Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 3/2018

10,00 €

MULTAVUUS NOUSUUN

viljelytekniikalla ja kierrätysravinteilla ▶ 16

www.luomulehti.fi

Vaihtoehtoja muoville kate- ja pakkausmateriaaleissa ▷ 22 ja 40

_ Antibiootittomuus luomunn mmarkkinointivaltiksi_ ▷ 26


Kukkatatuointeja ja begoniapaja Suomen pisin kasviinstallaatio Opastettuja kierroksia mm. kesäkukista, taimistokasveista, vihanneksista ja viinin tuotannosta Laatikonkasauksen ja ruohonleikkurin taitoajon SM-kilpailut ViherRiski-hankkeen loppuseminaari ja miniseminaari kerrosviljelystä Ajankohtainen tieto viranomaisasioista

EPAA.fi

16.–18. elokuuta 2018, Hattula

LEPAA 2018 - näyttelyssä tapaat tuttuja ja päivität alan kuulumiset

Ebena

suosituin rehuvirna

Lisää 16.–18. elokuuta olevasta näyttelystä www.lepaa.fi.

Jögeva4 kestävin valkoapila

www.naturcom.fi


Euroopan Unionin talousarvioehdotus edellyttää asioiden priorisointia

Elisa Niemi

E

uroopan komissio julkaisi toukokuun alussa ehdotuksensa Euroopan Unionin talousarvioksi vuosille 2021–2027. EU:n jäsenmaksut nousevat komission suunnitelmissa yhdestä 1,14 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Lähtökohtina talousarvion laadinnassa ovat olleet yleiset kehitystrendit sekä Britannian ero EU:sta ja siitä syntyvä rahoitusaukko. Maatalousbudjetin osalta pyrkimys on ollut myös puuttua kaupan epäterveeseen kilpailuun ja antaa tuottajaorganisaatioille siksi lisää mahdollisuuksia. Keinot maatalousbudjetin osalta ovat perinteiset. Viljelijöiden tulot muodostuvat edelleen tuista ja markkinahinnoista. Tarkoitus on myös yksinkertaistaa maatalouspolitiikan välineistöä. Tämä huvittaa jo monia viljelijöitä, kun samaa on sanottu aiemminkin ja aina on päädytty byrokraattisempaan lopputulokseen. Mutta nyt vakuutetaan, että tähän myös päästään. Komissiossa on suunniteltu, että jäsenmaiden vapaus ja vastuut kasvavat. Se mahdollisesti lisää Suomen omaa liikkumavapautta. Suomen hallituksen linja on, ettei maksuosuuden tulisi nousta yhden prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta. Viljelijät ovat EU:n suhteen kuitenkin nettosaajia. Siksi itsekäs etumme olisi nostaa maksuosuutta jopa komission esittämää enemmän. Tähän olisi valmiutta Euroopan parlamentissa. Osa jäsenmaista vastustaa Suomen lailla maksuosuuksien kasvattamista. Hyväksymiskäsittelystä tulee varmasti vaikea. Lopputulos ei varmaankaan paljon poikkea komission esityksestä, kun sille tulee saada sekä neuvoston että parlamentin siunaus. Maatalousbudjettiin komissio esittää viiden prosentin leikkausta. Tämä tarkoittaa kovaa painetta suorien tukien ja maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen varojen jakosuhteen muuttamiseksi. Sama paine koskee myös muita yhteiskunnan ajamia intressejä maatalousbudjetissa, kuten ympäristö- ja ilmastoasioita. Loppupelissä viljelijöiden toimeentulo merkitsee paljon ja muut intressit saattavat joutua antamaan tilaa. Tulevan EU:n maatalousbudjetin kanssa voidaan varmasti elää, mutta se edellyttää asioiden priorisointia. Kaikkea suunniteltua hyvää tällä budjettikehyksellä ei voida saada. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää lisäksi omia kansallisia toimia. Luomuviljely on muuta maataloutta hiukan paremmassa asemassa, koska markkinoilla oleva kysynnän kasvu antaa mahdollisuuden paikata supistuvia tukia paremmin kuin tavanomaisessa viljelyssä. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 3 | 2018

3


UUTUUS!

Hankkijan Luomulannoite Gmo-vapaalla rehulla ruokittujen kanojen lannasta valmistettu NPK-peltolannoite.

LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA

Hankkijalla luomuviljan vastaanottoverkosto ympäri Suomea Hankkija ostaa sekä myy kaikkia luomuviljoja ja erikoiskasveja. Ota yhteyttä Hankkijan asiantuntijamyyjiin tai viljahenkilöstöön.

Uutuutena tulossa – LuomuRapid

Pellonpiennar-tilaisuus Vihdissä 29.5.2018 klo 13

Kesällä myyntiin tulevassa Väderstadin LuomuRapidissa uusittu syöttöjärjestelmä ja kaksoisvannas mahdollistavat tarkan luomulannoitteen syötön 1000 kg/ha ajonopeudesta tinkimättä.

Tilaisuudessa työnäytös uudella Väderstadin LuomuRapid-kylvölannoittimella. Paikan päällä esittelyssä luomutuotantoon soveltuvat tuotantopanokset sekä viljakauppa.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN PUHELINVAIHDE PUH. 010 76 83000

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)


Sisällys 3/2018

Kannattaako jankkurointi? s. 28

3 10 12 14 16

PÄÄKIRJOITUS: Euroopan unionin talousarvioehdotus edellyttää asioiden priorisointia Leppä ja Marttila pohjustivat hyvää keskustelua Luomuliiton Järjestöpäivässä Luomuperuna kiinnostaa, mutta ilman lisähintaa EU:n maataloustuet muutospaineissa KANNESSA: Maan multavuuden hoito on tärkeää viljelijälle ja koko maapallolle

21 Luomupuutarhayrittäjä hankkii tietonsa

kokeilemalla ja arvostaa vertaisiltaan saatua tietoa

22 24 26

KANNESSA: Eroon muovista – irti kemikaaliriippuvuudesta Kysely: kuluttajat valmiita maksamaan tuotantotavoista KANNESSA: Antibiootittomuus myös luomun markkinointivaltiksi

28 Kannattaako jankkurointi? luomuisia 30 Kesän tapahtumia Kannen kuva: Timo Lötjönen

Maavaraaja lämmittää ja viilentää s. 38

32 34 36 38 40 42 45

Aika on kypsä kierrätyslannoitteille Biohiilestä puhtia kompostiin Luomu yhteiskunnassamme ja kuluttajien valinnoissa Maavaraaja lämmittää ja viilentää KANNESSA: Onko elintarvikkeen pakkaus välttämätön paha vai välttämätön hyvä?

Euroopan komissio

Timo Lötjönen

Tita-Marjut Salonen

le h ti

EU:n maataloustuet muutospaineissa s. 14

Puuta, aurinkoenergiaa ja kylmäpihattoja Uusi toimitussihteeri ja Luomupäivätkoordinaattori esittäytyy

käytettävien 46 Luomussa lannoitteiden tarjonta kasvaa 54 Merkkitekoja-kampanja auttaa kuluttajia vastuullisuusvalinnoissa

Palstat

6 Alkupaloja 8 Edunvalvontaa Euroopassa 20 Ulkomailta 48 Palveluksessanne 50 På svenska 52 Kysymyksiä 56 Ristikko 59 Minä ja luomu LUOMULEHTI 3 | 2018

5


KOONNUT: NOORA MANTERE

Luonnon päivään mahtuu vielä! LUONNON PÄIVÄ luomutilalla -tapahtumaan mahtuu vielä mukaan lisää tiloja. Avoimien ovien tapahtumaa vietetään tänä vuonna 25.8. Toiveena on, että osallistuvat luomutilat ottaisivat yleisöä vastaan noin klo 12–15. Tapahtumaan toivotaan mukaan luomutiloja, jotka pystyvät kertomaan yleisölle omasta tuotannostaan sekä tarjoamaan jotain nähtävää tai koettavaa. Esimerkiksi eläimet kiinnostavat kuluttajia aina. Tapahtuma soveltuu hyvin myös sellaisille tiloille, joilla on oma tilapuoti tai kahvio tai jotka voivat sellaisen järjestää tilapäisesti. Luomutiloja toivotaan mukaan etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta sekä Savon ja Karjalan maakunnista. Viime vuonna Luonnon päivän tapahtumassa oli mukana 36 luomutilaa, tänä vuonna tavoitteena on nostaa määrä 50 tilaan. Tapahtumaa koordinoivat maa- ja metsätalousministeriö, Luomuliitto, Pro Luomu, Biodynaaminen yhdistys, MTK ja SLC. Lisätietoja: jaana.elo@luomuliitto.fi, puh. 040 964 1518 luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2018/

Vuoden lähiruokateko Stadin puutarhurille ja Juuri-ravintoloille VUODEN LÄHIRUOKATEKO myönnettiin Stadin puutarhurin ja Juuri-yhtiöiden yhteistyölle. Ravintola-alan yritys, Juuri-yhtiöt on sitoutunut ostamaan koko Stadin puutarhurin vuosittaisen sadon. Stadin puutarhuri, Jan Liesaho, viljelee luomuvihanneksia Helsingissä Herttoniemen kartanon alueella. Kilpailun raadin mukaan tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten puutarhatuottajan ja ammattikeittiön välinen yhteistyö on paitsi mahdollista, myös tehokasta ja reilua. Samalla ruokahävikkiä syntyy hyvin vähän. Tukea tiellään puutarhaviljelijänä Liesaho on saanut Luomuliiton mentoriohjelmasta. Vuoden lähiruokateko -palkinto jaetaan keväisin Lähiruoka & luomu -messujen yhteydessä. Palkinnolla halutaan nostaa esiin hyviä esimerkkejä lähiruoan käytöstä ja käytön edistämisestä.

Kurjen tilan komea kukko osallistui Luonnon päivään 2017.

6

LUOMULEHTI 3 | 2018

Minna Nurro

Katja Timonen Savo-Karjalan vuoden luomutoimija SAVO-KARJALAN LUOMUYHDISTYS on palkinnut maanviljelijä Katja Timosen Valtimolta vuoden luomutoimijaksi. Timosen luomutilalla kasvaa lihakarjaa, ja osa tuotteista myydään suoramyyntinä kuluttajille. – Katja Timonen on panostanut aivan erityisesti eläinten hyvinvointiin sekä hyvin kasvavaan karjaan, valintaa perustelee Airi Timonen, SavoKarjalan luomuyhdistyksen puheenjohtaja. –Toiminta Timosen tilalla on hyvin avointa. Tilalla pidetään usein avoimien ovien tapahtumia sekä koululaisvierailuja, ja Katja kertoo mielellään maatilan arjesta, eläimistä sekä työstään karjankasvattajana, hän jatkaa. Katja Timosta kiitellään lisäksi hänen aktiivisuudestaan yhdistystoiminnassa. Hän toimii myös Luomuliiton mentorina. Kaikki Luomuliiton mentorit löydät sivuiltamme www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor


#TasteLuomu -juttusarja

Noora Mantere

EkoCentria/Tero Takalo-Eskola

tutustuttaa Luomuaravintoloihin ja -ruokapalveluihin

SVEITSILÄISTEN Adrian Mullerin ja Christian Schaderin johtaman tutkimuksen tulosten mukaan luomuviljelyllä voidaan ruokkia koko maapallon väestö. Tulokseen päästiin vertailemalla vaihtoehtoisista ruokajärjestelmistä tehtyjä malleja keskenään. Luomuruualla voitaisiin kattaa maailman väestön ravitsemukselliset tarpeet jopa nykyistä pienemmällä viljelypinta-alalla, mikäli samanaikaisesti vähennettäisiin ruokahävikkiä ja lihansyöntiä. Samalla ruuantuotannon ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät. Haasteena luomutuotantoon perustuvassa ruokajärjestelmässä tutkijat näkevät riittävän typen saannin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Communications -julkaisussa.

OIKAISU Numeron 02/2018 artikkelissa Pellon kasvukunnon elvyttäminen kerrottiin seuraavaa: maataloustutkimuksen 12 koeasemalla 1961–90 suoritettu seurantatutkimus osoitti peltojen humuskadoksi lähes 30 %. Tutkimuksen tekijä oli E. Sirviön sijaan vanhempi tutkija Raimo Erviö.

#TASTELUOMU -JUTTUSARJA nostaa esiin Portaat luomuun -ohjelmassa mukana olevia ravintoloita ja ruokapalveluita. Ohjelmaan sitoutuneet toimijat pyrkivät hyödyntämään yhä enemmän luomuraaka-aineita annoksissaan. Esittelyjä nostetaan esille Luomua-ravintolan verkkosivuilla ja somekanavissa: www.luomuravintola.fi/tasteluomu. Palvelua ylläpitää EkoCentria/Savon koulutuskuntayhtymä. Lisää Luomua-ravintoloista sivulla 53.

EkoCentria/Tero Takalo-Eskola

TUTKIMUS: luomu voi ruokkia maailman

LUOMULEHTI 3 | 2018

7


TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI | KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

Kohti kestävämpää CAP-kokonaisuutta Luomun kattojärjestö IFOAM EU julkaisi uuden raportin, joka antaa kunnianhimoisia suosituksia uuden CAP-politiikan kokonaisrakenteesta sekä toimintamalleista.

R

aportin nimi on vapaasti suomennettuna Kohti uutta julkisen sektorin maksumallia viljelijöiden palkitsemiseksi yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) 2020 jälkeisenä aikana (Towards a new public goods payment model for remunerating farmers under the CAP Post-2020). Raportin on kirjoittanut tutkimuskeskus FiBL. Julkaisussa vaaditaan kunnianhimoisen luomuohjelman luomista, CAP:n osioista pilarin I alaisuuteen, joka palkitsee viljelijöitä yleisten hyödykkeiden tuottamisesta ja selkeästi yhdistää CAP:n tavoitteet ja tulosindikaattorit. Lisäksi mietinnössä kiinnitetään huomiota jo käytössä oleviin kestävän kehityksen arviointivälineisiin, joita olisi harkittava vuoden 2020 jälkeisessä CAP:ssa.

IFOAM vaatii tavoitteellisuutta kestävyyden edistämiseen IFOAM EU:n johtaja Eduardo Cuoco viittasi huhtikuisessa tiedotteessa raporttiin toteamalla: – Meidän on uudistettava yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), niin että lopetamme viljelijöiden kompensoimisen ja siirrymme palkitsemaan vilje-

8

LUOMULEHTI 3 | 2018

lijöitä siitä, että he tuottavat yleisiä hyödykkeitä yhteiskunnalle. Tämä raportti osoittaa, että uusi maksumalli on mahdollinen. Jotta tämä uudistus olisi tehokas, pitäisi koko CAP-rakenteessa keskittyä voimakkaasti kestävään kehitykseen. IFOAM EU:n hallituksen jäsen Jan Plagg totesi: – Uuden yhteisen maatalouspolitiikan on mahdollistettava kaikkien viljelijöiden, niin tavanomaisten kuin luonnonmukaisten siirtymään kestävämpään maatalouteen. Tämä raportti osoittaa, että indikaattoreihin perustuvia kestävän kehityksen arviointivälineitä voidaan käyttää CAP:n sisällä palkitsemaan viljelijöitä, tekemään aloitteita maatilojensa kestävyyden parantamiseksi ja huolehtimaan luonnonvaroista paremmin. IFOAM EU:n hallituksen jäsen Thomas Fertl lisäsi: – Vuoden 2020 jälkeisen CAP:n olisi oltava tuloshakuista ja perustuttava sel-

keisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten ulottuvuuksien osalta, jotka liittyvät luotettaviin indikaattoreihin. Palkitsemalla maanviljelijät saavutettujen tavoitteidensa mukaisesti uusi CAP voi vapauttaa heidän potentiaalinsa kestäviksi yrittäjiksi. Kun oikea CAP-malli ja riittävä rahoitus ovat olemassa, voisi vuoteen 2030 mennessä luomuviljelyala muodostaa vähintään neljänneksen EU:n viljelymaasta. ◀ www.ifoam-eu.org

Kestävän kehityksen arviointivälineitä voidaan käyttää yhteisen maatalouspolitiikan sisällä palkitsemaan viljelijöitä.


Milka

R

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet a k l i M

yli 30 vuotta ter veyttä ja la atua kotieläimille!

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477


TEKSTI: ELISA NIEMI

Susann Rännäri

Luomuyhdistykset esittelivät Järjestöpäivässä toimintaansa. Kuvassa vuorossa Savo-Karjalan luomuyhdistyksestä Airi Timonen.

Leppä ja Marttila pohjustivat hyvää keskustelua Luomuliiton Järjestöpäivässä Ministeri Leppä julkisti tiedon, että hallituksen luomuohjelmaa aiotaan jatkaa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pohti luomuliittolaisten kanssa markkinoita ja maatalouspolitiikan tulevaisuutta.

L

uomuliitto tapasi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän syksyllä ja kysyi, miten hallituksen luomuohjelmaa jatketaan edellisen päättyessä. Ministeri vastasi, että uutta ohjelmaa on varmasti hyvä valmistella yhteistyössä Luomuliiton kanssa. Luomuliiton Järjestöpäivän 2018 ennakkomainonta oli jo pitkällä, kun MMM:stä otettiin yhteyttä ja kysyttiin, voisiko ministeri julkistaa tiedon luomuohjelman jatkosta tapahtumassa. Tämä oli tietysti hieno lisä ohjelmaan, ja niinpä asiaa saatiin esille muun muassa Radio Suomeen, joka haastatteli ministerin lisäksi Luomuliiton puheenjohtajaa Pauli Talvitietä. Ministeri totesi, että luomun kasvussa on paljon mahdollisuuksia. Tarvitaan kehittämistyötä, jotta saadaan lisää tuotteita, ei vain luomupinta-alaa. Kannatta-

10

LUOMULEHTI 3 | 2018

va maataloustuotanto on edellytyksenä myös elintarviketeollisuudelle. – Uuden luomuohjelman on oltava valmis vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. Valmistelutyö alkaa tämän kevään aikana sidosryhmien kokoontumisilla, totesi Leppä. Nykyistä luomuohjelmaa arvioidaan, ja maatalousylitarkastaja Leena Seppä kertoi 5.4. Tampereella, että parhaillaan ministeriö hakee konsulttiyritystä, joka tekee ulkopuolisen arvioinnin.

MTK haluaa kehittää vaikuttamisen yhteistyötä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on kiireinen mies, joka suuntasi Tampereen jälkeen pian Brysseliin tapaamaan EU:n maatalouskomissaari Phil Hogania. Marttila antoi kuitenkin Luomuliiton Järjestöpäivän keskusteluille hyvin aikaa, ja aktiivista keskustelua syntyi niin mi-

nisterin kuin Marttilankin puheenvuorojen jälkeen. Luomun nykytilasta Marttila totesi, että on yhä yleinen käsitys, että luomutilat ovat pieniä ja vähän teknologiaa hyödyntäviä tiloja, mutta se ei pidä paikkaansa enää. – Onko luomutilojen menestyksen taustalla hyvät liikkeenjohdon ominaisuudet vai tavanomaista paremmat tuet? pohti Marttila ja totesi aiheen olevan kiinnostava tutkimuskysymys. Marttila totesi, että Luomuliiton ja MTK:n yhteistyö on hyvää. Esimerkiksi kansainvälisen vaikuttamisen saralla yhteistyötä ei voi kuitenkaan koskaan tehdä liikaa – siihen on panostettava yhä enemmän. MTK on jäsenenä Copa-Cogegassa ja Luomuliitto taas IFOAMissa, joissa käsitellään EU-tasolla monia samoja asioita, vaikka näkökulmat ovat maatalouden


Valtioneuvosto

Ministeri Jari Leppä peräänkuuluttaa uusia luomutuotteita ja sitä myötä parempaa saatavuutta niin kauppoihin kuin ammattikeittiöihin.

Juha Marttila totesi, että luomu on MTK:n johtokunnassa hyvin edustettuna, koska yli 50 % jäsenten yhteenlasketusta peltoalasta on luomua.

yleisjärjestössä ja luomun kattojärjestössä erilaiset. Tällä hetkellä Copa-Cogegan pääsihteerinä on Juvalta lähtöisin oleva Pekka Pesonen. – Maataloustuen suuntaaminen on jatkossa tehtävä tulosten aikaansaamiseksi, ei enää korkeammaksi nousevien kustannusten peittämiseksi. Tuloksiin keskittyminen on myös yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää, toteaa Marttila. EU-tukien rahoituskehykset ratkeavat vuoden 2018 aikana. Tämän tukikauden loppuunsaattamisessakin näkyy haasteita. Kentällä kiertää huhuja, että luomusitoumuksia ei tehdä enää ainakaan vuodelle 2019 ja mahdollisesti ei myöskään vuonna 2020. ELY-keskuksissa tiedetään, että budjetissa ei ole riittävästi rahaa, mutta poliittiset päättäjät toteavat, että mitään ei ole lyöty lukkoon. Yleisöstä nousi kommentti, että luomua ja luomutuottajia alkaa olla merkittävä määrä suomalaisesta maataloustuotannosta. Koska useimmat luomutuottajat ovat MTK:n jäseniä, siitä seuraa yhä vahvempia odotuksia sille, että MTK:ssa panostettaisiin luomutuotannon edunvalvonta-asioihin nykyistä enemmän. Tarvittaisiin työntekijä, jolla on aikaa todella perehtyä luomutuotannon tarpeisiin ja keskittyä niihin. – Uudessa valiokuntauudistuksessa on otettu linjaksi se, että luomutuotantoon erikoistunutta edunvalvontatyötä ei tehdä vain yhdessä paikassa yhden ihmisen voimin, vaan luomu on mukana kaikessa läpileikkaavana, vastasi Marttila.

