Luokanopettaja-lehti 2/2018 by Suomen Luokanopettajat

LUOKANOPETTAJA

Suomen Luokanopettajat ry:n lehti 2/2018

Vuoden luokanopettaja on toiminnan nainen s. 6–8 Itseohjautuvuutta oppii luokan ulkopuolella s. 16–17 Improvisaatiossa mokille nauretaan s. 24-25

LOP1802_1-40.indd 1

3/27/2018 9:50:24 AM

Sisältö

Julkaisija: Suomen Luokanopettajat ry Päätoimittaja: Marja Heikkilä Karjalankyläntie 470, 23100 Mynämäki 040-7630073 e-mail: lehti@suomenluokanopettajat.fi Artikkelit/toimituksellinen aineisto: Teksti toivotaan tiedostona (pc) ilman pakkotavutuksia, ylimääräisiä välilyöntejä, rivinvaihtoja tai tabulaattoreita ts. ladottuna ”putkeen”. Tiedoston mukaan liitettävä ehdottomasti käsikirjoitus, jossa näkyy otsikot, väliotsikot, lihavoinnit ym. Levykkeet ja valokuvat palautetaan vain erikseen pyydettäessä. Taitto: Sepi Puustinen/Kolmas Mies Ky, e-mail: kolmasmies@elisanet.fi

Pääkirjoitus ..................................................3 Internet ei ole oppikirja ............................ 4 Puheenjohtajan palsta ............................. 5 Vuoden luokanopettaja on toiminnan nainen ....................................................6-8 Luokkaretkellä Pietarin tapaan ................ 9 LOL18, avaus ........................................ 10 LOL18, toiminnallisuus tukee luovuutta . 11 LOL18, ateljee-malli lisää lukuintoa .....12 LOL18, jokaiselle sopivan tasoisia tehtäviä .............................................13 Matematiikka haltuun norjalaisopein ...........................................14-15

Kannen kuva: Sirpa Hartikainen Ilmoitusmyynti ja laskutus: LO-Tarvike Oy/Silja Hentilä Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki puh. 050-566 3579 e-mail: toimisto@suomenluokanopettajat.fi Ilmestymis-/varausaikataulu: N:o

Ilmestyy

1/18 2/18 3/18 4/18

18.01.18 12.04.18 13.09.18 15.11.18

Ilmoitusaineisto

15.12.17 09.03.18 14.08.18 16.10.18

Toimituksellinen aineisto

15.11.17 26.01.18 03.07.18 25.09.18

Painos/lukijamäärä: N:o 1/2017, suurjakelu 4000 kpl, muut numerot 2600 kpl. Ilmoitushinnat: Koko 4-väri 2-väri musta-valko 2/1-sivu 1850,1463,1194,1/1-sivu 1093,891,673,1/2-sivu 790,589,488,1/3-sivu 572,437,320,1/4-sivu 488,353,252,1/8-sivu 420,286,202,sisäkansi 1261,1076,891,takakansi 1345,1160,1009,Palstamm (minimi 30 mm) 3,-/pmmvuosi. Liitteet ja erikoistoteutukset erillisen tarjouksen mukaan. Ilmoitusmateriaalit digitaalisena: FreeHand, PageMaker, QarkXPress, Illustrator. Linjasiirto: ISDN: Leonardo pro (ohjelma+kortti) 03 4359030. Linjasiirtoilmoituksista lähetettävä faksikopio. Internet: FirstClass, e-mail: fkp@forssankp.fi

13 Itseohjautuvuutta oppii luokan ulkopuolella ...................................... 16-17 Vanhemmat koulun tärkein kumppani....... 18 Ongelmat minimiin, hyvät tavat maksimiin. ............................................. 19 Ylös, ulos ja höntsäilemään ...............20-22 Levottoman vahvuudet esiin .....................23 Opettajien ja oppilaiden stressi puntariin ........23 Improvisaatiossa mokille nauretaan ...... 24-25

Teknologia muuttaa oppimateriaalit ja opettajan työn ....................................... 26 Koulukirjastokilpailun parhaat palkittiin .....27 Opettajat näyttävät mallia tunteiden säätelyssä............................................ 28-29 Tunne- ja turvataidot kuntoon ..................29 Muotopiirustuksesta monialaisiin opintoihin ..................................................30-33 Temperamentti ja koulu........................ 34-35 Agenttiseikkailulla kiinni energiansäästöön.............................................. 36-37 Kirja-arvosteluja .........................................38 Veteläinen: Soita minulle Helena ...............39

Painopaikka: Forssa Print, PL 38, 30100 Forssa

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0780-3761 (Painettu) ISSN 2342-9194 (Verkkojulkaisu)

16 LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 2

3/27/2018 9:50:33 AM

Pääkirjoitus

Opitaan tekemällä, ei istumalla Koulu pesee kasvojaan. Uusi opetussuunnitelma on käynnistänyt positiivisen muutoksen pöhinän. Pienen emminnän jälkeen luokanopettajat ovat tarttuneet monipuolisiin opetusmenetelmiin ja digitaalisuuteen. Pistäneet itsensä peliin ja ottaneet kiinni muutoshaasteesta. Rohkeus kokeilla on useimmiten palkittu onnistumisilla. Se, jos mikä varmistaa, että muutos todellakin on käynnissä. ●●● Toiminnallisuus on yksi pinnalla olevista pedagogiikan käsitteistä. Kyse ei ole muotivirtauksesta tai tahdon asiasta vaan velvoitteesta. Uudessa opetussuunnitelmassa toiminnallinen oppiminen mainitaan epävirallisen laskelman mukaan 59 kertaa. Tekemisen kautta oppimista voi tervehtiä ilolla eikä vähiten siksi, että se ottaa huomioon erilaiset oppijat. Lapselle liikkuminen on, tai ainakin ennen oli, luontaista. Siksi vaihteleva, liikettä sisältävä oppitunti sopii monelle lapselle paremmin kuin kolmen vartin yhtämittainen pulpetissa istuminen. ●●● Iso osa lapsista liikkuu liian vähän. Oppitunnin aikainen liikunta ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Tavoitteena on sitoa liike ja opiskeltava asia tiiviisti yhteen. Moni opittava asia näyttäytyy näin konkreettisempana. Käytännön kautta eteneminen antaa tilaa ihmettelylle, päättelylle ja oivalluksille. Perinteistä opetusmallia, jossa opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat, tarvitaan edelleenkin. Lasten pitää oppia olemaan paikallaan ja noudattamaan ohjeita, mutta se ei saa jäädä ainoaksi taidoksi. Tulevaisuuden työelämässä ei enää riitä, että istuu ja tottelee, vaan uusissa ammateissa tarvitaan nykyistäkin enemmän luovuutta. Sen kehittymistä voidaan tukea toiminnallisella opetuksella. Koulupäivän aikaisen liikunnan on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myönteisesti oppilaiden keskittymiseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja koulussa viihtymiseen. Ennen kaikkea toiminnallisuus tukee luovuutta. Tähänastisen tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että liikunnan avulla voidaan tukea strategista oppimista, esimerkiksi ajattelun, motivaation, tunteiden ja käyttäytymisen arvioimista ja säätelyä. Liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat koko kehon lisäksi aivoihin: liikunta lisää aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta erityisesti niillä aivoalueilla, joissa muisti ja toiminnanohjaus toimivat. Motoriset ja tiedolliset taidot kehittyvät käsi kädessä, sillä samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta. ●●● Toinen uuden opetussuunnitelman mukainen lukuvuosi on muutaman viikon päästä maalissa. Uuden käsikirjan mukaan on opittu elämään. Toiset kokevat muutoksen tuulet innostavina, toiset kuormittavina. Kertarysäyksellä ei toimintakulttuuria voi eikä tarvitse muuttaa. Mutta pitää uskaltaa kokeilla eikä suotta pelätä epäonnistumista. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä kirjallisuudesta, internetistä sekä opettajafoorumeilta löytyy vaikka kuinka paljon oivallisia ideoita liikkeen lisäämiseksi oppitunteihin. ●●● Toiminnalliselle oppimiselle talvihorroksesta heräävä luonto antaa mitä parhaat puitteet. Mars, mars, pihalle ja metsään oppimaan. MARJA HEIKKILÄ, päätoimittaja lehti@suomenluokanopettajat.fi

LOP1802_1-40.indd 3

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:34 AM

Internet ei ole oppikirja Oppimisen tulevaisuus, toim. Hannu Savolainen, Risto Vilkko ja Leena Vähäkylä, Suomen Akatemia ja Gaudeamus Oy

RAIMO HAUTANEN, teksti

Oppimisen tulevaisuus -teos koostuu 32 kirjoittajan teksteistä. Kirjoittajat ovat opetus- ja kasvatusalan asiantuntijoita eri yliopistoista. Tiivis teos luotaa kiihkottomasti koululaitoksen tämän hetken tilaa. Yhteiskunta digitalisoituu ja globalisoituu. Oppiminen ja oppimisympäristöt muuttuvat. Koulujen rinnalle ovat tulleet epämuodolliset sosiaaliset yhteisöt, kiinnostusryhmät ja verkostot. Lapset ja nuoret hahmottavat maailmankuvaansa ja hankkivat tietojaan paljolti internetin ja sosiaalisen median kautta. Tämä vaatii kriittisen medialukutaidon oppimista ja tutkimustietoa eri-ikäisten oppilaiden arviointitaitojen tasosta. Luvussa Nettilukemisen haasteet kirjoittajaryhmä kertoo kuudesluokkalaisille tehdystä tutkimuksesta, jossa piti arvioida energiajuomien terveysvaikutuksia kahden erilaisen nettitekstin perusteella. Yliopiston nettisivulla olleen tekstin tarkoituksena oli välittää puolueettomasti energiajuomien terveysvaikutuksia eri näkökulmista. Toinen teksti oli kaupallinen, ja se käsitteli vain energiajuomien käytön etuja. Erityisesti kaupallisen tekstin tarkoitusperien ja puolueellisuuden tunnistaminen oli oppilaille vaikeaa. Lähes puolet tutkituista piti kaupallista nettisivua luotettavana terveystiedon lähteenä.

Tutkijat pohtivat, kuinka koululaisia opetettaisiin olemaan digitaalisessa maailmassa tuottajia ja toimijoita, eikä vain kuluttajia. Miten varmistetaan, onko digitaalisella oppimateriaalilla lisäarvoa paperimuotoiseen oppikirjaan verrattuna? Peruslukutaidot luovat pohjan myös nettilukemiselle. Internetympäristössä heikko luetun ymmärtäminen korostuu. Internet ei ole oppikirja. Nettilähteiden puolueellisuutta on vaikea tunnistaa. Ryhmä tutkijoita rakentaa tutkimushankkeessaan ReadAllpeliä, jolla pystytään harjoittelemaan ja arvioimaan lukutaitoa entistä laajemmin. Peliympäristö antaa palautetta edistymisestä, tunnistaa hyvän osaamisen ja ohjaa pelaajan hänelle tarkoituksenmukaisten harjoitusten pariin. Varsinkin lu-ki-vaikeuksista kärsivät hyötyvät toistuvista harjoituksista. Koulun kehittämisen tulee perustua huolelliseen kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Mutta kuunnellaanko asiantuntijoita?

LIITY SUOMEN LUOKANOPETTAJIIN! Jäsenmaksut: vuosimaksu eläkeläiset, opiskelijat, perhevapaalaiset, työttömät vuorotteluvapaan aikana 1. vuosi ½ vuotta pariskunnat (samassa osoitteessa asuvat jäsenet)

Etujasi valvoo vain luokanopettaja!

60 e 10 e 10 e 30 e 60 e + 35 e = 95 e

Suomen Luokanopettajat ry www.suomenluokanopettajat.fi toimisto@suomenluokanopettajat.fi tili FI58 57800720142798

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 4

3/27/2018 9:50:35 AM

Puheenjohtajan palsta

Pysähtyykö perusopetuksen rapautuminen? Kaikki huolet peruskoulun rapautumisesta ovat kohta taakse jäänyttä elämää. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkijoista, asiantuntijoista ja sidosryhmistä koostuva Peruskoulufoorumi on laatinut yhteiset linjaukset peruskoulun kehittämiseksi. Foorumin työryhmien puheenjohtajat professori Jouni Välijärvi ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen luovuttivat linjaukset opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle helmikuussa. – Tulevaisuuden yhteiskunnassa laadukas osaaminen on välttämätöntä jokaiselle, sanoo foorumin tutkija- ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Jouni Välijärvi. Juuri näin! Entä ne tavoitteet sitten? Tässä muutama poiminta: Peruskoulufoorumin mielestä perusopetuksen riittävä rahoitus pitää varmistaa. Kaikkien oppilaiden tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen turvataan takaamalla riittävät resurssit kaikille peruskouluille. Erityisryhmien ja maahanmuuttajien lisätuen tarpeet huomioidaan. Oikein! Kehittämiseen tulee saada pitkäjänteisyyttä. Nykyisin on liikaa hankkeita ja niiden kautta haettavia rahoituksia. Varmistetaan sitä, että poliittinen ohjaus on yli hallituskausien menevää ja pitkäjänteistä. Oikein hyvä! Johtajien ja opettajien osaamista tulee vahvistaa. Me kaikki tarvitsemme osaamisen jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi huolehditaan ammattilaisten työhyvinvoinnista ja työnohjauksesta. Totta!

oppilailPeruskoulufoorumi haluaa myös varmistaa kaikille oppilail le oikea-aikaisen kasvun ja oppimisen tuen. Oppilailla kohtulee olla oikeus kiireettömään ja arvostavaan koh itseohtaamiseen. Lisäksi vahvistetaan oppilaan itseoh jautuvuutta tukevaa pedagogiikkaa. Mainiota! Peruskoulufoorumin näkemyksen mukaan pe perusopetuksen lainsäädäntöä tulee täsmentää. oppiNykyinen on liian väljä, jotta se turvaisi oppi laan oikeuksien toteutumisen ja perusopetukperusopetuk sen yhdenvertaisuuden koko maassa. Pitää paikkansa! Linjaukset ovat mielestäni hyviä ja juuri sen mukaisia, mistä me opettajat olemmekin keskes kustelleet. Tuliko jotain uutta, onkin sitten toinen juttu. Olenko aivan pihalla, jos veikkaan, että peruskoulufoorumin linjaukset ovat vahvasti mukana seuraavien eduskuntavaalien koulutuspoliittisessa väännössä? Vanha vertaus maton nykäisemisestä jalkojen alta saattaa toteutua sen tosiseikan kautta, että Peruskoulufoorumin kolmesta ryhmästä yksi ei päässyt näiden asioiden kanssa ollenkaan maaliin. Parlamentaarinen ryhmä, joka koostui luonnollisesti poliittisista toimijoista, ei päässyt linjauksista yhteisymmärrykseen. He eivät linjanneet mitään. Ja he päättävät… Hyvää alkanutta kevättä. Hoidetaan lukuvuosi loppuun toisiamme tukien ja yhdessä tehden!

MARKO JOKINEN, puheenjohtaja Suomen Luokanopettajat ry. marko.jokinen@suomenluokanopettajat.fi

JÄSEN

Ilmoitathan sähköpostiosoitteesi toimistolle (toimisto@ suomenluokanopettajat.fi) mikäli et ole tehnyt sitä jo aiemmin. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksista. Tiedotamme sähköpostitse toiminnastamme sekä välitämme yhteistyötahojemme uutisia ajankohtaisista asioista kuten koulutuksista. Myös jäsenmaksulaskut lähetetään sähköpostitse.

LOP1802_1-40.indd 5

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:36 AM

Vuoden luokanopettaja

on toiminnan nainen MARJA HEIKKILÄ, teksti ja kuvat

Suomen Luokanopettajat ry. valitsi Vuoden luokanopettajaksi Sari Salon Alajärveltä. Hän on toiminnallisen opetuksen sanansaattaja, joka on kunnostautunut myös digitekniikan opetuskäytössä.

Myllykankaan koulun 3.–4. luokassa ei istuta pakolla ja koko aikaa pulpetissa, vaan jokaiseen koulupäivään sisältyy tekemällä oppimista, liikettä, leikkiä ja naurua. Opetusvälineistö vaihtelee hernepussista uusimman digitekniikan hyödyntämiseen. Sari Salon luokassa ei tyydytä tekemään niin kuin on aina ennen tehty. Salo on kaikesta uudesta innostuva, tarmokas opetustyön kehittäjä ja ideoija. – Valinta vuoden luokanopettajaksi on minulle suuri kunnia ja yllätys, sillä olen pienen paikkakunnan ja pienen kyläkoulun ihan tavallinen opettaja. Valtakunnallinen tunnustus ja oman ammattikunnan taholta saatu kiitos on erityisen merkityksellinen näinä aikoina, kun opetustyön arvostus ei ole huipussaan, Salo sanoo. Hänet tunnetaan myyntimenetykseksi nousseesta Peppu irti penkistä -kirjasta, joka julkaistiin viime syksynä, mutta myös opetuksen pelillistämisen edelläkävijänä. Hän on kouluttanut opettajia opetuksen toiminnallistamiseen ja digitekniikan käyttöön Tampereella ja Seinäjoella. Kirjan julkaisun jälkeen hänestä on tullut kysytty toiminnallisen opetuksen kouluttaja eri puolilla Suomea. Moni myötähengästyy siitä, mitä kaikkea tämä nainen ehtii ja jaksaa. – Koulutusten vetäminen päivätyön ohella on raskasta, mutta niistä saatu palaute on palkitsevaa. Kun opettajat kertovat innostuneensa ja inspiroituneensa toiminnallisuudesta, tiedän, että monen lapsen koulupäivään tulee lisää iloa ja monipuolisuutta, Salo riemuitsee. Toiminnallinen oppiminen mainitaan uudessa opetussuunnitelmassa kymmeniä kertoja. Enää tämä pedagoginen malli ei ole tahdon asia, vaan opettajia

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 6

velvoitetaan toimimaan uusin menetelmin edes jossain määrin. Tutkimusten mukaan liikkuminen tunnin aikana parantaa oppimista, keskittymiskykyä ja kouluviihtyvyyttä. ASENNE UUTEEN RATKAISEE Kun tekee paljon työtä sellaisen asian eteen, joka ei kiinnosta, voi syntyä stressiä. Mutta jos asia on itselle tärkeä, sitä sanotaan intohimoksi. – Näitä intohimon kohteita minulla on useita liikunnasta ja puutarhanhoidosta digitaalisuuteen, Salo hehkuu. – Kun kiinnostun jostain asiasta, olen valmis kääntämään kivet ja kannot ympäri oppiakseni lisää. Joskus tosin pitää ensin painia omia asenteitaan vastaan. Digitulevaisuus oli Salolle peikko, joka kummitteli edessä. Hän alkoi miettiä, mitä uutta ja kiinnostavaa digitaalisuus voisi tuoda oppilaille sekä voisiko sen avulla lisätä liikettä oppitunneille. Ennen kaikkea Saloa askarrutti se, miten teknologian voisi valjastaa niin, että siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. – Asennemuutos digiloikkaa kohtaan tuli ensimmäisten omakohtaisten onnistumisten jälkeen – minä uskalsin kokeilla ja osasin. Se siivitti jatkamaan ja nykyään käytän teknologiaa opetuksessa päivittäin sekä ohjaan myös muita opettajia. Salo on tehnyt muun muassa Classcraft-peliin suomenkieliset ohjeet.

