Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 5/2016

10,00 €

PieniKylä

Kumppanuusmaatalous ja REKO täydentävät toisiaan ▶ 50

www.luomulehti.fi

VUODEN LUOMUTUOTTEET: Spelttikuitulisät, maitojen suurpakkaukset ja maasdam-juusto ▷ 10

◀Koneiden ja käytäntöjen◀ hyödyllistä vertailua◀ ▷ 20


VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä, ruokintakalkki, magnesiumoksidi ja suola tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi


Itsellisen luomuväen edusmiehenä

P

Elisa Niemi

uheenjohtajakauteni Luomuliitossa päättyy vuodenvaihteessa. On syytä arvioida hieman elettyjä päiviä. Kaksi vuotta sitten Luomuliitto oli pahassa kriisissä. Koko liiton olemassaolo oli uhattuna. Siksi pidin kahta asiaa kaikkea muuta kiireellisempänä. Tärkeintä oli liiton toimintakyvyn palauttaminen. Toinen lähes yhtä tärkeä oli luomuväen yhtenäisyyden rakentaminen. Luomuliiton toimintakyky on palautettu. Talous on vakaa ja edunvalvontaa on tehostettu. Yhtenäisyyden rakentamisessa koen epäonnistuneeni yrityksistä huolimatta. Se on valitettavaa, koska meitä luomuviljelijöitä on vähän, eivätkä resurssit riitä päällekkäisten organisaatioiden ylläpitoon. Lisäksi hajaannus vie uskottavuutta ja sitä kautta voimaa järjestöltä. Harmillista on se, että hajaannuksen syyt ovat henkilöristiriidoissa eivätkä asioissa. Millaisia varsinaisia asioita on noiden edellä mainittujen lisäksi tehty kahden viimeisen vuoden aikana? Vuoden 2014 lopulla valtioneuvosto hyväksyi nitraattiasetuksen, jonka käytäntöön soveltamisessa oli merkittäviä ongelmia. Niitä oli esimerkiksi kaltevien peltojen lannan levityksen, lantaloiden rakennevaatimusten sekä lannan kompostoinnin ja aumaamisen osalta. Hyväksytyn asetuksen kanssa olisi ollut mahdotonta elää. Luomuliitto oli keskeisessä roolissa, kun nitraattidirektiivi avattiin ensimmäisen kerran ja kaltevien peltojen ongelma korjattiin. Olimme myös mukana seuraavan vaiheen valmistelussa, kun lantaloiden rakennevaatimuksia ja aumaamiskäytäntöjä muutettiin. Toinen tärkeä asia on ollut Euroopan Unionin uuden luomuasetuksen valmistelu. Se on edennyt hitaasti. Alussa olleet uhkakuvat ovat valmisteluprosessin aikana pääsääntöisesti poistuneet. Mukavaa on ollut todeta, että poliittinen taho on ollut saumattomasti viljelijöiden tukena. Tämä näkyi esimerkiksi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa valmisteilla olevaan uuteen EU:n luomuasetukseen, joka oli yhtenevä viljelijäjärjestöjen ja maatalousviranomaisten yhteisen näkemyksen kanssa. Lisäksi on annettu lukuisia lausuntoja ja kannanottoja eri asioista. On järjestetty tapahtumia, seminaareja ja osallistuttu näyttelyihin. Viime syksynä vietimme yhdessä myös ikimuistoiset 30-vuotisjuhlat. Positiivista on ollut luomun kasvu ja siitä johtuva optimismi meidän kaikkien kasvoilla. Olen saanut elää mielenkiintoisen ja antoisan kauden kanssanne. PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 5 | 2016

3


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

4

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016


Sisällys 5/2016

> Seosviljely hyödyttää viljelijää s. 16

3 10

Itsellisen luomuväen edusmiehenä KANNESSA: Vuoden Luomutuotteet: Spelttikuitulisät, maitojen suurpakkaukset ja maasdam-juusto

luomumarkkinat 13 Suomen vahvassa kasvussa 14 Luomuelintarvikepäivä innosti kohti uusia tuotteita hyödyttää 16 Seosviljely viljelijää paneelissa 18 Luomuliiton keskusteltiin luomumaidon tulevaisuudesta

20

KANNESSA: Koneiden ja käytäntöjen hyödyllistä vertailua

22 Yhteisöllisellä joukkorahoituksella

voimaa maaseudulle

26 28

Koulutus vastaamaan luomualan osaamistarpeita Vuoden 2017 BIOFACH – luomumessujen teemana on monimuotoisuus ja vastuu

29

Kutsu syyskokoukseen, luomupäiville ja -gaalaan

30

Kohti tavoitteellista muokkausta

Kannen kuva: Elisa Niemi

le h ti

> Kohti tavoitteellista maanmuokkausta s. 30

34 36 38 40 42 46 48 50 56 57

Hyvä suunnittelu on tie menestykseen Lisää yhteistyötä ravinteiden kierrätykseen Ihmisen parhaaksi -seminaari veti salin täyteen kuulijoita Ympäristönhoidon ja biokaasun tuotannon yhdistäminen Järviruokosilppu tekee hyvää pelloille - leikkuun hetki ratkaisee tehon

Saimaan luomu ry:

Vuoden Luomukuluttaja s. 50

Kiina on kiinnostava, mutta haastava Lisää multavuutta luomulla KANNESSA: PieniKylä: Kumppanuusmaatalous ja REKO täydentävät toisiaan Saimaan Luomu ry: Vuoden Luomukuluttaja Luomu SM -voittajat luomun käytön konkareita

Palstat

6 Alkupaloja 8 Tilastoista 9 Gallup 24 Luomua opiskelemassa 37 På svenska 52 Luomulehti 35 v. 53 Onnittelut 54 Palveluksessanne 58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä 63 Edunvalvontaa Euroopassa LUOMULEHTI 5 | 2016

5


Elisa Niemi

Parlamentti vastusti uusia GMO-lupia

Kuvassa luomumaissia Päijät-Hämeestä.

EUROOPAN KOMISSIO esitti viljelylupia kolmelle maissilajikkeelle, mutta niiden riskiarviot olivat puutteellisia ja Euroopan parlamentti vastusti lokakuun alussa uusia geenimuunneltujen lajikkeiden lupia selvin numeroin. – Myös jäsenmaiden keskuudessa on tyytymättömyyttä komission itsevaltaiseen politiikkaan hyväksyä uusia lajikkeita EU-markkinoille. GMO-viljelyyn liittyy vielä paljon sellaista, mitä emme tiedä. On parempi noudattaa varovaisuusperiaatetta ja tukea ensisijaisesti monipuolisen siemenkirjon ylläpitämistä, toteaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen uutiskirjeessään.

Parlamentin vastustus ei kuitenkaan pysäytä prosessia vaan jäsenmaat oletettavasti äänestävät asiasta 16. marraskuuta. – Tämä on viides kerta vuoden aikana, kun EU-parlamentti vastustaa gm-lajikkeiden hyväksyntää kansalaisten tahdon mukaisesti. Nyt on jäsenvaltioiden vuoro äänestää GMO:ita vastaan, toteaa luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän johtaja Eduardo Cuoco. – Geenimuunneltujen lajikkeiden hyväksyminen uhkaa luomu- ja tavanomaisen sektorin mahdollisuuksia pysyä GMO-vapaana. Nyt on komission puheenjohtajan aika täyttää lupauksensa uudistaa epädemokraattinen gm-lajikkeiden hyväksymistapa, toteaa IFOAM EU:n politiikkajohtaja Eric Gall.

Rekorder helpottaa REKO-toimintaa ilmaisilla tilauslomakkeilla REKORDER-SOVELLUS JULKAISEE syksyn aikana ilmaisen tilauslomakepalvelun helpottamaan tilausten käsittelyä REKOryhmissä. – REKO on loistava idea, myös kanavana luomulle, ja Rekorder haluaa tukea REKOn kasvua ja edistymistä, kertoo yksi Rekorderin perustajista Greta von Wendt. Rekorder on kehitetty REKO-yhteisön kanssa, ja sitoutuu noudattamaan REKOn periaatteita. Täten itse sovellus tulee aina toimimaan ilmaisena sekä kuluttajille että tuottajille. Ajatuksena on lisäksi tuoda sovellukseen valinnaisia maksullisia lisätoimintoja, esimerkiksi ennakkomaksut. Tuottajien tilausten käsittely helpottuu etenkin selkeiden listojen myötä, mutta mahdollistaa myös esim. automaattisen

6

LUOMULEHTI

5 | 2016

reaaliaikaisen inventaarion ylläpidon. Myös kuluttajien tilausten käsittely helpottuu, kun kaikki tuotteet ja hinnat, eroteltuna jaon ja tuottajan mukaan, löytyvät samalta listalta. Tämän lisäksi ylläpitäjien on mahdollista saada tarkempaa tietoa ryhmästä tilastojen muodossa. Lisätietoa: info@rekorder.fi ja www.rekorder.fi.


Demeter-liiton missio jalkautuu

Suomen ruokatulevaisuutta linjataan nyt ESITYS VALTIONEUVOSTON ruokapoliittiseksi selonteoksi, eli ruokapolitiikan kansallinen strategia, on lähtenyt lausuntokierrokselle. Ruoka2030 on nelivuotisstrategia maatalous- ja ruokapolitiikalle. Luomuliitto koostaa parhaillaan kommenttejaan esityksestä ja työstää omia ehdotuksia luomun tulevaisuuden vahvistamiseksi Suomessa. Ruokapolitiikan visiossa mainitaan: Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja. – Suomen ruokapolitiikassa luomun osuudenkin tulee siis tulevaisuudessa kasvaa, toteaa Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.

BIODYNAAMISTEN JA Demeter-yhdistysten edustajat 23 maasta viideltä mantereelta tapasivat vuosittaisessa jäsenkokouksessaan kesäkuussa Suomessa. Kokous hyväksyi liiton mission, joka on nyt julkaistu suomeksi Biodynaamisen yhdistyksen nettisivuilla. – Ihmiset kokevat yhdessä päätetyn mission omakseen ja esimerkiksi Steiner-koulujen opettajat hyödyntävät sitä opetuksessaan, kertoo Pirkko Okkonen Biodynaamisesta yhdistyksestä. Biodynaamisuus on luomuviljelyn vanhin suuntaus. Kesän kokouksen tiedotteessa todettiin, että "kun Demeter yhdessä luomu- ja ympäristöliikkeen kanssa puolustaa maatalouskäytäntöjä, jotka auttavat ympäristöhaasteiden kanssa, kunnioittavat ekosysteemejä ja harjoittavat luonnon resurssien huolellista hyödyntämistä, Demeter edistää myös kulttuurin muutosta. Tämä sisältää ajattelutavan muutoksen kohti uusia sosiaalisen ja taloudellisen yhteistyön muotoja, jotka voivat johtaa todella kestävään maatalous-kulttuuriin, joka palvelee inhimillistä yhteiskuntaa." Lisää aiheesta: Demeter-lehti 3/2016 ja www.biodyn.fi

Marjo Koivumäki

Uusi yhdistys luomualalle SYYSKUUSSA TIEDOTETTIIN, että on perustettu uusi edunvalvontajärjestö Yhdistyneet Luomutuottajat ry, Ekologiska Producenternas Allians rf. Sen puheenjohtajana toimii tuusulalainen Juho Maula. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry, Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Kuhilas ry ja Osuuskunta Kymen Luomu. ESVY ja Kuhilas ry ovat eronneet Luomuliitosta eikä heidän jäsenensä siis ole enää oikeutettuja saamaan Luomuliiton jäsenetuja. Luomuliitossa voi olla jäsenenä alueellisten luomuyhdistyksien kautta tai suorajäsenenä. – Edunvalvonnassa yhtenäisyys on tärkeää. Juuri siihen perustuu etujärjestöjen kyky vaikuttaa asioihin. Luomussa se on vielä tärkeämpää, koska luomuviljelijöitä on vähän. Silloin moniin päällekkäisiin organisaatioihin ei ole varaa taloudellisesti. Pidän kehitystä valitettavana, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

LUOMULEHTI 5 | 2016

7


Tilastoista poimittua

TEKSTI: ELISA NIEMI

Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti 2015

Tullin valvonta on pistokoemaista, riskiperusteista valvontaa. Luomutuotteiden valvontaa tehdään samoilla menettelyillä kuin tavanomaisesti tuotettujen tuontielintarvikkeiden valvontaa. Säädöstenvastaisuuksien syitä selvitetään tarvittaessa mahdollisen OFISilmoituksen kautta. Koska kyseessä on tuonnin valvonta, on luomumääräysten rikkominen tapahtunut tuote-erän lähtöpäässä. Joissakin tapauksissa kyse voi olla maahantuojan tietämättömyydestä (esim. puutteet luomuasiakirjoissa – asiakirjavaatimuksia ei ole osattu huomioida maahantuontia suunniteltaessa).

Luomutarkastuksissa havaittuja poikkeamia 2.3.6 Toiminnan ja tuotteiden säännöstenmukaisuus näytteenoton perusteella

Alkutuotannon näytteistä ei löytynyt kiellettyjä aineita. Kasvinsuojeluainelöydöksiä tehtiin kahdelta elintarvikeyritykseltä: yhdestä jauho- sekä kahdesta leipäerästä. Toimijoilta pyydettiin selvitystä, miten jäämä on päätynyt luomutuotannon prosessiin. Toimijoiden valmistusprosessi, jäljitettävyys ja korjaavat toimenpiteet tarkastettiin sekä otettiin uusintanäytteitä, joilla korjaavien toimenpiteiden tehokkuus varmistettiin.

3 TOIMINNAN JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS 3.1 Todetut poikkeamat ja niiden yleisyys Kasvintuotanto Havaittujen poikkeamien määrä kasvintuotannossa oli 473 kappaletta, missä oli noin 32 % vähennystä edellisvuoteen. Toimijoiden lukumäärään suhteutettuna puutteita havaittiin 12 %:lla toimijoista, kun luku edellisenä vuonna oli 18 %. Merkittävimmät poikkeamien aiheet olivat kuitenkin samat kuin edellisinäkin vuosina: tavanomaisen lisäysaineiston luvaton käyttö, lohkomuistiinpanot ja luomukirjanpito, maanhoito ja viljelykierto ja luomusuunnitelma (2,3 - 2,5 % suhteutettuna toimijoiden lukumäärään) (Taulukko 7a). Taulukko 7a. Luonnonmukaisessa tuotannossa havaitut poikkeamat vuosina 2013–2015 ja %-osuus toimijoista/valvontakohteista, joita havainnot koskivat.*

2013 2014 2015 LUOMUTARKASTUKSET OVAT suurelPoikkeamat kpl % kpl % kpl % la osalla toimijoista takanapäin tältä Kasvintuotanto vuodelta. Nykyään tuottajat vaihtaLuomusuunnitelma 133 3,2 157 3,8 102 2,5 vat kokemuksia myös Facebookin Lohkomuistiinpanot tai luomukirjanpito 187 4,5 209 5,1 103 2,5 luomuviljelijät ryhmässä ja mm. Muuntogeenisten organismien käyttö 0 0,0 1 0,0 0 0,0 Rinnakkaisviljely 9 0,2 8 0,2 5 0,1 tarkastuksien hinta on aiheuttanut Tavanomaisen lisäysaineiston käyttö 208Luonnonmukaisen 5,1 138 3,4valvontaraportti 105 2,5 tuotannon 2015 kritiikkiä. Keskustelu tarkastuksien Maan hoito tai viljelykierto 181 4,4 131 3,2 94 2,3 tulkinnoista nousi tänä vuonna esiin Kielletyn lannoitteen käyttö tai varastointi 3 0,1 5 0,1 4 0,1 Lannan käsittely tai käyttö 5 0,1 9 0,2 9 0,2 myös Maaseudun tulevaisuudessa. Kielletyn kasvinsuojeluaineen käyttö tai 3 0,1 3 0,1 3 0,1 Eviran luomun valvontaraport- Eläintuotanto varastointi havaittiinjalostus poikkeamia tuotantoehdoista %:lla toimijoiden Tuotteiden varastointi, tai kuljetus 26 0,6 11 14 0,3 10 määräs0,2 tiin on koottu tietoa poikkeamista Eläintuotannossa tä (Taulukko 7b). Edelliseen vuoteen verrattuna luTuotteiden merkinnät 21 määrä 0,5 laski 15huomattavasti 0,4 4 sekä0,1 kasvin- ja eläintuotannossa, sieme- kumääräisesti että prosentuaalisesti (8 %). Eniten poikkeamia oli34eläinsuoMuut 59 1,4 60 toimijoilla 1,5 0,8 ulkoilutiloja koskevien vaatimusten 835 ja muistiinpanovelvoitteen Yhteensä 20,3 750 18,4 noudattami473 11,5 nissä, rehuissa ja elintarvikkeissa. jia ja/tai sessa, jotka muodostivat lähes puolet havaituista poikkeamista. Luomueläinten ulkoi* %-osuus on saatu jakamalla poikkeamien lukumäärä toimijoiden tai valvontakohteiden lukumäärällä. Kohdan Monia poikkeamia on saatu vähen- lu toteutui edellisvuosia paremmin samoin kuin eläinten siirtymävaiheen laskenta.’ ”Yhteensä” luku on saatu yhteen laskemalla prosenttiosuudet. Samaapoikkeamat toimijaa voi koskeavuosina useampi säännöstenvastaiLuonnonmukaisessa tuotannossa havaitut 2013–2015 suus, joten luku ”Yhteensä” on todellisuudessa suurempi kuin niiden toimijoiden määrä, joita poikkeamat koskivat. tymään, vaikka mukaan valvontaan ja %-osuus toimijoista/valvontakohteista, joita havainnot koskivat. Samaa suhteellisen osuuden laskentatapaa on sovellettu myös raportin muissa taulukoissa. tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Taulukko 7b. Luonnonmukaisessa eläintuotannossa havaitut poikkeamat vuosina 2013–2015 Esimerkiksi luomukirjanpidon14tark- ja %-osuus toimijoista/valvontakohteista, joita havainnot koskivat.* kuus on parantunut. 2013 2014 2015 Poikkeamat

8

LUOMULEHTI 5 | 2016

kpl

%

kpl

%

kpl

%

8 5 18 14 17 51 1 9 123

1,0 0,6 2,2 1,7 2,1 6,3 0,1 1,1 15,1

11 10 14 26 21 58 4 19 163

1,3 1,2 1,6 3,0 2,4 6,8 0,5 2,2 19,0

9 4 13 28 6 20 1 17 98

1,0 0,4 1,4 3,1 0,7 2,2 0,1 1,9 10,9

Luonnonmukaisessa eläintuotannossa havaitut poikkeamat vuosina

Elintarvikkeet 2013–2015 ja %-osuus toimijoista/valvontakohteista, joita havainnot Luomuelintarvikevalvonnassa tarkastusten perusteella annettiin yhden tai useamman koskivat. poikkeaman sisältäviä päätöksiä yhteensä 173 kpl. Tarkastuksia tehtiin 540 eli noin joka kolmannen toimijan luona todettiin huomautettavaa toiminnassa. Erityisesti pakkausmerkintöihin ja varastointiin liittyvistä poikkeamista huomautettiin aikaisempaa vähemmän, mutta kirjanpidon poikkeamista huomautettiin enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi huomautettiin aiempaa enemmän alihankintasitoumuksen puuttumisesta ja valvontaviranomaisen tunnusnumeron puuttumisesta mm. toimijan saateasiakirjoista ja pakkausmerkinnöissä. Luomutuotteiden tuonnin osalta ensimmäisen vastaanottajan tarkastus ja sen kirjaukset tarkastussertifikaattiin olivat ensisijainen huomautuksen aihe. Poikkeamista johtuvia markkinointikieltoja annettiin 8 kpl eli 1,2 % valvontakohteista. Valvonnasta erottamiseen johtavia poikkeamia ei luomuelintar-

Markku Lassila

%-osuudet on saatu jakamalla poikkeamien lukumäärä toimijoiden tai valvontakohteiden lukumäärällä. Kohdan ”Yhteensä” luku on saatu yhteen laskemalla prosenttiosuudet. Samaa toimijaa voi koskea useampi säännöstenvastaisuus, joten luku ”Yhteensä” on todellisuudessa suurempi kuin niiden toimijoiden määrä, joita poikkeamat koskivat.

Eläintuotanto Eläinten alkuperä Siirtymävaihe Ruokinta Eläinsuoja/ulkoilutilat Ulkoilu Muistiinpanot tai luomukirjanpito Tuotteiden jalostus Muut Yhteensä


Gallup

Kokemuksia seosviljelystä 1. Mitä seoskasvustoja olet kokeillut? Minkälaisin tuloksin? 2. Miksi seoskasvustot kiinnostavat? Mitä haasteita on?

Jari Huikuri Liperi, Pohjois-Karjala Vähän yli 100 ha 40 lypsylehmää Luomussa vuodesta 1999 1. Herne-kauraa ja joskus herne-vehnää olen kokeillut. Vilja-virna-seoksista on tullut todella hyviä satoja. Viime vuonna herne-kaura meni lakoon aika pahasti, mutta pääasiallisesti on onnistunut. 2. Kilomääräisesti satoa tulee 1000-1500 kg enemmän satoa kuin pelkästä kaurasta (3 t) hehtaarilta. Olen kylvänyt 150-200 kg/ha hernettä ja saman verran kauraa. Herneen siemenen hinta on kyllä käsittämättömän kallis, joten sadonlisän täytyykin olla merkittävä, jotta se kannattaa. Ingridiä ostin nyt luomuna ja rocket-hernettä ollut myös usein, mutta tavanomaisena siemenenä. Tänä vuonna herneen kariseminen ei ollut ongelma, ehkä se riippuu vähän lajikkeestakin. Yleensä tuleentuu sopivasti, mutta joskus niinkin epätasaisesti, että herne ehtii jopa itää. Usein puin melko myöhään ja kuivaan viljan, mutta toisinaan olen tehnyt rehuhernettä sisältäviä seoksia hyväksi säilörehuksikin omalle karjalle. Lannalla lannoitetaan ja viljelykierto pitää tietysti muistaa, että hernettä ei ole samalla lohkolla kuin neljän vuoden välein. Täälläpäin ei ole paljon herneen viljelyä, joten ei ole yleisesti sen tuholaisiakaan.

TEKSTI: ELISA NIEMI

Jaakko Suominen Turku 120 lypsylehmää Luomussa vuodesta 1995 1. Hernettä viljelen vuosittain kauran, vehnän tai ohran kanssa seoksena. Kylvösiemenestä lähes puolet eli 120-150 kg on hernettä. Meillä on lisäksi noin kuuden viljelijän rinki, joka tuottaa meille rehua ja heiltä pyydetään, että seoksessa olisi 30 % hernettä tai härkäpapua. Vuosittain vaihtelee, paljonko sitä seossadossa lopulta on. Itse tykkään herneestä enemmän, koska härkäpapu on vähän myöhäinen ja herne menee tuoremurskattaessa paremmin myllystä läpi. Ringille olen antanut vapaat kädet viljellä seoksensa siementilanteen mukaan. Seosviljely toimii hyvin myös niillä tiloilla, missä ei ole viljelykierron aikana paljoa lantaa käytettävissä.

16.—17.1

2. Seosviljely on ilman muuta parempi kuin puhdaskasvusto: pellon peittävyys ja satotaso ovat parempia. On myös hyvä, että seokset ovat valmiina eikä niitä tarvitse alkaa sekoittamaan eri eristä. Politiikka nyt vaan laittoi haasteita, kun seoskasvustolta putosi tuki. Väljän Marko Etelä-Pohjanmaalta on meillä oppi-isänä ja pyysin hänet viitisen vuotta sitten Paattisille puhumaankin kokemuksistaan.