Markkinoille tarvitaan hyvin tarinallistettuja tuotteita Markkinat nousivat keskusteluun monella tapaa. Marttila totesi, että luomutuotteita ei pidä halpuuttaa, vaan markkinoille tuottaminen ja suuntaaminen on tehtävä tasapainoisesti. Hinnan ja määrän hallintaan voisi olla hyötyä myös maatalouspoliittisesta ohjauksesta. On yhdessä mietittävä, miten. – Vientisuuntauskin on mietittävä harkiten. Sitä tarvitaan aivan välttämättä. Venäjän perään ei kannata haikailla, on suunnattava muualle. Ongelma on, että meidän vientituotteemme ovat pääasiassa teollisia tuotteita, joilla on matala hintapreemio. Suoraan kuluttajamarkkinoil-

le suunnattuja tuotteita on kovin vähän. Ja tarvitaan tarinoita, joilla markkinoidaan tuote. Esimerkiksi Koskenkorva on onnistunut tässä hyvin. Mukana Järjestöpäivässä oli myös Pro Luomun edustajana tiedottaja Minna Nurro. Hän kertoi Pro Luomun suunnitelmasta hakea yhdessä mm. isojen yrityksien kanssa yli miljoonan euron hanketta EU:n menekinedistämisrahoituksesta. – Menekinedistämisrahaa on neuvoteltu EU:n budjettiin jopa 850 miljoonaa euroa, joka on ikään kuin pois suorista viljelijätuista. Sitä kannattaa pyrkiä hyödyntämään, toteaa Marttila. Yleisöstä kommentoitiin, että kuluttajat sekoittavat jatkuvasti luomu- ja lähiruoan – MTK:nkin tulee vaikuttaa siihen, että tulisi selväksi, että kaikki lähiruoka ei ole luomua. Kommenttina tuli myös, että vientimarkkinoilla arktisen luomun edistäminen voisi olla yksi hyvä kärki. Luomuliiton uusi edunvalvontajohtaja Susann Rännäri kuvasi puheenvuorossaan Eurooppalaista ruokajärjestelmää. EU-alueella on 3,2 miljoonaa tuottajaa, 160 miljoonaa kuluttajaa, mutta kaupan ja teollisuuden sisäänostajia on vain 110. Eli henkilöitä, jotka päättävät mitä eurooppalaiset tukkukauppiaat ostavat, on hyvin pieni porukka. Heillä on paljon valtaa ja vaikuttavat siihen mitä kuluttaja syö ja minkälaista hintaa tuotteista maksetaan. Kaikkia muitakin myyntikanavia, kuin kauppaketjureittiä tulee käyttää – suoremmin tuottajalta kuluttajalle. – Tämän hetken tilanne on, että kuluttajat ostavat joko halpaa tai hyvää, ei enää keskihintaisia ja keskivertoisia ruokatuotteita – näin totesi Unileverin markkinoija Hollannin tutustumisretkellä. Kuluttajan päätyessä "hyvään" tuotteeseen hakee hän merkityksellisyyttä, kaipaa yhteyttä ruoantuottajaan, joka isossa globaalissa ruokajärjestelmässä on mahdotonta ylläpitää. Tämä on tuhannen taalan paikka luomutuottajalle vastata tähän kuluttajan kaipuuseen, toteaa Rännäri. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2018

11


TEKSTI: KIRSI KORHONEN, LEA HILTUNEN, MAIJA-LIISA TAUSTA-OJALA JA SOILA HILTUNEN | KUVA: VIRPI VORNE

Luomuperuna kiinnostaa, mutta ilman lisähintaa Ammattikeittiöiden kiinnostus lähiruokatuotteita ja lähellä tuotettuja luomutuotteita kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Peruna on yksi yleisimmistä ammattikeittiöiden käyttämistä lähiruokatuotteista, mutta luomuperunan saatavuuden on sen sijaan arvioitu olevan heikko. PohjoisPohjanmaalla voisi kuitenkin olla mahdollisuuksia lisätä luomuperunantuotantoa alueen vahvan perunantuotanto-osaamisen vuoksi.

Luomuperunakentällä rikkakasvien torjunta tehtiin haraamalla rivivälit viikoittain alkukasvukauden aikana.

12

LUOMULEHTI 3 | 2018

L

uonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toteuttamassa Pohjois-Pohjanmaasta Luomuperunamaakunta -hankkeessa (4/2016–3/2018) selvitettiin luomuperunan kysyntää ja tuotantopotentiaalia kyselytutkimuksin, tehtiin lannoitukseen ja biologiseen torjuntaan liittyviä kenttäkokeita (Luomulehti 2/2018) ja järjestettiin tilaisuuksia, joissa tuottajilla ja ammattikeittiöiden edustajilla oli mahdollisuus tutustua luomuperunan viljelyyn, luomuperunan käyttöön ja yleensäkin luomuun.

Hinta rajoittaa kysyntää Ammattikeittiöiden perunan käyttöön ja hankintaan liittyvistä käytännöistä ja tarpeista tehtyyn kyselyyn saatiin yhteensä 33 vastausta. Vastanneista yli puolet ilmoitti käyttävänsä luomuperunaa tai -perunatuotteita, mutta suurimmalla osalla käyttöosuudet olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, noin 1–25 prosenttia. Luomuperunatuotteiden käyttö kiinnosti suurinta osaa vastaajista,


Luomuperunahankkeen rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. KASVINSUOJELU ALHAINEN SATOTASO ALHAINEN HINTA LAADUN VAIHTELEVUUS MAATALOUSPOLITIIKAN EPÄVARMUUS PAPERITYÖN LISÄÄNTYMINEN LUOMUVALVONNAN KUSTANNUKSET HEIKKO KANNATTAVUUS/KILPAILUKYKY TIEDON PUUTE KULUTTAJAN… EPÄVARMUUS KYSYNNÄN… ONGELMAT JATKOJALOSTUKSESSA SIEMENPERUNAN SAANNIN VAIKEUS

TAVANOMAISEN PERUNAN VILJELIJÄT

PITKÄ/VAIKEA SIIRTYMÄVAIHE TIEDON/NEUVONNAN PUUTE RIITTÄMÄTÖN PELTOALA

LUOMUVILJELIJÄT

JAKELUVERKOSTON PUUTE MUU SYY

Luomuperunantuotantoon siirtymistä estävät tekijät.

1

2 3 4 1=ei estä lainkaan, 2=estää vähän, 3=estää jonkin verran, 4=estää paljon, 5=estää kokonaan

5

Kuva 1. Luomuperunantuotantoon siirtymistä estävät tekijät.

mutta sitä rajoittavat muun muassa saatavuuteen ja hintaan liittyvät tekijät. Ammattikeittiöiden maksuhalukkuus luomuperunasta ja -perunatuotteista onkin alhainen, sillä niistä ollaan pääsääntöisesti valmiita maksamaan saman verran tai vain yhdestä viiteen prosenttia enemmän kuin tavanomaisista perunatuotteista. Lisäksi näyttää siltä, että Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vahvan perunantuotanto-osaamisen myötä tavanomaisesti tuotettua perunaa pidetään laadultaan hyvänä, eikä näin ollen tarvetta luomuperunalle välttämättä nähdä.

Tuotanto nähdään haasteellisena Näkemyksiä luomuperunantuotantoon siirtymistä estävistä tekijöistä ja luomuperunatuotannon kiinnostavuudesta saatiin 109 viljelijältä: 61 tavanomaisen perunan tuottajalta ja 48 luomutuottajalta. Vain 6 prosentilla perunantuottajista ja 11 prosentilla luomutuottajista oli selvää kiinnostusta luomuperunantuotantoa kohtaan. Hieman suurempi määrä ilmoitti olevansa kiinnostunut, jos olosuhteet tuotannolle paranevat. Suurimpina haasteina perunantuottajat näkivät kasvinsuojelun, alhaisen satotason sekä alhaisen hinnan. Luomutuottajien osalta suurimpina haasteina nousivat esille niin ikään kasvinsuojelu, mutta myös maata-

louspolitiikan epävarmuus, epävarmuus kysynnän jatkuvuudesta sekä jakeluverkoston puute.

runoista valmistettuja perunaherkkuja ja arvioitiin keittämällä kypsennetyistä luomuperunoista rakennetta, makua ja väriä.

Luomuperuna tutuksi kenttä- ja keittiöpäivillä Limingassa sijainneella koekentällä elokuussa 2017 järjestetty pellonpiennartilaisuus kokosi yhteen suuren joukon luomuperunasta kiinnostuneita. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua luomutuotantoon soveltuviin perunalajikkeisiin ja kenttäkokeisiin ja kuulla puheenvuoroja muun muassa luomutuotannon tukiasioista ja neuvonnasta. Vilkasta keskustelua käytiin erityisesti luomuperunan hintaodotuksista. Kiinnostusta luomuperunaan ja eri tahojen välistä vuorovaikutusta haluttiin hankkeen aikana lisätä myös erityisesti ammattikeittiöiden henkilöstölle ja viljelijöille suunnatuilla tilaisuuksilla, joita järjestettiin Muhoksella ja Pyhännällä. Tilaisuuksissa kuultiin mm. tuottajien ja jalostajien puheenvuoroja ja todettiin luomutuotteiden kysynnän olevan nouseva trendi niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Muhoksen tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattiopiston kokkiopiskelijoiden ja opettajien kanssa. Siellä päästiin maistelemaan myös koekentällä tuotetuista luomupe-

Luomutietouden lisääminen tärkeää Luomuperunan saatavuuden paraneminen vaatii jatkossakin luomutietoisuuden levittämistä yleisesti ja toimenpiteitä koko ruokaketjussa. Luomutietouden lisääminen erityisesti keittiöissä on tärkeää, ja ymmärrystä eri hintatasovaatimuksista täytyy parantaa. Luomuperunan korkeilla tuotantokustannuksilla ei hintaa voida laskea kovinkaan lähelle tavanomaisen perunan hintatasoa, joka on jo nykyisellään ajettu hyvin alas. Kyselyiden perusteella näytti siltä, että perunantuottajat eivät pidä luomuperunantuotantoa yhtä tärkeänä kuin luomutuottajat ja ammattikeittiöt, joten luomuperunantuotannosta täytyy saada myös tuottajien keskuudessa kiinnostavampaa. ◀ Kirjoittajista Korhonen ja Hiltunen työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa, Tausta-Ojala ja Hiltunen ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaisilla. Luomuperunahankkeen rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

LUOMULEHTI 3 | 2018

13


TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI | KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

EU:n maataloustuet MUUTOSPAINEISSA Voivatko tukirahat loppua ennen nykyisen ohjelmakauden päättymistä? Mistä oikein on kysymys, miksi rahat ovat lopussa ja mihin on hyvä varautua ohjelmakauden viimeisten vuosien aikana?

Tausta Kesäkuussa vuonna 2013 pääsivät Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto sopuun EU:n maatalouspolitiikan päälinjoista vuosille 2014–2020. Sovittiin, että EU:n maatalouspolitiikka jakautuu tulevaisuudessakin kahteen pilariin, suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen. Osana suoria tukia otettiin käyttöön uusi elementti, viherryttäminen. Osa tuista on EU:n kokonaan rahoittamia tukia ja osa on EU-osarahoitteisia maaseudun kehittämisohjelman tukia, kuten luonnonhaittakorvaus (LHK), maatalouden ympäristökorvaus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus. EU:n yhteisiä maatalouspolitiikan tukimuotoja täydennetään vielä kansallisilla tuilla. Maaseudun kehittämisohjelmassa EU-osarahoitus on 42 %. Kansallisen vastinrahan lisäksi (58 %) maaseutuohjelmassa on kokonaan kansallista rahoitusta, joka kohdistuu luonnonhaittakorvauksiin, maatalouden investointeihin ja aloitustukiin. Edellytyksenä 42 %:n EUosuuden saamiselle on sovitun kansallisen osuuden maksaminen. Euroopan heikko taloudellinen tilanne vaikutti 2014–2020 ohjelmakauden budjettiin niin, että se oli ensimmäistä kertaa EU:n historian aikana pienempi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Maatalouteen käytettäviä varoja leikattiin 10 %. Rahoitus on pienentynyt portaittain siten, että vuonna 2020 käytettävissä oleva rahanmäärä on 15 % vähemmän kuin 2013. Toinen iso muutos, joka tehtiin tämän ohjelmakauden yhteydessä, oli suorien tukien tasoittuminen jäsenmaiden kes-

14

LUOMULEHTI 3 | 2018

ken. Tämä johti siihen, että Suomen saamien suorien tukien määrä aleni vain noin 3 % ja maaseudun kehittämisvarat 4 % edelliseen rahoituskauteen verrattuna.

Luonnonmukaisen tuotannon tuki Luonnonmukaisen tuotannon rahoituskehys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa (maaseutuohjelma) kaudelle 2014–2020 on 326 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 loppuun mennessä kehyksestä oli maksettu 151,5 miljoonaa euroa ja sidottu voimassa oleviin luomusitoumuksiin 281,5 miljoonaa, joka sisältää siis myös tuon jo maksetun osan. Vuonna 2017 luonnonmukaisen tuotannon korvausta maksettiin 47,2 miljoonaa euroa. Toisin sanoen uusiin sitoumuksiin on loppukaudelle voimassa olevan maaseutuohjelman rahoitussuunnitelman mukaisesti kehyksestä sitomatta 44,5 milj. Näitä varoja voidaan käyttää aina vuoteen 2023 asti, vaikka tavoite on, että varat käytetään vuoden 2020 loppuun mennessä. Talousarviossa määrärahat luonnonmukaisen tuotannon korvauksille ovat momentilla 30.20.43. (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (S 3 v)). Kehykset ja määräraha on mitoitettu kullekin vuodelle maaseutuohjelman rahoitussuunnitelman mukaisesti. Koska luonnonmukaisen tuotannon korvaus on EU:n osarahoittama tuki, onkin tärkeää pitää huolta siitä, että valtio varaa tarpeeksi kansallista rahaa korvauksiin, mikä on edellytyksenä EU-osuuden

saamiselle. Rahoituskaudella 2014–2020 luomulla on maaseutuohjelmassa oma kehyksensä. Vaikka kansallisessa budjetissa luomu on ympäristökorvausten kanssa samalla momentilla, ei luomun kehystä voida käyttää muuhun toimintaan ilman ohjelmamuutosta.

Ympäristökorvaukset Vuoden 2017 lopussa ympäristökorvauksen kehyksestä oli maksettu 64 % ja sidottu oli jopa 96 %. Ympäristökorvauksien sitoutumisaste on yllättänyt ohjelmakauden alussa, siksi määrärahoista on jo sidottu suurin osa. Ympäristökorvauksista voidaan todeta, että vuosi 2020 tulee olemaan haastava. Maa- ja metsätalousministeriöstä on vastattu, että asiaa työstetään.


Tulevat vuodet Maaseutuohjelman rahoitussuunnitelmassa ja kansallisessa budjetoinnissa luonnonmukaiseen tuotantoon osoitettu kokonaiskehys (326 milj. euroa) on suunniteltu käytettävän vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta rahoituskauden 2014–2020 kehyksestä voidaan maksaa korvauksia vuoden 2023 loppuun asti. Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoden 2020 lopussa luonnonmukaisen tuotannon kokonaisala olisi 355 000 ha (n. 16 % peltoalasta). Tavoite on pienempi kuin luomuohjelmassa, koska kaikkea luonnonmukaista tuotantoa ei tueta maaseutuohjelmasta. Vuonna 2017 luonnonmukaisen tuotannon korvausta maksettiin maaseutuohjelmasta 236 230 hehtaarille (10,4 %:lle peltoalasta). Maa-

seutuohjelman tavoitetta ei siis ole vielä saavutettu. Tänä vuonna voi tehdä uusia viisivuotisia luomusitoumuksia sekä ilmoittaa uutta peltoalaa aiemmin tehtyihin luomusitoumuksiin. Mikäli maksuaikataulu säilyy nykyisenlaisena, on syytä huomata, että tänä keväänä tehtävien sitoumusten viimeisen vuoden toinen maksuerä ajoittuu vuodelle 2024. Vuoden 2018 jälkeen tehtävien viisivuotisten sitoumusten maksueristä vuosittain kasvava osuus siirtyy maksettavaksi tulevan rahoituskauden (2021–2027) kehyksestä. Nykyinen rahoituskausi lähestyy loppuaan, ja uuden rahoituskauden säännöistä ja rahoituskehyksestä ei ole vielä tietoa. Nykykauden rahoituksen mitoituksessa on huomioitu, että vuonna 2020

voidaan tehdä yhden vuoden jatkot keväällä 2020 päättyville sitoumuksille. Uusien sitoumusten osalta on selvää, että asiassa edetään vuosi kerrallaan määrärahatilanteen ja uuden rahoituskauden valmistelun etenemisen tahdissa. Ennakkotietojen mukaan luomukoulutuksissa on ollut tänä keväänä runsaasti osallistujia. Tavoitteena on, että uudet viisivuotiset sitoumukset ovat vuosittain haussa maaseutuohjelman tavoitteen mukaisesti. Katkoihin uusien viisivuotisten sitoumusten tekemisen osalta on syytä kuitenkin varautua rahoituskausien vaihtuessa. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2018

15


TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

Maan multavuuden hoito on tärkeää viljelijälle ja koko maapallolle Multavuus ei nouse itsestään, vaan se vaatii aktiivista hoitoa. Jos maaperäeliöille antaa ruokaa ja suojaa, eliöiden toiminta varastoi osan tästä pysyvämpään muotoon ja multavuus nousee. Jos ruokinta on puutteellista tai elinympäristö haitallinen, multavuus heikkenee.

M

ultavuus on tärkeää. Se pidättää ravinteita ja vettä kasveille käyttökelpoiseen muotoon, edesauttaa hyvän rakenteen muodostumista ja ruokkii maaperäeliöitä. Suomalaisilla kivennäismailla multavuus vähenee noin 200–300 kg vuodessa hiilenä mitattuna. Kehitys on huolestuttava, sillä maan multavuus on suoraan sidoksissa viljelyn kannattavuuteen. Jos multavuus saataisiin kasvuun, sillä olisi merkittäviä vaikutuksia myös ilmastoon. Ranskan 4p1000 -aloite korostaa maaperän tärkeyttä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mikäli viljelymaiden multavuutta voitaisiin nostaa vuosittain 0,4 % nykytilanteeseen nähden, sillä saataisiin sidottua merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä maaperään. Rothamsteadin pitkäaikaiskokeiden perusteella tämä taso olisi helposti saavutettavissa ja jopa ylitettävissä luomuviljelyssä käytettävillä keinoilla (komposti, lanta, aluskasvit ja nurmiviljely).

Multavuutta lisäävää viljelytekniikkaa Aikaisemmin maan multavuuden ajateltiin koostuvan ”humustuneista” kasvintähteistä, jotka hajoavat hitaasti. Viime aikoina on huomattu multavuuden koostuvan mikrobitähteistä, jotka ovat pää-

16

LUOMULEHTI 3 | 2018

tyneet suojaan hajotukselta. Jos multavuutta halutaan lisätä, kasvintähteet on saatava mikrobien käsittelemiksi ja suojaan jatkohajotukselta. Ensimmäinen vaihe multavuuden lisäämisessä on kasvien kautta yhteytetyt hiiliyhdisteet. Mitä suurempi osa auringon säteilystä saadaan kulkemaan yhteytysprosessin läpi, sitä enemmän ravitaan maaperäeliöitä. Kevätviljoilla aidosti kasvipeitteinen yhteyttävä jakso on lyhyt. Syysviljojen ja kerääjäkasvien avulla sitä voidaan pidentää moninkertaiseksi. Parhaassa tapauksessa pellolla kasvaa esimerkiksi monilajinen nurmi, joka lopettaa kasvun pakkasten tullen ja aloittaa sen heti lumien sulaessa. Myös syysviljojen ja aluskasvien yhdistelmällä saadaan pelto jatkuvasti vihreäksi. Hyvä tapa ajatella asiaa on

Nurmi

Nurmi

Syysvilja

Nurmi

Syysvilja + aluskasvi

Kevätvilja + nurmi

miettiä ”vihreitä viikkoja”, eli sitä ajanjaksoa, jolloin pelto on aidosti kasvipeitteisenä ja yhteyttävänä. Seuraavassa vaiheessa kasvien yhteytystuotteet pitäisi saada maaperämikrobien käsiteltäviksi. Jos perusasiat, kuten kuivatus, happamuus ja maan rakenne, ovat kohdillaan, kasvit kasvattavat runsaita juuristoja ja hajottajaeliöillä on hyvät olosuhteet muuntaa hiiliyhdisteitä mikrobimassaksi. Mikrobiaktiivisuutta voi lisätä muokkaamalla maan pintakerroksiin helposti hajoavaa orgaanista ainetta, kuten nurmisilppua, lantaa tai nopeasti hajoavia maanparannusaineita, kuten nollakuitua. Jos mikrobiaktiivisuutta halutaan pitää korkealla tasolla, sitä on ruokittava tasaisesti ja usein. Lopuksi mikrobihiili pitää saada pysymään maassa. Jos maahan saadaan muo-

Palkovilja

Kevätvilja

Kuva 1. Tyypillisessä luomutilan viljelykierrossa (yllä) on tilaa lisätä yhteyttävää ajanjaksoa (vihreä

Tyypillisessä viljelykierrossa on aluskasveja tilaa lisätä yhteyttävää ajanjaksoa (vihreä palkki) esimerkiksiluomutilan perustamalla nurmi suojaviljaan ja (yllä) kylvämällä syysviljaan ja palkoviljaan (alla). Tämä ei välttämättäperustamalla merkitse myyntikasvien pienenemistä. palkki) esimerkiksi nurmiosuuden suojaviljaan ja kylvämällä aluskasveja syysviljaan ja palkoviljaan (alla). Tämä ei välttämättä merkitse myyntikasvien osuuden pienenemistä.


