Page 1

3 / 2017

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Liitto on sinun tukenasi

Jäsenpalveluista apua kun työ kuormittaa liikaa

Kumina 3 2017

1


SISÄLLYS 3/2017

Mindfullnessia työpäivään Säilytä stressitön lomamieli meditatiivisilla harjoituksilla.

4 Kuntatyössä ylä- ja alamäkeä

7

Kirjasto- ja hallintotyössä työn hallinta ja oikeudenmukainen kohtelu ovat lisääntyneet

8 Lakimies näkee kuntien asiantuntijoiden uupumisen

Työn kuormittavuus ja resurssipula ovat usein taustasyinä Akavan Erityisalojen lakimiesten pöydälle päätyvissä jutuissa.

12 14

10 Koulutusta ja urapalveluita liiton jäsenille

Vakiot

Tänä syksynä koulutusten trendinä ovat webinaarit. Tsekkaa syksyn koulutuskalenteri ja ilmoittaudu mukaan!

3 Pääkirjoitus Pidetään huolta

12 Kumulalainen, mene metsään!

17 Puheenjohtajalta

Luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Metsäretki voi tarjota hyvän vastapainon stressaavalle työlle!

Arki – uhka vai mahdollisuus?

20 Kolumni:

14 Vuorovaikutus ja ihmisläheisyys kunniaan

Henkilöstöjohtamista kuntauudistuksissa tutkiva Hanna Vakkala kertoo siitä, millaista johtamista sote- ja maakuntauudistus tarvitsevat.

18 Kirjasto – hyvästi vai hyvää jatkoa?

Kumula oli kesällä mukana järjestämässä keskustelutilaisuuden kirjastojen tulevaisuudesta Porin Suomi Areenassa.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 3•2017

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Lisää yliopistoa työelämään!

21 Ajankohtaista 23 Svensk resumé

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Järjestökoordinaattori Meeri Väänänen puh. 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin puh. 040 592 8071 sallapalmifelin@gmail.com


PÄÄKIRJOITUS 3/2017

Pidetään huolta

K

esälomien jälkeen edessä on pitkä syksy. Kun kalenteria on täytetty jo ensi vuoden puolelle, tuntuu edessä olevat pimeät kuukaudet loputtomilta. Kun kuntasektorilta on käsipareja vähennetty ja normaalit tunnit eivät tunnu riittävän, on oman jaksamisen kanssa kamppailemista. Organisaatiomyllerryksessä olevalta henkilöstöltä vaaditaan silloin venymistä uudelleen ja uudelleen. Miten on silloin oman terveyden laita? Omasta jaksamisesta huolehtiminen voi alkaa myös pienistä asioista. Metsien terveysvaikutuksia tutkitaan jatkuvasti, mutta jo nyt tiedetään, että pienetkin tuokiot metsässä vaikuttavat hyvinvointiimme. Tässä lehdessä lisää työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

Itsensä kehittäminen ja omien taitojen

Kerromme myös toisesta tutkimuksesta, jonka ytimessä on henkilöstön mukaan ottaminen isoihin organisaatiomuutoksiin. Edellisten isojen kuntasektorin yt-kierrosten aikana useiden kaupunkien henkilöstö koki puutteita olevan ainakin kaupunkien tiedottamisessa, ja usein tiedon puute koettiin stressaavana. Lapin yliopistossa on pureuduttu henkilöstön asemaan muutoksessa, ja tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia.

Jussi Näri

kartuttaminen auttaa myös selviytymään työssä vastaan tulevista haasteista. Kerromme tässä lehdessä myös syksyn tulevista koulutuksista, jotka täyttyvät nyt kovaa vauhtia. Useita koulutuksia järjestetään verkkokoulutuksina ja webinaareina, joihin voi kätevästi osallistua vaikkapa työpäivän jälkeen kotisohvalta.

”Organisaatio­ myllerryksessä olevalta henkilöstöltä vaaditaan venymistä. Miten on silloin jaksamisen laita?”

Pitkä syksy on edessä ja monilla

vaikuttaisi olevan paljon työsarkaa suurten muutosten keskellä. Me liitossa pidämme osaltamme huolta jäsentemme hyvinvoinnista ja autamme kun meitä tarvitaan. Tehdään tämä yhdessä, pitäkää siis huolta myös itsestänne ja työkaveristanne.

KUVA: HENRI ILANEN

päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Meeri Väänänen 040 159 9397 meeri.vaananen@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2017

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Marja-Leena Hautala, vastavalo.fi

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti Ilmestyy 11.12.2017

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

Kumina 3 2017

3


TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Kuntatyössä ylä- ja alamäkeä Kirjastonhoitajien ja hallinnon erityisasiantuntijoiden työaikojen hallinta on kasvanut, mutta epävarmuus työpaikasta on lisääntynyt. Teksti Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Kuva Thinkstock

M

uihin kuntatyöntekijöihin nähden kirjastonhoitajilla ja hallinnon erityisasiantuntijoilla menee keskimäärin paremmin. – Molemmissa ammattiryhmissä on myönteistä kehitystä, Työterveyslaitoksen erikoistutkija, professori Paula Salo kertoo. – Myönteiseen suuntaan on kehittynyt esimerkiksi se, miten lähiesimies kohtelee alaisiaan. Vastausten perusteella lähiesimieheen voi luottaa, hän tukee ja kuuntelee alaisiaan. Johtamiseen liittyvät mittarit ovat olleet nousemaan päin. – Näissä ammattiryhmissä on käyty kehityskeskusteluja keskimääräistä aktiivisemmin. Myös niiden osuus kasvanut, jotka kertovat saavansa täydennyskoulutusta riittävästi. Vuonna 2012 kirjastonhoitajista 64 prosenttia kertoi saavansa riittävästi täydennyskoulutusta ja viime vuonna 73 prosenttia. Kunnallishallinnon erityisasiantuntijoilla vastaavat osuudet ovat 61 prosenttia ja 71 prosenttia. Muutos on Salon mukaan merkittävä. Tulokset perustuvat Kunta10-tutkimukseen. Siinä on selvitetty kaikkiaan 11 kunnan henkilöstön työolosuhteiden kehittymistä. Tuorein kysely on viime vuodelta, vanhin vuodelta 1997. Aineistot eivät ole täysin vertailukelpoiset. Salo ottaa aikahaarukaksi vuosien 2012–2016 kyselyt, koska näiltä vuosil-

4 Kumina 3•2017

ta saa vertailukelpoisia ammattikohtaisia tuloksia. – Kirjastonhoitajien ja hallinnon erityisasiantuntijoiden mielestä myös päätöksenteon oikeudenmukaisuus on lisääntynyt, Salo toteaa. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus -mittari kertoo, tehdäänkö päätöksiä riittävän rivakasti ja saako niiden perusteista tarpeeksi tietoa.

Epävarmuutta muita enemmän – Myönteisiä trendejä näkyy laajemminkin tässä aineistossa, Salo sanoo.

misesta kuin kunta-alalla keskimäärin. Myös hallinnossa epävarmuus on lisääntynyt. Syitä epävarmuuden lisääntymiseen ei kyselyssä paljastunut. Yleensä kuntien säästötoimet, työtehtävien vastentahtoiset vaihdokset ja mahdolliset lomautukset lisäävät epävarmuutta. Etenkin vuonna 2014 työssä tapahtuneet muutokset on koettu vähemmän myönteisinä. Epävarmuus kasvoi kaikissa ammattiryhmissä. – Jotain on tapahtunut tuolloin, mutta syyt voivat olla erilaisia eri kunnissa, Salo sanoo.

Työtahti on kasvanut

”On mielenkiintoista huomata, että näillä ammattiryhmillä johta­miseen liittyvät mittarit ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan samalla, kun sairauspoissaolot ovat vähentyneet.” Paula Salo, TTL

Kirjasto- ja hallintotyössä olevien työskentelyolosuhteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Tosin kaikilla osa-alueilla suunta ei ole yhtä hyvä. – Kirjastonhoitajat kokevat vähän enemmän epävarmuutta työn jatku-

Työssä tapahtuneet muutokset ovat olleet kirjastonhoitajilla ja hallinnon asiantuntijoilla samaa suuruusluokkaa kuin muillakin kunta-alalla. – Työpaineet ovat kasvaneet, Salo kertoo. Työpaineella tarkoitetaan, että työ on kiivastahtista tai työtä ei saa tehdyksi annetussa ajassa tai työntekijältä edellytetään kohtuutonta suoritusta. Työyhteisö-mittareissa tulokset ovat keskitasoa. – Myönteistä kehitystä on nähtävillä, mutta se voi mennä normaalin huojunnan piikkiin. Joskus ikäviksi koetuissa organisaatiomuutoksissa porukka tiivistyy ja kokee työyhteisön ilmapiirin parantuneen. >


Kunta10

Mitä tutkittiin?

