Sivu

Ympäristöoppi siirtyi verkkoon

Opettajat loikkasivat digikirjailijoiksi

Tampereen seudulla koulutuksen järjestäjät kokeilivat itse tuottaa avointa digitaalista oppimateriaalia. Helka Lempilä ja Lauri Harju toimivat projektikoordinaattoreina ja kuuluvat kirjan tekijöihin.

Tampereen kaupunkiseudun opettajat tekivät ympäristöopin digikirjasarjan osana Aivot – Yhdessä käyttöön -hanketta. Onnistumiskokemusten rohkaisemina opettajat kannustavat muitakin koulutuksen järjestäjiä oppimateriaalien tuottajiksi.

-oppimateriaali on Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan ainutlaatuinen yhteistyön tulos. Seudun luokan- ja aineenopettajat ovat tehneet 3.–6.-luokkalaisille digitaalisen ympäristöopin kokonaisuuden. Lisäksi esi- ja alkuopetukseen valmistui keväällä pilottiaineisto. Tavoitteena on saada materiaalin ensimmäinen osa valmiiksi alkavan lukuvuoden aikana.

Viime keväänä tehdyn seurannan mukaan Tampereen seudun opettajista kolme neljästä hyödyntää ympäristöopin materiaalia, joissain kouluissa käyttöaste on yli 90 prosenttia. Käyttäjiä on laajasti myös muualla: Helsingissä, Oulussa ja KantaHämeen kunnissa.

Ensimmäinen nelosluokkalaisille suunnattu Eurooppa-aineisto valmistui 2019. Viime syksystä alkaen tarjolla on ollut 3.–6. luokkien ympäristöopin digikirjat lisämateriaaleineen. Koulutuksen järjestäjien tuottamaa vastaavaa, yhtä laajaa avointa digioppikokonaisuutta ei ole Suomessa aiemmin tehty. – Hienointa tässä on se, että aineisto on

MARJA HEIKKILÄ, TEKSTI

kaikille avoin ja maksuton. Sen sisältämiä tekstejä saa kopioida, muokata ja jakaa ei-kaupalliseen käyttöön. Digitaalista materiaalia voidaan myös helposti päivittää ja muokata, jotta sisältö pysyy ajantasaisena, projektipäällikkö, luokanopettaja Helka Lempilä kertoo.

Koko toimintamalli on poikkeuksellinen. – Hankkeella haluttiin kokeilla, voisiko koulutuksen järjestäjä itse tuottaa laadukasta ja toimivaa oppimateriaalia. Siinä olemme mielestämme onnistuneet mainiosti, hankkeen toinen projektipäällikkö, luokanopettaja Lauri Harju summaa.

Oppimateriaalihankkeen toteuttajana on Tampereen seudun Osake. Se on kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu, jota hallinnoi Lempäälän kunta. Aivot – Yhdessä käyttöön -hanke palkittiin huhtikuussa 2020 eOppimiskeskuksen järjestämässä eEemeli-laatukilpailussa kunniamaininnalla.

PÄHKINÄNKUORESSA:

3.–6.-luokkalaisille suunnattu ympäristöopin oppimateriaali on kaikille avoin, maksuton ja päivittyvä oppimateriaali. Sähköisillä työvälineillä, kuten Moodlessa, käytettävä audiovisuaalinen materiaali tukee erilaisia oppimisen tapoja ja toimii kaikilla älylaitteilla. Materiaalien tekstejä voi muokata ja muokattuja versioita saa jakaa ei-kaupalliseen käyttöön.

aivotkayttoon.fi

Laadukas kokonaispaketti

Tampereen kaupunkiseudun kuntien opetussuunnitelmassa ympäristöopin sisältö on jaettu vuosiluokittain kirjasarjoista poikkeavalla tavalla. Opetukseen soveltuvan materiaalin etsiminen tuotti opettajille ajoittain tuskaa, sillä kaikki opsin aiheet eivät välttämättä löytyneet luokka-asteelle tarkoitetusta oppikirjasta. – Me taisimme kuulua Laurin kanssa niihin, jotka kritisoivat asiaa ääneen. Ehkä sen vuoksi saimme kutsun palaveriin, jossa pohdittiin seudullisen oppimateriaalin tuottamista, Lempilä veikkaa.

