__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 5/2018

10,00 €

Nauta voi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa rosvo tai sankari ▶ 38

_Viljelijän _ www.luomulehti.fi

_jaksamiseen tukea _ ▷ 12 LIEVITYSTÄ REHUTUSKAAN ▷ 10


Ener giaa

LISÄÄ KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Luomu-Maitureiden valkuaislähteinä ovat luomurypsipuriste, luomuhärkäpapu ja luomuherne. Valikoimassa on täysrehuja ja tiivisteitä, myös robotille. Maituri maistuu lehmille ja auttaa maidontuottajaa saavuttamaan tulostavoitteensa.

Luom

u-M aitur

ista!


Reilun kaupan periaatteet käyttöön myös kotimaan ruokaketjussa Koulutus ja neuvonta ovat hyvin tuotantoteknologiakeskeisiä. Taloudellistakin neuvontaa on, mutta ei riittävän monipuolista. Suuret yksiköt vaativat tilan johtamiselta sekä riskien hallinnalta paljon. Näitä yrittämisen valmiuksia olisi nopeasti vahvistettava. Vaikuttavinta olisi neuvonnan resursoinnin lisääminen. Pidemmällä aikavälillä myös koulutusta pitää kehittää ottamaan huomioon nämä tarpeet. Eduskunta voisi osoittaa reiluutta resursoimalla neuvonnan ja koulutuksen hyvin. Taloudellinen kannattavuus tarvitsee myös reilun kaupan ajattelua. Tuotannon muodostaman arvoketjun olisi kyettävä keskenään sopimaan siitä, että myös tuotantoketjun alkupäässä voidaan elää ja toimia. Se ei voi olla ketjun ainut joustava elementti. Pitää istua samaan pöytään ja sopia miten toimitaan. Viljelijöitä kuormittaa henkisesti yletön kontrolli. Byrokratiaa tarvitaan, mutta turhaa valvontaa ja byrokratiaa on liian paljon. Tätä taakkaa eduskunta voi lievittää purkamalla tarpeetonta lainsäädäntöä. Ihmisen erottaa koneesta se, että hänellä on tunteet ja tahto sekä vapaus toteuttaa niitä. Reilu kauppa nojaa tähän ajatteluun. ◀

Elisa Niemi

R

eilulla kaupalla tarkoitetaan sellaista kaupankäyntitapaa, jossa taataan tuotteelle sellainen hinta, että sillä voi elää ihmisarvoista elämää. Koko ketju sopii yhteisen sertifioinnin avulla tuotteille sellaisen hinnan, joka on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä myös ketjun alkupäässä. Kotimainen ruokaketju tarvitsee myös tällaista ajattelua. Suomessa viljelijät ovat nyt jonkinlaisessa ahdingossa. Siihen ovat johtaneet tuotteiden alhaiset hinnat ja viime kesän heikko sato. Paljon puhutaan myös viljelijöiden jaksamisesta. Se on koetuksella siksi, kun tilan voimavarat tai omat henkiset voimat eivät enää riitä tilan pyörittämiseen. Uskallan väittää, että lähes kaikissa tapauksissa, joissa eläimiä on kohdeltu huonosti, ovat taustalla nuo tekijät. Viljelijöiden sosiaaliset olosuhteet myös ovat muuttuneet paljon. Aiemmin kyläyhteisö oli voimakas, ja sen kesken oli paljon vuorovaikutusta. Jokainen tiesi kuuluvansa joukkoon. Nyt väki on vähennyt ja palvelut kadonneet. Suuret tuotantoyksiköt sitovat viljelijät aikamoiseen ikeeseen. Silloin ei jää aikaa eikä ole muitakaan mahdollisuuksia toisten ihmisten tapaamiseen. Se kertaa ongelmien aiheuttaman kuormituksen. Kun jäät yksin suuren taloudellisen ja henkisen taakan alle, silloin on onnettomaan lopputulokseen johtava kierre valmis. Mitä sitten olisi tehtävissä? Reilun kaupan ajattelun soveltamisella meidänkin maatalouteen voitaisiin tehdä paljon. Sillä voidaan vaikuttaa talouteen ja henkiseen jaksamiseen. Yhteiskunta on pyrkinyt edistämään rakennekehitystä resursoimalla sitä investointituilla sekä lainoilla. Investoinnit ja tilan kehittäminen ovat edellytyksiä pärjätä kilpailussa ja saada yhteiskunnan tukia. Vaaditaan suurta ja tehokasta. Tuo kaikki on ihan oikein, mutta sen lisäksi tarvitaan muutakin. Myös viljelijän on voitava kasvaa ja kehittyä tilanteen mukana.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 5 | 2018

3


UUTUUS! Luomulannoite AgroEko PK • Kuivarakeistettu PK-lannoite • Sisältää kattavan hivenainepaketin • Sopii perunalle ja muille kloorinaroille kasveille • Sisältönsä puolesta sopii hienosti myös viljalle

Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! Kysy mahdollisesta pidemmästä maksuajasta!

Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi! Cemagro Oy • Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja • Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 • www.cemagro.fi

www cemagro.fi

luomulehti210x143.indd 1

3.8.2018 11.20

Ebena

suosituin rehuvirna

Jögeva4 kestävin valkoapila

www.naturcom.fi


3 8 10 12 14 17 20 24 28 31

PÄÄKIRJOITUS: Reilun kaupan periaatteet käyttöön myös kotimaan ruokaketjussa Vuoden luomutuote -kilpailun palkitut valtaavat uusia tuotekategorioita KANNESSA: Lämmin ja sateinen syksy lieventää eläintilojen rehutuskaa KANNESSA: Apu on lähellä – Välitä viljelijästä -projekti auttaa Kuka erottuu edukseen luomulla? Kerääjäkasveista potkua viljelykiertoon Kannattavuus edellyttää tuottavuutta ja investointeja

Miten valita paremmat renkaat s.24 monimuotoisuutta 32 Puilla ja lisätuottoa pelloille laajentaa 34 Apetit luomutarjontaa 36 Omenasta luomusiideriksi Nauta voi 38 KANNESSA: olla ilmastonmuutoksen

torjunnassa rosvo tai sankari

41

Gradu: Luomualan kehittämisohjelma välttämätön luomun kasvun kannalta

luomutuotteille?

44

Kotimaista tehoa ja luotettavuutta juolavehnän torjuntaan ja nurmirikon tekemiseen

48

Monta keinoa ylläpitää hyödyllistä sienijuurta

57 Syyskokouskutsu

Kannen kuva: Lassi Lähteenmäki

Kannattavuus edellyttää tuottavuutta ja investointeja s. 20

42 Tuottajaorganisaation avulla lisää markkinavaltaa

Koko tilan tiivistymisriskit hallintaan paremmilla renkailla Osa 2: Miten valita paremmat renkaat?

Orgaanisten lannoiterakeiden sijoituslannoitus kuivan kasvukauden koetuloksia peltomaassa

Riitta Makkonen

Kerääjäkasveista potkua viljelykiertoon s. 17

le h ti

Jukka Rajala

Kaisa Pethman

Sisällys 5/2018

MTK:n luonnonmukaisen tuotannon asiantuntija esittäytyy

Palstat

6 Alkupaloja 22 Edunvalvontaa Euroopassa 46 På svenska 50 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 54 Kolumni 55 Ristikko 56 Yhdistyksistä 59 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 5 | 2018

5


Luomun myynti Suomessa kasvaa yhä voimakkaasti SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT yhä enemmän rahaa luomuruokaan. Luomuelintarvikkeiden myynti vähittäiskaupassa on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Pro Luomu arvioi, että luomuelintarvikkeita myytiin vähittäiskaupassa yhteensä 312 miljoonalla eurolla aikavälillä 1.7.2017–30.6.2018. Luomun myynti lisääntyi 13 % verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Vähittäiskaupan koko päivittäistavaramyynti kasvoi 3,1 % samalla aikavälillä. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta toteaa, että kasvupotentiaalia on yhä runsaasti. – Luomu kiinnostaa nyt eniten nuorimpia kuluttajaryhmiä, joten kysynnän voi odottaa kasvavan myös tulevaisuudessa. Nuoret ostavat luomua etenkin ympäristöön, hyvinvointiin ja eläinten oloihin liittyvistä syistä, hän täsmentää. Suomen luomumarkkinat ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti koko 2010-luvun ajan. Vuodesta 2011 luomun myynti vähittäiskaupoissa on noussut noin 90 %. Myynnin kasvua on siivittänyt luomutuotteiden valikoiman laajeneminen. ◀

6

LUOMULEHTI 5 | 2018

Korkeimmat markkinaosuudet luomulla on kasviöljyjen ja kananmunien tuoteryhmissä, joissa luomun osuus on 18-20 % myynnin arvosta.

KOMPOSTIN PEITTÄMINEN vähentää ravinnehävikkiä, varmistaa tasaisen kompostoitumisen sekä estää rikkaruohottumisen. Perinteisesti kompostin peittämiseen käytetään olkea, turvetta, lehtiä, multaa tai niiden sekoitusta. Ne toimivat hyvin silloin, kun sääolot ovat suotuisat. Rajujen sateiden tai kuivuuden aikana orgaaninen kate riittää vain, mikäli se on erittäin huolellisesti rakennettu. Peittämisen vaivalloisuus on usein syy siihen, ettei kompostia käännetä kertakaan, jolloin kompostoituminen jää epätasaiseksi. Ratkaisuna voi toimia monivuotinen, hengittävä suojapeite. Se on helppo laittaa päälle ja pois sekä toisaalta auttaa suojaamaan kompostia sateelta ja toisaalta pitämään kosteuden kompostin sisällä. Hyvällä säällä kompostin peittämistä ei kannata kiirehtiä. Prosessin alkuvaiheessa syntyy merkittäviä määriä vettä, jota on hyvä saada haihtumaan – muttei liikaa, sillä kompostin kuuluu aina olla kostea. Jos kompostoitava aines on hyvin kuivaa, komposti kannattaa rakentaa juuri ennen sadetta ja peittää auma vasta sateen jälkeen. Kompostipeitteitä tuo maahan Levomäen tila. Italialaisen Flortexin peitteet on UV-suojattu, ja niille on annettu Italian aurinkoon neljän vuoden takuu. ◀

Edilfloor S.p.A

Pro Luomu ry

Kompostipeitteitä saa nyt Suomesta


Luomutila Siiriäiselle Etelä-Savon maistuvin maaseutuyritys -palkinto HIRVENSALMELLA SIJAITSEVA luomutila kasvattaa charolaisrotuista pihvikarjaa ja myy naudanlihan suoraan kuluttajille ja ravintoloille. Tilaa on viljelty luonnonmukaisesti jo yli 15 vuotta. Valinnan tehneen asiantuntijaraadin mukaan Siiriäisten tilalla on kiinnitetty paljon huomiota eläinten hyvinvointiin ja karjalle on tarjottu mahdollisimman lajityypillinen elämä. Tämä näkyy myös tuotetun lihan laadussa, ja tilan luomunaudanlihasta onkin tullut hyvin suosittua eettisestä alkuperästä tarkkojen kuluttajien keskuudessa. Tila tuo karjatilan arkea esiin niin sosiaalisessa mediassa kuin yleisölle avoimissa tapahtumissa. Raadin mielestä Siiriäisten tila tarjoaa kuluttajien kaipaamaa ruuantuotannon läpinäkyvyyttä, luo elämyksiä ja tuo toiminnallaan myönteistä näkyvyyttä koko eteläsavolaiselle maaseutuyrittämiselle. Palkinnon myönsivät Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja MTK EteläSavo. Palkinnolla halutaan nostaa esiin maaseudun makuja, raaka-aineita ja ruokayrityksiä. Valinnassa huomioitiin tuotteiden maistuvuutta, elämyksellisyyttä sekä innovatiivisuutta, yrityksen kehittymisvalmiuksia sekä sen vaikutusta maaseudun elinvoimaisuuteen. ◀

Hyvin huono vuosi – kun viljelijä väsyy MUUTTUVAN ILMASTON aiheuttamat säävaihtelut sekä niiden koloama lovi viljelijän entuudestaankin laihaan lompakkoon ovat puhuttaneet kuluvana syksynä niin valtamediaa kuin suurta yleisöäkin. Toimittaja Hanna Nikkasen Longplay-julkaisuun kirjoittama artikkeli Hyvin huono vuosi kertoo tarinan yhden viljelijän uupumuksesta. Nikkanen ei tekstissään tyydy vain kuvailemaan tapahtunutta, vaan linkittää yksittäisen viljelijän kokemukset koko maatalousalan murrokseen. Teksti kuvaa suomalaisen maatalouspolitiikan kehitystä 80-luvulta nykypäivään. Se viittaa hallintoon, jonka tehtävä on valvoa tuotannon säännöstenmukaisuutta, mutta joka voi olla hampaaton tositilanteen edessä. Nikkanen nivoo yksittäisen viljelijän kohtaamat haasteet ilmastonmuutoksen kaltaiseen globaaliin ilmiöön. Nikkasen artikkeli on esimerkki siitä, että maataloudesta puhutaan ja kirjoitetaan nyt ja tulevaisuudessa myös alan ulkopuolella. ◀

OIKAISU: Luomulehdessä 3/2018 julkaistun artikkelin Luomupuutarhayrittäjä hankkii tietonsa kokeilemalla ja arvostaa vertaisiltaan saatua tietoa on kirjoittanut Eeva-Liisa Juvonen toisin kuin artikkelin yhteydessä mainitaan.

Opas kierrätyslannoitteiden tuottajille

Anna Toppari / Luke.

KIERRÄTYSRAVINTEIDEN VALMISTAMINEN ja tuotteistaminen on Suomessa verrattain uusi ala, johon kohdistuu paljon odotuksia. Luonnonvarakeskuksen julkaisema opas tarjoaa apua tuotteiden valmistajille alan haltuunottoon. Kierrätyslannoitevalmisteiden esiinmarssi tarjoaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta asettaa samalla haasteita alan toimijoiden tietotaidolle ja valmisteiden tuotekehitykselle. Pelkkä merkintä kierrätysravinteista lannoitepakkauksessa ei takaa markkinamenestystä. Tuotteen on lisäksi oltava hinnaltaan kilpailukykyistä, tasalaatuista ja täytettävä suomalaisen ruoantuotannon turvallisuus- ja laatukriteerit. ◀ Opas on luettavissa ja ladattavissa Luken verkkosivuilla.

LUOMULEHTI 5 | 2018

7


TEKSTI: NOORA MANTERE

Vuoden luomutuotteeksi on valittu Sunspeltin Spelttimuro. Terissaaren Korte-siideri.

Sunspelt Oy

Kunniamaininnan sai

Vuoden luomutuote -kilpailun palkitut valtaavat uusia tuotekategorioita

Luonnollinen vaihtoehto Sunspelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen kertoo, että Spelttimuro tuotiin markkinoille oikeaan aikaan. – Keskusliikkeiltä on tullut viestiä, että tällaiselle tuotteelle olisi kysyntää. Erityisesti lapsiperheissä on kaivattu vaihtoehtoja sokerikyllästetyille ja keinotekoisille ylikansallisten yhtiöiden valmistamille muroille, hän kuvailee. Murot valmistaa Taivalkosken mylly. Kaipainen kiitteleekin menestystä yhteistyön tuloksena. – Pyrimme pääyhteistyökumppaneiden – Korpelan myllyn ja Merinomi Oy:n – kanssa tarjoamaan ihmisille hyvää perus-

8

LUOMULEHTI 5 | 2018

ruokaa kestävän kehityksen menetelmin. Toivon, että palkinnon myötä keskusteluun nousevat myös ruuan kotimaisuus ja aitous, hän esittää.

Maija Vuorinen

V

uoden luomutuote -palkinto myönnettiin Luomuelintarvikepäivillä 18.10. jo useasti palkitulle Sunspeltille uudesta Spelttimuro-tuotteesta. Palkintoraati perusteli valintaa seuraavasti. ”Yritys on tuonut terveellisen, luonnonmukaisen ja kotimaisen vaihtoehdon hyvin kilpailluille muromarkkinoille. Raati vinkkaa, että tuote soveltuu hyvin myös ammattikeittiöihin, ja suosittelee pakkauskoon kehittämistä tähän tarkoitukseen.”

– Kuluttajia kiinnostaa koko ajan enemmän tuotteiden alkuperä, ja he pyrkivät tekemään arvovalintoja ostoksillaan, Kaipainen täydentää. Hänen oman arvionsa mukaan Spelttimuro on miellyttävästi viljan makuinen, luonnollinen ja aito vaihtoehto. – Hyvien asioiden ei tarvitse olla monimutkaisia. Pyrin itse siihen, että ruuan täytyy tuntua ja maistua hyvältä, Kaipainen tiivistää.

Aitous vakuutti raadin Kilpailussa kunniamaininnan saanut Terissaaren Korte-siideri on juomahyllyssä harvinaisuus – kotimaisista luomuomenista tehty aito siideri. Palkintoraadin mukaan tuote vastaa hyvin tämänhetkiseen pienpanimotuotteiden trendiin. Raati kiitteli juoman kaunista, omenaista väriä sekä pakkauksen ja etiketin kaunista ulkoasua. Korte-siiderin syntytarina kerrotaan sivuilla 36–37. Vuoden luomutuote -kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Kilpailussa arvioidaan tuotteen makua ja muita aistinvaraisia ominaisuuksia, pakkausta, uutuusarvoa, innovatiivisuutta sekä kaupallista potentiaalia. Voittajan valitsee asiantuntijaraati. ◀


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Luomulehti_ilmoitus_A4_01_2017.indd 1

24.1.2017 9:21:32


TEKSTI JA KUVAT: LASSI LÄHTEENMÄKI

Lämmin ja sateinen syksy lieventää eläintilojen rehutuskaa Kotieläintilat valmistautuvat talveen hyvin erilaisissa tunnelmissa. Pohjois-Savossa nurmet kasvoivat hyvin, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla kerättiin kehno sato. Tuotantoeläimiä laitetaan teuraaksi suunniteltua aiemmin. Luomutilojen yhteistyö on tiivistynyt, ja se on tuonut helpotusta monelle tilalle.

Yhtenä syyskuun päivänä satoi vettä enemmän kuin koko kesänä yhteensä, sanoo laitilalainen luomutuottaja Riitta Saloniemi. Alkuperäisnautoja sekä -vuohia kasvattava ja niiden maidosta luomujuustoa tekevä Saloniemi on joutunut monen muun tuottajan tavoin todistamaan poikkeuksellisen kuivaa kesää. ProAgrian keräämien tietojen mukaan rehusato on jäänyt puoleen normaalista maan eteläosissa. Varsinkin rannikko-

10

LUOMULEHTI 5 | 2018

alueilla on ollut erittäin kuivaa. Hyvä tai kohtalainen sato on kerätty Pohjois-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kesän sateet ovat olleet paikoin hyvin paikallisia, ja kasvustojen erot maakuntien sisällä ovat suuret. Tämän vahvistaa johtava asiantuntija Terhi Taulavuori ProAgriasta. Kuivien alueiden nurmisato on ollut apilavoittoista, sillä heinäkasvit ovat kärsineet vedettömyydestä selvästi enem-

män. Runsas apilapitoisuus nostaa rehun kasviestrogeenipitoisuutta, ja se puolestaan heikentää tiineeksi tulemista. Taulavuori kannustaa tämän takia tiloja analysoimaan rehunsa ongelmien välttämiseksi.

Pelastaako kolmas sato ensi talven? Ensimmäinen ja toinen nurmisato ovat olleet eteläisen Suomen rannikkoalueilla kehnoja, ja sen takia valtaosa tiloista on päättänyt kerätä myös kolmannen sadon. ProAgrian johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan kolmannen sadon kasvusto pääsi aluksi nihkeästi vauhtiin, mutta syyskuun sateet ja lämpö ovat korjanneet tilanteen.


