Page 1

JÄSENLEHTI 2. 2016 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 1


2.2016

Jäähyväiset s.4 | Useampi kuin yksi työnantaja s.6 | YT-neuvotteluista uuteen alkuun s. 8 | Näpit irti opintotuestamme s. 9 | Kunnan neuvottelukunta s.10 | Muutoksen tuulia työmarkkinoilla s.11 | Kohti työpaikkoja, joissa voimme olla mitä haluamme! s.12 | Opiskelijakolumni: Tonnikalaa ja makaronia s.13 | Joensuussa kokeiltiin uutta aluetoiminnan mallia s.14 | Svensk resumé s.14 |

i

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Painosmäärä 6 700 SPECIAN TOIMISTO Toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Kehittämispäällikkö Hanna-Mari Koski 044 333 9116 hanna-mari.koski@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676

KANNEN KUVA: TANELI KASTIKAINEN / TIIMA RY

JÄSENMAKSUT JA JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Akavan Erityisalojen jäsensihteerit • Jäsensihteerit 0800 135 370 • Yksityisen sektorin lakimiehet 0800 135 350 • Julkisen sektorin lakimiehet 0800 135 380 (maksuttomat palvelunumerot, toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00–15.00)

2 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi

Pääkirjoitus

Koskettaako kilpailukykysopimus myös sinua?

V

iime syksynä törmäsin moneen tuttuun, jotka pohtivat opiskelua aikuiskoulutustuel­la. Syy tälle laajemmalle innostukselle ei näyttänyt johtuvan ainoastaan keski-ikäisten ihmisten mitä-minä-teen-elämässäni -kriiseistä, vaan myös uutisointiin aikuiskoulutustuen ehtojen heikentämisestä. Hallitus esitti aikuiskoulutustuen muuttamista kokonaan lainamuotoiseksi, mikä olisi asettanut ihmiset hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Joillakin olisi ollut varaa kouluttautua, suurimmalla osalla ei. Onneksi tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevan kilpailukykysopimuksen päätösten mukaan kaikki specialaiset voivat tasapuolisesti kouluttautua aikuiskoulutustuen avulla. Kilpailukykysopimuksessa sovitaan myös työajan pidentämisestä kolmella

päivällä vuodessa. Tämä voi tuntua monen asiantuntijatehtävissä työskentelevän mielestä turhauttavalta, sillä työajalla ei ole kovinkaan suurta yhteyttä työn tuottavuuden kanssa. Tosin Akavan tavoitteena on ollut yhteiskuntasopimusneuvotteluiden alusta saakka, että työn hintaa alennettaisiin palkkaleikkausten ja ostovoiman rapauttamisen sijaan mieluummin lisäämällä hieman työaikaa.

Sopimuksen sisältämä toimenpide, joka näkynee osa specialaisten kukkarossa selkeimmin, on julkisen sektorin lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla. Leikkaus koskee kaikkia työntekijöitä julkisella sektorilla, missä palkat tunnetusti eivät ole päätä huimaavia. Miksi sitten leikataan vain yhden sektorin työntekijöiltä eikä tasapuolisesti kaikilta? Perustelu on se, että viime kädessä yksityinen sektori rahoittaa julkista sektoria. Alentamalla myös julkisen sektorin työvoimakustannuksia pidetään huolta siitä, että ei synny veronkorotuspaineita, joihin tällä hetkellä ei ole poliittista halua. Kilpailukykysopimus sisältää siis lyhyellä aikavälillä specialaisten taloutta heikentäviä toimenpiteitä. Miksi sitten Akava on valmis hyväksymään sellaisen sopimuksen? Koska hallituksen esittämä vaihtoehto oli palkansaajien kannalta vielä huonompi. Suomessa on tällä hetkellä jo lähes 60 000 korkeakoulutettua työtöntä ja sopimuksen tarkoitus on katkaista määrän kasvu. Sopimusyhteiskunnassa on edelleen tehtävä kompromisseja, muuten se ei olisi sopimusyhteiskunta. Simon Huldén, toiminnanjohtaja


Työn orjat Roope Alho

i

Suosittele jäsenyyttä! Oletko saanut apua yt-tilanteessa? Maksettiinko sinulle koulutustukea avoimen opintoihin? Entäpä työnhaku- ja urasuunnittelupalvelut, tärppäsikö uusi työpaikka tai selkeytyikö tuleva uratie? Jos olet ollut tyytyväinen palveluihin, suosittele jäsenyyttä myös kollegallesi! www.akavanerityisalat.fi/ jasenyys/suosittele_jasenyytta

i

Pelaten paremmaksi esimieheksi SPECIA tarjoaa jäsenilleen esimieskoulutusta tieto­ konepelin muodossa. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan: Tuottava esimies -peli toimii myös loistavana HR-käytäntöjen koulutusmateriaalina ja voit kehittää taitojasi omien aikataulujesi mukaan! www.specia.fi/tilaisuudet-jatapahtumat/esimiespeliilmoittautuminen/ www.playgain.eu

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 3


| Järjestöasiaa |

Jäsenen perustarpeet ovat ihan samanlaiset kuin aina ennenkin.

4 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi 4 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi


Hyvästit SPECIAlle Markku Saarinen on lukuisille specialaisille tuttu mies liiton toimistosta. Kun hänen lähes 14 vuoden työrupeamansa on nyt päättynyt, on aika katsoa taaksepäin. Markku jos kuka tietää, miten SPECIA on kehittynyt. Teksti: Tuija Heikkilä | Kuva: Pekka Sippola

S

pecialaiset muistavat vuosien varrella liiton tilaisuuksista huumorintajuisen, lämpimän ja mutkattoman mieheen, joka sai uudenkin jäsenen tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Hän oli toiminnanjohtaja Markku Saarinen. SPECIAan Markku tutustui aikanaan itsekin jäsenenä. Järjestömaailman hyvin tuntevana hänet houkuteltiin liiton luottamustehtäviin. Sitten SPECIAn toiminnanjohtajan paikka tuli avoimeksi. Markku Saarinen aloitti työnsä siinä kesäkuussa 2002.