Ydinkysymyksenä oli arvioida, voiko opetuksen järjestäjä tuottaa itse korkealaatuista materiaalia, ja jos, niin minkä oppiaineen kohdalla siitä olisi eniten hyötyä. Pöydällä oli niin elämänkatsomustieto, historia, kielet kuin matematiikkakin. Ympäristöopin osalta oppimateriaalille oli kuitenkin kaikkein selkein tilaus, ja siitä päätettiin lähteä liikkeelle. Ensimmäisenä etappina oli tehdä alakoulun testattavaksi sähköinen oppikirja tehtävineen. – Tavoitteena oli luoda oppimateriaalikokonaisuus, joka noudattaa mahdollisimman hyvin opsiamme ja tarjoaa monipuolisen, vuorovaikutteisen tavan oppia. Opettajan työtä helpottaa oleellisesti se, että paketti sisältää materiaalia myös arviointia varten, Lempilä ja Harju kertovat.

Tampereen kaupunkiseudun opetussuunnitelman tavoitteet, sisällöt ja seutukunnalliset arviointikriteerit ovat toimineet perustana materiaalin valmistamisessa.

Digi monipuolistaa oppimista

Materiaalissa interaktiiviset diasarjat korvaavat perinteisen oppikirjan. Niiden avulla perehdytään opiskeltavaan asiaan. Diasarjat ovat käytettävissä tietokoneilla, tableteilla ja puhelimilla.

Lisätehtäviä ja materiaalia on niin runsaasti, että opettajan on helppo eriyttää ylös- ja alaspäin.

Digitaalisella materiaalilla on monta vahvuutta perinteiseen oppikirjaan verrattuna. Yksi iso hyöty on interaktiivisuus. – Esimerkiksi vaikeasti selitettävästä aiheesta, kuten yhteyttämisestä, voidaan tehdä materiaaliin animaatio, joka tuo lisäarvoa oppimiseen, Harju selittää.

Sähköiseen oppimateriaaliin saadaan monia elementtejä, mikä mahdollistaa aiheen käsittelyn usealla eri tavalla. Parasta on ehkä havainnollisuus. Esimerkiksi Eurooppa-aihetta käsiteltäessä voidaan kuunnella kielinäytteitä, katsoa videoita tai vaikkapa liikkua virtuaalisesti kaduilla.

Tekijät ovat saaneet kiitosta esimerkiksi oppimateriaalin sisäänrakennetusta äänikirjasta. Luetut tekstit sopivat niille, joille lukeminen on haastavaa. Kuunteleminen voi olla myös monelle muulle miellyttävä tapa kerrata opittua.

Monta tekijää mukana

Aivot-oppikirjaprojektin parissa on viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana ollut mukana kymmenkunta luokanopettajaa ja kuusi aineenopettajaa Tampereen seudulta. – Kun projekti oli lähtökuopissa, osa kollegoista kannusti, osa puolestaan piti meitä hölmöinä, kun tartuimme työlääseen projektiin ilman erilliskorvausta. Muutama ulkopuolinen jopa maalaili, ettei homma tule onnistumaan. Nyt voimme todeta, että he olivat väärässä, Lempilä ja Harju napauttavat.

Materiaalien tekijät, luokan- ja aineenopettajat, työskentelevät normaalisti kouluilla. Oppikirjaa opettajat tekevät noin viisi viikkoa lukuvuodessa viikon jaksoissa. Työskentelyn ajalta heille maksetaan normaalia kuukausipalkkaa ja sijaiset hoitavat opetustyön. Hanke, johon kunnat ovat sijoittaneet oman osuutensa, maksaa kunnille aiheutuneet sijaiskulut. Hankkeen rahat ovat kunnissa eri budjetissa kuin muu opetus- ja kasvatusala. Sisällöntuottajat saavat nimellisen tekijänoikeuskorvauksen kertaluontoisena oppikirjakohtaisesti. Rojalteja ei makseta.

Sopimuksen mukaan tekijänoikeudet säilyvät tekijöillä itsellään, mutta materiaali luovutetaan avoimeen käyttöön.

Kokonaisvaltainen työkalu

Projektia luotsanneet luokanopettajat ovat kokeneet oppikirjan teon innostavana ja palkitsevana. – Kun välillä voi syventyä pelkästään oppimateriaalien tekoon, jaksaa paremmin puurtaa taas luokan kanssa, kertoo Moision koulussa Lempäälässä työskentelevä Harju.

Pirkkalan Kirkonkylän koulussa opettava Lempilä on kokenut projektin ammattitaitoa avartavana. – Aineiston tekijänä asiaa osaa katsoa laajemmin. Kun materiaalia pääsee testaamaan saman tien omassa luokassaan, silloin lopputuloksesta tulee varmimmin toimiva, hän lisää.

Mitä oppikirjasarjan tekeminen on sitten vaatinut? Ennen muuta perusteellista opetussuunnitelmaan perehtymistä