Huonon rehutilanteen takia vuohia pitää Saloniemen tilalla vähentää.

Taulavuoren mukaan on myös pohdittu kolmannen sadon myyntiä Savosta tai Pohjanmaalta eteläisen Suomen rehunpuutteesta kärsiville tiloille. Kuljetuskustannukset tosin nousevat suuriksi. Lisäksi kolmannen sadon korjuulla on riskinsä, sillä se saattaa tuoda ongelmia nurmen talvehtimiseen.

Kaupankäynti luomutilojen välillä on Taulavuoren mukaan vilkastunut merkittävästi. Esimerkiksi kasvintuotantoon keskittynyt luomutila on antanut viherlannoitusnurmea luomueläintilalle rehuksi, ja vaihtokaupassa on tullut eläintilalta karjanlantaa pellolle.

Eläinmäärä vähenee Luomueläintiloilla joudutaan luopumaan eläimistä rehupulan takia. Vähennystarve riippuu Taulavuoren mukaan myös siitä, mikä on tilan eläinmäärän ja peltoalan suhde. – Monilla tiloilla poistetaan eläimiä, jotka olisi poistettu muutenkin. Eläimiä poistetaan nyt siis etupainotteisesti, Taulavuori sanoo. Saloniemen tilalla Laitilassa lasketaan nyt, mihin rehu riittää, ja varataan sitten aika teurastamosta. Saloniemen arvion mukaan tilan nauta- ja vuohimäärää vähennetään noin 20 prosenttia. – Sonnipojat ja kilipukit ovat listalla ensimmäisinä, Riitta Saloniemi täsmentää. Rajoittavana tekijänä on alkuperäisrotusopimus. Kaikki Saloniemen tilan eläimet ovat alkuperäisrotuisia, naudoista suurin osa on länsisuomenkarjaa. Sopimuksen mukaan tila on velvoitettu ylläpitämään karjan koon ennallaan viiden vuoden aikana. Saloniemen mukaan eläinmäärän vähentäminen ei tuo ongelmia juustontuotantoon. Tilalla valmistetaan 14 maitopohjaista tuotetta.

– Kaikkia laatuja tehdään, ja sillä mennään, Saloniemi kuittaa. Uudenkaupungin Kalannissa sijaitsevalla Vapolan luomutilalla joudutaan vähentämään kolmannes naudoista ja puolet lampaista. Silti rehua joudutaan ostamaan muualta. Vapola on Paulähteen kylässä, jossa on satanut kesällä vähemmän kuin muualla Uudessakaupungissa. Jopa läheinen Pehdonjoki ehti kesällä kuivua kokonaan.

Lampailla kova talvi edessä Suomalainen lammastuotanto on keskittynyt kolmelle alueelle: Ahvenanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Lappiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa suurin osa lampaista elää luomutiloilla. – Varsinkin Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa on ollut kuivaa, ja Ahvenanmaalta on tarjottu karitsoja pilkkahintaan mantereen puolelle, sanoo MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja, luomulampuri Tapio Rintala Yläneeltä. Rintalan arvion mukaan lähikuukausina teurastetaan lampaita 30 prosenttia normaalia enemmän. Luomutiloilla tuotannon notkahdusta ei hetkessä nosteta. – Jos uuhia vähennetään, uuden tavanomaisesti kasvatetun lampaan on oltava tilalla puoli vuotta tai puolet elämästä, ennen kuin se kelpuutetaan luomulampaaksi, Rintala sanoo. ◀

Viljaa säilörehuksi, olkea sekaan ja vaihtokauppaa Luomutiloilla ei Terhi Taulavuoren mukaan ole kuitenkaan katastrofimielialaa. Keinoja rehupulan lievittämiseksi on kehitelty. Huonosti kasvanutta viljaa on paalattu kortta myöten paaliin. Olkea käytetään nyt aiempaa enemmän karkearehuna naudoille. Olki tuo rehuun kuitua, mutta ravinto pitää hankkia muista lähteistä.

Riitta Saloniemen tilan kaikki naudat edustavat alkuperäiskarjaa.

LUOMULEHTI 5 | 2018

11


TEKSTI: PIRJO RISTOLA KUVA: NOORA MANTERE

En jaksa enää, tästä ei voi selvitä. Rahat eivät riitä. Kaikki tuntuu merkityksettömältä. Me vain riidellään kaikesta. Kukaan ei voi meitä auttaa. Tällaiset ajatukset saattavat pyöriä monen luomuviljelijänkin päässä, etenkin nyt kahden katokesän jälkeen.

T

alous ahdistaa, lainojen lyhennysaikataulussa ei pysytä, ja maksamattomien laskujen pino kasvaa. Tulevaisuus saattaa näyttää synkältä, ja monilla tiloilla on jouduttu pohtimaan jopa tilan tai sen osien myyntiä. Samalla uuvutaan ja väsytään. Voimat yksinkertaisesti loppuvat.

Huoli tulevaisuudesta ja naapurista Viljelijät, jotka ottavat yhteyttä Välitä viljelijästä -projektiin tai maakunnallisiin hankkeisiin, kertovat suuresta huolesta, joka tiloilla on. Huoli tulee esiin myös maatilan sidosryhmien ja naapureiden kautta. Mistä rehut talveksi kotieläimille, millaisia muutoksia tuotan-

Apu on lähellä Välitä viljelijästä -projekti auttaa

toon pitää tehdä, jotta selvitään, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa, saisiko jostain lisätuloja tai mistä voisi säästää? Siinä joitakin kysymyksiä, joihin pitäisi jaksaa löytää vastauksia. Nyt on tärkeää, että kaikki viljelijää lähellä olevat havainnoivat, missä mennään. Jos huomaa, että maatalousyrittäjällä, vaikkapa lähinaapurilla, on ongelmia, niihin pitää uskaltaa puuttua jo hyvissä ajoin. Toivottavasti jokainen apua tarvitseva rohkenee ottaa sitä myös vastaan. Kohtalotovereita on paljon. Omaa tilannetta ei tarvitse hävetä. Eli nyt kannattaa välittää viljelijästä, jot-

ta turvaamme kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuudessakin.

Mistä apua? Apua on mahdollista saada Melan Välitä viljelijästä -projektin ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta. Tilanteen selvittämiseksi tarvitaan rohkeutta ottaa ensimmäinen askel kohti muutosta. Tieto omasta tilanteesta on aina parempi kuin epävarmuus. Mitä aiemmin olet liikkeellä, sitä helpompi tilannetta on korjata. Avun saanti käynnistyy puhelinsoitolla projekti- tai hanketyöntekijälle. Usein pahimman yli auttaa jo se, että voi purkaa huolia ja murheita ulkopuoliselle henkilölle, mutta lähes aina sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan maatalousyrittäjän tilannetta tarkemmin. Kartoituksen ja keskustelujen jälkeen ryhdytään selvittämään erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Soittaa saa jo ennen kuin on kriisi päällä. Talousvaikeuksissa olevilla tiloilla etsitään keinoja talouden tasapainottamiseksi. Joskus se tarkoittaa sitä, että projektityöntekijä avaa yhdessä yrittäjän kanssa maksamattomien laskujen pinoa, käy neuvotteluja pankin, verottajan tai ulosottomiehen kanssa. Joskus taas taRehun riittävyys aiheuttaa tänä syksynä huolta monella karjatilalla.

12

LUOMULEHTI 5 | 2018


lousneuvoja laskee, millaisia muutoksia tarvitaan. Talousneuvontaan apua löytyy mm. Neuvo2020 -palvelun tai Melan ostopalvelusitoumusten kautta.

Henkinen kuorma kasvaa Maatalousyrittäjän henkinen kuormitus on kasvanut. Taloushuolien lisäksi uupumus, ylirasittuneisuus ja masennus vaikuttavat jaksamiseen. Maatalouden haasteet heijastuvat myös parisuhteeseen. Me suomalaiset emme kuitenkaan helposti puhu omista asioistamme kenellekään, vaan haudomme niitä mielessämme ja yritämme sinnikkäästi jaksaa voimiemme äärirajoille. Usein lähin ystävämmekään ei tiedä, millaisten haasteiden keskellä elämme. Pahinta on, jos salaamme huolemme puolisoltakin. Näin tilanne saattaa ajautua sellaiseksi, ettemme näe enää selviytymiskeinoja. Ostopalvelusitoumuksilla apua Välitä viljelijästä -projekti voi auttaa myös uupumuksen kohdatessa. Projekti- ja hanketyöntekijöiden kautta viljelijä voi hakea 500 euron arvoista ostopalvelusitoumus-

ta henkisen jaksamisen tukemiseen. Sitoumuksen avulla voi hakeutua keskustelemaan ammattiauttajan, esimerkiksi psykoterapeutin tai työnohjaajan kanssa. Projektin toiminnan aikana (vuosina 2017 ja 2018) yhteensä noin 850 viljelijää on hakenut apua jaksamisongelmiin ostopalvelusitoumusten avulla. Kynnys terapia- ja työnohjauspalveluiden käyttöön on selvästi madaltunut. Moni maatalousyrittäjä on huomannut, että keskustelut ammattiauttajan kanssa auttavat jäsentämään omaa elämää. Onneksi tieto avun saamisesta saavuttaa yhä useamman. Ostopalvelusitoumuksia myönnetään myös talousneuvontaan ja rajatuissa tapauksissa myös juridiseen neuvontaan. Kaikkiaan sitoumuksia on projektin toiminnan aikana myönnetty noin 1 200 maatalousyrittäjälle. Haasteellisimmassa tilanteessa olevat viljelijät ovat voineet saada kaksikin sitoumusta joko samaan tai eri palveluun.

Hyvinvointia tarjolla eri muodoissa Melan Välitä viljelijästä -projektin kautta maatalousyrittäjille on tarjolla myös hy-

Ota haltuun tilasi kannattavuus! • • • • •

Mistä se muodostuu. Miten sitä voi parantaa. Mikä on lopputuotteen tai rehun todellinen kustannus /kg. Miten optimoin kasvilajit tai eläinmäärän saadakseni parhaan tuloksen. Tai mitä ikinä tilasi toiminnassa haluatkaan taloudellisesti tarkastella.

vinvointikoulutusta ja hyvinvointipäiviä. Hyvinvoinnin ABC -kurssi on kaksipäiväinen koulutus, jossa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat sekä omaan että läheisten hyvinvointiin. Koulutuksen teemoja ovat mm. ihmissuhteet, vuorovaikutus, tunteet, elämän ja stressinhallinta sekä kriisit ja niistä selviäminen. Kurssilta saa myös tietoa siitä, mistä saa apua hyvinvoinnin tueksi. Näitä kursseja toteutetaan eri puolilla Suomea. Tänä syksynä projekti toteuttaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa 15 maatalousyrittäjien hyvinvointipäivää. Päivien teemana ovat ihmissuhteet ja vuorovaikutus. Sisällöt ja esiintyjät vaihtelevat paikkakunnittain. Tiedossa on mielenkiintoisia puhujia, huumoria, virkistystä ja liikuntaa. Nämä tilaisuudet ovat kaikille maatalousyrittäjille maksuttomia. ◀ Lisätietoja: www.mela.fi/tyohyvinvointi Kirjoittaja on Melan Välitä viljelijästä -projektin vetäjä.

Maatilan Voitto – Laskentapalvelu tilan tulevaisuuden suunnitteluun Laskentaa tilan omilla luvuilla ja työvaiheilla. Näet miten tilasi tulot ja kustannukset jakautuvat eri toimintoihin.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää: Sanna Tarkiainen p. 0400 524 758 sanna.tarkiainen@envitecpolis.fi

Lue lisää:

envitecpolis.fi/palvelut

LUOMULEHTI 5 | 2018

13


TEKSTI JA KUVAT: AURA LAMMINPARRAS

Kuka kokkaa itsensä uudeksi Luomukokiksi? Se selviää ensi maaliskuussa Fastfood & Cafe & Ravintola -messuilla, jossa kilpaillaan luomukeittiön mestaruudesta. Kilpailijoiden haku on auki 10.10.2018–31.1.2019.

Kuka erottuu edukseen luomulla?

L

uomukokki-kilpailu on järjestetty aiemmin vuonna 2016, jolloin voittajaksi kruunattiin suomalaisen luomuruuan liputtajana tunnettu Benjamin Frostell. Vuoden 2016 kilpailu sai kosolti positiivista palautetta, ja Frostell on noteerattu useissa medioissa juuri Luomukokki-kilpailun voittajana. Frostell edusti Suomea myös pohjoismaisessa Luomukokki-kilpailussa Malmössä. Benjamin Frostell on edelleen mukana Luomukokki-toiminnassa ja toimii vuoden 2019 kilpailun päätuomarina. Hän työskentelee tällä hetkellä Juuri-yhtiöiden Latva-ravintolassa keittiömestarina. Vuoden 2019 kilpailu järjestetään 6.–7.3. Ensimmäisen päivän semifinaaliin etsitään kahdeksan kilpailijaa, joista varsinaiseen finaaliin pääsee neljä parhaiten pärjännyttä.

Doping kielletty myös raaka-aineilta Kilpailun punaisena lankana kulkevat vastuulliset ja puhtaat luomuraaka-aineet, joista kokataan kauniita, trendikkäitä ja kestävän kehityksen mukaisia ruoka-annoksia. Kilpailun kriteereissä korostuu kestävä kokkaus sekä gastronominen ammattitaito. Annoksen maun ja ulkonäön lisäksi kilpailussa kiinnitetään huomiota raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön, hävikin hallintaan ja energiankulutukseen. Haku kilpailuun avattiin 10.10. Fastfood & Cafe & Ravintola -messujen sisartapahtumassa Tampereella. Kilpailijoita etsitään tammikuun loppuun asti. Ennakkotehtävänä on suunnitella luomukasvisruoka-annos (lakto-ovo) 10 hengelle. Kilpailuun mukaan pyrkivien tulee lähettää reseptiikka ja yhden annoksen kuva 31.1. mennessä osoitteeseen info@proluomu.fi. Reseptin lisäksi tulee kirjoittaa lyhyt motivaatiokirje ja perustella, miksi luomuruoka on osallistujalle tärkeää. Luomua lisää ammattikeittiöihin! Ruoka on yksi kolmesta eniten ympäristöä kuormittavista ihmistoiminnoista. Ammattikeittiöt, jotka tuottavat Suomessa yli 700 miljoonaa annosta ruokaa vuodessa, ovat keskeisessä roolissa kestävämmän ruokaketjun edistämisessä. Myös kuluttajat arvostavat luomun käyttöä ravintoloissa, ja yli 50 % suomalaisista ilmoittaa luomutuotteiden käytöllä olevan myönteistä vaikutusta ravintolan valinnan kannalta. Luomukokki-kilpailun tavoitteena on lisätä ammattikeittiöiden tietoisuutta luomusta vastuullisena valintana sekä kasvavana trendinä ja kilpailutekijänä. Luomukokki-kilpailun järjestävät Pro Luomu ry, EkoCentria ja Liiketalousopisto Perho. Kilpailun johtajana toimii Sampo Kantele. ◀

Vuoden 2016 kilpailun voitti Benjamin Frostell.

www.proluomu.fi/luomukokki

14

LUOMULEHTI 5 | 2018


LUOMUA PORIS, TIÄKSÄÄ!

KESTÄVÄ JA KANNATTAVA

LUOMUTUOTANTO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

Stephen Briggs opastaa, miten luomutuotannossa voidaan sopeutua ääreviin sääilmiöihin. Monipuolista keskustelua myös retkillä ja rinnakkaisohjelmissa. Ilmoittautuminen 26. 10. mennessä: luomu.fi/luomupaivat

Tapahtumaa tukee maa- ja metsätalousministeriö.

15. 11. Iltajuhla klo 18.30 Sokos Hotel Vaakuna, Pori Vuoden luomuyrityksen palkitseminen Juontajana ja muusikkona Julle Kallio


LUOMUA PORIS, TIÄKSÄÄ! Paikka: Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Satakunnankatu 23, Pori

Torstai 15. 11.

Retket klo 14.00 – n. 17.15

Yhteisohjelma

1. Saaren luomutila

Puheenjohtaja: Pauli Talvitie, Luomuliitto 9.15 Ilmoittautuminen ja aamiainen 10.15 Puheenjohtaja avaa Luomupäivät 10.20 Avauspuheenvuoro, Arto Satonen, kansanedustaja (kok.) 10.40 Luomutuotanto muuttuvassa ilmastossa, Stephen Briggs (UK) 11.40 Verryttelytauko 11.45 Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään – vinkkejä ja kokemuksia OSMOhankkeesta, Tuomas Mattila 12.35 Mitä tavanomaisessa viljelyssä voitaisiin oppia luomusta? Leila Warén-Backström, Brusaby gård 12.55 Retkille ohjeistus 13.00 Lounas 14.00 Retkille lähtö

Puutarhaviljelyä (marjoja, vihanneksia, yrttejä, taimia), jatkojalostusta, myymälä • Enintään 30 osallistujaa

2. Tenhon tila

Luomupihvikarjaa ja -lampaita, tilateurastamo ja -myymälä • Enintään 2 x 20 osallistujaa

3. Biolan Oy

Kaasvualustat, luomulannoitteet ja kuivikkeet • Enintään 2 x 30 osallistujaa

4. Satamuna Oy

Luomukananmunien sopimustuotanto, pakkaamoon tutustuminen • Enintään 20 osallistujaa

Perjantai 16. 11. Rinnakkaisohjelmat klo 8.30–12.00 1. Luomutuotteita markkinoille • • • •

Elintarvikkeiden vienti Välittäjän käyttäminen viennissä, erottautuminen markkinoilla Myynti, markkinointi, brändäys Luomutuotteiden matka kaupan hyllyyn

2. Lisää luomupuutarhatuotantoa yhteistyöllä!

Paneelikeskustelu: Tuottajaorganisaation mahdollisuudet luomupuutarhatuotannossa – tuottajan, tukun ja ammattikeittiön näkökulmat Puutarhatuotannon tietoiskuja: • Uusi luomuasetus ja kasvihuonetuotanto • Uusia lannoitteita ja kasvualustoja • Taimituotannon tarpeet • Porkkanakempin torjunta

3. Siementuotanto • • •

16

Luomusiemenen tuotantoa rajoittavat tekijät Viljelijän ja pakkaamon näkökulmat Sopimusmalli luomusiemenen tuotantoon

LUOMULEHTI 5 | 2018

4. Sianlihantuotanto – terveys, talous ja ruokinta • • • •

Lisääntymisongelmat Porsaskuolleisuus Talouden johtaminen Ruokinnan suunnittelu

10.10 Kahvitauko 12.00 Lounas

Yhteisohjelma

Puheenjohtaja: Sari Iivonen, Luomuinstituutti 13.00 Kehitetään luomutuotantoa, Timo Kaila, Apetit Oy 13.20 Kaistilla kukkokin kiekuu luomuna – tilan tarina taviksesta luomuun, Vesa Harjunmaa, Kaistin tila 13.40 Lisää tärkkelysperunan tuottajia tarvitaan, Finnamyl Oy 14.00 Uusi luomuasetus, Tero Tolonen, MMM 14.20 Yhteenveto ja keskustelua 14.40 Kahvit 15.00 Luomuliiton syyskokous

Tarkka ja ajantasainen ohjelma sekä muut lisätiedot löytyvät osoitteesta OXRPXƓOXRPXSDLYDW Oikeudet muutoksiin pidätetään.


TEKSTI JA KUVAT: KAISA PETHMAN

Kerääjäkasvien käyttö on hyvä tapa lisätä typpeä viljelykiertoon ilman, että satokasvien viljelyä tarvitsee vähentää.

Ymppi-hankkeen havaintokoekaistoilla vasemmalla puna- ja valkoapilan seos ja oikealla italianraiheinä.