LASTEN PARHAAKSI Vuoden luokanopettaja on kehittänyt jatkuvasti omaa työtään ja antanut lukuisia ideoitaan myös muiden opettajien käyttöön eri opettajafoorumien kautta. Tämän johdosta hän sai syksyllä 2016

Sari Salo rakastaa lapsia, työtään ja kesää. Akkujaan hän lataa koiran kanssa liikkumalla, hoitamalla puutarhaa ja leipomalla.

merkittävän Campus Awards -palkinnon. Valtakunnallinen huomionosoitus annetaan pyyteettömästä työstä koulujen ja opettajien hyväksi. – Olen joskus saanut kritiikkiä siitä, miksi jaan kaiken tekemäni blogissani enkä kaupallista ideoitani. Ajattelen niin, että kaikki tämä on lasten parhaaksi ja haluan keventää myös kollegoideni taakkaa. Haluan laittaa hyvän kiertämään. Salo myöntää, että olisi hienoa olla jakamassa toiminnallisuuden ideologiaa tuleville opettajille opettajankoulutuslaitoksissa, mutta täysipäiväiseksi kouluttajaksi hän ei ainakaan tässä vaiheessa halua. – Rakastan lapsia ja työtäni. Lapset ovat minun voimavarani ja heidän kanssaan haluan jatkossakin työskennellä. Peppu irti penkistä -kirjaa on myyty yli 5 000 kappaletta, mikä on hurja määrä kapean erikoisalan tietokirjalle. Kustantajan kanssa on keskusteltu kakkososan tekemisestä, sillä materiaalia jäi paljon yli ensimmäisestä kirjasta.

3/27/2018 9:50:38 AM

uska, n, e on ha Sari orintajuin a j m u n u e h nallin liikun iäs. l e keks

Meidän luokassa on parasta se, ettei me vaan koko ajan istuta ja tehdä tehtäviä, vaan me leikimme Sarin keksimiä leikkejä ja opimme niistä.

Me i on dän lu iha n p okan y ara s. hteish enk i

Sari Salo, Luokanopettaja Alajärveltä l Opettaa Myllykankaan koulun 3–4 luokkaa. l Perheeseen kuuluu mies, kaksi poikaa sekä koulukoiraksi opetteleva Rocky. l Julkaissut Peppu irti penkistä -kirjan syksyllä 2017. l Pitänyt useita toiminnallisen oppimisen koulutuksia. l Koulutettu Pilates-ohjaaja, joka ohjaa viikoittain useita kansanlaisopiston ryhmiä. l Harrastaa liikuntaa, puutarhanhoitoa, leipomista, käsitöitä ja lukemista. – Urakka on kuitenkin suuri ja olen itse itseni ankarin kriitikko. Mielestäni se, mitä opettajat eniten kaipaavat toiminnallisten vinkkien lisäksi, on toiminnan ja digitaalisuuden yhdistäminen sekä niihin liittyvät harjoitukset. – Unelmoin kirjasta, jossa oli kaikki oppilaideni kanssa tekemäni digijutut koottuna samojen kansien väliin ja niiden toiminnallisuutta sopivissa määrin. Oppaasta, jossa olisi tarjolla jotain ihan uutta ja inspiroivaa, Salo haaveilee. Nykykoulu on hänen mielestään menossa hyvään suuntaan eikä se kaipaa suuria muutoksia. Yksi hiertävä asia on pakolliset vesot. – Muuttaisin pakon mahdollisuudeksi ja tarjoaisin opettajille riittävästi vaihtoehtoja omien kiinnostustensa mukaisiin koulutuksiin. Kesälomaa siirtäisin kesäkuulta elokuulle. Liikuntaa lisäisin jossain muodossa jokaiseen koulupäivään. Haaveilen kiireettömästä koulumaailmasta, jossa olisi aikaa luovuudelle. jatkuu...

Jokaiseen koulupäivään sisältyy liikettä ja läsnäoloa, naurua ja välillä halauksiakin. KUVA: Suvi Hosionaho

LOP1802_1-40.indd 7

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:41 AM

Tekeminen edistää oppimista Toiminnallisuus on pedagoginen malli, joka korostaa tekemisen tärkeyttä oppimisessa. Toiminnalliset menetelmät sopivat hyvin lämmittelyyn, aiheeseen johdatteluun, kertaamiseen tai saman asian opettamiseen uudella tavalla. Vahvuutena on erilaisten oppijoiden huomioiminen. Luokanopettaja Sari Salon koulutustilaisuuksissa puhuva pää ei ole pääroolissa, vaan luennoilla katsotaan paljon kuvia ja videoita oppilaiden toiminnallisista harjoituksista luokkatilanteissa. Lisäksi päästään itse kokeilemaan Peppu irti penkistä -kirjan toiminnallisia pelejä ja leikkejä. – Itse tekemällä ja kokeilemalla asiasta pääsee paremmin jyvälle kuin vain kuuntelemalla, Salo tähdentää. Liikkuminen ei ole itsetarkoitus, vaan sen tavoitteena on asian oivaltaminen ja harjoitteleminen konkreettisella tavalla. – Parhaimmillaan toiminnallinen opetus toimii yhdistettynä opiskeltavaan asiaan eikä se ole vain irrallinen liikuntasuoritus keskellä oppituntia, Salo korostaa. Alkuun kannattaa lähteä pienin askelin esimerkiksi ottamalla pelikortit mukaan matematiikan tunneille ja yhdistää näin toiminta oppimiseen. Tai vaikka toiminnallisilla sanelutehtävillä, joissa kirjoitettavat asiat ovat kaukana omasta pulpetista ja ne juostaan katsomassa ennen kirjoittamista. – Myös tehtävien tarkastuspisteet voi sijoittaa vaikkapa eri kerroksiin koulussa, neuvoo Salo. Kielten oppitunneilla liike on helppo yhdistää erilaisiin sanastopeleihin. Omalle luokalle sopivimmat tavat löytyvät kokeilemalla. Toiminnallisuuteen kannattaa tarttua, sillä tutkimusten mukaan koulupäivän aikaisella liikunnalla on monia positiivia vaikutuksia oppimiseen ja oppimistuloksiin. Oppilailla, joilla oli enemmän liikuntaa, esiintyi muun muassa vähemmän käyttäytymisen häiriöitä kuin vertailuluokan oppilailla. (Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018 Opetushallitus)

o i t a a v i Motsuun! nou Peppu irti penkistä -kirjaa on myyty yli 5 000 kappaletta. Sari Salo on mielissään toiminnallisen oppimisen ilosanoman leviämisestä yhä useampaan kouluun.

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 8

Leirikoulusta lisää puhtia ja motivaatiota kevääseen. alk. 37,vrk / oppilas täysihoidolla

3/27/2018 9:50:43 AM

Luokkaretkellä Pietarin tapaan TARMO THORSTRÖM, teksti

Viiden miljoonan asukkaan metropolissa koulunpito asettaa suomalaisittain poikkeuksellisia tilanteita. Tokihan Helsingissä ja Espoossakin kouluretkille mennään metrolla, mutta eroavaisuuksia löytyy. Ensimmäinen metromatkani Pietarissa oppilasryhmän kanssa opetti minulle sen, ettei matkaan pidä lähteä ainoana aikuisena. Kävi nimittäin niin, että kuljin itse ryhmän viimeisenä varmistaen, ettei kukaan jää ryhmästä, mutta jäinkin itse matkasta. En omaa huolimattomuuttani, vaan siksi, että metron vartijat nappasivat minut jonosta turvatarkastukseen. Siinä sitten läpivalaisulaitteen kuvaa katsellessamme tarkastaja ihmetteli reppuni sisältöä kysyen, mitäs siellä oikein onkaan. Hänen osoittamansa esineen kohdalla selitin, että se on iso termospullo täynnä kahvia. Jatkokysymys koski kansallisuuttani, johon vastaus ’finskii’ tuotti spontaanin naurunhörähdyksen ja käsieleen, että menehän poika matkoihisi. Siinä vaiheessa muut olivat edenneet liukuportaista eteenpäin jo hyvän matkaa, joten sain ottaa melkoisesti vauhtiaskeleita saavuttaakseni heidät. Onneksi en kuitenkaan ollut ainut opettaja luokkaretkellä, joten vaaratilannetta ei päässyt syntymään. Bussilla matkustaessa byrokratia iskee meidät suomalaisparat hetkessä kanveesiin. Neljäntoista vuoden takainen Beslanin kouluisku aloitti vuosi vuodelta kiristyneen kontrollin koulujen suhteen. Jos haluamme lähteä kouluretkelle linjaautolla, on lupaa anottava kuukausi etukäteen, jotta viranomaiset ehtivät tarkastaa kuljettajan taustat ja muutenkin tehdä tarvittavat toimenpiteet. En kyllä tiedä, mitä se oikeasti tarkoittaa, mutta jotain kuulemma. Eikä puistoon meneminenkään noin vain ole mikään itsestäänselvyys. Lupaa on sinnekin anottava. Yksi ei muuten riitä. Tarvittavien lupien ja ilmoitusten määrä yksinkertaisesta koulun puistoretkestä on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt olemme kuitenkin kouluna saavuttaneet aseman, jossa itse puistonjohtaja sanoi meille, epävirallisesti tietenkin, että älkää anoko lupia vaan menkää sinne vain kertomatta kenellekään. Jos tarkastaja tulee, niin ette ole koulu vaan joukko yksityishenkilöitä yksityispiknikillä. Jep jep. Kaikki kuitenkin aina järjestyy, vaikkei mikään koskaan toimikaan. Tätä kirjoittaessani on muutaman päivän päästä edessä talviurheilupäivä, jolloin menemme koululta bussilla luistelemaan ja mäkeä laskemaan, osa myös laskettelemaan tai hiihtämään. Vaikka nämä asiat kuulostavat ehkä hankalilta, niin niihin tottuu suhteellisen pian. Yhtäkkiä sitä huomaakin jo ottavansa asiat itsestäänselvyyksinä vastaan, eikä mikään enää oikein hätkähdytä. Jatkuvan epävarmuuden sietokyky on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista täällä. Toukokuussa lähden luokkaretkelle Moskovaan. Kohteiksi ajattelimme mm. balsamoitua Leniniä ja Kremliä. Kuljemme yöjunalla molempiin suuntiin ja majoitumme siinä välissä jossain paikallisessa hotellissa. Retkestä tulee varmasti ikimuistoinen, mutta onneksi Siperia on jo ehtinyt opettaa minulle tärkeimmät selviytymistaidot.

Move! Fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmä Pedagoginen opas liikuntaa opettaville opettajille, kouluterveydenhoitajille ja muille sidosryhmille Kenelle: Opas on tarkoitettu kaikille, jotka toimivat Move! -mittausten kanssa, luokan- ja aineenopettajille, terveydenhuoltohenkilöstölle, koululääkäreille, rehtoreille ja sidosryhmille. Pyrkimyksenä on ollut huomioida sekä kokeneet liikunnanopettajat että kokemattomammat opettajat, jolloin oppaasta löytyy valmiita arkeen siirrettäviä malleja sekä ideoita, joita jokainen voi oman asiantuntemuksensa mukaan soveltaa. Sisältö: Oppaan alkuosasta löytyvät perustelut, joiden pohjalta Move! on alun perin kehitetty. Toisessa osassa kiinnitetään huomiota mittausten turvallisuuteen eri näkökulmista. Kolmas ja neljäs osa keskittyy mittausten organisointiin ja mittausosioiden tarkempaan kuvaukseen. Vihkosen loppuosassa keskitytään mittaustilanteiden pedagogiseen järjestämiseen, palautteen antoon ja soveltamiseen. Tekijät: Kasper Salin, LitT ja Mikko Huhtiniemi, LitM Koko: B5, sivumäärä 52 Hinta: 25 €/jäsenet, 35 €/muut + postikulut Julkaisija: Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry Tilaukset: www.liito.fi/materiaalit/tilauslomake

LOP1802_1-40.indd 9

UUTUUS!

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:45 AM

Arviointiin ja toiminnallisuuteen pureuduttiin luokanopettajapäivillä Valtakunnallisilla LOL 18 -luokanopettajapäivillä Salossa perehdyttiin moniin alakoulun ajankohtaisiin kysymyksiin. Luennot ja työpajat tarjosivat puolestaan tuoreita vinkkejä opettajan arkeen.

Luokanopettajapäivän koulutusantia kiiteltiin monipuolisuudesta. Hyvää palautetta saatiin muun muassa koulutusohjelman valinnaisuudesta, sillä jokainen sai koota päivän aiheiston laaja-alaisesta sisältötarjottimesta. – Päivä itsessään oli onnistunut. Järjestäjille osallistujamäärä oli hienoinen pettymys, sillä jäimme reippaasti tavoitteestamme, tapahtuman koordinaattori Tiina Tammi harmittelee. Salossa ei ole vastaavia koulutuspäiväperinteitä kuin on esimerkiksi Pohjanmaalla, ja ehkä siitä syystä väkimäärä jäi odotettua pienemmäksi, Suomen Luokanopettajat ry:n puheenjohtaja Marko Jokinen pohdiskelee. Toiminnallisuus ja arviointi nousivat päivän puhuttelevimmiksi teemoiksi. Kouluttajaguru, opetusneuvos Martti Hellströmin Arvioinnin problematiikasta selkosuomeksi -luento kevensi arvioinnin opettajille aiheuttamaa huolikuormaa. Uusi opetussuunnitelma herättää edelleen paljon epätietoisuutta, sillä monia sen kohtia tulkitaan kummallisesti tai osin jopa virheellisesti. Kaikki eivät ole Hellströmin mukaan vieläkään jaksaneet lukea 500-sivuista suunnitelmaa ihan ajatuksella. – Yksi pahimpia kipukohtia on arviointi, sillä se on kieltämättä opetussuunnitelman vaikeimmin kirjoitettu osuus. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta sen sisältö olisi avautunut helpommin, jos teksti olisi maltettu kirjoittaa hieman yksinkertaisemmin, Hellström myöntää. Formatiivinen ja summatiivinen arviointi, oppilaalle annettava palaute ja todistus, arvosanat ja oppilaan itsearviointi sekä vertaisarviointi tuntuvat menevän sekaisin. – Jopa niin pahasti, että osa opettajista on ulkoistanut todistusarvosanojen antamisen oppilaille, opetusneuvos kärjistää. Jatkuva, formatiivinen arviointi on lähinnä kannustavan ja ohjaavan palautteen antamista oppilaalle, mutta lukuvuositodistukseen annettavan arvion osaamisesta pitää perustua näyttöihin eikä oppilaan itsearviointiin. Vallalla on jopa harhaluulo, ettei opettaja enää vastaa arvioinnista ja numeroiden antaminen olisi kiellettyä. – Tämä ei pidä paikkaansa. Todistusten arvosanojen kirjoittaminen on edelleen opettajan virkatehtävä ja arvioinnin pitää perustua oikeudenmukaiseen, monipuoliseen näyttöön. Kuten ennenkin, 1.–7. luokkien osalta, opetuksen järjestäjä eli kunta päättää, onko arviointi sanallista vai käytetäänkö numeroarvosanoja, Hellström korostaa. Opetushallitus oikoi arvioinnin harhaluuloja viime lokakuisessa blogissaan tähdentäen, ettei lukuvuosiarviointia voi antaa oppilaan itsearvioinnin tai neuvottelun perusteella. Arviointia ei myöskään voi ulkoistaa hallinto-ohjelmalle tai sähköiselle sovellukselle.

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 10

Arviointi on monelle opettajalle kuormittava, aikasyöppö työ. Arviointikeskusteluja oppilaan vanhempien kanssa pidetään työajan ulkopuolella ja huomioita kirjataan jatkuvasti sähköisiin järjestelmiin. – Arvioinnin pitää olla vuorovaikutteista, mutta se ei suinkaan tarkoita, että arviointi edellyttäisi päivittäistä digitaalista prosessia. Monissa kunnissa arvioinnin ympärille on luotu mutkikkaita, raskaita järjestelmiä. – Kouluissa pitäisikin istua alas, purkaa arvioinnin tavoitteet osiin ja pohtia, mitä ne oikeasti sisältävät ja millaisia välineitä arviointiin käytetään. Nyt kaivataan rohkeaa keskustelua, jotta yhdessä löydetään yksinkertainen tapa hoitaa asia. Ei arviointi saa olla opettajalle kuluttavin ja kuormittavin työtehtävä, Hellström alleviivaa. Mutta miksi arvioinnista tuli tällainen soppa? – Lopulta arvioinnin problematiikka on melko yksinkertainen, mutta se on nyt vääntynyt vaikeaksi. Ehkä edelleen olisi hyvä – ainakin ammattilaisten kesken – puhua arvostelusta ja arvioinnista eli erottaa osaamisen tavoitepohjainen todistusarviointi opiskeluun kannustavasta, koulun arjessa annettavasta palautteesta, pohtii Hellström.

Ukulele on pop. Luokanopettajapäivän työpajassa moni oppi soittamisen alkeet, Tiina Tammi kertoo. Ukulelea soitetaan innokkaasti myös Tammen työpaikassa Oripään koulussa.

3/27/2018 9:50:47 AM

Toiminnallisuus tukee luovuutta

Enemmän liikettä, vähemmän istumista – toiminnallisuus edistää oppimista. Koulupäivän aikaisen liikunnan on tutkimusten mukaan havaittu vaikuttavan myönteisesti oppilaiden keskittymiseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kouluviihtyvyyteen. – Liikunnan lisäämiselle koulupäiviin on monta painavaa perustetta. Aktiivisiin opetusmenetelmiin patistaa myös uusi opetussuunnitelma, painottaa Jouni Kallio. Hän työskentelee Liikkuva koulu -ohjelman ja Likes-tutkimuskeskuksen tutkijana ja kouluttajana. Muuttuvassa työelämässä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nyt. Tehdastyövaiheessa oli tärkeää opettaa istumaan alas ja kuuntelemaan ohjeita, lukemaan, laskemaan sekä tuntemaan kello. – Enää ei riitä, että istuu ja tottelee. Työ edellyttää tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän luovuutta. Toiminnallisuus tukee sen kehittymistä, Kallio perustelee. Toiminnallisen opetuksen tarkoituksena on ensisijaisesti parantaa oppimista, viihtyvyyttä ja Kirjain- ja sanajumppaa liikkuen. Toiminnallisuus monipuolistaa opetusta ja parantaa oppimotivaatiota. Hyvä fyysinen kunto edistää jaksa- mistuloksia eikä vaadi välttämättä suuria valmistelutöitä tai erityistä välineistöä. mista ja oppimista. Monien kohdalla se parantaa keskittymiskykyä. Lasten liikkumattomuus huolettaa Kalliota. Suuri joukko lap– Joillakin lapsilla kaikki energia menee pakaroitten pitämisia ei liiku hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Koulukin on vahseen penkissä. Etenkin nämä lapset hyötyvät siitä, että oppiva istuttaja, sillä 40 prosenttia istumisesta kertyy koulupäivän tunneilla noustaan ylös tuolista. aikana. Kallio suosittelee lähtemään liikkeelle yksinkertaisista asioi– Kaikkea liikuttamista ei voi sysätä koulun vastuulle, mutta, esimerkiksi nostamalla tuoli pöydälle, jolloin saadaan seita koulu voi toimia erojen tasoittajana. Tämä on yksi Liikkuva somapöytä. Istumista voi aktivoittaa vaihtamalla tavalliset tuolit koulu -ohjelman tavoitteista. jumppapalloihin. Taukojumppa sopii jokapäiväiseksi tavaksi, ja Kallio iloitsee, että koulut ovat tarttuneet liikuttamisen haasopettajan lisäksi myös oppilaat voivat toimia ohjaajina. teeseen. Liikkuva koulu -ohjelman ideana on käynnistää kou– Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, sillä valmista materiaalia luissa kulttuurin muutos ja aktivoida koulupäiviä. Jokainen toiminnallisiin työtapoihin on vaikka millä mitalla, Kallio lisää. koulu saa tehdä sen omalla tavallaan. Kun lapsi istuu pulpetissa kirjan ääressä, hänen ruumiinsa on – Meillä on upeita esimerkkejä, miten koulut ovat muuttakontrollissa, mutta mieli liikkuu vaikka missä. Toiminnallisessa neet kulttuuriaan toiminnallisempaan suuntaan ja kokeneet se oppimisessa saadaan lapsen mielikin valjastettua mukaan, ja hyödylliseksi. Monissa liikkuvissa kouluissa on älyttömän hyvä se on se tärkein juttu. meininki, riemuitsee Kallio. LIIKE EDISTÄÄ OPPIMISTA Oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Liikunta näyttäisi vahvistavan lasten tiedollista toimintaa, etenkin toiminnanohjausta, kuten käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä, tarkkaavaisuutta sekä työmuistia. Liikunta lisää motivaatiota ja edistää sosiaalisia taitoja.