Hyväkuntoinen maa tuottaa hyvän luomuviljasadon pienellä lannoituksella.

Ydinasiat multavuuden hoidossa: • •

• • • •

dostumaan hyviä, liettymistä kestäviä muruja, hiiliyhdisteet säilyvät niiden sisällä ”mikrobimuumioina”. Murujen hajoaminen liettymisen tai voimakkaan muokkauksen johdosta taas johtaa hiiliyhdisteiden vapautumiseen ja nopeaan hajoamiseen. Tehokkain keino saada hyviä muruja maahan on viljellä tiheäjuurisia nurmia, huolehtia pellon riittävästä kuivatuksesta ja muokata maata mahdollisimman hellävaroin (vähän polttoainetta/siirretty maakuutio). Mihin viljelytekniikka ja viljelykierto sitten riittävät? Jos oletetaan, että maan multavuudesta hajoaa vuosittain yksi prosentti ja että hehtaari ruokamultaa painaa 2000 tonnia, yksi prosentti multavuutta vastaa 20 t/ha, ja siitä hajoaa vuosittain 200 kg/ha. Jotta multavuus ei vähenisi, tämän verran orgaanista ainetta pitäisi saada lisättyä maaperään. Jos lisäksi oletetaan, että kasvintähteistä jää maahan 20 %, yhden prosentin ylläpitoon tarvitaan noin 1000 kg kasvintähteitä. Karkeasti voisi arvioida, että nurmet tuottavat kasvintähteitä ja juuria kaksinkertaisesti korjattuun satoon nähden ja viljat puolitoistakertaisesti. Tällöin esimerkiksi 4 tonnin ohrasadosta maahan jää 6 tonnia kasvintähteitä, mikä riittäisi noin 6 % multavuuden ylläpitoon (multava, m). Hyvästä viherlannoituskasvustosta maahan voi jäädä kasvintähteitä 18 tonnia, mikä riittäisi teoriassa 18 % multavuuden (erittäin runsasmultainen, erm) ylläpitoon. Siirryttäessä viljamonokulttuurista luomuviljantuotantoon, multavuus nousee nurmien ansiosta, mutta edellytyksenä on se, että pellon satotaso säilyy hyvänä. Luomuviljelyssä suurempi osa hiilestä muuttuu multavuudeksi ja

Maan kasvukunnon perusasiat kuntoon (kuivatus, sopiva pH, rakenne) Multavuuden ylläpito on helpointa runsaasti savesta sisältävillä mailla ja haastavinta karkeilla kivennäismailla sekä eloperäisillä mailla. Lisää savea tai biohiiltä karkeille maille. Maksimoi kasvien yhteyttäminen: lisää vihreitä viikkoja, suosi syyskylvöisiä kasveja, hyödynnä alus- ja kerääjäkasvit. Paranna maan mururakennetta, muokkaa harkiten ja tarpeeseen. Korjaa vilja tuleentuneena ja nurmi heinäasteella säilörehuasteen asemesta. Suosi runsaasti hiiltä sisältäviä lantoja, käytä runsaasti kuivikkeita (olki, hake), kompostoi sopivasti.

Lisätietolinkkejä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin: www.luomulehti.fi

laadukkaammaksi humukseksi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Hyvärakenteisessa maassa runsasjuuristoinen kasvi myös tuottaa runsaasti juuristoa multavuuden raaka-aineeksi.

Maanparannusaineilla hiiltä nopeammin maahan Viljelykierrolla ja tekniikalla saadaan ylläpidettyä korkeaa multavuutta ja toisaalta nostettua multavuutta vähitellen. Heikkokuntoisilla lohkoilla multavuutta voi olla syytä nostaa nopeammin, mikä vaatii huomattavia orgaanisen aineen lisäyksiä. Multavuuden nousu kahdella prosentilla tarkoittaa käytännössä noin 40 tonnia/ ha, mikä vaatisi edellisen laskelman mukaan noin viisinkertaisen määrän kasvitähteitä (200 t/ha kuivapainoa). Orgaanista ainetta voi lisätä maahan myös tilan ulkopuolelta lannan, kompostin, oljen ja maanparannustuotteiden muodossa. Tarvittavaa määrää voi hahmotella, kun tiedetään tuotavan aineksen kuiva-ainepitoisuus ja arvio sen hajoamisesta. Seuraavan sivun taulukossa on verrattu kahta erityyppistä maanparannusainetta ja 40 tonnin multavuuden nostoon tarvittavia levitysmääriä. Eri maanparannustuotteiden hajoamisnopeus on erilainen. Pysyvintä hiili on biohiilessä. Myös tuotteet, joissa helpoimmin hajotettava hiili on jo hajotettu (mädätteet ja komposti), jättävät enemmän hiiltä maaperään kuin tuotteet, joissa on runsaasti nopeasti hajoavaa hiiltä (puukuitu, lanta ja nurmisilppu). Kasvien juuret kuitenkin hajoavat hitaammin kuin ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2018

17


nurmisilppu, ja toisaalta pitkälle korsiintunut kasvusto hajoaa hitaammin kuin tuore kasvusto. Multavuuden noston näkökulmasta voidaan arvioida, että helposti hajoavasta aineksesta säilyy maassa pidempään noin 20 %, hitaasti hajoavasta noin 40 % ja monista lannoista ja juuristosta tältä väliltä. Biohiili on muista maanparannustuotteista poikkeava siinä mielessä, että siitä hajoaa maaperässä vain pieni osuus ja jopa noin 80 % saattaa varastoitua pidemmäksi aikaa maahan. Biohiiltä ei kuitenkaan kannata lisätä sellaisenaan suuria määriä maahan, sillä se saattaa vähentää maan liukoisten ravinteiden pitoisuuksia levitysvuotena ja joinain vuosina sen jälkeen. Suositeltavinta olisi käyttää melko pieniä lisäysmääriä (noin 2 t/ha/vuosi) sekoitettuna esimerkiksi kompostiin tai lantaan.

Multavuuden hoitosuunnitelma Multavuuden hoitoon kannattaa lähteä lohkokohtaisesti ja tilan kokonaistilannetta arvioiden. Seuraavista kysymyksistä voi olla apua: Kuinka paljon viljelykierron parantamisen ja aluskasvien avulla voidaan tuottaa orgaanista ainetta peltoon? Millaisen multavuuden ylläpitämiseen se riittää? Miten vajetta saa paikattua? Millä lohkoilla tarvitaan lisää ravinteiden- tai vedenpidätyskykyä? Näillä olisi tarvetta muuttaa viljelytekniikkaa suuresti ja kohdentaa maanparannustuotteita. Millä aikajänteellä multavuuden nosto tehdään? Mikä on viljelyteknisten toimien osuus? Paljonko multavuutta lisääviä maanparannusaineita voidaan levittää viljelykierron aikana? Millä lohkoilla tarvitaan mikrobiaktiivisuuden lisäystä ja parempaa mururakennetta? Näillä lohkoilla voi riittää melko pieni, mutta säännöllinen orgaanisen aineen lisäys. Lisättävän aineen olisi hyvä olla nopeasti hajoavaa (nurmisilppu, lanta, puukuidut). ◀

Lue lisää maaperäasiaa sivuilta 28–29 sekä 32–34.

18

LUOMULEHTI 3 | 2018

Nopeasti hajoava, märkä maanparannusaine

Hitaasti hajoava, kuiva maanparannusaine

Levitetään

1340 m3

333 m3

Paino

667 t (500 kg/m3)

200 t (600 kg/m3)

Kuiva-ainetta

200 t (30 % k.a.)

100 t (50 % k.a)

Jää maahan multavuudeksi

40 t (80 % hajoaa)

40 t (60 % hajoaa)

Multavuuden hoito on tärkeää maan kasvukunnolle, viljelyn kannattavuudelle ja koko maapallolle. Multavuusluokka

% hehkutuskevennys

t C/ha

t N/ha

kg P ja S/ha

Vähämultainen

0–3

0–35

0–3,5

0–700

Multava

3–6

35–70

3,5–7

700–1400

Runsasmultainen

6–12

70–140

7–14

1400–2800

Erittäin runsasmultainen

12–20

140–230

14–23

2800–4600

Multamaa

20–40

230–460

23–46

4600–9300

Hyvä apilanurmi 2–3 -vuotisena on keskeinen viljelytekninen menetelmä maan multavuuden lisäämisessä.

Multavuuden mittoja Suomessa multavuutta on totuttu ajattelemaan multavuusluokkina. Multavuus kuvaa maan eloperäisen aineen määrää, ja se voidaan määrittää myös hehkutuskevennyksellä. Hehkutuskevennyksessä kuiva maanäyte kuumennetaan 550 asteeseen ja mitataan siitä pois palava osuus. Hehkutuskevennys voidaan muuttaa hiiltä vastaavaksi painoksi kertomalla se kertoimella 0,58. Ja koska viljavan maan orgaanisessa aineessa on melko samanlaisessa suhteessa hiiltä, typpeä, fosforia ja rikkiä (100:10:2:2), voidaan myös arvioida, paljonko multavuus sisältää pääravinteita. Ruokamultakerros painaa noin 2 000 tonnia/ha, joten 1 % orgaanista ainetta vastaa 20 tonnia/ha.


Ener giaa

Luom

u-M aitur

ista!

LISÄÄ KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Luomu-Maitureiden valkuaislähteinä ovat luomurypsipuriste, luomuhärkäpapu ja luomuherne. Valikoimassa on täysrehuja ja tiivisteitä, myös robotille. Maituri maistuu lehmille ja auttaa maidontuottajaa saavuttamaan tulostavoitteensa. LUOMULEHTI 3 | 2018

19


Ulkomailta

TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Viljelijävoimin markkinoille

Myös Itävallassa etsitään uusia suoramyynnin kanavia sekä vetoapua markkinointiin. Murtalin alueella 50 maatilaa ovat ryhmittyneet Bauernkraft-brändin alle yhdistykseksi.

Y

hdistys hoitaa keskitetysti tuotteiden myynnin, markkinoinnin ja jakelun, jotta viljelijät voisivat keskittyä siihen, minkä osaavat parhaiten – laadukkaiden elintarvikkeiden tuottamiseen. Murtalerin alueella maatilat ovat Itävallan mittakaavassa vauraita ja itsenäisiä. Lypsykarjatalous on yleisin tuotantosuunta. Suoramyyntiin ei ole vahvoja perinteitä, ja siihen satsanneet tilat ovat tähän saakka toimineet pienin resurssein. EU:n Leader-rahoituksen turvin Baeurnkraft on pystynyt satsaamaan markkinointiin, perustamaan jakelukeskuksen ja palkkaamaan työntekijät myyntiin ja tuotteiden käsittelyyn. Omarahoitusosuus katetaan viljelijöiden jäsenmaksuilla. Asiakkaat ostavat tuotteet suoraan verkkokaupasta. Maatilat toimittavat itse tuotteensa jakelukeskukseen, josta kuljetusyritys jakelee ne eteenpäin.

Yhteistyön turvin laajempi valikoima Suosituin tuote yksityisasiakkaiden parissa ovat valmiit tuotekorit, joihin valitaan eri tuoteryhmistä elintarvikkeita sesongin mukaan. Kuluttaja sitoutuu etukäteen puoleksi vuodeksi viikoittaisen lähiruokakorin hankintaan. Noin puolet tuotteista on

20

LUOMULEHTI 3 | 2018

luomua. Bauernkraft myy suurempia eriä myös ravintoloille. – Bauernkraft ei osta tuotteita myydäkseen niitä edelleen kuluttajalle, vaan viljelijä itse määrittää, millä hinnalla tuotteensa myy, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Bernhard Edlinger. Näin pyritään välttämään tilanne, jossa liikevaihdon kasvaessa yhdistys alkaisikin painaa tuotteiden hintaa alas. – Viljelijä maksaa 25 prosenttia myytyjen tuotteiden hinnasta yhdistykselle. Summalla katetaan myynnistä, markkinoinnista ja jakelusta aiheutuneet kustannukset, hän täydentää. Yhdistyksen arvioitu liikevaihto vuodelle 2018 on 350 000 euroa. Puolella miljoonalla päästäisiin kestävälle uralle. Edlinger myöntää, että yhteistoiminnassa on myös omat hankaluutensa, kuten esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Löytyykö tilattu tuote todella viljelijän varastosta? Toinen heikko kohta on tuotteiden laadunvalvonta, joka on jokaisen viljelijän omalla vastuulla. Toisaalta viljelijät ovat heti toiminnan alkuvaiheessa olleet sitoutuneita toimituksiin. – Oma rahallinen panostus varmasti edesauttaa sitoutumista, Edlinger perustelee. ◀ www.bauernkraft.at

△ Bauernkraftin toiminnanjohtaja Bernhard Edlinger on viljelijä itsekin. Isäntä testaa eri kasvien soveltuvuutta kiertovesiviljelyyn, jossa ravinteet ovat peräisin vanhassa navetassa kasvavien monnien lannasta. ◁ Murtalin alueella Itävallassa lypsykarjatalous on yleisin tuotantosuunta. Simmental-rotu soveltuu hyvin sekä maidon- että lihantuotantoon.

25 maatalous- ja elintarvikealan yrittäjän ryhmä tutustui Steiermarkin alueen lähiruokayrityksiin Ahlmanin Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen järjestämällä ammattimatkalla maaliskuussa.


TEKSTI: NOORA MANTERE

Luomupuutarhayrittäjä hankkii tietonsa kokeilemalla ja arvostaa vertaisiltaan saatua tietoa

M

aatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvonen tutki aikuiskasvatustieteen alan väitöskirjassaan luomupuutarhayrittäjän asiantuntijuuden ja toimijuuden kehittymistä. Hän havaitsi, että asiantuntijuus kehittyy kokemuksen seurauksena ja yrittäjän tutkintokoulutuksella ei ollut merkitystä. Yrittäjät hankkivat tietonsa koulutuksista, lehdistä – erityisesti Luomulehdestä – internetistä, oppaista sekä muilta yrittäjiltä. Koulutustilaisuuksia arvostettiin sen vuoksi, että niissä on mahdollista kuulla vertaisten kokemuksia. Vertaistiedon merkityksen muun muassa Luomuliitto on havainnut aikaisemmin organisoimalla mentoritoimintaa.

Kokemus auttaa ennakoimaan Tulosten mukaan luomupuutarhayrittäjien ajattelu muuttuu kokemuksen seurauksena pitkäjänteiseksi ja ennakoivaksi. Kokeneimmat yrittäjät muodostivat itselleen kauaskantoiset tavoitteet ja jäsensivät niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet tärkeysjärjestykseen. Näin tekevät varmasti myös tavanomaiset maatilayrittäjät, mutta toimintojen suunnittelu luomussa on huomattavasti monimutkaisempaa, koska nopeavaikutteisiin kemikaaleihin ei voi turvautua. Juvonen havaitsi myös, että monipuolisten yrittäjien ajattelu ei ollut yhtä pitkäjänteistä kuin erikoistuneiden yrittäjien. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että monipuolinen tuotanto on vaikeampaa organisoida kuin erikoistunut tuotanto. Yrittäjyys tärkeää Yrityksen liiketoimintamalli ilmensi tutkimuksessa yrittäjän toimijuutta. Liiketoimintamalli syntyi vaikuttimien tiedostamisen ja esikuvien avulla sekä yrityksen talousmaantieteellisen sijainnin perusteella. Ilman omien vaikuttimien tiedostamista yrittäjän asiantuntijuus ei alkanut kehittyä ja toiminta loppui nopeastikin. Pahimmassa tapauksessa luomupuutarhayrittäjä uupui toimiessaan muiden, esimerkiksi edellisen sukupolven luoman toimintamallin mukaan. Keskeistä luomupuutarhayrittäjien yrittäjyystoimijuuden syntymisessä on yrittäjyysulottuvuuden syntyminen. Yrittäjäksi ryhdytään, jos yrittäminen on yleensäkin tuttua lapsuudesta tai suvun kautta. Luomupuutarhayrittäjyys koetaan houkuttelevana, koska se mahdollistaa muunkinlaisen kuin teollisen toimintalogiikan mukaisen toiminnan. Tällä tarkoitetaan sitä, että puutarhatuotanto ja luomu yhdessä kannattavat kohtuullisesti myös pienellä pinta-alalla ja monipuolisen liiketoimintamallin mukaan. ◀

KESÄN KUUMIN GRILLIUUTUUS:

Luomu Porsaan Sleek Loin Steak

Mehukkaasti maustettu luomuporsaanlihapihvi valloittaa herkullisuudellaan!

TAMMINEN Itäinen ValkoisenlähteenƟe 21, 01260 Vantaa Puh. (09) 868 9000 | myynƟ@tamminen.

WWW.TAMMINEN.FI LUOMULEHTI 3 | 2018

21


Jukka Salonen

Muovittomat vaihtoehdot kiinnostavat myös pakkausmateriaaleina. Lue lisää sivuilta 40–41.

Paperin läpi eivät rikkakasvit taimetu.

TEKSTI: MARLEENA HAGNER, JUKKA SALONEN JA KARI TIILIKKALA

EROON MUOVISTA – irti kemikaaliriippuvuudesta Biohajoavat katteet ovat yksi nopeasti kehittyvä teknologia, jonka käyttö lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Luonnonvarakeskus (Luke) on panostanut vahvasti paperipohjaisiin materiaaleihin yhdessä yritysten kanssa.

R

ikkakasvien torjunta on murroksessa, ja kemialliselle torjunnalle haetaan vaihtoehtoja. Luken oma innovaatio on nesteenä levitettävä kate, joka on patentointivaiheessa. Musta muovi sekä tärkkelyspohjai-

22

LUOMULEHTI 3 | 2018

set tuotteet saavat pian seuraajia, joiden markkinointi on jo alkanut.

Taustalla 10 vuoden kehitystyö Yli kymmenen vuotta kestäneen tutkimustyön tavoitteena on ollut kehittää tekniikoita, joilla voidaan korvata katteena käytettävää muovia sekä tavanomaisen tuotannon synteettisiä torjuntakemikaaleja. Vaihtoehdot löytyvät luonnosta sekä puusta jalostettavista materiaaleista. Muovin haitalliset ympäristövaikutukset ovat vauhdittamassa katekehitystä, ja EU:n torjunta-ainepolitiikka rajoittaa perinteisten kasvinsuojeluaineiden saatavuutta sekä käyttöä. Glyfosaattiin liittynyt keskustelu on vauhdittanut biologisten vaihtoehtojen kehitystä ja rikkakasvien torjunnan muutosta erityisesti kaupunkien viheralueilla sekä puutarhatuotannossa.

Mustaa muovia käytetään maailmalla vuosittain yli 12 miljoonan hehtaarin alalla, joten ympäristöhaittojen määrä kasvaa nopeasti. Biohajoavien katteiden markkina-arvo on ollut 33 miljoona dollaria vuodessa, ja sen on arvioitu lisääntyvän noin 8 prosentin vuosivauhdilla.

