra palaa panimolle muun muassa karamellimaltaina. Hailuodon Panimon keittokoko on 3 000 litraa ja vuosituotanto 100 000 litraa. Panimon päätuote ovat isot pullot: vähittäiskaupassa 0,75-litraiset pullot kiinnittävät huomiota perinteikkäällä ulkonäöllään ja patenttikorkeillaan. Panimon päämarkkina-alue on Oulun seutu, ja liki kolmannes tuotannosta meneekin paikallisiin kauppoihin pullossa tai ravintoloihin hana-astioissa. ◀

Viking Malt

luomua, ja Keisari Luomu Pils on poikkeuksellisen monen ravintolan hanassa pysyvästi. Luomuoluen suosion nousussa nykyiselle tasolle kesti pari vuotta. Tuotannossa haasteita riitti pitkään, sillä luomumaltaassa on enemmän laadullista vaihtelua kuin tavanomaisessa. Panimomestari Riitta Sulkama kuvailee kehitystä: – Suomessa on opittu viljelemään ja mallastamaan luomuohraa, eivätkä vaihtelut ole enää niin suuria. Eniten vaihtelee väri, se on vaikeimmin hallittava tekijä.

Viking Maltin Timo Huttunen kertoo, että normaalivuonna kotimainen tuotanto kattaa mallasohran tarpeen.

Nokian Panimo

– Suomessa luomumaltaan kysyntä on kasvanut pikkuhiljaa, mutta sen myynti on edelleen marginaalista. Ruotsissa ja Tanskassa menekki on merkittävästi isompi. Pohjoismaat ovatkin luomuoluissa maailman huippua per capita, Huttunen toteaa. Viking Malt keskittyy saannin turvaamiseen, ja kotimainen tuotanto kattaa normaalivuonna tarpeen. Mallasohran viljely painottuu Etelä-Suomeen. Kehityksen tae on kiinteä yhteistyö viljelijöiden kanssa, ja uusiakin viljelijöitä tulee mukaan joka vuosi. – Lähtökohtaisesti turvaudumme kotimaiseen mallasohraan, ja valtaosin olemme onnistuneet siinä. Luomu on vähän arempi muun muassa sääolosuhteille, mutta selkeästi näkyy, että luomuviljely on kehittynyt, on enemmän toimijoita ja saatavuus on parantunut, Huttunen kiittelee. Hän kuvailee tilannetta Suomessa melko stabiiliksi. Ruotsissa taas näkyy vahvempaa kehitystä ja kasvua tulee siitä, että pienemmät toimijat ostavat Suomesta maltaita. Pienpanimoiden lisääntyminen on Suomessakin kasvun veturi, toisaalta yhden ison panimon hyvä kasvu voi merkitä paljon.

Nokian Panimon panimomestarin, Riitta Sulkaman mukaan Suomessa on opittu viljelemään ja mallastamaan luomuohraa.

LUOMULEHTI 5 | 2019

35


TEKSTI: SARI IIVONEN KUVA: SUOMEN YK-LIITTO

Miten luomu vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin? YK:n jäsenmaat ovat sopineet 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, jotka viitoittavat myös meidän suomalaisten toimintaa kestävän kehityksen saralla vuoteen 2030 saakka. Miten luomutuotanto tuotantotapana voi edistää näiden tavoitteiden saavuttamista?

Y

hteisinä tavoitteina on poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä kaikissa muodoissaan, suojella maapalloa saastumiselta kestävien kulutusja tuotantotapojen avulla ja toimia kiireellisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. On myös varmistettava, että taloudellinen, sosiaalinen ja teknologien kehitys tapahtuu sopusoinnussa luonnon kanssa. Nämä kaikki edellä mainitut tavoitteet liittyvät vahvasti ruoantuotantoon. Tavoite 2: EI NÄLKÄÄ Luomuruoantuotannon ensisijainen tavoite on tuottaa ravitsevaa ja terveellistä ruokaa kestävästi. Lähtökohtana nälän poistamiselle on se, että ruokaa tuotetaan riittävästi ja sitä on kaikille saatavilla. Keskustelu luomusta johtaa hyvin usein väitteeseen, että luomulla ei voida ruokkia koko maapallon väestöä. Tämä väite perustuu luomutuotannon matalampiin sato- ja tuotostasoihin verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Luomusadot ovat tutkimusten mukaan keskimäärin 20 prosenttia alhaisempia, mutta vaihtelu eri satokasvien ja tilojen välillä on suurta. Pelkkä satotasojen vertailu yksittäisten satokasvien välillä on kuitenkin hyvin yksinkertaistava tapa vertailla tavanomaista ja luomutuotantoa, sillä luomutuotanto perustuu tavanomaista

36

LUOMULEHTI 5 | 2019

tuotantoa pidempään ja paljon monipuolisempaan viljelykiertoon. Tuoreessa Nature Sustainability -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä ruokaturvalle tapahtuisi globaalilla tasolla, mikäli koko maapallon nykyinen kasvintuotanto siirrettäisiin luomuviljelykiertoon. Tehtäisiin siis harppaus 1 prosentin luomutuotannon osuudesta 100 prosentin luomutuotantoon kasvattamatta nykyistä peltopinta-alaa. Kasvilajivalikoimassa tapahtuisi suuri muutos. Maailman vehnän, riisin ja maissin tuotanto vähentyisi huomattavasti ja vastaavasti muiden viljojen, palkokasvien ja viherlannoitusnurmien viljely kasvaisi. Meidän ruokakorimme monipuolistuisi, mutta se riittäisi vain 6 miljardin hengen päivittäisen energiantarpeen täyttämiseen, mikä on noin 25 prosenttia vähemmän ver-

rattuna nykyiseen tavanomaiseen tuotantoon. Mielenkiintoista tarkastelussa oli se, että luomuistamisen vaikutukset ruokaturvaan ovat erilaisia eri puolella maapalloa. Luomutuotanto vähentäisi ruoan määrää rikkaissa maissa, mutta edistäisi ruokaturvaa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Myös kulutustottumuksilla on suuri vaikutus ruoan riittävyyteen. Tiedossa on, että 100 prosenttia luomua saataisiin riittämään jopa 9 miljardin väestölle, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja kotieläintuotantoa vähennetään reilusti. Ruokaturvan ylläpitoon liittyy olennaisesti myös sellaisten maanviljelykäytäntöjen omaksuminen, jotka vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, äärimmäisiin sääoloihin ja parantavat asteittain maaperän laatua. Tässä luomulla on paljon annettavaa.


Tavoite 13: ILMASTOTEKOJA Ilmastonmuutoksen kiireelliset hillintätoimet ovat kestävän kehityksen tavoitteissa. Yhtä tärkeää on myös sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin. Ilmastonmuutoksen hillinnässä yhtenä tärkeänä asiana on pidetty fossiilitaloudesta luopumista. Luomutuotannossa energiankulutus on sekä pinta-alaa että satokiloa kohden laskettuna keskimäärin alhaisempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tätä selittää riippumattomuus energiaintensiivisestä typpilannoitteiden tuotannosta. Suomen tasolla palkokasvien hyödyntäminen biologisessa typen sidonnassa vähentäisi fossiilisen energian tarvetta 3000 terajoulea. Hiili kiertää ekosysteemissä, ja ongelmallista ilmaston lämpenemisen kannalta on tilanne, jossa hiiltä vapautuu maaperästä nopeampaan tahtiin kuin sitä sitoutuu. Luomuviljelymenetelmät edistävät hiilen kertymistä maahan, mikä osaltaan tukee tavoitteen saavuttamista. Luomutuotannon elinkaaristen, sato- tai tuotosyksikköä kohden laskettujen ilmastovaikutusten arvioidaan tällä hetkellä olevan samalla tasolla tai jopa suurempia kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tässä on luomun selkeä kehittämiskohde. Selvää on, että luomun ilmastovaikutusten tarkentamiseen tarvitaan maan hiilivarastojen parempaa huomioimista laskentamalleissa ja luomutuotannon ominaispiirteet huomioivaa päästödataa.