Kerääjäkasvi ottaa talteen typpeä sekä maasta että ilmasta, ja sen avulla saa helposti lisättyä orgaanista ainesta peltoon.

Kerääjäkasveista potkua viljelykiertoon

S

uomen olosuhteissa kerääjäkasvi on lähes aina aluskasvi pohjoisen lyhyen kasvukauden vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kerääjäkasvi kasvaa yhdessä satokasvin kanssa. Kerääjäkasvi jää kasvamaan vielä satokasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasveilla on useita hyötyjä, joiden vuoksi aluskasvi kannattaa olla mukana viljelykierrossa aina kuin se on mahdollista. Heinäkasvit keräävät liukoista typpeä maasta ja palkokasvit sitovat typpeä ilmasta. Kerääjäkasvit tuovat maahan orgaanista ainesta ja lisäävät maan mul-

tavuutta sekä mikrobitoimintaa ja ylläpitävät maan rakennetta. Eloperäisen aineksen lisäys maahan parantaa maan kestävyyttä niin kuivissa kuin kosteissakin olosuhteissa. Kerääjäkasvi kilpailee myös rikkakasvien kanssa, eikäja hyvin onnistunut kasvusto ei jätä rikoille lainkaan tilaa. Luomutiloilla kerääjäkasvien tärkeitä hyötyjäedellä mainittujen lisäksiovat kilpailu rikkakasvien kanssa sekämahdollinen tauti- ja tuholaispaineen pienentyminen. Kerääjäkasveilla on myös typpilannoitushyötyä seuraavalle satokasville. Apila kerää typpeä seuraavalle satokasville jopa

50 kg/ha. Heinäkasvit vähentävät typen huuhtoutumista 5–40 kg/ha, mutta niiden keräämän typen siirtyminen seuraavan kasvin käyttöön on hitaampaa. Kerääjäkasvien typpihyöty ei välttämättä näy heti, mutta ajan myötä typpeä vapautuu kasvien käyttöön ja kerääjäkasvien aikaansaama multavuuden lisääntyminen parantaa muidenkin ravinteiden saantia.

Kerääjäkasvin perustaminen Kerääjäkasvien kylvö on mahdollista tehdä usealla eri tavalla. Yksinkertaisin tapa on kylvää kerääjäkasvi samanaikaisesti kevätviljan kanssa kylvökoneen pien▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2018

17


Esimerkkejä kerääjäkasvien siemenmääristä: • • • • •

Kylvettäessä kerääjäkasvi samaan aikaan satokasvin kanssa kerääjäkasvin siemen tulee piensiemenlaatikosta putkia pitkin siemenvantaiden taakse. Jyräpyörästö ja jälkihara multaavat kerääjäkasvin siemenen maahan.

siemenlaatikosta. Mikäli tilalla tehdään rikkaäestyksiä, voidaan kerääjäkasvi kylvää ensimmäisen rikkaäestyksen yhteydessä. Hajakylvö pintaan melko pian viljan kylvön jälkeen on epävarmempi tapa. Kylvön onnistumisessa auttaa kerääjäkasvin siemenen kevyt multaaminen ja riittävä siemenmäärä. Liian pienellä siemenmäärällä kerääjäkasvin teho jää heikoksi ja työ menee hukkaan. Kerääjäkasviksi voidaan kylvää kahden tai useamman lajin seos. Tehokas yhdistelmä on esimerkiksi italianraiheinä ja valkoapila. Italianraiheinä kerää tehokkaasti typpeä maasta, ja valkoapila sitoo typpeä ilmasta seuraavan kasvin käyttöön. Aluskasvin valintaa tehdessä kannattaa miettiä koko viljelykiertoa, jotta väliin jää myös apilattomia vuosia.

Vaihtoehtoja kerääjäkasviksi Italianraiheinä on tehokkain typen kerääjä maasta. Se kilpailee tehokkaasti niin rikkakasvien kuin pääkasvinkin kanssa, mikä vaikuttaa usein pääkasvin satoon

18

LUOMULEHTI 5 | 2018

Italianraiheinä 4–7 kg/ha ja puna-apila 3–4 kg/ha TAI valkoapila 2–3 kg/ha Valkoapila 2–3 kg/ha ja puna-apila 4–5 kg/ha Timotei 5 kg/ha ja puna-apila 3–4 kg/ha TAI valkoapila 2–3 kg/ha Italian- tai englanninraiheinä 5–8 kg/ha Monivuotiset heinät tai niiden seokset 8–12 kg/ha

2018 havaintokokeiden kerääjäkasvit: • • • •

alentavasti, noin 200–400 kg/ha. Italianraiheinän massasta noin puolet on juuristossa, joka syksyllä kuivattaa maata ja parantaa sen kantavuutta. Italianraiheinä on yksivuotinen heinä, mutta se saattaa talvehtia osittain. Ylivuotinen kasvusto voi kasvaa voimakkaasti seuraavan viljelykasvin seassa, jos sitä ei lopeta huolella. Timotei kasvaa viljan alla italianraiheinää vaatimattomammin, eikä siten vaikuta juurikaan pääkasvin satoon. Italianraiheinään verrattuna timotei kerää vähemmän typpeä syksyllä. Monivuotisena kasvina timotei talvehtii varmasti ja jatkaa typen keräämistä myös keväällä, jos kasvustoa ei ole lopetettu syksyllä. Puna-apila ja valkoapila eivät yleensä alenna pääkasvin satoa. Puna-apilan alkukasvu on hidasta, eikä se ehdi kasvaa pääkasvin läpi. Valkoapila on syytä kylvää samaan aikaan viljan kanssa, ettei se jää liian vaatimattomaksi. Apilat sitovat typpeä juurinystyröiden avulla ilmakehästä, mutta maasta apilat keräävät typpeä heikosti.

Italianraiheinä (Pepper) 7 kg/ha Englanninraiheinä (Birger) 7 kg/ ha Timotei (Grinstadt) 7 kg/ha Puna-apila (Ilte) 5kg/ha + Valkoapila (Hebe) 3 kg/ha

Pirkanmaalla kerääjäkasvien tilatason havaintokokeita Pirkanmaan Ymppi-hankkeen kerääjäkasvien havaintokokeissa on pyritty saamaan käytännön kokemuksia ja tietoa kerääjäkasvien viljelystä. Ymppi-hankkeen havaintokokeissa on vertailtu eri lajikkeita ja lajeja sekä siemenmääriä. Vuosina 2016 ja 2017 verrattiin italianraiheinällä kahta eri lajiketta sekä siemenmääriä, ja vuoden 2018 havaintokokeissa vertailussa on neljä eri kerääjäkasvia. Vuonna 2016 vertailussa olleet lajikkeet olivat Turgo ja Barmultra ja vuonna 2017 lajikkeet olivat Fabio ja Shakira. Siemenmäärät vaihtelivat kokeissa 5 kg/ha ja 10 kg/ha välillä. Suuremmilla siemenmäärillä saatiin silmämääräisesti tuuheampi kasvusto, mutta 5 kg:n siemenmäärä tuotti myös kelvollisen kasvuston. Lajikkeiden välillä ei havaittu kumpanakaan vuonna merkittäviä eroja. Vuoden 2017 kokeessa Fabio vaikutti olevan hieman Shakiraa tehokkaampi kerääjä.


Kerääjäkasveista kertoo Luomupäivillä aiheen brittiläinen asiantuntija, Stephen Briggs.

maan parhaista antimista

Italianraiheinä kasvattaa laajan juuriston, joka jatkaa kasvuaan pitkälle syksyyn. Kuvassa italianraiheinää noin viikko satokasvin puinnin jälkeen.

Kuluneella kasvukaudella havaintokokeissa on vertailtu neljää eri kerääjäkasvia: italianraiheinää, timoteitä, englanninraiheinää sekä puna-apilan ja valkoapilan seosta. Lähes sateeton kesä vaikutti myös kerääjäkasvien kasvuun. Apilaseos lähti parhaiten kasvuun ja oli selkeästi paras kasvustoltaan heti puinnin jälkeen. Timotei on vertailun heikoin, italianraiheinä on pärjännyt kuivuudessa hieman englanninraiheinää paremmin. Kerääjäkasvit eivät haitanneet puintia ollenkaan. Nähtäväksi jää, miten syksyn sateet vaikuttavat kerääjäkasvien kasvuun. ◀ Kirjoittaja työskentelee kasvintuotannon ja luomuviljelyn asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomessa.

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hankkeen kerääjäkasvien havaintokokeista voit lukea lisää blogista: etela-suomi.proagria.fi/blogit. Havaintokokeet on toteutettu tavanomaisella tilalla.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 5 | 2018

19


– Elämä jatkuu, tuumaa Syrjäsalmen tilan isäntä Pekka Kohonen uuden jaloittelupihan rakennustyömaalla.

TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

Kannattavuus edellyttää

tuottavuutta ja investointeja

– Maatalouden kannattavuuden toiminnan tuottavuuden parantaminen ja isommat yksiköt. Se taas vaatii investointeja, pohtii kiteeläinen Pekka Kohonen.

Maatalouden kannattavuus ei ole kovinkaan hyvä, ja tuntipalkka on onneton. Lisäksi maatiloilla on heikko pääoman tuottoprosentti. Maatiloilla tarvitaan nyt entistä enemmän kateajattelua ja taloudellista johtamista, Pekka Kohonen pohtii. Kun Kohonen vuosituhannen taitteessa palasi puolisonsa Ullan kanssa vieraan palveluksesta palkkatyöstä kotitilalleen, tilalla oli seitsemän lehmää ja 20 hehtaaria peltoa. Peltoala on viisinkertaistunut ja lypsykarja vaihtunut emolehmiin. Lisäksi tilalla on kesämökkivuokrausta.

20

LUOMULEHTI 5 | 2018

– Vähän kerrassaan on menty eteenpäin, Kohonen kertoo.

Säästeliäät investoinnit Syrjäsalmen tilalla on investoitu säännöllisin väliajoin. Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2001 peruskorjattiin tilan päärakennus, vuonna 2003 rakennettiin ensimmäinen pihatto, vuosina 2008–2009 toinen pihatto. Nyt kylmäpihaton viereen rakennetaan jaloittelupihaa ja katosta. – Yhtään traktoria tai konetta en ole ostanut uutena, vaan kaikki on ostettu käytettyinä. Samoin rakennustarvikkeita

Riitta Makkonen

paranemiseen ei ole muuta tietä, kuin

hankittaessa on hyödynnetty kierrätystä, ja omana työnä on tehty kaikki, mikä on osattu. Laajentamishaluja olisi vieläkin, mutta sekä laidunta että peltoa täytyisi raivata, ostaa tai vuokrata kymmenien kilometrien päästä, sillä tilalla on kahdella suunnalla vastassa Karjalan Pyhäjärvi ja kolmannella matkailuyritys. Niinpä kolmannen emolehmälauman perustaminen on saanut odottaa. – Iso yhtenäinen peltoaukea toisi tehokkuutta. Kannattavuuden kannalta tilan minimikoko pitäisi olla sadan hehtaarin tuntumassa, että se elättää päätoimi-


www.peltosiemen.fi

Fiskars-indeksi kuvaa tuotantopanosten hinnan kasvua Syy nykyiseen maatalouden ahdinkoon löytyy Kohosen mukaan puhtaalla matematiikalla. – Kun aloitin tilanpidon, maidon hinta oli kaksi markkaa ja peruspeltotuki hehtaaria kohti oli 3000 markkaa. Nyt maidon hinta on 36 senttiä ja EU-tuki pellolle on 500 euroa, Kohonen kuvailee. Raaka-aineen hinta ja tuet ovat siis säilyneet vuosituhannen alusta lähtien ennallaan, mutta Kohosen käyttämä ”Fiskars-indeksi” kertoo, että tuotantopanosten hinnat ovat nousseet rajusti. – Esimerkiksi kyntöauran kärkilapun hinta oli vuonna 2007 kahdeksan euroa, ja nyt sen hinta on 17,80 euroa, hän kertoo. Maatalouskoneiden ja niiden varaosien sekä korjaamisen hinnat ovat nousseet. Samalla myös urakoinnin hinta on noussut. Kohonen onkin vähentänyt urakoinnin osuutta ja tekee rehut omalla korjuuketjulla. Lannanlevityksessä Kohosella on niin ikään omat koneet, mutta traktorityöpanoksen Kohonen ostaa. – Tietynlainen omavaraisuus voisi olla hyvä maatiloilla, se olisi huoltovarmuutta oman tilan kohdalla, Kohonen arvelee. – Lisäksi energia on iso rahareikä. Polttoöljyn, dieselin ja sähkön hinta on noussut hurjasti. Kohosen mielestä peltojen tulisi olla ”traktorin kantaman päässä” eli mielel-

Arkistokuva

sesti yhden tai kaksi henkeä, Kohonen arvelee.

lään kymmenen kilometrin päässä talouskeskuksesta, ettei polttoainetta ja aikaa kuluisi kohtuuttoman paljon pelloille ajelemiseen.

Luomuviljely kannattavampaa Syrjäsalmen tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2004 lähtien ja karja vuodesta 2006 lähtien. Ratkaisu oli helppo, sillä Kohosen isä ei ollut mainittavasti käyttänyt kasvinsuojeluaineita. – Luomutuotannossa syntyy säästöä lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista, kun niitä ei tarvitse hankkia lainkaan, hän kuvailee. – Luomutuet auttavat. Jos niitä ei olisi, menisi paljon huonommin. Tavanomaista viljelyä korkeammat tuet ovat tarpeen, koska saman sadon saamiseksi tarvitaan usein enemmän peltoa. Lisäksi esimerkiksi nurmen tai viljan satovaihtelut ovat suuremmat.

Luomutuotannossa raaka-aineesta saa paremman tuottajahinnan kuin tavanomaisessa tuotannossa. Kohosten karja koostuu pääasiassa liharotuisista emolehmistä, kuten limousinesta ja herefordista. – Emolehmätuotantoa on vaikeampi saada tappiolle kuin muita tuotantosuuntia, koska tuotantopanokset rakennusten osalta ovat pienemmät ja karja syö viisi kuukautta suoraan laitumelta, Kohonen selittää. Kohonen ei ole vielä huolissaan, vaikka takana on kaksi viljelijöiden kannalta huonoa kesää. – Asiansa kohtuullisen hyvin hoitanut tila ei kaadu kahteen heikkoon kesään. ◀

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi LUOMULEHTI 5 | 2018

21


TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: EKOCENTRIA/TERO TAKALO-ESKOLA

Vaikuttaminen lausunnoilla Luomuliitto tekee vaikuttamistyötä monilla eri tavoilla. Lausuntopyyntöihin vastaaminen on yksi tapa. Lakeja, asetuksia, erilaisia julkishallinnon ja toimialojen strategioita ja suunnitelmia valmistellaan erilaisilla menetelmillä. Lait voivat olla täysin virkamiesten valmistelemia, tai valmisteluun on voinut osallistua elinkeino- ja sidosryhmiä esimerkiksi työryhmätyöskentelyn tai kuulemisen muodossa.

L

opuksi lain tai muun suunnitelman valmistelija voi laittaa luonnoksen vielä lausuntokierrokselle saadakseen kuvan siitä, mitä eri sidosryhmät ovat lakiluonnoksesta mieltä, ja tehdä siihen vielä viimeiset viilaukset. On aina helpompaa vaikuttaa lain sisältöön valmisteluvaiheessa kuin vasta lausuntovaiheessa.

Lausuntopyynnön reitti Lausuntopyynnöt tulevat useimmiten Luomuliitolle suoraan sähköpostilla. Lausunnoilla olevia lakiluonnoksia tai muita strategioita ja suunnitelmia voi myös seurata oikeusministeriön ylläpitämän Lausuntopalvelu-verkkosivuston kautta tai suoraan eri ministeriöiden kotisivuilta. Ikävä kyllä oikeusministeriön lausuntopalvelu ei kata täydellisesti kaikkia ministeriöiden lausuntopyyntöjä.

22

LUOMULEHTI 5 | 2018

Pääasiassa Luomuliitto vastaa maa- ja metsätalousministeriön, Eviran ja Mavin lausuntopyyntöihin, mutta ympäristöministeriön ja opetusministeriönkin lausuntopyyntöihin on vastattu sekä muodostettu pyydettäessä kantaa myös muiden organisaatioiden kannanottoihin, kun niillä on ollut jokin yhteys luomutuotantoon. Ministeriöiden lausuntopyynnöt ja lausunnot ovat julkisia ja löytyvät eri ministeriöiden nettisivuilta tai oikeusministeriön Lausuntopalvelusivustolta. Kuka tahansa voi vastata julkisiin lausuntopyyntöihin.

Luomuliiton tapa muodostaa kanta Lausuntoa voidaan käsitellä Luomuliiton työryhmissä, asiantuntijoidemme keskuudessa sekä hallituksessa. Luomuliitolla on kahdeksan eri teemaista työryhmää: maito, liha, siipikarja, kasvinviljely, puutarhatuotanto, ammat-

tikeittiöt, luomukeruu, ympäristöasiat sekä siementuotanto. Jokaisessa työryhmässä on Luomuliiton hallituksen jäsen sekä muita jäseniä ja Luomuliiton asiantuntijat. Lausuntopyynnöt käsitellään hallituksen kokouksessa päättämällä ensiksi, lausutaanko ylipäätään, ja muodostamalla sitten kanta. Lopuksi kokouksissa käydään läpi annetut lausunnot.

Yhteistyössä on voimaa Luomuliitossa tehdään myös laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Lausuntovalmistelussa käydään keskusteluita eri tahojen kanssa, välillä on myös laadittu yhteisiä lausuntoja. MTK:n ja Luomuliiton välillä on kirjallinen sopimus yhteistyöstä. MTK:lla on luomuverkosto, jonka avulla luomutuotantoa edistetään. MTK:n luomuverkosto


koostuu eri valiokuntien jäsenten muodostamasta ryhmästä. Pro Luomu edustaa koko luomutuotantoketjua, eli kauppaa, teollisuutta ja tuottajaa. Luomuliitto on Pro Luomun jäsen, ja Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie on Pro Luomun hallituksen jäsen. Pro Luomun jokaisessa arvoketjuryhmässä on Luomuliiton edustaja. Näiden toimijoiden lisäksi yhteistyötä on tehty Biodynaamisen yhdistyksen sekä Yhdistyneiden luomutuottajien kanssa. Luomuliiton ja ProAgrian välillä on myös yhteistyösopimus. Koska ProAgria on neuvontajärjestö, ei lausuntoja olla heidän kanssaan tehty, mutta kantojen muodostuksessa keskustelut ProAgrian luomuasiantuntijoiden kanssa ovat olleet hyvin arvokkaita. Yhteistyöverkostot ovatkin tärkeitä, koska yhteistyössä tehdyissä lausunnoissa on suurempi painoarvo kuin yksin tehdyssä ja laajan keskustelun an-

Haluatko päästä vaikuttamaan?

siosta lausunnoista tulee kattavampia ja laadukkaampia.

Tule mukaan työryhmätyöskentelyyn!

Lausuntojen antamisen vaikuttavuus Paljonko lausuntojen antamisella sitten voidaan vaikuttaa. Välillä tuntuu, että lausunnolla ei ollut merkitystä ja lopputulos on sama kuin luonnoksessa. Joskus taas huomaa, että valmistelijat ovat poimineet lausunnosta oleellisimmat ja epäkohdat on korjattu sen mukaisesti. Voidaan siis päätellä, että lausuntoihin kannattaa panostaa, aiheisiin perehtyä kunnolla ja valmistella kannat huolella, koska välillä niillä todella pystyy vaikuttamaan. ◀

Ota yhteyttä: susann.rannari@luomuliitto.fi

Luomuliiton vuoden 2018 aikana laatimat lausunnot löytyvät osoitteesta www.luomulehti.fi

DeLaval FeedtechTM ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ! Luomuun sopiva tehokas biologinen säilöntäaine

Nyt todella edulliseen ennakkohintaan! myymälöistä ja DeLaval huoltomieheltä

alk. 1 rehut ,5€/ onni (sis a lv)

Feedtech ENNAKKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ Luomu lehti.indd 1

LUOMULEHTI 5 | 2018

17.9.2018 11:01:59

23


TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

Koko tilan tiivistymisriskit hallintaan paremmilla renkailla OSA 2

Tuomas Mattila kertoo OSMOhankkeen tuloksia Luomupäivillä Porissa.

