Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 1/2018

10,00 €

Hyönteisten käyttö yksimahaisten rehuissa on erinomainen vaihtoehto luomussa ▶ 30

www.luomulehti.fi

Uutta ohjeistusta monivuotisten kasvien taimista ▷ 22

_Suomeen tarvitaan lisää_ _luomukeruualaa_ ▷ 42


www.peltosiemen.fi

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Vihermassaherne

Apilat

Timoteit

Seokset

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Frida

Retuapilanurmi

Ebena

rehevin rehuvirna

paras alsike

kestää!

Kontu valkuaisvarasto

Jögeva4

varmin valkoapila

www.naturcom.fi


Luomun kysynnän kasvuun on kyettävä vastaamaan

Elisa Niemi

Elisa Niemi

O

n mieluisaa kirjoittaa teille pienen tauon jälkeen. Olen seurannut viime vuoden luomualaa vähän eri näkökulmasta kuin aiemmin. En ole katsonut asioita pelkästään viljelijän näkökulmasta, vaan koko toimialan. Luomun kysyntä kasvaa tilastojen mukaan markkinoilla voimakkaasti. Se tekee niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Luomun myynti lisääntyi vähittäiskaupassa 15 %, kun elintarvikkeiden kokonaismyynti vain yhden prosentin. Tällaista kasvua voi luonnehtia jo buumiksi. Markkinoilla olevan kysynnän täyttäminen edellyttää viljelyalan kasvua luomuraaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi. Maanviljely on pitkäjänteistä toimintaa. Muutokset tapahtuvat hitaasti. Siksi tarvitaan toimia raakaainepohjan varmistamiseksi. Siihen kuuluu kannattavuudesta huolehtiminen. Sen lisäksi pitää huolehtia koulutuksen riittävyydestä lisääntyvän viljelyn tarpeisiin sekä myös luomututkimuksen kehittämisestä. Jalostajien pitää kyetä monipuolistamaan tarjontaa. Nykypäivän kuluttaja on vaatelias ja luomua ostava kuluttaja erityisen vaativa. Kun luomun käyttö kasvaa, se myös arkipäiväistyy. Kiireinen nykyihminen haluaa luomulta helppoutta. Tämä vaatii tuotekehittäjiltä paljon. On kyettävä säilyttämään luomun erityispiirteet ja samalla sovitettava tuotteet kasvaville markkinoille. Luomuraaka-aineen saatavuus ja tarjonnan monipuolisuus on ratkaisevia asioita suomalaisen luomutuotannon näkökulmasta. Viljelijöiden, jalostuksen ja kaupan on kyettävä tuo kysyntä täyttämään. Muuten markkinat hoitavat asian tuonnilla.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 1 | 2018

3


Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477


Sisällys 1/2018

> Vähempikin siemen riittää vihantahernettä kylvettäessä s. 28

3

PÄÄKIRJOITUS: Luomun kysynnän kasvuun on kyettävä vastaamaan

12 14 Tech&Bio-messujen pääteemana teknologia kastrointi helpottaa 16 Sonnien eläinten käsittelyä

K-supermarket Kasarmi vei hevi-kilpailun kaksoisvoiton

ja laiduntamista

21 Pohjoismainen maatiaisviljaseminaari 10.–12.7.2018  Nordic Heritage Cereal Conference 

22

24 26 28 30

KANNESSA: Uutta ohjeistusta monivuotisten kasvien taimista

Taikinajuuressa sen salaisuus Uusi pussi hyvä, sisältö vielä tärkeämpi Vähempikin siemen riittää vihantahernettä kylvettäessä KANNESSA: Hyönteisten käyttö yksimahaisten rehuissa on erinomainen vaihtoehto luomussa

Kannen kuva: Juha Tuomi

> Jokelan lammastila on erikoistunut maisemanhoitoon s. 34

33 34

Neuvo 2020 on laajentunut nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -osiolla Jokelan Lammastila on erikoistunut maisemanhoitoon

36 Hiihtoloma luomuna! esillä 38 Luomututkimus Maataloustieteen päivillä Timonen jakaa 40 Katja mielellään tietoa toisille tuottajille

42 44 50 54 55 56

KANNESSA: Suomeen tarvitaan lisää luomukeruualaa Kasvihuone ja kalanviljelylaitos yhteistyössä ravinteiden kierrossa ja energiantuotannossa Luomutila, tule mukaan elokuun Luonnon päivään! Viljan tuottajahinnat muuttuvat – uusia mahdollisuuksiakin on Luomuala lausui Ruokaviraston perustamisesta Tampereella 5.–6.4.2018

Katja Timosen arkisto

Heikki Koskimies

Jokelan lammastila

le h ti

Katja Timonen jakaa mielellään tietoa toisille tuottajille s. 40 Palstat

6 Alkupaloja 8 Muissa medioissa 9 Tilastoista poimittua 10 Luomuliiton kuulumisia 19 Tutkittua tietoa 20 Edunvalvontaa Euroopassa 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 51 På svenska 52 Kysymyksiä 59 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 1 | 2018

5


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Hedelmien ja vihannesten tarjoaminen pakkaamattomana voi edistää niiden myyntiä HOLLANTILAISET TULOKSET osoittivat, että pakkausten poistaminen lisää hedelmien ja vihannesten valinnan todennäköisyyttä, kertoo Luomu.fi-sivusto. Näin oli niin luomutuotteiden kuin ei-luomun kohdalla. "Tutkimus tarjoaakin mielenkiintoisen ajatuksen: koska luomuvihannekset ja -hedelmät nykyään usein myydään valmiiksi pakattuina, luomun menekkiä voisi edistää myymällä luomua pakkaamattomana." ◀ Juha Tuomi

Katso linkki tutkimukseen: www.luomulehti.fi

Luomuperuskursseille LUOMUPERUSKURSSEILLE ON ilmoittautunut tänä keväänä erityisen paljon luomuun siirtyviä tai siitä kiinnostuneita tuottajia. Joillakin alueilla kurssipaikat ovat menneet täyteen, koska mukaan pystytään ottamaan noin 50 henkeä. Keväällä on usein puolet enemmän osallistujia kuin syksyllä. Viime syksynä oli jopa 28 osallistujaa, joten mahdollisesti järjestämme keväällä kaksi kurssia, kertoo sekä Luomuliitossa että ProAgria Etelä-Pohjanmaalla luomuasiantuntijana toimiva Erkki Vihonen. Joiltakin isoilta tiloilta on tullut kysymyksiä, että miten Niko Ahlqvistilla on sujunut luomussa. Ahlqvistin noin 1400 hehtaarin tilan siirtäminen luomuun Uudellamaalla on motivoinut muitakin isoja tiloja siirtymään, arvioi Vihonen. ◀

6

LUOMULEHTI 1 | 2018

Elisa Niemi

paljon ilmoittautuneita


Lajike ja kasvuolosuhteet

VILJELYTEKNIIKAN VAIKUTUKSET - luomu vs. tavanomainen - polyfenoli- ja C-vitamiinipitoisuuksiin todettiin uudessa tutkimuksessa melko pieniksi verrattuna ympäristön vaikutuksiin. Luomuviljely nosti hieman esimerkiksi kaffeiinihapon pitoisuutta, kun taas naringeniinin pitoisuus laski. Myös luomuviljelyn vaikutukset siis riippuvat vahvasti lajikkeesta ja ympäristöstä. Aikaisemmassa tutkimuksessaan tekijät havaitsivat, että β-karoteenipitoisuus oli luomuviljellyssä tomaatissa suurempi. Tekijät pohtivat myös, että muualla tehtyjen tutkimusten perusteella C-vitamiinin määrä lisääntyisi luomuviljellyssä tomaatissa ja vastaavasti suuri määrä typpilannoitetta pienentäisi pitoisuutta. Lajikkeen valinnalla on mahdollista vaikuttaa tomaatin bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuksiin. Myös viljelypaikka ja sen olosuhteet, kuten lämpötila ja auringon säteilymäärä vaikuttavat vahvasti koostumukseen. Erityisen suuri vaikutus sääolosuhteilla oli C-vitamiinipitoisuuteen. Polyfenoleiden, karotenoidien ja C-vitamiinin pitoisuuden vakioiminen on vaikeaa, sillä niihin vaikuttavat useat seikat sekä viljelytekniikassa että ympäristön olosuhteissa, todetaan luomu.fi-sivuston artikkelissa. ◀

Marjo Koivumäki

www.luomu.fi

Elisa Niemi

vaikuttavat tomaatin C-vitamiinija polyfenolipitoisuuksiin

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta VIIME VUONNA julkaistu synteesitutkimus vahvisti näkemystä, jonka mukaan luomuviljely lisää maaperän mikrobiston aktiivisuutta ja runsautta. Maan mikrobiston määrällä ja aktiivisuudella on vaikutusta maan kasvukuntoon, kertoo Luomu.fi-sivusto. Meta-analyysissa käytiin läpi 56 pelto- tai kasvihuoneolosuhteissa toteutettua tieteellistä tutkimusta. Mukaan valituissa tutkimuksissa tarkasteltiin erilaisia tuotantojärjestelmiä, yksivuotisia ja monivuotisia satokasveja ja ne oli toteutettu eri puolilla maapalloa, painottuen Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueille. Tutkimus vahvisti hypoteesin, että luomuviljely vähentää maan happamoitumista. Maan pH on keskimäärin 2 % eli 0,15 pH yksikköä korkeampi luomuviljellyssä kuin tavanomaisesti viljellyssä maaperässä. Luomuviljelyssä maaperän orgaanisen hiilen ja typen määrät ovat keskimäärin 16 % korkeammat kuin tavanomaisessa, mikä selittyy todennäköisesti mikrobien aktiivisemmalla hajotustoiminnalla. Typen mineralisaatio on intensiivisempää luomussa kuin tavanomaisessa, minkä seurauksena typen kierto tehostuu luomuviljelyssä. Vaikka tutkimus osoitti, että maaperän mikrobisto voi kiistatta paremmin luomuviljelyssä, se ei näyttänyt vaikuttavan suoraan satoa parantavasti. Lannoitevalinnoilla (komposti, liete, viherlannoite) voidaan vaikuttaa mikrobien aktiivisuuteen ja runsauteen. Lannan käyttö lisäsi ja synteettiset lannoitteet puolestaan vähensivät mikrobien aktiivisuutta. Viljelykierrolla ja palkokasvien käytöllä on maaperän mikrobien aktiivisuutta lisäävä vaikutus. Luomuviljelyllä on havaittu olevan paljon positiivisia vaikutuksia maaperän fysikaalisiin ja kemiallisiin olosuhteisiin sekä viljeltävän maaperäkerroksen paksuuteen ja vakauteen. Vaikutukset ovat yhteydessä muun muassa veden imeytymiseen ja varastoitumiseen maaperässä. ◀ Tarkemmat tiedot tutkimuksesta: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 1 | 2018

7


Muissa medioissa

Pekan Leivälle Heinolaan Suomalainen teko -palkinto

Luomutuotanto jatkaa kasvuaan HORTIDAILY.COM NOSTI esiin 15.1.2018 luomutuotannon kasvun Euroopassa sekä maatalouden työllisyyslukujen laskun. Nämä keskeiset löydökset Euroopan komission niin sanotut yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) taustaindikaattoreissa 2014-2020. Niitä päivitettiin juuri uusimmilla saatavilla olevilla 2016 luvuilla.   Luomuala kasvoi Euroopassa 30 prosentilla 2010-2016 noin 4,4 prosentin vuosivauhtia. Suurinta kasvu oli Bulgariassa, Kroatiassa, Ranskassa ja Kyproksella. ◀

Horst Neumann

ITÄ-HÄME TOI 13.1.2018 esiin, että heinolalaisen Pekan Leivän vientileipomolle on myönnetty Suomalainen teko -palkinto. Heinolassa vieraillut oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) luovutti tunnustuksen toimitusjohtaja Arto Mussalolle. Pekan Leivän päätuote on luomuruisleipä. Koko tuotanto menee vientiin. Päämarkkinat ovat Saksassa, mutta luomuleipää menee myös Ruotsiin ja vienti alkaa nyt myös Puolaan. Leipomossa valmistetaan 30 miljoonaa leipää vuodessa, mikä tekee siitä Suomen suurimman luomuviljan käyttäjän. Vientileipomo työllistää 20 ihmistä ja kokonaisuudessaan Pekan Leipä työllistää 95 henkilöä. Pekan Leipä on perustettu vuonna 1964. ◀

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Jymy aloittaa viennin Singaporeen MAASEUDUN TULEVAISUUS kertoi 17.1.2018, että Suomisen Maito Oy on aloittamassa Jymy-luomujäätelöidensä vientiä Aasiaan. Vetoapua Singaporen markkinoille on saatu muun muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.). Hän matkusti Team Finlandin viranomais- ja yritysdelegaation kanssa Etelä-Koreaan ja Singaporeen 8.–12.1. Toimitusjohtaja Horst Neumann kiittelee ministeriön, Elintarviketurvallisuus Eviran että Team Finlandin väkeä. Vienti itään vaatii myös paljon erilaisia terveys- ja laatutodistuksia, joiden laatimisessa Evira on auttanut ja tukenut pitkin matkaa, Horst kertoo. Etelä-Korean kanssa lupaneuvottelut ovat vielä hieman kesken, mutta Japaniin vientiä ollaan aloittamassa. Aasian lisäksi Jymyä myydään Britanniassa ja Saksassa. Vientiä ja tuotantoa kasvatetaan kysynnän tahdissa, mutta Suomi säilyy tärkeimpänä markkina-alueena, Neumann sanoo. ◀

8

LUOMULEHTI 1 | 2018


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Tilastoista poimittua

Luomusadot kasvoivat viime vuonna Luomusadon 2017 ennakkotiedot kertovat kasvusta. Eniten kasvoi perunasato.

Marjo Koivumäki

VUODEN 2017 luomuviljasato 90 miljoonaa kiloa oli 12 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,6 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin ja -kauran osuus koko maan tuotannosta on 5 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää. Yli puolet viljasadosta oli kauraa, jonka sato oli 54 miljoonaa kiloa eli kasvua 13 % vuodesta 2016. Vehnää ja ohraa korjattiin lähes yhtä paljon eli yli 10 miljoonaa kiloa molempia. Vehnäsato kasvoi lähes puolella ja ohrasato neljänneksen. Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato, 10 miljoonaa kiloa. Se on jopa 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotanto on nyt noin 1,6 % koko perunantuotannosta Herne- ja härkäpapusadoissa oli sen sijaan laskua ja sadot lähes puolittuivat viime vuodesta. Myös rypsisato laski selkeästi – edellisvuosien tapaan. Kaikki tiedot tarkentuvat maaliskuussa 2018, kun tilasto valmistuu lopullisena. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2018

9


TEKSTI: ELISA NIEMI

Vaikuttamiseen tarvitaan oikeita taustatietoja Luomuliiton hallituksen uudella jäsenellä Matti Kumpulaisella on paljon ajatuksia esimerkiksi tukipolitiikan kehittämisestä. Tutkimustausta vaikuttaa myös oman viljelyn toteuttamiseen.

K

umpulaisen tausta on tutkimuksessa, mutta 1,5 vuotta sitten kotitilalla tehtiin sukupolven vaihdos ja ensi kesänä on tarkoitus aloittaa luomujuuresten viljely: porkkanaa, punajuurta, lanttua ja palsternakkaa. Kasvilajivalinnat ovat tulleet oman kunnan alueelta löytyneeltä ostajalta, Feelia Oy:ltä. Esimerkiksi tutkimustarkoituksiiin mittalaitteita valmistava oma yritys jatkaa silti osa-aikaisena Kumpulaisen työllistäjänä. Projektit ovat kiinnostavia ja vaihtelevia, koska yritys on erikoistunut valmistamaan mittalaitteita yksittäisiä kappaleita esimerkiksi tutkijoiden tarpeisiin. Vihannesviljelyäkin Kumpulaisen oli luonteva lähestyä etsimällä tietoa laajasti. – Netistä mielenkiintoisimmat näkemykset löytyivät yhdysvaltalaisilta viljelijöiltä kuten David Brand, Gabe Brown ja Brendon Rockey, kertoo Kumpulainen.

Luomuliitossa kiinnostaa vaikuttaminen

Rauno Haapala

Aiempi Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen edustaja Luomuliiton hallituksessa oli Anna-Leena Vierimaa. Hän tuli Kumpulaiselle tutuksi alueellisen Maasta markkinoille -hankkeen toiminnasta. Keskusteluissa on ollut muun muassa se, että tukipolitiikkaa täytyisi järkevöittää. – Vaikuttaa siltä, että valmistelijoilla ei ole oikeita taustatietoja ja nyt rahoitusasteelle asti pääsee huonosti perusteltuja käytäntöjä. Esimerkiksi fosforin huuhtoutumisesta on käytetty kirjavia tutkimuksia perusteluina nykyiselle tukipolitiikalle.

10

LUOMULEHTI 1 | 2018

Luomuliiton uutta hallituksen jäsentä Matti Kumpulaista on mentoroinut oman viljelyn kehittämisessä muun muassa Rauno Haapala. Kuva erityisesti maanparannustarkoituksissa kylvetyltä Haapalan hamppupellolta.


Matti Kumpulainen tuottaa muun muassa porkkanaa ja punajuurta.

MARJO KOIVUMÄKI

Hiilensidonta taas voisi tulevaisuudessa olla osa tukipolitiikkaa. – Olisi järkevää, että viljelijät saisivat hiilensidontaa aiheuttavista toimenpiteistä korvausta, koska peltomaa voisi toimia olennaisen tärkeänä hiilinieluna. – Järkevä politiikka vaatisi tässäkin kohtaa tutkimusta. Valitettavasti uusiin tutkimusaloihin voi olla kilpailuntäyteisessä nykymaailmassa vaikea tarttua, koska niistä ei välttämättä saada nopeasti julkaistavia tuloksia. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke ei ole tuonut vielä tarpeeksi vahvasti esiin luomutuotannon mahdollisuuksia hiilensitojana. Vaikka hiilensitoutumisen nimenomaan orgaaniseen ainekseen ymmärtää jo maalaisjärjellä, tutkimustuloksina on vaikea saada selkeästi esiin tätä vaikeasti mitattavaa asiaa.

Vihannesviljelyä kasvipeitteisyyttä hyödyntäen

Kustannuslaskenta on pohjana sille, että Matti Kumpulainen valitsi vihannesviljelyn. Tilalla on hyvälaatuista kevyttä viljelysmaata, joka sopii maalajiltaan juureksille. – Ahokylän maat eivät ole ollut aktiiviviljelyssä pitkään aikaan. Niinpä pellot ovat puhtaita myrkyistä, mutta vihannesviljelyn aloittamisessa on myös omanlaisensa haasteet, kertoo Kumpulainen. Samalla kylällä ei enää ole muita viljelijöitä, mutta Pyhännän kunnan alueelta niitä toki löytyy. Kumpulainen toimii MTK Pyhännän puheenjohtajana. Myös kunnanvaltuustossa Kumpulainen on mukana – Pohjois-Pohjanmaan, Savon ja Kainuun rajakunnassa. Kumpulaisen mentorina luomuviljelyyn on toiminut Luomuliiton verkostoonkin kuuluva hyvä ystävä Rauno Haapala. – Jos haluaa kehittää viljelyä eteenpäin siitä, mikä vallitseva käytäntö on, täytyy usein hakea tietoa toisilta viljelijöiltä ja monista lähteistä internetistä. – Esimerkiksi kasvipeitteisyyden hyödyntäminen tilalla on kiinnostava kehityskohde, mutta tuntuu, että tutkimukselle monilajisuus on liian haastava ympäristö. Toisien viljelijöiden kokemuksista olen oppinut eniten, pohtii Matti Kumpulainen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen Pohjoinen sijainti tuo toki omat haasteensa viljelyyn, mutta se voi olla myös menestystekijä. – Täytyy etsiä kuminantyyppisiä menestystarinoita esimerkiksi pohjoisen aromeista. – Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisten alueiden merkitys ruoantuottajina voi nousta huimasti, jos tärkeitä ruoantuotantoalueita ei pystytäkään enää viljelemään. Toisaalta kahden asteen ilmaston lämpeneminen ei auta täällä, jos talvet lämpenevät ja kesät kylmenevät. – Maatalouden kannattavuuteen eri puolilla vaikuttaa paljon se, miten viljelyolosuhteet voivat eri alueilla muuttua. Kokonaiskuva täytyy pitää suunnitelmissa mielessä, summaa Kumpulainen. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2018

11


K-supermarket Kasarmi

vei hevi-kilpailun kaksoisvoiton Suomen paras hedelmä- ja vihannesosasto on tänä vuonna sitä myös luomuna. Helsingissä Töölössä sijaitseva K-supermarket Kasarmi valittiin sekä Suomen Paras Hevi 2018 -kilpailun että Suomen Paras LuomuHevi -kilpailun voittajaksi.