Tavoitteemme 14 ja 15

ON SUOJELLA VEDENALAISTA JA MAANPÄÄLLISTÄ ELÄMÄÄ Luomutuotannon yksi ehdoton valtti on maa- ja vesiekosysteemien alhaisempi kemikaalikuormitus. Pitkäaikaiset kenttäkokeet ovat myös osoittaneet, että luomupeltojen typpikuormitus on tavanomaista tuotantoa vähäisempää, mikä vähentää lähivesien ravinnekuormitusta. Alhaisempi kemikaalikuormitus edistää myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Luomutuotannon on arvioitu lisäävän lajirikkautta keskimäärin 30 prosenttia kemiallis-tekniseen tuotantoon verrattuna. Luomuviljelykierrot ovat myös tutkitusti monipuolisempia sisältäen huomattavasti enemmän viljelykasvilajien paikallista ja ajallista vaihtelua kuin tavanomaiset kierrot. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2019

37


TEKSTI: NOORA MANTERE

ylöspäin? Näin kysyi vinkkien kera Stephen Briggs Tuorlan

Noora Mantere

agrometsätalousseminaarissa.

V

uosi sitten Luomupäivilläkin vieraillut viljelijä, neuvoja Stephen Briggs on tutustunut agrometsätalouteen eri puolella maailmaa ja viljelee nyt luomutilallaan Iso-Britannian suurinta peltometsäviljelyjärjestelmää. Briggs saapui Suomen agrometsätalousverkoston vieraaksi Livian ammattiopistolla 12.9. järjestettyyn seminaariin, joka veti salin täyteen kiinnostuneita. Peltometsäviljelyllä tarkoitetaan puiden ja muiden viljelykasvien – viljan, vihannesten tai rehun – tuottamista samalla peltolohkolla. Agrometsätalous käsitteenä taas kattaa peltometsäviljelyn lisäksi hyvin monenlaisia järjestelmiä ruuantuotannon ja puiden yhdistämiseksi: esimerkkeinä metsälaitumet tai pakurin kasvatus koivikossa. Auringonvalo hyötykäyttöön Briggs puolisoineen on viljellyt White Hallin tilaa Cambridgeshiressä luomuna vuodesta 2008. Maaperätieteitä opiskellut Briggs havahtui pian alueella vallitsevaan eroosio-ongelmaan. Omalla tilallaan hän on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa keventämällä maan muokkausta, hyödyntämällä

38

Kolmiulotteinen maatila

AGFORWARD-projekti ORC

Mikset laajentaisi maatilaasi

LUOMULEHTI 5 | 2019

jatkuvaa kasvipeitteisyyttä sekä istuttamalla omenapuita kujanteiksi pelloille. Eroosioneston lisäksi Briggs perustelee ratkaisua tuottavuuden kasvulla. – Puut hyödyntävät auringonvaloa, vettä ja ravinteita eri kerroksista kuin vilja, vihannekset tai nurmi. Tutkimuksissa on todettu peltometsäviljelyn kokonaistuottavuuden olevan keskimäärin 20 prosenttia suurempi kuin jos puita ja viljelykasveja kasvatettaisiin erikseen, hän kertoo. – Viljelijänä tehtäväni on napata mahdollisimman paljon auringonvaloa ja muuntaa sitä hiilipitoisiksi tuotteiksi, Briggs tokaisee. Hän vertaa kasvillisuutta aurinkopaneeleihin. Kun pelloilla ei ole yhteyttävää kasvustoa, on kuin aurinkopaneelit pantaisiin pois päältä. Esimerkiksi viljojen tapauksessa paneelit naksahtavat pois päältä niiden alkaessa tuleentua. – Siksi viljelenkin kolmessa kerroksessa. Luonnossakin kasvit kasvavat monilajisina eri kerroksissa, Briggs toteaa viitaten aluskasveihin ja puukujanteisiin. – Ei luonnossakaan esiinny monokulttuureja, hän huomauttaa.

White Hallin tilalla on tutkittu lajiston monimuotoisuutta ja havaittu, että lajikirjo on peltometsäviljelyssä rikkaampi kuin tavallisessa peltoviljelyssä – luomussa tai tavanomaisessa. Puukujanteita viljapellossa Briggs on istuttanut omenapuita kujanteiksi 52 hehtaarin alueella 85 puuta hehtaarille. 27 metrin välein sijoitellut kujanteet on istutettu etelä–pohjoissuuntaan, jotta ne varjostaisivat välissä kasvavaa viljaa mahdollisimman vähän. Omenalajikkeet on valittu siten, että ne tuottavat satoa vasta puintien jälkeen. Puiden juuria leikataan kujanteen reunoilta siten, että ne eivät kasvaisi viljan juuristokerrokseen. Myös latvuston kasvua hillitään niin pysty- kuin leveyssuunnassa. Kujanteiden välissä viljellään kauraa ja vehnää. Koko konekanta on kuusimetristä ja kulkee vakiourilla. Puiden juurelle on kylvetty kolme metriä leveä kaista mesikasveja lisäämään monimuotoisuutta ja houkuttelemaan pölyttäjiä. – Meistä on tulossa myös mehiläishoitajia, Briggs kertoo. Pölytys on tähän saakka varmistunut tutun mehiläishoitajan pesien avulla, ja satotasot tippuivat huomattavasti tämän sairastuttua.


◁ Whitehallin tilalla omenapuut kasvavat kujanteissa viljan keskellä. Puiden juurelle on kylvetty kolme metriä leveä kaista mesikasveja lisäämään monimuotoisuutta ja houkuttelemaan pölyttäjiä.

Salaojien sijainti täytyy ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja valita tarvittaessa puulajeja, jotka eivät hanakasti kasvata juuriaan putkistoihin – esimerkiksi pajua ja leppää kannattaa välttää. – Salaojat kannattaa myös pitää hyvässä kunnossa, jottei vesi jää niihin seisomaan, Briggs vinkkaa. Säännökset rajoittavat, muttei EU-tasolla Mutta miten tukiehtojen puitteissa on mahdollista kasvattaa puita pelloilla? Tämä on varjostuksen ja koneistuksen lisäksi yleisin kysymys, jota Briggsiltä kysytään. Iso-Britanniassa noudatettiin aiemmin samaa sääntöä kuin Suomessa: pellolla voi kasvaa korkeintaan 50 puuta hehtaarilla. Briggs ja kumppanit ovat saaneet lobattua rajan sataan puuhun. Tämän lisäksi puita voi säännösten mukaan Suomessakin kasvattaa hedelmä- tai taimitarhassa. Briggs kuitenkin muistuttaa, että joissakin EU-maissa, kuten Ranskassa, on luotu puitteet peltometsäviljelylle säännöstenkin tasolla. – EU ei kiellä peltometsäviljelyä, vaan sen rajoittamista tai sallimista koskevat säädökset tehdään kansallisella tasolla, hän korostaa. Säännösten lisäksi peltometsäviljelyä rajoittaa vuokramaiden viljely. Briggs itse on ensimmäisen polven viljelijä, ja koko tila on vuokrattu 15 vuoden sopimuksella. – Vuokrasopimuksessa lukee, että vien puut mukanani. Tavoitteena on luoda niin monimutkainen systeemi, ettei sitä kukaan muu pysty ylläpitämään, hän naurahtaa. Niin, monimutkaisuudesta – Briggs myöntää, että monimuotoisuuden lisäksi peltometsäviljely on myös monimutkaista. – Toisaalta tässä tulee hyödynnetyksi molempien kasvustojen hyvät puolet – ja saaneeksi kaksi satoa samalta alalta, hän painottaa. Lisäksi ylöspäin laajentaminen on ilmaista. ◀

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille. Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsy- ja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Video Briggsin esityksestä julkaistaan verkkosivuilla www.carbonaction.org/materiaalit. Artikkeli on tuotettu osana Peltomaan kunnonkohotus -hanketta, joka on osa Ålandsbankenin rahoittamaa Itämeri-projektia.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

08 514 4700 | www.kinnusentahtirehut.fi

LUOMULEHTI 5 | 2019

39


Jukka Korhonen

TEKSTI: JUKKA KIVELÄ JA JUKKA KORHONEN

Mustialan opetusmaatilan matka kohti luomutuotannon käytäntöjä jatkuu – tarkastelussa kotieläintilan viljelykierto ja lannoittaminen.

Lietelannan ja kierrätyslannoitteen yhteiskäyttö tuottaa tulosta Mustialassa

T

ilan suuret satomäärät ovat pysyneet ennallaan kasvukaudella 2019, kun tilalla on toinen luomun siirtymävaihevuosi. Lietelantaa tilalla on käytettävissä riittävästi, koko vilja-alalle 25 m3/ha ja lisäksi vielä 25 m3/ha osalle nurmikasvustoja. Tänä vuonna viljelyssä oli myös 3 hehtaaria rehumaissia, jota lannoitettiin lietteellä noin 50 m3/ha. Haasteena lietelannoituksen suunnittelussa on muutamien lohkojen sijaitseminen pohjavesialueella, jossa on vedenottamo. Kyseisillä lohkoilla ei voi käyttää lietettä, mutta esimerkiksi hygienisoitujen lannoiterakeiden käyttö on sallittu. Tavoitteena mallasohran tuottoisa sato ja rehumaissilla parempi maitotuotos Yhteislaidun-nimisellä lohkolla, jonka pinta-ala on 7,5 ha ja maalaji multava hietasavi, viljeltiin RGT Planet kaksitahoista ohraa ja rehumaissia. Lohko tasausäestettiin 15.5.

