Page 1

3 / 2015

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Uusi kuntalaki helpottaa pk-yrittäjiä, miten on viranhaltijan laita?

Kumina 3 2015

1


SISÄLLYS 3/2015

4 Kansallisiin hankintoihin tulee joustovaraa Uusi hankintalaki tuo viranhaltijoille helpotuksia, mutta se vaatii myös entistä suurempaa tarkkuutta.

18

6 EU:n idea toimii hankintalaissa huonosti Hankintalaki vuodelta 2007 uudistuu keväällä 2016.

4 8 Vakiot 8 Säästöt pöllyttävät Lapin kirjastoja

3 Pääkirjoitus

Tiukan euron talous näkyy Lapin kirjastoissa. Yksi tapa säästää on viedä kirjat ihmisten luo renkaiden päällä.

Hankintalaki muuttuu

12 Kunnallisia tekoja – KunTeko 2020

Tulevaisuuden ennustamisesta

KunTeko 2020 on kuntasektorin työntekijäjärjestöjen ja kuntatyönantajan yhteinen hanke kuntatyön kehittämiseksi.

16 EU-koordinaattori ja luottamusmies Veri veti uudelleen hommiin Satakuntaliitossa EU-koordinaattorina työskentelevän Jyrki Tombergin.

14 Puheenjohtajalta:

15 Kolumni: Unelmien asumista Nurmijärvi-ilmiössä

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 3•2015

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

järjestösihteeri Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Jussi Näri Saara Paavola Raili Sihvonen Mika Vertainen Salla Palmi-Felin


PÄÄKIRJOITUS 3/2015

Hankintalaki muuttuu

”Inarissa on ymmärretty, että kirjasto ei ole enää vain ikkuna ulkomaille vaan myös paikallisuuteen.”

U

uden hankintalain sanotaan helpottavan viranhaltijan arkea ja edistävän pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Noinkohan on, sillä uuden lain myötä kasvava pykäläviidakko ja perusteluvelvollisuudet merkitsevät usean kilpailun kohdalla myös lisää hallinnollista työtä aiemman päälle. Jos liikkuma­ varaa tuleekin uuden lain mukana lisää, tulee nyt perustella myös miksi liikkumavaraa käytetään. Ketä ylipäätään hankintalailla suojellaan ja olisiko mahdollista tehdä asioita toisin? Ja miten on hankintaosaamisen laita kunnissa? Julkisia hankintoja on ollut tapana niputtaa yhteishankinnoiksi volyymiedut mielessä, mutta ovatko kokonaisuudet kasvaneet jo liiankin isoiksi? Ainakin yrittäjäjärjestöissä uusi laki on otettu vastaan tervetulleena uudistuksena. Tässä lehdessä kerromme, miten asia nähdään yliopistotutkijan silmin sekä mitä asiasta ajatellaan Kuntaliitossa. Uusia ratkaisuja ja toimintamuotoja syntyy toki muuallakin kuin etelän kasvukeskuksissa. Pitkien etäisyyksien ja paikallisuuden kerrotaan olevan Lapille tunnusomaista. Kirjastoauto on toki kirjastotyön arkea muuallakin, mutta esimerkiksi Käsivarren Lapissa joka kolmas laina tapahtuu kirjastoautossa. Koko Lapin kirjastoverkko on puolestaan siirtymässä avoimeen lähdekoodiin, ja Inarissa on ymmärretty että kirjasto ei ole enää ikkuna ulkomaille vaan paikallisuuteen. Kerromme myös hanketyön nurjasta puolesta. Hajanainen ja määräaikainen projektityö lisää uupumusta ja monilla on ketjutettuja työsuhteita, arvioi kumulalainen luottamusmies.

KUVA: HENRI ILANEN

Hyvää syksyn alkua! Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2015

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Kansikuva Rodeo.fi Seuraava lehti ilmestyy 16.12.2015

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

Kumina 3 2015

3


TEEMA: HANKINNAT

Katariina Huikko sanoo, että uusi hankintalaki mahdollistaa joustavamman kilpailutuksen. – Edellisen lain aikana opeteltiin, nyt kunnat pääsevät kilpailuttamaan uudella tavalla.

4 Kumina 13•2015


Hankintakilpailussa korostuu strateginen osaaminen

Kansallisiin hankintoihin tulee joustovaraa TEEMA

Uusi hankintalaki tuo viranhaltijoille helpotuksia, mutta se vaatii myös entistä suurempaa tarkkuutta. Teksti: Birgitta Suorsa, UP | Kuvat: Jarno Mela

H

ankintalain uudistamista on valmisteltu huolella. Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko on istunut työryhmissä tiukasti. – Toisaalta uusi laki lisää hallinnollista työtä, toisaalta se helpottaa työtaakkaa. Hankintojen muuttuminen sähköisiksi vähentää viranhaltijoiden työtä ja lyhentää määräaikoja. Sähköistyminen helpottaa tarjousten teknistä vertailua. Suuri muutos on, että kansallisissa hankinnoissa kunta voi itse päättää hankintamenettelystä, se ei ole enää muotomäärätty. Huikon mukaan uudistus vaatii viranhaltijoilta entistä suurempaa huolellisuutta, sillä hankintapäätöksiin tulee erilaisia perusteluvelvollisuuksia. – Hankinta-asiakirjoissa pitää esittää perustelut, jos hankintakokonaisuudesta ei voi jättää osatarjousta. Osatarjouksilla halutaan saada enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin. – Suurissa hankinnoissa tarjousten osittaminen voi lisätä alueellista elinvoimaa merkittävästi. Pienten ja keskisuurten yritysten mukaantuloa kilpailutukseen halutaan lisätä myös siten, että tarjoajan soveltuvuusvaatimuksissa liikevaihdon rajaa lasketaan. Huikko luonnehtii muutosta hyväksi: – Uuden lain mukaan yrityksen vähimmäisliikevaihdon raja saa olla korkeintaan kaksi kertaa niin suuri kuin hankintasopimuksen arvo.

Vaakakupissa hinta ja laatutekijät

Strategia näkyviin hankinnoissa

Huikko painottaa, että vastedes pelkkä raha ei välttämättä ratkaise kilpailutuksen voittajaa. – Jatkossa tarjouksen valintaperusteena on aina kokonaistaloudellinen edullisuus eli hinta ja laatu. Tosin kokonaistaloudellisuuden sisältö muuttuu hieman. Hankintapäätösten perusteluvelvollisuus laajenee myös laatutekijöihin. – Jos palveluiden tai rakennuttamisen kilpailutuksen valintaperusteena ei käytetä kokonaisedullisuutta, se pitää perustella. Laatuperusteet pitää entiseen tapaan kirjoittaa auki kilpailutusasiakirjoihin. Huikko huomauttaa, että laatuperus­ teet voidaan rakentaa kilpailutuksen sisään monelle eri tasolle. – Laatutekijöitä voidaan huomioida jo tarjoajaa koskevissa soveltuvuusehdoissa, hankinnan sisällön laatutason määrittelyssä sekä hankintasopimuksen ehdoissa. Jos nämä on määritelty riittävän korkeiksi, hintaa on helppo vertailla. – Toisaalta vielä tässä vaiheessa voidaan asettaa eri laatutekijöitä vertailu­ perusteeksi. Huikko tähdentää, että tällainen moniportainen laadun varmistus on pystyttävä myös kertomaan hankinta-asiakirjoissa.