Vaihtoehtona paperikate Tulevana kasvukautena viljelijöille on tarjolla kahden eri valmistajan biohajoavaa paperikatetta. Luken ja Stora Enson aloittamaa tuotekehitystä ovat jatkaneet Walki Oy ja ruotsalainen Artinova AB. Ruotsalaista NovaMulch -tuotetta on saatavana myös kotipuutarhan tarpeisiin, kun taas suomalainen Walki Nordic Mulch markkinoidaan viljelijäkäyttöön mitoitetuissa rullissa. Kaupan olevissa tuotteissa on paperia käsitelty erilaisilla side- ja väriaineil-


Marleena Hagner

tö voidaan siirtää tutkimusvaiheesta pilotointiin. Kateteknologian patentoinnin ja kaupallistamisen yhteydessä selvitetään myös katemateriaalien REACH-vaatimukset sekä hyväksyntä luonnonmukaisessa viljelyssä. Ensimmäisenä nestemäisen katteen käyttö alkanee puistoissa ja viheralueilla, joissa on suuri tarve korvata glyfosaatti biologisilla vaihtoehdoilla. Katteesta ei jää haitta-aineita maahan eikä hulevesiin. Levitystekniikan kehittyessä uuden teknologian vienti voi jatkua myös globaaleille markkinoille, jotka ovat valtavat, jos muovista luovutaan kokonaan. ◀

Marleena Hagner

Nestemäinen kate testivaiheessa Luonnonvarakeskus haki viime vuonna patenttia uudelle innovaatiolle ja teknologialle, jossa maan pinnan kate tehdään nopeasti kuivuvalla nesteellä. Katteen kaikki ainesosat saadaan puusta, ja ne muuttuvat nopeasti osaksi maaperän orgaanista ainetta ja hiilivarastoa. Letkulla levitettävän katteen levitystekniikkaa on kehitetty yhteistyössä Avagro Oy:n kanssa osana Tekesin rahoittamaa NESKAhanketta. Mukana hankkeessa ovat myös Raussin Energia Oy, Forestum Oy sekä Pajupojat Oy. Helsingin kaupunki on tarjonnut hyvät koepaikat uuden idean testaamiselle käytännössä. Tulosten perusteella tiedetään eri kasveille sopivat annosrajat sekä teho rikkakasveihin yhden kasvukauden aikana. Parhaat torjuntatulokset on saatu puistopuiden rikkakasvintorjunnassa. Katteen haitattomuudesta maaperäeläimille on saatu vakuuttava näyttö. Nesteenä levitetyn katteen kestosta talven jälkeen saadaan alustavaa tietoa tänä vuonna. Tulevan kesän tavoitteena on saada laitteet, joilla nestemäisen katteen käyt-

Paperin levitysvaihe on tarkkuutta vaativaa työtä.

Jukka Salonen

la, jotta kate kestäisi kasvukauden ajan puutarhoissa ja vihannesviljelmillä. Rikkakasvit pysyvät hyvin kurissa paperikatteiden alla. Huokoiset biokalvot eivät pidättele juolavehnän tai ohdakkeen kasvuun lähtöä. Tummat katteet nostavat hieman maan lämpötilaa, mikä nopeuttaa viljelykasvin kasvua. Katteen päältä saadaan puhdasta salaattisatoa. Paperikatteiden haasteena on koneellinen levitys ja viljelykasveille tehtävät istutusaukot. Uusilla katekoneilla ja huolellisella käsittelyllä nämä haasteet ovat voitettavissa. Kasvukauden sääolot ratkaisevat lopulta katteen keston. Nopeasti peittävän kasvuston muodostava viljelykasvi, esimerkiksi kaali tai salaatti, turvaa katepaperin pysymisen maassa.

Ensimmäisenä nestemäisen katteen käyttö alkanee puistoissa ja viheralueilla, joissa on suuri tarve korvata glyfosaatti biologisilla vaihtoehdoilla.

LUOMULEHTI 3 | 2018

23


TEKSTI: EIJA POUTA JA ANNIKA TIENHAARA | KUVA: MARKKU LASSILA

Kysely: kuluttajat valmiita maksamaan tuotantotavoista

välttämätöntäkään. Olennaista on, että kuluttajalle välittyisivät yhä paremmin ne moninaise menetelmät, joilla luomuviljelyssä pyritään kestävään tuotantoon.

Suomalaisia kuluttajia kiinnostaa ruoantuotannossa erityisesti typensitojat, luontaiset

torjujat ja monimuotoisuuskaistat, osoittaa Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus. välttämätöntäkään. Olennaista on, valitsivat että kuluttajalle välittyisivät paremmin ne moninaiset joita he erit Kuva 1. Kyselyssä vastaajat kahdesta viiteen yhä mieluisinta tuotantotapaa, menetelmät, joilla luomuviljelyssä pyritään kestävään tuotantoon. toivoivat toteutettavan ruoantuotannossa. Vastaajista 43 prosenttia oli halukkaita ostamaan valitsemillaan tuotantotavoilla

tuotettua ruokaa, vaikka se olisi tavanomaista kalliimpaa.

L

Kuva 1. Kyselyssä vastaajat valitsivat kahdesta viiteen mieluisinta tuotantotapaa, joita he erityisesti

Kyselyssä vastaajat valitsivat kahdesta viiteen mieluisinta tuotantotapaa, joita he uomuruoalla on vakiintunut toivoivat toteutettavan ruoantuotannossa. erityisesti toivoivat toteutettavan ruoantuotannossa. kannattajajoukkonsa. Kuluttajatutkimusten mukaan säännöllisesti luomua ostavien joukko kasvaa tasaisesti. Vaikka luomumerkki takaa tietyt luonnonmukaiset tuotantotavat, kuluttajien näkemyksiä tuotantotapavalikoiman suhteen ei ole juurikaan selvitetty. Kun puhutaan maataloustuotannon ympäristöystävällisyydestä tai luonnonmukaisuudesta, keskusteluun ovat nousseet myös ekosysteemipalvelut. Olisiko luomua mielekästä tarkastella ekosysteemipalveluiden kautta? Ekosysteemipalveluiden käsite on alkanut vakiintua niin tutkijoiden, etujärjestöjen kuin poliitikkojenkin puheessa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan sitä laajaa hyötyjen valikoimaa, jonka ihminen saa luonnosta. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuotanto-, säätely- ja kulttuuripalveluihin. Kuva 2. Kuluttajien halukkuus ostaa luonnonprosesseja hyödyntävillä tuotantotavoilla tuotet Kuluttajien halukkuus ostaa luonnonprosesseja hyödyntävillä tuotantotavoilla Maatalousympäristöissä ekosysteemiruokaa ruokaa. palvelut syntyvät viljelykäytäntöjen ja Kuva tuotettua 2. Kuluttajien halukkuus ostaa luonnonprosesseja hyödyntävillä tuotantotavoilla tuotettua luonnon prosessien yhdistelmänä. Tuoruokaa tantopalveluiden, kuten ruoan ja kuivaikka 100 % kalliimpaa 90 % dun, kysyntä ja arvo määrittyvät markkinoilla. Sen sijaan säätelypalvelut, jotka vaikka 100 % kalliimpaa 80 % 90 % 70 % ylläpitävät esimerkiksi ruoantuotannol80 % 60 % le suotuisia prosesseja, tunnetaan puut70 % 50 % 60 % teellisesti, eikä niiden arvosta ole selke40 % 50 % ää kuvaa. Säätelypalveluilla on kuitenkin 30 % 40 % keskeinen rooli, kun peltoviljelyn käy30 % 20 % vaikka 10 %20kalliimpaa täntöjä kehitetään luonnonmukaisem% samanhintaista paan suuntaan. vaikka 10 %jos kalliimpaa

Ekosysteemipalvelut vahvemmin osaksi ruoantuotantoa Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

24

LUOMULEHTI 3 | 2018

vain jos halvempaa jos samanhintaista vain jos halvempaa 0%

0%

20%

20%

40%

40%

60%

60%

80%

80%


(MAAESP) pohtii ekosysteemipalveluiden roolia maatalouden ympäristöohjauksessa. Politiikan ohella tarkastellaan myös markkinoiden mahdollisuuksia vaikuttaa ruoantuotantoon. MAAESP-hanke valottaa myös, kuinka ekosysteemipalvelut voitaisiin valjastaa nykyistä tehokkaammin ruoan tuotantoon. Kuluttajat voivat esimerkiksi arvostaa torjunta-aineetonta tuotantoa ja olla valmiita maksamaan enemmän ruoasta, jonka tuotantoon on käytetty luontaisia torjujia. Aiheen tutkimiseen liittyy haasteita. Koska tuotetta ei ole vielä tarjolla, ei voida tutkia kuluttajien toteutunutta käyttäytymistä. Tällaisessa tilanteessa tutkijoiden keinona on luoda hypoteettiset markkinat ja pyytää kuluttajia arvioimaan, minkälaisia valintoja he tekisivät, jos kiinnostuksen kohteena olevia tuotteita olisi tarjolla.

Hyödyllistä luomun kannalta? Tutkimuksen aineisto saatiin Taloustutkimuksen vastaajapaneelille lähetetyllä internetkyselyllä. Väestöä edustava 2 066 vastaajan ryhmä valotti kuluttajien odotuksia. Kyselyssä vastaajille esitettiin joukko tuotantotapoja, jotka tehostavat luonnon omia toimintoja pelloilla ja näin vähentävät maatalouden ympäristövaikutuksia. Vastaajat valitsivat kahdesta viiteen mieluisinta tuotantotapaa, joita he erityisesti toivoivat toteutettavan ruoantuotannossa. Suosituimpia tuotantotapoja (Kuva 1) olivat maan ravinnetasapainoon ja vesiensuojeluun liittyvät tuotantotavat, kuten mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostami-

seksi, karjanlannan tehokkaampi käyttö keinolannoitteiden asemasta maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi ja typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö keinolannoituksen täydentäjänä. Halukkuus ostaa – mahdollisesta kalliimmasta hinnasta huolimatta – liittyi erityisesti typensitojiin, luontaisiin torjujiin ja monimuotoisuus-kaistoihin. Ostohalukkaat olivat tyypillisesti naisia, korkeasti koulutettuja, korkeampituloisia ylempiä toimihenkilöitä. Myös maaseudulla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa asuminen liittyi ostohalukkuuteen. Vastaajista jopa 43 prosenttia oli halukkaita ostamaan valitsemillaan tuotantotavoilla tuotettua ruokaa, vaikka se olisi tavanomaista kalliimpaa. Korkeamman hinnan hyväksyvillä kuluttajilla mediaanimaksuhalukkuus oli 16 prosenttia tavanomaista korkeampi. Kuluttajista 28 prosenttia oli valmiita maksamaan viidenneksen korkeampaa hintaa tai enemmän. Maksuhalukkuutta löytyi erityisesti ylemmistä toimihenkilöistä ja alle 35-vuotiaiden kuluttajien keskuudesta. Ympäristötietoisuus, jota edusti esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöjen jäsenyys, lisäsi sekä osto- ja maksuhalukkuutta. Hankkeessa ei ehdoteta uudentyyppisen ekosysteemipalveluruoan lanseeraamista, mutta tuloksia voidaan hyödyntää, kun pohditaan ja arvioidaan luomuruoan tuotantotapoja. ◀

TEKSTI: ELISA NIEMI

Luomuviestintään kiinnostavia tuotantomenetelmiä esiin

O

heisen tutkimuksen tulokset ovat positiivisia – kuluttajat arvostavat luomussa käytettyjä menetelmiä. Kannattaisiko typensitojia, luontaisia torjujia ja monimuotoisuuskaistoja siis tuoda luomutuotteiden markkinoinnissa esille? Ainakin viestinnässä laajemmin – esimerkiksi somessa. Se, kuinka tarkkaan kuluttajat ymmärtävät, mitä kyseiset menetelmät ovat ja miksi niitä arvostetaan, ei tule kyselytutkimuksessa esiin. Syvällinen ymmärtäminen ei toki ostopäätöksen kannalta ole välttämätöntäkään. Olennaista on, että kuluttajalle välittyisivät yhä paremmin ne moninaiset menetelmät, joilla luomuviljelyssä pyritään kestävään tuotantoon.

Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa.

Moni kyselyyn vastanneista piti karjanlantaa kemiallisia lannoitteina parempana vaihtoehtona.

LUOMULEHTI 3 | 2018

25


TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Antibiootittomuus myös luomun markkinointivaltiksi

Hoitokertojen rajoittaminen ja lääkkeiden kaksinkertaiset varoajat osaltaan todennäköisesti vähentävät sekä lääkkeiden käyttöä että haittavaikutuksia luomukotieläintuotannossa. Luomueläinten lääkinnästä ja antibioottien käytöstä ei kuitenkaan Suomessa ole olemassa mitään koottua rekisteriä. Pitäisikö luomusektorin suunnata katse eläinten lääkintään ja nostaa antibiootittomuus markkinointivaltiksi, kuten tavanomaisella puolella on tehty?

S

uomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on vähäistä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Vaikka antibioottien käyttö on meillä vähäisempää, on haittavaikutuksiin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota myös meillä. Antibioottien haittavaikutukset eivät rajoitu vain antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kehittymiseen. Antibiooteista on haittaa myös ympäristölle, sillä noin puolet eläimille annettavista lääkkeistä kulkee suoraan eläimen läpi päätyen virtsaan, lantaan ja itse tuotteisiin. Mikrobilääkehoidot myös vaikuttavat haitallisesti suolistobakteereihin ja eläimen vastustuskykyyn. Luomusektori on aina suhtautunut nihkeästi lääkkeiden ja erityisesti antibioottien käyttöön. Kuitenkin toisin kuin

26

LUOMULEHTI 3 | 2018

välillä luullaan, myös luomueläimiä saa lääkitä Suomessa eläimille rekisteröidyillä lääkkeillä. Antibioottiresistenssistä ja antibioottien muistakin vaaroista on puhuttu jo jonkin aikaa, mutta vasta äskettäin huoli on alkanut näkyä myös konkreettisina toimenpiteinä. Useampi lihatalo on viimeisen vuoden aikana tuonut markkinoille antibioottivapaan lihan. Mutta käydäänkö luomun kanssa töitä tekevien ihmisten parissa keskustelua antibiootittomuudesta ja lääkkeiden käytön vähentämisestä? Ja voivatko antibioottivapaamerkinnät kotieläintuotteissa vaikuttaa luomukuluttajien ostopäätöksiin?

Lääkkeiden käytöstä luomutiloilla ei koottua tietoa Antibiootteja joudutaan käyttämään, kun eläin sairastuu. Sairauksien ennalta-

ehkäiseminen onkin tehokkain tapa vähentää lääkkeiden käyttöä. Tautipainetta vähennetään parantamalla tautisuojausta ja hygieniaa, huolehtimalla asianmukaisista rokotuksista ja optimoimalla kaikkia eläinten terveyteen vaikuttavia toimintatapoja. Ulkomailla moni luomukotieläintuottaja on kertonut luopuneensa tai ainakin vähentäneensä antibioottien käyttöä eläintuotannossa. Tuottajat kertovat, että antibioottien pois jättäminen on sujunut yllättävänkin helposti. Esimerkiksi kouluttamalla tilan työntekijöitä, vähentämällä väkirehun käyttöä ja kiinnittämällä huomiota vasikoiden olosuhteisiin on saavutettu yllättävänkin hyviä tuloksia helposti. Käyttävätkö luomukotieläintilat Suomessa sitten vähemmän lääkkeitä kuin tavanomaiset kotieläintilat?


Luomulehti / arkisto

– Luomutilojen lääkkeiden käytöstä Suomessa ei ole olemassa mitään koottua tietoa. Sitä, kuinka paljon ja mitä lääkkeitä tai kuinka monta hoitokertaa eläimille annetaan, ei rekisteröidä mihinkään, sanoo Merja Manninen Evirasta. Luomutarkastaja katsoo tarkastuksen yhteydessä lääkekirjanpidon ja sen, ettei hoitokertojen määrä minkään eläimen kohdalla ylity. Tieto lääkkeiden käytöstä ei kuitenkaan poistu tilalta. Eli mitään vertailukelpoista tietoa ei luomutilojen lääkkeiden käytöstä ainakaan toistaiseksi ole saatavana, Merja Manninen sanoo.

Evira päivittänyt ohjeistusta Evira on antanut uuden tulkinnan koskien kalsiumpropionaattia, kalsiumkloridia ja propyleeniglykolia pääaineosina sisältävien täydennys-/ dieettirehujen käyttöä. Käyttö sallitaan aiemmasta poiketen ilman, että käyttö lasketaan hoitokerraksi seuraavilla ehdoilla: tilan eläimiä hoitava eläinlääkäri on laatinut listan poikimahalvauksen, laidunhalvauksen ja ketoosin hoitoon tarkoitetuista valmisteista ja lista on liitetty osaksi maatilan luomusuunnitelmaa (eläintenhoitosuunnitelma).

Antibiootiton rotukarjanliha ja luomuliha kaksi eri tuoteperhettä Lihatukku Harri Tamminen Oy lanseerasi tämän vuoden alussa uuden tuoteperheen. Valikoimiin tuli 100-prosenttisesti antibioottivapaa rotukarjan naudanliha. Tero Oinonen Tammiselta kertoo, että eläimiä ei saa lääkitä kertaakaan antibiooteilla. Jos lääkkeitä joudutaan käyttämään, eläin menee teurastuksessa muun lihan joukkoon. Oinonen ei näe mitään ristiriitaa siinä, että heillä on valikoimissa sekä luomulihaa että antibioottivapaata rotukarjan lihaa. – Molemmille tuoteryhmille on olemassa omat kuluttajakohderyhmät, ja tällä tavoin vain laajennetaan tuotevalikoimaa. Rotukarjan liha on sinällään jo myyntivaltti, ja kasvatuksessa käytetään muutenkin hyvin vähän lääkkeitä, hän kertoo. Tuottajien syytä varautua antibioottien jälkeiseen aikaan Juvan Muumaan Heli Ahosella on pitkäaikaista kokemusta luomumaidon tuotannosta. Hänen näkemyksensä mukaan luomumaitotilojen lääkintä ei suuresti eroa valveutuneiden tavanomaisten tilojen lääkinnästä. Luomumaitotiloilla lääkintään suhtaudutaan ehkä hieman varauksellisemmin, koska myös hoitokertojen määrä ja varoajat ovat lääkintää rajoittavia tekijöitä. Ahonen sanoo, että maitotiloilla suurin haaste lääkinnässä liittyy lehmien utareterveyteen ja antibiootteja käytetään eniten utaretulehdusten hoitoon. – Meillä utareongelmien ilmetessä lehmiltä otetaan aina bakteerinäyte, jonka avulla selvitetään, mikä bakteeri on tulehduksen aiheuttaja, jotta tiedetään, mikä tilanne karjassa on ja tarvitaanko

toimenpiteitä. Sen jälkeen vasta päätetään, lääkitäänkö lehmää vai ei. Usein tulehtunut neljännes paranee linimentillä tai särkylääkkeellä tai sitten neljännes laitetaan vaan umpeen, eikä lääkkeitä käytetä, Ahonen kertoo. Antibioottien käyttöön Ahonen sanoo itse suhtautuvansa varauksella ja välttää käyttöä lypsylehmillä niin pitkälle kuin mahdollista. Heillä kaikki toimenpiteet tehdään hyvin harkiten. Moni tuottaja voisi hänen mukaansa miettiä lääkintää ja hoitotoimenpiteitä vähän tarkemmin, eikä vain hoitaa samoilla vanhoilla rutiineilla. Kiinnittämällä huomiota myös eläinten ruokintaan ja olosuhteisiin voidaan lääkkeiden käyttöä hänen mukaansa vähentää. Eläinlääkäreiden asenteilla ja valistuksella on myös suuri merkitys. – Antibioottiresistenssi on jo arkipäivää suomalaisillakin tiloilla. Kaikkien kotieläintuottajien tulee varautua siihen, että lähitulevaisuudessa antibioottien käyttö eläintuotannossa on rajallista. Ahosen mielestä luomusääntöjen järkevyyttä voitaisiin kuitenkin miettiä lääkinnän suhteen uudestaan. Lypsylehmälle annettu kalsium on hänen mukaansa usein pienempi paha kuin se, mihin sen antamatta jättäminen lopulta voi johtaa. Oireileva lehmä ei välttämättä halvaannu, vaikkei saa lisäkalsiumia, mutta sille tulee muita vaivoja. Jälkeiset saattavat kalsiumin puutteesta jäädä kiinni ja kohtu tulehtua. Lopulta joudutaan turvautumaan antibioottiin. Kalsiumlisä ennaltaehkäisevästi olisi saattanut katkaista koko tapahtumaketjun heti alkuun. Kalsium on antibioottia pienempi paha, ja eläinkin säästyisi kärsimykseltä. Myös kivunlievitystä pitäisi pystyä luomussa käyttämään ilman, että niistä menee aina hoitokerta. Esimerkiksi vaikeasta poikimisesta toipuva lehmä tarvitsee ja saa apua kivunlievityksestä. Suhtautuminen kasvilääkintään ja homeopatiaan ihmetyttää Ahosta. Vaihtoehtoisia lääkkeitä on vaikea saada, ja niihin liittyvät säännöt ovat epäselviä. Vaihtoehtoista lääkintää tuntevia asiantuntijoita ei myöskään Suomessa oikein ole. Tavanomaisten yrttien salliminen rehussa yhden prosentin säännön puitteissa olisi jo merkittävä helpotus luomutuottajalle. ◀ Ahosen haastattelu on tehty ennen kuin Eviran lausunto on astunut voimaan.

LUOMULEHTI 3 | 2018

27


Tärkeintä on ojituksen toimivuus Jankkuroinnilla ei voi korjata ojituksen toimimattomuutta. Monesti kyllä tiedetään, mitä liian märille pelloille pitäisi tehdä, kustannukset vain hirvittävät. Ensinnäkin, pellon ympärysojat ja laskuaukot pitää kaivaa kunnolla auki. Salaojat on järkevää huuhdella, jos niissä se mahdollisuus on tai rakentaa huuhteluyhteet. Monesti ruoste tai putkiin päässyt maaaines on tukkinut putket osassa lohkoa. Jos vanhan ojituksen kunnostaminen ei onnistu kohtuullisella työmäärällä, voi olla järkevintä uusintaojittaa koko lohko. Kallista se on, mutta tällä hetkellä salaojitukseen on saatavissa 30–35 % investointiavustusta.