Vinkkejä toiminnalliseen oppimiseen: www.toiminnallistaelamaa.blogspot.com www.gonoodle.com www.x-breikki.fi www.liikkuvakoulu.fi

LOP1802_1-40.indd 11

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:49 AM

Ateljee-malli lisää lukuintoa Lohjalaiset Muijalan koulun opettajat kehittivät amerikkalaisesta The Daily CAFE -menetelmästä suomalaiskouluun soveltuvan lukutaitoa edistävän Ateljee-mallin. Siinä oppilas harjoittelee kuutta eri lukutaitoon liittyvää taitoa.

Huoli heikkenevästä lasten lukutaidosta sekä alentunut lukuinto saivat lohjalaisopettajat pohtimaan, mitä äidinkielenopetuksessa voisi tehdä toisin. – Äidinkielen opettaminen on lähellä sydäntäni. Erityisopettajana olen kiinnostunut inkluusiosta ja samanaikaisopettajuudesta, kehittämistyössä mukana ollut Taina Hämäläinen toteaa. Muijalan 170 oppilaan koulussa Ateljee-mallia on käytetty jo viisi vuotta. Sen on havaittu vahvistavan ja monipuolistavan lukutaitoa. Ennen kaikkea innostus lukemiseen on lisääntynyt. – Malli antaa erinomaisen työkalun eriyttämiseen, sillä jokaiselle oppilaalle valitaan hänen lukutaitotasolleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa, Hämäläinen korostaa. Ateljeessa oppilas harjoittelee kuutta eri lukutaitoon liittyvää taitoa: itsenäistä lukemista, yhdessä lukemista eli parityöskentelyä, kuuntelemista, luovaa kirjoittamista, oikeinkirjoitusta ja kielitietoa sekä yhdessä työskentelyä. Näiden ateljeiksi kutsuttujen taitojen avulla tavoitellaan luetun ymmärtämistä ja sujuvuutta sekä sanavaraston lisäämistä, jotka puolestaan auttavat oppilaita kaikessa oppimisessa. Taitojen lisäksi malli korostaa lukuinnon merkitystä lukemisen harjoittelulle. Mitä innostuneempi oppilas on ja mitä kiehtovampia tarinoita hän kirjan kansien sisältä löytää, sitä todennäköisemmin hän jaksaa harjoitella ja jatkaa lukemista vielä aikuisiällä. – Kirjavalikoiman pitääkin olla monipuolinen ja laaja. Kirjojen valinnassa kannattaa tehdä yhteistyötä kirjastojen kanssa, Hämäläinen jatkaa. – Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen lukemisen tavoite, jonka hän määrittelee yhdessä opettajan kanssa, Hämäläinen selittää. Ateljeet otetaan käyttöön pienin askelin mallintamalla ja harjoittelemalla uusia osatekijöitä. Oppilaiden osallisuutta korostetaan.

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 12

Yhteisiä opetustuokioita varten on nurkkaus, jossa on opittavien asioiden tavoitetaulu. Kuvassa Laura Niinikivi oppilaineen.

– Ateljee on opettajalle selkeä työkalu, mutta liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin ja varata aloitukseen sekä materiaalien hankintaan aikaa. Parhaiten malli soveltuu aloitettavaksi silloin, kun oppilaat osaavat jo lukea jonkin verran. Yksinkin pääsee alkuun, mutta eduksi on, jos valmistelutyön voi tehdä toisen opettajan kanssa yhdessä. Malli on käypä työkalu pariopettajuuteen.

Ateljeen internetsivustolle koottu aloituspaketti kertoo, miten lähteä toteuttamaan mallia. Taina Hämäläinen, Saara Loikkanen ja Laura Niinikivi ovat pitäneet toimintamallista useita koulutuksia Uudellamaalla. – Ateljee on mukana Hundred-ohjelmassa ja sitä kautta olemme saaneet lisänäkyvyyttä. taito on opeteltu ja mallinnettu yhdessä oppilaiden kanssa.

Ateljeen ensiaskeleet: •

- Määritä kokoontumispaikka yhteisiä opetustuokioita varten, hanki valkotaulu ja varaa tila TALON taidot -taululle, joka on itsenäisessä lukemisessa käytettävä opittavien asioiden tavoitetaulu.

•

TALON tulee taidoista Tavoittelen sujuvuutta, Avarran sanavarastoa, Luen • ymmärtäen, Olen tarkka ja luen oikein sekä Näin opin.

•

- Jokaisella oppilaalla on oma lukutavoite. Oppilas kiinnittää oman nimikorttinsa huonetaulussa sen TALON taidon otsikon alle, jota parhaillaan harjoittelee. Jokaisen lukemisen tavoitteen kohdalle tehdään strategiakortteja sitä mukaa kun uusi

•

- Hanki oppilaille lehtilaatikot, ateljeevihot sekä kestävyystaulukko. Oppilaat saavat valita työskentelypaikkansa ja laatikko on näppärä napata mukaan. Vihkoa käytetään luovan kirjoittamisen, oikeinkirjoituksen ja kielitiedon ateljeissa. - Hanki runsaasti eritasoisia kirjoja. Aluksi opettaja valitsee oppilaan laatikkoon sopivan kirjan, mutta jatkossa lapsi saa valita itse.

•

- Opettele mallintamisen järjestys. Työtavoille ja lukustrategioille omansa.

•

www.hundred.org/fi/innovations/ateljee Ateljee – Iloa lukemiseen -Facebook ryhmä

3/27/2018 9:50:51 AM

Jokaiselle sopivan tasoisia tehtäviä Joustavassa alkuopetuksessa oppilaiden itseohjautuvuus ja ryhmätyötaidot vahvistuvat ja tukiopetuksen tarve vähenee. Yhteisopettajuus tuo opettajalle mahdollisuuden kehittyä. MARJA HEIKKILÄ, teksti SARI ARFFMAN, kuva

Luokanopettajat Nina Ågren ja Tanja Manner-Raappana toteuttavat Oulun Kiiminkijoen koulussa joustavaa alkuopetusta. Opettajaparin ohjauksessa ykkös- ja kakkosluokka toimivat yhdessä kaikissa aineissa. Luokka-asteista ei puhuta, vaan oppilaat ovat luokkatilojen mukaan omenatarhalaisia ja puistolaisia koko kahden vuoden ajan. – Opetus perustuu eri oppiaineissa yhteiseen teemaan. Tunnin alussa kokoonnutaan pienille opetustuokioille ja ohjeiden antoon sekä jaetaan oppilaita taitotason mukaan, Ågren kertoo. Teemasta tehdään kahden- tai kolmentasoisia tehtäviä, joita tekemään oppilaat jakautuvat taitotasonsa mukaan ja tasoilla he voivat edetä joustavasti. Jako tehdään tarkoituksenmukaisesti: äidinkielessä lukuja kirjoitustaidon mukaan, ympäristöopissa oppimistyylin mukaan, matematiikassa matemaattisten valmiuksien ja yhteistyötaitojen mukaan. Toinen opettaja vastaa vaikeampia tehtäviä tekevän ja nopeammin etenevän oppilasryhmän opetuksesta, toinen hitaammin perusteita harjoittelevasta ryhmästä. YHTEISTYÖ KANTAA Joustisluokassa opetus perustuu oppilaan tuntemukseen ja jatkuvaan arviointiin. Opettajat noudattavat yhteisiä käytänteitä ja rutiineja. Matematiikassa käytetään vuosiluokkiin sitomatonta, Ågrenin ja MannerRaappanan tekemää OPH:n Matskuoppikirjasarjaa. – Opetusmateriaaleissa on samasta teemasta eritasoisia tehtäviä. Läksyt ovat helposti tarkistettavia. Vanhat tarkistetaan ja uudet annetaan tunnin alussa ja sen jälkeen jakaudutaan ryhmiin, kaksikko selittää. – Sosioemotionaaliset menetelmät tarkoittavat meille muun muassa op-

Tanja Manner-Raappana ja Nina Ågren pitävät joustavan alkuopetuksen ja kahden opettajan mallia erinomaisena.

Lisätietoa: Tervetuloa tutustumaan nina.agren@eduouka.fi Matsku-kirjasarja www. edu.fi/matsku Diasarja Joustavan alkuopetuksen työpajasta

pilaiden erilaisia ryhmittelyjä. Yksi tärkeimmistä on ruokapari, jossa parin kanssa istutaan vierekkäin ruokailussa. Se vaihtuu kuukausittain, jotta kaikki tulevat tutuiksi luokkakavereiden kanssa. Koko vuoden kestävissä tutkimusryhmissä harjoitellaan ryhmätyötaitoja. – Mallin vahvuus on opettajien jakama vastuu arjesta ja oppilaiden yksilöllisten taitojen hyödyntäminen, Ågren ja Manner-Raappana toteavat. Toinen valtti on toiminnallisuus, joka auttaa rauhattomiakin oppilaita keskittymään tehtäviin, koska tehtäviä on erilaisia ja niitä vaihdetaan oppitunnin aikana. Esimerkiksi matematiikassa oppilas käy vaihtamassa välineen tehtävän vaihtuessa ja saa näin hieman liikkua, äidinkielessä kirjoitetaan ja luetaan vuorotellen. Joustavan alkuopetuksen ansiosta tu-

kiopetuksen ja erityisopetuksen tarpeen on huomattu vähenevän. Oppilaasta työskentely tuntuu mieluisammalta ja hän saa onnistumisen kokemuksia, kun tehtävät valitaan oppilaan taitotason mukaan. Oppilaiden vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä varsinkin ensimmäisen luokan alkupuolella siihen, että oppilaat saavat äidinkielessä omantasoistaan opetusta ja että ryhmän muut oppilaat ovat samantasoisia. Opettajan näkökulmasta opetustyö helpottuu, kun yhdellä opettajalla on kerrallaan vain yhden taitotason oppilaita, ei kolmea. Näin myös lahjakkaammat ja osaavammat oppilaat saavat opettajan opetusta eivätkä turhaudu lisätehtävien lisätehtävistä. – Kun meitä on luokassa kaksi, myös erimielisyyksien selvittelyyn on aikaa opetuksen häiriintymättä, Ågren toteaa.

LOP1802_1-40.indd 13

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:52 AM

Norjalaispedagogien kirja tuo Saila Kuuskosken mielestä uutta, ennakkoluulotonta näkökulmaa matematiikan opetukseen.

Norjalaispedagogien julkaisema matikkaopus tuo uutta ja ennakkoluulotonta näkökulmaa matematiikan opetukseen. Anne Lene Johnsenin ja Elin Natåksen menetelmän ytimenä on 23 peruskäsitteen opettaminen.

Matematiikka haltuun norjalaisopein

Matematiikan opiskelusta pois pelko ja turhautuneisuus.

Norjalaispedagogien Ymmärrä matematiikkaa – 23-metodilla menestykseen -kirja käy yksiin uuden opetussuunnitelman kanssa. Kirja rohkaisee opettajaa valitsemaan yksilöllisen opetustavan, joka sopii ajankohtaiseen opetusjaksoon ja oppilaiden senhetkisiin tarpeisiin. – Opettajan työ muuttuu yhä monipuolisempaan suuntaan – myös matematiikan opetuksessa, erityisluokanopettaja Saila Kuuskoski korostaa. Enää ei hänen mukaansa riitä, että opettaa matematiikkaa yksinomaan valitun oppikirjan sisällön mukaisesti, systemaattisesti alusta loppuun. Nykyisin oppilailla on paljon erilaisia sekä psyykkisiä että fyysisiä seikkoja, jotka on päivittäisessä opetustyössä otettava huomioon. Tällöin on tarpeen hyödyntää oppimissisältöjä aiemmista tavoista poiketen ja kulloisiinkin tilanteisiin soveltaen. – Opettajalta edellytetään kykyä joustaa ja taitoa löytää luovia ratkaisuja, Kuuskoski korostaa. – Työmme ei todellakaan ole tänä päivänä pelkkää opettamista, vaan kokonaisvaltaista kasvattamista. Vuonna 2003 luokanopettajaksi ja

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 14

vuonna 2005 erityisluokanopettajaksi valmistunut Kuuskoski työskentelee Espoossa Veräjäpellon koulussa 2. luokan erityisluokanopettajana. – Opetan erityisoppilaita, joilla välillä saattaa olla vaikeuksia matematiikan oppimisessa.Kahden vuoden ajan olen käyttänyt unkarilaista Varga-Neményi -menetelmää, jonka vahvuutena on matematiikan opiskelu ja opettaminen omaan kokemukseen ja konkretiaan tukeutuen. NORJALAISMALLI MYÖS MEILLE Ymmärrä matematiikkaa – 23-metodilla menestykseen -kirjaan Kuuskoski perehtyi jo tekovaiheessa. – Tutustuin kirjaan viime marraskuussa, kun tuttu kustannustoimittaja pyysi minulta lausuntoa kirjan suomennoksesta ja kutsui minut tarkistamaan, että opetuskäsitteet ja laskualgoritmit ovat Suomessa käytettävien mukaiset. Tarkistin, että sisällössä on otettu huomioon uuden opetussuunnitelman mukaiset kokonaisuudet ja että opetuskäsitteistö on Suomessa käytettävän mukainen. Kirjan suurin ansio on Kuuskosken mielestä se, että se tuo uutta ja ennak-

koluulotonta näkökulmaa matematiikan opetukseen. – Kirja rohkaisee opettajaa valitsemaan yksilöllisen opetustavan, joka sopii ajankohtaiseen opetusjaksoon ja oppilaiden senhetkisiin tarpeisiin, hän sanoo. PERUSKÄSITTEISTÄ OMAKSUMISEEN Opeta peruskäsitteet ja auta oppilasta omaksumaan ne. Ydinfilosofiana kirjan tekijöillä on ollut, että matematiikan ymmärtämiseksi pitää oppilaan ensin osata 23 peruskäsitettä. Kun ne ovat hallussa, käy oppiminen huomattavasti helpommin – ja oppilaat ymmärtävät paremmin, mitä opettelevat ulkoa ja minkä vuoksi – kuten esimerkiksi kertotaulun. – Uskon, että metodilla on paljon annettavaa suomalaisille opettajille: konkretiaan perustuvien harjoitusten avulla opettaja varmistaa, että oppilas on omaksunut käsitteet, jotka tietyn matemaattisen kokonaisuuden oppimiseksi ovat välttämättömiä, Kuuskoski arvioi. Sanallisuus auttaa usein ymmärtämään myös matematiikan lainalaisuuksia.

3/27/2018 9:50:53 AM

– Jos käsitteet eivät ole hallussa, ei numeeristen tehtävien ratkaisu kerta kaikkiaan onnistu, Kuuskoski sanoo. Kirja toimii kuin timpurin työkalupakki. – Havainnolliset esimerkit ja tehtävät tukevat opettajaa työssään, Kuuskoski iloitsee. Nykyisin korostetaan konkretian merkitystä oppilaan motivoinnissa. – On aina etu, jos opetettavat asiakokonaisuudet voidaan aidosti linkittää todellisuuteen. Tämä on suuri muutos verrattuna omiin kouluaikoihini, jolloin opeteltiin asioita joskus oikein oivaltamatta niiden merkitystä arkielämän kannalta. Ymmärrä matematiikkaa – 23-metodilla menestykseen -kirjassa rohkaistaan kasvattajia ajattelemaan uudella tavalla: kuka tahansa voi oppia matematiikkaa – ja mikä parasta: edetä oman osaamisen tahdissa, yksilöllisesti edistyen ja oppien. Kirjaa voi käyttää aiheittain: sen sisällön seuraamisen ei tarvitse edetä systemaattisesti alusta loppua kohden. – Aion ottaa kirjan ensi syksyllä käytTotöön matematiikan opetukseni tueksi. To sin voin käyttää kirjaa suunnittelun apuna jo tämän kevään aikana kertotaulun opettamisessa, Saila Kuuskoski kertoo. NAUTITAAN MATEMATIIKASTA Norjalaisten pedagogien Anne Lene Johnsenin ja Elin Natåksen kirjoittama Ymmärrä matematiikkaa – 23-metodilla menestykseen -kirja perustuu ajatukseen, jonka mukaan matematiikan ymmärtämiseksi pitää oppilaan ensin osata 23 peruskäsitettä. – Kun ne ovat hallussa, käy oppiminen huomattavasti helpommin eikä ulkoa opettelua enää tarvita yhä paljon kuin aiemmin, Johnsen toteaa. Elin Natås esitteli kirjan sisältöä Educa-messuilla Helsingissä. – Jokainen lapsi voi oppia matematiikkaa, koska kyky ymmärtää lukuja on ihmisessä sisäänrakennettuna, Natås kertoo.

”

Omaksumalla 23 peruskäsitettä koululainen oppii oivaltamaan matematiikkaa ulkoa opettelun sijaan.

Oppimisessa on kyse vain siitä, miten asioita opetetaan. Johnsenin ja Natåsin kehittämä metodi perustuu oivallukseen, että matematiikka on myös kielen oppimista. Kirja sopii tekijöiden mielestä paitsi opettajien käyttöön myös oppilaiden vanhempien avuksi heidän auttaessaan lasta oppimaan. – Tavoitteemme on auttaa lapsia menestymään ja kehittymään luomisvoimaisiksi ja onnellisiksi aikuisiksi, he sanovat. – Tarjoamme mielen työkaluja, joita tarvitaan ymmärtämään erilaisia oppiaineita – ei vain matematiikkaa. Kokemuksem-

me mukaan lapsen oppimisvaikeuksien kohdalla heidän vanhempansa ja opettajansa eivät ole tulleet ajatelleeksi, että ongelmana on käsitteiden puutteellinen hallinta. Kun peruskäsitteet ovat hallussa, tulee oppimisesta helppoa – tai ainakin vaivattomampaa kuin aiemmin. Opettajan rooli on Johnsenin ja Natåsin mielestä ratkaiseva. – Toivomme, että kirja kannustaa opettajia tekemään yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa, he sanovat. – Kirjaa voi käyttää kotioloissa ja luokassa – juuri siten, että oppilas saa parhaimman tuen ja avun opiskeluunsa.

