Page 1

16

Luonnon valtaama TÅ¡ernobyl Lumo 16 | 1


Kylteissä on niiden kylien nimet, jotka jouduttiin katastrofin jälkeen.

2hylkäämään | Lumo 16


L J U KK A PALM A SA MI LINDRO OS

Luonnon valtaama Tšernobyl Maailmanhistorian pahin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26.4.1986 Neuvostoliitossa. Pieni Tšernobylin kaupunki tuli tunnetuksi julmalla tavalla. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana luonto on vallannut alaa onnettomuuden suojavyöhykkeelllä ja tätä nykyä alue on yksi Euroopan villeimmistä paikoista. Se on nykyisin myös matkailijoille avoin.

Lumo 16 | 3


E

rityisen surulliseksi Tšernobylin onnettomuuden tekee se, että sen ei olisi tarvinnut tapahtua. Katastrofi johtui voimalan johdon piittaamattomasta ja uhkarohkeasta kokeesta, jonka ajaksi voimalan turvallisuusjärjestelmä oli kytketty pois päältä. Reaktori neljä räjähti tunnetuin seurauksin. Alue on edelleen eristetty ja sinne kuljetaan luvanvaraisesti tarkastuspisteiden kautta. Sami Lindroos Traveller-matkatoimistosta on vienyt alueelle useita suomalaisryhmiä. Edelleen hän lähtee Tšernobyl-matkalle innoissaan. ”Se on niin erikoinen paikka ja jokainen retki on ollut erilainen. Tšernobylin hienous on monivivahteisuudessa. Toisaalta se on yksi pahimmista ihmisen aiheuttamista katastrofeista. Toisaalta se on myös museoalue, joka on valokuvauksellisesti älyttömän kiinnostava. Siellä näkee, mitä tapahtuu kaupungille, kun se hylätään ja luonto ottaa vallan.” Noin sadan kilometrin päässä Ukrainan pääkaupungista Kiovasta sijaitseva Tšernobyl on nykyään osittain asuttu ja toimiva kaupunki. Siellä asuu arviolta vajaa tuhat ihmistä. Se muodostaa oman suojavyöhykkeensä (III) niin sanotun kolmenkymmenen kilometrin suojavyöhykkeen (II) sisällä. Varsinainen voimalakaupunki Prypjat kuuluu suojavyöhykkeeseen I, joka ulottuu kymmenen kilometrin päähän voimalasta. Prypjat on todellinen aavekaupunki. Evakuoinnin jälkeen asuinrakennuksista heitettiin irtaimisto ikkunoista ja parvekkeilta alas ja poltettiin. Koskettavia ja jopa surrealistisia kohteita on kaupungissa yllin kyllin. ”Maailmanpyörä on tietysti legendaarinen kuvauskohde, samoin törmäilyautorata”, sanoo Lindroos. Katastrofi tapahtui vain muutamaa päivää ennen huvipuiston avajaisia, eikä puistoa ikinä ehditty ottaa käyttöön. Vain työmiehet ehtivät kokeilla laitteita. Liikuttavia paikkoja ovat myös koulu ja päiväkoti. ”Päiväkodissa on edelleen sängyt paikallaan ja leluja siellä täällä.” 4 | Lumo 16


Prypjatin huvipuiston törmäilyautot. Huhtikuussa 1986 valmistunutta huvipuistoa ei koskaan ehditty ottaa käyttöön.