K

K

unta10 on kuuden yli 100 000 asukkaan kaupungin ja viiden niiden lähikaupungin kyselytutkimus. Kyselyn kohderyhmään on viime vuosina kuulunut noin 90 000 kuntien vakinaisessa palveluksessa olevaa tai pitkäaikaisia sijaisuuksia tehnyttä työntekijää tai viranhaltijaa. Kyselyt on tehty vuosina 1997, 2000–2001, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014 ja 2016. Tutkimukseen ovat osallistuneet Helsinki (vuodesta 2014), Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Kunnat käyttävät tuloksia työhyvinvoinnin kehittämiseen.

unta10-kyselyssä selvitettiin kaikkiaan neljän eri osaalueen kehittymistä. Työhön liittyviä mittareita ovat mm. työpaineet ja työn hallinta. Työyhteisöstä mitataan mm. ilmapiiriä, luottamusta ja keskinäistä auttamista. Johtamisessa mitataan mm. lähiesimiehen toimintaa ja päätöksentekoa. Työssä jatkamisessa tiedustellaan mm. työpaikan vaihto­aikeita, eläkkeelle jäämistä ja halua suositella työpaikkaa ystävälleen.

www.ttl.fi/tutkimushanke/kunta10-tutkimus

Kumina 3 2017

5


TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Työhön voi vaikuttaa Töissä eläkeikään saakka, % 100

83,4

80,4

84,1 84,6 75,2 74,1

80 60 40 20

2016

0

2014 Kirjastonhoitajat

Hallinnon erityisasiantuntijat

Kunta10 kaikki

Työpaikan vaihdos houkuttaa

Työaikojen hallinta, asteikolla 1–5 4,0 3,5

3,71 3,66 3,36 3,29

3,0 2,72 2,68

2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0

2016 2012 Kirjastonhoitajat

Hallinnon erityisasiantuntijat

Kunta10 kaikki

Vaikutusmahdollisuudet työssä, % 100 80

74,8 66,7 68,0

70,5 57,4 58,1

60

20 2016 2012

0 Kirjastonhoitajat

Hallinnon erityisasiantuntijat

Kunta10 kaikki

Kohtelun oikeudenmukaisuus, asteikolla 1–5 3,93

3,80

3,90

3,75

3,86 3,79

3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0

6 Kumina 3•2017

Työpaikan vaihtaminen on käynyt monen hallinnon erityisasiantuntijan mielessä. – Heistä 49 prosenttia on harkinnut vaihtavansa työnantajaa, vuonna 2012 peräti 53 prosenttia. Osuus on kuitenkin selvästi suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin, Salo sanoo. Kaikista kunta-alan työntekijöistä ja viranhaltijoista työnantajan vaihtamista on pohtinut 38 prosenttia. Kirjastonhoitajista työnantajan vaihdosta on miettinyt 41 prosenttia, aiemmin 45 prosenttia. – Aiempaa harvempi harkitsee työnantajan vaihtamista, mikä on myönteinen kehityssuunta. Kirjastonhoitajat ja hallinnon erityisasiantuntijat jatkavat työssä muita todennäköisemmin eläkeikään saakka. Haluja työssä jatkamiseen on kysytty vain vuosina 2014 ja 2016. Koko aineistossa 75 prosenttia uskoo jatkavansa töissä eläkeikään saakka. – Kirjastonhoitajilla vastaava osuus on 83 prosenttia. Hallinnon erityisasiantuntijoista eläkeikään aikoo jatkaa 84 prosenttia.

Sairaana muita harvemmin

40

4,0

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kirjastonhoitajien ja hallinnon erityisasiantuntijoiden mukaan hyvät. – Heistä keskimäärin muita harvempi kertoo, ettei pysty vaikuttamaan työssään tapahtuviin muutoksiin, Salo sanoo. Koko kunta-alalla 43 prosenttia katsoo, ettei pysty vaikuttamaan työssä tapahtuviin muutoksiin. Kunnallishallinnon erityisasiantuntijoista näin arvelee vain 25 prosenttia, kirjastonhoitajista 33,3 prosenttia. Kirjastonhoitajat ja hallinnon erityisasiantuntijat ovat muita tyytyväisempiä työaikoihinsa. He pystyvät vaikuttamaan muita paremmin taukojen pitämiseen, työvuorojärjestelyihin, lomien ajankohtaan, virkavapaiden pitämiseen sekä vapaiden tuntien pitämiseen kesken työpäivän. – Tutkimusten mukaan työaikojen hallinta vaikuttaa selkeästi työssä jatkamiseen, jopa eläkeiän minimin jälkeen, Salo sanoo.

2016 2012 Kirjastonhoitajat

Hallinnon erityisasiantuntijat

Kunta10 kaikki

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on osoitettu, että useat työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin. Salo huomauttaa, että esimerkiksi oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen vähentää sairauspoissaoloja. Hänen mukaansa vastaavien johtopäätösten tekeminen Kunta10aineistosta ei ole mahdollista. – On silti mielenkiintoista huomata, että kirjastonhoitajilla ja hallinnon erityisasiantuntijoilla johtamiseen liittyvät mittarit ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan samaan aikaan, kun sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Kaikissa kunta-alan ammattiryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa, mutta vähentyivät 2010-luvun alussa. Viime vuosina sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut. – Kirjastonhoitajat ja hallinnon erityisasiantuntijat ovat sairauden vuoksi pois töistä harvemmin kuin kunnissa keskimäärin. Kaikissa kunta-alan ammateissa sairauspoissaoloja oli viime vuonna keskimäärin 16,7 päivää henkilöä kohti. Kirjastonhoitajat olivat sairaana keskimäärin 11,9 päivää ja hallinnon erityisasiantuntijat 9,1 päivää.


TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Mindfulnessia työpäivään Tässä vaiheessa syksyä suurin osa työntekijöistä on jo palannut kesälomilta, jolloin mieli on vielä levännyt ja virkeä, eikä työuupumuksesta ole tietoakaan. Ainoana huolenaiheena saattaa olla se miten virkeyttä ja levollisuutta saa pidettyä yllä, kun seuraaviin lomiin on vielä aikaa. Mindfullness tarjoaa keinoja stressittömän lomamielen ylläpitoon. Teksti Meeri Väänänen Kuva Thinkstock

N

ykypäivän kiireinen ja stressaava työtahti, työuupumus sekä yhä sirpaleisemmat työtehtävät ja toimenkuvat ovat viime vuosina synnyttäneet rauhoittumista korostavia trendejä. Yksi näistä on mindfullness, eli tietoisen läsnäolon taito. Mindfullness ei ole trendistä huolimatta mitenkään uusi juttu, sillä siinä keskitytään oman kehon ja sen tuntemusten kuunteluun buddhalaiseen meditaatioon perustuvien harjoitusten avulla. Harjoituksilla on todettu olevan paljon hyviä vaikutuksia myös työelämän kannalta: keskittymiskyky lisääntyy, muisti paranee, stressi vähenee ja työhyvinvointi kohenee. Millaisin keinoin stressitön lomamieli on siis saavutettavissa ympäri vuoden? Yksinkertaisinta olisi lisätä

työpäivään yksi tai kaksikin hetkeä, jolloin keskitytään pelkästään hengitykseen tai kehon tuntemuksiin. Informaatiotulvan täyttämään työpäivään hiljentymisen hetki voi olla tervetullut lisä, joka auttaa jäsentämään ajatuksia ja siten myös parantaa työsuoritusta. Selvää on, että menetelmä ei ole ratkaisu kaikkiin työelämän ongelmiin, mutta yksilön näkökulmasta ongelmiin voi ainakin mindfullnessin avulla löytää helpotusta. Alla on listattu kolme meditaatiotapaa, jotka voi tavalla tai toisella lisätä työpäivään. Lisäksi internet pursuaa erilaisia harjoituksia, joten alkuun pääseminen ei ole vaikeaa. Ota itsellesi hetki päivittäin, niin isotkaan ongelmat eivät tunnu jatkossa ylitsepääsemättömiltä.

Kolme tapaa tietoisen läsnäolon harjoittamiseen

1

Ankkurimeditaatiossa havainnoidaan hengitystä. Ankkuroi huomiosi hengitykseen ja anna muiden ajatusten liukua ohitse palauttamalla mielesi taas hengityksen sisään- ja ulosvetoihin.

2

Kehomeditaatiossa huomioidaan kehon eri tuntemuksia suuntaamalla huomio aina yhdelle ruumiinosalle kerrallaan. Suuntaamalla tarkkaavaisuuden vain yhdelle kehon alueelle on helpompi tunnistaa kehon tuntemuksia, kuten tuntoaistia tai lämpötilaa.

3

Tietoista liikkumista voi harjoittaa kävelemällä tai muulla liikkeellä. Kuten kehomeditaatiossa, myös liikkeen aikana keskitytään kehonosiin ja niiden tuntemuksiin liikkeessä. Liikkeen avulla on helpompi tarkkailla lihasten eri tuntemuksia.