Norjassa kehitetyn, tutkimukseen ja vankkaan kokemukseen perustuvan 23-metodin avulla kirja pureutuu helppotajuisesti matematiikan perusteisiin.

23 peruskäsitettä Norjalaisen pedagogi Magne Nyborgin määrittelemät 23 peruskäsitettä: -VÄRI -MUOTO -ASENTO -KOKO -PAIKKA -LUKUMÄÄRÄ -KUVIOINTI -SUUNTA -KÄYTTÖTARKOITUS -AINE -ELOLLISUUS/ELOTTOMUUS -ÄÄNI -PINTA -LÄMPÖTILA -MAKU -HAJU -AIKA -MUUTOS -NOPEUS -PAINO -VOIMAT -ARVO -SUKUPUOLI

LOP1802_1-40.indd 15

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:50:54 AM

JUHO NORRENA, teksti

Oppituntien siirtäminen ulos luokasta palkitsee sekä oppilaat että opettajan. Oppilaat nauttivat toiminnallisuudesta, samalla itseohjautuvuus harjaantuu.

Alma Pohjolainen (oik.) on Sirpa Hartikaisen apuna tehtävien tarkastuksessa. Koulun lähipurolla opiskeltiin parillisia ja parittomia lukuja pilttipurkin kansilla.

Itseohjautuvuutta oppii luokan ulkopuolella Uuden opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on oppilaan oma aktiivisuus oppimisessaan. Osallisuuden ja itseohjautuvuuden käsitteet ovat tulleet tutuiksi monissa opetussuunnitelmakoulutuksissa. Muutos on suuri, kun opettamisen johtoajatus on aiemmin ollut opettajan

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 16

taito hallita luokkatilannetta ja oppimista. Uuden opetussuunnitelman ytimessä onkin se, kuinka oppimisen tarinaa kirjoitetaan uudella tavalla: toiminnan kohteesta tulee toimija. Objektista subjekti. Oppilaasta oppija. Muun muassa emeritaprofessori Lii-

sa Keltikangas-Järvinen (Yle uutiset 7.2.2018) on ilmaissut huolensa siitä, kuinka uuden opetussuunnitelman myötä oppilailta edellytetään itseohjautuvuutta ikään kuin synnynnäisenä tai valmiiksi olemassa olevana ominaisuutena. Tämä asettaa oppilaat perhetaustansa ja har-

3/27/2018 9:50:57 AM

rastuneisuutensa perusteella eriarvoiseen asemaan. Jotkut lapset ovat saaneet tukea omalle toiminnalleen ja jotkut aloittavat oman toiminnan säätelyn koulussa lähes nollatasolta. Itseohjautuvuuden ei pitäisi siis olla ainoastaan koulussa vaadittava ominaisuus vaan koulussa opittava taito. Aivan kuten kertotaulut ja lukeminenkin.

MITEN ITSEOHJAUTUVUUTTA VOI OPETTAA? Kuopiolaisen Rytkyn koulun rehtori ja opettaja Sirpa Hartikainen uskoo oppilaiden aktiivisuuden ja toiminnallisuuden lisäävän itseohjautuvuuden taitoja. – Mielestäni ei voida olettaa, että lapsison luonnostaan itseohjautuva. Sitä voi kehittää vahvistamalla lapsen itsetuntoa positiivisen palautteen avulla ja harjoittelemalla niitä perustaitoja, joita tarvitaan koulussa ja ryhmässä toimimisessa. Hartikainen innostui ulkona opettamisesta silloisen opettajakollegansa Matti Tampion jalanjäljissä. Tampio on kouluttanut aiheesta ja julkaissut Henna Tampion kanssa kirjat Ulos oppimaan! ja Ulkoloikka (PS-kustannus). – Mielestäni keskeisintä uudessa opetussuunnitelmassa on oppilaiden aktiivisuuden lisääminen. Monipuolisilla opetusmenetelmillä otetaan huomioon erilaiset oppijat. Näin tapahtuu, kun opetusta viedään mahdollisuuksien mukaan luokkahuoneen ulkopuolelle, käytäville, ulos, metsään, museoon ja eri kohteisiin, Hartikainen kuvailee. Itseohjautuvuus rakentuu lasten luontaisen toiminnan, vertaistuen ja opettajan ohjauksen avulla, kun tavoitteet ovat selkeitä ja toiminta turvallista. – Oppiminen luokkahuoneen ulkopuolella on yleensä toiminnallisempaa kuin luokkahuoneessa. Oppilaat työskentelevät itsenäisemmin ja joutuvat itse ottamaan enemmän vastuuta työskentelystään, jotta työ tulee tehdyksi. Myös ryhmävalinnoilla voi vaikuttaa työskentelyn sujumiseen. Vuorovaikutus nousee selkeämmin esille ja monille hiljaisillekin oppilaille on luonnollista toimia esimerkiksi metsässä. OPETTAJAN ROOLI ITSEOHJAUTUVUUDEN OPPIMISESSA Koulun muutoksesta ei voi puhua ilman, että määritellään aikuisen ja lasten roo-

leja uudella tavalla. Vaikka työnkuva on uuden opetussuunnitelman myötä muuttunut, opettajia tarvitaan oppimisen mahdollistajiksi edelleen. Opettajan ammatilta edellytetään yhä enemmän joustavuutta, oppilaan kuuntelemista ja opetuksen eriyttämisen taitoja, mutta Sirpa Hartikaisen mielestä perinteinen kasvatustehtävä ei uudenkaan opetussuunnitelman myötä ole kadonnut minnekään. – Lapset tarvitsevat aikuisen tukea työskentelyssä ulkona, se on selvää, ihan niin kuin luokkahuoneessakin. Opettajan on kuitenkin pohdittava työnsä tavoitteita ja toimintatapoja uusiksi. Enää ei riitä, että opettaja tietää, mihin toiminnalla pyritään. Oppilaat haastetaan suunnitteluprosessiin mukaan. – Tavoitteiden selväksi tekeminen ja niiden asettaminen yhdessä keskustellen lisäävät oppilaiden motivaatiota ja sitoutumista. Avoin vuorovaikutus, kokeilunhalu ja oman toiminnan arviointi palkitsevat, kun näkee oppilaiden innostuksen ja vahvuudet käytännössä. Vaikka luokkahuoneen ulkopuolelle lähteminen lisää alussa opettajan epävarmuuden tunnetta, parantunut vuorovaikutus ja oppilaiden itseohjautuvuus auttavat lopulta opettajaa työnsä hallinnassa. – Esimerkiksi luokan hallinta muuttuu ulos mentäessä. Kaikkea tekemistä ei voi pitää silmällä koko aikaa. Välillä kuitenkin tuntuu, että luokkaa on helpompi hallita ulkona, kun ne vilkkaimmatkin ja puheliaimmatkin lapset saavat luonnostaan liikkua ja puhua enemmän eikä koko ajan tarvitse hyssytellä puhumaan hiljempaa. Ulkotunnin jälkeen lapset myös työskentelevät rauhallisemmin sisällä. Lapsista on pääsääntöisesti mukavaa olla ulkona ja he työskentelevät siellä mielellään.

– Kortit ovat pihalla, vaikka kentän päässä. Oppilas hakee kortin ja kertoo opelle vastauksen tai kielten opiskelussa yhdistellään kuva- ja sanakortteja. Lapset tykkäävät juosta ja liikkua. Myös omilla laitteilla valokuvaaminen, havaintojen tekeminen ja luonnonmateriaalien kerääminen onnistuvat pienellä vaivalla. Oppilaiden keräämällä havaintoaineistolla voidaan esimerkiksi tehdä luokittelua tai käyttää niitä kirjoitelmien aiheina. Oppilaat voivat myös itse kehitellä aktivoivia työtapoja esimerkiksi metsään tai koulun pihalle.

Sirpa Hartikainen on rehtori ja luokanopettaja neliopettajaisessa Rytkyn koulussa Kuopiossa. Koulu on mukana Ulos oppimaan- ja Ihan pihalla -hankkeissa.

Ulos luokasta oppimaan •

•

• •

•

MITEN PÄÄSEE ALKUUN? Oppimisen siirtäminen luokan ulkopuolelle kannattaa Sirpa Hartikaisen mukaan aloittaa pienillä askeleilla. – Luokan ulos viemisen ei tarvitse olla työlästä, kun siitä ei tee työlästä. Ulkona voi tehdä hyvinkin pieniä asioita, vaikkapa opetusleikkejä ja pelejä, joita tekisi luokassakin. Siinä ajassa, kun raivaa luokkaan tilaa, puetaan vaatteet päälle ja mennään pihalle. Oppimiskortit ja muut yksinkertaiset oppimisvälineet ovat erityisen käyttökelpoisia.

•

• •

Pohdi, mitä luokan ulkopuolella oppimisen mahdollisuuksia sinun koulusi lähellä on. Valmistele ennalta tarvittavat menetelmät ja välineet sekä varaudu sääolosuhteisiin. Aktivoi vanhempia ja paikallisyhteisöjä ideoinnissa ja opetuksen toteutuksessa. Tehkää vierailuja tai kutsukaa vierailijoita. Karsi opettajajohtoiset osuudet minimiin. Varaa aikaa oppilaiden omalle ihmettelylle ja kunnioita oppilaiden uteliaisuutta. Käy yhdessä oppilaiden kanssa läpi, mitä konkreettisia taitoja tarvitaan, jotta haluttu työskentely sujuu. Asettakaa tavoitteet yhdessä oppilaiden kanssa, tehkää ne näkyväksi ja keskustelkaa niistä avoimesti. Arvioikaa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti pohtimalla, mikä meni hyvin ja mitä täytyy vielä kehittää. Painota arvioinnissa positiivista palautetta. Valitse arviointia varten teema, kuten kuuntelu tai yhteistyö.

LOP1802_1-40.indd 17

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:01 AM

Vanhemmat koulun tärkein kumppani

RAIMO HAUTANEN, teksti ja kuva

– Oppilaan vanhemmat ovat ihan eri tasolla koulun yhteistyötahojen luettelossa kuin esimerkiksi järjestöt ja yritykset. Kodin ja koulun yhteistyöhän mainitaan jo perusopetuslaissa, korostaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Siimeksen mukaan hyvä koulun ja kodin yhteistyö on arvostavaa vuoropuhelua. Se lisää niin lapsen kuin opettajankin hyvinvointia. Onnistuneessa yhteistyössä vanhemmat kokevat olevansa tervetulleita koululle ja saavansa riittävästi tietoa koulusta. – Tärkeää on, että vanhemmat kokevat tulleensa kuulluksi lapsiaan koskevissa asioissa. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtia ovat kuuleminen, kunnioitus ja arvostaminen, tasavertaisuus sekä luottamus. Siimes muistuttaa, että opettajien ja rehtorin pitää ottaa rohkeasti vanhemmat mukaan koulun toimintaan. Esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen ja kiusaamisen ehkäisemissuunnitelman laatiminen yhdessä vanhempien kanssa sitouttaa heitä aivan toisella tavalla kuin ylhäältä annetut listat. Myös koulujen sisäilmatyöryhmissä vanhemmat olisivat tärkeitä vaikuttajia. Siimes on koulutukseltaan musiikin aineenopettaja. Seinäjoelta kotoisin olevan Siimeksen ensimmäinen työpaikka oli Evijärvellä. Myöhemmin hän toimi SOOL:n eli Suomen Opettajaksi Opiskelevien liiton pääsihteerinä ja OAJ:ssa viimeksi järjestöyksikön kehittämispäällikkönä. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2014. PÄÄTTÄJIEN PITÄÄ KUULLA VANHEMPIEN ÄÄNTÄ Ennen vanhaan jokaisella koululla oli johtokunta, jonka nimi vaihtui peruskoulun myötä vähäksi aikaa kouluneuvostoksi. Nykyään monet kunnat ja kaupungit ovat säästöinnossaan lakkauttaneet johtokunnat. – Päättäjien tulee kuulla vanhempien ääntä. Monet poliittiset päättäjätkin ovat

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 18

oppilaiden vanhempia. Toiminnanjohtaja Ulla SiimekHe päättävät koulun sen mukaan kodin ja koulun resursseista ja kouluyhteistyö on arvostavaa vuorotuksen merkityksestä puhelua, joka lisää niin lapsen kunnissaan, Siimes kuin opettajankin hyvinvointia. muistuttaa. Suomen Vanhempainliitto tarjoaa yli 1 300 jäsenyhdistyksensä kautta yhteistyöväylän. Kunnat ja kaupungit voivat kannustaa kouluja perustamaan vanhempainyhdistyksiä, jotka toimivat linkkeinä kodin ja koulun sekä päättäjien välillä. Ulla Siimes pitää tärkeänä, että kodin ja koulun yhteistyömuotoja käsiteltäisiin jo opettajankoulutuksessa. Vanhempainliito on vienyt asiaa eteenpäin ja tekee yhteistyötä muun muassa Turun yliopiston opettajankoulutuksen kanssa. pauksissa ratkaisukeskeisyys on hyvä – Parhaimmillaan kodin ja koulun yhlähestymistapa. Tilanne ei välttämättä teistyö on arvostavaa vuoropuhelua, ratkea heti. Vanhemmille on annettava jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä tilaa heidän omille tunteilleen, Siimes lasten kasvusta, oppimisesta ja niiden pohtii. tukemisesta. Esimerkiksi kiusaamista•

Suomen Vanhempainliitto on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten yhteydessä toimivien vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö.

•

Yhdistys perustettiin vuonna 1907 nimellä Kotikasvatus Yhdistys.

•

Sen toiminta hiipui sotien jälkeen, mutta heräsi uudelleen henkiin 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen myötä.

•

Vanhempainliiton hallituksen puheenjohtajana toimii ihmisoikeusjuristi Johanna Laisaari.

•

Suomen Vanhempainliittoon kuuluu noin 1 300 rekisteröityä päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa toimivaa vanhempainyhdistystä. Liittoon kuuluu myös kuntakohtaisia vanhempainyhdistyksiä.

3/27/2018 9:51:02 AM

Ongelmat minimiin hyvät tavat maksimiin TUULA-MARIA AHONEN, teksti JARI PELTORANTA, kuva

Luokanopettaja onnistui muuttamaan luokan ilmapiirin selkeästi myönteisempään suuntaan kolmen vuoden aikana.

Luokanopettaja Outi Kunnamo kävi neljä vuotta sitten inspiroivan kaksipäiväisen Positiivinen luokanhallinta -kurssin. Hän ryhtyi tuumasta toimeen kolmasluokkalaistensa kanssa käyttäen kurssin oppeja ja kehittäen omia toimintatapoja. – Kaiken lähtökohta on hyvä ilmapiiri. Tulemme käyttämään tämän rakentamiseen jopa kohtuuttomasti aikaa, hän informoi vanhempia. – Älkää ihmetelkö, kun leikimme ja pelaamme ensi alkuun paljon. Kunnamon luokassa oli tuolloin 18 oppilasta, joukossa myös lapsia Venäjältä, Thaimaasta, Kiinasta ja Italiasta. Luokassa oli myös hyvin haastavasti käyttäytyviä oppilaita. – Jätin negatiivisen käytöksen huomioimatta. Käytin punaista, keltaista ja vihreää koodilappua, joita vilautin tarpeen vaatiessa. Negatiivinen käytös alkoi vähetä, kun sen saama huomio oli minimaalinen. – Luokka keräsi myös yhdessä helmiä purkkiin palkinnoksi hyvästä käyttäytymisestä. Kun oli 10 hyvää päivää, luokka sai yhdessä päättää, mitä he haluavat yh-

teiseksi palkinnoksi. Kaupunkisota tuntui olevan luokan ykköstoive. – Usein oppilaita palkitaan leffalla ja karkeilla, mutta olen huomannut, että vielä parempi palkinto on yhteinen toiminta ja tekeminen, Kunnamo toteaa. Myöhemmässä vaiheessa luokan yhteinen palkinto oli muun muassa yökoulu. U-MUOTO JA AAMUN KUULUMISET Kunnamon luokassa luovuttiin pulpeteista ja korvattiin ne tyynyillä sekä jumppapalloilla. S2-oppilaat hakeutuivat omatoimisesti auttavien kavereiden viereen istumaan. Oppilaat oppivat vertaisopettamaan ja tekivät paljon pari- ja ryhmätöitä, missä tutustuivat toisiinsa. – Aloitimme aina aamut istumalla Umuodossa, jossa jokainen näkee toisensa. Oppilaat kertoivat kuulumisensa ja opettajakin sai kuulla, missä lapset menevät. Voi olla armollisempi, kun tietää, että lapsella on kodissa joku haasteellinen tilanne. – Aamun kuulumisista tuli oppilaille hyvin tärkeä. Jos joskus olin unohtaa tämän, oppilaat kyllä muistuttivat.

Luokka teki myös erilaisia retkiä yhdessä. Vanhemmat tai isovanhemmat olivat tervetulleita mukaan retkille. – On helpompi selvittää vanhemman kanssa joku asia, jos viimeksi on tavattu laavulla. Sanoin vanhemmille, että he ovat tervetulleita koululle koska tahansa ja minuun voi aina ottaa yhteyttä. Yhteydenottoja ei juurikaan tullut. – Kiusaamistapaukset olivat minimissä, koska luokallemme kehittyi hyvä yhteishenki. OPPILAILLE TÄRKEINTÄ LOUNARIT Ettei kukaan jäisi lounastaessa yksin, Kunnamon luokassa pidettiin ennen ruokailua Lounasseura-arpajaiset eli Lounarit. Oppilailla oli aina eri porukka seurana. Tämä tuntui olevan oppilaille tärkeintä, ja muutkin opettajat ottivat Lounarit käyttöönsä. Viidennellä luokalla oppilaat arvioivat luokan viihtyydeksi 9.5. – Oli niin turvallista, kun tunsi kaikki, sanoivat nyt yläasteelle siirtyneet tytöt. Kunnamo jatkaa uuden ekaluokkansa kanssa samaa hyvää käytäntöään.

Tyttöjä jännitti etukäteen yhteinen esitys Educassa, mutta hyvin luontevasti kolmikko esiintyi. Alina Federova (vas.), Outi Kunnamo ja Helmi Hotakka (oik.).

LOP1802_1-40.indd 19

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:02 AM

Ylös, ulos ja höntsäilemään SIMO AHTEE, teksti ja kuvat

Syksyn Move!-mittaukset osoittavat, että viidesluokkalaisten fyysisissä toimintakyvyissä on suuria eroja. Lasten aktivointiin satsataan yhä enemmän, mutta vain kolmasosa peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaan. Toimia vaaditaan kodeissa ja kouluissa.

Opettaja Anu Muurinen vannoo monipuolisen liikunnan nimeen, eikä leikkisyyttäkään puutu. Tytöt pinkaisevat matkaan moose hunt! -huudon saattelemana.

