L
uomuliiton puheenjohtajaksi valittu Pirjo Siiskonen piti pian valintansa jälkeen luentoa Mikkelissä Luomuinstituutin luentosarjassa. Mediakin oli paikalla ja YLE Uutiset nosti Luomuliiton uuden puheenjohtajan kommenteista esille mm. sen, että kotimainen ruoka on vain ”muka-kotimaista”, jos lannoitteet ja rehut tuodaan ulkomailta. – Luomutuotannossa vaaditaan, että suurin osa pellon ravinteista ja rehuista tulee tilalta tai läheltä maatilaa. Tämä on yksi avain kestävämpään ruoantuotantoon, toteaa Siiskonen. Hän näkee, että nykyään vallalla oleva ruoantuotannon järjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Se täytyy saada kestäväksi luonnon, ihmisen ja kansantalouden näkökulmasta. – Nykyiseen ruoantuotantojärjestelmään on ajauduttu vähitellen ja vaiheittain eikä olla välttämättä havaittu missä määrin tuotanto perustuu ostopanoksiin ja tuontiin, toteaa Siiskonen. – Samalla on viety toimeentulomahdollisuuksia suomalaiselta maaseudulta ja suomalaisilta viljelijöiltä. Yksikkökoon kasvattaminen nähdään liian usein ainoana mahdollisuutena kehittää maatilayrityksiä. Mahdollisuuksia ovat myös raaka-aineen jalostaminen ja siirtyminen luomuun. Molemmat ovat toki haastavia ja vaativat yritystä ja erehdystä, riskinottokykyä ja kiinnostusta kehittämistyöhön. Ruralia-instituutin tehtävissä Siiskonen on monissa hankkeissa tottunut katsomaan asioita maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Luomuhankkeita hän on ehtinyt johtaa varmaankin enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Liki 25 vuotta johtajan tehtävissä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutin ensimmäinen 4-vuotinen johtajakausi 2013 – 2016 päättyivät joulukuussa Pirjo Siiskosen jäähyväisluentoon Mikkelissä.
Maatilan tytöstä johtajaksi Marraskuussa Turussa Luomuliiton syyskokous nappasi kokeneen luomuosaajan Luomuliiton puheenjohtajaksi.
Pirjo Siiskonen on kotoisin nykyisin Mikkeliin kuuluvalta Haukivuorelta. Lypsykarjatilalla maataloustyöt tulivat tutuiksi lapsena ja kouluiässä. Veljen poika asuu tilalla edelleen ja osa pelloista on vuokralla. Osa kotitilan metsistä on Siiskosen omistuksessa. Tutusta aihepiiristä syntyi väitöskirjakin Helsingin yliopistoon vuonna 1990. Sen otsikko oli ”Emännän ja isännän roolin muutos maatalouden uudenaikaistuessa”. Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa on tehty hankkeita läheisessä yhteistyössä maatilayritysten kanssa. Myös alueellisen luomuyhdistyksen kanssa on tehty vuosien varrella paljon yhteistyötä.
”KANNATTAVUUTTA PITÄÄ SAADA PARANNETTUA EDELLEEN.” Luomuliiton ensimmäisenä toiminnanjohtajana 1980-luvulla toiminut Hannu Kovanen teki 1990-vaihteessa markkinaselvitystä hanketyönä Ruraliainstituutissa ja sanoi johtoon astuneelle Siiskoselle silloin, että palkkaa sinä se Rajalan Jukka. Erikoissuunnittelija Jukka Rajala on ja on ollut avainroolissa oleva asiantuntija niin Ruralia-instituutin julkaisu- kuin hankesaavutuksissa. – Keskeinen roolimme oli lisätä luomuosaamista Suomessa yliopistollisena täydennyskoulutuksena. Siihen aikaan koulutukseen tultiin useiden viikkojen lähiopetusjaksoille Mikkeliin. Se oli hedelmällistä myös verkostoitumisen kannalta. Sittemmin alettiin kehittää sähköisiin välineisiin pohjaavia koulutuksia, kertoo Siiskonen. – Luomuliiton luomien verkostojen vahvuutena on se, että ne eivät ole samal-
la tavalla riippuvaisia hankepätkistä vaan yhdistykset ovat pysyviä toimijoita, joissa ollaan mukana jäseninä.
Kasvun pitää tulla kannattavasti – Itävallassa on saavutettu luomussa 20 prosentin peltoala. Se luo uskoa, että sama on mahdollista meilläkin. Mutta tarvitaan uskallusta ja toimenpiteitä. Suomessakin voitaisiin hyödyntää verotuksen ja kansallisen tukipolitiikan mahdollisuuksia, Siiskonen toteaa. – Onneksi myös luomun kysyntä kasvaa Suomessa. Kun kulutuskysyntä kasvaa, on myös tuotannolla kasvun mahdollisuudet. Lisäksi viennissä on paljon potentiaalia, toteaa Kiinassakin selvitysmatkalla ollut Siiskonen. Muutamia Euroopan maita koskeneesta luomuhankkeesta Siiskonen on saanut hyvää näköalaa luomun eteenpäin viemisen hyvistä käytännöistä. – Esimerkiksi Tanskassa valvova viranomainen tiedottaa aktiivisesti torjuntaainejäämistä ja se on nostanut luomun kysyntää. – Torjunta-aineilla tuhotaan mikrobistoa ja mehiläisiä; se tulee kostautumaan satotasoissa. Monien aineiden kohdalla pitäisi noudattaa varovaisuusperiaatetta, koska syy-seuraussuhteet ovat usein niin monimutkaisia, ettei tutkimus pysty niitä aina riittävän nopeasti ja selkeästi nostamaan esiin. Tutkimustiedon levittäminen on Siiskoselle ollut koko uran ajan sydämen asia. Mitä hyötyä on tutkimuksesta, jos sen tulokset eivät saavuta soveltajia? Nyt hän haluaa nähdä julkisuudessa yhä enemmän luomuyrittäjiä, jotka ovat innovatiivisesti kehittäneet omaa yritystään ja omia tuotteitaan. – Tuottajat esiin tuotteiden takaa! – Luomuliiton tehtäviin kuuluu totta kai pitää omiensa puolta. Luomutilojen kannattavuutta pitää saada parannettua edelleen. Se kannustaa myös uusia tuottajia siirtymään luomuun. Ja laajemmalla jäsenistöllä saamme entistä enemmän aikaan. ◀
Pirjo Siiskonen liikkuu mielellään luonnossa ja ostaa luomutuotteita niin kaupoista kuin suoraan maatiloilta. Kuva Vanamolan matkailutilalta Joroisista.
LUOMULEHTI 1 | 2017
11