Opiskelijajäsenyys oli tie menestykseen Neljä ensimmäistä vuotta Markku työskenteli SPECIAn toimistossa yksin tehden kaiken mahdollisen. Noina vuosina liiton jäsenmäärä lähti huimaan kasvuun, ja SPECIA teki uusia, tärkeitä avauksia. – Kun Simon Huldén 2006 tuli kehittämispäälliköksi, oli toisen työntekijän saaminen toimistoon iso muutos kaiken toiminnan kannalta, Markku Saarinen kertoo. SPECIAn kasvulle oli merkityksellistä se, että heti Markun kauden alussa avautui opiskelijoille mahdollisuus jäsenyyteen. – Se oli suuri mullistus! Käynnistin järjestelmällisen yhteistyön aine- ja opiskelijajärjestöjen kanssa, ja verkos-

tot alkoivat toimia nopeasti ja hyvin. Itsekin kasvatustieteilijänä Markku tiesi, ettei alalla ollut selvää sektoria, mihin liittyä. Tarve oli selkeä. SPECIAsta tuli kasvatustieteilijöiden kotipesä. – Lähdimme profiloitumaan heihin. Suunta oli tie menestykseen.

Ei mutua, vaan tietoa Toiseksi toiminnanjohtajakautensa tärkeäksi menestystekijäksi Markku nostaa tutkimukset, joita hän alkoi alusta alkaen teettää vuosittain jostakin jäsenryhmästä. – Ensimmäinen oli projektityöntekijäistä, seuraava järjestötyöntekijäistä. Tutkimustietoa on voitu hyödyntää niin koulutuksissa kuin kaikessa toiminnassa. Ne ovat palvelleet meitä kaikkia. Tärkeä virstanpylväs liiton taipaleelta oli myös Levin mökin osto. – Se on ollut valtavan suosittu ja saanut jäseniltä paljon kiitosta. Mökin käyttöaste on ollut 80 prosentin luokkaa. Onnistunut päätös oli myös liiton toimiston muutto Helsingissä Pasilasta Kruununhakaan. – Oli iso juttu lähteä pois AE-yhteisöstä, mutta omaa, itsenäistä tilaa ei ole tarvinnut katua.

Kohti tulevaa Yhteiskunta ja ay-liike ovat muuttuneet 14 vuodessa. Markku kuitenkin näkee, ettei ay-järjestön merkitys ole muuttunut. – Jäsenen perustarpeet ovat ihan samanlaiset kuin ennenkin. Päällimmäisenä liityttäessä on ansiosidonnainen työttömyysturva, vasta sitten tulee liiton muu toiminta. Myös SPECIAn tulevaisuuden hän näkee valoisana. Edelleen liitto on AE:n suurin jäsenjärjestö. Markun aloittaessa SPECIAssa oli jäseniä noin 3 000, nyt 6 600. – Jäseniä liittyy koko ajan lisää, ja liitto muuttuu ja kehittyy. Olen ylpeä toimistossa nyt työskentelevistä. He ovat virittäneet SPECIAn toiminnan tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Muutoksen tuulet vaikuttivat lopulta myös siihen, että Markku Saarinen nyt jättää tehtävänsä SPECIAssa. – Kolmen sairaslomavuoteni aikana kaikki muuttui hirveästi. Elämme some-aikaa, kaikki tapahtuu netissä, ja ay-ympäristökin on toinen kuin ennen. En pystynyt palaamaan. Oman raskautensa Akaassa asuvalle Markulle toivat myös neljän tunnin päivittäiset työmatkat. – Nyt suuntaan eteenpäin, uusiin haasteisiin. Katsotaan, mitä aika tuo tullessaan. Kaikki on avoinna.

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 5 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 5


| Edunvalvonta |

Kahden työn haasteellisuudesta

N

ykyaikana yhä useammat meistä tekevät pää/päivätyönsä lisäksi jotain muuta palkallista työtä tai olla muutoin mukana merkittävästi työhön vaikuttavassa toiminnassa. Osa meistä tekee esimerkiksi kahta osa-aikaista työtä tai lyhennetyn työviikon lisäksi satunnaisia lisätunteja jollekin toiselle työnantajalle. Useamman tehtävän hoitamisessa on henkiset haasteet mutta myös lainsäädäntö asettaa reunaehtoja oman osaamisen myymiselle. Mitä kaikkea tulee huomioida? Millaisessa tilanteessa se kannattaa? Millaisia käytännön vinkkejä tuleekaan jäseneltä toiselle? Työsopimusta laadittaessa kannattaa olla tarkkana. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana työskennellä toiselle työnantajalle tai muutoin harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa ilman työnantajan suostumusta. Osa-aikaisissa työsuhteissa tämä on tietysti haastavaa ja monitulkintaista mutta sopimusta tehdessä kannattaa asia kannattaa nostaa esille. Joissakin tapauksissa voidaan asettaa kilpailukieltosopimus, joka pidentää kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteen päättymisen jälkeisellekin ajalle. Ammattiosaamisen hyödyntämisessä kannattaa olla huolellinen!