S

uomen Paras Hevi on ammattilehti Puutarha-Sanomien järjestämä kilpailu. Sen tavoitteena on muistuttaa, että laadukas ja hyvin hoidettu hedelmä- ja vihannesosasto on tärkeä vetovoimatekijä koko kaupalle. Kasvisten kulutuksen kasvulla on lisäksi suuri merkitys kansanterveydelle. Kunniamaininnan hevi-osastostaan sai S-market Lapua. Kunniamaininta myönnettiin myös Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepeelle, joka on kehittänyt ansiokkaasti kaikkien myymälöittensä hevi-osastoja. Luomuhevin eteen tehdystä työstä palkittiin kunniamaininnalla Sokos Herkku Tampere ja espoolainen Ksupermarket Mankkaa. Kilpailun finaaliin oli valittu kuusi kauppaa, joiden kaikkien hevi-osastot olivat houkuttelevia ja koukuttavia. Puutarha-Sanomien ja Pro Luomun kokoamat asiantuntijaraadit arvostivat tuotteiden korkeaa laatua, tuoreutta ja raikasta esillepanoa.

12

LUOMULEHTI 1 | 2018

Kilpailu toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa, ja luomu oli mukana kolmatta kertaa.

tuoreus, runsaus, sesongit, puhtaus, asiakkaan kuunteleminen ja vaihtelevuus sekä osaston elämyksellisyys.

Suomen vaativimmat asiakkaat arvostavat heviä K-supermarket Kasarmin kauppiaspari Anne ja Pasi Saarinen ovat pitkän linjan kauppiaita. Pohjois-Hesperiankadulla sijaitsevan myymälänsä ovet he avasivat maaliskuussa 2016. Hevistä vastaavat Anne Saarinen ja osastonhoitaja  Kirsti Ojala.  – Meillä on tutkitusti Suomen vaativimmat asiakkaat, joten hevi-osaston hoitaminen on ihan omaa luokkaansa. Tavoitteena on saada osasto tuottamaan ja toimimaan runsaana ja tuoreena ympäri vuoden, jotta asiakkaat palaavat aina uudestaan, kertoo Anne Saarinen. Ahkera työ hevi-osastolla näkyy myös kaupan myynnissä, sillä hevin osuus päivittäistavaramyynnistä on noussut 20 prosenttiin. Kirsti Ojalan mukaan hyvän hevi-myynnin takana ovat tuotteiden

Luomu nostetaan jo hyvin esille hevi-osastoilla LuomuHevi-kilpailun raati laittoi ilahtuneena merkille, että myös luomun osalta kilpailu oli tänä vuonna kovatasoinen ja tasaväkinen. Kaikissa kisakaupoissa luomutuotteiden laatu oli hyvä ja esillepanoon kiinnitettiin huomiota. Voittoisan K-supermarket Kasarmin sitoutuneisuudesta luomuun kertoo se, että kauppa otti jo viime vuonna ykkössijan Suomen Paras LuomuHevi -kilpailussa. Tälläkin kertaa Kasarmi vakuutti asiantuntijaraadin luomuhevin laajalla valikoimalla, houkuttelevalla esillepanolla sekä moitteettomalla laadulla. Voitto varmistui lopullisesti loistavilla myyntiluvuilla: luomuhevin myynti lisääntyi viime vuonna 20 %, ja luomun osuus oli yhdeksän prosenttia kaupan kaikesta hevi-myynnistä.

Puutarha-Sanomat/Jouko Tikkanen

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI


Pro Luomu ry on luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa. Yhdistyksellä on noin 70 jäsentä, jotka edustavat ruokaketjun toimijoita tuottajista kauppaan. Luomuliitto on Pro Luomu ry:n jäsen ja hallituksessa on mukana Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Pro Luomu/Aura Lamminparras

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005 Kunniamaininnalla palkitut Sokos Herkku Tampere ja K-supermarket Mankkaa saivat niin ikään kiitosta luomuhevi-tuotteiden laajasta valikoimasta sekä hyvästä esillepanosta ja laadusta. Sokos Herkku Tampereen hevi-osastolla luomun osuus kokonaismyynnistä oli lähes 8 %. Raati vaikuttui myös K-supermarket Mankkaan omistautuneesta työstä luomuhevin myynnin edistämiseksi. Sokos Herkku Tampereen myyntipäällikkö on Timo Pitkäranta, ja hevistä vastaa Tuija Virkkula. K-supermarket Mankkaan kauppias on Pekka Iho, ja hevistä vastaa  Leila Barck apunaan  Heli Hekkala ja Emmi Barck. Luomukilpailun raatiin kuulunut myyntipäällikkö  Annika Hongell-Hakkarainen  Satotukusta arvostaa suuresti kauppojen työtä luomuhevin hyväksi. – On mahtavaa huomata, että luomua ei enää pidetä välttämättömänä pahana, vaan sen tuotevalikoimaa ja esillepanoa kehitetään kaiken aikaa paremmaksi. Tämä on oikea tie, kun halutaan kasvattaa luomuhevin tunnettavuutta ja lisätään sen osuutta kuluttajien ostoskorissa, Hongell-Hakkarainen kannustaa. ◀

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

www.proluomu.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 1 | 2018

13


TEKSTI: ERKKI VIHONEN KUVAT: HEIDI JA ERKKI VIHONEN

Tech&Bio

-messujen pääteemana teknologia Ranskan luomumaatalousmessujen pääteemana oli teknologia, joten varsinkin erikoistuotantoon suunniteltuja koneita ja laitteita oli runsaasti esillä.

K

uudetta kertaa järjestetyllä luomumessuilla Ranskan Valencienissa oli runsaasti nähtävää. Messuilla oli syyskuussa noin 300 näytteilleasettajaa ja yhdeksän telttaa luentoja varten sekä runsaasti erilaisia työnäytöksiä. Valitettavasti lähes kaikki esitelmät olivat ranskaksi, joten kielitaito tulee monilla ulkomaalaisvierailla esteeksi. Sen sijaan työnäytökset ja koneet sekä esittelyteltat antoivat paljon uutta tietoa luomusta ja sen kehityksestä. Koneita oli pieneksi näyttelyksi todella paljon. Erityisesti erilaisia rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja haroja ja leikkureita oli runsaasti. Myös maanmuokkaukseen käytettäviä koneita, kuten kultivaattoreita ja jankkureita oli paljon näytillä. Ehkäpä yllättäen myös eri traktorimerkit olivat hyvin esillä.

Tech&Bio messuilla Ranskassa oli 300 näytteilleasettajaa, yhdeksän telttaa luentoja varten sekä runsaasti erilaisia työnäytöksiä.

14

LUOMULEHTI 1 | 2018

Lannoitteet ja maaperäasiat näyttävästi esillä Näytteille asettajien joukosta erottui koneiden lisäksi moninaiset luomulannoitteet, joita näytti olevan runsaasti tarjolla. Osa lannoitteista oli tarkoitettu erikoiskasvien viljelyyn, kuten hedelmäpuille, mutta joukossa oli runsaasti myös erilaisia hiven- ja starttilannoitteita viljoille sekä öljykasveille. Suurin osa näistä luomuun soveltuvista lannoitteista tuli Hollannista, Saksasta, Ranskasta ja Sveitsistä. Lannoitteiden puute ei ainakaan näytä olevan luomutuotannon jarruna, mutta lannoitteiden hinta onkin sitten toinen kysymys. Myös maaperä oli erittäin suuressa osassa Tech&Bio-messuilla. Esillä oli mielenkiintoisia kuoppatestejä erilaisista renkaista ja niiden paineista sekä koneiden painoista ja näiden vaikutuksesta

maaperään. Koekokonaisuus oli erittäin mielenkiintoinen ja keräsi myös Ranskassa paljon kiinnostuneita kuulemaan ja näkemään tuloksia. Lisäksi erilaisia peräkärryjen painon ja renkaiden vaikutuksia testattiin ajoradalla, josta saatiin tietoa pinnan ja syvemmän maan tiivistymisestä.

Siemeniä myös värikkäille juureksille Näytteille asettajien joukossa oli myös runsaasti siemenkauppiaita - viljojen, perunoiden, avomaanvihanneksien ja juuresten. Näiden valikoimia katsellessa ja heidän kanssaan keskusteltaessa tuli mieleen, kuinka paljon meillä Suomessa olisi


◁ Erilaisia rikkojen torjuntaan käytettäviä laitteita oli nähtävillä runsaasti – erilaisista haroista robotteihin asti. ▽ Esimerkki nurmiruutuihin käytetystä siemenmäärästä.

◁ Erilaisia juureksia ja vihanneksia oli näyttävästi esillä.

kehitettävää tuotannossa niin sanotuille erikoiskasvituotteille. Lisäksi paikalliset edustajat kertoivat tuotteiden tuotteistamisesta esimerkiksi vanhanajan hiutaleiksi tai leiväksi. Myös erikoisen väriset juurekset tekevät kuulemma hyvin kauppansa niin tukkumyyntiin kuin suoraan tilalta myytävinä. Monet huippuravintolat haluavat spesiaalivärejä tarjolle ja ovat valmiit maksamaan hyvän korvauksen tuottajalle.

Omavaraisuuden nosto tärkeä teema Luomukotieläinpuolelta pääsi tutustumaan pieniin luomukanaloihin, jotka ovat helposti siirrettäviä laidunkaudella. Myös erilaisia luomurehuja ja muita kotieläinpuolen tuotteita oli tarjolla. Monista eläinten sairauksista ja niiden ehkäisyistä varsinkin sika ja siipikarja puolella oli

kattavasti tutkimustuloksia – suurin osa ranskaksi. Erittäin ajankohtaista näyttelyssä oli myös 100 prosenttiseen omavaraisuuteen valmistautuminen luomussa. Ranskassa on tähän liittyen paljon luomuhankkeita. Yksi suurimmista omavaraisuuden teemoista oli nurmien satotason nosto ja ennen kaikkea valkuaisen lisääminen nurmissa. Näyttelyalueella olikin monia kasviruutuja sekä säilörehunurmia esillä, joissa oli monipuolinen nurmiseos. Johtopäätöksenä nurmista oli se, että mitä monipuolisempi lajisto nurmessa sitä paremman sadon ja valkuaislisän se tuotti. Lisäksi siemenmäärät olivat todella suuria (n. 50kg/ha nurmensiemeniä).

Käsityöstä robotteihin Tech&Bio-maatalousmessut - tai pitäisikö paremminkin sanoa peltopäivät - olivat hyvin antoisa tapahtuma ja herätti monia kysymyksiä ja antoi myös vastauksia.

Esillä oli tuotantoa niin pienelle erikoistuneelle tilalle kuin suurelle monipuoliselle tilalle. Euroopassa on paljon erilaisia luomutiloja, joiden toiminta poikkeaa suuresti toisistaan. On luomutiloja, jotka tekevät kaiken käsin ja hevosvoimin, on tiloja joissa isot koneet ovat suuressa osassa ja on niitä tiloja, joissa kulkee robotit haraamassa vihanneksia. Ja mikä mielenkiintoisinta, näille kaikille tiloille löytyy markkinat kuluttajien keskuudesta. Tech&Bio antoi paljon vinkkejä siitä, miten voisi kehittää suomalaista luomuviljelyä. Ja siitä miten lähes kaikkiin ongelmiin löytyy kyllä vastaus maailmalta, oli kyse sitten lannoituksesta, viljelytekniikasta tai lajikevalinnoista. Joten ei muuta kuin rohkeasti tuottamaan myös luomuerikoiskasveja! ◀

LUOMULEHTI 1 | 2018

15


TEKSTI JA KUVAT: KATARINA REHNSTRÖM

Sonnien kastrointi

helpottaa eläinten käsittelyä ja laiduntamista Sonnien kasvattaminen teuraaksi saakka on sekä haastavaa että vaarallista. Moni luomunautatila lähettääkin sonnivasikat loppukasvatukseen muualle. Vähän käytetty ratkaisu ongelmaan on sonnien kastrointi. Härkiä voi kasvattaa ja laiduntaa yhdessä hiehojen kanssa ja härän liha on laadultaan erinomaista.

L

uonnonmukaisen kotieläintuotannon periaatteena on, pakollisten korvamerkkien laittamista lukuun ottamatta, välttää kaikkia eläimille suoritettavia rutiininomaisia toimenpiteitä. Toisinaan eläimelle tehtävä lyhytaikainen toimenpide voi kuitenkin lisätä sekä eläinten että ihmisten kokonaishyvinvointia pitkällä aikavälillä. Sonnien kuohitseminen on tästä hyvä esimerkki. Kastroinnilla tuntuu olevan lähes poikkeuksetta positiivisia vaikutuksia sekä eläinten hyvinvointiin että hoitajan työturvallisuuteen. Härän liha on myös laadullisesti paljon parempaa kuin sonnin liha. Oikeastaan voi vain ihmetellä, miksi sonnien kastrointi ei meillä ole yhtä yleistä kuin monessa muussa maassa. Toisin kuin usein luullaan, myös luomussa nautojen kuohitseminen on sallittua. Kastrointi on sallittu eläinlääkärin suorittamana käyttäen asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. Toimenpiteestä pitää lisäksi olla maininta

sekä eläintenhoitosuunnitelmassa että lääkekirjanpidossa. Kastrointi voidaan Suomessa joko suorittaa Burdizzon-pihdeillä murskaamalla siemenjohtimet tai kirurgisesti avoleikkausmenetelmällä poistamalla kivekset. Leikkausmenetelmä on varmempi, mutta infektioriskiä voidaan siinä pitää hieman suurempana.

Härkä on helppo käsitellä ja laiduntaa Yleinen käytäntö luomuemolehmiä kasvattavilla tiloilla on, että emot poikivat keväällä ja vasikat kulkevat ensimmäisen vuoden laitumella emän kanssa. Syksyllä eläimet otetaan sisään ja hiehovasikat jäävät tilalle jatkokasvatukseen. Sen sijaan monet luomusonnivasikat sekä maitoettä emolehmätiloilta lähtevät jatkokasvatukseen tavanomaisena. Luomujatkokasvatuspaikkoja on tarjolla vain hyvin rajoitetusti. Luomulihan kysyntä kasvaa ja yksi tapa saada nopeasti lisää luomulihaa markkinoille olisi son-

Härän liha on laadukasta ja voisi olla myyntivaltti. Kuvassa näkyy jonkin verran marmoroitumista eli lihaksen sisäistä rasvaa, mikä on härän lihalle tyypillistä. Kuluttajat maksavat sellaisesta lihasta parempaa hintaa.

16

LUOMULEHTI 1 | 2018

nivasikoiden kasvattaminen luomutiloilla teuraskypsäksi saakka. Luomusääntöjen mukaan kaikkien nautojen on päästävä kesäaikaan laitumelle. Ainoa poikkeus, maitojuotossa olevia vasikoita lukuunottamatta, on yli vuoden ikäiset sonnit. Jos yli vuoden ikäisiä sonnien ei anneta laiduntaa, niillä on luomussa oltava mahdollisuus vähintään ympärivuotiseen ulkoiluun jaloittelutarhassa. Isoja sonneja laidunnetaan vain harvoin ja moni luopuu sääntöjen näin salliessa suosiolla laiduntamisesta. Sonnit pysyvät tunnetusti huonosti aitalankojen takana. Isojen sonnien käsittely on lisäksi vaativaa ja vaarallistakin puuhaa. Navetan rakenteiden pitää olla todella kovaa kulutusta kestäviä. Myös sonnien keskinäinen voimienmittelö saattaa aiheuttaa loukkaantumisia eläimille. Kastroinnilla on monia positiivisia vaikutuksia. Kastroitu sonni on huomattavasti rauhallisempi käsitellä kuin kastroimaton. Härkiä voi pitää sekalaumoissa


samoilla laitumilla hiehojen kanssa. Myös sisätiloissa härkien ja hiehojen pitäminen samoissa karsinoissa ja kasvatustiloissa on mahdollista. Eläinten ryhmäjako helpottuu ja hoidettavia eläinryhmiä on vähemmän. Huonona puolena voidaan pitää sitä, että härkä kasvaa teuraskypsäksi hieman hitaammin kuin sonni. Härkä myös rasvoittuu enemmän kuin sonni. Osa rasvasta kuitenkin varastoituu lihaksen sisäiseksi rasvaksi eli liha marmoroituu. Tämä puolestaan on lihan laadun ja maun kannalta vain hyvä asia. Härän liha onkin laadultaan erinomaista. ▷▷

Ylämaankarja on hidaskasvuinen rotu, joka selviää ulkona ympärivuoden. Härkien ja hiehojen pitäminen samassa sekalaumassa vähentää eläinryhmien määrää ja eläimet pysyvät hyvin aitojen takana.

Ylämaankarjatilalla kastroinnista positiivisia kokemuksia

T

yrmyn luomutila Pohjois-Savossa kasvattaa Ylämaankarjaa. Tilan isäntä Jari Säisä kertoo, että heillä on kokemusta sonnivasikoiden kuohitsemisesta noin kolmen vuoden ajalta. Tilalla on aikaisemmin pidetty lypsykarjaa. Tuotantomuodon vaihdon yhteydessä päädyttiin myös sellaiseen ratkaisuun, ettei sonneja haluta kasvattaa lainkaan. Härkien ja hiehojen kasvattaminen yhdessä sekalaumana on tärkeä syy kuohita sonnivasikat. – Tilan, ja erityisesti laidunalueiden sijainti, tekisi sonnien pitämisen hankalaksi. Häristä ja hiehoista koostuva sekalauma on rauhallisempi ja pysyy hyvin aitojen takana, Jari Säisä sanoo. Vuonna 2017 sonnivasikoita kuohittiin tilalla yhteensä noin kymmenen. Ihan kaikkia sonnivasikoita ei kuohita vaan hyvät yksilöt jätetään jalostuseläimiksi. Emot poikivat pääosin keväällä, mutta osa myös syksyllä. – Ihanteellisinta olisi kuohita kaikki sonnivasikat samalla kertaa, mutta poikimakauden venyessä tämä ei onnistu. Nyt eläinlääkäri käy kuohitsemassa eläimet noin 2–3 erässä. Säisän tilalla sonnit kuohitaan leikkausmenetelmällä. Pihdeillä kuohitseminen olisi yksinkertaisempaa, mutta Jari Säisä sanoo haluavansa varmistaa sen, että toimenpide onnistuu kaikilla sonneilla 100 prosenttisesti. Yksikin epäonnistuminen saattaa aiheuttaa sen, että kaikki eläimet ovat vahingossa tiineenä. Käytännössä kastrointi tapahtuu tilalla niin, että kuohittavat eläimet otetaan kiinni ja rauhoitetaan. Eläinlääkäri antaa asianmukaisen anestesian ja kivunlievityksen ja suorittaa itse toimenpiteen.

Marmoroitunutta lihaa.

– Meidän tilalla hoidetaan yksi eläin kerrallaan ja sitten vasta siirrytään seuraavaan. Itse tapahtuma on rauhallinen ja eläinlääkäri seuraa, että jokainen eläin herää kunnolla. Toimenpiteen voisi varmaan hoitaa nopeamminkin, jos samalla kertaa otettaisiin kiinni ja lääkittäisiin useampi eläin. Eläimet kuohitaan vähän eri-ikäisinä olosuhteista riippuen. Keskimäärin eläimet ovat noin 3–6 kuukauden ikäisiä. Härkien kasvatuksesta on Tyrmyn tilalla vain positiivisia kokemuksia. Eläimet toipuvat kastroinnista todella nopeasti eikä mitään komplikaatioita ole ilmennyt. Härät ovat luonteeltaan rauhallisia ja niitä on miellyttävä käsitellä. Härät eivät myöskään tappele keskenään kuten sonnit. Eläimet ovat myös pysyneet hyvin aitojen takana. Härät menevät teuraaksi noin 2–3 vuoden ikäisinä. Osa lihasta myydään tilalta suoraan oman tilakaupan kautta. Eläimet teurastetaan Karisalmen Kotiliha -nimisessä pienteurastamossa Jämsällä. Terhi Karisalmi Karisalmen Kotilihasta vakuuttaa härän lihan olevan sonnin lihaa parempilaatuista lihaksen sisäisen rasvan ansiosta. Härkien teurasruhon rasvaa hän ei pidä ongelmana. – Sonnin teurasruho on kaikista rasvattomin ja hiehon rasvaisin. Härän ruhon rasvaisuus sijoittuu johonkin näiden välille. Härän liha on laadultaan kuitenkin huomattavasti paljon laadukkaampaa. Tulevaisuudessa tämä voisi olla myyntivaltti, Karisalmi sanoo.

LUOMULEHTI 1 | 2018

17


Ulkomailla sonnien kastrointi on huomattavasti yleisempää kuin meillä, koska eläimiä pidetään usein ulkona ympäri vuoden. Kuvan maitorotuiset härät laitumella Pohjois-Saksassa joulukuun puolivälissä.

Kustannuksia hankala arvioida Ruotsalaisen sonnien kastrointia käsittelevän selvityksen mukaan sonnit kannattaa kuohita mahdollisimman varhain. Sonnien tulisi kastroitaessa olla korkeintaan 8 viikon ikäisiä. Alhainen ikä alentaa komplikaatiovaaraa ja toimenpiteen mahdollinen vaikutus syöntiin ja päiväkasvuun on pieni. Kaikki selvityksessä mukana olleiden tilojen sonnit kuohittiin Burdizzon-menetelmällä.

Sonnivasikoiden kastrointi vaikuttaa myös poikimakauden suunnitteluun. Mahdollisimman lyhyellä aikavälillä syntyneet ja samanikäiset sonnivasikat kannattaa eläinlääkäri- ja työskustannuksia ajatellen kastroida yhtäaikaa. Infektioriskien minimoimiseksi eläimiä ei kannata kuohita ainakaan kesän lämpöisimpinä viikkoina. Lisäksi mahdollisimman puhdas ja hyvin kuivitettu paikka on infektioriskin minimoimiseksi tärkeää.