40

LUOMULEHTI 5 | 2019

odottamaan kylvöä ja lannoitettiin 16.5. lietelannalla 25 m3/ha. Kylvön yhteydessä 20.5. tehtiin sijoituslannoitus Ecolan Agra® 8–4–8 -lannoitteella noin 200 kg/ha. Lohko rikkakasviäestettiin kolme viikkoa kylvön jälkeen, ja samalla kylvettiin raiheinä ja valkoapila aluskasviksi. Ohrasta saatiin satoa 16 900 kiloa, joten hehtaarisadoksi saatiin 3730 kiloa. Maissin lannoitukseen käytettiin 16.5. lietettä 50 m3/ha. Lohko äestettiin 5.6., ja

lannoitus

kg/ha (riviväli 80 cm ja istutusväli 30 cm)

0

12 500

K50+200

16 300

K50+400

22 800

K50+600

22 700

K50

23 800 (esikasvi monivuotinen nurmi)

Perunakokeessa lannoituskoejäsenet olivat: 0= ei lannoitusta ja patenttikalia 50 kg/ha, jonka lisäksi annettiin Ecolan Agra® 8–4–8 -lannoitetta 200, 400 tai 600 kg/ha.

Kesä 2019 on ollut viljojen kasvulle Lounais-Hämeessä yleisesti suotuista, niin Mustialassakin. Viljoja on lannoitettu pääsääntöisesti lietelannalla 25 m3/ha. Sadot ovat olleet erinomaisia, ja kun puinnit ovat vielä kesken, niin keskimääräinen sato puitavilla kasveilla noin 4000 kg/ha. Parhaimmalla lohkolla saatiin kauraa 6150 kg/ha ja huonoimmalla seosviljaa 2350 kg/ha

seuraavana päivänä sille kylvettiin Ambient-lajiketta katekalvon levittävällä kylvökoneella paririviin. Kokeilulohkolla kokeiltiin neljää erilaista katekalvoa ja lisäksi kylvettiin vertailulohko ilman katekalvoa. Tuloksena oli, että naakat söivät lähes kaikki ilman katekalvoa ja rei’itettyyn katekalvoon kylvetyt itäneet siemenet. Maissikasvusto kasvoi yli kaksi metriä korkeaksi. Pakkanen 19.9. lopetti sen kasvun. Kasvua olisi tarvittu vielä, sillä siemenet olivat vetisiä ja tärkkelyksen muodostuminen oli kesken. Maissi on korjattava noin 10 päivän kuluessa pakkasesta, ja se korjattiin viikon sisällä. Satoa saatiin noin 8 t/ha kuiva-ainetta. Luomuperunan lannoituskoe Perunan lannoituskokeen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että esikasvina ollut apilanurmi tuottaa riittävästi typpeä. Lisäksi tarvitaan vain patenttikalia, jotta saadaan kunnollinen satomäärä. Kasvukaudella oli haittaa sekä kuivuudesta että rikoista. Myös naakat nostelivat perunoita maasta, ja kasvustossa oli paljon aukkoja. K50- eli kaliumsulfaattilannoituksella oli esikasvina pitkäaikainen nurmi,


keimmilla lannoitustasoilla osa perunoista oli liian isoja. Lajikkeiden välillä oli satoeroja, mutta johtopäätöksiä ei tämän kokeen perusteella voi tehdä. Otolia lähti kasvuun myöhään, eikä ehtinyt kehittää satoa ennen heinäkuun kuivuutta. Colomban nopeus keväällä oli valttia kuivana kasvukautena, etenkin kun lohkolla ei ollut sadetusmahdollisuutta. Puuvinassilla tehoa lietelantaan Mustialan opetusmaatila vastaanotti uutta Ecolan Agra® 3–0–0 NS -lannoitetta eli puuvinassia. Tavoitteena on tehostaa tilan lannankäyttöä ja sekoittaa puuvinassia happamoittamaan lietelantaa. Sekoituksella saadaan lietelantaan lisää liukoista typpeä ja rikkiä ja vähennetään lanta-annoksen fosforimäärää. Mustialassa rikkiarvot ovat monilla lohkoilla erittäin pienet, joten rikin lisäykseen on panostettava. Tilan lietemäärät antavat mahdollisuuden lannankäyttöä parantavien käytäntöjen kokeilujen jatkamiseen ja uusien käytäntöjen luomiseen.

Mustialan opetusmaatila oli ensimmäinen kohde, jonne Ecolan Oy toimitti uutta Ecolan Agra® 3-0-0 NS -lannoitetta eli puuvinassia.

jukka kivelä

muissa lannoituksissa esikasvina oli kaura, jonka aluskasvina oli apilanurmi. Sadonkorjuun ja satomäärän mittauksen ja lajittelun tekivät Hämeen ammatti-instituutin opiskelijat. Kokeessa tutkittiin myös eri lajikkeiden sopivuutta luomuruokaperunan tuotantoon. Kokeessa tutkitut lajikkeet olivat Colomba, Sunita, Marabel ja Otolia. Ehdottomasti suurimman sadon tuotti Colomba, lähes 25 tonnia hehtaarilta, muut jäivät alle 20 tonniin suuruusjärjestyksessä Sunita, Marabel ja Otolia. Varovaisena johtopäätöksenä kokeesta voi sanoa, että ruokaperunalle 30 kiloa typpeä voisi olla sopiva taso, kun samalla huolehditaan kaliumlannoituksesta. Jos esikasvin takia maassa on riittävästi typpeä, voisi esimerkiksi patenttikali tai kaliumsulfaatti olla sopiva lannoitus. Nollalannoituksella perunojen koko ei ollut riittävän iso, mutta muissa lannoituskoejäsenissä perunat olivat sopivan kokoisia. Kaikilla lannoitustasoilla mukuloiden lukumäärä oli 6–10 kappaletta, mutta kor-

Seuraava satokausi on tilan ensimmäinen luomuvuosi, johon valmistaudutaan innolla ja uusilla ideoilla. Mustialan näkymät ovat luomuisan hyvät. ◀ Kirjoittajista Korhonen toimii koulutuspäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Kivelä Ecolanin tuotekehityspäällikkönä.

Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan BESTON®-kalkituskuona on teräksen valmistuksen sivutuote, joka luonnonmukaisuutensa ja ravinteidensa puolesta on yksi parhaista kalkitusaineista myös luomutuotantoon. ® Sivutuotteena BESTON -kalkituskuonien hiilijalanjälki on pieni. BESTON®-kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. CERTIFIED

ISO 14001 Kierrätä pelloillesi parasta. Valitse BESTON®. Kalkituslaskuri: www.merox.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 5 | 2019

41


TEKSTI: MAARIT HEINONEN, ANNIKA MICHELSON, ANNIKA MÖLLER-NILSSON, MARIKA RISTILÄ JA MINNA LEPPÄMÄKI

Luomuviljelyyn soveltuvat maatiaislajikkeet

Hermanni, Arvo ja Perttuli Maatiaislajikkeet voivat tarjota mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ennakoimattomiin vaatimuksiin viljelylajikkeille, luomutuotannon kasvuun ja viljelykasvien monimuotoisuuden kaventumisen

Pitkäkortinen Hermanni Lähes kaksimetriseksi kasvavaa Hermanniruista on viljelty virolahtelaisella Takalan luomutilalla ainakin 1950-luvulta asti, jolloin nykyisen isännän Lauri Takalan isoisä hankki siemenen. Rukiin alkuperää ei tiedetä tämän tarkemmin, mutta maatiaisrukiiden viljelyhistoria on yleensä pitkä. Maatiaislajike sai alkuperäisrekisteröinnin yhteydessä nimen isoisän, Hermanni Takalan mukaan. Hermanni on säilynyt viljelyssä sen hyvien viljely- ja makuominaisuuksien ansiosta. Se on osoittautunut talvenkestäväksi ja varmasatoiseksi. Myös poikkeuksellisen kuivina kesinä sadot ovat olleet hyviä. Sen laaja juuristo auttaa sietämään kuivuutta, pitkä korsi ja leveät lehdet ovat hyödyksi kilpailussa rikkaruohoja vastaan. Takalan perheessä Hermannista on tehty ruisleipää vanhaan ruistaikinajuureen ja taikinajuuripohjaista hapanvelliä. Myös turkulainen Leipomo Manna leipoo siitä hapanjuureen limppua ja vuokaleipää. Monet asiakkaista pitävät sen vahvan rukiisesta mausta.