Kokemus hankintojen kilpailutuksesta hyödyttää uudenkin lain aikana. – Kun organisaatiossa on riittävä hankintaosaaminen, on helpompi tehdä strategisia valintoja hankinnoissa. Huikko ottaa esimerkiksi toimistokalusteet. Jos kunta on strategiassaan päättänyt korostaa ympäristötekijöitä, se voi noudattaa tätä periaatetta hankinnoissaan. – Kunta voi vaatia esimerkiksi kalusteen elinkaaren tarkastelua tai sitä, että materiaalit ovat kierrätettävissä. Mikäli kunta haluaa edesauttaa työllistymistä, se voi palveluhankintojen kilpailutuksessa edellyttää esimerkiksi, että voittava taho palkkaa yhden työttömän. Oman kunnan etua ei voi vastedeskään ajaa, mutta yhteiskunnallista kokonaisetua voi. – Voidaan miettiä, mitä muuta yhteiskunnallista etua halutaan edistää sen lisäksi, että saadaan verovaroille riittävästi katetta. Poikkeuksen tekevät edelleen sosiaali- ja terveydenhoidon hankinnat. Niissä voidaan painottaa myös paikallisuutta. – Asiakkaan pitää saada palvelut ketterästi, esimerkiksi järkevien kulkuyhteyksien päästä. Tästä on olemassa oikeuskäytäntöä. Uusi hankintalaki etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana.

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Kumina 3 2015

5


TEEMA: HANKINNAT

HTT Esa Hyyryläinen:

EU:n idea toimii hankintalaissa huonosti TEEMA

Hankintalaki vuodelta 2007 uudistuu keväällä 2016. Uuden hankintalain pohjalla on kolme direktiiviehdotusta, jotka vahvistettiin viime keväänä. Käytännössä tämä merkitsi kansallisen hankintalain uudistamista. Teksti ja kuva: Jussi Näri

EU ja markkinat, siinä on julkisten hankintojen suurimmat ongelmat Suomessa, totetaa Esa Hyyryläinen Vaasan yliopistosta

6 Kumina 13•2015


U

udistuksen tarkoituksena on muun muassa tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyä sekä parantaa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa. Säädösten määrä kuitenkin kasvaa. Yleisessä hankintalaissa on uudistuksen jälkeen 164 pykälää aiemman 110 pykälän sijaan. Uusilla hankintalain säädöksillä pyritään parantamaan kuntien mahdollisuuksia ottaa huomioon hankintojen sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat. Myös hankintojen kansalliset kynnysarvot nousevat. Kun aiemmin kynnysarvo hankinnoissa oli 30 000 € tulee hankintalaki ensi keväästä lähtien sovellettavaksi niissä tavara- ja palveluhankinnoissa, joiden hankinta-arvo ylittää 60 000 € (ja 150 000 € koskien rakennusurakoita, 300 000 € sote-palveluja ja 500 000 € käyttöoikeussopimuksia). Aiemmin hankintojen niputtaminen isommiksi kokonaisuuksiksi on haitannut pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Jatkossa hankintoja pitäisi myös pystyä pilkkomaan pienempiin kokonaisuuksiin. Mikäli hankintayksikkö ei jaa hankintaa osiin, sen pitäisi uuden hankintalain mukaan myös kertoa perustelut jakamattomuudesta hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintakertomuksessa. Lainsäätäjän tarkoituksena on siis

ollut helpottaa ja yksinkertaistaa kuntien hankintatoimea. Tavoite on ollut ainakin hyvä, siinä määrin hankalaksi kunnat ovat kilpailutuksen kokeneet. Yksinkertaistamisella ei ole ajateltu pelkästään kuntien viranhaltijoita, vaan tarkoitus on myös helpottaa pk-yrityksien asemaa vaikeiksi koetuissa tarjouskilpailuissa. Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Esa Hyyryläinen muistuttaa, että hankintalain uudistamiseen ei sinänsä liity mitään

yllätyksellistä. Julkisiin hankintoihin kun liittyy myös paljon poliittisia intohimoja siitä, mihin hankintojen rajat pannaan. Siksi hankintalakikin on ollut tarkastelun alla oikeastaan heti säätämisestään lähtien. Mutta miten on kuntien hankintaosaamisen laita? Mistään uudesta asiastahan ei varsinaisesti ole kysymys ja edellisestäkin laistakin on jo kuutisen vuotta. Silti kilpailutus ja sen haastavuus roikkuu viranhaltijoiden ongelmakysymyksenä vuodesta toiseen. Hyyryläisen mielestä asiaa myös mystifioidaan.

”Nykyinen satapykäläinen hankintalaki paisuu noin viidelläkymmenellä lainkohdalla. Ei taida uusi laki siis helpottaa kuntien asemaa?” – Aika paljon liittyy siihen, että asioista ei kerrota ulospäin prosessin ollessa kesken. Julkiset hankinnat ovat tarkkaan säänneltyjä ja moni muu laki on itse asiassa paljon vaikeaselkoisempi. Kysymys on lähinnä siitä, että pienissä kunnissa ei yksinkertaisesti ole resursseja siihen, että valmistauduttaisiin kunnolla kilpailuihin. Yleensä se kaatuu yhden tai kahden viranhaltijan niskoille. Sitten hätäpäissään opetellaan. Ja kääntäen ne, joilla on enemmän resursseja pystyvät valmistautumaan hankintoihin paremmin, jolloin ei tule myöskään jälkipuheita. Hyyryläinen kuitenkin pohtii, miten hankintaosaamista voisi parantaa ja olisiko alan koulutuksesta apua? – Meillähän kukaan ei ole vielä tehnyt niin järeää toimenpidettä, että olisi alkanut kouluttaa tilaa-

jia, vaan alan opinnoissa osaaminen hoidetaan parilla kurssilla sieltä, toisella täältä. Joku kun joutuu joka tapauksessa sen hankinnan tai palvelun tilaamaan veronmaksajien puolesta, olisi tämän osaamisen kehittäminen syytä nostaa paremmin esiin. Onko sitten julkisten hankintojen läpi-