Kylvökone - riviharayhdistelmä tuottavaan luomumaatalouteen Tilaa System Cameleon ajoissa, niin saat vielä syyskylvöille 2018! Youtube ja Facebook = Oy Pargas Gård Ab 040 5305953 www.pargasgard.fi

Paljonko sonnien kastrointi sitten maksaa ja onko se ylipäänsä kannattavaa? Tarkkoja kustannuksia on vaikea arvioida, sillä kokonaisuuteen vaikuttaa moni eri seikka. Eläinlääkärikäynnistä muodostuviin kustannuksiin vaikuttaa ainakin se, kuinka paljon aikaa toimenpiteeseen kuluu. Mitä useampi eläin saadaan kerralla kuohittua, sitä alhaisempi on kustannus per eläin. Eläinlääkäripalkkio kutakin eläintä kohden liikkuu jossakin muutaman kympin tuntumassa. Muita kastroinnista aiheutuvia kuluja ovat eläinten kiinniottoon ja eläinlääkärin avustamiseen laskettavat työtunnit. Säästöä taas saadaan jos käsiteltäviä eläinryhmiä on vähemmän ja laidun- ja ulkoilualueita ei tarvitse suojata yhtä hyvin. ◀

Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa. Suomalainen viljelijä pitää pellostaan niin hyvää huolta, että siitä saatavia tuotteita voidaan verrata luonnon omiin antimiin. Ne kelpaavat kaikkein vaativimpien ruokamestareiden parhaimpien luomusten raaka-aineiksi ja tekevät arkipäivän kotiruuasta herkullisen maistuvaa. Hyvin hoidetusta pellosta nousee ruokapöydän kultaa. BESTON® on osa maukasta laatua. Valitse BESTON®- se on hyvä!

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

18

LUOMULEHTI 1 | 2018


Tutkittua tietoa

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Onko typpi seuraava hiili?

L

ähes 50 vuotta sitten C. C. Delwiche (1970) kirjoitti Scientific American -lehdessä: “Kaikista ihmisen viimeaikaisista keksinnöistä typen teollinen sitominen selkeästi ylittää merkityksessään kaikki muut.” Sen jälkeen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tullut kiihkeän tarkkailun ja keskustelun kohteeksi. Samaan aikaan ihmisten tuottaman reaktiivisen typen tuotanto on kasvanut jatkuvasti ja niin myös sen aiheuttamat haitat ympäristölle. Kuten hiilidioksidin tapauksessa, joitakin reaktiivisen typen vaikutuksia on vaikea mitata lyhyellä aikavälillä. Reaktiivisella typellä on myös sijansa maatalouden vihreässä vallankumouksessa, joka on samankaltainen kuin hiilen rooli teollisessa vallankumouksessa. Tämä johtaa meidät kysymään kysymyksen: onko ihmisten aiheuttama lisäys typen kiertokulussa kasvamassa pisteeseen, jossa sillä voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia globaalissa mittakaavassa, ja missä reaktiivisen typen kriittinen rooli maatalousjärjestelmässä tekee hyvin vaikeaksi näiden seurauksien lieventämisen? Lyhyesti, “onko typpi seuraava hiili?” Näin kysyy selkokielinen tiivistelmä William Battyen, Viney P. Anejan ja William H. Schlesingerin tutkimuksesta, joka on julkaistu Earth’s Future -nimisessä AGU:n avoimessa nettilehdessä. Reaktiivisen keinolannoitetypen ja typensitojakasveilla tuotetun yhteenlaskettu määrä on karkeasti sama kuin kaiken luontaisesti merissä ja maamassoissa kiertävän typen. Jälkimmäisen arviointiin liittyy epävarmuuksia, mutta se on varmaa, että viimeisen 60 vuoden aikana viisinkertaistunut ihmisen tuottaman typen määrä on hyvin merkittävä. ◀

Ruoan piilokustannukset ovat suuret, maataloustuet minimaalinen osa niitä

R

uoka, jota syömme maksaa noin kaksi kertaa enemmän kuin kauppalaskussamme näkyy, toteaa Ian Fitzpatrickin, Richard Youngin, Megan Perryn ja Emma Rosen Ruoan piilokustannukset Isossa-Britanniassa -tutkimuksen tiivistelmä. Jokaisen punnan, jonka kuluttaja käyttää ruokaan lisäksi aiheutuu toisen punnan verran kuluja. Näitä kuluja ei maksa ruokayritykset eikä niitä ole sisällytetty kuluttajahintoihin. Sen sijaan ne sälytetään yhteiskunnalle erilaisia väyliä. Kaiken kaikkiaan tuotantoon liittyvät kustannukset tuovat puolen punnan lisäkustannukset ja ruokavalioihin liittyvät kustannukset noin 0,37 punnan lisän. Yksi yllättävä johtopäätös on se, että maataloustuet kattavat vain 0,025 punnan verran piilokustannuksista. ◀

Katso linkki lisätietoihin tutkimuksesta: www.luomulehti.fi

Katso linkki lisätietoihin tutkimuksesta: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 1 | 2018

19


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomutoimijoiden maailmanlaajuinen järjestö

vaatii uusien geenitekniikoiden säätelyä GMO:ina Maailmankongressinsa aikana viime marraskuussa luomutoimijoiden maailmanlaajuinen järjestö IFOAM Organics International hyväksyi globaalin kannan, joka vahvistaa, että uusillakaan geeniteknisillä menetelmillä tuotetuilla organismeilla ei ole sijaa luomuruoka- ja viljelyjärjestelmissä.

L

uomusektori vahvistaa sitoumuksensa kuluttajille, että GMO:t jätetään luomutuotannon ulkopuolelle ja vaatii päättäjiltä säädöksiä uusilla geenitekniikoilla tuotetuille GMO:ille, toteaa järjestö tiedotteessaan 12.1.2018. Maailmanlaajuisen IFOAMin johtaja Markus Arbenz: – Yhdistynyt luomusektorin kanta perustuu tieteeseen ja luomun periaatteisiin (huolenpito, ekologia, terveys ja reiluus) ja kanta on selvä: uudet geenitekniikat ovat GMO:ita ja niitä ei voi siksi käyttää luomutuotannossa. Nykyinen puute säädöksistä tarkoittaa monissa maissa sitä, että geenimuunnellut kasvit ja eläimet voi-

daan päästää luontoon ilman riskinarviointia ja ilman tiedotusta jalostajille, viljelijöille ja kuluttajille. Luomusektori vaatii päättäjiä varmistamaan läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden sekä turvaamaan tuottajien ja kuluttajien vapauden olla käyttämättä testaamattomia geenitekniikoita. IFOAM EU -järjestö toivottaa tervetulleeksi globaalin kannan, joka vahvistaa sen omaa kantaa, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015. Sen mukaan kaikki uudet geenitekniset menetelmät täytyy katsoa geenimuuntelutekniikoiksi, jotka johtavat GMO:ihin ja lukeutuvat nykyisen GMO-lainsäädännön piiriin. Viime vuosina useita tekniikoita on testattu suoraan kasvien ja eläimien DNA:n muokkaamiseen (esim. CRISPR/Cas9-tek-

EU ei selvennä uusien geenitekniikoiden oikeudellista asemaa

E

U:n ylin hallintotuomioistuin Ranskassa vahvisti 18.1.2018, että uusiin geenitekniikoihin ei sovelleta nykyistä GMO-lainsäädäntöä. Mitään uutta lainsäädäntöä ei myöskään ole luvattu. Lopullista EU:n tuomioistuimen päätöstä odotetaan vuoden puolivälissä. IFOAM EU tuo samana tammikuun päivänä tiedotteessaan esiin, että vuoden 1990 lainsäätäjillä oli tarkoituksena jättää riskinarvioinnin ulkopuolelle vain tekniikat, joita on käytetty 1960-luvulta ja jotka ovat siten useiden tapauksien myötä todettu turvallisiksi. IFOAM EU vaatii Euroopan unionin tuomioistuinta ottamaan huomioon lainsäätäjän aikomukset, kun hyväksyttiin vuodesta 1990 tarkistettu direktiivi 2001/18 ja kansainväliset EU:n velvollisuudet Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen

20

LUOMULEHTI 1 | 2018

mukaisesti. Se säätää modernien bioteknologioiden määritelmän. - Ei ole mitään laillista tai tieteellistä syytä jättää uudet geenitekniikat riskinarvioinnin, jäljitettävyyden ja merkintöjen ulkopuolelle. Näillä tekniikoilla ei ole mitään tekemistä 1960-luvun mutageneesi-tekniikoiden kanssa, vaikka niiden puoltajat kutsuisivat niitä millä tahansa nimillä, IFOAM EU:n politiikkajohtaja Eric Gall toteaa. Gall korostaa, että uusien tekniikoiden jättäminen riskinarvioinnin ulkopuolelle olisi häpeämätöntä varovaisuusperiaatteen huomiotta jättämistä. Kansalaisilta myös riistettäisiin oikeus tietää, kuinka ruoka on tuotettu. www.ifoam-eu.org


Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää:

Lausuntokierroksella hallituksen esitys eduskunnalle laiksi GMOviljelyn rajoittamisesta Helmikuun 16. päivään asti on lausunnolla laki muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta Suomessa. Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla saatettaisiin voimaan kansallisia järjestelyjä, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin* muuttaminen edellyttää siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa GMO-viljelyä tai kieltää se alueellaan kansallinen voimaantulo. Lailla säädettäisiin myös kansallisiin järjestelyihin liittyvästä valvonnasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2018.

Pohjoismainen maatiaisviljaseminaari 10.–12.7.2018  Nordic Heritage Cereal Conference  Paikka: Mustiala

Merkitse jo kalenteriin!

mmm.fi/lausunnolla

niikka). Toisin kuin transgeneesi, nämä tekniikat usein eivät sisällä geenien siirtämistä toisista organismeista. Niitä kutsutaan joskus geenien editoinniksi tai uusiksi jalostustekniikoiksi. IFOAM toteaa tiedotteessaan, että tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että uusien tekniikoiden väitetty suurempi tarkkuus on myytti, koska ne voivat laukaista monia ei toivottuja muutoksia muunnellun organismin genomissa. ◀

Elisa Niemi

*(EU) 2015/412 direktiivin 2001/18/EY

Maatiaisviljaseminaariryhmän ohjausryhmään kuuluvat muun muassa luomuneuvoja Reijo Käki, Eliisa Kuusela Hapanjuurileipurit ryhmästä, Jarkko Laine Bread Magazinistä, Annika Michelson Hämeen ammattikorkeakoulu Mustialasta ja hapanjuurileipuri Petteri Polvi Turusta. 

Annika Michelson

www.ifoam.bio

Lisätietoja: Liity Facebook ryhmään Maatiaisviljat-Lantkorn tai katso: luomu.fi/tapahtuma.

LUOMULEHTI 1 | 2018

21


Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen kirjoittaa Luomulehdelle ennakkona maaliskuussa julkaistavasta täydentävästä taimiohjeistuksesta. TEKSTI: SAMPSA HEINONEN KUVAT: ELISA NIEMI

Uutta ohjeistusta monivuotisten kasvien taimista

L

uomutaimipäivänä 27.8.2017 (Luomulehti 5/2017) tuli esiin useita selvennystä vaativia kysymyksiä. Onko Evira edennyt ohjeistuksessa? Täydentävää ohjeistusta kasvintuotannon luomuehtojen lukuun 19 (Lisäysaineisto) julkaistaan maaliskuun lopussa, mutta voin tässä jo kertoa uutuuksista.

Monivuotisten puuvartisten kasvien täydennystaimet Kun kasvustoon on tullut aukkoja esimerkiksi talven tai tuhoeläinten takia, tarvitaan paikkaustaimia. Täydennysistutus pitäisi tietenkin tehdä luomutaimilla, mutta mitä tehdä, jos luomutaimia ei ole saatavilla? Monivuotisten puuvartisten kasvien luomutaimien saatavuus on ongelma. Siksi Evira onkin vuonna 2017 ohjeistanut mahdollisuudesta lohkon siirtymävaiheen uudelleen aloittamiseksi monivuotisen kasvuston perustamiseksi (tuotantoehdot kappale 19.7). Ohjeistus ei kuitenkaan mahdollista täydennysistutusta tavanomaisilla taimilla, sillä lähtökohtaisesti samalla lohkolla ei voi olla kahta vaihetta. Mikäli tuhoutunut alue on yhtenäinen ja melko laaja, se on mahdollista erottaa omaksi kasvulohkokseen ja tarvittaessa laittaa siirtymävaiheeseen, mutta normaalitilanteessa käytäntö on kömpelö. Ohjeistusta on tarpeen täydentää, jotta monivuotisten puuvartisten kasvien tavanomaisia taimia olisi mahdollista käyttää täydennystaimina. Tavanomaisia täydennystaimia käytettäessä luomusuunnitelmaan on kuvattava,

22

LUOMULEHTI 1 | 2018

Täsmäkysymyksiä emotaimista Olen luomumansikanviljelijä. Haen ELY-keskuksen luvan tavanomaisille emotaimille ja tekisin niiden ensimmäisen vuoden rönsyistä itse teinitaimia. Tarvitsenko siis luvan vielä erikseen teinitaimien käyttöön? Kekseliäs toimintatapa! Tarvitset kuitenkin ELY-keskuksen luvan, koska teinitaimen lähtöaineisto, eli tavanomaisen emotaimen ensimmäisen vuoden rönsyt, ovat statukseltaan tavanomaista. Vasta toisen kasvukauden rönsyt ovat luomua. Muista siis hakea molemmat luvat samalla kerralla. Olen saanut luvan tavanomaisille emotaimille, jotka rönsypistokkaiden lisäksi tuottavat myös marjoja. Jos emotaimet on istutettu luomukelpoiselle kasvulohkolle, voinko myydä marjasatoa luomutuotteena? Marjasadonkorjuuta emotaimista ei ole varsinaisesti kielletty luomulainsäädännössä, ja ohjeistetut käytännöt vaihtelevat eri maissa. Tarvetta ohjeistukselle kuitenkin on sekä selkeyden että kuluttajasuojan vuoksi. EU:n luomuasetus vaatii, että ”jokainen tuote on mahdollisuus jäljittää kaikissa tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa, erityisesti jotta kuluttajalle annetaan takeet siitä, että luonnonmukaiset tuotteet on tuotettu tässä asetuksessa esitettyjen vaatimusten mukaan”. Mitä jos jäljitys viittaa luomussa kiellettyjen aineiden käyttöön? Onkin siis epäloogista, että taimista saatavat rönsypistokkaat ovat luomua jo toisella kaudella, mutta monivuotisen kasvuston marjasadon näkökulmasta siirtymäaika luomuun on kolme vuotta! Miten siis varmistaa, ettei tavanomaisia emotaimia ole käsitelty luomussa kielletyillä aineilla, jos tietoja käsittelyhistoriasta ei ole saatavissa tavanomaisen taimen myyjältä?

Tavanomaisia paikkaustaimia saa käyttää tietyin ehdoin.

Luontevaa olisi noudattaa samaa siirtymäaikavaatimusta emotaimista saatavien rönsyjen kuin marjojenkin suhteen. Eli marjoja voisi myydä luomuna vasta toisella kasvukaudella.


Mansikan taimista on herännyt tuottajilla kysymyksiä.

miten tavanomaiset taimet ovat tunnistettavissa kasvustossa kolmivuotisen siirtymäajan. Tilanteesta riippuen tunnistaminen voi tapahtua merkitsemällä jokainen tavanomainen taimi erikseen tai kuvaamalla, miten ne erottuvat luomutaimista tai luomusatoa tuottavista yksilöistä. Esimerkiksi omenatarhassa tavanomaiset, 1-2 -vuotiaat piiskataimet tai 2-4 -vuotiaat latvataimet, voi varustaa värillisillä solmunimilipukkeilla, joihin on merkitty kuukausi ja vuosi jolloin siirtymäaika on täyttynyt. Täsmällinen toimintatapa kuvataan luomusuunnitelmassa. Siirtymävaiheessa olevien taimien kuvaaminen ja tunnistaminen voi olla hyvinkin helppoa pelkän koon perusteella, esimerkkinä joulukuuset, joista korjataan ”satoa” vain kerran: Luomujoulukuusiviljelmälle ei yleensä ole mahdollista ostaa luomutaimia korjattujen joulukuusten tilalle. Täydennysistutettu joulukuusentaimi on kuitenkin kolmen vuoden ajan vielä niin pieni, että se erottuu pienimmästäkin myynti-ikäisestä ”mummonkuusesta”. Luomusuunnitelmaan kuvataan kuusen koko, jonka jälkeen sen katsotaan täyttävän siirtymäaikavaatimuksen. Mahdollisia lisäohjeita saatetaan tarvita asiakkaille, jotka itse kaatavat luomukuusen kasvustosta. Koska koko lohkon siirtymävaihetta ei aloiteta uudestaan, ei tavanomaisten täydennystaimien käyttö edellytä ilmoitusta ELY-keskukselle.

Teinitaimet tutuksi ja tuotantoon Luomukasvintuotannon ehdoissa on kuvattu ns. teinitaimimenettely, eli lyhyesti kuvattuna tavanomaisesta taimesta voidaan ottaa rönsyjä tai pistokkaita, joita emokasvista irrottamisen jälkeen hoidetaan luomumenetelmin. Näin syntyy ”teinitaimi”, jota voi käyttää kuten luomutaimea. Sitä ei kuitenkaan voi myydä luomutaimena, koska emokasvi on tavanomainen. Teinitaimituotannon voi myös ulkoistaa, eli tavanomainen taimituottaja voi tuottaa teinitaimia liittymättä varsinaisesti luomuvalvontaan. Luomuviljelijä kuitenkin tarvitsee teinitaimituottajalta kirjallisen vakuutuksen teinitaimien kasvatuksesta sekä ELY-keskuksen poikkeusluvan tavanomaiselle kasvulliselle lisäysaineistolle, siis esimerkiksi pistokkaille. Teinitaimimenetelmällä voitetaan yksi kokonainen vuosi taimien elinkaaressa verrattuna ”aitojen luomutaimien” kasvatukseen. Tervetaimituotannossa tälläkin vuodella voi olla merkitystä. Luomukasvuston perustamista suunnitellessa viljelijän kannattaa olla ajoissa yhteydessä taimituottajaan, halusipa viljelijä ”teinitaimia” tai varsinaisia luomutaimia. ◀

Paikkaustaimien tarpeeseen vaikuttavat muun muassa lajikevalinnat ja kasvupaikka. Kuva virolaiselta Niliske Talulta.

Kirjoittaja on ylitarkastaja Evirassa.

LUOMULEHTI 1 | 2018

23


TEKSTI: PÄIVI MATTILA KUVAT: LIVONSAAREN LEIPOMO

Taikinajuuressa sen salaisuus Livonsaaren leipomo haluaa monipuolistaa suomalaista leipäkulttuuria. Yrityksen erikoisuuksiin kuuluu taikinajuureen tehty tattarileipä. Erikoisviljatkin kiinnostavat.

K

ipinän synnyttivät ulkomailla syödyt leivät. Simo Annala ihasteli matkoillaan saksalaisia täysjyväleipiä ja keskieurooppalaisia vaaleita leipiä. Hän päätti, että myös Suomessa pitäisi olla saatavilla monenlaisia lisäaineettomia juurileipiä. Annalan perustama Livonsaaren leipomo viettää tänä vuonna kymppisynttäreitään. Pienleipomo muutti hiljattain suurempiin tiloihin Turkuun, ja sen tuotanto on 5 000–7 000 leipää kuussa. Yritys työllistää Annalan lisäksi kaksi leipuria ja osa-aikaisesti kaksi muuta työntekijää. – Leivomme käsityönä. Meillä on vain taikinanvaivauskone, ei edes paloittelukonetta, Annala kertoo. Annalan mukaan yrityksen suosituin tuote on aina ollut ruislimppu. Kakkosena tulee leipomon uusin tuote, glutee-

24

LUOMULEHTI 1 | 2018

nittomista aineksista tehty tattarinäkki. Inspiraatiota siihen Annala sai Ruotsista, jossa monenlaisia siemennäkkäreitä myydään yleisesti. Leipuriyrittäjä on ylpeä myös hiivaleipää muistuttavasta tattarileivästä, joka on pientä psylliumlisää lukuun ottamatta tehty kotimaisista gluteenittomista raaka-aineista. Livonsaaren leipomon valikoimiin kuuluvat lisäksi ranskalaistyyppinen hiivaton vehnäleipä, vegaaninen saaristolaisleipä, pähkinäinen spelttileipä sekä rukiista ja speltistä leivottu siemenvuokaleipä. Ne kaikki ovat luomua.

Lisää raaka-aineentuottajia Annala käyttäisi mielellään myös muinaisviljoja, kuten emmeriä tai einkornia. Leipomossa on jo testattu Malmgårdin tilan erikoisjauhoja.