Teuvo Hatva Kajaanin Vuolijoki 60 ha Kolmas vuosi luomussa 1. Kaura-herne-seoksessa hernekin onnistui tänä vuonna hyvin. Viime vuonna jäi lämpösumma vajaaksi. Turvemailla hernettä ei tullut ollenkaan. 2. En uskaltanut panna hernettä pelkästään, mutta halusin monipuolisuutta ja maakuntoa. Valkuaisesta on nyt paljon puhetta ja kysyntää on. Myyn sadon rehuna karjatiloille. Puintiajankohtaa olen säätänyt enemmän herneen kuin kauran mukaan. Kylvö sujui helposti. kylvölannoittimella. Laitoin kauraa n. 100 kg/ha ja hernettä 50 kg/ha. Hernettä voisi jatkossa laittaa enemmän suhteessa kauraan.

LUOMULEHTI 5 | 2016

9

1.2016


SunSpelt

VUODEN LUOMUTUOTE

TEKSTI: ELISA NIEMI

Vuoden Luomutuotteet:

Spelttikuitulisät, maitojen suurpakkaukset ja maasdam-juusto Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi SunSpeltin Luomu Spelttikuitulisä mustikalla ja Luomu Spelttikuitulisä tyrnillä. Ammattikeittiösarjan voitti Valion novobox-maidot eli 10 litran ammattikeittiöihin tarkoitetuissa pakkauksissa myytävät kevyt- ja rasvaton luomumaito. Kunniamaininnan sai Valio Luomu™ maasdam-juusto.

V

oittajat julkistettiin 6.10. Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Valitsijaraadissa oli mukana Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie, S-ryhmän marketkaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo ja Laurea ammattikor-

10

LUOMULEHTI 5 | 2016

keakoulun Ravintola BarLaurean keittiömestari Ilari Paananen.

Kotimaista superfoodia myös vientiin – Halusimme tuoda markkinoille kotimaista superfoodia, jota speltti, tyrni ja mustikka ovat parhaimmillaan. Näemme mielellämme, että palkitsemisen tuoma näkyvyys hyödyttää luomua kokonaisuu-

tena Suomessa, kertoo Sunspelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen. Raati ylisti moderneja kuitulisiä, joissa on marjaa jopa noin 20 %. Spelttikuitulisät sopivat nautittavaksi smoothieissa tai maitotuotteiden kanssa. Raati ylisti myös upeita pakkauksia. Brändin ilmettä ovat olleet mukana tekemässä Emmi Jormalainen sekä Jenni


AMMATTIKEITTIÖSARJAN VOITTAJA

Valio Oy

Lahtonen ja tärkeinä auttavina käsinä ovat olleet yrittäjän tytär Kiia Kaipainen sekä hänen poikaystävänsä Joshua Jedrzejczyk. Tekstejä on alusta asti tuotu esiin myös englanniksi, koska spelttikuitulisiä on nyt jo esitelty myös yhdysvaltalaisilla markkinoilla. Toivomme saavamme palkinnosta boostia myös kansainvälisiin projekteihimme. Olemme luoneet suhteita myös Kiinan markkinoille. Etelä-Eurooppaan on lupaavia myyntikanavia hieman yllättävästi mm. spelttilakulle, kertoo Kaipainen. Kari Kaipainen aloitti spelttituotteiden kehittelyn vuonna 2000 ja tuotevalikoima on kasvanut jauhoista lisukkeisiin, pastaan, näkkileipiin ja lakuihin. Myös luomuspeltin viljely Suomessa ja tietoisuus alkuperäisviljojen hyödyistä on lisääntynyt paljon. Myös luomuspeltin viljely Suomessa on lisääntynyt viime vuosina. Toissa vuonna raaka-aine oli vähällä loppua kesken, mutta nyt näyttää siltä, että spelttiä on riittävästi myös tuotannon kasvattamiseen, kertoo Kaipainen. Hän kiittää viljelijöiden lisäksi luotettavia yhteistyökumppaneita Korpelan myllyä, Merinomia, Mustion- ja Reunasalon myllyä, Kaskeinmarjaa ja Kiantamaa. Erityinen kiitos Taivalkosken myllylle, joka valmistaa spelttikuitulisän, jota käytetään nyt palkituissa tuotteissa. Tuotepäällikkönä toimii Helsinki Wildfoodsin Annika Hannus. – Olemme halunneet maksaa niin sanottua ”reilun kaupan” hintaa niin viljelijöille kuin elintarvikejalostuksen kumppaneillemme. Se ei ole helppo yhtälö suomalaiselle tuotteelle tässä hintakeskeisessä ajassa, mutta olemme pitäneet

Ella Karttunen

▷▷

Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet, SunSpeltin toimitusjohtaja Kari Kaipainen ja Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

LUOMULEHTI 5 | 2016

11


Lisää luomumaitoa kouluihin ja ravintoloihin Luomumaitojen ammattikeittiöille sopiva pakkauskoko on keväällä tullut odotettu uutuus. – Asiakkaita on tullut mukavasti ja näemme suuren kasvumahdollisuuden niin kouluissa kuin ravintoloissa, kertoo Hanna Savolainen Valiolta. – Maidon suurkeittiöpakkaukset ovat merkittävä askel suomalaiselle luomualalle. Tätä on odotettu jo pitkään, toteaa valitsijaraati. Syyskuun alussa tuli tieto uudesta asetuksesta, että rasvaton luomumaito jatkossa D-vitaminoidaan ja tämä lisää huomattavasti sen kiinnostavuutta koulujen ruokahankinnoissa. Juustovalikoimaan kaivattua lisäystä Vuoden Luomutuote kunniamaininnan sai Valio Luomu™ maasdam-juusto (500 g), jonka makua raati ylisti.

Valio Oy

kiinni arvopohjastamme ja onneksi kauppa on myös ottanut tuotteemme valikoimiin, toteaa Kari Kaipainen.

KUNNIAMAININTA – Tuotekehitys ja tuotanto ovat tehneet ansiokasta työtä maasdamin juuri oikeanlaisen rakenteen ja hieman makean, pähkinäisen maun aikaansaamiseksi. Viime vuonna markkinoille tullut Valio Luomu™ gouda on myynyt erinomaisesti ja laajensimme valikoimaamme kuluttajien toiveiden mukaisesti, kertoo liiketoimintapäällikkö Kaisa-Maria Korkeamäki Valiolta.

LUOMU VALMISRUOKAA

Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta ja maukasta luomuvalmisruokaa. Tutustu luomuvalikoimaan www.kruunuherkku.fi

facebook.com/kruunuherkku

12

LUOMULEHTI 5 | 2016

KÄSINTEHTYÄ HERKULLISTA KOTIRUOKAA

Tällä hetkellä laajasti kaupoissa tarjolla olevien suomalaisten luomujuustojen tarjonta on vielä melko suppea, mutta Valion tavoitteena on, että luomujuustotarjonta vastaa jatkossa entistä paremmin kuluttajien tarpeisiin. ◀


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI KUVA: ELLA KARTTUNEN

Suomen luomumarkkinat vahvassa kasvussa Suomen luomumarkkinoiden kasvu on lähtenyt erittäin vahvaan nousuun. Vuoden aikana luomun myynti vähittäiskaupassa lisääntyi 12 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Eniten kasvoi luomuhedelmien ja -vihannesten myynti.

P

ro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin vähittäiskaupoissa noin 250 miljoonalla eurolla aikavälillä 1.7.2015–30.6.2016. Vastaavalla ajanjaksolla päivittäistavaroiden myynti lisääntyi vain 0,3 %. Vahvan kasvun myötä luomun markkinaosuus on noussut 1,9 %:iin. Pro Luomun toiminnanjohtaja MarjaRiitta Kottila on tyytyväinen markkinoiden kehitykseen. Vielä vuosi sitten luomun myynti oli vain reilun prosentin nousussa. – Kasvun taustalla on kaksi asiaa; yhtäältä kuluttajien kasvanut kiinnostus sitä kohtaan, miten ruoantuotanto vaikuttaa ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin, ja toisaalta hyvät ja kohtuuhintaiset luomutuotteet. Nyt nämä kaksi asiaa osuvat yksiin ja se näkyy myynnin kasvuna, Kottila toteaa. Jos luomumarkkinoiden kasvu jatkuu samaan tahtiin myös loppuvuoden, luomun myynti voi tänä vuonna nousta noin 265 miljoonaan euroon ja markkinaosuus 2 %:iin. Suomen luomumarkkinoiden kehitystä kuvaavat luvut julkistettiin torstaina 6.10. Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Pro Luomun arvio luomun myynnistä perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin lukuihin.

Kaupan toimilla iso merkitys Iso osa luomumyynnistä tulee arjen peruselintarvikkeista, joiden hinnalla on suuri merkitys kuluttajalle. Luomumarkkinoiden kehityksessä näkyy kaupan aktivoituminen: luomua markkinoidaan

aiempaa enemmän ja myös luomutuotteiden hintoja on alennettu. – Päivittäistavarakaupan toimenpiteillä on ollut iso vaikutus niissä maissa, joissa luomun kulutus on kasvanut merkittävästi, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä sama kehitys näkyy nyt myös meillä, Kottila analysoi. Myynnin kehityksessä näkyy myös se, että kauppojen satsaukset luomun markkinointiin vaihtelevat kaupparyhmittymien ja maan eri alueiden välillä. Pääkaupunkiseudulla luomun myynti on lisääntynyt selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kottilan mielestä ilahduttavaa on myös se, että luomu-uutuudet eivät enää ole markkinoilla jo olevien luomuttomien tuotteiden kopiota, vaan aitoina uutuuksina ne kiinnostavat myös laajaa kuluttajakuntaa.

Sen sijaan luomulihavalmisteiden, -oluiden, -jogurttien ja -leivän myynti on vähentynyt. Luomumarkkinoiden suurin tuoteryhmä on edelleen maito, kun eri maitolaadut lasketaan yhteen. Maidon osuus kaikesta luomumyynnistä on noin 13 %. Toiseksi suurin luomumyynnin tuoteryhmä on hedelmät ja kolmanneksi suurin vihannekset. Luomun markkinaosuus on korkein kasviöljyissä (n. 20 %) ja kananmunissa (n. 13 %). Hiutaleissa ja suurimoissa sekä lastenruoissa luomun osuus on lähellä 10 %. Kottila huomauttaa, että luomu-uutuuksia tarvittaisiin etenkin lihavalmisteisiin ja leipiin. – Yksikin hyvä uutuus voi nostaa koko tuoteryhmän luomumyyntiä, hän toteaa. ◀

Kasvua useissa tuoteryhmissä Eri luomutuoteryhmistä on vuoden aikana lisääntynyt erityisesti juustojen, hedelmien ja vihannesten, tuoreen lihan, ruokaöljyjen, lastenruuan, kahvien, pakasteiden ja mehujen myynti.

Pro Luomun puheenjohtaja ja S-ryhmän marketkaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu esitteli kasvuluvut 6.10. Luomuelintarvikepäivässä.

LUOMULEHTI 5 | 2016

13


Helene Birk Organic Denmarkista.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: ELLA KARTTUNEN

Luomuelintarvikepäivä innosti kohti uusia tuotteita Odotettua paremmat kasvuluvut edesauttoivat myönteisen tunnelman syntymistä Luomuelintarvikepäivässä - luomutuotteiden kehittämisestä ja brändäämisestä puhuttiin innostuneesti.

P

ro Luomu järjesti kolmatta kertaa Luomuelintarvikepäivän ja kävijämääräksi saatiin 180 elintarvikealan ammattilaista. Ulkomaisia puhujia oli yhteensä jopa neljä: Professori Carola Strassner Münsterin soveltavien tieteiden yliopistosta pohti HoReCa-sektorin roolia, Johannes Kahl Kööpenhaminan yliopistosta puhui kestävistä ruokavalioista sekä rinnakkaisohjelmassa elintarvikejalostuksesta sekä laadusta ja Ekorrens ekologiska –brändin perustaja Charlotte Bladh André Organic Swedenistä kertoi luomutrendeistä ja viestinnästä kiinnostavia esimerkkejä. Lisäksi Organic Denmarkin Helene Birk kertoi, miten Tanska on saavuttanut maailman kärjen 9,9 prosentin luomun markkinaosuudellaan. Myös Tanskan luomuvienti on selkeässä kasvussa. Eniten viedään Saksaan ja Ruotsiin. Viennin hyviin käytäntöihin kuuluu mm. se, että kansainvälisiin tapahtumiin osallistutaan merkittävällä näytteilleasetta-

14

LUOMULEHTI 5 | 2016

jamäärällä – esim. BioFachissa oli tänä vuonna 49 tanskalaista näytteilleasettajaa. Tanskan ns. Luomuvientiakatemia järjestää tänä vuonna 24 seminaaria ja inspiraatiomatkaa. Suomalaisyrityksistä koko salille pääsi puhumaan Valio. Toimitusjohtaja Annikka Hurme kertoi, että hän luuli pääsevänsä kehumaan Valion seitsemän prosentin luomukasvulla, mutta valtakunnallinen 12 prosentin kasvuluku kannustaakin kiihdyttämään tahtia entisestään. Puheenvuorosta nousi Twitteriin mm. se, että Valio Luomu kasvaa kaksin-kolminkertaiseksi 2020 mennessä. Valion luomuvalikoimaan kuuluu tällä hetkellä 9 erilaista maito- ja 4 erilaista juustopakkausta, 5 erilaista jogurttia, 3 erilaista kermaa, 2 mehua, 2 mehukeittoa, piimä, viili ja voi.

Duudson heitteli paneelissa suoria kysymyksiä – Myykää mulle luomua! Mainostakaa sitä! vaati Duudson TV-ohjelmasta tuttu HP Parviainen.

Hänet oli selkeästi pyydetty mukaan vähän ravistelemaan ja raikastamaan keskustelua ja siinä onnistuttiin. Parviaisen pohjatiedot luomusta eivät olleet keskivertokuluttajaa korkeammalla, mikä antoi oivan mahdollisuuden kysyä kiinnostavia kysymyksiä ammattilaisilta: – Eikö se ole niinku teistä kiinni, ketkä olette täällä tänään, saada sitten sitä luomua markkinoille paljon lisää? – Jos se on niin hyvää, niin miksi kaikki ruoka ei ole sitä? Duudsonin suoriin kysymyksiin vastaaminen jäi enimmäkseen luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattilan tehtäväksi. Hän ei myöskään ruvennut sievistelemään vastauksissaan vaan mm. totesi: – Luomutuotannossa on säädöksien avulla jätetty pois räikeimmät ruoantuotannon ongelmakohdat. Paneelissa nousi esille se, että luomun mainostamisessa yksi haaste on se, miten kertoa luomun ja luomuttoman tuotannon eroista. Termi ”luomuton” on yksi Pro Luomun ja paneelia vetäneen konsulttiyritys Insanon Marko Kulma-


Johannes Kahl Kööpenhaminan yliopistosta.

lan yhteisistä keksinnöistä uudenlaiseen luomuviestintään. Luomuelintarvikepäivän teeseiksi nousi, että luomutuotteista tulee uskaltaa tehdä selkeästi erilaisia kuin luomuttomista – niin tuotteina kuin brändäykseltään. Toiseksi, on tärkeää, että luomutuotteen menestystä tukevat muutkin megatrendit kuin luomu, esim. vegaanisuus, gluteenittomuus tai proteiinipitoisuus.

Vuoden Luomukokki -kilpailun finalistit Ensimmäistä kertaa järjestettävän Vuoden Luomukokki -kilpailun ammattilaissarjan finalistit julkistettiin Luomuelintarvikepäivässä. Kilpailu pidetään ELMA-messujen yhteydessä Helsingissä lauantaina 12. marraskuuta. Reseptikilpailun perusteella finaaliin valittiin neljä keittiömestaria: Benjamin Frostell, Gastrobar Emo, Helsinki; Marcos Gois, Fat Ramen ja Ruoto catering, Helsinki; Mika Niiniranta, Contentissimo Catering, Helsinki; Alexandra Spens, Lähellä Deli, Kauniainen. Kilpailijoiden tehtävänä oli suunnitella kolmen ruokalajin luomumenu. Valinnan tekivät keittiömestari Pekka Terävä Ravintola Olosta ja keittiömestari, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luomuinstituutista.

△ Panelisteina viljelijä & tutkija Tuomas Mattila, ”Huono Äiti”-bloggari Sari Helin, ”Duudsoni” HP Parviainen ja K-supermarket Torppparinmäen kauppias Ilari Tikkala. Keskustelua luotsasi Marko Kulmala Insanosta.

△ Vuoden Luomukokki finalistit Alexandra Spens, Mika Niiniranta ja Marcos Gois.

Tuomarit painottivat finalistien valinnassa annosten ja menun tasapainoista koostamista, reseptiikan teknistä toimivuutta ja annosten ulkonäköä. Jaakko Nuutila toteaa, että kilpailuresepteissä heikommin ymmärrettyjä kriteerejä olivat raaka-aineiden kestävyys ja luomun periaatteet.

Loppukilpailussa raaka-aineet valitsee ja toimittaa kilpailun järjestäjä. Finalistien tehtävänä on suunnitella ja valmistaa niistä kolmen ruokalajin kokonaisuus kuudelle henkilölle. Lisäksi kilpailijoita haastatellaan kilpailun kuluessa heidän luomuosaamisestaan. Vuoden Luomukokiksi valittava keittiömestari lähtee edustamaan Suomea pohjoismaiseen Ekokokkikilpailuun, joka järjestetään 17.11. Malmössä Nordic Organic Food Fair -messuilla. Vuoden Luomukokki -kilpailun järjestävät EkoCentria, Luomuinstituutti ja Pro Luomu ry yhteistyössä Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa. Kilpailua tukevat ELMA-messut, Jalotofu, L´Uomu Nokka, Luonnonvarakeskus, Metos Oy Ab, MTK ry, Nokian Panimo Oy, Satotukku, Silmusalaatti, Tamminen, Urtekram ja Valio Oy. ◀ Luomuelintarvikepäivän esitykset: proluomu.fi/luomuep-2016

LUOMULEHTI 5 | 2016

15


TEKSTI: SARI HIMANEN, MERI SAARNIA JA RIITTA SAVIKKO, LUONNONVARAKESKUS (LUKE)

Seosviljely hyödyttää viljelijää Seosviljelyn myönteiset vaikutukset maan kasvukunnolle ja satovarmuudelle tunnetaan laajalti. Seosviljely voi kuitenkin tukea myös hyötyeliöiden, pölyttäjien ja viljelykasvien tuholaisten luontaisten vihollisten, esiintymistä peltolohkolla sekä tuoda apuja ilmastonmuutokseen varautumiseen.

S

eosviljely, eli kahden tai useamman kasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on keskeinen menetelmä luonnonmukaisessa kasvintuotannossa. Ekologisten vuorovaikutusten tukeminen ja hyödyntäminen sekä viherlannoitus seoksin kuuluvat luomuviljelyn pääperiaatteisiin. Seosviljelyssä lisääntyvä kasvilajimonimuotoisuus voi muuttaa peltoekosysteemiä monella tapaa. Seoslajien, esimerkiksi palkokasvien ja viljojen, erilaiset ominaisuudet muokkaavat ekosysteemin vuorovaikutuksia ja toimintaa. Peltolohkon monimuotoisuutta vuorovuosina lisäävä viljelykier-

Meri Saarnia, Luken arkisto.

Härkäpavun ja ohran seoskasvustoa.

16

LUOMULEHTI 5 | 2016

to tuo hyviä esikasvivaikutuksia ja vähentää kasvintuhoojaongelmia. Seosviljely voi puolestaan mahdollistaa lajien yhteishyötyjä samalla kasvukaudella – esimerkiksi biologista typensidontaa, ravinteiden tehokkaampaa talteenottoa ja lisääntynyttä juuristoaktiivisuutta.

Seoksista enemmän satoa peltoalaa kohden Sadontuottoa seosviljelyssä lisää kasvutekijöiden (valon, ravinteiden, veden ja kasvutilan) tehokkaampi hyödyntäminen. Seoslajien erilaiset kasvurytmit sekä kasvusto- ja juuristo-ominaisuudet vähentävät kilpailua kasviyksilöiden välillä verrattuna yksittäiskasvustoon. Kun kasvukauden sää ja maaperän ominaisuudet vaihtelevat, eri lajit ja lajikkeet voivat reagoida niihin eri tavoin, mikä vähentää riskejä koko kasvuston epäonnistumiseen. Samasta syystä seosviljelyn suunnittelu on haastavaa: kylvösuhde harvoin vastaa suoraan sadon koostumusta, sillä kasvukauden olosuhteet muokkaavat paitsi lajien menestymistä niin myös niiden välistä kilpailua. Satoetua syntyy, kun seoskasvusto tuottaa suuremman kokonaissadon kuin sen lajien yksittäiskasvustot samalla peltoalalla. Näin on useimmiten, eli seosviljely tehostaa peltoalan käyttöä. Lisäksi satoetua saavutetaan seoksissa varsin kestävällä tavalla: lisäämällä monimuotoisuutta ja hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia ulkoisten tuotantopanosten sijaan. Lisää tutkimusta parhaista seosyhdistelmistä eri tavoitteisiin ja kasvuoloihin kuitenkin tarvitaan. Huomiota myös hyötyeliöihin: Härkäpapu seoksessa voi tukea biotorjuntaa Härkäpapu on tehokas biologisen typensidonnan edistäjä. Kaupan päälle härkäpapua viljelevä voi saada pellolleen monia hyötyhyönteisiä, esimerkiksi loispistiäisiä (Kuva 2). Loispistiäislajistoa löytyy torjumaan monia merkittäviä viljelykasvien tuholaisia, kuten kaalikoita, rapsikuoriaisia, perhostoukkia ja kirvoja.


Lisätietoja: www.ilmastoviisas.fi

Sari Himanen Sari Himanen

Härkäpapu on hyödyksi loispistiäisille, koska se tuottaa sekä kukintojen mettä että kukintojen ulkopuolista mettä. Sokereita sisältävä mesi on kasvien keino houkutella hyötyeliöitä. Viljellyistä palkokasveista kukintojen ulkopuolista mettä tuottavat härkäpavun lisäksi virnat. Mesi voi toimia lisäravintona loispistiäisille etenkin aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, jolloin muu ravinto on niukkaa. Laboratoriokokeissamme härkäpapu ’Kontu’ lisäsi kaaliperhosta (Pieris brassicae L.) loisivan Cotesia glomerata –loispistiäisen elinikää. Peltokokeissa puolestaan rehuvirna ”Ebena” lisättynä kevätrypsin seoslajiksi lisäsi loispistiäisten esiintymistä ajoittain kasvukaudella. Luontaisen biologisen torjunnan tehokkuuteen vaikuttavat monet seikat. Monivuotisilla mesikasvien kaistoilla voidaan tarjota suojaa ja lisäravintoa hyötyeliöille, mutta kaistojen tehokkuutta voi heikentää hyötyhyönteisten heikko siirtyminen viljelykasvustoihin. Sisällyttämällä härkäpapua tai virnoja seosviljelyyn, anta-

Seosviljely on myös tulevaisuuden menetelmä Seosviljely voi toimia myös yhtenä keinona varautua ilmastonmuutokseen. Seosviljelyssä lisääntyvä juuristobiomassa lisää orgaanista ainesta ja hiiltä maahan. Lisääntyvä kasvipeitteisyys monivuotisin seoksin ja aluskasvein voi vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ja auttaa hyödyntämään pitenevän kasvukauden täysimääräisesti. Palkokasviseokset vähentävät myös lannoitustarvetta sekä väkiostolannoitteiden tuottamiseen ja levittämiseen vaadittavan fossiilisen energian määrää. Seosviljely voi toimia varautumiskeinona lisääntyvää sään vaihtelua vastaan parantaessaan satovarmuutta, säädellessään ravinne- ja vesitaloutta maassa sekä kohentaessaan maan kasvukuntoa. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hankkeessa onkin kokeilussa sekä lajike- että lajiseoksia. Kokeiluissa arvioidaan seosviljelyn vaikutuksia niin sadon määrään ja laatuun kuin kasvintuhoojien esiintymiseen. ◀

Loispistiäiset hyötyvät mettä tuottavasta härkäpapukasvustosta ja ovat luontaisia vihollisia esimerkiksi kaalikoille, rapsikuoriaiselle, perhostoukille ja kirvoille.