viemisestä tullut jo niin säänneltyä, että ilman lakimiesresurssia pienen kunnan työmäärä kasvaa järkälemäiseksi? Että ilman ulkopuolista asiantuntija-apua kunta päätyy markkinaoikeuteen? Hyyryläinen toppuuttelee, että oikeastaan siitä markkinaoikeuden välttämisestäkin on tehty hieman turhan iso asia, sillä kyseessä on kuitenkin hyvin selkeillä säännöillä pelaava toimielin. – Mutta EU ja markkinat, siinä on se julkisten hankintojen suurempi ongelma Suomessa. Yhteisellä, hankintoja koskevalla norminannolla yritetään luoda markkinoita, joita välttämättä ei edes ole. Hankintalailla suojellaan hankinnoissa sitä toista tarjoajaa, jota ei välttämättä edes ole, kun taas keskisessä Euroopassa tarjouskilpailut ja markkinat noudattelevat hankintoja koskevien säädösten tavoitteita tarkemmin. Tämä on yksi sellainen asia, jossa EU:n idea toimii Suomen kohdalla aika huonosti, mutta jossa kansallisesti voisi tehdä asioita toisinkin, Hyyryläinen pohtii. Hankintalain uudistuksessa on

tarkoitus siis helpottaa sääntelyä. Se ei kuitenkaan tarkoita sääntelyn vähentämistä, sillä nykyinen satapykälinen hankintalaki paisuu noin viidelläkymmenellä lainkohdalla. Ei taida uusi laki siis helpottaa kuntien asemaa? – Ei taida, ei. Yksinkertaistaminen on hyvä tavoite, mutta se on todella vaikeaa. Meidän on vaikeaa keksiä muita keinoja kuin laittaa uusia sääntöjä vanhojen päälle. No, sääntö-Suomihan tämä on.

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Kumina 3 2015

7


KIRJASTOPALVELUT

Säästöt pöllyttävät Lapin kirjastoja Tiukan euron talous näkyy Lapin kirjastoissa. Yksi säästämisen tapa on viedä kirjat Teksti: Mia Sivula | Kuvat: Kaisa Sirén ja Vastavalo.fi (Reijo Nenonen)

Yhden käden sormet eivät riitä laskemaan, kuinka monesta asiasta Salla Erho, Rovaniemen kaupunginkirjasto –

Lapin maakuntakirjaston vs. kirjastotoimenjohtaja, on innoissaan. Yksi syy istuu paraikaa hänen työhuoneessaan. – Meillä on Rovaniemen kaupunginkirjaston kellarissa paljon huonokuntoisia Alvar Aallon huonekaluja. Uusiin ei ole varaa, joten huonekalukonservointia opiskeleva Petteri Liikkanen entisöi meille kesän aikana 25 tuolia ja neljä ritiläpenkkiä, Erho iloitsee. Tuolit ja penkit viedään pian valoisaan Aallon suunnittelemaan kirjastosaliin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on Lapin 21:sta pääkirjastoista suurin ja toimii myös Lapin maakuntakirjastona.

8 Kumina 3•2015

Lappi-osastoa Erho kehuu aivan ainutlaatuiseksi. Materiaalia lähtee täältä lainaan ympäri Suomen. – On kaksi aluetta, jotka kiinnostavat suomalaisia yli läänirajojen. Toinen on menetetty Karjala, toinen Lappi. Erho joutuu kaiken aikaa pohtimaan, miten järjestää kirjastopalvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti isossa maakunnassa. Säästöä on sekin, että kiinteiden neliöiden lämmittämisen sijaan osa kirjoista kulkee ympäri Lappia pyörien päällä. On aika esitellä Erhon seuraava ylpeydenaihe: kirjasto­ autot.

Kokoelmat vaihtuvat reitin mukaan Lapissa on 14 kirjastoautoa, jotka

ajavat viittä eri reittiä aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Reittien varrella on reilut 1 300 pysäkkiä, joilla kirjastoauto pysähtyy kolmen viikon välein. Kirjastoautoilla on tärkeä rooli lappilaisten ihmisten lukuharrastuksen ylläpitäjänä. Noin joka seitsemäs Lapin kirjastoissa tehty kirjalaina tehdään kirjastoautossa. Enontekiöllä, missä on vain yksi kirjasto, joka kolmas kirja päätyy asiakkaan kassiin kirjastoautosta. Kirjastoautonhoitajat keräävät aamulla kyytiin kokoelman sen mukaisesti, minne auto on menossa. – Jos vuorossa on koulureitti, kokoelmiin poimitaan lasten ja nuorten kirjoja. Jos reitin varrella asuu paljon iäkästä väkeä, kokoelma on toisenlainen, Erho kertoo.


ihmisten luo renkaiden päällä.

Kirjastoautojen palvelut eivät ole suunnattuja vain kaukaisten kairojen asukkaille. Kirjastoauto voi hurauttaa Rovaniemen kaupungin alueella vaikka vain viiden kilometrin päähän Ylikylän koululle. – Ydinkeskustan ulkopuolella asuu paljon koululaisia, jotka eivät pääse pääkirjastoon, ellei joku vie. On hienoa, että voimme kirjastoautojen myötä tarjota palveluita tasapuolisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta siitä, onko heillä polkupyörää tai varaa bussilippuun.

Kirjasto on paikka jossa tavata – Tästä olen tosi ylpeä! Erho seisoo keskellä nuortenosas-

toa, jonka paikalliset nuoret ovat itse suunnitelleet hyllyjä, värejä ja huonekaluja myöten. Yhdessä nurkassa on punainen pehmeä nojatuoli, johon voi uppoutua kirjan tai lehden kanssa. Hyllyssä on iso pino lautapelejä, sohvanurkkauksessa pleikka ja lattialla loikoilutyynyjä. Keittiönurkkauksessa voi keittää kahvia ja teetä tai lämmittää omia eväitä. – Tällaisia ei-kaupallisia paikkoja, joissa nuoret voivat oleilla, pitäisi olla paljon enemmän. Ongelmia ei ole täällä ollut koskaan, ja nuoret siivoavat jälkensä hyvin, Erho kiittää. Kirjastoilla on Erhon mukaan Lapissa tärkeä rooli siinä, että ne tarjoavat nuorten lisäksi myös monelle yhdistykselle ja yhteisölle fyysisen tilan, jossa kokoontua. Esimerkiksi Sallassa, Savu-

koskella ja Pelkosenniemellä kirjastotalo on kylän ainoa kulttuuripaikka.

Kirjatilauksia netin kautta Käydään lopuksi Rovaniemen kaupunginkirjaston kellarissa, mistä löytyy oheislukemistohuone. Se on tila, jossa on metrikaupalla kirjoja, jokaista 30 kappaletta. On pitkä rivi Kari Hotakaista ja toinen Tove Janssonia. Tuolilla on pino Eino Leinon Helkavirsiä. Opettajat voivat tilata näitä oheislukemistoja oppilaiden käyttöön minne päin Lappia tahansa. Seinällä olevasta listasta käy ilmi, että edelliset kirjalastit lähtivät Savukoskelle, Simoon ja Sodankylään. >

Kumina 3 2015

9


KIRJASTOPALVELUT

”Tällaisia ei-kaupallisia paikkoja, joissa nuoret voivat oleilla, pitäisi olla paljon enemmän.”