Lumo 16 | 5


S

ekä Tšernobylissä että Prypjatissa saa valokuvata melko vapaasti, myös jalustan kanssa. Sortumavaaran takia moniin rakennuksiin ei voi mennä sisälle. Paikalliset oppaat arvioivat tilanteen aina tapauskohtaisesti paikan päällä. ”Kuvausrajoitteita on kuitenkin hyvin vähän. Aivan reaktoreiden lähellä on pari suuntaa, johon ei ole saanut kuvata. Yleiskuvia reaktorista ja sitä ympäröivästä suojakuoresta eli sarkofagista voi silti ottaa vapaasti. Reaktoreiden lähellä on joki, josta on otettu lauhdevedet voimalaan. Siinä kasvaa parimetrisiä jättiläismonneja. Ne käyvät pinnassa ja kaloja varten kannattaa ottaa leipää mukaan”, vinkkaa Lindroos. Kamera, jalusta ja muut kuvausvarusteet on hyvä pyyhkiä maastossa käynnin jälkeen, samoin vaatteet. Retkillä on hyvä olla myös eri jalkineet, vaikkapa tennarit, kuin muutoin. Pitkähihainen paita ja pitkälahkeiset housut kuuluvat myös suojautumiseen. Varotoimenpiteisiin kuuluu myös, että alueella ei syödä eväitä tai tupakoida. Toimenpiteiden tarkoituksena on minimoida radioaktiivisten partikkelien iholle tai elimistöön joutuminen. Vaikka varotoimenpiteet ovat tiukat, ei säteilylle ohjeita noudattamalla juurikaan altistu. Lindroos laittaakin riskin oikeaan mittakaavaan. ”Päivän annos vastaa suurin piirtein määrää, jonka saa pitkällä lennolla lentokoneessa tai yhdestä keuhkokuvasta.” Alueella on toki kohtia, joissa säteily on voimakkaampaa, mutta nämä niin kutsutut kuumat pisteet ovat paikallisilla oppailla hyvin tiedossa. Heillä on myös käytössään säteilymittarit, joilla tilannetta koko ajan tarkkaillaan. ”Yksi paikallisista oppaistamme on käynyt 14 vuotta alueella monta kertaa viikossa.” Eniten säteilylle altistuvat uuden suojakuoren rakentajat, jotka tekevät töitä reaktorin vieressä. He työskentelevät kahden viikon pätkissä, jonka jälkeen ovat kaksi viikkoa poissa alueelta.

6 | Lumo 16


Prypjatin uimahalli. Lumo 16 | 7


A

lue on laaja ja siellä on paljon muutakin nähtävää kuin itse Prypjat ja Tšernobylin kaupunki. ”Venäläinen tikka on yksi mieleenpainuvimmista kohteista. Se on kylmän sodan aikainen järjettömän kokoinen ohjustutka, joka oli piilotettu metsän kätköihin.” Korkeutta tutkalla on yli sata metriä ja se on 500 metriä leveä. Nimi johtuu siitä, että toimiessaan tutka aiheutti tikan nakutusta muistuttavaa ääntä, mikä häiritsi laajasti kansainvälisiä radiotaajuuksia. ”Onnettomuuden jälkeen tutkan purkamista romuraudaksi suunniteltiin, mutta se on niin vahvasti tehty, että purkamisen työläyden takia saatavan raudan arvo ei riittäisi kattamaan kuluja”, kertoo Lindroos. Kolmekymmentä vuotta ovat tehneet tehtävänsä, ja tätä nykyä Tšernobylin suojavyöhyke on yksi Euroopan villeimmistä paikoista. Vallitseva maasto on metsien ja ruohotasankojen muodostama mosaiikki ja monet uhanalaiset lajit ovat palanneet alueelle. Sadan vuoden tauon jälkeen siellä elää jälleen suurpetoja, kuten karhuja ja susia. Myös majava, hirvi, villisika ja saksanhirvi kuuluvat nykyiseen eläimistöön. Noin 207 000 hehtaarin kokoiselle suojavyöhykkeelle on suunnitteilla laaja villieläinten palautusoperaatio ja luonnonpuiston perustaminen. Alueelle on jo istutettu Przewalskin villihevosia. Niitä käyskentelee suojavyöhykkeellä tätä nykyä yli sata ja kanta on vakaa. Seuraavan kymmenen vuoden tavoitteena on saada hevosten määrä noin kolmeensataan ja istuttaa ainakin kaksi visenttilaumaa laiduntamaan niiden seuraksi.

Venäläinen tikka, jättiläismäinen Neuvostoliiton ohjustutka.

8 | Lumo 16


Kaasunaamareita Prypjatin koulussa.

Prypjatin kerrostaloja.

Lumo 16 | 9


Keväällä 2018 Lumo järjestää lukijamatkan Tšernobyliin yhteistyössä Travellermatkatoimiston kanssa. Matkalle on räätälöity kaksi täyttä retkipäivää suoja-alueella ja yöpyminen Tšernobylin kaupungissa. Tavallisesti alueelle tehdään vain päiväretkiä ilman yöpymistä. Ajankohta: 29.3.-2.4.2018 Hinta: 1277 € Lisätietoja: Jukka Palm, p. 044 0161326, tai Mari Floman, p. (09) 660002 ja 044 595 3379 tai traveller@traveller.fi.

Tšernobylin voimala-alue. Vasemmalla tuhoutunut reaktori 4. 10 | Lumoolevaa 16 Keskellä jokea käytettiin reaktoreiden lauhdevesiin. Joessa kasvaa jättiläismonneja.


Lumo 16 | 11

Luonnon valtaama Tšernobyl, Lumo 16  

"Toisaalta Tšernobyl on yksi pahimmista ihmisen aiheuttamista katastrofeista. Toisaalta, se on myös museoalue, joka on valokuvauksellisesti...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you