Kevätrypsikin voi hyötyä seosviljelystä palkokasvin kanssa. Luomuviljelty rypsi-härkäpapu-rehuvirnaseos tuotti kesän 2015 ruutukokeessa noin 15 % suuremman rypsin siemensadon kuin yksittäiskasvustona viljelty kevätrypsi.

Heli Lehtinen

KoneAgrian luomuseminaarin seosviljelyyn ja maan kasvukuntoon liittyvät esitykset ja videot: www.luomuliitto.fi/ koneagria2016

vat ne tukea hyötyeliöille tasaisesti koko peltolohkolla. Eri kasvilajien seosviljelyn yhteyttä hyötyeliöiden esiintymiseen ja biologisen torjunnan tehokkuuteen tulisikin tutkia tarkemmin. Kun hyötyeliöille haitallisia torjunta-aineita ei käytetä, on luontaisten vihollisten kannoilla hyvät mahdollisuudet lisääntyä kasvustoissa ja puskuroida tuholaisongelmia ennakoivasti.

Kolmen ohralajikkeen (Wolmari, Jyvä ja Brage) lajikeseos 29.8.2016.

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292 LUOMULEHTI 5 | 2016

17


TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Luomuliiton paneelissa keskusteltiin

maidon tulevaisuudesta Luomuliitto järjesti KoneAgriassa keskustelutilaisuuden luomumaidon ajankohtaisesta tilanteesta. Kokosimme luomumaitoketjun toimijoista EkoCentrian hankepäällikkö Anu Arolaakson, Arlan myyntipäällikkö Eljas Tuovisen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kauko Koikkalaisen sekä kymenlaaksolaisen maidontuottaja Hannele Sipun pohtimaan asiaa.

18

LUOMULEHTI 5 | 2016

Elisa Niemi

Maailman maitomarkkinat sekaisin”, ”Maitomarkkina pahasti epätasapainossa, tuottajahinta pysyttelee matalalla vielä tovin”, ” Suomesta hävisi vuodessa 500 maitotilaa”. Tällaisia otsikoita olemme nähneet lukeneet vuoden aikana maitomarkkinoista. EU:n maidontuotantokiintiöiden poisto ja Venäjän Ukrainasanktioiden aiheuttama vientikielto elintarvikkeille ovat syösseet maidontuottajat epävakaalle pohjalle. Luomuliiton Pauli Talvitie avasi tilaisuuden kertaamalla luomun näkymiä. Maitokriisi ylettyy myös luomumaitoon: sen hintakehitykseen ja tuottajan saamaan luomulisään. Keskustelu aloitettiin maitoketjun alkupäästä kysymällä, mikä on luomumaidontuottajien tilanne ja mitä kehitystä on nähtävissä? – Pääsääntöisesti luomutilat ovat olleet 10–15% kannattavampia keskimäärin kuin tavanomaiset tilat. Kannattavuus on tullut maitokriisin vuoksi luomussakin alaspäin, mutta se on kuitenkin parempi kuin tavanomaisilla tiloilla, selvitti Kauko Koikkalainen. – Minusta olisi hyvä muutos, jos eri alueilla olisi vaikka viisi tai kuusi neljänkymmenen lehmän karjaa ja tiivis hyvä keräilyreitti. Maidon ei pitäisi matkustaa niin paljon kuin nyt. Pienmeijerit voisivat tuottaa jatkossa paikallisia trendejä ja huipputuotteita, ehdotti Hannele Sippu. Keskustelijat olivat yhtä mieltä ammattikeittiön tärkeästä roolista luomumai-

Kuvassa vasemmalta Hannele Sippu, Kauko Koikkalainen, Eljas Tuovinen ja Anu Arolaakso.

don yleistymisessä. Ammattikeittiöt ovat kiinnostuneita luomusta, mutta miten kouluihin, työpaikkaruokaloihin ja palvelutaloihin saataisiin luomumaitoa tarjolle päivittäin? – Koulumaitotuen ohjaaminen luomumaitojalosteisiin olisi hyvä suunta. Julkisissa keittiöissä tarjotaan 380 000 000 ateriaa vuodessa. Kuvitelkaapa, mikä määrä siitä syntyy, jos joka toisella aterialla näistä juodaankin lasillinen luomumaitoa? kysyi Anu Arolaakso.

– Meijeriteollisuuden tehtävä on myös nimenomaan jatkojalostaa ja kehittää tuotteita, jotta saadaan tuotettua uusia kategorioita. Olemme myös pyrkineet tuomaan hintaeroa tavanomaiseen pienemmäksi loppukäyttäjälle, Eljas Tuovinen kertoi meijeriteollisuuden näkökulmasta. – Suomessa on nyt 50 000 maitotilaa ja määrä on nopeasti laskeva. Luomutilojen käyrä on taas aika vakaa. Jos luomua halutaan enemmän, niin joko tilojen lukumäärän, tai tilojen pitää kasvaa, muistutti Koikkalainen. Keskustelun edetessä kävi ilmi, että pullonkauloja luomumaidon yleistymiselle löytyy vaihtelevissa määrin ketjun kaikista kohdista. Kysyimme keskustelijoilta, mitä luomumaidon edistämiseksi pitäisi tehdä? – Luomun valinta pitää tehdä mahdolliseksi kaupoissa ja tukussa: luomu pitää saada hyvin esille eikä luomun pitäisi aiheuttaa suoraan hinnoittelueroa. Avain läpimurtoon olisi varmastikin vielä vahvempi yhteistyö ja keskustelu tarpeista kaupan ja tukun kanssa, jotta tuotekehitykseen ja pakkauskokosuunnitteluun voidaan lähteä, arvioi Tuovinen Arlalta. Hinnoittelu pysyi keskustelussa vahvana teemana useissa puheenvuoroissa. – Tällä hetkellä hintaero luomumaidon ja tavanomaisen välillä tukussa ammattikeittiöille on 25–30% välillä. Se on aivan liian suuri. Toisaalta täytyy ymmärtää, että luomu on aina hieman kalliimpaa, minkä vuoksi kuntien täytyy periaatepäätösten lisäksi antaa hankintapuolelle


KoneAgrian luomuseminaariin kuului myös kysymystuokio, jossa oli mukana mm. paikalliset osaajat. Vasemmalta Keski-Suomen luomuyhdistyksen sihteeri Sari Mäkinen-Hankamäki, Jaana Auer ja Hilkka Heikkilä Luomukshankkeesta/JAMK sekä mentorit Juha Hankamäki ja Lauri Juhola.

Niina Ratilainen

Aktiivista kehittämistä tarvitaan – Suomessa on erittäin vähän luomuun suunnattua tutkimusta. Ennen meillä oli erikseen rahoitettu luomututkimusasema, jolloin luomuun syntyi uusia ratkaisuja. Mielestäni luomun oikeutus on myös siinä, että kehitetään uusia esimerkiksi ympäristömenetelmiä. Maailma menee eteenpäin ja jos luomu ei pysty uudistumaan, pienenee ero tavanomaiseen. Ovatko kuluttajat sitten valmiita maksamaan luomusta? pohti Koikkalainen. Maidontuottaja näki myös ketjun alkupäässä uusia mahdollisuuksia: – Tilatasolla voidaan myös tehdä päivityksiä. Viljelijä voi katsoa hyvää eläinainesta, rehujen edullisuutta, pellon kunnon parantamista ja satotasoa. Minun mielestäni pitäisi ajatella enemmän hehtaarituottoa eikä pinta-alaa. Tukipolitiikka on kannustanut tilakoon kasvattamiseen, mutta taloudellinen optimi pitää kuitenkin löytää, Sippu kertoi. Luomumaitoa tuotettiin vuonna 2015 lähes 50 miljoonaa litraa, mikä oli 2,15 % koko maidontuotannosta Suomessa. Tanskassa ja Ruotsissa luomumaidolla on huomattavasti suurempi rooli maitomarkkinoilla ja ruokapöydissä. Yleisöstä kysyttiin, miksi sama kehitys ei ole toteutunut vielä Suomessa? – Ruotsissa luomu saa myös enemmän tilaa maitojalosteissa. Lisäksi luomu on otettu isoksi kantavaksi teemaksi läpi kaupan, totesi Tuovinen Arlalta. – Tätä kysymystä olen ihmetellyt itsekin. Ruotsissa ja Tanskassa luomussa on suurin piirtein saman verran pinta-alaa. Politiikalla on luomun yleistymisessä suuri merkitys, Koikkalainen valotti. Antoisa keskustelutilaisuus päättyi ehkä kaikkein tärkeimpään aiheeseen: luomumaidon hyviin ominaisuuksiin. – Minä uskon että kaikki johtuu hyvän laadun ymmärtämisestä. Huomasin sen laadun muutoksen, kun siirryin luomurehuihin ja papuun lypsykarjan ruokinnassa. Maito on mitä lehmä syö. Maku ja laatu on luomumaidossa kohdallaan, päätti Sippu. ◀

Katso videot keskustelusta: www.luomuliitto.fi/koneagria2016

Valio Oy

myös resurssia luomuhankintoihin, Arolaakso muistutti.

LUOMULEHTI 5 | 2016

19


TEKSTI JA KUVAT: JAANA LAURILA JA JUKKA SAARINEN

Koneiden ja käytäntöjen hyödyllistä vertailua Joukko satakuntalaisia luomuviljelijöitä ja hankehenkilöitä kävi tutustumassa seitsemään uusmaalaiseen luomukohteeseen elokuun alussa.

Muiden toiminnan vertaaminen omiin systeemeihin on antoisaa; aina saa vinkkejä, kuinka omaa toimintaa voisi kehittää, kertaa euralainen luomutuottaja Antti Soini matkan antia. Erityisesti viljelykiertojen vertaaminen ja rikkakasvien torjuntatoimista keskusteleminen olivat Soinille hyödyllisiä. – Matkalle osallistuneiden kanssa on oltu tekemisissä myös matkan jälkeen, kertoo Soini matkan verkostoitumishyödystä syyskuussa. Euralainen Ilkka Kahala lisää, että reissu antoi vahvistusta omalle toiminnalle ja valinnoille. – Karjanlannan saatavuus on satakuntalaisten luomuviljelijöiden etu, pohtii Kahala alueiden välisiä eroja.

Tarkkaan harkittu maanmuokkaus Iiris ja Tuomas Mattilan Kilpiän tilalla Pusulassa pohdittiin erityisesti maan

20

LUOMULEHTI 5 | 2016

muokkausta ja tutustuttiin muokkausvälineisiin. Tilalla on panostettu maan rakenteen ylläpitoon. Kynnöstä on luovuttu jo vuosia sitten ja siirrytty kevytmuokkaukseen. Käytäntö yhdistettynä luomuviljelyyn herättikin hiukan ihmetystä viljelijöiden parissa, mutta Tuomas Mattilalla on selkeät perusteet maan hoidon tavoitteille ja keinoille. Siemen- ja kestorikkoja torjutaan sänkimuokkauksin. Heti puinnin jälkeen tehdään äärimmäisen matala muokkaus rikkojen idättämiseksi, mutta aluskasvi jää ehjäksi. Myöhemmällä muokkauksella nyhdetään juolavehnän juuria pintaan niitä katkomatta. Mattila siteerasi saksalaista nyrkkisääntöä juolavehnän hävittämisestä hautaamalla, jolloin se on laitettava syvemmälle kuin juuren pituus. Matalammalla kynnöllä juolavehnä kasvaa uudelleen pintaan ja koko maaprofiili on täynnä juuria. Useimmiten keveillä mailla parempi

Krämarsin tilan pneumaattisella piensiementen kylvölaitteella varustettu rikkaäes.


◁ Ilkka Kahala ja Anne Johansson ihastelemassa valkomesikkää Kilpiän tilalla. ▷ Lapiotesti on yksi Tuomas Mattilan suosikkitapoja perehtyä maanrakenteeseen.

ratkaisu on pitää juolavehnän juuret pintakerroksissa, jolloin ne säilyvät alttiina muokkaustoimien vaikutuksille. Luomun viljelykierrolla ja matalamuokkauksella (maksimisyvyys 8 cm) sekä peltojen tiivistymien jankkuroinnilla Kilpiän tilan peltojen mururakenne on korjaantunut ja vedenläpäisevyys parantunut. Tavoite on, että muokatun maan pintaan jää riittävästi kasvijätettä suojaamaan maata eroosiolta sekä ylläpitämään lierojen elinoloja. Lierot nousevat käytävistään öisin ruokailemaan maan pintaosiin. Jos kasvinjätteitä ei ole, lierojen ravinnonsaanti ja niiden maan rakennetta ylläpitävä vaikutus heikkenevät. Runsas kasvijätteiden määrä maan pinnalla asettaa haasteita kylvötekniikalle. Tämä on ratkaistu puhaltimella varustetulla kylvöäkeellä, jossa koneen rungon päällä on iso säiliö ja kylvövantaina jäykät äkeen piikit. Kone on rakenteeltaan avara, joten se ei hevin tukkiudu ja pitää kylvösyvyyden tarkasti. Koneessa on ainoastaan siemensäiliö, johon mahtuu usean hehtaarin siemenmäärä. Mattila muistutti hivenravinteiden ja erityisesti boorin tärkeydestä myös luomuviljelyssä. Sen riittävyydestä Mattila huolehtii ulkomailta hankittavan boraatin avulla, jonka käyttömäärä on 15–20 kg/ha. Lannoitus riittää kattamaan kasvien boorin tarpeen viiden vuoden ajaksi. Kalin puutetta torjutaan patenttikalin avulla.

Gluteenittoman kauran tuotanto kiinnostaa Kahdella vierailukohteellamme on tarkoitus siirtyä lähivuosina gluteenittoman luomukauran tuottajiksi. Krämarsin tilan Nina ja Mårten Långstedt Inkoossa ovat olleet luomutuottajia 7 vuotta. Gluteenittomaan viljelykiertoon sopivia muita lajeja ovat palko- ja öljykasvit, kertoi Långstedtin pariskunta. Gluteenittoman kauran viljelyyn ovat päätymässä myös Erja ja Harri Laine Arolan tilalla Pornaisissa. Harri Laineen mukaan luomupuhdaskauran kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti voimakkaasti

△ Ryhmä tutustui myös EkoNu!hankkeen perustamaan luomulajike- ja lannoitekokeeseen Loviisassa. Koetta esitteli kuvassa vasemmalla oleva NSL:n luomuneuvoja Torbjörn Lönnfors. △ Krämarsin tilan nurmien hoitoon tarkoitettu Spearhedin vaakatasoleikkuri.

ja laadukasta suomalaista luomupuhdaskauran vientimahdollisuuksia rajoittaa vain tuotannon riittämättömyys. Tuotteesta maksetaan myös hyvää hintaa. Kauran tuotantoon keskittymistä puoltaa myös sen sopiminen luomutuotantoon viljalajeista parhaiten, kertoo Laine.

Rikkatorjuntaa ja nurmien hoitoa Krämarsin tilan viljelykierto on viisivuotinen, jossa kahta nurmivuotta seuraa vilja, herne ja vilja. Nurmia hoidetaan huolellisesti niittämällä kasvusto kolme kertaa kesässä Spearhedin vaakatasoleikkurilla. Tilan vilja-alojen rikkakasvitorjuntaa hoidetaan myös rikkaäestyksin, jota varten on pneumaattisella piensiementen kylvölaitteella varustettu rikkaäes. Harri Laineen mukaan luomuun siirtyminen ja nurmen paluu viljelyn osaksi on selvästi parantanut maita. Nurmien hyödyt ja niiden järjestyksen Laine kiteytti seuraavasti: 1. rikkakasvien torjunta, 2. maan rakenteen ylläpito ja 3. maan lataaminen ravinteilla.

Nurmien hoitoon kuuluu 2–4 niittoa kesässä. Arolan tilalla nurmet niitetään sen nopeuden vuoksi. Kasvusto murskataan ainoastaan, jos pelto muokataan pian kasvuston hävittämisen jälkeen. Satokasvien kylvön jälkeen maat rikkaäestetään. Onnistuakseen toimenpiteen jälkeen tulee olla poutaa. Ennen ennustettua sadetta ei kannata rikkaäestää, sillä kohdalle osuva sadekuuro saattaa vain pahentaa rikkaäestetyn maan rikkakasvitilannetta. Sadonkorjuun jälkeen tilan pellot sänkimuokataan ja kynnetään aikaisintaan kahden viikon kuluttua sänkimuokkauksesta. Tilan kokemusten mukaan kestorikkojen ongelmallisuus vaihtelee; valvatti on näistä helpoin, mutta juolavehnä ja ohdake vaativat aika ajoin puolikesannoinnin. Kirjoittajat työskentelevät Uutta kasvua luomusta – osaamisella kannattavuutta Satakuntaan -hankkeessa. Kyseinen hanke järjesti kerrotun tutustumismatkan. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2016

21


TEKSTI: TANJA KORVENMAA

Yhteisöllisellä joukkorahoituksella voimaa maaseudulle

Joukkorahoituksella voidaan kerätä pääomaa esimerkiksi maatilojen hankkeille, joiden on muuten vaikea saada rahoitusta. Tässä artikkelissa kerrotaan kolme tarinaa maatalouden kehittämisen joukkorahoituskampanjoista.

T

ärkein syy yhteisölliseen joukkorahoitukseen osallistumiselle on, että sijoittajan mielestä rahoitettava toiminta on merkityksellistä. Toiminnan kehittyminen tai vaikka pysyminen omalla paikkakunnalla on sijoittajille tärkeämpää kuin korkotuotto. Toinen syy sijoittajalle on halu vaikuttaa enemmän siihen, minne raha menee ja miten sitä käytetään. Yhteisöllinen joukkorahoitus on avointa ja läpinäkyvää. Rahoitusta hakevan tahon taloudellisesta tilanteesta sekä toimintaan liittyvistä riskeistä kerrotaan sijoittajille avoimesti ja rahoittajien kanssa pidetään yhteyttä hankkeen edistyessä. Joukkorahoituskampanjaan tarvitaan hyvää pohjatyötä: investointisuunnitelma ja esimerkiksi lainan takaisinmaksun budjetointi on tehtävä huolellisesti. Tärkeää on hankkeen laajemman tarkoituksen ja tarinan kertominen, sekä suunnitelmallinen ja sitkeä työ viestin levittämiseksi oikeille tahoille. ◀

Kirjoittaja työskentelee Osuuskunta Ehta Rahassa. Ehta Rahan palveluita ovat talousneuvonta, kirjanpito ja joukkorahoituskampanjat.

Yhteisörahoituksella apua Leaderhankkeen toteuttamiseen Toteutunut vuonna 2013–2015 Rahoituksen laatu: Yhteisöbondi Toteutunut rahoitus: 16 000 euroa Rahoittajia: 61 Gaija on Ähtärissä Oulunveden rannalla sijaitseva luomukylä. Se on perustettu vuonna 2006 Ähtärin entisen kunnalliskodin tiloihin. Gaijalaiset, noin 30 henkilöä, haluavat asua maalla ja kehittää kestävän kehityksen mukaista yhteisöllistä asumismuotoa. Gaija sai Leader-rahoitusta esiselvityshankkeeseen ekologisen elämäntavan osaamiskeskuksen perustamiseksi yhteisön vuokraamiin tiloihin. Leader-rahoituksen ehtoihin kuuluu, että osa rahoituksesta maksetaan vasta hankkeen loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Gaijan tukiverkostosta löytyi yhteisöbondin avulla lainapääomaa, jonka avulla hanke toteutettiin suunnitelmien mukaan. Laina maksettiin takaisin hankkeen päätyttyä.

Marjo Koivumäki

Luomukylä hoitaa entisen kunnalliskodin ääressä luomuviljelmiä. Esiselvityshankkeessa selvitettiin myös keinoja yhteisön päärakennuksen eli entisen kunnalliskodin energiatehokkuusremonttiin.

22

LUOMULEHTI 5 | 2016


Viisi kysymystä joukkorahoitusta harkitsevalle Miksi juuri tämä toiminta tai kehittäminen arvokasta? Kenelle se on arvokasta? Kuinka paljon ja millaista pääomaa voin käyttää ja tarvitsen? Miten saan viestin vietyä juuri niille ihmisille, jotka arvostavat toimintaa? Millä keinoin vahvistan viestiä sitkeästi aina kampanjan loppuun saakka?

Uusi leipomorakennus: Samsara muuttaa Hyvinkään Palopurolle Meneillään marraskuun loppuun saakka 2016 Rahoituksen laatu: Yhteisöbondi, osakeanti ja tukiostos Tavoite: 800 000 euroa Uudenmaan vanhin luomuleipomo on toiminut vuokratiloissa, mutta se ei ole enää pienelle leipomolle kannattavaa. Palopurolla Samsaran uusi leipomo liittyisi kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon: kylän luomuviljelijöiden tavoitteena on olla ravinteiden ja energian suhteen omavarainen. Suunnitelmissa on oma biokaasuntuotantolaitos kylälle, siitä saataisiin energia leipomon uuneihin ja leipää kuljettaviin autoihin. – Tahdomme, että täällä voisi nähdä kaikki leivän vaiheet maaperän hoitamisesta leivän paistamiseen saakka. Hyvinkään Palopurolla Knehtilän luomutilan isäntä Markus Eerolan ja emäntä Minna Sakki-Eerola toivovat.

Palopuron symbioosin kaikki maaseutuyrittäjät säilyvät itsenäisinä yrittäjinä, jotka saavat yhteistyöstään taloudellista etua ja voimaa työssään jaksamiseen. Knehtilän isännän Markus Eerolan tavoitteena on edelleen pystyä keskittymään viljelyyn. 

Minna Sakki-Eerola

– Valitsimme joukkorahoituksen, sillä silloin meille tulee mahdolliseksi muodostaa aito suhde osakkeenomistajan tai lainanantajan kanssa, Samsaran rahoitusvastaava Marika Lohi sanoo.

Parempi traktori Herttoniemen ruokaosuuskunnalle Suunnitelmissa. Arvioitu tarve noin 50 000 euroa. Rahoituksen muoto: harkinnassa yhteisöbondi ja vastikkeellinen rahoitus Tavoite: noin 50 000 euroa Herttoniemen ruokaosuuskunta toimii kumppanuusmaatalouden periaatteella: osuuskunnan jäsenet maksavat satoosuuksista, jolla maksetaan palkat työntekijöille ja ostetaan tarvittavat työkalut, taimet ja siemenet. Osuuskunnan tulot riittävät nippanappa sato-osuuksien tuottamiseen jäsenilleen. Sen vuoksi investointeihin ei ole vielä kertynyt omaa pääomaa. – Nykyinen lainatraktori on vanha ja sitä joudutaan jatkuvasti korjaamaan. Se stressaa työntekijöitä, kertoo osuuskunnan varapuheenjohtaja Olli Repo. Uutta turvallisempaa ja helpompikäyttöistä traktoria voisivat käyttää myös ruokaosuuskunnan työharjoittelijat, joilla ei välttämättä ole muuta mahdollisuutta kunnolla harjoitella traktorilla ajoa. Osuuskunnassa on mietitty traktorin rahoituksen keräämistä yhteisörahoituksella. Vuosittain sato-osuuteen sitoutuneita jäseniä on yli 200, jotka voisivat sen lisäksi ehkä antaa osuuskunnalle mikrolainan. Jäsenten ystävistä ja tuttavista voisi löytyä rahoittamisesta kiinnostuneita. Jonkin ajan kuluttua heistä voisi jopa tulla uusia jäseniä. – Ajatus siitä, että epäonnistuisimme lainan takaisinmaksussa tuntuu stressaavalta, sillä tutut ihmiset sijoittavat omaa rahaansa, miettii Repo. Toisaalta onnistuessaan rahoitus voi tehdä koko yhteisölle todella hyvää, tulisi kokemus siitä, että yhdessä pystyttiin tekemään tämäkin ja miksei tehty jo aikaisemmin.