6 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi

Kilpailukieltosopimus ja sen solminen vaatii erityisiä perusteita. Lain tarkoittama tarve kilpailunrajoitukselle voi syntyä, jos työtehtävät liittyvät mm. tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa, jota kilpailijoilla ei ole. Asiantuntijatyöhönkin liittyvä asiakkuudenhallinta on hyvä esimerkki kilpailusopimuksissa – voimassa olevia asiakkuuksia voidaan pyrkiä suojaamaan sopimuksella. Myös kolmas sektori voi olla haastellinen tästä näkökulmasta. Joskus ei tule edes ajatelleeksi, että erilaiset edustukset ja osallistumiset voivat olla työnantajan mielestä haitaksi työtehtävien hoitamiselle. Tässä mainittuja kilpailukieltosopimuksia säädellään työsopimuslaissa. Sopimukset eivät tietystikään ole voimassa jos ne ovat ristiriidassa lain kanssa. Jos työnantaja ehdottaa ko. sopimusta, kannattaa sen kattamat työtehtävät ja toimialat määritellä mahdollisimman tarkasti. Jos sopimus tehdään ja työntekijä irtisanoutuu ilman työnantajasta johtuvaa syytä, on sopimus vielä sitova. Tämä kannattaa muistaa vaikka vaihtaisi työnantajaa. Teksti: SPECIA | Kuva: Thinkstock


Ammattiosaamisen hyödyntämisessä kannattaa olla huolellinen!

i

SPECIAn jäsenellä, Tuire Eilitällä, on kokemusta kahden työn tekemisestä Miten päädyit tekemään kahta työtä yhtä aikaa? Etsin työtä ja löysin ammatillisesti mielenkiintoisen tehtävän, joka oli tuntityötä. Halusin kehittää omaa osaamistani juuri tuolta osa-alueelta, joten otin työn innolla vastaan. Minun täytyi kuitenkin löytää lisätyötä, ja onnekseni löysin myös toisen osa-aikaisen pestin. Millaisia haasteita olet kohdannut?  Minulla ei ole kiinteää työmäärää kuukau­ sittain, vaan teen töitä yritysten tarpeiden mukaisesti. Töiden yhteensovittaminen on mennyt yllättävän jouhevasti, ehkä siitä syystä, että tehtävät ovat erilaisia ja niissä työt jakautuvat osittain eri kuukausille.  Hyötyjä • Olen kehittynyt ammatillisesti. • Olen saanut itselleni uusia haasteita. • Erilaiset työympäristöt tuovat vaihtelua työhön.   Millaisia vinkkejä antaisit kahta päällekkäistä työtä miettivälle? Kannattaa olla rohkea töitä etsiessä, sanonta pienistä puroista pitää monesti paikkaansa. Ole positiivinen :)

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 7 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 7


| Jäsenasiaa |

YT-neuvotteluista uuteen alkuun Miltei 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa; yli 20 työsopimusta, kahdeskymmeneskolmas sopimus vakituinen ja nyt, 18 työvuoden jälkeen, edessä on uusi alku. Teksti ja kuva: SPECIA

V

esa Rouhiainen valmistui Helsingin

yliopistosta vuonna 1995, pääaineenaan suunnittelumaantiede. Hän työllistyi ”omaan” yliopistoonsa, Helsingin yliopistoon. Nimikkeet ovat vaihdelleet mm. projektisuunnittelijan, tutkijan ja suunnittelijan välillä. Nyt edessä on uusi alku: Helsingin yliopiston viimeisimpien YT-neuvottelujen jälkeen Vesa oli yksi niistä, joille dekaani lähetti sähköpostia.

– Meille ilmoitettiin loppuviikosta, että irtisanottavat saavat tiedot työsuhteen päättymisestä seuraavalla viikolla sähköpostitse. Tiesin heti kun näin sähköpostin, jossa dekaani pyysi tapaamaan ja keskustelemaan työsuhteen ehdoista, että tämä se on. Olimme erittäin avoimia työyhteisössämme ja se onkin auttanut tilanteen käsittelemistä. Kutsuimme kollegat mämmille ja kerroimme tilanteesta. Se vähensi tai oikeastaan tyrehdytti spekuloinnin heti alkuunsa. Rouhiaisen työvelvoitetta ei kestänyt kauan ja nyt hän nauttii ensin kesästä ja käynnistää aktiivisen työnhaun syksyllä. Usein lamaannus valtaa irtisanotut. Näin kävi myös Vesalle. Töitä olisi ollut vaikka kuinka paljon ja haluakin niitä tehdä, mutta itsestä ei oikein saanut puristettua motivaatiota niiden tekemiseen. Tapahtuneesta huolimatta Rouhiainen suhtautuu tulevaan hyvällä mielellä. 8 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi

– Helsingin yliopisto tarjoaa muutosturvakoulutusta eri aloille ja yksi mahdollinen vaihtoehto voisi olla myös jatkotutkinto. Vesa aikoo myös hyödyntää SPECIAn tarjoaman koulutustuen, joka nostettiinkin tänä vuonna 300 euroon entisen 150 euron sijaan. Teko oli välitön reagointi jäsenistön haastavaan tilanteeseen. Etua kannattaa hyödyntää! Ammattiyhdistysliikkeen nopea toiminta saa kiitosta. – Viestintä on pelannut hyvin ja olen saanut apua käytännön kysymyksiin. Jos irtisanomisesta herää kysymyksiä,

kannattaa olla yhteydessä liiton lakimieheen. Rouhiaisen irtisanomistilanteessa paikalla olivat dekaanin lisäksi lakimies sekä luottamusmies. Jos oma tilanne askarruttaa, voi sitä pohtia vaikka lakimiehen kanssa jälkikäteenkin. Irtisanominen on aina iso asia ja siinä itsensä syyllistäminen ei siinä tilanteessa vie pitkälle. Pitkä ura saman työnantajan palveluksessa tarkoittaa läheiseksi tulleen työyhteisön hyvästelemistä. – Aion olla jatkossakin yhteydessä entisiin kollegoihini, meillä onkin tiivis Facebook-ryhmä. Muutos ei tunnu maailmanlopulta kun siihen asennoituu mahdollisuutena uuteen uraan ja kehitykseen – kaikki on mahdollista!