Huomasithan, että 7.11. järjestetään Akavan Erityisalojen koulutus “Tietoinen läsnäolo ja intuitio työarjen voimavarana” Jyväskylässä? Kipin kapin ilmoittautumaan! Lisätietoja sivulla 10–11. •

Kumina 3 2017

7


TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Lakimies näkee kuntien asiantuntijoiden uupumisen Yli puolet kuntatyötä tekevistä kokee työnsä kuormittavaksi. Kolmannes kokee, ettei annettu aika riitä tehtävistä suoriutumiseen. Näin kertoo työhyvinvointia luotaava barometri muutaman vuoden takaa. Työterveyslaitoksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan kuntatyötä tekevien sairaspoissaolot ovat lisääntyneet. Teksti Jussi Näri Kuva Harri Ojala

A

kavan Erityisalojen kuntasektorin lakimies Harri Ikonen huokaisee, kun kysyn häneltä jäsentemme työssä jaksamiseen liittyvistä ongelmista. Uupumusta ja stressiä kun löytyy paljon niistä tapauksista, jotka lakimiehemme pöydälle päätyy. Työpaikalla tilanne on saattanut olla tulehtunut jo pitkään ja takana useita sairaslomapätkiä. Se taas ruokkii lisää ongelmia koko työyhteisön työssäjaksamisessa. Vyyhti on usein todella monisyinen.

Liian usein, liian myöhään – Taustalla voi olla monia syitä. On huonoa johtamista, on resurssikysymyksiä, on paljon henkilökohtaisia ongelmia. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, että peli vihelletään poikki liian myöhään. Siinä vaiheessa, kun nämä asiat päätyvät minun pöydälleni, on työuupumusta ollut jo pitkään. Ikonen toteaa, että oikeastaan työn kuormittavuus on yksinkertaisesti ajateltavissa. Päivän töistä pitäisi pystyä suoriutumaan normaalin työajan puitteissa. Toki silloin tällöin asiantuntijatyössä joudutaan venymään ja tekemään töitä säännöllisen työajan ulkopuolella. Sen ei pitäisi olla kuitenkaan toistuvaa. Kun puhutaan ylikuormittumisesta, asia on hankalammin selvitettävissä.

8 Kumina 3•2017

– Voidaan pohtia miksi työntekijä uupuu ja ylikuormittuu. Onko työpaikalla pulaa käsipareista? Onko töitä yksinkertaisesti liikaa yhdelle? Onko työntekijällä vaikeuksia selvitä työstään, koska annettu vastuu ei vastaa annettuja resursseja? Tai onko työntekijää ylipäätään perehdytetty tehtäväänsä vai joutuuko hän edelleen opettelemaan kaiken itse?

Resurssipula kuormittaa Yhtenä suurimmista ongelmista Harri näkee kuntien hallinnon resurssipulan. Ei kenties ole mahdollisuutta palkata apuja, kun työyhteisössä tulee esimerkiksi toistuvia ja pitkiä sairaspoissaoloja. Ne kuormittavat jatkuvasti niitä työntekijöitä, jotka joutuvat venymään entisestään. – Meidän jäsenet ovat kuitenkin niin tunnollista sakkia, että usein siellä sinnitellään viimeiseen asti. On korkea työmoraali ja huoli joko johdettavista alaisista tai johdettavista asioista. Voi olla, että esimiehen kanssa on juteltu uupumisesta mutta ei esimiehelläkään ole välttämättä tarjota kuin myötätuntoa jos ei resursseja uusiin tekijöihin ole. Sen sijaan, että oltaisiin ajoissa esimerkiksi työsuojeluviranomaiseen, jäädään kuitenkin sinnittelemään mieluummin työpaikalle. Tässä lakimies näkeekin paikan muistuttaa jäseniämme. Lakimiehen kädet ovat aika sidotut


ja toimintamahdollisuudet heikot näissä työuupumukseen liittyvissä tapauksissa. Marssijärjestys kun menee aina ensin työpaikalla esimiehen kanssa käytyjen keskustelujen ja sen jälkeen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kautta. – Me täällä liitossa autamme aina, kun kysymys on esimerkiksi työsopimuksen, työlainsäädännön ja työehtosopimuksen tulkinnasta. Sen sijaan työsuojeluviranomainen tutkii nämä epäasialliseen kohteluun liittyvät ongelmat ja tulee muistaa, että työsuojeluviranomaisella on mahdollisuus myös omaehtoisesti tehdä tutkintapyyntö poliisille epäasiallisesta kohtelusta.

Liikaa töitä harmaalla alueella Yksi isoista kuntasektorin ongelmista on juuri vastikkeeton asiantuntijatyön toistuva tekeminen normaalin työajan ulkopuolella. Jopa kolmannes korkeakoulutetuista kun kertoo Akavan tekemässä barometrissa tekevänsä säännöllisesti työtä normaalin työajan ulkopuolella. Liki yhtä suuri määrä kertoo suurimmaksi työn ongelmatekijäksi jatkuvan kiireen. On helppo piirtää yhtäläisyysmerkit kasvaneelle työmäärälle, kiireelle ja työpaikan ongelmatilanteille. Julkisen sektorin leikkauksia tehdään henkilöstömme jaksamisen kustannuksella.

”Uupumistilanteissa peli vihelletään poikki usein liian myöhään.” Harri Ikonen Syntymäpaikka: Helsinki Asuinpaikka: Vantaa Asema: Lakimies, julkinen sektori ja korkeakoulut Harrastukset: Jalkapallo ja kuntoilu

Kumina 3 2017

9


KOULUTUKSET

Koulutusta ja urapalveluita liiton jäsenille Akavan Erityisalojen alue- ja koulutuspalveluiden asiamies Satu Sahla-Juvankoski on innoissaan uudesta koulutustarjonnasta. Tarkoituksena on järjestää koko joukko ”kisakatsomoita”, joissa jäsenet voivat kohdata työelämäkysymysten äärellä.

T

änä syksynä koulutuksissa trendinä ovat webinaarit, joissa valtakunnallisia ja verkossa jaettavia asiantuntijapuheenvuoroja päästään katsomaan yhdessä. Se mahdollistaa myös kommentoinnin ja yhteisen pohdiskelun vaikkapa viinilasin äärellä. Koulutusten teemat koskettavat laajasti jokaista työelämän vaihetta, olipa jäsen sitten hakemassa töitä, työskennellyt jo pitkään samalla työnantajalla tai vaikkapa harkitsemassa yrittäjyyttä tai uranvaihtoa. Akavan Erityisalojen järjestämät koulutukset ovat avoimia myös kaikille kumulalaisille. Syyskuun koulutukset ovat olleet

suosittuja, ja monessa niistä myydään jo ei-oota. Sen sijaan myöhemmin syksyllä järjestettävien koulutusten ilmoittautuminen on vasta alkamassa. Syyspuolen koulutuksista puolet toteutetaan webinaareina. Kaikilla on mahdollisuus osallistua näppärästi verkon kautta ja tallenteet takaavat sen, että teemaan voi palata, milloin itsestä siltä tuntuu. Webinaarien aiheet vaihtelevat työsopimuksen tekemisestä työelämän myötätuntoon ja kansainvälisestä työnhausta paineensietokyvyn hallitsemiseen. Opiskelijat ja ammatinharjoittajat on huomioitu kohdennetuissa koulutusaiheissa syyspuolellakin; opiskelijoiden kanssa pohditaan sosiaalisen median hyötyä työnhaussa ja yrittäjille 10 Kumina 3•2017

järjestetään palveluiden hinnoitteluun pureutuva koulutuspäivä. Kansainvälistä työnhakua treenataan englanninkielisenä International job search online -webinaarissa. Keväällä järjestetty Myötätunto työelämässä – enemmän tuloksia ja hyvinvointia -koulutusilta oli niin suosittu, että monet jäivät varasijoille harmittelemaan: niinpä lokakuussa järjestetään samasta aiheesta webinaari. Koulutuskalenterin lisäksi kannat-

taa muistaa, että jäsentilaisuuksia järjestetään myös Akavan Erityis­ alojen ja Akavan aluevaikuttamisen kautta. Yhteistyössä TJS Opintokeskuksen ja muiden akavalaisten liittojen kanssa pienemmissäkin kaupungeissa järjestetään tiimityötaitoihin, oman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja työpaikkojen ristiriitoihin liittyviä koulutusiltoja loppusyksystä. Satu Sahla-Juvankoski

muistuttaa myös liiton urapalveluista. UP Partnersin kanssa järjestettävä uravalmennus on avoinna myös kaikille kumulalaisille tarjoten asiantuntija-apua työuran taitekohtiin: urapalveluista voi saada apua esimer-

kiksi ansioluettelon tekoon tai hyvän LinkedIn-profiilin luomiseen. Palvelua tilattaessa on hyvä jo miettiä sitä mihin apua erityisesti tarvitsee ja ansioluettelonkin voi lähettää ura-asiantuntijoille kommentoitavaksi. Kannattaa käydä tutustustumassa urapalveluiden tarjontaan osoitteessa www.urapalvelut.fi

KUVA: THINKSTOCK

Teksti Jussi Näri, Meeri Väänänen Kuva Hannu Huttu


Koulutuskalenteri syksy 2017 SYYSKUU 5.9. Proaktiivinen minä – kestävän kehityksen työelämä 7.9. Fiksu työsopimus – pidä puolesi työsopimusneuvotteluissa? -webinaari 13.9. Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja / yrittäjä? 14.9. Työhyvinvointikortti®-koulutus 19.9. International job search online -webinar 21.9 Digi tuli, ura suli! -webinaari 28.9. Asiantuntijabloggaaminen -webinaari

Rovaniemi valtakunnallinen Helsinki Turku valtakunnallinen valtakunnallinen valtakunnallinen

LOKAKUU 3.10. 5.10. 6.10. 10.10. 12.10. 17.10. 18.10. 24.10. 31.10.