LUOMULEHTI 5 | 2016

23


Luomua opiskelemassa TEKSTI JA KUVA: SUSANNA RÄISÄNEN

Ilman valkuaislisiäkin on mahdollista saavuttaa lähes 10 000 kg tuotostaso Ruotsin maatalousyliopistolla

Ainesosat (% ka)

Viljarehu

Valkuaisrehu

(SLU) saadut Pro Gradu –työn

Ohra

36

-

tulokset viittaavat siihen, että

Vehnä

34

3

Kaura

25

15

Melassi

2

1

valkuaisen käyttö ei ole kannattavaa

Soijapuriste

-

47

– taloudellisen tuloksen, lehmien

Rapsipuriste

-

16

Rouhittu rapsin siemen

-

12

Rouhittu soijan siemen

-

4

Mineraali ja vitamiini seos

3

2

tuotantokustannuksia lisäävän

terveyden ja ympäristön kannalta.

K

orkean tuotostason saavuttamiseksi – ja siten hyödyntääkseen lehmän koko tuotantopotentiaalin – korkean valkuaispitoisuuden tavoittelu rehuissa on yleinen käytäntö maitotiloilla. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että korkean valkuaispitoisuuden aikaansaama tuotosvaste on marginaalinen. Lisäksi suurin osa rehun valkuaisesta erittyy virtsan ja maidon kautta ympäristöön. Näin merkittävä osa rehun typestä menetetään – niin ympäristön kannalta kuin rahallisestikin. Pro Gradu -tutkielmani aiheena oli selvittää, voiko korkean tuotostason lehmiä ruokkia pelkästään säilörehulla ja viljalla koko lypsykauden ajan ilman merkittävää maitomäärän laskua. Ruokintakokeessa, joka suoritettiin Ruotsin maataloustieteellisellä yliopistolla (SLU) Uppsalassa, lehmät jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäinen sai säilörehua ja väkirehuna ainoastaan viljaa. Toinen ryhmä sai yllämainittujen rehujen lisäksi valkuaisrehua, joka koostui pääosin soijasta ja rapsista (taulukko 1). Kokeessa käytettiin erillisruokintaa. Ensimmäisen ryhmän koko rehun rvpitoisuus oli 14 % ja toisen ryhmän 16,4 % (taulukko 2). Kaikki rehut oli viljelty ja ruokittiin luomuviljelyn sääntöjen mukaisesti. Tuloksia tarkastellessa on syytä pitää mielessä, että kyseisen ruokinnan vaiku-

24

LUOMULEHTI 5 | 2016

Ruokintakokeessa käytettyjen väkirehujen ainesosat ja niiden osuus kuiva-aineesta (ka). Ryhmä 1

Ryhmä 2

Karkearehun syönti (kg ka)

14,4

12,7

Väkirehun syönti (kg ka)

7,2

9

Kokonaissyönti (kg ka)

22,3

22,6

Karkearehun osuus (%)

66

58

RV-pitoisuus (% ka)

14

16,4

Rapsipuriste

-

16

Lehmien rehunsyönti tutkimuksen aikana sekä karkearehun osuus syönnistä ja rehun valkuaispitoisuus.

Kg

EKM-tuotos 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Kuukausi Ryhmä 1

Ryhmä 2

Energia korjatun maidon (EKM) tuotos koko lypsykauden (10 kk) ajalta.


Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus selvittää lähemmin, vaikuttaako valkuaislisän puuttuminen hedelmällisyyteen tai terveyteen.

tukset saattavat vaihdella rehulaadun sekä tuotantojärjestelmän mukaan ja näin ollen saadut tulokset ovat suuntaa-antavia.

Valkuaisen hyödyntämisessä eroja rotujen välillä Ilman valkuaislisää ruokitut lehmät saavuttivat korkean tuotostason 10 kuukautta kestäneen lypsykauden aikana – keskimäärin 9 760 kg energiakorjattua maitoa (EKM). Keskimääräinen päivätuotoskin nousi yli 30 kg päivässä. Kun tuotostasoja tarkasteltiin lypsykauden eri vaiheissa, tuottivat ilman valkuaislisää ruokitut lehmät keskimäärin 3 kg enemmän päivässä tuotantokauden kolmen viimeisen kuukauden aikana (Kaavio 1). Tutkimuksessa oli mukana sekä friisiläisiä että ayshire-lehmiä. Kun tuotostasoja verrattiin roduittain ryhmien välillä, friisiläiset lehmät reagoivat valkuaisen puuttumiseen voimakkaammin kuin ayshire-lehmät. Keskimääräinen päivätuotos oli noin 3 kg korkeampi valkuaislisää syövillä friisiläisillä verrattuna saman rodun lehmiin ilman valkuaislisää. Kiinnostavaa kyllä ayshire-rotuisten lehmien tuotostasot eivät eronneet ryhmien välillä. Näyttää siltä, että ayshirelehmät käyttävät lisävalkuaisen maidontuotannon sijaan energiavarastojen (rasvan) kerryttämiseen, mikä taas johtaa näiden lehmien turhaan lihomiseen etenkin myöhäisen tuotantokauden aikana. Lihominen puolestaan saattaa aiheuttaa ongelmia seuraavan poikimisen jälkeen energiatasapainon ja hedelmällisyyden suhteen. Valkuaislisän poisjättämisen hyödyt Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus selvittää lähemmin, vaikuttaako valkuaislisän puuttuminen hedelmällisyyteen tai terveyteen. Tarkastellessa tämän kokeen tuloksia aikaisempien tutkimusten valossa ensimmäisen ryhmän hiukan matalampi huipputuotos heti poikimisen jälkeen sekä ta-

saisempi tuotostaso läpi lypsykauden voi vähentää negatiivisen energiatasapainon aiheuttamia ongelmia niin poikimisen jälkeen kuin pitkällä aikavälilläkin, ja siten vaikuttaa positiivisesti hedelmällisyyteen ja yleiseen terveyteen. Koska ruokinta on maitotilojen suurimpia menoeriä, saadut tulokset ovat lupaavia: kallista valkuaisrehua ei tarvitse ostaa vaan kaikki rehu voidaan tuottaa omalla tai lähitiloilla, mikä tuo huomattavia säästöjä rehukustannuksiin. Lisäksi lehmät tuottavat paljon ja tasaisesti koko lypsykauden ajan myös ilman valkuaislisää, lihomisen ja energiatasapainon aiheuttamat ongelmat huipputuotannon aikana vähenevät, hedelmällisyys kohenee, ja näin ollen lehmät ovat kestävämpiä ja tuotannollinen elinikä korkeampi. Kyseinen ruokinta ei ainoastaan paranna tuotantotehokkuutta vaan on merkit-

tävä myös luonnonvarojen järkevän ja tehokkaan hyödyntämisen suhteen typpipäästöjen vähetessä sekä rehun täysimittaisen hyödyntämisen tehostuessa. Onhan turhaa syöttää lehmille suuria määriä kallisarvoista valkuaista, jos vain neljäsosa siitä muuntuu ihmisen hyödynnettävissä ja tuottajan myytävissä olevaksi maidoksi, lopun 75 % kulkeutuessa suoraan lehmän läpi typpipäästöinä ympäristöön. ◀ Kirjoittaja on valmistunut tänä keväänä Ruotsin maataloustieteellisestä yliopistosta (SLU) kotieläintieteen maisteriksi. Hän työskentelee tällä hetkellä ProAgria Oulussa. Linkki englanninkieliseen pro gradu –työhön: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

25


TEKSTI: EEVA UUSITALO, RITVA MYNTTINEN JA SARI IIVONEN

Sirpa Piskonen

Koulutus vastaamaan luomualan osaamistarpeita Yliopistoissa on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota koulutuksen työelämävastaavuuteen. Työelämä, johon korkeakouluista valmistutaan, on yhä monitahoisempi, ja vaati uudenlaisia

A

siantuntijan on kyettävä tarkastelemaan ilmiöitä erilaisista näkökulmista. Yhä suuremman osan yliopistojen opiskelijoista odotetaan työllistävän itsensä yrittäjinä valmistumisen jälkeen, joten koulutusta ja tukea tarjotaan myös yrittäjävalmiuksien opiskeluun. Meneillään olevaan työelämän murrokseen liittyy digitalisaatio, robotisaatio, muutokset työntekijöiden osaamisessa ja työntekijä-työnantaja -suhteen liudentuminen. Muuttuva työelämä edellyttää uudenlaisia, jatkuvia ja joustavia tapoja oppia. Muuttuvan työelämän yliopisto-opetukselle asettamiin haasteisiin etsittiin ratkaisuja Euroopan Unionin Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa Innovative Education towards the Needs of the Organic Sector (EPOS), jossa Helsingin yli-

26

LUOMULEHTI 5 | 2016

opiston Ruralia-instituutti ja maataloustieteiden laitos olivat mukana. Kohteena oli erityisesti luomualan opetus sekä luomuun erikoistuneiden maistereiden työllistyminen. Suomessa luomua opetetaan yliopistotasolla laajemmin vain Helsingin yliopistossa, jossa maataloustieteiden laitos tarjoaa luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden sivuainekokonaisuutta (25 opintopistettä). Hankkeen kansainvälisiä kumppaneita olivat yliopistot Puolasta, Saksasta, Virosta, Italiasta, Espanjasta ja Tšekistä. Hankkeessa kehiteltiin ja kokeiltiin opetusmenetelmiä, joissa opiskelijat ja työelämä tuodaan paremmin vuorovaikutukseen keskenään. Kukin hankepartneri selvitti sähköisellä kyselyllä oman maansa luomun ruokaketjussa toimivilta yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä, millaisia tietoja ja taitoja yliopistoista valmistuvilla mais-

Sirpa Piskonen

ongelmanratkaisutaitoja.

Verkko-opetus on yleistynyt Suomessa. Kuvassa Moodle-oppimisalustan käyttöä, mitä hyödynnettiin myös EPOS-hankkeen opetuksessa.


Helsingin yliopiston luomuopetukseen kuuluvalla projektityökurssilla opiskelijat saivat asiakkailtaan ongelman, johon he etsivät ryhmätöinä ratkaisuja. Yhden ryhmän asiakas oli Luomuinstituutti, joka halusi tietää, kuinka suomalaisten luomumarjojen ja -marjatuotteiden vientiä erityisesti Kiinaan voisi helpottaa.

Suomalaisen luomuketjun työllistämishalukkuus Kyselyyn vastanneita kiinnosti luomuun erikoistuneiden maistereiden työllistäminen. Myös harjoitteluun yliopistoopiskelijoita otettaisiin mielellään. Tältä alueelta voisikin löytyä hyviä yhteistyöja kehittämismahdollisuuksia yliopistojen ja luomuketjun organisaatioiden välille. Tärkeimpänä rekrytoinnin esteenä nähtiin niukat taloudelliset resurssit. Toisaalta luomuosaamista pidettiin myös liian kapeana erikoisosaamisena, erityisesti pienissä organisaatioissa, joissa palkkaresurssit ovat pienet, mutta osaamis- ja tietotarpeen kirjo erittäin laaja. Toki olisi syytä muistaa, että yliopistotutkinnon laajuudesta johtuen maisterit ovat samalla myös muiden alojen osaajia ja heidän luomuosaamisensa voi olla hyvinkin laaja-alaista. Työnantajien toiveita tiedoista ja taidoista Minkä alan osaajille näyttäisi olevan kysyntää? Kyselymme mukaan suurimmat odotukset kohdistuvat kasvintuotannon, eläintuotannon ja talouden sisältöosaamiseen. Vähimmän kiinnostusta herätti bioteknologia, mikä kertoo myös vastaajaprofiilista: kyselyyn vastasi vain harva

organisaatio, jossa bioteknologista osaamista tarvittaisiin. Kysyimme myös, millaisia taitoja korkeakoulutetuilta odotetaan. Vastauksissa korostuivat yleiset työelämätaidot: ryhmätyö- ja tietotekniikkataidot, analyyttiset- ja ongelmanratkaisutaidot, sopeutumiskyky uusiin tilanteisiin sekä toimintakyky uusissa tai yllättävissä tilanteissa.

Opetusmenetelmien uudistaminen on välttämätöntä Vastaajat kritisoivat hieman ns. perinteisiä opetusmenetelmiä. Se, miten perinteiset opetusmenetelmät ymmärrettiin, saattaa vaihdella vastaajasta toiseen. Oletettavasti mieleen tulee opetus, jossa opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat, yksi kurssi kestää lukukauden ja luentoja on kerran viikossa. Opetuksen uudistamisesta kysyttäessä vastaajille annettiin muutamia vaihtoehtoja, joihin kaikkiin sisältyi vuorovaikutus työelämän edustajien kanssa. Suosituin opetusmenetelmä olisi sellainen, jossa oppiminen perustuu yritysten ja muiden luomusektorin edustajien yhteistyöhön. Kysely vahvistaa, että työelämälähtöistä yliopisto-opetusta tarvitaan ja että se kiinnostaa. Tutkintojen sisältöjen on oltava monipuolisia, sillä erikoistumisen sijaan nykyinen työelämä kaipaa generalisteja, ihmisiä, jotka hallitsevat useita asioita ja tieteenaloja. Jo opiskeluaikana olisi päästävä tekemään yhteistyötä työ-

Arkisto / Jukka Kivelä

tereilla pitäisi olla menestyäkseen luomumuruokaketjun työpaikoissa. Suomessa vastauksia saatiin 53 työnantajalta.

Suomessa luomua opetetaan yliopistotasolla laajemmin vain Helsingin yliopistossa. Kuva Viikin koepellolta.

elämän edustajien kanssa, harjoittelun tai muun opiskelun kautta. Yliopistoissa opetetaan varsin tarkoituksenmukaisia asioita myös työelämän näkökulmasta, mutta opetusmenetelmiin olisi vielä kiinnitettävä huomiota. Näyttää kuitenkin siltä, että työelämää kiinnostaa yhteistyö yliopistojen kanssa myös opetukseen liittyen. ◀ Eeva Uusitalo toimii opetuskoordinaattorina, Ritva Mynttinen koulutussuunnittelijana ja Sari Iivonen tutkimuskoordinaattorina Ruralia-instituutin Mikkelin yksikössä.

Tervetuloa kehittyvään luomuketjuun! AtriaNauta tarjoaa luomutiloille maan parhaat ja jatkuvasti kehittyvät palvelut • Toimiva eläinliikenne • Ruokinnan, rakentamisen ja tuotannon neuvontapalvelut • A-Rehun luomukelpoiset kivennäiset, vitamiinit ja vasikoiden juomarehu • Atrian aktiivinen tuotekehitys, markkinointi ja pohjoismaiset jakelukanavat

Ota yhteyttä! AtriaNauta, puh. 020 472 7060

www.atrianauta.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

www.a-rehu.fi

27


TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: NÜRNBERGMESSE

Vuoden 2017 BIOFACH – luomumessujen teemana on monimuotoisuus ja vastuu Luomuyritysten maailmanlaajuisen tuotekehityksen herkulliset, luovat ja ekologiset tuotteet esitellään taas luomuelintarvikkeiden BIOFACH-messuilla. Luomutoimijoiden suurkokoontumisen teemana ovat monimuotoisuus ja vastuu maailmasta. Keskiössä on lisäksi luomun menestyksekäs kasvu sekä innovaatiot.

B

IOFACH 15.–18.2.2017 Saksan Nürnbergissä tuo monipuolista luomuelintarvikevalikoimaa ja uusia innovaatioita messuyleisön nähtäväksi ja koettavaksi. Samaan aikaan järjestetään luonnonkosmetiikan VIVANESS-messut. BIOFACHissa käydään myös yhteiskunnallista keskustelua luomun kehityksestä. Vuodelle 2017 on uutena päivityksenä muodostettu neljä pääaihetta, joiden ympärillä tapahtuu erityisen paljon: uutuudet ja trendit, kokeminen ja löytäminen, tieto ja oppiminen sekä esitelmät. Tarjolla on taas monia kohokohtia. Sen vuoksi on tärkeää, että lisäarvo tehdään selväksi näytteilleasettajille ja vierailijoille niin selvästi ja strukturoidusti kuin

mahdollista. Olipa kyseessä elämysmaailmat, uudet tulokkaat ja innovatiiviset uutuudet tai lukuisat palkinnot – ne vetävät 2017 myös yleisöä puoleensa yhtä lailla kuin asiasisältöinen ja korkeatasoinen kongressiohjelma, kertoo BIOFACHin ja VIVANESSin osastonjohtaja Danila Brunner. Esimerkiksi Kokeminen ja löytäminen – teeman alla vierailijoita odottaa esimerkiksi kokonaisvaltainen valikoima tuote-esittelyjä, maistiaisia ja työpajoja sekä verkostointimahdollisuuksia asiantuntijoiden kanssa. Oliiviöljyllä, viinillä ja vegaanisilla elintarvikkeilla on kasvava merkitys kaupoissa ja kodin ulkopuolella tapahtuvassa ruokailussa, minkä vuoksi vuonna 2017 niillä on omat esittelyalueet. ◀

BIOFACH lukuina Maailmanlaajuinen BIOFACH World -tapahtuma käsittää viisi muuta BIOFACH-tapahtumaa Japanissa, Yhdysvalloissa, EteläAmerikassa, Kiinassa ja Intiassa, ja kerää vuodesta vuoteen yhteensä yli 3 000 näytteillepanijaa ja 100 000 vierailijaa. Vuonna 2016 tapahtumassa oli näytteilleasettajia 77 maasta ja vierailijoita jopa 132 maasta. Tänä vuonna Saksaan odotetaan tulevan taas noin 2 600 näytteilleasettajaa – 250 niistä VIVANESS-messuilla – ja 48 000 vierailijaa.

Tuotemaistatukset ovat messujen ydintä.

28

LUOMULEHTI 5 | 2016


KUTSU

Luomuliitto ry:n syyskokous 2016

16.11. klo 18.30 alkaen

Luomugaala Vuoden Luomuyrityksen julkistaminen. Juontaja ja muusikko: Rami Tapper. Illalliskortti 40 e. Lämpimästi tervetuloa kaikki Luomupäivien osallistujat, puolisot ja muut luomusta kiinnostuneet! Paikka: Kupittaan Paviljonki, Pyhän Henrikin aukio, 500 m seminaaripaikalta, Turun AMK:lta

Torstaina 17.11. klo 15.00 Paikka: Turun ammattikorkeakoulun auditorio, Lemminkäisenkatu 30, Kupittaa, Turku Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetulleita! Ilmoittautumista pyydetään samalle lomakkeelle kuin Luomupäivien ilmoittautumista. Ilmoittautuminen vuosikokouksiin ei ole pakollista, mutta järjestelyiden vuoksi toivomme sitä 31.10. mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. Lisätietoja: Pj: pauli.talvitie@luomuliitto.fi, puh. 044 550 1850 Tj: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003 Erovuorossa hallituksesta: - Puheenjohtaja Pauli Talvitie (ei uudestaan ehdolla) - Anders Norrback, Svenska Österbotten (ei uudestaan ehdolla)

- varajäsen Hannele Sippu, Kymenlaakso (uudestaan ehdolla varajäseneksi)

Kuvamestarit/Kalefoto

- Soile Prokkola, Pohjois-Pohjanmaa (ei uudestaan ehdolla) Förin äijä Markku Heikkilä Show!

Ilmoittaudu 31.10. mennessä: www.luomu.fi/ luomupaivat

LUOMUA TURUILLE JA TOREILLE

- varajäsen Airi Timonen, Savo-Karjala (uudestaan ehdolla varajäseneksi)

Luomuliiton hallituksen jäsenien kausi on kolmevuotinen. Ehdokkaita voidaan esitellä etukäteen sähköpostiryhmässä viimeistään kokousta edeltävällä viikolla: luomuliitto@googlegroups.com.

1.2016 16.−17.1

OLETHAN JO MERKINNYT KALENTERIIN? Ilmoittautuminen 30.10. mennessä.

Luomupäivät koostuvat ajankohtaisista rinnakkaisohjelmista, retkistä sekä kansainvälisistä ja kotimaisista asiantuntijapuheenvuoroista.

16.–17.11. Turun AMK Kupittaan rautatieasemalta 500 m

www.luomu.fi/luomupaivat Kasvinviljely, Puutarhatuotanto, Eläintuotanto

LUOMULEHTI 5 | 2016

29


(Köckerling Rebel 6 m) isoin lovetuin lautasin soveltuu myös kivisille maille. Kahdella ajokerralla saatiin nurmen pintakerros kauttaaltaan rikki ja rikkakasvien juuret katkaistua.

TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

Ville Virtanen

Kohti tavoitteellista maanmuokkausta Maan muokkaaminen on kasvinviljelyn Ville Virtanen

työvoimavaltaisempia toimia. Traktorissa istuessa tulee väkisinkin mieleen, voisiko tämän tehdä jotenkin toisin – nopeammin, paremmin tai fiksummin. OSMO-hankkeessa

E

rilaisten maanmuokkausvälineiden runsaus pistää pään pyörälle. Markkinoilta löytyy lautasmuokkaimia, -äkeitä, kultivaattoreita, hybridiäkeitä, auroja minisiivillä ja ilman sekä erilaisia jyrsimiä ja erityismuokkaimia. Lisäksi harva kone sopii yhtä hyvin viherlannoituksen lopetukseen kuin viljan sängelle. Vaihtelevat maalajit ja säätilatkin tuovat keitokseen oman mausteensa. Omalle tilalle sopivan muokkausstrategian löytäminen vaatii melkoisesti osaamista.

30

LUOMULEHTI 5 | 2016

OSMO – hankkeen punaisena lankana on kehittää viljelijän tärkeintä pääomaa: maan kasvukuntoa ja osaamista. Osaamista kehitetään yhteistyössä viljelijöiden, tutkimuksen, neuvonnan ja alan yritysten kanssa. Osaaminen kehittyy parhaiten ryhmissä asioita pohdiskellessa ja pellolla havainnoidessa, joten iso osa toimintaa on erilaisten työpajojen ja pellonpiennarpäivien järjestämisessä. Aurassa järjestettiin heinäkuussa hankkeen pellonpiennarpäivä, jonka aiheena oli maan muokkaus. Pääosin viljelijävetoisesti järjestetty päivä tarjosi osallistu-

Köckerlingin lautaset ovat erillisjousitetut. Lautaskulma vaikuttaa suuresti muokkaustulokseen.

Ville Virtanen

ja Luomupäivillä etsitään vastauksia yhdessä.

Köckerlingin muokkausjälki.


16.—17.1

1.2016

Ville Virtanen

Dynadriven muokkausjälki muistuttaa eniten lapiorullaäkeen työjälkeä.

Ville Virtanen

Uutuutena nähtiin myös vetojyrsin Bomford Dynadrive, joka on kaksoiskelajyrsin, jossa etummainen kela pyörittää ketjun välittämänä takimmaista kelaa kolme kertaa nopeammin.

Ville Virtanen

Ville Virtanen

Lisää tutkittua tietoa muokkauksesta Luomupäivillä!

