Luokanopettajan työ on haastavaa tietotyötä

SAARA PAATERO, TEKSTI JA KUVA

Mirva Heikkilän mukaan koulun arjessa on etua, jos opettaja tuntee luotettavan tiedon hankkimisen tapoja.

Kasvatustieteen tohtori Mirva Heikkilä korostaa opettajien tutkimustaitojen merkitystä arkisen työn keskellä.

Opettajat toimivat nykyisin valtavan tietomäärän ja toisaalta ajankohtaisiin haasteisiin, kuten koronaan ja Ukrainan sotaan liittyvien tietojen parissa. Luokanopettajien suhde tietoon ja sen hankintaan nousee entistä tärkeämpään rooliin – tarvitaan tutkimustaitoja, sillä työ on haastavaa tietotyötä. −Monimutkaisessa tietoyhteisössä tutkimustiedon merkitys on korostunut. On tärkeää, että luokanopettajille syntyy vankka käsitys siitä, miten tietoa tuotetaan ja miten sitä voidaan soveltaa, erikoistutkija

Mirva Heikkilä Turun yliopistosta sanoo.

Kun opettajalla on vahva käsitys aiheesta, hyötyvät myös oppilaat opettajan tiedoista ja taidoista. Tämä korostuu luotettavan tiedon hankkimisen kohdalla.

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella luokanopettajaopiskelijat ovat päässeet alusta alkaen tekemään itse tutkimusta, jolloin on voinut pohtia asioita monipuolisemmin. Kaikki opiskelijat eivät ole kuitenkaan välttämättä kokeneet hyötyneensä tästä, joten aiheeseen sisältyy jännitteitä.

Opettajien tutkimustaitojen tiellä on Heikkilän mukaan monia haasteita. Osittain on kyse asenteellisista ongelmista, kun on ajateltu, etteivät luokanopettajat tarvitse akateemisia taitoja arjessaan. – Teorian ja käytännön yhteensovittamisen vaikeutta ei korostettu edellisellä alallani eli juridiikassa. Siellä opetettiin arvostamaan opetuksen teoreettista antia, vaikka sitä ei aina voinutkaan soveltaa suoraan käytäntöön. Itseäni kiinnosti, onko opetusala tähän verrattuna kovin erilainen, kymmenen vuotta juristina työskennellyt Heikkilä sanoo.

Suomalaisille opettajille ei ole avoimia portaaleja, joista voisi lukea alan uusia tutkimuksia. Ammattilehdet nostavat joitakin tutkimusaiheita esille, mutta etenkin ulkomaista tutkimusta käännetään varsin vähän suomeksi.

Heikkilän mielestä opettajalla tulisi olla ammatillinen identiteetti kasvatustieteilijänä. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse itse julkaista tutkimusta eikä moni opettaja julkaisekaan. Opettaja opettaa, mutta tiedonhallintataidot tukevat työtä. Opettaja voi kuitenkin välittää tietoja ja taitoja työssään eteenpäin.

Heikkilä nimeää neljä erilaista tapaa, joilla opettajat ovat hyödyntäneet tutkimustaitojaan. Näitä olivat oman ammatillisuuden ylläpitäminen, luokan havainnointi ja oppilaiden taustojen ymmärtäminen, oman alan tutkimuskirjallisuuden lukeminen ja sen luotettavuuden arvioiminen sekä viimeisenä koulun arjen ymmärtäminen osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Heikkilä näkee, että aiheella on yhteiskunnallista merkitystä. Opettajien koulutus ja osaaminen voivat hyödyttää oppilaita ja yhteiskuntaa rauhan ja yhdenvertaisuuden kautta. Kun opettaja on saanut itse eväitä kyseenalaistaa ja pohtia, pystyy hän välittämään monipuolista ja kriittistä näkemystä eteenpäinkin.

Mirva Heikkilä väitteli toukokuussa 2022 Turun yliopistossa aiheesta Agency as polyphony: Student and primary teachers' narration embedded in theory and practice (Moniääninen toimijuus – Narratiivinen analyysi luokanopettajaopiskelijoiden ja luokanopettajien kerronnasta teorian ja käytännön yhteensovittamisessa.)