– Tästä palvelusta on tullut valtavan suosittu, kun koulukirjastoja on jouduttu sulkemaan. Opettajat tilaavat netistä Osku-palvelumme kautta haluamansa kirjat, ja me laitamme ne kuljetusliikkeen kyytiin. Sama periaate toimii kaukolainoissa, joita Lapin kirjastojen asukkaat tekevät paljon. Ideana on, että vaikkapa Utsjoella asuva ja Lapin kirjaston kirjastokortin omaava asukas voi tilata netin kautta kirjan, joka löytyy Kemijärven kirjastosta. Kirja matkaa kuljetusliikkeen kyydissä lähimpään kirjastoon muutamassa päivässä, tai kirjastoauto tuo sen mukanaan.

Ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin Yksi suurimmista Erhon ilonaiheista leijuu ilmassa. Sen nimi on lappilainen yhteishenki. 10 Kumina 3•2015

Suomalaiset käyttävät kirjastoja paljon ja muuhunkin kuin lukemiseen. Lama-aikana kirjastojen käyttö lisääntyy entisestään, kertoo vs. kirjastotoimenjohtaja Salla Erho.


– Lapin kirjastoväki on aivan ainutlaatuista porukkaa. Hommat sujuvat meillä vaivattomasti. Pidämme yhteisiä koulutuksia, jaamme toisillemme tietoa onnistumisista ja epäonnistumisista ja teemme hankintoja yhdessä. Kilpailutamme myös kirjahankinnat keskitetysti. Kirjastoissa käytössä olevan tekniikan osalta yhteistyötä on tehty jo 1980-luvulta lähtien. Ensi vuonna on syytä juhlaan, kun uuden kirjastojärjestelmän myötä kaikki Lapin kuntien kirjastot liittyvät samaan yhteiseen kimppaan. Kirjastoala eläköityy täälläkin kovaa vauhtia. Ammattilaisia olisi tarjolla, mutta Erhon huolena on, saako paikkoihin jatkossakin täyttölupia. Johtajapuolen osaajien saaminen Lappiin on toinen Erhon huoli. – Kirjastonjohtajan paikka ei ole helppo, kun määrärahat vähenevät koko ajan. Virkojen yhdistelyä tehdään nyt muun muassa Keminmaalla ja Simossa, missä kunnat ostavat toisiltaan kirjastonjohtajan palveluita. Minun mielestäni kirjastonjohtajalla olisi kuitenkin yhdessäkin pienessä kunnassa paljon tekemistä. Omatoimikirjastot, joita rahapulassa usein ehdotetaan, eivät liioin toimi ilman ammattilaisten työpanosta. Kokoelmatyölle ne asettavat entistä suuremman painon, sillä asiakaskunnan tarpeet on tunnettava tarkoin. – Omatoimikirjastot ovat hieno juttu, sillä ne mahdollistavat kirjastotilan käytön myös perinteisen aukioloajan ulkopuolella. Ammattilaisia tarvitaan silti niihinkin. Kirjojen ja muiden materiaalien esillepano on mietittävä huolellisesti, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa myös silloin, kun kirjaston henkilökunta ei ole paikalla.

Tilatut kaukolainat kootaan kuljetuslaatikkoihin. Jotkut kirjat matkustavat 450 km matkan Utsjoelle saakka.

Komentti Teksti: Jussi Näri Inarin kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo ei hätkähdä muutosten edessä. Edessä on vuoden 2016 aikana toteutettava kirjastotoimen siirtyminen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmään. Kun yhteistyö Lapin läänin kirjastotoimenjohtajien ja kirjastonjohtajien kanssa on helppoa, ei uusien järjestelmien käyttöönottokaan huoleta. Eija Leivon ylpeys on paikallishistoriaan liittyvä perinn­e-arkisto Tarinoiden Inari, johon on koottu yli 3 000 äänitettä paikallishistoriaa. Hanke on Inarissa syntynyt ja osaltaan alleviivaa sitä, mikä on Lapille tyypillistä: paikallisuus ja omaan alueeseen juurtuminen. Samalla se kuvaa Leivon mielestä hienosti myös sitä, mikä on merkittävää kirjastojen tulevaisuuden kannalta: toimiminen ikkunana omaan

alueeseen ja historiaan eikä enää niinkään ikkunana maailmaan, sitä tietoa kun tulee jo valmiiksi joka tuutista.

Kun kirjastojen asiakkaina on paljon mökkiläisiä, kantautuu kirjastotoimenjohtajan korviin usein palautetta ”sellaisesta asiakaspalvelusta jota etelässä harvoin saa”. Eijan mielestä lappilaiselle kirjastotyölle onkin omaleimaista pitkien etäisyyksien lisäksi asiakaskohtaamiset. Pitkät etäisyydet puolestaan vaativat kirjastojenkin henkilökunnalta ”kunnon asennetta”, sillä kollegiaalinen tuki saattaa olla sadan kilometrin päässä.

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Ihmiset, jotka eivät iän tai vamman vuoksi pääse kirjastoon, saavat luettavaa Kirjat kotiin- palvelun kautta.

Kumina 3 2015

11


KUNTAKEHITTÄMINEN

Kunnallisia tekoja – KunTeko 2020 Ihmeitä tehdään tekemällä on KunTeko 2020 -ohjelman tunnuslause. Kyseessä on kuntasektorin työntekijäjärjestöjen ja kuntatyönantajan yhteinen hanke kuntatyön kehittämiseksi. Teksti: Saara Paavola | Kuvat: Kunteko.fi

O

hjelma startattiin Lappeenrannan työmarkkinaseminaarissa elokuussa ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Harvemmin työnantaja- ja työntekijäpuoli sijoittavat rahallisia resursseja yhteisen hankkeen puolesta. Kunnianhimoa ei ohjelmasta puutu. KunTeko on työelämän kehittämishanke, joka tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelman tavoite on luoda mahdollisuuksia tuloksellisemmalle kuntatyölle jakamalla työyhteisöissä saadut ideat ja kehittämiskokemukset kollegoiden ja työyhteisöjen kanssa yli kuntarajojen ja toimialojen.