Forigon kelajyrsimellä saatiin maa muokattua kerta-ajolla. Savimaa tosin jäi aika karkeaksi, joka voi haitata taimettumista. Jyrsin myös hautaa kasvillisuuden syvemmälle – myös rikkakasvien juuret, mutta pätkittynä.

Forigon jyrsimen muokkausjälki – muokkauspohja jäi epätasaiseksi.

Omien muokkaus-havaintojensa kanssa voi tulla Luomupäiville 17.11. keskustelemaan dosentti Thomas Kellerin (SLU, Uppsala) kanssa optimaalisesta maan muokkauksesta. Keller on tutkinut maan tiivistymistä työkoneiden vaikutuksesta, muokkauksen vaikutusta maan murustumiseen sekä eri viljelytoimien vaikutusta maan vesi- ja ilmatalouteen. Tutkimuksen lisäksi Keller on osallistunut aktiivisesti neuvontaan ja viljelijöille suunnattujen tiivistymisriskityökalujen kehittämiseen. Luomupäivillä hän esittelee viimeaikaisia tutkimustuloksia maan tiivistymisen ehkäisemisestä, tiivistymisen vaikutuksista satoon sekä optimaalisesta maan muokkauksesta eri olosuhteissa. OSMO-hankkeessa pidetään 18.11. lisäksi maan fysikaaliseen kasvukuntoon keskittyvä koko päivän intensiivikurssi aiheesta.

Ville Virtanen

www.luomu.fi/luomupaivat

Ville Virtanen

Hanhenjalkaterin varustettu jäykkäpiikkinen kultivaattori (Horsch FG 4,5 m) leikkasi maan ja rikkakasvien juuret kauttaaltaan jättäen tasaisen muokkauspohjan. Jälkiäkeen kolme piikkiriviä viimeisteli työn.

Ville Virtanen

Pikavaihtokärjet nopeuttavat kärkien vaihtoa oleellisesti ja monipuolistavat siten kultivaattorin käyttöä. Kuvassa 35 cm hanhenjalkaterät.

Kuvassa 14 cm pikavaihtokärki.

jille mahdollisuuden tutustua käytännössä pariinkymmeneen erilaiseen maanmuokkaimeen. Kultivaattorien, lautasmuokkaimien, jankkureiden ja erilaisten erikoismuokkaimien työjälkeä pääsi vertaamaan kohtuullisen haastavissa oloissa monivuotisen viherlannoitusnurmen lopetuksessa. Myssyfarmi tarjosi savisen ja kuivan koetuskentän, viljelijät toivat omat koneensa ja traktorinsa ja asiantuntijat opastivat muokkausjäljen havainnoinnissa muokkauspohjasta, maaprofiilista ja maan pinnasta.

Muokkausvertailu yllätti Muokkauspäivän tulos oli lievä yllätys: rakenteeltaan hyvin erilaiset koneet tuottavat pääosin hyvin samankaltaista muokkausjälkeä. Eroja löytyi lähinnä siitä, oliko muokkaus läpileikkaavaa vai aaltomaista, jäikö pinta tasaiseksi ja kuinka suuri osa kasvijätteestä hautautui. Esimerkiksi kapeakärkinen kultivaattori, lapiorullaäes ja lautasmuokkain tuottavat periaatteessa samankaltaisen muokkausjäljen. Muokkauspohja jää epätasaiseksi, kasvijätteet sekoittuvat maan pintakerroksiin ja pelto jää kohtuullisen tasaiseksi. Toinen yllätys liittyi jankkureihin: ulkoisesti hyvin samanlaiset laitteet tuottavat hy- ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2016

31


vin erilaista jälkeä. Osa jankkureista tuotti vain kapeita uria maahan, yksi muokkasi nurmen epätasaiseksi louhikoksi ja yksi kuohkeutti pellon tasaisesti jättäen pinnan aivan tasaiseksi. Viljelijän valinnoilla on huomattavasti enemmän vaikutusta muokkausjälkeen kuin konetyypillä. Muokkauksen suunnittelua voi pohtia sarjana kysymyksiä, jotka etenevät tärkeimmistä kysymyksistä vähemmän tärkeisiin. Onnistuneella muokkauksella vastataan moniin tavoitteisiin: kasvin kasvuolosuhteet paranevat ja sato lisääntyy, maan kasvukuntoa saadaan kehitettyä ja työ on miellyttävää. ◀

Ville Virtanen

Ville Virtanen

△ Horschin kultivaattorissa vakiona käytettävät siipiterät.

△ Kahdella ajolla teriä vaihtaen saatiin tasainen ja muruinen muokkauskerros, jossa rikkojen juuret on katkaistu. 1. kultivointi 14 cm ja 2. kultivointi 35 cm hanhenjalkaterin. Muokkaussyvyyden tulisi olla ensimmäisellä kerralla niin matala n 5-8 cm, ettei turpeita muodostu. Toisella ajokerralla voidaan ajaa noin 5-7 cm syvempään maan murenemisherkkyydestä riippuen.

Kysymykset avuksi muokkauksiin Lisätietoja OSMO-hankkeesta: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi 044 303 2210

Tavoitteellisen muokkauksen kysymyspatteristo

Muokkausjäljen havainnoinnissa ja ongelmanratkonnassa voi ottaa avuksi kysymyspatteriston. Jos muokkausjäljessä on ongelmia, syitä kannattaa lähteä hakemaan esimerkiksi muokkausajasta, syvyydestä, piikkivälistä tai kärjistä ennen säntäämistä konekauppaan. Syysmuokkaukset tarjoavat oivallisen tilaisuuden pysähtyä havainnoimaan, mitä muokkauskone oikeastaan tekee ja voisiko toimintaa tehostaa säädöillä.

Kysymys

Merkitys

Mihin aikaan muokataan?

Onko pelto sopivan kuiva murustuakseen? Vai muodostuuko paakkuja, ohkareita tai kokkareita? Ovatko lierot aktiivisia vai lepotilassa suojassa muokkaukselta? Ehtiikö maahan muokattu kasvijäte hajota? Mitä syvempään muokataan, sitä enemmän maata saadaan kasvijätteen sekaan. Samalla kasvaa polttoaineen kulutus ja lierojen kuolleisuus. Missä syvyydessä on tiivistymiä? Entä kestorikkojen juuria? Entä rikkasiemeniä? Onko muokkaus riittävän matala murustaakseen maata? Onko tavoitteena juuriston läpileikkaus, voimakas sekoitus vai vedenläpäisyä parantavat railot? Mitä muokkaus tekee maan vesi- ja ilmatilalle? Pitääkö rikkoja ja kasvijätettä haudata kylvön onnistumiseksi vai onko parempi nostaa ongelma pintaan näkyville? Onko tarvetta idättää rikkoja siemenpankista vai haudata niitä?

Mihin syvyyteen muokataan?

Kuinka tiheään muokataan? Käännetäänkö vai nostetaanko? Piikeillä vai pyörivillä terillä?

Piikit murustavat maata hellävaraisemmin, mutta ovat tukkeutumisherkkiä.

Vetokone ja jyräys eli tiivistetäänkö peltoa ennen tai jälkeen muokkauksen?

Onko tarpeenmukaista tiivistää peltoa kevyesti kauttaaltaan vai paljon harvakseltaan? Paljonko hevosvoimia on käytettävissä? Jätetäänkö pelto ilmavaksi vai tiiviiksi?

Millä muokkaimella muokataan?

Mikä työkone vastaa parhaiten muokkauksen tarpeisiin kullakin lohkolla?

Onko muokkaimen viimeistelyyksikkö olosuhteisiin sopiva?

Millainen muokkauksen viimeistely vastaa parhaiten muokkauksen tarpeisiin kulloisissakin olosuhteissa?

32

LUOMULEHTI 5 | 2016


Ville Virtanen Ville Virtanen

△ Potilan muokkausjälki.

▷ Multivat piikit hanhenjalkakärjin.

Ville Virtanen

Ville Virtanen

△ Vanha Potila kultivaattori päivitetyin siipiterin rikkoi nurmen lähes yhtä hyvin kuin uudemmatkin kultivaattorit.

▽ Köckerling Allrounder 6 m varustettuna järein S-piikein ja hanhenjalkaerin muokkasi maan pintakerroksen kerta-ajolla.

Ville Virtanen

△ Multivan muokkausjälki yhdellä ajokerralla jäi matalaksi.

◁ Agrisemin jalat ja niiden edessä kiekkoleikkurit, automaattijousitus ja viimeistelyjyrä.

Ville Virtanen

▷ Unian 3 m jankkuri muokkasi 5 jalalla syväkuohkeutuksen lisäksi maan pintakerroksen kultivaattorin tapaan. Kone on sänkijankkuri.

Ville Virtanen

Ville Virtanen

△ Jankkuri Agrisem viidellä jalalla jätti nurmen pinnan aivan tasaiseksi savimaallakin. Kone soveltuu hyvin nurmen jankkurointiin.

LUOMULEHTI 5 | 2016

33


TEKSTI: TAINA ERIKSSON JA HILKKA HALLA KUVAT: TAINA ERIKSSON

Hyvä suunnittelu on tie menestykseen Perniöläinen Kulmalan puutarha on esimerkki luomuyrityksestä, joka on kasvanut, koska se on päättänyt vastata kysyntään. Yritys kasvattaa kirsikkatomaatteja, kurkkuja, yrttejä ja ruukkusalaatteja.

J

etta ja Lasse Kulmalan Lassen Luomu -tuotemerkillä viljelemät eriväriset kirsikkatomaatit ovat kuin karkkeja, jotka kuluttaja saa helposti ostoskoriinsa K- ja S-ryhmän myymälöistä koko Suomesta. Kulmalat haluavat olla edelläkävijöitä kuluttajan ääntä kuunnellen. Herkkäkorvaisimmat yritykset voivat tavoittaa asiakkaikseen edelläkävijät, joiden ääni kuuluu sosiaalisessa mediassa.

Lassen Luomun kurkut, salaatit ja yrtit kasvavat aidosti mullassa. Kuvassa Jetta Kulmala.

34

LUOMULEHTI 5 | 2016

Kysyntä kasvaa ja tuotantoa kasvatetaan, jotta kysyntään voidaan vastata. Kulmalat ovat valinneet markkinointija jakelukumppanikseen valtakunnalliset kauppaketjut, koska näin saadaan tehokkaimmin massat asiakkaalle. Koska laatu on kunnossa, yhteisymmärrys hinnastakin on löytynyt.

Innostuksella, osaamisella ja investoinneilla laatua Isä-Lassen ja tytär-Jettan osaamisten limittyminen ja keskinäinen luottamus ovat mahdollistaneet yrityksen kasvun ja tuloksen, johon molemmat yrittäjät ovat tyytyväisiä. Jettan erityisiä vahvuusalueita ovat asiakasarvoon perustuva yrityskokonaisuuden johtaminen, taloushallinto ja henkilöstöjohtaminen. Lassen tekninen kekseliäisyys, kokemus kasvihuone-

viljelystä ja sähköasentajan koulutus ovat olleet edellytys yrityksen tuotannon kasvuun maltillisilla kustannuksilla. Yritystutkijan huomion kuitenkin kiinnittää ensimmäiseksi yrittäjien positiivisuus ja systemaattinen kehittymishalu. Lassen mukaan ”investointikustannus ei saa olla syy olla tekemättä investointia, joka parantaa tuotteiden laatua”. Vähintään yhtä tärkeää kuin pinta-alan lisääminen, on tuotteiden laadun varmistaminen. Kasvien olosuhteet paranevat ja kasvu tehostuu, kun valo ja lämpö voidaan suunnata ja säädellä paremmin. Uusimman kasvihuoneen yhteyteen Kulmalat ovat rakentaneet tilan tuotannollisia kokeiluja varten. Yrittäjille tärkeää on myös henkilöstön ohjaaminen, sillä työvoiman sitoutuminen ja osaaminen parantaa tuotteen laatua sarjatuotannossakin.


16.—17.1

1.2016

Asiakas on liiketoimintamallin keskipiste

L Kulutusyhteiskunnassa yrityksen jatkuvan kannattavuuden voi turvata vain, jos pystyy tarjoamaan asiakkaalle lisäarvoa ja organisoimaan kaikki toiminnan osaalueet keskenään yhteensopiviksi. Yrityksessä työskentelevien erilaiset osaamiset kannattaa käyttää ja tarpeen mukaan verkostoitua, jolloin yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Lasse Kulmalaa lainaten: ”Vaikka tuet lopetettaisiin huomenna, toiminnan pitää olla kannattavaa.”◀

iiketoimintamalli on kuin yrityksen yksilöllinen sormenjälki, joka kuvaa, miten yritys toimii. Se ei siis ole vain byrokratiamappiin vaadittava uusi dokumentti, vaan hyödyllinen tapa jäsentää toimintaa. Liiketoimintamallin lähtökohtana on asiakkaalle tuotettava arvo. Liiketoimintamallin kannalta katsottuna luomua tuottava yritys on kuten mikä tahansa yritys. Tuloa syntyy, kun asiakas kokee saavansa yrityksen tuotteen kautta jotain arvokkaampaa kuin kilpailevan tuotteen avulla ja on valmis maksamaan siitä. Käytännön toimintansa yritys rakentaa niin, että se voi toteuttaa arvolupauksensa asiakkaalle. Asiakkaiden jaottelu heidän käyttäytymisensä perusteella ohjaa yritystä valitsemaan palvelumallit ja jakelukanavat. Näiden pohjalta tarkentuvat myös tuotantoprosessit: Miten tuotteet profiloidaan ja mitkä ovat soveltuvimmat tuotantomenetelmät. On tärkeää havaita, mitkä ovat ne kriittiset osaamiset ja aineelliset resurssit, jotka prosessissa tarvitaan. Mitä asioita osataan, ja mitä on järkevää tehdä itse? Mitä on tarkoituksenmukaisempaa hankkia kumppanilta? Yritystoiminnan tulee olla kannattavaa, jotta yritys voi toimia ja kehittyä. Myös ansaintamalli ja hinnoittelu tulee rakentaa niin, että se sopii yhteen tavoitellun asiakasarvon kanssa. Arkilounaasta ei voi laskuttaa juhlapäivällisen hintaa, vaikka se olisi valmistettu luomuraaka-aineista. Yrityskokonaisuuden kustannusrakenteeseen voidaan vaikuttaa jokaisessa liiketoimintamallin osassa. Pienissä yrityksissä on pulaa työvoimasta ja aineellisista resursseista. Kekseliäs liiketoimintamalli tai ketteryys voi nostaa pienenkin yrityksen menestyjäksi. Trenditutkimusten mukaan suurin osa kuluttajista haluaa, että ruoka on helposti saatavilla, hyvän makuista ja mahdollisimman aitoa; sitä on prosessoitu mahdollisimman vähän ja sillä on tarina. Voimakas-hankkeen tavoite on edistää suomalaisen puutarhatuotannon kilpailukykyä. Voimakkaassa Luken ja Turun kauppakorkeakoulun tutkijat etsivät yhdessä yrittäjien kanssa uusia toimintamalleja, joilla yritystoiminnan kannattavuutta voidaan parantaa. Hanketta rahoittaa Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö. Luomupäivillä 16.–17.11. kuullaan monien luomuyrityksien kehityspolkuja ja pohditaan kokonaisuuksia myös liiketoimintamallien näkökulmasta.

www.voimakas.fi, www.luomu.fi/luomupaivat

Mitä arvoa asiakas saa minun yritykseni kautta TUOTE TAI PALVELU Mitä tehdään? Prosessit Mitä tarvitaan? Resurssit Kenen kanssa? Verkostot

ASIAKAS Ketä palvelen? Segmentit Miten palvelen? Asiakassuhteet Miten tavoitan? Jakelukanavat

TULOT Mistä koostuvat tuloni? Ansaintamalli, hinnoittelu MENOT Mitä menoja syntyy? Kustannusrakenne

Liiketoimintamalli kuvaa yrityksen toiminnan asiakkaalle tuotettavasta arvosta kohti tuotantoa ja siitä saatavaa kassavirtaa.

LUOMULEHTI 5 | 2016

35


Hia Sjöblom

1.2016

Hia Sjöblom

16.—17.1

△ Fredrik von Limburg Stirum kertoo lisää kokemuksia ravinneyhteistyöstä Luomupäivillä 17.11.

TEKSTI: ELISA NIEMI JA HIA SJÖBLOM

Lisää yhteistyötä

◁◁ Kosken kartanon hereford-karjaa.

ravinteiden kierrätykseen Kosken kartano tekee ravinneyhteistyötä naapuritilan, innovaatioyrityksen ja hankkeiden kanssa. Talous- ja ymparistöhyödyt motivoivat kehittämään uutta.

Pajuhaihdutuskenttä valumien ehkäisyyn Karjan jaloittelutarhan ja lannan lastauslaatan alueelta tulee väkisin jonkin verran ravinnevalumia. Kosken kartano pilotoi yhteistyössä Vapo Clean Waters Oy:n kanssa pajuhaihdutuskentän, jolle ravinteikkaat valumavedet ohjataan. Maatilan alueen puhtaat sadevedet ohjataan muualle kuin pajuhaihdutuskentälle, jotta sinne ei menisi liikaa vettä. Pajukasvillisuus käyttää vettä ja ravinteita tehokkaasti hyväkseen, ja pajut voidaan

36

LUOMULEHTI 5 | 2016

korjuun jälkeen hyödyntää monin eri tavoin, esimerkiksi hakkeeksi.

Kuivalannan linjauksiin tolkkua Fredrik von Limburg Stirum perää arjen järjenkäyttöä ilmassa leijuviin muutospuheisiin. – Mitä kuivalannalle pitäisi tehdä, jos patterointia ruvetaan rajoittamaan? Ei voida vaatia, että jokainen tila rakentaa useita asfalttialustoja pelloilleen lannan välivarastointia ja kompostointia varten. Jotta kuivalannan levittäminen kasvavaan nurmeen olisi mahdollista, on se saatava sellaiseen muotoon, ettei se muodostu ongelmaksi seuraavassa rehunkorjuussa. Ongelmia lannan käsittelyyn on myös tullut siitä, että paikallinen ympäristöviranomainen Salon kaupunki on kieltänyt kokonaan lannan levittämisen pohjavesialueella – vaikka kyseessä on kuivalantaa, joka itse asiassa lisäisi maan humuspitoisuutta ja vedenpidätyskykyä. Yritämme vaikuttaa siihen, että tähän linjauksen tulisi muutosta. Keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kyllä sallittua, missä logiikka? Kosken kartanon isäntä kaipaa viljelijöille lannan järkevään hyötykäyttöön ja

tutkittuun tietoon perustuvaa selkeää ohjeistusta ja neuvontaa. Hän toivoo myös pitkäjänteisyyttä ja realismia viranomaisten linjauksiin. – Esimerkiksi uudet tutkimustulokset eivät saa jäädä vain tutkijoiden omaan käyttöön, vaan ne on tehokkaasti saatava käytännön toteuttajien tietoon. Siitä hyötyisivät kaikki, Itämerta myöten. ◀

Pajuhaihdutuskenttä.

Vapo Clean Waters Oy

Kaikki tietysti lähtee siitä, että mietitään, kenen kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, toteaa Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum. Kosken kartano on ollut aktiivisesti mukana monenlaisissa hankkeissa. Esimerkiksi Järki lanta –hankkeessa on etsitty uudelleen toimintatapoja, joissa lanta olisi arvokas ravinteiden tarjoaja eikä ongelma. Kosken kartanon saa lantaa vastaan pieneltä luomutilalta heinäpaaleja ja isommalta tavanomaiselta tilalta olkea. Etäisyys on lantayhteistyössä tärkeä kriteeri.


SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI

På svenska

Mjölkrapport från ett stormöte i Holland

M

arianne Schönning, expert hos Ekologiska Lantbrukarna i Sverige, gav ut en rapport oktober. Hon deltog ett stort möte gällande mjölkproduktion i Holland. På mötet diskuterades regelfrågor och internationellt arbete. Här följer hennes rapport: – Intresset för ekomjölk är stort både hos konsumenter och bönder – inte bara i Sverige. Ökningen t o m 2018 på EUs ekomjölksmarknad ser ut att kunna bli 900 miljoner kilo. Det är en ökning med 25–30 % jämfört med vad som producerades 2015. Framtidstron är stor men det finns också en oro för att det åter ska uppstå överskott med pressade priser som följd. Network of European Organic Milk Producers (NEOMP) träffades i Leuven i Holland 3–4 oktober. På mötet fanns drygt 20 deltagare och representanter från Frankrike, Belgien Holland, Luxemburg, England, Tyskland, Danmark, Sverige, USA. Förutom utbyte av marknadsinformation diskuterades även utvecklingen framöver – många uttryckte bl. a. oro för att konventionella lantbrukare nu investerar fast sig i system som blir svåra att lägga om till eko. Hur olika organisationer försöker styra utbudet med hjälp av överskottsklausuler i kontrakten gav nya och intressanta infallsvinklar. Mycket intressant var att två av deltagarna producerade "gräsmjölk" från bete och hö. Professor Nigel Scollan presenterade i rasande fart resultat från ett 5 årigt EU-projekt - "SOLID" om "low-input and organic farming" www.solidairy.eu. ◀

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

SMASH-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

ekolantbruk.se

KATSO

eo: haran esittelyvidom .c rd rfo ga w. ww

Kaisa Kuoppala / Arkisto

Robocrop

Mera om SOLID i Luomulehti 1/2013, 2/2013, 1/2014 och 4/2016.

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti5 ja myynti: LUOMULEHTI | 2016 37 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


TEKSTI: JAANA ELO

Birgitta Partanen

Ihmisen parhaaksi –seminaari veti salin täyteen kuulijoita Huippupuhujat toivat tutkimustuloksiin pohjautuen esille tosiasioita, jotka todistavat tavanomaisen ja luomuruoan välillä olevan merkittäviä eroja.

M

Birgitta Partanen

ikkelissä toteutettiin 30.9. – 2.10. kolmipäiväinen Maista luomu-tapahtuma, jonka yhteydessä järjestettävä seminaari Ihmisen parhaaksi, saavutti suuren suosion. Yliopistokeskuksen auditorio oli täynnä kuulijoita ja Seminaarin tavoitteena oli kiinnittää kuulijoiden huomio siihen, että tuotamme ruokaa ihmiselle, ihmisen parhaaksi. Osaltaan seminaarilla haluttiin lisätä keskustelua hyvästä ruoasta. Luomun hyödyistä maidon rasvahappokoostumukselle kertoi professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta (Luomulehti 1/2016) ja professori Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta (Luomulehti 6/2015).

Raija Tahvonen.

38

LUOMULEHTI 5 | 2016

Emeritus Professori Tari Haahtela puhui allergioista. Hänen mukaan allergiat ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti, koska ihmisten immuunijärjestelmän suojatekijät ovat heikentyneet suureksi osaksi meidän oman toimintamme seurauksena. Luomuruoka ei hänen näkemyksensä mukaan altista samalla tavalla allergioille, koska siinä ei ole mukana luonnottomia kemikaaleja. Samalla Haahtela moitti nyky-yhteiskuntaa liiasta steriloinnista. Ihmisen tulisi elää lähellä luontoa ja eläimiä, siedättää elimistönsä erilaisille bakteereille. Ruoka tulee hankkia suoraan omasta pellosta tai lähituottajilta, Haahtela huomautti. Hänen mukaan lievät allergiat voitaisiin unohtaa kokonaan. Ihmiset tulisi siedättää eikä vierottaa pientä kutinaa tai punotusta aiheuttavista aineista.