42

LUOMULEHTI 5 | 2019

Elokuun puolivälissä Takalan luomutilalla päästiin yleisötapahtumassa kokeilemaan sirpillä Hermanni-rukiin leikkuuta ja kuhilaiksi rakentamista.

Marika Ristilä

J

oitakin maatiaislajikkeita on säilynyt viljelyssä Suomessa. Monia niistä viljellään nykyään luomussa, koska ne sopeutuvat niukkaravinteiseen viljelyyn. Esimerkkejä maatiaislajikkeista ovat Hermanni-ruis, Arvo-ohra ja Perttuli-puna-apila.

Matti Lahtinen

estämiseen pelloilla.

Arvo-ohrasta on mahdollista saada reilu 2500 kilon hehtaarisato. Kuvassa luomuviljelijä Lauri Takala.


Geenipankista viljelyyn palautettu Arvo Monitahoinen miehikkäläläinen maatiaisohra palautui parin vuosikymmenen tauon jälkeen takaisin Kaakkois-Suomeen viljelyyn. Edellinen viljelijä, Matti Takanen muistaa, että samaa ohraa on viljelty ainakin 1940-luvulta asti. Takanen lahjoitti siemeniä Pohjoismaisen geenivarakeskuksen geenipankkiin 1980-luvun alussa. Virolahtelainen Lauri Takala etsi maatiaisohraa viljelyyn ja löysi naapurikunnassa aikoinaan viljellyn ohran. Vuonna 2012 Takala tilasi tästä 25 g lisäysviljelyyn. Siemenerästä oli puolet ohraa, puolet kauraa ja yksi vehnän jyvä. Vuonna 2013 hän kylvi 279 jyvää, ja vuonna 2016 hänellä oli 30 kiloa siementä, mikä riitti alkuperäiskasvien lajiketutkimuksiin. Alkuperäiskasvirekisteröinnissä maatiaisohralle annettiin nimeksi Arvo edellisen viljelijän isän mukaan. Muutaman vuoden viljelyn perusteella Arvo-ohra vaikuttaa terveeltä, suhteel-

lisen satoisalta ja hyvin soveltuvalta luomuviljelyyn. Ohraa on viljelyssä vajaa hehtaari. Viljelijä toivoo saavansa sadon myytyä leipäviljana. Syväjuurinen Perttuli Pielaveteläinen luomuviljelijä Jouni Kumpulaisen äidinisä toi puna-apilan siemenen tilalle 1930-luvulla. Apilaa kuivattiin seipäillä 1970-luvun lopulle asti, jolloin otettiin käyttöön paalaus ja apilan viljely lopetettiin. Timotein joukossa kasvanutta puna-apilaa kerättiin talteen vuonna 1993 ja ensimmäinen siemensato puitiin kolmen vuoden kuluttua. Vuonna 2018 sen viljelyala oli 32 hehtaaria. Se sai nimen Perttuli alkuperäiskasvirekisteröinnissä vuonna 2002 viljelijän poikaa mukaillen. Perttuli on osoittautunut viljelykelpoiseksi myös tulvapelloilla. Pitkällä paalujuurella se saa ravinteita syvältä maasta. Perttuli kylvetään viljelykierrossa suojaviljan tai rypsin kanssa, ja ensimmäisenä vuonna

se on hyvä viherlannoituskasvi. Se on parhaimmillaan 2–3 vuotta kylvöstä, jolloin sen kasvustosta tulee erittäin pitkää, jopa 170 senttistä. Tuolloin siitä voidaan korjata siemensatoa. Vuonna 2018 hyväksytty siementuotannon ala oli 12 ha. Sadosta suurin osa menee myyntiin. Viljelijän arvion mukaan sen viljelyala Suomessa on noin 500 ha. ◀ Kirjoittajista Heinonen on Luonnonvarakeskuksen tutkija, Michelson Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori ja Ristilä, Leppämäki ja Möller-Nilsson opiskelijoita.

Maatilan Voitto – Palvelua biokaasulaitoksen kannattavuuden laskentaan, investoinnin suunnitteluun ja toteutukseen.

– Laskentapalvelu tilan tulevaisuuden suunnitteluun.

Kaikki tarvitsemasi dokumentit ja asiakirjat sekä yhteistyö viranomaisten kanssa.

Laskentaa tilan omilla luvuilla ja työvaiheilla. Näet miten tilasi tulot ja kustannukset jakautuvat eri toimintoihin.

M E I LT Ä M Y Ö S

Maatilan Hiililaskenta.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää: Hannu Karhunen p. 040 742 5738 hannu.karhunen@envitecpolis.fi

Lue lisää: envitecpolis.fi/palvelut

LUOMULEHTI 5 | 2019

43


På svenska

TEXT: ULRIKA WIKMAN, ANN-SOFI LJUNGQVIST FOTO: LUOMULEHDEN ARKISTO

Odling av glutenfritt ekospannmål – något för mig? Att odla glutenfritt spannmål, till exempel glutenfri havre, innebär att man garanterar att odlingen från utsäde till spannmålsförsäljningen inte innehåller föroreningar av vete, korn, råg eller rågvete. Men med god noggrannhet och framförhållning blir den glutenfria ekospannmålsodlingen lönsam och av hög kvalitet.

C

eliaki, eller glutenintolerans, är en kronisk sjukdom som innebär att glutenproteinet i vete, råg och korn startar en inflammation som skadar tarmluddet i tunntarmens slemhinna. Symtomer vid glutenintolerans kan vara magbesvär av olika slag, trötthet mm. Det finns det också personer, som upplever att de mår bättre om de äter livsmedel med mindre gluten. Personer med celiaki måste följa en glutenfri diet. De som har celiaki kan pröva havre i kosten men denna havre får inte innehålla föroreningar av glutenhaltig spannmål. Sådan havre får kallas ”glutenfri” eller ”ren havre”. Utsäde, odling och växtföljd för glutenfri spannmål När man odlar glutenfri havre är noggrannhet A och O. Det är också bra om man tycker om att städa. I odling av glutenfri havre är frånvaron av andra spannmål (vete, korn, råg och rågvete) den springande punkten i alla skeden av odlingskedjan. Målsättningen är att det skall finnas 0 kärnor av andra spannmålen i det glutenfria havrepartiet. Mottagningsgränsen är dock under eller lika med 5 stycke i ett kilo havre. Att börja odla glutenfri havre är ett långsiktigt val för gården. Det är många delar i omläggningsprocessen som skall beaktas och kan ta flera år. Om man i sin växtföljd har haft alla spannmål finns det många platser som skall putsas rena. Det första att

44

LUOMULEHTI 5 | 2019

göra är att identifiera riskpunkterna i den egna odlingskedjan och att åtgärda dem. Sätt upp en långsiktig växtföljd Många av uppköparna av glutenfri havre kräver att det endast får finnas glutenfria grödor i växtföljden. Dessa grödor kan vara t.ex. vallgrödor, oljeväxter, lin, bovete, rotfrukter, sockerbeta, potatis, grönsaker, hampa, ärt och åkerböna. Man bör vara försiktig med starkdoftande grödor, till exempel kummin, då havre lätt kan ta lukten åt sig. Inför valet av åker för glutenfri havre bör man helst inte ha odlat spannmål, som innehåller gluten där året innan. Mångfaldsåkrar kan också vara besvärliga om där finns kärnor från annan spannmål kvar i marken. Det här visar att man behöver planera växtföljden på respektive skifte över flera år och identifiera vilka skiften som kanske har mer problem än andra med andra spannmål. Val av utsäde är viktigt. Havresorten bör vara lämplig för livsmedelproduktion. När det gäller utsädes renhet får främmande arter vara högst 1 kärna / 0,5 kg. I certifierat utsäde av första generation är gränsen på främmande arter 7 kärnor / 500 g. Ju renare utsädet är desto färre plantor av andra spannmål måste plockas från fältet under sommaren. Här skulle det finnas en nisch för havreutsädesodlarna att satsa på havreutsädespartier med mycket lågt innehåll av främmande arter. Man kunde odla havreutsäde specifikt riktat för odling av glutenfri havre.