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 20

3/27/2018 9:51:05 AM

Mov

Raisiossa Ihalan koulun liikuntasalissa unihiekat ovat karisseet silmistä. Viidesluokkalaisten tyttöjen aamuisella liikuntatunnilla kisailu pallojen kanssa yltyy välillä painiksi, joka päättyy naurunremakkaan. Ryhmäläisistä kaksi kolmesta käy viikoittain urheiluharrastuksissa. Kolmannes ei harrasta liikuntaa vapaa-ajalla, mutta tekee esimerkiksi koulumatkat jalkaisin. Liikuntatunnilla kaikki yrittävät parhaansa, joten opettaja Anu Muurisen on syytä olla tyytyväinen. – Aiemmin tämä kolmannes suhtautui liikuntaan jopa hieman penseästi. Asenteet ovat muuttuneet matkan varrella ja liikunnan ilo alkaa löytyä, Muurinen kertoo. Move!-mittausten tuoreet valtakunnalliset tulokset eivät yllättäneet häntä. Erot koululaisten toimintakyvyissä ovat suuria ja ääripäät korostuvat. – Sen näkee kouluarjessa. Osa urheilee ja heillä on kova fyysinen kunto, osalle liikuntatunnit – niin kuin koko koulupäiväkin – on fyysisesti kuormittava, Muurinen toteaa. Move!-mittaukset käsittävät kahdeksan osiota, joissa selvitetään muun muassa kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta. Tulokset jaotellaan palautteen antoa varten kolmeen ryhmään sen mukaan, ovatko ne terveyttä ja hyvinvointia edistävällä, ylläpitävällä vai mahdollisesti haittaavalla tasolla. Valtakunnallisesti tulokset jakautuvat melko tasaisesti kolmeen ryhmään, mutta esimerkiksi ylävartalon kohotuksissa enin osa tuloksista luokiteltiin alimpaan kolmannekseen sekä 5. luokkalaisten tyttöjen että poikien osalta. Toisaalta taas etunojapunnerruksissa eniten tuloksia kirjattiin ylimpään kolmannekseen. Vuoden 2016 tuloksiin verrattuna alimman kolmanneksen osuus lisääntyi tytöillä ja pojilla 20 metrin viivajuoksussa, heitto–kiinniotto-yhdistelmässä, ylävartalon kohotuksessa ja vauhdittomassa 5-loikassa. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen pitää tätä havaintoa huolestuttavana. – Myös hyviä tuloksia on mukana, mutta toki huomio keskitetään lapsiin, joiden mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Myös poikien liikkuvuus herätti huolta. Joka viides viidesluokkalainen poika ei esimerkiksi saa ojennettua selkää täysis-

Move!

Nella Rusanen (vasemmalla) ja Nelly-Alice Peltola hengähtävät hetken ennen seuraavaa harjoitusta, jossa pitää napata pallo lattialta kaverin nenän edestä. Liikkuminen tapahtuu ryömien tai pyörien.

tunnassa, kahdeksasluokkalaisista tämä koskee melkein joka kolmatta. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten viidesluokkalaisten kestävyyskunto on keskitasoa.

TULOSTEN TAKANA MONIA SYITÄ Paajanen korostaa, että mittaustuloksia tulee osata tulkita oikein ja syvällisesti. Move! ei ole liikunnan, vaan koko fyysisen toimintakyvyn mittari. Tuloksiin vaikuttavat monet asiat aina geeneistä lähtien. – Tässä on se dilemma. Mitä ongelmaa oikeastaan olemme ratkomassa? Tutkimusten mukaan se ei ole organisoidun liikunnan puolella. Pitää pystyä selvittämään, mitä urheiluseurojen harjoittelu loppujen lopuksi pitää sisällään ja onko se liian yksipuolista. Toisaalta monelle kaikki muu aika on passiivista, jolloin esimerkiksi istutaan paljon. Numeroiden valossa liikunnan harrastamisen aste on Suomessa hyvällä tasolla. – Alle 14-vuotiaista lapsista jopa 70 prosenttia kuuluu johonkin urheiluseuraan, ja kyselyiden perusteella 80–90 prosenttia harrastaa jonkinlaista liikuntaa, Minna Paajanen tarkentaa.

o M

LOP1802_1-40.indd 21

! e v

Tällä kertaa koetellaan reaktiokykyä, jota Aino Roppolalla on riittämiin.

jatkuu...

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:09 AM

! e v o M Elli Ilmonen ja Milla Inkinen valmistautuvat pehmopallojahtiin.

Kun sen sijaan aletaan tarkastella kokonaisaktiivisuutta ja esimerkiksi valveillaoloaikana otettujen askelten määrää, tulokset romahtavat. Käytännössä vain kolmasosa peruskouluikäisistä yltää suositukseen, jonka mukaan päivässä tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia monipuolisin tavoin. Monella ruutuaika ja istuminen vievät yhä suuremman osan päivästä. Anu Muurinen kuuluu mittausten puolustajiin. Hän toivoo, että testitulokset saisivat lasten vanhemmat havahtumaan. Jotain pitää tehdä, jos koululääkäri ottaa esille esimerkiksi lapsen verrattain huonon kestävyyden tai koordinaation. – Itse äitinä ajattelen, että kaikki lähtee kotoa eli siitä, mikä on perheen asenne liikkumiseen. Kiireisyys varmasti vaikuttaa, ja lapsia kuljetetaan nykyään paljon autolla. Jonkinlainen rooli on myös teknologialla, ja monissa tilanteissa se tarkoittaa paljolti istumista. Minna Paajanen kertoo, että ensimmäisenä vuonna uudet mittaukset kirvoittivat kouluilta runsaasti yhteydenottoja, joista suuri osa koski mittausten käytännön toteutusta. Syksyllä 2017 tiedustelut vähenivät, mutta sävy muuttui osin kriittisemmäksi: mitä ja keitä testit ja mittaukset loppujen lopuksi palvelevat? – Myös mittaamisen kauhu, jota osa lapsista – ja opettajistakin – koki, nousi esiin. Siihen pitää suhtautua vakavasti. Tämähän ei ole kyttäysjärjestelmä, vaan tarkoitus on huomata ajoissa keskeiset

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 22

Liikuntunti on päättynyt ja jokainen oppilas käy kuiskaamassa opettaja Anu Muuriselle pikakuulumiset. Milla Inkinen on pitänyt hauskaa.

toimintakyvyn puutteet. Tulokset ovat itseasiassa jopa toissijaisia, tavoitteena on kääntää kelkka nimenomaan lapsen elämässä, Paajanen tähdentää. Hän toteaa, että mittausten käytännön toteuttamisessa on vielä petrattavaa. – Ne eivät saisi työllistää liikaa kouluja. Lisäksi toivon, että kouluissa alettaisiin miettiä tulevan syksyn mittauksia jo keväällä hyvissä ajoin, eikä viime tingassa hiki hatussa.

valle tielle. Esimerkiksi Ihalan koulussa noudatetaan toiminnallisen oppimisen periaatteita. Äidinkielen ja matematiikan tunneillakin pompitaan välillä pystyyn ihan luvan kanssa. – Tutkimustulosten mukaan jo 15 minuutin istumisen jälkeen keskittymisessä näkyy notkahdus. Ei tarvita montaa minuuttia verenkierron ja aivotoiminnan aktivoimiseksi. Varsinkin heikot oppilaat hyötyvät tästä. Aktiivisilla välitunneilla taas viides- ja kuudesluokkalaiset pitävät huolen siitä, että happihypyllä tehdään muutakin kuin värjötellään. Mutta entä ne liikuntatunnit? Muurinen toivoo, että jokaisen oppitunnin aikana huomioitaisiin fyysisen toimintakyvyn jokainen osa-alue. Se tarkoittaa voimaa, notkeutta, koordinaatiota, tasapainoa ja nopeutta. Usein myös unohdetaan kertoa oppilaille, miltä harjoitusten pitäisi tuntua. – Se tietysti vaatii opettajalta oman ajatusmaailman nyrjäyttämistä. Mennään kehon kautta, eikä niin, että syyskuussa pelataan jalkapalloa ja lokakuussa suunnistetaan. Muurinen toteaa, että kouluajan ulkopuolella liikunnan ei tarvitse automaattisesti merkitä urheiluseuraan kuulumista. Lapset ovat erilaisia, eikä organisoitu liikunta kiinnosta kaikkia. - Höntsäpelit kunniaan, samoin arkiliikunta! Kaveriporukalla vaan johonkin, ei sen tarvitse olla kilpaurheilua tai seuratoimintaa.

Mov

HIKI PINTAAN KOULUSSA

Paajasen mukaan liikkumisen lisääminen tuskin on enää kiinni lasten ja nuorten liikuntaa ja harrastuksia edistävien avustusten, hankkeiden tai tukimuotojen määrästä. – Jatkossa pitäisi pyrkiä ennemminkin siihen, että tukimuodot olisivat mahdollisimman selkeitä ja vaikuttavia. Hankeviidakkoja ei tulisi enää lisätä. Yksi tunnetuimmista valtakunnallisista ohjelmista on Liikkuva koulu. Anu Muurinen on paitsi Liikkuva koulu -koordinaattori, myös toiminnallisen oppimisen kouluttaja. – Itselleni on aina ollut luontevaa toimia liikkeen kautta, siksi lähdin kouluttajan urille. Herättävänä asiana oli, miten paljon askelia tietyn ikäisille lapsille tulee päivässä. Tuntuvalla joukolla määrä on vain alle 4 000, mikä on vähän, eli ehkä kävellään vain kotoa kouluun ja takaisin. Hänen mielestään kouluissa ollaan astumassa oikealle, oppilaita aktivoi-

! e v o M

3/27/2018 9:51:11 AM

Kirjat

Levottoman vahvuudet esiin Erja Sandberg:

ADHD ja oppimisen tuki Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet PS-Kustannus 2018

TUULA-MARIA AHONEN, teksti

Adhd-oireisto vähenee, kun opettaja näkee myös lapsen vahvuudet ja osaa tukea lasta konkreettisesti. Adhd on yleisempiä kehityksellisiä oireyhtymiä ja sen maailmanlaajuinen esiintyvyys on noin viisi prosenttia. Jokaisessa koululuokassa on tarkkaamattomia, levottomia, impulsiivisia ja heikosti keskittyviä lapsia, jotka kaipaavat ymmärrystä ja konkreettisia tukitoimia.

– Haluan heti ensi alkuun tuoda esiin, etten käytä termiä adhd-lapsi, nuori tai aikuinen, koska en halua määritellä henkilöä lääketieteellisen luokittelun, diagnoosin tai oirekuvauksen kautta, Erja Sandberg sanoo. Sandberg korostaa asenteen tärkeyttä. Liian usein oirehtiva lapsi leimataan ja hän saa runsaasti kielteistä huomiota. Monet adhd-oireyhtymästä kärsivät

henkilöt kertovat olleensa jopa useita vuosia koulukiusattuja tai koulukiusaajia heikkojen sosiaalisten taitojensa takia. On järkyttävää lukea, että paljon negatiivista huomiota ja palautetta saaneiden lasten ja nuorten tunnevalikoimassa saattaa olla ainoastaan negatiivisia tunteita. Myönteiset tunteet eivät ole olleet näiden lasten tai nuorten aktiivisessa käytössä eikä näitä taitoja ole harjoiteltu. Sandbergin mukaan tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen oppiminen ja opettaminen ovat jääneet suomalaisessa koulussa vähälle huomiolle, vaikka ne itse asiassa ovat kaiken muun oppimisen edellytys. Hän painottaa samalla myös koko luokan kasvatusta. Kirjasta löytyy konkreettisia keinoja tukea ja opettaa adhd-oireista lasta. Istumapaikan valinta on yllättävän tärkeä. Levottomalle lapselle on sallittava liikkuminen tunnin aikana. – Ei ole pakko istua koko aikaa pulpetissa. Oppia voi myös seisten, makuullaan tai kippurassa. Oppilas tietää itse missä asennossa hänen on helpointa keskittyä ja oppia. Kirja on viisas ja laaja-alainen, opettajaa tukeva ja ehdottomasti lukemisen arvoinen!

Opettajien ja oppilaiden stressi puntariin Uudella tutkimuksella pyritään selvittämään, tarttuuko stressi koulussa. Viime syksynä alkoi Stressi ja vuorovaikutus luokassa -tutkimus eli TESSI-tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ensimmäisen luokan opettajien ja oppilaiden hyvinvointia sekä stressin tarttumista opettajan ja oppilaiden välillä. Stressin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa luokan vuorovaikutusta sekä oppilaiden akateemisia taitoja ja motivaatiota. Kasvavat luokkakoot, vähenevät resurssit, digiloikka ja uusi opetussuunnitelma ovat lisänneet opettajan työn vaatimuksia ja kuormittavuutta. OAJ:n vuonna 2015 julkaistun työolobarometrin mukaan opettajat kokivat työperäistä stressiä enemmän kuin muut työelämässä toimivat keskimäärin. TESSI-tutkimuksessa pureudutaan luokan vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin yhdistämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä. – Esimerkiksi oppituntien videointi ja silmänliikekameran nauhoittama materiaali

antavat mahdollisuuden tarkastella opettajan huomion kiinnittymistä opetustilanteiden aikana, tutkimushankkeen johtaja professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta kertoo. – Lisäksi opettaja ja osa luokan oppilaista ottavat sylkinäytteitä, jotka antavat tietoa niin kutsutun stressihormonin vaihtelusta koulupäivän aikana, tarkentaa Lerkkanen.

TAVOITTEENA OPETTAJIEN TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN Aineiston kerääminen aloitettiin syksyllä 54 luokassa Keski-Suomessa. Kevään aineistonkeruussa pyritään selvittämään stressin, vuorovaikutuksen ja oppilaiden taitojen mahdollisia muutoksia ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Ensimmäisiä tutkimustuloksia saadaan ensi syksyn aikana ja niitä voidaan hyödyntää opettajankoulutuksessa, koulujen kehittämisessä sekä opettajien työhyvinvoinnin parantamisessa. Tutkimus on jatkoa Vuorovaikutus, oppiminen ja opettajan kuormittuneisuus esiopetuksessa -hankkeelle (Teacher Stress Study: TESS). – Esikouluvaiheen tulokset antavat viitteitä siitä, että esiopettajat kokevat stressaavaksi etenkin suunnitteluajan puutteen, kertoo apulaisprofessori Eija Pakarinen. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Se toteutetaan Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja psykologian laitoksen yhteistyönä.

LOP1802_1-40.indd 23

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:13 AM

Improvisaatiossa mokille nauretaan Opettajan työssä improvisaation avulla voidaan tiivistää ryhmähenkeä, kehittää avoimuutta, epävarmuuden sietoa ja tilannetaitoja sekä nopeaa reagointikykyä. Se on käypänen työkalu esiintymisjännityksen lieventämiseen.

JAAKKO LOUHIVUORI, teksti SATU TEERIMÄKI, kuvat

Opettajaksi opiskelevien on huomattu jännittävän esiintymistä, vaikka he lähtökohtaisesti valmistuvat esiintyvään ammattiin. Yliopisto-opettaja Johanna Novák uskoo, että jännityksellä voi olla merkittävää vaikutusta heidän ammatti-identiteettiinsä. Improvisaation on puolestaan todettu vähentävän esiintymisjännitystä ja lisäävän esiintymisvarmuutta. Se on myös tehokas keino ryhmäyttämiseen, tunnin toiminnallistamiseen, luovuuden herättelijänä ja aktivoijana. Mutta mistä on kyse, kun improvisaatio tuodaan luokkahuoneeseen? – Soveltavaa improvisaatiota käytetään itsensä kehittämisen välineenä, jossa tavoitteena on itse toiminta, ei päämäärä. Usein esiintyy harhaluuloja, että improvisaatiossa joutuu esiintymään yksin, että sinut heitetään yleisön eteen kylmiltään, kertoo Novák, joka opettaa ja tutkii improvisaation mahdollisuuksia Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Alan virheellinen käsitys kumpuaa pitkälti tv-viihteestä. Todellisuudessa improvisaatio on leikinomaista yhdessä tehtävää toimintaa, jossa olennaista on toisten ennakkoluuloton tukeminen ja kannustaminen. Ydinjuju onkin oman ensimmäisen idean hyväksyminen ja itsekritiikistä luopuminen. – Virheitä ei käytännössä tapahdu, vaan virheet eli mokat hyväksytään ja niille annetaan aplodit. Usein mokat ovat niitä, jotka pitävät harjoitteet mielekkäinä, synnyttävät naurua ja vievät tarinaa yllättäviin suuntiin, Novák alleviivaa. LUOVUUTTA JA REAGOINTIA

Johanna Novák oli alkujaan kova jännittäjä, mutta selätti heikkouden vahvuudeksi improvisaation avulla. Parhaillaan hän opettaa ja tutkii improvisaatiota sekä sen mahdollisuuksia koulumaailmassa.

vaikuttaa. Improvisaatio tarjoaa tähän tehtävään hyvän menetelmän. Sen lisäksi, että menetelmällä voidaan luoda ryhmähenkeä, sen avulla voidaan rikkoa ryhmässä jo olevia rooleja, joihin muuten voi olla hankala vaikuttaa. Verrattuna moniin muihin ammatteihin opettajan työ on stressaavaa, eikä mikään hetki ole samanlainen, vaan milloin vaan voi tapahtua jotain yllättävää, jolle pitää olla avoin. – Improvisaatio kehittää avoimuutta, hyväksymistä, epävarmuuden sietoa ja tilannetaitoja sekä nopeaa reagointikykyä, jotka varmasti jo sinällään ovat hyviä työkaluja opettajan työhön. Lisäksi sen on todettu lisäävän opettamisen luovuutta ja opettajien taitoa reagoida oppilaiden ehdotuksiin ja joustaa opetuksessa, summaa Novák. OPETTAJAN UUSI ROOLI

Luokanopettajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa monenlaisten ihmisten kanssa. Heidän on myös jatkuvasti selvitettävä vuorovaikutuksessa tapahtuvia ongelmatilanteita, kuten kiusaamista. – Opettajan vastuulla on ymmärtää ryhmärooleja ja sitä, miten niihin voi

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 24

Kun improvisaatiosta karsii tv-viihteen tuoman taakan pois, tarvitaan vain avointa mieltä sen soveltamiseen luokkahuoneessa. Tärkeää on muistaa, että opettaja osallistuu harjoituksiin yhtenä luokkaryhmän jäsenenä.

– Harjoitteita löytyy moneen lähtöön, mutta kannattaa tietysti aloittaa helpoimmista ja kokeilla niitä ensin. Improvisaatioon perustuva opetus eroaa perinteisestä opettajajohtoisesta opetuksesta niin, ettei siinä ole hierarkkisuutta, vaan kaikki osallistujat ovat samalla viivalla, Novák muistuttaa. Joku opettaja voi kokea asetelman aluksi hankalaksi, jopa oman asemansa horjuttamisena. Improvisaatioon perustuvassa opetuksessa valmiita tai vääriä vastauksia ei ole, mikä on innovatiivista ilmiöoppimista parhaimmillaan. – Improvisaatiotilanne voi mukautua ja kehittyä paljonkin riippuen osallistujista. Se voi opettaa osallistujille hyvin monenlaisia taitoja ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Sellaisia, mitä opettajakaan ei aluksi ollut ajatellut tehtävän harjoittavan, kertoo Novák. Vastoinkäymisiä voi tulla monesta eri syystä, mikä on tuttua kaikessa opettamisessa ja oppimisessa. – Harjoitteet eivät ehkä ole toimineet kuten oli odotettu, jos luokan energiatasot ovat olleet matalat, ja toisinaan, toisessa tilanteessa samankin ryhmän kanssa, ne voivat toimia oikein hyvin. Lannistua ei siis kannata, ja kokemuksen kautta syntyy varmuutta kokeilla myös uusia haastavampiakin harjoitteita. JÄNNITTÄJÄSTÄ ESIINTYJÄKSI Johanna Novákilla on takanaan mielenkiintoinen tie improvisaation asiantuntijaksi ja opettajaksi. Alkujaan hän opiskeli diplomi-insinööriksi ja laajensi osaamistaan vielä luokanopettajaksi. Improvisaation hän tutustui alkujaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. – Olin kova esiintymisjännittäjä, joten kiinnostus aiheeseen syntyi omasta kokemuksesta ja sen helpottumisesta improvisaatioharrastuksen avulla.