Sosiaalinen media opiskelijan työnhaun apuna -webinaari (opiskelijat) Aivojen oikotiet vaikuttavaan esiintymiseen Asiantuntijapalveluiden hinnoittelu (ammatinharjoittajat) Miten neuvottelen palkkani -webinaari Myötätunto työelämässä – enemmän tuloksia ja hyvinvointia Työhyvinvointikortti®-koulutus Proaktiivinen minä – kestävän kehityksen työelämä Paineensietokyky paremmaksi – treenaa resilienssiä -webinaari Vaeltavat ammattilaiset – erilaisten työsuhteiden juridiikkaa

Hyödynnä jäsenetusi

Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenyhdistyksensä Kunt jäsenille monipuolisia ja hyödyllisiä etuja.

MARRASKUU 1.11. 7.11. 9.11. 14.11.

valtakunnallinen Helsinki Tampere valtakunnallinen Helsinki ja netti Helsinki Oulu valtakunnallinen Kuopio

Etäjohtaminen – tulosta joustavalla työllä Tietoinen läsnäolo ja intuitio työarjen voimavarana Työhyvinvointikortti®-koulutus Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa -webinaari

Turku • Edunvalvonta ja lakimiespalvelut – tärkein etusi: Jyväskylä pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa. Rovaniemi Autamme henkilökohtaisesti työsopimusta ja työsuhdetta koskevissa asioissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa. valtakunnallinen

• Vakuutuk vakuutus, s la matkusta henkilön va aiheutuvien • Jäsenvies palkkasuos some.

Valvomme oikeuksiasi yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi työ- ja virkaehdoista neuvoteltaessa. • Työttömyysturva – mahdollisuus saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Ilmoittautumisohjeet koulutuksiin ja urapalveluihin Ilmoittautuminen koulutuksiin tapahtuu osoitteessa www.akavanerityisalat.fi! Tulevat koulutukset löytyvät tapahtumista ja jokaiseen koulutukseen on oma osallistumislinkkinsä. Muistathan, että koulutuksiin on usein jonoa ja perumalla ajoissa mahdollistat toisen jäsenen pääsyn koulutukseen. Ilmoittautuminen avautuu kunkin koulutuksen kohdalla noin kaksi kuukautta ennen koulutuksen ajankohtaa. Tarkistamme jäsenmaksutiedot vahvistuksen yhteydessä.

Member+ Palvelu kok kaikkien ak lomamökke www.memb Lisäksi voit dyntää A-lo ja lomaetuj Intervac-ko

• Ura- ja työnhakupalvelut – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää palvelua. • Jäsenkoulutukset – maksuttomia ja laadukkaita

Urapalveluihin voi ilmoittautua osoitteessa koulutuksia ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen. www.urapalvelut.fi , jossa ensimmäinen kirjautumi• Perhe- ja perintöoikeudellinen nen tapahtuu pelkällä sähköpostiosoitteella. Tarjollaneuvonta – neuvontaa ja konsultointia mm. avioehtosopimusten, on iso joukko hyödyllisiä palveluita, joten nauti jäsentestamenttien ja perinnönjaon tiimoilta. edustasi ja ilmoittaudu mukaan vaikka jo tänään!

Kumina 3 2017

Lue lisää:

www.akav

www.kumu

11


TYÖHYVINVOINTI

M

ahdollisuuksia retkei­ lyyn ja luontoon löytyy jo vaikkapa Helsin­ gin keskuspuistosta. Mentäessä hieman pidemmälle avautuu silmiemme eteen todellinen rauhan ja hiljaisuuden tyys­ sija. Metsä on perinteisesti ollut meille läheinen ympäristö, ja useilla meistä on jonkinlainen kosketus luontoon. Kasvaneesta elintasosta huolimatta osa meistä suomalaisista voi kuitenkin yhä huonommin ja eri väestönosien erot hyvinvoinnissa ovat kärjistyneet. Stressi ja siihen liittyvät sairaudet muodos­ tavat työikäisten suurimman syyn ennenaikaisessa eläkkeelle jäämisessä. Samalla yhä useammalle metsä jää vieraaksi ympäristöksi.

Luonnossa liikkumisen terveysvai-

kutuksia on toki tutkittu. Metsäalan tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan jo kymmenen metsässä vietetyn minuutin jälkeen verenpaine alkaa laskea ja pulssi alkaa pikkuhiljaa tasottumaan. 20 minuutin jälkeen mielialassa tapahtuu muutos parempaan ja tunnin päästä samoilijan tarkkaavaisuus on kohonnut. Jo kahden tunnin päästä elimistön vastustuskyky on hitusen parempi. Retki metsään rauhoittaa, rentouttaa ja vähentää stressihormonin eritystä. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu ylläpitää hyvälaatuista unta ja mielialaa. Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua, samoin painonhallinta.

Monille rauhoittuminen ja palau-

tuminen jää kuitenkin loma-aikaan. Työpäivät venyvät monilla pitkiksi ja useilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä riittää kokouksia vielä illaksi. Kirjastossa asiakaspalveluvuorot ilta-aikaan laittavat rajoituksensa vapaa-ajan viettoon. Ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen ei vain tahdo löytyä riittävästi aikaa. Siitä huolimatta, että työuupumus, masennus ja stressi ovat vakavasti otettavia terveysongelmia joita ei pelkästään metsäretkillä korjata, ei luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksia voi kiistää. Tänäkin syksynä yli puolet työikäi­ sistä suomalaisista käy metsässä sienes­ tämässä tai marjastamassa. Melkein jo­kainen meistä käy joskus retkellä tai lenkillä metsäympäristössä. Myös luontomatkailu kasvaa todella nopeasti, ja useat kunnat ovat ryhtyneet hienosti kehittämään palveluja luontoturisteille.

Kumulalainen,

mene metsään! Metsä on konkreettisesti lähellä suomalaisia. Vaikka asuisi keskellä ruuhka-Suomea, pääsee julkisilla kulkuneuvoilla pysäkille, josta alkaa käytännössä erämaa. Teksti Jussi Näri Kuvat Elina Pasila

12 Kumina 3•2017


”Tänäkin syksynä yli puolet työ­ikäisistä suomalaisista käy metsässä sienes­ tämässä tai marjastamassa.”

Kesän luontokokemus: karhuretkellä Kuhmossa Teksti Meeri Väänänen

K

uvittele, että olet pienessä, muutaman hengen piilokojussa suon laidalla keskellä metsää. Kuinka kojua kiertävät joka puolelta lasiset ikkunat, joista näkymä avautuu aavalle, kesäyön hämärässä häämöttävälle suolle. Miten hiljaisuus kietoutuu ympärillesi korppien satunnaisia äännähdyksiä ja itikoiden ininää lukuunottamatta. Katselet suolle ja sen taakse kärsivällisesti, odotat jännittyneenä, että näet jossain liikettä. Yhtäkkiä vierustoverisi ehkä tönäisee sinua olkapäästä ja osoittaa suon laidalle: kaikki tapahtuu täydessä hiljaisuudessa eikä äännähdystäkään kuulu. Katsot tarkkaan sormen osoittamaan suuntaan ja erotat häivähdyksen ruskeaa, joka liikahtelee metsänrajassa. Karhuhan se: muutaman tunnin odotus on palkittu.

Metsänrajassa karhu katselee tarkkaavaisesti suolle päin, ennen kuin lähtee tallustelemaan ruhoa kohti. Välillä nalle pysähtyy ja katselee piilokojujen suuntaan: vaikka liikettä ei näy eikä ääntä kuulu, haistaa karhu kopeissa hengitystään pidättävät katselijat. Matka jatkuu kuitenkin määrätietoisesti ruhoa kohti ja askeleet vaikuttavat pehmeässä suossa kömpelöiltä, vaikka parhaimmillaan otson juoksuvauhti voi kiihtyä yli viiteenkymmeneen kilometriin tunnissa.