Fältgranskning under växtsäsongen Gödsling av glutenfri havre är som normalt förutom att om man vill gödsla med fastgödsel bör man fundera om den innehåller halm, vad den består av och varifrån halmen är. Kärnor av främmande spannmål kan finnas i halmen och gro under säsongen. Under växtsäsongen skall skiften med glutenfri havre granskas flera gånger och alla främmande spannmål plockas bort. Det är samma rutiner som vid flyghavreplockning. Man går tillräckligt tätt genom skiftet, hela den främmande spannmålsplantan dras upp med rot, sätts i plastpåse och förs bort från skiftet. På samma gång rensas alla flyghavreplantor bort. Putsa och städa i alla skeden av hanteringen När man odlar glutenfri havre kräver alla arbetsskeden mycket noggrannhet. Att putsa och städa alla maskiner och utrymmen är en del i arbetet att odla glutenfri havre. I alla maskiner, såmaskin och tröskan, vagnar, torken med alla delar och lagerutrymmen kan det finnas kärnor av främmande spannmål som skall bort för att havrepartiet inte skall riskeras att underkännas. Flera uppköpare godkänner inte heller att annan spannmål hanteras på gården. Det är tryggast att endast hantera glutenfri havre. En del uppköpare har också krav på att en bestämd transportör hämtar det glutenfria havrepartiet från gården om man inte själv sköter transporten. Uppköpare av glutenfri spannmål Eftersom odling av glutenfri spannmål kräver kontroll från jord till bord, så idkar de flesta uppköpare kontraktsodling. För tillfället är det i Finland Raisio, Kinnusen Mylly och Helsingin Mylly som har kontraktsodling för glutenfri spannmål. Vid intresse för kontraktsodling av glutenfri spannmål är det viktigt att man tar reda på aktuell information på tex företagens hemsidor om behov, prissättning, kvalitetskrav inför kommande växtodlingssäsong. ◀ Texten är producerad inom EkoNu 3.0 -projektet som finansieras med medel från Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling: Europa investerar i landsbygdsområden (EJFLU) via NTMcentralerna i Nyland och Österbotten. Projektets hemsida: www.ekonu.fi

LUOMULEHTI 5 | 2019

45


Yhdistyksistä

Ylpeästi luomun asialla Luomu liikuttaa! Tämä kuvaa hyvin ajatustani parista viime vuodesta. Minut valittiin kaksi vuotta sitten Kuopion Luomupäivien yhteydessä syyskokouksessa Luomuliiton hallitukseen.

T

ämän jälkeen olen saanut useasti lähteä liikkeelle luomun ja luomualan edunvalvonnan hyväksi. Minut valittiin myös toiseksi varapuheenjohtajaksi. Lähden liikkeelle kokouksiin Etelä-Pohjanmaalta, Lakeuden lapista, Lehtimäeltä. Pääsääntöisesti juna vie Seinäjoelta kohti Helsinkiä, ja matkaa taitamme usein yhdessä puheenjohtaja Pauli Talvitien kanssa.

TEKSTI JA KUVA: TIINA PELTONEN

Kotona meillä on puolisoni Ville Karin kanssa luomumaitotila, ja kasvatamme lisäksi sonnivasikat luomuna teurasikäisiksi. Tilan pellot ovat olleet luomuvalvonnassa vuodesta 1995 ja eläimet vuodesta 1998. Luomun uranuurtaja Urho Kari, Villen isä asuu samassa pihapiirissä ja jakaa edelleen ajatuksiaan kanssani. Käyn itse lisäksi tilan ulkopuolella töissä toimien ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläinasiantuntijana. Aloitin syksyllä hankevetäjänä kolmivuotisessa luomumaidontuotannon kehittämishankkeessa. Monipuolisesti tietoa saman pöydän äärellä – iloa unohtamatta Koen hallitustyöskentelyn tärkeänä luomualan edunvalvonnan kannalta. Luomuliitolla on vähän palkattua henkilöstöä, joten on luontevaa, että asioita lisäksi valmistellaan ja niistä päätetään hallituksessa. Hallitus koostuu monen eri alan asiantuntijasta ja osaajasta. Olen erityisen iloinen, kun meillä on laaja-alainen tietämys sekä paljon maalaisjärkeä saman pöydän äärellä. Itse haluan olla mukana erityisesti luomukotieläintuotannon edunvalvojana. Alalla törmää jatkuvasti epäkohtiin ja byrokratiaan. Toisaalta luomukotieläintuotannossa on myös valtavan paljon hienoja asioita, joita pitäisi tuoda enemmän esille ja erityisesti pitää yllä keskusteluissa ja mediassa. Olemme kokoontuneet hallituksen kanssa moniin erilaisiin paikkoihin kokoustamaan eri tapahtumien yhteydessä eri puolille Suomea. Uskomattoman hienoja paikkoja löytyy ympäri Suomen maata. Olemme viettäneet järjestöpäiviä ja kehittäneet Luomuliiton toimintaa. Toisaalta on nykyaikaista avata välillä tietokone ja osallistua hallituksen Skype-kokouksiin. Jos en itse liiku, niin tieto liikkuu. Sähköpostin ja Whatsapp-viestien välityksellä vaihtuvat mielipiteet ja kuulumiset. Meillä on hallituksessa huippu porukkaa, jolta ei huumorintajua puutu. Hallitustyöskentelyn lisäksi toimin maito- sekä keruutyöryhmässä puheenjohtajana. Työryhmien toimintaa olisi mielestäni vara kehittää. Samoin koen, että voisimme olla vielä vahvempia luomun puolestapuhujia ja toimijoita yhdessä paikallisjärjestöjen kanssa. Omalla alueellani toimii Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijät ry. Verkostoituminen on tärkeä osa tätä toimintaa. Olen sitä mieltä, että minulla ei voi olla liikaa tuttuja ”vaikuttajatyyppejä”, joille voin kertoa ajamistani asioista. On hienoa tulla kuulluksi ja saada vaikutettua asioihin. Viljele, verkostoidu ja vaikuta! Ajattelen, että edunvalvojana on hyötyä olla myös ruohonjuuritasolla, hankkia tietämystä ja kokemuksia viljelemällä. Silloin tiedät, mistä puhut ja mihin haluat vaikuttaa. Verkostoitumalla luot suhteita ja saat itsellesi verkoston, jota tarvitset tiedonhankinnassa sekä vaikuttamisessa. Vaikuttaminen on tärkeää sekä Luomuliitossa että sidosryhmissä. Poliittista vaikuttamista ei voi mielestäni koskaan tehdä liikaa, ei kotimaassa eikä EU:n tasolla. ◀

46

LUOMULEHTI 5 | 2019


TEKSTI: NOORA MANTERE

Yhdistyksistä

Luomuliiton organisaatiossa uudistuksia Luomuliiton hallitus on päättänyt muuttaa Luomuliiton organisaatiorakennetta. Toiminnanjohtajan ja edunvalvontajohtajan tehtävät yhdistetään toiminnanjohtajan tehtäviksi. Susann Rännäri jatkaa näiden tehtävien hoitoa. – Tavoitteenamme on vahvistaa Luomuliiton edunvalvontaa – niin Suomessa kuin kansainvälisestikin – sekä viestintää, Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie kommentoi päätöstä. Luomuliitto on myös päättänyt Elisa Niemen työsopimuksen yhteisymmärryksessä, ja hän jatkaa kohti uusia haasteita. ◀

Luomuliitto on alkanut julkaista tuottajakirjettä sähköpostitse jäsenilleen. Mikäli et ole saanut tuottajakirjettä, käy lisäämässä osoitteesi jäsenrekisteriin, niin saat jatkossa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi. www.luomuliitto.fi/jasentiedot

Korkealaatuiset

100 % suomalaisesta luomunaudan- ja luomuporsaanlihasta valmistetut tuotteemme tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia ruoan valmistukseen, niin arkeen kuin juhlahetkiinkin.

TUTUSTU TUOTTEISIIN: www.tamminen.fi

Tuotteita jälleenmyyvät päivittäistavarakaupat ympäri Suomen. TAMMINEN | Itäinen Valkoisenlähteentie 21, 01260 Vantaa puh. (09) 868 9000

LUOMULEHTI 5 | 2019

47


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 9.12.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500 567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! SUIRE ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT leikkaa

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK-FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

ALLROUNDER classic Avoin hanhenjalkaäes

AGUIRRE

Äes- kylvökone 3–9 m

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 5 | 2019


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Root Stopper™ kultivaattori keskikesän kesantoon! Tehokas nurmirikon teko ilman erillistä esimuokkausta!

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 5 | 2019

49


TEKSTI: ANNE HYTÖNEN

Pellonpiennarpäivässä tutkittiin luomuruista taipalsaarelaisella Suutarin luomutilalla.