3/27/2018 9:51:13 AM

keväällä luokanopettajanmaisteriopintoihin ja päätin, että pro gradu -työni liittyy improvisaatioon tavalla tai toisella. Syyskuusta 2017 alkaen hän on toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden yliopisto-opettajana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Opetuksen lisäksi Novák kehittää improvisaatioharjoitteita opettajien ryhmäyttämistyökaluiksi Opintokamu- ja KiVa koulu -ohjelmissa. ROHKEUTTA JA INNOSTUSTA Mitä tehdä, jos koulussa sitten innostutaan improvisaation mahdollisuuksista? – Ihanteellista olisi, jos opettajat kokeilisivat harjoitteita ohjatusti. Tästä syystä luokanopettajaopiskelijoille tuleekin tarjota mahdollisuus päästä kokeilemaan ja huomaamaan, että improvisaation kautta uskaltaa itsekin tehdä vaikka ja mitä. Mutta jos mahdollisuutta kokeilemiseen ei ole ollut tai siitä on liian kauan aikaa, ei hätää, sillä sopivia harjoitteita löytyy monesta toiminnallisen oppimisen materiaalista ja netistä. Myös Youtuben opetusvideot ovat hyvä lähtökohta, Novák kannustaa. Hän muistuttaa, että alkuun tarvitaan rohkeutta ja innostusta kokeilemiseen, sillä opettajan asenne ratkaisee eniten siinä, miten harjoite otetaan vastaan luokassa. Jos opettaja on asiansa takana, ei haittaa, vaikka harjoitteen ohjaamisessa tulee mokia. – Ne ovat vain osa improvisaatiota, jossa mokista tulee kollektiivinen vahvuus ja opiskelijat saavat tilaisuuden vaikuttaa harjoitteen kulkuun. Johanna Novák pitää myös improvisaatioblogia, joka löytyy osoitteesta https://www.tassajanyt.com. Blogista löytyy vinkkejä ja näkökulmia improvisaation aloittamiseen hyödyntämiseen luokanopettajan työssä. Sivuilta löytyy muun muassa hänen pro gradu -tutkielmansa: Improvisaatiolla rohkeutta esiintymiseen? Opettajaksi opiskelevien kokemuksia improvisaatiokurssilta (2017).

Improvisaation hyötyjä •

Vuonna 2003 hän pääsi kokeilemaan ensimmäisen kerran improvisaatiota neljän kerran kurssilla. Tämä kurssi oli muutoksen tekijä niin Novákille kuin monelle muullekin. – Kurssilla oli kanssani lähemmäs nelikymppinen opiskelijamies, joka kertoi jännittävänsä sosiaalisia tilanteita niin, ettei voinut asioida esimerkiksi Kelassa. Viimeisellä kerralla muistan esittäneeni hänen kanssaan kohtauksen, josta tuli hulvaton – kiitos hänen. Hän lähti kurssilta täysin muuttuneena miehenä ja se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Ensimmäisen kurssin jälkeen kokemukset lisääntyivät ja tunne improvisaation merkityksestä vahvistui. Vuonna 2014 vanhempainvapaalla ollessa Novák päätti, että jotenkin on päästävä tekemään ihmisiä iloisemmaksi improvisaation avulla. – Tavoitteeni oli jo silloin alkaa tutkia improvisaation vaikutuksia kiusaamiseen ja jopa syrjäytymiseen asti. Hain 2015

• • •

Kehittää itsetuntoa, antaa varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin ja vähentää esiintymisjännitystä, sillä harjoitteissa astutaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja saadaan siitä positiivisia kokemuksia. Lisää luovuutta ja innovatiivisuutta. Antaa rohkeutta heittäytyä toimimaan uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Parantaa opiskelijoiden sekä opettajien työssä viihtymistä.

LOP1802_1-40.indd 25

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:16 AM

Teknologia muuttaa

oppimateriaalit ja opettajan työn JAAKKO LOUHIVUORI, teksti ja kuvat

Teknologia on tullut kouluun. Digilaitteiden käyttö on arkipäiväistä. Alakouluissa yli 1000 opettajaa on käyttänyt Tabletkoulun oppimateriaaleja kuluneen vuoden aikana.

Sähköiset oppimateriaalit ovat arkipäivää jo useassa koulussa. Digitaaliset tuotteet kehittyvät huimaa vauhtia, eikä opettajille ja oppilaille riitä enää perinteisen oppikirjan kopioiminen bittiversioksi. Tabletkoulu Oy pyrkii mullistamaan markkinoita vahvasti pedagogisella otteella ja reilulla 200 digioppikirjailijalla. – Ideamme on tarjota kattavien sisältöjen ja harjoitusten lisäksi opettajalle tärkeitä apukeinoja, kuten arviointiin liittyviä työkaluja. Toiminta-ajatuksen ydin on siinä, että oppilas on aktiivisemmassa roolissa kuin perinteisissä opetustilanteissa ja opettajalle jää enemmän aikaa ohjaukseen sekä tukemiseen, selvittää Tabletkoulun asiakkuuspäällikkö Jani Ruohomeri. Ruohomeri tietää mistä puhuu. Hän on koulutukseltaan luokanopettaja ja ennen nykyistä tehtäväänsä toimi vajaat kaksikymmentä vuotta opettajana Kaarinassa. – Tärkeää on ymmärtää, että uusilla oppimateriaaleilla voimme huomioida entistä tarkemmin yksilöllisen taitotason ja haastaa oppilasta kehittymään tehokkaasti. Tämä ei sulje pois muun luokan etenemistä omaan tahtiinsa, vaan lisää yksilöllisen ulottuvuuden ja oppimisen mahdollisuuksia, Ruohomeri toteaa. RUTIINIT KONEÄLYLLE Jos sähköiset oppimateriaalit lisäävät

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 26

oppilaiden itsenäistä ja yksilöllistä työskentelyä, niin opettajien toimenkuva on myös muutoksessa tulevaisuudessa. – Materiaalit kulkevat mukana ja päivittyvät nopeasti ajankohtaisuudet huomioiden. Näin opettajan ei tarvitse enää panostaa entisellä tavalla uusien tapahtumien läpikäyntiin suunnittelussa ja valmistelutyössä, Ruohomeri kertoo.

Jani Ruohomeri ennustaa, että sähköiset oppimateriaalit valtaavat alaa entisestään ja helpottavat tulevaisuudessa merkittävästi opettajien työtä. – Kun rutiinihommat tekee kone, opettajalle itselleen jää aikaa oppilaiden yksilölliseen tukemiseen ja ohjaukseen.

Teknologia mahdollistaa myös perinteiseen toimenkuvaan liittyviä uudistuksia, kuten tehtävien ja tasotestien tarkastustyön siirtämistä koneen tekemäksi. Tekoälyä hyödynnetään jo nyt sadoissa suomalaisissa kouluissa. – Vihkopinojen tarkastamiseen ei enää kulu samaa aikaa kuin ennen. Teknolo-

gia on valjastettu näin rutiinitehtävien hoitamiseen, joka vapauttaa inhimillistä resurssia vaativampiin tehtäviin. Luokanopettajien työ voi kohdistua nyt aidosti luokkien ohjaamiseen ja tuen tarjoamiseen, Ruohomeri alleviivaa. TARKKAA SEURANTAA Arviointi ja seuranta mullistuvat merkittävästi oppimateriaalien sekä sovellusten kautta. Oppiminen ja sen tulokset muuttuvat läpinäkyvimmiksi niin koulussa kuin kotonakin. – Uusi opetussuunnitelma velvoittaa, että arvioinnin on oltava jatkuvaa ja tähän teknologia tuo monia mahdollisuuksia. Opettajan näkökulmasta myös oikeusturvatakuu kasvaa, kun suoritukset ja edistyminen on tallennettu tarkkana datana järjestelmään, jota voidaan katsoa myös kotipäätteiltä. Tabletkoulu ja monet muut oppimateriaalikustantajat joutuvat kuuntelemaan nykyisin asiakkaitaan tarkalla korvalla. – Opettajat viestivät suoraan meille, millaista materiaalia toivotaan ja reagoimme nopeasti kentän viesteihin. Toisaalta teknologia suuntaa omalta osaltaan kehitystä ja tekoälyn uudet tuulet tuovat uusia tapoja tarjota oppimateriaaleja sekä aikaa säästäviä toimintoja opettajien avuksi, Ruohomeri summaa.

3/27/2018 9:51:17 AM

Koulukirjastokilpailun parhaat palkittiin RIITTA SUPPERI, kuvat

Lukuklaani-hanke palkitsi kekseliäimmät koulukirjastojen kehittämissuunnitelmat huomattavilla rahapalkinnoilla. Lasten lukemista edistävä, Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen Lukuklaani-hanke lahjoitti palkintona 602 000 euroa ala- ja yhtenäiskoulujen koulukirjastoille. Koulukirjastokisan kärkisijoille valittuja kouluja yhdistää niiden monikielisyys, kansainvälisyys ja kehittämissuunnitelmien luovuus. Lukuklaani kutsui syyskuun alussa Suomen ala- ja yhtenäiskoulut mukaan perustamaan tai kehittämään koulukirjastoaan. Syys–lokakuun aikana toteutettu hakuaika keräsi vajaat 450 hakemusta ympäri Suomen. Lukuklaani palkitsi lopulta 281 koulua upeista hakemuksista. Koulukirjastokilpailun 20 000 euron pääpalkinnon sai vantaalaisen Kaivokselan koulun idea sukellusvenekirjastosta. Toiselle sijalle ylsi Etäkoulu Kulkurin e-kirjastoidea, joka palkittiin 15 000 eurolla. Kuusi koulua palkittiin 10 000 euron palkinnolla. Lisäksi 270 koulua ympäri Suomen sai 1 000–5 000 euron palkinnon. YELLOW SUBMARINELLA PÄÄPALKINTO Vantaalla sijaitseva Kaivokselan koulu palkittiin parhaasta hakemuksesta yhteensä 20 000 eurolla. Palkintosummalla Kaivokselan koulu voi toteuttaa unelmiensa koulukirjaston. – Koulumme karu tila innosti lapsia suunnittelemaan sukellusveneen – koulukirjastosta tulisikin Yellow Submarine -tyylinen, kertoo Kaivokselan koulun opettaja Anne Tiermas. Neljännes Kaivokselan koulun oppilaista on monikielisiä, ja siksi tarvitaan myös erikielisiä lastenkirjoja tukemaan oman äidinkielen ylläpitoa. – Koulumme on erittäin innoissaan Lukuklaani-kilpailun voitosta ja lapset odottavatkin jo suunnitelmien toteutusta. Lukuklaani jakoi yhteensä kahdeksan suurempaa palkintoa hakemuksellaan selkeästi erottuville kouluille. Ulkomailla asuville suomalaislapsille opetusta

Voittajien on helppo hymyillä. Pääpalkittujen joukosta puuttuu Pohjois-Ritaharjun koulun edustus.

järjestävä Etäkoulu Kulkuri palkittiin 15 000 eurolla. – Palkinnon turvin perustamme Unelmien Kulkurikirjaston, jossa ulkomailla asuvat oppilaat voivat lainata suomalaisia e-kirjoja sekä innostua kirjoista ja lukemisesta: tavata kirjailijoita, kuulla kirjavinkkareita ja kirjoittaa omia tarinoita, koulunjohtaja Tuija Tammelander kertoo. – Ennen kaikkea e-kirjasto mahdollistaa suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla työtavan, jossa oppilaat jakavat saman lukukokemuksen, keskustelevat kirjasta ja tekevät siihen liittyviä tehtäviä, hän tähdentää. Merkittävän 10 000 euron palkinnon saivat Pääskyvuoren koulu ja Varissuon koulu Turusta, Muijalan koulu Lohjalta, Keski-Palokan koulu Jyväskylästä, Karsikon koulu Joensuusta sekä PohjoisRitaharjun koulu Oulusta. Lukuklaani-hanke jatkuu vielä syksyllä 2018, jolloin kaikki Suomen ala- ja

Lukuklaani palkitsi rahapalkinnoin 281 koulua.

yhtenäiskoulut saavat lahjoituksena kirjapaketin. Koulu voi valita mieleisensä kirjapaketin viidestä eri vaihtoehdosta, joiden sisällöt julkistettiin maaliskuun lopussa. Valinta tapahtuu Lukuklaanin verkkosivujen kautta osoitteessa www. lukuklaani.fi Lukuklaanin sivuilta löytyy kokonaisuudessaan myös palkittujen koulujen lista.

LOP1802_1-40.indd 27

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:19 AM

Opettajat näyttävät mallia tunteiden säätelyssä Tukemalla lasten tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä säätelytaitoja voidaan jo varhaisessa vaiheessa vaikuttaa heidän kykyihinsä ratkoa arjen haasteita koulussa ja kotona. Aiheesta on valmistunut juuri uusi väitöstutkimus, joka valottaa erityisesti opettajien roolia tunnemaailman opinpolulla.

JAAKKO LOUHIVUORI, teksti TIINA TÖRMÄNEN, kuva

Ennestään tiedetään hyvin se, että erityisesti positiivinen ja lapsen viesteille herkkä kasvatusvuorovaikutus edistää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ja toimintaansa. Tuttu juttu on myös, että edellä mainituilla taidoilla on iso merkitys lapsen oppimisen taitoihin, koulumenestykseen tai kykyihin solmia kaverisuhteita. – Väitöstutkimuksessani halusin pureutua tarkemmin näihin vuorovaikutuksen prosesseihin ja siihen, mitä niissä tapahtuu niin opettajan kuin lapsenkin näkökulmasta, kertoo joulukuussa väitellyt Kristiina Kurki Oulun yliopistosta. Hän nostaa yhtenä olennaisimpana tuloksena esille sen, että kiistatilanteissa pienten lasten kyky säädellä omaa käyttäytymistään ja tunteitaan näyttää olevan vielä alkeellinen. – Lapset turvautuivat usein esimerkiksi keskinäisissä kahinoissa yksinkertaisiin, fyysisiin ja verbaalisiin ratkaisutapoihin. Tutkimus osoitti, että opettajien tuella oli iso merkitys siihen, miten lapset säätelivät tunteitaan ja käyttäyty-

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 28

mistään. Opettajien avulla lapset saivat parhaimmillaan mahdollisuuden oppia ja harjoitella erilaisia tapoja käsitellä haasteellisia tilanteita ja säädellä omaa toimintaansa, Kurki painottaa. Tutkimuksessa paljastui myös se, että useimmiten ongelmatilanteissa opettaja keskittyi pääasiassa ratkaisemaan tilanteen, ei niinkään tarttumaan tapahtuneeseen ja puhumaan sen herättämistä tunteista tai käsittelemään niitä. TUNNISTA JA TUE Moni opettaja on tiukan paikan edessä, kun luokassa kehkeytyy konfliktitilanne. Mikä on oikea tapa reagoida? – Konfliktien selvittäminen on tärkeää ihan jo työrauhan ja sujuvan toimimisen sekä oppimisen näkökulmasta. Opettajien pitäisi tiedostaa oman ohjauksensa merkitys lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä, pohtii Kurki. Hänen mielestään yksi opettajan tehtävistä on juuri näiden tilanteiden tunnis-

Kristiina Kurki on tutkinut opettajien merkitystä tunnemaailman säätelyssä. Oikeat sanat ja ajoitus ovat avainasemassa lapsen tunteiden säätelyn monimutkaisessa oppimisprosessissa.

taminen ja oikeanlaisen tuen antaminen. Tutkimuksessa selvisi positiivisena seikkana se, että opettajat osasivat tunteiden tunnistusta niin itsestään kuin oppilaistaankin. – Koulupäivän tilanteet vaihtelevat. Pointtina onkin, että opettajilta voisi löytyä työkalupakki, josta ammentaa sopivia tapoja tukea lasta. Arjen tilanteet ovat usein pieniä ja hienovaraisia – ne menevät nopeasti ohi. Silti juuri niistä hetkistä lapset saavat rakennuspalikoita elämäänsä ja sitä kautta myös sosiaalisiin sekä oppimisen taitoihin. Kurki lähettää viestiä myös päättäjien suuntaan. Hänen mukaansa ylisuuret ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa tai luokassa rajoittavat opettajan mahdollisuuksia tärkeissä tunnista ja tue -tilanteissa. – Liian meluisa ja kaoottinen ympäristö kuormittaa lasta niin, että itsesäätelyprosessit eivät pääse edes aktivoitumaan. Opettajien tarjoamaan monipuoliseen ja taitotasoon sovitet-

3/27/2018 9:51:21 AM

tuun tukeen sekä oppimiselle soveltuvaan ympäristöön tulisi erityisellä tavalla panostaa, alleviivaa Kurki. UUTTA TUTKIMUSTA Tutkijalle luokkien tunnemaailman monimutkaisissa suhteissa työskentely avasi monia uusia näkökulmia. – On ollut mielenkiintoista seurata sitä vuorovaikutustyötä, mitä opettajat tekevät ja nähdä miten pienetkin oikeat tai väärät ajoitukset ja sanotut sanat ovat merkityksellisiä esimerkiksi lasten huomion ylläpitämisessä sekä lasten tunnetilan säätelyssä. Yllättävää on se, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa emootioiden säätelyä voi harjoitella, Kurki kuvailee. Hän on jo hyödyntänyt väitöstutkimuksensa oppeja uudessa Suomen Akatemian rahoittamassa EmReg-tutkimuksessa. – Uudessa projektissa tutkimme isompien koululaisten tunnesäätelyä oppimisprosessin aikana. EmReg-tutkimuksessa kartoitamme erityisesti sitä, miten tunteet vaikuttavat oppimisen prosessiin ja tuotamme tietoa emootioiden säätelystä osana sosiaalista vuorovaikutusta ja itsesäätöistä oppimista, summaa Kurki

•

Väitöstutkimus liittyy kasvatuspsykologian ja oppimisen tutkimuksen alaan. Tutkimusta tehtiin vajaat viisi vuotta ja se koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta, joista on julkaistu kolme kansainvälistä artikkelia. Tutkimusta on rahoittanut pääosin Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtoriohjelma (EudaDP). Linkki väitöstiedotteeseen, jossa on tutkimuksesta laajemmin tietoa:http://www.oulu.fi/ktk/ node/49476.