Vesa, mitä mielessä nyt? Ei oikeastaan mitään uutta, työvelvoite päättyy 29.4. eli tällä viikolla. Oletko ollut jo yhteydessä kollegoihisi? Kyllä, tosin tässä vaiheessa kaikki ovat vielä enemmän tai vähemmän työpaikalla ja työtehtävissä. Millä mielellä kesään? Kesästä aion nauttia täysillä, enkä liikaa stressaa työnhakuun liittyvistä asioista. Tämän ikäisenä (50) muutaman kuukauden tauko aktiivisesta ja stressaavastakin työelämästä tekee hyvää – saa aikaa ajatella, mitä kivaa tekisi tulevaisuudessa.

”Muutos ei tunnu maailmanlopulta kun siihen asennoituu mahdollisuutena.”


Tiima ry:n opiskelijoita opintotukimielenosoituksessa Helsingissä 9.3.2016.

Näpit irti opintotuestamme! Teksti: SPECIA | Kuvat: Tiima ry/Taneli Kastikainen

O

piskelijajärjestöjen organisoimaan mielenilmaukseen Helsingissä 9.3.2016 opintotuen leikkauksia vastaan osallistui tuhansia opiskelijoita. Paikalle saavuttiin sankoin joukoin ympäri Suomea ja mukana oli myös kymmenkunta oululaista historian opiskelijaa SPECIAn yhteistyöainejärjestöstä Tiima ry:stä. Tiiman pitkäaikainen hallitustoimija

Joakim Tervonen summaa mielenosoi-

Nälkä ja loisena pitäminen eivät lisää opiskelumotivaatiota.

tuksen tunnelmia: ”Tässä taistellaan sekä omasta toimeentulosta että tulevan opiskelijasukupolven toimeentulosta. Jokainen ymmärtää, että tässä ei ole ollut tarkoitus saada aikaan mitään rakentavaa koulutuspolitiikkaa, vaan leikata toimeentuloa. Nälkä ei lisää opiskelumotivaatiota, eikä loisena pitäminen kasvata sitä myöskään.” www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 9 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 9


| Järjestöasiaa |

Kunnan neuvottelukunta Tällä kertaa esittelemme toimintaamme Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnassa. Specialaisista työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa yli 700. Jäsenemme työskentelevät pääosin hallinnon, kulttuurin ja terveystoimen esimiehinä ja asiantuntijoina. Teksti ja kuvat: SPECIAn edustajat

K

untasektorin jäseniimme sovelletaan pääosin KVTES-työehtosopimusta (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus). Muutama jäsen on opettajien virka- ja työehtosopimuksen OVTES:n tai teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen TS:n piirissä. Kunnan neuvottelukunta vastaa Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvonnasta. Neuvottelukunta kokoaa jäsenliittojen tavoitteet sopimusneuvotteluihin ja hyväksyy neuvottelutuloksen. Neuvottelukunta huolehtii, että kuntasektorin jäsenten tarpeet huomioidaan edunvalvontakoulutuksen, viestinnän ja  työsuhdeneuvonnan palveluissa. Neuvottelukunta vastaa myös luottamusmieskoulutuksesta

ja järjestövalmiuden ylläpitämisestä. Tällä hetkellä ajankohtaista kuntasektorin edunvalvonnassa on maan hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus. Uudistukset vaikuttavat jäseniimme sekä suunniteltuun maakuntahallintoon siirtyvien että peruskuntiin jäävien osalta. Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut ovat myös käynnissä kuntasektorilla. Toimikunnan puheenjohtajana 2015– 2016 toimii Kumulan Päivi Hytönen. Specialaiset jäsenet ovat Esko Pääskylä ja Aino Harinen sekä varajäseninä Suvi Kuikka ja Marja Malin. Toimikunnan muut jäsenet tulevat Akavan Erityisalojen muista jäsenyhdistyksistä.

Marja Malin

Aino Harinen

O

len yhteiskuntatieteen maisteri, erikoissairaanhoitaja ja vuodesta 2005 Kainuun Sote-mallia rakentanut toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. Tämän hetkinen työ on palveluesimiehenä perhepalveluissa. Kunnanneuvottelukunnan varavaltuutettuna  on ollut mahdollisuus seurata ja vaikuttaa valtakunnallisen kuntasektorin toimintaan.  Tulevaisuuden palveluiden rakentamisen haasteet ovat moninaiset.  Vapaa-aikaani kuuluu mm. Akateemiset Naiset, Eino Leino-seura, Kajaanin runoviikko, Sotilaskotityö, kirjallisuus ja luonnosta nauttiminen. 10 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi

Myös yksityissektorin neuvottelukunnan alaisessa Sopu-työryhmässä. Kotipaikka Joensuu. len tehnyt tähänastisen työurani ja julkisella sektorilla, aluksi yliopistolla (silloin valtiosektorilla) ja sittemmin koulutuskuntayhtymän palveluksessa. Kunnan neuvottelukunnassa aloitin vuonna 2015, varajäsenenä - ja olen kokenut työskentelyn kuntasektorin edunvalvonnan kysymysten parissa todella antoisaksi. Kunnan neuvottelukunnassa keskustellaan paljon, tehdään tarvittaessa kannanottoja ja lausuntoja, järjestetään kyselyjä jäsenille ja vaikutetaan päätöksentekoon monilla areenoilla. 

Kunnissa eletään tällä hetkellä todella mielenkiintoisia aikoja: niin kilpailukykysopimusneuvottelut, sote- ja maakuntauudistus kuin Tulevaisuuden kunta -hanke pitävät kuntasektorin edunvalvonnan parissa toimivat kiireisinä. Itse olen siirtynyt työelämässä vastikään yksityissektorin palvelukseen, sosiaalialan järjestöön työhönvalmentajaksi, mutta työ kunnan neuvottelukunnassa jatkuu tämän kauden loppuun sovitusti. Edustan neuvottelukunnassa specialaisia kunta-alan työntekijöitä, ja osallistun keskusteluun ja päätöksentekoon niin AY-aktiivina, entisenä kuntayhtymän työntekijänä kuin kunnan asukkaana; tulevathan nämä käynnissä olevat muutokset vaikuttamaan ratkaisevasti meistä aivan jokaisen elämään.