Vaikuttavampaa kuntatyötä Näinä niukkuuden aikoina säästöjen etsimisen ja vyönkiristämisen sijaan olisikin siirryttävä etsimään keinoja toiminnan kehittämiseen. Kuntapalvelut pitäisi pystyä tuottamaan entistä vaikuttavammin. On keksittävä uusia toimintatapoja ja ideoita toteuttaa

12 Kumina 3•2015

palveluntuotantoa. Tässä astuu kuvaan KunTeko. Palvelutuotannossa vaikuttavuutta voi syntyä jo ihan pienistäkin ideoista. Kun omassa yhteisössä keksitty idea jaetaan eteenpäin, vaikuttavuus voi moninkertaistua, samaa ideaa voidaan jalostaa toisissa kunnissa ja työyhteisöissä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan jakaa pelkkiä valmiita kehittämistarinoita, vaan idean voi jakaa jo harkinta- tai

valmisteluvaiheessa. Tämä on KunTeko 2020 ohjelman perusajatus. KunTeko on sateenvarjo, jonka alle on kootaan erilaisia kehittämishankkeita, kuvailee JUKOn hallituksen jäsen ja Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari. – Kuntasektorilla kehitetään paljon ja on hyvä, että hankkeita voidaan nyt koordinoida kootusti.


Miten KunTeko 2020 toimii? KunTeko ohjelma perustuu jakamiselle. Ideat ja kehittämisteot jaetaan kunteko.fisivuston Tekojen torilla. Omassa työyhteisössä keksittyjä ideoita on helppo käydä lisäämässä sivustolle ja samalla voi tutustua millaisia ideoita ja tekoja muut ovat tehneet. Kehittämistekojen jakamisen lisäksi KunTeko toteuttaa myös sparrausta ja koulutuksia organisaatioiden sisäisille kehittäjille sekä luo kehittämis- ja oppimisverkostoja kuntaorganisaatioiden välille. Ilmaista sparrausta on mahdollisuus saada työpaikoille kehittämistyön alkuvaiheisiin 2–7 tunnin ajaksi. Sparraus­ta haetaan KunTekon sivuilla täytettävällä hakemuksella ja hakija voi valita itselleen sopivan asiantuntijan KunTekon kehittäjäpoolista. Kuntien kehittämisprosessien käytännön toteutuksesta vastaaville järjestetään koulutusta keinojen, menetelmien ja prosessien kehittämiseen. Kehittämistoiminnan etenemistä seurataan koulutuspäivissä ja kehittämisprosessien vastaavat toteuttavat myös välitehtävin koulutuspäivien välillä Kehittämisverkostoilla on tarkoitus tukea jo käynnissä olevaa kehittämistä. Verkostoja käynnistetään jonkin tietyn asian kehittämiseksi ja tavoitteena on koota verkostoon useampia kunta-alan organisaatioita. Verkostojen kokoamisesta vastaavat Kuntekon kilpailuttamat asiantuntijat, jotka järjestävät verkostotapaamisia ja laativat toimintasuunnitelmat sekä sopimukset. Eri teemoista järjestettäviä oppimisverkostoja järjestävät KunTekon yhteistyökumppanit. Tällä hetkellä on jo käynnissä Työturvallisuuskeskuksen organisoima Turvallisuus hallintaan -verkosto. Halukkaat voivat tilata verkoston uutiskirjeen tai osallistua avoimiin seminaareihin ja työpajoihin. Oppimisverkostojen idea on, että niihin voivat osallistua yksittäiset henkilöt sekä kokonaiset työpaikat vastuuhenkilöiden kautta.

Hämeenkyrö näyttää esimerkkiä Hämeenkyrön kunta on jo innokkaasti käynyt jakamassa omia kehittämiskokemuksiaan KunTekon sivuilla. Ja mikseivät jakaisi, sillä Hämeenkyrö on hyvä esimerkki henkilöstön ja johdon yhdessä toteuttamasta menestyksekkäästä kehittämisestä. Kehittämiseen herättiin kun vuonna 2012 tilinpäätöksen vuosikate jäi miinukselle. Vyön kiristämisen, eli leikkausten ja lomautusten sijaan, kunta päätti aloittaa kehittämishankkeen, jolle saatiin Tekesin Liideri-rahoitusta vuosille 2013-2015. Toimintaa uudistettiin kehittämällä uutta työajan käyttöä, uutta työnjakoa ja uusia välineitä. Liideri-rahoitus mahdollisti esimerkiksi valmennuksen käyttämisen. Käy tutustumassa Hämeenkyrön tekoihin KunTekon sivuilla!

Esimerkkejä etsimään Jaakko Korpisaari kehottaa kirjastoja lisäämään aktiivisesti omia hankkeitaan. – Kirjastoilla on paljon hyviä hankkeita, mutta nyt niitä ei ole vielä lainkaan näkyvissä Tekojen torilla. Muista voi myös ottaa oppia.

Kirjastojenkin kehittämishankkeissa voisi ottaa mallia muista. Esimerkiksi sote-puolelta löytyy paljon hyviä kehittämisesimerkkejä osaamisen kehittämiseen ja myös asiakastarpeisiin vastaamiseen. Nyt on tarkoitus ylittää rajat, omaan kehittämiseen sopivia ideoita voi löytyä helposti oman viiteryhmän ulkopuolelta. Myös keskushallinnossa osaamisen kehittäminen ja asiakastarpeista lähtevä kehittäminen ovat pinnalla. Kehittämisessä suunnitelmallisuus on tärkeää ja KunTeko antaakin siihen paljon avaimia, Korpisaari muistuttaa.

Kuntekon tavoitteena on… • Tehdään kuntakentän kehitystyö näkyväksi • Levitetään vaikuttavia käytäntöjä • Parannetaan kehittämisosaamista • Tuetaan ja käynnistetään uutta kehittämistoimintaa • Syvennetään oppimista kunta kentästä nousevista teemoista • Tuotetaan työelämän läpimurto

innovaatioita kunta-alalle.