Haasteena on niiden hinta. – Erikoisjauhot maksavat moninkertaisesti tavallisiin vehnäjauhoihin verrattuna. En ole vielä keksinyt niistä houkuttelevaa uutta tuotetta, josta voisi pyytää vastaavasti. Annala kehuu raaka-aineentuottajiaan. Vain sopivaa valkoista luomuvehnäjauhoa on toisinaan vaikea saada. Haussa on jauho, josta tulee tarpeeksi hyvä sitko. Erityisesti vehnän kohdalla viljan eräkohtaiset vaihtelut aiheuttavat hapanjuurileipureille harmaita hiuksia. – Kun jauhoerä vaihtuu, taikinan koostumus usein muuttuu. Leipurien pitää sitten usean päivän ajan tunnustella taikinaa ja tarkastella lopputulosta, jotta leivistä saadaan jälleen halutunlaisia. Luomuleipomo on törmännyt saatavuusongelmiinkin. Annala joutui muuttamaan reseptiä, kun vuokaleipään käy-


tettyä kuorittua hampunsiementä oli ajoittain vaikea saada. Annala päätti korvata hampun puolukalla. Ongelma kääntyi lopulta leipomon voitoksi: uusittu tuote on ollut aiempaa suositumpi. Myöskään ulkomaisten luomumausteiden saatavuus ei vielä ole niin hyvä kuin sen Annalan mukaan tulisi olla. Valinnanvaraa on vähän. Esimerkiksi sopivaa kardemummaa pitää metsästää ulkomaisista luomutukuista, ja rosmariinia on ollut hankala löytää Suomesta.

Lähiruokabuumi avaa mahdollisuuksia Markkinointi on Livonsaaren leipomon kaltaiselle pioneeriyritykselle kaiken a ja o. Leipomo käy esittelemässä tuotteitaan Turun seudun ruokakaupoissa viikoittain. Annalan mukaan asiakkaat ovat kiinnostuneita ennen kaikkea leivän mausta. Sen jälkeen tulee tuotteiden paikallisuus ja vasta kolmantena luomulaatu. – Kysyntää on kasvattanut merkittävästi kauppojen päätös mainostaa lähiruokaa. Kaupat haluavat lähileipää, eikä täällä Turun seudulla ole monia muita pienleipomoita. Livonsaaren leipomo on mukana myös alueen REKO-lähiruokarenkaissa. Niihin osallistuminen on Annalan mielestä mielekästä ja mukavaa. REKOt tuovat jopa mahdollisuuksia laajentaa valikoimaa. – Asiakkaat ovat kyselleet pullaa. Luomuvoi on kuitenkin niin kallista, ettei korvapuusteja oikein voi myydä markettien kautta. Suoramyyntiin olemme niitä tehneet. Annala on vakuuttunut siitä, että Suomessa olisi tilaa uusillekin pienleipomoille. Hän toivoo lisää etenkin juurileivän valmistajia, vaikka se vaatiikin perinteisen ammattitaidon elvytystä. – Leivällä on viime vuosina ollut kyseenalainen maine. Uskon, että hitaasti juureen tehdyt leivät sopisivat useammalle ihmiselle. Ne ovat vatsaystävällisempiä. Samalla tulee tilaa pienmyllyille. Hapanjuurileipurina Annala vannoo kivimyllyssä jauhettujen jauhojen nimiin. Niiden ero valssimyllyn tuotoksiin on jauhojen vaihtelevampi raekoko, mikä tekee etenkin ruisleivistä Annalan kokemuksen mukaan parempia rakenteeltaan. ◀

Livonsaaren leipomossa käytetään tuoreita jauhoja. Niitä ostetaan kerrallaan vain kuukauden tarpeiksi.

Livonsaaren leipomon leipurit Annika Moisio ja Jari Kalliomäki.

LUOMULEHTI 1 | 2018

25


TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: PELTOMAAN PARHAAT

Uusi pussi hyvä, sisältö vielä tärkeämpi Peltomaan parhaat alkoi joulukuun alusta pakata luomuperunansa uudenlaiseen biohajoavaan pussiin, jonka tuotannossa hyödynnetään muun muassa perunaa. Tärkeintä on kuitenkin saada hyvää palautetta perunan mausta ja se tulee oikealla viljelytekniikalla.

Aina kannattaa sanoa ääneen, mitä haaveilee, naurahtaa Peltomaan parhaiden myyntijohtaja Saija Peltomaa. – Sanoin pari vuotta sitten, että haluaisin pussimateriaalin, joka ei ole muovia eikä paperia. Siitä pitäisi näkyä läpi, mutta ei saisi näkyä läpi, virnistää Peltomaa. Eurooppalaisissa näyttelyissä tuli sitten vastaan puolalainen biomateriaaleihin erikoistunut yritys, joka tuottaa pusseja, joissa käytetään sidosaineena perunaa. Ne ovat GMO-vapaata ja 100 prosenttisesti biohajoavaa muovia. Tuotannossa ei käytetä fossiilisia eli uusiutumattomia polttoaineita. Pussi on sen verran läpinäkyvä, että kuluttaja näkee, mitä ostaa. Toisaalta se suojaa perunoita valolta. – Suomesta ei silloin löytynyt sopivaa toimittajaa. Kotimainen materiaali toki kiinnostaa, jos se sopii meidän koneisiimme. Pari vuotta sitten Peltomaan parhaat oli vaihtamassa konetta ja sikaa ei tarvinnut ostaa säkissä koneen eikä pussien

26

LUOMULEHTI 1 | 2018

osalta. Toimintaa pystyttiin testaamaan. Joulukuun 2017 alusta uudet pussit ovat tulleet käyttöön.

Uusien yhteistyökumppaneiden kanssa parempi kokonaisuus – Olimme tehneet pitkään yhteistyötä saman mainostoimiston kanssa, mutta jotenkin heiltä tullut vedos uuden pussin ulkonäöstä ei kolahtanut. Pyysimme tarjousta sitten toiseltakin yritykseltä ja heidän ehdotuksensa innosti. Nukuimme yön yli ja päätimme tehdä asiat vähän eri tavalla. Se on elämäni paras päätös, hymyilee Peltomaa. – On tärkeää löytää apuja silloin, kun itsellään on vain harmaa visio jostakin uudesta. Haluan kannustaa muitakin: tehkää rohkeita päätöksiä, jos ette ole tyytyväisiä saamaanne palveluun. Saija Peltomaa toteaa itse olevansa niin syvällä peruna-alassa, ettei asioita aina näe kuluttajan silmin. Nyt pari vuotta myöhemmin hän katsoo ylpeydellä uusia pusseja.

– Olemme saaneet palautetta ja se on ollut positiivista. Useinhan annetaan vain negatiivista palautetta. – Asiakkaat kertovat meille, että tuotteemme on hyvänmakuinen. Se on tärkeintä. Pusseilla konstailu ei auta, jos itse tuotteen sisältö ei ole laadukas. Saija Peltomaa luonnehtii, että ihmiset hakevat helppoutta ja toisaalta aitoutta. Peltomaan parhaat myyvät pestyä perunaa, jotta tuote olisi helppokäyttöinen. Luomu ja aitous taas kulkevat käsi kädessä. Erilaisilla tuotteilla yritys vastaa siihen, mitä kuluttajat haluavat perunastaan tehdä. Kolmessa erilaisessa pussissa on pientä keittokokoista perunaa, isoa uuni- ja muussiperunaksi sopivaa sekä kiinteää, joka toimii laatikoissa, keitoissa, keitettynä ja wokeissa. – Laaja ystäväpiiri testailee tuotteitamme ja antaa palautetta erityisesti kehitysvaiheissa. – Itse olen sillä tavalla laiska keittiössä, etten jaksa pilkkoa monta perunaa uu-


niin. Siitä tuli idea Mukava-perunoihimme. Jos tuotteet olisi eri tavalla lajiteltu, emme pystyisi vastaamaan kysyntään niin hyvin.

Viljelytekniikalla hiotaan laatu ja maukkaus Aiemmin tavanomaista pussittamatonta perunaa tuottanut Peltomaiden maatila aloitti luomuun siirtymisen viisi vuotta sitten. Nyt se tuottaa vuosittain useampi satatuhatta kiloa luomuperunaa. Osa menee ulkomaan kauppaan ja teollisuuteen, mutta tavoitteena on, että ajan myötä kaikki tuotanto myydään omissa pusseissa. Viljelytekniikan hiomisesta on tullut intohimo ja jokainen asia mietitään tarkkaan. Tautipaine on saatu huomattavasti vähentymään luomuun siirtymisen myötä, vaikka usein perunaa pidetään haastavana kasvina luomuun. – Tavanomaisessa tuotannossa ongelmat lisääntyivät, kun mikrobisto ei ollut tasapainossa, toteaa Saija Peltomaa, joka tekee yhtiökumppaninsa Teppo Peltomaan kanssa yhdessä myös tilan viljelytöitä ja niiden kehittämistä. – Perustoimenpiteet, kuten kalkitus, ovat tärkeitä. Kaliumin saantiin otamme ehkä jatkossa käyttöön Finnamylin myymän biokaliumin, joka on perunan väkevöityä solunestettä. Toisaalta myös rikki on olennaista esimerkiksi typenoton kannalta – sitä saa muun muassa kaliumsulfaatista. Erikoisuutena Peltomaat käyttävät hivenaineiden saantiin myös merileväuutetta ja toteavat siitä nettisivuillaan: ”Olemmekohan ainoa tila Suomessa, joka tarjoaa perunoilleen ravinnoksi superfoodeja kuten merileväuutetta.”. – Monipuolisella ravinteiden saannilla turvataan kasvien vastustuskykyä, toteaa Saija Peltomaa.

Juuririkkojen mekaanisesta torjuntaa Kvick-finn -kultivaattorilla.

Saija Peltomaa

– Usein lannoitamme naudan lannalla, broilerin lantaakin käytetään välillä. Se on niin ravinnepitoista, että jos sitä käyttää turhan paljon, niin perunoihin tulee liikaa typpeä ja se aiheuttaa vetisyyttä.

Maan rakenne kertoo onnistumisesta Viljelykierrossa on mukana puhdistus- eli saneerauskasveja sekä apila ja muita typensitojakasveja. Lohkokohtaisesti vaihtelee, tarvitaanko saneerauskasvi ja sen jälkeen apila vai kaksivuotinen apila. – Saneerauskasveina on esimerkiksi maata kuohkeuttavaa öljyretikkaa ja sienitautien ehkäisyyn sopivaa sinappia. Olemme perehtyneet paljon siihen, mihin tarpeeseen mikäkin kasvi on kaikkein puhdistavin. Myös rikkakasvien ehkäisyn tarve pitää aina pitää mielessä Peltomaan parhaat työllistävät yhtiökumppaneiden lisäksi yleensä yhden osa-aikaisen työntekijän. Tällä hetkellä Peltomaan Parhaat toimii Satakunnan suurimpana luomuruokaperunatilana.

Teppo Peltomaa

– Minulta tulee usein villeimmät ideat ja Teppo miettii niitä sitten käytännöllisemmin. Perunan menekkiä täytyy saada ylös, se on tärkeää koko alalle, pohtii aiemmin Pro peruna –yhdistyksen hallituksessa toiminut Saija Peltomaa. – Luomu on tärkeä mahdollisuus perunalalla. Päivääkään ei ole tarvinnut katua luomuun siirtymistä, vaikka asioita on joutunut oppimaan kantapään kautta. Maan rakenteen kehittyminen luo uskoa siihen, että viljelemme oikein. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2018

27


TEKSTI JA KUVAT: HEIKKI KOSKIMIES, SEDU AIKUISKOULUTUS

Vähempikin siemen riittää

vihantahernettä kylvettäessä Säilörehuksi korjattavien herne-viljaseoksen kylvömäärä on usein luokkaa 100 kg + 100 kg/ ha, eli sekä hernettä että viljaa sama määrä. Mutta mikä lie tiheys? Miten paljon hernettä tarvitaan, jotta sato on hyvä ja laatu haluttu? Ilmajoella on tehty kenttäkoe aiheesta ”Herneen kylvötiheyden vaikutus kokoviljasäilörehussa”.

H

erne-viljaseokseen voidaan laittaa joko ns. vihantaherneitä tai puitavaksi sopivia ruokaherneitä. Vihantaherneiden siemenkoko on pieni (esim. tsp 160 g), mutta vihantaherneet kasvavat pitkiksi ja reheviksi. Ne ovat rentovartisia ja kasvutapa on päätteetön, toisin sanoen vasta hallat lopettavat kunnolla niiden kasvun. Kokeessa vihantaherne lajikkeita edustivat Arvika ja Florida. Ruokahernelajikkeet otettiin kokeeseen mukaan aluksi vain vertailun vuoksi, mutta ne olisi voinut ottaa heti todellisina vaihtoehtoina ja käyttää useampia lajikkeita. Ruokaherneiden siemenkoko on suurempi, varsi on lyhyempi ja kasvutapa päätteellinen. Kokeessa niitä edusti Hulda, jonka tuhannen siemenen paino (tsp) on 263 g. Herneitä kylvettiin kolmella eri tiheydellä: 30, 45 tai 60 kpl/m2 eli vähimmillään noin 60 kg/ha ja suurimmillaan 190 kg/ha. Kumpanakin koevuonna (2013 ja

28

LUOMULEHTI 1 | 2018

Harvakin vihantaherne oli hyvä Hyvät oraat ja hyvät herneen taimet, riippuvat kovin monesta asiasta. Kokeessa onnistuimme, oraat olivat kauniit ja tasaiset. Kylvö tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa melko lämpimään maahan ja säät suosivat. Koepellot ovat runsasmultaista hienoa hietaa eli maa on hikevää ja kuivuus ei ole ongelma. Näissä oloissa vihantaherneen tiheyden nostaminen ei lisännyt satoa (taulukko). Sitä vastoin käytettäessä ruokahernelajiketta, tiheämmästä kylvöstä oli hyötyä: sato parani noin 15 prosenttia eli

2014) herneen itävyydet olivat heikonlaisia, mikä nosti vähän siemenmääriä. Viljana käytettiin Anniina-vehnää 100 kpl/m2 eli keskimäärin 88 kg/ha. Lisäksi mukana oli koejäsen, jossa vilja oli ohrakauraa, mutta sen tulokset eivät eronneet vehnästä. Satonäytteet korjattiin kahdesti elokuun alussa, runsas 60–65 päivää kylvön jälkeen. Vilja alkoi silloin taikinatuleentua ja siemenet herneen paloissa olivat ensimmäisellä kerralla noin nuppineulan pään kokoisia ja toisen niiton aikana lähes täysikokoisia.

Herneen kylvötiheys ja -määrä Lajike

tsp

itävyys

30 kpl/m2

45 kpl/m2

60 kpl/m2

g

%

kg/ha

Hulda

258

83

93

140

187

Arvika

153

Florida

168

70

66

98

131

78

65

97

129

Lisäksi viljaa 200 kpl/m2 (vehnä Anniina 88 kg/ha)


◁ Koeruutujen ympäriltä eli talousviljelykseltä sato korjattiin tavallisin nurmikonein yhden vuorokauden esikuivauksen jälkeen. ▷ Herne on kaksi viikkoa kylvön jälkeen vielä harvaa, vaikka sitä kylvetään esim. 100 kg/ha. Vilja peittää maan pinnan paremmin alkuvaiheessa, mutta hyvällä kasvupaikalla häviää herneelle kesän mittaan. Kuvassa oraiden laskenta.

1 200 kg ka/ha, kun tiheys kaksinkertaistettiin. Sulavuuteen ja muihin laatuominaisuuksiin kylvösuhteet vaikuttivat kovin vähän. Vihantalajikkeita voi siis kylvää totuttua vähemmänkin (30–40 kpl/m2 ~ 70–90 kg/ha), mutta ruokahernelajikkeita on syytä käyttää seoksessa totuttua enemmän (60 kpl/m2 ~ 150 kg/ha tai enemmän). Vihantaherneet kasvoivat – kuten niiden kuuluukin - alussa rehevämmin kuin ruokaherne. Voi olla, että vihantaherneiden menestys jopa kompastui rehevään kasvuun. Ne lakoontuivat heinäkuun lopulla muutamaa viikkoa ennen sadonkorjuuta, tiheydestä riippumatta. Ruokaherne-seos pysyi paremmin pystyssä, mutta toisena vuonna sekin niiasi pahasti ennen sadonkorjuuta. Viljan osuus jäi kaikissa seoksissa pieneksi eikä se riittänyt pitämään kasvustoja pystyssä.

Liian kallista? Herneen siemenen hinta vuodenvaihteessa 2017-2018 oli luomuna noin 0,9–1,2 e/ kg (+alv). Vihantalajikkeiden siemen on usein kalliimpaa kuin ruokaherneiden, mutta ruokaherneiden siemen on suurempaa ja sitä kuluu kylvettäessä enemmän. Käytännössä siemenkoko vaikuttaa enemmän kustannuksiin kuin kilohinta. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa itävyys. Kun herne-viljaseos kylvetään käyttäen vihantahernettä 45 kpl/m2 (esim. kokeen Arvika n. 90 kg/ha), tulee hinnaksi noin 100 e/ha. Samalla tiheydellä ruokaherneen hinnaksi tulee 120–140 e/ha. Kokeessa Huldaa käytettiin 140 kg/ha. Huldan siemen maksoi siis vähintään 30 e tai jopa 50 e enemmän hehtaaria kohti kuin vihantalajikkeiden siemen. Satoa Hulda tuotti parhaimmillaan, tiheimmillään noin tonnin enemmän kuiva-ainekiloina kuin vihantalajikkeet. Se ei riitä kattamaan suurempaa kustannusta, vaikka siemen onkin vain osa kaikista muuttuvista kustannuksista.

Ruokahernelajikkeen hyötyjä olisi helpompi korjuu pystymmästä kasvustosta ja samalla korjuuajankohdan helpompi määrittely ja näin ollen satovarmuus. Käytännössä lakoontuminen haitannee eritoten vihantalajikkeiden laatua ja maittavuutta - maata myöten olevan kasvusto mätänee, ja ainakin hygieninen laatu kärsii.

Kylvösuositus Kokeessa oli käytössä kolme kylvötiheyttä. Voi arvioida, että käytettyjen tiheyksien ala- ja ylärajoja ei luomuviljelyssä kannata oleellisesti sivuuttaa, kun tarkoitus on hyödyntää herneen typensidontaa. Näin ollen kirjoittajan suositus herneen määräksi on vihantaherneille alle sata kiloa, ja ruokaherneelle selvästi yli sata kiloa. Esim. Arvikaa 80 kg + viljaa 100 kg/ ha tai Huldaa 140 kg + viljaa 100 kg/ha. ◀

Koeruudut kylvettiin kesäkuun ensimmäisinä päivinä ja korjattiin elokuun alussa viljan alkaessa taikinatuleentua ja herneen palkojen alkaessa täyttyä.

Koetta on rahoittanut Oiva Kuusiston säätiö.

Tiheys

Arvika

Florida

Hulda

Keskim.

kpl/m2

sato t ka/ha

30

8,29

6,81

7,99

7,68

45

8,31

7,16

8,54

8,02

60

8,07

7,49

9,17

8,28

Keskim.

8,24

7,16

8,60

8,01

Sadot sisältävät myös viljan osuuden

LUOMULEHTI 1 | 2018

29


TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Hyönteisten käyttö yksimahaisten rehuissa on erinomainen vaihtoehto luomussa Hyönteiset ovat yksimahaisille, ja erityisesti kanoille, oikeata superfoodia. Hyönteisistä rehuissa on puhuttu jo vuosia, mutta nyt vasta tuotanto ja lainsäädäntö alalla

Ari Riihimaa

alkaa kehittyä tosissaan.

H

yönteisten käytöstä ihmisten ruuaksi on viime aikoina ollut mediassa paljon juttuja. Hyönteisten käyttöön ihmisravinnoksi ei täällä pohjoisessa ole totuttu. Vaikka asiasta kohistaan paljon ja kauppoihin on alkanut ilmestyä sirkkaleipiä ja sirkkapatukoita, tuntuu hyönteisten syöminen monesta vieraalta ja inhottavalta ajatukselta. Kanoille sen sijaan erilaiset toukat ja hyönteiset ovat mitä parasta ja luonnonmukaisinta rehua. Hyönteisten käyttö yksimahaisten eläinten valkuaisrehuna tarjoaa erityisesti luomutuotannossa uusia mahdollisuuksia.

30

LUOMULEHTI 1 | 2018

Sopivien valkuaisrehulähteiden löytäminen yksimahaisille on jo pitkään ollut luomuruokinnan ykköshaasteita. Tilanne on erityisen ongelmallinen siipikarjapuolella. Synteettisiä aminohappoja ei luomussa saa käyttää ja eläinten ruokkiminen pelkästään luomutuotetulla kasvivalkuaisella on lähes mahdotonta. Tuontivalkuaiseen ja erityisesti soijaan liittyy eettisiä ongelmia. Kalajauho kanojen rehuissa ei sovi kala-allergikoille ja kalajauhon ympärillä pyörinyt dioksiini-keskustelu antaa painetta sen käytön vähentämiseen. Luomutuotannossa käytetään pääosin samaa eläinaineista kuin tavanomaisella-

Kuvissa on mustan sotilaskärpäsen (Hermetia illucens) täysikasvuisia toukkia sekä aikuisia.


Entä luomuhyönteiset? Hyönteisistä ei ole mainintaa tämän hetkisessä eikä vuonna 2021 voimaan astuvassa uudessa luomuasetuksessa, eikä niitä voi siten vielä tuottaa luomuna. Jotta hyönteisistä valmistettu rehu saadaan luomulaatuiseksi, pitää hyönteisten kasvatukselle olla tehtynä standardi.