Kirjat

Tunne- ja turvataidot kuntoon Kaija Lajunen, Minna Andell, Mirja Ylenius-Lehtonen:

Tunne- ja turvataitoja lapsille Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2018

TUULA-MARIA AHONEN, teksti

Tunne- ja turvataidot ennaltaehkäisevät lasta joutumista kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan kohteeksi. Turvallisuus luo pohjan oppimiselle. Kyky keskittyä, painaa mieleen asioita ja pohtia asioiden välisiä yhteyksiä vaatii paljon psyykkistä energiaa. Mikäli lapsi ei koe emotionaalista turvallisuuden tunnetta, lapsen aktiivinen läsnäolo tilanteessa heikkenee ja sen myötä mahdollisuus uuden tiedon omaksumiseen. Kirjassa esitetään turvataitotuntien teemat ja toteutus. Lasten huoltajat ovat mukana tässä kasvatuksessa. Heille tiedotetaan asiasta etukäteen ja he tulevat saamaan myös kotitehtäviä yhdessä lapsen kanssa. Ensimmäiseksi lähdetään liikkeelle turvallisuuden vahvistamisesta. Lapsi tuo kotoaan lempiesineensä ja kertoo siitä. Myös aikuiset tuovat oman lempiesineensä. Tämän jälkeen vahvistetaan omanarvontuntoa. Lapset sanovat toisistaan jotain kaunista ja kivaa, tarvittaessa opettaja auttaa. Kotiväen tehtävä on myös sanoa lapselle, mitä kauniita, hauskoja tai persoonallisia piirteitä he näkevät lapsessa. Kirja ei ota tätä esille, mutta tehtävä voi olla suomalaisessa kulttuurissa tai joissakin kodeissa vaikea. Opettajan siis syytä miettiä, miten valmistaa kotiväkeä tehtävään. Samoin kotiväki joutuu tarkastelemaan kotinsa riitelykulttuuria. Kotonakin voi olla henkistä kiusaamista tai jopa kuritusväkivaltaa. Opas antaa ohjeita haastaviin keskusteluihin ja suosittaa moniammatillista yhteistyötä. Lapset tekevät itselleen turvapassin, joka on apuna hätätilanteissa. Turvaohjeiden mukaan lapsi sanoo EI, lähtee pois ja kertoo turvalliselle aikuiselle. Opas on selkeä ja etenee loogisesti.

LOP1802_1-40.indd 29

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:22 AM

Muotopiirustuksesta monialaisiin opintoihin Steinerkoulussa opitaan itse tekemällä, kokonaisuudesta osiin edeten. Opetusmenetelmät muotoillaan tarkoin lapsen ikäkausien mukaan. Kädentaidot, liikunta ja musiikki ovat steinerissa tärkeitä.

JAANA ALA-HUISSI, teksti ja kuvat

Mystistä antroposofiaa ja eurytmiaa vai monialaisia ja ilmiöpohjaisia kokonaisuuksia? Olemme kyllä kuulleet Rudolf Steinerista, mutta mitä oikeastaan tiedämme koulun periaatteista ja käytänteistä. Etelä-Pohjanmaan Steiner-koulun rehtori Virpi Lehtimäki ja kieltenopettaja Marianne Koskinen Seinäjoelta valottavat koulun opetussuunnitelmaa ja metodeja. Kun pieni ekaluokkalainen tulee steinerkouluun, opettajan ensimmäisiä tehtäviä on käydä vierailulla oppilaan kotona. Tämä auttaa opettajaa ymmärtämään ja tukemaan oppilasta sekä madaltaa kynnystä yhteistyöhön kodin ja koulun välillä. Steinerissa vanhempainiltoja on suunnilleen kerran kuussa ja yhteydenpito kotiin on todella tiivistä. Myös vanhempien yhteisöstä tulee tiivis. Van-

hempia tarvitaan auttamaan myyjäisissä ja monenlaisissa järjestelyissä, koska steinerkoulussa leirikouluja pidetään tärkeänä osana opetusta ja kasvatusta. Yhtenäiskoulussa, jossa samat aikuiset ohjaavat lasta koko peruskoulun ajan, yhteistyöstä tulee myös ajallisesti pitkä rupeama. Suurimmissa kaupungeissa kuten Tampereella, Turussa ja Lahdessa pystytään järjestämään myös lukio-opinnot. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla steinerlukioita on useita. Luokanopettaja luotsaa luokkaansa ensimmäiset kahdeksan vuotta. Yhdeksänneltä lukioon opetus on aineenopettajien käsissä. MONIPUOLISTA, PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖSKENTELYÄ Lukuvuosi jaetaan jaksoihin, kuten mo-

Virpi Lehtimäki luotsaa 65 oppilaan steinerkoulua Seinäjoella. Marianne Koskinen opettaa koulussa ruotsia ja englantia.

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 30

nissa kunnallisissakin kouluissa nykyään. Steinerissa yksi jakso kestää kolmesta viiteen viikkoa. Oppitunnit ovat yleensä kaksoistunteja, koska 45 minuutissa ei oikein ehdi keskittyä riittävästi. Oppituntien pituudessa on kuitenkin myös vaihtelua, esimerkiksi aamuisin on yleensä pidempiä opetustuokioita. Steinerpedagogiikan opetusmenetelmät vaativat niin ikään pidempää yhtäjaksoista työskentelyä: kaikki oppiminen pyritään tekemään monen kanavan ja oman tekemisen kautta. Steinerista monet tietävät sen, ettei koulussa käytetä oppikirjoja, vaan oppilas työstää opeteltavia asioita omaan puhtaanvalkoiseen vihkoon. Steinerissa ajatellaan, että omakohtainen pitkä ja prosessinomainen työstäminen paitsi herättää kiinnostuksen, niin myös auttaa sisäistämään asioita. Mitenkään kiellettyjä kirjat eivät kuitenkaan ole. – Ylempien luokkien kielten opetuksessa käytetään oppikirjoja muun materiaalin ohella, kertoo Marianne Koskinen. Alemmilla luokilla kielten opetus etenee pääasiassa kertomusten, lorujen ja leikkien kautta, jolloin oppilaat oppivat kielikylvyn tapaan ja havainnoivat itse kieltä. Pidemmälle edistyneet kuitenkin tarvitsevat kielentuntemukseen jäsentävää ja kokoavaa aineistoa. Steinerissa on aina aloitettu vieraiden kielten opiskelu aiemmin kuin kunnallisella puolella. Ensimmäisellä luokalla aloitetaan kahdella vieraalla kielellä, jotka ovat yleensä englanti ja jokin toinen eurooppalainen kieli esimerkiksi saksa, ranska tai venäjä. Seinäjoella alkuopetuksen kielet ovat ruotsi ja englanti, koska Etelä-Pohjanmaa on rannikkoseudulla kaksikielistä. Kolmas vieras kieli tulee lukujärjestykseen seitsemännellä luokalla.

3/27/2018 9:51:23 AM

Liikunta, musiikki ja käden taidot ovat tärkeitä steinerkoulussa.

1.–4. luokilla on paljon muotopiirustusta. 5.luokalla edetään vapaan käden geometriasta geometriaan.

jatkuu...

LOP1802_1-40.indd 31

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:28 AM

Oppilaiden mielikuvitusta, tunne-elämää ja erityisesti empatian taitoja pyritään vahvistamaan kivijalan tavoin ennen muita taitoja.

IKÄKAUDET SUUNNITTELUN POHJANA Ikäkaudet on steinerpedagogiikassa tarkoin mietitty. Oppiaineella tuodaan ravintoa kulloiseenkin kasvun kohtaan. Sekä kertomusaineistolle että monialaisille aiheille on tarkat ikäkausisuunnitelmat. Ekaluokkalaiset saavat opiskella kansansatujen, tokaluokkalaiset faabelien ja legendojen sekä kolmasluokkalaiset esimerkiksi Vanhan testamentin avulla. Tähän sijoittuu lapsuuden taitekohta, jossa oppilas alkaa erottaa itsensä ympäristöstä. Tätä seuraavaan ”lapsuuden kulta-aikaan” sijoittuu muun muassa Kalevalan, Egyptin, antiikin Kreikan ja Rooman sekä Euroopan keskiajan opiskelu. Yläkoulun oppilas alkaa etsiä itseään ja paikkaansa maailmassa. Siksi seiskaluokkalainen opiskelee löytöretkiä ja kasiluokkalainen uuden ajan historiaa. Yhdeksännellä luokalla opiskellaan Suomen historiaa. Entäpä se antroposofia? Lehtimäen mukaan sitä ei tuoda esiin. Koska steinerkouluja on ympäri maailmaa, tapahtuu uskonnon, elämänkatsomustiedon

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 32

ja etiikan opetus kulloisenkin maan normeilla. Koulun perustaja Rudolf Steiner perusti metodin ikäkausiajattelusta 7-vuotiskausiin. Alle seitsenvuotiasta hallitsevat tahto ja tekeminen, 7–14-vuotiasta hallitsee tunne. Vasta 14–21-vuotias yltää ajattelun ikävaiheeseen. Tähän jaksotteluun nojaa myös matematiikan opetus, jossa geometriaa aletaan tutkia vasta 5. luokan lopussa. – Steinerissa edetään kokonaisuudesta osiin, pohtii Virpi Lehtimäki, joka rehtorin työn ohella opettaa 1.–2. luokkaa. Alkuopetus lähtee Lehtimäen mukaan liikkeelle hitaammin kuin kunnallisella puolella. Steinerissa painotetaan alaluokilla sosiaalisuutta ja ryhmäytymiseen käytetään paljon aikaa. Draamallisia harjoitteita ja leikkiä on paljon. Oppilaiden mielikuvitusta, tunne-elämää ja erityisesti empatian taitoja pyritään vahvistamaan kivijalan tavoin ennen muita taitoja. Käden taidot, liikunta ja musiikki ovat steinerissa tärkeitä. Rudolf Steiner käytti musiikin ja liikunnan yhdistävistä harjoituksista nimitystä eurytmia, mutta mistään salatieteestä ei siinäkään ole kyse. Ensimmäisellä luokalla alkava muo-

topiirustus taas antaa eväitä moneen muuhun taitoon. Se auttaa hahmottamaan matematiikkaa, helpottaa kirjainten hahmottamista ja harjoittaa tietenkin myös käden ja silmän yhteistyötä. TASA-ARVO, MONIALAISUUS JA ILMIÖT Valinnaisaineissa steinerkoululaisia ei jaotella eri ryhmiin, vaan kaikki tekevät kaikkea. Sukupuolijaottelusta pois pyrkiminen on aina ollut steinerpedagogiikassa itsestäänselvyys, joten tytöt ja pojat tekevät yhdessä myös käsityöt ja liikunnat. – Oppilaiden itsensä valitsemina on tänä vuonna kuvataide ja oppimispelit, opetuksen järjestäjän valinnaisaineina on muun muassa draamaa ja taidehistoriaa, summaa Lehtimäki. Opettajainkokouksissa painottuu oppilaantuntemus. Arviointi on jatkuva prosessi ja sen tavoitteena on oppilaan vahvuuksien löytäminen ja taitojen vahvistaminen. – Kysyn itseltäni joka ilta, olenko huomioinut kaikki oppilaani tänään, kertoo Koskinen.

3/27/2018 9:51:29 AM

Etelä-Pohjanmaan Steiner-koulussa vietettiin Suomen juhlavuonna omaa 30-vuotisjuhlaa. Koulu on perustettu vuonna 1987 muutamien aktiivisten vanhempien aloitteesta. Kaupungissa toimii myös Steinerpäiväkoti Pajulintu.

Virpi Lehtimäki on seurannut kiinnostuneena valtakunnallisten opetussuunnitelmien kehittymistä steinerkoulun kanssa samaan suuntaan. – Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan tasa-arvoa. Se on ollut aina

steinerkoulun arvo. Monialaisuus ja ilmiöpohjaisuus ovat myös kuuluneet steinerpedagogiikkaan aina. Hienoa, että ne on nyt huomioitu myös valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, pohtii Lehtimäki.

PÄHKINÄNKUORESSA: •

Steinerkoulut ovat kannatusyhdistysten ylläpitämiä yksityisiä kouluja. Vanhemmat ovat yhdistysten jäseniä.

•

Vuonna 2017 Suomessa toimi 25 steinerkoulua, joilla kaikilla on virallinen opetuksenjärjestämislupa. Näistä 10 antaa lukio-opetusta.

•

Suomessa on myös 44 yksityistä steinerpäiväkotia ja kolme hoitopedagogista erityiskoulua.

•

Snellmann-korkeakoulu kouluttaa Suomessa steinerkoulujen luokanopettajia. Aineenopettajilla on yliopistotutkinto.

•

Rudolf Steiner oli itävaltalainen filosofi, jonka oppi pohjautui 1800-luvun lopun teosofiaan ja saksalaiseen idealismiin.

•

Hänen perustamansa antroposofinen suuntaus tunnetaan nykyään lähinnä steinerkouluista mutta sitä edustavat myös biodynaaminen viljely ja antroposofinen lääkintä.

•

Ensimmäinen steinerkoulu perustettiin Stuttgartiin vuonna 1919.

•

Suomen ensimmäinen steinerkoulu on perustettu vuonna 1955 Helsinkiin.

•

Steinerkouluja oli vuonna 2017 64 maassa noin 1 100.

•

Steinerpäiväkoteja on 70 maassa noin 1 900.

LOP1802_1-40.indd 33

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:33 AM

Asian ytimessä

EMMA SAURE, teksti

Temperamentti ja koulu

Mitä temperamentti tarkoittaa ja miten huomioida temperamenttierot koulussa.

Temperamentti koostuu joukosta synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat tapaamme toimia eri tilanteissa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Temperamentti on pysyvä taipumus, jolla on biologinen pohja. Sitä ei siis voi muuttaa kasvatuksen avulla. Temperamentti ei myöskään ole yhteydessä älykkyyteen tai muihin taitoihin. Tästä huolimatta tutkimuksissa on havaittu, että tietynlaisen temperamentin omaavat oppilaat menestyvät koulussa paremmin kuin muut. Temperamentti koostuu useista erilaisista piirteistä. Mitkään temperamenttipiirteet eivät ole sinällään huonoja tai hyviä. Jotkut piirteet kuitenkin sopivat paremmin yhteen ympäristön odotusten kanssa kuin toiset. Ne piirteet, jotka eivät sovi siihen, millaisia käyttäytymistapoja koulussa vaaditaan, voivat tuottaa hankaluuksia koulunkäyntiin. Usein niitä oppilaita, joiden temperamentti ei sovi yhteen koulun kanssa, pidetään huonosti käyttäytyvinä, motivoitumattomina tai häirikköinä, vaikka he vain toimivat synnynnäisten taipumustensa mukaisesti, kuten myös ne kiltimmät ja helpommat oppilaat, joiden temperamentti taas sopii paremmin koulun vaatimuksiin. Usein nämä koulun kanssa yhteen sopimattoman temperamentin omaavat lapset myös alisuoriutuvat koulussa, saavat enemmän negatiivista palautetta kuin muut ja omaavat negatiivisemman minäkuvan. Opettajan onkin tärkeää tietää, millaisista piirteistä temperamentti koostuu, jotta näiden piirteiden tunnistaminen oppilaan haastavan käytöksen taustasyiksi onnistuisi ja oppilasta osattaisiin tukea oikein. MISTÄ TEMPERAMENTTI KOOSTUU? Temperamentti koostuu useista erilaisista piirteistä. Temperamenttipiirteet noudattavat väestössä normaalijakaumaa, eli äärimuotoja on harvemmin kuin keskivertomuotoja. Keskivertomuotoihin ei tarvitse erityisemmin kiinnittää huomiota, koska ne ovat tavallisia. Ääritemperamenttipiirteet sen sijaan ovat yleensä selvästi havaittavia, koska ne erottavat muista ja muodostavat ihmisen yksilöllisyyden. Äärimuotoja kuvataan yleensä termeillä korkea ja matala. Koulunkäynnin kannalta keskeisimmät temperamenttipiirteet ovat häirittävyys, sopeutuvuus, aktiivisuus ja sinnikkyys. Häirittävyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti oppilas häiriintyy erilaisista ulkoisista ärsykkeistä. Oppilas, jolla on korkea häirittävyys, huomaa kaiken ympärillään tapahtuvan. Hänen huomionsa kiinnittyy esimerkiksi muiden oppilaiden paperien kahinaan, puheeseen, käytävältä tai ulkoa kuuluviin ääniin. Pitkien tehtävien tekeminen on hankalaa, koska erilaiset häiriöt

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 34

keskeyttävät tehtävien tekemisen helposti. Matala häirittävyys taas on yleensä koulun ja oppimisen kannalta hyvänä pidetty piirre: oppilas pystyy keskittymään pitkiä aikoja hälyisässäkin luokassa ja hänen tarkkaavaisuutensa pysyy hyvin yllä. Sopeutuvuus tarkoittaa kykyä mukautua erilaisiin asioihin ja tilanteisiin. Matala sopeutuvuus näkyy vaikeutena toimia uusissa tilanteissa ja vaihtaa toimintatapaa. Siirtymiset, lähtemiset ja aikataulujen muutokset tuottavat vaikeuksia. Matalan sopeutuvuuden lapsi pärjää kuitenkin hyvin strukturoiduissa ja säännönmukaisissa tilanteissa. Korkean sopeutuvuuden omaava lapsi toimii koululuokassa ihanteellisesti: hänen on helppo omaksua uusia toimintatapoja, hän ei tarvitse ennakointia tai aikatauluja, hän tekee asiat, kun ne tulevat eteen ja siirtymiset ja muutokset ovat helppoja. Opettajan kannalta tällainen lapsi on siis helppo. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että hyvin sopeutuva lapsi ikään kuin jää jalkoihin, koska hänelle käy kaikki. Tällaisen lapsen ajatuksia, toiveita ja mielipiteitä on tärkeää muistaa kysyä yhtä lailla kuin haastavampien lasten. Aktiivisuus kuvaa nimensä mukaisesti sitä, kuinka toimelias lapsi on. Korkean aktiivisuuden omaava lapsi on jatkuvasti liikkeessä: hän heiluu ja pyörii, juoksee kävelemisen sijaan, elehtii käsillään puhuessaan, tekee asiat tarmokkaasti ja nopeasti. Tällaisia lapsia usein yritetään saada harjoittelemaan rauhassa olemista ja paikoillaan istumista, mutta on tärkeää muistaa, että synnynnäinen temperamentti ei muutu harjoittelemalla. Matalan aktiivisuuden omaava lapsi on taas rauhallinen ja hidas. Hitautta voidaan joskus erehtyä pitämään osaamisen puutteena, vaikkei se ole sitä. Hitaus koetaan usein nykyyhteiskunnassa ongelmallisena, koska kaikki tekemiset ovat aikataulutettuja. Matalakaan aktiivisuus ei kuitenkaan muutu harjoittelemalla, joten hitaan lapsen kohdalla on tärkeää huolehtia, että hänellä on riittävästi aikaa tehdä tehtävät. Sinnikkyys kuvaa sitä, kuinka pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti lapsi jaksaa tehdä asioita. Korkean sinnikkyyden omaava lapsi ei luovuta, ennen kuin hän on saanut tehtävänsä valmiiksi ja osaa varmasti opeteltavan asian. Koulussa tämä on useimmiten positiivinen piirre, mutta joissain tilanteissa tämä voi tuottaa myös hankaluuksia. Lapsen voi olla nimittäin hankala keskeyttää tai vaihtaa tehtävää, jos edellinen on vielä hänen mielestään kesken. Matalan sinnikkyyden omaava lapsi on taas lyhytjänteinen, turhautuu nopeasti ja luovuttaa helposti. Koulussa tämä voi hankaloittaa oppimista, koska lapsi ei yhden epäonnistumisen jälkeen halua enää yrittää uudestaan.