Suvi Kuikka

O

len siis varajäsen Kunnan neuvottelukunnassa. Työskentelen Helsingin kaupungilla, nuorisoasiainkeskuksessa erityissuunnittelijana. Koulutustaustani on ylempi amk-tutkinto nuorisotyön alalta ja sen lisäksi filosofian maisterin tutkinto kulttuuriperinnön tutkimuksesta. Työkokemukseni on pitkä, yli 30 vuotta, josta kaikki julkishallinnosta, erityisesti kuntasektorilta. Asiantuntijuus kuntapuolella tarkoittaa selvitystyötä ja päätösten valmistelua, mut-

O

Asiantuntijuus luo pohjaa kaikelle johtamiselle, erityisesti kuntasektorin muutoksessa.


| Järjestöasiaa |

ta myös asiantuntijuutta esimerkiksi oman toimialan tuntemisena ja sillä perusteella strategista suunnittelua. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, specialaisten roolilla on iso tilaus. Asiantuntijuus luo pohjaa kaikelle johtamiselle ja erityisesti kuntasektorin muutoksen ollessa päivän sana. Oma agendani perustuu nimenomaan hyvän hallinnon osaamisen arvostamiseen, yhteistyöhön yli poliittisten intressien ja puoluerajojen. Verovaroista on kannettava vastuuta ja pidettävä huolta.

Esko Pääskylä

O

len sähköisen asioinnin kehittäjä Kainuun sotessa. Kaikkia palveluja ei voi digitalisoida, mutta kaikki palvelunvälitys voidaan digitalisoida. Tätä edistän Hyvinvoinnin palvelutarjottimella (palvelu­ tarjotin.kainuu.fi), joka voitti Kuntaliiton Lähipalvelukilpailun 2015. Pitkän linjan projektiammattilaisena minulla ei ole koskaan ollut vakituista työsuhdetta ja tittelit ovat reilun kahden vuosikymmenen aikana vaihdelleet hankkeittain esim. projektijohtajasta koulutuspäällikkööön ja kansainvälisten asioiden päälliköstä selvitysmieheen. Kunnan neuvottelukunnassa (knk) on roolikseni muotoutunut tuoda esille projektiammattilaisten ja muiden määräaikaisten asiantuntijoiden, eli tyypillisesti specialaisten kysymyksiä. Esim. Specialle ja knk:lle muotoilemani tavoite työsopimuslain selkeyttämisestä ketjutettujen määräaikaisten työsuhteiden osalta eteni Akavan neuvottelijoiden kautta Yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. Toiminta Akava Kainuun puheenjohtajana avaa mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin suoraan myös keskusjärjestötasolla. Vaikkei tämä asia nyt ratkeaisikaan, on ongelma joka tapauksessa saatettu Akavan tietoon myöhempiä toimenpiteitä varten. Työ neuvottelukunnissa on pitkäjänteistä.

Muutoksen tuulia työmarkkinoilla Tiivis työmarkkinakevät on tuonut paljon puheenaiheita työpaikkojen kahvihuoneisiin. Suurimpia kysymyksiä lienee aikuiskoulutustukeen kohdistuvat muutokset, lomarahat ja työajan pidentäminen. Teksti: SPECIA | Kuva: Thinkstock Miksi työmarkkinaratkaisussa sovittiin myös aikuiskoulutustuesta?

Työpaikat tarvitsevat entistä työvoimaa, jotka pitävät jatkuvasti huolta osaamisestaan. Lisäksi yhä useampi työntekijä joutuu hankkimaan vanhan, kadonneen ammattinsa lisäksi uuden ammatin ja se onnistuu parhaiten aikuiskoulutustuella. Hallitus on päättänyt korvata aikuiskoulutustuen lainalla. Tämä heikentää pienija keskituloisten mahdollisuutta hankkia uutta osaamista, joka hyödyttäisi heidän itsensä lisäksi yrityksiä ja kilpailukykyä. Kaikkien työaikaa pidennetään 24 tuntia eli noin kolme päivää palkkatasoa muuttamatta. Tarkoittaako tämä nyt arkivapaiden eli muun muassa loppiaisvapaan poistamista?

Ei välttämättä. Työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat nyt kevään aikana sopimusaloittain siitä, kuinka työajan pidennys kullakin alalla toteutetaan. Akavan tavoitteena on siis ollut – kuten pääkirjoituksessa todettiin – yhteiskuntasopimusneuvotteluiden

alusta saakka, että työn hintaa alennettaisiin palkkaleikkausten ja ostovoiman rapauttamisen sijaan mieluummin lisäämällä hieman työaikaa ja nimenomaan siten, että kukin sopimusala saa valita sille parhaiten sopivan keinon. Ratkaisulla leikataan julkisen sektorin lomarahoja. Millä tavoin julkisen sektorin työvoimakustannukset sitten vaikuttavat vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyyn?

Viime kädessä yksityinen sektori rahoittaa julkista sektoria. Alentamalla myös julkisen sektorin työvoimakustannuksia pidetään huolta siitä, että ei synny veronkorotuspaineita. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajan. Leikkaus koskee kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä. Tämä keino on tasapuolisempi kuin pitkien lomien leikkaus. Lisäksi se vaikuttaa julkisen sektorin työvoimakustannuksiin nopeammin ja tehokkaammin kuin lomaleikkaukset olisivat tehneet. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 11 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 11


| Järjestöasiaa |

Kohti työpaikkoja, joissa voimme olla mitä haluamme! Helmikuussa ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kasvatustieteilijöiden asiantuntijaseminaarissa valittiin myös ensimmäinen Vuoden kasvatustieteilijä. Teksti ja kuva: Outi Santavuori Suuren kunnian sai osakseen lietolainen Outi Santavuori, jota kuvailtiin suosittelu­ tekstissä mm. seuraavin sanoin: ”Toisia innostava ja alati omaa osaamistaan ke­ hittävä koulutuksen uudistaja, joka omaa syväluotaavan näkemyksen laadukkaasta pedagogiikasta.” Vuoden kasvatustieteilijän valinnan teki kasvatustieteilijöiden alumniverkosto, jon­ ka ohjausryhmässä SPECIA ry on jäsenenä.