Elisa Niemi

Ari Riihimaa

Standardiin pitää kuvata hyönteisten luomuelinehdot ja se mitä luomuhyönteisten kasvatukselta vaaditaan. Säännöissä pitää määritellä kunkin hyönteislajin luonnonmukaiset kasvuolot ja luomutuotantoon sopivat rehut. Kun ehdot on sovittu, voidaan tuotantoa valvoa.

Ari Riihimaa

kin puolella. Luomueläimet eivät tuotosluvuissa juuri häviä tavanomaisille eläimille ja sen takia myös rehustuksen ja erityisesti valkuaisen saannin tulee olla kunnossa.

Hyönteisiä saa käyttää rehuksi tietyin edellytyksin Hyönteisten rehukäyttöä koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteilla, mutta jo nyt hyönteisiä voi käyttää rehuksi tietyin edellytyksin. Lemmikki- ja turkiseläimille hyönteisiä saa käyttää lähes rajoituksetta, mutta tuotantoeläimille käyttö on rajoitettua. Lukuun ottamatta märehtijöitä, hyönteisiä saa syöttää tuotantoeläimil-

le elävinä. Hyönteisten rehukäyttöä koskeva lainsäädäntö tulee täsmentymään tulevina vuosina ja vaatimukset voivat muuttua. Tällä hetkellä elintarviketuotantoeläimille saa syöttää seitsemää eri hyönteislajia. Listalta löytyvät muun muassa huonekärpänen, trooppinen kotisirkka ja sotilaskärpänen. Muista kasvatusta säätelevistä kohdista mainittakoon rajoitukset hyönteisten kasvatukseen käytettävästä rehusta, rekisteröitymispakosta sekä salmonellan valvontaan liittyvät määräykset. Hyönteiset kuuluvat sekä rehuja, eläimistä saatavia sivutuotteita että aivo▷▷

LUOMULEHTI 1 | 2018

31


rappeumasairauksien ehkäisyä (tästä esimerkkinä hullun lehmän tauti) koskevan lainsäädännön piiriin. Hyönteisten kasvatuksessa ei saa käyttää ruokajätettä, lantaa eikä muutakaan rehuna kelpaamatonta ainesta. Yksimahaisille luomueläimille saa syöttää 5 prosenttia rehun kuiva-aineesta laskettuna tavanomaista valkuaisrehua. Poikkeuslupa on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Luomukanoille voi siis jo periaatteessa tällä hetkellä syöttää eläviä hyönteisiä tavanomaisena 5 prosentin säännön puitteissa. Hyönteisjauhon käytön salliminen luomukanoille ratkaisi monta valkuaisen saantiin liittyvää ongelmaa. Hyönteiset ovat valkuaiskoostumukseltaan kanoille erinomaista rehua. Valkuainen voidaan tuottaa Suomessa ja hyönteisrehu kestää eettisen tarkastelun. Hyönteiset ovat koko maapallon suurin eläinvalkuaisen varasto. Hyönteisrehu on valkuaisainekoostumukseltaan erittäin korkea-arvoista proteiinia. Elävien hyönteisten syöttäminen kanoille on siis jo nyt mahdollista. Tietävästi ainakin Hollannissa eläviä hyönteisiä käytetään kanojen rehuissa hieman isommassa mittakaavassa. Elävien hyönteisten lisääminen kanojen rehuun tuskin kuitenkaan saavuttaa suurta suosiota tuottajien parissa. Jotta hyönteisiä voidaan isommassa mittakaavassa hyödyntää eläinten rehuina, pitää hyönteisten syöttäminen käsiteltynä eläinvalkuaisena sallia myös tuotantoeläimille. Mitä todennäköisimmin näin tapahtuukin lähitulevaisuudessa. ◀

Sotilaskärpäsen toukka on ekologinen valkuaispommi

O

ululainen Entoprot Oy kehittää hyönteisten massakasvatusta rehuksi, lajina musta sotilaskärpänen. Tällä hetkellä sotilaskärpäsentoukan kasvatus on vielä pienimuotoista ja koeasteella. Kasvatuslaitetta ja kasvatusmenetelmää koskeva patenttihakemus on vetämässä. Entoprot Oy on ilmoittautunut Eviran rehualan toimijoiden rekisteriin. Entoprot Oy on myös mukana Luken Hyönteiset kiertotaloudessa -hankkeessa. - Sotilaskärpäsen toukat ovat ylivoimaisia valkuaisen tuottajia ja ovat hyönteismassatuotannon ekologisin ratkaisu. Ne pystyvät hyödyntämään tärkkelystä ravintonaan toisin kuin esimerkiksi sirkat, jotka tarvitsevat syödäkseen valkuaispitoista rehua. Sotilaskärpäsen toukkia ruokitaan perunalla ja kauralla. Sirkat ovat myös kasvuympäristön suhteen vaativampia ja tarvitsevat ympärilleen tilaa. Sotilaskärpäsen toukat sen sijaan kasvavat luonnostaan ahtaasti lähellä toisiaan, Entoprotin toimitusjohtaja Ari Riihimaa kertoo. Toukat kasvavat hänen mukaansa nopeasti. Kehitysvaihe munasta valmiiksi toukaksi kestää vain kaksi viikkoa. Toukat eivät vaadi tilaa ja niitä voi kasvattaa kosteissa olosuhteissa. Kahdessa viikossa voidaan jokaista lattianeliötä kohden tuottaa satoja kiloja valkuaismassaa. Toukkamassan valkuaispitoisuus on noin 40 % ja aminohappokoostumus hyvä. Toukkamassan valkuaispitoisuutta laskee niiden korkea rasvapitoisuus, mutta rasva on hyvälaatuista. Lisäksi toukkien kalsium-pitoisuus on korkea ja kalsium fosforisuhde on ihanteellinen lintujen ruokinnan kannalta. Toukat lopetetaan jäädyttämällä, jonka jälkeen ne litistetään ja jauhetaan. Riihimaa arvioi toukkajauheen hinnaksi noin 4 €/kg. Hänen mukaansa kasvatus saadaan automatisoitua ehkä vuonna 2019. Sitä ennen kasvatus tapahtuu lähinnä laatikoissa ja työt tehdään käsipelillä.

Ari Riihimaa

Kirjoittaja on Luomuliiton eläintuotannon asiantuntija.

32

LUOMULEHTI 1 | 2018


TEKSTI JA KUVAT: JUHA-ANTTI KOTIMÄKI

Neuvo 2020

Neuvojien listaus Neuvo 2020 asiantuntijoita on monessa organisaatiossa ja yrityksessä. Löydä sinulle sopiva neuvoja:

on laajentunut nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -osiolla Uusi Neuvo 2020 maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -osio antaa mahdollisuuden tarpeen mukaisiin selvityksiin, kehittämissuunnitelmien tekemisiin tai pienempiin projekteihin liittyen luomutilankin kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

N

euvo 2020 -neuvojat tekevät selvityksiä, arviointeja, suunnitelmia, keskusteluja ja seurantaa. Palvelussa on mahdollista hyödyntää asiantuntijoiden talous- ja tuotantoosaaminen. Monipuolinen verkosto tekee myös tiimityötä yhdistäen eri asiantuntijoiden osaamista. – Arvokasta palvelussa on se, että pystytään kartoittamaan ratkaisuja tilakohtaisesti. Näin on saatu maatilalle esimerkiksi 8000 e lisää vuosituloja, kertoo Neuvo 2020 –asiantuntijalistalla mukana oleva Erkki Vihonen Etelä-Pohjanmaalta. – Luomuun siirtyminen on tietysti yksi, mahdollisesti paljonkin ti-

lan kannattavuutta parantava ratkaisu. Päätuotantosuunnan muutos on myös hyvin suuri muutos, mutta ratkaisut voivat olla pienempiäkin, kuten siemen- tai puutarhatuotannon aloittaminen muun tuotannon ohella – tai yksinkertaisesti lajikevalintojen muuttamista. Kannattaako lannoittaa ostopanoksilla? Tätä pohtii nyt moni luomutilallinen, kun kierrätyslannoitteita tulee markkinoille yhä lisää. Tästä talouslaskelmia Neuvo 2020 –palvelun puitteissa on laatinut neuvojista ainakin Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta. ◀ Kirjoittaja on luomuasiantuntija ProAgria EteläSavossa.

tilaneuvojat.mavi.fi

Mikä on neuvo 2020? Kaikkien viljelijöiden on mahdollista saada suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, energiatehokkuuteen sekä luomutuotantoon. Tilakohtaisesti on käytettävissä 7 000 euroa asiantuntijapalveluihin yrityksen kehittämiseen koko ohjelmakauden aikana 2015-2020. Maksettavaksi jää vain alv:n osuus, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa. Neuvonnan käyttö ei lisää viljelijän paperityötä. Asiantuntijat hoitavat käytännön asiat. Samalla tilakäynnillä tilalla voi olla yhtä aikaa useampia asiantuntijoita eri osaamisalueilta. Neuvontaa voidaan antaa myös ryhmälle, jossa on enintään 10 henkilöä. Neuvo-järjestelmän kautta ei voida tehdä palveluja, jotka on laskettu korvauksen piiriin muissa järjestelmissä tai joissa tehdään kirjanpitoa tai viranomaisten edellyttämiä ilmoituksia tai hakemuksia (esimerkiksi viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelma ja viljavuusnäytteiden otto, jotka on jo huomioitu ympäristökorvauksessa).

Luomuun siirtyvän tilan vuosikello Esimerkkikaavio luomuun siirtyvän tilan valmentautumisesta Työ aloitetaan kartoituksella luomuun siirtymisestä, jolloin katsotaan läpi talousvaikutuksia, tuotantoehtoja ja sitoumusehtoja. Luomusuunnitelman laadinta voidaan aloitella peltokatselmuksen ja tuotantorakennusten katselmuksen pohjalta. Peruskurssilla syvennetään tietopohjaa luomusäännöistä ja tuotantotekniikasta. Samalla on hyvä aika täydentää tilakohtaisia suunnitelmia. Viljelysuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta muun muassa luomusiemenen ja tilalle sopivien lajikkeiden saanti varmistetaan. Lisäravinnetäydennystilaukset saadaan myös tehtyä suunnitelman perusteella ja ajoittaa esimerkiksi kalkitus tarpeen mukaan. Luomuvalvontaan hakeutuminen on ajankohtaista ennen huhtikuun loppua. Alkutarkastusta varten voidaan tehdä suunnitelmien, kirjapitojen sekä mahdollisten poikkeuslupahakujen, alihankinta- ja vuokrasopimusten läpikäynti. Samalla varmistetaan luomutuotantoehtojen mukaisen toiminnan mahdollisuudet. Kesän kasvustokäynnillä havainnoidaan kasvustojen kuntoa, ravinteiden riittävyyttä ja rikkakasvitilannetta. Sitten tarkennetaan suunnitelmia ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä esimerkiksi peltojen ojitukseen tai kalkitukseen. Työ jatkuu edelleen seurannalla, suunnittelulla ja toteutuksella.

Juha-Antti Kotimäki

LUOMULEHTI 1 | 2018

ProAgria Keskusten ja johtamisjärjestelmälle on m

33


TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVAT: JOKELAN LAMMASTILA JA ANNE RINTAMÄKI

Jokelan Lammastila on erikoistunut maisemanhoitoon Lohtajalaisen Jokelan Lammastilan suomenlampailla on hoidettavanaan kaikkiaan 240 hehtaaria saaristoluontoa. Maisemanhoito on lampurille pitkäjänteistä, mutta myös palkitsevaa työtä.

A

uringonpaistetta, tyytyväisenä laiduntavia eläimiä ja ympärillä upea kesäinen saaristoluonto. Sitä on maisemanhoitolaidunnus Pohjanlahden rannoilla parhaimmillaan. – Kääntöpuoli ovat laumoja hätyyttävät vieraat koirat ja syksyn haastavat keliolosuhteet, toteaa Jokelan Lammastilan toinen yrittäjä Janne Jokela. – Kokonaisuutena laiduntaminen maisemanhoitokohteissa on kuitenkin erittäin hyvä asia. Viljeltäviä peltolohkoja ei tarvitse käyttää laiduntamiseen, eläimet voivat hyvin laitumilla ja lisäksi saaristoluonnon tarjoama monipuolinen ravinto tuo oman makunsa teuraseläinten lihaan. Jokelan mukaan maisemanhoitokohteista maksettavaa tukea on turha kadehtia; laidunnus vaatii raivausta, aidantekoa, jatkuvaa valvontaa, huoltoa ja kunnossapitoa. – Viime kesänä meillä oli aitoja yli 15 kilometriä. Tätä on ajateltava vähintään 10 vuoden jatkumona. Ensimmäiset vuodet uusissa kohteissa teettävät paljon työtä, sitten tilanne helpottuu.

Lampaat sopivat tilalle Jokelan Lammastila on maatalousyhtymä, jossa on Jannen lisäksi mukana hänen poikansa Ville Jokela. – Meidän tilallamme on aina ollut lampaita, ne sopivat tällaiseen kivikkoi-

34

LUOMULEHTI 1 | 2018

Jokelan Lammastilan maisemanhoitokohteista peräti 200 hehtaaria sijaitsee saarissa. Lampaita kuljettamassa Janne ja Ville Jokela sekä Hanna Vähärautio.

seen keskipohjalaiseen maastoon, toteaa Janne. – Isälläni oli risteytyksiä, itse tulin isännäksi 2005 ja vaihdoin roduksi suomenlampaan, joka soveltuu maisemanhoitotyöhön paremmin. Siirsin tilan luomuun vuonna 2009 ja maatalousyhtymän perustimme vuonna 2016, Janne kertoo. Tällä hetkellä tilalla on noin 250 uuhta, joista vuosittain karitsoi 120–150. – Meillä tulee rakennusten koko vastaan. Uusin lampola valmistui 2010, laajennusta on kyllä suunniteltu, mutta toistaiseksi olemme pärjänneet näin. Omaa peltoa tilalla on noin 45 hehtaaria, joka käytetään tehokkaasti rehuntuotantoon. Hyviä kokemuksia on muun muassa seosviljakasvustoista. – Tällä alueella parhaat maat ovat perunanviljelyssä, mikä nostaa peltohehtaarin hintaa. Toki pyrimme laajenta-

maan omaa pinta-alaamme, mutta se on tehtävä taloudellisesti järkevästi, Jokelat toteavat.

Pitkät perinteet Jokelan miehillä on vankka ammattitaito maisemakohteiden hoitamiseen, sillä ensimmäiset biotoopit tulivat Metsähallitukselta laidunnettaviksi vuonna 1998. – Uusien laitumien kohdalla teemme aitalinjojen raivausta jo talviaikaan. Eläimet laitetaan laitumelle heti ensimmäisenä kesänä ja raivausta jatketaan syksyllä miesvoimin. Meillä on tähän palkattuna joka vuosi myös ammattimetsureita, Janne kertoo. – Laitumista 200 hehtaaria sijaitsee saarissa ja 40 hehtaaria mantereella. Tämä on vaatinut investointeja myös kuljetuskalustoon; meillä on käytössä sekä traktorilla että autolla vedettävät trailerit että lampuri Taisto Jylhän kanssa yhdessä


Suomenlampaat viihtyvät saaristokohteissa. Eläimiä valvotaan jatkuvasti ja tarvittaessa ne siirretään uuteen kohteeseen myös kesken kesän, mikäli ravinto laitumella käy liian vähiin.

paa kasvustoa kuin lampaat. Yhteistyö jatkuu myös ensi kesänä.

△ Kyyttöhiehot toimivat maisemanhoitoapuna Pyhäjoen uudessa laidunkohteessa. △△ Maisemanhoitolaitumien hoito vaatii työtä. Tässä on menossa vanhan ruovikon kulotus. △△△ Jokelan Lammastilan pellot ja eläimet ovat olleet luomussa vuodesta 2009.

hankittu lautta, jolla pystyy kerralla kuljettamaan 70–80 lammasta. Laiduntavien laumojen valvonnassa apuna ovat poroillakin käytettävät tutkapannat. Eläinten kokoamista kuljetusta varten helpottavat osaavat paimenkoirat. – Viime kesänä kokeilimme ensimmäistä kertaa lampaiden ja nautojen yhteislaidunnusta Pyhäjoella. Siellä oli uusi 30 hehtaarin merenrantalaidun, joka olisi ollut lampaille turhan suuritöinen kohde. Saimme avuksi Kyyttötila Ylikallion 24 kyyttöhiehoa ja tulokset olivat erittäin hyviä. Kyytöt sopivat erinomaisesti maisemanhoitokohteisiin ja syövät karkeam-

Luomu miellyttää – Vaikka luomusta ei saisi yhtään tavanomaista viljelyä korkeampia tukia, niin pois en vaihtaisi, Janne Jokela toteaa. – Arvostan luomussa puhtautta, ja on ollut hienoa huomata, kuinka myös kuluttajien kiinnostus luomua ja lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt. Jokelan Lammastilan eläimistä osa myydään teuraaksi, osa menee rahtiteurastuksen jälkeen suoramyyntiin ja kauppojen tiskeille. – Teemme yhteistyötä Pietarsaaren Lihatukun ja Pedersöressä sijaitsevan pienteurastamo Tajman kanssa. Tilallamme tuotettua lihaa saa muun muassa Kokkolan Minimanin palvelutiskistä, kertoo Janne Jokela tyytyväisenä. Jos suomalaiselle luomutuotannolle pitäisi antaa jostain kritiikkiä, niin Jokelan Lammastilan väki haluaisi luomutarkastuksista entistä käytännönläheisempiä. – Lisäksi tarkastusten taso vaihtelee aivan liikaa alueittain, eli linjan pitäisi olla yhtenäisempi. Tuottajia pitäisi kohdella tasapuolisesti tässäkin asiassa. – Toinen asia on se, että luomu pitää oikeasti saada oikeanlaisella markkinoinnilla erottumaan muusta tarjonnasta. Melkein luomua ei ole. ◀ LUOMULEHTI 1 | 2018

35


TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: TERVALEPIKON TORPAT VUOKRAMÖKIT

Hiihtoloma luomuna! Luomumatkailuverkostoon kuuluvissa paikoissa painotetaan kestäviä valintoja. Tervalepikon Torpat tarjoavat hyvät hiihtoladut luomutilan maisemissa.

Sysmässä sijaitsevan maatilamme luomuviljely on isäni peruja. Äitini sairastui vakavasti ja isäni päätti siirtyä luomuviljelyyn vuonna 1983. Hän halusi omalta osaltaan vastata ruoantuotantoketjussa turvallisesta, terveellisestä ja ympäristövastuullisesta tuotannosta. Virallinen luomutuotanto Suomessa oli tuolloin vasta alkumetreillään, kertoo Tervalepikon torppien yrittäjä Taina Blomqvist. Torjunta-aineita maatilalla käytettiin melko vähän ennen luomuun siirtymis-

36

LUOMULEHTI 1 | 2018

täkin, mutta jo 1980-luvun alkupuolella päätettiin ensimmäisten joukossa sitten luopua myös keinolannoitteista.

Ekologisia ja vanhoja rakennuksia Ympäristövastuullisuus ja kestävä matkailu ovat tärkeitä Tervalepikolla myös vuonna 2004 aloitetussa mökkivuokrauksessa. – ECEAT-luomumatkailuverkosto tarjoaa hyvän foorumin tuoda matkailutoimintaamme esille siitä kiinnostuneille niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Matkailu elinkeinona on nousussa ja sen myötä on oletettavaa ECEATverkostonkin nykyistä parempi esille tuleminen. – ECEAT-kriteerit ovat hyvä ohjenuora oman toiminnan tarkasteluun ja arviointiin sekä mökin varustamiseksi. Meillä moni kriteeri täyttyy jo itsestään. Kolmen makuuhuoneen ja tupakeittiön vuokramökkimme, Tainan Tupa ja Vesan Villa on pelkkahirsistä rakennet-

tu ja rakennusperinteitä kunnioittaen käsin veistetty. Hirret ovat peräisin samalta metsäpalstalta, jossa mökit sijaitsevat. – Villa Ebba, pienin mökkimme, on kolmisen vuotta sitten remontoitu noin 40 vuotta asumattomasta mummonmökistä. Sisutukseen jätimme mökin alkuperäisen, ihanan ja täysin toimintakuntoisen pönttöuunin, myös pari nojatuolia ja iso matto kertovat majoittujalle mökin alkuperäisten asukkaiden elämästä.

Ekologisesti lihasvoimalla – Matkailijoille tarjoamamme aktiviteetit ovat ensisijaisesti ekologisia ja lihasvoimalla toimivia. Vuokraamme polkupyöriä, kanootteja, suksia, luistimia, potkukelkkoja, pilkkivälineitä, soutuveneet kuuluvat mökkien hintaan. – Kerromme mielellämme alueen sienestys ja marjastusmahdollisuuksista. Mökkien ympäristössä on omaa ulkoilureittiä ja alueella on useita kiinnostavia päiväretkikohteita, joista mainitta-


Luomu-matkailutilat ovat verkosto Jos matkailu luomutilalle ja muihin ECEATkohteisiin kiinnostaa, kannattaa katsoa sopivaa kohdetta nettisivujen listauksesta. Verkoston yrittäjäjäseneksi voivat hakea kaikki matkailupalveluja tarjoavat luomutilat ja muut ekologiset majoitus- ja matkailuyritykset, jotka täyttävät ECEAT:in kriteerit ja maksavat yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksun. ECEAT Suomi ry on Luomuliiton jäsenyhdistys.