Miten valita paremmat renkaat? Edellisessä jutussa käsiteltiin tilan koneketjun tiivistymisriskien tarkastelua ja tiivistävimpien koneiden tunnistamista. Kun riskit on tunnistettu, niitä pitäisi pienentää. Sopivien renkaiden löytäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Tässä

Jukka Rajala

osassa annetaan vinkkejä ja toimintatapoja hyvien renkaiden löytämiseen.

Matalaripainen matalapainerengas on varteenotettava vaihtoehto paremmaksi renkaaksi, jos pellot ovat tasaisia ja maan pinta kuivaa.

Mitä renkaalta vaaditaan? Rengasvaihtoehtoja pohtiessa tulee vastaan runsaudenpula. Valmistajia on lukuisia, valmistajilla on erilaisia rengastyyppejä, ja rengastyypin sisällä on useita kokoja, jotka sopivat työkoneeseen. Rengasvalintaa helpottaa, kun selvittää itselleen, mitä renkaalta vaaditaan ja miten tämä vastaa rengaskäsikirjoissa ilmoitettuja tietoja. Onnistuneen rengashankinnan jälkeen käytössä on renkaat, joilla saavutetaan vaadittu kantavuus toivotussa paineessa ja halutulla nopeudella. Tätä kuvaa renkaan kuormitusindeksi ja kantavuustaulukko. Sen lisäksi renkaan pitäisi mahtua pyörimään (ulkohalkaisija) ja koneen pitäisi mahtua kulkemaan tiellä ja oviaukoista (renkaan leveys). Nelivetokoneissa välityssuhteiden pitäisi säilyä samoina myös renkaiden vaihdon jälkeen. Jos vaihdetaan vain yksi rengaspari, renkaan vierintäkehän pitäisi pysyä samana. Jos vaihdetaan molempien akseleiden renkaat, vierintäkehien suhteen pitäisi pysyä samana. Kun renkaalta vaaditut tekniset ominaisuudet ovat tiedossa, voidaan karsia mahdollisten renkaiden lukumäärää yleensä muutamaan vaihtoehtoon. Teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisilla renkailla voi olla kuitenkin erilainen kosketusala, mutta tätä ei yleensä ilmoiteta renkaan tiedoissa. Kosketusalaa tietyllä kuormalla ja paineella voi tarkastel-

Renkaiden valinta voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: • •

• •

• •

• • • •

24

LUOMULEHTI 5 | 2018

Varaa riittävästi aikaa: 2–3 kk Tunnista tarve – nykytilanteen kartoitus: pyöräkuormat, käytetyt rengaspaineet, tiivistymisriskit, maiden tiivistymisalttius, olosuhteet, viljelykasvit Määritä tavoitteet: tiivistymisriski, pyöräkuormat, rengaspaineet Pyöräkuormien pienentämismahdollisuudet: koneiden keventäminen, paripyörät Paripyörät vai isot renkaat? Reunaehtojen määrittely: Suurin halkaisija, pienin vanteen halkaisija, suurin koneen leveys, renkaan pääkäyttö, teholuokka, nopeusluokka, sopivuus yhteen vetävien etu-/takarenkaiden kanssa, muu käyttö (metsätyö, lumityöt) Renkaan kokoluokan valinta: sama halkaisija vai isompi? – kantavuus riittävä tavoitelluilla rengaspaineilla Rengasvaihtoehtojen kartoitus. Löytyykö sopivia käytettynä? Tarjousten pyytäminen, 2–3 kpl. Tarjousten tarkentaminen ja vertailu Renkaiden valinta. Tilauksen tekeminen ajoissa, toimitusaika vanteilla 3-4 vk Renkaiden asennus ja vaihto


Työkone

Traktori John Deere 6820

Renkaat

Etuakselin renkaat Trelleborg TM800 600/65R28 Tiellä 50 km/h Pellolla 10 km/h

Taka-akselin renkaat Mich MegaXbib 710/75R34 (178) Tiellä 50 km/h Pellolla 10 km/h

Työ

Rengas kuorm a (t)

Ilmanpaine (bar)

Rengas kuorm a (t)

Ilmanpaine (bar)

Rengas kuorm a (t)

Ilmanpaine (bar)

Rengas kuorm a (t)

Ilmanpaine (bar)

1. Äestys ilman paripyöriä 2. Äestys paripyörin 3. Kyntö 4. Kultivointi paripyörin 5. Viljan ajo

1100

0,6

1100

0,5

3000

1

3000

0,5

600 1300 1300

0,4 0,6 0,4

600 1300 1300

0,4 0,5 0,4

1500 3800 1500

0,4 1 0,4

1500 3800 1500

0,4 0,6 0,4

1100

0,6

1100

0,6

4200

1,1

4200

0,6

la Terranimo-työkalun avulla. Terranimo arvioi myös tiivistymisriskejä eri olosuhteissa, joten sitä kannattaa hyödyntää vertailussa.

Tuomas Mattila

Taulukko 1. Kun renkaille kokoaa taulukon, jossa on eri työvaiheissa tarvittavat rengaspaineet, oikeiden rengaspaineiden käyttö helpottuu. Näillä renkailla ero tie- ja peltoliikenteen välillä on suuri, joten kannattaa harkita joko hidasta siirtoajoa tai paineenalennusjärjestelmää tai vielä parempia renkaita.

Kuva 1. Tuorlan tilan nykyisen koneketjun ja rengastuksen maaperään aiheuttama kuormitus (yläkuva) sekä maaperän kuormitus ehdotetuilla parannustoimenpiteillä (alempi kuva). Maan jännitykset on laskettu Terranimo-työkalulla. Vaaleanvihreä alue kuvaa 50 kPa jännitystä, joka aiheuttaa riskin kosteille maille. Keltainen alue kuvaa 150 kPa jännitystä, joka aiheuttaa riskin myös kuiville maille. Katkoviivat kuvaavat 35 cm ja 80 cm maakerroksia.

Jukka Rajala

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? 30.11.2017–18.1.2018

Kuva 2. Puimurin Sampo 2065 tiivistymisriskien vertailu eri renkailla. Matalapainerenkailla tiivistymisriski alenee tavoitteena olevalle tasolle.

Esimerkkinä Tuorlan koneketju Tuorlan koulutilan koneketju tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten rengasvalinnoilla tiivistymisriskejä voidaan vähentää merkittävästi (Kuva 1). Tilan koneketju kuvaa monipuolista tilaa, jossa maanmuokkaus tehdään kynnöllä ja äestyksellä, viljelykierrossa on nurmea ja puitavia kasveja ja pelloille levitetään lietelantaa. Koneiden työleveyksiä ei ole sovitettu toisiinsa, joten nykyrenkailla koko maaprofiili tulee tiivistetyksi viljelykierron aikana. Suurimmat riskit aiheutuvat puinnista, kynnöstä ja lietteenlevityksestä. Rengasvalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi tiivistymisriskiin. Esimerkiksi Tuorlan kyntötraktorilla nelisiipisillä kääntöauroilla (rengaskuorma 3800 kg) päästään nykyisestä 1,3 bar paineesta 0,6 bar rengaspaineeseen vaihtamalla traktorin nykyiset Continental AC85 520/85R38 renkaat esim. Michelin MegaXbib 710/675R38 renkaisiin. Vierintäkehä suurenee hieman, joten vanhat eturenkaat on tarpeen vaihtaa hieman isompiin. Kun renkaat on päivitetty, niistä kannattaa koota eri työvaiheita varten taulukko, joka kulkee traktorissa mukana (Taulukko 1). Tällöin ei tarvitse ihmetellä joka kerta erikseen, mitä rengaspaineita eri töissä voi käyttää. Suositukset ovat osin alempia kuin valmistajien suositukset. Eri töissä kuormitus voi tilapäisesti olla laskelmassa käytettyä kuormitusta suurempi. Alimpien rengaspaineiden käyttö vaatiikin kuljettajalta huolellisuutta. Koneketjun yksityiskohdat ja suositellut muutokset on esitetty tarkemmin OSMO-hankkeen raportissa, mutta tässä artikkelissa syvennytään leikkuupuimurin renkaiden valintaan. Puimuriin paremmat matalapainerenkaat Esimerkkitilan Sampo 2065 -puimurissa rengaskuorma on 4400 kg säiliö täynnä. Nykyrenkaalla Continental 600/65R34 paineen tulee olla 1,4 bar. Tiivistymisriski kosteilla mailla on erittäin suuri. Tiivistyminen pienenee oleellisesti, mikäli voidaan käyttää noin 0,5 bar rengaspainetta. Tämä edellyttää parempia renkaita. ▷▷ LUOMULEHTI 5 | 2018

25


siä tietoja tarkastelemalla selviää, että pienemmällä Mitaksella voidaan käyttää 0,7 barin rengaspainetta. Isommalla Mitaksella voidaan käyttää 0,5–0,6 ja Nokian renkaalla 0,4–0,5 barin painetta 4400 kg rengaskuormalla. Paremmilla renkailla tiivistymisriski pienenee mer-

Jukka Rajala

Vertailuun on valittu vetorenkaista matalapainerenkaat Mitas SFT 750/65R26 ja Mitas SFT 1050/50R25 sekä matalaripainen Nokia ESL SB 850/50R30,5, joiden halkaisijat ovat lähellä nykyisen renkaan halkaisijaa 164,8 cm. Rengaskäsikirjoista löytyviä renkaan tekni-

Jukka Rajala

Isoreikäiset pikasäätöventtiilit nopeuttavat rengaspaineen säätöä merkittävästi (Steuerungtechnik STG).

kittävästi, kuten oheinen kuva osoittaa (Kuva 2). Renkaiden vertailua helpottaa, kun renkaiden tekniset tiedot kerätään muistiin yhteen taulukkoon oheisen taulukon mukaisesti (Taulukko 2).

Renkaiden vertailu Terranimolla Renkaita vertailtiin Terranimo-työkalun avulla. Tulosteista nähdään kosketusalat, pintapaineet ja painevaikutukset maahan. Leveämpien matalapainerenkaiden suurempi kantavuus mahdollistaa matalampien rengaspaineiden käytön. Rengaspaine voidaan pudottaa tasosta 1,4 bar paremmilla renkailla 0,7, 0,5 ja 0,4 bar tasolle. Tällöin renkaan kosketusala maahan kasvaa Mitas 750/65R26 -renkaalla 47 %, 1050/50R25-renkaalla 85 % ja Nokia ESL SB 850/50R30,5 -renkaalla 87 % nykyrenkaaseen verrattuna. Maahan kohdistuva keskimääräinen paine pienenee vastaavasti 31 %, 40 % ja 47 % ja suurin paine 40 %, 46 % ja 57 %. Maapaineen vähennys näkyy oheisissa kuvissa eri syvyyksillä vaaleamman vihreänä värinä.. Leveällä Mitas 1050/50R25 -renkaalla 0,5 barin paineella rengas nousee keskeltä ylös, jolloin renkaan laidat kantavat enemmän kuin keskiosa. Isommalla 0,6 bar paineella rengas kantaa tasaisemmin ja siitä saadaan parempi hyöty. Nokia ESL 850/50R30,5 -rengas kantaa jopa 0,4 ba-

Kuva 3. Maapaine nykyisellä Continental 600/65R34 -renkaalla ja leveämmällä matalapainerenkaalla Mitas 750/65R26.

Jukka Rajala

'

26

LUOMULEHTI 5 | 2018

Kuva 4. Maapaineet Nokia ESL SB 850/50R30,5 ja Mitas 1050/50/R25 -renkailla 0,4 ja 0,5 barin paineilla 4400 kg rengaskuormalla.


Taulukko 2. Puimurin rengasvaihtoehtojen ominaisuuksia rengaskäsikirjoista poimittuna.

Taulukko 3. Renkaiden vertailu helpottuu, kun tärkeimmät ominaisuudet kokoaa taulukkoon. Niistä voi laskea myös indeksipisteet, jos valinnan teko on muutoin vaikeaa.

rin paineella vielä melko tasaisesti koko kosketusalalla.

Tarjouspyyntö kannattaa Omatoimisen rengasvaihtoehtojen selvittämisen jälkeen kannattaa pyytää useampia tarjouksia rengasmyyjiltä. Tarjouspyynnössä kerrotaan, mihin koneeseen rengas tulee, sen nykyiset renkaat sekä reunaehdot. Lisäksi on syytä kertoa tilan tavoitteista renkaiden uusimisessa. Tarjouksen jättäjää pyydetään tekemään ehdotuksia sopiviksi renkaiksi hintatietoineen ja ominaisuuksineen. Tarjousten vertailuun helpotusta Rengasvalintaa helpottaa, kun vertailun renkaat sijoitetaan taulukkoon ja arvioidaan renkaiden paremmuus tärkeiksi katsotuin perustein (Taulukko 3). Mukaan valittaville renkaiden tärkeiksi koetuille

ominaisuuksille annetaan pisteitä. Vertailussa parhaalle renkaalle annetaan jokaisesta ominaisuudesta 10 pistettä ja seuraaville suhteessa vähemmän pisteitä. Vertailuun valituille ominaisuuksille annetaan painokertoimet siten, että niiden yhteismäärä on 100 %. Puimurin rengasvertailussa eniten kokonaispisteitä sai Nokia ESL 850/50R30,5 -rengas: 9,6 pistettä. Lähes saman verran pisteitä sai Mitas 1050/50R25, eli 9,5 pistettä. Matalaripaisen Nokian kantavuus on hyvä ja kosketusala tasainen alhaisilla rengaspaineilla. Hinnaltaan se on edullinen. Matalaripaisen renkaan heikko kohta voi olla sen vetokyky. Kuivissa olosuhteissa ja tasaisilla mailla vetokyky riittää, mutta kosteilla mailla ja rinteissä korkearipainen vetorengas on varmempi valinta. ◀

Terranimo renkaiden ja tiivistymisriskien vertailuun Renkaiden kosketusaloja, pintapaineita ja maapaineita voidaan määrittää ja vertailla Terranimo-työkalun avulla. Työkalu on eri maiden maaperätutkijoiden kehittämä, ja se mahdollistaa puolueettoman renkaiden vertailun. www.terranimo.world

LUOMULEHTI 5 | 2018

27


TEKSTI: ANSA PALOJÄRVI KUVAT: ELINA NURMI

Monta keinoa ylläpitää hyödyllistä sienijuurta peltomaassa

Viljat (kuvassa kevätruisvehnä) eivät yleensä ole kovin tehokkaita muodostamaan sienijuuria. Sekaviljely keräsieniä suosivien kasvikumppanien kanssa on hyvä keino ylläpitää keräsienikantaa peltomaassa.

Useimpien viljelykasvien ja peltomaan keräsienten muodostama sienijuuri tehostaa kasvien ravinteidensaantia. Sienijuuren muodostavien kasvien sisällyttäminen viljelykiertoon tai siemenseoksiin yhdessä orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön ja maltilliseen maan käsittelyn kanssa saavat keräsienet viihtymään.

P

eltomaan muokkaaminen vaikuttaa voimakkaasti maaperän pieneliöstöön. Mikroskooppisen ohuet sienten rihmastot häiriintyvät mekaanisesta maan

käsittelystä. Keräsienen pitkät, ohuet rihmat kuljettavat ravinteita ja vettä kasville laajalta alueelta. Samalla ne parantavat maan mururakennetta. Sieni saa vastavuoroisesti kasvilta yhteyttämistuotteita.

Huomio peltomaan pinnan alle Peltomaan runsas pieneliöstö uurastaa väsymättä hajottaen eloperäistä ainesta ja kierrättäen ravinteita. Osa mikrobeista muodostaa kasvien kanssa tiiviin, molempia osapuolia hyödyttävän symbioottisen suhteen. Tuttu esimerkki tästä on juurinystyräbakteerien typensidonta palkokasvien juuristossa. Kaikista maailman kasveista noin 80– 90 % pystyy muodostamaan symbioottisen sienijuuren eli mykorritsan sienijuurisienten kanssa. Peltokasvien kanssa sienijuuren muodostavat keräsienet. Sienijuurisienet saavat kaiken tarvitsemansa energian ja solujen rakennusaineena käyttämänsä hiilen kumppanikasvin yhteyttämistuotteina kuten sokereina. Sienijuuren muodostusta ja toimintaa säätelevät sekä keräsienen että isäntäkasvin perimä. Nykyisiä lajikkeita kehitettäessä ei jalostuksen valintakriteerinä ole

28

LUOMULEHTI 5 | 2018

ollut tehokkaan sienijuuren muodostus. On mahdollista, että niukkoihin ravinneolosuhteisiin sopeutuneet maatiaislajikkeet olisivat sienijuuren tehokkuuden suhteen nykyjalosteita parempia. Heikosti tai ei lainkaan sienijuurta muodostavien kasvien viljely heikentää peltomaan keräsieniyhteisöä, sillä keräsieni ei kykene kasvamaan ilman sopivaa kasvikumppania. Luontaista keräsienikantaa voi vahvistaa kaupallisilla mykorritsatuotteilla. Tyypillisesti suomalaisessa viljelymaassa on kuitenkin jo laaja kirjo keräsienten itiöitä, joista kumppanikasvit poimivat sopivimmat.

Parhaat ja pahimmat kasvit keräsienille Parhaita mykorritsakasveja peltoviljelyssä ovat kumina, pellava ja kaikki palkokasvit (paitsi lupiini). Viljat ja heinät muodostavat sienijuuren, mutta eivät ole siitä yhtä vahvasti riippuvaisia. Puutarhakasveissa on monia sienijuuresta hyötyviä kasveja, kuten mansikka ja sipulit. Nyrkkisääntönä on, että mitä karkeampi juuristo on, sitä enemmän kasvi hyötyy keräsienistä. Rihmamaisesti kasvavan sienen muodostaman ”apujuuriston” hyödyt tulevat parhaiten esille monivuotisten kasvien kanssa. Pieni osa tuotantokasveista ei muodosta lainkaan sienijuurta. Tällaisia kasveja ovat mm. ristikukkaiset (rypsi, kaalit) ja tatarkasvit (mm. tattari). Suomessa uusi

Sienijuuri eli mykorritsa on rihmamaisen sienen ja kasvin juuren yhdessä muodostama symbionttinen rakenne. Sienijuuressa kasvi toimittaa yhteyttämistuotteitaan (energiaa) sienelle ja sieni ottaa ravinteita ja vettä maasta ja antaa kasville.

Symbioosi on kahden eliölajin läheinen, pysyvä, tarkoituksellinen yhdyselämä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Sienijuurisymbioosilla on hintansa: kasvi luovuttaa mykorritsasienelle yhteyttämistuotteistaan 10–15 %.

Keräsienet eli arbuskelimykorritsasienet: Ryhmän sienet muodostavat kasvien kanssa keräsienijuuria. Arviolta 80 % kasveista muodostaa sienijuuren keräsienen kanssa. Sienen ja kasvin välinen aineenvaihdunta tapahtuu kasvisolun sisällä, sienirihmaston puumaisissa haarautumissa eli arbuskeleissa. Mykorritsasienet lisääntyvät vain symbioosissa isäntäkasvinsa kanssa.


viljelykasvi kvinoa kuuluu sokerijuurikkaan ohella revonhäntäkasveihin. Niitä on yleisesti pidetty sienijuurettomina kasveina, mutta kotimaisessa tutkimuksessa kvinoan juuristo oli kohtuullisesti infektoitunut.