Outi omin sanoin:

O

lin todella yllättynyt kun sain tiedon siitä, että minut on valittu Vuoden kasvatustieteilijäksi. Sellaista meriittiä uralleen ei todellakaan odota juuri kun on jäänyt työttömäksi. Erityisesti minua lämmitti se, että nimenomaan kasvatustieteilijäkollegani ja rakkaat työtoverini tekivät ehdotuksen, vaikka emme olleet olleet samassa työpaikassa useampaan vuoteen. Vertaisten tunnustus tuntuu arvokkaalta, ja otinkin palkinnon nöyränä ja kiitollisena vastaan.  Ihminen on onnekas, jos hän saa tehdä mielekästä, tärkeäksi kokemaansa ja sopivan haastavaa työtä. Tällainen työ minulla oli, kun toimin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikössä (TUTKE) suunnittelijana viiden vuoden ajan. Lottovoitoksi voisi kutsua sitä, että kutsumustyön tukena on innostava ja arvostava työtiimi, josta myös sain tuolloin nauttia. Kiitos.  Jäin siis työttömäksi vuoden vaihteessa sijaisuudestani toisessa yksikössä yliopistolla. Päätin, että

12 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi

pysyn silti aktiivisena ja yritän kerryttää osaamispääomaani. Minut valittiinkin Turun seudun Setan hallitukseen. Ryhdyin sateenkaarinuorten vertaistukiryhmän ohjaajaksi, sateenkaariperheiden nettivertaisohjaajaksi ja jatkoin ”myöhäisheränneiden” sateenkaarevien (eli seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien) ihmisten vertaistukiryhmän ja terapeuttisen kirjaprojektin vetämistä. Lisäksi aion suorittaa seksuaalineuvojan opinnot ja tehdä opettajan sijaisuuksia.  Tällä hetkellä tunnen olevani tarpeellinen ja tekeväni erittäin palkitsevaa työtä, vaikka siitä ei maksetakaan palkkaa. Kehottaisin muitakin työttömiä hakeutumaan tärkeäksi kokemiensa asioiden äärelle, koska sillä tavalla saa mukavaa ja haastavaa vaihtelua työnhaun rinnalle, ja urapolku voi avautua uuteen suuntaan. Itse olen tällä tavalla päässyt lähemmäksi omia haaveitani ja ideoita niiden toteuttamiseksi.  Vapaaehtoistyössäni seksuaali- ja

sukupuolivähemmistöjen asioiden parissa olen joutunut entistäkin enemmän kohdakkain sen faktan kanssa, että moni kokee mahdottomaksi olla avoimesti oma itsensä työpaikallaan. Laskutavasta riippuen 6–10% ihmisistä kuuluu seksuaalivähemmistöihin. Suomessa on siis vähintään puoli miljoonaa sateenkaarevaa ihmistä (minä muiden joukossa), vaikka mukaan ei laskisi edes sukupuolivähemmistöjä, joiden lukumäärää on vaikeampi määrittää. Missä nämä ihmiset ovat? Onko sinun työpaikallasi avoimesti ei-heteroita?  Sanotaan, että seksuaalisuus

on ihmisen yksityisasia, eikä se kuulu työpaikalle. Seksuaalisuutta ei kuitenkaan voi erottaa ihmisen minuudesta erilliseksi ominaisuudeksi, jonka voi laittaa kaappiin odottamaan työpäivän ajaksi. Homo- ja biseksuaaleilla seksuaalisuus on ihan yhtä vähän tai paljon läsnä kuin heteroillakin. Uskoisin, että harva enemmistön edustaja on kuitenkaan tullut miettineeksi minkälaista elämä olisi, jos kahvipöytäkeskusteluissa ja lounaspalavereissa pitäisi keskittyä siihen, että mistään ei voi päätellä, kumpaa sukupuolta kumppanisi on.  Seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei siis ole pelkästään seksuaalisuutta vaan kyse on kokonaisvaltaisesta identiteetistä. Siitä kenen kanssa viettää aikansa. Siitä kenen kanssa jakaa elämänsä.

Seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei siis ole pelkästään seksuaalisuutta vaan kyse on kokonaisvaltaisesta identiteetistä.  Mielestäni kuulumistaan sateenkaarikansaan ei tarvitse kenenkään kuuluttaa missään, mutta jos huomaa tarkkailevansa sanomisiaan, ettei puolison tai kumppanin sukupuoli tule ilmi, jotain on pielessä. Ei kuitenkaan tässä yksittäisessä ihmisessä vaan työpaikan ja yhteiskunnan kulttuurissa ja ilmapiirissä. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus puhua itsestään ja elämästään avoimesti työpaikallaan ilman että täytyy pelätä (aiheelli-