Ensimmäisen karhuhavainnon jälkeen suolle ruhon perässä tallustelee vielä yön aikana kuutisen karhua lisää. Tarkkaa määrää on vaikea laskea, sillä amatöörin silmissä kaikki nallet muistuttavat erehdyttävästi toisiaan. Pari suttakin paikalla käy ja kerran hukka jopa varastaa lunkimmalta nallelta palan ruhoa tämän nenän edestä. Kun loppukesän yö kääntyy liian pimeäksi, myös katselijat menevät nukkumaan. Juuri ennen nukahtamista metsästä vielä kuuluu kumea karhun karjahdus, joten nukkuminen taisi itse kultakin jäädä yön ajalta vähäiseksi. Aamulla väsyttää, mutta mieli on onnellinen: karhuja pääsee näkemään luonnossa ehkä kerran elämässä, joten yö oli ikimuistoinen. Tänä päivänä villieläinsafa-

reille ei onneksi tarvitse lähteä kotimaata kauemmas. Karhuja ja susia voi päästä katselemaan monille kojuille eri puolella pohjois- ja itäsuomea, ja karhuturismi onkin tullut viime vuosina suositummiksi. Suomalaiset eivät ole vielä kotimaansa karhumatkailua täysin löytäneet, sillä safareilla käy enimmäkseen ulkomaisia turisteja. Kannattaa kuitenkin lähteä kesämökin sijaan käymään karhuretkellä vaikkapa ensi kesälomien yhteydessä. Metsien kuningas on sen verran vaikuttava näky, että kokemus säilyy mielessä edessä häämöttävinä työkuukausina ja siitä on mukava kertoa tarinoita kahvitauoilla.

Kumina 3 2017

13


MUUTOSJOHTAMINEN

Sote ja maakuntauudistus tarvitsevat uudenlaista johtamista

Vuorovaikutus ja ihmisläheisyys kunniaan Sote- ja maakuntauudistuksissa yli 200 000 kuntien palkansaajaa vaihtaa työnantajaa. Uusiksi menevät myös palvelujärjestelmä ja palveluverkostot. Teksti UP/Kari Leppänen Kuvat Kaisa Sirén

H

enkilöstöjohtamista kun­ tauudistuksissa tutkineen Hanna Vakkalan mukaan suuressa muutoksessa tar­ vitaan uudenlaista otetta johtajuuteen. – Perinteisestä johtamisajattelusta pitää päästä ihmisläheiseen vuoro­ vaikutteiseen johtamiseen, Vakkala tiivistää ajatuksensa. Hänen mukaansa perinteisessä joh­ tamisessa työntekijät nähdään johtami­ sen kohteina, ei toimivina yksilöinä ja muutoksen aktiivisina tekijöinä. Perinteistä johtamismallia Vakkala kuvaa etäiseksi. Johtaja ei ole kiinnos­ tunut työntekijöiden jaksamisesta, eikä

14 Kumina 3•2017

häntä koeta kannustavaksi johtajaksi. – Muutostilanteessa tällaiset ominaisuudet eivät suinkaan parane, pikemminkin heikkoudet korostuvat. Työntekijät kokevat, etteivät he saa vastakaikua omille näkemyksilleen ja esityksilleen. Hyvän johtajuuden tunnusmerk­ kejä Vakkala luonnehtii laatusanoilla ihmisläheinen ja kannustava. Hyvä johtaja ymmärtää yksilöllisyyttä, hän on avoin kuuntelemaan ja on valmis läsnäoloon. – Puhutaan myös hyvejohtajuuden arvoista. Niitä ovat tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja aito osallisuus. Tällainen johtaja on kiinnostunut alai­

sistaan myös ihmisinä, ei pelkästään heidän työpanoksestaan työntekijöinä. Aivan kuten huonon johtajuu­ den ominaisuudet, myös hyvät asiat korostuvat muutostilanteissa. Vakkalan mukaan johtaminen on kehittynyt kunnissa hyvään suuntaan, mutta van­ ha ajattelutapa paistaa yhä läpi.

Muutos ei tapahdu hetkessä Yliopistolehtorina Lapin yliopistossa toimiva Hanna Vakkala on selvittänyt väitöskirjatutkimuksessaan ”Henki­ löstö kuntauudistuksissa” muutos­ johtamista ja henkilöstöpolitiikkaa kuntaliitosten yhteydessä. Liitoskun­


nissa organisaatioiden toiminnallinen sulautu­ minen yhteen on kestänyt useita vuosia vielä varsinaisen kuntaliitoksen jälkeenkin. Hän arvio, ettei ainakaan vähemmällä päästä soten ja maakuntauudistuksen yhtey­ dessä. Valtakunnallinen harjoitus monien organisaatioiden muutoksena on vaativampi, kuin paikalliset ja alueelliset kuntaliitokset. Soten säästötavoitteissakin puhutaan vuosi­ kymmenestä, ei vuosista.

”Työntekijän kannalta psyko­ loginen sopimus kytkeytyy sitoutumiseen ja työyhteisöön samaistumiseen. Mikä on minun roolini työyhtei­sössä ja mitä minulta odotetaan.”

Kerralla iso muutos ei mene läpi, siitä Vak­ kala on varma. Matkan varrella suunnitelmia joudutaan korjailemaan. – Muutos saattaa olla helpompi kunnissa, joissa on ennestään kokemusta muutoksesta. Takana voi olla useampiakin kuntaliitoksia. Toisaalta jatkuva muutos on saattanut myös väsyttää ihmisiä. Tiedetään etukäteen millainen savotta on jälleen edessä.

Kaksisuuntainen sopimus

– Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan ihmisten kohtaamisesta, Hanna Vakkala rauhoittaa. – Kriittinen piste muutoksessa on esimiesten vaihtuminen.

Kuntaliitoksiin perehtyneessä väitöskirjatutki­ muksessaan Vakkala havaitsi useita puutteita muutosjohtamisessa. Kuntien henkilöstöä ei huomioida riittävästi muutoksessa. Vuoro­ vaikutuksellinen, ihmisläheinen johtajuus ei toteudu riittävällä tavalla. Puutteet heijastuvat henkilöstön motivoitumiseen ja jaksamiseen. Vakkalan avainkäsitteisiin kuuluu psykolo­ ginen sopimus. Se tarkoittaa kirjoittamatonta yhteisymmärrystä esimiehen ja työntekijän välillä työhön ja suoriutumiseen liittyvissä odotuksissa. – Esimiehen pitää tuntea alaisensa. On keskusteltu, millaista panosta työntekijältä odotetaan ja mitä työntekijä voi odottaa työn­ antajalta. Vakkala korostaa, että psykologinen sopi­ mus on kaksisuuntainen. >

Kumina 3 2017

15


MUUTOSJOHTAMINEN

– Työntekijä tietää esimerkiksi millaista johtajuutta ja tukea hän voi odottaa esimieheltä. Ja vaikkapa millaisia uramahdollisuuksia työhön voi liittyä. – Työntekijän kannalta psykologinen sopimus kytkeytyy sitoutumiseen ja työyhteisöön samaistumiseen. Mikä on minun roolini työyhteisössä ja mitä minulta odotetaan. Vakkala korostaa, että psykologisessa sopimuksessa on kyse henkilökohtaisesta suhteesta esimiehen ja työntekijän kesken, vaikka mukana on vahvasti yhteisöllinen elementti. Psykologinen sopimus lähtee rakentumaan jo kun työntekijä tulee ensimmäistä kertaa työhaastatteluun ja ottaa ensi askeleitaan työyhteisössä.

Kriittinen piste Vakkalan mukaan on varsin yleistä, että psykologisissa sopimuksissa on puutteita. Ei ole sovittu riittävästi tai odotukset eivät täyty. Työyhteisön toimivuuden kannalta kriittinen piste on esimiehen vaihtuminen ja niinhän muutostilanteissa usein tapahtuu. Psykologinen sopimus pitää päivittää aina uuden esimiehen kanssa. Vakkalan tutkimissa kuntaliitoksissa esimies saattoi vaihtua useaan otteeseen, ja jokaisessa vaihdoksessa psykologinen sopimus katkesi. Se merkitsi ongelmia työhön ja työyhteisöön sitoutumisessa. Vakkalan mielestä kokemuksesta pitää ottaa oppia maakuntien perustamisen ja sote-palvelujen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Esimiehenvaihdoksia tulee paljon. 16 Kumina 3•2017

Vakkalan mukaan tilanteet ovat kuitenkin hallittavissa. Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan ihmisten kohtaamisesta. – Ei tarvita kovinkaan pitkää kahvituokiota työyhteisössä tai työntekijän kanssa, kun jo luodaan tai päivitetään psykologista sopimusta.