Kumina 3 2015

13


PUHEENJOHTAJALTA

Tulevaisuuden ennustamisesta

S

yksy on alkanut, yhteiskunta­ ran. Hallitusohjelman mukaan hallitus sopimus kaatui ennen kuin vähentää kuntien kustannuksia miljardilla syntyikään, ja me suomalaiset eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä mietimme, miten näistä kum- ja velvoitteita sekä niiden toteuttamista mastakin selvitään. Syyllisiä ohjaavia suosituksia. Kunniltakin kysylienee turha etsiä. Työntekoa, tuottavuuttään näkemyksiä siitä, mitä lakisääteisistä ta, kehittämistä, innovaatioita, tekemisen tehtävistä tai palveluista voidaan poistaa keskittämistä ja kirkastamista. Meidän tai keventää, voidaanko henkilöstön kaikkien yhteistä panosta tarvitaan juuri kelpoisuusehtoihin tai henkilöstörakennyt. teisiin tehdä muutoksia, tarvitaanko Akavan hallitus toimintavapauksia lakisääteisispatistaa maan hallisä asioissa. tusta ja työmarkJa samaan aikaan kinajärjestöjä pakolaisaalto vyöryy Työntekoa, tuottavuutta, edistämään Eurooppaan ja Suokehittämistä, innovaatioita, nopeasti messakin keskustelu tekemisen keskittämistä hyvässä velloo ajoittain hallitja kirkastamista. Meidän yhteistyössä semattomana. Yksitkaikkien yhteistä panosta työntekijöitä täisellä kansalaisella on tarvitaan juuri nyt. sekä työnantanyt enemmän mahdoljia hyödyttäviä lisuuksia vaikuttaa kuin työelämä- ja työkoskaan ennen. Sosiaalinen aikajoustoja, irtisanotmedia mahdollistaa kannanottamitavien muutosturvaa sekä sen ja helpon yhteydenoton suoraan päätuudistamaan yt-lakia ja työttömyysturvaa. täjiin. Kääntöpuolena Pandoran lippaan Akava edellyttää, että nopeiden rakensynkkyys ja kuona, vihapuheet ym. teellisten muutosten lisäksi maan hallitus lisää panostuksia tutkimus- ja kehitystyöTyömarkkinajärjestönä tehtävänämme hön sekä koulutukseen ja osaamiseen.   on huolehtia jäsentemme edunvalvon– Hallituksella on oltava kirkas visio ta-asioista ja tarjota tukea, ettei kukaan siitä, että Suomi menestyy jatkossakin putoaisi tyhjän päälle. Olemme mukana koulutuksella ja osaamisella sekä korkean kehittämässä myös laadullisia työelämäjalostusasteen työllä. Ilman panostuksia kysymyksiä. Emme tiedä, mitä seuraavan osaamiseen saamme olla jatkuvasti tekemutkan takana odottaa. Näköalattomuus mässä uusia yhteiskuntasopimuksia, saon kuitenkin aina huono vaihtoehto. noo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.   Kunnissakin valmistaudutaan tulevaan. Viranhaltijat valmistelevat ensi vuoden talousarvioita päätöksentekoa varten. Kuntalaki muuttuu asteittain. Kuntien tehtäviä ollaan arvioimassa, taas ker-

14 Kumina 3•2015


KOLUMNI

3 / 2015

Unelmien asumista Nurmijärvi-ilmiössä

M

illainen on unelmiesi asuinseutu? Onko siellä viljavia peltoja silmänkantamattomiin, hyvinhoidettuja puistoja leikkikenttineen vai moderneja kerrostaloja palveluiden keskellä? Vai vaikuttaako haaveisiin lasten kyläkoulu tai sujuva työmatka? Suomalaisten yleisimpiä toiveita yhdistää oman tilan tarve – omakotitalo pienellä pihalla rauhalliselta alueelta, naapureita ei mielellään näköetäisyydellä, mökki luonnon helmassa... Tuo yksityisyyden kaipuu saa suomalaiset köröttelemään ruuhkassa työmatkansa kaupunkiin naapurikunnasta, tai pakenemaan lomakuukaudeksi kesäasunnolle. Asumme 90-prosenttisesti suurten kaupunkiseutujen alueella. Samaan aikaan syrjäisemmät pikkukylät kuolevat ja maaseutu autioituu. Valuvatko suomalaiset pysyvästi kohti pääkaupunkiseutua?

Viime vuosina on muutettu eniten Helsinkiin, ja sen lisäksi Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Kuopioon. Muuttomagneetteja ovat erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomen kasvavat kaupungit. Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista kärsii puolestaan vuosi toisensa perään muuttotappiosta ja vanhenevasta väestöstä. Miltä maamme näyttää kymmenen vuoden päästä? Suuret cityt eivät ole ainoita voittajia tässä kuvassa. Elinvoimaiset kaupungit muodostavat ympärilleen varsinaisen lintukodon – pieniä ja maalaismaisia kuntia, joiden turvassa lapset kasvavat ja joista vanhemmat hurauttavat puolessa tunnissa autolla kaupunkiin töihin. Esimerkiksi Tampereen kyljessä sijaitseva Pirkkala loistaa muuttovoittokuntien Top 10 -vertailuissa kilpaa suurten kaupunkien kanssa. Nykyisen asuinkuntani tilanne kuvastaa kodin ja työpaikan välistä surffailua niin hyvin, että puhutaan Nurmijärvi-ilmiöstä. Me idyllisistä maalaismaisemista henkilöautoillamme Helsinkiin suhaavat työntekijät olemme syypäitä ilmansaasteisiin ja ruuhkamaksuilla uhkailuun. Onko epäreilua, että reunakuntien asukkaat hyötyvät suuren kaupungin työllistävästä vaikutuksesta, mutta vievät verotulot omaan kotikuntaansa, joka pitää itsenäisyydestään kiinni yhtä

Tahdon olla mukana keksimässä ja ottamassa käyttöön uusia tapoja työntekoon kellokorttien tilalle.

tiukasti kuin mummo markkakukkarostaan? Nykyajan nuoret aikuiset haaveilevat juuri sellaisesta elämästä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 18-30 -vuotiaista nuorista vain neljäsosa haluaisi asua kaupungissa, ja yli puolet kaupunkien läheisyydessä olevalla maaseudulla. Kuntien ja niiden palveluiden on mahdollista mukautua tähän toiveeseen, jos niin halutaan. Yhteiskuntamme robotisoituu vauhdilla, ja tulevaisuudessa yhä enemmän työtä voidaan tehdä etänä. Esimerkiksi koodauskyky mahdollistaa osaamisen myymisen minne päin maailmaa tahansa. Videoneuvottelut ja tietojärjestelmiin kirjautuminen oman koneen kautta mahdollistavat töiden tekemisen ydinkeskustan ulkopuolelta ilman joka-aamuista ruuhkarumbaa. Palvelut siirtyvät nettiin, mistä ne myös löydetään jatkuvasti yhä paremmin. Uskon, että on mahdollista pitää koko Suomi asuttuna ja maaseutu elinkelpoisena myös tulevaisuudessa. Se kuitenkin edellyttää sitä, että maassamme on kattavan tieverkon lisäksi toimiva tietoliikenneverkko.

Tahdon olla mukana keksimässä ja ottamassa käyttöön uusia tapoja työntekoon kellokorttien tilalle. Tahdon osoittaa, että työpäivään saa tehoa, jos betoniviidakossa seikkailun sijaan ruokatunnilla pääseekin kotiovelta metsälenkille. Tahdon nauttia Nurmijärvi-ilmiöstä hyvällä omatunnolla otsonikerrosta vahingoittamatta, sillä uskon että onnellinen kuntalainen on myös tehokkain veronmaksaja.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnisteina vuorottelevat politiikan vaikuttajat.

Milka Taivassalo Kirjoittaja on Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry:n pääsihteeri sekä Nurmijärven tarkastuslautakunnan jäsen.