| Opiskelijakolumni | Xxxxxxxxxxx | |

sesti tai aiheetta) syrjintää, torjuntaa tai kiusallisia tilanteita.  Kasvatustieteilijänä ja opettajana mieleeni tulee erityisesti koulu ja muut opiskeluympäristöt toimintakenttänä. Tilastoja sovellettaessa voidaan todeta, että jokaisella koululuokalla on vähintään 1–3 homo- tai biseksuaalia oppilasta. Toki moni ymmärtää suuntautumisensa vasta oppivelvollisuusiän jälkeen, mutta toiset kertovat kokeneensa sanottamatonta erilaisuutta niin kauan kuin pystyvät elämäänsä taaksepäin muistamaan, ja suurin osa kokee ensimmäiset kokeilunsa seksuaalisuuden alueella yläkouluiässä.   Kuulen vapaaehtoistyössäni ”myöhäisheränneiden” seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten parissa toistuvasti koskettavia tarinoita siitä, miten vaiettu ja näkymätön mahdollisuus heteronormista poikkeamiseen on saanut ihmiset kamppailemaan jopa vuosikymmeniä valheellisen identiteetin rakentaakseen, jotta sopisi siihen sovinnaiseen laatikkoon, jonka yhteiskunta on asettanut. Piilo-opetussuunnitelmassa siis lukenee: ”Ole niin kuin muutkin.” Myöhemmin he ovat tulleet kaapista, kolhiintuneet avioeroissa ja muissa parisuhdemyrskyissä, mutta vihdoin ihmisinä, joiksi heidän pitikin tulla.    Vuoden kasvatustieteilijänä haluaisin muistuttaa, että meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että työpaikoilla olisi avoin, erilaisuutta kunnioittava ja heteronormatiivisuudesta vapaa ilmapiiri. Toivoisin, että teemme yhdessä työpaikoista sellaisia, joissa kaikki voivat elää helpommin omina itsenään. Näin oman seksuaalisen suuntautumisen ei enää tarvitsisi olla asia, jonka joutuu erikseen korjaamaan toisten oletuksista tai jopa salaamaan. Niin kauan kuin jokainen on hetero ”kunnes toisin todistetaan”, me erilaiset joudumme kamppailemaan kaapista tulon kanssa jokaisen uuden ihmisen kohdatessamme.

Opiskelijat tulevat löytämään aina tien opiskelijaelämän iloihin.

Tonnikalaa ja makaronia O

tsikon gourmet-annos on ikuinen vitsi opiskelijoiden keskuudessa. Vitsi voi olla yllättävänkin todenmukainen opiskelijaruoka etenkin tulevaisuudessa, jos opintotuen leikkaukset tulevat voimaan vastustuksesta huolimatta. Aihe tulee yllättävän konkreettisesti omassa elämässäni jo nyt esille ruokakaupan hyllyjen välissä: opiskelijabudjetilla Saksassa tuotettu maitorahka tarttuu helpommin mukaan suomalaisen luomutuotteen sijaan. Keskustelu opintotuen pienentämisestä jakaa mielipiteitä, ja usein dialogi vastapuolten välillä päättyy joko syyttelyyn tai surkutteluun sekä keskusteluun opiskelijoiden laiskuudesta ja Suomen tulevaisuudesta. Kysymys keskustelun sävystä on periaatteellinen, ja sen taustalla vaikuttavat arvot ja pelot: arvostus suomalaista koulutusta kohtaan on suuri kilpailumenestyksen sekä tasa-arvoisen hyvinvointivaltion vuoksi, ja pelko saavutusten menettämisestä saa ihmiset liikkeelle.

Leikkauksista huolimatta useimmat korkeakouluopiskelijoista pystyvät jatkamaan elämäänsä pienemmän opintotuen ja opintolainan varassa, etenkin jos vanhemmat antavat rahallista tukea tai opiskelija toimii kaupan kassalla iltaisin ja viikonloppuisin. Suurimman muutoksen kokevat köyhimmistä oloista tulevat opiskelijat, joiden päässä pyörivät ratkaisevat kysymykset: annanko unelma-ammattini saavuttamiselle siivet, vai valmistunko nopeasti varmasti työllistävään ammattiin? Onko silti opiskeluaika ihmisen parasta aikaa? Allekirjoittaisin väitteen penninvenyttämisestä huolimatta. Opiskelijat tulevat löytämään aina tien opiskelijaelämän iloihin ja rientoihin – vaikka tonnikalaa ja makaronia syöden. Iida Knaappila Jyväskylän historian opiskelijoiden ainejärjestö Tosine ry:n SPECIA-vastaava www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 13 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 13


| Järjestöasiaa |

Joensuussa kokeiltiin uutta aluetoiminnan mallia Huhtikuisena tiistai-iltana Itä-Suomen yliopiston sauna- ja kokoustiloissa oli aistittavissa selvää innostusta: yhdeksän aktiivisen jäsenen joukko kokoontui 26.4. aivan uudenlaiseen aluetilaisuuteen tutustumaan, kouluttautumaan ja viettämään mukavaa iltaa yhdessä alueen muiden jäsenten kanssa. Teksti: Aino Harinen | Kuva: Eelis Eskelinen

I

llan aikana saatiin nauttia aluksi sosiaalisen median teemoihin pureutuvan koulutuksen webinaaritallenteesta. Viestintä-Pirittan vetämä Vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa on Akavan erityisalojen maaliskuussa 2016 verkossa järjestämä koulutus, josta tehty tallenne materiaaleineen löytyy AE:n jäsensivustolta ja on sieltä jokaisen jäsenemme katsottavissa vielä muutaman kuukauden ajan.  Joensuussa päätettiin kuitenkin yhdistää

webinaarin seuraaminen rentoon yhteiseen illanviettoon: tokihan webinaarin seuraaminen yhdessä ja siitä herännyt keskustelu antavat koulutusteemaan aivan uudenlaisia näkökulmia. Koulutuksen jälkeen saatiinkin nauttia niin verkottumisesta kuin ajatusten jaka­

14 Asiantuntija 2/2016 | www.specia.fi

Koulutus herätti pohjoiskarjalaisten jäsenten keskuudessa paljon keskustelua vielä iltapalankin äärellä.

misesta toisten alueen jäsenten kanssa iltapalan äärellä – ja osa meistä pääsi kotiinkin vasta iltamyöhällä.