3/27/2018 9:51:33 AM

MILLÄ TAVOIN VAIKUTTAA KOULUMENESTYKSEEN? Temperamentilla on hämmästyttävän monenlaisia vaikutuksia lapsen koulumenestykseen. Tutkimusten mukaan opettajat yliarvioivat sellaisen oppilaan älykkyyden ja osaamisen, jonka temperamentti sopii koulun vaatimuksiin. Vastaavasti koulun kannalta hankalan temperamentin omaavan lapsen älykkyyttä ja osaamista aliarvioidaan usein. Opettajan antama palaute oppilaille liittyy myös usein oppilaiden temperamenttipiirteisiin, ei osaamiseen. Hankalan temperamentin omaava oppilas saa usein negatiivista palautetta, mikä vaikuttaa oppilaan itsetuntoon ja voi aiheuttaa alisuoriutumista. Koulun arvio käytöksestä on myös lähes poikkeuksetta arvio oppilaan temperamentista. Käytöstä arvioidaan siis synnynnäisten ominaisuuksien perusteella, joihin oppilas ei voi itse vaikuttaa ja joita toisaalta ei edes koulussa opeteta. Myös tuntiaktiivisuutta arvioidessa arvioidaankin todellisuudessa lähinnä temperamenttia. Temperamentilla on myös vaikutusta oppilaan saamaan opetukseen. Tutkimusten mukaan opettaja on vuorovaikutuksessa enemmän sellaisten oppilaiden kanssa, joiden temperamentin hän arvioi positiivisiksi. Vuorovaikutuksen määrä taas vaikuttaa koulumenestykseen. MITEN HUOMIOIDA ERILAISET TEMPERAMENTIT? Erilaiset temperamentit tuovat erilaisia haasteita opetustilanteisiin. Tärkeintä on, että opettaja tiedostaa nämä haasteet ja kiinnittää huomiota siihen, mitkä asiat liittyvät oppilaan temperamenttiin ja mitkä osaamiseen. On luonnollista, että temperamentti vaikuttaa siihen, miten muut ihmiset suhtautuvat ja millaista palautetta saamme muilta. Alakoulussa saadut arviot, palaute ja ohjaus vaikuttavat kuitenkin kauaskantoisesti, jopa koko loppuelämään. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että opettajat tiedostavat temperamentin vaikutuksen oppilaan käyttäytymiseen ja toimintatapoihin ja pyrkivät arvioimaan temperamentin sijaan oppilaan osaamista. Tietyt temperamenttipiirteet on tärkeää huomioida luokkatilanteessa. Matalan sopeutuvuuden omaavat oppilaat hyötyvät ennakoinnista ja siitä, että heille kerrotaan hyvissä ajoin etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Muillekaan oppilaille tämä ei ole haitaksi. Koko luokalle kannattaa siis aina kertoa mahdollisimman tarkasti, hyvissä ajoin muutoksista, retkistä ja kaikista muista tavallisesta poikkeavista asioista.

Korkean aktiivisuuden omaavat oppilaat hyötyvät erilaisista mahdollisuuksista liikkua oppituntienkin aikana. Oppilaat, joilla on korkea sinnikkyys, hyötyvät tiedosta, kauanko heillä on aikaa tehdä eri tehtäviä. Näin he tietävät jo etukäteen, milloin heidän tulee olla valmiita. Pelkkä sinnikkyys ei myöskään aina tarkoita, että oppilas osaisi; sinnikkyys yhdistettynä osaamattomuuteen voikin tuntua oppilaasta hyvin turhauttavalta. Onkin tärkeää muistaa ohjata myös sinnikkäästi tehtävien parissa työskentelevää oppilasta. Matalan sinnikkyyden oppilas taas tarvitsee runsaasti tukea ja kannustusta jaksaakseen yrittää epäonnistumisen jälkeen. Oppilaiden häirittävyys on myös tärkeä huomioida. Häiriötekijöiden karsiminen voi joskus olla haastavaa, mutta istumapaikkojen valinnalla, korvatulppien käytöllä ja ylimääräisten keskeytyksien välttämisellä pääsee ainakin alkuun. Helposti häiriintyvä oppilas hyötyy myös siitä, että häntä muistutetaan tehtävään palaamisesta häiriön jälkeen. Temperamenttipiirteiden aiheuttamat haasteet vaativat opettajalta paneutumista, viitseliäisyyttä ja huolellista tutustumista oppilaisiin. Temperamenttipiirteiden tunteminen ja ymmärtäminen on kuitenkin pidemmän päälle hyödyllistä niin luokkatilanteiden hallinnan kuin yksittäisten oppilaiden koulumenestyksen ja koko tulevaisuudenkin kannalta. Mitä paremmin opettaja siis tuntee oppilaansa, heidän yksilölliset tapansa toimia ja reagoida, sitä paremmin hän pystyy tukemaan oppilaita sekä itsetunnon ja minäkuvan kehittymisessä että oppimisessa ja akateemisten taitojen omaksumisessa.

Emma Saure on 31-vuotias psykologi, joka on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa sekä erikoissairaanhoidossa että koulupsykologina. Sauren ammatillisia mielenkiinnonkohteita ovat erityisesti autismikirjon häiriöt, erilaiset oppimisvaikeudet sekä mielenterveysongelmiin liittyvät neuropsykologiset hankaluudet. Tällä hetkellä Saure tekee väitöskirjaa psykologian alalta ja työskentelee free lancer -toimittajana.

Toimisto: Suomen Luokanopettajat ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, puh. 050 566 3579, e-mail: toimisto@suomenluokanopettajat.fi

Puheenjohtaja: Marko Jokinen, puh. 0400-723 267, e-mail: marko.jokinen@suomenluokanopettajat.fi

Toimistonhoitaja: Silja Hentilä, puh. 050 566 3579, klo 9-15.30 varmimmin, e-mail: toimisto@suomenluokanopettajat.fi

www.suomenluokanopettajat.fi

LOP1802_1-40.indd 35

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:34 AM

Agenttiseikkailulla kiinni energiansäästöön

Syksyllä tokaluokkalaiset väijyvät agentteina ja oppivat kestäviä elämäntapoja.

Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikko käynnistyy syksyllä jo 22. kerran (vko 41). Teemaviikko ei ole koskaan ollut pelkkää energia-asiaa, vaan myös kestävään kehitykseen ja kestävään elämäntapaan perehdyttävä teemaviikko. Päivittäiset valintamme vaikuttavat monin tavoin maapallon hyvinvointiin, ja näitä vaikutuksia tutkitaan viikon aikana. Energiasäästöviikkoa voi viettää monin eri tavoin ja tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oivaltaminen. Energia on teemana erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun ilmastonmuutoksen hillintään etsitään kiireellä ratkaisuja. Ne

tulevat muuttamaan myös arkeamme tulevaisuudessa. Tokaluokkalaiset valikoituivat aikoinaan kohderyhmäksi, koska he opettelevat paraikaa arjen taitoja, jotka kulkevat tapoina läpi elämän. On tärkeää oppia jo nuorena, että kestävä elämäntapa on monen pienen tekijän summa. TOIMINNALLINEN AGENTTISEIKKAILU Energiansäästöviikon viettoon tarjotaan tänä vuonna kouluille aivan uudenlainen tapa, Agenttiseikkailu. Se on peli,

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 36

jossa luokat kisailevat siitä, kuka onnistuu säästämään eniten energiaa ja tekemään suurimman määrän kestävään elämäntapaan liittyviä agenttitehtäviä. Ne koostuvat energian säästämisestä, kierrätyksestä, veden säästöstä, ruokahävikin välttämisestä ja fiksuista liikkumisvalinnoista. Kevään 2018 aikana kuusi pilottikoulua kokeilee agenttiseikkailua. Heidän kokemustensa perusteella peliin tehdään viimeiset viilaukset. Agenttiseikkailun Hei, kaikki toimii! -sivut aukeavat syksyllä koulujen alkaessa ja siitä lähtien oman

3/27/2018 9:51:37 AM

Pop-up Heureka on demonstraatioita, kokeita ja vuorovaikutusta sisältävä tiedeshow.

luokan voi ilmoittaa mukaan. Agenttiseikkailu on kouluille maksuton. PARHAAT AGENTIT PALKITAAN Agenttiseikkailupeliä pelataan Energiansäästöviikolla. Opettaja ilmoittaa luokkansa mukaan, jonka jälkeen luokka saa oman profiilisivun. Jokaiselle oppilaalle tulostetaan pelin materiaaleista oma agenttikortti, johon hän kirjaa päivittäin tekemänsä agenttitehtävät. Yhdessä oppilaiden kanssa opettaja syöttää luokan yhteiset pisteet peliin.

AGENTTISEIKKAILUN PÄÄTTYESSÄ Energiansäästöviikon jälkeen selviää, mikä luokka onnistui keräämään suurimman määrän pisteitä. Voittajaluokka ja -koulu palkitaan Pop-up Heureka -tiedeshowlla, joka saapuu kouluun vierailulle joulukuussa 2018. ENERGIAOPETUKSEN TUEKSI

Hei, kaikki toimii! -materiaalipaketti on oiva tukimateriaali energiaopetukseen. Se sisältää tausta-aineistoja, kuten päivitetyn, uuden opetussuunnitelman mukaisen opettajan oppaan sekä tehtäviä niin tokaluokkalaisille kuin 3.–6. luokille. Paketissa on myös oppilaille oma Lasten energiakirja. Mikäli materiaali puuttuu koulultanne, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen energiayhtiöön tai muuhun sponsoriyritykseen. Motivan sivuilta (www.energiansäästöviikko.fi) löydät materiaalista lisätietoa sekä kevään 2018 aikana tukijalistan. Koulu tai vanhempainyhdistys voi hankkia tukijayrityksen myös itse. Artikkelin on kirjoittanut Motiva Oy, kuva Heureka, hahmokuvat Tarmo Koivisto.

Agenttitehtävien rinnalla voi energiateemaa käsitellä opetuksessa laajemmin. Energia-alan yrityksien sponsoroima

LOP1802_1-40.indd 37

LUOKANOPETTAJA 4/17

3/27/2018 9:51:40 AM

Kirjat Kirjat

Elämän valoja ja varjoja

Aistitiedot solmussa

Juho Norrena:

Carol Stock Kranowitz:

Arvojen varjot

Tahatonta tohellusta

kuvitus Jarkko Martikainen

Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä Bazar, 2017 PS-Kustannus, 2017

RAIMO HAUTANEN, teksti

TUULA-MARIA AHONEN, teksti

Jokaisella kolikolla on kaksi puolta. Yksilön toimintaa ohjaavilla myönteisiksi koetuilla arvoilla on kääntöpuolensa eli arvojen varjot. Voivatko syyllisyys ja kateus olla hyödyllisiä tunteita? Juho Norrena (s. 1982) on Espoossa luokanopettajana työskentelevä filosofian tohtori ja kouluttaja. Hänen tuore teoksensa Arvojen varjot on syvällistä moraalipohdintaa ja pyrkimys kokonaisvaltaiseen maailmanselitykseen. Norrena pohtii pääasiassa psykoanalyyttisen teorian kautta arvoja, varjoja ja syyllisyyttä. Kirjoittaja esittää olennaisena kysymyksenä, tarvitseeko ihminen valmiiksi annettua moraalia ohjaamaan toimintaansa? Moraalisen ajattelun avulla voimme löytää rajamme ja olla siten sinut toimintamme kanssa. Positiivista ajattelua ei tarvitse pelätä, sillä luontainen negatiivisuus tasoittaa sen vaikutukset. Onnellisuuden kaavan tutkija tiivistää: Onnellisuus on yhtä kuin perimä plus elinolosuhteet plus tarkoitukselliset toiminnot. Viimeksi mainitut tarkoittavat päämäärätietoisia ja tarkoituksenmukaisia pyrkimyksiä, joita henkilöllä on elämäänsä kohtaan. Norrena muistuttaa satujen ja tarinoiden merkityksestä kasvatuksessa. Tarinat tarjoavat voimakkaita elämyksiä, joiden avulla pyrimme ymmärtämään kohtaamiamme ilmiöitä. Tarinoiden hyvä ja paha ovat vertauskuvia sisällämme mitteleville valoille ja varjoille. Teoksen lopussa tekijä kertoo kolmivuotisesta projektista, jonka hän aloitti peruskoulun ekaluokalla. Opettaja kamppaili syyllisyyden ja välittämisen kesken. Syyllisyyspäiväkirjaansa hän sai 1 328 syyllisyysmerkintää. Mielestäni päiväkirjanpitoon hukkuneen ajan opettaja olisi voinut käyttää vaikka luovan toiminnan tai muun kerhon pitämiseen.

Aistitiedon käsittelyn ongelmasta kärsivät oppilaat tarvitsevat apua. He näyttävät terveiltä ja saattavat olla hyvin älykkäitä, mutta samalla ovat kuitenkin avuttomia ja kömpelöitä, pelokkaita ja varautuneita tai vihamielisiä. Useimmat vanhemmat, opettajat, lääkärit ja mielenterveyden ammattilaiset eivät tunnista SI-häiriötä. – Usein oireet tulkitaan väärin tunne-elämän ongelmiksi. SIhäiriö ei parannu itsekseen, vaan oppilas tarvitsee apua, Carol Stock Kranowitz muistuttaa. Aistitiedon käsittelyn häiriö tarkoittaa kykenemättömyyttä käsitellä aistien kautta saatua tietoa riittävän hyvin. Aivot eivät kykene analysoimaan, jäsentämään ja yhdistämään aisteilta saamiaan viestejä. Koska SI-häiriöisen aivot tulkitsevat ja yhdistävät aistimuksia jäsentymättömästi, myös käyttäytyminen on usein jäsentymätöntä. Kranowitz kuvailee monia erilaisia tapoja, miten SI-häiriö ilmenee. Aistimuksiin heikosti reagoiva lapsi pyrkii saamaan lisää ärsykkeitä. Hän saattaa kaivata nopeaa ja pyörivää liikettä, kuten keinumista, pyörimistä ja karusellikyytejä menemättä lainkaan päästään pyörälle. Lapsi saattaa liikkua jatkuvasti, olla levoton, nauttia ylösalaisin olemisesta ja olla varsinainen hurjapää. Kirjasta löytyy mm. sensomotorista kehitystä koskeva kyselylomake alaluokkalaisten opettajille. Kranowitz painottaa, että häiriö ei parannu ajan myötä, vaan päinvastoin pahenee. Toimintaterapeuttinen kuntoutus olisi syytä aloittaa mahdollisimman varhain. Kirja tarjoaa keinoja auttaa lasta koulutyössä. Esimerkiksi purukumin pureskelu voi auttaa SI-häiriöistä lasta rauhoittumaan ja jäsentymään, kun hän lukee tai kirjoittaa. Jos lapsella on kuuloaistimusten käsittelyn ongelmia, on hyvä peittää kovat pinnat matoilla, kankailla tai korkkilevyllä. Klassinen musiikki lasten työskennellessä voi pehmentää ääniympäristöä ja auttaa muitakin lapsia.

LUOKANOPETTAJA 2/18

LOP1802_1-40.indd 38

3/27/2018 9:51:41 AM

Veteläinen

Pakina

Soita minulle Helena

Oli ihan tavallinen torstaiaamu. Puhelin pirisi raivokkaasti. – Tässä on Helena Petäistö terve. Oliko puhelimessa luokanopettaja Veteläinen, kysyi Helena. – Kyllä on. Juurikin minä. Mitähän kosmopoliitilla Pariisin kaunottarella on sydämellä?sain kakisteltua. – Olette kuulemma suuri hernekeiton ystävä ja haluaisin kutsua teidät kotiini Pariisiin nauttimaan ranskalaista hernekeittoa Creme minioinia. Sitä on leikattu aidolla samppanjalla. Laitoin eilen herneet likoamaan, joten keitto on iltapäivällä valmista. Ehtisittekö mitenkään liittyä seuraani? – Tiedän, että teillä on työpäivä, mutta olen varannut business-luokan lennot. Eli mikäli ehditte kentälle kello kymmeneksi, niin asia on selvä. Kuljettaja odottaa Pariisissa de Gaullen lentokentän tuloaulassa, tiedusteli Hentsu. Lupasin tulla ja aloitin valmistelut välittömästi. Soitin Pekalle, joka sanoi ehtivänsä viedä minut Helsinki–Vantaalle. Matkalla opettelimme ranskan kielen alkeita. – Moro on sama kuin juusto. Bonjour eli ponsuuur, muisteli Pekka. Kiitos olikin sitten vähän hukassa. – Sinähän pärjäät Helenan kanssa suomeksi, mutta mikä se kiitos olikaan ranskaksi. Mermer… Merci tai merde. Merci on kuin saksalainen auto, joten merde sen on oltava, päätteli Pekka.

Saavuimme kentälle. Jonojen ohi kuten kouluruokailussa. Business-luokalla on etunsa. Samppanja maistui eturivissä. Pariisiin laskeutuminen oli töyssyistä, mutta eipä se muuten tuntunut missään. Tuloaulassa oli livre-pukuinen mies, jonka kädessä olevaan paperiin oli printattu Monsieur Veteläinen. Sitten heräsin. Kaikki olikin ollut vain unta. Merde vaan. Tosi paljon merde. Arki löi uneni jälkeen kasvoille avokämmennellä. Pekan kanssa aamukahvilla sain kuulla, että hänen autonsa oli ollut rikki. Kyllä kai se tästä. Luokassa aukaisin tietokoneen. Sähköinen reissuvihko auki. Viestejä oli postilaatikko pullollaan. Kuittasin vanhemmille lukeneeni ne. Kirjoittelin vastineet niihin. Lisäksi laadin tiedotuksen tulevasta ulkoilupäivästä. Lähetin sen eteenpäin. Kontrolloin poissaolot ja tulostin yhteenvedon. Laitoin historian kokeen arviot sähköiseen reissuvihkoon. Otin siis kertakaikkisen digiloikan. Olin ytimessä. Meillähän tämä pelaa. Kaiholla muistelin untani. Helena soitti, mutta miksi Alinan äiti ei? Hän vaan valjasti sähköisen renkinsä asialle. Ehdotankin, että sähköisen reissuvihkon nimeksi voisi laittaa oikein luotaantyöntävän nimen, kuten esimerkiksi soijaproteiinihernekeitto.

LOP1802_1-40.indd 39

LUOKANOPETTAJA 2/18

3/27/2018 9:51:42 AM

LUOKANOPETTAJAN LUOKANOPETTAJAN PÄIVÄKIRJA 18-19 18-19 PÄIVÄKIRJA Luokanopettajan päiväkirja päiväkirja Luokanopettajan uudistuu luokuvuodelle luokuvuodelle 2018-2019! 2018-2019! uudistuu Enemmänmuistiinpanotilaa muistiinpanotilaaviikkoviikkoEnemmän jakuukausiaukeamilla sekä kuukausiaukeamilla sekäkirjan kirjan ja lopussa lopussa Enemmäntilaa tilaaomille omillemerkinnöille merkinnöille Enemmän Kaksieri erimallia malliaja jakokoa: kokoa: Kaksi Kierreselkäinenja jasidottu sidottu Kierreselkäinen KootSS(170 (170xx245 245xx17 17mm) ja mm) jaXL XL Koot (210xx297 297xx17mm) 17mm) (210 Linkkejäja javinkkejä vinkkejä Linkkejä Arjenapu apuopettajalle opettajalle-osio -osio Arjen

Tilaanetistä netistä Tilaa http://bit.ly/luokanopettajanpaivakirja http://bit.ly/luokanopettajanpaivakirja

TILAUSLOMAKE TILAUSLOMAKE

LOP1802_1-40.indd 40

3/27/2018 9:51:42 AM