Luonnollisesti paperipussissa

www.luomumatkailu.fi

koon monen asiakkaamme suosiossa oleva Kammiovuori. – Mökeillä samoin kuin kotisivuillamme on kartta omista ulkoilureiteistämme. Teemme ladut sekä perinteiseen että luisteluhiihtoon itse. Vuokraamme hiihtovälineitä ja tarvittaessa perehdytämme hiihtämiseen. Pulkat ja liukurit löytyy tarvittaessa. – Metsämaisemaa hoitaa parikymmenpäinen lammaslauma. Lampaita ei ole ainakaan vielä sertifioitu luomuun, koska lihantuotannosta saatava tulo ei ole merkittävä. Matkailijatkin toki voisivat arvostaa sitä, että eläimiäkin voi sanoa luomuksi. – Lampaiden näkeminen lomalla tuo aidon elämyksen maaseudusta. Asiakkaidemme palautteiden mukaan he arvostavat luonnonrauhaa, metsäistä maisemaa ja luonnossa liikkumista. ◀

PAKKAA PAPERIPUSSIIN! Ota yhteyttä, kerromme lisää materiaalivaihtoehdoista. Puh. 03 213 6700, paperipussi@peltolanpussi.fi

Luomusadot kasvuun

Vinassilla

 Runsaasti typpeä ja kaliumia  Nopea lannoitusvaikutus

Kestävää kasvukuntoa Multavuutta Ravinnekuidusta Hivenillä täsmäapu ravinnepuutoksiin

www.soilfood.fi/tuotteet | 040 148 3545 LUOMULEHTI 1 | 2018

37


TEKSTI: SARI AUTIO, LUOMUINSTITUUTTI

Luomututkimus esillä Maataloustieteen päivillä Maataloustieteen päiville 10.–11.1.2018 oli kokoontunut lähes 600 tutkijaa Helsingin Viikkiin. Luomututkimusta esiteltiin useissa maatalouden muutoksia käsittelevissä sessioissa. Kaikkia esityksiä ei runsaan päällekkäisohjelman vuoksi pystynyt seuraamaan, mutta seuraavassa on muutamia poimintoja.

38

LUOMULEHTI 1 | 2018

Ekosysteemipalvelujen kysyntä ja tarjonta Ostaisitko ekosysteemien toimintaa tehostavaa ruokaa? Maataloustieteen päivillä oli oma sessio ekosysteemipalvelujen kysynnästä ja tarjonnasta. Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia tukevia korvaamattomia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, joita ekosysteemit tuottavat meille. Näitä ovat esimerkiksi hengitysilma, juomavesi ja ruoka, mutta myös aineettomat palvelut, kuten esteettiset elämykset ja virkistys. Seminaarissa esiteltiin Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksia ekosysteemipalvelujen arvottamisesta ja niiden kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta. Tutkimusprofessori Eija Poudan johdolla työryhmä tutkii muun muassa kansalaisten halukkuutta osallistua maataloustukijärjestelmän kustannuksiin verotuksen muodossa, viljelijöiden näkemyksiä ekosysteemipalveluiden tuottamisesta sekä kuluttajien odotuksia ekosysteemipalvelujen huomioon ottamiseksi ruoan tuotannossa. Useat luomutuotannossa keskeiset tuotantotavat, kuten maan ravinnetasapainon ja tuottokyvyn ylläpitäminen, ilmastovaikutusten hillintä, kasvintuhoojariskien hallinta luonnonmukaisin keinoin ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat ekosysteemipalveluita, joita hankkeessa pyritään arvottamaan kuluttajakyselyiden keinoin. Hankkeen tulosten valmistuttua niistä kerrotaan Luomulehdessä myöhemmin lisää. ◀ Kirjoittaja on Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö.

Luomuperunan tuotantoketjun kehittämishankeen koekenttä PohjoisPohjanmaalla. Lisää aiheesta seuraavassa Luomulehdessä.

Jukka Salonen

V

iljelykasvien monimuotoisuuden lisäämisestä oli oma sessio, jonka aluksi Lea Hiltunen Luonnonvarakeskus Lukesta esitteli luomuperunan tuotantoketjun kehittämishanketta PohjoisPohjanmaalla. Luomuperunan saatavuuden edistäminen vaatii koko ruokaketjun toimia, kuten luomutietoisuuden lisäämistä ja ymmärrystä luomuperunan hintaan vaikuttavista tekijöistä. Kiinnostus luomuperunan viljelyyn voi lisääntyä, kun kehitteillä on menetelmiä luomuperunan kasvinsuojelu- ja lannoitushaasteisiin satotasojen nostamiseksi. Jukka Salonen Lukesta kertoi aluskasvien käytöstä luomuviljan rikkakasvintorjunnassa. Viljaan kylvetyistä aluskasveista näyttää olevan enemmän lannoitushyötyä kuin rikkakasvien kasvun hillintävaikutusta. Seuraavan vuoden vilja hyötyy maahan kertyneestä typestä kilpaillessaan rikkakasveja vastaan. Varhain keväällä syysviljaan kylvettäviä aluskasveja suositeltiin. Marjo Keskitalo Lukesta piti kaksi esitystä. Viljelijöiden kiinnostusta erikoiskasvien viljelyyn on selvitetty FutureCrops –hankkeessa, jossa muun muassa pellonpiennartilaisuuksien ja maistatusten avulla tehdään tunnetuiksi viljan rinnalle soveltuvia erikoiskasveja, kuten härkäpapua, kuminaa, kvinoaa, lupiinia, tattaria, öljyhamppua ja öljypellavaa. ScenoProt-hankkeessa on tutkittu kiinnostusta palkokasvien viljelyyn. Esimerkiksi härkäpavun suosio valkuaiskasvina on lisääntynyt viime vuosina.


Posteripoimintoja Riitta Savikon, Harri Hakalan ja Sari Himasen Ilmastoviisaita

ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa tekemässä kyselyssä 59 % neuvojista koki ilmastonmuutokseen varautumisen liittyvän arkityöhönsä nykyisin, toisetkin vastaajat näkivät teeman oleelliseksi tulevaisuudessa. Neuvontatyössä ilmastonmuutos tulee puheeksi useimmiten kasvukauden sääoloista selviytymisen ja peltojen vesitalouden yhteydessä. Viljelijöiden tietotarpeet ilmastonmuutokseen varautumisessa liittyvät mm. kasvinsuojeluun, viljelykiertoon, maan rakenteen hoitoon, turvemaihin, biologiseen typensidontaan ja valkuaisomavaraisuuteen.

Ansa Palojärven posterissa todettiin viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan biologisille ja fysikaalisille ominaisuuksille pitkäaikaisilla luomukoealoilla verrattuina tavanomaisiin. Jukka Salosen PRODIVA-hankkeessa kiiteltiin viljelijöiden osallistumista eurooppalaisen rikkakasvikartoituksen havaintojen keräämiseen.

Luonnonvarakeskus Oulu

Kaikki posterien eli tutkimusjulisteiden yhteydessä mainitut tutkijat työskentelevät Luonnonvarakeskuksella.

Erkki Oksanen

◁ Jukka Salosen tutkimuksessa ohran aluskasvina kasvanut apila jatkaa iloisesti kasvuaan viljan puinnin jälkeen. Niin se tuottaa typpeä seuraavan vuoden viljelykasville ja häiritsee rikkakasvien syyskasvua.

▷ Luken tutkija Pentti Seuri kertomassa VILMAhankkeen havaintoruuduilla palkokasveista - tässä esittelyssä valkolupiini-ohra -seos.

LUOMULEHTI 1 | 2018

39


TEKSTI: RIITTA MAKKONEN KUVAT: KATJA TIMOSEN ARKISTO

Katja Timonen jakaa mielellään tietoa toisille tuottajille Valtimolaisen Timosen Luomutilan yrittäjä Katja Timonen on aina mielellään hakenut tietoa ja jakanut sitä toisille naudanlihantuottajille. Nyt hän on liittynyt mukaan Luomuliiton mentoreiden verkostoon.

Kesällä Katja Timonen taputteli suosikkiemolehmäänsä laitumella. Hellää hetkeä seurasi Anneli Ollilainen, joka laittoi ruokaa MTK Pielisen Läheltä lähelle -hankkeessa.

40

LUOMULEHTI 1 | 2018

A

ktiivinen keskustelu luomuviljelijöiden Facebookryhmässä herätti mielenkiintoa ja Luomuliitto pyysi Katja Timosta mentoriksi joulun alla. – Olen tavallaan jo koko ajan toiminut epävirallisesti mentorina. Jos joku on kysynyt minulta ratkaisua ruokinta- tai viljelyongelmaan, olen vastannut, jos olen tiennyt, Katja kertoo. Timosen Luomutilalla on järjestetty paljon koululaisvierailuja ja avoimien ovien tapahtumia, kuten Luonnon päivän -tapahtumia. Katja Timonen toivoo nuorten luomunaudanlihan tuottajien ottavan rohkeasti yhteyttä. Hän uskoo voivansa olla mentorina 1–4 tuottajalle.

– Hyvä, jos voin olla jollekin avuksi. Tietysti vuodenaika ja työhuiput sanelevat, miten paljon pystyn aikaa antamaan, mutta puhelimessa aina ehtii juttelemaan. Tietysti meidän tilallekin voi tulla käymään.

Pitkän linjan luomutila Timosen Luomutila on ollut saman suvun hallussa yli sadan vuoden ajan. Katja on viides sukupolvi. Hänen isänsä Risto Timonen kiinnostui luomutuotannosta ja siirsi pellot luomuviljelyyn vuonna 1991 ja eläimet vuonna 2000. Katja oli hoitanut kotitilan eläimiä jo alakouluikäisestä, joten kosketus maatalouteen tuli hyvin nuorena. Hän opiskeli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Kiteen Koivikolla 2000-luvun alussa ja


valmistui agrologiksi vuonna 2003. Luomutuotanto on ollut itsestään selvyys. – En halua, että pelloille levitetään torjunta-aineita, se on aina tuntunut vastenmieliseltä. Luomutuotanto oli minulla valinnaisina opintoina ja tein lopputyön luomunaudanlihan tuotannosta PohjoisKarjalassa ja Etelä-Savossa. Vuonna 2010 Timosen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja Katja astui isänsä saappaisiin. Ennen sukupolvenvaihdosta Katja teki myynti- ja opetustyötä. Timosen Luomutila sijaitsee aivan valtatie 6:n varressa. Kesällä laitumella käyskentelevä karja kertoo elävästä maaseudusta. Tilalla on lihanautoja ja hiehoja sekä pääosin nurmiviljelyssä olevaa peltoa yli 100 hehtaaria. Eläinmäärä on uuden emännän aikana kolminkertaistunut ja peltohehtaarit kaksinkertaistuneet. Katjan emännyyden aikana tilalle on rakennettu vanhaan kylmäpihattoon lisäsiipi ja 2015 uusi kylmäpihatto 50 emolehmälle vasikoineen. Nyt eläimiä on kolmessa navetassa. – Tilaa meillä on 150 naudalle, mutta sääoloiltaan haastavan kesän takia vähensimme nyt 120:een.

Monipuolista nautaosaamista Timosen tilalla on monenlaista nautakarjaa: emolehmiä, hiehoja ja lihanautoja. Eri rotujakin on 11. – Kasvatamme yhden tilan lypsylehmähiehot lehmiksi. Emolehmiä meillä on 20. Pääpaino on kuitenkin lihanautojen kasvattamisessa. Ternisonnivasikoita käydään hakemassa omalla hevoskopilla lähialueen luomulypsykarjatiloilta. – Tulevaisuuden tavoite on nostaa emojen määrää lähemmäs viittäkymmentä ja silloin voimme lopettaa vasikoiden oston muualta ja kasvattaa omat vasikat teuraiksi. Tällä hetkellä emojen määrä ei vielä riitä omavaraisuuteen, yrittäjä kertoo. Emolehmätuotanto tukee tavallista naudanlihan tuotantoa myös siten, että maitorotuiset emolehmät, joita emoista on puolet, pystyvät imettämään pieniä ternivasikoita. Lihanaudat kasvatetaan 18–19 kuukauden ikäisiksi. Niistä 80 prosenttia lähtee

Atrialle ja 15–20 prosenttia teurastetaan ja pakataan Savo-Karjalan lihalla. – Meillä on toimiston yhteydessä lihan kylmäsäilytystilat, josta asiakkaat ovat voineet käydä noutamassa tilaamansa lihat. Suoramyynti on ollut hyvä tilaisuus kertoa asiakkaille, miten naudat kasvatetaan meillä luomutuotannossa, Katja Timonen kertoo.

Hyvälaatuinen rehu kasvun perusta Vaikka monipuolinen naudanlihan tuotanto teettääkin yrittäjällä enemmän työtä, sillä on hyvätkin puolensa. Tietotaitoa karttuu tavallista enemmän esimerkiksi ruokinnan suhteen. – Isot hiehot ja emolehmät ruokitaan pelkillä karkearehuilla: esikuivatulla säilörehulla, heinällä ja kokoviljasäilörehulla, jossa on yleensä aina hernettä. Ensi vuonna kokeillaan härkäpapua. Nuoret hiehot ja kaikki sonnit saavat lisäksi kaura-ohra-vehnä seosviljaa. Sonnien väkirehuprosentti kuiva-aineesta on noin 30 prosenttia. Lisäksi kivennäisiä syötetään koko karjalle monipuolisesti ja varsinkin seleenin saantiin kiinnitetään erityistä huomiota. Timosen karjan päiväkasvut ovat Atrian parhaassa neljänneksessä. Vilja ostetaan lähiseudun luomuviljatiloilta. Tilan omat pellot ovat nurmiviljelyllä ja laitumena. – Olen hyvin tarkka siitä, että pelto ei saa kasvaa rikkaruohoa. Pellot ja nurmet täytyy hoitaa niin, että ne ovat multavia ja hyvässä kasvukunnossa, Katja Timonen korostaa. Tuorerehu korjataan pyöröpaalina omalla koneketjulla karhottamista lukuun ottamatta. Myös korjuuajankohdan suhteen Katja on ollut tarkka, niinpä rehu onkin ollut aina erittäin hyvälaatuista. ◀

Katja Timonen auttaa mielellään toisia luomunaudanlihan tuottajia omien kokemustensa mukaan.

Kysy maksutta Luomuliiton mentorilta – heitä on jo 60 ympäri Suomea! www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMULEHTI 1 | 2018

41


TEKSTI: MINNA NURRO/PRO LUOMU RY

Suomella on erinomaiset edellytykset vastata luomuluonnontuotteiden globaalin kysynnän kasvuun, jos vain tahtoa löytyy. Puhtaan pohjoisen luonnon yhdistäminen

Luomukeruun mahdollisuudet -seminaari 7.2. Lahdessa järjestetään seminaari, jossa valotetaan luomuluonnontuotealan markkinoita ja sertifioinnin näkymiä erityisesti Etelä-Suomessa. Lisätietoja: www.proluomu.fi

luomubrändiin on markkinavaltti, jota harvalla maalla on tarjota.

M

aamme sertifioitu luomukeruuala on maailman suurin, noin 12 miljoonaa hehtaaria. Se sijaitsee valtaosin valtion mailla Lapissa ja Kainuussa, jossa 4H-liitto on tehnyt jo pitkään erittäin ansiokasta työtä alan laajentamiseksi. Luomuluonnontuotteiden hyödyntäminen on kansantalouden näkökulmasta erittäin kannattavaa, sillä raaka-aineesta saatava lisäarvo on huikeasti suurempi kuin monien muiden biotalouden raakaaineiden kohdalla. Parhaimmillaan arvonlisä voi olla jopa monituhatkertainen. Luomukeruualueeksi sertifiointi ei estä talousmetsän tavallisia hoitotoimia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomen metsä-, kitu- ja joutomaista yli 95 % täyttäisi ongelmitta luomusertifioinnin vaatimukset.

42

LUOMULEHTI 1 | 2018

Mikä on luomuluonnontuote? Luomukeruuta myös etelään Sertifioitua luomukeruualaa kaivattaisiin myös Etelä-Suomeen, jossa metsänomistajia on lukumääräisesti paljon enemmän kuin pohjoisessa. Tähän asti metsiään ovat etelässä sertifioineet lähinnä muutamat yksittäiset luomutilat ja metsänomistajat. Kaupallisesti kannattavan keruutoiminnan organisoiminen ja keruutuotevalikoiman laajentaminen edellyttää kuitenkin laajoja yhtenäisiä luomukeruualoja. Evirassa on valmisteltu luomukeruualueiden sertifiointiin uutta ohjeistusta, jonka tavoitteena on tehdä sertifioinnista aiempaa vaivattomampaa Etelä-Suomen omistusoloissa. Ohjeistuksen on tarkoitus valmistua maaliskuussa. Avainasemassa sertifioinnin etenemisessä on hyvä yhteistyö metsäalan organisaatioiden kanssa.

Luomuluonnontuotteiksi voidaan kutsua vain luomukeruualueeksi sertifioidusta maastosta kerättyjä luonnonantimia. Keskeinen ehto on, että alueella ei ole kolmen edellisvuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

JOKAMIEHENOIKEUDELLA VOI kerätä marjoja ja sieniä, muttei myydä luomuna. Luomukeruutuotteet ovat luomua vain silloin, kun koko ketju on luomuvalvonnassa. - Kuka tahansa voi poimia luomusertifioidusta metsästä marjat ja sienet, mutta kansalainen ei voi itse myydä niitä luomuna ellei ole mukana valvonnassa, muistuttaa Luomuliiton elintarvikeasiantuntija ja luomukeruun mentor Jaana Elo.

ScanStockPhoto/Taina Sohlman

Suomeen tarvitaan lisää luomukeruualaa


SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

Pixabay/Pirkko Valtonen

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

Yli 95 % Suomen metsistä voitaisiin sertifioida luomukeruualaksi.

Viimeinen sana on luonnollisesti kuitenkin metsänomistajalla: kenenkään metsää ei voida sertifioida luomukeruualaksi vastoin omistajan tahtoa.

Vienti vetäisi enemmänkin Suurin osa Suomen luomuluonnontuotteista on jokamiehenoikeudella poimittua luomumustikkaa ja -puolukkaa. Esimerkiksi vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin lähes 3,3 miljoonaa kg ja luomupuolukkaa lähes 1,5 miljoonaa kg. Suomalaiset luomumetsämarjat päätyvät pääosin vientiin. Suurin osa Suomen luomuluonnontuotteista on jokamiehenoikeudella poimittua luomumustikkaa ja -puolukkaa. Esimerkiksi vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin lähes 3,3 miljoonaa kg ja luomupuolukkaa lähes 1,5 miljoonaa kg. Suomalaiset luomumetsämarjat päätyvät pääosin vientiin. Metsänomistajan suoran taloudellisen hyödyn näkökulmasta erityisen kiinnostavia ovat ne luonnontuotteet, joita jokamiehenoikeudet eivät koske. Näitä ovat esimerkiksi mahla, pakuri, pihka ja kuusenkerkät, joille löytyy kysyntää etenkin superfoodeja, luonnonkosmetiikkaa ja ravintolisiä valmistavista yrityksistä. Näillä toimialoilla kysyntä kasvaa nyt vauhdikkaasti ja vientivetoisesti. Esimerkiksi luomumahlatuotteita jalostavat Arctic Birch ja Nordic Koivu, ja asiakkaat löytyvät ensisijaisesti vientimarkkinoilta. ◀

VETO-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti1 ja myynti: LUOMULEHTI | 2018 43 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


TEKSTI: TITA-MARJUT SALONEN JA ELISA NIEMI

Kasvihuone ja kalanviljelylaitos

yhteistyössä ravinteiden kierrossa ja energiantuotannossa

Kotipellon Puutarha tuottaa luomuversoja ja syötäviä kukkia niin, että se hyödyntää kalanviljelylaitoksen ravinteita. Yhteistyö Sybimar Oy:n pilottilaitoksen ja biovoimalaitoksen kanssa on ainutlaatuista jopa

den sivutuotteita, ja myös kasvihuoneen ja kalanviljelyn biojätteitä, joita se hyödyntää biokaasun raaka-aineena. Kalanviljelyn ravinnepitoinen vesi hyödynnetään  kasvihuoneen kastelussa, ja myös  hiilidioksidi ohjataan lisäämään kasvien kasvua. Samalla kasvihuone toimii osana kalojen vedenpuhdistusjärjestelmää. Näin pystytään tekemään koko tuotantoketjusta mahdollisimman hiilineutraali.  Kasvualustana on kotimainen turve. – Toimintamalliin lähtemistä pohdittiin tarkkaan ja nyt antaa todella tuntua siltä, että valinta oli oikea. Suomessa ei vielä ole muita kalanviljelyn ravinteita hyödyntäviä kasvihuoneita ja ulkomailtakaan ei ole meillä tiedossa esimerkkejä, joissa myös bioenergia olisi liitetty konseptiin, kertoo Kotipellon

Sybimar Oy

kansainvälisesti.