Tieto ja vaikutusmahdollisuudet Suuria kysymyksiä muutoksen hallinnassa ovat tiedon kulku ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Kaksisuuntaisen viestinnän onnistuminen lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. – Vuorovaikutteinen tiedon kulku on kulmakivi. Moni asia liittyy vuorovaikutukselliseen viestintään. Kokonaisuuden hallinta muutoksessa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet eivät Vakkalan mielestä ole ristiriidassa keskenään. Niiden välillä joudutaan kuitenkin tasapainoilemaan. – Mielestäni muutosta on mahdollista toteuttaa osallistamalla henkilöstön edustajia niin, että kaikki henkilöstöryhmät ovat mukana. – On tietysti asioita, jotka valmistellaan ylemmällä tasolla, jotta muutos ylipäätään toteutuu. Toisaalta voidaan sopia myös asioista, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työyhteisön tasolla.

Puun ja kuoren välissä Henkilöstön asema muutoksessa kuuluu sote- ja maakuntauudistuksen suuriin kysymyksiin. Uudistuksessa

noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita. Henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä entisin työ- ja virkasuhteen ehdoin. Jatko on kiinni siitä, missä palveluja ja tukitoimintoja ulkoistetaan yrityksille ja kolmannen sektorin järjestöille. – Tämä tulee tarkoittamaan henkilöstömuutoksia. Tärkeää on miten ne toteutetaan. Toteuttamisen keinot ovat arvovalintoja. Kyse on Vakkalan mukaan siitä, miten työyhteisössä luodaan turvallisuutta. Esimiesten roolia Vakkala pitää aivan keskeisenä. – He ovat oleellisessa roolissa muutoksen toteuttajina. Samalla he ovat myös puun ja kuoren välissä. Henkilöstön näkökulmasta heidän tulee ajaa työyhteisön parasta. Toisaalta esimiehiin kohdistuvat ylhäältä vaatimuksia muutoksen läpiviennistä ja säästötavoitteiden toteuttamisesta. Vakkalan muistuttaa, ettei esimiesten omakaan tilanne ole välttämättä selkeä. On epävarmuutta, miten käy oman työn. – Kysytään sinnikkyyttä ja motivaatiota, että jaksetaan kuunnella työyhteisön huolia, kun omakin tulevaisuus on hämärän peitossa.

Muutos voi olla hyväksi Kunnissa on eletty jo pitkään niukkenevien resurssien ja kasvavien vaatimusten paineissa. Erilaista kriisiä ja säästövaatimusta on ollut päällä alituisesti. Vakkala ei kuitenkaan epäile, etteikö tästäkin mylläkästä vielä voida selvitä. – Vaikka nyt edessä oleva voikin tuntua kamalalta savotalta, uskon että tästä voi löytyä myös hyviä puolia ja positiivisia kokemuksia. Vakkala viittaa kuntaliitosten tutkimuksiinsa. – Ennustamattomuus ja työn määrä muutoksessa voi pelottaa, mutta kun huomaa selviytyneensä, se luo positiivisuuden tunnetta. Muutos olikin hyvä juttu.


PUHEENJOHTAJALTA

Arki - uhka vai mahdollisuus? Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

K

un lomat lähenevät loppuaan, on hyvä kiinnittää huomiota jaksamiseen ja siihen, miten levänneen olon saavuttaisi myös arjen kiireisen työelämän keskellä. Vielä akuutimpi kysymys on niille, jotka pätkätyöläisinä tai työpaikkaa vaihtaneina eivät lomalle ole edes päässeet. Vuosilomajärjestelmä vaatisikin jäykkyydessään pikaista päivitystä vastaamaan nykytyöelämän tarpeita. On toki totta, että työnantaja luo edellytyksen hyvälle työelämälle ja voi tukea työntekijän hyvinvointia ja jaksamista monella tapaa. Koska sairauspoissaolojen kustannukset ovat suuret, asiaan onkin pyritty paneutumaan myös kunnissa ja on luotu mm. varhaisen puuttumisen malleja ja pyritty aktiivisesti lisäämään työntekijöiden hyvinvointia. Jos arki kuitenkin tuntuu tahmealta ja viikonlop-

pu on viikon ainoa elämisen arvoinen ajankohta, on ehkä hyvä tarkastella myös sitä, miten itse voisi elämäänsä parantaa. Jos ongelma on työssä, olisi hyvä miettiä mikä siellä aiheuttaa ahdistavan tunteen ja voisiko epäkohtaa pyrkiä itse parantamaan jotenkin joko itse tai esimiehen avulla. Kaipaisitko uusia haasteita vai hirvittääkö työkuorma? Uskallatko haastaa itseäsi ja mennä välillä myös epämukavuusalueelle? Vai onko haasteena sittenkin työyhteisön ilmapiiri? Minkä pitäisi muuttua että jaksaisit paremmin? Entä onko asia sellainen, johon pystyt vaikuttamaan joko itse tai esimiehesi tuella? On turha tuhlata aikaa ja energiaa murehtimalla

asioita jotka ovat omien vaikutusmahdollisuuksiesi ulkopuolella. Entä voisiko omasta työpaikasta ja työstä pyrkiä löytämään niitä asioita jotka ovat hyvin ja tuovat iloa? Usein negatiivisiin asioihin keskittyminen luo kierteen, jossa ikävät asiat korostuvat entisestään ja saavat kokoaan suuremman roolin. Jos taas asiat omalla työpaikalla ovat korjaamattomasti pielessä, voi myös harkita muualle hakeutumista. Sitä ennen on kuitenkin hyvä varmistaa, ettei ahdistavan tunteen syy löydy työn sijaan omasta yksityiselämästä tai toimintatavoista. Jos itsetutkiskelun jälkeen havaitsee, ettei työn vaihdos ehkä olekaan avain onneen, niin mitkä oman elämän muutokset olisivat sellaisia, että myös arki toisi iloa elämään? Tutkimusten mukaan jaksamista lisäävät mm. luonnossa oleilu, liikunta, uuden oppiminen, vapaaehtoistyö, kulttuuriharrastukset ja ystävien kanssa ajan viettäminen. Nämä kaikki eivät toimi kaikilla, mutta jokainen voi varmasti löytää itselleen iloa tuottavia tapoja viettää vapaa-aikaa. Omalla kohdallani olen huomannut, että aktiivi-

nen toiminta vapaa-ajalla vähentää työn kuormitusta huomattavasti asettamalla työasiat oikeisiin mittasuhteisiin. Jalkapallopelin vauhti, uusi vaativa fyysinen harrastus, kulttuurielämys tai järjestötoimintaan osallistuminen tuulettavat aivoja ja luovat uusia ajatuksia tai tyhjentävät tehokkaasti pään huolista ja murheista. Sen jälkeen työasiatkin jaksaa ottaa vastaan vain työasioita, eikä niistä kasva kokoaan suurempia mörköjä. Mikä sinulle olisi hyvä tapa tuoda iloa ja keveyttä arjen keskelle? Jos olet aina halunnut harrastaa jotakin tiettyä juttua, olisiko tämä syksy juuri se hyvä ajankohta aloittaa? Tai kenties kokeilla jotakin ihan uutta? Toisaalta palautumisestakaan ei kannata ottaa stressiä. Kukaan ei ole aina levännyt ja innoissaan, eikä töissä kuulukaan olla aina hauskaa, mutta jos negatiiviset ajatukset valtaavat valtaosan päivästä, kannattaa tarttua toimeen.

”Aktiivinen arki auttaa asettamaan työasiat niiden oikeisiin mittasuhteisiin.”

Kumina 3 2017

17


KUMULA SUOMI AREENASSA

Panelistit vasemmalta oikealle: Maarit Helén, Matti Rönkä, Riku Rantala, Ronja Salmi ja Timo Harakka.

18 Kumina 3•2017


Suomi Areenassa: Kirjasto – Hyvästi vai hyvää jatkoa?

S

uomi Areena kokoaa heinäkuussa Poriin lähes kaikki valtakunnan lobbarit, etujärjestöt, politiikan viestinviejät, päättäjät ynnä muut vaikuttajatahot. Ajattelimme, että jos haluamme saada äänemme kuuluviin, tämä on kohtauspaikka, jossa myös meidän tulee olla mukana. Järjestimme yhdessä Akavan Erityisalojen, Suomen Kirjastoseuran ja Kirjastonhoitajien säätiön kanssa keskustelutilaisuuden maamme kirjastojen tulevaisuudesta. Saimme paneeliin koko joukon hienoja edustajia, jotka haastoimme pohtimaan sanommeko kirjastoille vain hyvästi vai povaammeko niille hyvää jatkoa. Istutimme yleisön eteen kirjailija-toimittaja Matti

Röngän, maailmanmatkaajan ja toimittaja Riku Rantalan, kirjailija Ronja Salmen, kansanedustaja Timo Harakan sekä Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Maarit Helénin. Tilaisuuden juonsi Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.