Muotoile pellon pinta oikein Sateen aikana vettä ei saisi kertyä mihinkään kohtaan lätäköiksi, eli pellossa ei saisi olla lanttopaikkoja. Jo 10–20 millin sade riittää saamaan aikaan lätäkön. Näissä kohdin maa liettyy, liettynyt maa ei läpäise vettä ja maa alkaa tiivistyä, kun koneilla ajetaan yli. Pellon pinta pitäisi muotoilla tasaisen viettäväksi tai kuperaksi reunaojia kohti. Tähän on tarjolla järeitä laser-/ GPS-ohjattuja lanoja käyttäviä urakoitsijoita tai kevyempää isäntälinjan kalustoa. Suunnittelua tarvitaan, sillä voimakas lanaus voi levittää kestorikkakasveja pellolla tai aiheuttaa ylimääräistä lannoitus- ja kalkitustarvetta.

”Perinteisen” mallinen jankkuri syvyydensäätöjyrällä ja laukaisulaitteilla varustettuna.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Jankkurointi kannattaa suunnitella Pellolla voi olla hyvin toimiva ojitus, mutta kyntökerroksen alapuolinen maa eli jankko on niin tiivistynyttä, ettei vesi pääse siitä läpi. Maan rakenteesta selviää paljon, kun kaivaa ongelmakohtiin puolen metrin syvyisiä kuoppia. Löytyykö tiivistynyttä kerrosta ja ovatko juuret kasvaneet siitä läpi? Vielä nopeampaa on tökkiä maata metrin mittaisella harjateräksellä ja tunnustella sillä jankon kovuutta pellon hyvässä ja huonossa osassa. Maan kovuuden mittaamiseen on kehitetty myös penetrometri, jolla saadaan maan vastuksesta kertovia numeroarvoja. Maaperätutkimuksia on järkevää tehdä silloin, kun ylimääräinen vesi on poistunut, mutta maa ei ole vielä halkeilevan kuivaa. Jankkoa voi yrittää kuohkeuttaa voimakasja syväjuurisilla kasveilla, mutta usein jankko on niin kovaa ja hapanta, etteivät minkään kasvin juuret pysty sinne kasvamaan. Tarvitaan avuksi konevoimaa eli jankkuri.

28

LUOMULEHTI 3 | 2018

Kannattaako JANKKUROINTI? Viime vuodet ovat osoittaneet, että monella pellolla on kosteusongelmia. Jankkuroimalla tiivistymiä ja pellon rakennetta voidaan korjata tai pahentaa. Onnistumisen edellytykset: suunnittele työ etukäteen ja varaa jälkihoitoon tarpeeksi aikaa.


0

Kuiva keskikesä ja nurmi ovat paras yhdistelmä jankkurointiin Liian märkää maata jankkuroidessa traktorin pyörät sutivat, maa ei murene kunnolla ja se tiivistyy helposti uudelleen. Työ onnistuu parhaiten silloin, kun maa on syvältäkin tarpeeksi kuivaa ja siinä kasvaa nurmi. Sopivin aika on yleensä heinä–elokuussa. Jos maassa on selvä tiivistynyt kerros, jankkuri säädetään siten, että ulotutaan hieman tiivistymäkerroksen alapuolelle. Usein maa on tasaisen kovaa kyntökerroksen alapuolelta, jolloin kannattaa maksimissaan pyrkiä noin 50 cm:n syvyyteen. Yleensä kannattaa ajaa poikkisuuntaan tai 45 asteen kulmassa imuojiin nähden. Joskus voi olla viisasta jankkuroida vain ongelmapaikat ja päisteet.

Valitse syväjuurisia ja talvenkestäviä kasveja jälkihoitoon Nurmen annetaan kasvaa vielä jankkurointia seuraavakin vuosi, jolloin nurmen juuret toivon mukaan kasvavat jankkurin tekemiin railoihin ja maa saadaan pysymään kuohkeana. Sopiva nurmiseos on esimerkiksi ruokonata-timotei-puna-apila. Sinimailasnurmi on varmasti parempi, jos se vain lohkolla menestyy. Viljatiloillakin jankkuroitava lohko olisi hyvä kylvää viherkesannolle pariksi vuodeksi, jos tilan talous sen kestää. Myös syysrypsin tai -rapsin kylvö jankkurikylvön avulla voisi olla toimiva vaihtoehto, jolla juuristoa saadaan kasvamaan jankkuroinnin railoihin. Puinnin jälkeinen syysjankkurointi ei ole paras ratkaisu, mutta se oletettavasti pysyy kuohkeana paremmin karkeilla hiedoilla kuin hiesu- ja savimailla. Jankkuroinnin pitkäaikaisvaikutuksista on Suomen maalajeilla kokemuksia toistaiseksi hyvin vähän, ja suositukset perustuvat enimmäkseen tanskalaisiin tutkimuksiin.

Arttim Oy:n kehittämässä jankkurissa teräakseli pyörii vapaasti vetokoneen liikkuessa eteenpäin. Vetovoiman tarve lienee pienempi kuin perinteisissä jankkureissa.

0 -10

Syvyys (cm)

-20 -30 -40

Perunapelto

-50

Piennar

Tässä nurmijankkurissa kiekkoleikkurit, terien muotoilu ja tasoitusjyrä mahdollistavat jopa säilörehun korjuun muutama viikko jankkuroinnin jälkeen. Lisänä on nurmen pinnan ilmastukseen tarkoitettu jyrä.

-60 -70 -80

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

Maan kovuus (MPa)

Perunapellon (HHt/KHt) ja vieressä olleen pientareen kovuus penetrometrillä mitattuna. Maan kovuus ei saisi ylittää 2 MPa, jotta kasvien juuret pystyisivät siinä hyvin kasvamaan. 2,0

4,0

6,0

Maan kovuus (MPa)

Perunapelto Piennar

Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa. Lisätietolinkkejä Luken ja muiden tahojen Suomessa tekemiin tutkimuksiin: www.luomulehti.fi

8,0

LUOMULEHTI 3 | 2018

29


Kesän luomuisia tapahtumia Luomuliiton teltta Okra-maatalousnäyttelyssä Oripään lentokentällä 4.–7.7.2018 Tule keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa Luomuliiton teltalle. Asiantuntijat ovat paikalla seuraavasti: ke 4.7.

Jaana Elo: Uusia mahdollisuuksia puutarhatuotannosta

to-pe 5.–6.7.

Erkki Vihonen: Kannattavuutta ja yhteistyötä siemen- ja kasvintuotantoon

To 5.7. klo 12–14

Mikko Rahtola: Taimikasvatus, kasvualusta ja lannoitus

la 7.7.

Katariina Rehnström: Siirtyisinkö luomukotieläintuotantoon?

Ke 4.7. vietetään yhteistä iltaa Kanniston kotieläintilalla Miesten saunavuoro klo 16.30–18 Naisten saunavuoro klo 18–19 Tämän jälkeen syödään yhdessä maalaispöydän antimia illallinen 18 €.

Ilmoittaudu iltaohjelmaan 22.6. mennessä: www.luomuliitto.fi/ okra2018

Paikka: Kannistontie 172, 32440 Alastaro

Tanssii luomujen kanssa Päijänteen Luomu Ry:n järjestämä tanssin ja luomun ystävien perinteinen Marjo Koivumäki

tapaaminen la 30.6.2018

30

Krouvin lava, Kalhontie 459, 19630 Hartola, www.krouvin.com

LUOMULEHTI 3 | 2018

Ilmoittautumiset viimeistään päivää ennen Pekka Kantaselle (050 400 2220), jolloin 2 euron alennus lipun hinnasta.


REILUSTI RAITTIUDELLA!

MAATIAISVILJASEMINAARI 10.–12.7.2018 Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Tervetuloa mukaan Suomen ensimmäiseen maatiaisviljaseminaariin. Tapahtumassa pääset keskustelemaan myös Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntijan, Erkki Vihosen kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.hamk.fi/tapahtumat/nhcc-2018

Töysän Hakojärvellä 14.-15.7.

25v.

TYÖNÄYTÖKSIÄ ELÄIMIÄ M1ojen m Mu m sy y kiihd t kisa

loa Tervetu aan s u LuoM n Suve ! juhlaansu Ritva ja

TIVOLI

O MO OSAAMISTA MAAN KASVUKUNNON HOITOON

La

www.luomusa.fi

Tilavierailu puutarhamentorille Kiinnostaako luomupuutarhatuotanto – avomaalla, kasvihuoneessa tai tunnelissa? Oletko harkinnut vihannesviljelyn, taimien tai yrttien tuotannon kehittämistä? 12.7. klo 10 Kaijus Ahlberg esittelee tuotantoaan Sipoossa. Ahlbergin puutarhalla viljellään taimia, yrttejä ja vihanneksia avomaalla, kasvihuoneissa ja tunneleissa. Mentor-toiminta on ilmaista tai omakustannehintaista. www.luomuliitto.fi/puutarha-mentor Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi puh. 0400 534 003 ILMOITTAUDU 28.6. MENNESSÄ ja kerro muut toiveesi mentor-toimintaan!

LUOMULEHTI 3 | 2018

31


TEKSTI: NOORA MANTERE

Aika on kypsä kierrätyslannoitteille Luomuliiton kierrätysravinneseminaarissa ruodittiin pullonkauloja kierrätysravinteiden käytön lisääntymiselle.

T

arve luomukelpoisille täydennysravinteille on syntynyt luomutilojen määrän lisääntyessä ja karjatalouden keskittyessä tietyille alueille. Tampereelle kokoontui 5.4. yli 60 aiheesta kiinnostunutta viljelijää ja alan yritystoimijaa. – On hienoa huomata, että tarjontaa on ja että luomuala kiinnostaa yrittäjiä, kommentoi Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.

Kasvien lannoituksesta multavuuden hoitoon Viljelijät yleisössä kaipailivat erityisesti typpipitoisia, raemaisia lannoitteita.

– Karjanlannat ja muut sisältävät paljon fosforia, ja maan fosforipitoisuus on monin paikoin korkea. Rakeistetun typpipitoisen luomulannoitteen voisi levittää omalla koneistolla, kun taas urakoitsijoiden lietteen- ja lannanlevityskoneet ovat raskaita ja tiivistävät maata. Nykyviljalajikkeiden juuristo on niin lyhyttä, että sijoituslannoitus olisi tärkeää, tiivisti luomuviljelijä Pekka Paavola. – Nestepitoisten sivuvirtojen kuivattaminen on kallista ja vie paljon energiaa, kommentoi rakeistusta Humuspehtoorin Suvi Mantsinen. – Luomulannoite levitettynä saa maksaa saman verran kuin kemiallisen lannoitteen ravinnekilo. Väkevöinnin on-

gelma on se, että teknistaloudellista ratkaisua ei tunnu löytyvän nykyisillä ruuan hinnoilla, BioKympin Mika Juvonen täydensi. Nestepitoisten sivuvirtojen kannattava kuljetusetäisyys on 100–150 kilometriä, joten kierrätysravinnetoiminta on toistaiseksi hyvin paikallista. – Mistä tietää, mitä lannoitteita uskaltaa luomupelloille ostaa ja mitä ei? kyseli viljelijä Urho Kari.

Valtaosa kierrätyskelpoisista ravinteista löytyy edelleen karjanlannasta.

Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä

21 100 000 t / vuosi

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat

578 000 t

Metsäteollisuuden lietteet

667 000 t

Yhdyskuntajätevesiliete

809 000 t Biojätteet

1 510 000 t Ylijäämänurmet

17 300 000 t Kotieläinten lanta

Vertailua Maailman suurin pyramidi Kheops painaa 5,75 miljoonaa tonnia. Ravinnerikkaiden biomassojen vuotuinen määrä Suomessa vuodessa vastaa painoltaan

Risteilyalus Silja Serenade painaa noin 27 000 tonnia. Ravinnerikkaiden biomassojen vuotuinen määrä Suomessa vuodessa vastaa painoltaan

Yhdyskuntajätettä vuodessa

3,7 pyramidia

780 risteilyalusta

Kierrätysravinteiden raaka-aineiksi sopivia biomassoja

2 740 000 t 21 100 000 t

LÄHDE Marttinen ym.: Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa – Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, Luke 2017.

32

LUOMULEHTI 3 | 2018

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön-hanke

259 000 t


Susann Rännäri

Lue lisää Vibhoda Holtenin ajatuksia sivuilta 50–51.

– Evira ylläpitää luetteloa luomuun soveltuvista lannoitevalmisteista, vastasi Eviran ylitarkastaja, Sampsa Heinonen. Luettelo perustuu Suomessa toimivien valmistajien ja markkinoijien antamiin tietoihin, joiden perusteella Evira on arvioinut niiden täyttävän EU:n luomulainsäädännön vaatimukset.

Maan ravinnepommi vai -akku? – Kaikki orgaanisten lannoitteiden sisältämä typpi tai fosfori ei ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Voiko tässä käydä nyt niin, että kun oikein käytetään kierrätyslannoitteita, ladataan maahan orgaanisten ravinteiden pommia, joka laukeaa aikanaan? epäili Yaran johtava agronomi Raimo Kauppila. Suvi Mantsinen Humuspehtoorista puhuu mieluummin ravinneakusta. – Maan multavuus on suuri typpivarasto. Multavuutta pitäisi vaalia viljelytavasta riippumatta. Maanparannustuotteita käyttämällä viljelijä voi tulevaisuudessa vähentää muuta lannoitusta. Samalla

maan multavuus, vesitalous ja muokattavuus paranevat, oli kyseessä sitten hiekkatai savimaa, hän täydensi. – Hokkuspokkuskeinoja ei ole olemassa, vaan pikemmin isältä pojalle, Mantsinen kuittaa.

Kasvit ja mikrobit yhteistyössä Norjalainen maatalousneuvoja Vibhoda Holten palautti keskustelun maanpinnan alle. – Maaperä ei ole kuin säiliö, jonne lisätään erilaisia tuotteita, vaan monimutkainen kasvien, maaperäeliöiden, kivennäis- ja orgaanisen aineksen muodostama kokonaisuus, hän muistutti. Holtenin esittämässä viiden askeleen suunnitelmassa maaperän kasvukunnon parantamiseksi lannoittaminen on vain yksi toimi. – Kasvien kasvun kannalta niiden on tärkeä saada ravinteita oikeissa suhteissa. Esimerkiksi liika kalsiumin saanti heikentää magnesiumin ottoa, jolloin kasvi kärsii ravinnepulasta, vaikka lannoitusmäärät olisivat suuria. Tämä pätee niin

LUOMULANNOITTEET

kemiallisiin kuin orgaanisiinkin lannoitteisiin, Holten jatkoi. Holten korosti myös orgaanisen aineksen merkitystä maan kasvukunnolle. Tässäkin kasvit toimivat avainroolissa. – Kasvit toimivat hiilipumppuina ohjaten yhteyttämällä auringon energiaa alas maahan. Maan pieneliöstö jalostaa kasvien tuottamia hiiliyhdisteitä yhä monimutkaisiksi ja kestävämmiksi molekyyleiksi, hän esitti. Myös maaperän ravinnepankkiin varastoituneet ravinteet, kuten ei-liukoinen fosfori, saadaan uudelleen käyttöön mikrobien avulla. – Mikrobit vapauttavat maaperään varastoituneita ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon vastapalveluksena kasvien luovuttamien juurieritteiden sokeripitoisista yhdisteistä, Holten kuvailee. ◀ Tapahtuman esitykset ovat saatavilla osoitteessa www.luomuliitto.fi/ravinteiden_kierto

KASVIHUONETEKNOLOGIA KASVUALUSTAT

novarbo.fi LUOMULEHTI 3 | 2018

33


TEKSTI: NOORA MANTERE

Biohiilestä puhtia kompostiin Vettä ja ravinteita pidättävä biohiili kiihdyttää mikrobien toimintaa niin kompostissa kuin maaperässäkin. Näin

Biotisleen ja -hiilen käyttö kompostoinnin tehostajana -hankkeen kokeet alkoivat kevättalvella Jokioisilla. Biohiili soveltuu myös kotikompostien kohentajaksi. Marleena Hagner

rikastetusta ”superkompostista” voisi olla apua myös uusien

L

uonnonvarakeskus testaa kumppaneineen kompostoinnin tehostamista biohiilen ja -tisleen avulla. Karjanlannan sisältämästä typestä häviää jopa puolet sen käsittelyn ja kompostoinnin aikana. Haihtuvat typpiyhdisteet aiheuttavat hajuhaittoja, ja suljetuissa tiloissa myös terveysriskin. Lisäksi lannasta haihtuva dityppioksidi on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Myös liika märkyys on yleinen ongelma heikentäen kompostin laatua ja aiheuttaen kompostoitumisen sijaan mätänemistä orgaanisessa massassa. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu biohiilen ja tisleen vilkastuttavan mikrobien toimintaa, ehkäisevän typen hävikkiä ja siten vähentävän lannan- ja lietteenkäsittelyn hajuhaittoja. Nyt tehtävissä kokeissa testataan kyseisiä tuotteita pohjoisissa oloissa ja selvitetään, voisiko biohiili- ja -tislekäsittely vauhdittaa kompostin kypsymistä Suomen lyhyessä kesässä.

Ladattu ravinteilla ja mikrobeilla Biohiiltä valmistetaan puusta hidaspyrolyysissä, eli kuivatislaamalla hapettomissa olosuhteissa. Korkeassa lämpötilassa (yli 350 astetta) puuaineksen ainesosat hiiltä lukuun ottamatta hajoavat ja kaasuuntuvat. Samalla syntyy myös energiaa sekä biotislettä.

34

LUOMULEHTI 3 | 2018

Biohiilen maata ja kompostia parantava vaikutus perustuu sen laajaan huokospinta-alaan. Mikrobit asuttavat biohiilen huokosia muodostamalla niiden pinnoille kalvon. Kasvit hyödyntävät biohiileen varastoituneita ravinteita joko suoraan juurillaan tai mikrobien vapauttamina. Biohiiltä lisätään kompostoitavaan massaan yhdestä seitsemään prosenttia. Myös nestemäinen biotisle voi toimia kompostin aktivoijana. Biotisle koostuu suurimmaksi osin etikkahaposta. Tislettä voidaan mahdollisesti käyttää myös lietteen hapottamiseen, jonka seurauksena typen haihdunta vähenee.

Taksikyyti mikrobeille Biohiilellä ja mikrobeilla rikastetun kompostin avulla voitaisiin tuoda hyödyllisiä mikrobeja pelloille, jotka ovat pitkään olleet teknis-kemiallisessa viljelyssä ja joiden mikrobisto on siksi vaurioitunut. Oivallinen esimerkki tästä ovat viljelykasvien kanssa sienijuuria muodostava mikrobit, jotka vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön. Terveessä maassa risteilee kilometreittäin sienirihmastoa joka neliömetrillä. Sienijuuri kärsii voimakkaasta mineraalilannoituksesta. – Tasapainoinen ja toimiva maamikrobisto on aivan välttämätön orgaanisten ravinteiden käytölle, kommentoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kari Tiilikkala.

Noora Mantere

luomupeltojen kasvukunnon parantamiseen.

Kesällä biohiilen käyttöä komposteissa testataan maatilatasolla.

– Ravinteiden kierrättämisessä tärkein tehdas on mikrobisto, jota ilman ravinteiden kierto maassa ei toimi, vaan ravinteet haihtuvat tai huuhtoutuvat pois, hän täydentää. Tiilikkala kuvailee biohiiltä mikrobien ”taksiksi”, jonka mukana mikrobit kulkeutuvat peltoon. Koska biohiili ei hajoa maassa, se muodostaa mikrobeille hyvän ”hotellin”.