M

imis-tuotemerkillä tuottavan Kotipellon puutarhan alkuperäinen toimipiste on Nousiaisissa, mutta viime huhtikuusta lähtien puutarha on kasvattanut versoja ja syötäviä kukkia myös Uudessakaupungissa. Koko tuotanto on luomua uudessa kasvihuoneessa, Nousiaisissa ei lajimäärän runsauden takia ole siihen ainakaan vielä lähdetty. Erikoista tässä yhteistyössä on yhteinen suljetun kierron konsepti Sybimar Oy:n pilottilaitoksen kanssa. Laitos viljelee siikaa kalankasvattamossaan sisätiloissa, ja veden lämmityksestä huolehtii lähellä sijaitseva sähköä ja kaasua tuottava biokaasulaitos. Tämä puolestaan käyttää polttoaineinaan muun muassa kotitalouksilta kerättyä biojätettä, elintarviketeollisuu-

44

LUOMULEHTI 1 | 2018


Kotipellon puutarha Kotipellon puutarha

Tita-Marjut Salonen

puutarhan tuotanto- ja myyntipäällikkö Niko Honkanen. – Haluamme selittää ympäristöinnovaation selkeästi myös kuluttajille. Suunnitteilla on animaatio, jossa kokonaisuus havainnollistetaan, paljastaa Honkanen. Yritys on hiljattain vaihtanut valokalustonsa ledeiksi, jolloin sähkönkulutus ja hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi. Laadun tarkkailu ja uusien tuotteiden testaus on tärkeä osa puutarhan toimintaa. Valmiit tuotteet kerätään ja pakataan käsin.

Palkittu ruoka-alan yritys Lounais-Suomen luomuyhdistys vieraili Kotipellon puutarhalla marraskuussa. Niko Honkanen esitteli innostuneesti 1400 neliömetrin kokoisen kasvihuoneen monipuolista tuotevalikoimaa ja maistatteli kiinnostuneelle luomuväelle versoja ja kukkia. Kotipellon puutarhan toiminta sai alkunsa 1997. Puutarhan omistajat Pirjo ja Tapio Mönkkönen aloittivat kurkunviljelystä, josta siirryttiin vuonna 2009 erikoissalaattien kautta versojen ja syötävien kukkien tuottajaksi. Näin sai alkunsa Mimis-tuoteperhe. Nykyisin tuotannossa on yli 100 erilaista lajiketta ja niitä on laajalti saatavilla HoReCa-tukuista kautta maan. Tuottei-

ta viedään jo ulkomaillekin, mm. Hong Kongiin, Ruotsiin, Islantiin ja Singaporeen ja uusiin vientimaihin avataan suhteita jatkuvasti. Kotipellon puutarha on perheyritys, jossa kaikilla on oma tärkeä roolinsa. Pirjo puutarhurina on ottanut vastuun viljelystä, versojen ja kukkien hyvinvoinnista sekä uusien tuotteiden löytämisestä. Tapio vastaa koneista ja laitteista sekä logistiikasta. Perheen vävy Niko Honkanen tekee päivittäin tiivistä yhteistyötä alan ammattilaisten ja huippukokkien kanssa sekä vastaa suurelta osin markkinoinnista. Hänen intohimonsa on tuottaa parasta laatua alan vaativille asiakkaille, kerrotaan yrityksen nettisivuilla. Perheen tytär Sanna Honkanen hoitaa toimistotöitä ja parin kaksi tytärtä ovat myös usein puutarhalla mukana. Yritys työllistää perheenjäsenten lisäksi jopa 16 henkeä. Käsin kerätyt ja pakatut tuotteet läpäisevät useita laatutarkastuksia – rasiaan kerätään vain sadon parhain osa. Yritys on saanut huomiota edelläkävijyydelle: se on pokannut niin Kauppapuutarhaliiton innovaationpalkinnon kuin Elo-säätiön ja Kaffeli ry:n ruokakulttuuripalkinnot. ◀

△ Punakaalin verso. △△Tuotannossa on paljon erilaisia lajikkeita. ◁ Niko Honkanen (toinen vasemmalta) esitteli Lounais-Suomen luomuyhdistykselle Kotipellon puutarhan luomukasvihuonetta. Kuvassa vasemmalta Ismo Lankinen, Pekka Heikkilä, Arsi JokinenKäiväräinen, Jetta Kulmala, Terhi Linjos (selin) ja Seppo Lohtaja.

LUOMULEHTI 1 | 2018

45


Yhdistyksistä

Tervehdys Lounais-Suomen uudelta puheenjohtajalta

kulta.antti@gmail.com puh. 045 204 7977

O

len Antti Kulta, juuri 40 v. täyttänyt. Asun Tarvasjoella (nykyään osa Lietoa), viljelen osa-aikaisesti pientä kotitilaani täällä Paimion rajamailla. Perheeseen kuuluu vaimo Tiia, sekä lapset Aliisa (14), Elsa (12) ja Oskari (10). Varsinaisia tuotantoeläimiä ei ole, mutta koira ja kissa löytyvät sekä mehiläisten kanssa on vähän harjoiteltu. Matkani luomuviljelijäksi on kulkenut muutaman mutkan kautta. Lukion jälkeen taannoin kovasti pohdin, mitäköhän minusta mahtaa isona tulla, sillä lopputulemalla että aloitin Turun Ammattikorkeakoulussa biotekniikan insinöörin opinnot. Parin pysäkin kautta päädyinkin nykyiseen tehtävääni, logistiikkapäälliköksi HyTest Oy:n palvelukseen, jossa olen saanut olla jo reilut 10 vuotta. Vaan kun on luonteeltaan sellainen ”kourat ja saappaat savessa” -tyyppisenä syntynyt, niin matkan varrella siistien sisätöiden rinnalla hiipi kaipuu takaisin pellonlaitaan… Ja niinhän siinä kävi, että aloitin Tuorlassa aikuisiltaopiskeluna maatalousopinnot vuonna 2008, vaikka siinä vaiheessa ei vielä varsinaisia suunnitelmia tilanpidon aloittamisesta ollutkaan. Eikä luomuviljelystä vielä senkään vertaa. Noo, opinnot etenivät töiden lomassa, vaikka pakko todeta, ettei ollut ihan mikään sellainen ”kirjekurssi”, töitä sai tehdä ja tunneillakin iltoja istua. Opintojen loppupuolella tuli sitten mahdollisuus käydä tuo luomukurssikin opiskelemassa vähän niin kuin siinä samalla ja tartuin tähänkin syöttiin. Siitä se luomuajatus sitten taisi ihan tosissaan lähteä itämään. Tuorlan väelle lämmin kiitos hienosta koulutusohjelmasta kaikkinensa, hetkeäkään en ole katunut. Tässä kohdin alkoi silloisen talon kanssa olla valintoja edessä; olisi joko laajennettava taloa tai sitten etsittävä uusi koti. Erilaisia vaihtoehtoja pohdittiin, ja lopulta rakas vaimoni ehdotti, jos kyseltäisiin kotiväen suhtautumista sukupolvenvaihdokseen. Vähän mietitytti, että millaisenkohan vastaanoton ajatus tulisi isäntäväessä herättämään. Siinä kumminkin kävi niin hyvin, että ajatus otettiinkin varsin hyvässä hengessä vastaan, ja jonkin ajan kuluttua sitten muutettiin. Varsinainen meidän tilanpito alkoi vuodesta 2012. Olin jälleen kotona.

Viljelyssä erilaisia lajeja

Tiia Kulta

Ensimmäinen vuosi sukupolven vaihdoksen jälkeen mentiin vielä tavanomaisen viljelyn piirissä. Jotenkin ajattelin, että ehkä parempi tai helpompi sillä ottaa vähän tuntumaa. Siinä torjunta-aineiden kanssa puljatessa ajatus luomusta vaan vahvistui ja toisena vuonna (2013) alettiinkin siirtymään luomuun. Siitä asti on harjoiteltu luomuviljelijänä oloa. Pelloilla on kasvanut niin härkäpapua, tattaria kuin öljyhamppuakin sekä luonnollisestikin nurmea. Olen koettanut pitää viljelylajikkeet gluteenittomina ja toisaalta pikkutilallisena pysytellä poissa noiden tavallisimpien lajien parista, jos sitä kautta vaikka löytyisi se oma alue. Luomuyhdistyksen toimintaan tarkemmin tutustumaan pääsin mukaan muutama vuosi sitten, kun tulin syyskokouksessa 2013 valituksi hallitukseen. Nyt edessä onkin sitten todella isot saappaat täytettäväksi, kun Sari Raimoranta monen upeasti hoidetun vuoden jälkeen päätti jättää puheenjohtajan tehtävät ja minä sain kunnian jatkaa hänen jalanjäljissään. Kiitän luottamuksestanne, koitan parhaani mukaan olla sen arvoinen. Toivotaan ensi vuodelle vähän helpompia viljelyolosuhteita ja pidetään luomulippu korkealla! ◀

46

LUOMULEHTI 1 | 2018

TEKSTI: TITA-MARJUT SALONEN

Syyskokouksessa katsottiin tulevaan Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry piti syyskokouksensa 16.11.2017 Uudenkaupungin Gasthaus Pookissa. Yhdistyksen tarjoaman maittavan lounaan jälkeen varapuheenjohtaja Seppo Lohtajan luotsaama kokous päätti muiden syyskokousasioiden ohella muun muassa hallituksen uudesta kokoonpanosta. Koska pitkäaikainen, erittäin ansiokkaasti toiminut puheenjohtaja Sari Raimoranta oli ilmoittanut vetäytymisestään tehtävästä, hänen tilalleen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Kulta Tarvasjoelta. Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Leila Waren-Backstöm Axxell Brusaby Gårdista Kemiönsaarelta. Vanhoina jäseninä jatkavat Auvo Heikkilä, Ismo Lankinen, Seppo Lohtaja, Marjaana Manni, Janne Rauhansuu, Tita-Marjut Salonen ja Katja Sikka. Kokouksessa iloittiin myös tulevasta seminaarista, jonka aiheena on täydennyslannoitus luomussa. Ajankohta on 7.4.2018 ja paikka Turun seudulla. Asiasta tulee lisäinfoa mm. seuraavassa Luomulehdessä sekä yhdistyksen jäsenkirjeessä. Kokouksen jälkeen siirryttiin muutaman kilometrin päässä sijaitsevan mielenkiintoiseen tutustumiskohteeseen, nimittäin Sybimar Oy:n tiloissa toimivaan Kotipellon puutarhaan (ks. s. 44).


Luomulehti hakee toimitussihteerin sijaista Haemme osa-aikaista toimitussihteerin sijaista vanhempainvapaan ajalle noin vuodeksi alkaen viimeistään 24.4.2018. Perehdytysjaksot tätä ennen sopimuksen mukaan. Toimitussihteeri toimii päätoimittajan alaisena, tiiviissä yhteistyössä taittajan, mainosmyyjän sekä vapaaehtoisista koostuvan Luomulehtitiimin kanssa. Suunnittelutyössä ja kehittämisessä ovat mukana myös Luomuliiton asiantuntijatiimi sekä hallituksen jäsenet. Toimitussihteeri vastaa lehden suunnittelusta, oikoluvusta ja töiden sopimisesta monipuolisen kirjoittajakunnan kanssa. Tehtävässä on 4 kuukauden koeaika.

Ajankohtaista Satakunnassa Keskiviikkona 28.2. klo 17–19 Paikka: Palmgren konservatorio, Rautatienpuistokatu 7, Pori Tilaisuuden avaus:

Matti Peltola, Satakunnan luomuyhdistyksen puheenjohtaja

Uutta kasvua luomusta -hanke

Anne Johansson, ProAgria Länsi-Suomi ja Satakunnan luomuyhdistys sihteeri

Siemen- ja puutarhatuotantoon lisää kannattavuutta Mitä on mentorointi?

Elisa Niemi, Luomuliiton toiminnanjohtaja

Tärkkelys- ja ruokaperunan, maaartisokan, öljypellavan, herneen ja Markku Weckman, mentor härkäpavun viljely Maan kasvukunnon kehittäminen Rypsi uudeksi viljelykasviksi? Yhteistyö Lounais-Suomen luomuyhdistyksen kanssa

Janne Rauhansuu, Luomuliiton varapuheenjohtaja, mentor

Kahvitarjoiluja varten pyydämme ilmoittautumaan 20.2. mennessä: anne.johansson@proagria.fi tai puh. 0400 719 413 www.luomuliitto.fi/ satakunnan-luomutuottajat Facebook: Satakunnan luomuyhdistys -ryhmä

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää luomutuotannon tuntemista, hyviä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä hyvää suomen kielen kirjoitussääntöjen tuntemista. Luomulehti on arvostettu ammattilehti, joka palvelee luomutuottajien lisäksi myös muita luomualan toimijoita. Lisäksi se toimii näyteikkunana luomualalle erilaisissa tapahtumissa. Sovittavaan työajan määrään vaikuttaa se, kuinka paljon toimitussihteeri itse kirjoittaa ja kuvaa. Työ hoidetaan etätyönä lukuun ottamatta suunnittelukokouksia noin kuusi kertaa vuodessa. Lisätietoja antaa päätoimittaja Pauli Talvitie, puh. 044 550 1850 tai pauli.talvitie@luomuliitto.fi. Luomuliiton hallitukselle osoitetut hakemukset, joissa mukana CV, palkkatoivomus, kirjoitus- ja kuvanäytteet sekä tieto suosittelijoista, pyydetään lähettämään päätoimittajalle 12.2. mennessä.

Pellon viljavuuden hoito – täydennyslannoittaminen luomuviljelyssä -seminaari 7.4.2018 klo 9–16 Turussa Kaikille pellon kunnon parantamisesta kiinnostuneille erinomainen tilaisuus kuulla parhaiden asiantuntijoiden esittelyt täydennyslannoittamisen ja maanparannuksen uusista vaihtoehdoista. Kannattaa tulla kaukaakin. Päivän ohjelma ja paikka sekä ilmoittautumisohjeet Luomulehdessä 2/2018. Järjestäjä: Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

Tarkempia tietoja: le h ti

Seppo Lohtaja 050 5557976

LOUNAIS-SUOMEN LUOMUVILJELYN YHDISTYS

LUOMULEHTI 1 | 2018

47


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 16.3.

KONEITA

LUOMUTUOTTEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT

Luomuleipomo

TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 1 | 2018


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

MENTOR-TOIMINTAA

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi - maksutta! Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/ luomutuotanto/mentor

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUTAIMIA

VADELMAN TAIMET LUOMUNA: Muskoka ja Maurin Makea Marjoniemeltä – myös varttuneet! Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

LUOMULEHTI 1 | 2018

49


TEKSTI: MINNA NURRO/PRO LUOMU

Luomutila, tule mukaan elokuun Luonnon päivään!

50

LUOMULEHTI 1 | 2018

Avoimet ovet kuudetta kertaa Luonnon päivän luomutilat -tapahtumaa koordinoivat maa- ja metsätalousministeriö, Luomuliitto, Pro Luomu, MTK sekä SLC. Koordinoivat tahot tuottavat osallistuville luomutiloille yhteistä markkinointimateriaalia, jota on tarkoitus mo-

nipuolistaa ensi syksyksi tilojen toiveiden perusteella. Viime vuonna maa- ja metsätalousministeriö kustansi ensimmäistä kertaa radiomainontaa useilla kanavilla: mainos toistetaan ensi elokuussa. Ministeriö myös tiedottaa tapahtumasta valtakunnallisesti. ◀

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä helmikuun aikana: Leena Seppä, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 516 2373, leena.seppa@mmm.fi Lisätietoja oli viime vuonna esillä mm. maatilakuvauksina: luomu.fi/ luonnon-paiva-luomutiloilla-2017

Hannu Kämäräinen

Eläimet ja elämykset vetoavat Viime vuoden Luonnon päivälle osui kurja sadekeli, mutta siitä huolimatta useimmille luomutiloille riitti hyvin kävijöitä. Ei kuitenkaan kaikille – yleisötapahtumassa on aina se riski, että väki ei syystä tai toisesta lähdekään liikkeelle. Tiloilta saadun palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että varmimpia vetonauloja ovat mahdollisuus nähdä kotieläimiä, ostaa tilan ja lähitilojen tuotteita sekä kahvitella ja syödä. Myös mahdollisuus osallistua johonkin ohjelmalliseen aktiviteettiin tai kilpailuun tai nähdä jokin esitys houkuttelee ihmisiä. Keskustelu tilan

isäntäväen kanssa kiinnostaa aina, mutta yksistään se ei riitä ohjelmanumeroksi. Olennaista on myös tilan saavutettavuus, joten sijainti jonkin kaupungin lähialueella on kiistaton etu. Tosin viime kesän kokemusten perusteella näyttää siltä, että yleisö on valmis matkaamaan pitkältikin, jos odotettavissa on todella mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa – kuten luonnonlaitumella nautiskelevia luomunautoja tai ulkoilevia luomupossuja.

Minna Nurro

L

uonnon päivää vietetään tänä vuonna lauantaina 25.8. Osana sitä järjestetään jälleen avoimien ovien luomutilat -tapahtuma, johon haetaan mukaan tiloja ympäri Suomea. Tavoitteena on, että ensi elokuussa yleisölle avaisi ovensa 50 luomutilaa. Viime syksynä Luonnon päivään osallistui 35 luomutilaa 14 eri maakunnasta. Tilat edustivat lähes kaikkia mahdollisia luomutuotantosuuntia. Mukana oli myös biodynaamisia tiloja ja useita ruotsinkielisiä tiloja. Tänä vuonna luomutiloja toivotaan tapahtumaan vielä enemmän ja laajemmalla skaalalla. Etenkin Etelä-Pohjanmaalta, Hämeestä ja Kainuusta olisi hyvä löytyä muutama aktiivinen tila. Niin ikään edes yksi luomukanala olisi hienoa saada riveihin – ovathan luomumunat kärkijoukoissa ostetuimpien luomutuotteidenlistalla.


TEXT OCH BILDER: MINNA NURRO/PRO LUOMU (ÖVERSÄTTNING: MMM)

Ekogårdar - delta i naturens dag i augusti!

D

en finska naturens dag firas i år lördagen den 25 augusti. Då får ekogårdar igen möjlighet att hålla öppet hus. Nu söker vi gårdar runt om i landet som vill delta i evenemanget. Målet är att 50 ekogårdar ska slå upp sina dörrar för allmänheten i augusti i år. I fjol lockade naturens dag 35 ekogårdar i 14 landskap. Nästan alla möjliga driftsinriktningar var representerade. Även biodynamiska gårdar och flera svenskspråkiga gårdar var med. Vi hoppas att ännu flera gårdar med en ännu bredare skala deltar i evenemanget i år. Det vore positivt om några aktiva gårdar i synnerhet i Södra Österbotten, Tavastland och Kajanaland anmälde intresse. Likaså vore det fint att få åtminstone ett ekohönshus med - ekologiska ägg toppar ju listan över mest köpta ekoprodukter.

Djur och upplevelser dragplåster I fjol råkade det vara kyligt och regnigt på naturens dag, men trots det var det många som ville besöka ekogårdarna. Alla gårdar var dock inte lika populära - evenemang för allmänheten är alltid förknippade med en risk att folk av ett eller annat skäl inte tar sig iväg. Utifrån gårdarnas respons ser det ut att det säkraste dragplåstret är möjligheten att se husdjur, köpa gårdens och de närliggande gårdarnas produkter samt att dricka kaffe och äta. Även möjligheten att delta i någon aktivitet eller tävling el-

ler att se en föreställning lockar människor. Att diskutera med gårdsägarna är alltid intressant, men enbart det räcker inte som program. Det som också är viktigt är hur besökare når gården, det vill säga läget nära en stad är en obestridlig fördel. Erfarenheterna från i somras visar visserligen att folk är villiga att åka även långa sträckor om de kan förvänta sig att se och uppleva något oerhört intressant, till exempel ekologiskt uppfödda nötdjur och svin som vistas på naturbetesmarker.

Öppet hus för sjätte gången Evenemanget Öppet hus på ekogårdar samordnas av jord- och skogsbruksministeriet, Luomuliitto, Pro Luomu, MTK och SLC (i samarbete med EkoNu!), som producerar marknadsföringsmaterial för de deltagande gårdarna. Materialet ska göras mångsidigare enligt gårdarnas önskemål. I fjol stod jord- och skogsbruksministeriet för första gången för kostnaderna för radioreklam på flera kanaler: reklamen ska köras igen i augusti. Ministeriet ska också informera om evenemanget över hela landet. ◀

Blev du intresserad? Ta kontakt under februari månad: Leena Seppä, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295 16 2373, leena.seppa@mmm.fi Webinfo som det var sista år: luomu.fi/luonnon-paivaluomutiloilla-2017

LUOMULEHTI 1 | 2018

51


Kysymyksiä

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 9360 377

Erkki Vihonen

Viljelykierron suunnittelu.

Olen juuri aloittanut luomussa. Olen yrittänyt miettiä viljelykiertoa mahdollisimman hyväksi. Mitä kaikki asioita siinä tulee huomioida? ENSIMMÄISET VUODET kannattaa panostaa siihen, että pieneliöillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet ja pelto saataisiin mahdollisimman hyvin toimimaan luomuna. Tämä tarkoittaa käytännössä nurmiviljelyä tai vähintään viljelyä, jossa pelto on mahdollisimman hyvin kasvipeitteinen ja kasvusto tuottaa runsaasti orgaanista materiaalia. Viljelykierron täydellinen optimointi on hyvin haastavaa. Varsinkin uusien peltojen kohdalla voi tulla suuriakin yllätyksiä. Luomuun siirryttäessä ainakin ensimmäiset kolme–neljä vuotta menee siihen, että pellon pieneliöstö ja kemiallinen tasapaino löytää paikkansa.