Terve suolisto = hyvä olo Turun yliopiston professori Seppo Salminen puhui ravinnon vaikutuksesta suoliston mikrobistoon ja terveyteen. Tutkimusten mukaan ihmisen suoliston mikrobisto vastaa suurimmasta osasta immuunipuolustusta. Suolisto reagoi ravintoon ja ellei suolisto ole hyvässä kunnossa, ei immuunijärjestelmäkään toimi. Samoin vaikuttaa ihmisen kokema stressi, joka muuttaa mikrobiston toimintaa. Salmisen mielestä ongelmana on tämän päivän ruokavalio, jota on muokattu liikaa. Käyttämällä erilaisia muotidieettejä, kuten karppaus, ihmisen tavanomainen mikrobialtistus jää kokonaan saamatta, jolloin mikrobitasapaino järkkyy. Jos ih-

Seppo Salminen.

minen joutuu koko ajan ajattelemaan vatsaansa, ei kaikki ole hyvin. Ihminen tarvitsee monipuolista ja vähän käsiteltyä, suositusten mukaista ravintoa säilyttääkseen mikrobitasapainon. Ihminen on alun alkaenkin ollut sekaravinnon syöjä ja sekaravinto on ruoansulatuskanavan kannalta parempi vaihtoehto kuin pelkkä vegaaninen ravinto.

Kasvinsuojeluaineita voi välttää suosimalla valinnoissaan luomua Torjunta-ainejäämillä on haitallisia vaikutuksia ihmisen elimistöön ja siksi kasvinsuojeluainejäämiä tutkitaan ja valvotaan tehokkaasti ja säännöllisesti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sanna Viljakainen kertoi jäämien valvonnan tuloksista ja totesi jäämätasojen olevan Suomessa yleensä hyvin pieniä ja luomutuotteissa jäämiä esiintyy vain harvoin. Toisinaan jäämien esiintyminen voi olla myös tahatonta. Tuuli voi kuljettaa torjunta-aineita tavanomaisilta tiloilta tai torjunta-aineita sisältävän kasteluveden mukana voi joutua jäämiä luomuviljelyyn. Tämä on riskinä silloin kun viljelmät ovat hyvin lähellä toisiaan, huomautti Raija Tahvonen. Tästä meillä ei kuitenkaan ole pelkoa, sillä suu-


Paneelikeskustelussa Heli Kuusipalo, Raija Tahvonen, Pekka Terävä, Jaana Elo, Markus Eerola ja Jaakko Nuutila.

ta. Itselle seminaari herätti kysymyksen siitä, kuinka luomutuotantoa pitää perustella tieteellisesti mutta kasvinsuojelumyrkyillä ja keinolannoitteilla tuotettua ruokaa ei tarvitse? Maista luomu – tapahtuman seminaarin järjestelyistä vastasivat Luomuinstituutti/Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke, Mikkelin matkailupalvelut/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin kaupunki, Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry, Saimaan luomu ry, Tertin kartano ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. Mukana yhteistyössä olivat myös Mikkelin yliopistokeskus, Esedu ja Mikkelin ammattikorkeakoulua MAMK. ◀

Birgitta Partanen

Iltapäivän paneelissa keskusteltiin ihmisten valinnoista sekä pohdittiin luomun roolia huomisen ruokavaliossa Paneelissa oli edustettuina luomuviljelijä Markus Eerola MTK:sta, professori Raija Tahvonen, professori Seppo Salminen, erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:sta sekä elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Luomuliitosta. Kaikki panelistit olivat samaa mieltä Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutilan kanssa siitä, että luomu on kasvun ala sekä Suomessa että maailmalla. Se perustuu koko ruokaketjun vastuullisten valintojen lisääntymiseen. Halutaan tuottaa ja jalostaa, myydä ja tarjota sekä nauttia ruokaa, jonka tuottaminen tai nauttiminen ei ole haitallista. Luomu edesauttaa monipuolisen ruokaketjun kehittymistä ja tarjoaa kannattavan vaihtoehdon tuottajille. Valitsemalla luomua äänestää ympäristön, ihmisten ja tuotantoeläinten puolesta. Seminaari oli ohjelmaltaan monitieteinen ja monipuolinen. Se pyrki jakamaan tietoa terveellisestä ja turvallisesta ruoasta sekä herättämään keskustelua ruoan tuotantomme kyseenalaisista kohdis-

Birgitta Partanen

rimmassa osassa Suomea metsää on tilojen välissä paljon ja ne estävät tahattoman kontaminaation. Viljakainen korosti, että kotimaisissa tuotteissa määräystenvastaisten näytteiden osuus on pienempi kuin tuontielintarvikkeissa. Eniten jäämiä on hedelmissä, marjoissa, vihanneksissa ja viljoissa. Kotimaisista tuotteista suurimmat jäämät mitattiin mansikoissa. Kasvinsuojeluaineiden saantia voi välttää syömällä monipuolisesti ja lajeja vaihdellen. Hedelmät ja vihannekset tulee pestä ja kuoria. Turvallisempaa on valita kotimaisia tai EU:ssa tuotettuja tuotteita sekä suosia valinnoissaan luomua, Sanna Viljakainen neuvoi.

Keruuluomun puolesta puhunut Saimi Hoyer ja Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen Maista luomu -tapahtuman sadonkorjuuja Street food -tapahtumassa Mikkelin Kirkkopuistossa.

Linkki esityksiin: www.maistaluomu.fi/ihmisenparhaaksi-seminaarin-30-9-esitykset

LUOMULEHTI 5 | 2016

39


TEKSTI: TAIMI MAHOSENAHO

Ympäristönhoidon ja biokaasun tuotannon yhdistäminen Biokaasun ja siitä sivutuotteena syntyvien kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön myös luomutiloilla on mahdollisuuksia, jos kaasun raaka-aineena käytetään luomuun soveltuvia vihermassoja, lantaa tai muuta hyväksyttyä ainesta. Asiaa viedään monella taholla eteenpäin ja yksi edelleenkin kehitettävä asia on ympäristönhoidollisten vihermassojen yhdistäminen biokaasun tuotantoon.

S

ekä maaseudulta että taajamista löytyy paljon ympäristönhoidollisia kohteita, joista vihermassa pitäisi poistaa rehevöittämästä ja umpeuttamasta ympäristöä. Tähän mennessä biokaasuntuotantoon liittyen

hivuosina tulossa huomattava määrä kierrätysravinteita. Maaseudun kannalta paras hyöty saataisiin hajautetusta mallista, jossa luomutilojen yhteydessä tuotettu biokaasuenergia voitaisiin käyttää kyseisen luomutuotteen jalostukseen ja ruokaketjuun yritysyhteistyönä.

Ympäristönhoidolliset alueet biomassan lähteenä Biokaasun raaka-aineena voi olla vihermassa, joka tarkoittaa kaikkea kasvavasta vihreästä kasvillisuudesta peräisin olevaa ainesta. Vihermassalle on tarvetta, sillä karjanlanta ei yksinään tuo tarpeeksi volyymia biokaasun tuotantoon. Vihermassan poistaminen on olennaista niittyjen ja rantojen hoidossa, mikä puolestaan tukee luonnon ja maiseman monimuotoisuutta sekä vesienhoito-oh-

BioKymppi Oy

Biokaasulaitoksen mädäte voi sopia luomulannoitteeksikin, mikäli siihen käytetyt raaka-aineet ja lopputuotteen ravinnepitoisuudet ovat tiedossa ja dokumentoitu. Kuva BioKymppi Oy:n biokaasulaitokselta Kiteeltä.

on kartoitettu lähinnä pelloilta saatavien vihermassojen määrää. Sen lisäksi hyödynnettävän biomassan keruulle on tarpeita esimerkiksi niityiltä, rannoilta, vesistöistä, tienvarsista, taajamien viher- ja reuna-alueilta. Ympäristöhyötynä biokaasun tuotannossa syntyy myös kierrätyslannoitteeksi ja maanparannukseen sopivaa sivutuotetta. Jos raaka-aineena on esimerkiksi sopiva vihermassa, ravinne sopisi myös luomutiloille. Monet teollisuuden sivuvirtana syntyvät biomassat voitaisiin myös hyödyntää. Erilliskerättyjen biojätteiden ja puhdistamolietteiden ravinnekierron yhdistäminen luomutuotantoon on hankalampaa, vaikka siltä sektorilta on lä-

40

LUOMULEHTI 5 | 2016


jelmaa. Niittojätteen poisto on tärkeää varsinkin niillä alueilla, joissa ei voida hyödyntää maisemalaidunnusta. Aiemmin oli ongelma, ettei maatalouden ympäristötuen suojavyöhykesopimuksia saatu syntymään tavoitteisiin nähden tarpeeksi. Toki samaan aikaan oli myös muita tukityyppejä, joilla oli samoja vaikutuksia. Vuonna 2015 ympäristökorvausjärjestelmän uusiuduttua suojavyöhykkeiden korvaustasoa ja tukiehtoja parannettiin. Tuolloin sopimuksia solmittiinkin niin paljon, että siihen varatut määräraharesurssit täyttyivät loppukaudeksi. Tukiehtojen mukaan suojavyöhykkeeksi voitiin silloin hakea koko lohko, mikä oli sekä viljelijän että ympäristön kannalta hyvä asia. Suojavyöhykkeeltä on poistettava siinä kasvava vihermassa. Karjatalousalueella heinät saataneen hyötykäyttöön, mutta muualla kerättävän ja kompostoitavan vihermassan määrä saattaa olla huomattavan suuri.

Esimerkkejä biomassapotentiaaleista Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla voimassa olevia maataloudensuojavyöhykkeitä on 6 255 ha ja sen lisäksi luonnonhoitopeltonurmea n. 3 600 ha. Yhdessä kunnassa suojavyöhykkeiden määrä voi olla esimerkiksi n. 200 ha ja 150 ha luonnonhoitopeltoa. Tämän lisäksi kunnassa voi olla sellaista viljelyä että n. 20–30% pelloista voisi miettiä uutta käyttöä. Jo pelkästään näissä määrissä on huomattava biokaasupotentiaali ja tässä eivät ole mukana muut ympäristönhoidolliset alueet. Luken arvioiden mukaan hehtaarin nurmituotolla ajellaan vuosi autolla tai

Taimi Mahosenaho

Suojavyöhykkeiltä, rannoilta, niityiltä ja viheralueilta kerättävä vihermassa voidaan käyttää biokaasun tuotannossa, jolloin ympäristöhyöty saadaan kaksinkertaisena.

lämmitetään kokonainen omakotitalo. Kun vihermassa saadaan hyödynnettyä biokaasuprosesseissa, hyöty koituu ympäristölle kaksinkertaisena. Esteenä tällä hetkellä ollut lähinnä laitosten hinta, mutta jos sekä massan tuottajat että energian käyttäjät ovat yhteistyössä, kustannustehokkuus paranee.

Julkista rahoitusta haettavissa Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi painopistealueista, johon kohdennetaan julkista rahoitusta 300 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Parhaillaan tuosta määrärahasta on haussa 12 miljoonan potti ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Luomutuotannolle tässä on hyviä mahdollisuuksia, sillä se edustaa jo itsessään mitä parhainta kiertotalousmallia. Luomun käyttökelpoisia keinoja on sovellettavissa myös tavanomaisen viljelyn ravinnekierron parantamiseen. Luomutuottajat ovat usein edelläkävijöitä myös lähiruoan tuottajina, vaihtoehtoisten jakelukanavien käyttäjinä sekä yritysyhteistyössä paikallisten jalostajien kanssa. Ainoana biojätteitä kotitalouksista, kaupoista ja teollisuudesta myös luomulannoitteeksi jalostava BioKymppi Oy Kiteeltä onkin jo hakenut kiertotalouden kärkihankerahoituksesta tukea nestemäisten lannoitteiden jalostamiseen. Mukana yhteistyössä ovat mm. Luukkaisen

Puutarha Oy, Koivikon Kartano Oy, Luomuliitto ja ProAgria Pohjois-Karjala. Myös alueellinen hanketoiminta tarjoaa mahdollisuuksia biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen. ProAgria Oulu ja maa- ja kotitalousnaiset hallinnoivat ja toteuttavat Oulun Seudun BiotalousLeader –hanketta. Se välittää alueen yrityksille ja asukkaille tietoa kylätason näkökulmasta biotaloudesta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä ja yhteistyötahona on Palopuron Agroekologisen symbioosin malli, kuitenkin alueelliset erot huomioiden. Hyviä esimerkkejä nostetaan kylätasolla uusiutuvien luonnonvarojen mahdollisuuksista ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. ProAgria Oulu ja maa- ja kotitalousnaiset ovat aloittaneet myös biokaasuntuotannon ja ympäristönhoidon yhdistämiseen liittyvän NorsuBiomassa -hankkeen Nouseva Rannikkoseutu Leaderin rahoittamana. ◀ Lisätietoja: Taimi Mahosenaho, Oulun Seudun BiotalousLeader hanke, ProAgria Oulu, Maa- ja kotitalousnaiset www.proagriaoulu.fi > BiotalousLeader www.biotalous.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

41


TEKSTI: HIA SJÖBLOM

Järviruokosilppu tekee hyvää pelloille

Maria Yli-Renko

– leikkuun hetki ratkaisee tehon

maan rakennetta. Ruoko sopii myös luomupelloille, koska se on kasviperäinen lannoitteena käytettävä biomassa.

R

uokopelto-hankkeen projektikoordinaattori Maria YliRenko kävelee lokakuisella pellonreunalla Lemussa ja katselee, miten kesällä vesistön rannalta leikattu ruokosilppu on levitetty peltoon. Se tuo sinne eloperäistä ainesta ja parantaa maaperän rakennetta. Se tuo myös ravinteita. – Parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun pääseminen edellyttää tietoa, suunnittelua, kokeiluja ja sitä kautta oikeaa ajoitusta. Paras leikkuuajankohta on heinäkuun loppupuolen ja elokuun alkupuolen tietämissä, kun ruoko on ravinnepitoisimmillaan. Myöhemmin järviruoko korsittuu ja ravinteet alkavat siirtyä juuristoon. Korsittuneet ruo´ot eivät oikein maistu laiduntajillekaan. Korret ovat edelleen eloperäisiä, mutta vähäravinteisia. – Talviruokosilppua voi käyttää eläinten kuivikkeena ja levittää se sitten lan-

42

LUOMULEHTI 5 | 2016

nan mukana peltoon, Maria Yli-Renko vinkkaa. – Kustannustehokkainta kuitenkin olisi, jos laiduntajat popsisivat ruo´ot silloin, kun ne ovat vehreimmillään.

Paljon hyödynnettävää Ravinnepäästöjen myötä ja laidunnuksen vähennyttyä ruovikkorantojen määrä on lisääntynyt. Järviruoko peittää aiemmin avoimia rantoja satojen hehtaarien laajuisina kasvustoina. Samalla kun avoimuus vaihtuu tiheäksi ruovikoksi, useiden avoimuutta tarvitsevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöt heikkenevät ja veden laatu kärsii. Rantojen virkistyskäyttö vaikeutuu ja rantatonttien arvo laskee. Ruokoa saa olla hillitysti, mutta se ei saa vallata liikaa tilaa. Monet eliöt tarvitsevat ruokoa suojakseen. Miten niiden käy, jos kaikki ruoko niitetään?

Hia Sjöblom

Kun leikattu ruoko levitetään peltoon, se lannoittaa ja parantaa

△ - Ruovikon niitto vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä, sillä mikäli ruo’on maanpäälliset osat hajoavat rantavedessä hapettomissa oloissa, muodostuu metaania joka on voimakas kasvihuonekaasu, Maria Yli-Renko sanoo. △△ Maalla kasvavaa ruovikkoa voi leikata rinnekone-kaksoissilppuri -yhdistelmällä. Etummaisena liikkuvaan peräkärryyn asennetut telaketjut mahdollistavat keräävän niiton myös kosteilla rantaniityillä.


Ruokoa on kaikkialla Järviruokoa kasvaa kaikkialla kosteissa paikoissa, merien, järvien, jokien ja ojien rannoilla. Tämä monivuotinen heinäkasvi hyötyy ilmastonmuutoksesta, vesien rehevöitymisestä ja laidunnuksen vähenemisestä.

Monikäyttösuunnittelussa yhteistyö on valttia. Hyviin tuloksiin päästään, kun tavoitteena on rantojen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Tilaa tarvitaan niin ruuantuotannolle, virkistyskäytölle, kalastukselle kuin vesiensuojelulle.

– Ruovikoita on jo nyt valtavasti järvien ja meren matalilla rannoilla. Kymmenistä tuhansista hehtaareista ei ole tarkoituskaan ruveta niittämään kaikkia. Tavoitteenamme on rantaniittyjen monimuotoisuus. Kaikkia rantoja ei voi päästää kasvamaan umpeen. Monet kahlaajat esimerkiksi tarvitsevat myös avoimia rantoja, Maria Yli-Renko sanoo ja vetoaa järkeviin ja monimuotoisuutta vaaliviin tavoitteisiin. – Pitää löytyä oikea tasapaino. Kaikki ei saa kasvaa umpeen, mutta kaikkea ei saa niittää avoimeksikaan.

Analyysien kautta – Ruoko on matalien ja ravinteikkaiden rantojen ongelma. Umpeenkasvua on yhtälailla Kiskon Kirkkojärvellä kuin Itämeren matalilla rantamilla. Ruokopeltohankkeessa haetaan toimivaa tasapainoa. Pellot halutaan pitää tuottavina ja ravinteikkaina. Ne tarvitsevat lisää eloperäistä ainesta, jota ruo´osta saa. Sen käyttöä maanparannusaineena tutkitaan. Ruokopelto-hankkeessa otetaan maanäytteitä, joita lähetetään jopa yhdsvaltalaislaboratorioihin saakka analysoitavaksi. – Siellä on selvitetty maaperän biologista aktiivisuutta ja miten ruoko siihen vai-

Janne Heikkinen

Siksi rantojen monikäyttösuunnitelmiin kannattaa panostaa paikallisesti. Tilaa ja erilaisia biotooppeja tarvitaan. Suomessa on rantaviivaa yli 300 000 kilometriä.

Maria Yli-Renko ottaa maanäytteitä, joiden avulla pyritään hakemaan mahdollisimman hyvää ratkaisua ruo´on hyödyntämiseen peltojen maanparannukseen.

kuttaa. Oletus tutkimukselle on, että se lisää aktiivisuutta, Maria Yli-Renko kertoo. Hän toteaa myös, että esimerkiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimineessa VELHO-hankkeessa selvitettiin eteläsuomalaisten ruovikoiden raskasmetallipitoisuuksia, jotka alittavat selvästi maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteille asettamat raja-arvot. Ruokopeltohankkeessa on leikattu järviruokoa, etsitty hyviä yhteistyön muotoja rantojen omistajien, koneyrittäjien ja lähiviljelijöiden kanssa. Ruoko on hyödyllisempää eloperäisenä aineksena pellossa kuin rehevöittämässä umpeutuvia rantoja.

Tutkimustietoa tarvitaan lisää Ruoko peltomaan parantajana ei ole "vanha tuttu juttu”. Kysymyksiä herää. Tuloksia ja tietoja kerätään.

– Esimerkiksi Mynälahdella käytettiin jauhinmurskainta ja sammalmaista silppua levitettiin 50 kuutiota hehtaarille. Onkohan se parempaa pellolle, kun se on sammalmaista, Maria Yli-Renko pohtii ja lisää asian selvitettävien listalle. Maaperään panostava Tyynelän tilan Juuso Joona pitää ruokoa yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona peltoon lisättävän orgaanisen aineen valikoimassa. – Ekologisessa viljelyjärjestelmässä on mahdollista käyttää laajaa valikoimaa eloperäisiä lannoite- ja maanparannusaineita, koska maa on aktiivista ja pystyy hyödyntämään orgaanisesti sitoutuneet ravinteet tehokkaasti. Liukoinen typpi on kriittistä keväällä, kun maa on vielä kylmää eivätkä pieneliöt ole päässeet täyteen työvauhtiin, pohtii Joona. MMT Helena Soinne Helsingin yliopistosta pohtii hänkin typen sitoutumista: ▷▷

Silputusajoituksen nyrkkisääntö:

*leikataan ELOKUUSSA

*silputaan SYYSKUUSSA *levitetään LOKAKUUSSA LUOMULEHTI 5 | 2016

43


44

LUOMULEHTI 5 | 2016

Maria Yli-Renko

– Järviruo´on leikkaus- ja levitysajankohta ovat ratkaisevia. Hajottaessaan syksyllä korjattua korsittunutta ruokosilppua mikrobit kuluttavat maan kasveille käyttökelpoisen typen varastoja. Typen sitoutuminen mikrobimassaan saattaisi pienentää typen huuhtoutumisriskiä syksyllä, mutta jos typpeä peltomaasta kuluttava hajoaminen jatkuu vielä keväällä, on vaarana että sato jää pienemmäksi. Soinne sanoo, että ruokosilppu on kuitenkin erittäin hyvää maanparannusainetta etenkin savisilla mailla. – Mutta tutkimustietoa järviruo´on käytöstä tarvittaisiin reippaasti lisää. Ruo´on sisältämien ravinteiden kannalta paras korjausajankohta sekä toimenpiteiden ajoitus pelloilla ovat avainasemassa. Varsinais-Suomen ELYn ja BSAG:n Järki-hankkeen yhteinen Ruokopelto-hanke edistää ravinteiden kierättämistä ja Saaristomeren tilan parantamista. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. ◀

Talviruoko köyhempää Kesällä leikatussa ruo´ossa typpeä on alle 2 % ja fosforia alle 1 % kuiva-ainemäärästä. Oukkulanlahdella levitetään ruokosilppua peltoon. Ruokosilppu on kevyttä, ja sen levittäminen onnistuu kevyemmälläkin levityskalustolla.

Talvileikkuussa ravinteiden määrä romahtaa siitä vielä yli 70 %. Ravinneköyhä ruokosilppu on kuitenkin eloperäistä maanparannusainetta, joka tuo hiiltä peltoon.


30 vuotta

Ammattiasiaa 1986-2016

Elintarvike ja Terveys-lehti Ammattikeittiö- ja elintarvikealan ammattilehti – 6 numeroa vuodessa

Tilaushinnat

Vuosikerta 52,- (sis. alv. 10 %). Kestotilaus 47,- (sis. alv. 10 %). Opiskelija -50% norm. tilaushinnoista (sis. alv. 10 %).

Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet Sisältöä mm.: • • • • • • • • • •

elintarvikehygienia ja elintarvikehygieeniset riskit elintarvikkeiden hygieeninen käsittely ruokamyrkytykset elintarviketyöntekijä ja hygienia toimijan vastuu siivous ja puhtaanapito omavalvontasuunnitelman sisältö ilmoitusmenettely jätehuolto Oiva -järjestelmä

Hinta 15,00 euroa (sis. alv. 10 %). tilaukset@elintarvikejaterveys.fi

www.elintarvikejaterveys.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

45


TEKSTI: SINIKKA MYNTTINEN JA RITVA MYNTTINEN KUVAT: RITVA MYNTTINEN

Kiina on kiinnostava, mutta haastava

Länsimaisten elintarvikkeiden kysyntä Kiinassa kasvaa. Vaikka vasta osalla kiinalaisista on niihin varaa, hyvätuloinen keskiluokka kasvaa nopeasti ja monet kiinalaiset kauppaketjut etsivät jatkuvasti uusia tuotteita. Näille markkinoille mahtuisi suomalaisiakin luomutuotteita, ja paljon. Mutta mitä se vaatii?