Marko Suutari

Luomu lentoon ! a s s e m o u -S is o k k a Ka Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa haastateltiin alkukesällä luomualan toimijoita ja sidosryhmiä. Selvityksen tuloksia esiteltiin syyskuun seminaareissa Lappeenrannassa ja Kouvolassa.

L

uomutuotanto on kasvussa myös Kaakkois-Suomessa. Vuoden 2018 tietojen perusteella luomuviljellyn pellon osuus koko peltoalasta on Kaakkois-Suomessa 14,2 prosenttia. Kasvua pinta-alassa on jopa 19 prosenttia, mikä on eniten ELYkeskusten valtakunnallisessa vertailussa. Kaakkois-Suomen luomutilojen keskikoko on 72 hehtaaria, lähes 10 hehtaaria Suomen keskimääräistä luomutilaa ja reilut 20 ha kaakkoissuomalaista keskitilakokoa suurempi. – Vaikka peltopinta-ala on hyvässä kasvussa, petrattavaa on luomukasvisten, kuten luomuperunan ja -porkkanan tuotannossa, Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila kertoi.

50

LUOMULEHTI 5 | 2019

Alueelta löytyy monen tyyppistä jatkojalostusta, mikä luo hyvän pohjan arvoketjujen rakentamiselle. Kasvun mahdollisuuksia löytyy Kuluttajatutkimuksen mukaan puolet suomalaisista käyttää luomua aktiivisesti tai säännöllisesti. Kaakkois-Suomessa aktiivikäyttäjiä on valtakunnan tasoa vähemmän, ja säännöllisten käyttäjien osalta alue on keskitasoa (Kantar TNS Mind 2019). – Luomun myynti ja kiinnostus vähittäiskaupoissa on selvityksemme mukaan kuitenkin lisääntynyt, Kottila painotti. Lähiruoan vahva asema ja kotimaisen ruoan arvostus tukevat luomun kasvua, ja lähiluomutuotteille löytyy tilaa markkinoilta. Myös matkailijat ja vapaa-ajan asuk-

kaat tulisi maakunnissa huomioida luomun potentiaalisina kuluttajina. Etelä-Karjalassa mahdollisuuksia nähtiin vahvan marjanjalostuksen ja leipomokulttuurin kautta, kun taas Kymenlaaksossa korostui vahva vilja-alan osaaminen ja tuotanto. Valtakunnallisesti tunnettu luomuosaaminen ja -brändit, kuten Kuorttisen luomukanala, luovat tukevan pohjan luomun edistämiselle Kaakkois-Suomessa. Erilaista luomua erilaisille markkinoille Selvityksen perusteella esiin nousi kolme keskeistä kehityspolkua: tuotannon erilaistaminen, osaamisen ja yhteistyön syventäminen sekä viestinnän lisääminen.


Aktiivisuus kannattaa! Luomun sekatyömies Janne Rautakannel kertoi seminaarissa Kuorttisen luomukanalan matkasta tunnetuksi luomumunien tuottajaksi. Tuotanto lähti nousuun suurella työllä ja aktiivisella myynnillä. – Yksi ensimmäisiä kontakteja oli paikallinen K-Citymarket -kauppias, joka halusi tilan isännältä myyntiin paikallisia luomukananmunia, Rautakannel kertoi. Nyt Kuorttisen luomukananmunia löytyy kauppojen lisäksi hotelleista ja ravintoloista. Tilalla käy myös säännöllisesti kuluttajia hakemassa luomumunia suoramyyntipisteestä. Nykyinen Lappeenrannan Citymarketkauppias Ari Piiroinen vahvistaa, että aktiivisuudella pääsee kaupan hyllyille. Luomutuotteiden myyntiin saaminen on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta tuotteet saadaan kuluttajan

ulottuville. Tuotteita voidaan ottaa myös sesonkimyyntiin. – Olemme kiinnostuneita niin isoista kuin pienistä toimijoista ja eristä, joten kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, Piiroinen kannustaa.

Saija Räty/KaakonKantri

Erikoistunut viljantuotanto voi tarkoittaa esimerkiksi perinneviljojen tai lajikkeellisten viljojen tuotantoa. Ammattikeittiöille voidaan tarjota ruokatuotantoon soveltuvia täsmätuotteita. Osaamisen kehittämiseksi toivottiin uusia luomukoulutuksia ja -kursseja. KaakkoisSuomen vilja-alan vakiintunutta yhteistyön mallia voidaan laajentaa muille aloille. – Paikallisia luomutuotteita voisi olla entistä enemmän tarjolla vaikkapa alueen matkailupalveluissa, projektipäällikkö Anne Hytönen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ehdotti. Luomun näkyvyyden parantamiseksi tulisi hyödyntää enemmän niin paikallisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiä luomu- ja lähiruokatapahtumia.

Kiitorata on valmiina Kaakkois-Suomessa on jo tehty pitkäjänteistä työtä luomualan kehittämiseksi. Nyt alueelliset kehittäjäryhmät aloittavat toimintasuunnitelmatyön, jolla asetetaan luomulle tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kaakkois-Suomen vahvaa viljaosaamista voimistetaan luomusiementuotantoon keskittyvän fokusryhmän työllä. Ryhmää vetää pitkän linjan luomukehittäjä Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta yhdessä Pro Luomun kanssa. Syksyn ja kevään aikana Kaakkois-Suomessa järjestetään luomun teemapäiviä muun muassa ammattikeittiösektorille. Yhteistyötä kaakkoissuomalaisten hankkeiden ja verkostojen kanssa tiivistetään. – Kehittämisintoa alueella on, joten tästä on hyvä lähteä kiitoradalle ja nostaa luomu lentoon! Hytönen päättää. ◀

Kauppias Ari Piiroinen kertoi, että kaupan suuntaan kannattaa olla aktiivinen.

Kirjoittaja on Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen miniseminaarit järjestettiin Lappeenrannassa 18.9.2019 ja Kouvolassa 19.9.2019. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätietoa: www.xamk.fi/luomulentoon

LUOMUELINTARVIKKEITA

MENTORTOIMINTAA

LUOMU ON HYVÄÄ – TAVALLISTA PAREMPAA! LUOMUA JO YLI 3000 TUOTETTA! * TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ, MUURUVESI * * TOPIN HALLI, KUOPION KAUPPAHALLI *

* TILAA NYT LUOMU JOULUKINKKU- JA TERVETULOA LUOMU JOULUOSTOKSILLE!

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi – maksutta! Lisätietoja: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMULEHTI 5 | 2019

51


Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Olen aloitteleva luomutuottaja, päätuotantosuunta on viljanviljely, pientä kasvihuonetta suunnitellaan rakennettavaksi. Meillä on myös lampaita, joille olen aidannut peltolaitumien lisäksi metsälaitumia. Suunnittelen lampaiden ilmoittamista mukaan luomuvalvontaan. Myös luomukeruutuotannon valvontaan liittyminen kiinnostaa. Entä jos keksin omista tuotteista mukavia jatkojalosteita ja ryhdyn tekemään niitä. Mitä tarkastukset maksavat? TOIMIJA MAKSAA luomutarkastuksista seuraavasti: •

Tiimissä mukana myös:

• •

• Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

52

LUOMULEHTI 5 | 2019

Ensimmäisellä kerralla, kun tarkastus tehdään ja toimija liitetään mukaan valvontajärjestelmään, toimija maksaa rekisteröintimaksun 110 euroa. Tarkastuksen käyntimaksu, perusmaksu on 140 euroa, johon lisätään tarvittavien tarkastuksien maksut. Tilakoko vaikuttaa siten, että hehtaarimaksu on 7,50 euroa jokaiselta alkavalta peltoviljelyhehtaarilta eli pyöristetään ylöspäin. Hehtaarien mukaan laskutuksessa on yläraja, 122:sta hehtaarista ylöspäin maksu on 908 euroa. Luonnonlaitumien tarkastusmaksu veloitetaan kotieläintuotannon tarkastuksen yhteydessä tuntitaksalla. Eläintuotannon tarkastuksen tuntimaksu on 91 euroa jokaiselta alkavalta tunnilta laskettuna. Luomukeruutuotannon tarkastuksen ja kasvihuonetuotannon tuntimaksu on samoin 91 euroa alkavalta tunnilta. Maatilalla tapahtuva pääasiassa omista tuotteista ja vain omista raaka-aineista tehtävien jatkojalosteiden valmistuksen valvonnan käyntimaksu on 60 euroa.