Yhä useammin apilanurmista löytyy juuristotauteja. Jos pellolta löytyy kuvan kaltaisia ongelmia, on apilasta syytä pitää usean vuoden tauko.

Luomusäännöistä lähtökohdat suunnitteluun

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Lohkolla tulee olla vähintään yksi vuosi palkokasvipitoista nurmea ja loput lataavat kasvustot (30 % viljelykierrosta) voivat olla esimerkiksi puitavia palkokasveja. Nykyiset luomuehdot ja -sitoumukset antavat varsin vapaat kädet toteuttaa luomuviljelykiertoa. Viljelyssä voi olla myös heikompia lohkoja, joissa ei voi viljelykiertoa aktiivisesti toteuttaa. Näiden lohkojen kasvukunnosta huolehtiminen tulee huomioida luomusuunnitelmassa. Tärkeä muistettava asia luomusitoumusehdoissa on myyntikasvivaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntikasveja pitää olla luomupellolla 30 % viljelykasveista, jos tila on jo täysin siirtynyt luomuun. Uusilla luomutiloilla myyntikasvivaadetta tarvitsee toteuttaa vasta neljäntenä ja viidentenä vuotena. Jos tilalla on yhteistyösopimus luomukotieläintilan kanssa, sen ei tarvitse noudattaa myyntikasvivaadetta, myyntikasvivaade ei koske myöskään luomukotieläintiloja. Tärkeää huomioitavaa on, että luomumyyntikasveiksi ei hyväksytä nurmea, vaikka se käytännössä myytäisiin. Poikkeuksena ovat luomusiementuotantoon käytettävät nurmet.

Aktiivinen viljelykierto

Kun on huomioitu luomusäännöt, on syytä miettiä luomumarkkinoita ja omia tarpeita sekä omien peltojen mahdollisuuksia. Mark-

52

LUOMULEHTI 1 | 2018


kinoita on runsaasti ja lähes kaikille luomutuotteille löytyy markkinat. Kannattaa panostaa ennen kaikkea riittäviin satomääriin, jotta kuivaus ja markkinointi olisivat mahdollisimman helppoja. Aktiivinen viljelykierto tarkoittaa sitä, että huomioidaan peltojen kasvukunto, mahdolliset kasvitaudit ja viljelytekniset toimet. Luomualan kasvaessa onkin syytä miettiä mahdollisia kasvitauteja. Liian yksipuoleinen viljelykierto ja toisaalta tilanne, jossa kasvustot jäävät korjaamatta, nostavat seuraavan vuoden riskiä kasvitaudeille paljon suuremmaksi. Siksi tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota yhä tarkemmin. Vähintään neljän vuoden tauot samoista kasveista pitävät kasvitaudit kurissa. Lisäksi tulee muistaa, että eri kasveilla on myös samoja kasvitauteja. Esimerkiksi herneen ja rypsin peräkkäisessä viljelyssä on pahkahomeriski olemassa. Viljelykierrossa kannattaa huomioida myös rikkakasvit. Hyvällä ja suunnitellulla viljelykierrolla pystytään myös ehkäisemään ja torjumaan rikkakasveja laajasti sekä parantamaan maan kasvukuntoa vahvajuurisilla kasveilla ja typensidonnalla (virnaseos, tiheä valkomesikkä jne.). Rikkakasvien torjuntaan ja välikasveiksi voi kehitellä omanlaisensa kasvuston, jolla molempien ongelmien riskiä saataisiin laskettua. Ja näin saataisiin parempia ja puhtaampia satoja.

Härkäpapua samalla paikalla kaksi vuotta peräkkäin, jolloin harmaahome ja suklaalaikku kasvustossa jo elokuussa. Harmaahometta ovat isommat ruskeat läikät lehdillä.

Erilaisia ominaisuuksia viljelykierrossa Ohessa luettelo, joka tulisi muistaa, kun suunnittelee viljelykiertoa. Se ei kerro suoraan kasvien vastakkain asettelusta vaan jokaisen erilaisista ominaisuuksista. Viljelykiertoa pohtiessa tulee välttää samanlaisten ominaisuuksien toistumista liian usein. Lisäksi erilaiset kasvukaudet ja maalajit tekevät omat ongelmansa, joita on todella vaikea huomioida etukäteen. Kannattaa muistaa, että mitä useammanlaisia ominaisuuksia viljelykierrossa on, sitä parempi se todennäköisesti on satotasoltaan, maankasvukunnon kannalta ja maan pieneliöiden kannalta. 1. 2. 3. 4.

Palkokasvi – ei palkokasvi Yksivuotinen – monivuotinen Kevätkylvöinen – syyskylvöinen Sadonkorjuu tuoreena (lyhyt kasvuaika) – tuleentuneena (pitkä kasvuaika) 5. Biomassaa korjataan talteen paljon – vähän 6. Vaatii runsaasti ravinteita – vähemmän ravinteita 7. Syväjuurinen – matalajuurinen 8. Tautialtis – vähemmän tautialtis 9. Kasvituhoojien isäntäkasvi – ei isäntäkasvi 10. Kilpailee rikkakasveja vastaan – ei kilpaile 11. Mahdollistaa monipuolisen rikkakasvitorjunnan – ei mahdollista Lähde: Pentti Seurin (Luke) luento viljelykierrosta

Arella Rahtola

Kasvihuonetarkoitukseen Euroopassa myydään kyllä leppäkerttuja, mutta ne ovat yleensä lämpöisemmän ilmanalan lajeja, jotka eivät kasvihuoneen ulkopuolella pärjää. Avomaan olosuhteisiin leppäkerttujen ostaminen ei ole kovin mielekästä, koska luonto kyllä tuottaa niitä paljon suurempia määriä kuin viljelijä pystyisi levittämään. Jokavuotinen ilmiö on, että kirvat tulevat ensin runsaslukuisina ja leppäkertut ilmaantuvat niiden perässä. Marjakasveista kirvoja esiintyy esimerkiksi herukoiden uusissa lehdissä, mutta niissäkin Puutarhatuotannon vaikutus satoon jää usein pieneksi. asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 9362 150

Hanna Tuominen

Marjaviljelmiäni ovat vaivanneet kirvat. Olen kuullut että ulkomailla myydään leppäkerttuja. Voisiko niistä olla apua?

Tiimissä mukana myös:

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija puh. 040 9641 518

LUOMULEHTI 1 | 2018

53


TEKSTI JA KUVA: ERKKI VIHONEN

Viljan tuottajahinnat muuttuvat – uusia mahdollisuuksiakin on Luomumarkkinat ja luomukulutus ovat kasvaneet kovalla vauhdilla niin Euroopassa kuin PohjoisAmerikassa. Tämä on lisännyt myös viljatuotteiden markkinoita runsaasti ja muutaman viime vuoden aikana ovat luomutuottajahinnat nousseet maailmalla jopa ennätyksellisen korkeiksi.

Luomutilojen sekä luomupinta-alan kasvu lisäävät markkinoille tulevaa viljan määrää.

54

LUOMULEHTI 1 | 2018

L

uomukulutuksen lisääntyminen on lisännyt vetovoimaa luomutuotantoon entisestään. Tämä on nähtävissä monissa maissa luomutilojen sekä luomupinta-alojen kasvuna. Myös luomumarkkinoihin maailmalla reagoidaan vahvemmin, joten kilpailu luomumarkkinoista kasvaa. Lisäksi paikallisiin luomumarkkinoihin vaikuttaa myös luomutuotteiden tuonnin ja viennin aiheuttamat markkinaheilahdukset. Luomutilojen sekä luomupinta-alan kasvu lisäävät markkinoille tulevaa viljan määrää, mikä vaikuttaa tuotteen tuottajahintaan lähes välittömästi, vaikka markkinoilla olisikin kysyntää. Nämä tekijät näkyvät varsinkin tällä hetkellä Suomen luomumarkkinoilla laskevina hintoina. Toisaalta esimerkiksi rukiista ja vehnästä on todennäköisesti pulaa tämän vuoden syksyllä, joten näiden tuotteiden osalta hintojen voidaan odottaa nousevan. Lisäksi kotimaisia luomumarkkinoita löytyy myös tilojen välisille kaupoille, sillä luomukotieläintilojen rehun tarve kasvaa vuosittain. Tämä on hyvä huomioida vaikkapa viljelykiertoa suunniteltaessa.

Toki parhaimmat hinnat tuotteille saadaan jalostamalla tuotteet pidemmälle ja markkinoimalla ne vapaille markkinoille. Tulevaisuudessa luomutuotteiden hinnat todennäköisesti laskevat niin kuluttajille kuin myös tuottajille, koska luomu yleistyy ja lisääntyy kaikilla sektoreilla. Se tarkoittaa myös tulon menetystä tuottajille. Toisaalta se takaa myös tuotteiden menekin ja mahdollisuuden jalostaa luomutuotteita uusiksi tuotteiksi ja näin saada lisäarvoa myös tuottajille. Uudet tuotteet tarvitsevat kuitenkin laadukkaita raaka-aineita ja siihen on jokaisen tilan pyrittävä panostamaan, jotta tuotteista voidaan saada myös lisäarvoa. Tähän tulisikin jokaisen luomutilan panostaa, sillä tietoa ja taitoa on jo olemassa monipuolisesti tutkijoilla, asiantuntijoilla, yrityksillä ja toisilla viljelijöillä. Laadun lisäämisellä ja hyvällä markkinatietoisuudella sekä erikoistumisella voi saada tilalle jäämään ne eurot, jotka hintojen laskiessa katoaisivat – ja enemmänkin. ◀


TEKSTI: ELISA NIEMI

Luomuala lausui Ruokaviraston perustamisesta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Maaseutuvirasto Mavi yhdistyvät Ruokavirastoksi. Luomualan järjestöt lausuivat marraskuun lopussa, että se on tarkoituksenmukainen valtion hallinnon rationalisointitoimenpide.

On myös hyvä, että koko elintarvikeketjun valvonta, ohjaaminen ja kehittäminen ovat samassa virastossa. Erityisesti arvostamme viraston perustamistavoitteista sitä, että elintarvikeketjun toimijoiden näkökulma on tarkoitus ottaa viranomaistyön lähtökohdaksi. On myös tarkoituksenmukaista, että uusi virasto hyödyntää asiakassuhteissaan digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, mikä yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkuuksien hoitoa ja hyödyttää myös tuottajia ja elintarvikkeita jalostavia yrittäjiä”, toteavat järjestöt. Näkökulmana järjestöillä oli myös se, että luomuala on vahvassa kasvussa. Siksi he ne toivat esiin, että uudessa Ruokavirastossa on riittävästi luomuun erikoistuneita asiantuntijoita, joiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla tuottajat ja jalostajat voivat jatkuvasti kehittää Suomen luomutuotantoa. “Luomun kehittymisen peruskiviä ovat asiantuntijuus, neuvonnallinen valvontaote ja alan toimijoiden yhteistyö.” Myös vienti kasvaa niin tavanomaisten kuin luomutuotteiden osalta. Tulevan Ruokaviraston tehtäviin kuuluu elintarvikkeiden, eläinten, kasvien ja niistä saatavien tuotteiden viennin edistäminen. “Luotettava valvonta ja siitä tiedottaminen ovat keinoja, joilla Ruokavirasto voi edistää niin suomalaisen luomun vientiä kuin kulutusta kotimaassa”, toteavat järjestöt. "Ruokaviraston lakisääteisistä tehtävistä yksi tulee olemaan elintarviketuotannon valvonnan johtaminen ja ohjaaminen, kehittäminen ja suorittaminen.

Tämä tarkoittanee myös luomuvalvonnan johtamista, ohjaamista, kehittämistä ja suorittamista. Ennen lopullista päätöstä luomuvalvonnan toteuttamismallista ja organisoitumisesta luomuala edellyttää maa- ja metsätalousministeriön lupaaman, erilaisia valvontamalleja koskevan selvityksen toteuttamista huomioiden myös EU:n luomuvaatimukset ylittävän lisäsertifioinnin toteuttamisen mahdollisuudet Suomessa.”

Maakuntien roolia luomuvalvonnan suorittajina selkiinnytettävä Luomualan toimijat toivat esiin tyytyväisyytensä siihen, että luomuvalvonnan johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen ovat perustettavan Ruokaviraston vastuulla, sillä se takaa yhtenäiset käytännöt ja tulkinnat sekä osaamisen tason valvonnan suorittamisessa maan eri osissa. "Sen sijaan maakuntien roolia luomuvalvonnan suorittajina on selkiinnytettävä ja Ruokaviraston ja maakuntien välinen yhteistyö valvonnan toteutuksessa on suunniteltava. Uudistuksen yhteydessä on myös varmistettava, että se takaa yhtenäiset käytännöt ja luomuasetuksen tulkinnat sekä luomusertifioinnin ja valvonnan osaamisen koko maassa ja kohtelee kaikkia luomutoimijoita tarkastusmaksujen osalta samanarvoisesti ja että tarkastusmaksut ovat yhteneväisiä myös eri maakuntien alueella. Luomuala toivoo, että luomutarkastusmaksujen määrittäminen ja yhdenmukaisuuden valvonta kuuluu Ruokaviraston tehtäviin. Lisäksi luomuvalvonta tulee erottaa tukivalvonnasta.”

Luomualan järjestöt toivovat, että uuden organisaation synty tarjoaa hyvät edellytykset uudenlaisten toimintatapojen luomiselle ja omaksumiselle. Luomualan toimijat toivovat, että Ruokavirasto tekisi vahvaa yhteistyötä luomualan toimijoiden kanssa luomualan kehittämisessä ja sen haasteiden ratkaisemisessa. "Luomuala esittää, että mm. harkittaisiin erillisen luomualan yhteistyöelimen perustamista, jossa kaikki luomuketjun toimijat alkutuotannosta jalostukseen olisivat edustettuina ja jossa voitaisiin ratkoa alan mahdollisia ongelmatilanteita.” Lopuksi järjestöt toteavat, että luomutuotannon ja -jalostuksen kehittyminen sekä luomuviennin edistyminen ovat kansallinen etu ja mahdollisuus. Luomuala toivoo Ruokaviraston omalla toiminnallaan edistävän suomalaisen luomualan vahvistumista ja kasvua. ◀ Lausunnon allekirjoittina olivat Biodynaaminen yhdistys, Luomuliitto, MTK, ProAgria, Pro Luomu, SLC ja Yhdistyneet Luomutuottajat.

LUOMULEHTI 1 | 2018

55


Tampereella 5.–6.4.2018 Nyt kannattaa tulla Tampereelle -

Ravinteiden kierto -seminaari Lannoitusta kierrätysravinteilla

monta kiinnostavaa tapahtumaa tulossa! Tarkempia tietoja seuraavassa Luomulehdessä

5.4. klo 9–13

2/2018 sekä www.luomuliitto.fi.

Paikka: Tampere (tarkentuu pian nettisivuilla)

Kannattaako luomutilankin käyttää ostolannoitteita? Minkälaisia kokemuksia täydennyslannoitteista on? Miten kierrätyslannoitteet muuttavat luomutuotantoa? Minkälaisia satoja on mahdollisuus saada? Tule mukaan keskusteluun asiantuntijoiden kanssa! Ilmoittautuminen ja ohjelma: www.luomuliitto.fi/ravinteiden_kierto Järjestäjä: BioRaKi-hanke, jota rahoittaa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon 5.4. klo 14–16 Paikka: Tampere (tarkentuu pian

Järjestöpäivä 2018

nettisivuilla)

6.4. klo 9–14

Tilaisuuden avaus, Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie

Paikka: Tampere (tarkentuu pian nettisivuilla)

Uusia ideoita mukaan luomuyhdistyksien ja Luomuliiton toimintaan - tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! Keskustellaan onnistumisista ja haasteista, hallitustyöskentelyn tehostamisesta ja jäsenhankinnasta. Mukana myös ulkopuolista asiantuntemusta ja uusi edunvalvontajohtaja esittäytyy. www.luomuliitto.fi/jarjestopaiva2018 Klo 14 – n. 16 Luomuliiton kevätkokous Virallinen kutsu seuraavassa Luomulehdessä 2/2018. Tervetuloa kaikki jäsenet!

Uusia mahdollisuuksia kannattavuuden kehittämiseen, Luomuliiton asiantuntijat Jaana Elo ja Erkki Vihonen Siementuotanto Puheenjohtaja: Erkki Vihonen Siementuotantoa tarvitaan lisää, Naturcom Yhteistyöllä kannattavuutta, Esa Heinonen, luomutuottaja Kokemuksia siementuotannon kannattavuudesta, Pekka Terhemaa, ProAgria Etelä-Suomi Puutarhatuotanto Puheenjohtaja: Jaana Elo Puutarhatuotantoa tarvitaan lisää, (puhuja varmistuu pian) Yhteistyöllä kannattavuutta, Petri Leinonen, luomupuutarhatuottaja Sopimustuotanto mahdollisuutena, Antti Vauhkonen, luomupuutarhatuottaja

Ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin: www.luomuliitto.fi -> Tapahtumat

56

LUOMULEHTI 1 | 2018

Kannattavuuteen pureudutaan keskustelu- ja artikkelisarjoilla Tapaaminen on osa uutta puolitoista vuotista hanketta, jossa on lisää tapaamisia sekä artikkeleja Luomulehdessä ja netissä. Hankkeessa tuotetaan myös mallisopimuspohjia. Hankkeen nimi on pidemmälle viedyn yhteistyökuvion mukaisesti: Tuottajaorganisaatioita luomusiemen- ja -puutarhatuotantoon. Molempiin tuotantosuuntiin tarvitaan lisää tuottajia! www.luomuliitto.fi/puutarha www.luomuliitto.fi/ siementuotanto


Ajankohtaista Luomuliiton jäseneduissa Lisää jäseneduista: www.luomuliitto.fi/jasenedut

10% alennusta Elomestari Oy:n myymistä ympeistä!

www.elomestari.fi

Kultturelli opintomatka upeaan Etelä-Tiroliin 15.–19.3.2018 Tutustumme paikan päällä luomuyritysten tuotantoon sekä markkinointiin.

Opinto- ja virkistysmatka romanttiselle Reinille luomu- ja biodynaamisille tuotantotiloille 23.–26.3.2018

Ilmoittaudu pian!

Lisätietoja: www.luomuliitto.fi/jasenedut

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 1 | 2018

57


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä ☐ Tuottajajäsen 100 € * ☐ Kuluttajajäsen 25 € Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

* Sisältää jäsenmaksun ja Luomulehden vuosikerran 40 e (josta alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e) Luomulehti sisältyy vain tuottajajäsenmaksuun. Muille jäsenhintainen tilaus kohdassa Luomulehti.

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Yhden vuoden tilaus 66 € ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 € ☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Hinnat sis. ALV 10 %

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

58 LUOMULEHTI 1 | 2018 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

1/2018


Minä ja luomu

TEKSTI: ELISA NIEMI KUVA: MARTTALIITTO

"Luomu on hyvä vaihtoehto" Martat kannustavat valitsemaan eettisiä ja vähäkemikaalisia tuotteita. Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilän perheessä ostetaan esimerkiksi kananmunia, leipää ja kasviksia luomuna.

Vaikuta valinnoilla - arkiruoka. Onko kampanjan tiimoilla keskusteltu luomusta valintana? PUHUMME KOTIMAISEN ruoan ja lähiruoan puolesta. Kerromme, mitä luomutuotanto tarkoittaa ja luomu on hyvä vaihtoehto. Olemme mukana Merkkitekoja-kampanjassa Pro Luomun, Reilun kaupan ja Ympäristömerkin kanssa tänä vuonna sekä esim. SuomiAreenalla.

Puhutte kohtuuhintaisuuden puolesta. Minkälaista keskustelua on ollut siitä, että muun muassa paremman eläinten hyvinvoinnin tai vähäkemikaalisuuden edistäminen väistämättä lisää ruoan tuotantokustannuksia? KANNUSTAMME IHMISIÄ suunnittelemaan ruokatalouttaan, tekemään itse ja minimoimaan hävikkiä. Kun lisätään kasvisten käyttöä, ruokamenot pysyvät kohtuullisina. Jos on mahdollista tukea omilla kuluttajavalinnoilla eläinten hy-

vinvointia ja vähäkemikaalisuutta, neuvomme valitsemaan niin. Perheen kuluttajavalinnoilla on taipumus periytyä ja esimerkiksi itse pidän tärkeänä, että olemme kasvattaneet lapset ymmärtämään ruoan alkuperän ja ravitsemuksen sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja lähellä tuotetun ja luomun arvon.

Mitä luomu merkitsee sinulle henkilökohtaisesti? SUOMALAINEN RUOKA on puhdasta, terveellistä ja suosin lähellä tuotettua ja ruoan alkuperän tunnistamista. Luomuna ostamme perheeseen esimerkiksi kananmunia, leipää ja vihanneksia. Suosin myös REKO-ruokapiirejä ja suoraan tuottajalta ostamista - näissä valikoimissa on usein luomua. Olen siitä etuoikeutetussa asemassa, että voin palkallisena ostaa luomua vaikka se on hinnaltaan kalliimpaa. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52 LUOMULEHTI 1 | 2018

59


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Luomulehti 1/2018  

Uusimmassa Luomulehdessä asiaa mm. hyönteisrehuista, GMO:sta ja juurileivistä!

Luomulehti 1/2018  

Uusimmassa Luomulehdessä asiaa mm. hyönteisrehuista, GMO:sta ja juurileivistä!

Advertisement