Käytännön kokeet maatiloilla Taksikyytiä on tarjolla tulevana kesänä, kun hankkeessa testataan maatilatasolla biohiilen käyttöä kompostoinnissa. – Jatkoa varten on tärkeää saada tutkimustiedon ohella myös käytännön kompostointikokemuksia, hanketta vetävän Carbons Oy:n toimitusjohtaja Markku Suutari kertoo. Samalla Carbons hakee biohiilen lisäämistä Eviran luomussa käytettävien lannoitteiden listalle. ◀


Luomu yhteiskunnassamme ja kuluttajien valinnoissa Luomuinstituutti järjesti 23.4.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa kaikille avoimen yleisöseminaarin, jossa esiteltiin tuoreita Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksia luomutuotannon ja kulutuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

A

vausesityksessään professori Mari Niva kasvatustieteellisestä tiedekunnasta totesi luomuvalinnan olevan kannanotto hyödykkeiden politiikkaan. Ruraliainstituutin tutkija Merja Lähdesmäki kertoi, millä tavoin luomuyrittäjät ovat rakentaneet viljelijäidentiteettiään 1970–80 -luvun pioneereista nykyajan institutionaalisiksi yrittäjiksi. Tuolloin mediassa luomuun liitetty epäilyttävä ja mystinen leima on muuttunut käsitykseksi luomuviljelijöistä kehityksen kärjessä toimiviksi innovaattoreiksi. Erikoistutkija Arto Latukka Lukesta osoitti kannattavuuskirjanpitoaineistojen valossa luomun olevan tavanomaista maataloutta kannattavampaa. Tutkija Minna Mikkola Ruralia-instituutista kuvaili vaihtoehtoisten ruokajärjestelmien kehitystä kysyntälähtöisistä neuvotteleviin ja tarjontalähtöisiin malleihin, jotka antavat mahdollisuuden ruokajärjestelmän kestävyyttä tukeviin muutoksiin. Ruralia-instituutin professori Sami Kurki puhui luomuvalinnasta sosiaalisena signaalina, jolla haetaan yhteisön arvostusta ja hyväksyntää. Erityisesti kaupunkilaiset kokevat

36

LUOMULEHTI 3 | 2018

luomun kuluttajilla olevan epäitsekkäämpiä motiiveja valinnoilleen, kuten ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyviä syitä. Tutkijatohtori Panu Pihkala teologisesta tiedekunnasta on tutkinut ympäristön tuhoutumiseen liittyvien vaikeiden tunteiden, kuten syyllisyyden ja häpeän aiheuttamaa ympäristöahdistusta, jonka lievittämiseksi luomu voi toimia voimaannuttavana toivon merkkinä arjessa. Tutkimusprofessori Eija Pouta Lukesta kertoi kuluttajien halukkuudesta maksaa ympäristöä vähemmän kuluttavasta ruoasta. Lisäksi seminaarissa kuultiin kolme kommenttipuheenvuoroa luomun kokemusasiantuntijoilta. Anni-Mari Syväniemi MTK:sta ja luomuviljelyn pioneeri Seppo Lohtaja toivat esiin viljelijän näkökulmaa, ja Annukka Valkeapää WWF:stä painotti kuluttajan valintojen merkitystä ruoantuotannon ympäristövaikutusten vähentämisessä. ◀ Kirjoittaja on Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö.

Susann Rännäri

TEKSTI: SARI AUTIO | KUVA: SUSANN RÄNNÄRI

Minna Mikkola (vas.), Merja Lähdesmäki sekä Arto Latukka alustivat keskustelua luomutuotannon ja -kulutuksen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta.


www.talmanluomu.fi

Luomua ilman muuta


TEKSTI JA KUVA: PÄIVI MATTILA | GRAFIIKAT: EVELIINA SILLANPÄÄ

Maavaraaja lämmittää ja viilentää

Kasvihuoneen energiatehokkuutta voi lisätä yksinkertaisella teknologialla. Kotikonstein rakennettava maavaraajajärjestelmä lämmittää öisin ja viilentää päivällä. Järjestelmän energianlähde on aurinko.

O

npa sääli, että kasvihuoneen luukut pitää aamuisin avata, muistaa rymättyläläinen luomuviljelijä Tita-Marjut Salonen harmitelleensa. – Lämmin ilma on tehty yön aikana öljylämmittimellä. Tuuletettaessa se menee ihan hukkaan. Salonen ei kuitenkaan keksinyt, miten lämmön saisi varastoitua. Sitten hän kuu-

li ulkomaalaiselta vieraaltaan maavaraajasta. Se on yksinkertainen järjestelmä, joka jäähdyttää kasvihuonetta päivisin ja pitää maapohjan lämpimämpänä öisin. Salonen innostui uudesta ideasta valtavasti. Nyt Mikolan luomutilan taimet ja ruukkuyrtit kasvavat jo kuudetta vuotta maavaraajalla varustetussa kasvihuoneessa. – Rakentamisen kulut olivat vain muutamia satoja euroja, joten investointi maksoi itsensä nopeasti takaisin. Vuosittain

Lämmin kostea ilma

Viileämpi ja kuivempi ilma

38

LUOMULEHTI 3 | 2018

Aurinkovoimaisen maavaraajan lisäksi Mikolan luomutilalla hyödynnetään aurinkopaneeleja. Muukin ostosähkö on auringolla tuotettua.

säästämme tässä 200 neliön huoneessa satoja litroja lämmitysöljyä. Järjestelmä toimii niin, että auringon lämmittämää ilmaa imetään katonrajassa sijaitsevaan ilmastointiputkeen. Imun synnyttää tavallinen kanavapuhallin. Imuputkesta lämmin ilma kulkeutuu maan alla olevaan salaojaputkistoverkostoon. Siellä lämpö sitoutuu viileään maapohjaan, ja poistoputkesta virtaava viilennyt ilma jäähdyttää kasvihuonetta.

Juuret nauttivat lämmöstä Maavaraajasta on eniten hyötyä, jos viljelykasvit kasvatetaan suoraan maassa. Kun kasvien juuret pääsevät nauttimaan tasaisen lämpimästä kasvualustasta, huoneilmaa ei tarvitse lämmittää yhtä paljon kuin tavallisesti. Ilmiö on tuttu kotien lattialämmityksestä. Salosen mukaan maavaraajan etuna on energiansäästön lisäksi huoleton tilankäyttö. Siinä missä öljypoltin hönkii lämpöä epätasaisesti eri puolille kasvihuonetta, maasta tuleva lämpö on kaikkialla tasainen nurkkia myöten. – Jos järjestelmä toimii hyvin, kasvihuoneen ilmastointiluukkuja ei tarvitse avata kovinkaan paljoa. Silloin ulkoa tulee


myös vähemmän kasveja kiusaavia kirvoja ja muita ötököitä, Salonen lisää. Salosella ja hänen miehellään on kausiviljelyssä kaikkiaan toistakymmentä kasvihuonetta, yhteensä noin 3500 neliömetriä. He tuottavat pääasiassa salaattia, paprikaa, tomaattia ja kurkkua, mutta erikoisuutena myös viinirypäleitä ja bataattia. Viljely tapahtuu maapohjalla. Salonen laittaisi maavaraajan mielellään jokaiseen kasvihuoneeseen. Rakentamista on hidastanut pohjavesi, joka nousee kevätkaudella Mikolan tilalla hyvin lähelle maanpintaa. Parasta olisi, jos maan alle saisi kolme kerrosta salaojaputkistoa. – Kokeilimme järjestelmää pienesti myös yhteen vihanneshuoneeseen, mutta salaojaputket täyttyivät vedellä. Taimihuoneeseen teimme korotetun sepelipohjan, jonka päällä kasvatuspöydät ovat. Salonen arvioi, että maavaraaja leikkaa taimihuoneen energiankulutusta viidenneksellä. Hän täsmentää, että eri kasvit tarvitsevat eri lämpötiloja. Vaativille kasveille ei pelkkä maavaraaja riitä. Jos kasvihuoneessa taasen viljellään normaalisti avomaalla kasvatettavia, kaikkein aikaisimpia varhaisvihanneksia, kuten vaikkapa perunaa, maavaraajan luovuttama lämpö riittänee lievien keväthallojen torjumiseen, eikä öljypoltinta luultavasti tarvita lainkaan.

Sopii myös kotikäyttöön Mikolan tila on tiettävästi ensimmäinen ja ainoa kaupallinen kasvihuonetila Suomessa, joka on ottanut maavaraajan käyttöön. Muualla maailmassa järjestelmiä löytyy esimerkiksi Yhdysvaltain Kalliovuorilta permakulttuuritiloilta. Salonen huomauttaa, että maavaraajan voi vallan hyvin lisätä jo olemassa olevaan kasvihuoneeseen. Edellytyksenä on vain se, että tiloihin pääsee työvälineellä eli minikaivurilla. Saloset kasasivat oman järjestelmänsä itse. – Järjestelmä ei vaadi huoltoa. Sen rakentaminen ei maksa kovin paljon, joten ei haittaa, vaikka järjestelmästä ei saisi ihan täydellistä. Yhtä lailla ratkaisu sopii kaikille kotitarhureille. – Maavaraajan avulla voi välttää varhaiset hallatuhot. Ratkaisevaa apua tulee myös kesään, koska viilennyksestä ei tarvitse stressata niin paljon. Tomaatin siite-

pölyhän ei enää idä, jos huoneen lämpötila nousee yli 32 asteen, Salonen kertoo. Soveltamisen esteeksi voi Salosen mukaan muodostua lähinnä se, että kasvihuone sijaitsee suoraan kallion päällä. Korkean pohjaveden tuottaman ongelman voi halutessaan kiertää kohopenkein. Lisätietoja voi etsiä netistä hakusanan Subterranean Heating and Cooling Sys-

tem (SHCS) avulla. Jotkut käyttävät myös termiä Climate Battery. Aiheesta löytyy Jerome Osentowskin kirjoittama teos The Forest Garden Greenhouse. How to Design and Manage an Indoor Permaculture Oasis (Chelsea Green Publishing 2015). Puhaltimen toimintaa kannattaa säädellä termostaatilla. Järjestelmän ei tarvitse olla käynnissä aamuisin ja iltaisin. ◀

KANAVAPUHALLIN

KASVIHUONEEN LATTIATASO

RUMPUPUTKI

SALAOJAPUTKET MAAPOHJA

Kuvassa yksi kerros salaojaputkia. Todellisuudessa niitä on kolmessa kerroksessa limittäin n. 25 cm:n korkeusvälillä.

KANAVAPUHALLIN

Ø 100 MM SALAOJAPUTKI Salaojaputkien päät nousevat maan pinnalle päätyseinän vieressä.

Ø150 MM ILMASTOINTIPUTKI

Rumpuputki ja salaojaputket ovat maan alla.

Ø 400 MM RUMPUPUTKI

LUOMULEHTI 3 | 2018

39


TEKSTI: JAANA ELO

Onko elintarvikkeen pakkaus välttämätön paha vai välttämätön hyvä? Hyvällä pakkauksella on monta tehtävää, joista useimmilla on vaikutusta myös ruokahävikin vähentämiseen. Elintarvikkeen pakkausten ensisijainen tehtävä on tuotteen suojaaminen. Pakkaus on myös tärkeä tiedon välittäjä. Nykyisin pakkauksiin voidaan myös lisätä älyä. Tulevaisuuden pakkaukset voivat pakollisten tietojen lisäksi esimerkiksi kertoa, onko tuote säilytetty oikein koko toimitusketjun ajan tai vaikka ehdottaa valmistusreseptejä käyttäjälle.

Pakkausten ympäristövaikutukset puhuttavat ja huolestuttavat Elintarvikkeiden pakkausmateriaaleille asetetaan vaatimuksia liittyen materiaalin turvallisuuteen, toimivuuteen ja hintaan. Ympäristötietoiset kuluttajat pitävät elintarvikkeiden pakkauksia turhina, jopa haitallisina. Hyväkin tuote saattaa jäädä ostamatta, jos se koetaan epäekologisesti pakatuksi. Tyhjänä pakkaus vaikuttaa tarpeettomalta, mutta ei pidä unohtaa sen varsinaista tehtävää: tuotteen suojaaminen. Öljypohjaisilla, synteettisillä muoveilla on useita erinomaisia ominaisuuksia, kuten kestävyys ja keveys, nesteenpitävyys ja hygieenisyys. Niillä on ylivoimaisia teknisiä ominaisuuksia, jotka selittävät niiden suosion elintarvikkeiden pakkausmateriaaleina. Siksi muovit ovat monen pakkaajan ensisijainen vaihtoehto. Luonnossa muovi hajoaa erittäin hitaasti aiheuttaen roskaantumista ja vaaraa eläimille. Valtamerillä seilaavat jätti-

40

LUOMULEHTI 3 | 2018

mäiset muovilautat ovat havahduttaneet kuluttajat huomioimaan tuotteen lisäksi myös pakkauksen. Muoviroskia ja mikromuoveja esiintyy Suomenkin vesistöissä ja lähialueilla. Meressä kelluva muovi on uhka myös Itämeren kaloille, merilinnuille ja muille merieliöille. Vaikka suurin osa muoveista voitaisiin kierrättää, muovien hyötykäyttö ja kierrätys on vielä vähäistä verrattuna muihin jätejakeisiin. Muovijätteen kierrätystä hankaloittaa muovilaatujen runsaus, jätevirtojen hajanaisuus ja lopputuotteiden rajalliset markkinat. Kuitupohjaiset pakkaukset ovat maailmalla miltei yhtä käytettyjä kuin muovit. Suomessa metsäteollisuuden asema on vahva, joten kuitu hallitsee meillä pakkausmarkkinoita. Tulevaisuudessa pakkaukset ovat yhä useammin materiaalien yhdistelmiä: esimerkiksi maitopurkki on valmistettu nestepakkauskartongista. Niissäkään neste ei pysyisi pakkauksen sisällä ilman sisä- ja ulkopinnan muovikerrosta.

Jatkuvaa kehitystä Uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja kierrätettäviä tai kompostoitavia materiaaleja kehitetään koko ajan. Vaikka uudet pakkausmateriaalit eivät vielä pysty kilpailemaan hinnalla muovin kanssa, sekä kuluttajat että lainsäädäntö kannustavat valmistamaan ja käyttämään ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja. Ympäristöystävällisyys onkin tällä hetkellä pakkausalan selkeä trendi. Markkinoille on tuotu useita biopohjaisia muoveja sekä kehitetty biohajoavia muovilaatuja pyrkimyksenä vähentää ympäristön roskaantumista. Ekologisten materiaalien lisäksi pyritään kehittämään mahdollisimman toimivia pakkauksia, jotta turhilta ympäristörasituksilta vältyttäisiin. Biopohjaisilla muoveilla tarkoitetaan uusiutuvista, biologista alkuperää olevista raaka-aineista jalostettuja muoveja. Biohajoavat muovit taas ovat materiaaleja, jotka hajoavat biologisen prosessin kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. Vastoin yleistä


Luomuliiton kautta tilattavat laatikot ovat suomalaisen perheyrityksen valmistamia. Samoin painotyöt on tehty Suomessa. Materiaalina on kierrätettävä pahvi, jossa päällyssuojana on kiristekalvo. Laatikko sopii erityisesti marjoille ja vihanneksille. Tilaukset tehtiin huhtikuussa.

väärinkäsitystä, biopohjaisuus ei ole biohajoavuuden edellytys eikä päinvastoin. Toistaiseksi ruokakaupan muovikassit ja hedelmäpussit ovat hajoamatonta polyetyleeniä (PE). On olemassa myös öljypohjaisia, synteettisiä muoveja, jotka ovat biohajoavia ja jotka voidaan jopa kompostoida. Luonnossa esiintyvien mikrobien entsyymit pystyvät pilkkomaan muun muassa polyvinyylialkoholin (PVOH) ja polykaprolaktonin (PCL) polymeeriketjuja aikaansaaden biohajoamisen. Näitä muoveja hyödynnetään esimerkiksi kompostoituvien biojätepussien raaka-aineina.

Bioetanolista muoveiksi Viimeisin merkittävä läpimurto biopohjaisten materiaalien kehityksessä on bioetanolin jalostus muoveiksi. Kasveista saatua tärkkelystä tai sakkaroosia fermentoidaan etanoliksi, josta saadaan eteeniä lohkaisemalla vettä kemiallisen reaktion kautta. Tällainen biopohjainen PE on jo käytössä esimerkiksi maitotölkkien korkeissa. Virvoitusjuomapulloissa on käytössä bio-PET -muovia, jonka lähtöaineista etaanidioli on jalostettu etanolista. Biologisesta alkuperästä huolimatta näiden muovien ominaisuudet, käyttö ja kierrätys vastaavat täysin niiden öljypohjaisten

vastineiden ominaisuuksia. Bio-PE ja bioPET eivät myöskään hajoa kompostoitaessa, mutta ne voidaan kierrättää samoin kuin vastaavat öljypohjaiset PE ja PET. Puhuttaessa ”biomuovista” ei aina ole selvää, tarkoitetaanko tällä biopohjaista, biohajoavaa vai molempia. Muovien luokittelun mukaiset termit aiheuttavat vain hämmennystä ja sekaannusta. Biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kehityksellä pyritään ympäristöä säästäviin ratkaisuihin. Tutkimuksen myötä tulee koko ajan uusia innovaatioita, joilla uusiutuvista raaka-aineista voidaan jalostaa toimivia pakkausmateriaaleja. On erittäin tärkeää, että teollisuus sekä kuluttajat tuntevat uusien materiaalien termit ja ominaisuudet, jotta pakkausjätteet tulee lajiteltua oikein. Hyvillä pakkauksilla ja niiden oikeanlaisella kierrätyksellä voimme säästää ympäristöä.

Välttämätön hyvä Elintarvikkeiden pakkausmateriaalin on oltava sellaista, että siitä ei liukene haitallisia aineita elintarvikkeisiin. Materiaalin suojausominaisuudet ovat myös erittäin tärkeitä elintarvikkeiden laadun kannalta.  Pakkausmateriaali ei saisi

myöskään olla kovin kallista, koska tuotteen hinta nousee silloin tarpeettomasti. Valittujen pakkausmateriaalien tulisi olla sellaisia, että niitä voidaan käyttää hyödyksi joko kierrätettyinä tai energiaksi poltettuina. Omilla valinnoilla viestitään ympäristöystävällisyydestä ja voidaan vahvistaa yrityksen imagoa. Valitsemalla ekologinen pakkaus säästetään sekä ympäristöä että rahaa. Lisäksi lähellä tuotetut pakkausmateriaalit säästävät luontoa myös kuljetuskustannuksissa. Elintarvikkeen pakkaaminen on välttämätöntä, mutta turhaa ylipakkaamista tulee välttää. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija ja luomukeruun mentor.

Viisi vinkkiä ympäristöystävälliseen pakkaamiseen •

• • •

Suosi ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja – vältä uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja. Suosi suomalaisia pakkaustarvikkeita – pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat myös päästöjä. Pakkaa tuotteet sopivan kokoiseen laatikkoon – vältät turhaa pakkaustäytettä. Suosi 100 % biohajoavia tai kierrätettäviä pakkaustäytteitä. Pakkaa kerralla kunnolla – huonosti pakatut tuotteet vaativat tuplamäärän pakkaustarvikkeita, jos ne joudutaan pakkaamaan uudelleen.

LUOMULEHTI 3 | 2018

41


Puuta, aurinkoenergiaa ja kylmäpihattoja Syksyn 2017 haastattelukierros kertoo, että luomutiloilla toteutetaan monia vähähiilisyyttä edistäviä tuotantoratkaisuja jo nyt. Tiloilla on myös tulevaisuudensuunnitelmia uusiutuvaa energiaa yhä paremmin

Eteläsavolaisen luomutilan vihannesten lajittelujäte viedään mädätettäväksi biokaasureaktoriin.

hyödyntävien menetelmien käyttöönottamiseksi.

L

uonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin toteuttamassa hankkeessa selvitettiin maaseutuyritysten tulevaisuusnäkymiä Etelä-Savossa. Yhtenä tarkastelukohteena olivat vähähiilisyyttä edistävät toimenpiteet. Tarkastelu tehtiin haastattelemalla 18 yrittäjää. Puhtaasti alkutuotantoa edusti 11 vastaajaa, kolmella haastatelluista oli sekä alkutuotantoa että jatkojalostusta, kaksi vastaajista oli elintarvikkeiden jatkojalostajia ja kaksi oli maatilamatkailutiloja. Luomuviljelyä harjoitettiin kahdeksalla tilalla. Tässä artikkelissa kerrotaan erityisesti luomutilojen toteuttamista vähähiilisyyttä edistävistä ratkaisuista liittyen ener-

42

LUOMULEHTI 3 | 2018

giankulutukseen ja eloperäisen jätteen kierrättämiseen.

Luomumaitotilat ja -avomaantuotantotilat keskiössä Vastaajien lyhin yrittäjäkokemus oli kolme vuotta, pisin kokemus oli 37 vuotta maatalousyrittäjänä ja luomutuottajana toimineella viljelijällä. Haastateltavien tiloista kuusi tilaa oli kokonaan luomutuotannossa, kahdella tilalla pellot viljeltiin luonnonmukaisesti, mutta tuotantoeläinten hoito ei ollut luomuvalvonnassa. Vastaukset kuvastavat tilannetta syksyllä 2017 ja millaisia suunnitelmia yrittäjillä on vuoteen 2030 mennessä. Kahdella tilalla kauppakunnostettiin ja pakattiin luomukasvistuotteita myy-

täviksi tukkujen ja vähittäiskauppojen kautta. Yhdellä tilalla omia luomutuotteita jalostettiin matkailijoille tarjotuiksi aterioiksi. Kolmelta tilalta raakamaito lähti toisiin maakuntiin, joissa meijerit valmistavat maidosta luomutuotteita.