Brita Suokas

Brita Suokas 044 528 8722 Luomuasiantuntija


VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMISTA ERIKOISREHUT MYÖS LUOMUTILOILLE! • Energiapitoinen ja pötsimikrobeja aktivoiva Vilolix Natur -nuolukivi • Luomuelektrolyytti Osmo Luomu • Luomutuotannossa sallitut vitamiini- ja hivenainevalmisteet orgaanisella seleenillä Lisäksi Mira-kivennäisrehut ja Nuolux-kivennäisnuolukivet!

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

LUOMULEHTI 5 | 2019

53


TEKSTI: JAANA ELO

Luomukeruualueet ja digitalisointi metsänomistajat ovat voineet tehdä luomusitoumuksen Metsäkeskuksen

Eija Vuorela

Kesäkuun puolivälistä alkaen

Sieniä saa poimia sieltä, missä myös liikkuminen on sallittua. Pihapiirillä ei ole suojavyöhykettä eikä metrimääräistä määritelmää, mutta kotirauhansuoja (150 metriä) koskee kaikkia. On hyvä muistaa, että kotirauhansuoja koskee myös kesämökkejä ja myös silloin, kun asukkaat eivät ole paikalla.

Mahdollisuuksia ja väärinkäsityksiä Luomukeruualue voi tarjota uusia tulomahdollisuuksia maanomistajille esimerkiksi koivunmahlan, pakurikäävän tai kuusenkerkän keruuseen liittyvien sopimusten myötä. Luomuelintarvikkeiden ja -kosmetiikan markkinat ovat maailmalla voimakkaassa kasvussa, ja luomukeruutuotteille on erityisen suurta kysyntää viennissä. Luomukeruuseen liittyy virheellisiä mielikuvia – se esimerkiksi sekoitetaan usein metsäsertifiointiin. Aihe on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille

54

LUOMULEHTI 5 | 2019

Kasvavasta tai tuulen kaatamasta puusta ei saa ottaa oksia, juuria, varpuja, kaarnaa, kuorta, lehtiä, pihkaa eikä käpyjä ilman maanomistajan lupaa.

Jaana Elo

M

etsänomistajalle tämä sitoumusvaiheen palvelu on maksuton. Järjestelmään ovat kirjautuneina myös luomukeruualueen selvittäjät, jotka tarjoavat metsätilalle palvelua, jossa tilan luomukelpoisuus selvitetään ja tila liitetään valvontajärjestelmään. Tämä osa prosessista on maksullista palvelua. Luomukeruun digitalisoimisen tarkoituksena on parantaa suomalaisten, pääsääntöisesti vientiin menevien luomukeruutuotteiden jäljitettävyyttä sekä laajentaa kustannustehokkaasti Suomen kansainvälisesti merkittävää luomukeruupinta-alaa. Palvelun tavoitteena on myös helpottaa luomukeruualueiden selvittämistä ja karttatyötä. Siten saataisiin yhä suurempi osa metsien marjoista, sienistä, mahlasta ja luonnonyrteistä kaupallisesti hyödynnettyä. Iso osa yksityismetsistä on jo nyt täysin luomukelpoisia, eli metsänomistaja voi tehdä luomusitoumuksen helposti. Elokuun loppuun mennessä Metsään. fi -järjestelmään oli tullut vähän yli sata sitoumusta. Näiden alueiden laajempi kaupallinen hyödyntäminen on vielä toistaiseksi melko hankalaa, koska alueet sijaitsevat sirpaleina eri puolilla Suomea. Tämä on ollut pienoinen pettymys koko luomualalle, eli tieto palvelusta ei ollut mennyt perille toivotulla tavalla.

Eija Vuorela

Metsään.fi -palvelun kautta.

Kukkia saa ottaa toisen maalta vähäisiä määriä niin, ettei siitä jää pysyviä jälkiä. Toisen maata ei saa myöskään kaivaa niin, että siitä aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa.


Jokamiehenoikeuteen liittyy oleellisesti myös vastuu •

Meille suomalaisille itsestäänselvät jokamiehenoikeudet ovat arvokas ja ainutlaatuinen oikeus.

Mahdollisuus sienestää ja marjastaa, retkeillä ja liikkua vesillä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Samantapaiset luonnossa liikkumisen oikeudet ovat myös naapurimaassa Ruotsissa, mutta esimerkiksi Belgiassa erityinen laki kieltää toisen mailla liikkumisen.

Vastoin monen ihmisen luuloja jokamiehenoikeudet eivät ole Suomessakaan mikään laki. Sen sijaan meillä on parikymmentä eri lakia, jotka säätelevät, mitä luonnossa ei saa tehdä, kuten avotulen teko ilman lupaa tai oksien kerääminen puista.

Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat oleellisesti hienotunteisuus ja terve harkinta sekä joustavuus. Pitää ymmärtää, kuinka lähelle toisen pihapiiriä tai mökin rantaa voi mennä ja mitä tarkoittaa tilapäinen leiriytyminen. Oikeus ja vastuu kulkevat käsi kädessä – jokaisella on vastuu olla aiheuttamatta vahinkoa maanomistajalle, luonnolle tai muille jokamiehenoikeuden käyttäjille.

melko vieras, ja viestinnän tehtävänä on purkaa ja ehkäistä vääriä mielikuvia. Siksi aihepiiristä onkin ryhdytty keräämään kysymys–vastauspankkia, jonka tulisi olla valmis marraskuuhun mennessä. Tavoitteena on kerätä tietopankki niin metsänomistajan kuin ostajankin näkökulmasta vastuista ja oikeuksista sekä viranomaisen tulkinnoista luomulainsäädännön reunaehdoin. Tavoitteena on saada Metsään.fi -palvelun kautta lisää sitoumuksia maanomistajille jo ensi satokaudelle, sillä luomualan toimijat tarvitsevat lisää luomulaatuista, metsistä peräisin olevaa raaka-ainetta, kuten marjoja ja sieniä, kuusenkerkkää ja pakurikääpää. Viestinnässä korostetaan jokamiehenoikeudella kerättävien luonnontuotteiden ja maanomistajan luvanvaraisesti kerättävien luonnontuotteiden välillä olevaa eroa sekä painotetaan, ettei luomukeruualueeseen kuuluminen sulje pois metsän tavallista metsätaloudellista käyttöä. Luomukeruun tiedotusta ja viestintää varten perustettiin syyskuussa maa- ja metsätalousministeriön vetämä viestin-

täryhmä tukemaan Metsään.fi -palvelun käyttöönottoa luomukeruualueen laajentamiseksi. Viestintäryhmän muodostaa eri luomutoimijoista ja viranomaisista koottu asiantuntijaryhmä – myös Luomuliitto on mukana tässä. Ryhmän tarkoituksena on löytää luomukeruun viestinnälle yhtenäinen selkeä tavoite ja viestit, kohderyhmät ja toimenpiteet sekä tunnistaa viestintää mahdollisesti haittaavat kysymykset. Valtakunnalliset luonnontuotepäivät ovat Kajaanissa 6.11.2019, jossa myös luomukeruuasiat ovat esillä. Luomukeruuviestintäryhmä kokoontuu seuraavan kerran 18.11.2019. Luomuliiton kotisivuilla lisää luomukeruun kuulumisia. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuotteiden asiantuntija.

KOTIMAINEN OLUT KASVAA SUOMALAISESTA PELLOSTA

Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja. Myymme tuotteitamme maailmanlaajuisesti juoma - ja panimoteollisuudelle. Viking Maltilla on yhteensä 6 mallastamoa: Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Liettuassa ja Puolassa. Tuotantokapasiteetti yhteensä on lähes 610 000 tn/a. Lisää tietoa yrityksestä ja tuotteistamme:

www.vikingmalt.com

LUOMULEHTI 5 | 2019

55


Kolumni

Erikoisia kasveja

E

Mika Hämäläinen

männän tullessa Tupalaan talon leikkuupuimuria ruokittiin pääasiassa mallasohralla. Globaalisti ajatellen koneen ensisijainen tarkoitus on nälän torjunta. Tilatasolla arvoa on myös sillä, että muun muassa kyseisen laitteen hankinnan sisältänyt sukupolvenvaihdoslaina saadaan maksettua. Mallasohran kyky vastata tähän tavoitteeseen heikkeni. Tämän seurauksena ruvettiin ihmettelemään, miten päin kuminan tai camelinan siemenet maahan kylvetään. Puimurinkuljettajakin sai näin virkistävää vaihtelua sekä myöhemmin myös tiukkoja tukoksia avattavaksi. Kuminan viljelyn lopetti luomuun siirtymisen ohella rengaspunkki. Kasvilajivalintoja jatkettiin laskukoneen ja hintatietojen kera. Nykyisin puimuri nielee rypsiä, härkäpapua, tattaria ja hamppua. Kokonaisuus on gluteeniton, mistä tattarin hinta hieman kohenee. Nurmen viljely on edellytys tämän kokonaisuuden järkevyydelle. Osa kasvipatogeeneista pitää itsensä timminä leveälehtisissä kasveissa, mutta yksisirkkainen välissä katkaisee menestyksen. Nurmella on etulyöntiasema, sillä vilja kierrossa veisi gluteenittomuuden ja lisäksi jokavuotinen muokkaus ottaa maanmatosia pahasti päähän. Tunnetussa eteläsuomalaisessa sanomalehdessä arveltiin kesällä, että viljelijät ymmärtämättömyyttään jatkavat ympäristölle haitallista eläintuotantoa eivätkä siirry vaikkapa härkäpavun viljelyyn. Jatkuvan yhden kasvin viljelyn maaperälle aiheuttamat haitat ovat kuitenkin viljelijöiden keskuudessa aika tunnettuja. Lisäksi tiedetään, että ne lainat pitää saada maksetuksi. Jonkun on siis oltava valmis ostamaan tuote, on se sitten eläin- tai kasviperäinen. Härkäpavusta valtaosa menee rehuksi. Kuluttajien papuun kohdistuvat maksuhalut pitäisi siis saada aivan toisiin sfääreihin, jos kotieläimistä luovuttaisiin. Lisäksi härkäpavun – ja monen muunkin erikoiskasvin – lämpösummatarpeet ja kasvukauden pituus eivät pohjoisemmassa vuosittain kohtaa. Pienialaisissa kasveissa on myös oma hintariskinsä. Luomutattaria viljellään joitakin satoja hehtaareja. Yhden tai kahden isomman tilan kylvöpäätöksillä voi siten olla merkittävä vaikutus hintoihin ja markkinoihin. Yhden tilan tasolla näihin markkina- tai kasvukausiriskeihin vastataan puimurin monipuolisella ruokinnalla ja välissä kasvavaa nurmea mutustavilla naudoilla. ◀

56

LUOMULEHTI 5 | 2019

LAURA HÄMÄLÄINEN on Luomulehden kolumnisti ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

Tattari sopii mehiläisille, vaaleanpunaisesta pitäville ja keliaakikoille. Emännän tietokirja 1930-luvulta kertoo, että taitava emäntä keittää suurimoista maukasta kotoisaa puuroa.


KUTSU

6.—7.11.2

019

Luomuliitto ry:n syyskokous 2019 Torstaina 7.11. klo 15.00 Original Sokos Hotel Alexandra Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä

Syyskokous pidetään Luomupäivien yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksen kannanotto. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittautumisia pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 21.10. osoitteessa luomu.fi/luomupaivat Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole pakollista. Ilmoittautuneille lähetetään kokouksen asiakirjat sähköpostitse. Lisätietoja: Puheenjohtaja Pauli Talvitie, 044 550 1850 Toiminnanjohtaja Susann Rännäri, 040 144 6160

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 5 | 2019

57


Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 €

HUOM! Ei sisällä Luomulehteä. Jos haluat Luomulehden on se tilattava erikseen.

☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai henkilö

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 € Sisältää Luomulehden! Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e

Haluan tilata Luomulehden

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2016-2019 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias?

Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2019 jäsenyyden ilmaiseksi!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

le h ti

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 5 | 2019 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

5/2019


Minä ja luomu

TEKSTI: BRITA SUOKAS KUVA: KARI TOIVIAINEN

Luomutuotantoon pitää panostaa täysillä Georg Grotenfelt, arkkitehti, elokuvaohjaaja ja -tuottaja kertoi Luomulehdelle ajatuksiaan luomutuotannosta käytyään juuri syksyisessä meressä aamu-uinnilla. Grotenfeltin viimeisin elokuva kertoo Pentti Linkolan arkipäivästä ja omavaraistaloudesta hänen Sääksmäen mökissään.

K

iinnostukseni luomutuotantoa kohtaan ja tiedot siitä, kuinka luomutuotantoa toteutetaan, tulevat veljieni kautta. Molemmat olivat 1990-luvun alkuvuosina perustamassa Juvan luomumaitomeijeriä. Vietin kesät Niilo-veljen Wehmaan kartanon piharakennuksessa ja seurasin elokuvantekijäkollegoiden Petteri Saarion ja Juha Taskisen dokumenttielokuvan tekoa maatilalla. Elokuvassa Kuusituhatta kiloa kastematoja kerrotaan muun muassa luomupellossa elävistä kastemadoista ja niitä syömään tulevista kurjista. Pelto hoitaa itse itsensä -ajattelu teki vaikutuksen ja lypsykarjatilan tuotantokierron toteuttaminen ilman ravinneylimäärää aiheuttavien keinolannoitteiden käyttöä. Lanta palaa takaisin peltoon ja elävöittää maan, kastemadot ja kurjet hyötyvät. Parhaimmillaan luomuviljelystä syntyy ekologinen, itsesäätelevä viljelysysteemi, jonka avulla on mahdollista lopet-

taa Itämeren ravinnekuormitus. Luomutuotantoa on ryhdyttävä Suomessa toteuttamaan laajamittaisesti. Valtion tulee tukea luomutuotantoa, muu tuki pitää lopettaa kokonaan. Ihmiset kyllä muuttavat käytäntöjään hetkessä, kun on pakko, eivätkä pian enää muistakaan, miten aiemmin tehtiin. On todella ikävää, että valtakunnan lehdissä moititaan näkyvästi nautakarjataloutta ja väitetään luomutuotannon olevan tavanomaista kuormittavampaa tuotantoa. Unohdetaan, että todelliset ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt syntyvät fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kun vapautetaan vuosimiljoonien aikana aurinkoenergian ja kasvien tuottama hiili maan varastoista ilmakehään. Siinä mittakaavassa karjatalouden päästöt ovat lyhyen tähtäimen väliaikainen ilmastopäästölähde. Kuluttajana teen osani, ostan luomua mahdollisimman paljon. Se on asuinpaikassani Etelä-Helsingissä helposti mahdollista, täällä on luomutuotteiden myyntiin erikoistunut kauppakin. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAAJAPALVELU luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 5 | 2019

59


Mellit sopivat luomuun!

Melli maistuu hyvinvoinnilta Rakeiset kivennäiset

Jauheiset kivennäiset

Melli-erikoisrehu

Lypsy-Melli

Seleeni-E-Melli TMR

Vita-Melli Se-E

• kalsiumkivennäinen lypsäville • magnesiumpitoinen • maittava

• runsaasti orgaanista seleeniä • lisää vastustuskykyä ja hedelmällisyyttä • korkea E-vitamiinitaso

• • • •

Lypsy-Melli Fosfori Kalsium-Melli TMR • kalsiumkivennäinen, johon on lisätty • sisältää sekä magnesiumia Suomen suosituin Melli-kivennäisperhe on kalsiumia rakennettu fosforia • D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymistä kolmen vuosikymmenen aikana lehmien hyvinvoinnin, • myös hiehoille ja lihanaudoille • jauhe sekoittuu tasaisesti appeeseen

terveyden ja hedelmällisyyden tueksi.

Seleeni-Melli

Emo-Melli

• lypsäville, jotka tarvitsevat korotetun • emolehmätilojen ympärivuotinen kivenHuolellisesti suunniteltu Melli-täydennys auttaa lehmää määrän seleeniä näinen tiineysja myös tuottamaan runsaasti maitoa ja lisäämään vastustusja imetyskaudelle jos karkearehuissa on runsaasti kalsiumia

stressinsietokykyä ja antaa eväitä hyvään hedelmällisyyTunnu-Melli teen. Hyvinvoivat ja tyytyväiset lehmät pysyvätTMR karjassa • umpilehmille optimoitu koostumus Kasvu-Melli

• sisältää orgaanista seleeniä pidempään. Suurin osa Melleistä sopii luomuun. • kasvavien lihanautojen täyskivennäinen • runsaasti magnesiumia, kalkiton • vapaasti tarjolla tai automaatilta • jauhe sekoittuu tasaisesti appeeseen

lantmannenfeed.fi

Mulli-Melli

• maittava koostumus • runsaasti kalsiumia kasvavalle • kehittää vahvan kestävän luuston

Umpi-Melli TMR • kalkiton umpikivennäinen • päiväannoksessa 1000 mg E-vitamiinia • sisältää orgaanista seleeniä

Kysy tarjous: lantmannenfeed.fi/yhteystiedot

erittäin korkea E-vitamiinitaso kaikki seleeni orgaanista edistää vastutuskykyä sopii tuoresäilötyn viljan oheen


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.