Tilaisuuden alusti raikuvien aplodien säestämänä Jukka Relander, joka kertoi, että suomalaiset ovat kirjastojen käyttäjinä kaikilla mittareilla maailmanennätyskansaa. Tilaisuuden kestäessä päästiin myös palkkakysymykseen. Sekä yleisö että panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alalla on palkkausongelma, joka pitää ratkaista. Sen sijaan hallituksen leikkauslinjal-

le ei juuri ymmärrystä herunut. Myös kirjastojen muutos herätti paljon keskustelua. Huolestuttavana pidettiin sitä miten kirjastot voivat sopeutua muutoksiin yhteiskuntien muuttuessa. Siksi tulevaisuudessa kunnan rooli yhteisöllisyyden rakentajana on entistä tärkeämpi, ja tässä kirjastojen merkitys nousee vielä merkittävämmäksi kuin aiemmin. Tämäkään ei yleisössä soraääniä aiheuttanut, vaan yleisö nyökytteli panelistien ollessa yksimielisiä: kirjastojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. TEKSTI JUSSI NÄRI KUVA JOHANNA KOSKIRANTA

Kumina 3 2017

19


KOLUMNI

3 / 2017

Lisää yliopistoa työelämään!

K

uka haluaa kirjastotädiksi?”, kysyttiin ensimmäisenä opiskelupäivänäni. En viitannut, koska olin päätynyt alalle puoliksi sattumalta, tietämättä varsinaisesti mihin ryhdyin. Niin varmasti moni muukin juuri lukionsa päättänyt. Opiskelu kuitenkin vei mukanaan, kun ymmärsin kirjastotyön merkityksellisyyden ja monipuolisuuden. Myös opiskeluaikaiset oman alan työpaikat ja luottamustehtävät vahvistivat sitoutumista juuri kirjastoalalle. En voi liiaksi korostaa kaikkia opintosuunnitelmien ulkopuolisia aktiviteetteja uran tueksi, koska niillä ainakin omalla kohdallani on ollut monessa käänteessä ratkaiseva rooli. Kirjastoalan oppisisältöjen suunnittelu on tunnetusti haastavaa, koska työtehtävien kirjo on todella laaja ja tehtävänkuvien painotuksissa on suuria eroja. Lisäksi ala ja sen sisällöt muuttuvat vauhdilla. Itse päädyin valmistuttuani esimiestehtäviin, vaikka niistä ei yliopistossa juuri puhuttu. Parempia esimiestaitoja peräänkuulutetaan usein, mutta sen rinnalle kaipaisin keskustelua työyhteisötaidoista, joista aiemmin käytettiin myös nimitystä alaistaidot. Työpaikan ei pitäisi olla se paikka, jossa esimerkiksi käsitellään yksityiselämän ongelmia tai puretaan huonoa tuulta kollegoihin. Hyviä työyhteisötaitoja tarvitsevat kaikki, ja ne auttavat ymmärtämään asioita myös työnantajan näkökulmasta. Työyhteisötaitoihin kuuluvat muun muassa kyky antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta, sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja ylipäätään työroolin ottaminen.

”Hyvien ideoiden ja käytäntöjen kopioi­ minen muualta ei ole mikään häpeä, mutta resurssien haaskaus päällekkäiseen työhön ei palvele ketään.”

uuden haasteen kohdatessa useimmiten perustetaan työryhmä, joka mutu-tuntumalla yrittää ratkaista asian parhain päin. Pahimmillaan kaikilla on liian kiire perehtyä asiaan syvällisemmin, ja faktaperusteet päätöksille jäävät ohuiksi. Työryhmälähestymistapa on tehoton, jos se perustuu mutu-spekulaatioon. Paras mahdollinen lopputulos vaatii yleensä perehtymistä ja asiantuntijuutta, ja jos ei sitä ennestään ole, niin kirjastossa – jos jossain – pitäisi olla valmiudet ottaa uusista asioista selvää. Koski se sitten turvallisuusmääräyksiä, organisaatiouudistusta, tilastotietoa tai asiakkaiden toiveita. Mielestäni projektiin kuin projektiin pitäisi heittäytyä ammattilaisen ottein, eli selvittää, mitä tietoa aiheesta on jo olemassa ja miten sitä voisi omassa yksikössä hyödyntää. Hyvien ideoiden ja käytäntöjen kopioi­ minen muualta ei ole mikään häpeä, mutta resurssien haaskaus päällekkäiseen työhön ei palvele ketään.

Kiire vaanii meitä kaikkia, mutta tärkeistä asioista ei pidä luopua. Kirjastoalalla julkaistaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa, hankeraportteja ja kannanottoja. Ehdimmekö perehtyä niihin tarpeeksi, vai jäävätkö ne vaille ansaitsemaansa huomiota? Esimerkiksi nyt toivoisin mahdollisimman monen kirjastojen tietojärjestelmien ja/tai kaunokirjallisuuden parissa työskentelevän tutustuvan Anna Mikkosen tuoreeseen väitöskirjaan, joka käsittelee kaunokirjallisuuden lukijoiden tapoja etsiä kaunokirjallisia teoksia kirjastoluetteloista. Mitä enemmän tiedämme, sitä parempia palveluja voimme tuottaa.

KOLUMNISTIVIERAS Ajatuksia ja kokemuksia työelämästä opiskeluiden jälkeen

Kymmenen vuoden työuran aikana eniten olen kuitenkin hämmästellyt sitä, mihin valmistumisen myötä katoavat kaikki akateemiset tiedonhankintataidot ja kriittinen ajattelu. Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskellessa uusien asioiden opettelu oli jokapäiväistä, ja pohjaksi haettiin aina teoriatietoa kulloinkin kyseessä olevasta aiheesta. Työelämässä sen sijaan

20 Kumina 3•2017

Maria Bang Palvelupäällikkö, Töölön kirjasto, Helsinki


AJANKOHTAISTA

Tervetuloa Kumulaan! Kumulan toimistoon puhalsivat uudet tuulet, kun Kumulan järjestö­ koordinaattori Hanna Harrisonin sijaisena aloitti Meeri Väänänen elokuussa. Jutussa uusi tulokas kertoo, miten tehtävään päätyi ja millaisia tuntoja ensimmäinen työpäivä herätti. Teksti Meeri Väänänen Kuva Milja Henttonen

E

lokuun neljästoista hyppäsin pyörän selkään Helsingin Lauttasaaressa ja pohdiskelin tulevia kuukausia uudessa duunissa. Aloittaisin puoli tuntia myöhemmin sijaisuuteni Kumulan järjestökoordinaattorina ja loppukesän rehevien tuoksujen lisäksi ilmassa väreili myös jännityksen tuntu. Järjestöduunista kokemusta on kertynyt kyllä aika lailla, mutta nyt ensimmäistä kertaa pistäisin lusikkani ammattijärjestöjen soppaan. Työurani on kiemurrellut opiskelujen aikaisista osa-aikaisuuksista ja tuurauksista parin puoluepoliittisen järjestön duunariksi. Opiskelujen aikana järjestöt tulivat tutuiksi eri luottamustehtävien kautta, mutta ammattijärjestöihin en missään välissä päätynyt. Opintojen puolesta veri veti kaukomaille ja erityisesti Perun Amazonialle. Elämä on kuitenkin kuljettanut sattumusten kautta urapolun järjestökentälle Suomeen, sillä kukapa olisi uskonut, että olisin juuri nyt yhtenä tällaisista loppukesän aamuista matkalla uuteen työpaikkaan Länsi-Pasilaan.

Poden humanistin perussairautta, jossa kiinnostutaan aivan kaikesta maan ja taivaan välillä. Kyseinen piirre on aiheuttanut kasvukipuja sekä eksistentiaalisia kriisejä omista uravalinnoista. Toisaalta juuri se on myös sytyttänyt halun tutustua ja oppia paljon kansalaisyhteiskunnan kentästä ja sen eri vaikuttamisen muodoista. Nyt Kumulalla aloittavana innostavinta onkin päästä tutustumaan uuteen vaikuttamisväylään ja edunvalvonnan muotoon. Kumulalla aloittaminen on eittämättä jännittävää ja haastavaa, mutta myös innostavaa. On mahtavaa päästä tuomaan omat kokemukset puoluepoliittisesta maailmasta ja muista järjestöistä myös Kumulaan.

Innostavimmalta tuntuu korkeakoulu­ yhteistyö ja tuoreiden asiantuntijoiden mukaan saaminen, sillä pysyäkseen ajan hengessä järjestöt tarvitsevat mukaan myös uusia osaajia, opiskelijoita ja vastavalmistuneita.

Pyörämatka sujui sutjakasti Lauttasaaresta Pasilaan – en ajanut harhaankaan kuin kerran. Toimistotalolle päästessä piti tarkistaa kaksikin kertaa, että olihan se kuudes kerros. Aulassa kysyin neuvoa Kumulan toimiston sijainnista, ja pian kävelin mustekalan lonkeroiden lailla kiemurtelevia käytäviä pitkin kohti tulevaa työhuonettani. Huoneessa minut vastaanotti pari päivää sitten lomalta palannut, mutta silti hymyilevä Jussi. Tuleva työpari palautti heti jalat maahan pitkän kesän jälkeen, sillä hänen ensimmäisten asioiden joukossa hän mainitsee minulle otsa kurtussa: ”Meillä on vähän kiire, pitäisi saada tuo järjestölehti taittoon perjantaina”. Eipä siinä, töihinhän sitä oli tultu!