Puulämmitys vallitseva, öljylämmitys väistyvä Puulla tapahtuva lämmitys oli luomutiloilla selvästi yleisin yrityksen tilojen lämmitysmuoto, viidellä tiloista puu oli pääasiallinen lämmönlähde. Sähkölämmitys oli pääasiallinen lämmitysenergianlähde kahdella maitotilalla, joilla käyttövesi lämpiää sähköllä. Vain yhdellä tilalla oli käytössä kasvihuoneen öljylämmitys, joka on tarkoitus korvata aurin-

Marjo Koivumäki

TEKSTI BRITA SUOKAS


Uusiutuvien energialähteiden käyttö vahvasti tulevaisuuden suunnitelmissa Vuonna 2030 viidellä tilalla aiotaan hyödyntää aurinkoenergiaa. Yhdellä tilalla selvitetään maalämpöjärjestelmän käyttöönottoa. Yksi tila haluaa korvata öljyn biokaasulla traktorin ja pakettiauton liikennepolttoaineena. Yhdellä tilalla ollaan kiinnostuneita vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. Haastattelussa kysyttiin myös, kuinka suuren investoinnin maatila aikoo tehdä uuteen energiamuotoon siirtymiseksi vuosien 2025–2030 välillä. Viisi vastaajaa osasi antaa arvion rahasummasta, heidän arvioidensa keskiarvo on 40 200 euroa. Pienin annettu arvio oli 15–17  000 euroa ja suurin 100 000 euroa. Vähimmällä rahalla saisi aurinkoenergiaratkaisun, ja kalleimmaksi tulisi tilan pakettiauton ja traktorin vaihtaminen liikennepolttoainekaasulla kulkeviksi. Energiatehokkuuden parantamista toteutetaan monin tavoin Haastattelussa kartoitettiin ennakolta valittujen energiatehokkuutta parantavien tekniikoiden ja toimenpiteiden käyttämistä. Vastaajat saivat myös kertoa muista omassa yrityksessä käytössä olevista tai suunnitelluista toimintavoista. Kaikki kahdeksan luomutilaa olivat parantaneet energiatehokkuutta. Muutoinkin yhtä lukuun ottamatta haastatellut vastasivat kyllä, joten luomutilat eivät eroa muista. Yleisin tapa energiatehokkuuden lisäämiseksi oli vaihtaa tuotantorakennusten valaistukseen energiansäästölamput. Vastaajista seitsemän oli tehnyt niin. Seuraa-

Etelä-Savon luomutuotanto pähkinänkuoressa

E

telä-Savossa on erityistä luomuvihannestuotannon keskittymä ja kiinnostus luomukeruutuotannon kehittämiseen. Yleisimmin luomutilan päätuotantosuunta on kasvintuotanto. Suurin osa pelloista on nurmilla. Viljoista eniten kasvatetaan kauraa ja usean kevätviljan ja/tai palkoviljojen seoksia. Vuonna 2016 luomuporkkanaa viljeltiin noin 30 prosenttia, luomukaaleja 46 prosenttia ja luomusipulia 43 prosenttia koko maassa näillä kasveilla olevasta luomuviljelyalasta. Vuonna 2017 Etelä-Savossa oli 66 luomukotieläintilaa, lukumäärä on hienoisesti kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Päätuotantosuunnat määräjärjestyksessä ovat naudanlihantuotanto, maidontuotanto, lampaanlihantuotanto ja mehiläistarhaus. Luomusikoja ei kasvateta ollenkaan, ja maakunnassa on alle sata luomukotkottajaa. Luonnonalueilta kerättyjen tuotteiden hyödyntäminen on Etelä-Savossa kasvavan kiinnostuksen kohteena. Vuoden 2017 lopussa luomukeruutuotantoalueita oli noin 2300 hehtaarin alalla. Luomuvalvonnassa oli mukana 11 toimijaa. Toimijat olivat sekä yksityisiä metsänomistajia että yrityksiä, jotka ovat tehneet maaomistajien kanssa sopimuksia alueiden hyödyntämisestä. Jatkojalosteita valmistaa viisi toimijaa, joista kaksi hyödyntää luomukeruualueita myös matkailussa. Etelä-Savossa on edellytyksiä sertifioida luomukeruualueiksi noin miljoona hehtaaria. Se on noin 98 prosenttia maakunnan metsistä, joten työ on vasta alussa. Vuonna 2016 oli Eviran luomuelintarviketuotannon valvonnassa alle 20 toimijaa, määrä on hiljalleen kasvussa. Etelä-Savon ELY-keskuksen luomuelintarvikkeiden alhaisen jalostusasteen valvonnassa oli vuonna 2016 hiukan yli 20 luomutilaa. Myös maatiloilla tapahtuva omien tuotteiden jalostaminen on lisääntymässä.

Etelä-Savon luomutuotanto lukuina (2017 Evira) Luomumaatiloja

253 kpl

10,7 %

Luomuviljeltyä peltoa

11 557 ha

15,9 %

Keskimääräinen peltoala

45,7 ha luomutilat

31 ha kaikki tilat

Brita Suokas

koenergialla tuotetulla sähköllä vuoteen 2030 mennessä. Tavanomaisesti viljellyillä tiloilla öljyn käyttäminen lämmitysjärjestelmässä oli yleisempää. Muussa energiankäytössä kaikki tilat käyttivät öljyä työkoneiden polttoaineena ja sähköä sähkölaitteissa. Yhdellä tiloista, joka on biokaasulaitoksen pienosakas, vihannesten lajittelujäte viedään mädätykseen, ja tila hyödyntää biokaasua henkilöauton liikennepolttoaineena. Yhdellä tilalla on ilma- tai vesilämpöpumppu yrityksen tiloissa, ja yhdellä tilalla oli jo käytössä aurinkopaneelit suurella kattolappeella.

Eteläsavolaiset luomueläimet ovat useimmiten nautoja. Kuvassa on charolaisrotuista lihakarjaa. Kiviset pellot ovat erinomaisia nurmen kasvumaita. Luomukeruualueiksi hyväksytyistä koivikoista saa keväisin luomumahlaa.

▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2018

43


vaksi yleisin tapa oli vähentää sähkön kulutusta. Navetan muuttaminen eristetystä, lämpimästä rakennuksesta viileäksi pihatoksi oli toteutettu kaikilla neljällä maitotilalla. Rakennusta ei silloin lämmitetä erikseen, vaan eläimet lämmittävät tilan, ja tuuletus tapahtuu painovoimaisella ilmanvaihdolla pääosin ilman sähköllä toimivia tuulettimia.

Muita tapoja vähentää energiankulutusta Kuljetusten optimointi. Vastaaja kertoi, että ajotavan muutos traktorilla ja autolla tuottaa paljon polttoaineen säästöä, samoin työkoneiden ja rengastuksen valinta ja ajonopeuden sovittaminen työhön. Kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyötykäyttö. Maitotilalla oltiin juuri hankkimassa maitotankkia, jossa on jäähdytyslämmön talteenotto. Yhdellä tilalla oli järjestetty varaston kylmälaitteiden hukkalämmön siirto toisen rakennuksen lämmittämiseen.

Yhdellä avomaantuotantotilalla oli vähennetty muovin käyttöä 70 prosenttia aikaisemmasta. Tuotteita ei yksittäispakata muoviin, vaan ne lähtevät pakkaamattomina.

Kierrätys pelaa ja kehittyy Haastateltavilta kysyttiin, miten yrityksessä hyödynnetään elintarviketuotannossa syntyvät orgaaniset sivuvirrat ja/ tai orgaaninen jäte nyt ja kuinka vuonna 2030. Kaikilla haastatelluilla tiloilla ja yrityksissä oli hyvä halu kierrättää, luomutilat eivät erottuneet. Kaikilla luomutiloilla orgaaniset jätteet kierrätetään lannoitteeksi takaisin peltoon. Yhden tilan vihannesten ja perunan lajittelujäte viedään luonnoneläinten ruokintapaikoille. Yhdeltä tilalta vihannesten lajittelujäte viedään biokaasulaitokseen. Vuonna 2030 kaikilla tiloilla jätteen kierrättäminen jatkuu. Yhdellä tilalla on mietinnässä polttokelpoisen jätteen silppuaminen hakekattilaan mukaan puun-

polttoon. Yksi vastaaja haluaisi saada jatkossa luomuperunan lajittelujätteet jalostuksen raaka-aineiksi, mutta se ei ole pelkästään itsestä kiinni, koska siihen tarvitaan jalostaja, joka maksaa raaka-aineesta. ◀ Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030 (KILTU2030)” hankkeeseen. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Luonnollisesti paperipussissa Kalkitseminen kannattaa! Nostaa pH:n tavoitetasolle Parantaa maan rakennetta Lisää pieneliötoimintaa Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta Parantaa ravinteiden saantia Juuriston toiminta paranee

PAKKAA PAPERIPUSSIIN! Ota yhteyttä, kerromme lisää materiaalivaihtoehdoista. Puh. 03 213 6700, paperipussi@peltolanpussi.fi

44

LUOMULEHTI 3 | 2018

Paltamon kalkki Juuan Dolomiittikalkki Oy Jukka Repo Tel. +358 50 303 1182


Uusi toimitussihteeri ja Luomupäivätkoordinaattori esittäytyy Maatalousviestijä Noora Mantere luotsaa Luomulehteä Elisa Niemen vanhempainvapaan ajan.

M

antere koordinoi myös syksyllä järjestettävät Luomupäivät. Hän on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. – Kestävä ruuantuotanto ja maatalouden ympäristökysymykset ovat kulkeneet työssäni mukana aivan nuoresta asti, hän kertoo. Aikaisemmin Mantere on työskennellyt muun muassa Soilfoodin viestintäasiantuntijana, freelance- ja julkaisutoimittajana sekä suoramyyntitilan markkinointitehtävissä. Lisäksi hänellä on kokemusta maatalouden kehittämisestä kehitysyhteistyöhankkeista eri puolilta Afrikkaa. Maatilalla kasvanut Mantere asuu sukunsa luomutilan yhteydessä Lempäälässä. – Toimittajan työssä parasta on viljelijöiden ja muiden alansa asiantuntijoiden tapaaminen. Tämä on myös hyvä keino oppia luomusta koko ajan lisää, hän kertoo uusista tehtävistään. Jotta Luomulehti palvelisi parhaiten lukijoitaan, Mantere toivoo lukijoiden lähestyvän rohkeasti palautteella sekä juttuideoilla. ◀

15.–16.11.2018 luomu.fi/luomupaivat

Jaakko Mantere

Näin tavoitat Nooran: noora.mantere@luomuliitto.fi 040 737 1404

Luomupäivät Porissa

LUOMULEHTI 3 | 2018

45


TEKSTI JA KUVA: TITA-MARJUT SALONEN

Luomussa käytettävien lannoitteiden tarjonta kasvaa Lounais-Suomen luomuyhdistys järjesti 7.4. Turussa runsasta mielenkiintoa saavuttaneen seminaarin aiheesta Pellon viljavuuden hoito – täydennyslannoittaminen luomuviljelyssä. Tärkeästä asiasta oli kertomassa merkittävä joukko täydennyslannoitusvalmistajien eturivin osaajia.

T

oimitusjohtaja Jukka Moilanen Elom Oy:stä kertoi Kultakasvu-peittausaineesta, jonka käyttö näkyy viljoilla samalla tavoin kuin lannoitteiden käyttö muun muassa hyvänä orastumisena, lisääntyneenä lehtivihreän määränä sekä tautien, märkyyden, kuivuuden ja lakoontumisen kestämisenä. Peittaus nostaa satotasoja ja aktivoi kasveja käyttämään typpeä tehokkaasti, ja samalla typpipäästöjen päätyminen vesistöihin vähenee. Kultakasvun käyttö etenkin peräkkäisinä vuosina vahvistaa tilan omaa siementä ja estää sen taantumisen. Novarbo Oy:n avainasiakaspäällikkö Marko Jaakkola ja tekninen johtaja Anssi Jalava esittelivät täydennyslannoituksena käytettävän Arvo-kanankakkavalmisteen, jonka sisältämästä typestä noin puolet on nopeavaikutteista. 25 kilon säkillinen Arvoa tuo maahan humusta yhtä paljon kuin 200 litraa turvetta. Lisäksi kuultiin nestemäisistä Aino-lannotteista, joita on saatavana kolmea erilaista, typpija kaliummääriltään vaihtelevaa kombinaatiota. Lannoitteen valmistuksessa on hyödynnetty kompostoinnin yhteydessä vapautuva ammoniakkikaasu muuttamalla se maitohapon avulla nestemäiseen muotoon. Toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Pälkäneellä toimivasta Humuspehtoori Oy:stä kertoi yrityksen maanparannus- ja lannoitustuotteista, joissa käytetään metsäteollisuuden nollakuitua sekä hevosenja broilerinlantaa. Lisäksi valikoimista löytyy rikkiä sisältävä tuote sekä havupuun kuoresta valmistettua tuhkaa. Hu-

46

LUOMULEHTI 3 | 2018

muspehtoorilta saa räätälöidyn kokonaisvaltaisen palvelun, tarvittaessa tuotteiden levityksenkin. Mantsisen mukaan maanparannuskäsittely on satsaus tulevaisuuteen, vaikutus säilyy ”isältä pojalle”. Hän kertoi myös, että tällä hetkellä broilerinja hevosenlannasta on tehtaalla pulaa, ja toivoi saavansa tiloilta yhteydenottoja tilanteen parantamiseksi.

Lisää multavuutta Soilfood Oy:stä maatalousmyynnin johtaja Sampo Järnefelt kehotti miettimään, mikä on maatilan tärkeintä ja tuottavinta pääomaa. Useimmiten se on eläinten ohella maaperä. Pitkäjänteinen maan multavuuden nosto kannattaa muun muassa ravinteiden- ja veden- ja ravinteidenpidätyskyvyn parantamiseksi. Pelkkä multavuutta lisäävä viljelytekniikka lisäävä viljely ei riitä korkeaan eloperäisen aineksen määrään, vaan on käytettävä myös ulkopuolisia panoksia, joita Soilfood tarjoaa kiertotaloudesta peräisin olevia tuotteina. Eri tuotteissa ravintomäärät vapautuvat eri tavalla, joten viljelykierron eri vaiheisiin on saatavana erilaisia ratkaisuja, kutenmm. vinassi-lannoitetta, ravinnelietteitä, maanparannuslannosta, ravinnekuitua maanparannukseen sekä hivenravinnelannoitteita. Raaka-aineet kiertotaloudesta Myös Ecolan Oy:n luomulannoitteissa käytetään kierrätysaineksia. Asiakkuuspäällikkö Satu Lehmus kertoi liha-luujauhopohjaisista Ecolan Agra Organic -lannoitteista, joiden korkea typpi- ja fosforipitoisuus nostaa hiesu- ja hietamailla lannoitusvaikutuksen lähelle kemiallis-

ten lannoitteiden tasoa. Valikoimissa on erilaisia NPK-yhdistelmiä eri käyttötarkoituksiin sekä kaliumlannoitteita. Tuotteet ovat raemuotoisina helppoja levittää. Yritykseltä löytyy myös alunperin metsäpuolelle kehitetty hidasliukoista booria sisältävä tuhkalannoite, joka soveltuu hyvin myös peltokäyttöön. Ecolan Agra -– tuotteita myy Lantmännen Agro. Biocore Oy:stä toimitusjohtaja Tuomo Leppänen ja dosentti Pertti Nieminen kertoivat biohiilen käyttömahdollisuuksista maanparannuksessa ja multavuuden lisäämisessä. Lisäämällä biohiiltä maaperään maan biologisen eliöstön määrä ja aktiivisuus lisääntyvät, ja näin myös viljavuus paranee. Amazonian sademetsässä sijaitseva erittäin humuspitoinen Terra preta -alue on tästä erinomainen esimerkki. Biohiili on erittäin huokoista: 1 kgkilo koivusta tehtyä hiiltä sisältää 8 400 m2 neliötä pintaa, johon mikrobit voivat tarttua. Kuusihiilellä tämä pinta-ala on yli kolminkertainen. Biohiili valmistetaan pyrolyysin avulla puusta käyttämällä sahateollisuuden sivuvirtoja. Prosessissa hiili ei pala eikä muutu hiilidioksidiksi, vaan saadaan sidottua takaisin maaperään.

Tiivistymien ehkäisy tärkeää Seminaarissa puheenjohtajana toiminut luomukonkari Seppo Lohtaja kertoi välipuheenvuoroissaan tiivistetysti olennaisia huomioitaan viljelyn muuttumisesta. Maan kasvukuntoa ylläpitävän, vettä ja ravinteita varastoivan humuksen määrä on pienentynyt huomattavasti karjanpidon vähentymisen myötä. Voidaan arvioida, että jopa 50 % humuksesta on


Yhdistyksistä hävinnyt tiloilla, joilla ei ole tehty toimenpiteitä humuksen säilyttämiseksi. Tähän ongelmaan orgaaniset lannoite- ja maanparannusaineet ovat erinomainen apu. Lohtaja muistutti viljelijöitä myös liian painavien traktorien maata tiivistävästä vaikutuksesta. Jos traktorin akselipaino on alle 2 000 kg, tiivistyminen pysyttelee ruokamultakerroksessa eikä siirryvaikeasti korjattavissa oleviin alempiin maakerroksiin, joissa sitä on vaikea korjata. Lisäksi hän kehotti pitämään mielessä saksalaisen tutkijan Edwin Schellerin lauseen: Paras esikasvi on hyvä sato. ◀ Kirjoittaja toimii Lounais-Suomen luomuyhdistyksen sihteerinä.

Vaihtoehdot täydennyslannoitukseen kiinnostavat luomuviljelijöitä.

Kylvökone - riviharayhdistelmä tuottavaan luomumaatalouteen Olemme OKRA messuilla ja järjestämme työnäytöksiä Youtube ja Facebook = Oy Pargas Gård Ab 040 5305953 www.pargasgard.fi

Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa. Suomalainen viljelijä pitää pellostaan niin hyvää huolta, että siitä saatavia tuotteita voidaan verrata luonnon omiin antimiin. Ne kelpaavat kaikkein vaativimpien ruokamestareiden parhaimpien luomusten raaka-aineiksi ja tekevät arkipäivän kotiruuasta herkullisen maistuvaa. Hyvin hoidetusta pellosta nousee ruokapöydän kultaa. BESTON® on osa maukasta laatua. Valitse BESTON®- se on hyvä!

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 3 | 2018

47


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 17.8.

KONEITA

LUOMUTUOTTEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT

Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 3 | 2018


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

HYVÄ LUOMUVILJELIJÄ! Uudella Root StopperTM kultivaattorilla eroon kestorikkakasveista. Kultivaattorin ja voiman ulosotolla pyöritettävän roottorin yhdistelmä pysäyttää kestorikkakasvien kasvun nostamalla niiden juuret pellon pinnalle kuivumaan.

LUOMUTUOTTEITA TAVALLISTA PAREMPI LUOMUKAUPPA – TERVETULOA OSTOKSILLE! *TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ, MUURUVESI* *TOPIN HALLI, KUOPION KAUPPAHALLI*

KYSY LISÄÄ: Tero Tiussa Puh. 045-1306822 www.tiustech.com Tiustech Oy Järjestämme kesän aikana useita esittelytilaisuuksia. Tutustu kiertuepaikkakuntiimme ja aikatauluihimme seuraamalla meitä facebookissa: www.facebook.com/Tiustech

LUOMUKAUPPAA JO VUODESTA 1999

LUOMULEHTI 3 | 2018

49


På svenska

TEXT: MICAELA STRÖM OCH ANN-SOFI LJUNGQVIST | BILD: MICAELA STRÖM

Ekotankesmedja 2018 SLC:s och projekt EkoNu!s nionde Ekotankesmedja arrangerades i år på Seurahuone i Helsingfors den 28 mars. Antalet anmälda deltagare till årets Ekotankesmedja var totalt 48 st ekoproducenter, studerande och samarbetspartners. Dagens program hade byggts upp som en kedja från jord till bord, där kvalitet och hälsofaktorer stod i fokus. Jorden vår viktigaste resurs Norska jordexperten Vibhoda Holten inledde dagen med en mycket intressant föreläsning om hur allt hänger samman mellan jord, jordmikroliv och växtplanta. Holten jobbar på rådgivningsstiftelsen VitalAnalyse i Norge och han anser att en frisk jord leder till friska plantor, vilket leder till friska människor och djur. Holten berättade att en välbalanserad jord består av 25 % luft, 25 % vatten, 45 % mineral och 5 % humus. Humus är väldigt centralt för markens bördighet, en jord med bra humusinnehåll tillsammans med god jordstruktur har hög bioaktivitet. Till bioaktiviteten hör bakterier, svampar och jordmikrodjur (urdjur, insekter, spindeldjur, maskar). I en balanserad jord är förhållandet ungefär 40– 40–20. Och sammansättningen av växter ovan mark påverkar också starkt artsammansättningen i jorden. En varierad växtföljd med såväl gräs som baljväxter och

korsblommiga växter och ett kontinuerligt grönt växttäcke gynnar marklivet. Vibohda poängterade, att bakterier alltid finns i marken. Bakterierna behöver proteinrika snabbväxande växter för att trivas. Bakterierna tycker om värme och fukt och de är mycket viktiga för frigörelse av växttillgängliga näringsämnen. Svampar frodas i marken då det finns tillräckligt med bakterier och de är en viktig del av jordens struktur. De behöver bland annat mykorrhiza-bildande växter för att frodas, samt syre. Jordlevande mikrodjur, av vilken största gruppen är nematoder, hjälper till att bryta ner växtrester och skapar gångar i marken. Mängden av jordlevande mikrodjur ökar med mängden bakterier och svampar samt gynnas av tillförsel av stallgödsel. Med tanke på mikrolivet i marken ska kompost och organisk gödsel enligt Holten alltid spridas på ytan och alltid i växande bestånd, senast 14 dagar före

plöjning (gäller också flytgödsel, mineralgödsel och kalk!).