Tehokas sienijuuri vähentää pellon lannoitustarvetta Hyvin toimiva sienijuuri edistää selvästi kasvien fosforinottoa. Mykorritsa korvaa fosforilannoituksen jopa kokonaan, kun pellon fosforipitoisuus on alhainen. Sienijuuri voi vähentää pellolta vesistöihin huuhtoutuvan fosforin määrää jopa 80– 90 % voimakkaasti lannoitettuun peltoon verrattuna. Keräsienet vähentävät eroosiota sitomalla pienempiä muruja yhteen rihmastonsa ja limamaisen eritteen (glomaliini) avulla. Voimakkaasti fosforilannoitetussa ympäristössä sienijuuresta ei ole kasville hyötyä, mutta sienikumppani ottaa silti osan yhteyttämistuotteista, joten sieniystävä muuttuu kasvin loiseksi. Peltomaan muokkaus rikkoo sienirihmojen verkoston Peltomaan mekaaninen käsittely hajottaa mikrosienten rihmaverkoston ja ”laimentaa” itiöt laajaan maatilavuuteen. Huonoin tilanne on, jos maata muokataan usein ja syvään ilman kasvavaa kasvustoa tai eloperäisen aineksen lisäystä. Tavanomaiseen kyntöön verrattuna kevennetty, matala muokkaus on parempi ratkaisu. Monivuotiset kasvit, pysyvät nurmet ja kylvö suoraan kasvin sänkeen ovat toimivia keinoja peltomaan muokkaamisen vähentämiseksi. Kynnöstä huolimatta luomu suosii sienijuurta Kansainvälisissä tutkimuksissa luomuviljelyn on kynnöstä huolimatta todettu suosivan keräsienten laji- ja yksilörunsautta tavanomaiseen intensiiviseen viljelyyn verrattuna. Luomuviljelyssä kasvinvuorotukseen kuuluvat peräkkäiset palkonurmivuodet vähentävät vuosittaista muokkaustarvetta. Myös eloperäisten lannoitevalmisteiden on havaittu edistävän sienten kasvuoloja maassa. Eloperäinen aines tuo ravinteita ja parantaa maan rakennetta sienirihmastollekin paremmin sopivaksi kasvualustaksi. ▷▷ LUOMULEHTI 5 | 2018

29


Torjunta-aineiden vaikutukset keräsienille eivät ole yksiselitteisiä. Haitallisimpia ovat sienitautien torjuntaan käytetyt fungisidit. Rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin haitoista on esitetty tuloksia ja vaikutusta keräsienille selvitetäänkin parhaillaan suomalaisessa tutkimuksessa.

Sekaviljelystä keinoja sienijuurisienten avuksi Sekaviljely keräsienelle sopivien kasvikumppanien kanssa on hyvä keino ylläpitää keräsienikantaa peltomaassa. Aluskasveina palkokasvit ovat hyviä mykorritsakasveja. Sekaviljely voidaan toteuttaa myös samanaikaisesti korjattavana seoksena (esim. nurmien seosviljely), rivisekaviljelynä (lajit kasvavat vuorotai paririvein etenkin valonsaannin parantamiseksi) tai lajikaistoina (kaistasekaviljely). Kansainvälisesti kehitellään menetelmiä yhdistää puuvartisia kasveja peltoviljelyyn. Useat hedelmäpuut hyödyntävät tehokkaasti keräsienijuurta. Sienivaltainen mikrobisto sitoo parhaiten hiiltä peltomaahan Sienillä on korkeampi hiili–typpi -suhde kuin bakteereilla, joten ne varastoivat tehokkaasti hiiltä rihmastoonsa. Peltomaan mikrosienet jaetaan usein kahteen ryhmään: kasvien kanssa symbioosin muodostavat sienijuurisienet ja eloperäisistä yhdisteistä energiansa saavat hajottajasienet. Monipuolinen maaperäeliöstö auttaa peltomaata sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Viljelijällä on keinot saada maan biologiset prosessit toimimaan omaksi edukseen. ◀

Ristikukkaiset kasvit eivät muodosta sienijuurta, mutta palkokasvit ovat yleensä hyviä sienijuurikasveja. Kuvassa syysrypsi ja härkäpapu.

Typpeä sitovat palkokasvit ovat hyödyllisiä aluskasveina ja seoksissa. Palkokasvit ovat myös hyviä sienijuurikasveja, poikkeuksena lupiini. Kuvassa valkolupiinin ja vehnän seoskasvusto.

Öljypellava Kumina Kvinoa Ohra Timotei Tattari Camelina 0

10

20

30

40 [%]

50

60

70

80

Keräsienen esiintyminen eri viljelykasvien juuristossa [%±sd] suomalaisessa kenttäkokeessa. Hyviä mykorritsakasveja ovat kumina, pellava ja kaikki palkokasvit paitsi lupiini. Ristikukkaiset – rypsi ja kaalit – sekä tatarkasvit eivät muodosta lainkaan sienijuurta. Lähde: Vestberg ym. 2012

Kirjoittaja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Olemm e Luomu päivillä 15.-16 .11. Porissa

Novarbo kasvualustat ja lannoitteet luomuviljelyyn KASVUALUSTAT

30

LUOMULEHTI 5 | 2018

LANNOITTEET

KASVIHUONETEKNIIKKA

novarbo.fi


TEKSTI: ELINA NURMI, PÄIVI KURKI JA JUKKA KIVELÄ KUVA: ELINA NURMI

Orgaanisten lannoiterakeiden sijoituslannoitus – kuivan kasvukauden koetuloksia Orgaanisten lannoiterakeiden käyttö on vakiinnuttanut asemansa luomuviljelyn täydennyslannoituksessa. Viljelykokeissa testattiin sijoituslannoituksen hyötyjä pintalevitykseen verrattuna.

O

rgaanisten lannoiterakeiden käytön ongelmana on ollut niiden soveltuvuus yhdistelmäkylvöön, jossa lannoiterakeet sijoitetaan maahan. Kuivana kesänä lannoiterakeen maahan sijoittamisen hyödyt tulivat kuitenkin selvästi esille. Pintalevitysrakeet olivat kuivan kevään jälkeen pellolla muuttumattomina ja kasvit jäivät ilman ravinteita. Pohjoismaissa ja Baltiassa käytetään yleisesti Pohjois-Amerikassa 1800-luvulla kehitettyä yhdistelmäkylvömenetelmää, jossa lannoite sijoitetaan joka toiseen kylvörivin väliin 2–3 cm siemenen kylvösyvyyttä syvemmälle. Viime aikoina rinnalle on tullut menetelmä, jossa siemenet ja lannoite syötetään samasta vantaasta. Toisaalta Esalan ja Larpesin (1984) tutkimusten perusteella siitä on todettu olevan haittaa viljelykasvien itämisen kannalta liukoisten ravinteiden määrän lisääntyessä itävän siemenen läheisyydessä. Orgaanisten lannoiterakeiden yhdistelmäkylvön haasteellisuus liittyy osaltaan käyttömääriin ja lannoitteen laatuun. Orgaaniset lannoiterakeet eivät valu tasaisesti ja saattavat sisältää pölyä, joka voi tukkia syöttölaitteen. Osittain siksi kaikki kylvökonemallit eivät selviydy 500–1000 kg/ ha lannoitemääristä. Siitä syystä viljelijät ovat levittäneet orgaanisia lannoiterakeita maan pintaan ennen kylvömuokkausta ja kylvöä. Näin voidaan käyttää tehokkaampaa kalustoa ja levittää useita tuhansia kiloja lannoitteita tunnissa monien hehtaarien alalle. Kuivina kesinä pintalevitys ei kuitenkaan tuota lannoitusvaikutusta.

Sijoituslannoitus viljelykokeissa Kesän 2018 aikana rakeisilla lannoitteilla tehtiin viljelykokeita kahdessa paikassa. LUKE:n Mikkelin yksikön Karilan koeaseman luomulohkolla ohrakokeen lannoitteet levitettiin pintaan ennen kylvömuokkausta ja hehtaarisadot jäivät niukoiksi (ks. taulukko). Kokeessa lannoitteet levitettiin kerralla koko kasvukautta ajatellen keväällä maanpintaan. Lantmännenin Hauhon koetilalla Hahkialassa viljeltiin Agra 842 -lannoitettua kauraa tavanomaisen viljelyn menetelmillähikevillähietamailla.Sielläsatotasot olivat normaalit: 0-ruudulta saatiin 4 300 kg ja parhaalta lannoitetulta ruudulta 6 000 kg hehtaarilta. Suurin sato tuli ruudulta, jonne rakeista lannoitetta oli levitetty maan pinnalle 1 000kg/ha, mutta puolella lannoitemäärällä maahan sijoitettuna saatiin noin 5 500 kg sato, eli satomäärien ero oli erittäin pieni suhteessa käytettyyn lannoitemäärään. Viljelijöiltä saatujen arvioiden perusteella näyttää siltä, että tänä vuonna pintaan levitettyjen lannoitteiden lannoitusvaikutus on jäänyt huonoksi. Esalan ja Larpesin (1984) mukaan mineraalilannoitteita käytettäessä saadaan sijoituslannoituksella ainakin 10 % sadonlisä verrattuna pintalevitykseen. Tämän kesän kokeiden ja kokemusten perusteella orgaanisista lannoiterakeista voidaan saada suurempi hyöty sijoituslannoittamalla, sillä orgaanisen lannoiterakeen ravinteiden vapautuminen edellyttää kosteutta ja lämpöä, jotta rakeen ravinteet tulevat kasvien käyttöön. ◀

Lannoiterakeet apilanurmikokeella kaksi viikkoa levityksen jälkeen.

Ohrasadot 2018, kg/ha 3000 2500 2000 1500 500 1000 500 0 Agra848

Agra842

0-ruutu

Ha-sato kg Agra848

2338

Agra842

2046

0-ruutu

1867

Luke:n Karilan koeaseman luomulohkolla ohrakokeen lannoitteet levitettiin pintaan ennen kylvömuokkausta niukasti kaliumia sisältävällä lohkolla.

LUOMULEHTI 5 | 2018

31


TEKSTI: NOORA MANTERE

Puilla monimuotoisuutta ja lisätuottoa pelloille

Metsälaidunnus on perinteisesti Suomessa harjoitettu peltometsätalouden muoto.

Maailmalla peltometsäviljely puhututtaa kestävän maanviljelyn menetelmänä. Miksi kasvattaa puita pelloilla ja miten? Luomulehti selvitti.

P

Ravinteet kiertoon, eroosio haltuun Peltometsäviljelyn hyötyihin törmää esimerkiksi Salpausselkien mäkisillä pelloilla, joilla ravinteikas pintamaa on vuosikymmenten viljanviljelyn myötä valunut veden ja tuulen mukana alas notkelmiin. Rinnepelloille istutetut puukujanteet sitovat juurillaan maata ja hidastavat tuulen nopeuksia. Näin ne estävät eroosiota eli maaperän kulumista. Puukujanteiden hyödyt ovat suurimmillaan, kun ne istutetaan pellon korkeuskäyrien suuntaisesti. Tuulen nopeuksia hidastavat puukujanteet myös vähentävät veden haihtumista maanpinnasta ja hidastavat siten maan kuivumista. Puut vaikuttavat maan vesitalouteen myös juuristollaan ohjailemalla veden virtauksia maassa. Samalla puut juuristoineen vähentävät ravinteiden huuhtoutumista veden ja maa-aineksen mukana. Maanpinnan alla puut kuohkeuttavat maata ja ylläpitävät monipuolista pien-

32

LUOMULEHTI 5 | 2018

Iiris Mattila

eltometsäviljelyssä kasvatetaan puuvartisia kasveja pelloilla ja laitumilla. Peltometsäviljelyllä tavoitellaan niin ympäristöhyötyjä kuin parempaa tuottavuutta sekä kokonaisvaltaisesti kestävää viljelyjärjestelmää. Suomessa peltometsäviljely ei ole mitenkään uusi ilmiö – päinvastoin. Maatalousmaisemassa harvinaiseksi käyneet hakamaat ja metsälaitumet ovat esimerkki siitä, miten karjatalous ja puustoisten alueiden hyödyntäminen on osattu Suomen oloissa yhdistää. Sen sijaan puiden istuttaminen viljan- tai vihannesten viljelyyn soveltuvilla lohkoilla herättää kysymyksiä. eliöstöä. Esimerkiksi sienijuurisienet, eli mykorritsat viihtyvät puuvartisten kasvien yhteydessä ja osaltaan kierrättävät ravinteita, parantavat maan rakennetta sekä lisäävät veden saatavuutta myös viereisille kasveille. Sienijuurisienten hyödyistä voi lukea tarkemmin Ansa Palojärven artikkelista sivuilta 26–28. Puut toki kierrättävät ravinteita itsekin nappaamalla niitä hyötykäyttöön huuhtoutumisen sijasta ja luovuttamalla eteenpäin lehtikarikkeen muodossa. Lehtikarike myös suojaa maanpintaa esimerkiksi rankkasateilta ja polttavalta auringolta. Puiden viljelykasveille tuottamien hyötyjen on tutkitustikin havaittu kompensoivan varjostuksen aiheuttamaa haittaa.

Monipuolinen lajisto ja tuotteet Puut lisäävät peltoekosysteemin monimuotoisuutta tarjoamalla ravintoa sekä pesä- ja suojapaikkoja esimerkiksi linnuille ja hyönteisille. Tuulen nopeuksien hi-

Korkeuskäyrien mukaan istutettu puukujanne vähentää tuulennopeuksia ja siten eroosiota pellolla.

dastuminen helpottaa pölyttäjien ja muiden lentävien hyönteisten liikkumista paikasta toiseen. Peltometsäviljellessä lajiston lisäksi myös saatavien tuotteiden määrä moninaistuu. Puut soveltuvat yhteisviljelyyn niin viljan, palkokasvien, vihannesten kuin laidunnurmienkin kanssa. Lisäksi pellot voivat tuottaa hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä, sieniä, hunajaa, haketta, biohiiltä ja energiapajua.


Noora Mantere

Luomupäivien pääpuhuja, Stephen Briggs, on paitsi luomuviljelijä ja maan kasvukunnon asiantuntija, myös peltometsäviljelyn edelläkävijä.

Konetyöt hoituvat, hallinto hankaloittaa Miten konetyöt oikein hoituvat puukujien välissä? Helposti, kun suunnitteluvaiheessa on mietitty ajolinjat valmiiksi ja jätetty puimurin leveyden kerrannaisia istutusten väliin sekä sopivin välein huoltokatkoja rivien keskelle. Suunnitteluvaiheessa täytyy myös tuntea hyvin pellon salaojitus, jotta puut eivät tukkisi ojituksia juurillaan. Mitkä puulajit sitten soveltuvat peltometsäviljelyyn? Suomen oloissa valikoima on luonnollisesti suppeampi kuin etelämpänä Euroopassa. Periaatteessa monenlaiset puut soveltuvat peltometsäviljelyyn riippuen siitä, havitellaanko puita is-

tuttamalla hedelmäsatoa, puuainesta vai pelkkiä ekosysteemitason hyötyjä. Suomen ilmaston lisäksi puiden istuttamista pellolle rajoittavat säädökset. Säännösten mukaan puut sallitaan vain hedelmätarhoihin sekä pysyville laitumille. Jälkimmäisillä puita voi kasvaa vain 50 kappaletta hehtaarilla. Mikäli alalla kasvaa tuota enemmän muita kuin hedelmäpuita, alaa ei enää lasketa pelloksi. EU:n alueella esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa peltometsäviljely on lain puitteissa mahdollista. Näissä maissa on niin perinteisiä kuin uusiakin tapoja yhdistellä puita viljelyjärjestelmiin sekä yhteinen tahtotila edistää peltometsäviljelyä. Esimerkiksi Ranskassa Rhône-joen

laaksossa hedelmätarhojen pohjoispuolelle istutetut poppelirivistöt suojaavat hedelmäpuita purevalta pohjoistuulelta, mistralilta. Länsi-Ranskassa perinteinen maalaismaisema on nimeltään bocage, jossa puu- ja pensasaidat ympäröivät laitumia. Aitoja hyödynnetään hakkeeksi. Mitä peltometsäviljelyn käynnistäminen sitten maksaa? Taimihankinnan ohella suurin investointi on perusteellinen suunnittelutyö. Ennen istutusta maata pitää valmistella vuoden tai kaksi muokkaustöin, jotka toki voi saada tukien kautta kompensoiduksi esimerkiksi viherlannoitusalana. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2018

33


TEKSTI: SENNI VALIOLA

Apetit laajentaa luomutarjontaa

ja pakasteisiin halutaan luomua. Ammattitaitoisen luomu- ja vihannesviljelijän löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa.

34

LUOMULEHTI 5 | 2018

Senni Valiola

A

petit Ruoka Oy on lähtenyt laajentamaan luomutoimintaansa, ja sitä on tarkoitus laajentaa ensi vuonna vielä lisää. He ostavat paljon kotimaisia raaka-aineita, joista luomun osuus on pieni mutta kasvava. Yrityksestä ollaan tulossa myös Luomupäiville kertomaan luomutuotannon kehittämisestä. Apetitin myydyimmät luomutuotteet ovat pinaatti ja herne. Pakastealtaista löytyy luomuna myös peruna-sipulisekoitus ja peruna & keittokasvikset. Heillä on luomusopimuksia seitsemästä eri kasvista. Yrityksellä on kiinnostusta myös uusiin luomuviljelysopimuksiin. – Ammattitaitoisen luomu- ja vihannesviljelijän löytäminen ei ole ihan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta, Apetitin hankintapäällikkö Timo Kaila tiesi. Haasteena on satovarmuuksien nostaminen. – Luomuviljelyssä täytyy löytää tavat toimia – miten muokataan, torjutaan rikkakasvit ja tartunnat. On palattava juurille ja mietittävä, miten ennen on toimittu, tieto löytyy sieltä. Paljon on ratkaistu,

Matti Perttula ja Maria Pero vertailivat porkkanoiden kokoa. Vasemmanpuoleinen, käsin kitketty alue oli paljon siistimpi ja porkkanat isomman kokoisia kuin toisella puolella, jossa rikkakasveja oli huomattavasti enemmän.

mutta paljon on vielä ratkaisematta, Kaila ohjeisti. Räpin koetilalla Köyliössä tehdään tärkeää tutkimustyötä yrityksen tuotekehitystä ja sopimustuottajia varten. Ti-

Marita Kettunen

Luomutuotteille riittää nyt kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla,

lalla kasvaa sokerijuurikasta, lanttua, naurista, porkkanaa, selleriä, kelta- ja raitajuurta, härkä- ja soijapapua, pinaattia ja hernettä. – Koetilalla testataan uusia kasveja, lajikkeita sekä viljelymenetelmiä esimerkiksi tuholaisten sekä rikkakasvien torjuntaan. Tilalla ei ole vielä luomutuotantoa, mutta yhdellä lohkoista on toinen siirtymävuosi menossa, joten ensi vuonna saamme luomutuotteita myös koetilalle, Apetit Ruoka Oy:n tutkimusagronomi Maria Pero ja työnjohtaja Matti Perttula kertoivat.

Siirtymässä ei saa pitää liian kovaa kiirettä – Luomuviljelyyn valmistautuminen kannattaa aloittaa ennen siirtymävaihetta. Luomuviljelyllä on paremmat edellytykset onnistua, jos esimerkiksi rikkakasvipankkia on saatu pienennettyä ennen siirtymävaiheen aloittamista, Pero ja Perttula tiesivät. Tällä hetkellä luomulohkolla kasvaa viherlannoitusnurmi, joka uusittiin alkukesällä. Siellä on muun muassa apilaa, joka on hyvä maanparannuskasvi. Ensim-


Hyönteisverkolla saatiin Räpin koetilalla positiivisia tuloksia porkkanakempin torjunnassa.