Kuka Meeri? filosofian maisteri, • 30-vuotias pääaineena alue- ja kulttuurintutkimus Helsinki, kotoisin Askolasta • kotipaikkakunta Lauttasaaressa avopuolison ja • asuu 13-vuotiaan Ada-koiran kanssa lenkkeilyä, tanssimista, • rakastaa tiiliskiviromaaneja ja roller derbyä 2017 kovin juttu oli karhujen • kesän bongaus erämajalla Kuhmossa.

Kumina 3 2017

21


AJANKOHTAISTA

Päivitä tietosi! Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

3 / 2017

Jäsentietoa

Kumulan liittovaltuuston syyskokous 2017 Kutsu liittovaltuutetuille ja valtuuston varajäsenille

K

untien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston syyskokous kokoontuu lauantaina 25. marraskuuta 2017. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston syyskokouksesta lähemmin. Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä liiton hallitus ja aloitteita liiton jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta. Hallituksen on annettava aloitteesta lausuntonsa liittovaltuustolle.

Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n hallitus

Kumulan kalenterit vuodelle 2018

K

umulan perinteisiä taskukalentereita on taas mahdollisuus tilata lokakuun aikana! Kalentereita ei lähetä suoraan kaikille jäsenille, vaan halukkaat voivat tilata kalenterin nettisivujemme kautta. Tarkempaa tietoa tilaamisesta löydät intrasta ja uutiskirjeistä!

Kumula jälleen mukana Turun kirjamessuilla

K

umulan pisteen voi bongata tuttuun tapaan Turun kirjamessuilta 6.–8.10. Jos satut messuille, tule tervehtimään!

Tule mukaan tekemään Kuminan uutta jäsenpalstaa!

H

aluatko lähettää terveisiä jollekin jäsenistämme nimimerkillä tai omana itsenäsi? Mietityttääkö jokin asia, jota haluat kysyä lehdessämme? Haluatko jakaa jäsenistölle hauskan vitsin? Haluatko purkaa tuntojasi työelämän kiemuroista? Keräämme lukijapalstalle vuoden viimeiseen numeroon lukijoiden ja jäsenten kuulumisia, joulutervehdyksiä, terveisiä, kommentteja, kysymyksiä ja mitä vaan mikä tulee mieleen. Kuulumiset voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä, valinta on sinun! Osallistuminen on helppoa! Jos haluat juttusi mukaan vuoden viimeiseen lehteen, laita sähköpostia osoitteeseen kumula@kumula.fi ja mainitse otsikossa “Lukijapalsta”. Otamme toimituksessa vapauden valita lopulliseen lehteen tuleva sisältö. Julkaistavista jutuista saa pienen palkinnon!

22 Kumina 3•2017

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.


Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: meeri.vaananen@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé

Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Meeri Väänänen Översättning: Ann-Katrin Huldén

I tidningens första, längre artikel behandlas med- och motgångarna i det kommunala arbetet. Specialforskaren vid Institutet för Arbetshygien, professor Paula Salo intervjuas. Salo analyserar resultatet av undersökningen Kunta10 om förvaltningsoch biblioteksbranscherna. Enligt undersökningen har de anställda fått ett allt mer rättvist bemötande och de har mer kontroll över sitt arbete, men ovissheten om framtiden har ökat i bägge branscherna. Ett intressant faktum är därtill att även om arbetsstressen i förvaltnings- och biblioteksbranscherna har ökat, är de anställda sjukskrivna mer sällan än i andra branscher.

bristerna i ledarskapet i form av bristande arbetsförmåga och motivation.

De anställdas förmåga att orka i sitt arbete behandlas också i intervjun med juristen Harri Ikonen. Utbrändhet och stress finns ofta som bakgrundsfaktorer i ärenden som gäller arbetarskyddet: i det skedet har problemen redan eskalerat så mycket att det blir frågan om uppsägningar eller andra problemsituationer. Ofta gäller det resursbrist eller det faktum att det helt enkelt inte finns tillräckligt många som tar hand om jobben. De kommunala experternas arbetsbörda är ofta så stor att arbetet börjar belasta fritiden. Vid utbrändhet är det allra viktigaste för den anställda att prata till exempel med en arbetarskyddsfullmäktig så att bördan inte hinner bli för stor.

Mindfullness, dvs. medveten närvaro kan bidra till att lindra stress- och problemsituationer på arbetsplatsen. Enligt undersökningar behövs det bara en kort stunds avkoppling under dagen för att den anställda ska kunna koncentrera sig, förbättra minnet och skapa bättre förutsättningar för arbetshälsa. Mindfullness kan utövas t.ex. genom andning eller kroppskoncentration.

Gott ledarskap är en av nycklarna till de anställdas välmåga. I detta nummer ingår en intervju med Hanna Vakkala som forskat i personalledarskap vid kommunreformer. Vakkala konstaterar att man borde komma ifrån det traditionella, distanserade ledarskapet till ett mer människonära och interaktivt ledarskap. I synnerhet i den kommande vård-och landskapsreformen är det ytterst viktigt med bra förändringshantering. Enligt Vakkalas forskning beaktas de anställda inte tillräckligt vid förändringar i kommunerna och då återspeglar sig

Tykkää Kumulasta

I detta nummer behandlas även naturens betydelse för välmågan. På grund av stressen i arbetslivet måste man hitta en avkopplande motvikt i fritiden. Ett sätt kan vara att bege sig ut i naturen för att uppleva lugn och avkoppling. Vistelse i naturen har konstaterats medföra så många positiva hälsoeffekter att det är allt skäl för var och en att försöka ge sig tid för mindre naturutflykter i sin vardag. Men förvisso är utbrändhet, depression och stress så stora hälsoproblem att de inte kan kureras enbart med skogspromenader.

Kolumnist i detta nummer är Tölöbibliotekets servicechef Maria Bang. Bang skriver om realiteterna i biblioteksbranschen och om hur den akademiska informationssökningen och kritiskt tänkande kan bli lidande när arbetslivet är så hektiskt som det är idag. Biblioteksbranschen har varit föremål för talrika

undersökningar på olika universitet, men i det vardagliga arbetet får undersökningarna ringa eller ingen uppmärksamhet alls. I detta nummer ingår även Akavas Specialorganisationers höstens kurskalender. Trenden går mot webinars och det är också möjligt att delta i kursen till exempel från egen soffa. Du kan anmäla dig till kurserna på Akavas webbsidor på adressen www.akavanerityisalat.fi I spalten Aktuellt påminner vi om att Kumula även deltar i bokmässan i Åbo under hösten! Kom gärna och hälsa på till vår monter. Vi önskar er alla massor med krafter i höstmörkret!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestökoordinaattori Meeri Väänänen puh. 040 159 9397, meeri.vaananen@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 3 2017

23


Hyödynnä jäsenetusi! Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenyhdistyksensä Kuntien asiantuntijat – Kumulan jäsenille monipuolisia ja hyödyllisiä etuja. • Edunvalvonta ja lakimiespalvelut – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa. Autamme henkilökohtaisesti työsopimusta ja työsuhdetta koskevissa asioissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa. Valvomme oikeuksiasi yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi työ- ja virkaehdoista neuvoteltaessa. • Työttömyysturva – mahdollisuus saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. • Ura- ja työnhakupalvelut – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää palvelua. • Jäsenkoulutukset – maksuttomia ja laadukkaita koulutuksia ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen. • Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta – neuvontaa ja konsultointia mm. avioehtosopimusten, testamenttien ja perinnönjaon tiimoilta.

• Vakuutukset – vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustajavakuutus, sisältäen myös jäsenen kanssa samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Lisäksi ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. • Jäsenviestintä ja julkaisut – jäsenlehti, uutiskirjeet, palkkasuositukset, työelämäoppaat, verkkosivusto ja some. Member+ -edut akavalaisille Palvelu kokoaa yhteen Akavan Erityisalojen tarjoamat ja kaikkien akavalaisten yhteiset edut lakimiespalveluista lomamökkeihin. Tutustu jäsenalennuksiin: www.memberplus.fi Lisäksi voit hakea kauttamme myös apurahoja sekä hyödyntää A-lomien työkykyä ja terveyttä edistäviä ohjelmia ja lomaetuja kuten mökki-vuokrausta ja kansainvälistä Intervac-kodinvaihtopalvelua.

Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi/jasenedut www.kumula.fi

Kumina 3/2017  

Kumina on Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa. Painettu Kumina postitetaan jokaiselle kumulalaisel...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you