Eventuella hälsovinster med ekomat Ekotankesmedjans andra föreläsare var Raija Tahvonen, professor från Naturresursinstitutet LUKE med rubriken ”Forskning om skillnader mellan konventionell mat och ekologisk mat samt om bekämpningsmedlens inverkan på människans livsfunktioner”. Raija presenterade de forskningsresultat som för tillfället finns att tillgå. Hon konstaterade, att mera forskning borde göras och under en längre tid, helst över fler generationer. Raija delade upp föreläsningen i tre delar; skillnader i halter av olika aktiva ämnen; skillnader i mikrobhalten och – floran och slutligen kemiska bekämpningsmedlens inverkan på människan. Enligt de forskningsresultat som gjorts, innehåller ekologisk mat mera naturliga

Filip Langhoff, krögaren av Restaurang Jord, berättade om hur viktig råvarans ursprung och kvalitet är. Ekoproducenten Anna Lemström lyssnar.

50

LUOMULEHTI 3 | 2018


maan parhaista antimista antioxidanter och mindre mängd kadmium än konventionell mat. Gällande grönsaker verkar ekologiska grönsaker ha en annan mikrobflora och de innehåller också mindre mängd antibiotikaresistenta E. coli bakterier. Här påpekade Raija att man kan fråga sig om skillnaderna är så pass stora att de också medför skillnad för hälsan. Enligt Evira är halten och användningen av kemiska bekämpningsmedel på en säker nivå i Finland. Forskningen visar dock att kemiska bekämpningsmedel bryts ner långsammare i kalla förhållanden och att ca 30 % av befolkningen är mer känslig för pesticidrester än andra. Raija berättade att forskarna uttrycker sin oro över de kemikalieblandningar vi människor kommer i kontakt med, och önskade mer forskning.

Ekologiska råvaror som råvara i restaurang Jord Under Ekotankesmedjan åt vi lunch på Restaurang Jord, en av krögarparet Stenman-Langhoffs restauranger. Under lunchen informerade Filip och Linda oss om hur viktigt råvarans ursprung och kvalitet är för deras restauranger och hur de väljer ut de ekologiska råvarorna. På basen av sorlet och kommentarerna vid lunchen så uppskattade Ekotankesmedjans deltagare den meny som Filip och Linda kombinerat till gästerna! Samarbete mellan konsument och producent via FoodHub Efter lunchen besökte vid FoodHub`s utdelningsplats i Hertonäs. Foodhub är ett pilotprojekt där man testar en ny modell för insamling, marknadsföring och distribution av närmat. Pilotprojektet drivs gemensamt av SLC, SLF och Hertonäs matandelslag med Olli Repo som projektchef. Foodhub är nu inne i ett andra testskede där man utvecklar avtalsmodellen och där ett 50-tal konsumenter har gjort tre månaders kontrakt med producenterna. Efter testperioden är det meningen att lansera årskontrakt, med start från nästa odlingssäsong. Tanken med långa kontrakt är att produktionen ska ske efter beställning, det ger trygghet till producenten och säkerställer en kort värdekedja. ◀

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Närmare info och föreläsningsmaterial, www.ekonu.fi.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi


Kysymyksiä

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 9360 377

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Miten laidun kannattaa uudistaa, kun siellä on paljon rikkakasveja (jauhosavikka, ohdake)? JAUHOSAVIKKA LEVIÄÄ siementen mukana ja tarvitsee paljon

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Arella Rahtola

Tiimissä mukana myös:

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 9362 150

52

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

LUOMULEHTI 1 | 2018

typpeä kasvaakseen isoksi ja peittäväksi. Sitä pystyy vähentämään idättämällä siemeniä ja maltillisella typpilannoituksella. Tämä on hidas tapa. Toisaalta hyvän peittävän kasvuston aikaan saattaminen ja runsas kilpailu valosta ja ravinteista vähentää merkittävästi jauhosavikan elinvoimaisuutta. Ohdakkeen suhteen pitää olla harkitsevaisempi. Se leviää pääsääntöisesti juuren avulla ja on todella vahva kasvamaan syvältä ylöspäin. Nurmet tulee rikkoa ja kääntää noin 10 cm syvyydestä ja muokata kertaalleen. Aja toinen syvä kerta 15 cm syvyydestä ja muokkaa tämänkin kerran jälkeen kevyesti kerran. Lopuksi kynnä syvään 20–25 cm ja äestä sekä kylvä tiheä kasvusto päälle. Laitumien perustamisessa voi käyttää ruista. Se on nopea kasvamaan ja pensoo runsaasti sekä kestää tallaamista. Myös kaura sopii peittävänä kasvina erinomaisesti laitumien perustamiseen. Näiden sekaan voi laittaa myös herneitä, vihantahärkäpapua ja virnoja, joilla saa laitumeen lisää valkuaista. Perusseos viljan alle voisi olla esimerkiksi timotei, ruokonata, nurminata, englanninraiheinä, puna-apila, alsikeapila ja valkoapila. Lisäksi mukana voisi olla esimerkiksi sikuria, keltamaitetta, niittynurmikkaa, punanataa ja rohtomesikkää. Siemenet ovat kalliita, mutta suosittelen tavoittelemaan tuota 30 kg/ha siemenmäärää ja valikoimaan mahdollisimman monipuolisesti lajeja ja lajikkeita. Hyvin perustettu laidun antaa satoa ja pitää myös rikkakasvit paremmin kurissa. Lisäksi kannattaa tutustua pellon rakenteeseen ja viljavuuteen. Jos maassa on kosteusongelmia ja tiivistymiä, niin rikkakasvit saavat helposti tilaa kasvaa. Toisaalta, jos on pulaa esimerkiksi fosforista, kaliumista, boorista ja rikistä, apilat ja nurmikasvit eivät pysty tuottamaan hyvää ja laadukasta satoa, jolloin kilpailu ja peittävyys kääntyy jälleen rikkakasvien eduksi.

Erkki Vihonen

Hyvin perustettu laidun antaa satoa ja pitää myös rikkakasvit paremmin kurissa.


Tämän kevään aikana on useampi kuluttaja tai viljelijä soittanut ja ihmetellyt luomumerkintöjä ja -väittämiä kahviloissa ja ravintoloissa. Onko luomu oikeasti luomua? Entä miten luomutilan yhteydessä olevan kesäkahvilan tuotteissa luomu tulisi merkata? RUOKALISTA ON asiakkaan tärkein tiedonlähde ravintolassa. Asiakkaan tulee voida luottaa ravintolan tai muun ateriapalvelun tuottajan antamiin tietoihin ja väitteisiin ruuan laadusta ja alkuperästä. Asiakas ei pysty itse varmentamaan, onko lautasella oleva ruoka luomua vai ei. Ammattikeittiöiden kannattaa kertoa luomuraaka-aineiden käytöstä asiakkailleen, sillä tieto on usein ratkaiseva tekijä ruokapaikan valinnassa. Ravintoloissa ja kahviloissa kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee normaalia markkinavalvontaa luomuelintarvikkeiden osalta ja huolehtii siitä, että kuluttaja ei tule harhaanjohdetuksi.

Luomu ruokalistalla

KUN RAVINTOLA tai kahvila kertoo tarjolla olevan luomuruokaa, silloin koko annos on tehty luomuraaka-aineista mausteita myöten ja luomutuotannon sääntöjä on noudatettu. Tällaisen aterian valmistuksessa ei käytetä tavanomaisia raaka-aineita. Vettä ja tavallista ruokasuolaa saa kuitenkin käyttää vapaasti. Riista ja luonnon kalat eivät ole luomua. Jo yksittäisten raaka-aineiden käytöstä on mahdollista ja kannattaa aina kertoa asiakkaalle. ”Käytämme vain luomuperunoita” tai ”kaikki käyttämämme kananmunat ovat luomua” – tällaista viestiä asiakas arvostaa. Myös annoksen yksi osa voi olla kokonaan luomua, esimerkiksi ”luomupinaattimuhennosta (kaikki käytetyt valmistusaineet luomua) ja paistettua siikaa”. Luomutilan yhteydessä olevassa kesäkahvilassa harvemmin on erillistä ruokalistaa, mutta seinällä voi olla taulu, jossa kerrotaan luomuraaka-aineiden käytöstä. ”Käytämme leivonnassa vain oman tilan luomumaitoa ja luomukananmunia”. Tämä viestii asiakkaalle, että luomumaito tulee omalta tilalta ja luomukananmunat on ostettu muualta. Ruokalajeissa käytetyt luomuraaka-aineet voidaan merkitä luettelomaisesti ruokalajin nimen yhteyteen, varsinkin kun raaka-aineista vain osa on luomua. Esimerkiksi: Pannukakkua (luomuvehnäjauhoja ja -kananmunia) Eli pannukakun muut ainesosat ovat tavanomaisia tai Kesäinen kasvislautanen (kevätsipulia*, porkkanaa*, varhaisperunoita*, parsaa, kukkakaalia ja basilikaa*) *=luomutuote Selitys tähtimerkin käytöstä voi olla koko listan lopussa tai muussa selkeässä paikassa. Ruoka-annosten, aterioiden ja muiden tarjolla olevien ruokien nimeämisessä ja luomun esiin tuomisessa tulee olla tarkkana ja pyrkiä mahdollisimman selkeään tapaan, jotta viesti asiakkaalle on yksiselitteinen. Asiakasta ei saa johtaa viestinnällä harhaan eikä aiheuttaa kuluttajalle taloudellista tappiota, todetaan EU:n yleisessä elintarvikeasetuksessakin.

Luomumerkki on pakattujen luomutuotteiden merkki. Sen tavoitteena on yhteisten standardien ja kuluttajasuojan takaaminen. Merkin käyttö on pakollista kaikissa pakatuissa luomuelintarvikkeissa, jotka on valmistettu EU:n alueella. Merkintä tulee olla myös suurtalouspakkauksissa. Luomumerkkiä ei saa käyttää ateriapalvelussa annosten tai ruokalistan yhteydessä, vaikka käytössä olisikin luomuraakaaineita, koska merkki on tarkoitettu vain pakattujen luomutuotteiden merkitsemiseen. Buffetissa tai maatilakahvilassa voi olla esillä esimerkiksi tarjotun luomunäkkileivän pakkaus, jolloin lehtimerkki voi näkyä asiakkaille.

Luomua-tähtimerkki

EKOCENTRIA PITÄÄ yllä ammattikeittiöille suunnattua, vapaaehtoista Portaat luomuun -ohjelmaa. Sen tehtävä on tukea keittiöiden pyrkimystä kestäviin valintoihin opastaen luomuraaka-aineiden käytön lisäämisessä portaittain. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa erityisesti julkisen sektorin keittiöitä luomutuotteiden käytön lisäämiseen. Luomua-tähtimerkin saa käyttöönsä liittymällä Portaat luomuun-ohjelmaan. Myös maatilakahvila voi liittyä mukaan, vaikka toimintaa olisikin vain kesäaikaan. Tähtimerkin saa jo muutamalla pysyvästi käytössä olevalla luomuraaka-aineella. EU:n Luomumerkin käyttö on kiellettyä aterioiden yhteydessä, mutta luomua käyttävän ravintolan buffetpöydässä tai seinällä Luomua-tähtimerkki viestii heti asiakkaalle tuotteiden luomuisuudesta ja on varmasti hyvä lisäargumentti luomutilan kahvilallekin. Kuluttajat arvostavat luomussa puhtautta ja hyvää makua, terveellisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Merkitsemällä luomutuotteiden käyttö oikein ja todenmukaisesti myös ateriapalvelussa vahvistetaan kuluttajan luottamusta luomuun. Lisätietoja: Jaana Elo, elintarvikeasiantuntija jaana.elo@luomuliitto.fi puh. 040 964 1518 Anu Arolaakso, hankepäällikkö anu.arolaakso@sakky.fi puh. 044 785 4048 Hanna Tuominen

Luomu ruokapalveluissa

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija puh. 040 9641 518

LUOMULEHTI 1 | 2018

53


TEKSTI: AURA LAMMINPARRAS, PRO LUOMU RY

MERKKITEKOJA -kampanja auttaa kuluttajia vastuullisuusvalinnoissa Yli puolet suomalaisista valitsee päivittäisostoksilla aina tai usein jonkin vastuullisuusmerkityn tuotteen, kertoo tuore selvitys. Noin kolme neljäsosaa kuluttajista uskoo, että arjen pienillä vastuullisilla valinnoilla on merkitystä.

S

uomen tunnetuimmat vastuullisuusmerkit ovat pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki, luomumerkki ja Reilun kaupan merkki – 80 % kuluttajista tuntee ne ainakin nimeltä. Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n helmikuussa tekemästä verkkokyselystä, johon osallistui 1 077 täysi-ikäistä suomalaista. Kyselyn mukaan yli puolet kuluttajista kokee vastuullisten valintojen teon helpoksi päivittäisostoksilla. Kolme neljäsosaa kuluttajista luottaa puolueettoman tahon myöntämään vastuullisuusmerkkiin enemmän kuin tuotteiden valmistajien omaan viestintään. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurlingin mukaan kuluttajille on hyvä tuoda puolueetonta tietoa vastuullisuusmerkeistä. Hän toteaa, että merkkien sisältöä on syytä avata. – Myös teollisuus kehittää omia merkkejä kuvaamaan vastuullisuutta: miten kuluttajat pysyvät tietoisina, mitä mikäkin merkki tarkoittaa? Vastuullisuuden tarkastelussa tulisi keskittyä laatuun eikä määrään, Beurling korostaa. Hän muistuttaa, että kuluttajia voi kannustaa vastuullisuuteen myös muutoin kuin vastuullisuusmerkeillä. Esimerkiksi hävikkiruoan välttäminen on yksi hyvä keino tähän.

Vastuullisuus kiinnostaa keskivertosuomalaista Kyselyn mukaan vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat eivät juuri eroa keskivertosuomalaisista. He ovat useimmiten perheellisiä, ja hieman keskimääristä pa-

54

LUOMULEHTI 3 | 2018

remmin koulutettuja ja hyvin toimeentulevia. Vastuullisuus kiinnostaa naisia hieman enemmän kuin miehiä. Vastuullisuudesta kiinnostunut kuluttaja kuvailee itseään tiedostavaksi, asioihin perehtyneeksi ja harkitsevaksi sekä välittäväksi ja onnelliseksi. Lähes puolet kuluttajista ostaa vastuullisuusmerkittyjä tuotteita, koska he uskovat sen lisäävän vastuullista tuotantoa. Yhtä monelle tärkeä valintakriteeri on halu suojella luontoa ja ympäristöä. Yli kolmasosa kuluttajista ostaa vastuullisuusmerkityn tuotteen, koska luottaa sen turvallisuuteen ja laatuun.

Tieto saisi ostamaan enemmän Vaikka suomalaiset tunnistavat vastuullisuusmerkit hyvin, he haluaisivat kuitenkin lisää tietoa vastuullisuudesta. Yli puolet kokee tarvitsevansa enemmän tietoa arjen vastuullisten valintojen tekemiseen, ja noin 70 % kuluttajista sanoo kaipaavansa enemmän tietoa myös vastuullisuusmerkkien sisällöstä. Vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat toivovat etenkin kaupoilta selvää profiloitumista vastuullisuuteen liittyen. Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista pitää tärkeänä, että kaupat kiinnittävät vastuullisuuteen huomiota ja tuovat sitä enemmän esille. Kuluttajat arvioivat, että perusteellisempi tieto saisi heidät ostamaan enemmän vastuullisuusmerkittyjä tuotteita. Kyselyn mukaan noin kolmasosa kuluttajista haluaisi lisätietoja merkkien luotettavuudesta. Neljäsosa ostaisi vastuullisuusmerkittyjä tuotteita enemmän, jos tietäisi mitä merkit tarkoittavat ja tuotteita olisi kauppojen valikoimissa nykyistä enemmän. ◀

Tunnista vastuullisuusmerkit! Luomu yhdistää ympäristöystävällisen viljelyn ja korkeat vaatimukset eläinten hyvinvoinnista. Joutsenmerkki huomioi tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Se arvioi muun muassa materiaalien alkuperän, tuotannon ja käytön energiankulutuksen sekä kemikaalien käytön ja jätteiden synnyn koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Reilu kauppa huomioi kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden toimeentulon sekä ympäristön.


Lapsesi kiittää

puhtaasta luonnosta ja ruuasta.

Kolmen merkin yhteiskampanja Vastuullisuus sopii useimpien ihmisten arvoihin, mutta käytännössä siihen liittyy paljon turhautumista ja epävarmuutta. Näkökulmia on paljon, ja se saattaa tehdä valinnat hyvin vaikeiksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Pro Luomun, Reilu kauppa ry:n ja Motiva Services Oy – Ympäristömerkinnän yhteinen Merkkitekoja-kampanja viestii kuluttajille vastuullisten valintojen olevan helppoja! ”Tee Merkkiteko, Valitse tuote, jossa tuttu merkki!” Luomua, Reilu kauppaa ja Pohjoismaista ympäristömerkintää eli Joutsenmerkkiä yhdistää taustalta löytyvä vastuullisuusajattelu, sekä myös merkkijärjestelmään kuuluva valvonta. Merkkitekoja-kampanjan teemat ovat esillä koko vuoden, mutta näkyvintä ja kuuluvinta kampanjointi oli huhtikuussa. Kampanjassa on kumppaneina myös Marttaliitto ja Kuluttajaliitto. Marttaliiton kaikilla ruokakursseilla käsitellään tänä vuonna vastuullista kuluttamista sekä Merkkitekoja. Marttaliiton piirien tiloihin on myös rakennettu kestävän ostoskorin näyttely, jossa on esillä mm. luomumaitopurkki, luomujauhoja ja luomumunia. Yhteensä piirien tiloissa käy ja kursseille osallistuu jopa 50 000 ihmistä.

Pieni teko – iso kiitos! Luomulehmä kiittää, laitumelle pääsystä.

Pieni teko – iso kiitos!

Kampanja konkretisoi kunkin merkin hyötyjä erilaisin kiitoksin.

Luomulauma KASVAA Tervetuloa Atrian luomutuottajien joukkoon! Luomunautoja teurastetaan Kauhajoella ja nyt myös Jyväskylässä. Ota yhteyttä! www.atriatuottajat.fi

LUOMULEHTI 3 | 2018

55


Ristikko

56

LUOMULEHTI 3 | 2018


Osta kesäksi Luomuliiton lippis ja t-paita T-PAITOJA 100 % luomupuuvillaa, musta Unisex-malli S-XXL

Tilauslomake seuraavalla sivulla!

25,-

Naisten malli S-XL Tarkemmat mitat ja tilaukset: www.luomuliitto.fi/jarjesto/tuotteita-ja-materiaaleja/

LIPPIS LEPPISMERKILLÄ Hyvä, suojaava lippa. Kokoa voi säätää tarranauhalla.

15,-

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 3 | 2018

57


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä ☐ Tuottajajäsen 100 € * ☐ Kuluttajajäsen 25 € Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

* Sisältää jäsenmaksun ja Luomulehden vuosikerran 40 e (josta alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e) Luomulehti sisältyy vain tuottajajäsenmaksuun. Muille jäsenhintainen tilaus kohdassa Luomulehti.

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € Lippis 15 € T-paita 25 € Unisex

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

kpl kpl kpl Naisten

le h ti

☐ Yhden vuoden tilaus 66 € ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 € ☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Hinnat sis. ALV 10 %

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

58 LUOMULEHTI 3 | 2018 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

3/2018


Minä ja luomu

TEKSTI: ELISA NIEMI

Palkittu Grön valitsee luomun laadun takia Ravintola Grön äänestettiin Suomen parhaaksi ravintolaksi 2018 tammikuussa, ja helmikuussa ravintoloitsija Toni Kostian pokkasi yhden Michelin tähden tunnustuksen Kööpenhaminassa.

Miksi haluatte tarjota luomua ravintolassanne? Anna Salmisalo

Se tullut ajan kanssa luontevaksi. Luomuraaka-aineissa näkyy hyvin viljelijän tekemä käsityö. Laatu on usein selkeästi parempi kuin tavanomaisissa tuotteissa.

Kuinka paljon raaka-aineistanne on luomua? Mahdollisimman paljon – prosentteja en ole laskenut, mutta pääraaka-aineista yli puolet.

Mistä hankitte raaka-aineet? Kasviksia ja härkäpapua esimerkiksi ostamme suoraan tuottajilla. Ostamme myös samoista tukuista kuin muutkin, mutta selvitämme taustat tarkemmin. Olemme myös yhteyksissä suoraan luomutuottajiin. Kauppahallistakin ostamme ja kesällä torilta. Käytämme paljon myös villituotteita, joissa nyt ei ole luomusertifikaattia. Keräämme niitä itse metsistä.

Miten muuten kuin nettisivuillanne kerrotte asiakkaillenne luomusta? Luomu on perusarvo, emmekä mainitse erikseen, mitkä kaikki raaka-aineet ovat luomua. Esimerkiksi mangalitza (eli villa-) siasta kerromme tilan, missä ja miten sen on kasvanut. Ne ketkä tietävät tilan, tietävät myös, että se on luomua. Pop up –tapahtumat tuovat mukavaa vaihtelua työhömme, ja niitä on tulossa jälleen kesällä.◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi Vanhempainvapaalla EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 3 | 2018

59


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Luomulehti 3/2018  
Luomulehti 3/2018  
Advertisement