Hankintapäällikkö Timo Kaila kertoo Luomupäivillä Apetitin kokemuksista luomusta.

mäisenä siirtymävuonna lohkolla kasvoi kauraa timotein ja apilan kanssa. Rikkakasvien hallinta on osoittautunut koetilalla luomuviljelyn suurimmaksi haasteeksi. Viime vuonna pelto rikkaäestettiin ja kokeiltiin, onko äestyssuunnilla merkitystä. Tänä kesänä nurmea on niitetty, jotta rikkakasvit eivät pääsisi siementämään. – Savikka lähti tulemaan uudestaan. Se on ollut ongelmana myös muualla, Perttula harmitteli. – Ensi vuonna luomulohkolla yritämme parantaa maan kasvukuntoa ja keskitymme kokeilemaan erilaisia rikkakasvien torjuntamenetelmiä, kuten liekitystä. Tilanteet elävät ja suunnitelmat muuttuvat, Pero tuumi. Hän suunnitteli, että pieni ala voisi olla pinaatilla. Oikealla kalustolla, kuten esimerkiksi riviväliharalla tai -liekittimellä rikkakasvit pystyttäisiin Peron mukaan pitämään helpommin kurissa kuin käsin kitkemällä, mutta tärkeintä olisi saada aikaa monipuolinen ja järkevä viljelykierto.

Käytäntöjä pystytään hyödyntämään myös tavanomaisessa viljelyssä Koska Räpin koetilalla on menossa vasta toinen siirtymävaiheen vuosi, Pero ei osaa vielä sanoa, missä on onnistuttu tai epäonnistuttu. Tilalla on paljon juurikas- ja vihannesviljelyä, ja niissä on tietyt ongelmat. – Tavanomaisessa viljelyssä porkkanakemppi on suuri ongelma, ja sen torjunnassa on kokeiltu muun muassa hyönteisverkkoja. Porkkanat peitetään hyönteisverkolla, jolloin ei ole tarvetta kemialliselle tuholaistorjunnalle. Se on onnistunut, mutta se on työlästä, eikä verkon alta pääse haraamaan rikkakasvustoa. Mutta jos viljelyyn tulee joskus luomuporkkanaa, niin aiomme käyttää tätä menetelmää, Pero totesi. Luonnonmukaisen tuotannon viljelymenetelmistä voidaan ottaa oppia myös tavanomaisessa viljelyssä. ◀ Kirjoittaja on yritysviestinnän tradenomi (AMK) ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n hankkeiden viestinnän hanketyöntekijä..

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMISTA ERIKOISREHUT MYÖS LUOMUTILOILLE! • Energiapitoinen ja pötsimikrobeja aktivoiva Vilolix Natur -nuolukivi • Luomuelektrolyytti Vilolyt Luomu • Poikimahalvausriskin vähentämiseen Minergel* Lisäksi laaja valikoima vitamiini- ja seleenivalmisteita, Mira-kivennäisrehut ja Nuolux-kivennäisnuolukivet! *Eläinlääkärin tulee laatia lista ketoosin ja poikimahalvauksen hoitoon tarkoitetuista valmisteista ja lista tulee liittää osaksi maatilan luomusuunnitelmaa (eläintenhoitosuunnitelma).

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


TEKSTI: NOORA MANTERE

Omenasta luomusiideriksi Elannon saaminen omenatarhasta edellyttää jalostusasteen nostamista. Tästä ajatuksesta syntyi

Noora Mantere

Terissaaren luomuomenasiideri.

Johannes Vuorinen ihmettelee, miten tänä kesänä omenista löytyy pihlajanmarjakoita, vaikka pihlajissa on marjoja.

J

ohannes Vuorista hymyilyttää. Ensimmäiset oman tilan luomuomenasiiderit ovat lähteneet tamperelaisiin kauppoihin ja ravintoloihin myyntiin. Tämän syksyn omenasato on kypsymässä, ja tavoitteena on kaksin- tai jopa kolminkertaistaa siiderintuotanto viime vuoteen verrattuna. – Luvassa on hyvä satovuosi, ja vähintään kolmannes omenamehusta on tarkoitus jalostaa siideriksi, Vuorinen suunnittelee.

Laitteisto ja paperit kuntoon Terissaaren tilalla Akaan Toijalassa on tuotettu luomuomenaa jo 30 vuotta.

36

LUOMULEHTI 5 | 2018

Vuorisen äidin vanhemmat perustivat omenatarhan vanhoille viljapelloille tavoitteena säilyttää suomalaisia omenalajikkeita. Vielä edellinen sukupolvi hoiti 260 eri lajikkeen tarhaa muun työn ohella, mutta uusi isäntä halusi tehdä omenanviljelystä kokopäivätyön – ja saada siitä myös elannon. Tekniikan tohtorin laskelmien mukaan tämä edellyttää korkeampaa jalostusastetta myytäville tuotteille. 2013 Vuorinen hankki mehun puristamiseen tarvitut laitteet Sloveniasta. Lähes koko omenatarhan sato menee mehuksi. – Mehustuskelpoisen omenan tuottaminen on helpompaa ja vaatii vähemmän ulkopuolista työvoimaa, Vuorinen perustelee.

Tutkijan työssään lukemalla oppimaan tottunut Vuorinen jatkoi tiedonhakua ja hankki sukutilan vanhaan navettaan remontoituihin tiloihin käymistankit ja pullotuskoneiston siiderinvalmistusta varten. Oppia on hankittu myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Pari ensimmäistä talvea meni tuotekehittelyssä, kunnes reseptit Korte- ja Miera-nimisille siidereille löytyivät. Teknisen prosessin lisäksi Vuorinen on ottanut haltuun myös alkoholin valmistusta ja myyntiä koskevan paperirumban. Valvira valvoo tuotantoa, terveystarkastajat tuotantotiloja ja Suomen Tulli varastokirjanpitoa sekä veronmak-


Oikeat lajikkeet perustana Lähitulevaisuudessa Vuorinen aikoo saattaa markkinoille myös alkoholittoman omenajuoman. Siiderivalikoimaankin on suunnitteilla lisää tuotteita. Pidemmän aikavälin projekti on laajentaa omenatarhaa tanniinisten lajikkeiden osalta.

Maija Vuorinen

Aidolle siiderille kysyntää Kilpaileville tuotteille on Vuorisen mukaan markkinoilla hyvin tilaa. – Vaikka Suomen koko omenantuotanto jalostettaisiin siideriksi, määrä ei vastaisi suomalaisten siiderin tarpeeseen. Suomessa meitä aidon siiderin kaupallisia tuottajia on 10, joista luomuomenaa jalostaa kaksi. Terissaaren siidereillä on luomulehtimerkin lisäksi Suomalaisen aidon siiderin seuran sertifikaatti, joka takaa, että siideri on tehty tuoreesta suomalaisesta omenamehusta luonnollisin käymismenetelmin lisäaineita välttäen. Marketin halpasiiderillä on Vuorisen mukaan hyvin vähän tekemistä aidon siiderin kanssa. – Kyseessä on veden, sokerin, omenamehun ja makuaineiden sekoitus, jossa omenamehupitoisuus on alhaisimmillaan 15 prosenttia, hän kuvailee. Syyksi suomalaisen aidon siiderin suppealle tarjonnalle Vuorinen arvelee siideriperinteen puuttumista Suomesta. Myös harppaus harrastelijasta kaupalliseen tuotantoon saattaa hirvittää. – Kun laitteistoon sijoittaa satoja tuhansia euroja tai jopa miljoonan, on tuotantoon saatava volyymia reippaasti, hän täydentää.

– Suomalaiset omenat sisältävät melko vähän tanniineja, joista saadaan siiderille ominaista makua. Onneksi meillä on omasta takaa 260 eri lajiketta viljelyssä, joten valikoimaa on, Vuorinen kertoo. Mitä enemmän omenassa taas on sokeria, sitä enemmän siideriin saadaan alkoholia. Vuorinen puristaakin sokerisimmat ja tanniinisimmat omenat siiderin valmistukseen ja miedoimmat mehuksi. – Muualla Euroopassa viljeltävät siideriomenat ovat niin karvaita, että niitä haukatessa tekisi mieli sylkäistä pala heti suusta pois, hän kuvailee. Siideriä varten puristettu omenamehu saa käydä hitaasti, kunnes kaikki sokeri on käynyt alkoholiksi. Suodatuksen jälkeen juomaan lisätään hieman omenamehua sekä sokeria makeutta tuomaan, painepullosta kuplat ja Miera-siiderin tapauksessa itse valmistettua mustaherukkaviiniä. Se tuo juomaan tanniinista makua. Lopuksi pullot pastöroidaan, jotta siideri ei jatkaisi käymistä pulloissa. Mistään nopeasta prosessista ei ole kyse, sillä myyntivalmiin siiderin valmistus kestää kuudesta kuukaudesta vuoteen. Lisäksi raaka-ainekustannukset ovat 20-kertaiset isojen panimojen juomiin verrattuna, mikä selittää myös korkeampaa myyntihintaa kaupassa. ◀

Siiderin tuotannossa on valtava määrä hallittavia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi riittävän hyvin pitävien etikettien hankinta.

Noora Mantere

sua. Tilalta löytyy muun muassa verovapaa varasto, joka on tavallinen esimerkiksi ruokakauppojen yhteydessä. Kaikki varastoitava ja tilalta lähtevä juoma kirjataan tarkasti, ja Tulli myös tekee tarkastuksia paikan päälle. Suoramyyntiluvan hankkimiseen Vuorinen keräilee vielä voimia. Toistaiseksi siideriä voi ostaa vain jälleenmyyjiltä.

Terissaaren tilalla ei kasvateta kääpiöiviä omenapuita lainkaan. Kuvassa Huvitus-lajikkeen omenoita.

LUOMULEHTI 5 | 2018

37


TEKSTI JA KUVAT: KATARINA REHNSTRÖM

NAUTA

voi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa rosvo tai sankari Suljettu ravinnekierto saavutetaan suhteuttamalla eläinmäärä tilalla tuotettavan nurmirehun määrään. Monipuolinen syväjuurisia typensitojakasveja sisältävä viljelykierto sekä tilan oman lannan palauttaminen peltoon lisää peltojen multavuutta ja viljavuutta.

Ruotsin Järnassa sijaitseva Nibblegård on yksi BERAS-tiloista. Tilan maito tuotetaan lähes yksinomaan omalla tilalla kasvavalla laidun-ja nurmirehulla. Tilan naudoille ei syötetä väkirehua juuri lainkaan.

38

LUOMULEHTI 5 | 2018

Nurmirehuja syövä nauta on ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa. Mutta toisin kun yleisesti väitetään, nauta auttaakin torjumaan ilmastonmuutosta. Nyt pitäisi vielä saada päättäjät ymmärtämään, mitä todellinen ekologinen kestävyys tarkoittaa ja miten pitäisi toimia, miettii luomualan konkari Artur Granstedt. Moni suomalainen luomun parissa toimiva tuntee nimen Artur Granstedt. Granstedt on ruotsalainen maa- ja metsätaloustieteiden tohtori ja luonnonmukaisen tuotannon tutkimusprofessori.

Granstedt toimi aloitteentekijänä sekä koordinaattorina BERAS (Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society) Itämeri -projektissa. Suomessa Granstedt työskenteli Maatalouden tutkimuskeskuksen Partalan yksikössä tutkimusprofessorina 1990-luvulla. – Maatalouden kehityskulku ei näytä ympäristönäkökulmasta katsottuna kovin hyvältä. Tilojen määrä vähenee koko ajan ja kilpailu kovenee. Eri tuotantosuunnat sekä kasvi- että eläintiloilla erkanevat toisistaan, ja tuotantoa tehostetaan ympäristön kantokyvyn kustannuksella aina vain lisää. Tuotantoyk-


siköiden koko kasvaa, torjunta-aineiden käyttö lisääntyy ja eläimille asetetut tuotosvaatimukset kasvavat, listaa Granstedt. Esimerkkinä huonosta kehityskulusta Granstedt mainitsee EU-maa Puolan, jonka maatalous on vielä monin paikoin hyvin kehittymätöntä ja ekstensiivistä. Puola on hyötynyt EU-jäsenyydestä, ja maassa on menossa maatalouden laajamittainen tehostaminen. Siellä ollaan Granstedtin mukaan tekemässä samoja virheitä kuin Ruotsissa tehtiin 1960–1970 -luvuilla. – Puola pystyy tuottamaan ruokaa paljon halvemmalla kuin Pohjoismaat, mikä tarkoittaa meillä tuotannon tehostamista entisestään. Lisäksi Puolan siirtyminen kohti tehotuotantoa on huono uutinen Itämerelle, hän sanoo.

Tasapaino kasvi- ja eläintuotannon välillä on avain suljettuun ravinnekiertoon Ruotsissa koettiin 1990-luvulla luomubuumi, joka osittain jatkuu edelleen. Artur pitää kehitystä oikean suuntaisena ja uskoo luomutuotannon kasvuun myös tulevaisuudessa. Luomun kasvu on toisaalta pitkällä aikavälillä aiheuttanut sen, että luomutuotannon perusajatukset ovat päässeet unohtumaan. Luomutuotannon tulee perustua mahdollisimman suljettuun ravinne-, aineja energiankiertoon. Tasapaino kasvi- ja eläintuotannon välillä pitää säilyttää. BERAS-tilan kriteerinä on, että korkeintaan 15 prosenttia tilalla käytetyistä rehuista tulee tilan ulkopuolelta. Rehuomavaraisuusvaatimuksen voi täyttää myös tekemällä yhteistyötä lähialueella sijaitsevien tilojen kanssa. Granstedt sanoo, että Ruotsissa tehdyn ”Greppa näringen”- projektin (vapaa käännös: ravinteet haltuun) yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan noin 40 prosenttia luomutiloista on jokseenkin omavaraisia lannan ja ravinteiden suhteen. Osalla tiloista eläimiä on liikaa, ja silloin rehua joudutaan tuomaan tilan ulkopuolelta. Jotta ravinteiden karkaamista maatilalta voitaisiin vähentää vielä tuntuvasti, pitää luomusääntöjä Granstedtin mielestä tiukentaa entisestään. – Kotieläintilojen rehuomavaraisuuden tulisi typpipäästöjen vähentämiseksi nos-

taa vähintään 85 prosenttiin. Tilojen välisen yhteistyön tulee kattaa sekä rehut että lanta. Realistinen välimatka yhteistyötilojen välillä voi olla korkeintaan noin 10 kilometriä, Granstedt esittää.

Oireiden hoitamisesta syiden poistamiseen Maataloussektoria pyörittävät markkinavoimat. Granstedt sanoo, että ainoa taho, joka todella pystyy vaikuttamaan vinoutuneeseen kehityskulkuun, ovat poliitikot. Poliittisten päättäjien pitää pystyä tekemään epämukavia päätöksiä, jotta todellisia muutoksia saataisiin aikaan. – Kaikki tarvittava tieto ja osaaminen on jo olemassa, tarvitaan vain oikeita päätöksiä ja tekoja niiden pohjalta. Suuri osa maatalouden parissa työtä tekevistä virkamiehistä ja poliittisista päättäjistä ei kuitenkaan ymmärrä lainkaan perussyitä siihen, mitkä ovat todellisia syitä ruuantuotannosta aiheutuviin ympäristöongelmiin. Kaikki voimavarat on keskitetty oireiden lievittämiseen eikä varsinaisten syiden poistamiseen, Granstedt kertoo. Esimerkkinä oireiden lievittämisestä hän mainitsee suojavyöhykkeet, joiden tarkoitus on vähentää maatalouden ravinnepäästöjä. Kun päättäjät saadaan ymmärtämään, miten ympäristön tilaa todella voidaan parantaa, pitää käyttöön ottaa myös maatalouspoliittisia ohjausmenetelmiä. Esimerkkinä tällaisesta Granstedt mainitsee haittaveron keinolannoitteille. Hän kuitenkin korostaa, että ympäristöhaittaveroja ei tule maksattaa viljelijöillä. – Meidän on maksettava ruuasta se todellinen hinta, jonka sen tuottaminen oikeasti maksaa. Me emme voi maksattaa nykyisen tuotannon aiheuttamien ongelmien kustannuksia tulevilla sukupolvilla. Kustannuksia ei myöskään voi sysätä maailman kaikista köyhimpien ihmisten harteille, Granstedt painottaa. Poliittisen painostuksen lisäksi hän mainitsee koulutuksen tärkeänä asiana muutoksen aikaansaamiseksi. Ihmiset pitää saada ymmärtämään, mitä ympäristöystävällinen ruoka oikeasti tarkoittaa. Kouluruuan muuttaminen ilmastoystävälliseksi on yksi tärkeä väylä kasvattaa uusi tietoisempi sukupolvi.

Artur Granstedt sanoo, että naudan saama ilmastorikollisen leima on väärä. Olettamus perustuu väkirehuruokintapainotteiseen tehotuotettuun maitoon ja lihaan. Nurmirehuvaltainen ruokinta ja märehtijä osana ravinteiden kiertotaloutta on kuitenkin jotakin aivan muuta.

0,2 hehtaaria riittää yhdelle ihmiselle Puuro, velli, nauris ja lanttu – edelliset sukupolvet söivät ympäristöystävällistä ruokaa. Ajat ja ruokailutottumukset ovat kuitenkin muuttuneet. – Jotta kuluttaja todella pystyy muuttamaan ruokailutottumuksiaan kasvisruokapainotteisempaan ja ilmastoystävällisempään suuntaan, tarvitaan avuksi ammattikokkeja. Asiaan perehtyneet kokit näyttävät, miten valmistetaan hyvän makuista ja modernille ihmiselle maistuvaa ruokaa. Kouluruokailuun tulisi myös ohjata resursseja, jotta kouluissa voitaisiin käyttää kotimaisia luomuraaka-aineita, Granstedt esittää. Entä mikä on sitten kuluttajan vastuu koko asiassa? – Jokaisen tulisi kysyä itseltään, mitä muutoksia on valmis ruokailutottumuksissaan tekemään. Jos itse on valmis muuttamaan omia elintapojaan, äänestäjä voi vaatia toimia myös yhteiskunnan päättäjiltä. Jokaisen tulee itse näyttää hyvää esimerkkiä ja kertoa muille, että näin minä elän. Tällä tavoin saatetaan synnyttää kokonainen muoti-ilmiö ja kansanliike, Granstedt sanoo. ▷▷ LUOMULEHTI 5 | 2018

39


Grantedtin uusimmassa kirjassa ”Morgondagens jordbruk” annetaan käytännön esimerkkejä ilmastoystävällisemmästä ruuasta. – Oikeansuuntaisten muutosten avulla kasvihuonekaasujen määrää pystytään vähentämään merkittävästi. Yksi esimerkki tällaisesta muutoksesta, joka kirjassa annetaan, on lihan kulutuksen vähentäminen ja juuresten osuuden kasvattaminen. Oikean ruokavalion avulla yhden ihmisen tarvitsema ruoka pystytään tuottamaan 0,2 hehtaarilla maata 0,4 hehtaarin sijaan, kertoo Granstedt. Ilmasto- ja ympäristöystävällisestä ravinnosta kirjoitetaan nykyään paljon, mutta tieto on välillä ristiriitaista. Granstedtillä on selvä näkemys siitä, millainen ruokavalio on ilmaston kannalta paras. – Meidän on vähennettävä lihan kulutusta selvästi. Sian- ja siipikarjanlihan kulutusta pitää vähentää nykyisestä tasosta peräti 90 prosenttia. Lihan kulutuksen merkittävä vähentäminen ja kotimaisen ruuan suosiminen ovat avaintekijöitä ruuan ympäristörasitusta tarkasteltaessa.