Kumina 31 2015

15


JÄRJESTÖASIAA

EU-koordinaattori ja luottamusmies Satakuntaliitossa EU-koordinaattorina työskentelevä Jyrki Tomberg on hanketyön konkari ja toimii nyt toista kauttaan JUKOn luottamusmiehenä. Edellisestä luottamusmieskaudesta on jo vähän aikaa, mutta veri veti uudelleen hommiin. Teksti: Saara Paavola | Kuva: Jyrki Tomberg

Kumulalaisia kuulumisia

16 Kumina 3•2015


K

un edellinen luottamusmies ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä, totesin, että tämän hetken työtehtävieni ohella voisin alkaa hoitaa postia uudelleen. Taisin tulla ylipuhutuksi jäsenistömme toimesta ehkä liiankin helposti, Tomberg muistelee. Satakuntaliitossa työyhteisö on pieni ja Tombergilla edustettavia alle kymmenen. Luottamusmiehen huolena ovat entistä pienemmällä porukalla tehtävät työt. Samalla myös itse työmäärä on kasvanut entisestään. Tuloksena on työntekijöiden lisääntyvä stressi ja sairauspoissaolot.

Tilannetta voidaan kuitenkin oleellisesti parantaa aktiivisella vuorovaikutuksella ja toimialat ylittävällä yhteistyöllä sekä muutenkin keskustelevalla otteella, Tomberg muistuttaa. Luottamusmiehen tehtävän tulevaisuuden haasteita pohtiessa Tomberg toteaa, että ainakaan palkankorotuksista ei ole näköpiirissä kiistoja vähään aikaan. Nyt jaetaan niukkuutta eikä isoja järjestelyvaraeriä tule jakoon lähitulevaisuudessa.

EU-koordinaattori näkee projektityössä väsymistä Tombergilla on takanaan 18 vuotta EU-hanketyön ohjaamista ja valmistelua. EU-hankekoordinaattorina on päässyt näkemään hanke- ja projektityön muutoksen sekä sen vaikutukset hanketyöntekijöihin. Nähtävillä on hanketyöntekijöiden armeija, jonka työhistoria muodostuu hankkeiden mittaisista pätkistä.

”Mietimme, löytyykö hallitusohjelmasta suoranaisia rahavarauksia satakuntalaisiin hankkeisiin.” – Aika moni hakee muita töitä tehdessään määräaikaista projektityötä. Osa on varmasti uupunut, ja joitakin henkilöitä on irtisanoutunut ja jäänyt kotiin. Monilla on ketjutettuja, osalla varmasti laittomiakin työsuhteita, Tomberg pohtii. Nykyajan trendi tuntuu Tombergin mukaan olevan, että vähäisemmällä väkimäärällä yritetään tulla toimeen. – Ei palkata eläköityvien tilalle uusia työntekijöitä. Entiset uupuvat, kun työmäärän kasvaessa joudutaan hoitamaan entistä laajempia vastuita.

Hallitusohjelma ja itsehallintoalueet kuumina puheenaiheina Tombergin työyhteisössä Satakuntaliitossa työntekijöitä puhuttaa ja työllistää tällä hetkellä hallitusohjelma. Pohdinnan aiheena ovat hallitusohjelman alueelliset vaikutukset. – Mietimme, löytyykö hallitusohjelmasta suoranaisia rahavarauksia satakuntalaisiin hankkeisiin. Toinen puhuttava asia on maakuntapohjalta työstettävä itsehallintoalueiden valmistelu. Itsehallintoalueet huolehtisivat so­siaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ja niihin koottaisiin myös maakunnan liittojen työtehtävät. On puhuttu itsehallintoalueiden määristä 9–19 välillä. Yhdeksän maakunnan mallissa Satakunnan kohtalo olisi niin sanotusti liipaisimella, Tomberg toteaa.

Uudet luottamusmiehet, muistakaa myös off-asento! Elokuussa moni uusi luottamusmies aloitti uransa. Heitä Tomberg kehottaa käymään koulutuksissa ja valvomaan edustettaviensa etuja avoimin mielin. – Olen osallistunut luottamusmiesten peruskurssi I:een viime syksynä ja aion osallistua tulevana syksynä peruskurssi II:een. Kurssien käymisestä on paljon hyötyä, jotta pysyy ajan tasalla asioista. Kursseilla saa lisäksi hyvää sparrausta muilta osallistujilta. Voi vaihtaa tauoillakin ajatuksia kollegoiden kanssa. Koen, että niistä on ollut paljon hyötyä, Tomberg kertoo. Luottamusmiehen työssä kannetaan vastuuta omista edustettavista, mutta samalla myös koko työyhteisön jaksamisesta. – Muista kuitenkin vapaa-aika ja siellä riittävä liikunta. Välillä on laitettava off-asento päälle työtehtävien ja luottamustehtävien hoidosta ja annettava aikaa itselle. Näillä eväillä jaksaa paremmin koko ajan hektisemmässä maailmassa, Tomberg evästää uusia luottamusmieskollegoita. •

Kumina 3 2015

17


AJANKOHTAISTA 3/2015

Päivitä tietosi! Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

3 / 2015

Jäsentietoa

Liittovaltuuston syyskokous Kutsu liittovaltuutetuille

K

untien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston syyskokous kokoontuu lauantaina 21. marraskuuta 2015. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston syyskokouksesta lähemmin. Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä hallitus ja aloitteita jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta, eli viimeistään 12. lokakuuta 2015. Hallituksen on annettava aloitteesta lausuntonsa liittovaltuustolle.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus

Kumulan kalenterit vuodelle 2016

K

umulan perinteisiä taskukalentereita on taas mahdollisuus tilata lokakuun aikana. Kalentereita ei enää aiempien vuosien tapaan lähetetä suoraan kaikille jäsenille, vaan halukkaat voivat tilata kalenterin nettisivujemme kautta. Tarkempaa tietoa tilaamisesta nettisivuillamme ja uutiskirjeissä.

Muista hyödyntää Akavan Erityisalojen jäsenkoulutuksia!

J

äsenkoulutuksia järjestetään eripuolilla Suomea. Syksyn aikana on tulossa koulutuksia esimerkiksi työnhausta, projektinhallinnasta, esiintymisvarmuudesta ja kouluttamisesta. Koulutukset täyttyvät nopeasti, joten ilmoittaudu pian! Koko koulutusohjelman löydät Akavan Erityisalojen sivuilta.

Urapäivä opiskelijoille ja vastavalmistuneille 3.10. Helsingissä

O

hjelmassa urasuunnittelua, tehovinkit CV:n ja työhakemuksen tekoon sekä mm. vinkkejä työhaastatteluun. Ja kaikki tämä maksutta! Ilmoittaudu pian, sillä ilmoittautuminen päättyy jo 20.9. Katso lisätietoa Akavan Erityisalojen sivuilta tapahtumat-osiosta.

Kumula on jälleen mukana Turun kirjamessuilla. Tule tapaamaan meitä osastollemme! 18 Kumina 3•2015

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma ja to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.


Tykkää Kumulasta

Hyödynnä etusi!

Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Muista hyödyntää jäsenetusi jasenedut.fi sivuilla! Kirjaudu sivuille ja löydät paljon hyviä etuuksia.