Joensuussa päätettiin yhdistää webinaarin seuraaminen rentoon yhteiseen illanviettoon. Kaksituntinen koulutus antoi runsaasti työkaluja jokaiselle mukana olleelle ja he-

rätti myös keskustelua: Pirittan vinkkejä kirjattiin innokkaasti ylös ja näkyi moni julkaisseen illan jälkeen ajatuksiaan myös esimerkiksi Twitterissä ja Instagramissakin. Koulutuksen opit otettiin käyttöön siis heti! Pikaisen gallupin perusteella toimintamalli koettiin onnistuneeksi, ja lisää samantyyppistä toimintaa kaivattiin alueille selvästi. Sitä onkin luvassa: jo 19.5. kokoonnutaan Joensuussa seuraavaan webinaari-iltaan, jossa teemana on Innostu urasuunnittelusta, onnistu työnhaussa. Koulutusiltoja on tarkoitus jatkaa toki myös syksyllä, ehkä laajentaa toimintaa myös muille alueille. Seuraathan siis uutiskirjeitä ja ilmoittauduthan rohkeasti mukaan oman alueesi tapahtumiin!


| Svensk resumé |

Följ oss på Facebook så hålls du ajour med vad vi erbjuder våra medlemmar. SPECIA är förutom på Facebook även aktiv på LinkedIn och på Twitter. På Twitter hittar du oss på @SPECIAry.

Svensk resumé S

PECIA erbjuder sina medlemmar en förmansutbildning i form av ett dataspel. Spelet baserar sig på spelarens förmåga att fatta praktiska beslut gällande anställda och deras önskemål. Spelet har en stark vetenskaplig förankring i universitetvärlden. Utbildningen kan göras varifrån som helst, vilken tid som helst förutsatt att man har nätkontakt. Utbildningen är gratis för SPECIAs medlemmar. Mera information om spelet hittar du på PlayGains hemsida. Ifall du är intresserad av att delta i utbildningen, som tyvärr tills vidare endast finns tillgänglig på engelska och finska, kan du anmäla dig på vår hemsida. Nio av Akavas medlemsförbund har grundat Akavas intresseorganisation för företagare och självsysselsatta. Organisationen ska effektivisera bevakningen av företagarnas och de självsysselsattas – dvs. ensamföretagarnas, yrkesutövarnas, frilansarnas och stipendiaternas – intressen. SPECIAs tidigare ordförande och Akavas Specialorganisationers verksamhetsledare Salla Luomanmäki har valts till organisationens ordförande. Målet är också att bättre betjäna medlemmar som kombinerar olika former av arbete, olika typer av avlönat arbete och arbete av företagarkaraktär. Den nya intresseorganisationen samlar god praxis från företagares och självsysselsattas avtal och hjälper dem förhandla om uppdragsavtal. – Detta är ett konkret steg framåt när det gäller att effektivisera bevakningen av företagarnas och de självsysselsattas

Sommarjobbare som undrar vilka villkor

som gäller i arbetslivet får igen i år hjälp av fackets avgiftsfria rådgivning. Även föräldrar och arbetsgivare kan ta kontakt. Tjänsten Sommarjobbarinfo är öppen till och med fredagen den 2 spetember. Man kan ställa frågor per telefon på numret 0800 179 279 (må–fr kl. 9–15) eller elektroniskt via www.kesaduunari.fi. Tjänsten tillhandahålls gemensamt av de tre fackliga centralorganisationerna FFC, STTK och Akava. Alla intresserade medlemmar är välkom-

intressen. Tillsammans plockar Akavamedlemmarna ihop en verktygslåda för 2020-talet med redskap för dem som utför många olika former av arbete i ett förändrat och föränderligt arbetsliv. För första gången på länge ser vi en banbrytande och framtidsorienterad förnyelse i den finländska fackföreningsrörelsens historia, säger Akavas ordförande Sture Fjäder.

na att besöka SPECIAs kontor i Kronohagen den 15.6. klockan 11–13. Vi bjuder på en lätt lunch samt på möjligheten att bekanta sig med vår personal. Anmäl dig till toimisto@specia.fi senast den 5.6. Välkommen!

SPECIAs kontor håller stängt under tiden

24.6 – 31.7. Akavas Specialorganisationer tjänstgör även under semestermånaden. Rådgivning om anställnings­förhållandet inom den kommunala, statliga och universitetssektorn fås på numret 0201 235 380 och rådgivning om anställningsförhållandet inom privata och organisationssektorn på numret 0201 235 350.

Ha en riktigt skön sommar! Simon Huldén

Tillsammans plockar Akavamedlemmarna ihop en verktygslåda för 2020-talet.

SPECIA rf

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 15 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2016 15


SPECIAn monipuoliset ja kattavat edut jäsenille Jäsenedut ja jäsenpalvelut ovat kaikille specialaisille samat ja samanarvoiset. Vaikka jäsen olisikin tilapäisesti vapautettu jäsenmaksusta vanhempainvapaan, päätoimisen opiskelun, apurahan tai esimerkiksi työttömyysjakson vuoksi, jäsenedut ja -palvelut säilyvät ennallaan. Muun muassa nämä edut saat jäsenenä • • • • • • • • • •

Palkkaneuvonta ja palkkaportfolio Lakimiespalvelut Koulutustuki Ura- ja työnhakupalvelut Koulutukset Ansiosidonnainen työttömyysturva Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta Vastuu- ja oikeusturvavakuutus Lomamökki Levillä

Tarkemmat esittelyt eduista löydät verkkosivuiltamme.

www.specia.fi

16 Asiantuntija Asiantuntija2/2016 2/2016 | | www.specia.fi www.specia.fi 16

i

Vahva, valpas ja ketterä SPECIA on akavalainen ammatti- ja edunvalvontajärjestö, joka edustaa korkeasti koulutettuja ja työssään pätevöityneitä asiantuntijoita ja esimiehiä sekä humanistisen ja kasvatustieteellisen koulutusalan generalistiopiskelijoita. SPECIA on yli 6 600 jäsenellään Akavan Erityisalat ry:n suurin jäsenjärjestö.

Asiantuntija 2/2016  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...

Asiantuntija 2/2016  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...