Naudat ratkaisu ympäristöongelmiin Artur Granstedt haluaa korjata yleisen ja laajalle levinneen virheellisen käsityksen siitä, että lehmä ja naudat ovat haitallisia ympäristölle. Toinen vääristynyt väite hänen mukaansa on se, että siipikarja ja sika olisivat ympäristön kannalta parempi valinta. – Siat ja siipikarja syövät pääasiassa sellaista tuotteita, joita me ihmiset itsekin voisimme syödä. Noin 70 prosenttia kuluttamastamme lihasta perustuu viljantuotantoon. Tällainen tuotanto ei ole kestävällä pohjalla. – Mahdollisimman omavarainen maatila, jossa nurmea syövä nauta on avainasemassa, on ilmaston kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Naudat ovat – päinvastoin kuin väitetään – sankareita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaikki riippuu siitä, millaisessa tuotantoympäristössä naudat elävät. Ne voivat olla joko saastuttajia tai korvaamattomia apulaisia ilmastonmuutoksen torjunnassa, Granstedt väittää.

Nurmen viljely on keskeisessä asemassa luonnonmukaisessa tuotannossa, ja märehtijät syövät nurmea. – Ravinteet pitää saada kiertämään niin, että hiili sitoutuu maaperään ja että maatalous on riippumaton fossiilisia polttoaineita kuluttavista keinolannoitteista ja tuontirehuista. Nurmiviljely ja niiden hyödyntäminen nautojen kautta, auttaa lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja niiden avulla voidaan pelastaa myös Itämeri, Granstedt luettelee. Jotta näiden tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista, pitää ensinnäkin tilan eläinmäärä suhteuttaa siihen, kuinka paljon nurmirehua eläimille pystytään tuottamaan. Toinen tärkeä seikka on monipuolinen viljelykierto, jonka perustana on vähintään kolmasosa nurmea. – Syväjuuriset typensitojakasvit ja tilalla tuotettu lanta kasvattavat maan multavuutta ja viljavuutta. Useilla, vaan ei suinkaan kaikilla, luomutiloilla on saavutettu hyvä ravinteiden kierto, Granstedt summaa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Milka

R

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet a k l i M 40

yli 30 vuotta ter veyttä ja la atua kotieläimille!

LUOMULEHTI 5 | 2018

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi


TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: LUOMULEHDEN ARKISTO

Luomualan kehittämisohjelma välttämätön luomun kasvun kannalta GRADU:

Luomuviljelijä Jari Yli-Heikkilä selvitti maatalouspolitiikan pro gradu -työssään luomun kehityssuuntia ja mahdollisuuksia Suomessa 12 asiantuntijahaastattelun avulla. Haastateltavat valittiin kattaen koko luomuketjun alkutuotannosta hallintoon ja tutkimuksesta neuvontaan. YliHeikkilä toteutti pro gradu -työn yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston markkinayksikön kanssa.

H

aastatteluissa korostui näkemys siitä, että luomu on kasvava ja pysyvä tulevaisuuden suunta. Luomun myyntimäärät tulevat lisääntymään, ja liikevaihto kasvaa. Luomun osuus Suomen viljelypinta-alasta voisi olla kolmannes, mikäli eri toimijat lähentyisivät toisiaan. Suoramyyntiin suuntautuminen sekä vienti ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Maatalouspolitiikan näkökulmasta hallituksen luomualan kehittämisohjelman jatkaminen on välttämätöntä luomun edistämiseksi ja kehittämiseksi. Myöskään luomutukia ei tule heikentää, mikäli luomutuotannon kannattavuus halutaan säilyttää. Tukien lisäksi luomutuotannon lisääntymisen edellytyksenä nähtiin vähintäänkin kohtuullinen hintataso. Kasvupotentiaalia löytyy julkisissa keittiöissä, joita haastateltavien mielestä tulisi tukea luomun käytössä, jotta luomutuotantoa saataisiin lisättyä. Tuontiluomu koettiin mahdollisuutena, sillä sen lisääntyminen voi lisätä myös kotimaisen luomun menekkiä. EU:n maatalouspolitiikassa tullaan keskittymään myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hidastamiseen liittyviin toimenpiteisiin maatiloilla. hiilensidonnan merkitys tulee voimakkaasti lisääntymään. Hiilensidonta tulee olemaan luomutiloilla helposti toteutettavissa, koska nurmiviljely on välttämätön osa luomutilan viljelykiertoa. Haastatteluissa ennakoitiin myös, että uudella ohjelmakaudella vesiensuojelun sekä kierrätysravinteiden merkitys tulee lisääntymään. Luomutuotannon valvonta nähdään tärkeänä takeena luomutuotteiden aitoudelle, mutta se koetaan usein liian tiukkana ja jopa esteenä luomun lisääntymiselle. Haastateltujen mielestä valvontaa tulee yksinkertaistaa ja kehittää neuvonnallisempaan suuntaan. Järjestötyöltä toivotaan viljelijöiden kannustamista, aktivointia sekä tukea verkostoitumiseen. ◀

Pro gradu -tutkielmaa varten haastatellut asiantuntijat ennustivat luomuelintarvikkeiden suoramyynnin sekä viennin olevan tulevaisuuden kehittämiskohteita.

LUOMULEHTI 5 | 2018

41


TEKSTI: JAANA ELO KUVA: MARJO KOIVUMÄKI

Tuottajaorganisaation avulla lisää markkinavaltaa luomutuotteille? Tuottajaorganisaatiolla pyritään vahvistamaan maataloustuottajien heikkoa asemaa elintarvikeketjussa ja lisäämään maataloustuotteiden markkinoiden vakautta. Tarkoitus on edistää elintarviketuotannon kannattavuutta ja laatua sekä täten myös kuluttajien mahdollisuuksia valita erilaisten tuotteiden välillä.

T

uottajaorganisaation tehtäviä voivat olla tuotteiden jalostaminen tai jakelu, yhteiset pakkaukset tai myynninedistäminen, laadunvalvonta, jätehuolto, tuotantopanosten yhteishankinta tai muut yhteiset palvelut. Se voi suunnitella tuotantoa ja neuvotella tuotteiden myyntisopimuksia, ja yhden tuottajaorganisaation hallinnassa voi olla useampia kuin yksi tuote. Muuttuneet EU-säädökset tarjoavat isoja mahdollisuuksia tuottajien markkinaedunvalvontaan sekä tuotteiden hinnoista ja määristä neuvotteluun. Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama horisontaalinen yhteenliittymä, jonka säännöt maaseutuvirasto Mavi hyväksyy. Mukana ei kuitenkaan saa olla teollisuuden eikä kaupan yrityksiä. Tuottajaorganisaation hallitsemalle markkinaosuudelle ei ole enää asetettu kattoa, vaan ainoa ehto on, että kilpailua ei saa sulkea kokonaan pois. Tuottajaorganisaatio saa olla jopa määräävässä markkina-asemassa, mutta sitä ei saa käyttää väärin.

Miten eroaa osuuskunnasta? Osuuskunta voi tehdä osittain samoja asioita kuin tuottajaorganisaatio. Osuuskunnan jäsenet eivät kuitenkaan voi sopia tuotteiden määristä ja tuotteista sitovasti, koska silloin kyseessä olisi kartelli. Osuuskunta voi kuitenkin hakea itsensä tuottajaorganisaatioksi, kunhan säännöt muutetaan sen mukaiseksi.

42

LUOMULEHTI 5 | 2018


Tuottajaorganisaation tavoitteena ovat tasapainoiset markkinat; tuotetaan oikeita tuotteita vastaamaan kysynnän tarpeita. Organisaation sisällä tuottajat voivat päättää, kuka viljelee mitäkin. Tavoitteena on varmistaa tuotannon suunnittelu ja mukauttaminen kysyntää vastaavaksi erityisesti laadun ja määrän osalta. Lisäksi pyritään optimoimaan tuotantokustannuksia ja investointien kannattavuutta ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviin vaatimuksiin vastaamiseksi sekä vakauttaa tuottajahintoja. Organisaatio panostaa menekinedistämiseen ja tutkimukseen sekä edistää ympäristöä säästäviä viljelymenetelmiä. Tuottajaorganisaatio antaa tuottajilleen tarvittavaa teknistä tukea futuurimarkkinoiden ja vakuutusjärjestelmien käyttöön. Tuottajaorganisaatio neuvottelee jäsenten puolesta hinnoista sekä muista toimitusehdoista. Jäsen toimittaa kaikki tuotteensa tuottajaorganisaatiolle, eikä hän silloin saa myydä ohi. Suomessa toimii jo muutamia tuottajaorganisaatioita, mm. Närpes Grönsaker.

Tuottajaorganisaatiot esillä Luomupäivillä Luomusiemen- sekä luomupuutarhatuotantoa tarvitaan lisää – voisiko tuottajaorganisaatiosta olla avuksi, pohditaan myös Luomupäivillä Porissa 15.–16.11. Miten tuottajaorganisaatio perustetaan, jos sellainen nähdään mahdollisena tai tarpeellisena? Luodaanko uusi organisaatio, vai onnistuisiko olemassa olevan muuttaminen tuottajaorganisaatioksi? Pitäisikö sen olla laajempi useamman tuotteen tuottajaorganisaatio, vai suppea yhdelle tuotteelle? MTK:n lakimies Marica Twerin on mukana Luomupäivillä ja kertoo hakemusmenettelystä ja uuden lain suomista mahdollisuuksista. ◀

VINASSI & MELASSI Nopea lannoitusvaikutus kasvukauden alkuun

LUOMUUN

BESTON

®

kalkituskuonat

Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija. Artikkeli liittyy Luomuliiton tuottajaorganisaatiohankkeeseen, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Palkitse peltosi. Kalkitse luomusti BESTON illa. ®

Se käynnistää puhtaan kasvun.

www.ssab.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 5 | 2018

43


TEKSTI JA KUVAT: SENNI VALIOLA

Kotimaista tehoa ja luotettavuutta juolavehnän torjuntaan ja nurmirikon tekemiseen

Root Stopper -kultivaattorilla torjutaan kestorikkakasveja, jotka aiheuttavat suurimman vastuksen luomuviljelyssä. Torjuntaa voidaan tehdä viljelykierrosta ja rikkakasvipaineesta sekä sääolosuhteista riippuen keväästä syksyyn.

T

iustech on Satakunnassa Honkajoella sijaitseva maatalouskoneita valmistava yhtiö, joka perustettiin viime vuoden joulukuussa. Keväällä yritys toi markkinoille ensimmäisen tuotteensa, Root Stopper -kultivaattorin. – Keväällä koneella voidaan tehdä muun muassa pikakesantoja. Jos pellolla on juolavehnää, ajetaan se yhdestä kolmeen kertaa. Sen jälkeen pellolle voidaan esimerkiksi kesäkuun alussa kylvää lyhyemmän kasvuajan kasvi tai perustaa erilaisia viherlannoituskasvustoja tai nurmia, Tiustechin toimitusjohtaja Tero Tiussa listasi. Luomuun kuuluu oleellisena osana erilaiset nurmikasvustot. Keskikesällä rehunurmien korjuun tai viherlannoitusnurmen murskaamisen jälkeen on hyvä tilaisuus torjua kestorikkoja. Root Stoppe-

44

LUOMULEHTI 5 | 2018

rilla voidaan tehdä nurmirikko suoraan nurmen sänkeen ja hävittää rikka- tai nurmikasveja. Kesannointia jatketaan uusilla ajoilla rikkakasvien kuivatuksen onnistumisesta riippuen syyskylvöihin asti. Syksyllä on mahdollista ajaa puinnin jälkeen myös viljansänkeä, jos siellä on juolavehnää. – Tänä syksynä on ollut hyvät säät kuivatella juuria, vaikka kuivumisaika onkin pidempi kuin keväällä tai kesällä. Tarvittaessa maa voidaan ajaa vielä toisen kerran ennen talvea, että juuret saadaan pellon pintaan altistumaan pakkaselle, Tiussa ohjeisti.

Läpileikkaavat siipiterät, kulutusteräksinen roottori ja hinausvarustus tekevät koneesta erityisen – Erityisen koneesta tekee sen etuosassa olevat täysin läpileikkaavat siipiterät,

jotka menevät hieman enemmän limittäin kuin muissa vastaavissa tuotteissa. Tällöin juuret eivät pääse pujottelemaan niistä läpi. Sen roottori on tehty kulutusteräksestä, jota käytetään yleisesti muun muassa maanrakennuspuolella, joten se kestää erinomaisesti maasta aiheutuvaa kulutusta, Tiussa kertoi. Myös saatavilla oleva hinausvarastus on todettu hyväksi. Sen avulla puolet painosta tulee kultivaattorin ja toinen puolet traktorin pyörille, mikä edesauttaa kultivoimista pienemmillä traktoreilla ja estää maan kasvukuntoa heikentävien tiivistymien syntymistä. Tämä korostuu nykypäivän maanviljelyssä, kun maan pitää olla rakenteeltaan ilmavaa ja kuohkeaa. Tavalliseen kultivaattoriin verrattuna ajonopeus on juolannostokultivaattorilla pienempi, jotta roottori ehtii erottelemaan rikkakasvien juuret kunnolla. Ajonopeus on kuitenkin nopeampi kuin


Takana sijaitsevat liikuteltavat tukipyörät ja roottori. Roottori heittää maan ja juuristomassan ilmaan, jossa varsinainen erottelu tapahtuu. Maa-aines on hienojakoista ja painavaa, joten se laskeutuu ennen juuria, jotka jäävät pellon pinnalle auringon ja tuulen kuivatettavaksi.

esimerkiksi jyrsimillä. Tällä hetkellä ensimmäinen ajo avaamattomaan sänkeen vaihtelee 4,5–5,5 kilometriin tunnissa. Kun maa on jo kertaalleen rikottu, nopeutta voidaan nostaa noin seitsemään kilometriin tunnissa ilman että juurien lajittelu kärsii.

Tuoteperheestä on tulossa myös kaksi isompaa versiota Root Stopperilla ajettiin keväällä Honkajoen lähiympäristössä pienimuotoisempia esittelyjä. Okran jälkeen markkinointia on laajennettu myös muualle Suomeen. Ensi kesänä Tiustechilla on tarkoitus järjestää vielä isompia esittelytapahtumia. – Panostamme luomukoneisiin. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ainakin yksi toinen konetyyppi on tarkoitus tuoda markkinoille, Tiussa tuumi paljastamatta aiheesta kuitenkaan vielä enempää. Root Stopper -tuoteperheestä on tulevaisuudessa tulossa myös kaksi isompaa versiota. – Hieman isompaa mallia, jonka työleveys on noin kolme ja puoli metriä, on käytännössä heti saatavilla. Siitä leveämpi malli on ensi vuoden juttu. Leveämmässä kultivaattorissa haasteeksi muodostuu kuljetusmitat. Rungon pitää olla hinattava ja sen sivut saada taitettua pystyyn kuljetusasentoon, Tiussa kuvailee. – Nykyinen 2,8-metrinen peruskone maksaa hydraulisilla syvyyksien säädöillä sekä hinausvarustuksella lisävarusteltuna tällä hetkellä 23 900 euroa. Se on arvokas, mutta olemme pyrkineet laatuun, eikä mistään ominaisuudesta ole tingitty, Tiussa huomautti. Kerta-ajolla Root Stopperin hehtaarikustannus vaihtelee 50–60 €/ha. Sillä saadaan merkittävästi parempi tulos jo ensimmäisellä ajolla, kuin tavallisella kultivaattorilla. Tehokkuus varmistaa myös rikkakasvitorjunnan onnistumista säiltään epävakaisina kesinä.

Root Stopperin piikki on sen verran luja, että maa-aines saadaan todella korkealle, ja mitä korkeammalle se saadaan, sen paremmin juurakko erottuu.

Tiustechin toimitusjohtaja Tero Tiussa tarkisti ajon jälkeen, maan kuohkeuden ja kuinka hyvin juurakot ovat irronneet maasta.

Koneita voi ostaa kotimaassa suoraan Tiustechilta. Yritykselle on tullut yhteydenottoja myös Saksasta. – Vientiä on tarkoitus tehdä ja samalla viedä suomalaista luomuosaamista ulkomaille. Jälleenmyyjät ulkomailla ovat parhaillaan etsinnässä, katsotaan muutaman vuoden päästä, mihin se on johtanut, Tiussa ennakoi.

Käyttäjillä erittäin positiivisia kokemuksia Piikkiöläisellä tilalla käännettiin elokuun lopulla sänkipelto Root Stopper -kultivaattorilla. Aiemmin tilan isäntä on käyttänyt tavallista kultivaattoria. – Olin aivan varma, että savinen ja kova maa joudutaan ensin rikkomaan, mutta ei jouduttu. Tulos oli ensimmäisen ajoker-

ran jälkeen samanlainen kuin normaalisti kolmen ajon jälkeen. Uskoisin, että kerta ajo riittää torjumaan rikkakasvit, hän kertoi tyytyväisenä. Myös koneen hinausominaisuus sai kiitosta. – Itselläni on pieni traktori, ja se jaksoi hyvin työskennellä ilman lisäpainoja. Minulla ei ole mitään huonoa sanottavaa koneesta. Jos jotain täytyy sanoa, niin kone on melko iso, mutta sen on oltavakin, että se ei mene tukkoon. ◀ Kirjoittaja on yritysviestinnän tradenomi (AMK) ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n hankkeiden viestinnän hanketyöntekijä.

LUOMULEHTI 5 | 2018

45


På svenska

TEXT: MICAELA STRÖM OCH ULRIKA WIKMAN BILD: MICAELA STRÖM

EkoNu! studieresa till Slätte Ekodag

Finlandssvenskarna som besökte Slätte ekodag med Projekt EkoNu!.

Projekt EkoNu! arrangerade i somras en resa till Slätte Ekodag och studiebesök till ekologiska gårdar i Sverige. I resan deltog 14 finlandssvenska producenter, rådgivare och intressebevakare.

P

å Slätte Gård i Töreboda välkomnas årligen sedan 2011 lantbrukare till en av Sveriges största ekomässor, Slätte Ekodag, med ett kunskapsbaserat mässarrangemang som kombinerade föreläsningar och demonstrationer i fält. I år var temat jord och jordhälsa och till dagen hade samlats jordexperter från såväl Sverige som Norge och Danmark. Mässan bjöd dessutom på spännande och lite annorlunda demoodlingar, där fanns olika utställare mm. Dagens två intressantaste demoodlingarna var Lantmännens ekogödslingsdemo och Scandinavian

46

LUOMULEHTI 5 | 2018

Seeds demoodlingar med bottengrödor, läs mera om dem på EkoNu!s hemsida.

Två studiebesök i Sverige Under resan hann vi även besöka två ekologiska gårdar i Sverige. Den första var Magnus Nilssons gård i Borensberg, lite norr om Linköping. Med på gårdsbesöket var även ekorådgivare Per Ståhl från Hushållningssällskapet Östergötland. Magnus gård drivs enligt KRAV’s regler med ekologisk fjäderfäproduktion och växtodling. Gården är också delägare i ett driftsbolag, Ekogården i Östergötland AB, som startades 2014. Genom bolaget bedriver de spannmål-, baljväxt-, raps-, gräsfröoch grönsaksproduktion. Magnus är engagerad inom radhackning och kör även en del på entreprenad. De använder både vinass och egen hönsgödsel och hönsgödseln ska nu Magnus själv börja pelletera för att kunna placera ut den i samband med sådd på rätt djup för en högre utnyttjandegrad. Det känns som att det hela tiden är något nytt på gång, i år har Magnus t.ex. tes-

tat på odling av emmervete och tanken är att den ska malas till mjöl i en lokal kvarn. Magnus har också varit med och utvecklat flerfunktionssåmaskinen System Cameleon som tillverkas i granngården.