K

iinalaista kuluttajaa kiinnostaa elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus, terveysvaikutteisuus ja aitous. Kaupaksi voisivat käydä esimerkiksi hyvin säilyvät marja-, yrtti- ja keruutuotejalosteet pakattuina selkeisiin, houkutteleviin, suomalaisia piirteitä viestiviin pakkauksiin. Sitä vastoin Kiinan luomumarkkinat ovat täynnä joitakin paikallisesti tuotettuja tuotteita, kuten vihannekset, riisi, vilja ja lääkeyrtit. Kiinalaisten kuluttajien hintatietoisuus on muistettava tuotteita hinnoitellessa: huippulaadunkin tulisi olla kohtuuhintaista. Koska maahantuonti mukaan lukien tullaus on melko kallista, kannattaa laivata mahdollisimman suuri määrä kerralla yksikkökustannusten alentamiseksi. Harkitun tuotekehityksen ohella on tärkeää valita hyvä kauppakumppani, laatia sopimukset huolellisesti, perehtyä

46

LUOMULEHTI 5 | 2016

lainsäädäntöön ja kiinalaiseen kulttuuriin, rakentaa suhteita ja tutustua hyviin vientikokemuksiin.

Tarkkana lainsäädännössä Kiinalaiset säädökset edellyttävät, että tuontituotteillakin on kiinalainen luomumerkki. Tuontiluomutuotteiden tarkastajien on oltava Kiinan sertifiointi- ja akkreditointiyhdistyksen (CCAA) rekisteröimiä. Toistaiseksi yhtään ulkomaista tarkastajaa ei ole hyväksytty. Lisäksi luomutuotteiden kaikki tuotantovaiheet on tarkastettava Kiinan luomusäädösten mukaan. Siksi kiinalaisen delegaation on vierailtava myös vientimaan tuotantolaitoksessa. Tarkastus on myös melko kallista, ja se tulee tehdä joka vuosi. Tuotteissa on hyvä olla myös kansainvälisesti tunnistetun sertifiointielimen kuten EU:n luomumerkki, koska kiinalaisia kuluttajia arveluttaa kotimaisten luomutuotteiden aitous. Viejien tulee tuntea

myös tullaus- ja ruokaturvallisuusvaatimukset, ja huomioida erot oman maansa säädöksiin. Vuonna 2010 Kiinan kansantasavallan sertifiointi- ja akkreditointihallinto (CNCA) esitti alustavasti, että myös Kiinan ulkopuolella sertifioidut luomutuotteet hyväksyttäisiin Kiinassa. Tähän ei ole vielä päästy ja kahdenväliset neuvottelut luomusäädösten hyväksymiseksi ovat käynnissä useiden tahojen kanssa, mm. EU, USA, Australia.

Maahantuontijakelukumppani tarpeen On tärkeää ymmärtää kiinalaisen kohderyhmän makua ja ostokäyttäytymistä. Kiinassa useimmat luomutuotteet myydään hypermarketeissa ja premiumtuotteet kalliissa supermarketeissa ja erikoiskaupoissa. Koska maa on suuri, jakelijat ovat yleensä alueellisia, harvemmin valtakunnallisia.


Yrityksen pyrkiessä viemään korkealaatuisia tuotteita rajallisia määriä Kiinaan suositellaan valitsemaan vähittäismyyjä, jolla on oma maahantuonti- ja jakelujärjestelmänsä. Tuotekuvaukset ja erityisesti luomumerkki on syytä antaa kiinalaisten asiantuntijoiden oikoluettaviksi. On myös sovittava myynninedistämistoimista, kuten kiinankielisistä tuote-esitteistä, artikkeleista kiinalaisissa terveyslehdissä, tuotetestauksesta ja ilmaisnäytteistä. Maahantuojia on syytä tavata kasvokkain esimerkiksi Kiinan luomumessuilla. Vientiä tavoittelevien yritysten on tarkasteltava Kiinan markkinoita vähintään 3–5 vuoden perspektiivillä, ja varauduttava vierailuihin puolin ja toisin. Kaupankäynti edellyttää hyvin rakennettuja henkilösuhteita ja maahantuoja-jakelija kannattaa kutsua katsomaan tuotantoa ja jalostuslaitoksia liikesuhteen edistämiseksi. Vientiponnisteluihin tarvitaan aikaa ja rahaa.

tua vahvempaa tuotemielikuvaa, säästettyä yhteisillä laitehankinnoilla. Osana verkostoa luomun tarkastuskustannuksetkin voidaan pitää kohtuullisempina. Tosin, on hyvä vielä kertaalleen miettiä, onko juuri Kiina itselle sopivin vientimaa ja kannattaako sinne viedä nimenomaan luomuna vai pikemmin pohjoisena puhtautena. Joka tapauksessa on tarkkaan mietittävä, mitä Kiinaan viedään ja miten. ◀

Pala kiinalaista ruokataidetta tarjolla Etelä-Savo – Henan luomuyhteistyön käynnistäminen -hankkeen neuvottelijoille tiedonkeruumatkalla Kiinassa huhtikuussa 2015.

Kirjoittajista Sinikka Mynttinen toimii tutkijana Mamk Pienyrityskeskuksessa ja Ritva Mynttinen suunnittelijana Helsingin yliopiston Ruraliainstituutissa. Artikkeli pohjautuu tietoihin, jotka kerättiin Etelä-Savo – Henan luomuyhteistyön käynnistäminen -hankkeessa 1.3.2015–29.2.2016. Linkki lisätietoihin: www.luomulehti.fi

Yhteistyöllä kustannukset kurissa Pieni suomalainen yritys hukkuu helposti massaan Kiinan markkinoilla. Kannattaa hakea kumppaneita tai edetä isompien yritysten rinnalla. Yhteistyöllä saadaan tuotettua enemmän myyntiin, rakennet-

LUOMULEHTI 5 | 2016

47


TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Lisää multavuutta luomulla Luomun uranuurtaja Eila Tenhonen sai kuulla monenlaista kommenttia luomuviljelijäksi ryhtyessään. Vähättely on vähentynyt ja arvostus parantunut, mutta silti on vielä paljon tehtävää.

Ai siekin siihen huuhaaseen rupesit, oli tuttu emäntä tuumannut Eila Tenhoselle, kun tämä tuli luomukurssilta. Uranuurtajalla oli vastassaan monenlaista ennakkoluuloa ja vähättelyä. Eila ja Pentti Tenhonen siirtyivät luomutuotantoon vuonna 1995 Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Perimmäinen syy luomuun liittymisessä oli halu saada lisää multavuutta peltoihin. Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä sijaitsevan tilan pellot ovat hiekkaisia, vähämultaisia rinnepeltoja. Suurin oivallus tuli luomukurssilla, jossa kerrottiin tilan ravinnekierrosta. Peltoon tulee laittaa viljelyn kautta poistuneet ravinteet takaisin. Niinpä 15 lehmän maitotilalla pellot siirrettiin luomuun. Ryhdyttiin viljelemään apilaa, luovuttiin keinolannoitteista ja rikkaruohomyrkyistä ja muista torjunta-aineista. – Nyt, kun multaa kokeilee, se tuntuu kädessä hyvältä. 20 vuoden luomuviljely on tuottanut sen tuloksen, jota lähdettiin tavoittelemaan, maan rakenne on parantunut, Eila Tenhonen hymyilee.

Mehua marjoista ja hedelmistä Vuosituhannen vaihteessa Tenhoset luopuivat karjasta terveyssyistä. Homepölykeuhko ja astma vaikeuttivat karjan ja rehujen kanssa työskentelyä. Pelloilla viljellään ruista leipäviljaksi, kauraa naapuritilan karjanrehuksi ja apilan siementä omaan käyttöön. Karjan tilalle tulivat marjat, hedelmät ja mehiläiset. Mehiläisistä Eila Tenhonen tosin joutui luopumaan herkistymisen vuoksi.

48

LUOMULEHTI 5 | 2016

Omenasato kypsyi tänä syksynä ennätysnopeasti ja oli laadultaan oikein hyvä, mutta määrältään vain kohtalainen.

Kirstilän luomutilalle istutettiin mansikkaa, vadelmaa, pensasmustikkaa, tyrniä ja omenoita. – Mansikka vietiin melkein käsistä. Uusia luomumarjanviljelijöitä neuvoisinkin istuttamaan mansikkaa, sillä on kysyntää yhä edelleen. Tällä hetkellä tilalla tuotetaan viljan lisäksi tyrniä ja omenoita, josta osan asiakkaat käyvät poimimassa itse. Tyrniä Eila Tenhonen luonnehtii marginaaliseksi tuotteeksi. Viime talven kovissa pakkasissa paleltui iso osa suurimmista tyrnipensaista, joten tämän vuoden sato jäi edellisvuosia huomattavasti pienemmäksi. Tilan tyrnit ja osan omenoista Eila jalostaa mehuiksi navetan yhteyteen rakennetussa mehustamossa. – Ostimme Tohmajärven 4H-yhdistykseltä mehuaseman laitteet. Olen mehus-

Eila Tenhosella on oma mehuasema, jossa oman tilan tyrnit ja omenat jalostuvat mehuksi. Mehuasemalla on tänä syksynä ollut paljon myös asiakkaita.


tanut marjoja ja omenoita myös asiakkaille. Tänä syksynä onkin ollut kiirettä, omenia on tullut paljon ja asiakkaita on käynyt noin 70 aina Joensuuta ja Ylämyllyä myöten sadan kilometrin päästä. Mehustuksen sivutuotteena syntyvän tyrnin kuori- ja siemenmassan Tenhonen pakastaa ja myy asiakkaille. Tenhonen suosittelee luomuviljelijöille tuotteiden jalostusasteen nostamista. Näin omalle työlle saa paremman hinnan.

Laadukasta luomua Kun Tenhoset siirtyivät luomuun, he liittyivät Pohjois-Karjalan Luomuosuuskuntaan. Tarkoituksena oli viedä luomutuotteita Helsinkiin, jossa oli eniten kysyntää luomutuotteille. Pullonkaulaksi tuli kuitenkin tuoretuotteiden kuljetus, joka on kallista. – Ihanteellisinta olisi, jos tuotteet menisivät suoraan tilalta asiakkaille.

Eila Tenhonen haluaa kiinnittää huomiota luomutuotteiden laatuun. – Joskus näkee kaupoissa surkeankuntoisia luomutuotteita, erityisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kun kuluttaja joutuu maksamaan luomutuotteesta enemmän kuin tavanomaisesti tuotetusta, laadunkin pitää olla erinomainen. Huonolaatuiset tuotteet leimaavat luomun, Tenhonen muistuttaa. Luomutuotteiden kilpailuvalttina Tenhonen näkee puhtauden ja sitä entistä useammat kuluttajat arvostavat. Varsinkin nuoret ovat hänen mukaansa kiinnostuneita niin luomuviljelystä kuin luomutuotteiden ostamisesta. – Nyt jopa suuriakin karjatiloja on siirtynyt luomuun, Eila Tenhonen iloitsee. Hänen mielestään luomutuotantoon pitääkin saada lisää volyymia, sillä suomalaisilla luomutuotteilla olisi kysyntää esimerkiksi Saksassa. ◀

Vaikka pakkanen teki tuhojaan osassa tyrnipensaista, hyviäkin oksia löytyi.

LUOMULEHTI 5 | 2016

49


TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

PieniKylä:

Kumppanuusmaatalous ja REKO täydentävät toisiaan

Ennakkomaksuilla toimivaa kumppanuusmaataloutta on PienessäKylässä lähdetty toteuttamaan pienellä porukalla alusta alkaen. REKO-renkaisiin myynti täydentää markkinakanavien kokonaisuuden.

50

LUOMULEHTI 5 | 2016

P

ieniKylä tuottaa vasta toista vuotta puutarhatuotteita, mutta myyntikanavat ovat löytyneet helposti. – Aloimme heti ensimmäisenä vuonna myymään kumppanuusmaatalouden ohjelmaamme mukaan tulleille, kertoo Kati Suvanto. – Rohkea veto, täydentää hän itse heti perään. Katin sisko Mari Salmela, yhtyy juttuun hymyillen ja toteaa, että viljelyssä on ollut paljon opettelemista. Ainakin tällä hetkellä 15 kuluttajan kumppanuusmaatalousporukka on sopivan pieni. – REKO-renkaiden jaoissa on ihana tavata muita viljelijöitä, vaihtaa kuulumisia – ja kuulla, että 20 vuoden viljelykoke-

muksellakin tulee virheitä ja oppii uutta! toteavat siskokset toisiaan täydentäen.

Yhdessä uutta puutarhatuotantoa PieniKylä on perustettu Mari Salmelan ja Kati Suvannon sukutilalle Espooseen, lähelle Vihdin rajaa. Peltoja on viljelty jo kauan luomuna. Reilusta 20 hehtaarista on nyt 5 hehtaaria puutarhatuotannossa ja loput vuokralla naapurille, jolla on luomulihakarjaa. Siskoksien äiti sekä Kati ja Kenny Suvanto asuvat maatilan alueella. Viljelyssä apuna ovat kokonaisuudesta vastaavan Andreas Heimschin parikymppiset tyttäret Melina ja Laura. – PieniKylä on osakeyhtiö, jolla on tavoitteena olla yhteiskunnallinen yritys,


Melina Heimsch, Kati Suvanto, Mari Salmela ja Laura Heimsch PienenKylän 150-vuotiaalla kunnostetulla rakennuksella, joka on nimetty Pääkonttoriksi.

kertoo Mari Salmela, joka on vapaaehtoisena auttanut viljelyssä. – Osakkaat ovat sitoutuneet siihen, että muutaman vuoden ajan haetaan hyviä toimintamuotoja yritykselle. Olemme laskeneet, että muutaman ihmisen olisi mahdollista saada tästä leipänsä, kun homma lähtee kunnolla pyörimään, toteaa Mari Salmela. Kati ja Mari kertovat, että luomutarkastuksessa ei tullut merkittävää huomautettavaa ja tarkastajan kanssa tuntui mielekkäältä käydä monia asioita läpi. – Tuntuu kuitenkin hullulta, että me joudumme listaamaan tarkkaan kaiken, mitä emme ole käyttäneet ja sitten kemiallisia torjunta-aineita käyttävät viljelijät pääsevät paljon helpommalla, tuhahtaa Kati Suvanto. – Se luomutarkastuksen satojen eurojen hinta on paljon, kun ajattelee, paljonko sillä saisi kitkemistyövoimaa, laskee Mari Salmela. Luomu on kuitenkin itsestään selvyys PienelleKylälle, joka suhtautuu maan hoitoon intohimoisesti.

Kumppanuusmaataloutta pienen joukon kanssa PienenKylän tavoitteena on, että se olisi kokonaisuutena entistä yhteisöllisempi eli toimintaan kuuluisi aktiviteettejä niin lapsille, nuorille kuin vanhuksillekin. Nyt paikka on mm. luokkaretkikohteena ja muutama iäkkäämpi ihminen käy tilalla säännöllisesti virkistäytymässä ja pellosta on annettu reunaa viljelypalstaksi. Kumppanuuskuluttajille ei ole asetettu talkoovelvoitetta, mutta kourallinen porukasta käy säännöllisesti tilalla. – Tottakai toivomme, että tilan toiminta tulee asiakkaillemme myös tutuksi, kertoo Mari Salmela. Kumppanuusohjelma toimii tällä hetkellä satokaudella 10 viikon aikana, johon mukaan tulevat sitoutuvat ja maksavat sovitun summan ennen viljelykautta, ja sovitun summan viljelykauden aikana. Asiakkaat noutavat satokauden ajan osuutensa paperikassissa suoraan maatilalta tai sovitusta noutopisteestä. Joillekin toimitetaan kotiinkin.

Ahvenanmaan lampaat hoitavat maisemaa ja nauttivat rapsutuksista.

Pienestä kanalasta tulee munia sen verran, että kaikki kumppanuusasiakkaat saavat kerran 10 viikon satokauden aikana myös munia.

Mehiläisten hoito on aluillaan ja siitä hankitaan vielä lisää koulutusta.

– Monelle asiakkaalle on innostuksen kohteena ollut oppia käyttämään vihanneksia monipuolisemmin. No, esimerkiksi mangoldi ei sitten ollutkaan kaikille ennestään tuttu vaan sitä yritettiin syödä salaatin tapaan raakana, kertoo Mari Salmela pinaatin sukulaisesta, jota voi syödä nuoren punajuuren lehtien tapaan höyrytettynä. – Laitamme tuotekassiin mukaan aina reseptejä, jotta vihannesten käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa. Erikoisempiin kasveihimme kuuluu mm. borlottipapu ja siperianlehtikaali. Mistä kumppanuusasiakkaat löytyivät? – Facebookista, vastaa Mari Salmela ja pitää itsekin hetken ihmettelytauon. – Niin sieltä. Ei siihen muuta tarvittu. Kumppanuusmaatalous on Suomessa usein käytetty käännös englannin kielen CSA-termille (Community Supported Agriculture). Kumppanuudessa yhden maatilan kanssa on joissakin tapauksissa jopa satoja kuluttajia, mutta myös pienemmän mittakaavan toiminta voi olla mielekästä, kuten PienenKylän esimerkistä ilmenee.

REKO-renkaisiin myynti rytmittyy hyvin REKO-renkaissa kuluttajat tilaavat Facebook-ryhmien kautta oman alueensa jakopaikkaan eri tuottajien tuotteita ja jako tapahtuu esimerkiksi joka toinen viikko. Suomessa on jo kaiken kaikkiaan noin 220 000 REKO-asiakasta. Melina Heimsch toimittaa PienenKylän vihanneksia Espoon ja Helsingin alueiden REKOihin ja Kati Suvanto vie Nurmijärvelle ja Vihtiin. Jaot ovat rytmittyneet hyvin ja ehkä ensi vuonna myydään myös hieman kauempana Keravalla. Naisten kesken syntyy iloinen jutun sorina siitä, mitkä ovat hauskimpia REKOpaikkoja, missä kauppa käy parhaiten ja missä paikalliset tulevat fiilistelemään hauskaa markkinatunnelmaa vaikkeivät mitään ostaisikaan. – Sinne on hyvä tulla vaikka vaihtamaan juoruja, hymyilevät REKO-kauppiaat. Kumppanuusmaatalouden ja REKOjen lisäksi PieniKylä myy joitakin vihanneksia myös pariin ravintolaan. – Nyt aletaan pikkuhiljaa myydä ei oota. Esimerkiksi porkkanat ovat loppuneet. Talvella suunnitellaan vaan seuraavaa kesää, kertoo Kati Suvanto syyskuisen auringon paistaessa. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2016

51


Luomulehti 35 v.

Luomuliitto

30v.

Luomulehti, alun perin nimeltään Omavarainen maatalous, on ilmestynyt 35 vuotta. Tämä artikkeli on ilmestynyt alunperin Omavarainen maatalous –lehdessä 2/1982 Raimo Kauppilan kirjoittamana. Tähän lehteen sen on lyhentäen toimittanut Elisa Niemi.

Palkokasvit viljan aluskasveina

M

aataloustuotannossa tapahtunut erikoistuminen ja karjattomien tilojen lisääntyminen on varsinkin Varsinais-Suomessa johtanut jopa viljanviljelyn monokulttuuriin. Yksipuolisen viljanviljelyn seurauksena maanrakenne kuitenkin heikkenee. Maan mururakenteella ja huokostilalla on suuri merkitys kasveille, koska niistä suurelta osalta riippuu juuriston hapen, veden ja ravinteiden saanti. Monipuolisen maamikrobioston tehokkaan toiminnan tuloksena viljeltävien kasvien käyttöön vapautuu ravinteita ja muodostuu muruja koossa pitäviä liimamaisia aineita. Nurmissa olosuhteet ovat hyvät, koska kasvit tuottavat runsaasti orgaanista ainesta ja maata peittävä kasvusto estää sen liian kuivumisen. Viljapelto sen sijaan muodostaa maanpieneliöille suhteellisen kuivan elinympäristön, jossa niiden hajotettavaksi tulee vähän juurimassaa ja runsaammin niukasti valkuaista sisältävää olkea. Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella on vuodesta 1977 tutkittu uusien palkokasvilajien sopeutumista Suomen oloihin. Viime kesänä tutkittiin yli 50:n palkokasvilajin ja -lajikkeen soveltumista, tässä vaiheessa ohran, aluskasviksi. Lupaavimmat kasvilajit ovat tähän mennessä olleet matalakasvuinen subapila lajike Clare sekä valko- ja puna-apila. Mielenkiintoisina voidaan myös pitää korkea- ja reheväkasvuista persianapilaa ja aleksandrian apilaa. Kahden viimeksi mainitun apilan ja ohran seoskasvuston puiminen on kuitenkin hieman hankalampaa. ◀

52

LUOMULEHTI 5 | 2016


Onnittelut TEKSTI: ELISA NIEMI

maan parhaista antimista

Urho Kari 80 vuotta Aktiivisena luomuviljelyn edelläkävijänä tunnettu Urho Kari täytti 80 vuotta 8.9.2016.

U

rho Kari toimi Luomuliiton puheenjohtajana vuosina 1989-1992 ja Etelä-Pohjanmaan luomuyhdistys Ekoviljelijöiden ensimmäisenä puheenjohtajana jo vuonna 1984. Etelä-Pohjanmaan Lehtimäellä Urho Karin luomutilalle rakennettiin pihattonavetta jo vuonna 1974 ja luomumaidontuotannon isäntänä toimii nyt Urhon poika Ville Kari. Urho Karista on kirjoitettu Luomulehdessä mm. 4/2015 ja 1/2013 (harjakylvökone). ◀

Jo v uodesta 2005

Uutta luomussa lampaille TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Brita Suokas 50 vuotta Luomualan kehittäjänä tunnettu agrologi Brita Suokas täytti 50 vuotta 11.7.2016.

J

uvan kunta palkkasi Suokkaan yhdeksi Suomen ensimmäisistä luomuneuvojista vuonna 1989. Hän teki myös hanketyötä, minkä parissa hän jatkaa edelleen, nyt Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutin asiantuntijaverkostossa. Hän toimii tällä hetkellä myös Saimaan luomu ry:n puheenjohtajana. Suokas on ollut kehittämässä Leppäkerttu-merkin sääntöjä sekä EU:n luomusäädöstä Suomen IFOAM-työryhmien kautta. Häntä arvostetaan laaja-alaisesta asiantuntemuksesta, perusteellisesta ja tinkimättömästä tavasta työskennellä luomun eteen ja vaikeudet on tehty voitettaviksi -asenteesta.

Lammas-Tähti 280 Luomu

Lammas-Tähti Luomu

Uusi maittava valkuaistiiviste Uudistettu vahva ja luomulampaille energiapitoinen luomutäysrehu Uusi rehu sisältää runsaasti valkuaista ja lampaan tarvitsemia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja, eikä siihen ei ole lisätty kuparia. Tuote sopii erinomaisesti täydentämään tilan omaa luomuviljaa: lisäksi tarvitset vain vettä ja heinää tai säilörehua.

Uudistetun luomurehun energia tulee luomukaurasta ja -ohrasta. Valkuaislähteenä ovat luomurypsipuriste ja luomuhärkäpapu. Kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet on säädetty lampaan tarpeen mukaan.

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 4,5 mm:n raekoko - energiaa 12,6 MJ/kgka - raakavalkuaista 280 g/kgka

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 3 mm:n minirae - energiaa 12,1 MJ/kgka - raakavalkuaista 193 g/kgka

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

53


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 2.12.

KONEITA

KARJATILALLE

W-Cutter 1200 - rikkaleikkuri

Kärki Vitalix Nuolukivet

LUOMU INTEGROITU TORJUNTA

● Rikkakukintojen latvusniitot kasvustojen päältä ● Viheralueiden puhdistusniitot ● Naattien murskaus

W-Cult Oy

Kirkkotie 30, 29100 Luvia P. 0400 715728

www.w-cult.fi

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 5 | 2016

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

LUOMUVILJELYYN

KARJATILALLE

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

LUOMUVILJELYYN

Osallis tu luomul eipomo n joukko rahoitu skampa njaan

Lue lisää ja osallistu osoitteessa:

ehtaraha.fi/ kampanjat/samsara samsaranuusileipomo

GRAAFISTA SUUNNITTELUA

SINULLA ON TUOTE, MEILLÄ TAITO tehdä pakkauksesta toimiva, persoonallinen ja tunnistettava.

GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT

OTA YHTEYTTÄ Tiina Leino | p. 040 7089 367 | tiina.leino@mac.com www.villakas.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

55


TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Saimaan luomu ry: Vuoden Luomukuluttaja Henna Kekkonen on mm. toimintaterapeutti, REKO-aktiivi, kotitarvekanalan hoitaja – ja nyt myös Etelä-Savossa palkittu Vuoden Luomukuluttaja.

L

uomutangoonkin tarvitaan kaksi – ilman kuluttajia ei ole tuottajia. Saimaan luomu ry haluaa Vuoden Luomukuluttajan nimeämisellä kiittää luomukuluttajia. Tiettävästi tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun nimeäminen tehtiin. Vuoden Luomukuluttaja 2016 julkistettiin Mikkelissä Tertin kartanossa Maista luomu -gaalaillallisella. Hän on Henna Kekkonen, toimintaterapeutti Juvalta. Kekkonen muutti takaisin Juvalle asuttuaan noin 10 vuotta opiskelupaikkakunnilla. Hän palasi kotipaikalleen Summalan kylään. Tilan maat ovat olleet vuokrattuna luomuviljelijälle pitkään. Itsellä on kotitarvekanoja. Kasvimaa ja kellari ovat suunnitteilla.

Luomuelintarvikkeiden ostomotiivi on tuotteiden sisältö – Arvostan ruoan puhtautta, olen sitä mieltä, että ravinto on merkittävin asia ihmiselle hyvän terveyden ylläpitämisessä, sanoo Kekkonen. Hän kertoo tulleensa tähän tulokseen opintojensa, ja ammattinsa myötä. Kekkonen kuntouttaa aikuisia, jotka kärsi-

vät esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöistä, tai ovat saaneet aivovamman. Liikunta on tärkein kuntoutuksen ja itsehoidon muoto, ravinto siitä seuraava. Asiakkailla, joilla liikuntakykyä ei enää ole, ruokavalinnat nousevat ykköseksi. Ravinto vaikuttaa vatsan ja suoliston hyvinvointiin, mutta myös aivoihin. Kekkosen mielestä sanonta, suolisto on meidän toiset aivomme, pitää paikkansa. Suoliston mikrobiston laadun ja määrän tutkimus lisääntyy ja havainnot vaikutuksista täydentyvät koko ajan. Luomuruoassa on kaikki tarpeellinen, eikä mitään ylimääräistä, ei piilossakaan torjunta-ainejäämien muodossa.

Ostopaikkana lähikaupat, REKO-piiri ja netti Perheessä kulutetaan luomutuotteita kaikista elintarvikeryhmistä, eniten kasviksia. Liha ostetaan lähikylältä luomulihakarjan kasvattajalta. Kekkosella on perheenjäseniä, jotka tarvitsevat gluteenittoman ruokavalion, joten viljat ovat gluteenittomia. – Ostan luomutuotteita aina kun voin, vain joidenkin tuotteiden kohdalla hinta on liian kova, summaa Kekkonen.

– Hinta on liian suuri, jos se on kolminkertainen, kuten esimerkiksi luomupaprikoissa lähikaupassa. Kuivahedelmät, joissa tuote on tiivistynyt siten, että niin hyvien kuin haitallistenkin aineidenkin määrä kertautuu, hän ostaa aina ehdottomasti luomuna. Niitä onneksi saa ostettua edullisestikin nettikaupoista, kun etsii ja vertailee hintoja, posti tuo paketit kätevästi kotiin, kertoo Kekkonen. Henna Kekkonen ostaa ruokaa Juvan REKO-piiristä suoraan tuottajilta ja on Juvan kirkonkylän REKO-piirin ylläpitäjä. Myös kirkonkylän päivittäistavarakaupat palvelevat luomukuluttajaa melko hyvin. Hän lisää, että tuoreiden kausituotteiden osalta hän valitsee mieluummin tavanomaisesti viljellyn lähituottajan tuotteen kuin ulkomaisen luomutuotteen. Kekkonen myös kysyy viljelijöiltä avoimesti, millaista kasvinsuojelua he käyttävät, ihan kaikki tavanomaisesti viljelevätkään eivät käytä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Sellaisten kanssa, jotka eivät kerro tekemisistään kauppoja ei synny. ◀

Vuoden luomukuluttaja etsittiin näin

H

aimme kulutuskäyttäytymiseltään aktiivikäyttäjiä, jotka sopivat Pro Luomun määritelmään: yli neljäsosa kuluttajista (27 %) ostaa luomua vähintään kerran viikossa, ja he ostavat lähes jokaisella kauppareissulla luomutuotteita, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Brita Suokas. Lisäksi kaikki yhdistyksen ehdokkaat ostivat luomuruokaa suoraan tuottajilta. Ehdokkaiden löytämiseksi otettiin yhteyttä Mikkelin, Savonlinnan, Haukivuoren, Mäntyharjun ja Savonlinnan alueilla toimiviin luomutuottajille, jotka myyvät tuotteita suoraan kuluttajille. Lisäksi otettiin puhelu Mikkelissä usean vuoden ajan toimineen, nyt toimintansa lopettaneen, Tuorepuodin kauppiaalle.

56

LUOMULEHTI 5 | 2016

Aktiivisia luomukuluttajia löytyi monia. Heistä vanhin oli 93-vuotias vuosikymmenten ajan luomutuotteita ostanut mikkeliläinen rouva, nuorin oli Henna Kekkonen. Ujous esti useimpia ryhtymästä ehdokkaaksi. Kolme suostui ja näistä kolmesta hallitus valitsi Vuoden luomukuluttajan. Kaksi muuta perhettä saa kunniakirjan osallistumisestaan. Kotimainen kulutuskysyntä on välttämätöntä suomalaiselle luomutuotannolle. Yhdistys kannustaa siksi myös muita luomutuotannon kehittäjiä kohdistamaan huomionsa luomutuotteiden kuluttajiin eri puolilla Suomea. Vuoden Luomukuluttajan, idea on vapaasti käytettävissä.


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI KUVA: ELLA KARTTUNEN

Luomu SM -voittajat luomun käytön konkareita Ravintola- ja ruokapalvelualan toimijat kisasivat jälleen luomun käytön mestaruudesta yhteensä kuudessa sarjassa.

K

olmatta kertaa kisatussa Luomu SM taistossa kärkisijoilla ovat tutut toimijat. Kuudessa sarjassa käydyssä kilpailussa kärki muuttui viime vuodesta vain hiukan. Yksityisen sektorin pieni toimija -sarjassa voiton vei kolmatta kertaa kahvila-ravintola Leo Tampereelta huimalla 92 % luomuosuudella. – Ravintolamarkkinat ovat tällä hetkellä tosi tiukat, joten on tärkeää erottua. Luomu on erottumiseen selkeä konsepti, ja Luomu SM sertifikaatti merkki siitä, että olemme asian kanssa tosissamme, sanoo ravintoloitsija Vesa Salo. Uusi voittaja löytyi julkisen sektorin pieni toimija -sarjasta, jonka voitti Hyria koulutus Oy:n Kaskinauris-ravintola 14 % luomuosuudella. – Kotimaista luomua kun syödään, jaksaa iloisena tehdä työtään ja työllistääpä siinä samalla suomalaisia! Puhdas ruoka ja puhtaat maut ovat mielestäni erittäin tärkeitä ja luonnon kuormittaminen vähenee. Kaskinauriin ruokailijat ovat pääsääntöisesti luonnonvara-alan opiskelijoita ja opettajia, joille luonto, ympäristö ja ruoan alkuperä ovat tärkeitä. Luomutuotteiden tarjoaminen on meillä toivot-

tua. Lisäksi ruokailijoistamme noin 1/3 on kasvisruokailijoita, kertoo ruokapalveluesimies Marianne Töyrälä. Muissa sarjoissa voiton uusivat Palvelukeskus Helsingin päiväkodit, HYY Ravintolat Oy, BarLaurea/Laurea amk ja Oppilasravintola Timjami/Tampereen steinerkoulu. Vaikka luomua käytetään jo lähes kaikissa ammattikeittiöissä viikoittain, niin siitä ei usein tiedoteta tai viestitä asiakkaille. Luomu SM kilpailun konkareille kaivataan uusia haastajia ja kilpailu kannustaakin kaikkia ammattikeittiöitä kertomaan luomutuotteiden käytöstä. Tänä vuonna kärkisijoja yksityisellä sektorilla hätyyttelivät mm. ravintola Härmän Rati Järvenpäästä ja Majatalo Box Sipoosta. ◀

Luomu SM Luomu SM järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Kilpailu on suunnattu kaikille ammattikeittiöille ja tavoitteena on löytää Suomessa eniten luomua tarjoavat julkiset ruokapalvelut ja yksityiset ravintolat. Luomu SM on osa Portaat luomuun -ohjelman toimintaa ja siinä tarkastellaan toimipaikkakohtaisesti luomun osuutta käytettyjen elintarvikkeiden kilomääristä. Kilpailu järjestetään jälleen ensi vuonna ja Luomu SM 2017 avataan helmikuussa. Ohjeet löytyvät www.portaatluomuun.fi -sivustolta.

Kuvassa ylhäällä vasemmalta Teemu Sirainen ja Ilari Paananen Laurea ammattikorkeakoulusta. Keskellä vasemmalta Veera Hakanen Hyy Ravintoloista, Marianne Töyrälä Hyria Koulutus Oy:stä ja Maarit Ojaluoma Helsingin Palvelukeskuksesta. Eturivissä vasemmalta Teemu Salo kahvila-ravintola Leosta, Merja Jokiniemi Oppilasravintola Timjami/Tampereen steinerkoulusta ja Maija Sarpo Helsingin Palvelukeskuksesta.

LUOMULEHTI 5 | 2016

57


Kysymyksiä

Voiko tavanomainen- ja luomutila vaihtaa keskenään lohkoja? Tavanomaisella yksipuolinen viljelykierto, mutta tarvitsee kaikki maat tuotantokasville ja haluaisi saada lohkoilleen viljelykierron etuja. LUOMUTILA JA tavanomainen tila voivat vaihtaa keskenään lohkoja. Sopivissa tuotantosuunnissa ja pinta-aloilla tämä ei edes aiheuta suuria ongelmia kummankaan viljelyyn ja tuotantoon. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa luomukotieläintilan ja tavanomaisen perunatilan välinen yhteistyö, jossa määräajaksi vaihdetaan tuotantoon sopivia lohkoja keskenään. Luomukotieläintilalla pellot ovat todennäköisesti suurimmaksi osaksi nurmella, kun taas tavanomaisessa ne ovat perunalla. Nurmessa voi olla sellaisia rikkakasveja kuin voikukka, juolavehnä ja hevonhierakka. Perunalla voi olla maan rakenteen kanssa ongelmia. Tällöin voi olla järkevää vaihtaa peltoja ja näin saada molemmille toimijoille etuja vaihdosta. Perunanviljelyn on todettu vähentävän onnistuessaan rikkakasvien määrää ja nurmi parantaa maan rakennetta monella tavalla. Toki luomutilalle tulee siirtymävaiheita enemmän ja niiden kanssa tulee olla tarkkoja siitä mitä viljelee. On myös asiallista miettiä, tulisiko luomutilan saada jotakin korvauksia itselleen lohkojen vaihdosta, mutta se on jokaisen tapauksen kohdalla mietittävä yksilöllisesti. Luomutilalle hyvä vaihtoehto on perustaa nurmi puhtaana kasvustona (esim. monimuotoisuuspelto maisema) siirtymävaihe yksi vuonna, joka ainoastaan murskataan eli puhdistusniitetään. Siirtymävaihe kaksi vuonna satoa voi käyttää jo rehuksi. Samat siirtymävaiheet alkavat alusta, kun pellot palaavat tavanomaisesta luomuviljelyyn. Tukiasioiden puolesta kannattaa vaihto suorittaa alle viiden hehtaarin aloina, jotta niitä voi siirtää ilman uutta sitoutumista takaisin luomuun (ja toivoa, ettei juuri tällöin tule uutta maata tarjolle). Tai sopia, että maat ovat koko sitoumusajan vaihdossa, joka tarkoittaa 5-8 vuotta. Suosittelen maiden vaihtoa siinä tapauksessa, että siitä on molemmille hyötyä eikä luomutilan toiminta ja kehittyminen häiriinny vaihdoksen takia. Eli kannattaa tarkkaan miettiä luomutilana, kannattaako vaihdos sekä sopia pelisäännöistä toisen osa puolen kanssa. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 9360 377

58

LUOMULEHTI 5 | 2016

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Erityisesti syksyllä tulee paljon puutarhatuotteiden ostajien tai jalostajien kyselyjä luomuvihannesten saatavuudesta tai hinnoista ja edelleen moni kokee vaikeana selvittää, mistä tuotteita löytäisi? MITÄÄN YHTÄ tietokantaa asiasta ei ole, mutta seuraavien tahojen kautta päästään usein jo aika pitkälle. Erinomainen apuväline on www.aitojamakuja.fi sivusto, josta voi hakea erikseen myös luomutuotteita. Lisäksi voi kysyä tietysti kysyä tukuista. Tarvittaessa myös Luomuliiton asiantuntijoilta voi kysyä, mistä päin tuotteita kannattaisi alkaa kysellä. Toinen askarruttava kysymys viljelijöiden puolelta on tuotteiden hinta. Melko helppo keino on käydä tekemässä kierros marketissa laadukkaalla vihannesosastolla. Kannattaa muistaa, että jos tuotteet myydään suoramyyntinä, hinnan pitäisi olla lähellä markettien hintoja, mutta jos on tarkoitus myydä suurempia eriä, tukkumyyntinä viljelijän saama hinta on selvästi alempi. Suurempien erien myynti esim. jalostukseen neuvotellaan erikseen ja siellä hinnat ovat useimmiten selvästi tuoremarkkinahintoja alhaisemmat. Kansainvälisesti hyvä vertailupaikka on www.amazon.de verkkokauppasivusto, josta löytyy Bio-Gemüse haulla tuhansia luomutuotteita hintoineen. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

Arella Rahtola

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat


Marjo Koivumäki

SUOMESTA EI minun tietääkseni saa ostaa luomuliivatetta. Prosessi tulisi varmaan hyvin kalliiksi, jos ruvettaisiin erittelemään luomueläinten luita tavanomaisista ja prosessoimaan niitä erikseen. Toistaiseksi kaikki luut, rustot ja vuodat joutuvat samaan jatkokäsittelyyn tai teurasjätteen joukkoon. Lampaannahkoja tosin kyllä myydään jonkin verran luomuna. Pieniä eriä luita ja rustoja koiranruuaksi voi myös löytää luomuna. Jos haluaa välttää liivatetta, kannattaa ostaa vegaaneille sopivia makeisia. Niissä ei käytetä liivatetta ja karkkivalikoima on nykyään jo todella runsas. Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 9362 150

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Olen kuullut, että vihertynyttä perunaa ei pitäisi syödä. Onko se kovin vaarallista, jos on syönyt vähän? Entä tomaatit, joissa on vihreää? Entä pitääkö porkkanasta leikata kanta pois, jos se on vihreä tai vihertävä? ON TOTTA, että vihertynyt peruna sisältää runsaasti glykoalkaloideja (kasvisten luontaisia myrkkyjä), esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, minkä takia niiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Vihertymisen estämiseksi perunat tulee säilyttää valolta suojattuna. Raa’at vihreät tomaatit sisältävät vihreän perunan tavoin lievästi myrkyllisiä aineita. Tomaatissa tätä myrkkyä kutsutaan tomatiiniksi, joka saattaa jo pieninä annoksina aiheuttaa mm. ripulia, pahoinvointia, vatsakramppeja tai polttavaa tunnetta kurkussa. Tomaatin kypsyessä nämä glykoalkaloidit haihtuvat. Haitallisen tomatiinin takia raakojen vihreiden tomaattien syöntiä käsittelemättömänä tai edes ruoaksi valmistettuna ei suositella. Toisaalta on hyvä muistaa, että on olemassa myös tomaattilajikkeita, jotka ovat kypsinäkin vihreitä. Nämä kypsät vihreät tomaatit eivät sisällä glykoalkaloideja ja ovat siten turvallisia syödä. Porkkanan kannan vihreä väri aiheutuu sen lehtivihreästä, jota muodostuu kun porkkanan kanta altistuu valolle kasvaessaan. Eli porkkana ei ole kokonaan maan peitossa vaan kanta nousee esille sen kasvaessa. Vihreä kanta ei ole myrkyllinen ja kyseessä on vain laatuvirhe. Mutta kitkerän makunsa vuoksi vihreä osa on hyvä leikata pois. Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 9641 518 Hanna Tuominen

Onko teillä tietoa löytyykö sellaisia makeisia joihin olisi tehty liivate pelkästään luomueläinten osista? Pidän hyvänä sitä, että eläimistä käytetään kaikki ruhonosat, mutta mitä tapahtuu luomueläinten nahoille, rustoille ja luille?

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 5 | 2016

59


Yhdistyksistä Marilla oli haasteita tillin itämisen kanssa ja yhdessä pohdittiin, olisiko siemenessä ollut vikaa vai vaikuttaako herkkyys kuivuudelle niin paljon, että piti useampaan kertaan kylvää. Mari Eilamo haluaa Luomuliiton mentorina nimenomaan jakaa kokemuksiaan markkinoinnista suoraan kuluttajille ja viljelytekniikasta hänkin kyselee vielä kokeneemmilta. Viidakon Marin yrittäjä Mari Eilamo myy laajasta ja laadukkaasta salaattivalikoimasta.

Mentor Pekka Kantanen vastailee puutarhatuotannon aloittamista suunnittelevan Mika Anttilan kysymyksiin.

TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Tehokkaasti puolelta hehtaarilta Vierailulla Viidakon Marille puutarhatuotantoa suunnittelevat, aloittelevat ja kehittävät tuottajat vaihtoivat kokemuksia ja kyselivät toisiltaan vilkkaasti. Osallistujia tuli Päijänteen luomun aluetta

Purjo kasvoi syyskuun alkupuolella vielä komeasti. Tänä vuonna lannoitteena käytettiin hevosen lantaa ja kanankakkaa.

kauempaankin, esimerkiksi Uudeltamaalta.

Kastelujärjestelmä pumppaa pyöriviin sadettimiin rannasta kasteluveden.

60

LUOMULEHTI 5 | 2016

- Itsekin jossain vaiheessa ymmärsin siirtyä rikkakasvien torjunnassa koneuskosta kasvuuskoon, kertoo Seppo Rantanen puutarhan typensitojaseoksen äärellä. Säännöllinen nurmen niitto on monien tuottajien kokemuksen mukaan paras tapa pitää rikkakasvien määrää kurissa.

Lehtikaali kärsi keväällä kirvoista sekä kaalikoista tai kärpäsistä huolellisesta harsojen käytöstä huolimatta. Loppukaudesta ne alkoivat kuitenkin tuottaa hyvin satoa.


Yhdistyksistä Kurpitsoja arvioitiin noin 6-10 kg painoisiksi.

Perustietoja Viidakon Marista Luomulehti 4/2016 tai www.viidakonmari.fi.

Kahden sadan neliömetrin kasvihuoneessa on automaattinen annostelu lannoitukselle. Kasvihuonetta lämmitetään puulla. Kasvihuoneen hittituote on kirsikkatomaatit.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 5 | 2016

61


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 5 | 2016 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

5/2016


TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

Euroopan luomuviljelijöille sähköinen alusta tiedonvaihtoon IFOAM EU-ryhmä on julkaissut verkossa toimivan sähköisen alustan, jolla luomuviljelijät voivat vaihtaa ajatuksia, löytää uutta tietoa ja jakaa tietoa luomuviljelystä.

O

K-Net Arable -palvelu on luotu tarpeeseen vaihtaa Euroopan laajuisesti kokemuksia luomuviljelystä. Luomuviljely vaatii erityistä tietoa ja taitoa ja toistaiseksi viljelijöiden välisen tiedonvaihdon mahdollisuuden ovat olleet rajallisia. Palvelu mahdollistaa viljelijöiden ja luomuasiantuntijoiden yhteisen tiedonvaihdon ja hyvin käytäntöjen jakamisen. – Tuomme yhteistyössä viljelijöiden ja viljelijäjärjestöjen kanssa käytännön ratkaisuja luomumaatalouteen. Haluamme huomioida käytännön tietoa erilaisista teknisistä ratkaisuista sekä maantieteellisistä ja ilmastollisista erityisoloista. Tavoitteena on lisätä viljelijöiden mahdollisuuksia kehittää tuotantoaan ja lisätä luomutuotannon tuottavuutta ja laatua kaikkialla Euroopassa, toteaa OK-Net Arable – projektin johtaja Bram Moeskops.

Allan Leck Jensen, Aarhusin yliopiston teknillisen osaston vanhempi tutkija ja projektissa työskennellyt asiantuntija kertoo viljelijöiden osallistuneen kehitystyöhön. – Viljelijöiden tarpeet otettiin kaikissa vaiheissa huomioon, jotta heidän olisi mahdollisimman mutkatonta käyttää palvelua. Alusta toimii kymmenellä kielellä ja ratkaisut on jaettu erilaisten luomuviljelyn tärkeimpien aihepiirien ympärille: maan kasvukunto, ravinnetalous, tuholais- ja kasvitaudeilta suojautuminen, rikkakasvien torjunta ja erilaisten kasvilajien viljelyratkaisut, Jensen selvittää. Verkossa toimia OK-Net Arable on IFOAM EU-ryhmän koordinoima Euroopan laajuinen projekti. Projektin päärahoittaja on EU:n innovaatio- ja tutkimusrahasto. Luomuviljelijöiden tiedonvaihtoalusta on yksi neljästä temaattisesta verkostosta, jota EU:n maatalousrahastosta tuetaan. Verkoston avulla toivotaan myös edistävän maatalouden

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

innovaatiotoimintaa viljelijöiden ja tutkijoiden yhdistämisen kautta. Verkostossa viljelijät eivät ole vaan neuvon pyytäjiä, vaan osa sisällön luomista. Palvelun toimintakielet ovat englanti, bulgaria, tanska, hollanti, eesti, ranska, saksa, unkari, italia ja latvia. ◀ Palvelu toimi osoitteessa: OK-Net Arable web platform: farmknowledge.org Lisätietoa projektista: OK-Net Arable project website: www.ok-net-arable.eu

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 547 9924

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 550 1850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 5 | 2016

63


MUKANA TALKOISSA

KIIT S.

NYT SAAT UUDEN VALTRA N103 HITECH5 -MALLIN

> NETTOHINTAAN 46.900 ALV. 0 %

VALTRA N103 HITECH5

111 hv PowerShift-vaihteisto Vaihteistoautomatiikka Hydrauliikan tuotto 90l/min Viiston konepeiton ansiosta erinomainen näkyvyys > Painonjakauma optimaalinen esim. etukuormainkäyttöön > Tilava ja hiljainen ohjaamo > > > > >

Lisäksi uuden Valtra-traktorin ostaja saa korottoman lyhennysvapaan helmikuun 2017 loppuun. Lyhennysvapaa Valtra Rahoitus -ehtojen mukaan. Kuvien traktorit erikoisvarustein.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. ®

KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. VALTRA.FI/KAMPANJAT

YOUR WORKING MACHINE

Luomulehti 5/2016  

Luomupäiviä ennen kurkistetaan liiketoimintamalleihin ja lantalogistiikkaan!

Advertisement