Svensk resumé

Text: Ann-Katrin Huldén

I detta nummer behandlar vi den reviderade upphandlingslagen. Den träder i kraft våren 2016. Juristen Katariina Huikko på Kommunförbundet har varit med om att bereda den nya lagen. Huikko förklarar att den nya lagen medför lättnader för tjänsteinnehavare, men den kräver större noggrannhet än tidigare. Upphandlingsbesluten ska motiveras t.ex. när det är möjligt att göra upphandlingar enligt delofferter. Eftersom upphandlingarna görs elektroniskt minskar tjänsteinnehavarnas arbete och tidsfristerna blir kortare. En stor förändring är att kommunen själv kan besluta om upphandlingsförfarandet när det gäller nationella upphandlingar, förfarandet är inte längre förutbestämt. Syftet är att underlätta och förenkla kommunernas upphandlingar. Esa Hyyryläinen, professor i offentlig ledning vid Vasa universitet anser att den reviderade lagen inte innehåller några överraskningar. Offentliga upphandlingar är även förknippade med mycket politiskt engagemang kring var upphandlingsmedlen ska läggas. Därför har upphandlingslagen varit föremål för granskningen sedan den kom till år 2007. Hyyryläinen anser att det största problemet med offentliga upphandlingar i Finland är EU och marknaden. Genom gemensam lagstiftning kring upphandlingar försöker man skapa en marknad som kanske inte finns. Med upphandlingslagen skyddar man den andra anbudsgivaren som kanske inte ens finns. I Centraleuropa följer anbudstävlingarna och marknaden bättre syftet med upphandlingslagstiftningen. Vi intervjuade tf. biblioteksdirektör Salla Erho på Lapplands biblioteksväsen, som förklarade sin syn på situationen för Lapplands biblioteksväsen. Besparingarna drabbar biblioteken i Lappland liksom på annat håll i Finland. Det är emellertid tillåtet att vara uppfinningsrik, och ny inredning har skaffats genom återvinning och reparation av gammalt. I Lappland sker upphandlingarna genom gott samarbete. Samarbetet bland biblioteken är välbekant sedan 1980-talet, och idag genomförs bokupphandlingar gemensamt genom konkurrensutsättning. I detta nummer presenterar vi också programmet för arbetslivsutveckling i kommunsektorn KunTeko 2020. KunTeko ger de kommunala organisationerna hjälp i deras arbete för utveckling, inlärning och förändring. Inom ramen för programmet utbyter man idéer, erfarenheter och utvecklingsresultat med kollegor och arbetsgemenskaper över kommungränserna och sektorerna.

”Det största problemet med offentliga upphandlingar i Finland är EU och marknaden.” Esa Hyyryläinen, Vasa Universitet

Jyrki Tomberg, Satakuntaförbundets EU-samordnare, är även Kumulas förtroendeperson. Tomberg sitter andra perioden som förtroendeperson och representerar mindre än tio egna fackföreningsmedlemmar. Förtroendemannen bekymrar sig över att arbetena idag utförs av allt färre personer. Samtidigt har själva arbetsbördan ökat. Resultatet är att arbetstagarna lider av allt större stress, och sjukfrånvaron ökar. Kolumnisten i detta nummer är de unga kristdemokraternas ordförande Milka Taivassalo. Hon skrev om boende och Nurmijärviföreteelsen som innebär att livskraftiga städer bildar ett fågelbo omkring sig - små lantliga kommuner där barnen växer upp och föräldrarna pendlar till jobbet i stan. I augusti inledde flera nya förtroendepersoner sitt uppdrag. Vi önskar dem lycka till i sitt värv! Utnyttja all utbildning som erbjuds och håll också kontakt med oss!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki 0201 235 385, kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestösihteeri Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 3 2015

19


Hyödynnä jäsenetusi!

Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenyhdistyksensä Kuntien asiantuntijat – Kumulan jäsenille monipuolisia ja hyödyllisiä etuja.

• Edunvalvonta ja lakimiespalvelut – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa. Autamme henkilökohtaisesti työsopimusta ja työsuhdetta koskevissa asioissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa. Valvomme oikeuksiasi yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi työ- ja virkaehdoista neuvoteltaessa.

ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta.

Varaudu parempaan – ammattiesittelyt, palve• Julkaisut – palkkasuositukset, muut työelämän tärkeät asiakirjat. varmistalus-suhdeoppaat itsellesisekä reilut työn ehdot

• Ostoedut – rahanarvoiset edut auttavat arjessa, www.jäsenedut.fi -palvelu tarjoaa satoja alennuksia ja • Työttömyysturva – mahdollisuus saada Erityiskoulutarjouksia kotiin, harrastuksiin, matkailuun jne. liittyen. Akavan Erityisalat on kulttuurin, hallinnon ja hyvinvoinnin aloilla toimivien etujärjestö tettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista Me välitämme sinusta ja olemme tukenasi kaikissa työelämän tilanteissa. Neuvomme työttömyyspäivärahaa. • Jäsenviestintä – saat Yhteenveto-jäsenlehden kotiisi neljä kertaa vuodessa. Voitjalukea lehden ongelmatilanteisiin myös verkossa ja autamme työsopimuksiin, palkkaan työelämän liittyvissä • Ura- ja työnhakupalvelut – asiantuntijamme antavat www.yhteenveto.fi. Kuukausittaiset uutiskirkysymyksissä.osoitteessa Asiantunteva ammattijärjestö tuo turvaa elämääsi. oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittyjeemme pitävät Sinut ajan tasalla työelämän asiosta ja miseen liittyvää palvelua. ajankohtaisista tapahtumista. Lue lisää osoitteesta www.akavanerityisalat.fi ja tule tapaamaan meitä Helsingin • Jäsenkoulutukset – maksuttomia ja laadukkaitaKirjamessujen osastolle 7e58. Lisäksi voit hakea kauttamme myös apurahoja sekä koulutuksia ajankohtaisista työelämään liittyvistä hyödyntää A-lomien työkykyä ja terveyttä edistäviä ohjelaiheista ympäri Suomen. mia ja lomaetuja kuten mökkivuokrausta ja kansainvälistä • Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta Intervac-kodinvaihtopalvelua. – neuvontaa ja konsultointia mm. avioehtosopimusten, Kannattaa aina tarkistaa myös oman jäsenyhdistyksen testamenttien ja perinnönjaon tiimoilta. tarjoamat muut edut! • Vakuutukset – vapaa-ajan tapaturma- sekä matkusLue lisää: tajavakuutus, sisältäen myös jäsenen kanssa samalla www.akavanerityisalat.fi/jasenedut matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Lisäksi www.kumula.fi

20 Kumina 3•2015

Kumina 3/2015  

Kumina on Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa. Painettu Kumina postitetaan jokaiselle kumulalaisel...