Ekologisk mjölkproduktion knappt 15 km från Stockholms centralstation Elin Rydström på den ekologiska mjölkgården Lovö Prästgård på Drottningholm tog emot oss till följande. Mjölkproduktion är huvudinriktningen men här betar även lamm och det odlas grönsaker. De värnar inte bara om den biologisk mångfalden på gården som innefattar floran, utan även faunan. I mjölkbesättningen ingår fem olika rasinslag där de är speciellt stolta över de renrasiga utrotningshotade lantraserna – fjällkon och rödkullan. På gården har de en flitigt besökt gårdsbutik som fungerar enligt självbetjäningsprincipen. Både nöt- och lammkött säljs från gården, liksom lammskinn, grönsaker, ost och mjöl – allt själv producerat och enligt säsong.


Elin berättade om fördelar med att producera så nära storstaden Stockholm (Lovö Prästgård ligger knappt 15 km från Stockholms centralstation), men vi fick även höra om nackdelarna. Till fördelarna hör att de kan ta emot ca 6 000 skolungdomar varje år, utbilda dem i vad lantbruk innebär och visa runt dem på gården. Det här utgör idag en stor del av deras verksamhet. Till nackdelarna hör att de inte har möjlighet att utvidga, och i våras under betessläppet fick de erfara en ny negativ effekt. Till betessläppet kom det nämligen en hel hög med demonstranter! Situationen förlöpte ändå väl och det gick fredligt till. Elin koncentrerade sig på det viktiga, alla de barnfamiljer som kommit för att se kosläppet och Arlas medieansvariga fick ta hand om det andra. Bästa sättet att möta demonstranterna på var att inte ge dem den uppmärksamhet de sökte. Till nästa år är de dock mer förberedda.

Kylvökone - riviharayhdistelmä tuottavaan luomumaatalouteen monipuolisilla vaihtoehdoilla Youtube ja Facebook = Oy Pargas Gård Ab 040 5305953 www.pargasgard.fi

Vi ser på emmervete på Magnus Nilssons gård i Borensberg, och ekorådgivare Per Ståhl var också på plats. På bilden från höger Ståhl i svart väst och Nilsson i blå t-skjorta.

En lyckad resa med erfarenhetsutbyte Som avslutning kan konstateras att alla nog lärde sig något nytt under resan! En sak som vi tror att de flesta håller med om är att en av höjdpunkterna med resan också var att få umgås med producenter från olika håll i Svenskfinland. Det uppskattades att få dela åsikter och erfarenheter från olika delar av landet, med olika typer och storlekar på gårdar. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2018

47


TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ

MTK:n luonnonmukaisen tuotannon asiantuntija esittäytyy Johanna Andersson aloitti syyskuun alussa MTK:n luonnonmukaisen tuotannon asiantuntijan tehtävissä. Luomulehti jututti Anderssonia tuoreeltaan. Mitä luomuasiamiehen tehtäviin kuuluu?

Pääasiallinen tehtäväni on luonnonmukaisen tuotannon edunvalvonta koko sektorilla. Toimin myös MTK:n luomuverkoston sihteerinä. Kyseinen asiantuntijaryhmä kokoontuu useita kertoja vuodessa käsittelemään ajankohtaisia luomutuotantoon liittyviä kysymyksiä. Missä asioissa sinuun voi olla yhteydessä?

Kaikenlaisissa luomuun liittyvissä asioissa tuotantotavoista valvontaan. Autan parhaani mukaan ja tarvittaessa selvitän edelleen tai ohjaan kysymyksen eteenpäin. Tukenani on luomuasiantuntijoiden verkostomme. Missä olet työskennellyt ennen nykyistä tehtävääsi?

Ennen luomuasiamiehen luomun tehtäviä vastasin MTK:ssa maatalouspolitiikan toimenpanon edunvalvonnasta. Sitä ennen olen toiminut valvontatehtävissä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksissa, vakuutusasiamiehenä Melassa sekä tutkimusapulaisena MTT:llä. Työurani käynnistyi kuitenkin lypsykarjatilalla. Koulutukseltani olen agrologi ja kasvituotannon agronomi. Mikä luomutuotannossa on mielestäsi erityistä?

Kuluttajat ovat entistä enemmän tietoisia siitä, mitä syövät. Onkin mahtavaa, että meillä on kotimaisessa ruuantuotannossa vaihtoehtoisia tuotantotapoja, joista valita. Luomussa myös vaaditaan erilaista tietotaitoa, mikä lisää sen kiinnostavuutta. Millaisia terveisiä haluat lähettää Luomulehden lukijoille?

Otan ilolla ja mielenkiinnolla vastaan uudet tehtäväni ja olen mukana luomualan kehittämisessä. Minuun saa ottaa rohkeasti yhteyttä alaan liittyvissä asioissa. ◀ Anderssonin voi tavata myös marraskuun Luomupäivillä Porissa.

48

LUOMULEHTI 5 | 2018


LUOMULEHTI 5 | 2018

49


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 10.12.

KONEITA

LUOMUTUOTTEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT

Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

50

LUOMULEHTI 5 | 2018


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

MAATILAPEITTEITÄ

Kestävät ja kierrätettävät FLORTEX® -peitteet - heinä- ja olkipaaleille - aumoille ja laakasiiloille - lantapattereille, komposteille, hakkeelle Syksyn koneet myydään nyt. Soita ja tilaa kone sänkimuokkauksiin !

www.maatilapeite.fi

LUOMULEHTI 5 | 2018

51


Hanna Tuominen

Kysymyksiä

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija puh. 040 9641 518

EkoCentria/Tero Takalo-Eskola

Elintarvikeasetus on taas muuttumassa. Meitä pieniä luomuelintarviketoimijoita huolestuttaa tulevat muutokset. Mitä on odotettavissa? ENSISIJAISESTI SANOISIN, ettei ole syytä huoleen. Elintarvikelainsäädännön uudistuksen tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä toimijoille ja myös valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarvikkeiden turvallisuutta. Toimijoille annetaan aiempaa enemmän vapautta päättää, miten he itse aikovat varmistaa elintarviketurvallisuuden omassa toiminnassaan. Tulevaisuudessa valvonnan painopiste kohdentuu toiminnan valvontaan eikä elintarvikehuoneistojen rakenteisiin. Uusi elintarvikelaki tuo siis toimijoille lisää vapautta, mutta myös vastuuta.

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat @ Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

52

LUOMULEHTI 4 | 2018

Nykyisin elintarvikealan toimijalla alkutuotantopaikkoja lukuun ottamatta on oltava kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Jatkossa toimijalla tulee olla järjestelmä, jonka avulla hallitaan toimintaan liittyvät terveysvaarat ja varmistetaan, että tuotteet, elintarvikehuoneisto ja koko toiminta täyttää niille asetetut vaatimukset. Eli enää ei vaadita erillistä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa. Tämä järjestelmä voi tarkoittaa vaikka toimijan itse laatimia työohjeita. Eli lainsäädännön muutoksissa toteutuu EU:n yleisen elintarvikeasetuksen johtoajatus, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa itse kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että elintarviketoiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset. Lain muutosten myötä valvontamaksuja pyritään kehittämään siten, että siirryttäisiin vuosimaksuihin ja luovuttaisiin kokonaan rutiinivalvontakäyntien suoriteperusteisista maksuista. Vuosimaksun suuruus tulee määräytymään valvontakohteen riskiperusteisen valvontatarpeen pohjalta. Maksun suuruudesta säädetään elintarvikelaissa, ja riskiluokittelu perustuu Eviran riskiluokitusohjeeseen. Tavoitteena on vahvistaa elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia – mikäli valvontakohteen valvontatulos (Oiva-tulos) on toistuvasti oivallinen, eli paras mahdollinen, se voisi johtaa vuosimaksun alentamiseen esimerkiksi 10 % joka toinen vuosi. Näin jokainen toimija voisi itse vaikuttaa myös omiin valvontamaksuihinsa. Kaiken kaikkiaan muutoksilla poistetaan EU-lainsäädännön kanssa olevia päällekkäisyyksiä ja vähennetään valvonnan byrokratiaa, mikä on varmasti jokaiselle toimijalle tervetullutta. Luomuliitossa seurataan aktiivisesti lainsäädännön kehitystä. Luomuliitto otti kantaa kesällä lausuntokierrokselle tulleeseen esitykseen ja muistutti lainsäätäjää erityisesti pienten toimijoiden huolista mm. valvontamaksuihin liittyen.


SANEERAUSKASVIT Mitä tuotteita kannattaa sekoittaa kompostiin? KOMPOSTOINTIIN VOI käyttää mitä tahansa orgaanista ainesta, mitä ympäristöstä löytyy. Nurmi, hake, turve, karjanlanta, olki, lehdet ja puru ovat hyviä tuotteita sekoittaa kompostiin. Tuotteita sekoittaessa tulee muistaa, että kompostin tulee olla riittävän kuohkea, mutta kuitenkin riittävän kostea, jotta tapahtuu kompostointia eikä mätänemistä. Siitä syystä purun ja turpeen määrää kannattaa rajoittaa ja etsiä ilmavia kumppaneita kompostiin. Lisäksi kompostiin kannattaa lisätä noin 5 % vanhaa kompostia tai maata, jotta pieneliömäärä kompostissa lisääntyy ja kompostoituminen nopeutuu.

PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

SMASH-VALKOSINAPPI

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 9360 377

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

Tiimissä mukana myös:

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Arella Rahtola

Robocrop

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 9362 150

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


Kolumni

Myy tilalta -päivä

P

Isännän somistama Osta tilalta -kahvio. Asiakkaitakin oli, mutta kuvaajalla oli siinä vaiheessa kiireellisempää tehtävää.

54

LUOMULEHTI 5 | 2018

LAURA HÄMÄLÄINEN Luomulehden kolumnistina aloittaa hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

kistanut sääennusteesta, että lauantaina ei puida. Pääsi kuitenkin unohtumaan, että puimuri oli kotiuttamatta naapurikylän puolelta kesken jääneestä tattarin korjuusta. Työmaalla päivystänyt kone on oikeastaan puolikas, toinen puoli kuuluu naapurille. Puoliskot pelaavat kuitenkin saumattomasti yhteen. Puolikkaan edeltäjä – 70-luvulla valmistettu kokonainen – oli onneksi käyttöarvoon nähden olemattoman jälleenmyyntihinnan vuoksi jätetty taloon varalle, jos vaikka se 25 vuotta uudempi menee rikki tai tarvitsisimme naapurin kanssa puolikkaitamme yhtä aikaa. Nyt varapuimuri sai sitten lunastaa näitä markkinointilupauksia. Lupauksen perään kyselleiden vuosimalli oli enimmäkseen tältä vuosikymmeneltä. Tilalta ostaminen ja myyminen näillä leveyksillä vaatii sekä ostajalta että myyjältä. Jokunen vuosi sitten useammassakin lehdessä ihasteltiin Englannin kivoja tilamyymälöitä. Samalla pohdittiin, miksei Suomessa ole sellaisia. Syyksi epäiltiin tiukempaa elintarvikevalvontaa ja erilaista ostokulttuuria. Niillä varmaan on osansa, mutta ilmeisin syy lienee se, että kaupankäyntiin tarvitaan myyjän lisäksi asiakas. Suomessa on Suomen kokoisella alueella viisi miljoonaa ostajakandidaattia, selvästi pienemmillä Brittein saarilla yli kuusikymmentämiljoonaa. Asiakkaan on helpompi tulla, jos ei ole matka murheena. Kauppa taas kannattaa, kun myyjä ei ehdi kirjoittelemaan lehtipakinoita myynnin ohessa. ◀

Kuvitus: Evelina Sillanpää

Laura Hämäläinen

arin vuoden takainen keksintö – valtakunnallinen Osta tilalta -päivä – on voimissaan. Tätä tekstiä oli tarkoitus kirjoitella samalla, kun päivystää asiakkaitten poikkeamisia. Tämä tilalta myyjä sai kuitenkin tietokoneen sijasta näpytellä vaakaa, sukeltaa pakastimeen ja täyttää vihannespusseja. Positiivisesti yllättäneen asiakasmäärän lisäksi tämä kertoo tietysti myös myymälän alkeellisista järjestelyistä. Hiljattain hommatussa uudessa vaa’assa piti olla yhteenlaskutoiminto, mutta se ei koskenutkaan tarkastettua vaakaa. Henkilökohtaiseen kovalevyyn vajaa 40 vuotta sitten asentunut yhteenlaskutoiminto on onneksi tekniikan kehityksestä huolimatta edelleen käyttökelpoinen. Lisänopeus ei tietysti olisi pahitteeksi. Alueen tiedotusvälineet olivat nostaneet Osta tilalta -päivän mukavasti näkyviin. Isäntä luki perjantaina lehdestä, että meillä on tavattavissa mm. luomulehmä ja leikkuupuimuri. Yleensä kommunikoimme muutenkin kuin maakuntalehden välityksellä, mutta nyt isäntä oli ollut muutaman päivän pois kotoa. Emäntä oli keksinyt ilmoitteluun hauskoja alkusointuja ja tar-


Ristikko

LUOMULEHTI 5 | 2018

55


Ulla Turunen

Yhdistyksistä

Savo-Karjalan luomuyhdistys 30 vuotta

Luomuliitto onnittelee 30-vuotiasta Savo-Karjalan luomuyhdistystä.

Savo-Karjalan luomuyhdistys juhli 30-vuotista taivaltaan Muuruvedellä 5.10.2018. Tilaisuudessa julkaistiin myös yhdistyksen historiikki ”Karjalan kunnailta ja Savon sydämestä – Luomua 30 vuotta – 1988–2018”. Historiikin on

Yhdistys kiittää kaikkia talkoolaisia, ruokatarvikkeiden lahjoittajia, esiintyjiä, lahjoin ja onnitteluin muistaneita sekä juhlapuheen pitäjää Pauli Talvitietä. Lisäksi kiitokset maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle videotervehdyksestä. Kiitokset Marja Pulkkiselle hienon historiikin kirjoittamisesta. Ja ennen kaikkea: kiitos kaikille jäsenille, jotka olette mahdollistaneet nämä 30 vuotta! Kuvassa on osa juhlassa kunniakirjoin palkituista henkilöistä. Koko lista palkituista löytyy nettisivuiltamme: www.savokarjalanluomu.fi ◀ Savo-Karjalan luomuyhdistyksen hallitus Historiikkeja on saatavilla yhdistyksen sihteeriltä, Tarja Musikalta, sekä puheenjohtajalta, Airi Timoselta.

56

LUOMULEHTI 5 | 2018

Ulla Turunen

toimittanut Marja Pulkkinen.


KUTSU

Luomuliitto ry:n syyskokous 2018

Syyskokous pidetään Luomupäivien  yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa!

Perjantaina 16.11. klo 15.00 Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnankatu 23, Pori Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksen kannanotto. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittautumisia pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 26.10. osoitteessa luomu.fi/luomupaivat/ilmoittautuminen-ja-osallistumismaksut Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole pakollista. Ilmoittautuneille lähetetään kokouksen asiakirjat sähköpostitse. Lisätietoja: Puheenjohtaja Pauli Talvitie, 044 550 1850 Edunvalvontajohtaja Susann Rännäri, 040 144 6160

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 5 | 2018

57


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä ☐ Tuottajajäsen 100 € * ☐ Kuluttajajäsen 25 € Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

* Sisältää jäsenmaksun ja Luomulehden vuosikerran 40 e (josta alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e) Luomulehti sisältyy vain tuottajajäsenmaksuun. Muille jäsenhintainen tilaus kohdassa Luomulehti.

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € Lippis 15 € T-paita 25 € Unisex

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

kpl kpl kpl Naisten

le h ti

☐ Yhden vuoden tilaus 66 € ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 € ☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Hinnat sis. ALV 10 %

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

58 LUOMULEHTI 5 | 2018 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

5/2018


Minä ja luomu

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: JARMO RAIVIO

Kirjailija yhdistäisi luomun ja matkailun Toimittaja ja kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen on julkaissut uuden romaanin nimeltä Betoniporsas. Helsinkiläistynyt kainuulainen lähestyy kirjoissaan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua huumorin ja oman kokemuksen kautta.

Uusimmassa kirjassasi maataloustuet on lopetettu ja maaltamuuttajat vyöryvät Helsinkiin. Löytyisikö luomusta ratkaisu maaseudun uudeksi tulevaisuudeksi?

Mitä kaipaat lapsuutesi kotipaikkakunnalta, Suomussalmelta?

Varmaankin löytyisi, jos sen yhdistäisi matkailuun. Matkailussa on hyvät katteet, ja jos siihen saisi luonnonläheisen maaseutukokemuksen, yhdistelmä voisi aivan hyvin toimia. On ratkaisematon kysymys kaikkialla, miten vuoto maaseudulta kaupunkeihin tukitaan. Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita asuinpaikkansa vapaammin. Kaikki eivät halua viljellä maata tai olla työttömänä Punkaharjulla. Pitääkö kaikkien työpaikkojen sijaita etelässä?

Kunnon talvea. Lapsuudenkodin pihassa oli joka talvi yli metri lunta. Helsingissä on raivostuttavaa, kun talvet ovat menneet kauheiksi. Märkä nurmikko tammikuussa on luonnonvastaista.

Jos kirjoittaisit onnellisen lopun, jossa maaseudun asukkaat voisivat jatkaa eloa kotiseudullaan, millainen se olisi?

Sinut tunnetaan luonto- ja eräharrastajana. Miten tunturissa viihtyvä vaeltaja on sopeutunut pääkaupunkiin?

Ihan hyvin. Helsinki on suureksi osaksi ihan metsää. Käyn viikoittain lenkillä Viikin ja Herttoniemen metsissä, Sipoon korven nuotiopaikat ovat 20 minuutin päässä.

Löytyykö omasta ostoskoristasi luomuruokaa?

Omenat ja banaanit ostetaan luomuna, samoin kuin maito. Luomuhedelmät ovat varsinkin lapselle parempia, kun niissä ei ole käytetty niin paljon aineita. Myös luomun eettinen puoli kiinnostaa. Luonnonrakastajana haluaisin, että luomuviljelyssä maapalloa kohdeltaisiin hyvin. Se mietityttää, täytyykö peltoa raivata lisää, kun luomussa ei käytetä lannoitteita. Yritän tasapainoilla tässä idealistisessa hetteikössä.

Siinä olisi käytössä hypernopeat kapselimatkustustuubit, joista insinöörit haaveilevat. Kajaanista voisi käydä Helsingissä töissä, kun matka kestäisi 30 minuuttia. Näin ihmisten ei tarvitsisi muuttaa pois kotiseudultaan. Siinä olisi ratkaistu logistisesti, miten aivoja siirrellään kotisohvalta konttorille ilman, että tarvitsisi lopullisesti siirtää aivoja Helsinkiin. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi Vanhempainvapaalla EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 5 | 2018

59


HANKKIJAN LUOMULANNOITTEEN ENNAKKOKAUPPA VUODELLE 2019 ON ALKANUT! Hankkijan Luomulannoite 3-1-3 on GMO-vapaalla rehulla ruokittujen kanojen lannasta valmistettu luomuun soveltuva NPK-peltolannoite. Tilaa Hankkijan Luomulannoite kevään kylvöille nyt ennakkohintaan.

Hankkijalla on luomuviljan vastaanottoverkosto ympäri Suomea Hankkija ostaa ja myy kaikkia luomuviljoja ja erikoiskasveja. Vastaanottopisteitä löytyy ympäri Suomea. Ota luomuviljastasi edustava näyte ja toimita se Hankkijalle. Me etsimme sille parhaan käyttötarkoituksen ja hinnan.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)

Profile for Luomulehti

Luomulehti 5/2018  

Luomulehti 5/2018  

Advertisement